• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Pieni yritys on tutkitusti hyvä työpaikka

Yrittäjät tiedotteet - 9 tuntia 9 min sitten

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2016 kertoo selkeästi, että alle 10 hengen yrityksissä työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset. 40 prosenttia vastaajista pienissä yrityksissä on vahvasti tätä mieltä, kun suurissa yli 200 hengen yrityksissä vastaajista vain 14 prosenttia on sitä mieltä.

Kaikkein selkein ero pienten yritysten hyväksi tulee tasapuolisuudessa. Peräti 61 % prosenttia alle 10 hengen yritysten työntekijöistä on täysin sitä mieltä, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti. Suurissa yrityksissä vastaava luku on vain 28 %.
Verrattuna ay-liikkeen syytöksiin muun muassa mielivallasta ja pärstäkertoimista kertovat työolobarometrin faktat jotakin aivan muuta.
– Tutkimusten mukaan pieni yritys on hyvä työpaikka ja sen takia pienten yritysten mustamaalaus on hyvin valitettavaa, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Aina voi kehittää, mutta lähtökohdat ovat hyvät, Pentikäinen toteaa.

Vuoden 2016 työolobarometria varten haastateltiin 1631 työntekijää eri kokoisista yrityksistä. Tiedot voidaan yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia Suomessa. Tutkimusta on tehty jo vuosia, eikä se ole kertamuuttujista riippuvainen. Vaihtelut tutkimustuloksissa ovat olleet pieniä.

Mahdollisuus vaikuttaa töiden jakamiseen on alle kymmenen hengen yrityksissä parempi kuin suuremmissa. Reilu kolmannes (35%) alle kymmenen hengen yritysten työntekijöistä on sitä mieltä, että he voivat vaikuttaa paljon tai melko paljon työtehtäviinsä. Yli 200 hengen yrityksillä tämä luku on 28 prosenttia.

Myös avoimuus on pienissä yrityksissä selkeästi parasta ja tietoja välitetään hyvin. Peräti 42% alle 10 hengen yritysten työntekijöistä on täysin samaa mieltä väitteestä, että heidän työpaikallaan välitetään tietoja avoimesti. Yli 200 hengen yrityksissä vain 21% on sitä mieltä.

Pienissä yrityksissä on parhaat mahdollisuus vaikuttaa myös työtahtiin. Alle 10 hengen yrityksissä 22 työntekijöistä on sitä mieltä, että he voivat vaikuttaa paljon työtahtiinsa. Yli 200 hengen yrityksissä näin kokee 16% työntekijöistä.

 

Jari Lammassaari
jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

Kategoriat: Yrittäjät

Pieni yritys on tutkitusti hyvä työpaikka

Yrittäjät uutisarkisto - 9 tuntia 9 min sitten

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2016 kertoo selkeästi, että alle 10 hengen yrityksissä työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset. 40 prosenttia vastaajista pienissä yrityksissä on vahvasti tätä mieltä, kun suurissa yli 200 hengen yrityksissä vastaajista vain 14 prosenttia on sitä mieltä.

Kaikkein selkein ero pienten yritysten hyväksi tulee tasapuolisuudessa. Peräti 61 % prosenttia alle 10 hengen yritysten työntekijöistä on täysin sitä mieltä, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti. Suurissa yrityksissä vastaava luku on vain 28 %.
Verrattuna ay-liikkeen syytöksiin muun muassa mielivallasta ja pärstäkertoimista kertovat työolobarometrin faktat jotakin aivan muuta.
– Tutkimusten mukaan pieni yritys on hyvä työpaikka ja sen takia pienten yritysten mustamaalaus on hyvin valitettavaa, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Aina voi kehittää, mutta lähtökohdat ovat hyvät, Pentikäinen toteaa.

Vuoden 2016 työolobarometria varten haastateltiin 1631 työntekijää eri kokoisista yrityksistä. Tiedot voidaan yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia Suomessa. Tutkimusta on tehty jo vuosia, eikä se ole kertamuuttujista riippuvainen. Vaihtelut tutkimustuloksissa ovat olleet pieniä.

Mahdollisuus vaikuttaa töiden jakamiseen on alle kymmenen hengen yrityksissä parempi kuin suuremmissa. Reilu kolmannes (35%) alle kymmenen hengen yritysten työntekijöistä on sitä mieltä, että he voivat vaikuttaa paljon tai melko paljon työtehtäviinsä. Yli 200 hengen yrityksillä tämä luku on 28 prosenttia.

Myös avoimuus on pienissä yrityksissä selkeästi parasta ja tietoja välitetään hyvin. Peräti 42% alle 10 hengen yritysten työntekijöistä on täysin samaa mieltä väitteestä, että heidän työpaikallaan välitetään tietoja avoimesti. Yli 200 hengen yrityksissä vain 21% on sitä mieltä.

Pienissä yrityksissä on parhaat mahdollisuus vaikuttaa myös työtahtiin. Alle 10 hengen yrityksissä 22 työntekijöistä on sitä mieltä, että he voivat vaikuttaa paljon työtahtiinsa. Yli 200 hengen yrityksissä näin kokee 16% työntekijöistä.

 

Jari Lammassaari
jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

Kategoriat: Yrittäjät

Pieni yritys on tutkitusti hyvä työpaikka

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 9 tuntia 9 min sitten

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2016 kertoo selkeästi, että alle 10 hengen yrityksissä työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset. 40 prosenttia vastaajista pienissä yrityksissä on vahvasti tätä mieltä, kun suurissa yli 200 hengen yrityksissä vastaajista vain 14 prosenttia on sitä mieltä.

Kaikkein selkein ero pienten yritysten hyväksi tulee tasapuolisuudessa. Peräti 61 % prosenttia alle 10 hengen yritysten työntekijöistä on täysin sitä mieltä, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti. Suurissa yrityksissä vastaava luku on vain 28 %.
Verrattuna ay-liikkeen syytöksiin muun muassa mielivallasta ja pärstäkertoimista kertovat työolobarometrin faktat jotakin aivan muuta.
– Tutkimusten mukaan pieni yritys on hyvä työpaikka ja sen takia pienten yritysten mustamaalaus on hyvin valitettavaa, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Aina voi kehittää, mutta lähtökohdat ovat hyvät, Pentikäinen toteaa.

Vuoden 2016 työolobarometria varten haastateltiin 1631 työntekijää eri kokoisista yrityksistä. Tiedot voidaan yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia Suomessa. Tutkimusta on tehty jo vuosia, eikä se ole kertamuuttujista riippuvainen. Vaihtelut tutkimustuloksissa ovat olleet pieniä.

Mahdollisuus vaikuttaa töiden jakamiseen on alle kymmenen hengen yrityksissä parempi kuin suuremmissa. Reilu kolmannes (35%) alle kymmenen hengen yritysten työntekijöistä on sitä mieltä, että he voivat vaikuttaa paljon tai melko paljon työtehtäviinsä. Yli 200 hengen yrityksillä tämä luku on 28 prosenttia.

Myös avoimuus on pienissä yrityksissä selkeästi parasta ja tietoja välitetään hyvin. Peräti 42% alle 10 hengen yritysten työntekijöistä on täysin samaa mieltä väitteestä, että heidän työpaikallaan välitetään tietoja avoimesti. Yli 200 hengen yrityksissä vain 21% on sitä mieltä.

Pienissä yrityksissä on parhaat mahdollisuus vaikuttaa myös työtahtiin. Alle 10 hengen yrityksissä 22 työntekijöistä on sitä mieltä, että he voivat vaikuttaa paljon työtahtiinsa. Yli 200 hengen yrityksissä näin kokee 16% työntekijöistä.

 

Jari Lammassaari
jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

Kategoriat: Yrittäjät

Samsungin uutuuspuhelimessa peräti kolme takakameraa – Hinta yllättää

Yrittäjät tiedotteet - 10 tuntia 44 min sitten

Galaxy A7 sijoittuu 349 euron hinnallaan älypuhelinten keskihintaluokkaan. Puhelimen myynti alkaa Suomessa 19. lokakuuta.

Hintaansa nähden puhelin herättää kliinnostusta, sillä siinä on muun muassa kolme takakameraa. Vastaavaa ratkaisua ei ole juurikaan nähty edes selvästi kalliimman hintaluokan puhelimissa.

A7:n pääkamerasn kennossa on 24 megapikseliä. Alapuolella on kahdeksan megapikselin superlaajakulmakamera. Sen erikoisuutena on 120 asteen kuvakulma.

Kolmannessa kamerassa megapikseleitä on viisi. Tämä kamera on tarkoitettu parantamaan kuvien syvyysterävyyttä, niin sanottua bokeh-efektiä.

Vanhanmallinen USB-liitäntä ihmetyttää

Kuten selvästi kalliimpi Samsungin huippumalli Galaxy Note 9, myös A7 käyttää kamerassaan tekoälyä. Sen avulla kamera tunnistaa kuvattavan kohteen ja säätää asetuksia kuten kirkkautta ja väriä sen mukaisesti.

Puhelimen kameraominaisuudet ovat kunnossa myös etupuolella. Selfie-kamerassa megapikseleitä on 24.

A7:n käsittelyssä kannattaa olla tarkkana, sillä puhelin on kauttaaltaan lasipintainen. Näytöllä on kokoa kuusi tuumaa.

Suomessa Samsung ei tuo myyntiin 128 gigatavun tallennusmuistilla varustettua malliversiota. Ostajan on siis tyytyminen 64 gigatavuun. Tallennusmuistia voi onneksi kasvattaa microSD-muistikortilla.

Hieman erikoinen ratkaisu Samsungilta on käyttää puhelimen latausliitäntänä auttamattomasti vanhentunutta Micro-USB:tä.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Samsungin uutuuspuhelimessa peräti kolme takakameraa – Hinta yllättää

Yrittäjät uutisarkisto - 10 tuntia 44 min sitten

Galaxy A7 sijoittuu 349 euron hinnallaan älypuhelinten keskihintaluokkaan. Puhelimen myynti alkaa Suomessa 19. lokakuuta.

Hintaansa nähden puhelin herättää kliinnostusta, sillä siinä on muun muassa kolme takakameraa. Vastaavaa ratkaisua ei ole juurikaan nähty edes selvästi kalliimman hintaluokan puhelimissa.

A7:n pääkamerasn kennossa on 24 megapikseliä. Alapuolella on kahdeksan megapikselin superlaajakulmakamera. Sen erikoisuutena on 120 asteen kuvakulma.

Kolmannessa kamerassa megapikseleitä on viisi. Tämä kamera on tarkoitettu parantamaan kuvien syvyysterävyyttä, niin sanottua bokeh-efektiä.

Vanhanmallinen USB-liitäntä ihmetyttää

Kuten selvästi kalliimpi Samsungin huippumalli Galaxy Note 9, myös A7 käyttää kamerassaan tekoälyä. Sen avulla kamera tunnistaa kuvattavan kohteen ja säätää asetuksia kuten kirkkautta ja väriä sen mukaisesti.

Puhelimen kameraominaisuudet ovat kunnossa myös etupuolella. Selfie-kamerassa megapikseleitä on 24.

A7:n käsittelyssä kannattaa olla tarkkana, sillä puhelin on kauttaaltaan lasipintainen. Näytöllä on kokoa kuusi tuumaa.

Suomessa Samsung ei tuo myyntiin 128 gigatavun tallennusmuistilla varustettua malliversiota. Ostajan on siis tyytyminen 64 gigatavuun. Tallennusmuistia voi onneksi kasvattaa microSD-muistikortilla.

Hieman erikoinen ratkaisu Samsungilta on käyttää puhelimen latausliitäntänä auttamattomasti vanhentunutta Micro-USB:tä.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Samsungin uutuuspuhelimessa peräti kolme takakameraa – Hinta yllättää

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 10 tuntia 44 min sitten

Galaxy A7 sijoittuu 349 euron hinnallaan älypuhelinten keskihintaluokkaan. Puhelimen myynti alkaa Suomessa 19. lokakuuta.

Hintaansa nähden puhelin herättää kliinnostusta, sillä siinä on muun muassa kolme takakameraa. Vastaavaa ratkaisua ei ole juurikaan nähty edes selvästi kalliimman hintaluokan puhelimissa.

A7:n pääkamerasn kennossa on 24 megapikseliä. Alapuolella on kahdeksan megapikselin superlaajakulmakamera. Sen erikoisuutena on 120 asteen kuvakulma.

Kolmannessa kamerassa megapikseleitä on viisi. Tämä kamera on tarkoitettu parantamaan kuvien syvyysterävyyttä, niin sanottua bokeh-efektiä.

Vanhanmallinen USB-liitäntä ihmetyttää

Kuten selvästi kalliimpi Samsungin huippumalli Galaxy Note 9, myös A7 käyttää kamerassaan tekoälyä. Sen avulla kamera tunnistaa kuvattavan kohteen ja säätää asetuksia kuten kirkkautta ja väriä sen mukaisesti.

Puhelimen kameraominaisuudet ovat kunnossa myös etupuolella. Selfie-kamerassa megapikseleitä on 24.

A7:n käsittelyssä kannattaa olla tarkkana, sillä puhelin on kauttaaltaan lasipintainen. Näytöllä on kokoa kuusi tuumaa.

Suomessa Samsung ei tuo myyntiin 128 gigatavun tallennusmuistilla varustettua malliversiota. Ostajan on siis tyytyminen 64 gigatavuun. Tallennusmuistia voi onneksi kasvattaa microSD-muistikortilla.

Hieman erikoinen ratkaisu Samsungilta on käyttää puhelimen latausliitäntänä auttamattomasti vanhentunutta Micro-USB:tä.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yhä useampi osatyökykyinen saa töitä - "antakaa ihmisille mahdollisuus"

Yrittäjät tiedotteet - 12 tuntia 25 min sitten

Uutisoimme kesällä mäntsäläläisestä Pekka Tantusta, jonka on viime vuosina työllistänyt säännöllisesti osatyökykyisiä. Voit lukea uutisen täältä.

– Osatyökykyisen palkkaus oli ollut mielessä kauan. Olen halunnut pönkittää ihmisiä, jotka eivät pärjää normaalissa työelämässä. Mielestäni kaikille täytyy antaa samat mahdollisuudet. En erottele ihmisiä millään tavalla. Mielestäni kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, olkoon minkä kokoisia tai värisiä tahansa, Tanttu kertoi tuolloin.

Nyt tilastot näyttävät, että yhä useampi yrittäjä toimii Tantun tavoin.

– Olemme todella iloisia siitä, että yrittäjät eivät katso palkattavan henkilön sairautta tai vammaa, vaan arvioivat häntä samoin periaattein kuin muitakin työkykyisiä – osaamisen, asenteen ja motivaation mukaan, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Patrik Tötterman.

– Osatyökykyisten työttömien määrä on vähentynyt yhtäläisesti ei-osatyökykyisten kanssa. Tämä on suora osoitus siitä, että yrittäjät eivät syrji osatyökykyisiä rekrytointitilanteissa.

Töttermanin mukaan vuonna 2011 osatyökykyisten työllisyysaste oli Suomessa noin 55 prosenttia. Suomessa oli tuolloin noin 260 000 työkyvyttömyyseläkeläistä.

Viime vuonna työkyvyttömyyseläkeläisiä oli 206 000. Kuluvan vuoden aikana luvun odotetaan laskevan alle 200 000:een.

– Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläkeläisistä oli työsuhteessa jossain vaiheessa vuoden aikana. Nyt odotamme, että se on jo runsas kolmannes.

Suomi on noussut jo Euroopan viiden parhaan maan joukkoon osatyökykyisten työllisyysasteella mitattuna.

– On yhä ihmisiä, joilla on vaikeampaa päästä töihin, mutta ei tilanne ole silti toivoton, Tötterman luonnehtii.

– Antakaa ihmisille mahdollisuus. Opasta, äläkä odota liikoja vaan mene tilanteen mukaan. Suosittelen, tämä on antoisaa hommaa kun huomaa, että pystyy jotenkin auttamaan ihmisiä, jotka eivät helpolla työllisty vapaille markkinoille, Tanttu kannusti Yrittäjät.fi:n haastattelussa.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yhä useampi osatyökykyinen saa töitä - "antakaa ihmisille mahdollisuus"

Yrittäjät uutisarkisto - 12 tuntia 25 min sitten

Uutisoimme kesällä mäntsäläläisestä Pekka Tantusta, jonka on viime vuosina työllistänyt säännöllisesti osatyökykyisiä. Voit lukea uutisen täältä.

– Osatyökykyisen palkkaus oli ollut mielessä kauan. Olen halunnut pönkittää ihmisiä, jotka eivät pärjää normaalissa työelämässä. Mielestäni kaikille täytyy antaa samat mahdollisuudet. En erottele ihmisiä millään tavalla. Mielestäni kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, olkoon minkä kokoisia tai värisiä tahansa, Tanttu kertoi tuolloin.

Nyt tilastot näyttävät, että yhä useampi yrittäjä toimii Tantun tavoin.

– Olemme todella iloisia siitä, että yrittäjät eivät katso palkattavan henkilön sairautta tai vammaa, vaan arvioivat häntä samoin periaattein kuin muitakin työkykyisiä – osaamisen, asenteen ja motivaation mukaan, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Patrik Tötterman.

– Osatyökykyisten työttömien määrä on vähentynyt yhtäläisesti ei-osatyökykyisten kanssa. Tämä on suora osoitus siitä, että yrittäjät eivät syrji osatyökykyisiä rekrytointitilanteissa.

Töttermanin mukaan vuonna 2011 osatyökykyisten työllisyysaste oli Suomessa noin 55 prosenttia. Suomessa oli tuolloin noin 260 000 työkyvyttömyyseläkeläistä.

Viime vuonna työkyvyttömyyseläkeläisiä oli 206 000. Kuluvan vuoden aikana luvun odotetaan laskevan alle 200 000:een.

– Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläkeläisistä oli työsuhteessa jossain vaiheessa vuoden aikana. Nyt odotamme, että se on jo runsas kolmannes.

Suomi on noussut jo Euroopan viiden parhaan maan joukkoon osatyökykyisten työllisyysasteella mitattuna.

– On yhä ihmisiä, joilla on vaikeampaa päästä töihin, mutta ei tilanne ole silti toivoton, Tötterman luonnehtii.

– Antakaa ihmisille mahdollisuus. Opasta, äläkä odota liikoja vaan mene tilanteen mukaan. Suosittelen, tämä on antoisaa hommaa kun huomaa, että pystyy jotenkin auttamaan ihmisiä, jotka eivät helpolla työllisty vapaille markkinoille, Tanttu kannusti Yrittäjät.fi:n haastattelussa.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yhä useampi osatyökykyinen saa töitä - "antakaa ihmisille mahdollisuus"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12 tuntia 25 min sitten

Uutisoimme kesällä mäntsäläläisestä Pekka Tantusta, jonka on viime vuosina työllistänyt säännöllisesti osatyökykyisiä. Voit lukea uutisen täältä.

– Osatyökykyisen palkkaus oli ollut mielessä kauan. Olen halunnut pönkittää ihmisiä, jotka eivät pärjää normaalissa työelämässä. Mielestäni kaikille täytyy antaa samat mahdollisuudet. En erottele ihmisiä millään tavalla. Mielestäni kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, olkoon minkä kokoisia tai värisiä tahansa, Tanttu kertoi tuolloin.

Nyt tilastot näyttävät, että yhä useampi yrittäjä toimii Tantun tavoin.

– Olemme todella iloisia siitä, että yrittäjät eivät katso palkattavan henkilön sairautta tai vammaa, vaan arvioivat häntä samoin periaattein kuin muitakin työkykyisiä – osaamisen, asenteen ja motivaation mukaan, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Patrik Tötterman.

– Osatyökykyisten työttömien määrä on vähentynyt yhtäläisesti ei-osatyökykyisten kanssa. Tämä on suora osoitus siitä, että yrittäjät eivät syrji osatyökykyisiä rekrytointitilanteissa.

Töttermanin mukaan vuonna 2011 osatyökykyisten työllisyysaste oli Suomessa noin 55 prosenttia. Suomessa oli tuolloin noin 260 000 työkyvyttömyyseläkeläistä.

Viime vuonna työkyvyttömyyseläkeläisiä oli 206 000. Kuluvan vuoden aikana luvun odotetaan laskevan alle 200 000:een.

– Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläkeläisistä oli työsuhteessa jossain vaiheessa vuoden aikana. Nyt odotamme, että se on jo runsas kolmannes.

Suomi on noussut jo Euroopan viiden parhaan maan joukkoon osatyökykyisten työllisyysasteella mitattuna.

– On yhä ihmisiä, joilla on vaikeampaa päästä töihin, mutta ei tilanne ole silti toivoton, Tötterman luonnehtii.

– Antakaa ihmisille mahdollisuus. Opasta, äläkä odota liikoja vaan mene tilanteen mukaan. Suosittelen, tämä on antoisaa hommaa kun huomaa, että pystyy jotenkin auttamaan ihmisiä, jotka eivät helpolla työllisty vapaille markkinoille, Tanttu kannusti Yrittäjät.fi:n haastattelussa.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Osa kaljavarkaista ja sarjanäpistelijöistä on alihankkijoina rikollisliigoille

Yrittäjät tiedotteet - 12 tuntia 32 min sitten

HalpaHalli-ketjun toimitusjohtaja Janne Ylinen kertoi keskiviikkoiltana A-studiossa, että osa sarjanäpistelijöistä toimii selvästi järjestäytyneen rikollisuuden alihankkijoina.

– Meillä oli pari päivää sitten myymäläpäälliköiden kokous, missä viimeksi usea päällikkö kertoi tästä ilmiöstä ja olen kyllä kuullut muualtakin, muun muassa Citymarket-kauppiailta, Janne Ylinen sanoo.

Hänen isänsä perustamalla perheyrityksellä on 36 myymälää eri puolilla Suomea. Näpistysongelmia on kaikkialla, mutta eniten suurissa kaupungeissa.

– Ei tämä ihan uusi ilmiö ole. Poliisi kun on saanut kiinni näitä sarjanäpistelijöitä ja tehnyt asuntoihin kotietsintöjä, niin on löytynyt neljän–viiden henkilön ryhmiä, jotka ovat vieneet järjestelmällisesti suuret määrät tavaroita, kertoo Ylinen.

Halpahalleissa ei myydä alkoholia tai tupakkaa, mutta monenlaista muuta tavaraa sieltä viedään:

– Näpistelijät vievät kaikkea mikä on helppo muuttaa rahaksi, esimerkiksi Arabian ja Iittalan tuotteita, Muumi-mukeja ja arvokkaita ruokailuvälineitä, Janne Ylinen sanoo.

”Toimivat kuin joukkue”

Järjestäytyneet sarjanäpistelijät ovat tuttu ilmiö myös K-kauppias Marko Hoikkaniemelle. Hän on kauppiasyrittäjänä useassa K-marketissa Järvenpäässä.

– Tämä järjestäytyneisyys ei koske niinkään kaljaa, vaan enemmän muita tuotteita, esimerkiksi kahvia ja partateriä, kertoo Hoikkaniemi.

– Olen kuullut ja nähnyt, että ne toimivat porukkana kuin jääkiekkoketju, jossa jokaisella on oma tehtävä. Näpistelijöiden joukkueessa yksi kerää tavaraa koriin ja toinen siirtää ne reppuun. Joku juoksuttaa myyjää, jolloin muut näpistelijät saavat enemmän aikaa toimia.

Kauppias Marko Hoikkaniemi on ollut helisemässä näpistelijöiden kanssa. Välillä hän on joutunut varsinkin kaljavarkaiden kanssa käsirysyynkin niin, että silmälasit ovat hajonneet ja silmät olleet mustana.

– Ollaan yritetty puuttua asioihin ja kyllä sillä on ollut vaikutustakin, Hoikkaniemi sanoo.

Lakimuutos tulossa

HalpaHallin toimitusjohtaja Janne Ylinen ja K-kauppias Marko Hoikkaniemi odottavat lakimuutosta, jolla sakon muuntorangaistus palautetaan takaisin. Oikeusministeri Antti Häkkäsen ajaman uudistuksen odotetaan tulevan eduskunnan käsittelyyn lähikuukausien aikana.

Lakiluonnoksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta. Toistuvuuden rajaksi esitetään seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä.

Tuomioistuinten määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.

– Tämä on tärkeä asia kaupan alalle. On kuitenkin hyvä keskustella asiasta laajemminkin ja kuunnella myös tutkijoita ja asiantuntijoita. Monet näistä sarjanäpistelijöistä ovat päihdeongelmaisia, HalpaHallin Janne Ylinen sanoo.

Hän huomauttaa, että näpistys kuulostaa pikkuasialta, euron karkkilaatikon nappaamiselta. Näpistyksen yläraja on kuitenkin 500 euroa ja vasta sen ylittävässä summassa puhutaan varkaudesta.

– Seitsemän tapauksen raja kuulosti aluksi aika korkealta, mutta siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Tärkeämpää on oikeastaan se, että prosessi lähtee jatkossa etenemään viranomaisten järjestelmissä suoraan ja automaattisesti, Ylinen sanoo.

Lakiesitys on saanut kritiikkiä siitä, että vankila ei ole oikea paikka päihdeongelmaisille.

– Voidaan lähteä miettimään jonkinlaista hybridimallia, jossa on päihdehoidot mukana, HalpaHallin Janne Ylinen miettii.

Sakon muuntorangaistus ei yksin riitä

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto toimittivat joulukuussa 2017 oikeusministeri Antti Häkkäselle vetoomuksen, jotta sakon muuntorangaistus palautettaisiin takaisin rikoslakiin. Myymälävarkaudet ja näpistykset aiheuttavat kaupan toimialalle satojen miljoonien eurojen kustannukset vuosittain. Varkaushävikki on arviolta 460 miljoonaa euroa ja investoinnit varkauksien ennaltaehkäisyyn maksavat vuosittain noin 100 miljoonaa.

”Suurten kustannusten lisäksi myös henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että Suomessa on tahtotilaa puuttua myymälävarkauksiin ja näpistyksiin tiukentamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä” todetaan Yrittäjien lakiesityksestä jättämässä lausunnossa.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, ettei muuntorangaistusta voida välttää pelkästään päihdetaustan tai muun vastaavan perusteella.

–On tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua, miten omaisuusrikollisuutta voitaisiin ennaltaehkäistä tehokkaasti kaupan asiakkaiden, työntekijöiden ja yrittäjän turvallisuutta parantaen. Sakon muuntorangaistus on yksi keino, mutta se ei yksin riitä, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.

Vankeus ei Toivosen mukaan välttämättä ole sarjanäpistelijälle pelkästään kielteinen asia, jos hän pääsee vankeuden kautta tarpeellisten sosiaali- ja päihdepalvelujen piiriin. Tavoitteena tulee olla uusimisprosentin pienentäminen.

– Vankeus on perusteltu myös silloin, kun kyse on laista välinpitämättömistä rikollisista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, Tiina Toivonen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Osa kaljavarkaista ja sarjanäpistelijöistä on alihankkijoina rikollisliigoille

Yrittäjät uutisarkisto - 12 tuntia 32 min sitten

HalpaHalli-ketjun toimitusjohtaja Janne Ylinen kertoi keskiviikkoiltana A-studiossa, että osa sarjanäpistelijöistä toimii selvästi järjestäytyneen rikollisuuden alihankkijoina.

– Meillä oli pari päivää sitten myymäläpäälliköiden kokous, missä viimeksi usea päällikkö kertoi tästä ilmiöstä ja olen kyllä kuullut muualtakin, muun muassa Citymarket-kauppiailta, Janne Ylinen sanoo.

Hänen isänsä perustamalla perheyrityksellä on 36 myymälää eri puolilla Suomea. Näpistysongelmia on kaikkialla, mutta eniten suurissa kaupungeissa.

– Ei tämä ihan uusi ilmiö ole. Poliisi kun on saanut kiinni näitä sarjanäpistelijöitä ja tehnyt asuntoihin kotietsintöjä, niin on löytynyt neljän–viiden henkilön ryhmiä, jotka ovat vieneet järjestelmällisesti suuret määrät tavaroita, kertoo Ylinen.

Halpahalleissa ei myydä alkoholia tai tupakkaa, mutta monenlaista muuta tavaraa sieltä viedään:

– Näpistelijät vievät kaikkea mikä on helppo muuttaa rahaksi, esimerkiksi Arabian ja Iittalan tuotteita, Muumi-mukeja ja arvokkaita ruokailuvälineitä, Janne Ylinen sanoo.

”Toimivat kuin joukkue”

Järjestäytyneet sarjanäpistelijät ovat tuttu ilmiö myös K-kauppias Marko Hoikkaniemelle. Hän on kauppiasyrittäjänä useassa K-marketissa Järvenpäässä.

– Tämä järjestäytyneisyys ei koske niinkään kaljaa, vaan enemmän muita tuotteita, esimerkiksi kahvia ja partateriä, kertoo Hoikkaniemi.

– Olen kuullut ja nähnyt, että ne toimivat porukkana kuin jääkiekkoketju, jossa jokaisella on oma tehtävä. Näpistelijöiden joukkueessa yksi kerää tavaraa koriin ja toinen siirtää ne reppuun. Joku juoksuttaa myyjää, jolloin muut näpistelijät saavat enemmän aikaa toimia.

Kauppias Marko Hoikkaniemi on ollut helisemässä näpistelijöiden kanssa. Välillä hän on joutunut varsinkin kaljavarkaiden kanssa käsirysyynkin niin, että silmälasit ovat hajonneet ja silmät olleet mustana.

– Ollaan yritetty puuttua asioihin ja kyllä sillä on ollut vaikutustakin, Hoikkaniemi sanoo.

Lakimuutos tulossa

HalpaHallin toimitusjohtaja Janne Ylinen ja K-kauppias Marko Hoikkaniemi odottavat lakimuutosta, jolla sakon muuntorangaistus palautetaan takaisin. Oikeusministeri Antti Häkkäsen ajaman uudistuksen odotetaan tulevan eduskunnan käsittelyyn lähikuukausien aikana.

Lakiluonnoksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta. Toistuvuuden rajaksi esitetään seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä.

Tuomioistuinten määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.

– Tämä on tärkeä asia kaupan alalle. On kuitenkin hyvä keskustella asiasta laajemminkin ja kuunnella myös tutkijoita ja asiantuntijoita. Monet näistä sarjanäpistelijöistä ovat päihdeongelmaisia, HalpaHallin Janne Ylinen sanoo.

Hän huomauttaa, että näpistys kuulostaa pikkuasialta, euron karkkilaatikon nappaamiselta. Näpistyksen yläraja on kuitenkin 500 euroa ja vasta sen ylittävässä summassa puhutaan varkaudesta.

– Seitsemän tapauksen raja kuulosti aluksi aika korkealta, mutta siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Tärkeämpää on oikeastaan se, että prosessi lähtee jatkossa etenemään viranomaisten järjestelmissä suoraan ja automaattisesti, Ylinen sanoo.

Lakiesitys on saanut kritiikkiä siitä, että vankila ei ole oikea paikka päihdeongelmaisille.

– Voidaan lähteä miettimään jonkinlaista hybridimallia, jossa on päihdehoidot mukana, HalpaHallin Janne Ylinen miettii.

Sakon muuntorangaistus ei yksin riitä

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto toimittivat joulukuussa 2017 oikeusministeri Antti Häkkäselle vetoomuksen, jotta sakon muuntorangaistus palautettaisiin takaisin rikoslakiin. Myymälävarkaudet ja näpistykset aiheuttavat kaupan toimialalle satojen miljoonien eurojen kustannukset vuosittain. Varkaushävikki on arviolta 460 miljoonaa euroa ja investoinnit varkauksien ennaltaehkäisyyn maksavat vuosittain noin 100 miljoonaa.

”Suurten kustannusten lisäksi myös henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että Suomessa on tahtotilaa puuttua myymälävarkauksiin ja näpistyksiin tiukentamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä” todetaan Yrittäjien lakiesityksestä jättämässä lausunnossa.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, ettei muuntorangaistusta voida välttää pelkästään päihdetaustan tai muun vastaavan perusteella.

–On tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua, miten omaisuusrikollisuutta voitaisiin ennaltaehkäistä tehokkaasti kaupan asiakkaiden, työntekijöiden ja yrittäjän turvallisuutta parantaen. Sakon muuntorangaistus on yksi keino, mutta se ei yksin riitä, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.

Vankeus ei Toivosen mukaan välttämättä ole sarjanäpistelijälle pelkästään kielteinen asia, jos hän pääsee vankeuden kautta tarpeellisten sosiaali- ja päihdepalvelujen piiriin. Tavoitteena tulee olla uusimisprosentin pienentäminen.

– Vankeus on perusteltu myös silloin, kun kyse on laista välinpitämättömistä rikollisista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, Tiina Toivonen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Osa kaljavarkaista ja sarjanäpistelijöistä on alihankkijoina rikollisliigoille

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12 tuntia 32 min sitten

HalpaHalli-ketjun toimitusjohtaja Janne Ylinen kertoi keskiviikkoiltana A-studiossa, että osa sarjanäpistelijöistä toimii selvästi järjestäytyneen rikollisuuden alihankkijoina.

– Meillä oli pari päivää sitten myymäläpäälliköiden kokous, missä viimeksi usea päällikkö kertoi tästä ilmiöstä ja olen kyllä kuullut muualtakin, muun muassa Citymarket-kauppiailta, Janne Ylinen sanoo.

Hänen isänsä perustamalla perheyrityksellä on 36 myymälää eri puolilla Suomea. Näpistysongelmia on kaikkialla, mutta eniten suurissa kaupungeissa.

– Ei tämä ihan uusi ilmiö ole. Poliisi kun on saanut kiinni näitä sarjanäpistelijöitä ja tehnyt asuntoihin kotietsintöjä, niin on löytynyt neljän–viiden henkilön ryhmiä, jotka ovat vieneet järjestelmällisesti suuret määrät tavaroita, kertoo Ylinen.

Halpahalleissa ei myydä alkoholia tai tupakkaa, mutta monenlaista muuta tavaraa sieltä viedään:

– Näpistelijät vievät kaikkea mikä on helppo muuttaa rahaksi, esimerkiksi Arabian ja Iittalan tuotteita, Muumi-mukeja ja arvokkaita ruokailuvälineitä, Janne Ylinen sanoo.

”Toimivat kuin joukkue”

Järjestäytyneet sarjanäpistelijät ovat tuttu ilmiö myös K-kauppias Marko Hoikkaniemelle. Hän on kauppiasyrittäjänä useassa K-marketissa Järvenpäässä.

– Tämä järjestäytyneisyys ei koske niinkään kaljaa, vaan enemmän muita tuotteita, esimerkiksi kahvia ja partateriä, kertoo Hoikkaniemi.

– Olen kuullut ja nähnyt, että ne toimivat porukkana kuin jääkiekkoketju, jossa jokaisella on oma tehtävä. Näpistelijöiden joukkueessa yksi kerää tavaraa koriin ja toinen siirtää ne reppuun. Joku juoksuttaa myyjää, jolloin muut näpistelijät saavat enemmän aikaa toimia.

Kauppias Marko Hoikkaniemi on ollut helisemässä näpistelijöiden kanssa. Välillä hän on joutunut varsinkin kaljavarkaiden kanssa käsirysyynkin niin, että silmälasit ovat hajonneet ja silmät olleet mustana.

– Ollaan yritetty puuttua asioihin ja kyllä sillä on ollut vaikutustakin, Hoikkaniemi sanoo.

Lakimuutos tulossa

HalpaHallin toimitusjohtaja Janne Ylinen ja K-kauppias Marko Hoikkaniemi odottavat lakimuutosta, jolla sakon muuntorangaistus palautetaan takaisin. Oikeusministeri Antti Häkkäsen ajaman uudistuksen odotetaan tulevan eduskunnan käsittelyyn lähikuukausien aikana.

Lakiluonnoksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta. Toistuvuuden rajaksi esitetään seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä.

Tuomioistuinten määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.

– Tämä on tärkeä asia kaupan alalle. On kuitenkin hyvä keskustella asiasta laajemminkin ja kuunnella myös tutkijoita ja asiantuntijoita. Monet näistä sarjanäpistelijöistä ovat päihdeongelmaisia, HalpaHallin Janne Ylinen sanoo.

Hän huomauttaa, että näpistys kuulostaa pikkuasialta, euron karkkilaatikon nappaamiselta. Näpistyksen yläraja on kuitenkin 500 euroa ja vasta sen ylittävässä summassa puhutaan varkaudesta.

– Seitsemän tapauksen raja kuulosti aluksi aika korkealta, mutta siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Tärkeämpää on oikeastaan se, että prosessi lähtee jatkossa etenemään viranomaisten järjestelmissä suoraan ja automaattisesti, Ylinen sanoo.

Lakiesitys on saanut kritiikkiä siitä, että vankila ei ole oikea paikka päihdeongelmaisille.

– Voidaan lähteä miettimään jonkinlaista hybridimallia, jossa on päihdehoidot mukana, HalpaHallin Janne Ylinen miettii.

Sakon muuntorangaistus ei yksin riitä

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto toimittivat joulukuussa 2017 oikeusministeri Antti Häkkäselle vetoomuksen, jotta sakon muuntorangaistus palautettaisiin takaisin rikoslakiin. Myymälävarkaudet ja näpistykset aiheuttavat kaupan toimialalle satojen miljoonien eurojen kustannukset vuosittain. Varkaushävikki on arviolta 460 miljoonaa euroa ja investoinnit varkauksien ennaltaehkäisyyn maksavat vuosittain noin 100 miljoonaa.

”Suurten kustannusten lisäksi myös henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että Suomessa on tahtotilaa puuttua myymälävarkauksiin ja näpistyksiin tiukentamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä” todetaan Yrittäjien lakiesityksestä jättämässä lausunnossa.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, ettei muuntorangaistusta voida välttää pelkästään päihdetaustan tai muun vastaavan perusteella.

–On tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua, miten omaisuusrikollisuutta voitaisiin ennaltaehkäistä tehokkaasti kaupan asiakkaiden, työntekijöiden ja yrittäjän turvallisuutta parantaen. Sakon muuntorangaistus on yksi keino, mutta se ei yksin riitä, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.

Vankeus ei Toivosen mukaan välttämättä ole sarjanäpistelijälle pelkästään kielteinen asia, jos hän pääsee vankeuden kautta tarpeellisten sosiaali- ja päihdepalvelujen piiriin. Tavoitteena tulee olla uusimisprosentin pienentäminen.

– Vankeus on perusteltu myös silloin, kun kyse on laista välinpitämättömistä rikollisista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, Tiina Toivonen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaisen yrittäjyyden ikoni on poissa – Kyllikki Tapola teki mustasta makkarasta kuuluisan

Yrittäjät tiedotteet - 13 tuntia 5 min sitten

Lihanajalostustehdas Tapolan perustaja Kyllikki Tapola tunnettiin voimakastahtoisena ja ahkerana yrittäjänä.

Kyllikki ja Martti Tapolaa on pitkälti kiittäminen tamperelaisen mustamakkaran tuomisesta koko kansan tietoisuuteen. Vaikka mustamakkara on nykyisinkin varsin leimallisesti tamperelainen, se on levinnyt laajalle Suomeen.

Lihanjalostustehdas Tapolan tarina alkoi vuonna 1953, jolloin yritys toimi varsin alkeellisissa tiloissa Tammelan pallokentän laidalla. Tuotantotiloissa valmistettiin verimakkaraa 1800-luvulta olevan reseptin perusteella. Kyllikki Tapola oli itse myymässä mustaa makkaraa torilla. Kun toiminta kasvoi, tilat modernisoituivat ja Tapola avasi tehtaan Tampereen Lielahteen. Samalla mustalle makkaralle aukesivat kokonaan uudet ja laajemmat markkinat.

Kyllikki Tapola sai runsaasti tunnustusta yrittäjyydestään. Hänelle myönnettiin Suomen Yrittäjien keskusliiton kultainen yrittäjäristi, yrittäjän palkinto 50-vuotisesta urastaan ja yhtenä kruununa valtakunnallinen yrittäjäpalkinto vuonna 1990. Tapolan lihatuotteet sen sijaan ovat menestyneet myös kansainvälisissä kilpailuissa.

Vuonna 2017 Tapola Oy Lihanjalostustehdas valittiin vuosisadan maakunnalliseksi yritykseksi Pirkanmaalla.

Kuva: Lihanjalostus Tapola Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaisen yrittäjyyden ikoni on poissa – Kyllikki Tapola teki mustasta makkarasta kuuluisan

Yrittäjät uutisarkisto - 13 tuntia 5 min sitten

Lihanajalostustehdas Tapolan perustaja Kyllikki Tapola tunnettiin voimakastahtoisena ja ahkerana yrittäjänä.

Kyllikki ja Martti Tapolaa on pitkälti kiittäminen tamperelaisen mustamakkaran tuomisesta koko kansan tietoisuuteen. Vaikka mustamakkara on nykyisinkin varsin leimallisesti tamperelainen, se on levinnyt laajalle Suomeen.

Lihanjalostustehdas Tapolan tarina alkoi vuonna 1953, jolloin yritys toimi varsin alkeellisissa tiloissa Tammelan pallokentän laidalla. Tuotantotiloissa valmistettiin verimakkaraa 1800-luvulta olevan reseptin perusteella. Kyllikki Tapola oli itse myymässä mustaa makkaraa torilla. Kun toiminta kasvoi, tilat modernisoituivat ja Tapola avasi tehtaan Tampereen Lielahteen. Samalla mustalle makkaralle aukesivat kokonaan uudet ja laajemmat markkinat.

Kyllikki Tapola sai runsaasti tunnustusta yrittäjyydestään. Hänelle myönnettiin Suomen Yrittäjien keskusliiton kultainen yrittäjäristi, yrittäjän palkinto 50-vuotisesta urastaan ja yhtenä kruununa valtakunnallinen yrittäjäpalkinto vuonna 1990. Tapolan lihatuotteet sen sijaan ovat menestyneet myös kansainvälisissä kilpailuissa.

Vuonna 2017 Tapola Oy Lihanjalostustehdas valittiin vuosisadan maakunnalliseksi yritykseksi Pirkanmaalla.

Kuva: Lihanjalostus Tapola Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaisen yrittäjyyden ikoni on poissa – Kyllikki Tapola teki mustasta makkarasta kuuluisan

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13 tuntia 5 min sitten

Lihanajalostustehdas Tapolan perustaja Kyllikki Tapola tunnettiin voimakastahtoisena ja ahkerana yrittäjänä.

Kyllikki ja Martti Tapolaa on pitkälti kiittäminen tamperelaisen mustamakkaran tuomisesta koko kansan tietoisuuteen. Vaikka mustamakkara on nykyisinkin varsin leimallisesti tamperelainen, se on levinnyt laajalle Suomeen.

Lihanjalostustehdas Tapolan tarina alkoi vuonna 1953, jolloin yritys toimi varsin alkeellisissa tiloissa Tammelan pallokentän laidalla. Tuotantotiloissa valmistettiin verimakkaraa 1800-luvulta olevan reseptin perusteella. Kyllikki Tapola oli itse myymässä mustaa makkaraa torilla. Kun toiminta kasvoi, tilat modernisoituivat ja Tapola avasi tehtaan Tampereen Lielahteen. Samalla mustalle makkaralle aukesivat kokonaan uudet ja laajemmat markkinat.

Kyllikki Tapola sai runsaasti tunnustusta yrittäjyydestään. Hänelle myönnettiin Suomen Yrittäjien keskusliiton kultainen yrittäjäristi, yrittäjän palkinto 50-vuotisesta urastaan ja yhtenä kruununa valtakunnallinen yrittäjäpalkinto vuonna 1990. Tapolan lihatuotteet sen sijaan ovat menestyneet myös kansainvälisissä kilpailuissa.

Vuonna 2017 Tapola Oy Lihanjalostustehdas valittiin vuosisadan maakunnalliseksi yritykseksi Pirkanmaalla.

Kuva: Lihanjalostus Tapola Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä kummeksuu SAK:n viestintää: "Pelon annettiin vaikuttaa päätöksentekoon"

Yrittäjät tiedotteet - 20. Syyskuu 2018 - 9:12

Keskustelu irtisanomisen keventämisestä leimahti uudelle tasolle tällä viikolla, kun SAK:n mainoskampanja alkoi levitä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. 

Fabrik Oy:n yrittäjä Perttu Kouvalainen pitää käsittämättömänä väitteitä siitä, että hallituksen esitys olisi yrittäjien mieleen, koska irtisanominen helpottuu.

– En tunne yhtäkään yrittäjää enkä ole koskaan kuullut sellaisesta tapauksesta, että yrittäjä haluaisi tieten tahtoen kiusata henkilökuntaansa. Henkilökunta on meille tärkeämpi kuin asiakkaat.

Kouvalaisen mukaan nimenomaan henkilökunta erottaa hänen yrityksensä kilpailijoista.

– Tietenkin tulee tilanteita, että joku työntekijä ei saa parasta itsestään irti. Silloin on viisainta päättää työsuhde.

– Mielestäni kaikki ne keinot, jotka rohkaisevat yrittäjiä kasvamaan ja työllistämään, pitää saada käyttöön, hän jatkaa.

Kouvalainen ei voi käsittää SAK:n viime päivien kohua herättänyttä viestintää.

– SAK:ssa ymmärretään varmasti, että tällainen viestintä ei ole heidän eikä suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista. Jos antaa pelon vaikuttaa päätöksenteossa, kuten tässä on käynyt, se johtaa turhiin ylilyönteihin. Kukaan ei hyödy tällaisesta viestinnästä, eikä yrityskentällä ole SAK:n viestinnän mukaista vastakkainasettelua.

"Työsuhteeseen liittyy myös tunteita"

Sijaishaltija Oy:n yrittäjä Heidi Alariesto on toiminut yrittäjänä yhdeksän vuoden ajan. Viime kesänä hän työllisti yli tuhat teini-ikäistä kesätöihin.

– Uskon, että irtisanomisuudistus madalluttaa kynnystä palkata työntekijöitä. Työntekijän palkkaaminen on erittäin iso päätös, jota ei koskaan tehdä kevyin perustein. Siihen sisältyy niin isoja riskejä etenkin pienillä yrittäjillä.

Alariesto painottaa, että yksikään yrittäjä ei lähtökohtaisesti halua irtisanoa ketään.

– Tilanne on siinä vaiheessa jo todella solmussa. Juridisesti on hyvä, että tällainen lakimuutos tehdään.

– Koen työntekijät läheisiksi ystäviksi, Työsuhteeseen sisältyy myös tunteita. Lähtökohtaisesti työnantaja haluaa tehdä parhaansa, että työntekijä menestyisi. Uskon, että tunne on molemnminpuolinen. Irtisanominen vetää aina työnantajankin vakavaksi.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä kummeksuu SAK:n viestintää: "Pelon annettiin vaikuttaa päätöksentekoon"

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Syyskuu 2018 - 9:12

Keskustelu irtisanomisen keventämisestä leimahti uudelle tasolle tällä viikolla, kun SAK:n mainoskampanja alkoi levitä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. 

Fabrik Oy:n yrittäjä Perttu Kouvalainen pitää käsittämättömänä väitteitä siitä, että hallituksen esitys olisi yrittäjien mieleen, koska irtisanominen helpottuu.

– En tunne yhtäkään yrittäjää enkä ole koskaan kuullut sellaisesta tapauksesta, että yrittäjä haluaisi tieten tahtoen kiusata henkilökuntaansa. Henkilökunta on meille tärkeämpi kuin asiakkaat.

Kouvalaisen mukaan nimenomaan henkilökunta erottaa hänen yrityksensä kilpailijoista.

– Tietenkin tulee tilanteita, että joku työntekijä ei saa parasta itsestään irti. Silloin on viisainta päättää työsuhde.

– Mielestäni kaikki ne keinot, jotka rohkaisevat yrittäjiä kasvamaan ja työllistämään, pitää saada käyttöön, hän jatkaa.

Kouvalainen ei voi käsittää SAK:n viime päivien kohua herättänyttä viestintää.

– SAK:ssa ymmärretään varmasti, että tällainen viestintä ei ole heidän eikä suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista. Jos antaa pelon vaikuttaa päätöksenteossa, kuten tässä on käynyt, se johtaa turhiin ylilyönteihin. Kukaan ei hyödy tällaisesta viestinnästä, eikä yrityskentällä ole SAK:n viestinnän mukaista vastakkainasettelua.

"Työsuhteeseen liittyy myös tunteita"

Sijaishaltija Oy:n yrittäjä Heidi Alariesto on toiminut yrittäjänä yhdeksän vuoden ajan. Viime kesänä hän työllisti yli tuhat teini-ikäistä kesätöihin.

– Uskon, että irtisanomisuudistus madalluttaa kynnystä palkata työntekijöitä. Työntekijän palkkaaminen on erittäin iso päätös, jota ei koskaan tehdä kevyin perustein. Siihen sisältyy niin isoja riskejä etenkin pienillä yrittäjillä.

Alariesto painottaa, että yksikään yrittäjä ei lähtökohtaisesti halua irtisanoa ketään.

– Tilanne on siinä vaiheessa jo todella solmussa. Juridisesti on hyvä, että tällainen lakimuutos tehdään.

– Koen työntekijät läheisiksi ystäviksi, Työsuhteeseen sisältyy myös tunteita. Lähtökohtaisesti työnantaja haluaa tehdä parhaansa, että työntekijä menestyisi. Uskon, että tunne on molemnminpuolinen. Irtisanominen vetää aina työnantajankin vakavaksi.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä kummeksuu SAK:n viestintää: "Pelon annettiin vaikuttaa päätöksentekoon"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Syyskuu 2018 - 9:12

Keskustelu irtisanomisen keventämisestä leimahti uudelle tasolle tällä viikolla, kun SAK:n mainoskampanja alkoi levitä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. 

Fabrik Oy:n yrittäjä Perttu Kouvalainen pitää käsittämättömänä väitteitä siitä, että hallituksen esitys olisi yrittäjien mieleen, koska irtisanominen helpottuu.

– En tunne yhtäkään yrittäjää enkä ole koskaan kuullut sellaisesta tapauksesta, että yrittäjä haluaisi tieten tahtoen kiusata henkilökuntaansa. Henkilökunta on meille tärkeämpi kuin asiakkaat.

Kouvalaisen mukaan nimenomaan henkilökunta erottaa hänen yrityksensä kilpailijoista.

– Tietenkin tulee tilanteita, että joku työntekijä ei saa parasta itsestään irti. Silloin on viisainta päättää työsuhde.

– Mielestäni kaikki ne keinot, jotka rohkaisevat yrittäjiä kasvamaan ja työllistämään, pitää saada käyttöön, hän jatkaa.

Kouvalainen ei voi käsittää SAK:n viime päivien kohua herättänyttä viestintää.

– SAK:ssa ymmärretään varmasti, että tällainen viestintä ei ole heidän eikä suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista. Jos antaa pelon vaikuttaa päätöksenteossa, kuten tässä on käynyt, se johtaa turhiin ylilyönteihin. Kukaan ei hyödy tällaisesta viestinnästä, eikä yrityskentällä ole SAK:n viestinnän mukaista vastakkainasettelua.

"Työsuhteeseen liittyy myös tunteita"

Sijaishaltija Oy:n yrittäjä Heidi Alariesto on toiminut yrittäjänä yhdeksän vuoden ajan. Viime kesänä hän työllisti yli tuhat teini-ikäistä kesätöihin.

– Uskon, että irtisanomisuudistus madalluttaa kynnystä palkata työntekijöitä. Työntekijän palkkaaminen on erittäin iso päätös, jota ei koskaan tehdä kevyin perustein. Siihen sisältyy niin isoja riskejä etenkin pienillä yrittäjillä.

Alariesto painottaa, että yksikään yrittäjä ei lähtökohtaisesti halua irtisanoa ketään.

– Tilanne on siinä vaiheessa jo todella solmussa. Juridisesti on hyvä, että tällainen lakimuutos tehdään.

– Koen työntekijät läheisiksi ystäviksi, Työsuhteeseen sisältyy myös tunteita. Lähtökohtaisesti työnantaja haluaa tehdä parhaansa, että työntekijä menestyisi. Uskon, että tunne on molemnminpuolinen. Irtisanominen vetää aina työnantajankin vakavaksi.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Jyrki Mäkysen kuntoremontti jatkuu vaikeuksien jälkeen: "Mielikuvani personal trainereista muuttui"

Yrittäjät tiedotteet - 20. Syyskuu 2018 - 9:08

Yrittäjäsanomat on kertonut aikaisemmin Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jyrki Mäkysen kuntoremontista. Hyvin alkanut projekti tyssäsi harmillisesti viime keväänä.

– Hyvinvointiprojekti on ollut keväästä kesän ylitse jäähyllä johtuen siitä, että minulla oli keväällä parin kuukauden pituinen sairasteluputki, poskiontelotulehdusten kierre. En ollut kunnossa enkä näin ollen voinut treenata.

Mäkynen on ollut kaikesta huolimatta tyytyväinen siitä, että otti haasteen vastaan.

– Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY osoitti minulle personal trainerin, joka sai minut oikeasti ottamaan asian tosissaan.

Nyt projekti jatkuu saman pt:n opastuksessa.

– Olemme sopineet uusista askelmerkeistä. Muutaman kuukauden tauon jälkeen otetaan uudestaan niskasta kiinni. Oma tavoitteeni on ennen kaikkea parantaa jaksamistani. Minulla on varsin epäsäännöllinen ruokarytmi ja nukun liian vähän. Liikunta tuo todella ison lisän elämään.

"Olen todella hämmästynyt"

Mäkynen ei tähtää enää maratontavoitteeseen, tärkeintä on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Projektin aikana hän on huomannut, miten suuri apu valmentajasta voi olla.

– Olen todella hämmästynyt siitä, millaisia asiantuntijoita personal trainerit ovat. Aluksi suhtauduin niin, että ei pt ole minua varten. Nyt mielikuvani on muuttunut totaalisesti.

– Olen kehottanut kaikkia ikäisiäni ja samassa tilanteessa olevia tarttumaan mahdollisuuteen. Personal trainerin tueksi ottaminen on todella hyvä juttu, se laskee omaa liikuntakynnystä, Mäkynen sanoo.

SKY ry:n maksuton ja kaikille avoin valtakunnallinen Liikuntapäivät -tapahtuma järjestetään kuudetta kertaa 24.-30.9.2018.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Jyrki Mäkysen kuntoremontti jatkuu vaikeuksien jälkeen: "Mielikuvani personal trainereista muuttui"

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Syyskuu 2018 - 9:08

Yrittäjäsanomat on kertonut aikaisemmin Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jyrki Mäkysen kuntoremontista. Hyvin alkanut projekti tyssäsi harmillisesti viime keväänä.

– Hyvinvointiprojekti on ollut keväästä kesän ylitse jäähyllä johtuen siitä, että minulla oli keväällä parin kuukauden pituinen sairasteluputki, poskiontelotulehdusten kierre. En ollut kunnossa enkä näin ollen voinut treenata.

Mäkynen on ollut kaikesta huolimatta tyytyväinen siitä, että otti haasteen vastaan.

– Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY osoitti minulle personal trainerin, joka sai minut oikeasti ottamaan asian tosissaan.

Nyt projekti jatkuu saman pt:n opastuksessa.

– Olemme sopineet uusista askelmerkeistä. Muutaman kuukauden tauon jälkeen otetaan uudestaan niskasta kiinni. Oma tavoitteeni on ennen kaikkea parantaa jaksamistani. Minulla on varsin epäsäännöllinen ruokarytmi ja nukun liian vähän. Liikunta tuo todella ison lisän elämään.

"Olen todella hämmästynyt"

Mäkynen ei tähtää enää maratontavoitteeseen, tärkeintä on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Projektin aikana hän on huomannut, miten suuri apu valmentajasta voi olla.

– Olen todella hämmästynyt siitä, millaisia asiantuntijoita personal trainerit ovat. Aluksi suhtauduin niin, että ei pt ole minua varten. Nyt mielikuvani on muuttunut totaalisesti.

– Olen kehottanut kaikkia ikäisiäni ja samassa tilanteessa olevia tarttumaan mahdollisuuteen. Personal trainerin tueksi ottaminen on todella hyvä juttu, se laskee omaa liikuntakynnystä, Mäkynen sanoo.

SKY ry:n maksuton ja kaikille avoin valtakunnallinen Liikuntapäivät -tapahtuma järjestetään kuudetta kertaa 24.-30.9.2018.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä