• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Yrittäjät: Yt-selvityksen ehdotukset eivät ole tasapainossa 

Yrittäjät tiedotteet - 3 tuntia 57 min sitten

Yhteistoimintalakia koskevassa selvityksessä esitettiin viime viikolla uutta lakia vuoropuhelun, yrityksen toiminnan kehittämisen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien osalta. Lisäksi henkilöstön vähentämistä koskevat yt-säännökset siirrettäisiin Katarina Murron ja Rauno Vanhasen selvityksessä työsopimuslakiin. Uutta lainsäädäntöä sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä. 

Yrittäjien mukaan positiivista selvityksessä on, että työvoiman vähentämisen yhteydessä yt-neuvottelut olisi käytävä vain, jos useita henkilöitä irtisanotaan tietyn ajanjakson sisällä. Myönteisenä voidaan nähdä myös työvoiman vähentämistä koskevan sääntelyn eriyttäminen muusta yhteystoiminnasta. 

– Mutta ei ole perusteltua laajentaa lakia koskemaan 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, jotta työllistäminen helpottuu ja byrokratia vähenee, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunta käsitteli selvitystä tiistaina.

Lisää byrokratiaa pienissä yrityksissä

Selvityksessä on listattu lukuisia uusia tiedonantovelvoitteita, jotka lisäisivät pienten yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästi. 

Kymmenen työntekijää työllistävän yrityksen pitäisi esimerkiksi antaa kuukausittain yrityksen taloustietoja henkilöstölle, raportoida työvoiman käytön periaatteista sekä käydä ennakoivasti vuoropuhelua yrityksen kehittämisestä, teknologian käyttöönotosta ja esimerkiksi investointisuunnitelmista. Lisäksi erilaisten suunnitelmien tekeminen tulisi pakolliseksi entistä pienemmissä yrityksissä.

– Byrokratiaa pitää keventää eikä lisätä. Se, että menettelytavoista voitaisiin työpaikalla sopia, ei poista uusien velvoitteiden tuomaa taakkaa, Mäkynen toteaa. 

Koulutuksesta lisäkustannuksia

Myös ehdotetut muutosturvavelvoitteet tarkoittaisivat merkittäviä lisäkustannuksia työllistäville pienyrityksille. Nykyistä, vähintään 30 työntekijää työllistävien yritysten velvollisuutta tarjota työllistymistä edistävää koulutusta laajennettaisiin 10 työntekijää työllistäviin yrityksiin silloin, kun irtisanomisperusteena ovat tuotannolliset tai toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvat syyt. 

Ehdotuksen mukaan irtisanottavalle työntekijälle pitäisi tarjota tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen irtisanomisaikaa vastaavan keston mittaisen ajan. Velvoitteen kesto voisi olla siten jopa kuusi kuukautta ja vähintään kaksi kuukautta.

Lisäksi työntekijällä olisi oikeus osallistua koulutukseen irtisanomisaikana täydellä palkalla. Nykyisin koulutusta on tarjottava vain kuukauden ajan ja vain, jos yritys työllistää vähintään 30 henkilöä.

– Irtisanomiseen liittyvät kustannukset moninkertaistuisivat pienissä yrityksissä. Työllistäminen vaikeutuisi ja oikeudellinen epävarmuus lisääntyisi. Tarkkaa rajanvetoa siitä, milloin kysymyksessä on tuotannollinen, uudelleenjärjestelyyn liittyvä tai taloudellinen irtisanomisperuste, on vaikea ja jopa mahdoton tehdä, Mäkynen sanoo.

– On hyvä, että yt-lainsäädännön uudistamiseksi asetetaan kolmikantainen työryhmä, joka voi valmistella tasapainoista uudistusta. Selvityksen esitykset eivät valitettavasti ole tasapainoisia eikä niillä edistetä työpaikan aitoa yhteistyötä, Mäkynen arvioi.
 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Yt-selvityksen ehdotukset eivät ole tasapainossa 

Yrittäjät uutisarkisto - 3 tuntia 57 min sitten

Yhteistoimintalakia koskevassa selvityksessä esitettiin viime viikolla uutta lakia vuoropuhelun, yrityksen toiminnan kehittämisen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien osalta. Lisäksi henkilöstön vähentämistä koskevat yt-säännökset siirrettäisiin Katarina Murron ja Rauno Vanhasen selvityksessä työsopimuslakiin. Uutta lainsäädäntöä sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä. 

Yrittäjien mukaan positiivista selvityksessä on, että työvoiman vähentämisen yhteydessä yt-neuvottelut olisi käytävä vain, jos useita henkilöitä irtisanotaan tietyn ajanjakson sisällä. Myönteisenä voidaan nähdä myös työvoiman vähentämistä koskevan sääntelyn eriyttäminen muusta yhteystoiminnasta. 

– Mutta ei ole perusteltua laajentaa lakia koskemaan 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, jotta työllistäminen helpottuu ja byrokratia vähenee, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunta käsitteli selvitystä tiistaina.

Lisää byrokratiaa pienissä yrityksissä

Selvityksessä on listattu lukuisia uusia tiedonantovelvoitteita, jotka lisäisivät pienten yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästi. 

Kymmenen työntekijää työllistävän yrityksen pitäisi esimerkiksi antaa kuukausittain yrityksen taloustietoja henkilöstölle, raportoida työvoiman käytön periaatteista sekä käydä ennakoivasti vuoropuhelua yrityksen kehittämisestä, teknologian käyttöönotosta ja esimerkiksi investointisuunnitelmista. Lisäksi erilaisten suunnitelmien tekeminen tulisi pakolliseksi entistä pienemmissä yrityksissä.

– Byrokratiaa pitää keventää eikä lisätä. Se, että menettelytavoista voitaisiin työpaikalla sopia, ei poista uusien velvoitteiden tuomaa taakkaa, Mäkynen toteaa. 

Koulutuksesta lisäkustannuksia

Myös ehdotetut muutosturvavelvoitteet tarkoittaisivat merkittäviä lisäkustannuksia työllistäville pienyrityksille. Nykyistä, vähintään 30 työntekijää työllistävien yritysten velvollisuutta tarjota työllistymistä edistävää koulutusta laajennettaisiin 10 työntekijää työllistäviin yrityksiin silloin, kun irtisanomisperusteena ovat tuotannolliset tai toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvat syyt. 

Ehdotuksen mukaan irtisanottavalle työntekijälle pitäisi tarjota tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen irtisanomisaikaa vastaavan keston mittaisen ajan. Velvoitteen kesto voisi olla siten jopa kuusi kuukautta ja vähintään kaksi kuukautta.

Lisäksi työntekijällä olisi oikeus osallistua koulutukseen irtisanomisaikana täydellä palkalla. Nykyisin koulutusta on tarjottava vain kuukauden ajan ja vain, jos yritys työllistää vähintään 30 henkilöä.

– Irtisanomiseen liittyvät kustannukset moninkertaistuisivat pienissä yrityksissä. Työllistäminen vaikeutuisi ja oikeudellinen epävarmuus lisääntyisi. Tarkkaa rajanvetoa siitä, milloin kysymyksessä on tuotannollinen, uudelleenjärjestelyyn liittyvä tai taloudellinen irtisanomisperuste, on vaikea ja jopa mahdoton tehdä, Mäkynen sanoo.

– On hyvä, että yt-lainsäädännön uudistamiseksi asetetaan kolmikantainen työryhmä, joka voi valmistella tasapainoista uudistusta. Selvityksen esitykset eivät valitettavasti ole tasapainoisia eikä niillä edistetä työpaikan aitoa yhteistyötä, Mäkynen arvioi.
 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Yt-selvityksen ehdotukset eivät ole tasapainossa 

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 3 tuntia 57 min sitten

Yhteistoimintalakia koskevassa selvityksessä esitettiin viime viikolla uutta lakia vuoropuhelun, yrityksen toiminnan kehittämisen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien osalta. Lisäksi henkilöstön vähentämistä koskevat yt-säännökset siirrettäisiin Katarina Murron ja Rauno Vanhasen selvityksessä työsopimuslakiin. Uutta lainsäädäntöä sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä. 

Yrittäjien mukaan positiivista selvityksessä on, että työvoiman vähentämisen yhteydessä yt-neuvottelut olisi käytävä vain, jos useita henkilöitä irtisanotaan tietyn ajanjakson sisällä. Myönteisenä voidaan nähdä myös työvoiman vähentämistä koskevan sääntelyn eriyttäminen muusta yhteystoiminnasta. 

– Mutta ei ole perusteltua laajentaa lakia koskemaan 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, jotta työllistäminen helpottuu ja byrokratia vähenee, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunta käsitteli selvitystä tiistaina.

Lisää byrokratiaa pienissä yrityksissä

Selvityksessä on listattu lukuisia uusia tiedonantovelvoitteita, jotka lisäisivät pienten yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästi. 

Kymmenen työntekijää työllistävän yrityksen pitäisi esimerkiksi antaa kuukausittain yrityksen taloustietoja henkilöstölle, raportoida työvoiman käytön periaatteista sekä käydä ennakoivasti vuoropuhelua yrityksen kehittämisestä, teknologian käyttöönotosta ja esimerkiksi investointisuunnitelmista. Lisäksi erilaisten suunnitelmien tekeminen tulisi pakolliseksi entistä pienemmissä yrityksissä.

– Byrokratiaa pitää keventää eikä lisätä. Se, että menettelytavoista voitaisiin työpaikalla sopia, ei poista uusien velvoitteiden tuomaa taakkaa, Mäkynen toteaa. 

Koulutuksesta lisäkustannuksia

Myös ehdotetut muutosturvavelvoitteet tarkoittaisivat merkittäviä lisäkustannuksia työllistäville pienyrityksille. Nykyistä, vähintään 30 työntekijää työllistävien yritysten velvollisuutta tarjota työllistymistä edistävää koulutusta laajennettaisiin 10 työntekijää työllistäviin yrityksiin silloin, kun irtisanomisperusteena ovat tuotannolliset tai toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvat syyt. 

Ehdotuksen mukaan irtisanottavalle työntekijälle pitäisi tarjota tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen irtisanomisaikaa vastaavan keston mittaisen ajan. Velvoitteen kesto voisi olla siten jopa kuusi kuukautta ja vähintään kaksi kuukautta.

Lisäksi työntekijällä olisi oikeus osallistua koulutukseen irtisanomisaikana täydellä palkalla. Nykyisin koulutusta on tarjottava vain kuukauden ajan ja vain, jos yritys työllistää vähintään 30 henkilöä.

– Irtisanomiseen liittyvät kustannukset moninkertaistuisivat pienissä yrityksissä. Työllistäminen vaikeutuisi ja oikeudellinen epävarmuus lisääntyisi. Tarkkaa rajanvetoa siitä, milloin kysymyksessä on tuotannollinen, uudelleenjärjestelyyn liittyvä tai taloudellinen irtisanomisperuste, on vaikea ja jopa mahdoton tehdä, Mäkynen sanoo.

– On hyvä, että yt-lainsäädännön uudistamiseksi asetetaan kolmikantainen työryhmä, joka voi valmistella tasapainoista uudistusta. Selvityksen esitykset eivät valitettavasti ole tasapainoisia eikä niillä edistetä työpaikan aitoa yhteistyötä, Mäkynen arvioi.
 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä menetti tehtaansa tulipalossa Kangasalla – "Harmittaa itseni, työntekijöiden ja rakennusfirmojen puolesta"

Yrittäjät tiedotteet - 8 tuntia 54 min sitten

Suoraman Elementti Oy:n henkilöstö koki kauhun hetkiä maanantaina aamulla, kun yrityksen Kangasalan tehdas syttyi palamaan. Hydrauliikkakeskuksen paineet sytyttivät palon öljypisaroihin ja betonipölyyn, ja tuli levisi nopeasti.

Iltalehti kertoo, että yrityksen omistaja Rainer Seinilä istui vaimonsa kanssa aamiaisella, kun hän sai tiedon tulipalosta. Tehdas oli ilmiliekeissä.

Seinilä osti tehtaan konkurssipesältä vuonna 1997. Nyt yritys tekee yhdeksän miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää 60 henkilöä. Seinilä on virallisesti yrittäjäeläkkeellä, mutta kertoo olevansa asenteeltaan yrittäjä aina.

Kangasalan tehtaalla työskenteli 25 työntekijää. Palon alkaessa tehtaan aamuvuorossa oli 12 työntekijää, jotka kaikki selvisivät ulos vahingoittumattomana.

Kangasalan tehtaan toiminta oli määrä ajaa alas hiljalleen ja  koko tuotanto oli määrä siirtää Lempäälään, sillä Kangasalan tehtaan alue on pohjavesialuetta ja kaavoitettu asuintaloille. Lempäälään valmistui hiljattain 3–4 miljoonaa euroa maksanut uusi tehdas, joka työllistää tällä hetkellä 30 työntekijää.

Yhteensä tehtaat valmistivat noin 35 kerrostalon elementit vuodessa. Yhtiön tilauskirjat olivat täynnä kesään saakka.

Nyt rakennuttajat yrittävät saada elementtejä muualta. Muuten rakennusurakoiden valmistuminen viivästyy.

Vaikka vakuutus korvaa tulipalon tuhoja, yrittäjän tappioksi tulee satoja tuhansia euroja. Samalla yritys joutuu aloittamaan YT-neuvottelut, sillä valmistus tippuu puoleen. Iltalehden haastattelussa pääluottamusmies Timo Honkoliini uskoo, että osalle löytynee paikka Lempäälän tehtaalta, osa lomautetaan, mutta osan työsuhde päättyy.

– Harmittaa kovasti itseni ja työntekijöiden ja elementtejä odottavien rakennusfirmojen puolesta. Tämä on force majeure -tilanne. Kyllä työntekijät tämän ymmärtävät, Seinilä sanoo Iltalehden haastattelussa.

Seinilä on joutunut kohtaamaan tulipaloja viisi kertaa aikaisemminkin. Niitä ovat aiheuttaneet sähköpääkeskus ja pari tulipaloa on osunut halleihin. Lisäksi perheen kesämökki paloi 1980-luvulla.

– Kyllä tästä selvitään. Niin on asennoiduttava, Seinilä sanoo.

 

Toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä menetti tehtaansa tulipalossa Kangasalla – "Harmittaa itseni, työntekijöiden ja rakennusfirmojen puolesta"

Yrittäjät uutisarkisto - 8 tuntia 54 min sitten

Suoraman Elementti Oy:n henkilöstö koki kauhun hetkiä maanantaina aamulla, kun yrityksen Kangasalan tehdas syttyi palamaan. Hydrauliikkakeskuksen paineet sytyttivät palon öljypisaroihin ja betonipölyyn, ja tuli levisi nopeasti.

Iltalehti kertoo, että yrityksen omistaja Rainer Seinilä istui vaimonsa kanssa aamiaisella, kun hän sai tiedon tulipalosta. Tehdas oli ilmiliekeissä.

Seinilä osti tehtaan konkurssipesältä vuonna 1997. Nyt yritys tekee yhdeksän miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää 60 henkilöä. Seinilä on virallisesti yrittäjäeläkkeellä, mutta kertoo olevansa asenteeltaan yrittäjä aina.

Kangasalan tehtaalla työskenteli 25 työntekijää. Palon alkaessa tehtaan aamuvuorossa oli 12 työntekijää, jotka kaikki selvisivät ulos vahingoittumattomana.

Kangasalan tehtaan toiminta oli määrä ajaa alas hiljalleen ja  koko tuotanto oli määrä siirtää Lempäälään, sillä Kangasalan tehtaan alue on pohjavesialuetta ja kaavoitettu asuintaloille. Lempäälään valmistui hiljattain 3–4 miljoonaa euroa maksanut uusi tehdas, joka työllistää tällä hetkellä 30 työntekijää.

Yhteensä tehtaat valmistivat noin 35 kerrostalon elementit vuodessa. Yhtiön tilauskirjat olivat täynnä kesään saakka.

Nyt rakennuttajat yrittävät saada elementtejä muualta. Muuten rakennusurakoiden valmistuminen viivästyy.

Vaikka vakuutus korvaa tulipalon tuhoja, yrittäjän tappioksi tulee satoja tuhansia euroja. Samalla yritys joutuu aloittamaan YT-neuvottelut, sillä valmistus tippuu puoleen. Iltalehden haastattelussa pääluottamusmies Timo Honkoliini uskoo, että osalle löytynee paikka Lempäälän tehtaalta, osa lomautetaan, mutta osan työsuhde päättyy.

– Harmittaa kovasti itseni ja työntekijöiden ja elementtejä odottavien rakennusfirmojen puolesta. Tämä on force majeure -tilanne. Kyllä työntekijät tämän ymmärtävät, Seinilä sanoo Iltalehden haastattelussa.

Seinilä on joutunut kohtaamaan tulipaloja viisi kertaa aikaisemminkin. Niitä ovat aiheuttaneet sähköpääkeskus ja pari tulipaloa on osunut halleihin. Lisäksi perheen kesämökki paloi 1980-luvulla.

– Kyllä tästä selvitään. Niin on asennoiduttava, Seinilä sanoo.

 

Toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä menetti tehtaansa tulipalossa Kangasalla – "Harmittaa itseni, työntekijöiden ja rakennusfirmojen puolesta"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 8 tuntia 54 min sitten

Suoraman Elementti Oy:n henkilöstö koki kauhun hetkiä maanantaina aamulla, kun yrityksen Kangasalan tehdas syttyi palamaan. Hydrauliikkakeskuksen paineet sytyttivät palon öljypisaroihin ja betonipölyyn, ja tuli levisi nopeasti.

Iltalehti kertoo, että yrityksen omistaja Rainer Seinilä istui vaimonsa kanssa aamiaisella, kun hän sai tiedon tulipalosta. Tehdas oli ilmiliekeissä.

Seinilä osti tehtaan konkurssipesältä vuonna 1997. Nyt yritys tekee yhdeksän miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää 60 henkilöä. Seinilä on virallisesti yrittäjäeläkkeellä, mutta kertoo olevansa asenteeltaan yrittäjä aina.

Kangasalan tehtaalla työskenteli 25 työntekijää. Palon alkaessa tehtaan aamuvuorossa oli 12 työntekijää, jotka kaikki selvisivät ulos vahingoittumattomana.

Kangasalan tehtaan toiminta oli määrä ajaa alas hiljalleen ja  koko tuotanto oli määrä siirtää Lempäälään, sillä Kangasalan tehtaan alue on pohjavesialuetta ja kaavoitettu asuintaloille. Lempäälään valmistui hiljattain 3–4 miljoonaa euroa maksanut uusi tehdas, joka työllistää tällä hetkellä 30 työntekijää.

Yhteensä tehtaat valmistivat noin 35 kerrostalon elementit vuodessa. Yhtiön tilauskirjat olivat täynnä kesään saakka.

Nyt rakennuttajat yrittävät saada elementtejä muualta. Muuten rakennusurakoiden valmistuminen viivästyy.

Vaikka vakuutus korvaa tulipalon tuhoja, yrittäjän tappioksi tulee satoja tuhansia euroja. Samalla yritys joutuu aloittamaan YT-neuvottelut, sillä valmistus tippuu puoleen. Iltalehden haastattelussa pääluottamusmies Timo Honkoliini uskoo, että osalle löytynee paikka Lempäälän tehtaalta, osa lomautetaan, mutta osan työsuhde päättyy.

– Harmittaa kovasti itseni ja työntekijöiden ja elementtejä odottavien rakennusfirmojen puolesta. Tämä on force majeure -tilanne. Kyllä työntekijät tämän ymmärtävät, Seinilä sanoo Iltalehden haastattelussa.

Seinilä on joutunut kohtaamaan tulipaloja viisi kertaa aikaisemminkin. Niitä ovat aiheuttaneet sähköpääkeskus ja pari tulipaloa on osunut halleihin. Lisäksi perheen kesämökki paloi 1980-luvulla.

– Kyllä tästä selvitään. Niin on asennoiduttava, Seinilä sanoo.

 

Toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Dubain maailmannäyttely 2020 avaa ovia – Iskulle messut tärkeä osa Lähi-idän strategiaa

Yrittäjät tiedotteet - 12. Marraskuu 2018 - 15:31

Suomi osallistuu isännöimään vuoden 2020 maailmannäyttelyyn LUMI-nimisellä paviljongilla Dubaissa.

Business Finland toteaa tiedotteessaan, että Suomella ja Arabiemiraattien välillä on vahvat kauppasuhteet. Business Finland tarjoaa suomalaisyrityksille tilan ja alustan, joita yritykset voivat käyttää tilaisuuksien ja tapaamisten järjestämiseen ja asiakkaiden tapaamiseen.

Maailmannäyttelyyn on jo ilmoittautunut sekä isoja pörssiyhtiöitä että pienempiä pk-yrityksiä.

Mukaan lähtevät muun muassa kalustevalmistaja Isku sekä 3D-virtuaaliteknologiaa kehittävä Collaprime.

Collaprime toimii muun muassa rakennusteollisuuden sekä öljy- ja kaasualan toimijoiden keskuudessa. Sillä on toimintaa Suomessa, Pohjois-Norjassa sekä Kazakstanissa. 

Collaprime osallistui viime vuonna Kazakstanissa Astanan maailmannäyttelyyn. Esillepääsy Dubain maailmannäyttelyssä luo kasvupotentiaalia öljy- ja kaasutoimijoiden keskuudessa. Vetoapua tulee myös suomalaistoimijoilta.

– Saamme tuotettamme uudella tavalla esiin. Useat suomalaisyritykset, joista osa on jo asiakkaitamme, hyödyntävät teknologiaamme näyttelyssä, Pohjois-Euroopan myynnistä vastaava johtaja Ari Puuskari kertoo.

Collaprime on kuusi henkeä työllistävä yritys, joka on perustettu 2016. Yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa, mutta tarkoitus on kasvaa nopeasti. 


Kauppaa ja tunnettuutta


Isku on 90-vuotias perheyritys, joka tuottaa kalusteita toimistoihin, koulu- ja sairaalaympäristöihin, koteihin sekä eri konsepteihin, kuten laivojen sisustuksiin.

Isku toimii jo Lähi-idässä ja sillä on Dubaissa oma Middle East -myyntiorganisaatio.

– Lähdemme tekemään kauppaa, toimitusjohtaja Arto Tiitinen kiteyttää.

Lisäksi Isku aikoo kasvattaa tunnettuutta. Tiitisen mukaan maailmannäyttely on tärkeä osa Lähi-idän strategiaa.

Isku osallistui myös Kazakstanin maailmannäyttelyyn viime vuonna, missä sen pääpaino oli koulu- ja sairaalakalusteiden myymisessä. Tiitisen mukaan Isku on johtava koulukalustaja maailmassa. 

– Olemme olleet Lähi-idässä vuodesta 2012, mutta siellä mikään ei tapahdu nopeasti. Lisäksi täytyy olla myyntiorganisaatio tai muuten matka on rahan polttamista. Messut eivät itsessään tuo uusia asiakkaita vaan täytyy olla selkeä toimintamalli, Tiitinen sanoo.

Isku tavoittelee tänä vuonna 180 miljoonan euron liikevaihtoa. Siitä noin viidennes tulee kotikalusteista, joiden kauppa on merkittävää Suomessa ja Baltiassa. 

Suomalaisyritykset ovat esillä Lumi-paviljongissa, joka on ulkopuolelta lumivalkoinen, ja sen sisääntulo antaa vaikutelman arabitelttaan saapumisesta.

Paviljongin keskelle tulee luonnonmukainen puurakenteinen Kuru-niminen tila, joka tarjoaa rauhallisen levähdyspaikan maailmannäyttelyn hälinästä. Sen suunnittelusta vastaa kansainvälinen konsortio, jonka muodostavat sveitsiläinen Expomobilia, suomalaiset JKMM Arkkitehdit ja Factor Nova, Beyond Limits Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista ja yhdysvaltalainen Five Currents.

Paviljongissa esitellään Suomen osaamista ja asiantuntemusta useilla eri aloilla, kuten puhtaissa teknologioissa, palveluissa ja matkailussa. 

Paviljonkiin rakennettavasta näyttelystä kävijä saa kokemuksia ja tietoa jatkuvasta kehityksestä ja innovaatiosta sekä kestävistä, ympäristöystävällisistä ratkaisuista.

Suomen paviljongissa pääkumppaneita ovat KONE, Konecranes ja Outotec. Mukana ovat myös Wärtsilä Oyj, Fiskars Oyj, Nokia Oyj, Fortum Oyj, Isku Oy, Collaprime Oy, Metso Oyj, Valmet Oyj, Finnair Oyj, iLOQ Oy, Granlund Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Genelec Oy, Black Donuts Engineering Oy ja Finnish Water Forum. 
Näytteilleasettajia ovat Halton Group Oy, VTT Oy, Geologian tutkimuskeskus (GTK), STUK International Oy, Posiva Solutions Oy, FinNuclear, Business Oulu, matkailuyrityksiä Visit Finlandin johdolla sekä elintarvikealan yrityksiä Food from Finland -ohjelman puitteissa.
 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Dubain maailmannäyttely 2020 avaa ovia – Iskulle messut tärkeä osa Lähi-idän strategiaa

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Marraskuu 2018 - 15:31

Suomi osallistuu isännöimään vuoden 2020 maailmannäyttelyyn LUMI-nimisellä paviljongilla Dubaissa.

Business Finland toteaa tiedotteessaan, että Suomella ja Arabiemiraattien välillä on vahvat kauppasuhteet. Business Finland tarjoaa suomalaisyrityksille tilan ja alustan, joita yritykset voivat käyttää tilaisuuksien ja tapaamisten järjestämiseen ja asiakkaiden tapaamiseen.

Maailmannäyttelyyn on jo ilmoittautunut sekä isoja pörssiyhtiöitä että pienempiä pk-yrityksiä.

Mukaan lähtevät muun muassa kalustevalmistaja Isku sekä 3D-virtuaaliteknologiaa kehittävä Collaprime.

Collaprime toimii muun muassa rakennusteollisuuden sekä öljy- ja kaasualan toimijoiden keskuudessa. Sillä on toimintaa Suomessa, Pohjois-Norjassa sekä Kazakstanissa. 

Collaprime osallistui viime vuonna Kazakstanissa Astanan maailmannäyttelyyn. Esillepääsy Dubain maailmannäyttelyssä luo kasvupotentiaalia öljy- ja kaasutoimijoiden keskuudessa. Vetoapua tulee myös suomalaistoimijoilta.

– Saamme tuotettamme uudella tavalla esiin. Useat suomalaisyritykset, joista osa on jo asiakkaitamme, hyödyntävät teknologiaamme näyttelyssä, Pohjois-Euroopan myynnistä vastaava johtaja Ari Puuskari kertoo.

Collaprime on kuusi henkeä työllistävä yritys, joka on perustettu 2016. Yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa, mutta tarkoitus on kasvaa nopeasti. 


Kauppaa ja tunnettuutta


Isku on 90-vuotias perheyritys, joka tuottaa kalusteita toimistoihin, koulu- ja sairaalaympäristöihin, koteihin sekä eri konsepteihin, kuten laivojen sisustuksiin.

Isku toimii jo Lähi-idässä ja sillä on Dubaissa oma Middle East -myyntiorganisaatio.

– Lähdemme tekemään kauppaa, toimitusjohtaja Arto Tiitinen kiteyttää.

Lisäksi Isku aikoo kasvattaa tunnettuutta. Tiitisen mukaan maailmannäyttely on tärkeä osa Lähi-idän strategiaa.

Isku osallistui myös Kazakstanin maailmannäyttelyyn viime vuonna, missä sen pääpaino oli koulu- ja sairaalakalusteiden myymisessä. Tiitisen mukaan Isku on johtava koulukalustaja maailmassa. 

– Olemme olleet Lähi-idässä vuodesta 2012, mutta siellä mikään ei tapahdu nopeasti. Lisäksi täytyy olla myyntiorganisaatio tai muuten matka on rahan polttamista. Messut eivät itsessään tuo uusia asiakkaita vaan täytyy olla selkeä toimintamalli, Tiitinen sanoo.

Isku tavoittelee tänä vuonna 180 miljoonan euron liikevaihtoa. Siitä noin viidennes tulee kotikalusteista, joiden kauppa on merkittävää Suomessa ja Baltiassa. 

Suomalaisyritykset ovat esillä Lumi-paviljongissa, joka on ulkopuolelta lumivalkoinen, ja sen sisääntulo antaa vaikutelman arabitelttaan saapumisesta.

Paviljongin keskelle tulee luonnonmukainen puurakenteinen Kuru-niminen tila, joka tarjoaa rauhallisen levähdyspaikan maailmannäyttelyn hälinästä. Sen suunnittelusta vastaa kansainvälinen konsortio, jonka muodostavat sveitsiläinen Expomobilia, suomalaiset JKMM Arkkitehdit ja Factor Nova, Beyond Limits Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista ja yhdysvaltalainen Five Currents.

Paviljongissa esitellään Suomen osaamista ja asiantuntemusta useilla eri aloilla, kuten puhtaissa teknologioissa, palveluissa ja matkailussa. 

Paviljonkiin rakennettavasta näyttelystä kävijä saa kokemuksia ja tietoa jatkuvasta kehityksestä ja innovaatiosta sekä kestävistä, ympäristöystävällisistä ratkaisuista.

Suomen paviljongissa pääkumppaneita ovat KONE, Konecranes ja Outotec. Mukana ovat myös Wärtsilä Oyj, Fiskars Oyj, Nokia Oyj, Fortum Oyj, Isku Oy, Collaprime Oy, Metso Oyj, Valmet Oyj, Finnair Oyj, iLOQ Oy, Granlund Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Genelec Oy, Black Donuts Engineering Oy ja Finnish Water Forum. 
Näytteilleasettajia ovat Halton Group Oy, VTT Oy, Geologian tutkimuskeskus (GTK), STUK International Oy, Posiva Solutions Oy, FinNuclear, Business Oulu, matkailuyrityksiä Visit Finlandin johdolla sekä elintarvikealan yrityksiä Food from Finland -ohjelman puitteissa.
 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Dubain maailmannäyttely 2020 avaa ovia – Iskulle messut tärkeä osa Lähi-idän strategiaa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Marraskuu 2018 - 15:31

Suomi osallistuu isännöimään vuoden 2020 maailmannäyttelyyn LUMI-nimisellä paviljongilla Dubaissa.

Business Finland toteaa tiedotteessaan, että Suomella ja Arabiemiraattien välillä on vahvat kauppasuhteet. Business Finland tarjoaa suomalaisyrityksille tilan ja alustan, joita yritykset voivat käyttää tilaisuuksien ja tapaamisten järjestämiseen ja asiakkaiden tapaamiseen.

Maailmannäyttelyyn on jo ilmoittautunut sekä isoja pörssiyhtiöitä että pienempiä pk-yrityksiä.

Mukaan lähtevät muun muassa kalustevalmistaja Isku sekä 3D-virtuaaliteknologiaa kehittävä Collaprime.

Collaprime toimii muun muassa rakennusteollisuuden sekä öljy- ja kaasualan toimijoiden keskuudessa. Sillä on toimintaa Suomessa, Pohjois-Norjassa sekä Kazakstanissa. 

Collaprime osallistui viime vuonna Kazakstanissa Astanan maailmannäyttelyyn. Esillepääsy Dubain maailmannäyttelyssä luo kasvupotentiaalia öljy- ja kaasutoimijoiden keskuudessa. Vetoapua tulee myös suomalaistoimijoilta.

– Saamme tuotettamme uudella tavalla esiin. Useat suomalaisyritykset, joista osa on jo asiakkaitamme, hyödyntävät teknologiaamme näyttelyssä, Pohjois-Euroopan myynnistä vastaava johtaja Ari Puuskari kertoo.

Collaprime on kuusi henkeä työllistävä yritys, joka on perustettu 2016. Yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa, mutta tarkoitus on kasvaa nopeasti. 


Kauppaa ja tunnettuutta


Isku on 90-vuotias perheyritys, joka tuottaa kalusteita toimistoihin, koulu- ja sairaalaympäristöihin, koteihin sekä eri konsepteihin, kuten laivojen sisustuksiin.

Isku toimii jo Lähi-idässä ja sillä on Dubaissa oma Middle East -myyntiorganisaatio.

– Lähdemme tekemään kauppaa, toimitusjohtaja Arto Tiitinen kiteyttää.

Lisäksi Isku aikoo kasvattaa tunnettuutta. Tiitisen mukaan maailmannäyttely on tärkeä osa Lähi-idän strategiaa.

Isku osallistui myös Kazakstanin maailmannäyttelyyn viime vuonna, missä sen pääpaino oli koulu- ja sairaalakalusteiden myymisessä. Tiitisen mukaan Isku on johtava koulukalustaja maailmassa. 

– Olemme olleet Lähi-idässä vuodesta 2012, mutta siellä mikään ei tapahdu nopeasti. Lisäksi täytyy olla myyntiorganisaatio tai muuten matka on rahan polttamista. Messut eivät itsessään tuo uusia asiakkaita vaan täytyy olla selkeä toimintamalli, Tiitinen sanoo.

Isku tavoittelee tänä vuonna 180 miljoonan euron liikevaihtoa. Siitä noin viidennes tulee kotikalusteista, joiden kauppa on merkittävää Suomessa ja Baltiassa. 

Suomalaisyritykset ovat esillä Lumi-paviljongissa, joka on ulkopuolelta lumivalkoinen, ja sen sisääntulo antaa vaikutelman arabitelttaan saapumisesta.

Paviljongin keskelle tulee luonnonmukainen puurakenteinen Kuru-niminen tila, joka tarjoaa rauhallisen levähdyspaikan maailmannäyttelyn hälinästä. Sen suunnittelusta vastaa kansainvälinen konsortio, jonka muodostavat sveitsiläinen Expomobilia, suomalaiset JKMM Arkkitehdit ja Factor Nova, Beyond Limits Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista ja yhdysvaltalainen Five Currents.

Paviljongissa esitellään Suomen osaamista ja asiantuntemusta useilla eri aloilla, kuten puhtaissa teknologioissa, palveluissa ja matkailussa. 

Paviljonkiin rakennettavasta näyttelystä kävijä saa kokemuksia ja tietoa jatkuvasta kehityksestä ja innovaatiosta sekä kestävistä, ympäristöystävällisistä ratkaisuista.

Suomen paviljongissa pääkumppaneita ovat KONE, Konecranes ja Outotec. Mukana ovat myös Wärtsilä Oyj, Fiskars Oyj, Nokia Oyj, Fortum Oyj, Isku Oy, Collaprime Oy, Metso Oyj, Valmet Oyj, Finnair Oyj, iLOQ Oy, Granlund Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Genelec Oy, Black Donuts Engineering Oy ja Finnish Water Forum. 
Näytteilleasettajia ovat Halton Group Oy, VTT Oy, Geologian tutkimuskeskus (GTK), STUK International Oy, Posiva Solutions Oy, FinNuclear, Business Oulu, matkailuyrityksiä Visit Finlandin johdolla sekä elintarvikealan yrityksiä Food from Finland -ohjelman puitteissa.
 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Haittaohjelmat ja tietomurrot riskinä – yhä useammat yritykset ottavat tietoturvavakuutuksia

Yrittäjät tiedotteet - 12. Marraskuu 2018 - 14:28

Riskipäällikkö Jani Salonen Fenniasta kertoo, että kiristyshaittaohjelmat ovat yleisimpiä tietoturvaan liittyviä riskejä yrityksissä.

– Tyypillinen tilanne on, että tietojärjestelmään tulee haittaohjelma, joka lukitsee tiedostot. Yritystä kiristetään ja sen tulisi maksaa lunnaat siitä, että tietojärjestelmä saadaan toimimaan. Lunnaita ei koskaan suositella maksettavaksi, sillä se ruokkii rikollisuutta.

Salonen sanoo, että jos varmuuskopiot ovat kunnossa, asiantuntijoiden avustuksella haittaohjelma saadaan yleensä poistettua ja tiedostot palautettua.

Jos yritys ottaa tietoturvavakuutuksen, siitä korvataan vahinkotilanteessa esimerkiksi asiantuntija-apu ja varajärjestelyt.

– Jos kyseessä on tietomurto ja henkilöiden tai muiden yritysten tietoja on vuotanut julkisuuteen, se voi aiheuttaa vahingonkorvausvaatimuksia ja mahdollisesti oikeusprosesseja. Myös nämä kuuluvat korvauksen piiriin, Salonen sanoo.

Tietoturvavakuutus voi olla tarpeen etenkin yrityksille, joiden liiketoiminta perustuu sähköisiin järjestelmiin.

– Tietoturva korostuu tietenkin esimerkiksi verkkokaupoissa. Myös tilitoimistot, kauppa ja logistiikan alan yritykset ovat hyvin riippuvaisia sähköisten järjestelmien toiminnasta.

Suomessa tietoturvavakuutuksen voi ottaa jo monelta vakuutusyhtiöltä. Fennialla tietoturvavakuutus on ollut tarjolla vuoden verran ja kysyntä on kasvanut koko ajan.

Asiantuntija-apua ja taloudellista vahinkoa

If Vahinkovakuutuksella on jo muutaman vuoden kokemus tietoturvavakuutuksesta. Tuotepäällikkö Tapio Valtonen kertoo, että kiinnostus vakuutusta kohtaan on kasvanut etenkin tänä vuonna.

– GDPR:n tulo vaikutti osaltaan, mutta kyllä yritykset ovat heränneet muutenkin tietoturva-asioihin esimerkiksi palvelunestohyökkäyksien takia. Nyt ymmärretään, että riskit voivat koskettaa ketä tahansa.

Valtosen mukaan tietoturvavakuutukset ovat tarpeen kaikenkokoisille yrityksille, jos niillä on arvokasta tietoa hallussaan.

– Pienet yritykset arvostavat tietoturvaloukkauksen sattuessa etenkin asiantuntija-apua. Isommalle yritykselle tärkeintä voi olla turva laajojen keskeytysvahinkojen takia. 

If Vahinkovakuutus on listannut sivuilleen esimerkkejä tietoturvarikoksista, joissa vahinkoja on korvattu tietoturvavakuutuksesta. 

Esimerkkitapauksessa konepaja-asiakkaan tietojärjestelmiin oli asennettu haittaohjelma. Asiakkaan järjestelmistä varastettiin mm. kuvia heidän asiakkaansa uusimmasta moottorista.

Vakuutusyhtiön yhteistyökumppani selvitti, millainen haittaohjelma järjestelmään oli asennettu ja poisti sen. Vakuutusyhtiö korvasi haittaohjelman selvittämisestä ja poistamisesta aiheutuneet kulut. Lisäksi se korvasi varastettujen ja tuhottujen tiedostojen uudelleen luomisesta aiheutuneet kulut. Yrityssalaisuuden paljastumisesta aiheutunutta vahinkoa korvattiin vakuutuksenottajan asiakkaalle.

Toisessa esimerkkitapauksessa pienen tilitoimiston asiakastietoihin tehtiin viikonlopun aikana tietomurto, jonka yhteydessä varastettiin merkittävä osa yrityksen asiakastiedoista. Yrittäjä havaitsi asian sunnuntai-iltana. 

Tietomurron syiden ja vaikutusten selvittämisessä meni asiantuntijoilta aikaa 13 tuntia, mistä työstä aiheutuneet kulut korvattiin. Vakuutusyhtiö korvasi myös tietojen palauttamisesta aiheutuneet kustannukset. Tilitoimiston joutui tietomurron takia olemaan suljettuna kaksi päivää, mistä aiheutunut taloudellinen vahinko korvattiin.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Haittaohjelmat ja tietomurrot riskinä – yhä useammat yritykset ottavat tietoturvavakuutuksia

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Marraskuu 2018 - 14:28

Riskipäällikkö Jani Salonen Fenniasta kertoo, että kiristyshaittaohjelmat ovat yleisimpiä tietoturvaan liittyviä riskejä yrityksissä.

– Tyypillinen tilanne on, että tietojärjestelmään tulee haittaohjelma, joka lukitsee tiedostot. Yritystä kiristetään ja sen tulisi maksaa lunnaat siitä, että tietojärjestelmä saadaan toimimaan. Lunnaita ei koskaan suositella maksettavaksi, sillä se ruokkii rikollisuutta.

Salonen sanoo, että jos varmuuskopiot ovat kunnossa, asiantuntijoiden avustuksella haittaohjelma saadaan yleensä poistettua ja tiedostot palautettua.

Jos yritys ottaa tietoturvavakuutuksen, siitä korvataan vahinkotilanteessa esimerkiksi asiantuntija-apu ja varajärjestelyt.

– Jos kyseessä on tietomurto ja henkilöiden tai muiden yritysten tietoja on vuotanut julkisuuteen, se voi aiheuttaa vahingonkorvausvaatimuksia ja mahdollisesti oikeusprosesseja. Myös nämä kuuluvat korvauksen piiriin, Salonen sanoo.

Tietoturvavakuutus voi olla tarpeen etenkin yrityksille, joiden liiketoiminta perustuu sähköisiin järjestelmiin.

– Tietoturva korostuu tietenkin esimerkiksi verkkokaupoissa. Myös tilitoimistot, kauppa ja logistiikan alan yritykset ovat hyvin riippuvaisia sähköisten järjestelmien toiminnasta.

Suomessa tietoturvavakuutuksen voi ottaa jo monelta vakuutusyhtiöltä. Fennialla tietoturvavakuutus on ollut tarjolla vuoden verran ja kysyntä on kasvanut koko ajan.

Asiantuntija-apua ja taloudellista vahinkoa

If Vahinkovakuutuksella on jo muutaman vuoden kokemus tietoturvavakuutuksesta. Tuotepäällikkö Tapio Valtonen kertoo, että kiinnostus vakuutusta kohtaan on kasvanut etenkin tänä vuonna.

– GDPR:n tulo vaikutti osaltaan, mutta kyllä yritykset ovat heränneet muutenkin tietoturva-asioihin esimerkiksi palvelunestohyökkäyksien takia. Nyt ymmärretään, että riskit voivat koskettaa ketä tahansa.

Valtosen mukaan tietoturvavakuutukset ovat tarpeen kaikenkokoisille yrityksille, jos niillä on arvokasta tietoa hallussaan.

– Pienet yritykset arvostavat tietoturvaloukkauksen sattuessa etenkin asiantuntija-apua. Isommalle yritykselle tärkeintä voi olla turva laajojen keskeytysvahinkojen takia. 

If Vahinkovakuutus on listannut sivuilleen esimerkkejä tietoturvarikoksista, joissa vahinkoja on korvattu tietoturvavakuutuksesta. 

Esimerkkitapauksessa konepaja-asiakkaan tietojärjestelmiin oli asennettu haittaohjelma. Asiakkaan järjestelmistä varastettiin mm. kuvia heidän asiakkaansa uusimmasta moottorista.

Vakuutusyhtiön yhteistyökumppani selvitti, millainen haittaohjelma järjestelmään oli asennettu ja poisti sen. Vakuutusyhtiö korvasi haittaohjelman selvittämisestä ja poistamisesta aiheutuneet kulut. Lisäksi se korvasi varastettujen ja tuhottujen tiedostojen uudelleen luomisesta aiheutuneet kulut. Yrityssalaisuuden paljastumisesta aiheutunutta vahinkoa korvattiin vakuutuksenottajan asiakkaalle.

Toisessa esimerkkitapauksessa pienen tilitoimiston asiakastietoihin tehtiin viikonlopun aikana tietomurto, jonka yhteydessä varastettiin merkittävä osa yrityksen asiakastiedoista. Yrittäjä havaitsi asian sunnuntai-iltana. 

Tietomurron syiden ja vaikutusten selvittämisessä meni asiantuntijoilta aikaa 13 tuntia, mistä työstä aiheutuneet kulut korvattiin. Vakuutusyhtiö korvasi myös tietojen palauttamisesta aiheutuneet kustannukset. Tilitoimiston joutui tietomurron takia olemaan suljettuna kaksi päivää, mistä aiheutunut taloudellinen vahinko korvattiin.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Haittaohjelmat ja tietomurrot riskinä – yhä useammat yritykset ottavat tietoturvavakuutuksia

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Marraskuu 2018 - 14:28

Riskipäällikkö Jani Salonen Fenniasta kertoo, että kiristyshaittaohjelmat ovat yleisimpiä tietoturvaan liittyviä riskejä yrityksissä.

– Tyypillinen tilanne on, että tietojärjestelmään tulee haittaohjelma, joka lukitsee tiedostot. Yritystä kiristetään ja sen tulisi maksaa lunnaat siitä, että tietojärjestelmä saadaan toimimaan. Lunnaita ei koskaan suositella maksettavaksi, sillä se ruokkii rikollisuutta.

Salonen sanoo, että jos varmuuskopiot ovat kunnossa, asiantuntijoiden avustuksella haittaohjelma saadaan yleensä poistettua ja tiedostot palautettua.

Jos yritys ottaa tietoturvavakuutuksen, siitä korvataan vahinkotilanteessa esimerkiksi asiantuntija-apu ja varajärjestelyt.

– Jos kyseessä on tietomurto ja henkilöiden tai muiden yritysten tietoja on vuotanut julkisuuteen, se voi aiheuttaa vahingonkorvausvaatimuksia ja mahdollisesti oikeusprosesseja. Myös nämä kuuluvat korvauksen piiriin, Salonen sanoo.

Tietoturvavakuutus voi olla tarpeen etenkin yrityksille, joiden liiketoiminta perustuu sähköisiin järjestelmiin.

– Tietoturva korostuu tietenkin esimerkiksi verkkokaupoissa. Myös tilitoimistot, kauppa ja logistiikan alan yritykset ovat hyvin riippuvaisia sähköisten järjestelmien toiminnasta.

Suomessa tietoturvavakuutuksen voi ottaa jo monelta vakuutusyhtiöltä. Fennialla tietoturvavakuutus on ollut tarjolla vuoden verran ja kysyntä on kasvanut koko ajan.

Asiantuntija-apua ja taloudellista vahinkoa

If Vahinkovakuutuksella on jo muutaman vuoden kokemus tietoturvavakuutuksesta. Tuotepäällikkö Tapio Valtonen kertoo, että kiinnostus vakuutusta kohtaan on kasvanut etenkin tänä vuonna.

– GDPR:n tulo vaikutti osaltaan, mutta kyllä yritykset ovat heränneet muutenkin tietoturva-asioihin esimerkiksi palvelunestohyökkäyksien takia. Nyt ymmärretään, että riskit voivat koskettaa ketä tahansa.

Valtosen mukaan tietoturvavakuutukset ovat tarpeen kaikenkokoisille yrityksille, jos niillä on arvokasta tietoa hallussaan.

– Pienet yritykset arvostavat tietoturvaloukkauksen sattuessa etenkin asiantuntija-apua. Isommalle yritykselle tärkeintä voi olla turva laajojen keskeytysvahinkojen takia. 

If Vahinkovakuutus on listannut sivuilleen esimerkkejä tietoturvarikoksista, joissa vahinkoja on korvattu tietoturvavakuutuksesta. 

Esimerkkitapauksessa konepaja-asiakkaan tietojärjestelmiin oli asennettu haittaohjelma. Asiakkaan järjestelmistä varastettiin mm. kuvia heidän asiakkaansa uusimmasta moottorista.

Vakuutusyhtiön yhteistyökumppani selvitti, millainen haittaohjelma järjestelmään oli asennettu ja poisti sen. Vakuutusyhtiö korvasi haittaohjelman selvittämisestä ja poistamisesta aiheutuneet kulut. Lisäksi se korvasi varastettujen ja tuhottujen tiedostojen uudelleen luomisesta aiheutuneet kulut. Yrityssalaisuuden paljastumisesta aiheutunutta vahinkoa korvattiin vakuutuksenottajan asiakkaalle.

Toisessa esimerkkitapauksessa pienen tilitoimiston asiakastietoihin tehtiin viikonlopun aikana tietomurto, jonka yhteydessä varastettiin merkittävä osa yrityksen asiakastiedoista. Yrittäjä havaitsi asian sunnuntai-iltana. 

Tietomurron syiden ja vaikutusten selvittämisessä meni asiantuntijoilta aikaa 13 tuntia, mistä työstä aiheutuneet kulut korvattiin. Vakuutusyhtiö korvasi myös tietojen palauttamisesta aiheutuneet kustannukset. Tilitoimiston joutui tietomurron takia olemaan suljettuna kaksi päivää, mistä aiheutunut taloudellinen vahinko korvattiin.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Potkut tuli – Mirja perusti menestyvän yrityksen 52-vuotiaana

Yrittäjät tiedotteet - 10. Marraskuu 2018 - 17:17

Yrittäjäkurssin vetäjän lohduttomalta kuulostaneet sanat ovat jääneet lähtemättömästi Mirja Tyynysniemen muistoihin.

– Hän totesi, että ehkä pari prosenttia ikäisistäni naisista työllistyy uudelleen. Tai ainakin se osuus olisi ihan olematon. Ja hekin ovat sairaanhoitajia tai jotain professoreja. Eivät tällaisia konttorirottia, Tyynysniemi muistelee.

– Ehkä päätyisin korkeintaan henkilöstövuokrausfirman palkkalistoille tekemään äitiysloman sijaisuuksia. Se olisi aika raskasta opetella jokainen työ aina alusta alkaen uudestaan. Ei olisi minkäänlaista jatkuvuutta.

52-vuotias Tyynysniemi oli irtisanottu suuresta suomalaisesta elintarvikealan yhtiöstä, jonka palveluksessa hän oli ollut 25 vuoden ajan.

– Ei minua kukaan tulisi palkkaamaan, Tyynysniemi kertoo murehtineensa.

Syyskuisena keskiviikkona, seitsemän vuotta myöhemmin, istumme Tampereen itäpuolella sijaitsevan kangasalalaisen teollisuushallin showroomissa, Miraz Tradingin näyttelytilassa. Suurten mainosplakaattien alla olevat hyllyt ovat pullollaan kosmetiikkaa ja oliiviöljyjä.

– Täällä ovat kaikki meidän tuotteet, Tyynysniemi esittelee yrityksensä valikoimaa.

Tyynysniemen takavuosien ounastelut osuivat oikeaan. Ei häntä, viisikymppistä "konttorirottaa" kukaan palkannut. Kävikin aivan päinvastoin.

Saksan kautta kauppaopistoon 

Mänttä-Vilppulan Kolhon kylässä varttunut Mirja Tyynysniemi ei haaveillut elintarviketehtaista tai yrittäjyydestä vaan ihan muusta.

– Ainoa haave oli päästä pois kahden tuhannen asukkaan teollisuuskylästä. Olin opiskelu- ja työorientoitunut, ehkä myös vähän impulsiivinen. En kuitenkaan mikään lukutoukka, Tyynysniemi muistelee.

Nuoren naisen suunnitelmiin kuului lähteä vuodeksi Saksaan, jonka kieli kiinnosti.

– Työskentelin hotellisiivoojana Pohjois-Saksassa. Siivosin ja luuttusin lattioita yksikseni kaikki päivät. Työ alkoi aamuseitsemältä ja jatkui parin tunnin siestan jälkeen. Illat kuluivat pyykkejä mankeloidessa. Viikossa oli puoli päivää vapaata. Epämiellyttävä kokemus, Tyynysniemi summaa.

– En yhtään tiennyt mitä haluan. Menin kauppaopistoon, koska en halunnut olla kotona välivuotta. Koulu oli ihan hyvä, sain hyviä oppeja yrittäjyyteen.

Hän haki myös sairaanhoitajaopistoon, Helsingin sihteeriopistoon ja kieli-instituuttiin. Kaikki olisivat ottaneet opiskelijan vastaan.

Tulkkaus- ja käännöstyöt kiinnostivat nuorta opiskelijaa enemmän.

– On vain se tulkkaustilanne. Keskityt siihen ja sitten se on ohi. Käännöstekstiä voi puolestaan hioa miten paljon vaan.

Metalliverstaaseen sihteeriksi

Ensimmäinen työnantaja oli mm. Ruotsiin vievä metalliverstas. Siellä kielitaitokin joutui tositestiin.

– Osasin alussa sanoa kouluruotsin perusteella lähinnä vain jaa, juu tai joo, Tyynysniemi nauraa.

– Tein kuitenkin töitä ihan hulluna. Olin toimitusjohtajan, vientipäällikön ja myyntipäällikön sihteeri. Tulkkasin ja käänsin tekstejä insinööreille. Opin koneiden tuotetiedot ja ominaisuudet niin hyvin, että puhelinkeskusteluissa kykenin jopa myymään niitä.

Ehtipä Tyynysniemi työskennellä myös perinteikkäällä Serlachiuksella Mäntässä, itse talousjohtajan sihteerinä.

– Ei se ollut minun paikkani. Sijaistamani äitiyslomalainen ei ehtinyt opettaa tarvittavien ohjelmien käyttöä. Nythän Excel on sitä varten.

– Säännöt olivat Mäntässä tiukat. Sukkahousuja piti aina käyttää, samoin mekkoa. Mutta paikkana se on aivan mieletön.

Kun metalliverstas myytiin, olisi Tyynysniemen pitänyt muuttaa Helsinkiin. Perheenjäsenen vakava sairaus asetti valinnoille kuitenkin oman tärkeysjärjestyksen.

– Halusin jäädä tänne Pirkanmaalle.

Irtisanottiin 25 vuoden jälkeen

Elettiin 1980-luvun puoliväliä kun Mirja Tyynysniemi, 27, päätyi suuren kotimaisen elintarvikejätin palvelukseen. Työnkuva oli kirjava. Makkaraa itänaapuriin, mutta myös purjeveneitä maailmalle. Työntekoa neljällä eri kielellä.

– Vientisihteeri, myyjä, vientimyyjä, myyntipäällikkö, tuotepäällikkö, Tyynysniemi luettelee ammattinimikkeitään.

– Ajattelin, että siihen [paikkaan] jään. Työkaverit olivat kivoja, tehtävät vaihtelevia, sain opiskella työn ohessa ja työsuhde-edut olivat hyvät.

Tyynysniemi muistelee, kuinka he muun muassa kehittivät luomuhillon punaisista metsämarjoista.

– Hankin tuotteelle markkinoijan Etelä-Saksasta. Yhteistyökumppanin kautta suomalaisten luomuhillojen jakelu levisi maan isoihin marketteihin ja kauppaketjuihin.
Nykyisestä luomubuumista ei vielä silloin tiedetty mitään.

– Ei luomuhillojen potentiaalia ymmärretty eikä tuotantoon panostettu riittävästi. Itsehän vaan myin, ei minulla ollut valtaa edes esittää tai päättää tuotantoon liittyvistä asioista.
 
Mukava neljännesvuosisadan  kestänyt työura elintarvikealalla päättyi monen muun kollegaan tavoin yt-neuvotteluihin.

– Se oli hirveä isku. Mietin mitä voisin tehdä, kun olin ollut niin pitkään samalla työnantajalla ja erikoistunut elintarvikkeisiin.

– Eniten jäin kaipaamaan työyhteisöä ja työkavereita. Onneksi olen saanut tavata heitä myöhemmin.

Vaikka yrittäjäkurssin vetäjän sanat kalvoivat mielessä, ei Tyynysniemi halunnut jäädä kotiin ansiosidonnaiselle.

– Ei minua sen jälkeen olisi kukaan työnantaja ottanut tosissani. Olisin ollut onneton ja surullinen, potkut saanut lähes kuusikymppinen nainen, hän maalailee.

– Olisin saattanut mennä vaikka vapaaehtoistyöhön, mutta kotiin en olisi jämähtänyt, Tyynysniemi sanoo.

Perusti yrityksen 2011

Tammikuussa 2011 Tyynysniemi perusti Miraz Tradingin.

– Luomuhillokokemus sai minut innostumaan luomusta ja lähdin Saksan Nürnbergiin luomumessuille. Ajattelin hakea gourmet-tuotteita kauppoihin. Ei bulkkia, mutta jotain kivaa fine foodia luomuna.

– Päädyin maistelemaan oliiviöljyjä. Käytyäni viidennen kerran samalla osastolla havaitsin Kreetan saarelta tulevan yrityksen todella kiinnostavaksi. Kaverit olivat rehtejä ja suoria, tuotteet huippulaatuisia. Mutta ei se helppoa ollut, vakuuttaa kreikkalaiset siitä, että 52-vuotias suomalainen nainen aloittaa nyt teidän oliiviöljyjen maahantuonnin ja markkinoinnin.
Valikoima laajeni pian myös kosmetiikkatuotteisiin.

– Saksassa pidetyiltä messuilta sain mukaani kukista ja kasveista tehtyjä luonnonmukaisia meikkejä. Se osui hyvään saumaan kun luonnonkosmetiikan kiinnostus oli rajussa kasvussa juuri silloin.

– Jo edellisessä tehtävässäni vientitehtävissä totuin avaamaan uusia myyntikanavia. Tässä tiesin, että kohtaan vastoinkäymisiä, mutta tuotteet ovat hyviä. On vain kestettävä, jotta saan pään auki.

Tyynysniemi sai kaupattua Miraz Tradingin tuomat oliiviöljyt ensimmäisenä Keskon valikoimiin.

Kasvuvauhti oli kovaa, takapakeista huolimatta.

– Minulla ei ollut alussa mitään ymmärrystä, kuinka paljon minun pitäisi tilata oliiviöljyjä. Tilasin niitä kontillisen. Lopputuloksena myin – valvoin öitä, itkin ja myin. Kiersin messuja, kauppasin kavereille, jobbareille, ja seurasin tuotteiden säilyvyysajan lyhenemistä. Sain kuin sainkin ne lähes kaikki lopulta myytyä, Tyynysniemi muistelee, nyt hymyssä suin.

 Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen

Mirja Tyynysniemi havahtui joulun alla 2013, ettei hän enää pärjää yksinyrittäjänä.

– Sitten sain Helmin (Alanen), ensin kahden kuukauden osapäiväiseksi kiireavuksi.

Nyt Miraz Tradingin palveluksessa on jo kymmenen henkilöä.

– Tiedän, miten suuri asia työntekijän palkkaaminen on pienelle yritykselle. Minulla on kaksi työntekijää äitiyslomalla, mutta olen palkannut vain yhden sijaisen. Ei ole tullut sitä oikeaa henkilöä vastaan, Tyynysniemi luonnehtii.

Miraz Trading kasvaa Tyynysniemen mukaan tällä hetkellä 35 prosentin vuosivauhdilla.

– Se on tietysti positiivinen ongelma, mutta jokainen on kyllä kovilla.

– Työyhteisömme on pieni, joten hyvä ilmapiiri on todella tärkeä. Minä en pysty enkä edes halua kyttäillä henkilökuntaa. Jokainen tekee oman tehtävänsä. Jos on tunne siitä, ettei ehdi tai jaksa, niin minulle saa aina tulla kertomaan.

Lapset mukaan yritykseen

Lapset Timo ja Tiia ovat myös mukana Miraz Tradingin toiminnassa.

– Kun he olivat opiskelemassa, otin heidät kesätöihin. Tehtäviin kuului oliiviöljyjen myynti kaupoille. Timo kiersi vuokra-autolla, Tiia liikkui Helsingin seudulla käyttäen julkista liikennettä. Jälkeenpäin sain kuulla, että kukaan muu ei ole koskaan myynyt oliiviöljyjä yhtä tehokkaasti K-ryhmän kauppoihin.

Lasten osallistuminen äidin yritystoimintaan ei kuitenkaan ollut omistajanvaihdossuunnitelmien tulos, pikemminkin "pieni yllätys".

– Heidän opiskelemansa ammatit sopivat hyvin Miraz Tradingiin. Ilmoittivat sitten yhtenä päivänä, että "äiti, voisimme ehkä tulla mukaan siihen yritykseen". Olin siihen asti ajatellut, että ehkä he rakentavat omaa uraa.

– Vastasin, että "voitte tulla, mutta teidän pitää ansaita paikkanne". Työllistämisrahan avulla palkkasin heidät ja ilmoitin, että "jos saatte liikevaihdon nousemaan 10 kuukaudessa niin, että meillä on varaa maksaa teille palkkaa, niin työpaikat ovat teidän".

Nyt Timo Tyynysniemi toimii Miraz Tradingin varatoimitusjohtajana, äitiyslomalla oleva Tiia markkinointipäällikkönä.

– Kyllä he jatkavat työtäni kun itse siirryn eläkkeelle. Uskon heidän viihtyvän täällä.

Yrityksen toiminta kansainvälistyy

Mirja Tyynysniemi haluaa vauhdittaa Miraz Tradingin kansainvälistymistä.

– Meillä on jo edustajat Ruotsissa ja Tanskassa. Kohta olemme lähdössä Venäjälle.

Suurvaltapolitiikan arvaamattomuuden vaikutukset itärajan tuolla puolen eivät pelota pirkanmaalaisyrittäjää.

– Luonnonkosmetiikan kuluttaja on samanlainen yhtä lailla Australiassa, Kiinassa tai Venäjällä. Arvostavat samanlaisia asioita. Toki Venäjän ruplan kurssi on tietynlainen riski, mutta olemme pyrkineet minimoimaan riskien vaikutuksia. Kyllä silti joskus sunnuntai-iltaisin, työviikon alla, tulee tunne, että mitä jos emme onnistukaan jossain suunnitelmissamme, Tyynysniemi myöntää paineet.

 – Nykyinen kasvuvauhti ja se pieni henkilöstövaje vaivaavat minua melko paljon. Meillä on aika monta nettikauppaa. Niinpä haussa on esimerkiksi tietotekniikkaosaaja, sellainen mm. koodausta osaava markkinointisuunnittelija. Minun osaaminen ei näihin riitä. Koko ajan joudumme priorisoimaan, teemme ensiksi kaikkein tärkeimmät asiat.

Yksi tärkeimmistä rekrytoinneista oli osaaja, jota Tyynysniemi kuvailee "pilkunviilaajaksi".

– Haimme sellaista pitkään, sitten saimme Liisan (Mikkola). Lisäksi on pari järjestelmällistä, ja monta myyntihenkistä sosiaalisesti taitavaa. Se on minun orkesterini. Vaikka mukana kuinka olisi omaakin perhettä, niin viime kädessä yrittäjä itse vastaa asioista. Sellainen lonely riders club [yksinäisten ratsastajien kerho, toim.huom.).

Tyynysniemi haluaisi enemmän olla henkilöstön johtaja, "orkesterin kapellimestari".

– Koen tärkeimmäksi tehtäväksi saada ihmiset tekemään oikeita asioita ja pysymään innostuneina. Kokemaan työnsä mielekkääksi. Roolini on myös kehittää työympäristöä. Aste asteelta menemme eteenpäin, että Miraz Trading olisi vakiintunut ja asemassaan vakaa yritys.

Tekee miljoonabisnestä?

– Olemme toki jo aika pitkällä, mutta meiltä puuttuu pari tuoteryhmää vielä. Ja henkilökuntaa. Mutta resurssit eivät vain riitä, varasto nielee paljon rahaa.

Niin. Se raha. Tyynysniemeä harmittaa otsikointi, jossa Miraz Tradingin yrittäjän kerrottiin tekevän "miljoonabisnestä".

– Joskus on hyvä vuosi, joskus ei. Toisinaan on investoitava. Minun menestykseni mittarit ovat kuitenkin toisenlaiset kuin joku mielikuvituksen tuottama setelipino kassakaapissa. Lähdin työllistämään itseäni ja nyt työllistän kymmenen henkilöä. 

– Vain yksi asia harmittaa. Se, että olisi pitänyt lähteä palkkatyöstä jo kymmenen vuotta aiemmin, Tyynysniemi sanoo.

Teksti: Pasi Lehtinen

Kuva: Mika Kanerva

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 5/2018

Kategoriat: Yrittäjät

Potkut tuli – Mirja perusti menestyvän yrityksen 52-vuotiaana

Yrittäjät uutisarkisto - 10. Marraskuu 2018 - 17:17

Yrittäjäkurssin vetäjän lohduttomalta kuulostaneet sanat ovat jääneet lähtemättömästi Mirja Tyynysniemen muistoihin.

– Hän totesi, että ehkä pari prosenttia ikäisistäni naisista työllistyy uudelleen. Tai ainakin se osuus olisi ihan olematon. Ja hekin ovat sairaanhoitajia tai jotain professoreja. Eivät tällaisia konttorirottia, Tyynysniemi muistelee.

– Ehkä päätyisin korkeintaan henkilöstövuokrausfirman palkkalistoille tekemään äitiysloman sijaisuuksia. Se olisi aika raskasta opetella jokainen työ aina alusta alkaen uudestaan. Ei olisi minkäänlaista jatkuvuutta.

52-vuotias Tyynysniemi oli irtisanottu suuresta suomalaisesta elintarvikealan yhtiöstä, jonka palveluksessa hän oli ollut 25 vuoden ajan.

– Ei minua kukaan tulisi palkkaamaan, Tyynysniemi kertoo murehtineensa.

Syyskuisena keskiviikkona, seitsemän vuotta myöhemmin, istumme Tampereen itäpuolella sijaitsevan kangasalalaisen teollisuushallin showroomissa, Miraz Tradingin näyttelytilassa. Suurten mainosplakaattien alla olevat hyllyt ovat pullollaan kosmetiikkaa ja oliiviöljyjä.

– Täällä ovat kaikki meidän tuotteet, Tyynysniemi esittelee yrityksensä valikoimaa.

Tyynysniemen takavuosien ounastelut osuivat oikeaan. Ei häntä, viisikymppistä "konttorirottaa" kukaan palkannut. Kävikin aivan päinvastoin.

Saksan kautta kauppaopistoon 

Mänttä-Vilppulan Kolhon kylässä varttunut Mirja Tyynysniemi ei haaveillut elintarviketehtaista tai yrittäjyydestä vaan ihan muusta.

– Ainoa haave oli päästä pois kahden tuhannen asukkaan teollisuuskylästä. Olin opiskelu- ja työorientoitunut, ehkä myös vähän impulsiivinen. En kuitenkaan mikään lukutoukka, Tyynysniemi muistelee.

Nuoren naisen suunnitelmiin kuului lähteä vuodeksi Saksaan, jonka kieli kiinnosti.

– Työskentelin hotellisiivoojana Pohjois-Saksassa. Siivosin ja luuttusin lattioita yksikseni kaikki päivät. Työ alkoi aamuseitsemältä ja jatkui parin tunnin siestan jälkeen. Illat kuluivat pyykkejä mankeloidessa. Viikossa oli puoli päivää vapaata. Epämiellyttävä kokemus, Tyynysniemi summaa.

– En yhtään tiennyt mitä haluan. Menin kauppaopistoon, koska en halunnut olla kotona välivuotta. Koulu oli ihan hyvä, sain hyviä oppeja yrittäjyyteen.

Hän haki myös sairaanhoitajaopistoon, Helsingin sihteeriopistoon ja kieli-instituuttiin. Kaikki olisivat ottaneet opiskelijan vastaan.

Tulkkaus- ja käännöstyöt kiinnostivat nuorta opiskelijaa enemmän.

– On vain se tulkkaustilanne. Keskityt siihen ja sitten se on ohi. Käännöstekstiä voi puolestaan hioa miten paljon vaan.

Metalliverstaaseen sihteeriksi

Ensimmäinen työnantaja oli mm. Ruotsiin vievä metalliverstas. Siellä kielitaitokin joutui tositestiin.

– Osasin alussa sanoa kouluruotsin perusteella lähinnä vain jaa, juu tai joo, Tyynysniemi nauraa.

– Tein kuitenkin töitä ihan hulluna. Olin toimitusjohtajan, vientipäällikön ja myyntipäällikön sihteeri. Tulkkasin ja käänsin tekstejä insinööreille. Opin koneiden tuotetiedot ja ominaisuudet niin hyvin, että puhelinkeskusteluissa kykenin jopa myymään niitä.

Ehtipä Tyynysniemi työskennellä myös perinteikkäällä Serlachiuksella Mäntässä, itse talousjohtajan sihteerinä.

– Ei se ollut minun paikkani. Sijaistamani äitiyslomalainen ei ehtinyt opettaa tarvittavien ohjelmien käyttöä. Nythän Excel on sitä varten.

– Säännöt olivat Mäntässä tiukat. Sukkahousuja piti aina käyttää, samoin mekkoa. Mutta paikkana se on aivan mieletön.

Kun metalliverstas myytiin, olisi Tyynysniemen pitänyt muuttaa Helsinkiin. Perheenjäsenen vakava sairaus asetti valinnoille kuitenkin oman tärkeysjärjestyksen.

– Halusin jäädä tänne Pirkanmaalle.

Irtisanottiin 25 vuoden jälkeen

Elettiin 1980-luvun puoliväliä kun Mirja Tyynysniemi, 27, päätyi suuren kotimaisen elintarvikejätin palvelukseen. Työnkuva oli kirjava. Makkaraa itänaapuriin, mutta myös purjeveneitä maailmalle. Työntekoa neljällä eri kielellä.

– Vientisihteeri, myyjä, vientimyyjä, myyntipäällikkö, tuotepäällikkö, Tyynysniemi luettelee ammattinimikkeitään.

– Ajattelin, että siihen [paikkaan] jään. Työkaverit olivat kivoja, tehtävät vaihtelevia, sain opiskella työn ohessa ja työsuhde-edut olivat hyvät.

Tyynysniemi muistelee, kuinka he muun muassa kehittivät luomuhillon punaisista metsämarjoista.

– Hankin tuotteelle markkinoijan Etelä-Saksasta. Yhteistyökumppanin kautta suomalaisten luomuhillojen jakelu levisi maan isoihin marketteihin ja kauppaketjuihin.
Nykyisestä luomubuumista ei vielä silloin tiedetty mitään.

– Ei luomuhillojen potentiaalia ymmärretty eikä tuotantoon panostettu riittävästi. Itsehän vaan myin, ei minulla ollut valtaa edes esittää tai päättää tuotantoon liittyvistä asioista.
 
Mukava neljännesvuosisadan  kestänyt työura elintarvikealalla päättyi monen muun kollegaan tavoin yt-neuvotteluihin.

– Se oli hirveä isku. Mietin mitä voisin tehdä, kun olin ollut niin pitkään samalla työnantajalla ja erikoistunut elintarvikkeisiin.

– Eniten jäin kaipaamaan työyhteisöä ja työkavereita. Onneksi olen saanut tavata heitä myöhemmin.

Vaikka yrittäjäkurssin vetäjän sanat kalvoivat mielessä, ei Tyynysniemi halunnut jäädä kotiin ansiosidonnaiselle.

– Ei minua sen jälkeen olisi kukaan työnantaja ottanut tosissani. Olisin ollut onneton ja surullinen, potkut saanut lähes kuusikymppinen nainen, hän maalailee.

– Olisin saattanut mennä vaikka vapaaehtoistyöhön, mutta kotiin en olisi jämähtänyt, Tyynysniemi sanoo.

Perusti yrityksen 2011

Tammikuussa 2011 Tyynysniemi perusti Miraz Tradingin.

– Luomuhillokokemus sai minut innostumaan luomusta ja lähdin Saksan Nürnbergiin luomumessuille. Ajattelin hakea gourmet-tuotteita kauppoihin. Ei bulkkia, mutta jotain kivaa fine foodia luomuna.

– Päädyin maistelemaan oliiviöljyjä. Käytyäni viidennen kerran samalla osastolla havaitsin Kreetan saarelta tulevan yrityksen todella kiinnostavaksi. Kaverit olivat rehtejä ja suoria, tuotteet huippulaatuisia. Mutta ei se helppoa ollut, vakuuttaa kreikkalaiset siitä, että 52-vuotias suomalainen nainen aloittaa nyt teidän oliiviöljyjen maahantuonnin ja markkinoinnin.
Valikoima laajeni pian myös kosmetiikkatuotteisiin.

– Saksassa pidetyiltä messuilta sain mukaani kukista ja kasveista tehtyjä luonnonmukaisia meikkejä. Se osui hyvään saumaan kun luonnonkosmetiikan kiinnostus oli rajussa kasvussa juuri silloin.

– Jo edellisessä tehtävässäni vientitehtävissä totuin avaamaan uusia myyntikanavia. Tässä tiesin, että kohtaan vastoinkäymisiä, mutta tuotteet ovat hyviä. On vain kestettävä, jotta saan pään auki.

Tyynysniemi sai kaupattua Miraz Tradingin tuomat oliiviöljyt ensimmäisenä Keskon valikoimiin.

Kasvuvauhti oli kovaa, takapakeista huolimatta.

– Minulla ei ollut alussa mitään ymmärrystä, kuinka paljon minun pitäisi tilata oliiviöljyjä. Tilasin niitä kontillisen. Lopputuloksena myin – valvoin öitä, itkin ja myin. Kiersin messuja, kauppasin kavereille, jobbareille, ja seurasin tuotteiden säilyvyysajan lyhenemistä. Sain kuin sainkin ne lähes kaikki lopulta myytyä, Tyynysniemi muistelee, nyt hymyssä suin.

 Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen

Mirja Tyynysniemi havahtui joulun alla 2013, ettei hän enää pärjää yksinyrittäjänä.

– Sitten sain Helmin (Alanen), ensin kahden kuukauden osapäiväiseksi kiireavuksi.

Nyt Miraz Tradingin palveluksessa on jo kymmenen henkilöä.

– Tiedän, miten suuri asia työntekijän palkkaaminen on pienelle yritykselle. Minulla on kaksi työntekijää äitiyslomalla, mutta olen palkannut vain yhden sijaisen. Ei ole tullut sitä oikeaa henkilöä vastaan, Tyynysniemi luonnehtii.

Miraz Trading kasvaa Tyynysniemen mukaan tällä hetkellä 35 prosentin vuosivauhdilla.

– Se on tietysti positiivinen ongelma, mutta jokainen on kyllä kovilla.

– Työyhteisömme on pieni, joten hyvä ilmapiiri on todella tärkeä. Minä en pysty enkä edes halua kyttäillä henkilökuntaa. Jokainen tekee oman tehtävänsä. Jos on tunne siitä, ettei ehdi tai jaksa, niin minulle saa aina tulla kertomaan.

Lapset mukaan yritykseen

Lapset Timo ja Tiia ovat myös mukana Miraz Tradingin toiminnassa.

– Kun he olivat opiskelemassa, otin heidät kesätöihin. Tehtäviin kuului oliiviöljyjen myynti kaupoille. Timo kiersi vuokra-autolla, Tiia liikkui Helsingin seudulla käyttäen julkista liikennettä. Jälkeenpäin sain kuulla, että kukaan muu ei ole koskaan myynyt oliiviöljyjä yhtä tehokkaasti K-ryhmän kauppoihin.

Lasten osallistuminen äidin yritystoimintaan ei kuitenkaan ollut omistajanvaihdossuunnitelmien tulos, pikemminkin "pieni yllätys".

– Heidän opiskelemansa ammatit sopivat hyvin Miraz Tradingiin. Ilmoittivat sitten yhtenä päivänä, että "äiti, voisimme ehkä tulla mukaan siihen yritykseen". Olin siihen asti ajatellut, että ehkä he rakentavat omaa uraa.

– Vastasin, että "voitte tulla, mutta teidän pitää ansaita paikkanne". Työllistämisrahan avulla palkkasin heidät ja ilmoitin, että "jos saatte liikevaihdon nousemaan 10 kuukaudessa niin, että meillä on varaa maksaa teille palkkaa, niin työpaikat ovat teidän".

Nyt Timo Tyynysniemi toimii Miraz Tradingin varatoimitusjohtajana, äitiyslomalla oleva Tiia markkinointipäällikkönä.

– Kyllä he jatkavat työtäni kun itse siirryn eläkkeelle. Uskon heidän viihtyvän täällä.

Yrityksen toiminta kansainvälistyy

Mirja Tyynysniemi haluaa vauhdittaa Miraz Tradingin kansainvälistymistä.

– Meillä on jo edustajat Ruotsissa ja Tanskassa. Kohta olemme lähdössä Venäjälle.

Suurvaltapolitiikan arvaamattomuuden vaikutukset itärajan tuolla puolen eivät pelota pirkanmaalaisyrittäjää.

– Luonnonkosmetiikan kuluttaja on samanlainen yhtä lailla Australiassa, Kiinassa tai Venäjällä. Arvostavat samanlaisia asioita. Toki Venäjän ruplan kurssi on tietynlainen riski, mutta olemme pyrkineet minimoimaan riskien vaikutuksia. Kyllä silti joskus sunnuntai-iltaisin, työviikon alla, tulee tunne, että mitä jos emme onnistukaan jossain suunnitelmissamme, Tyynysniemi myöntää paineet.

 – Nykyinen kasvuvauhti ja se pieni henkilöstövaje vaivaavat minua melko paljon. Meillä on aika monta nettikauppaa. Niinpä haussa on esimerkiksi tietotekniikkaosaaja, sellainen mm. koodausta osaava markkinointisuunnittelija. Minun osaaminen ei näihin riitä. Koko ajan joudumme priorisoimaan, teemme ensiksi kaikkein tärkeimmät asiat.

Yksi tärkeimmistä rekrytoinneista oli osaaja, jota Tyynysniemi kuvailee "pilkunviilaajaksi".

– Haimme sellaista pitkään, sitten saimme Liisan (Mikkola). Lisäksi on pari järjestelmällistä, ja monta myyntihenkistä sosiaalisesti taitavaa. Se on minun orkesterini. Vaikka mukana kuinka olisi omaakin perhettä, niin viime kädessä yrittäjä itse vastaa asioista. Sellainen lonely riders club [yksinäisten ratsastajien kerho, toim.huom.).

Tyynysniemi haluaisi enemmän olla henkilöstön johtaja, "orkesterin kapellimestari".

– Koen tärkeimmäksi tehtäväksi saada ihmiset tekemään oikeita asioita ja pysymään innostuneina. Kokemaan työnsä mielekkääksi. Roolini on myös kehittää työympäristöä. Aste asteelta menemme eteenpäin, että Miraz Trading olisi vakiintunut ja asemassaan vakaa yritys.

Tekee miljoonabisnestä?

– Olemme toki jo aika pitkällä, mutta meiltä puuttuu pari tuoteryhmää vielä. Ja henkilökuntaa. Mutta resurssit eivät vain riitä, varasto nielee paljon rahaa.

Niin. Se raha. Tyynysniemeä harmittaa otsikointi, jossa Miraz Tradingin yrittäjän kerrottiin tekevän "miljoonabisnestä".

– Joskus on hyvä vuosi, joskus ei. Toisinaan on investoitava. Minun menestykseni mittarit ovat kuitenkin toisenlaiset kuin joku mielikuvituksen tuottama setelipino kassakaapissa. Lähdin työllistämään itseäni ja nyt työllistän kymmenen henkilöä. 

– Vain yksi asia harmittaa. Se, että olisi pitänyt lähteä palkkatyöstä jo kymmenen vuotta aiemmin, Tyynysniemi sanoo.

Teksti: Pasi Lehtinen

Kuva: Mika Kanerva

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 5/2018

Kategoriat: Yrittäjät

Potkut tuli – Mirja perusti menestyvän yrityksen 52-vuotiaana

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 10. Marraskuu 2018 - 17:17

Yrittäjäkurssin vetäjän lohduttomalta kuulostaneet sanat ovat jääneet lähtemättömästi Mirja Tyynysniemen muistoihin.

– Hän totesi, että ehkä pari prosenttia ikäisistäni naisista työllistyy uudelleen. Tai ainakin se osuus olisi ihan olematon. Ja hekin ovat sairaanhoitajia tai jotain professoreja. Eivät tällaisia konttorirottia, Tyynysniemi muistelee.

– Ehkä päätyisin korkeintaan henkilöstövuokrausfirman palkkalistoille tekemään äitiysloman sijaisuuksia. Se olisi aika raskasta opetella jokainen työ aina alusta alkaen uudestaan. Ei olisi minkäänlaista jatkuvuutta.

52-vuotias Tyynysniemi oli irtisanottu suuresta suomalaisesta elintarvikealan yhtiöstä, jonka palveluksessa hän oli ollut 25 vuoden ajan.

– Ei minua kukaan tulisi palkkaamaan, Tyynysniemi kertoo murehtineensa.

Syyskuisena keskiviikkona, seitsemän vuotta myöhemmin, istumme Tampereen itäpuolella sijaitsevan kangasalalaisen teollisuushallin showroomissa, Miraz Tradingin näyttelytilassa. Suurten mainosplakaattien alla olevat hyllyt ovat pullollaan kosmetiikkaa ja oliiviöljyjä.

– Täällä ovat kaikki meidän tuotteet, Tyynysniemi esittelee yrityksensä valikoimaa.

Tyynysniemen takavuosien ounastelut osuivat oikeaan. Ei häntä, viisikymppistä "konttorirottaa" kukaan palkannut. Kävikin aivan päinvastoin.

Saksan kautta kauppaopistoon 

Mänttä-Vilppulan Kolhon kylässä varttunut Mirja Tyynysniemi ei haaveillut elintarviketehtaista tai yrittäjyydestä vaan ihan muusta.

– Ainoa haave oli päästä pois kahden tuhannen asukkaan teollisuuskylästä. Olin opiskelu- ja työorientoitunut, ehkä myös vähän impulsiivinen. En kuitenkaan mikään lukutoukka, Tyynysniemi muistelee.

Nuoren naisen suunnitelmiin kuului lähteä vuodeksi Saksaan, jonka kieli kiinnosti.

– Työskentelin hotellisiivoojana Pohjois-Saksassa. Siivosin ja luuttusin lattioita yksikseni kaikki päivät. Työ alkoi aamuseitsemältä ja jatkui parin tunnin siestan jälkeen. Illat kuluivat pyykkejä mankeloidessa. Viikossa oli puoli päivää vapaata. Epämiellyttävä kokemus, Tyynysniemi summaa.

– En yhtään tiennyt mitä haluan. Menin kauppaopistoon, koska en halunnut olla kotona välivuotta. Koulu oli ihan hyvä, sain hyviä oppeja yrittäjyyteen.

Hän haki myös sairaanhoitajaopistoon, Helsingin sihteeriopistoon ja kieli-instituuttiin. Kaikki olisivat ottaneet opiskelijan vastaan.

Tulkkaus- ja käännöstyöt kiinnostivat nuorta opiskelijaa enemmän.

– On vain se tulkkaustilanne. Keskityt siihen ja sitten se on ohi. Käännöstekstiä voi puolestaan hioa miten paljon vaan.

Metalliverstaaseen sihteeriksi

Ensimmäinen työnantaja oli mm. Ruotsiin vievä metalliverstas. Siellä kielitaitokin joutui tositestiin.

– Osasin alussa sanoa kouluruotsin perusteella lähinnä vain jaa, juu tai joo, Tyynysniemi nauraa.

– Tein kuitenkin töitä ihan hulluna. Olin toimitusjohtajan, vientipäällikön ja myyntipäällikön sihteeri. Tulkkasin ja käänsin tekstejä insinööreille. Opin koneiden tuotetiedot ja ominaisuudet niin hyvin, että puhelinkeskusteluissa kykenin jopa myymään niitä.

Ehtipä Tyynysniemi työskennellä myös perinteikkäällä Serlachiuksella Mäntässä, itse talousjohtajan sihteerinä.

– Ei se ollut minun paikkani. Sijaistamani äitiyslomalainen ei ehtinyt opettaa tarvittavien ohjelmien käyttöä. Nythän Excel on sitä varten.

– Säännöt olivat Mäntässä tiukat. Sukkahousuja piti aina käyttää, samoin mekkoa. Mutta paikkana se on aivan mieletön.

Kun metalliverstas myytiin, olisi Tyynysniemen pitänyt muuttaa Helsinkiin. Perheenjäsenen vakava sairaus asetti valinnoille kuitenkin oman tärkeysjärjestyksen.

– Halusin jäädä tänne Pirkanmaalle.

Irtisanottiin 25 vuoden jälkeen

Elettiin 1980-luvun puoliväliä kun Mirja Tyynysniemi, 27, päätyi suuren kotimaisen elintarvikejätin palvelukseen. Työnkuva oli kirjava. Makkaraa itänaapuriin, mutta myös purjeveneitä maailmalle. Työntekoa neljällä eri kielellä.

– Vientisihteeri, myyjä, vientimyyjä, myyntipäällikkö, tuotepäällikkö, Tyynysniemi luettelee ammattinimikkeitään.

– Ajattelin, että siihen [paikkaan] jään. Työkaverit olivat kivoja, tehtävät vaihtelevia, sain opiskella työn ohessa ja työsuhde-edut olivat hyvät.

Tyynysniemi muistelee, kuinka he muun muassa kehittivät luomuhillon punaisista metsämarjoista.

– Hankin tuotteelle markkinoijan Etelä-Saksasta. Yhteistyökumppanin kautta suomalaisten luomuhillojen jakelu levisi maan isoihin marketteihin ja kauppaketjuihin.
Nykyisestä luomubuumista ei vielä silloin tiedetty mitään.

– Ei luomuhillojen potentiaalia ymmärretty eikä tuotantoon panostettu riittävästi. Itsehän vaan myin, ei minulla ollut valtaa edes esittää tai päättää tuotantoon liittyvistä asioista.
 
Mukava neljännesvuosisadan  kestänyt työura elintarvikealalla päättyi monen muun kollegaan tavoin yt-neuvotteluihin.

– Se oli hirveä isku. Mietin mitä voisin tehdä, kun olin ollut niin pitkään samalla työnantajalla ja erikoistunut elintarvikkeisiin.

– Eniten jäin kaipaamaan työyhteisöä ja työkavereita. Onneksi olen saanut tavata heitä myöhemmin.

Vaikka yrittäjäkurssin vetäjän sanat kalvoivat mielessä, ei Tyynysniemi halunnut jäädä kotiin ansiosidonnaiselle.

– Ei minua sen jälkeen olisi kukaan työnantaja ottanut tosissani. Olisin ollut onneton ja surullinen, potkut saanut lähes kuusikymppinen nainen, hän maalailee.

– Olisin saattanut mennä vaikka vapaaehtoistyöhön, mutta kotiin en olisi jämähtänyt, Tyynysniemi sanoo.

Perusti yrityksen 2011

Tammikuussa 2011 Tyynysniemi perusti Miraz Tradingin.

– Luomuhillokokemus sai minut innostumaan luomusta ja lähdin Saksan Nürnbergiin luomumessuille. Ajattelin hakea gourmet-tuotteita kauppoihin. Ei bulkkia, mutta jotain kivaa fine foodia luomuna.

– Päädyin maistelemaan oliiviöljyjä. Käytyäni viidennen kerran samalla osastolla havaitsin Kreetan saarelta tulevan yrityksen todella kiinnostavaksi. Kaverit olivat rehtejä ja suoria, tuotteet huippulaatuisia. Mutta ei se helppoa ollut, vakuuttaa kreikkalaiset siitä, että 52-vuotias suomalainen nainen aloittaa nyt teidän oliiviöljyjen maahantuonnin ja markkinoinnin.
Valikoima laajeni pian myös kosmetiikkatuotteisiin.

– Saksassa pidetyiltä messuilta sain mukaani kukista ja kasveista tehtyjä luonnonmukaisia meikkejä. Se osui hyvään saumaan kun luonnonkosmetiikan kiinnostus oli rajussa kasvussa juuri silloin.

– Jo edellisessä tehtävässäni vientitehtävissä totuin avaamaan uusia myyntikanavia. Tässä tiesin, että kohtaan vastoinkäymisiä, mutta tuotteet ovat hyviä. On vain kestettävä, jotta saan pään auki.

Tyynysniemi sai kaupattua Miraz Tradingin tuomat oliiviöljyt ensimmäisenä Keskon valikoimiin.

Kasvuvauhti oli kovaa, takapakeista huolimatta.

– Minulla ei ollut alussa mitään ymmärrystä, kuinka paljon minun pitäisi tilata oliiviöljyjä. Tilasin niitä kontillisen. Lopputuloksena myin – valvoin öitä, itkin ja myin. Kiersin messuja, kauppasin kavereille, jobbareille, ja seurasin tuotteiden säilyvyysajan lyhenemistä. Sain kuin sainkin ne lähes kaikki lopulta myytyä, Tyynysniemi muistelee, nyt hymyssä suin.

 Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen

Mirja Tyynysniemi havahtui joulun alla 2013, ettei hän enää pärjää yksinyrittäjänä.

– Sitten sain Helmin (Alanen), ensin kahden kuukauden osapäiväiseksi kiireavuksi.

Nyt Miraz Tradingin palveluksessa on jo kymmenen henkilöä.

– Tiedän, miten suuri asia työntekijän palkkaaminen on pienelle yritykselle. Minulla on kaksi työntekijää äitiyslomalla, mutta olen palkannut vain yhden sijaisen. Ei ole tullut sitä oikeaa henkilöä vastaan, Tyynysniemi luonnehtii.

Miraz Trading kasvaa Tyynysniemen mukaan tällä hetkellä 35 prosentin vuosivauhdilla.

– Se on tietysti positiivinen ongelma, mutta jokainen on kyllä kovilla.

– Työyhteisömme on pieni, joten hyvä ilmapiiri on todella tärkeä. Minä en pysty enkä edes halua kyttäillä henkilökuntaa. Jokainen tekee oman tehtävänsä. Jos on tunne siitä, ettei ehdi tai jaksa, niin minulle saa aina tulla kertomaan.

Lapset mukaan yritykseen

Lapset Timo ja Tiia ovat myös mukana Miraz Tradingin toiminnassa.

– Kun he olivat opiskelemassa, otin heidät kesätöihin. Tehtäviin kuului oliiviöljyjen myynti kaupoille. Timo kiersi vuokra-autolla, Tiia liikkui Helsingin seudulla käyttäen julkista liikennettä. Jälkeenpäin sain kuulla, että kukaan muu ei ole koskaan myynyt oliiviöljyjä yhtä tehokkaasti K-ryhmän kauppoihin.

Lasten osallistuminen äidin yritystoimintaan ei kuitenkaan ollut omistajanvaihdossuunnitelmien tulos, pikemminkin "pieni yllätys".

– Heidän opiskelemansa ammatit sopivat hyvin Miraz Tradingiin. Ilmoittivat sitten yhtenä päivänä, että "äiti, voisimme ehkä tulla mukaan siihen yritykseen". Olin siihen asti ajatellut, että ehkä he rakentavat omaa uraa.

– Vastasin, että "voitte tulla, mutta teidän pitää ansaita paikkanne". Työllistämisrahan avulla palkkasin heidät ja ilmoitin, että "jos saatte liikevaihdon nousemaan 10 kuukaudessa niin, että meillä on varaa maksaa teille palkkaa, niin työpaikat ovat teidän".

Nyt Timo Tyynysniemi toimii Miraz Tradingin varatoimitusjohtajana, äitiyslomalla oleva Tiia markkinointipäällikkönä.

– Kyllä he jatkavat työtäni kun itse siirryn eläkkeelle. Uskon heidän viihtyvän täällä.

Yrityksen toiminta kansainvälistyy

Mirja Tyynysniemi haluaa vauhdittaa Miraz Tradingin kansainvälistymistä.

– Meillä on jo edustajat Ruotsissa ja Tanskassa. Kohta olemme lähdössä Venäjälle.

Suurvaltapolitiikan arvaamattomuuden vaikutukset itärajan tuolla puolen eivät pelota pirkanmaalaisyrittäjää.

– Luonnonkosmetiikan kuluttaja on samanlainen yhtä lailla Australiassa, Kiinassa tai Venäjällä. Arvostavat samanlaisia asioita. Toki Venäjän ruplan kurssi on tietynlainen riski, mutta olemme pyrkineet minimoimaan riskien vaikutuksia. Kyllä silti joskus sunnuntai-iltaisin, työviikon alla, tulee tunne, että mitä jos emme onnistukaan jossain suunnitelmissamme, Tyynysniemi myöntää paineet.

 – Nykyinen kasvuvauhti ja se pieni henkilöstövaje vaivaavat minua melko paljon. Meillä on aika monta nettikauppaa. Niinpä haussa on esimerkiksi tietotekniikkaosaaja, sellainen mm. koodausta osaava markkinointisuunnittelija. Minun osaaminen ei näihin riitä. Koko ajan joudumme priorisoimaan, teemme ensiksi kaikkein tärkeimmät asiat.

Yksi tärkeimmistä rekrytoinneista oli osaaja, jota Tyynysniemi kuvailee "pilkunviilaajaksi".

– Haimme sellaista pitkään, sitten saimme Liisan (Mikkola). Lisäksi on pari järjestelmällistä, ja monta myyntihenkistä sosiaalisesti taitavaa. Se on minun orkesterini. Vaikka mukana kuinka olisi omaakin perhettä, niin viime kädessä yrittäjä itse vastaa asioista. Sellainen lonely riders club [yksinäisten ratsastajien kerho, toim.huom.).

Tyynysniemi haluaisi enemmän olla henkilöstön johtaja, "orkesterin kapellimestari".

– Koen tärkeimmäksi tehtäväksi saada ihmiset tekemään oikeita asioita ja pysymään innostuneina. Kokemaan työnsä mielekkääksi. Roolini on myös kehittää työympäristöä. Aste asteelta menemme eteenpäin, että Miraz Trading olisi vakiintunut ja asemassaan vakaa yritys.

Tekee miljoonabisnestä?

– Olemme toki jo aika pitkällä, mutta meiltä puuttuu pari tuoteryhmää vielä. Ja henkilökuntaa. Mutta resurssit eivät vain riitä, varasto nielee paljon rahaa.

Niin. Se raha. Tyynysniemeä harmittaa otsikointi, jossa Miraz Tradingin yrittäjän kerrottiin tekevän "miljoonabisnestä".

– Joskus on hyvä vuosi, joskus ei. Toisinaan on investoitava. Minun menestykseni mittarit ovat kuitenkin toisenlaiset kuin joku mielikuvituksen tuottama setelipino kassakaapissa. Lähdin työllistämään itseäni ja nyt työllistän kymmenen henkilöä. 

– Vain yksi asia harmittaa. Se, että olisi pitänyt lähteä palkkatyöstä jo kymmenen vuotta aiemmin, Tyynysniemi sanoo.

Teksti: Pasi Lehtinen

Kuva: Mika Kanerva

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 5/2018

Kategoriat: Yrittäjät

Konkurssilakia aiotaan uudistaa – ja yrittäjälle on annettava mahdollisuus uuteen alkuun  

Yrittäjät tiedotteet - 9. Marraskuu 2018 - 18:07

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen konkurssilain muuttamisesta.

– Suomen Yrittäjät oli mukana uudistusta valmistelevassa työryhmässä. Tavoitteenamme oli, että konkurssiin ajautuneet yrittäjät saadaan nopeasti takaisin yhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi lyhentämällä konkurssien kestoa, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

EU-komissio on kehottanut jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että konkurssit saadaan päätökseen vuoden kuluessa ellei samalla ole kyse rikosasiasta.

– Lakiesitys on hyvä ja tulee vähentämään pitkään roikkuvia konkursseja. Pitkittyneet konkurssit voivat johtua lain sallimista pitkistä määräajoista sekä valvonnan puutteellisuudesta. Esityksellä ollaan lyhentämässä konkurssiprosessin määräaikoja sekä tehostamalla konkurssiasiamiehen välineitä valvoa pesänhoitajia, kertoo Tiina Toivonen.

Lakiesityksen mukaan konkurssin velkaselvittelyä yksinkertaistettaisiin niin, että pesäluetteloon merkittäisiin vain suurimmat saatavat sekä arvio muiden saatavien kokonaismäärästä. Tällöin pääosan velkojista ei tarvitsisi ilmoittaa saataviaan ennen kuin tiedetään, että onko kyseessä varojen puutteeseen raukeava konkurssi.

Määräaikasääntelyä on tarkoitus tehostaa konkurssimenettelyn nopeuttamiseksi. Konkurssiasiamiehen mahdollisuuksia valvoa määräaikojen noudattamista aiotaan parantaa.

Raukeamisesityksen toimittamiselle velkojille säädettäisiin nykyisestä poiketen määräaika. Jakoluetteloehdotusta koskevat määräajat puolitettaisiin nykyisestä. Konkurssimenettelyn arvioidaan nopeutuvan tapauksesta riippuen viikkoja tai jopa kuukausia.

Yrittäjän uutta alkua pitää helpottaa

Nopea konkurssimenettely vähentää kokonaiskustannuksia, mikä taas pienentää konkurssin läpikäyneen yrittäjän mahdollisesti vielä maksettavaksi jääviä vastuita.

Konkurssien lyhentäminen on yrittäjälle ja tämän perheenjäsenille myönteinen asia. Liiketoiminnan loppuminen on usein sekä taloudellisesti että henkisesti raskas tilanne, mikä on hyvä saattaa päätökseen mahdollisimman nopeasti. Samalla nopeutetaan yrittäjän uutta alkua.

Konkurssien lyhentäminen ei  Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Tiina Toivosen mukaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös muita korjaavia toimia.

– Esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät nykymuodossaan aiheuttavat monia esteitä ryhtyä konkurssin jälkeen uudelleen yrittäjäksi, Tiina Toivonen toteaa.

Onkin tärkeää, että lähivuosina Suomessa selvitetään, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin lainsäädännöstä poistaa.

Suomen Yrittäjät on todennut lausunnossaan oikeusministeriölle, että konkurssin tehnyt yrittäjä kohtaa lukuisia lainsäädännöstä, lain tulkinnasta tai erilaisista menettelyistä johtuvia esteitä silloin, kun hän arvioi mahdollisuuksiaan aloittaa uutta yritystoimintaa. Suuri velkataakka ja siitä selviäminen on yksi merkittävä tekijä. Lisäksi yritystoiminnan esteitä on esimerkiksi verotuksen, maksukyvyttömyysmenettelyjen ja luottotietolain osalta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Konkurssilakia aiotaan uudistaa – ja yrittäjälle on annettava mahdollisuus uuteen alkuun  

Yrittäjät uutisarkisto - 9. Marraskuu 2018 - 18:07

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen konkurssilain muuttamisesta.

– Suomen Yrittäjät oli mukana uudistusta valmistelevassa työryhmässä. Tavoitteenamme oli, että konkurssiin ajautuneet yrittäjät saadaan nopeasti takaisin yhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi lyhentämällä konkurssien kestoa, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

EU-komissio on kehottanut jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että konkurssit saadaan päätökseen vuoden kuluessa ellei samalla ole kyse rikosasiasta.

– Lakiesitys on hyvä ja tulee vähentämään pitkään roikkuvia konkursseja. Pitkittyneet konkurssit voivat johtua lain sallimista pitkistä määräajoista sekä valvonnan puutteellisuudesta. Esityksellä ollaan lyhentämässä konkurssiprosessin määräaikoja sekä tehostamalla konkurssiasiamiehen välineitä valvoa pesänhoitajia, kertoo Tiina Toivonen.

Lakiesityksen mukaan konkurssin velkaselvittelyä yksinkertaistettaisiin niin, että pesäluetteloon merkittäisiin vain suurimmat saatavat sekä arvio muiden saatavien kokonaismäärästä. Tällöin pääosan velkojista ei tarvitsisi ilmoittaa saataviaan ennen kuin tiedetään, että onko kyseessä varojen puutteeseen raukeava konkurssi.

Määräaikasääntelyä on tarkoitus tehostaa konkurssimenettelyn nopeuttamiseksi. Konkurssiasiamiehen mahdollisuuksia valvoa määräaikojen noudattamista aiotaan parantaa.

Raukeamisesityksen toimittamiselle velkojille säädettäisiin nykyisestä poiketen määräaika. Jakoluetteloehdotusta koskevat määräajat puolitettaisiin nykyisestä. Konkurssimenettelyn arvioidaan nopeutuvan tapauksesta riippuen viikkoja tai jopa kuukausia.

Yrittäjän uutta alkua pitää helpottaa

Nopea konkurssimenettely vähentää kokonaiskustannuksia, mikä taas pienentää konkurssin läpikäyneen yrittäjän mahdollisesti vielä maksettavaksi jääviä vastuita.

Konkurssien lyhentäminen on yrittäjälle ja tämän perheenjäsenille myönteinen asia. Liiketoiminnan loppuminen on usein sekä taloudellisesti että henkisesti raskas tilanne, mikä on hyvä saattaa päätökseen mahdollisimman nopeasti. Samalla nopeutetaan yrittäjän uutta alkua.

Konkurssien lyhentäminen ei  Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Tiina Toivosen mukaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös muita korjaavia toimia.

– Esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät nykymuodossaan aiheuttavat monia esteitä ryhtyä konkurssin jälkeen uudelleen yrittäjäksi, Tiina Toivonen toteaa.

Onkin tärkeää, että lähivuosina Suomessa selvitetään, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin lainsäädännöstä poistaa.

Suomen Yrittäjät on todennut lausunnossaan oikeusministeriölle, että konkurssin tehnyt yrittäjä kohtaa lukuisia lainsäädännöstä, lain tulkinnasta tai erilaisista menettelyistä johtuvia esteitä silloin, kun hän arvioi mahdollisuuksiaan aloittaa uutta yritystoimintaa. Suuri velkataakka ja siitä selviäminen on yksi merkittävä tekijä. Lisäksi yritystoiminnan esteitä on esimerkiksi verotuksen, maksukyvyttömyysmenettelyjen ja luottotietolain osalta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Konkurssilakia aiotaan uudistaa – ja yrittäjälle on annettava mahdollisuus uuteen alkuun  

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 9. Marraskuu 2018 - 18:07

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen konkurssilain muuttamisesta.

– Suomen Yrittäjät oli mukana uudistusta valmistelevassa työryhmässä. Tavoitteenamme oli, että konkurssiin ajautuneet yrittäjät saadaan nopeasti takaisin yhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi lyhentämällä konkurssien kestoa, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

EU-komissio on kehottanut jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että konkurssit saadaan päätökseen vuoden kuluessa ellei samalla ole kyse rikosasiasta.

– Lakiesitys on hyvä ja tulee vähentämään pitkään roikkuvia konkursseja. Pitkittyneet konkurssit voivat johtua lain sallimista pitkistä määräajoista sekä valvonnan puutteellisuudesta. Esityksellä ollaan lyhentämässä konkurssiprosessin määräaikoja sekä tehostamalla konkurssiasiamiehen välineitä valvoa pesänhoitajia, kertoo Tiina Toivonen.

Lakiesityksen mukaan konkurssin velkaselvittelyä yksinkertaistettaisiin niin, että pesäluetteloon merkittäisiin vain suurimmat saatavat sekä arvio muiden saatavien kokonaismäärästä. Tällöin pääosan velkojista ei tarvitsisi ilmoittaa saataviaan ennen kuin tiedetään, että onko kyseessä varojen puutteeseen raukeava konkurssi.

Määräaikasääntelyä on tarkoitus tehostaa konkurssimenettelyn nopeuttamiseksi. Konkurssiasiamiehen mahdollisuuksia valvoa määräaikojen noudattamista aiotaan parantaa.

Raukeamisesityksen toimittamiselle velkojille säädettäisiin nykyisestä poiketen määräaika. Jakoluetteloehdotusta koskevat määräajat puolitettaisiin nykyisestä. Konkurssimenettelyn arvioidaan nopeutuvan tapauksesta riippuen viikkoja tai jopa kuukausia.

Yrittäjän uutta alkua pitää helpottaa

Nopea konkurssimenettely vähentää kokonaiskustannuksia, mikä taas pienentää konkurssin läpikäyneen yrittäjän mahdollisesti vielä maksettavaksi jääviä vastuita.

Konkurssien lyhentäminen on yrittäjälle ja tämän perheenjäsenille myönteinen asia. Liiketoiminnan loppuminen on usein sekä taloudellisesti että henkisesti raskas tilanne, mikä on hyvä saattaa päätökseen mahdollisimman nopeasti. Samalla nopeutetaan yrittäjän uutta alkua.

Konkurssien lyhentäminen ei  Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Tiina Toivosen mukaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös muita korjaavia toimia.

– Esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät nykymuodossaan aiheuttavat monia esteitä ryhtyä konkurssin jälkeen uudelleen yrittäjäksi, Tiina Toivonen toteaa.

Onkin tärkeää, että lähivuosina Suomessa selvitetään, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin lainsäädännöstä poistaa.

Suomen Yrittäjät on todennut lausunnossaan oikeusministeriölle, että konkurssin tehnyt yrittäjä kohtaa lukuisia lainsäädännöstä, lain tulkinnasta tai erilaisista menettelyistä johtuvia esteitä silloin, kun hän arvioi mahdollisuuksiaan aloittaa uutta yritystoimintaa. Suuri velkataakka ja siitä selviäminen on yksi merkittävä tekijä. Lisäksi yritystoiminnan esteitä on esimerkiksi verotuksen, maksukyvyttömyysmenettelyjen ja luottotietolain osalta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

SYT-kassan jäsenmaksu alenee jälleen ensi vuonna

Yrittäjät tiedotteet - 9. Marraskuu 2018 - 14:06

SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.

– Verovähennyskelpoinen jäsenmaksumme laskee nyt toista vuotta perättäin. Toiveemme on aina ollut se, että ainakaan jäsenmaksun taso ei olisi yrittäjälle syy olla liittymättä SYT-kassaan. Neljä vuotta sitten jäsenmaksumme oli vielä matalampi, mutta sitten työttömyysetuuksien maksu nousi 30 prosenttia parina vuotena peräkkäin, jolloin jäsenmaksua jouduttiin nostamaan aika rajusti, sanoo Jokinen.

Yrittäjien työttömyys on kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin. SYT-kassan jäsenten työttömyysaste on tällä hetkellä hieman alle kolme prosenttia mikä osoittaa Jokisen mukaan selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan.

– Parhaimmillaan yrittäjän ei tarvitse koskaan miettiä yritystoiminnan loppumista. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei epäonnistumaan. Yrittäjyyshenki, se että mennään läpi harmaan kiven ja menestytään, on ehdottomasti hyvä asia. Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa liiketoiminta voi kuitenkin päättyä kuitenkin myös itsestä johtumattomista syistä. Kassan jäsenyys on hyvä ja edullinen tapa hallita yrittäjyyden riskejä, Jokinen toteaa.

Liikkeellä väärää tietoa yrittäjien työttömyysturvasta

– Monissa foorumeissa liikkuu edelleen väärää tai vanhentunutta tietoa yrittäjien työttömyysturvasta. Moni on sitä mieltä, että yrittäjä ei saa kuitenkaan mistään mitään korvauksia, mutta me olemme viime vuonnakin maksaneet ansiosidonnaista päivärahaa 1662 kassan jäsenelle yhteensä lähes 13 miljoonaa euroa. Tänä vuonna päivärahaa on maksettu kuukausittain keskimäärin 700:lle kassan jäsenelle, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä ja voi liittyä SYT-kassaan, jos YEL-vakuutuksen työtulo on ensi vuonna vähintään 12 816 euroa vuodessa. SYT-kassa maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi jäävälle yrittäjälle. Päivärahan suuruus riippuu SYT-kassan vakuutustasosta, jonka yrittäjä valitsee itselleen. Taso on sidottu YEL-vakuutuksen työtuloon. Yrittäjät, jotka eivät kuulu kassaan, voivat saada työttömyysajalta Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea (32,40 e/päivä v. 2019). Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) on suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Kassan tavoitteena on lisätä yrittäjien elämänlaatua ja turvallisuutta vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen avulla. Kassaan kuuluu tällä hetkellä lähes 25 000 yrittäjää kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä.

Yrittäjäpuolella oman toimialaliiton tai järjestön jäsenyys ei takaa työttömyysturvaa. Yrittäjän täytyy hakeutua itse työttömyyskassan jäseneksi saadakseen työttömänä ansiosidonnaista päivärahaa. SYT-kassa maksaa työttömyysetuuksia keskimäärin 700 jäsenelleen kuukausittain.

toimitus(at)yrittajat.fi 

Kategoriat: Yrittäjät

SYT-kassan jäsenmaksu alenee jälleen ensi vuonna

Yrittäjät uutisarkisto - 9. Marraskuu 2018 - 14:06

SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.

– Verovähennyskelpoinen jäsenmaksumme laskee nyt toista vuotta perättäin. Toiveemme on aina ollut se, että ainakaan jäsenmaksun taso ei olisi yrittäjälle syy olla liittymättä SYT-kassaan. Neljä vuotta sitten jäsenmaksumme oli vielä matalampi, mutta sitten työttömyysetuuksien maksu nousi 30 prosenttia parina vuotena peräkkäin, jolloin jäsenmaksua jouduttiin nostamaan aika rajusti, sanoo Jokinen.

Yrittäjien työttömyys on kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin. SYT-kassan jäsenten työttömyysaste on tällä hetkellä hieman alle kolme prosenttia mikä osoittaa Jokisen mukaan selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan.

– Parhaimmillaan yrittäjän ei tarvitse koskaan miettiä yritystoiminnan loppumista. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei epäonnistumaan. Yrittäjyyshenki, se että mennään läpi harmaan kiven ja menestytään, on ehdottomasti hyvä asia. Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa liiketoiminta voi kuitenkin päättyä kuitenkin myös itsestä johtumattomista syistä. Kassan jäsenyys on hyvä ja edullinen tapa hallita yrittäjyyden riskejä, Jokinen toteaa.

Liikkeellä väärää tietoa yrittäjien työttömyysturvasta

– Monissa foorumeissa liikkuu edelleen väärää tai vanhentunutta tietoa yrittäjien työttömyysturvasta. Moni on sitä mieltä, että yrittäjä ei saa kuitenkaan mistään mitään korvauksia, mutta me olemme viime vuonnakin maksaneet ansiosidonnaista päivärahaa 1662 kassan jäsenelle yhteensä lähes 13 miljoonaa euroa. Tänä vuonna päivärahaa on maksettu kuukausittain keskimäärin 700:lle kassan jäsenelle, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä ja voi liittyä SYT-kassaan, jos YEL-vakuutuksen työtulo on ensi vuonna vähintään 12 816 euroa vuodessa. SYT-kassa maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi jäävälle yrittäjälle. Päivärahan suuruus riippuu SYT-kassan vakuutustasosta, jonka yrittäjä valitsee itselleen. Taso on sidottu YEL-vakuutuksen työtuloon. Yrittäjät, jotka eivät kuulu kassaan, voivat saada työttömyysajalta Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea (32,40 e/päivä v. 2019). Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) on suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Kassan tavoitteena on lisätä yrittäjien elämänlaatua ja turvallisuutta vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen avulla. Kassaan kuuluu tällä hetkellä lähes 25 000 yrittäjää kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä.

Yrittäjäpuolella oman toimialaliiton tai järjestön jäsenyys ei takaa työttömyysturvaa. Yrittäjän täytyy hakeutua itse työttömyyskassan jäseneksi saadakseen työttömänä ansiosidonnaista päivärahaa. SYT-kassa maksaa työttömyysetuuksia keskimäärin 700 jäsenelleen kuukausittain.

toimitus(at)yrittajat.fi 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä