• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Veljekset samassa veneessä

Yrittäjät tiedotteet - 27. Toukokuu 2018 - 7:45

Sipoolaisyrityksen pääkonttorin neuvotteluhuoneen seiniä kiertää mustavalkokuvien rivistö. 1950-luvun lopulla otetussa valokuvassa nelivuotiaat kaksospojat Ben ja Jan seisovat veneen keulassa yhdessä vanhemman veljensä Christerin kanssa, Tor-Björn-isän toimiessa kipparina.

Tor-Björn Fagerströmin hieman aiemmin perustama Marino otti tuolloin ensiaskeleitaan. Veneily oli ollut miehen harrastus, josta kehkeytyi myös leipätyö.

Kaikki oli lähtenyt kuulopuheista. Siitä, että Ruotsissa oli käytössä lasikuiduksi nimetty materiaali, josta voisi rakentaa veneitä.

Fagerströmien kotitalon kellarissa Helsingissä syntyi ensimmäinen Marinon lasikuituveneen muotti – sopivasti joulun alla, jolloin "leikkisästi sanottuna kinkkukin maistui styreenille".

Veljesten rooli Marinossa käynnistyi viikkorahaa ansaitsevista apupojista. Mutterien erittelystä, kulkuvalojen ruuvaamisesta, pressukaarien kokoamisesta. Ja vesisateen täyttämien veneiden tyhjentämisestä ennen kouluun lähtöä.

Tuotanto pyöri Hangon kauppahallissa, jossa ”toisella puolella myytiin lihaa ja vihanneksia, toisella puolella leivottiin Marinon veneitä”. Sen jälkeen valmistus siirtyi vuokratiloihin Jokelaan.

Isän venekisat tarjosivat hyvän testiympäristön Marinon malleille. Sitten iski öljykriisi ja lopetti veneiden avomerikilpailut.

– Veneiden on oltava taloudellisia. Se iskostui selkärankaan, tiivistää Marinon hallituksen puheenjohtaja Jan Fagerström opit 1970-luvun öljykriisistä.

1967 Marino oli muuttanut Uudellemaalle, Sipooseen. 1 000-neliöinen halli ja myöhemmin sen lisäosa nousivat aivan Sipoonjoen rantatörmän läheisyyteen, "30 metrin päähän maailman seitsemästä merestä".

Isältä neuvoja pankkikriisiin

Jan Fagerström tuli yhtiön palkkalistoille 1.9.1972.

– Olen ollut täällä kohta 46 vuotta putkeen ja tittelit vaihtelevat tuotantopäälliköstä hallituksen puheenjohtajaan – siis jos niillä haluttaisiin briljeerata. Yhteistyökumppanit kutsuvat konserni- johtajaksi, hän nauraa.

Lähes kaikki toimintojen toteutukset sekä veneissä että alihankintatuotteissa ovat Janin johtaman tiimin käsialaa.

Velipoika Ben kiersi toisenlaisen polun. Opiskelujakson jälkeinen ura löytyi amerikkalaisyhtiöstä, joka myi muun muassa erilaisia sairaala- tarvikkeita.

– Yhdessä vaiheessa perheen illallisen jälkeen isä raotti ensimmäisen kerran "seuranneensa" minun uraani. Hän kertoi vetäytyvänsä Marinon johdosta ja etsivänsä jatkajaa. Pyysi minua takaisin, Ben Fagerström kertoo.

Mietintäaikaa ei juuri tarvittu. Ben Fagerström palasi Marinolle vuonna 1983, ensin varatoimitusjohtajaksi, ja vuonna 1985 sukupolvenvaihdoksen myötä toimitusjohtajaksi.

– Strategiamme oli tuolloin isot, asuttavat veneet. Näin, että niissä olisi hyvä tulevaisuus.

Pankkikriisi vuonna 1991 romahdutti kuitenkin kaiken.
– Muistan kuinka mietin, mitä hemmettiä nyt pitää tehdä. Tarvitsin aidosti neuvoja.

Niinpä Ben Fagerström meni isänsä juttusille, joka oli nähnyt venemaailman ala- ja ylämäet 1950-luvulta lähtien.

Marino oli ennen pankkikriisiä investoinut uuteen tehtaaseen Pohjanmaalle, joka valmisti sata isoa venettä vuodessa nyt täysin tyhjille markkinoille.

– Isän neuvo oli, että ei tämä tilanne kestäisi kauan, pitäisi vaan jatkaa samassa tahdissa, koska "sitten teillä on valmiit kamat kun muut vasta aloittavat niiden tekemistä", Ben Fagerström muistelee.

Tehtaan piha täyttyi veneistä ja kassan pohja pilkotti.

– Kysyin uudestaan, mitä pitäisi tehdä kassan huvetessa. Isä antoi loistavan neuvon ”myykää”. Kiitin neuvoista ja totesin, etten enää kysy neuvoja, Ben Fagerström myhäilee.

Venepuoli sai lopulta vetoapua Suomen devalvointipäätöksestä ja kauppa virisi, erityisesti Saksan kanssa.

Katoksia bussipysäkeille

Marino sai uutta liiketoimintaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksen innoittamana.

– Kuulin radion lehtikatsauksesta, että Suomeen tuodaan bussipysäkkikatoksia Ranskasta. Kirjoituksessa oli jokin lause, tyyliin "onko tämä esimerkki helposta kaupasta".

Veljekset pitivät tuumaustauon ja palaveerasivat bussipysäkkeihin mainoksia myyvän yrityksen kanssa.

– Tutkimme mallikappaletta ja ilmoitimme, että ranskalaisessa tuotteessa on ainakin yksi vika. Me emme pystyisi tekemään lasikuidusta näin huonoa laatua. Se sinetöi lopulta kaupan eduksemme.

– Muutimme katosten rakennetta. Tänä päivänä teemme yhä niitä samasta materiaalista, päivittäen katoksia nykyajan vaatimuksiin, esimerkiksi digitalisaatioon liittyen, Jan Fagerström sanoo.

– Olemme pitäneet tärkeänä, että liiketoiminta veneiden ja muiden tuotteiden välillä olisi järkevässä tasapainossa. Veneiden ulkopuolisen tekniikan osuus liikevaihdosta vaihtelee 20–70 prosenttiin.

Marinon viimeisin, tammikuussa päättynyt tilinpäätöskausi oli plus-merkkinen.

– Monet aiemmat vuodet ovat olleet negatiivisia. Se on johtunut siitä, että emme osaa myydä ulkomaille isoja veneitä, vaikka olemme tehneet kovasti töitä sen eteen. Isot, asuttavat veneet eivät myöskään enää ole se juttu, joka kiinnostaa.

Pohjanmaan tehtaan Marino myi vuonna 2013. Koko tuotanto pyörii nyt Sipoossa.

 

"Yrittäjyys aiemmin miellyttävämpää"

Vuonna 2015 yhtiö toi takaisin retroklassikkonsa, tuulilasivene-Mustangin.

– Se on yhä meidän hitti. Edustaa tilauskannasta 80 prosenttia, Ben Fagerström laskee.

– Ulkomaille niistä menee lähes 30 prosenttia.

1980-luvun menestysvuosina Marinon leivissä oli 70 työntekijää. Nyt heitä on kuusi.

– Olemme joutuneet sopeutumaan, Jan Fagerström myöntää.

Yrittäjyys on tuonut muitakin muutoksia.

– Se oli aiemmin paljon miellyttävämpää, mukavampaa. Ei ollut niin kiinni valtion tai EU:n byrokratiasta kuten tänä päivänä. Meillä on tuotannossa 4 henkilöä, yksi kirjanpitäjä ja yksi toimitusjohtaja. Silti meidät rinnastetaan samaan kategoriaan kuin 30 000 työllistävä yritys. Se on täysin väärin, Ben Fagerström kritisoi.

Hämmennystä herättää myös uusi EU:n tietosuoja- asetus (GDPR).

– Ymmärrän, että siitä aiheutuu työtä suurille toimijoille, esimerkiksi Googlelle, mutta miksi myös meille, pienelle venevalmistajalle? Me haluamme vain hyvää veneilykesää kaikille.

Sähkömoottorit ovat tulleet osaksi veneilyä, samoin jakotalous. Oman veneen voi vuokrata asuntojen Airbnb-tyyliin.

– Teemme deittiveneen veneiden vuokravälityspalvelu Skipperille. Vuokraat veneen, koukkaat böönan kyytiin, ja otat eväskorin mukaan. Toivottavasti tämä palvelu kiinnostaa, Jan Fagerström tuumii.

Toinen täysin uusi osastrategia liittyy veneiden kaiken kattavaan huoltopalveluun.

– Tarjoamme huolenpitosopimusta asiakkaillemme. Korjaamme, kausihuollamme, ja tuomme veneen takaisin laituriin. Teemme koko paketin.

"Jonkun muun helppo jatkaa"

Muitakin uusia avauksia on suunnitteilla, mutta niistä kaksikko vaikenee.

– Viiden vuoden päästä tarjoamme taas jotain uutta. Aiheet ovat mielessä. Mietimme niitä tiiminä, poikien kanssa.

Marino täyttää ensi helmikuussa 60 vuotta. Fagerströmit toivovat, että yhtiö jatkaisi toimintaansa vielä pitkään.

– Olisi katastrofi, jos Marino poistuisi markkinoilta, Jan Fagerström sanoo.

Omistukseen tulee kuitenkin muutoksia. Saman suvun sisältä ei löydy jatkajaa.

– Ei se tunnu hyvältä, Ben Fagerström sanoo hiljaa.

– Mutta meillä on hyvä tiimi ja tästä on jonkun muun helppo jatkaa, vaikka me emme olisikaan enää remmissä, 8 minuuttia veljeään nuorempi Jan päättää.

Juttu julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

 

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at) yrittajat.fi

Kuvat

Meeri Utti

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Veljekset samassa veneessä

Yrittäjät uutisarkisto - 27. Toukokuu 2018 - 7:45

Sipoolaisyrityksen pääkonttorin neuvotteluhuoneen seiniä kiertää mustavalkokuvien rivistö. 1950-luvun lopulla otetussa valokuvassa nelivuotiaat kaksospojat Ben ja Jan seisovat veneen keulassa yhdessä vanhemman veljensä Christerin kanssa, Tor-Björn-isän toimiessa kipparina.

Tor-Björn Fagerströmin hieman aiemmin perustama Marino otti tuolloin ensiaskeleitaan. Veneily oli ollut miehen harrastus, josta kehkeytyi myös leipätyö.

Kaikki oli lähtenyt kuulopuheista. Siitä, että Ruotsissa oli käytössä lasikuiduksi nimetty materiaali, josta voisi rakentaa veneitä.

Fagerströmien kotitalon kellarissa Helsingissä syntyi ensimmäinen Marinon lasikuituveneen muotti – sopivasti joulun alla, jolloin "leikkisästi sanottuna kinkkukin maistui styreenille".

Veljesten rooli Marinossa käynnistyi viikkorahaa ansaitsevista apupojista. Mutterien erittelystä, kulkuvalojen ruuvaamisesta, pressukaarien kokoamisesta. Ja vesisateen täyttämien veneiden tyhjentämisestä ennen kouluun lähtöä.

Tuotanto pyöri Hangon kauppahallissa, jossa ”toisella puolella myytiin lihaa ja vihanneksia, toisella puolella leivottiin Marinon veneitä”. Sen jälkeen valmistus siirtyi vuokratiloihin Jokelaan.

Isän venekisat tarjosivat hyvän testiympäristön Marinon malleille. Sitten iski öljykriisi ja lopetti veneiden avomerikilpailut.

– Veneiden on oltava taloudellisia. Se iskostui selkärankaan, tiivistää Marinon hallituksen puheenjohtaja Jan Fagerström opit 1970-luvun öljykriisistä.

1967 Marino oli muuttanut Uudellemaalle, Sipooseen. 1 000-neliöinen halli ja myöhemmin sen lisäosa nousivat aivan Sipoonjoen rantatörmän läheisyyteen, "30 metrin päähän maailman seitsemästä merestä".

Isältä neuvoja pankkikriisiin

Jan Fagerström tuli yhtiön palkkalistoille 1.9.1972.

– Olen ollut täällä kohta 46 vuotta putkeen ja tittelit vaihtelevat tuotantopäälliköstä hallituksen puheenjohtajaan – siis jos niillä haluttaisiin briljeerata. Yhteistyökumppanit kutsuvat konserni- johtajaksi, hän nauraa.

Lähes kaikki toimintojen toteutukset sekä veneissä että alihankintatuotteissa ovat Janin johtaman tiimin käsialaa.

Velipoika Ben kiersi toisenlaisen polun. Opiskelujakson jälkeinen ura löytyi amerikkalaisyhtiöstä, joka myi muun muassa erilaisia sairaala- tarvikkeita.

– Yhdessä vaiheessa perheen illallisen jälkeen isä raotti ensimmäisen kerran "seuranneensa" minun uraani. Hän kertoi vetäytyvänsä Marinon johdosta ja etsivänsä jatkajaa. Pyysi minua takaisin, Ben Fagerström kertoo.

Mietintäaikaa ei juuri tarvittu. Ben Fagerström palasi Marinolle vuonna 1983, ensin varatoimitusjohtajaksi, ja vuonna 1985 sukupolvenvaihdoksen myötä toimitusjohtajaksi.

– Strategiamme oli tuolloin isot, asuttavat veneet. Näin, että niissä olisi hyvä tulevaisuus.

Pankkikriisi vuonna 1991 romahdutti kuitenkin kaiken.
– Muistan kuinka mietin, mitä hemmettiä nyt pitää tehdä. Tarvitsin aidosti neuvoja.

Niinpä Ben Fagerström meni isänsä juttusille, joka oli nähnyt venemaailman ala- ja ylämäet 1950-luvulta lähtien.

Marino oli ennen pankkikriisiä investoinut uuteen tehtaaseen Pohjanmaalle, joka valmisti sata isoa venettä vuodessa nyt täysin tyhjille markkinoille.

– Isän neuvo oli, että ei tämä tilanne kestäisi kauan, pitäisi vaan jatkaa samassa tahdissa, koska "sitten teillä on valmiit kamat kun muut vasta aloittavat niiden tekemistä", Ben Fagerström muistelee.

Tehtaan piha täyttyi veneistä ja kassan pohja pilkotti.

– Kysyin uudestaan, mitä pitäisi tehdä kassan huvetessa. Isä antoi loistavan neuvon ”myykää”. Kiitin neuvoista ja totesin, etten enää kysy neuvoja, Ben Fagerström myhäilee.

Venepuoli sai lopulta vetoapua Suomen devalvointipäätöksestä ja kauppa virisi, erityisesti Saksan kanssa.

Katoksia bussipysäkeille

Marino sai uutta liiketoimintaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksen innoittamana.

– Kuulin radion lehtikatsauksesta, että Suomeen tuodaan bussipysäkkikatoksia Ranskasta. Kirjoituksessa oli jokin lause, tyyliin "onko tämä esimerkki helposta kaupasta".

Veljekset pitivät tuumaustauon ja palaveerasivat bussipysäkkeihin mainoksia myyvän yrityksen kanssa.

– Tutkimme mallikappaletta ja ilmoitimme, että ranskalaisessa tuotteessa on ainakin yksi vika. Me emme pystyisi tekemään lasikuidusta näin huonoa laatua. Se sinetöi lopulta kaupan eduksemme.

– Muutimme katosten rakennetta. Tänä päivänä teemme yhä niitä samasta materiaalista, päivittäen katoksia nykyajan vaatimuksiin, esimerkiksi digitalisaatioon liittyen, Jan Fagerström sanoo.

– Olemme pitäneet tärkeänä, että liiketoiminta veneiden ja muiden tuotteiden välillä olisi järkevässä tasapainossa. Veneiden ulkopuolisen tekniikan osuus liikevaihdosta vaihtelee 20–70 prosenttiin.

Marinon viimeisin, tammikuussa päättynyt tilinpäätöskausi oli plus-merkkinen.

– Monet aiemmat vuodet ovat olleet negatiivisia. Se on johtunut siitä, että emme osaa myydä ulkomaille isoja veneitä, vaikka olemme tehneet kovasti töitä sen eteen. Isot, asuttavat veneet eivät myöskään enää ole se juttu, joka kiinnostaa.

Pohjanmaan tehtaan Marino myi vuonna 2013. Koko tuotanto pyörii nyt Sipoossa.

 

"Yrittäjyys aiemmin miellyttävämpää"

Vuonna 2015 yhtiö toi takaisin retroklassikkonsa, tuulilasivene-Mustangin.

– Se on yhä meidän hitti. Edustaa tilauskannasta 80 prosenttia, Ben Fagerström laskee.

– Ulkomaille niistä menee lähes 30 prosenttia.

1980-luvun menestysvuosina Marinon leivissä oli 70 työntekijää. Nyt heitä on kuusi.

– Olemme joutuneet sopeutumaan, Jan Fagerström myöntää.

Yrittäjyys on tuonut muitakin muutoksia.

– Se oli aiemmin paljon miellyttävämpää, mukavampaa. Ei ollut niin kiinni valtion tai EU:n byrokratiasta kuten tänä päivänä. Meillä on tuotannossa 4 henkilöä, yksi kirjanpitäjä ja yksi toimitusjohtaja. Silti meidät rinnastetaan samaan kategoriaan kuin 30 000 työllistävä yritys. Se on täysin väärin, Ben Fagerström kritisoi.

Hämmennystä herättää myös uusi EU:n tietosuoja- asetus (GDPR).

– Ymmärrän, että siitä aiheutuu työtä suurille toimijoille, esimerkiksi Googlelle, mutta miksi myös meille, pienelle venevalmistajalle? Me haluamme vain hyvää veneilykesää kaikille.

Sähkömoottorit ovat tulleet osaksi veneilyä, samoin jakotalous. Oman veneen voi vuokrata asuntojen Airbnb-tyyliin.

– Teemme deittiveneen veneiden vuokravälityspalvelu Skipperille. Vuokraat veneen, koukkaat böönan kyytiin, ja otat eväskorin mukaan. Toivottavasti tämä palvelu kiinnostaa, Jan Fagerström tuumii.

Toinen täysin uusi osastrategia liittyy veneiden kaiken kattavaan huoltopalveluun.

– Tarjoamme huolenpitosopimusta asiakkaillemme. Korjaamme, kausihuollamme, ja tuomme veneen takaisin laituriin. Teemme koko paketin.

"Jonkun muun helppo jatkaa"

Muitakin uusia avauksia on suunnitteilla, mutta niistä kaksikko vaikenee.

– Viiden vuoden päästä tarjoamme taas jotain uutta. Aiheet ovat mielessä. Mietimme niitä tiiminä, poikien kanssa.

Marino täyttää ensi helmikuussa 60 vuotta. Fagerströmit toivovat, että yhtiö jatkaisi toimintaansa vielä pitkään.

– Olisi katastrofi, jos Marino poistuisi markkinoilta, Jan Fagerström sanoo.

Omistukseen tulee kuitenkin muutoksia. Saman suvun sisältä ei löydy jatkajaa.

– Ei se tunnu hyvältä, Ben Fagerström sanoo hiljaa.

– Mutta meillä on hyvä tiimi ja tästä on jonkun muun helppo jatkaa, vaikka me emme olisikaan enää remmissä, 8 minuuttia veljeään nuorempi Jan päättää.

Juttu julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

 

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at) yrittajat.fi

Kuvat

Meeri Utti

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Veljekset samassa veneessä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 27. Toukokuu 2018 - 7:45

Sipoolaisyrityksen pääkonttorin neuvotteluhuoneen seiniä kiertää mustavalkokuvien rivistö. 1950-luvun lopulla otetussa valokuvassa nelivuotiaat kaksospojat Ben ja Jan seisovat veneen keulassa yhdessä vanhemman veljensä Christerin kanssa, Tor-Björn-isän toimiessa kipparina.

Tor-Björn Fagerströmin hieman aiemmin perustama Marino otti tuolloin ensiaskeleitaan. Veneily oli ollut miehen harrastus, josta kehkeytyi myös leipätyö.

Kaikki oli lähtenyt kuulopuheista. Siitä, että Ruotsissa oli käytössä lasikuiduksi nimetty materiaali, josta voisi rakentaa veneitä.

Fagerströmien kotitalon kellarissa Helsingissä syntyi ensimmäinen Marinon lasikuituveneen muotti – sopivasti joulun alla, jolloin "leikkisästi sanottuna kinkkukin maistui styreenille".

Veljesten rooli Marinossa käynnistyi viikkorahaa ansaitsevista apupojista. Mutterien erittelystä, kulkuvalojen ruuvaamisesta, pressukaarien kokoamisesta. Ja vesisateen täyttämien veneiden tyhjentämisestä ennen kouluun lähtöä.

Tuotanto pyöri Hangon kauppahallissa, jossa ”toisella puolella myytiin lihaa ja vihanneksia, toisella puolella leivottiin Marinon veneitä”. Sen jälkeen valmistus siirtyi vuokratiloihin Jokelaan.

Isän venekisat tarjosivat hyvän testiympäristön Marinon malleille. Sitten iski öljykriisi ja lopetti veneiden avomerikilpailut.

– Veneiden on oltava taloudellisia. Se iskostui selkärankaan, tiivistää Marinon hallituksen puheenjohtaja Jan Fagerström opit 1970-luvun öljykriisistä.

1967 Marino oli muuttanut Uudellemaalle, Sipooseen. 1 000-neliöinen halli ja myöhemmin sen lisäosa nousivat aivan Sipoonjoen rantatörmän läheisyyteen, "30 metrin päähän maailman seitsemästä merestä".

Isältä neuvoja pankkikriisiin

Jan Fagerström tuli yhtiön palkkalistoille 1.9.1972.

– Olen ollut täällä kohta 46 vuotta putkeen ja tittelit vaihtelevat tuotantopäälliköstä hallituksen puheenjohtajaan – siis jos niillä haluttaisiin briljeerata. Yhteistyökumppanit kutsuvat konserni- johtajaksi, hän nauraa.

Lähes kaikki toimintojen toteutukset sekä veneissä että alihankintatuotteissa ovat Janin johtaman tiimin käsialaa.

Velipoika Ben kiersi toisenlaisen polun. Opiskelujakson jälkeinen ura löytyi amerikkalaisyhtiöstä, joka myi muun muassa erilaisia sairaala- tarvikkeita.

– Yhdessä vaiheessa perheen illallisen jälkeen isä raotti ensimmäisen kerran "seuranneensa" minun uraani. Hän kertoi vetäytyvänsä Marinon johdosta ja etsivänsä jatkajaa. Pyysi minua takaisin, Ben Fagerström kertoo.

Mietintäaikaa ei juuri tarvittu. Ben Fagerström palasi Marinolle vuonna 1983, ensin varatoimitusjohtajaksi, ja vuonna 1985 sukupolvenvaihdoksen myötä toimitusjohtajaksi.

– Strategiamme oli tuolloin isot, asuttavat veneet. Näin, että niissä olisi hyvä tulevaisuus.

Pankkikriisi vuonna 1991 romahdutti kuitenkin kaiken.
– Muistan kuinka mietin, mitä hemmettiä nyt pitää tehdä. Tarvitsin aidosti neuvoja.

Niinpä Ben Fagerström meni isänsä juttusille, joka oli nähnyt venemaailman ala- ja ylämäet 1950-luvulta lähtien.

Marino oli ennen pankkikriisiä investoinut uuteen tehtaaseen Pohjanmaalle, joka valmisti sata isoa venettä vuodessa nyt täysin tyhjille markkinoille.

– Isän neuvo oli, että ei tämä tilanne kestäisi kauan, pitäisi vaan jatkaa samassa tahdissa, koska "sitten teillä on valmiit kamat kun muut vasta aloittavat niiden tekemistä", Ben Fagerström muistelee.

Tehtaan piha täyttyi veneistä ja kassan pohja pilkotti.

– Kysyin uudestaan, mitä pitäisi tehdä kassan huvetessa. Isä antoi loistavan neuvon ”myykää”. Kiitin neuvoista ja totesin, etten enää kysy neuvoja, Ben Fagerström myhäilee.

Venepuoli sai lopulta vetoapua Suomen devalvointipäätöksestä ja kauppa virisi, erityisesti Saksan kanssa.

Katoksia bussipysäkeille

Marino sai uutta liiketoimintaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksen innoittamana.

– Kuulin radion lehtikatsauksesta, että Suomeen tuodaan bussipysäkkikatoksia Ranskasta. Kirjoituksessa oli jokin lause, tyyliin "onko tämä esimerkki helposta kaupasta".

Veljekset pitivät tuumaustauon ja palaveerasivat bussipysäkkeihin mainoksia myyvän yrityksen kanssa.

– Tutkimme mallikappaletta ja ilmoitimme, että ranskalaisessa tuotteessa on ainakin yksi vika. Me emme pystyisi tekemään lasikuidusta näin huonoa laatua. Se sinetöi lopulta kaupan eduksemme.

– Muutimme katosten rakennetta. Tänä päivänä teemme yhä niitä samasta materiaalista, päivittäen katoksia nykyajan vaatimuksiin, esimerkiksi digitalisaatioon liittyen, Jan Fagerström sanoo.

– Olemme pitäneet tärkeänä, että liiketoiminta veneiden ja muiden tuotteiden välillä olisi järkevässä tasapainossa. Veneiden ulkopuolisen tekniikan osuus liikevaihdosta vaihtelee 20–70 prosenttiin.

Marinon viimeisin, tammikuussa päättynyt tilinpäätöskausi oli plus-merkkinen.

– Monet aiemmat vuodet ovat olleet negatiivisia. Se on johtunut siitä, että emme osaa myydä ulkomaille isoja veneitä, vaikka olemme tehneet kovasti töitä sen eteen. Isot, asuttavat veneet eivät myöskään enää ole se juttu, joka kiinnostaa.

Pohjanmaan tehtaan Marino myi vuonna 2013. Koko tuotanto pyörii nyt Sipoossa.

 

"Yrittäjyys aiemmin miellyttävämpää"

Vuonna 2015 yhtiö toi takaisin retroklassikkonsa, tuulilasivene-Mustangin.

– Se on yhä meidän hitti. Edustaa tilauskannasta 80 prosenttia, Ben Fagerström laskee.

– Ulkomaille niistä menee lähes 30 prosenttia.

1980-luvun menestysvuosina Marinon leivissä oli 70 työntekijää. Nyt heitä on kuusi.

– Olemme joutuneet sopeutumaan, Jan Fagerström myöntää.

Yrittäjyys on tuonut muitakin muutoksia.

– Se oli aiemmin paljon miellyttävämpää, mukavampaa. Ei ollut niin kiinni valtion tai EU:n byrokratiasta kuten tänä päivänä. Meillä on tuotannossa 4 henkilöä, yksi kirjanpitäjä ja yksi toimitusjohtaja. Silti meidät rinnastetaan samaan kategoriaan kuin 30 000 työllistävä yritys. Se on täysin väärin, Ben Fagerström kritisoi.

Hämmennystä herättää myös uusi EU:n tietosuoja- asetus (GDPR).

– Ymmärrän, että siitä aiheutuu työtä suurille toimijoille, esimerkiksi Googlelle, mutta miksi myös meille, pienelle venevalmistajalle? Me haluamme vain hyvää veneilykesää kaikille.

Sähkömoottorit ovat tulleet osaksi veneilyä, samoin jakotalous. Oman veneen voi vuokrata asuntojen Airbnb-tyyliin.

– Teemme deittiveneen veneiden vuokravälityspalvelu Skipperille. Vuokraat veneen, koukkaat böönan kyytiin, ja otat eväskorin mukaan. Toivottavasti tämä palvelu kiinnostaa, Jan Fagerström tuumii.

Toinen täysin uusi osastrategia liittyy veneiden kaiken kattavaan huoltopalveluun.

– Tarjoamme huolenpitosopimusta asiakkaillemme. Korjaamme, kausihuollamme, ja tuomme veneen takaisin laituriin. Teemme koko paketin.

"Jonkun muun helppo jatkaa"

Muitakin uusia avauksia on suunnitteilla, mutta niistä kaksikko vaikenee.

– Viiden vuoden päästä tarjoamme taas jotain uutta. Aiheet ovat mielessä. Mietimme niitä tiiminä, poikien kanssa.

Marino täyttää ensi helmikuussa 60 vuotta. Fagerströmit toivovat, että yhtiö jatkaisi toimintaansa vielä pitkään.

– Olisi katastrofi, jos Marino poistuisi markkinoilta, Jan Fagerström sanoo.

Omistukseen tulee kuitenkin muutoksia. Saman suvun sisältä ei löydy jatkajaa.

– Ei se tunnu hyvältä, Ben Fagerström sanoo hiljaa.

– Mutta meillä on hyvä tiimi ja tästä on jonkun muun helppo jatkaa, vaikka me emme olisikaan enää remmissä, 8 minuuttia veljeään nuorempi Jan päättää.

Juttu julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

 

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at) yrittajat.fi

Kuvat

Meeri Utti

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Mobiilimaksaminen yleistyy – katoaako käteinen?

Yrittäjät tiedotteet - 26. Toukokuu 2018 - 7:15

Kortilla vai käteisellä? Vuosikymmenten ajan yrittäjän ja asiakkaan vuoropuheluun kuulunut pakollinen kysymys on siirtymässä kansanperinteen joukkoon – tai ainakin muuttamassa muotoaan.

Kahden maksutavan rinnalle ovat rynnistäneet mobiilit maksutavat. Esimerkiksi MobilePaylla tehtiin viime vuonna yhteensä 3,7 miljoonaa rahansiirtoa, euromäärällisesti yli 100 miljoonan euron edestä.

Mobiilimaksusovelluksella tehtyjen siirtojen kuukausittainen määrä kasvoi vuodessa 200 prosenttia.

– Yhteensä 85 prosenttia maksutapahtumista on henkilöiden välisiä, kertoo MobilePayn myynnistä ja kumppanuuksista vastaava johtaja Anniina Heinonen.

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen vahvistaa yleisen mobiilimaksamisen kasvusuunnan, vaikkakaan "Suomi ei ole kasvun kärkimaita".

Hän löytää yhdeksi syyksi suomalaisten bonususkollisuuden.
– Bonuskorttien yhdistäminen mobiiliin maksamiseen on ollut aika hankalaa.

S-ryhmä kertoi helmikuussa ottavansa MobilePayn käyttöön ensi syksynä.

"Vaikea lähteä mukaan"

Toinen kasvua hidastava tekijä piilee maksutapojen moninaisuudessa. Pankeilla on omia maksusovelluksia, samoin älypuhelinvalmistajilla. Jotkut sovellukset rajaavat käytön asiakkuuden tai puhelimen oman käyttöjärjestelmän mukaan.

– Yrittäjälle tämä on haaste. Pitäisi olla monta erilaista maksutapaa ja kaikki maksaminen on yrittäjälle kallista. Erilaisten laitteiden ja härpäkkeiden keskellä pitäisi miettiä, mikä on oma kohderyhmä. Uskaltaako jonkun maksutavan jättää pois vai karkottaako se päätös asiakkaita? Voihan olla, että jonkun nykyisen maksutavan elinkaari jääkin tulevaisuudessa vain muutamaan vuoteen, Loikkanen pohtii.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professori Virpi Tuunainen ymmärtää yrittäjien tilanteen.

– Uusiin maksutapoihin on vaikea lähteä mukaan ennen kuin kuluttajat käyttävät kyseistä palvelua. Ja kuluttajat eivät lähde vauhdilla mukaan ennen kuin on riittävästi palveluita.

Toiveena yhteinen standardi

Maksusovellusten opettelu voi myös nousta ei-diginatiiville yrittäjälle kynnyskysymykseksi. Tuunainen toivookin mobiilimaksamiseen jonkinlaista standardointia.

– Sellainen yhteinen standardi, joka kuluttajan olisi helppo ottaa käyttöön. Esimerkiksi Pohjoismaissa kännykät yleistyivät aikoinaan nopeasti, koska ne olivat operaattorivapaita.

– Nyt Apple iPhone -puhelimeni huomauttaa, että miksi en ota käyttöön Apple Pay -maksutapaa. Siksi kun minulla ei ole Nordean maksukorttia.

"Käteisen käyttö vähenee nopeasti"

Suomen Pankin huhtikuisessa katsauksessa 54 prosenttia suomalaisista kertoi suosivansa korttimaksamista. Pelkästään käteismaksuja ilmoitti suosivansa joka viides.

Suomessa keskimääräinen käteismaksu on 12,70 euroa, korttimaksuissa yli kaksinkertainen, 28,50 euroa. Euromaista suomalaiset nostavat harvimmin käteistä.

Ruotsi on jo linjannut siirtyvänsä cashless societyyn, yhteiskuntaan ilman käteistä rahaa.

– Kyllä Suomessakin käteisen käyttö vähenee nopeasti.

– En usko, että kivijalkakauppiaan kannattaa luopua korttimaksamisesta, Tuunainen toteaa.

Finanssiryhmä OP:n tutkimusyksikön OP Labin yksikönpäällikkö Kristian Luoma pitää mobiilimaksamisen kasvun esteenä juuri korttimaksamisen hyvyyttä.

– Näkemykseni mukaan käteismaksujen määrä putoaa radikaalisti tulevina vuosina. Nyt on jo kauppiaita, jotka eivät ota vastaan käteistä. Viiden vuoden päästä käteinen on harvinaisuus. Ja se on aidosti hyvä asia, Luoma sanoo.

Juttu on julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

 

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Grafiikka

Maarit Kattilakoski

Kuva: Istockphoto/visualspace

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Mobiilimaksaminen yleistyy – katoaako käteinen?

Yrittäjät uutisarkisto - 26. Toukokuu 2018 - 7:15

Kortilla vai käteisellä? Vuosikymmenten ajan yrittäjän ja asiakkaan vuoropuheluun kuulunut pakollinen kysymys on siirtymässä kansanperinteen joukkoon – tai ainakin muuttamassa muotoaan.

Kahden maksutavan rinnalle ovat rynnistäneet mobiilit maksutavat. Esimerkiksi MobilePaylla tehtiin viime vuonna yhteensä 3,7 miljoonaa rahansiirtoa, euromäärällisesti yli 100 miljoonan euron edestä.

Mobiilimaksusovelluksella tehtyjen siirtojen kuukausittainen määrä kasvoi vuodessa 200 prosenttia.

– Yhteensä 85 prosenttia maksutapahtumista on henkilöiden välisiä, kertoo MobilePayn myynnistä ja kumppanuuksista vastaava johtaja Anniina Heinonen.

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen vahvistaa yleisen mobiilimaksamisen kasvusuunnan, vaikkakaan "Suomi ei ole kasvun kärkimaita".

Hän löytää yhdeksi syyksi suomalaisten bonususkollisuuden.
– Bonuskorttien yhdistäminen mobiiliin maksamiseen on ollut aika hankalaa.

S-ryhmä kertoi helmikuussa ottavansa MobilePayn käyttöön ensi syksynä.

"Vaikea lähteä mukaan"

Toinen kasvua hidastava tekijä piilee maksutapojen moninaisuudessa. Pankeilla on omia maksusovelluksia, samoin älypuhelinvalmistajilla. Jotkut sovellukset rajaavat käytön asiakkuuden tai puhelimen oman käyttöjärjestelmän mukaan.

– Yrittäjälle tämä on haaste. Pitäisi olla monta erilaista maksutapaa ja kaikki maksaminen on yrittäjälle kallista. Erilaisten laitteiden ja härpäkkeiden keskellä pitäisi miettiä, mikä on oma kohderyhmä. Uskaltaako jonkun maksutavan jättää pois vai karkottaako se päätös asiakkaita? Voihan olla, että jonkun nykyisen maksutavan elinkaari jääkin tulevaisuudessa vain muutamaan vuoteen, Loikkanen pohtii.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professori Virpi Tuunainen ymmärtää yrittäjien tilanteen.

– Uusiin maksutapoihin on vaikea lähteä mukaan ennen kuin kuluttajat käyttävät kyseistä palvelua. Ja kuluttajat eivät lähde vauhdilla mukaan ennen kuin on riittävästi palveluita.

Toiveena yhteinen standardi

Maksusovellusten opettelu voi myös nousta ei-diginatiiville yrittäjälle kynnyskysymykseksi. Tuunainen toivookin mobiilimaksamiseen jonkinlaista standardointia.

– Sellainen yhteinen standardi, joka kuluttajan olisi helppo ottaa käyttöön. Esimerkiksi Pohjoismaissa kännykät yleistyivät aikoinaan nopeasti, koska ne olivat operaattorivapaita.

– Nyt Apple iPhone -puhelimeni huomauttaa, että miksi en ota käyttöön Apple Pay -maksutapaa. Siksi kun minulla ei ole Nordean maksukorttia.

"Käteisen käyttö vähenee nopeasti"

Suomen Pankin huhtikuisessa katsauksessa 54 prosenttia suomalaisista kertoi suosivansa korttimaksamista. Pelkästään käteismaksuja ilmoitti suosivansa joka viides.

Suomessa keskimääräinen käteismaksu on 12,70 euroa, korttimaksuissa yli kaksinkertainen, 28,50 euroa. Euromaista suomalaiset nostavat harvimmin käteistä.

Ruotsi on jo linjannut siirtyvänsä cashless societyyn, yhteiskuntaan ilman käteistä rahaa.

– Kyllä Suomessakin käteisen käyttö vähenee nopeasti.

– En usko, että kivijalkakauppiaan kannattaa luopua korttimaksamisesta, Tuunainen toteaa.

Finanssiryhmä OP:n tutkimusyksikön OP Labin yksikönpäällikkö Kristian Luoma pitää mobiilimaksamisen kasvun esteenä juuri korttimaksamisen hyvyyttä.

– Näkemykseni mukaan käteismaksujen määrä putoaa radikaalisti tulevina vuosina. Nyt on jo kauppiaita, jotka eivät ota vastaan käteistä. Viiden vuoden päästä käteinen on harvinaisuus. Ja se on aidosti hyvä asia, Luoma sanoo.

Juttu on julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

 

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Grafiikka

Maarit Kattilakoski

Kuva: Istockphoto/visualspace

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Mobiilimaksaminen yleistyy – katoaako käteinen?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 26. Toukokuu 2018 - 7:15

Kortilla vai käteisellä? Vuosikymmenten ajan yrittäjän ja asiakkaan vuoropuheluun kuulunut pakollinen kysymys on siirtymässä kansanperinteen joukkoon – tai ainakin muuttamassa muotoaan.

Kahden maksutavan rinnalle ovat rynnistäneet mobiilit maksutavat. Esimerkiksi MobilePaylla tehtiin viime vuonna yhteensä 3,7 miljoonaa rahansiirtoa, euromäärällisesti yli 100 miljoonan euron edestä.

Mobiilimaksusovelluksella tehtyjen siirtojen kuukausittainen määrä kasvoi vuodessa 200 prosenttia.

– Yhteensä 85 prosenttia maksutapahtumista on henkilöiden välisiä, kertoo MobilePayn myynnistä ja kumppanuuksista vastaava johtaja Anniina Heinonen.

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen vahvistaa yleisen mobiilimaksamisen kasvusuunnan, vaikkakaan "Suomi ei ole kasvun kärkimaita".

Hän löytää yhdeksi syyksi suomalaisten bonususkollisuuden.
– Bonuskorttien yhdistäminen mobiiliin maksamiseen on ollut aika hankalaa.

S-ryhmä kertoi helmikuussa ottavansa MobilePayn käyttöön ensi syksynä.

"Vaikea lähteä mukaan"

Toinen kasvua hidastava tekijä piilee maksutapojen moninaisuudessa. Pankeilla on omia maksusovelluksia, samoin älypuhelinvalmistajilla. Jotkut sovellukset rajaavat käytön asiakkuuden tai puhelimen oman käyttöjärjestelmän mukaan.

– Yrittäjälle tämä on haaste. Pitäisi olla monta erilaista maksutapaa ja kaikki maksaminen on yrittäjälle kallista. Erilaisten laitteiden ja härpäkkeiden keskellä pitäisi miettiä, mikä on oma kohderyhmä. Uskaltaako jonkun maksutavan jättää pois vai karkottaako se päätös asiakkaita? Voihan olla, että jonkun nykyisen maksutavan elinkaari jääkin tulevaisuudessa vain muutamaan vuoteen, Loikkanen pohtii.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professori Virpi Tuunainen ymmärtää yrittäjien tilanteen.

– Uusiin maksutapoihin on vaikea lähteä mukaan ennen kuin kuluttajat käyttävät kyseistä palvelua. Ja kuluttajat eivät lähde vauhdilla mukaan ennen kuin on riittävästi palveluita.

Toiveena yhteinen standardi

Maksusovellusten opettelu voi myös nousta ei-diginatiiville yrittäjälle kynnyskysymykseksi. Tuunainen toivookin mobiilimaksamiseen jonkinlaista standardointia.

– Sellainen yhteinen standardi, joka kuluttajan olisi helppo ottaa käyttöön. Esimerkiksi Pohjoismaissa kännykät yleistyivät aikoinaan nopeasti, koska ne olivat operaattorivapaita.

– Nyt Apple iPhone -puhelimeni huomauttaa, että miksi en ota käyttöön Apple Pay -maksutapaa. Siksi kun minulla ei ole Nordean maksukorttia.

"Käteisen käyttö vähenee nopeasti"

Suomen Pankin huhtikuisessa katsauksessa 54 prosenttia suomalaisista kertoi suosivansa korttimaksamista. Pelkästään käteismaksuja ilmoitti suosivansa joka viides.

Suomessa keskimääräinen käteismaksu on 12,70 euroa, korttimaksuissa yli kaksinkertainen, 28,50 euroa. Euromaista suomalaiset nostavat harvimmin käteistä.

Ruotsi on jo linjannut siirtyvänsä cashless societyyn, yhteiskuntaan ilman käteistä rahaa.

– Kyllä Suomessakin käteisen käyttö vähenee nopeasti.

– En usko, että kivijalkakauppiaan kannattaa luopua korttimaksamisesta, Tuunainen toteaa.

Finanssiryhmä OP:n tutkimusyksikön OP Labin yksikönpäällikkö Kristian Luoma pitää mobiilimaksamisen kasvun esteenä juuri korttimaksamisen hyvyyttä.

– Näkemykseni mukaan käteismaksujen määrä putoaa radikaalisti tulevina vuosina. Nyt on jo kauppiaita, jotka eivät ota vastaan käteistä. Viiden vuoden päästä käteinen on harvinaisuus. Ja se on aidosti hyvä asia, Luoma sanoo.

Juttu on julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

 

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Grafiikka

Maarit Kattilakoski

Kuva: Istockphoto/visualspace

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tule Yrittäjien ja HEI Networkin Maailma Kylässä-osastolle verkostoitumaan

Yrittäjät tiedotteet - 25. Toukokuu 2018 - 15:00

– Suomi kansainvälistyy ja muuttuu entistä monimuotoisemmaksi. Maahanmuuttajien yrittäjyys auttaa osaltaan Suomea kasvamaan, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja sanoo.

– Maailma kylässä -festivaali Helsingissä on vuosien varrella muodostunut tärkeäksi kohtaamispaikaksi, jossa tästä aiheesta keskustellaan ja monet järjestöt kohtaavat siellä.

SY ja HEI Network esittelemässä toimintaansa

Löydä tapahtumaosastolle Facebookin avulla. SY:llä ja HEI Networkilla on Facebook-tapahtuma Suomen Yrittäjät ja HEI Network Maailma kylässä -festivaaleilla. Festarin pääteema on Agenda 2030 - Kestävä kehitys.

SY:n ja HEI Networkin (Helsinki Entrepreneurs International) toimintaan voi käydä tutustumassa Maailma kylässä - festivaaleille 26.-27. toukokuuta.

– Meidät löytää Rautatientorilta Open Finland -osastolta. Luvassa monenlaista kivaa toimintaa: tietokilpailua, arvontaa ja lisäksi voit osastollamme virkata oman maasi lipun maailmankartalle. Liput kiinnitetään isoon maailmankarttaan.

SY ja Uusyrityskeskukset maahanmuuttajayrittäjien tukena

SY:n ja Suomen Uusyrityskeskukset (SUK) ry:n yhteinen hanke maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi alkoi maaliskuussa. Yksityisyrittäjäin säätiö on myöntänyt hankkeelle tuen kuluvalle vuodelle.

– Hankkeessa kartoitetaan maahanmuuttajayrittäjien tarpeet. Tavoitteenamme on saada maahanmuuttajayrittäjiä integroitua järjestön toimintaan, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Mari Kokko kertoo.

Hankkeessa järjestetään tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja verkostoitumista sekä verkkomateriaaleja on tulossa. Syksyllä Suomen Yrittäjät ja NewCo järjestettävät yhdessä pilotin, jonka kautta tarjotaan mentoreita maahanmuuttajayrittäjille. NewCo YritysHelsinki on palvelukeskus yrittäjäksi aikoville ja jo yrittäjinä toimiville.

Kuva: iStock Photo/Rawpixel

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tule Yrittäjien ja HEI Networkin Maailma Kylässä-osastolle verkostoitumaan

Yrittäjät uutisarkisto - 25. Toukokuu 2018 - 15:00

– Suomi kansainvälistyy ja muuttuu entistä monimuotoisemmaksi. Maahanmuuttajien yrittäjyys auttaa osaltaan Suomea kasvamaan, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja sanoo.

– Maailma kylässä -festivaali Helsingissä on vuosien varrella muodostunut tärkeäksi kohtaamispaikaksi, jossa tästä aiheesta keskustellaan ja monet järjestöt kohtaavat siellä.

SY ja HEI Network esittelemässä toimintaansa

Löydä tapahtumaosastolle Facebookin avulla. SY:llä ja HEI Networkilla on Facebook-tapahtuma Suomen Yrittäjät ja HEI Network Maailma kylässä -festivaaleilla. Festarin pääteema on Agenda 2030 - Kestävä kehitys.

SY:n ja HEI Networkin (Helsinki Entrepreneurs International) toimintaan voi käydä tutustumassa Maailma kylässä - festivaaleille 26.-27. toukokuuta.

– Meidät löytää Rautatientorilta Open Finland -osastolta. Luvassa monenlaista kivaa toimintaa: tietokilpailua, arvontaa ja lisäksi voit osastollamme virkata oman maasi lipun maailmankartalle. Liput kiinnitetään isoon maailmankarttaan.

SY ja Uusyrityskeskukset maahanmuuttajayrittäjien tukena

SY:n ja Suomen Uusyrityskeskukset (SUK) ry:n yhteinen hanke maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi alkoi maaliskuussa. Yksityisyrittäjäin säätiö on myöntänyt hankkeelle tuen kuluvalle vuodelle.

– Hankkeessa kartoitetaan maahanmuuttajayrittäjien tarpeet. Tavoitteenamme on saada maahanmuuttajayrittäjiä integroitua järjestön toimintaan, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Mari Kokko kertoo.

Hankkeessa järjestetään tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja verkostoitumista sekä verkkomateriaaleja on tulossa. Syksyllä Suomen Yrittäjät ja NewCo järjestettävät yhdessä pilotin, jonka kautta tarjotaan mentoreita maahanmuuttajayrittäjille. NewCo YritysHelsinki on palvelukeskus yrittäjäksi aikoville ja jo yrittäjinä toimiville.

Kuva: iStock Photo/Rawpixel

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tule Yrittäjien ja HEI Networkin Maailma Kylässä-osastolle verkostoitumaan

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 25. Toukokuu 2018 - 15:00

– Suomi kansainvälistyy ja muuttuu entistä monimuotoisemmaksi. Maahanmuuttajien yrittäjyys auttaa osaltaan Suomea kasvamaan, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja sanoo.

– Maailma kylässä -festivaali Helsingissä on vuosien varrella muodostunut tärkeäksi kohtaamispaikaksi, jossa tästä aiheesta keskustellaan ja monet järjestöt kohtaavat siellä.

SY ja HEI Network esittelemässä toimintaansa

Löydä tapahtumaosastolle Facebookin avulla. SY:llä ja HEI Networkilla on Facebook-tapahtuma Suomen Yrittäjät ja HEI Network Maailma kylässä -festivaaleilla. Festarin pääteema on Agenda 2030 - Kestävä kehitys.

SY:n ja HEI Networkin (Helsinki Entrepreneurs International) toimintaan voi käydä tutustumassa Maailma kylässä - festivaaleille 26.-27. toukokuuta.

– Meidät löytää Rautatientorilta Open Finland -osastolta. Luvassa monenlaista kivaa toimintaa: tietokilpailua, arvontaa ja lisäksi voit osastollamme virkata oman maasi lipun maailmankartalle. Liput kiinnitetään isoon maailmankarttaan.

SY ja Uusyrityskeskukset maahanmuuttajayrittäjien tukena

SY:n ja Suomen Uusyrityskeskukset (SUK) ry:n yhteinen hanke maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi alkoi maaliskuussa. Yksityisyrittäjäin säätiö on myöntänyt hankkeelle tuen kuluvalle vuodelle.

– Hankkeessa kartoitetaan maahanmuuttajayrittäjien tarpeet. Tavoitteenamme on saada maahanmuuttajayrittäjiä integroitua järjestön toimintaan, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Mari Kokko kertoo.

Hankkeessa järjestetään tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja verkostoitumista sekä verkkomateriaaleja on tulossa. Syksyllä Suomen Yrittäjät ja NewCo järjestettävät yhdessä pilotin, jonka kautta tarjotaan mentoreita maahanmuuttajayrittäjille. NewCo YritysHelsinki on palvelukeskus yrittäjäksi aikoville ja jo yrittäjinä toimiville.

Kuva: iStock Photo/Rawpixel

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen sote-lykkäyksen uhasta: Poliitikkojen pitää viedä asia nyt maaliin

Yrittäjät tiedotteet - 25. Toukokuu 2018 - 13:26

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee paraikaa uudistuksen kannalta olennaista valinnanvapauslakia.

Julkisuuteen vuodetun valiokunnan lausuntoluonnoksen perusteella näyttää siltä, että valiokunta aikoo ehdottaa valinnanvapauden lykkäämistä hallituksen esittämästä aikataulusta.

– Alan pk-yritysten – joita on yli 18 000  – kannalta epävarmuuden jatkuminen ja uudistuksen kaatuminen olisi hyvin haitallista, Mikael Pentikäinen sanoo.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan keskustelu on edelleen kesken ja lausunto voi vielä muuttua luonnoksesta. Mediatietojen mukaan valinnanvapauslaissa on parikymmentä kohtaa, joihin valiokunta haluaa korjauksia. Lakipykälien viilaaminen voi myöhästyttää merkittävästi koko uudistuksen toteutumista.

– Uudistusta on valmisteltu pitkään ja mielestämme huolella palautetta kuullen. Siksi poliittisen järjestelmän pitää näyttää kykynsä tehdä päätöksiä, ja viedä asia maaliin. Jos tämä nyt kaatuu, se on luottamuskolaus kansanvallalle, Pentikäinen toteaa.

– Jos uudistus toteutuu esitetyssä muodossa, uskomme sen avaavan paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Olemme vakuuttuneita, että se tulee parantamaan sote-palveluita ja myös tehostamaan niiden tuotantoa.

”Valinnanvapaus ei sekoita tai riko”

– Valinnanvapaus ei sekoita tai riko mitään ja valinnanvapaus on keskeinen osa uudistusta. Sen kautta pystytään lisäämään peruspalveluiden saatavuutta ja ihmiset pääsevät paremmin ja nopeammin hoitoon, painottaa Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö ja sote-asiantuntija Susanna Kallama.

– Valinnanvapaus vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja on kansalaisen etu. Saamme valita kuka yleislääkärimme on ja saamme valita kotiin vietävät palvelut ja asumispalvelut. Eikö ole ihan oikein, että ihminen saa itse päättää, kuka hänen kotiinsa tulee, Kallama toteaa.

– Erikoissairaanhoito jää edelleen julkisen sektorin vastuulle eli toiminta arjessa jatkuu kuten ennenkin, Susanna Kallama muistuttaa.

Maakuntavaalitkin lykkääntyvät?

Jos uudistus myöhästyy, myös maakuntavaalit myöhentyvät. Maakuntavaalit on ollut tarkoitus järjestää lokakuun lopussa. Vaalien vuoksi lakikokonaisuus on ollut tarkoitus saada valmiiksi hallituksen aikataulujen mukaan ennen kesälomia.

Oikeuskanlerinvirasto kuitenkin lausui alkuviikosta, että lakien voimaantulon ja vaalien väliin tulee jättää noin kuuden kuukauden tauko.

Jos vaalit lykkääntyvät, maakuntavaltuustot eivät pääse aloittamaan työtään ajoissa ja uudistuksen seuraavatkin vaiheet todennäköisesti myöhästyvät.
– Moni maakunta on hyvin valmistautunut uudistukseen. Luotamme, että ne saavat yhdessä muiden toimijoiden kanssa uudistuksen liikkeelle ja pystyvät esitetyltä pohjalta rakentamaan kuhunkin maakuntaan sopivan mallin. Toki on vielä paljon työtä, Pentikäinen toteaa.

– Tiedän, että myös oppositiossa on uudistuksen ymmärtäjiä. Toivon, että jotkut myös oppositiossa voisivat harkita uudistuksen tukemista, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.

Susanna Kallaman blogi sote-aiheesta täällä

 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen sote-lykkäyksen uhasta: Poliitikkojen pitää viedä asia nyt maaliin

Yrittäjät uutisarkisto - 25. Toukokuu 2018 - 13:26

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee paraikaa uudistuksen kannalta olennaista valinnanvapauslakia.

Julkisuuteen vuodetun valiokunnan lausuntoluonnoksen perusteella näyttää siltä, että valiokunta aikoo ehdottaa valinnanvapauden lykkäämistä hallituksen esittämästä aikataulusta.

– Alan pk-yritysten – joita on yli 18 000  – kannalta epävarmuuden jatkuminen ja uudistuksen kaatuminen olisi hyvin haitallista, Mikael Pentikäinen sanoo.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan keskustelu on edelleen kesken ja lausunto voi vielä muuttua luonnoksesta. Mediatietojen mukaan valinnanvapauslaissa on parikymmentä kohtaa, joihin valiokunta haluaa korjauksia. Lakipykälien viilaaminen voi myöhästyttää merkittävästi koko uudistuksen toteutumista.

– Uudistusta on valmisteltu pitkään ja mielestämme huolella palautetta kuullen. Siksi poliittisen järjestelmän pitää näyttää kykynsä tehdä päätöksiä, ja viedä asia maaliin. Jos tämä nyt kaatuu, se on luottamuskolaus kansanvallalle, Pentikäinen toteaa.

– Jos uudistus toteutuu esitetyssä muodossa, uskomme sen avaavan paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Olemme vakuuttuneita, että se tulee parantamaan sote-palveluita ja myös tehostamaan niiden tuotantoa.

”Valinnanvapaus ei sekoita tai riko”

– Valinnanvapaus ei sekoita tai riko mitään ja valinnanvapaus on keskeinen osa uudistusta. Sen kautta pystytään lisäämään peruspalveluiden saatavuutta ja ihmiset pääsevät paremmin ja nopeammin hoitoon, painottaa Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö ja sote-asiantuntija Susanna Kallama.

– Valinnanvapaus vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja on kansalaisen etu. Saamme valita kuka yleislääkärimme on ja saamme valita kotiin vietävät palvelut ja asumispalvelut. Eikö ole ihan oikein, että ihminen saa itse päättää, kuka hänen kotiinsa tulee, Kallama toteaa.

– Erikoissairaanhoito jää edelleen julkisen sektorin vastuulle eli toiminta arjessa jatkuu kuten ennenkin, Susanna Kallama muistuttaa.

Maakuntavaalitkin lykkääntyvät?

Jos uudistus myöhästyy, myös maakuntavaalit myöhentyvät. Maakuntavaalit on ollut tarkoitus järjestää lokakuun lopussa. Vaalien vuoksi lakikokonaisuus on ollut tarkoitus saada valmiiksi hallituksen aikataulujen mukaan ennen kesälomia.

Oikeuskanlerinvirasto kuitenkin lausui alkuviikosta, että lakien voimaantulon ja vaalien väliin tulee jättää noin kuuden kuukauden tauko.

Jos vaalit lykkääntyvät, maakuntavaltuustot eivät pääse aloittamaan työtään ajoissa ja uudistuksen seuraavatkin vaiheet todennäköisesti myöhästyvät.
– Moni maakunta on hyvin valmistautunut uudistukseen. Luotamme, että ne saavat yhdessä muiden toimijoiden kanssa uudistuksen liikkeelle ja pystyvät esitetyltä pohjalta rakentamaan kuhunkin maakuntaan sopivan mallin. Toki on vielä paljon työtä, Pentikäinen toteaa.

– Tiedän, että myös oppositiossa on uudistuksen ymmärtäjiä. Toivon, että jotkut myös oppositiossa voisivat harkita uudistuksen tukemista, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.

Susanna Kallaman blogi sote-aiheesta täällä

 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen sote-lykkäyksen uhasta: Poliitikkojen pitää viedä asia nyt maaliin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 25. Toukokuu 2018 - 13:26

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee paraikaa uudistuksen kannalta olennaista valinnanvapauslakia.

Julkisuuteen vuodetun valiokunnan lausuntoluonnoksen perusteella näyttää siltä, että valiokunta aikoo ehdottaa valinnanvapauden lykkäämistä hallituksen esittämästä aikataulusta.

– Alan pk-yritysten – joita on yli 18 000  – kannalta epävarmuuden jatkuminen ja uudistuksen kaatuminen olisi hyvin haitallista, Mikael Pentikäinen sanoo.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan keskustelu on edelleen kesken ja lausunto voi vielä muuttua luonnoksesta. Mediatietojen mukaan valinnanvapauslaissa on parikymmentä kohtaa, joihin valiokunta haluaa korjauksia. Lakipykälien viilaaminen voi myöhästyttää merkittävästi koko uudistuksen toteutumista.

– Uudistusta on valmisteltu pitkään ja mielestämme huolella palautetta kuullen. Siksi poliittisen järjestelmän pitää näyttää kykynsä tehdä päätöksiä, ja viedä asia maaliin. Jos tämä nyt kaatuu, se on luottamuskolaus kansanvallalle, Pentikäinen toteaa.

– Jos uudistus toteutuu esitetyssä muodossa, uskomme sen avaavan paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Olemme vakuuttuneita, että se tulee parantamaan sote-palveluita ja myös tehostamaan niiden tuotantoa.

”Valinnanvapaus ei sekoita tai riko”

– Valinnanvapaus ei sekoita tai riko mitään ja valinnanvapaus on keskeinen osa uudistusta. Sen kautta pystytään lisäämään peruspalveluiden saatavuutta ja ihmiset pääsevät paremmin ja nopeammin hoitoon, painottaa Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö ja sote-asiantuntija Susanna Kallama.

– Valinnanvapaus vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja on kansalaisen etu. Saamme valita kuka yleislääkärimme on ja saamme valita kotiin vietävät palvelut ja asumispalvelut. Eikö ole ihan oikein, että ihminen saa itse päättää, kuka hänen kotiinsa tulee, Kallama toteaa.

– Erikoissairaanhoito jää edelleen julkisen sektorin vastuulle eli toiminta arjessa jatkuu kuten ennenkin, Susanna Kallama muistuttaa.

Maakuntavaalitkin lykkääntyvät?

Jos uudistus myöhästyy, myös maakuntavaalit myöhentyvät. Maakuntavaalit on ollut tarkoitus järjestää lokakuun lopussa. Vaalien vuoksi lakikokonaisuus on ollut tarkoitus saada valmiiksi hallituksen aikataulujen mukaan ennen kesälomia.

Oikeuskanlerinvirasto kuitenkin lausui alkuviikosta, että lakien voimaantulon ja vaalien väliin tulee jättää noin kuuden kuukauden tauko.

Jos vaalit lykkääntyvät, maakuntavaltuustot eivät pääse aloittamaan työtään ajoissa ja uudistuksen seuraavatkin vaiheet todennäköisesti myöhästyvät.
– Moni maakunta on hyvin valmistautunut uudistukseen. Luotamme, että ne saavat yhdessä muiden toimijoiden kanssa uudistuksen liikkeelle ja pystyvät esitetyltä pohjalta rakentamaan kuhunkin maakuntaan sopivan mallin. Toki on vielä paljon työtä, Pentikäinen toteaa.

– Tiedän, että myös oppositiossa on uudistuksen ymmärtäjiä. Toivon, että jotkut myös oppositiossa voisivat harkita uudistuksen tukemista, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.

Susanna Kallaman blogi sote-aiheesta täällä

 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tulorekisteri tulee – Uudistus vaatii yrittäjältä ryhtiliikettä palkkatietojen ilmoittamisessa

Yrittäjät tiedotteet - 25. Toukokuu 2018 - 10:00

– Nyt viimeistään loppuu Excel-palkanlaskennat, jos joku on niitä vielä harrastanut, Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n Minna Kokki sanoo.

Minna Kokin vanhempien perustama yritys tarjoaa myös isännöintipalveluita. 

Valtiovarainministeriö on arvioinut Taloushallintoliiton laskelmien pohjalta, että tulorekisteri säästäisi toteutuessaan yksityisellä sektorilla vuodessa 1,6 miljoonaa työtuntia. Laskelmissa on otettu huomioon muun muassa ilmoituksista aiheutuva lisätyö. Henkilöstön koulutuksesta ja ohjelmistojen päivityksistä uuteen menettelyyn syntyy kustannuksia.

– Tilitoimistoissa ajansäästö tulee siitä, kun palkkatodistuksia ei tarvitse lähetellä erikseen ammattiyhdistysliikkeille ja esimerkiksi Kelalle. Nettosäästö meillä tulee olemaan plus miinus nolla, mutta viranomaiskäsittelyssä ajansäästö tulee olemaan huomattava, Kokki laskee.

Hän toimii Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtajana. Nykyisin esimerkiksi lomautukset ja eläköitymiset aiheuttavat lisätyötä tilitoimistoille.

Kokki laskeskelee, että uudistuksen kakkosvaiheessa palkanlaskennan täydentävien tietojen koodaaminen järjestelmään vie jonkin verran nykyistä enemmän aikaa.

– Tällä hetkellä laitamme palkka-aineiston asiakkaalle ennen maksua tarkistettavaksi, eli joudumme tekemään seurantaa, emmekä voi lähettää tulorekisteri-ilmoitusta suoraan palkanlaskennan jälkeen. Mutta ensi vuoden alusta viisi päivää palkanmaksun jälkeen pitää lähettää ilmoitus.

Menettelytavat sovitaan asiakkaiden kanssa

– Isoin osa asiakkaistamme lähettää meille tuntilistat sähköpostilla. Todennäköisesti, kun siirrytään tulorekisteriuudistuksen kakkosvaiheeseen vuonna 2020, joudumme terävöittämään tietojen keräämistä asiakkaalle päin.

Kokin mukaan vastaisuudessa asiakkaiden on petrattava palkkatietojen ilmoittamista, myös yrittäjien itsensä palkanmaksussa.

– Kaiken kaikkiaan pitää terävöittää tuntikirjauksia, esimerkiksi sairaspoissaolojen ilmoittamista. Monet ilmoittavat kuukauden tuntimäärän, eivätkä ilmoita mitään muuta, silloin laajan ilmoittamisen tavoitteet eivät täyty millään muotoa.

– Aiomme valmistella asiakkaillemme tuntikirjauspohjan, josta näkyy, mitä ilmoitetaan ja milloin. Suosittelisin, että lähdetään heti antamaan niitä täydentäviä tietoja. Iso muutos entiseen on, että palkkaennakot tullaan käsittelemään palkkana jo maksuhetkellä.

Yksi Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n asiakkaista on 38 henkilöä työllistävä Lappeenrannan Kuljetus Oy, jonka toimitusjohtaja Jukka Tyster on jo kysellyt Kokilta tulorekisteriuudistuksen vaikutuksista.

– Automatisointi ilmoituskäytännöissä on hyvä asia. Meillä on ollut jo useita vuosia käytössä sähköinen työajanseuranta. Tulorekisteriuudistus antaa työntekijöille mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti omaa palkkakertymä esimerkiksi pätkätöissä, Tyster sanoo.

Kokki uskoo, että tulorekisteriuudistus voi olla heidän bisnekselleen hienoinen kasvun paikka. Osa voi harkita palkanlaskennan ulkoistamista, jos ei vielä ole näin tehnyt.

Mikä tulorekisteri?

Tulorekisterin myötä yritysten ja yrittäjien antamat erilaiset viranomaisilmoitukset tulevat poistumaan. Tilalle tulee yksi ilmoitus, jonka nimi on tulorekisterin palkkatietoilmoitus. Useat palkkajärjestelmät rakentavat parhaillaan tulorekisteripäivityksiä, ja jos omasta palkkajärjestelmästä on rakennettu sähköinen yhteys tulorekisteriin, tiedot siirtyvät hyvin vähällä vaivalla tulorekisteriin.

Paperilla voi antaa tiedot vain erityisestä syystä.  Erityisenä syynä voitaisiin pitää tilanteita, joissa ei kohtuudella voitaisi edellyttää tietojen antamista sähköisesti.

Kuva ja video: Riikka Koskenranta

Infografiikka: Lea Hult

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tulorekisteri tulee – Uudistus vaatii yrittäjältä ryhtiliikettä palkkatietojen ilmoittamisessa

Yrittäjät uutisarkisto - 25. Toukokuu 2018 - 10:00

– Nyt viimeistään loppuu Excel-palkanlaskennat, jos joku on niitä vielä harrastanut, Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n Minna Kokki sanoo.

Minna Kokin vanhempien perustama yritys tarjoaa myös isännöintipalveluita. 

Valtiovarainministeriö on arvioinut Taloushallintoliiton laskelmien pohjalta, että tulorekisteri säästäisi toteutuessaan yksityisellä sektorilla vuodessa 1,6 miljoonaa työtuntia. Laskelmissa on otettu huomioon muun muassa ilmoituksista aiheutuva lisätyö. Henkilöstön koulutuksesta ja ohjelmistojen päivityksistä uuteen menettelyyn syntyy kustannuksia.

– Tilitoimistoissa ajansäästö tulee siitä, kun palkkatodistuksia ei tarvitse lähetellä erikseen ammattiyhdistysliikkeille ja esimerkiksi Kelalle. Nettosäästö meillä tulee olemaan plus miinus nolla, mutta viranomaiskäsittelyssä ajansäästö tulee olemaan huomattava, Kokki laskee.

Hän toimii Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtajana. Nykyisin esimerkiksi lomautukset ja eläköitymiset aiheuttavat lisätyötä tilitoimistoille.

Kokki laskeskelee, että uudistuksen kakkosvaiheessa palkanlaskennan täydentävien tietojen koodaaminen järjestelmään vie jonkin verran nykyistä enemmän aikaa.

– Tällä hetkellä laitamme palkka-aineiston asiakkaalle ennen maksua tarkistettavaksi, eli joudumme tekemään seurantaa, emmekä voi lähettää tulorekisteri-ilmoitusta suoraan palkanlaskennan jälkeen. Mutta ensi vuoden alusta viisi päivää palkanmaksun jälkeen pitää lähettää ilmoitus.

Menettelytavat sovitaan asiakkaiden kanssa

– Isoin osa asiakkaistamme lähettää meille tuntilistat sähköpostilla. Todennäköisesti, kun siirrytään tulorekisteriuudistuksen kakkosvaiheeseen vuonna 2020, joudumme terävöittämään tietojen keräämistä asiakkaalle päin.

Kokin mukaan vastaisuudessa asiakkaiden on petrattava palkkatietojen ilmoittamista, myös yrittäjien itsensä palkanmaksussa.

– Kaiken kaikkiaan pitää terävöittää tuntikirjauksia, esimerkiksi sairaspoissaolojen ilmoittamista. Monet ilmoittavat kuukauden tuntimäärän, eivätkä ilmoita mitään muuta, silloin laajan ilmoittamisen tavoitteet eivät täyty millään muotoa.

– Aiomme valmistella asiakkaillemme tuntikirjauspohjan, josta näkyy, mitä ilmoitetaan ja milloin. Suosittelisin, että lähdetään heti antamaan niitä täydentäviä tietoja. Iso muutos entiseen on, että palkkaennakot tullaan käsittelemään palkkana jo maksuhetkellä.

Yksi Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n asiakkaista on 38 henkilöä työllistävä Lappeenrannan Kuljetus Oy, jonka toimitusjohtaja Jukka Tyster on jo kysellyt Kokilta tulorekisteriuudistuksen vaikutuksista.

– Automatisointi ilmoituskäytännöissä on hyvä asia. Meillä on ollut jo useita vuosia käytössä sähköinen työajanseuranta. Tulorekisteriuudistus antaa työntekijöille mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti omaa palkkakertymä esimerkiksi pätkätöissä, Tyster sanoo.

Kokki uskoo, että tulorekisteriuudistus voi olla heidän bisnekselleen hienoinen kasvun paikka. Osa voi harkita palkanlaskennan ulkoistamista, jos ei vielä ole näin tehnyt.

Mikä tulorekisteri?

Tulorekisterin myötä yritysten ja yrittäjien antamat erilaiset viranomaisilmoitukset tulevat poistumaan. Tilalle tulee yksi ilmoitus, jonka nimi on tulorekisterin palkkatietoilmoitus. Useat palkkajärjestelmät rakentavat parhaillaan tulorekisteripäivityksiä, ja jos omasta palkkajärjestelmästä on rakennettu sähköinen yhteys tulorekisteriin, tiedot siirtyvät hyvin vähällä vaivalla tulorekisteriin.

Paperilla voi antaa tiedot vain erityisestä syystä.  Erityisenä syynä voitaisiin pitää tilanteita, joissa ei kohtuudella voitaisi edellyttää tietojen antamista sähköisesti.

Kuva ja video: Riikka Koskenranta

Infografiikka: Lea Hult

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tulorekisteri tulee – Uudistus vaatii yrittäjältä ryhtiliikettä palkkatietojen ilmoittamisessa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 25. Toukokuu 2018 - 10:00

– Nyt viimeistään loppuu Excel-palkanlaskennat, jos joku on niitä vielä harrastanut, Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n Minna Kokki sanoo.

Minna Kokin vanhempien perustama yritys tarjoaa myös isännöintipalveluita. 

Valtiovarainministeriö on arvioinut Taloushallintoliiton laskelmien pohjalta, että tulorekisteri säästäisi toteutuessaan yksityisellä sektorilla vuodessa 1,6 miljoonaa työtuntia. Laskelmissa on otettu huomioon muun muassa ilmoituksista aiheutuva lisätyö. Henkilöstön koulutuksesta ja ohjelmistojen päivityksistä uuteen menettelyyn syntyy kustannuksia.

– Tilitoimistoissa ajansäästö tulee siitä, kun palkkatodistuksia ei tarvitse lähetellä erikseen ammattiyhdistysliikkeille ja esimerkiksi Kelalle. Nettosäästö meillä tulee olemaan plus miinus nolla, mutta viranomaiskäsittelyssä ajansäästö tulee olemaan huomattava, Kokki laskee.

Hän toimii Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtajana. Nykyisin esimerkiksi lomautukset ja eläköitymiset aiheuttavat lisätyötä tilitoimistoille.

Kokki laskeskelee, että uudistuksen kakkosvaiheessa palkanlaskennan täydentävien tietojen koodaaminen järjestelmään vie jonkin verran nykyistä enemmän aikaa.

– Tällä hetkellä laitamme palkka-aineiston asiakkaalle ennen maksua tarkistettavaksi, eli joudumme tekemään seurantaa, emmekä voi lähettää tulorekisteri-ilmoitusta suoraan palkanlaskennan jälkeen. Mutta ensi vuoden alusta viisi päivää palkanmaksun jälkeen pitää lähettää ilmoitus.

Menettelytavat sovitaan asiakkaiden kanssa

– Isoin osa asiakkaistamme lähettää meille tuntilistat sähköpostilla. Todennäköisesti, kun siirrytään tulorekisteriuudistuksen kakkosvaiheeseen vuonna 2020, joudumme terävöittämään tietojen keräämistä asiakkaalle päin.

Kokin mukaan vastaisuudessa asiakkaiden on petrattava palkkatietojen ilmoittamista, myös yrittäjien itsensä palkanmaksussa.

– Kaiken kaikkiaan pitää terävöittää tuntikirjauksia, esimerkiksi sairaspoissaolojen ilmoittamista. Monet ilmoittavat kuukauden tuntimäärän, eivätkä ilmoita mitään muuta, silloin laajan ilmoittamisen tavoitteet eivät täyty millään muotoa.

– Aiomme valmistella asiakkaillemme tuntikirjauspohjan, josta näkyy, mitä ilmoitetaan ja milloin. Suosittelisin, että lähdetään heti antamaan niitä täydentäviä tietoja. Iso muutos entiseen on, että palkkaennakot tullaan käsittelemään palkkana jo maksuhetkellä.

Yksi Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n asiakkaista on 38 henkilöä työllistävä Lappeenrannan Kuljetus Oy, jonka toimitusjohtaja Jukka Tyster on jo kysellyt Kokilta tulorekisteriuudistuksen vaikutuksista.

– Automatisointi ilmoituskäytännöissä on hyvä asia. Meillä on ollut jo useita vuosia käytössä sähköinen työajanseuranta. Tulorekisteriuudistus antaa työntekijöille mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti omaa palkkakertymä esimerkiksi pätkätöissä, Tyster sanoo.

Kokki uskoo, että tulorekisteriuudistus voi olla heidän bisnekselleen hienoinen kasvun paikka. Osa voi harkita palkanlaskennan ulkoistamista, jos ei vielä ole näin tehnyt.

Mikä tulorekisteri?

Tulorekisterin myötä yritysten ja yrittäjien antamat erilaiset viranomaisilmoitukset tulevat poistumaan. Tilalle tulee yksi ilmoitus, jonka nimi on tulorekisterin palkkatietoilmoitus. Useat palkkajärjestelmät rakentavat parhaillaan tulorekisteripäivityksiä, ja jos omasta palkkajärjestelmästä on rakennettu sähköinen yhteys tulorekisteriin, tiedot siirtyvät hyvin vähällä vaivalla tulorekisteriin.

Paperilla voi antaa tiedot vain erityisestä syystä.  Erityisenä syynä voitaisiin pitää tilanteita, joissa ei kohtuudella voitaisi edellyttää tietojen antamista sähköisesti.

Kuva ja video: Riikka Koskenranta

Infografiikka: Lea Hult

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Viestintävirasto varoittaa: Kehittynyt haittaohjelma leviää näissä laitteissa

Yrittäjät tiedotteet - 25. Toukokuu 2018 - 6:30

Viestintävirasto varoittaa koti- ja pienyritysreitittimien käyttäjiä kehittyneestä VPNFilter-haittaohjelmasta.

Arvioiden mukaan haittaohjelma on saastuttanut jo noin 500 000 päätelaitetta 54 maassa.

Haittaohjelma voi kuunnella reitittimen läpi menevää liikennettä mukaan lukien salasanat, sitä voidaan myös käyttää ponnahduslautana sisäverkkoon suuntautuvissa hyökkäyksissä.

Haittaohjelmassa on moduuli, jonka avulla voi myös kuunnella laitteen läpi menevää teollisuusautomaatiossa käytettyä Modbus-liikennettä.

VPNFilterin avulla hyökkääjä voi tehdä päätelaitteesta toimimattoman ja sen palauttaminen toimintakuntoiseksi voi olla mahdotonta.

Viestintäviraston mukaan haittaohjelmasta on löydetty yhtäläisyyksiä vuonna 2015 Ukrainan sähköverkkoihin tunkeutumisessa käytetyn BlackEnergy -haittaohjelman kanssa.

Viestintävirasto selvittää mahdollisia haittaohjelman saastuttamia uhreja Suomesta ja kontaktoi nämä teleoperaattoreiden kautta.

Käyttää oletustunnuksia ja salasanoja

Haittaohjelma leviää laitteisiin käyttäen laitteiden tunnettuja haavoittuvuuksia, sekä oletustunnuksia ja salasanoja.

Ensimmäisessä vaiheessa laite saastutetaan ohjelmalla, joka hakee laitteeseen varsinaisen haittaohjelmakomponentin. Vaiheen yksi haittaohjelma pysyy laitteessa myös laitteen uudelleen käynnistyksen jälkeen. Toisen vaiheen haittaohjelman saa kuitenkin poistettua laitteesta uudelleenkäynnistämällä sen.

Tietoturvayhtiö Symantecin mukaan VPNFilter pystyy saastuttamaan seuraavia reititinlaitteita:

Linksys E1200

Linksys E2500

Linksys WRVS4400N

Mikrotik RouterOS Cloud Core Routers: Versiot 1016, 1036, ja 1072

Netgear DGN2200

Netgear R6400

Netgear R7000

Netgear R8000

Netgear WNR1000

Netgear WNR2000

QNAP TS251

QNAP TS439 Pro

Muut QNAP NAS laitteet, joissa käytetään QTS ohjelmistoa

TP-Link R600VPN

 

Viestintäviraston ohjeet laitteiden käyttäjille:

1) Yllä listattujen laitteiden omistajien on syytä palauttaa laite tehdasasetuksille. Näin mahdollinen haittaohjelma poistuu laitteesta.

2) Asenna laitteeseen samalla valmistajan uusin saatavilla oleva päivitys. Seuraa milloin uusia päivityksiä on saatavilla ja asenna ne.

3) Muuta oletustunnukset ja salasanat laadukkaisiin salasanoihin.

4) Poista etähallinta laitteesta mikäli et sitä tarvitse.

5) Mikäli mahdollista, estä laitteeseen pääsy palomuurilla.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto/CASEZY

 

Kategoriat: Yrittäjät

Viestintävirasto varoittaa: Kehittynyt haittaohjelma leviää näissä laitteissa

Yrittäjät uutisarkisto - 25. Toukokuu 2018 - 6:30

Viestintävirasto varoittaa koti- ja pienyritysreitittimien käyttäjiä kehittyneestä VPNFilter-haittaohjelmasta.

Arvioiden mukaan haittaohjelma on saastuttanut jo noin 500 000 päätelaitetta 54 maassa.

Haittaohjelma voi kuunnella reitittimen läpi menevää liikennettä mukaan lukien salasanat, sitä voidaan myös käyttää ponnahduslautana sisäverkkoon suuntautuvissa hyökkäyksissä.

Haittaohjelmassa on moduuli, jonka avulla voi myös kuunnella laitteen läpi menevää teollisuusautomaatiossa käytettyä Modbus-liikennettä.

VPNFilterin avulla hyökkääjä voi tehdä päätelaitteesta toimimattoman ja sen palauttaminen toimintakuntoiseksi voi olla mahdotonta.

Viestintäviraston mukaan haittaohjelmasta on löydetty yhtäläisyyksiä vuonna 2015 Ukrainan sähköverkkoihin tunkeutumisessa käytetyn BlackEnergy -haittaohjelman kanssa.

Viestintävirasto selvittää mahdollisia haittaohjelman saastuttamia uhreja Suomesta ja kontaktoi nämä teleoperaattoreiden kautta.

Käyttää oletustunnuksia ja salasanoja

Haittaohjelma leviää laitteisiin käyttäen laitteiden tunnettuja haavoittuvuuksia, sekä oletustunnuksia ja salasanoja.

Ensimmäisessä vaiheessa laite saastutetaan ohjelmalla, joka hakee laitteeseen varsinaisen haittaohjelmakomponentin. Vaiheen yksi haittaohjelma pysyy laitteessa myös laitteen uudelleen käynnistyksen jälkeen. Toisen vaiheen haittaohjelman saa kuitenkin poistettua laitteesta uudelleenkäynnistämällä sen.

Tietoturvayhtiö Symantecin mukaan VPNFilter pystyy saastuttamaan seuraavia reititinlaitteita:

Linksys E1200

Linksys E2500

Linksys WRVS4400N

Mikrotik RouterOS Cloud Core Routers: Versiot 1016, 1036, ja 1072

Netgear DGN2200

Netgear R6400

Netgear R7000

Netgear R8000

Netgear WNR1000

Netgear WNR2000

QNAP TS251

QNAP TS439 Pro

Muut QNAP NAS laitteet, joissa käytetään QTS ohjelmistoa

TP-Link R600VPN

 

Viestintäviraston ohjeet laitteiden käyttäjille:

1) Yllä listattujen laitteiden omistajien on syytä palauttaa laite tehdasasetuksille. Näin mahdollinen haittaohjelma poistuu laitteesta.

2) Asenna laitteeseen samalla valmistajan uusin saatavilla oleva päivitys. Seuraa milloin uusia päivityksiä on saatavilla ja asenna ne.

3) Muuta oletustunnukset ja salasanat laadukkaisiin salasanoihin.

4) Poista etähallinta laitteesta mikäli et sitä tarvitse.

5) Mikäli mahdollista, estä laitteeseen pääsy palomuurilla.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto/CASEZY

 

Kategoriat: Yrittäjät

Viestintävirasto varoittaa: Kehittynyt haittaohjelma leviää näissä laitteissa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 25. Toukokuu 2018 - 6:30

Viestintävirasto varoittaa koti- ja pienyritysreitittimien käyttäjiä kehittyneestä VPNFilter-haittaohjelmasta.

Arvioiden mukaan haittaohjelma on saastuttanut jo noin 500 000 päätelaitetta 54 maassa.

Haittaohjelma voi kuunnella reitittimen läpi menevää liikennettä mukaan lukien salasanat, sitä voidaan myös käyttää ponnahduslautana sisäverkkoon suuntautuvissa hyökkäyksissä.

Haittaohjelmassa on moduuli, jonka avulla voi myös kuunnella laitteen läpi menevää teollisuusautomaatiossa käytettyä Modbus-liikennettä.

VPNFilterin avulla hyökkääjä voi tehdä päätelaitteesta toimimattoman ja sen palauttaminen toimintakuntoiseksi voi olla mahdotonta.

Viestintäviraston mukaan haittaohjelmasta on löydetty yhtäläisyyksiä vuonna 2015 Ukrainan sähköverkkoihin tunkeutumisessa käytetyn BlackEnergy -haittaohjelman kanssa.

Viestintävirasto selvittää mahdollisia haittaohjelman saastuttamia uhreja Suomesta ja kontaktoi nämä teleoperaattoreiden kautta.

Käyttää oletustunnuksia ja salasanoja

Haittaohjelma leviää laitteisiin käyttäen laitteiden tunnettuja haavoittuvuuksia, sekä oletustunnuksia ja salasanoja.

Ensimmäisessä vaiheessa laite saastutetaan ohjelmalla, joka hakee laitteeseen varsinaisen haittaohjelmakomponentin. Vaiheen yksi haittaohjelma pysyy laitteessa myös laitteen uudelleen käynnistyksen jälkeen. Toisen vaiheen haittaohjelman saa kuitenkin poistettua laitteesta uudelleenkäynnistämällä sen.

Tietoturvayhtiö Symantecin mukaan VPNFilter pystyy saastuttamaan seuraavia reititinlaitteita:

Linksys E1200

Linksys E2500

Linksys WRVS4400N

Mikrotik RouterOS Cloud Core Routers: Versiot 1016, 1036, ja 1072

Netgear DGN2200

Netgear R6400

Netgear R7000

Netgear R8000

Netgear WNR1000

Netgear WNR2000

QNAP TS251

QNAP TS439 Pro

Muut QNAP NAS laitteet, joissa käytetään QTS ohjelmistoa

TP-Link R600VPN

 

Viestintäviraston ohjeet laitteiden käyttäjille:

1) Yllä listattujen laitteiden omistajien on syytä palauttaa laite tehdasasetuksille. Näin mahdollinen haittaohjelma poistuu laitteesta.

2) Asenna laitteeseen samalla valmistajan uusin saatavilla oleva päivitys. Seuraa milloin uusia päivityksiä on saatavilla ja asenna ne.

3) Muuta oletustunnukset ja salasanat laadukkaisiin salasanoihin.

4) Poista etähallinta laitteesta mikäli et sitä tarvitse.

5) Mikäli mahdollista, estä laitteeseen pääsy palomuurilla.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto/CASEZY

 

Kategoriat: Yrittäjät

Klassikkoautoilla pääkaupunkiseudun Vuoden nuoreksi yrittäjäksi

Yrittäjät tiedotteet - 24. Toukokuu 2018 - 17:30

Pääkaupunkiseudun Vuoden 2018 nuoreksi yrittäjäksi on valittu Oskari Åvall. Åvallin yritys on Grips Garage Oy. Yritys on erikoistunut erityisesti englantilaisten klassikkoautojen entisöintiin, huoltoon ja myyntiin.

Åvall aloitti kunnostamaan isänsä maahantuomaa vuoden 1956 MG MGA Roadsteria 18-vuotiaana. Entisöintiin meni puolitoista vuotta aikaa. Tarkka työ kannatti ja auto sai mm. näyttelypalkinnon. Sana taitavasta entisöijästä lähti kiertämään.

Entisöintitöitä alkoi tulla niin paljon, että Åvall perusti oman yrityksen 20-vuotiaana.

Kymmenen vuotta myöhemmin Grips Garage työllistää Åvallin lisäksi viisi kokopäiväistä sekä kaksi osa-aikaista työntekijää. Liikevaihto on tällä hetkellä hieman yli puoli miljoonaa euroa.

Korjaamolla tehdään kaikki muut auton kunnostustyöt paitsi maalaus ja kromaus. Ne teetetään alihankkijoilla Suomessa.

Yritys on myös tehnyt yhteistyötä e-Drive Retron kanssa. Tarkoituksena on tuoda ensimmäisenä Suomessa asiakkaille mahdollisuus hankkia aito vanha klassikkoauto varustettuna sähkömoottorilla.

Tulevaisuuden Åvall näkee positiivisena. Hän sanoo tietävänsä tarkalleen, mitä tulee tekemään. Uudet rekrytoinnitkaan eivät enää pelota.

Harrastuksesta Suomen johtavaksi entisöintiyritykseksi jalostunut toiminta on Oskari Åvallin intohimo. Vapaa-aikanaankin hän tekee museoajoneuvotarkastuksia Autohistorialliselle Seuralle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Lempinen, Vantaan Yrittäjät

 

Kategoriat: Yrittäjät

Klassikkoautoilla pääkaupunkiseudun Vuoden nuoreksi yrittäjäksi

Yrittäjät uutisarkisto - 24. Toukokuu 2018 - 17:30

Pääkaupunkiseudun Vuoden 2018 nuoreksi yrittäjäksi on valittu Oskari Åvall. Åvallin yritys on Grips Garage Oy. Yritys on erikoistunut erityisesti englantilaisten klassikkoautojen entisöintiin, huoltoon ja myyntiin.

Åvall aloitti kunnostamaan isänsä maahantuomaa vuoden 1956 MG MGA Roadsteria 18-vuotiaana. Entisöintiin meni puolitoista vuotta aikaa. Tarkka työ kannatti ja auto sai mm. näyttelypalkinnon. Sana taitavasta entisöijästä lähti kiertämään.

Entisöintitöitä alkoi tulla niin paljon, että Åvall perusti oman yrityksen 20-vuotiaana.

Kymmenen vuotta myöhemmin Grips Garage työllistää Åvallin lisäksi viisi kokopäiväistä sekä kaksi osa-aikaista työntekijää. Liikevaihto on tällä hetkellä hieman yli puoli miljoonaa euroa.

Korjaamolla tehdään kaikki muut auton kunnostustyöt paitsi maalaus ja kromaus. Ne teetetään alihankkijoilla Suomessa.

Yritys on myös tehnyt yhteistyötä e-Drive Retron kanssa. Tarkoituksena on tuoda ensimmäisenä Suomessa asiakkaille mahdollisuus hankkia aito vanha klassikkoauto varustettuna sähkömoottorilla.

Tulevaisuuden Åvall näkee positiivisena. Hän sanoo tietävänsä tarkalleen, mitä tulee tekemään. Uudet rekrytoinnitkaan eivät enää pelota.

Harrastuksesta Suomen johtavaksi entisöintiyritykseksi jalostunut toiminta on Oskari Åvallin intohimo. Vapaa-aikanaankin hän tekee museoajoneuvotarkastuksia Autohistorialliselle Seuralle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Lempinen, Vantaan Yrittäjät

 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä