• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Uutisten kerääjä

Verottaja nappasi toiminimiyrittäjiltä veronpalautuksia - näin saat rahat takaisin

Yrittäjät tiedotteet - 4 tuntia 24 min sitten

Verottaja ilmoitti tiistaina nettisivuillaan, että ”puhelinpalvelussamme on ruuhkaa. Jos asiasi koskee veronpalautuksen käyttämistä oma-aloitteiselle verolle, katso lisätietoa vero.fi:stä.

Verottajan tässä tapauksessa vikkelien järjestelmien vuoksi kävi näin:

Jos toiminimiyrittäjä maksoi 12.11. erääntyneet alvit tai työnantajamaksut tismalleen eräpäivänä, maksun tiedot eivät ehtineet kirjautua Verohallinnolle samana päivänä. Verottajan järjestelmä ehti sitten napata tällaisten yrittäjien veronpalautuksista veroon tarvittavat eurot.

– Kuulemma heillä on niin sähäkkä järjestelmä, että on kuitannut maksuun, vaikka olisi eräpäivänä alvit maksanut, koska eri pankkien välit aiheuttaa maksuviiveen ja näin ollen eräpäivänä maksetut eivät heillä heti näy, hämmästeli eräs yrittäjä verottajan toimintaa sosiaalisen median keskustelussa.

Verottaja perustelee nettisivullaan toimintaansa sillä, että ”veronkantolain mukaan palautusta tulee käyttää verovelvoitteen suoritukseksi”.

Tuplana ei sentään tarvitse maksaa

Toiminimiyrittäjän ei tietenkään tarvitse kärsiä nahoissaan ns. oma-aloitteisten verojen eli alvien tai työnantajamaksujen tuplana menemistä. Summan saa takaisin ja hyödykseen, mutta pientä vaivaa sen eteen voi joutua näkemään.

Ylimääräiseksi jääneen oma-aloitteisen veron maksu joko palautetaan automaattisesti tai se jää odottamaan tulevia erääntyviä veroja. Palautuksen ajankohta riippuu toiminimiyrittäjän OmaVerossa (vero.fi/omavero) asettamasta palautusajankohdasta ja -rajasta.

Näin haet rahoja takaisin

Yrittäjä voi hakea oma-aloitteisen veron maksua takaisin OmaVerossa  valitsemalla Toiminnot-kohdasta "Palautuksen hakeminen, oma-aloitteiset verot". Tällöin maksu palautetaan noin viikon kuluessa, ellei yrittäjällä ole muita maksamattomia veroja.

Voit tarkistaa OmaVerosta  tiedot veronpalautuksen käytöstä veroille:

1. Kirjaudu OmaVeroon. Näet etusivulla ainoastaan verotuspäätöksen mukaisen veronpalautuksen määrän.

2. Avaa etusivulla oleva "Suoritetut maksut ja palautukset" -välilehti.

3. Välilehdeltä näet tarkat tiedot palautuksesi käytöstä painamalla "Tiedot käytöstä".

Noin 3,6 miljoonaa suomalaista sai veronpalautuksia tiistaina. Veronpalautusten summa on yhteensä noin 2,9 miljardia euroa.

Ensi vuonna veronpalautusten maksaminen muuttuu. Niitä maksetaan useimmille ensi vuonna jo elokuusta alkaen. Joulukuinen yksi yhteinen maksupäivä jää historiaan.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi
 

Kategoriat: Yrittäjät

Verottaja nappasi toiminimiyrittäjiltä veronpalautuksia - näin saat rahat takaisin

Yrittäjät uutisarkisto - 4 tuntia 24 min sitten

Verottaja ilmoitti tiistaina nettisivuillaan, että ”puhelinpalvelussamme on ruuhkaa. Jos asiasi koskee veronpalautuksen käyttämistä oma-aloitteiselle verolle, katso lisätietoa vero.fi:stä.

Verottajan tässä tapauksessa vikkelien järjestelmien vuoksi kävi näin:

Jos toiminimiyrittäjä maksoi 12.11. erääntyneet alvit tai työnantajamaksut tismalleen eräpäivänä, maksun tiedot eivät ehtineet kirjautua Verohallinnolle samana päivänä. Verottajan järjestelmä ehti sitten napata tällaisten yrittäjien veronpalautuksista veroon tarvittavat eurot.

– Kuulemma heillä on niin sähäkkä järjestelmä, että on kuitannut maksuun, vaikka olisi eräpäivänä alvit maksanut, koska eri pankkien välit aiheuttaa maksuviiveen ja näin ollen eräpäivänä maksetut eivät heillä heti näy, hämmästeli eräs yrittäjä verottajan toimintaa sosiaalisen median keskustelussa.

Verottaja perustelee nettisivullaan toimintaansa sillä, että ”veronkantolain mukaan palautusta tulee käyttää verovelvoitteen suoritukseksi”.

Tuplana ei sentään tarvitse maksaa

Toiminimiyrittäjän ei tietenkään tarvitse kärsiä nahoissaan ns. oma-aloitteisten verojen eli alvien tai työnantajamaksujen tuplana menemistä. Summan saa takaisin ja hyödykseen, mutta pientä vaivaa sen eteen voi joutua näkemään.

Ylimääräiseksi jääneen oma-aloitteisen veron maksu joko palautetaan automaattisesti tai se jää odottamaan tulevia erääntyviä veroja. Palautuksen ajankohta riippuu toiminimiyrittäjän OmaVerossa (vero.fi/omavero) asettamasta palautusajankohdasta ja -rajasta.

Näin haet rahoja takaisin

Yrittäjä voi hakea oma-aloitteisen veron maksua takaisin OmaVerossa  valitsemalla Toiminnot-kohdasta "Palautuksen hakeminen, oma-aloitteiset verot". Tällöin maksu palautetaan noin viikon kuluessa, ellei yrittäjällä ole muita maksamattomia veroja.

Voit tarkistaa OmaVerosta  tiedot veronpalautuksen käytöstä veroille:

1. Kirjaudu OmaVeroon. Näet etusivulla ainoastaan verotuspäätöksen mukaisen veronpalautuksen määrän.

2. Avaa etusivulla oleva "Suoritetut maksut ja palautukset" -välilehti.

3. Välilehdeltä näet tarkat tiedot palautuksesi käytöstä painamalla "Tiedot käytöstä".

Noin 3,6 miljoonaa suomalaista sai veronpalautuksia tiistaina. Veronpalautusten summa on yhteensä noin 2,9 miljardia euroa.

Ensi vuonna veronpalautusten maksaminen muuttuu. Niitä maksetaan useimmille ensi vuonna jo elokuusta alkaen. Joulukuinen yksi yhteinen maksupäivä jää historiaan.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi
 

Kategoriat: Yrittäjät

Verottaja nappasi toiminimiyrittäjiltä veronpalautuksia - näin saat rahat takaisin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 4 tuntia 24 min sitten

Verottaja ilmoitti tiistaina nettisivuillaan, että ”puhelinpalvelussamme on ruuhkaa. Jos asiasi koskee veronpalautuksen käyttämistä oma-aloitteiselle verolle, katso lisätietoa vero.fi:stä.

Verottajan tässä tapauksessa vikkelien järjestelmien vuoksi kävi näin:

Jos toiminimiyrittäjä maksoi 12.11. erääntyneet alvit tai työnantajamaksut tismalleen eräpäivänä, maksun tiedot eivät ehtineet kirjautua Verohallinnolle samana päivänä. Verottajan järjestelmä ehti sitten napata tällaisten yrittäjien veronpalautuksista veroon tarvittavat eurot.

– Kuulemma heillä on niin sähäkkä järjestelmä, että on kuitannut maksuun, vaikka olisi eräpäivänä alvit maksanut, koska eri pankkien välit aiheuttaa maksuviiveen ja näin ollen eräpäivänä maksetut eivät heillä heti näy, hämmästeli eräs yrittäjä verottajan toimintaa sosiaalisen median keskustelussa.

Verottaja perustelee nettisivullaan toimintaansa sillä, että ”veronkantolain mukaan palautusta tulee käyttää verovelvoitteen suoritukseksi”.

Tuplana ei sentään tarvitse maksaa

Toiminimiyrittäjän ei tietenkään tarvitse kärsiä nahoissaan ns. oma-aloitteisten verojen eli alvien tai työnantajamaksujen tuplana menemistä. Summan saa takaisin ja hyödykseen, mutta pientä vaivaa sen eteen voi joutua näkemään.

Ylimääräiseksi jääneen oma-aloitteisen veron maksu joko palautetaan automaattisesti tai se jää odottamaan tulevia erääntyviä veroja. Palautuksen ajankohta riippuu toiminimiyrittäjän OmaVerossa (vero.fi/omavero) asettamasta palautusajankohdasta ja -rajasta.

Näin haet rahoja takaisin

Yrittäjä voi hakea oma-aloitteisen veron maksua takaisin OmaVerossa  valitsemalla Toiminnot-kohdasta "Palautuksen hakeminen, oma-aloitteiset verot". Tällöin maksu palautetaan noin viikon kuluessa, ellei yrittäjällä ole muita maksamattomia veroja.

Voit tarkistaa OmaVerosta  tiedot veronpalautuksen käytöstä veroille:

1. Kirjaudu OmaVeroon. Näet etusivulla ainoastaan verotuspäätöksen mukaisen veronpalautuksen määrän.

2. Avaa etusivulla oleva "Suoritetut maksut ja palautukset" -välilehti.

3. Välilehdeltä näet tarkat tiedot palautuksesi käytöstä painamalla "Tiedot käytöstä".

Noin 3,6 miljoonaa suomalaista sai veronpalautuksia tiistaina. Veronpalautusten summa on yhteensä noin 2,9 miljardia euroa.

Ensi vuonna veronpalautusten maksaminen muuttuu. Niitä maksetaan useimmille ensi vuonna jo elokuusta alkaen. Joulukuinen yksi yhteinen maksupäivä jää historiaan.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi
 

Kategoriat: Yrittäjät

Chatbot Jenni aloitti Yrittäjien asiakaspalvelussa

Yrittäjät tiedotteet - 10. Joulukuu 2018 - 14:29

– Tärkein tavoitteemme on, että tiedon hakemisesta yrittajat.fi:stä ja Suomen Yrittäjistä tulisi helpompaa ja tehokkaampaa, digimarkkinoinnin asiantuntija Arttu Talvela sanoo.

Kun yrittäjä kirjoittaa kysymyksen Suomen Yrittäjien chattiin yrittajat.fi:ssä Jenni useimmiten löytää ja kirjoittaa vastauksen parissa sekunnissa.

Jenni on yksi Suomen suurimpia botteja, sillä se on ohjelmoitu vastaamaan noin 700 kysymykseen.

– Mikäli kysymys on liian monimutkainen Jennin vastattavaksi, se ohjaa kysyjän asiakaspalveluun tai Suomen Yrittäjien asiantuntijalle, Arttu Talvela kertoo.

Asiakaspalveluun vahvistusta

Suomen Yrittäjissä aloitti joulukuun alussa uusi asiakaspalvelu- ja myyntitiimi.

– Haluamme palvella jäseniämme mahdollisimman sujuvasti eri tilanteissa ja kanavissa, puhelimella, chatissa, sähköpostilla ja someenkin perustetaan asiakaspalvelukanava, kuvailee asiakkuusjohtaja Johanna Hallikainen, joka vetää seitsemän hengen asiakaspalvelu- ja myyntitiimiä.

Suurin osa tiimiin jäsenistä koottiin sisäisinä siirtoina ja tehtävien uudelleenjärjestelyinä keskusjärjestöstä, mutta talon ulkopuolelta palkattiin myös yksi myyjä.

Uusi tehotiimi hoitaa asiakaspalvelun lisäksi jäsenkampanjoita, myy Yrittäjien tuotteita ja palveluita sekä tekee myös tapahtumamyyntiä.

Suomen Yrittäjien vaihde ottaa vuosittain vastaan kymmeniä tuhansia puheluita. Suurin osa niistä koskee lakineuvontaa ja työsuhdeasioita.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Chatbot Jenni aloitti Yrittäjien asiakaspalvelussa

Yrittäjät uutisarkisto - 10. Joulukuu 2018 - 14:29

– Tärkein tavoitteemme on, että tiedon hakemisesta yrittajat.fi:stä ja Suomen Yrittäjistä tulisi helpompaa ja tehokkaampaa, digimarkkinoinnin asiantuntija Arttu Talvela sanoo.

Kun yrittäjä kirjoittaa kysymyksen Suomen Yrittäjien chattiin yrittajat.fi:ssä Jenni useimmiten löytää ja kirjoittaa vastauksen parissa sekunnissa.

Jenni on yksi Suomen suurimpia botteja, sillä se on ohjelmoitu vastaamaan noin 700 kysymykseen.

– Mikäli kysymys on liian monimutkainen Jennin vastattavaksi, se ohjaa kysyjän asiakaspalveluun tai Suomen Yrittäjien asiantuntijalle, Arttu Talvela kertoo.

Asiakaspalveluun vahvistusta

Suomen Yrittäjissä aloitti joulukuun alussa uusi asiakaspalvelu- ja myyntitiimi.

– Haluamme palvella jäseniämme mahdollisimman sujuvasti eri tilanteissa ja kanavissa, puhelimella, chatissa, sähköpostilla ja someenkin perustetaan asiakaspalvelukanava, kuvailee asiakkuusjohtaja Johanna Hallikainen, joka vetää seitsemän hengen asiakaspalvelu- ja myyntitiimiä.

Suurin osa tiimiin jäsenistä koottiin sisäisinä siirtoina ja tehtävien uudelleenjärjestelyinä keskusjärjestöstä, mutta talon ulkopuolelta palkattiin myös yksi myyjä.

Uusi tehotiimi hoitaa asiakaspalvelun lisäksi jäsenkampanjoita, myy Yrittäjien tuotteita ja palveluita sekä tekee myös tapahtumamyyntiä.

Suomen Yrittäjien vaihde ottaa vuosittain vastaan kymmeniä tuhansia puheluita. Suurin osa niistä koskee lakineuvontaa ja työsuhdeasioita.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Chatbot Jenni aloitti Yrittäjien asiakaspalvelussa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 10. Joulukuu 2018 - 14:29

– Tärkein tavoitteemme on, että tiedon hakemisesta yrittajat.fi:stä ja Suomen Yrittäjistä tulisi helpompaa ja tehokkaampaa, digimarkkinoinnin asiantuntija Arttu Talvela sanoo.

Kun yrittäjä kirjoittaa kysymyksen Suomen Yrittäjien chattiin yrittajat.fi:ssä Jenni useimmiten löytää ja kirjoittaa vastauksen parissa sekunnissa.

Jenni on yksi Suomen suurimpia botteja, sillä se on ohjelmoitu vastaamaan noin 700 kysymykseen.

– Mikäli kysymys on liian monimutkainen Jennin vastattavaksi, se ohjaa kysyjän asiakaspalveluun tai Suomen Yrittäjien asiantuntijalle, Arttu Talvela kertoo.

Asiakaspalveluun vahvistusta

Suomen Yrittäjissä aloitti joulukuun alussa uusi asiakaspalvelu- ja myyntitiimi.

– Haluamme palvella jäseniämme mahdollisimman sujuvasti eri tilanteissa ja kanavissa, puhelimella, chatissa, sähköpostilla ja someenkin perustetaan asiakaspalvelukanava, kuvailee asiakkuusjohtaja Johanna Hallikainen, joka vetää seitsemän hengen asiakaspalvelu- ja myyntitiimiä.

Suurin osa tiimiin jäsenistä koottiin sisäisinä siirtoina ja tehtävien uudelleenjärjestelyinä keskusjärjestöstä, mutta talon ulkopuolelta palkattiin myös yksi myyjä.

Uusi tehotiimi hoitaa asiakaspalvelun lisäksi jäsenkampanjoita, myy Yrittäjien tuotteita ja palveluita sekä tekee myös tapahtumamyyntiä.

Suomen Yrittäjien vaihde ottaa vuosittain vastaan kymmeniä tuhansia puheluita. Suurin osa niistä koskee lakineuvontaa ja työsuhdeasioita.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Anna Puun haarniska-asun suunnittelu ei ollut helpoimmasta päästä: "Armoton materiaali"

Yrittäjät tiedotteet - 10. Joulukuu 2018 - 14:04

Anna Puun asu itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa herätti paljon ihastusta sosiaalisessa mediassa. Teemu Muurimäen suunnitteleman puvun valmistuminen kesti viikkoja.

– Muurimäki kysyi minua tähän mukaan. Olemme tehneet aikaisemminkin yhteistyötä Linnan juhlia varten, koruseppä Anu Ek kertoo.

Ekille projekti oli varsin erikoinen, sillä hän on tehnyt pääasiallisesti koruja.

– En ole koskaan ollut mukana näin suuritöisessä projektissa. Todella vaativa juttu. Työstämiseen meni kolme viikkoa.

Aikaa vei erityisesti jatkuva sovittaminen.

– Ruostumaton teräs on armoton materiaali. Se ei anna periksi eikä sitä pysty purkamaan. Se ei ole kangas, jota voi väännellä miten vaan. Pukua piti käydä sovittamassa Helsingissä ja sen jälkeen palata taas Keravalle työstämään. Sen takia projekti eteni hitaasti.

Apuna sovittamisessa käytettiin torsoa. Kokonaisuus koostui neljästä palasesta.

Vaativa hitsausprojekti

Muurimäen ja Ekin lisäksi puvun valmistumiseen osallistui Vuorenteko-metallipajan Jouko Vuori, jonka perheyritys vastasi puvun hitsauksesta.

– Täytyy myöntää, että kun kuulin asiasta ensimmäisen kerran, niin mietin, että kuinkahan tässä käy, Vuori kertoo Ilta-Sanomille.

Haasteita aiheuttivat etenkin ohuet teräsosat, joiden hitsisaumojen saaminen tarpeeksi kestäväksi oli oleelllista puvun onnistumisessa. Puku työstettiin vaativalla pistehitsausmenetelmällä.

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Anna Puun haarniska-asun suunnittelu ei ollut helpoimmasta päästä: "Armoton materiaali"

Yrittäjät uutisarkisto - 10. Joulukuu 2018 - 14:04

Anna Puun asu itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa herätti paljon ihastusta sosiaalisessa mediassa. Teemu Muurimäen suunnitteleman puvun valmistuminen kesti viikkoja.

– Muurimäki kysyi minua tähän mukaan. Olemme tehneet aikaisemminkin yhteistyötä Linnan juhlia varten, koruseppä Anu Ek kertoo.

Ekille projekti oli varsin erikoinen, sillä hän on tehnyt pääasiallisesti koruja.

– En ole koskaan ollut mukana näin suuritöisessä projektissa. Todella vaativa juttu. Työstämiseen meni kolme viikkoa.

Aikaa vei erityisesti jatkuva sovittaminen.

– Ruostumaton teräs on armoton materiaali. Se ei anna periksi eikä sitä pysty purkamaan. Se ei ole kangas, jota voi väännellä miten vaan. Pukua piti käydä sovittamassa Helsingissä ja sen jälkeen palata taas Keravalle työstämään. Sen takia projekti eteni hitaasti.

Apuna sovittamisessa käytettiin torsoa. Kokonaisuus koostui neljästä palasesta.

Vaativa hitsausprojekti

Muurimäen ja Ekin lisäksi puvun valmistumiseen osallistui Vuorenteko-metallipajan Jouko Vuori, jonka perheyritys vastasi puvun hitsauksesta.

– Täytyy myöntää, että kun kuulin asiasta ensimmäisen kerran, niin mietin, että kuinkahan tässä käy, Vuori kertoo Ilta-Sanomille.

Haasteita aiheuttivat etenkin ohuet teräsosat, joiden hitsisaumojen saaminen tarpeeksi kestäväksi oli oleelllista puvun onnistumisessa. Puku työstettiin vaativalla pistehitsausmenetelmällä.

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Anna Puun haarniska-asun suunnittelu ei ollut helpoimmasta päästä: "Armoton materiaali"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 10. Joulukuu 2018 - 14:04

Anna Puun asu itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa herätti paljon ihastusta sosiaalisessa mediassa. Teemu Muurimäen suunnitteleman puvun valmistuminen kesti viikkoja.

– Muurimäki kysyi minua tähän mukaan. Olemme tehneet aikaisemminkin yhteistyötä Linnan juhlia varten, koruseppä Anu Ek kertoo.

Ekille projekti oli varsin erikoinen, sillä hän on tehnyt pääasiallisesti koruja.

– En ole koskaan ollut mukana näin suuritöisessä projektissa. Todella vaativa juttu. Työstämiseen meni kolme viikkoa.

Aikaa vei erityisesti jatkuva sovittaminen.

– Ruostumaton teräs on armoton materiaali. Se ei anna periksi eikä sitä pysty purkamaan. Se ei ole kangas, jota voi väännellä miten vaan. Pukua piti käydä sovittamassa Helsingissä ja sen jälkeen palata taas Keravalle työstämään. Sen takia projekti eteni hitaasti.

Apuna sovittamisessa käytettiin torsoa. Kokonaisuus koostui neljästä palasesta.

Vaativa hitsausprojekti

Muurimäen ja Ekin lisäksi puvun valmistumiseen osallistui Vuorenteko-metallipajan Jouko Vuori, jonka perheyritys vastasi puvun hitsauksesta.

– Täytyy myöntää, että kun kuulin asiasta ensimmäisen kerran, niin mietin, että kuinkahan tässä käy, Vuori kertoo Ilta-Sanomille.

Haasteita aiheuttivat etenkin ohuet teräsosat, joiden hitsisaumojen saaminen tarpeeksi kestäväksi oli oleelllista puvun onnistumisessa. Puku työstettiin vaativalla pistehitsausmenetelmällä.

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lakitoimistoyrittäjä Markus Talvio auttaa rikosten uhreja vapaaehtoistyöntekijänä

Yrittäjät tiedotteet - 10. Joulukuu 2018 - 9:46

Markus Talvio, 48, toimi ensin tukihenkilönä uhreille muutaman vuoden ajan.

– Olen aina tykännyt auttaa toisia ihmisiä. Isäni oli myös paljon mukana monenlaisessa vapaaehtoistyössä, mikä varmaankin vaikuttaa taustalla, Talvio sanoo.

Markus Talvio on vuonna 2011 perustetun lakitoimisto JuriNetin perustajaosakas ja toimitusjohtaja. Lakitoimisto hoitaa paljon pk-yritysten liikejuridiikkaa, mutta myös rikosjuttuja.

Talvio on sarjayrittäjä, sillä hän perusti ensimmäisen yrityksensä jo 18-vuotiaana. Vuosien varrella hän on ollut omistajana it-yrityksissä, kiinteistönvälitystoimistossa ja kiinteistöalalla ja onpa hän ollut myös perustamassa lääkäriasemaa ja toiminut sen toimitusjohtajana usean vuoden ajan.

Oikeustiedettä aikuisiällä 

Markus Talvio kiinnostui rikosoikeudesta jo opiskeluaikanaan. Hän alkoi opiskella oikeustiedettä vasta aikuisiällä. Häntä pyydettiin aikanaan mukaan yhdeksi juristiksi Rikosuhripäivystyksen puhelinpäivystysrinkiin.

– Nykyään myös koulutan Rikosuhripäivystyksen aloittavia vapaaehtoistyöntekijöitä perehdytyskursseilla. Koulutus on perusjuridiikkaa, muun muassa asianomistajien oikeuksista ja rikosoikeudesta. Olen myös ollut mukana tekemässä Rikosuhripäivystyksen lainsäädäntölausuntoja ja kannanottoja, Talvio kertoo.

Markus Talvio on mukana myös useissa startupeissa ja lakialan yrityksissä osakkaana ja hallituksen jäsenenä sekä luennoi paljon.

Vapaaehtoistyö Rikosuhripäivystyksessä on Talvion mukaan palkitsevaa ja antaa hyvää vastapainoa päivätyölle juristina ja esimiehenä:

– On hienoa, kun voi auttaa ihmisiä konkreettisissa tilanteissa ja saa palautteen välittömästi. Teen myös bro bonoa jonkin verran. Vapaaehtoistyö antaa näkemystä ja kokemusta sekä auttaa pitämään jalat maassa, Talvio kuvailee.

Hänen mieleensä on jäänyt esimerkiksi raiskauksen uhri, jota hän pystyi puhelinpäivystyksessä auttamaan ja sai naisen menemään tutkimuksiin ja tekemään rikosilmoituksen.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lakitoimistoyrittäjä Markus Talvio auttaa rikosten uhreja vapaaehtoistyöntekijänä

Yrittäjät uutisarkisto - 10. Joulukuu 2018 - 9:46

Markus Talvio, 48, toimi ensin tukihenkilönä uhreille muutaman vuoden ajan.

– Olen aina tykännyt auttaa toisia ihmisiä. Isäni oli myös paljon mukana monenlaisessa vapaaehtoistyössä, mikä varmaankin vaikuttaa taustalla, Talvio sanoo.

Markus Talvio on vuonna 2011 perustetun lakitoimisto JuriNetin perustajaosakas ja toimitusjohtaja. Lakitoimisto hoitaa paljon pk-yritysten liikejuridiikkaa, mutta myös rikosjuttuja.

Talvio on sarjayrittäjä, sillä hän perusti ensimmäisen yrityksensä jo 18-vuotiaana. Vuosien varrella hän on ollut omistajana it-yrityksissä, kiinteistönvälitystoimistossa ja kiinteistöalalla ja onpa hän ollut myös perustamassa lääkäriasemaa ja toiminut sen toimitusjohtajana usean vuoden ajan.

Oikeustiedettä aikuisiällä 

Markus Talvio kiinnostui rikosoikeudesta jo opiskeluaikanaan. Hän alkoi opiskella oikeustiedettä vasta aikuisiällä. Häntä pyydettiin aikanaan mukaan yhdeksi juristiksi Rikosuhripäivystyksen puhelinpäivystysrinkiin.

– Nykyään myös koulutan Rikosuhripäivystyksen aloittavia vapaaehtoistyöntekijöitä perehdytyskursseilla. Koulutus on perusjuridiikkaa, muun muassa asianomistajien oikeuksista ja rikosoikeudesta. Olen myös ollut mukana tekemässä Rikosuhripäivystyksen lainsäädäntölausuntoja ja kannanottoja, Talvio kertoo.

Markus Talvio on mukana myös useissa startupeissa ja lakialan yrityksissä osakkaana ja hallituksen jäsenenä sekä luennoi paljon.

Vapaaehtoistyö Rikosuhripäivystyksessä on Talvion mukaan palkitsevaa ja antaa hyvää vastapainoa päivätyölle juristina ja esimiehenä:

– On hienoa, kun voi auttaa ihmisiä konkreettisissa tilanteissa ja saa palautteen välittömästi. Teen myös bro bonoa jonkin verran. Vapaaehtoistyö antaa näkemystä ja kokemusta sekä auttaa pitämään jalat maassa, Talvio kuvailee.

Hänen mieleensä on jäänyt esimerkiksi raiskauksen uhri, jota hän pystyi puhelinpäivystyksessä auttamaan ja sai naisen menemään tutkimuksiin ja tekemään rikosilmoituksen.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lakitoimistoyrittäjä Markus Talvio auttaa rikosten uhreja vapaaehtoistyöntekijänä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 10. Joulukuu 2018 - 9:46

Markus Talvio, 48, toimi ensin tukihenkilönä uhreille muutaman vuoden ajan.

– Olen aina tykännyt auttaa toisia ihmisiä. Isäni oli myös paljon mukana monenlaisessa vapaaehtoistyössä, mikä varmaankin vaikuttaa taustalla, Talvio sanoo.

Markus Talvio on vuonna 2011 perustetun lakitoimisto JuriNetin perustajaosakas ja toimitusjohtaja. Lakitoimisto hoitaa paljon pk-yritysten liikejuridiikkaa, mutta myös rikosjuttuja.

Talvio on sarjayrittäjä, sillä hän perusti ensimmäisen yrityksensä jo 18-vuotiaana. Vuosien varrella hän on ollut omistajana it-yrityksissä, kiinteistönvälitystoimistossa ja kiinteistöalalla ja onpa hän ollut myös perustamassa lääkäriasemaa ja toiminut sen toimitusjohtajana usean vuoden ajan.

Oikeustiedettä aikuisiällä 

Markus Talvio kiinnostui rikosoikeudesta jo opiskeluaikanaan. Hän alkoi opiskella oikeustiedettä vasta aikuisiällä. Häntä pyydettiin aikanaan mukaan yhdeksi juristiksi Rikosuhripäivystyksen puhelinpäivystysrinkiin.

– Nykyään myös koulutan Rikosuhripäivystyksen aloittavia vapaaehtoistyöntekijöitä perehdytyskursseilla. Koulutus on perusjuridiikkaa, muun muassa asianomistajien oikeuksista ja rikosoikeudesta. Olen myös ollut mukana tekemässä Rikosuhripäivystyksen lainsäädäntölausuntoja ja kannanottoja, Talvio kertoo.

Markus Talvio on mukana myös useissa startupeissa ja lakialan yrityksissä osakkaana ja hallituksen jäsenenä sekä luennoi paljon.

Vapaaehtoistyö Rikosuhripäivystyksessä on Talvion mukaan palkitsevaa ja antaa hyvää vastapainoa päivätyölle juristina ja esimiehenä:

– On hienoa, kun voi auttaa ihmisiä konkreettisissa tilanteissa ja saa palautteen välittömästi. Teen myös bro bonoa jonkin verran. Vapaaehtoistyö antaa näkemystä ja kokemusta sekä auttaa pitämään jalat maassa, Talvio kuvailee.

Hänen mieleensä on jäänyt esimerkiksi raiskauksen uhri, jota hän pystyi puhelinpäivystyksessä auttamaan ja sai naisen menemään tutkimuksiin ja tekemään rikosilmoituksen.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Palautevyöry vaikutti: Hive Helsinki -koodikoulun ikärajat uuteen mietintään

Yrittäjät tiedotteet - 10. Joulukuu 2018 - 9:18

Hive Helsingin ikärajasta sateli arvostelua erityisesti sosiaalisessa mediassa. Slushissa koulun lanseerannut Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kehui tapahtumassa Hiven pariisilaista esikuvaa ja erityisesti sitä, että koulu on avoin kaikille. Tästä huolimatta Hive Helsingin ikäraja oli asetettu 30 ikävuoteen.

Koulun hallituksen puheenjohtajana toimiva Linda Liukas on nyt ottanut kantaa keskusteluun Geek Women Unite -Facebook-ryhmässä.

Liukkaan mukaan tarkoituksena ei ollut asettaa yli 30-vuotiaita eriarvoiseen asemaan.

– Minua huoletti valmisteluvaiheessa erityisesti se, miten saadaan esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, välivuosiin jäävät, sellaiset jotka eivät millään tavalla koe itseään teknologia-alalle kuuluvina, sosioekonomisesti erilaiset ja niin edelleen mukaan tähän ja löydetään kanavat tavoittaa, Liukas kirjoittaa ryhmässä.

Liukkaan mukaan ikärajoja mietitään nyt uudemman kerran. Lisäksi huomioon otetaan uranvaihtajat, joille tarjotaan nopeampaa mahdollisuutta kouluttautua ohjelmointialalle. Yhtenä vaihtoehtona on opiskelu työn ohessa.

– Minusta ohjelmointiopetuksessa nykypäivänä on niin hienoa, että (ilmaisia) tapoja ja verkostoja oppia on valtavan paljon. Hiven tavoitteena on olla yksi vaihtoehto monien joukossa – osa oppilaista jatkaa korkeakouluun, osa muuntokouluttautuu, osa huomaa neljän viikon jälkeen että tämä ei olekaan minun juttuni. Toivottavasti saadaan iso, elävä ja monimuotoinen ekosysteemi koodikoulutuksen ympärille, Liukas kirjoittaa.

Vaativia tehtäviä yrityksiltä

Hive Helsinki on uudenlainen koulu, jossa ei ole opettajia, luokkia eikä perinteistä pääsykoetta. Oppilaat karsitaan nettitestin ja eräänlaisen pääsykoekurssin perusteella. Kurssin aikana selvitetään, ketkä ovat riittävän motivoituneita haastaviin tehtäviin. Oppilaat suorittavat koulussa tehtäviä, jotka tulevat yhteistyöyrityksiltä kuten F-Securelta ja Roviolta.

Supercell sijoittaa koulua vetämään säätiöön 8-10 miljoonaa euroa viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Sen jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa. Investoinnista merkittävä osa kuluu tilojen ohella oppilaiden käytössä oleviin laitteisiin.

Yrittäjäsanomien alkuperäisen jutun voit lukea täältä.

Kuva: Tommi Anttonen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Palautevyöry vaikutti: Hive Helsinki -koodikoulun ikärajat uuteen mietintään

Yrittäjät uutisarkisto - 10. Joulukuu 2018 - 9:18

Hive Helsingin ikärajasta sateli arvostelua erityisesti sosiaalisessa mediassa. Slushissa koulun lanseerannut Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kehui tapahtumassa Hiven pariisilaista esikuvaa ja erityisesti sitä, että koulu on avoin kaikille. Tästä huolimatta Hive Helsingin ikäraja oli asetettu 30 ikävuoteen.

Koulun hallituksen puheenjohtajana toimiva Linda Liukas on nyt ottanut kantaa keskusteluun Geek Women Unite -Facebook-ryhmässä.

Liukkaan mukaan tarkoituksena ei ollut asettaa yli 30-vuotiaita eriarvoiseen asemaan.

– Minua huoletti valmisteluvaiheessa erityisesti se, miten saadaan esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, välivuosiin jäävät, sellaiset jotka eivät millään tavalla koe itseään teknologia-alalle kuuluvina, sosioekonomisesti erilaiset ja niin edelleen mukaan tähän ja löydetään kanavat tavoittaa, Liukas kirjoittaa ryhmässä.

Liukkaan mukaan ikärajoja mietitään nyt uudemman kerran. Lisäksi huomioon otetaan uranvaihtajat, joille tarjotaan nopeampaa mahdollisuutta kouluttautua ohjelmointialalle. Yhtenä vaihtoehtona on opiskelu työn ohessa.

– Minusta ohjelmointiopetuksessa nykypäivänä on niin hienoa, että (ilmaisia) tapoja ja verkostoja oppia on valtavan paljon. Hiven tavoitteena on olla yksi vaihtoehto monien joukossa – osa oppilaista jatkaa korkeakouluun, osa muuntokouluttautuu, osa huomaa neljän viikon jälkeen että tämä ei olekaan minun juttuni. Toivottavasti saadaan iso, elävä ja monimuotoinen ekosysteemi koodikoulutuksen ympärille, Liukas kirjoittaa.

Vaativia tehtäviä yrityksiltä

Hive Helsinki on uudenlainen koulu, jossa ei ole opettajia, luokkia eikä perinteistä pääsykoetta. Oppilaat karsitaan nettitestin ja eräänlaisen pääsykoekurssin perusteella. Kurssin aikana selvitetään, ketkä ovat riittävän motivoituneita haastaviin tehtäviin. Oppilaat suorittavat koulussa tehtäviä, jotka tulevat yhteistyöyrityksiltä kuten F-Securelta ja Roviolta.

Supercell sijoittaa koulua vetämään säätiöön 8-10 miljoonaa euroa viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Sen jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa. Investoinnista merkittävä osa kuluu tilojen ohella oppilaiden käytössä oleviin laitteisiin.

Yrittäjäsanomien alkuperäisen jutun voit lukea täältä.

Kuva: Tommi Anttonen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Palautevyöry vaikutti: Hive Helsinki -koodikoulun ikärajat uuteen mietintään

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 10. Joulukuu 2018 - 9:18

Hive Helsingin ikärajasta sateli arvostelua erityisesti sosiaalisessa mediassa. Slushissa koulun lanseerannut Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kehui tapahtumassa Hiven pariisilaista esikuvaa ja erityisesti sitä, että koulu on avoin kaikille. Tästä huolimatta Hive Helsingin ikäraja oli asetettu 30 ikävuoteen.

Koulun hallituksen puheenjohtajana toimiva Linda Liukas on nyt ottanut kantaa keskusteluun Geek Women Unite -Facebook-ryhmässä.

Liukkaan mukaan tarkoituksena ei ollut asettaa yli 30-vuotiaita eriarvoiseen asemaan.

– Minua huoletti valmisteluvaiheessa erityisesti se, miten saadaan esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, välivuosiin jäävät, sellaiset jotka eivät millään tavalla koe itseään teknologia-alalle kuuluvina, sosioekonomisesti erilaiset ja niin edelleen mukaan tähän ja löydetään kanavat tavoittaa, Liukas kirjoittaa ryhmässä.

Liukkaan mukaan ikärajoja mietitään nyt uudemman kerran. Lisäksi huomioon otetaan uranvaihtajat, joille tarjotaan nopeampaa mahdollisuutta kouluttautua ohjelmointialalle. Yhtenä vaihtoehtona on opiskelu työn ohessa.

– Minusta ohjelmointiopetuksessa nykypäivänä on niin hienoa, että (ilmaisia) tapoja ja verkostoja oppia on valtavan paljon. Hiven tavoitteena on olla yksi vaihtoehto monien joukossa – osa oppilaista jatkaa korkeakouluun, osa muuntokouluttautuu, osa huomaa neljän viikon jälkeen että tämä ei olekaan minun juttuni. Toivottavasti saadaan iso, elävä ja monimuotoinen ekosysteemi koodikoulutuksen ympärille, Liukas kirjoittaa.

Vaativia tehtäviä yrityksiltä

Hive Helsinki on uudenlainen koulu, jossa ei ole opettajia, luokkia eikä perinteistä pääsykoetta. Oppilaat karsitaan nettitestin ja eräänlaisen pääsykoekurssin perusteella. Kurssin aikana selvitetään, ketkä ovat riittävän motivoituneita haastaviin tehtäviin. Oppilaat suorittavat koulussa tehtäviä, jotka tulevat yhteistyöyrityksiltä kuten F-Securelta ja Roviolta.

Supercell sijoittaa koulua vetämään säätiöön 8-10 miljoonaa euroa viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Sen jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa. Investoinnista merkittävä osa kuluu tilojen ohella oppilaiden käytössä oleviin laitteisiin.

Yrittäjäsanomien alkuperäisen jutun voit lukea täältä.

Kuva: Tommi Anttonen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko harkinnut oppisopimusta? Näin hyödynnät ammatillista koulutusta yrityksessäsi

Yrittäjät tiedotteet - 8. Joulukuu 2018 - 11:00

Syyskuussa tehdyn Yrittäjägallupin mukaan yrittäjät suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 28 prosenttia tekee yhteistyötä ammattioppilaitoksen kanssa. Yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä 61 prosenttia kertoo tekevänsä yhteistyötä. Yhteistyöhön erittäin tyytyväisiä oli 16 prosenttia ja melko tyytyväisiä 65 prosenttia yrityksistä. Tulosten perusteella 12 prosenttia oli tyytymätön yhteistyöhön. Kantar TNS:n tekemään kyselyyn vastasi 1056 yrittäjää.  

– Vaikka yrittäjät ovat keskimäärin tyytyväisiä yhteistyöhön, on joukossa myös kriittisiä ääniä. On tärkeätä, että oppilaitokset puuttuvat yritysten havaitsemiin ongelmiin. Samalla oppilaitosten ja yritysten on jaettava aktiivisemmin kokemuksia myös yhteisistä onnistumisista, joita kentältä kyllä löytyy, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Myös tutkinnon osan suorittaminen onnistuu

Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä muistuttaa, että uudistus palvelee myös yrittäjän oman osaamisen kehittämistä.

– Työssä oppiminen on aikaisempaa joustavampaa ja oppisopimuksen voi solmia myös kokonaista tutkintoa lyhyempään jaksoon eli yhteen tutkinnon osaan. Toisin sanoen yrittäjä voi poimia tutkinnon sisältä jonkin osan ja suorittaa sen yritystoiminnan yhteydessä. Aikaisemmin oppisopimus on pitänyt solmia koko tutkintoon, Mikkilä selvittää.

Hän pitää hyvänä uudistuksena myös sitä, että esimerkiksi yrityksen kesätyöntekijä voi hyödyntää kesätyön oppimismielessä niin, että kesätyön aikana suoritetaan jokin tutkinnon osa oppisopimuksella. Riittää, että asiasta sovitaan oppilaitoksen kanssa.

– Näin yrittäjä saa koulutettua sellaista työvoimaa, joka palvelee hänen yritystään. Uusi ammatillinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden koulutuksen räätälöintiin aikaisempaa enemmän yrityksen tarpeisiin. Tulevaisuudessa henkilökunnan osaamista pitää kehittää yhä enemmän. Yritys voi esimerkiksi päättää, että osa henkilökunnasta suorittaa jonkin osan tutkinnosta oppisopimuksella.

Nykyisin kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kaksi kolmesta on aikuisia.

"Yritysten tietoisuutta lisättävä"  

Yrittäjägallupin mukaan 39 prosenttia yrityksistä tietää ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä liki puolet kertoo tietävänsä uudistuksesta. 

– Tietoa reformista on jaettava aktiivisemmin ja selkokielisemmin varsinkin paikallisella tasolla. Oppilaitosten edustajien on jalkauduttava yrityksiin, Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät on kuluvan vuoden ajan opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana kiertänyt kahden asiantuntijan voimin informoimassa yrityksiä ja yrittäjiä uudistuksesta. 

Oppilaitosyhteistyötä tehneistä yrityksistä 56 prosenttia on tehnyt koulutussopimuksen oppilaitoksen kanssa ja ottanut tai ottamassa sen kautta opiskelijan oppimaan yritykseen. Osuus vastaa 16 prosenttia kaikista yrityksistä. Saman verran yrityksiä kertoo tehneensä oppisopimuksen ja ottanut tai ottamassa sen kautta työntekijän yritykseen. Yli 10 henkilön yrityksistä 36 prosenttia on käyttänyt oppisopimusta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko harkinnut oppisopimusta? Näin hyödynnät ammatillista koulutusta yrityksessäsi

Yrittäjät uutisarkisto - 8. Joulukuu 2018 - 11:00

Syyskuussa tehdyn Yrittäjägallupin mukaan yrittäjät suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 28 prosenttia tekee yhteistyötä ammattioppilaitoksen kanssa. Yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä 61 prosenttia kertoo tekevänsä yhteistyötä. Yhteistyöhön erittäin tyytyväisiä oli 16 prosenttia ja melko tyytyväisiä 65 prosenttia yrityksistä. Tulosten perusteella 12 prosenttia oli tyytymätön yhteistyöhön. Kantar TNS:n tekemään kyselyyn vastasi 1056 yrittäjää.  

– Vaikka yrittäjät ovat keskimäärin tyytyväisiä yhteistyöhön, on joukossa myös kriittisiä ääniä. On tärkeätä, että oppilaitokset puuttuvat yritysten havaitsemiin ongelmiin. Samalla oppilaitosten ja yritysten on jaettava aktiivisemmin kokemuksia myös yhteisistä onnistumisista, joita kentältä kyllä löytyy, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Myös tutkinnon osan suorittaminen onnistuu

Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä muistuttaa, että uudistus palvelee myös yrittäjän oman osaamisen kehittämistä.

– Työssä oppiminen on aikaisempaa joustavampaa ja oppisopimuksen voi solmia myös kokonaista tutkintoa lyhyempään jaksoon eli yhteen tutkinnon osaan. Toisin sanoen yrittäjä voi poimia tutkinnon sisältä jonkin osan ja suorittaa sen yritystoiminnan yhteydessä. Aikaisemmin oppisopimus on pitänyt solmia koko tutkintoon, Mikkilä selvittää.

Hän pitää hyvänä uudistuksena myös sitä, että esimerkiksi yrityksen kesätyöntekijä voi hyödyntää kesätyön oppimismielessä niin, että kesätyön aikana suoritetaan jokin tutkinnon osa oppisopimuksella. Riittää, että asiasta sovitaan oppilaitoksen kanssa.

– Näin yrittäjä saa koulutettua sellaista työvoimaa, joka palvelee hänen yritystään. Uusi ammatillinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden koulutuksen räätälöintiin aikaisempaa enemmän yrityksen tarpeisiin. Tulevaisuudessa henkilökunnan osaamista pitää kehittää yhä enemmän. Yritys voi esimerkiksi päättää, että osa henkilökunnasta suorittaa jonkin osan tutkinnosta oppisopimuksella.

Nykyisin kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kaksi kolmesta on aikuisia.

"Yritysten tietoisuutta lisättävä"  

Yrittäjägallupin mukaan 39 prosenttia yrityksistä tietää ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä liki puolet kertoo tietävänsä uudistuksesta. 

– Tietoa reformista on jaettava aktiivisemmin ja selkokielisemmin varsinkin paikallisella tasolla. Oppilaitosten edustajien on jalkauduttava yrityksiin, Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät on kuluvan vuoden ajan opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana kiertänyt kahden asiantuntijan voimin informoimassa yrityksiä ja yrittäjiä uudistuksesta. 

Oppilaitosyhteistyötä tehneistä yrityksistä 56 prosenttia on tehnyt koulutussopimuksen oppilaitoksen kanssa ja ottanut tai ottamassa sen kautta opiskelijan oppimaan yritykseen. Osuus vastaa 16 prosenttia kaikista yrityksistä. Saman verran yrityksiä kertoo tehneensä oppisopimuksen ja ottanut tai ottamassa sen kautta työntekijän yritykseen. Yli 10 henkilön yrityksistä 36 prosenttia on käyttänyt oppisopimusta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko harkinnut oppisopimusta? Näin hyödynnät ammatillista koulutusta yrityksessäsi

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 8. Joulukuu 2018 - 11:00

Syyskuussa tehdyn Yrittäjägallupin mukaan yrittäjät suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 28 prosenttia tekee yhteistyötä ammattioppilaitoksen kanssa. Yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä 61 prosenttia kertoo tekevänsä yhteistyötä. Yhteistyöhön erittäin tyytyväisiä oli 16 prosenttia ja melko tyytyväisiä 65 prosenttia yrityksistä. Tulosten perusteella 12 prosenttia oli tyytymätön yhteistyöhön. Kantar TNS:n tekemään kyselyyn vastasi 1056 yrittäjää.  

– Vaikka yrittäjät ovat keskimäärin tyytyväisiä yhteistyöhön, on joukossa myös kriittisiä ääniä. On tärkeätä, että oppilaitokset puuttuvat yritysten havaitsemiin ongelmiin. Samalla oppilaitosten ja yritysten on jaettava aktiivisemmin kokemuksia myös yhteisistä onnistumisista, joita kentältä kyllä löytyy, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Myös tutkinnon osan suorittaminen onnistuu

Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä muistuttaa, että uudistus palvelee myös yrittäjän oman osaamisen kehittämistä.

– Työssä oppiminen on aikaisempaa joustavampaa ja oppisopimuksen voi solmia myös kokonaista tutkintoa lyhyempään jaksoon eli yhteen tutkinnon osaan. Toisin sanoen yrittäjä voi poimia tutkinnon sisältä jonkin osan ja suorittaa sen yritystoiminnan yhteydessä. Aikaisemmin oppisopimus on pitänyt solmia koko tutkintoon, Mikkilä selvittää.

Hän pitää hyvänä uudistuksena myös sitä, että esimerkiksi yrityksen kesätyöntekijä voi hyödyntää kesätyön oppimismielessä niin, että kesätyön aikana suoritetaan jokin tutkinnon osa oppisopimuksella. Riittää, että asiasta sovitaan oppilaitoksen kanssa.

– Näin yrittäjä saa koulutettua sellaista työvoimaa, joka palvelee hänen yritystään. Uusi ammatillinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden koulutuksen räätälöintiin aikaisempaa enemmän yrityksen tarpeisiin. Tulevaisuudessa henkilökunnan osaamista pitää kehittää yhä enemmän. Yritys voi esimerkiksi päättää, että osa henkilökunnasta suorittaa jonkin osan tutkinnosta oppisopimuksella.

Nykyisin kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kaksi kolmesta on aikuisia.

"Yritysten tietoisuutta lisättävä"  

Yrittäjägallupin mukaan 39 prosenttia yrityksistä tietää ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä liki puolet kertoo tietävänsä uudistuksesta. 

– Tietoa reformista on jaettava aktiivisemmin ja selkokielisemmin varsinkin paikallisella tasolla. Oppilaitosten edustajien on jalkauduttava yrityksiin, Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät on kuluvan vuoden ajan opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana kiertänyt kahden asiantuntijan voimin informoimassa yrityksiä ja yrittäjiä uudistuksesta. 

Oppilaitosyhteistyötä tehneistä yrityksistä 56 prosenttia on tehnyt koulutussopimuksen oppilaitoksen kanssa ja ottanut tai ottamassa sen kautta opiskelijan oppimaan yritykseen. Osuus vastaa 16 prosenttia kaikista yrityksistä. Saman verran yrityksiä kertoo tehneensä oppisopimuksen ja ottanut tai ottamassa sen kautta työntekijän yritykseen. Yli 10 henkilön yrityksistä 36 prosenttia on käyttänyt oppisopimusta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Rakennussunnittelija pääsi eroon 150 kilosta paperia – Yrittäjän kannattaa miettiä omia digipalveluiden tarpeita ja resursseja tarkkaan

Yrittäjät tiedotteet - 7. Joulukuu 2018 - 16:00

Digitalisaation mukanaan tuomat muutostarpeet askarruttavat yrittäjiä. Samaan aikaan digitaaliset palvelut ja työvälineet sujuvoittavat arkea, mutta kehityksessä voi olla vaikea pysyä mukana. Palveluita ja ratkaisuja on paljon, eikä aina ole helppo valita, mikä niistä palvelee itseä ja omaa liiketoimintaa parhaiten.

Rakennussuunnittelupalveluita tarjoavan Planimon Mika Korhola kertoi omista ratkaisuistaan Yrittäjien Espoossa järjestämässä digikoulussa marraskuussa. Hänellä tarve digitaalisiin ratkaisuihin lähti siitä, että projektihallinta ja -materiaali oli saatava helpommin saavutettavaksi sidosryhmille ja toimiston etätyö mahdolliseksi. Myös arkistoitavalle paperille oli tehtävä jotakin.

Korholan alalla on tietojen arkistointivelvollisuus, mikä tarkoittaa paljon paperia. Korhola on kuitenkin onnistunut luomaan itselleen jos ei täysin paperitonta, ainakin minimipaperillisen työympäristön.

– Olen päässyt eron 150 kilosta A4-paperisaastetta. Olen arkistoinut 700 projektia sähköiseen muotoon, Korhola kertoo.

Rakennussuunnittelu on perinteisesti ollut hyvin paperikeskeinen ala. Korhola kertoo, että 1990-luvun lopussa alalla pienimmätkin suunnittelutoimistot alkoivat projektikirjauksia digitaalisesti ja siirtämään suunnittelua digitaalisiin työkaluihin. 

Korhola aloitti Access-pohjaisen tuntiseurannan ja pdf-laskutuksen vuonna 2010. Kokonaan sähköiseen projektihallintaan hän siirtyi vuonna 2013. 

Reilu kymmenen vuotta sitten hän teetätti Access-ohjelmistopohjaisen tuntikirjanpito-ohjelman itselleen, ja niitä peruja on käytössä edelleen. Nykyään alan viranomaisetkin ovat lähteneet mukaan digitalisiin palveluihin, mikä helpottaa paperitonta arkea.

Yksinkertaista digitaalisiin palveluihin siirtyminen ei aina ole. Planimo teetti Laurea-ammattikorkeakoulussa tilaustyönä paperiton toimisto -hankkeen, jonka piti kestää yhden lukukauden.

– Hankkeeseen meni lopulta kolme lukukautta, sillä aluksi piti miettiä, mitä paperiton toimisto tarkoittaa ja miten paperia korvataan. Siirtyminen täytyy suunnitella, Korhola sanoo.
Korhola neuvoo jokaista miettimään omia tarpeitaan, resursseja ja hyötyjä, mikä on itselle digitaalisissa ratkaisuissa oleellista. 

– Helpoiten ratkaistavat kannattaa hoitaa ensimmäisenä pois alta. Liian isoa kakkua tai kaikkea ei kannata yrittää ratkaista kerralla, Korhola sanoo.

Oma kysymyksensä on palveluntarjoajan ja digitaalisen ratkaisun valinta. Käytettävyys, hinta, tietoturva ja monta muuta kysymystä tulee vastaan valintoja tehdessä.

Korhola on päätynyt vastaamaan kaikesta itse. Ainoastaan sähköposti on Elisan pilvipalvelussa.

– Olen miettinyt, että mitä jos pilvipalveluntarjoaja lakkaa olemasta tai haluat vaihtaa palveluntarjoajaa. Miten vaihtaminen onnistuu ja miten saan tietoni turvallisesti siirrettyä? Siksi pidän kaiken omissa näpeissäni. Siinäkin on toki riskinsä. Vastaan järjestelmän haavoittuvuudesta ja tietoturvasta sekä toimivuudesta itse, Korhola kertoo. 

Kategoriat: Yrittäjät

Rakennussunnittelija pääsi eroon 150 kilosta paperia – Yrittäjän kannattaa miettiä omia digipalveluiden tarpeita ja resursseja tarkkaan

Yrittäjät uutisarkisto - 7. Joulukuu 2018 - 16:00

Digitalisaation mukanaan tuomat muutostarpeet askarruttavat yrittäjiä. Samaan aikaan digitaaliset palvelut ja työvälineet sujuvoittavat arkea, mutta kehityksessä voi olla vaikea pysyä mukana. Palveluita ja ratkaisuja on paljon, eikä aina ole helppo valita, mikä niistä palvelee itseä ja omaa liiketoimintaa parhaiten.

Rakennussuunnittelupalveluita tarjoavan Planimon Mika Korhola kertoi omista ratkaisuistaan Yrittäjien Espoossa järjestämässä digikoulussa marraskuussa. Hänellä tarve digitaalisiin ratkaisuihin lähti siitä, että projektihallinta ja -materiaali oli saatava helpommin saavutettavaksi sidosryhmille ja toimiston etätyö mahdolliseksi. Myös arkistoitavalle paperille oli tehtävä jotakin.

Korholan alalla on tietojen arkistointivelvollisuus, mikä tarkoittaa paljon paperia. Korhola on kuitenkin onnistunut luomaan itselleen jos ei täysin paperitonta, ainakin minimipaperillisen työympäristön.

– Olen päässyt eron 150 kilosta A4-paperisaastetta. Olen arkistoinut 700 projektia sähköiseen muotoon, Korhola kertoo.

Rakennussuunnittelu on perinteisesti ollut hyvin paperikeskeinen ala. Korhola kertoo, että 1990-luvun lopussa alalla pienimmätkin suunnittelutoimistot alkoivat projektikirjauksia digitaalisesti ja siirtämään suunnittelua digitaalisiin työkaluihin. 

Korhola aloitti Access-pohjaisen tuntiseurannan ja pdf-laskutuksen vuonna 2010. Kokonaan sähköiseen projektihallintaan hän siirtyi vuonna 2013. 

Reilu kymmenen vuotta sitten hän teetätti Access-ohjelmistopohjaisen tuntikirjanpito-ohjelman itselleen, ja niitä peruja on käytössä edelleen. Nykyään alan viranomaisetkin ovat lähteneet mukaan digitalisiin palveluihin, mikä helpottaa paperitonta arkea.

Yksinkertaista digitaalisiin palveluihin siirtyminen ei aina ole. Planimo teetti Laurea-ammattikorkeakoulussa tilaustyönä paperiton toimisto -hankkeen, jonka piti kestää yhden lukukauden.

– Hankkeeseen meni lopulta kolme lukukautta, sillä aluksi piti miettiä, mitä paperiton toimisto tarkoittaa ja miten paperia korvataan. Siirtyminen täytyy suunnitella, Korhola sanoo.
Korhola neuvoo jokaista miettimään omia tarpeitaan, resursseja ja hyötyjä, mikä on itselle digitaalisissa ratkaisuissa oleellista. 

– Helpoiten ratkaistavat kannattaa hoitaa ensimmäisenä pois alta. Liian isoa kakkua tai kaikkea ei kannata yrittää ratkaista kerralla, Korhola sanoo.

Oma kysymyksensä on palveluntarjoajan ja digitaalisen ratkaisun valinta. Käytettävyys, hinta, tietoturva ja monta muuta kysymystä tulee vastaan valintoja tehdessä.

Korhola on päätynyt vastaamaan kaikesta itse. Ainoastaan sähköposti on Elisan pilvipalvelussa.

– Olen miettinyt, että mitä jos pilvipalveluntarjoaja lakkaa olemasta tai haluat vaihtaa palveluntarjoajaa. Miten vaihtaminen onnistuu ja miten saan tietoni turvallisesti siirrettyä? Siksi pidän kaiken omissa näpeissäni. Siinäkin on toki riskinsä. Vastaan järjestelmän haavoittuvuudesta ja tietoturvasta sekä toimivuudesta itse, Korhola kertoo. 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä