• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Yrittäjät: Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen parantaisi työllisyyttä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Elokuu 2018 - 16:38

Hallitus linjasi viime huhtikuun kehysriihessä, että työsopimuslakiin valmistellaan muutos, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Lausuntoaika esitysluonnoksesta päättyi tänään. 

Esityksen mukaan jatkossa alle 20 työntekijän yrityksissä työntekijän voisi irtisanoa vähemmästä työvelvoitteen laiminlyönnistä tai rikkomisesta tai epäasiallisesta käyttäytymisetä kuin nyt, jos se vaikeuttaisi työnantajan tai työyhteisön toimintaa tai horjuttaisi työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta. Lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voitaisi pitää työnantajan kannalta kohtuullisena. Työntekijälle pitäisi antaa varoituksella mahdollisuus korjata tilanne.

– Erityisesti pienissä yrityksissä työsuhdeturvaa koskevat säännökset ovat ongelma: yrittäjä tekee työt usein mieluummin itse kuin ottaa työllistämisen riskin. Vaikka nyt esitettävillä muutoksilla helpotetaan työsopimuslain irtisanomiseen liittyviä perusteita ja menettelyitä, todellisuudessa kyse on työllistämisen helpottamisesta, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Uudistus auttaisi erityisesti työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia

Palkansaajajärjestöt ovat arvostelleet esitystä, vaatineet lakihankkeen hautaamista ja väittäneet, että ei ole mitään näyttöä siitä, että irtisanomisen helpottaminen pienyrityksissä auttaisi nostamaan kokonaistyöllisyyttä.

– Irtisanomissuojan heikentäminen lisää rekrytointien ja irtisanomisten virtaa. Tämä parantaa työttömien ja työvoiman ulkopuolelta tulevien mahdollisuuksia työllistyä, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo. 

– Suojan heikentäminen nostaa myös yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden nousu taas pitkällä aikavälillä johtaa työllisyyden lisääntymiseen ja sitä kautta vaikutus talouskasvuun muodostuu positiiviseksi, Kuismanen sanoo.

Myös esityksen vaikutusarviointeja koskevista selvityksistä käy ilmi, että nyt esitettävän kaltainen pienten yritysten lievempi sääntely on perusteltua, koska pienet yritykset ovat normaalisti herkempiä työsuhdeturvan aiheuttamille kustannuksille kuin suuremmat yritykset. Irtisanomissuoja siis vaikuttaa enemmän nimenomaan pienten yritysten rekrytointeihin. 

37 prosenttia pk-yrityksistä olisi valmis työllistämään enemmän, jos muutos toteutuu

Suomen Yrittäjien keväällä 2017 toteuttamaan kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä 37 prosenttia totesi olevansa valmis palkkaamaan uusia työntekijöitä, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin.

– Lisäksi on hyvä muistaa, että työvoiman vaihtuvuuden lisääntyminen edistää osaamisen leviämistä ja lisää todennäköisyyttä, että työntekijät päätyvät lopulta sellaisiin työtehtäviin, joissa heidän taitonsa ovat tehokkaassa käytössä, Kuismanen huomauttaa.

Vaatimus irtisanomisperusteen asiallisuudesta pitäisi riittää

Suomen Yrittäjät esittää lausunnossaan, että lain jatkovalmistelussa tehtäisiin muutoksia, joilla parannetaan sääntelyn vaikuttavuutta ja selkeyttä.

– Selkeintä olisi poistaa laista vaatimus irtisanomisperusteen painavuudesta ja edellyttää ainoastaan asiallista syytä. Lisäksi on varmistettava se, että uusia säännöksiä on mahdollista soveltaa huolimatta mahdollisista työehtosopimusten laista poikkeavista määräyksistä. Vain näin voidaan taata, että muutoksilla saadaan todellisuudessa aikaan haluttu vaikutus, Janne Makkula sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Hittipeli siivitti oululaisen verkkokaupan hurjaan kasvuun – "tietokonepelaaminen herännyt uuteen kukoistukseen"

Yrittäjät tiedotteet - 16. Elokuu 2018 - 14:15

Käytettyjä pelitietokoneita ja kannettavia tietokoneita myyvän oululaisen Taitonetti Oy:n liikevaihto kaksinkertaistui viime tilikaudella. Liikevaihto ylitti neljän miljoonan euron rajan.

Taitonetti Oy:n toimitusjohtaja Mikko Veijola löytää pari merkittävää tekijää noin 100 prosentin vuosikasvun taustalta.

– Vahvan kasvun taustalla on muun muassa erikoistuminen käytettyihin pelikoneisiin. Tietokonepelaaminen on herännyt uuteen kukoistukseen supersuositun Fortnite-pelin myötä, Veijola toteaa.

Taitonetin pelikoneet on rakennettu yhdistämällä prosessoriltaan tehokkaisiin käytettyihin yrityskoneisiin pelaamiseen sopivat uudet näytönohjaimet. Käytetyn pelikoneen hinta on jopa puolet vastaavan tehoisesta uudesta koneesta.

– Youtube on täynnä pelaajien tekemiä videoita. Jos nopeasti haluaa tietää, kuinka pelit pyörivät pelikoneella, hyvä vinkki on, että laittaa Youtubeen hakusanaksi koneen prosessorin, näytönohjaimen ja pelin nimen, vinkkaa Veijola.

Toinen merkittävä kysynnän kasvattaja on ylioppilaiden tietokoneen tarpeen valtava kasvu ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen myötä.

– Uudet koneet eivät välttämättä ole Abitti-yhteensopivia. Me olemme markkinoinnissa ja tuotevalikoimassa huomioneet lukio-opiskelijat. Myös hintaerot opiskelijoiden suosimissa pienemmissä ja kevyemmissä kannettavissa ovat uusien ja käytettyjen välillä huomattavat, toteaa Veijola.

Kivijalkamyymälän sekä verkkokaupan ohella yritys myy tietokoneita myös Ruotsiin. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hittipeli siivitti oululaisen verkkokaupan hurjaan kasvuun – "tietokonepelaaminen herännyt uuteen kukoistukseen"

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Elokuu 2018 - 14:15

Käytettyjä pelitietokoneita ja kannettavia tietokoneita myyvän oululaisen Taitonetti Oy:n liikevaihto kaksinkertaistui viime tilikaudella. Liikevaihto ylitti neljän miljoonan euron rajan.

Taitonetti Oy:n toimitusjohtaja Mikko Veijola löytää pari merkittävää tekijää noin 100 prosentin vuosikasvun taustalta.

– Vahvan kasvun taustalla on muun muassa erikoistuminen käytettyihin pelikoneisiin. Tietokonepelaaminen on herännyt uuteen kukoistukseen supersuositun Fortnite-pelin myötä, Veijola toteaa.

Taitonetin pelikoneet on rakennettu yhdistämällä prosessoriltaan tehokkaisiin käytettyihin yrityskoneisiin pelaamiseen sopivat uudet näytönohjaimet. Käytetyn pelikoneen hinta on jopa puolet vastaavan tehoisesta uudesta koneesta.

– Youtube on täynnä pelaajien tekemiä videoita. Jos nopeasti haluaa tietää, kuinka pelit pyörivät pelikoneella, hyvä vinkki on, että laittaa Youtubeen hakusanaksi koneen prosessorin, näytönohjaimen ja pelin nimen, vinkkaa Veijola.

Toinen merkittävä kysynnän kasvattaja on ylioppilaiden tietokoneen tarpeen valtava kasvu ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen myötä.

– Uudet koneet eivät välttämättä ole Abitti-yhteensopivia. Me olemme markkinoinnissa ja tuotevalikoimassa huomioneet lukio-opiskelijat. Myös hintaerot opiskelijoiden suosimissa pienemmissä ja kevyemmissä kannettavissa ovat uusien ja käytettyjen välillä huomattavat, toteaa Veijola.

Kivijalkamyymälän sekä verkkokaupan ohella yritys myy tietokoneita myös Ruotsiin. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hittipeli siivitti oululaisen verkkokaupan hurjaan kasvuun – "tietokonepelaaminen herännyt uuteen kukoistukseen"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Elokuu 2018 - 14:15

Käytettyjä pelitietokoneita ja kannettavia tietokoneita myyvän oululaisen Taitonetti Oy:n liikevaihto kaksinkertaistui viime tilikaudella. Liikevaihto ylitti neljän miljoonan euron rajan.

Taitonetti Oy:n toimitusjohtaja Mikko Veijola löytää pari merkittävää tekijää noin 100 prosentin vuosikasvun taustalta.

– Vahvan kasvun taustalla on muun muassa erikoistuminen käytettyihin pelikoneisiin. Tietokonepelaaminen on herännyt uuteen kukoistukseen supersuositun Fortnite-pelin myötä, Veijola toteaa.

Taitonetin pelikoneet on rakennettu yhdistämällä prosessoriltaan tehokkaisiin käytettyihin yrityskoneisiin pelaamiseen sopivat uudet näytönohjaimet. Käytetyn pelikoneen hinta on jopa puolet vastaavan tehoisesta uudesta koneesta.

– Youtube on täynnä pelaajien tekemiä videoita. Jos nopeasti haluaa tietää, kuinka pelit pyörivät pelikoneella, hyvä vinkki on, että laittaa Youtubeen hakusanaksi koneen prosessorin, näytönohjaimen ja pelin nimen, vinkkaa Veijola.

Toinen merkittävä kysynnän kasvattaja on ylioppilaiden tietokoneen tarpeen valtava kasvu ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen myötä.

– Uudet koneet eivät välttämättä ole Abitti-yhteensopivia. Me olemme markkinoinnissa ja tuotevalikoimassa huomioneet lukio-opiskelijat. Myös hintaerot opiskelijoiden suosimissa pienemmissä ja kevyemmissä kannettavissa ovat uusien ja käytettyjen välillä huomattavat, toteaa Veijola.

Kivijalkamyymälän sekä verkkokaupan ohella yritys myy tietokoneita myös Ruotsiin. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Moninkertaisen maailmanmestarin yritys ja suosikkilaulajan levy-yhtiö ponnistivat parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät tiedotteet - 16. Elokuu 2018 - 12:49

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 10.8.-16.8. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 133 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 3,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 1,1 miljoonaa euroa.

Listalta löytyy muun muassa rallin moninkertaisen maailmanmestarin Tommi Mäkisen rallitalli, Tommi Mäkinen Racing Oy. Vuonna 2004 perustettu yhtiö teki 67 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 8,6 miljoonan euron tuloksen.

Rallin MM-sarjassa Mäkinen luotsaa japanilaisen Toyotan rallitallia.

– Kukaan ei pysty itse tekemään mitään, mutta kaikki on mahdollista, kun ympärillä on riittävästi viisaita päitä, Mäkinen totesi viime vuoden heinäkuussa Kauppalehdelle.

– Kun kaikki kehitetään itse, on jätettävä vapautta avoimelle keskustelulle ja ideoiden kehittämiselle. Muuten ei synny mitään uutta, hän luonnehti.

AAA-listalle on noussut myös helsinkiläinen levy-yhtiö Yume Records. Vuonna 2011 perustettu yhtiö on tuottanut useita laulaja-lauluntekijä Saara Aallon albumeja. Aalto nousi suuren yleisön tietoisuuteen kykykilpailujen kautta. Hän edusti Suomea tämän vuoden Euroviisuissa.

Yume Records teki 219 000 euron liikevaihdolla tulosta 68 000 euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

 

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ALAVIESKA Suomen Energianeuvonta Oyj 2011 280000 28000   ASKOLA GAS Systems, Finland Oy 1994 753000 187000   ASKOLA Kuljetus Jari Halmetoja Oy 2007 212000 62000   ESPOO Tupamaalarit Oy 2015 647000 81000   ESPOO Oy No Probs Ab 2010 321000 138000   ESPOO Ziehl-Abegg Finland Oy 2005 4859000 350000   ESPOO Hendell Aviation Oy 2004 600000 128000   ESPOO Työterveyspalvelut Medihanska Oy 2003 243000 59000   EURA Ari Nummela Oy 1994 415000 124000   EURA Sijoitusyhtiö Vekoto Oy 2004 865000 390000   FORSSA Forssan Hifikulma Oy 1999 1878000 55000   HAAPAJÄRVI Kari Kukkakorpi Oy 2001 406000 43000   HAMINA Evonik Silica Finland Oy 2004 38643000 58065000   HAUSJÄRVI Vihreä Kosmetiikka Finland Oy 2007 671000 45000   HEINOLA Artistiasu Oy 1993 533000 30000   HELSINKI Asianajotoimisto Oili Kela Oy 2014 454000 66000   HELSINKI CapMan Real Estate I Ky 2005 2464000 -15398000   HELSINKI Hovila Oy 1973 2746000 161000   HELSINKI Jaakko Puro Oy 1989 712000 320000   HELSINKI NIXI Marketing & Adventures Oy 2016 204000 106000   HELSINKI Oy Premier Brands Ltd 2013 241000 17000   HELSINKI PKS-Car Oy 2015 540000 62000   HELSINKI Aava Terveyspalvelut Oy 1966 70499000 4391000   HELSINKI Antti Ihamäki Oy 1991 215000 63000   HELSINKI Arctinar Oy 1988 281000 20000   HELSINKI Axopar Boats Oy 2014 29248000 4497000   HELSINKI Morning Glory Co. Oy 2016 235000 2083000   HELSINKI Mr Goodfood Oy 2013 1270000 115000   HELSINKI SJT-Rakennus Oy 2000 3404000 446000   HELSINKI Kamppus Oy 1996 518000 406000   HELSINKI Kiviconstruction Oy 2000 2021000 72000   HELSINKI Nordic Deco Oy 1992 197000 14000   HELSINKI Proveko Oy 2016 177000 54000   HELSINKI Suomen Pohjavesitekniikka Oy 1982 640000 503000   HELSINKI Tarkkanen Oy 1981 1156000 165000   HELSINKI Du Pont Suomi Oy 1997 5706000 951000   HELSINKI Ejerco Oy 1992 201000 103000   HELSINKI Eristyskartio Oy 2016 849000 201000   HELSINKI Nordic Envicon Oy 1988 1200000 65000   HELSINKI Osmo Repo Kiinteistöhoito Oy 1992 471000 35000   HELSINKI Perfect Home Oy 2010 1322000 118000   HELSINKI Slottsbacken Oy Ab 2004 190000 101000   HELSINKI Yritysvalmennus Logosgroup Oy 2008 198000 74000   HELSINKI Yume Records Oy 2011 219000 68000   HOLLOLA Herralan Saha Oy 1960 4924000 5236000   IMATRA Molkentin Oy 1968 580000 100000   INARI Arctic Future Oy 2006 1092000 42000   JOENSUU JJ&B Palvelut Oy 2016 456000 59000   JUVA Wilmanhelmi Oy 2014 809000 75000   JYVÄSKYLÄ Rakennusliike Seiska Oy 1968 10431000 299000   JYVÄSKYLÄ Tommi Mäkinen Racing Oy 2004 67699000 8593000   JYVÄSKYLÄ Osuuskunta Dimangia Innovations 2015 190000 18000   JÄRVENPÄÄ Jarmila Oy 1999 299000 143000   JÄRVENPÄÄ Teknotyö-Kuumasinkitys Oy 1989 6852000 1548000   JÄRVENPÄÄ TT Autopesu Oy 2013 217000 15000   KAARINA Hevoslääkärikeskus Hippomedi Oy 2012 682000 46000   KAJAANI Saneeraustekniikka Sartek Oy 1989 2396000 107000   KAUSTINEN Linttiturve Oy 2011 234000 101000   KEMPELE Simsonar Oy 2009 247000 96000   KERAVA FirePro Palokatko Oy 2016 1794000 228000   KERAVA TT Estate Oy 2016 1502000 231000   KIRKKONUMMI Perhekoti Anna & Matti Oy 2015 329000 130000   KIRKKONUMMI Eviman Oy 1990 202000 19000   KOKKOLA Rkl. A.Salonen Oy 1976 8916000 722000   KONTIOLAHTI Kontio-Energia Osuuskunta 1998 1179000 156000   KOSKI TL Sähköasennus Jouko Kujala Oy 1993 186000 11000   KOTKA Sol Trivium Oy 2016 354000 212000   KOTKA Insinööritoimisto Astecon Oy 1994 244000 166000   KOUVOLA Kuumic Oy 1992 742000 132000   KUOPIO Innolact Group Oy 2006 931000 67000   KUOPIO Rakennustyöt K. Rönkkö Oy 2005 583000 38000   KURIKKA J.A Toivola Oy 2009 332000 11000   KUUSAMO Metsäurakointi Ervasti Oy 2001 1570000 321000   LAHTI Originator Oy 1976 4788000 449000   LAHTI RestaMara Oy 2016 763000 42000   LAHTI Lahden Lomarakenne Oy 1995 454000 60000   LAHTI Mecanor Oy 1992 188000 243000   LEMPÄÄLÄ RPV Profile Oy 2016 510000 426000   LIMINKA Kempeleen Siirtokuljetus Oy 1992 8856000 929000   LOPPI Rakennus A. Ahola Oy 2008 182000 25000   MIKKELI Desipio Oy 2003 477000 81000   MUSTASAARI Hinauskuljetus Lähdekorpi Oy 1989 593000 142000   MUURAME Seppo Kärnä Oy 1999 837000 152000   MÄNTSÄLÄ Suomen Prolaite Oy 2008 963000 68000   MÄNTTÄ-VILPPULA Maanrakennus Siiro Oy 1976 680000 60000   NAANTALI Agentur Arne & Mirja Holmberg Oy 2013 8928000 830000   NIVALA Nivalan Grillikioski Lis-Mari Oy 2003 1118000 14000   NURMIJÄRVI Rakennuspalvelu Kyösti Vesterinen Oy 2002 1196000 147000   NURMIJÄRVI K.Tornack Oy 1985 315000 39000   OULU Metonmäen Auto Oy 2013 275000 26000   OULU PH Bros Oy 2004 197000 51000   OULU AISPRO Oy 2011 1528000 204000   OULU Isännöintipalvelu Hannu Maunu Oy 1984 384000 197000   OULU Oy Ylivoimala Ab 2010 1171000 350000   OULU Dentella Oy 2007 295000 21000   OULU Sähköpalvelu Jari ja Pasi Oy 2016 1421000 122000   PORI Yyterin autohuolto Oy 1991 526000 270000   PORI Desenhor Oy 2016 259000 139000   PORVOO Oy Painotalo tt-urex Ab 2006 803000 52000   PYHÄJÄRVI Pyhäsalmi Mine Oy 2001 129107000 54537000   PÖYTYÄ H. Hurmerinta Oy 2012 498000 104000   RAASEPORI Oy Transport Sjöman Ab 1992 1484000 331000   RAASEPORI Ralf Jung Ab 2000 1783000 560000   RAUMA Auttajat Oy 2015 508000 59000   ROVANIEMI Santa Rauta Oy 1998 10672000 454000   SASTAMALA Omset Oy 2004 590000 142000   SASTAMALA RAUROS OY 2005 627000 47000   SASTAMALA Kaukokiito Oy Vammala 1990 1224000 195000   SEINÄJOKI Seinäjoen Silmälasimarket Oy 1995 285000 38000   TAMPERE Halime Oy 2012 842000 62000   TAMPERE Levytyö Särkinen Oy 2009 12322000 787000   TAMPERE Tamrav Oy 2016 3364000 706000   TAMPERE LV-Keinoset Oy 2002 249000 8000   TAMPERE Trestima Oy 2012 506000 134000   TAMPERE Haltu Oy 2010 1010000 135000   TAMPERE Sarikum Oy 2005 307000 28000   TURKU Arorak Oy 1998 617000 76000   TURKU Asianajotoimisto Pontus Lindberg & Co Oy 1993 359000 120000   TURKU Empirica Finland Oy 2015 358000 30000   TURKU PakuAir Oy 2016 817000 101000   TURKU MARITIME TK 2016 274000 45000   TURKU VS:n Rappaus ja Maalaus Oy 1993 1373000 82000   TURKU LTJ-Rakennusliike Oy 2000 1158000 112000   TUUSULA SF Finimex Oy 2000 300000 47000   TUUSULA EK-Kaide Oy 2014 1830000 128000   TUUSULA Kouruset Oy 1993 1294000 447000   TUUSULA Motor Group Finland Oy 2015 2258000 204000   ULVILA Kuljetus Mika Merisalo Oy 2006 366000 58000   UUSIKAUPUNKI AH-Control Oy 1997 680000 247000   VANTAA Maxirak Oy 2004 561000 66000   VANTAA SiVaVi-Rakentajat Oy 2014 187000 49000   VANTAA Flyygeli & Pianohuolto Oy 1985 174000 12000   VETELI Rakennusliike KaPe Oy 2009 530000 88000              
Kategoriat: Yrittäjät

Moninkertaisen maailmanmestarin yritys ja suosikkilaulajan levy-yhtiö ponnistivat parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Elokuu 2018 - 12:49

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 10.8.-16.8. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 133 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 3,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 1,1 miljoonaa euroa.

Listalta löytyy muun muassa rallin moninkertaisen maailmanmestarin Tommi Mäkisen rallitalli, Tommi Mäkinen Racing Oy. Vuonna 2004 perustettu yhtiö teki 67 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 8,6 miljoonan euron tuloksen.

Rallin MM-sarjassa Mäkinen luotsaa japanilaisen Toyotan rallitallia.

– Kukaan ei pysty itse tekemään mitään, mutta kaikki on mahdollista, kun ympärillä on riittävästi viisaita päitä, Mäkinen totesi viime vuoden heinäkuussa Kauppalehdelle.

– Kun kaikki kehitetään itse, on jätettävä vapautta avoimelle keskustelulle ja ideoiden kehittämiselle. Muuten ei synny mitään uutta, hän luonnehti.

AAA-listalle on noussut myös helsinkiläinen levy-yhtiö Yume Records. Vuonna 2011 perustettu yhtiö on tuottanut useita laulaja-lauluntekijä Saara Aallon albumeja. Aalto nousi suuren yleisön tietoisuuteen kykykilpailujen kautta. Hän edusti Suomea tämän vuoden Euroviisuissa.

Yume Records teki 219 000 euron liikevaihdolla tulosta 68 000 euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

 

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ALAVIESKA Suomen Energianeuvonta Oyj 2011 280000 28000   ASKOLA GAS Systems, Finland Oy 1994 753000 187000   ASKOLA Kuljetus Jari Halmetoja Oy 2007 212000 62000   ESPOO Tupamaalarit Oy 2015 647000 81000   ESPOO Oy No Probs Ab 2010 321000 138000   ESPOO Ziehl-Abegg Finland Oy 2005 4859000 350000   ESPOO Hendell Aviation Oy 2004 600000 128000   ESPOO Työterveyspalvelut Medihanska Oy 2003 243000 59000   EURA Ari Nummela Oy 1994 415000 124000   EURA Sijoitusyhtiö Vekoto Oy 2004 865000 390000   FORSSA Forssan Hifikulma Oy 1999 1878000 55000   HAAPAJÄRVI Kari Kukkakorpi Oy 2001 406000 43000   HAMINA Evonik Silica Finland Oy 2004 38643000 58065000   HAUSJÄRVI Vihreä Kosmetiikka Finland Oy 2007 671000 45000   HEINOLA Artistiasu Oy 1993 533000 30000   HELSINKI Asianajotoimisto Oili Kela Oy 2014 454000 66000   HELSINKI CapMan Real Estate I Ky 2005 2464000 -15398000   HELSINKI Hovila Oy 1973 2746000 161000   HELSINKI Jaakko Puro Oy 1989 712000 320000   HELSINKI NIXI Marketing & Adventures Oy 2016 204000 106000   HELSINKI Oy Premier Brands Ltd 2013 241000 17000   HELSINKI PKS-Car Oy 2015 540000 62000   HELSINKI Aava Terveyspalvelut Oy 1966 70499000 4391000   HELSINKI Antti Ihamäki Oy 1991 215000 63000   HELSINKI Arctinar Oy 1988 281000 20000   HELSINKI Axopar Boats Oy 2014 29248000 4497000   HELSINKI Morning Glory Co. Oy 2016 235000 2083000   HELSINKI Mr Goodfood Oy 2013 1270000 115000   HELSINKI SJT-Rakennus Oy 2000 3404000 446000   HELSINKI Kamppus Oy 1996 518000 406000   HELSINKI Kiviconstruction Oy 2000 2021000 72000   HELSINKI Nordic Deco Oy 1992 197000 14000   HELSINKI Proveko Oy 2016 177000 54000   HELSINKI Suomen Pohjavesitekniikka Oy 1982 640000 503000   HELSINKI Tarkkanen Oy 1981 1156000 165000   HELSINKI Du Pont Suomi Oy 1997 5706000 951000   HELSINKI Ejerco Oy 1992 201000 103000   HELSINKI Eristyskartio Oy 2016 849000 201000   HELSINKI Nordic Envicon Oy 1988 1200000 65000   HELSINKI Osmo Repo Kiinteistöhoito Oy 1992 471000 35000   HELSINKI Perfect Home Oy 2010 1322000 118000   HELSINKI Slottsbacken Oy Ab 2004 190000 101000   HELSINKI Yritysvalmennus Logosgroup Oy 2008 198000 74000   HELSINKI Yume Records Oy 2011 219000 68000   HOLLOLA Herralan Saha Oy 1960 4924000 5236000   IMATRA Molkentin Oy 1968 580000 100000   INARI Arctic Future Oy 2006 1092000 42000   JOENSUU JJ&B Palvelut Oy 2016 456000 59000   JUVA Wilmanhelmi Oy 2014 809000 75000   JYVÄSKYLÄ Rakennusliike Seiska Oy 1968 10431000 299000   JYVÄSKYLÄ Tommi Mäkinen Racing Oy 2004 67699000 8593000   JYVÄSKYLÄ Osuuskunta Dimangia Innovations 2015 190000 18000   JÄRVENPÄÄ Jarmila Oy 1999 299000 143000   JÄRVENPÄÄ Teknotyö-Kuumasinkitys Oy 1989 6852000 1548000   JÄRVENPÄÄ TT Autopesu Oy 2013 217000 15000   KAARINA Hevoslääkärikeskus Hippomedi Oy 2012 682000 46000   KAJAANI Saneeraustekniikka Sartek Oy 1989 2396000 107000   KAUSTINEN Linttiturve Oy 2011 234000 101000   KEMPELE Simsonar Oy 2009 247000 96000   KERAVA FirePro Palokatko Oy 2016 1794000 228000   KERAVA TT Estate Oy 2016 1502000 231000   KIRKKONUMMI Perhekoti Anna & Matti Oy 2015 329000 130000   KIRKKONUMMI Eviman Oy 1990 202000 19000   KOKKOLA Rkl. A.Salonen Oy 1976 8916000 722000   KONTIOLAHTI Kontio-Energia Osuuskunta 1998 1179000 156000   KOSKI TL Sähköasennus Jouko Kujala Oy 1993 186000 11000   KOTKA Sol Trivium Oy 2016 354000 212000   KOTKA Insinööritoimisto Astecon Oy 1994 244000 166000   KOUVOLA Kuumic Oy 1992 742000 132000   KUOPIO Innolact Group Oy 2006 931000 67000   KUOPIO Rakennustyöt K. Rönkkö Oy 2005 583000 38000   KURIKKA J.A Toivola Oy 2009 332000 11000   KUUSAMO Metsäurakointi Ervasti Oy 2001 1570000 321000   LAHTI Originator Oy 1976 4788000 449000   LAHTI RestaMara Oy 2016 763000 42000   LAHTI Lahden Lomarakenne Oy 1995 454000 60000   LAHTI Mecanor Oy 1992 188000 243000   LEMPÄÄLÄ RPV Profile Oy 2016 510000 426000   LIMINKA Kempeleen Siirtokuljetus Oy 1992 8856000 929000   LOPPI Rakennus A. Ahola Oy 2008 182000 25000   MIKKELI Desipio Oy 2003 477000 81000   MUSTASAARI Hinauskuljetus Lähdekorpi Oy 1989 593000 142000   MUURAME Seppo Kärnä Oy 1999 837000 152000   MÄNTSÄLÄ Suomen Prolaite Oy 2008 963000 68000   MÄNTTÄ-VILPPULA Maanrakennus Siiro Oy 1976 680000 60000   NAANTALI Agentur Arne & Mirja Holmberg Oy 2013 8928000 830000   NIVALA Nivalan Grillikioski Lis-Mari Oy 2003 1118000 14000   NURMIJÄRVI Rakennuspalvelu Kyösti Vesterinen Oy 2002 1196000 147000   NURMIJÄRVI K.Tornack Oy 1985 315000 39000   OULU Metonmäen Auto Oy 2013 275000 26000   OULU PH Bros Oy 2004 197000 51000   OULU AISPRO Oy 2011 1528000 204000   OULU Isännöintipalvelu Hannu Maunu Oy 1984 384000 197000   OULU Oy Ylivoimala Ab 2010 1171000 350000   OULU Dentella Oy 2007 295000 21000   OULU Sähköpalvelu Jari ja Pasi Oy 2016 1421000 122000   PORI Yyterin autohuolto Oy 1991 526000 270000   PORI Desenhor Oy 2016 259000 139000   PORVOO Oy Painotalo tt-urex Ab 2006 803000 52000   PYHÄJÄRVI Pyhäsalmi Mine Oy 2001 129107000 54537000   PÖYTYÄ H. Hurmerinta Oy 2012 498000 104000   RAASEPORI Oy Transport Sjöman Ab 1992 1484000 331000   RAASEPORI Ralf Jung Ab 2000 1783000 560000   RAUMA Auttajat Oy 2015 508000 59000   ROVANIEMI Santa Rauta Oy 1998 10672000 454000   SASTAMALA Omset Oy 2004 590000 142000   SASTAMALA RAUROS OY 2005 627000 47000   SASTAMALA Kaukokiito Oy Vammala 1990 1224000 195000   SEINÄJOKI Seinäjoen Silmälasimarket Oy 1995 285000 38000   TAMPERE Halime Oy 2012 842000 62000   TAMPERE Levytyö Särkinen Oy 2009 12322000 787000   TAMPERE Tamrav Oy 2016 3364000 706000   TAMPERE LV-Keinoset Oy 2002 249000 8000   TAMPERE Trestima Oy 2012 506000 134000   TAMPERE Haltu Oy 2010 1010000 135000   TAMPERE Sarikum Oy 2005 307000 28000   TURKU Arorak Oy 1998 617000 76000   TURKU Asianajotoimisto Pontus Lindberg & Co Oy 1993 359000 120000   TURKU Empirica Finland Oy 2015 358000 30000   TURKU PakuAir Oy 2016 817000 101000   TURKU MARITIME TK 2016 274000 45000   TURKU VS:n Rappaus ja Maalaus Oy 1993 1373000 82000   TURKU LTJ-Rakennusliike Oy 2000 1158000 112000   TUUSULA SF Finimex Oy 2000 300000 47000   TUUSULA EK-Kaide Oy 2014 1830000 128000   TUUSULA Kouruset Oy 1993 1294000 447000   TUUSULA Motor Group Finland Oy 2015 2258000 204000   ULVILA Kuljetus Mika Merisalo Oy 2006 366000 58000   UUSIKAUPUNKI AH-Control Oy 1997 680000 247000   VANTAA Maxirak Oy 2004 561000 66000   VANTAA SiVaVi-Rakentajat Oy 2014 187000 49000   VANTAA Flyygeli & Pianohuolto Oy 1985 174000 12000   VETELI Rakennusliike KaPe Oy 2009 530000 88000              
Kategoriat: Yrittäjät

Moninkertaisen maailmanmestarin yritys ja suosikkilaulajan levy-yhtiö ponnistivat parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Elokuu 2018 - 12:49

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 10.8.-16.8. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 133 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 3,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 1,1 miljoonaa euroa.

Listalta löytyy muun muassa rallin moninkertaisen maailmanmestarin Tommi Mäkisen rallitalli, Tommi Mäkinen Racing Oy. Vuonna 2004 perustettu yhtiö teki 67 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 8,6 miljoonan euron tuloksen.

Rallin MM-sarjassa Mäkinen luotsaa japanilaisen Toyotan rallitallia.

– Kukaan ei pysty itse tekemään mitään, mutta kaikki on mahdollista, kun ympärillä on riittävästi viisaita päitä, Mäkinen totesi viime vuoden heinäkuussa Kauppalehdelle.

– Kun kaikki kehitetään itse, on jätettävä vapautta avoimelle keskustelulle ja ideoiden kehittämiselle. Muuten ei synny mitään uutta, hän luonnehti.

AAA-listalle on noussut myös helsinkiläinen levy-yhtiö Yume Records. Vuonna 2011 perustettu yhtiö on tuottanut useita laulaja-lauluntekijä Saara Aallon albumeja. Aalto nousi suuren yleisön tietoisuuteen kykykilpailujen kautta. Hän edusti Suomea tämän vuoden Euroviisuissa.

Yume Records teki 219 000 euron liikevaihdolla tulosta 68 000 euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

 

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ALAVIESKA Suomen Energianeuvonta Oyj 2011 280000 28000   ASKOLA GAS Systems, Finland Oy 1994 753000 187000   ASKOLA Kuljetus Jari Halmetoja Oy 2007 212000 62000   ESPOO Tupamaalarit Oy 2015 647000 81000   ESPOO Oy No Probs Ab 2010 321000 138000   ESPOO Ziehl-Abegg Finland Oy 2005 4859000 350000   ESPOO Hendell Aviation Oy 2004 600000 128000   ESPOO Työterveyspalvelut Medihanska Oy 2003 243000 59000   EURA Ari Nummela Oy 1994 415000 124000   EURA Sijoitusyhtiö Vekoto Oy 2004 865000 390000   FORSSA Forssan Hifikulma Oy 1999 1878000 55000   HAAPAJÄRVI Kari Kukkakorpi Oy 2001 406000 43000   HAMINA Evonik Silica Finland Oy 2004 38643000 58065000   HAUSJÄRVI Vihreä Kosmetiikka Finland Oy 2007 671000 45000   HEINOLA Artistiasu Oy 1993 533000 30000   HELSINKI Asianajotoimisto Oili Kela Oy 2014 454000 66000   HELSINKI CapMan Real Estate I Ky 2005 2464000 -15398000   HELSINKI Hovila Oy 1973 2746000 161000   HELSINKI Jaakko Puro Oy 1989 712000 320000   HELSINKI NIXI Marketing & Adventures Oy 2016 204000 106000   HELSINKI Oy Premier Brands Ltd 2013 241000 17000   HELSINKI PKS-Car Oy 2015 540000 62000   HELSINKI Aava Terveyspalvelut Oy 1966 70499000 4391000   HELSINKI Antti Ihamäki Oy 1991 215000 63000   HELSINKI Arctinar Oy 1988 281000 20000   HELSINKI Axopar Boats Oy 2014 29248000 4497000   HELSINKI Morning Glory Co. Oy 2016 235000 2083000   HELSINKI Mr Goodfood Oy 2013 1270000 115000   HELSINKI SJT-Rakennus Oy 2000 3404000 446000   HELSINKI Kamppus Oy 1996 518000 406000   HELSINKI Kiviconstruction Oy 2000 2021000 72000   HELSINKI Nordic Deco Oy 1992 197000 14000   HELSINKI Proveko Oy 2016 177000 54000   HELSINKI Suomen Pohjavesitekniikka Oy 1982 640000 503000   HELSINKI Tarkkanen Oy 1981 1156000 165000   HELSINKI Du Pont Suomi Oy 1997 5706000 951000   HELSINKI Ejerco Oy 1992 201000 103000   HELSINKI Eristyskartio Oy 2016 849000 201000   HELSINKI Nordic Envicon Oy 1988 1200000 65000   HELSINKI Osmo Repo Kiinteistöhoito Oy 1992 471000 35000   HELSINKI Perfect Home Oy 2010 1322000 118000   HELSINKI Slottsbacken Oy Ab 2004 190000 101000   HELSINKI Yritysvalmennus Logosgroup Oy 2008 198000 74000   HELSINKI Yume Records Oy 2011 219000 68000   HOLLOLA Herralan Saha Oy 1960 4924000 5236000   IMATRA Molkentin Oy 1968 580000 100000   INARI Arctic Future Oy 2006 1092000 42000   JOENSUU JJ&B Palvelut Oy 2016 456000 59000   JUVA Wilmanhelmi Oy 2014 809000 75000   JYVÄSKYLÄ Rakennusliike Seiska Oy 1968 10431000 299000   JYVÄSKYLÄ Tommi Mäkinen Racing Oy 2004 67699000 8593000   JYVÄSKYLÄ Osuuskunta Dimangia Innovations 2015 190000 18000   JÄRVENPÄÄ Jarmila Oy 1999 299000 143000   JÄRVENPÄÄ Teknotyö-Kuumasinkitys Oy 1989 6852000 1548000   JÄRVENPÄÄ TT Autopesu Oy 2013 217000 15000   KAARINA Hevoslääkärikeskus Hippomedi Oy 2012 682000 46000   KAJAANI Saneeraustekniikka Sartek Oy 1989 2396000 107000   KAUSTINEN Linttiturve Oy 2011 234000 101000   KEMPELE Simsonar Oy 2009 247000 96000   KERAVA FirePro Palokatko Oy 2016 1794000 228000   KERAVA TT Estate Oy 2016 1502000 231000   KIRKKONUMMI Perhekoti Anna & Matti Oy 2015 329000 130000   KIRKKONUMMI Eviman Oy 1990 202000 19000   KOKKOLA Rkl. A.Salonen Oy 1976 8916000 722000   KONTIOLAHTI Kontio-Energia Osuuskunta 1998 1179000 156000   KOSKI TL Sähköasennus Jouko Kujala Oy 1993 186000 11000   KOTKA Sol Trivium Oy 2016 354000 212000   KOTKA Insinööritoimisto Astecon Oy 1994 244000 166000   KOUVOLA Kuumic Oy 1992 742000 132000   KUOPIO Innolact Group Oy 2006 931000 67000   KUOPIO Rakennustyöt K. Rönkkö Oy 2005 583000 38000   KURIKKA J.A Toivola Oy 2009 332000 11000   KUUSAMO Metsäurakointi Ervasti Oy 2001 1570000 321000   LAHTI Originator Oy 1976 4788000 449000   LAHTI RestaMara Oy 2016 763000 42000   LAHTI Lahden Lomarakenne Oy 1995 454000 60000   LAHTI Mecanor Oy 1992 188000 243000   LEMPÄÄLÄ RPV Profile Oy 2016 510000 426000   LIMINKA Kempeleen Siirtokuljetus Oy 1992 8856000 929000   LOPPI Rakennus A. Ahola Oy 2008 182000 25000   MIKKELI Desipio Oy 2003 477000 81000   MUSTASAARI Hinauskuljetus Lähdekorpi Oy 1989 593000 142000   MUURAME Seppo Kärnä Oy 1999 837000 152000   MÄNTSÄLÄ Suomen Prolaite Oy 2008 963000 68000   MÄNTTÄ-VILPPULA Maanrakennus Siiro Oy 1976 680000 60000   NAANTALI Agentur Arne & Mirja Holmberg Oy 2013 8928000 830000   NIVALA Nivalan Grillikioski Lis-Mari Oy 2003 1118000 14000   NURMIJÄRVI Rakennuspalvelu Kyösti Vesterinen Oy 2002 1196000 147000   NURMIJÄRVI K.Tornack Oy 1985 315000 39000   OULU Metonmäen Auto Oy 2013 275000 26000   OULU PH Bros Oy 2004 197000 51000   OULU AISPRO Oy 2011 1528000 204000   OULU Isännöintipalvelu Hannu Maunu Oy 1984 384000 197000   OULU Oy Ylivoimala Ab 2010 1171000 350000   OULU Dentella Oy 2007 295000 21000   OULU Sähköpalvelu Jari ja Pasi Oy 2016 1421000 122000   PORI Yyterin autohuolto Oy 1991 526000 270000   PORI Desenhor Oy 2016 259000 139000   PORVOO Oy Painotalo tt-urex Ab 2006 803000 52000   PYHÄJÄRVI Pyhäsalmi Mine Oy 2001 129107000 54537000   PÖYTYÄ H. Hurmerinta Oy 2012 498000 104000   RAASEPORI Oy Transport Sjöman Ab 1992 1484000 331000   RAASEPORI Ralf Jung Ab 2000 1783000 560000   RAUMA Auttajat Oy 2015 508000 59000   ROVANIEMI Santa Rauta Oy 1998 10672000 454000   SASTAMALA Omset Oy 2004 590000 142000   SASTAMALA RAUROS OY 2005 627000 47000   SASTAMALA Kaukokiito Oy Vammala 1990 1224000 195000   SEINÄJOKI Seinäjoen Silmälasimarket Oy 1995 285000 38000   TAMPERE Halime Oy 2012 842000 62000   TAMPERE Levytyö Särkinen Oy 2009 12322000 787000   TAMPERE Tamrav Oy 2016 3364000 706000   TAMPERE LV-Keinoset Oy 2002 249000 8000   TAMPERE Trestima Oy 2012 506000 134000   TAMPERE Haltu Oy 2010 1010000 135000   TAMPERE Sarikum Oy 2005 307000 28000   TURKU Arorak Oy 1998 617000 76000   TURKU Asianajotoimisto Pontus Lindberg & Co Oy 1993 359000 120000   TURKU Empirica Finland Oy 2015 358000 30000   TURKU PakuAir Oy 2016 817000 101000   TURKU MARITIME TK 2016 274000 45000   TURKU VS:n Rappaus ja Maalaus Oy 1993 1373000 82000   TURKU LTJ-Rakennusliike Oy 2000 1158000 112000   TUUSULA SF Finimex Oy 2000 300000 47000   TUUSULA EK-Kaide Oy 2014 1830000 128000   TUUSULA Kouruset Oy 1993 1294000 447000   TUUSULA Motor Group Finland Oy 2015 2258000 204000   ULVILA Kuljetus Mika Merisalo Oy 2006 366000 58000   UUSIKAUPUNKI AH-Control Oy 1997 680000 247000   VANTAA Maxirak Oy 2004 561000 66000   VANTAA SiVaVi-Rakentajat Oy 2014 187000 49000   VANTAA Flyygeli & Pianohuolto Oy 1985 174000 12000   VETELI Rakennusliike KaPe Oy 2009 530000 88000              
Kategoriat: Yrittäjät

Neljä murtoiskua Sarin kahvilaan vuoden sisällä – "nyt riitti"

Yrittäjät tiedotteet - 16. Elokuu 2018 - 10:52

Sari Liehu perusti Sarin Kotikahvilan Kuhmoisiin, eteläiseen Keski-Suomeen, 12 vuotta sitten.

– Ravintolakoulun käyneenä pidin leipomisesta ja ruuanlaitosta. Anniskeluravintolasta en välittänyt. Olin ensin vuokralla, sitten ostin paikan itselleni, Liehu muistelee.

Kahvilatoiminnan ohessa hän toimitti tarjottavia yksityistilaisuuksiin, asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.

– Olen yrittänyt jaksaa ja venyä, Liehu huokaisee.

Vuosi sitten syksyllä Kotikahvila joutui ensimmäisen kerran murtautujen kohteeksi, kahtena perättäisenä yönä.

– Ensimmäisenä yönä joku ilmeisesti keskeytti puuhat, mutta seuraavana yönä tekijä tai tekijät tunkeutuivat sisälle saakka. Viereisestä ompelimosta he saivat saaliikseen pohjakassan, Liehu kertoo.

– Talvi meni kuitenkin ihan kivasti, kuntakin sai valaistuksen kuntoon.

"Poliisi otti sormenjäljet vasta kun sitä itse pyysin"

Sitten koitti uusi kesä ja kahvilamurrot saivat jatkoa.

Liehu ei ole tyytyväinen poliisin toimintaan.

– Tuntuu siltä, ettei mitään tutkita, jos en itse sitä pyydä. Viime syksyn pohjakassasta ottivat sormenjäljet vasta kun sitä ehdotimme. Pirulauta sentään, jos minun pitää olla poliisi, yrittäjä, leipoja, kokki, siivooja ja tukkurikin, hän puuskahtaa.

– Kesäkuun tapauksessa tuulikaapista löytyi meidän keittiöveitsi. Poliisi ilmoitti, ettei kahvilassa ole käyty sisällä saakka, mutta totesin, etteivät meidän veitset kävele itsestään. Siinä mahdollisesti olevat sormenjäljet ovat joko tiskaajan ja/tai epäillyn tekijän, Liehu kertoo.

Tuorein murtoisku oli viime tiistain välisenä yönä. Kahvilan pohjakassa päätyi rikollisten käsiin. Liehun mukaan mahdollinen tekijä saattaa olla tallentunut naapuriliikkeen valvontakameraan.

– Nuukuuksissani en ole itse omia kameroita laittanut. Olen vanhoillisena ihmisenä opettanut omille lapsilleni, ettei toisen tavaraa sovi ottaa.

 

 

Tiistain jälkeen Sarin Kotikahvila on pitänyt ovensa suljettuna.

– No niin, paljon on 12 vuoden aikana keritty monenmoista touhuamaan, kiitos asiakkaille. Viimeisen vuoden aikana on henkistä puolta koeteltu moneen kertaan, murrot on aina paljon muutakin kuin pelkkä ovien tai ikkunoiden rikkomista ja mahdollisten tavaroiden viemistä, se on aina kolaus ihmiseen ja loukkaa sekä luo epäluottamuksen kaikkeen. Nyt on aika laittaa lappu luukulle ja etsiä uutta jatkajaa, ei ole enää mielekästä tehdä työtä jos joku sitä on vähän väliä sabotoimassa. Näin ollen kahvila on toistaiseksi suljettu, luvatut tilaukset toimitetaan. Lämpimin kiitoksin Sari, yrittäjä kirjoitti Kotikahvilansa Facebook-sivuille.

– Kahvila on kiinni niin kauan kunnes tekijät ilmoittautuvat minulle tai poliisille. Tai sitten kahvilalle löytyy uusi omistaja. Nyt riitti, näin olen päättänyt, Liehu vahvistaa Yrittäjät.fi:lle.

Asiakkaat ovat toivottaneet yrittäjälle voimia ja jaksamista.

– Viimeisimmän tapauksen jälkeen en uskaltanut enää yksin mennä aamulla kahvilaan.

– Kuukausi sitten teippasin murtoreiän umpeen pahvilla, mutta jäin yöksi kahvilaan. En rohjennut jättää pahvista ovea yön ajaksi. Se oli aika pelottava yö, jokainen rasahdus havahdutti. Ihan hullua pelätä henkensä edestä, Liehu sanoo.

Vaikka kahvila sulkikin ovensa, ei Liehu aio lopettaa toiminimeään.

– On kiva valmistaa asiakkaille juhlia. Se on monipuolista työtä. Tänäänkin on kokoustarjoiluja ja viikonloppuna isommat syntymäpäivät, Liehu toteaa.

Kotikahvilan murroista uutisoi Kuhmoisten Sanomat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Sarin Kotikahvilan Facebook-sivut

 

Kategoriat: Yrittäjät

Neljä murtoiskua Sarin kahvilaan vuoden sisällä – "nyt riitti"

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Elokuu 2018 - 10:52

Sari Liehu perusti Sarin Kotikahvilan Kuhmoisiin, eteläiseen Keski-Suomeen, 12 vuotta sitten.

– Ravintolakoulun käyneenä pidin leipomisesta ja ruuanlaitosta. Anniskeluravintolasta en välittänyt. Olin ensin vuokralla, sitten ostin paikan itselleni, Liehu muistelee.

Kahvilatoiminnan ohessa hän toimitti tarjottavia yksityistilaisuuksiin, asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.

– Olen yrittänyt jaksaa ja venyä, Liehu huokaisee.

Vuosi sitten syksyllä Kotikahvila joutui ensimmäisen kerran murtautujen kohteeksi, kahtena perättäisenä yönä.

– Ensimmäisenä yönä joku ilmeisesti keskeytti puuhat, mutta seuraavana yönä tekijä tai tekijät tunkeutuivat sisälle saakka. Viereisestä ompelimosta he saivat saaliikseen pohjakassan, Liehu kertoo.

– Talvi meni kuitenkin ihan kivasti, kuntakin sai valaistuksen kuntoon.

"Poliisi otti sormenjäljet vasta kun sitä itse pyysin"

Sitten koitti uusi kesä ja kahvilamurrot saivat jatkoa.

Liehu ei ole tyytyväinen poliisin toimintaan.

– Tuntuu siltä, ettei mitään tutkita, jos en itse sitä pyydä. Viime syksyn pohjakassasta ottivat sormenjäljet vasta kun sitä ehdotimme. Pirulauta sentään, jos minun pitää olla poliisi, yrittäjä, leipoja, kokki, siivooja ja tukkurikin, hän puuskahtaa.

– Kesäkuun tapauksessa tuulikaapista löytyi meidän keittiöveitsi. Poliisi ilmoitti, ettei kahvilassa ole käyty sisällä saakka, mutta totesin, etteivät meidän veitset kävele itsestään. Siinä mahdollisesti olevat sormenjäljet ovat joko tiskaajan ja/tai epäillyn tekijän, Liehu kertoo.

Tuorein murtoisku oli viime tiistain välisenä yönä. Kahvilan pohjakassa päätyi rikollisten käsiin. Liehun mukaan mahdollinen tekijä saattaa olla tallentunut naapuriliikkeen valvontakameraan.

– Nuukuuksissani en ole itse omia kameroita laittanut. Olen vanhoillisena ihmisenä opettanut omille lapsilleni, ettei toisen tavaraa sovi ottaa.

 

 

Tiistain jälkeen Sarin Kotikahvila on pitänyt ovensa suljettuna.

– No niin, paljon on 12 vuoden aikana keritty monenmoista touhuamaan, kiitos asiakkaille. Viimeisen vuoden aikana on henkistä puolta koeteltu moneen kertaan, murrot on aina paljon muutakin kuin pelkkä ovien tai ikkunoiden rikkomista ja mahdollisten tavaroiden viemistä, se on aina kolaus ihmiseen ja loukkaa sekä luo epäluottamuksen kaikkeen. Nyt on aika laittaa lappu luukulle ja etsiä uutta jatkajaa, ei ole enää mielekästä tehdä työtä jos joku sitä on vähän väliä sabotoimassa. Näin ollen kahvila on toistaiseksi suljettu, luvatut tilaukset toimitetaan. Lämpimin kiitoksin Sari, yrittäjä kirjoitti Kotikahvilansa Facebook-sivuille.

– Kahvila on kiinni niin kauan kunnes tekijät ilmoittautuvat minulle tai poliisille. Tai sitten kahvilalle löytyy uusi omistaja. Nyt riitti, näin olen päättänyt, Liehu vahvistaa Yrittäjät.fi:lle.

Asiakkaat ovat toivottaneet yrittäjälle voimia ja jaksamista.

– Viimeisimmän tapauksen jälkeen en uskaltanut enää yksin mennä aamulla kahvilaan.

– Kuukausi sitten teippasin murtoreiän umpeen pahvilla, mutta jäin yöksi kahvilaan. En rohjennut jättää pahvista ovea yön ajaksi. Se oli aika pelottava yö, jokainen rasahdus havahdutti. Ihan hullua pelätä henkensä edestä, Liehu sanoo.

Vaikka kahvila sulkikin ovensa, ei Liehu aio lopettaa toiminimeään.

– On kiva valmistaa asiakkaille juhlia. Se on monipuolista työtä. Tänäänkin on kokoustarjoiluja ja viikonloppuna isommat syntymäpäivät, Liehu toteaa.

Kotikahvilan murroista uutisoi Kuhmoisten Sanomat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Sarin Kotikahvilan Facebook-sivut

 

Kategoriat: Yrittäjät

Neljä murtoiskua Sarin kahvilaan vuoden sisällä – "nyt riitti"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Elokuu 2018 - 10:52

Sari Liehu perusti Sarin Kotikahvilan Kuhmoisiin, eteläiseen Keski-Suomeen, 12 vuotta sitten.

– Ravintolakoulun käyneenä pidin leipomisesta ja ruuanlaitosta. Anniskeluravintolasta en välittänyt. Olin ensin vuokralla, sitten ostin paikan itselleni, Liehu muistelee.

Kahvilatoiminnan ohessa hän toimitti tarjottavia yksityistilaisuuksiin, asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.

– Olen yrittänyt jaksaa ja venyä, Liehu huokaisee.

Vuosi sitten syksyllä Kotikahvila joutui ensimmäisen kerran murtautujen kohteeksi, kahtena perättäisenä yönä.

– Ensimmäisenä yönä joku ilmeisesti keskeytti puuhat, mutta seuraavana yönä tekijä tai tekijät tunkeutuivat sisälle saakka. Viereisestä ompelimosta he saivat saaliikseen pohjakassan, Liehu kertoo.

– Talvi meni kuitenkin ihan kivasti, kuntakin sai valaistuksen kuntoon.

"Poliisi otti sormenjäljet vasta kun sitä itse pyysin"

Sitten koitti uusi kesä ja kahvilamurrot saivat jatkoa.

Liehu ei ole tyytyväinen poliisin toimintaan.

– Tuntuu siltä, ettei mitään tutkita, jos en itse sitä pyydä. Viime syksyn pohjakassasta ottivat sormenjäljet vasta kun sitä ehdotimme. Pirulauta sentään, jos minun pitää olla poliisi, yrittäjä, leipoja, kokki, siivooja ja tukkurikin, hän puuskahtaa.

– Kesäkuun tapauksessa tuulikaapista löytyi meidän keittiöveitsi. Poliisi ilmoitti, ettei kahvilassa ole käyty sisällä saakka, mutta totesin, etteivät meidän veitset kävele itsestään. Siinä mahdollisesti olevat sormenjäljet ovat joko tiskaajan ja/tai epäillyn tekijän, Liehu kertoo.

Tuorein murtoisku oli viime tiistain välisenä yönä. Kahvilan pohjakassa päätyi rikollisten käsiin. Liehun mukaan mahdollinen tekijä saattaa olla tallentunut naapuriliikkeen valvontakameraan.

– Nuukuuksissani en ole itse omia kameroita laittanut. Olen vanhoillisena ihmisenä opettanut omille lapsilleni, ettei toisen tavaraa sovi ottaa.

 

 

Tiistain jälkeen Sarin Kotikahvila on pitänyt ovensa suljettuna.

– No niin, paljon on 12 vuoden aikana keritty monenmoista touhuamaan, kiitos asiakkaille. Viimeisen vuoden aikana on henkistä puolta koeteltu moneen kertaan, murrot on aina paljon muutakin kuin pelkkä ovien tai ikkunoiden rikkomista ja mahdollisten tavaroiden viemistä, se on aina kolaus ihmiseen ja loukkaa sekä luo epäluottamuksen kaikkeen. Nyt on aika laittaa lappu luukulle ja etsiä uutta jatkajaa, ei ole enää mielekästä tehdä työtä jos joku sitä on vähän väliä sabotoimassa. Näin ollen kahvila on toistaiseksi suljettu, luvatut tilaukset toimitetaan. Lämpimin kiitoksin Sari, yrittäjä kirjoitti Kotikahvilansa Facebook-sivuille.

– Kahvila on kiinni niin kauan kunnes tekijät ilmoittautuvat minulle tai poliisille. Tai sitten kahvilalle löytyy uusi omistaja. Nyt riitti, näin olen päättänyt, Liehu vahvistaa Yrittäjät.fi:lle.

Asiakkaat ovat toivottaneet yrittäjälle voimia ja jaksamista.

– Viimeisimmän tapauksen jälkeen en uskaltanut enää yksin mennä aamulla kahvilaan.

– Kuukausi sitten teippasin murtoreiän umpeen pahvilla, mutta jäin yöksi kahvilaan. En rohjennut jättää pahvista ovea yön ajaksi. Se oli aika pelottava yö, jokainen rasahdus havahdutti. Ihan hullua pelätä henkensä edestä, Liehu sanoo.

Vaikka kahvila sulkikin ovensa, ei Liehu aio lopettaa toiminimeään.

– On kiva valmistaa asiakkaille juhlia. Se on monipuolista työtä. Tänäänkin on kokoustarjoiluja ja viikonloppuna isommat syntymäpäivät, Liehu toteaa.

Kotikahvilan murroista uutisoi Kuhmoisten Sanomat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Sarin Kotikahvilan Facebook-sivut

 

Kategoriat: Yrittäjät

Älä tee rekrytoinnissa näitä virheitä – "älyttömän iso brändiriski"

Yrittäjät tiedotteet - 16. Elokuu 2018 - 8:42

Suuryrityksillä on valtavasti resursseja houkutella parhaita osaajia, mutta mitä pk-yrittäjä voi tehdä saadakseen yrityksensä näkyville rekrytointikamppailuissa?

Paljonkin, sanoo rekrytointiin erikoistuneen Jobillan operatiivinen johtaja Henri Nordström.

Mutta mikä on oikea tapa ja paikka?

– Pk-yrityksen perinteisissä kanavissa julkaisema työpaikkailmoitus jää pieneksi ja tuntemattomaksi, jos vieressä on jonkun suuryrityksen rekrytointi-ilmoitus samasta positiosta, Nordström myöntää.

Sitten on muu markkinointi ja mainonta.

– Lehti- tai muiden mainoskampanjoiden toteuttaminen, tv-mainonnasta puhumattakaan, on mahdotonta.

Digitaalinen kohdennettu mainonta onnistuu kuitenkin jopa kymmenillä tai sadoilla euroilla.

– Silloin on tiedettävä mihin mainos kohdennetaan, minne kävijä sieltä mainoksesta ohjataan.

Nordströmin mukaan yksi tapa voisi olla pk-yrityksen henkilökunnan esittely esimerkiksi yrityksen nettisivuilla.

– Porukka voisi olla esillä omilla kasvoillaan ja kertoa, minkälaista on työskentely kyseisessä yrityksessä, miksi he viihtyvät siellä. Sellainen viesti vetoaa paremmin kuin suuren korporaation ääni.

"Ei pitkiä kysymyslistoja"

Aalto-yliopiston opiskelija- ja alumnijärjestöjen omistaman Atalentin teettämän kyselytutkimuksen mukaan työnhakijat toivovat työnantajan viestivän aktiivisesti rekryprosessin etenemisestä. Tutkimus on luettavissa täältä.

– Monet hakijat kokevat perinteisen työnhakuprosessin kankeaksi ja vaikeaksi. Vähän kuin joissakin verkkokaupoissa, joissa ostaminen on monen napinpainalluksen takana. Vaikka yrityksellä olisi kuinka hyvä brändi ja makeaa mainontaa, niin hakemus voi jäädä lähettämättä, jos yhteyden avaaminen rekrytoijaan on vaikeaa.

Hakijatulvan keskellä yritykseltä saattaa kulua liikaa aikaa prosessista viestimiseen.

– Neuvoimme erästä asiakasta soittamaan heti potentiaalisille hakijoille. Hyvän hakijan hakemus saapui yritykseen ilta-aikana. Yritys soitti hakijalle seuraavana aamuna ja sopi tapaamisen. Sopimuksen allekirjoitushetkellä hakija sai soiton, jossa toinen firma olisi halunnut palkata hänet. Hitaammalla reagoinnilla olisi jäänyt huipputyyppi saamatta.

Nordström pitää hidasta tai passiivista rekryviestintää "älyttömän isona brändiriskinä".

– Työnhakijat näkevät aika paljon vaivaa. He saattavat kokea, ettei yritys näe vaivaa edes pienen sähköpostiviestin lähettämiseen. Vaikka negatiivinen vastaus tuntuu hakijasta pahalta, niin vastaamattomuus on kymmenen kertaa pahempi. Ja kuluttajabisneksessä kaikki ovat potentiaalisia asiakkaita.

– Markkina on menossa siihen suuntaan, että yrityksen pitäisi vakuuttaa hyvät hakijat, ei ihmisen yritystä.

Ensimmäisessä hakulomakkeessa ei työnhakijaa kannata väsyttää pitkillä kysymyslistoilla.

– Jos jo ansioluettelossa kerrottuja tietoja pyydetään syöttämään vielä toiseen kohtaan, niin se on yritykseltä todella ylimielistä suhtautumista hakijaa kohtaan. Rekrytoijan pitäisi miettiä ne minimitiedot, jotka hän tarvitsee. Jokainen ylimääräinen kysymys vie aikaa.

– Aidosti relevanteilla kysymyksillä yritys muodostaa sen käsityksen, onko kyseisen ihmisen kanssa syytä jatkaa keskustelua työhaastattelussa, Nordström toteaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Älä tee rekrytoinnissa näitä virheitä – "älyttömän iso brändiriski"

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Elokuu 2018 - 8:42

Suuryrityksillä on valtavasti resursseja houkutella parhaita osaajia, mutta mitä pk-yrittäjä voi tehdä saadakseen yrityksensä näkyville rekrytointikamppailuissa?

Paljonkin, sanoo rekrytointiin erikoistuneen Jobillan operatiivinen johtaja Henri Nordström.

Mutta mikä on oikea tapa ja paikka?

– Pk-yrityksen perinteisissä kanavissa julkaisema työpaikkailmoitus jää pieneksi ja tuntemattomaksi, jos vieressä on jonkun suuryrityksen rekrytointi-ilmoitus samasta positiosta, Nordström myöntää.

Sitten on muu markkinointi ja mainonta.

– Lehti- tai muiden mainoskampanjoiden toteuttaminen, tv-mainonnasta puhumattakaan, on mahdotonta.

Digitaalinen kohdennettu mainonta onnistuu kuitenkin jopa kymmenillä tai sadoilla euroilla.

– Silloin on tiedettävä mihin mainos kohdennetaan, minne kävijä sieltä mainoksesta ohjataan.

Nordströmin mukaan yksi tapa voisi olla pk-yrityksen henkilökunnan esittely esimerkiksi yrityksen nettisivuilla.

– Porukka voisi olla esillä omilla kasvoillaan ja kertoa, minkälaista on työskentely kyseisessä yrityksessä, miksi he viihtyvät siellä. Sellainen viesti vetoaa paremmin kuin suuren korporaation ääni.

"Ei pitkiä kysymyslistoja"

Aalto-yliopiston opiskelija- ja alumnijärjestöjen omistaman Atalentin teettämän kyselytutkimuksen mukaan työnhakijat toivovat työnantajan viestivän aktiivisesti rekryprosessin etenemisestä. Tutkimus on luettavissa täältä.

– Monet hakijat kokevat perinteisen työnhakuprosessin kankeaksi ja vaikeaksi. Vähän kuin joissakin verkkokaupoissa, joissa ostaminen on monen napinpainalluksen takana. Vaikka yrityksellä olisi kuinka hyvä brändi ja makeaa mainontaa, niin hakemus voi jäädä lähettämättä, jos yhteyden avaaminen rekrytoijaan on vaikeaa.

Hakijatulvan keskellä yritykseltä saattaa kulua liikaa aikaa prosessista viestimiseen.

– Neuvoimme erästä asiakasta soittamaan heti potentiaalisille hakijoille. Hyvän hakijan hakemus saapui yritykseen ilta-aikana. Yritys soitti hakijalle seuraavana aamuna ja sopi tapaamisen. Sopimuksen allekirjoitushetkellä hakija sai soiton, jossa toinen firma olisi halunnut palkata hänet. Hitaammalla reagoinnilla olisi jäänyt huipputyyppi saamatta.

Nordström pitää hidasta tai passiivista rekryviestintää "älyttömän isona brändiriskinä".

– Työnhakijat näkevät aika paljon vaivaa. He saattavat kokea, ettei yritys näe vaivaa edes pienen sähköpostiviestin lähettämiseen. Vaikka negatiivinen vastaus tuntuu hakijasta pahalta, niin vastaamattomuus on kymmenen kertaa pahempi. Ja kuluttajabisneksessä kaikki ovat potentiaalisia asiakkaita.

– Markkina on menossa siihen suuntaan, että yrityksen pitäisi vakuuttaa hyvät hakijat, ei ihmisen yritystä.

Ensimmäisessä hakulomakkeessa ei työnhakijaa kannata väsyttää pitkillä kysymyslistoilla.

– Jos jo ansioluettelossa kerrottuja tietoja pyydetään syöttämään vielä toiseen kohtaan, niin se on yritykseltä todella ylimielistä suhtautumista hakijaa kohtaan. Rekrytoijan pitäisi miettiä ne minimitiedot, jotka hän tarvitsee. Jokainen ylimääräinen kysymys vie aikaa.

– Aidosti relevanteilla kysymyksillä yritys muodostaa sen käsityksen, onko kyseisen ihmisen kanssa syytä jatkaa keskustelua työhaastattelussa, Nordström toteaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Älä tee rekrytoinnissa näitä virheitä – "älyttömän iso brändiriski"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Elokuu 2018 - 8:42

Suuryrityksillä on valtavasti resursseja houkutella parhaita osaajia, mutta mitä pk-yrittäjä voi tehdä saadakseen yrityksensä näkyville rekrytointikamppailuissa?

Paljonkin, sanoo rekrytointiin erikoistuneen Jobillan operatiivinen johtaja Henri Nordström.

Mutta mikä on oikea tapa ja paikka?

– Pk-yrityksen perinteisissä kanavissa julkaisema työpaikkailmoitus jää pieneksi ja tuntemattomaksi, jos vieressä on jonkun suuryrityksen rekrytointi-ilmoitus samasta positiosta, Nordström myöntää.

Sitten on muu markkinointi ja mainonta.

– Lehti- tai muiden mainoskampanjoiden toteuttaminen, tv-mainonnasta puhumattakaan, on mahdotonta.

Digitaalinen kohdennettu mainonta onnistuu kuitenkin jopa kymmenillä tai sadoilla euroilla.

– Silloin on tiedettävä mihin mainos kohdennetaan, minne kävijä sieltä mainoksesta ohjataan.

Nordströmin mukaan yksi tapa voisi olla pk-yrityksen henkilökunnan esittely esimerkiksi yrityksen nettisivuilla.

– Porukka voisi olla esillä omilla kasvoillaan ja kertoa, minkälaista on työskentely kyseisessä yrityksessä, miksi he viihtyvät siellä. Sellainen viesti vetoaa paremmin kuin suuren korporaation ääni.

"Ei pitkiä kysymyslistoja"

Aalto-yliopiston opiskelija- ja alumnijärjestöjen omistaman Atalentin teettämän kyselytutkimuksen mukaan työnhakijat toivovat työnantajan viestivän aktiivisesti rekryprosessin etenemisestä. Tutkimus on luettavissa täältä.

– Monet hakijat kokevat perinteisen työnhakuprosessin kankeaksi ja vaikeaksi. Vähän kuin joissakin verkkokaupoissa, joissa ostaminen on monen napinpainalluksen takana. Vaikka yrityksellä olisi kuinka hyvä brändi ja makeaa mainontaa, niin hakemus voi jäädä lähettämättä, jos yhteyden avaaminen rekrytoijaan on vaikeaa.

Hakijatulvan keskellä yritykseltä saattaa kulua liikaa aikaa prosessista viestimiseen.

– Neuvoimme erästä asiakasta soittamaan heti potentiaalisille hakijoille. Hyvän hakijan hakemus saapui yritykseen ilta-aikana. Yritys soitti hakijalle seuraavana aamuna ja sopi tapaamisen. Sopimuksen allekirjoitushetkellä hakija sai soiton, jossa toinen firma olisi halunnut palkata hänet. Hitaammalla reagoinnilla olisi jäänyt huipputyyppi saamatta.

Nordström pitää hidasta tai passiivista rekryviestintää "älyttömän isona brändiriskinä".

– Työnhakijat näkevät aika paljon vaivaa. He saattavat kokea, ettei yritys näe vaivaa edes pienen sähköpostiviestin lähettämiseen. Vaikka negatiivinen vastaus tuntuu hakijasta pahalta, niin vastaamattomuus on kymmenen kertaa pahempi. Ja kuluttajabisneksessä kaikki ovat potentiaalisia asiakkaita.

– Markkina on menossa siihen suuntaan, että yrityksen pitäisi vakuuttaa hyvät hakijat, ei ihmisen yritystä.

Ensimmäisessä hakulomakkeessa ei työnhakijaa kannata väsyttää pitkillä kysymyslistoilla.

– Jos jo ansioluettelossa kerrottuja tietoja pyydetään syöttämään vielä toiseen kohtaan, niin se on yritykseltä todella ylimielistä suhtautumista hakijaa kohtaan. Rekrytoijan pitäisi miettiä ne minimitiedot, jotka hän tarvitsee. Jokainen ylimääräinen kysymys vie aikaa.

– Aidosti relevanteilla kysymyksillä yritys muodostaa sen käsityksen, onko kyseisen ihmisen kanssa syytä jatkaa keskustelua työhaastattelussa, Nordström toteaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Verkkokauppiaan bisnes kaventunut rajulla kädellä – "Digimarkkinointi tällä alalla vaatii isoja summia"

Yrittäjät tiedotteet - 15. Elokuu 2018 - 18:11

Silmalasikauppa.fin yrittäjä Matti Hietanen harmittelee, ettei mikroyritys yrityksistä huolimatta saa verkkokaupalleen riittävästi näkyvyyttä, kun alan isot toimijat ”ovat miinoittaneet google adwordsit ja facebookit”.

Hioy Oy:n Matti Hietanen perusti silmälasien verkkokaupan vuonna 2004 jäätyään työttömäksi Salcompilta Kemijärvellä.

– Verkkokaupan markkinoinnissa on semmoinen ongelma, että vaikka ketjut eivät suoranaisesti myy netissä, mutta he ovat miinoittaneet Google Adwordsit ja Facebookit. Heillä on erilaiset resurssit, se hinta, jolla yrityksesi tulisi esille, on nostettu korkeaksi.

Yrityksen alkuvuosina asia oli toisin. Hietanen myi vielä kymmenen vuotta sitten enemmän silmälaseja verkossa, myös yritys oli silloin paremmin näkyvillä hakukoneiden tuloksissa.

– Olemme käyttäneet noin 50 000 euroa sivustoomme sekä Adwordsiin, Facebookiin, ja radiomainontaan jne, eikä tunnettavuutta ole saavutettu oikein mitenkään.

Siihen aikaan moni verkkokauppa oli vain lista tavaroista. Silmalasikauppa.fin varasto päivittyi ja päivittyy aktiivisesti joka päivä, mikä oli vielä uutta vuoden 2004 aikoihin.

Bisnes on kuivunut alta pois, isoksi osaksi Aasiaan

Hietasen Hioy Oy:n hiontapaja ja verkkokauppa työllisti parhaimmillaan kolme työntekijää. Vuonna 2012 lopetti viimeinen työntekijä. Nyt Hietanen on yksinyrittäjä. Vieressä on kuitenkin veljen optikkoliike, jonka reunahiontatyöt Hietanen hoitaa. Veljen, Juha Hietasen, liike Koillis-Optiikka on Hietasten äidin perustama vuonna 1958. Silmälasibisneksessä Matti Hietasen suku oli jo aiemmin, sillä hänen isoisänsä myi silmälaseja jo 1920-luvulla.

– Hioimme vielä vuonna 2014 isoille optikkoketjuille. Käytännössä se työ on siirtynyt ulkomaille. Pahimmillaan tilanne on se, että Aasiassa tehdään reunahiontatyö kehyksiin.

Reunahionta tarkoittaa sitä, että linssit tulevat valmistajilta pyöreinä ja niistä hiotaan reunat. Näin linssit saadaan asettumaan kehyksiin. Hietanen kertoo, ettei Suomessa enää montaa hiontapajaa löydy. Kato on käynyt ja työ on karannut pois halvemman työvoiman maihin.

– Aikoinaan silmälasien valmistuspajoja oli Suomessa noin kymmenkunta.

Asiakastyytyväisyys priimaa

Silmälaseja ei edelleenkään tilata paljoa verkkokaupoista. Vuonna 2016 Näe ry:n mukaan vain alle prosentti liiton kyselyn vastaajista oli ostanut viimeisimmät lasinsa verkosta.

– Hulluinta asiassa on se, että asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä tarjoamiimme palveluihin. Asiakkaidemme antama palaute Facebook-sivuillamme on 4,9/5 tähteä. Voimme olla erittäin tyytyväisiä osaamiseemme, toteaa Matti Hietanen.

Hietanen myi aikoinaan myös piilolaseja, mutta se ei ollut kannattavaa kovan kilpailun vuoksi.

Silmalasikauppa.fi teki itselleen Facebook-sivun vuosi sitten.

– Pienyrittäjän on vaikea löytää kanava, jonka kautta välittää viestiä olemassaolostaan. Minulle on muodostunut kuva silmälasikaupasta, että silmälasit ovat vieläkin statustuotteita. Niiden ostopaikkaa ei kerrota kaverilleen. Viidakkorumpu ei pärise sillä tavalla kuin jossain valmistavarakaupassa.

Hio Oy:n mallisto koostuu ruotsalaisen Scandinavian Frames -merkin kehyksistä, joihin saa varaosia monen vuoden jälkeenkin.

Uuttakin on yritetty

Verkkokaupassa on alusta asti ollut mahdollisuus virtuaalisovitukseen. Tosin se on melko pelkistetty ominaisuus.

Hietanen toteaa, että verkkosivut pitäisi saada uudistettua, mutta yrityksen tilanne on haasteellinen.

– Olen miettinyt, että luopuisin kokonaan silmälasien mynnisä, ja veisin toiminnan kapealle segmentille. Tekisin pelkästään linssien vaihtoja.

Verkkosivusto on kerran uudistettu 14 vuoden aikana isommin.

– Nykyisen sivuston ylläpitäminen on liian kallista. Tarkoitukseni on teetättää uusi kevyempi sivusto.

Kuva: videokaappauskuva/Hioy Oy

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Verkkokauppiaan bisnes kaventunut rajulla kädellä – "Digimarkkinointi tällä alalla vaatii isoja summia"

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Elokuu 2018 - 18:11

Silmalasikauppa.fin yrittäjä Matti Hietanen harmittelee, ettei mikroyritys yrityksistä huolimatta saa verkkokaupalleen riittävästi näkyvyyttä, kun alan isot toimijat ”ovat miinoittaneet google adwordsit ja facebookit”.

Hioy Oy:n Matti Hietanen perusti silmälasien verkkokaupan vuonna 2004 jäätyään työttömäksi Salcompilta Kemijärvellä.

– Verkkokaupan markkinoinnissa on semmoinen ongelma, että vaikka ketjut eivät suoranaisesti myy netissä, mutta he ovat miinoittaneet Google Adwordsit ja Facebookit. Heillä on erilaiset resurssit, se hinta, jolla yrityksesi tulisi esille, on nostettu korkeaksi.

Yrityksen alkuvuosina asia oli toisin. Hietanen myi vielä kymmenen vuotta sitten enemmän silmälaseja verkossa, myös yritys oli silloin paremmin näkyvillä hakukoneiden tuloksissa.

– Olemme käyttäneet noin 50 000 euroa sivustoomme sekä Adwordsiin, Facebookiin, ja radiomainontaan jne, eikä tunnettavuutta ole saavutettu oikein mitenkään.

Siihen aikaan moni verkkokauppa oli vain lista tavaroista. Silmalasikauppa.fin varasto päivittyi ja päivittyy aktiivisesti joka päivä, mikä oli vielä uutta vuoden 2004 aikoihin.

Bisnes on kuivunut alta pois, isoksi osaksi Aasiaan

Hietasen Hioy Oy:n hiontapaja ja verkkokauppa työllisti parhaimmillaan kolme työntekijää. Vuonna 2012 lopetti viimeinen työntekijä. Nyt Hietanen on yksinyrittäjä. Vieressä on kuitenkin veljen optikkoliike, jonka reunahiontatyöt Hietanen hoitaa. Veljen, Juha Hietasen, liike Koillis-Optiikka on Hietasten äidin perustama vuonna 1958. Silmälasibisneksessä Matti Hietasen suku oli jo aiemmin, sillä hänen isoisänsä myi silmälaseja jo 1920-luvulla.

– Hioimme vielä vuonna 2014 isoille optikkoketjuille. Käytännössä se työ on siirtynyt ulkomaille. Pahimmillaan tilanne on se, että Aasiassa tehdään reunahiontatyö kehyksiin.

Reunahionta tarkoittaa sitä, että linssit tulevat valmistajilta pyöreinä ja niistä hiotaan reunat. Näin linssit saadaan asettumaan kehyksiin. Hietanen kertoo, ettei Suomessa enää montaa hiontapajaa löydy. Kato on käynyt ja työ on karannut pois halvemman työvoiman maihin.

– Aikoinaan silmälasien valmistuspajoja oli Suomessa noin kymmenkunta.

Asiakastyytyväisyys priimaa

Silmälaseja ei edelleenkään tilata paljoa verkkokaupoista. Vuonna 2016 Näe ry:n mukaan vain alle prosentti liiton kyselyn vastaajista oli ostanut viimeisimmät lasinsa verkosta.

– Hulluinta asiassa on se, että asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä tarjoamiimme palveluihin. Asiakkaidemme antama palaute Facebook-sivuillamme on 4,9/5 tähteä. Voimme olla erittäin tyytyväisiä osaamiseemme, toteaa Matti Hietanen.

Hietanen myi aikoinaan myös piilolaseja, mutta se ei ollut kannattavaa kovan kilpailun vuoksi.

Silmalasikauppa.fi teki itselleen Facebook-sivun vuosi sitten.

– Pienyrittäjän on vaikea löytää kanava, jonka kautta välittää viestiä olemassaolostaan. Minulle on muodostunut kuva silmälasikaupasta, että silmälasit ovat vieläkin statustuotteita. Niiden ostopaikkaa ei kerrota kaverilleen. Viidakkorumpu ei pärise sillä tavalla kuin jossain valmistavarakaupassa.

Hio Oy:n mallisto koostuu ruotsalaisen Scandinavian Frames -merkin kehyksistä, joihin saa varaosia monen vuoden jälkeenkin.

Uuttakin on yritetty

Verkkokaupassa on alusta asti ollut mahdollisuus virtuaalisovitukseen. Tosin se on melko pelkistetty ominaisuus.

Hietanen toteaa, että verkkosivut pitäisi saada uudistettua, mutta yrityksen tilanne on haasteellinen.

– Olen miettinyt, että luopuisin kokonaan silmälasien mynnisä, ja veisin toiminnan kapealle segmentille. Tekisin pelkästään linssien vaihtoja.

Verkkosivusto on kerran uudistettu 14 vuoden aikana isommin.

– Nykyisen sivuston ylläpitäminen on liian kallista. Tarkoitukseni on teetättää uusi kevyempi sivusto.

Kuva: videokaappauskuva/Hioy Oy

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Verkkokauppiaan bisnes kaventunut rajulla kädellä – "Digimarkkinointi tällä alalla vaatii isoja summia"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 15. Elokuu 2018 - 18:11

Silmalasikauppa.fin yrittäjä Matti Hietanen harmittelee, ettei mikroyritys yrityksistä huolimatta saa verkkokaupalleen riittävästi näkyvyyttä, kun alan isot toimijat ”ovat miinoittaneet google adwordsit ja facebookit”.

Hioy Oy:n Matti Hietanen perusti silmälasien verkkokaupan vuonna 2004 jäätyään työttömäksi Salcompilta Kemijärvellä.

– Verkkokaupan markkinoinnissa on semmoinen ongelma, että vaikka ketjut eivät suoranaisesti myy netissä, mutta he ovat miinoittaneet Google Adwordsit ja Facebookit. Heillä on erilaiset resurssit, se hinta, jolla yrityksesi tulisi esille, on nostettu korkeaksi.

Yrityksen alkuvuosina asia oli toisin. Hietanen myi vielä kymmenen vuotta sitten enemmän silmälaseja verkossa, myös yritys oli silloin paremmin näkyvillä hakukoneiden tuloksissa.

– Olemme käyttäneet noin 50 000 euroa sivustoomme sekä Adwordsiin, Facebookiin, ja radiomainontaan jne, eikä tunnettavuutta ole saavutettu oikein mitenkään.

Siihen aikaan moni verkkokauppa oli vain lista tavaroista. Silmalasikauppa.fin varasto päivittyi ja päivittyy aktiivisesti joka päivä, mikä oli vielä uutta vuoden 2004 aikoihin.

Bisnes on kuivunut alta pois, isoksi osaksi Aasiaan

Hietasen Hioy Oy:n hiontapaja ja verkkokauppa työllisti parhaimmillaan kolme työntekijää. Vuonna 2012 lopetti viimeinen työntekijä. Nyt Hietanen on yksinyrittäjä. Vieressä on kuitenkin veljen optikkoliike, jonka reunahiontatyöt Hietanen hoitaa. Veljen, Juha Hietasen, liike Koillis-Optiikka on Hietasten äidin perustama vuonna 1958. Silmälasibisneksessä Matti Hietasen suku oli jo aiemmin, sillä hänen isoisänsä myi silmälaseja jo 1920-luvulla.

– Hioimme vielä vuonna 2014 isoille optikkoketjuille. Käytännössä se työ on siirtynyt ulkomaille. Pahimmillaan tilanne on se, että Aasiassa tehdään reunahiontatyö kehyksiin.

Reunahionta tarkoittaa sitä, että linssit tulevat valmistajilta pyöreinä ja niistä hiotaan reunat. Näin linssit saadaan asettumaan kehyksiin. Hietanen kertoo, ettei Suomessa enää montaa hiontapajaa löydy. Kato on käynyt ja työ on karannut pois halvemman työvoiman maihin.

– Aikoinaan silmälasien valmistuspajoja oli Suomessa noin kymmenkunta.

Asiakastyytyväisyys priimaa

Silmälaseja ei edelleenkään tilata paljoa verkkokaupoista. Vuonna 2016 Näe ry:n mukaan vain alle prosentti liiton kyselyn vastaajista oli ostanut viimeisimmät lasinsa verkosta.

– Hulluinta asiassa on se, että asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä tarjoamiimme palveluihin. Asiakkaidemme antama palaute Facebook-sivuillamme on 4,9/5 tähteä. Voimme olla erittäin tyytyväisiä osaamiseemme, toteaa Matti Hietanen.

Hietanen myi aikoinaan myös piilolaseja, mutta se ei ollut kannattavaa kovan kilpailun vuoksi.

Silmalasikauppa.fi teki itselleen Facebook-sivun vuosi sitten.

– Pienyrittäjän on vaikea löytää kanava, jonka kautta välittää viestiä olemassaolostaan. Minulle on muodostunut kuva silmälasikaupasta, että silmälasit ovat vieläkin statustuotteita. Niiden ostopaikkaa ei kerrota kaverilleen. Viidakkorumpu ei pärise sillä tavalla kuin jossain valmistavarakaupassa.

Hio Oy:n mallisto koostuu ruotsalaisen Scandinavian Frames -merkin kehyksistä, joihin saa varaosia monen vuoden jälkeenkin.

Uuttakin on yritetty

Verkkokaupassa on alusta asti ollut mahdollisuus virtuaalisovitukseen. Tosin se on melko pelkistetty ominaisuus.

Hietanen toteaa, että verkkosivut pitäisi saada uudistettua, mutta yrityksen tilanne on haasteellinen.

– Olen miettinyt, että luopuisin kokonaan silmälasien mynnisä, ja veisin toiminnan kapealle segmentille. Tekisin pelkästään linssien vaihtoja.

Verkkosivusto on kerran uudistettu 14 vuoden aikana isommin.

– Nykyisen sivuston ylläpitäminen on liian kallista. Tarkoitukseni on teetättää uusi kevyempi sivusto.

Kuva: videokaappauskuva/Hioy Oy

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Identiteettivarkaus voi iskeä sinuunkin – Niitä tehdään jo enemmän kuin asuntomurtoja, näin suojaudut

Yrittäjät tiedotteet - 15. Elokuu 2018 - 13:05

Tuoreiden tietojen valossa identiteettivarkauksia tehtailtiin Suomessa viime vuonna lähes seitsemän kertaa enemmän kuin asuntomurtoja.

MySafetyn teettämän ja Research Insight Finlandin toteuttaman identiteettivarkaustutkimuksen mukaan Suomessa noin 30 000 ihmistä joutui viime vuonna identiteettivarkauden uhriksi.

Luku on iso, sillä esimerksi rattijuopumuksia tehtiin viime vuonna Suomessa yli 17 000 ja petoksia yli 23 000. Myös huumausainerikoksia tehtiin huomattavasti vähemmän kuin identiteettivarkauksia.

– Monet eivät tiedä, että identiteettivarkaus on rangaistava rikos. Henkirikokset, murrot tai muut fyysiset rikokset ovat konkreettisempia ja näkyvämpiä asioita, joten ne on helpompi käsittää – mutta henkilötietojen varastaminen, se on näkymätöntä: vain ykkösiä ja nollia, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund sanoo.

Mikä identiteettivarkaus?

Identiteettivarkaudella tarkoitetaan toisen ihmisen henkilötietojen kuten nimen tai henkilötunnuksen luvatonta käyttöä. Käytännössä rikollinen pyrkii esimerkiksi rahanarvoisiin sitoumuksiin väärällä identiteetillä.

Rikosten lisääntymisen taustalla on digitalisaatio ja tietoverkkojen yleistyminen. Samalla kun rikokset ovat yleistyneet, identiteettivarkauksista aiheutuneet taloudelliset vahingot ovat kasvussa. MySafetyn tutkimuksen mukaan joka toinen identiteettivarkauden uhri on kokenut rikoksesta taloudellista haittaa, ja kolmasosa uhreista yli 500 euron haittaa. Yli tuhannen euron haittoja koki tämän vuoden tutkimuksen perusteella noin neljäsosa vastaajista.

Suurin osa taloudellisista vahingoista aiheutuu tapauksista väärillä henkilötiedoilla tehdyistä tilauksista tai lainahakemuksista.

Rikokset selviävät harvoin

Yhä useammasta identiteettivarkaudesta tehdään rikosilmoitus, mutta rikokset selviävät aniharvoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan tänä vuonna rikosilmoituksen teki 55 prosenttia varkauden uhreista, viime vuonna 48 prosenttia. Viime vuonna noin 30 prosenttia id-varkauksista jäi selvittämättä. Viime vuoden vastaava luku oli 40 prosenttia. Yksi syy on liian vähäinen tutkivien poliisien määrä.

– Identiteettivarkaudet ovat ongelmallisia ja monimutkaisia selvittää, mikä ei myöskään helpota asiaa”, Niclas Fagerlund sanoo.

Näin suojaudut, 5 vinkkiä

1. Älä koskaan anna epäluotettaville tahoille henkilötietojasi tai luottokorttinumeroasi puhelimitse tai sähköpostitse.

2. Muista käyttää eri käyttäjätunnusta ja salasanaa eri verkkokaupoissa asioidessasi.

3. Käytä riittävän vahvaa, mutta tarpeeksi helposti muistettavaa salasanaa. Salasanassa olisi hyvä olla vähintään 15 merkkiä, joista osa on isoja ja pieniä kirjaimia ja erikoismerkkejä.

4. Tarkista, että kun maksat verkossa luottokortilla, verkko-osoite alkaa tunnuksella https//. Tällöin yhteytesi on suojattu.

5. Huolehdi tietokoneesi virustorjunnasta ja siitä että se on ajan tasalla.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Identiteettivarkaus voi iskeä sinuunkin – Niitä tehdään jo enemmän kuin asuntomurtoja, näin suojaudut

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Elokuu 2018 - 13:05

Tuoreiden tietojen valossa identiteettivarkauksia tehtailtiin Suomessa viime vuonna lähes seitsemän kertaa enemmän kuin asuntomurtoja.

MySafetyn teettämän ja Research Insight Finlandin toteuttaman identiteettivarkaustutkimuksen mukaan Suomessa noin 30 000 ihmistä joutui viime vuonna identiteettivarkauden uhriksi.

Luku on iso, sillä esimerksi rattijuopumuksia tehtiin viime vuonna Suomessa yli 17 000 ja petoksia yli 23 000. Myös huumausainerikoksia tehtiin huomattavasti vähemmän kuin identiteettivarkauksia.

– Monet eivät tiedä, että identiteettivarkaus on rangaistava rikos. Henkirikokset, murrot tai muut fyysiset rikokset ovat konkreettisempia ja näkyvämpiä asioita, joten ne on helpompi käsittää – mutta henkilötietojen varastaminen, se on näkymätöntä: vain ykkösiä ja nollia, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund sanoo.

Mikä identiteettivarkaus?

Identiteettivarkaudella tarkoitetaan toisen ihmisen henkilötietojen kuten nimen tai henkilötunnuksen luvatonta käyttöä. Käytännössä rikollinen pyrkii esimerkiksi rahanarvoisiin sitoumuksiin väärällä identiteetillä.

Rikosten lisääntymisen taustalla on digitalisaatio ja tietoverkkojen yleistyminen. Samalla kun rikokset ovat yleistyneet, identiteettivarkauksista aiheutuneet taloudelliset vahingot ovat kasvussa. MySafetyn tutkimuksen mukaan joka toinen identiteettivarkauden uhri on kokenut rikoksesta taloudellista haittaa, ja kolmasosa uhreista yli 500 euron haittaa. Yli tuhannen euron haittoja koki tämän vuoden tutkimuksen perusteella noin neljäsosa vastaajista.

Suurin osa taloudellisista vahingoista aiheutuu tapauksista väärillä henkilötiedoilla tehdyistä tilauksista tai lainahakemuksista.

Rikokset selviävät harvoin

Yhä useammasta identiteettivarkaudesta tehdään rikosilmoitus, mutta rikokset selviävät aniharvoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan tänä vuonna rikosilmoituksen teki 55 prosenttia varkauden uhreista, viime vuonna 48 prosenttia. Viime vuonna noin 30 prosenttia id-varkauksista jäi selvittämättä. Viime vuoden vastaava luku oli 40 prosenttia. Yksi syy on liian vähäinen tutkivien poliisien määrä.

– Identiteettivarkaudet ovat ongelmallisia ja monimutkaisia selvittää, mikä ei myöskään helpota asiaa”, Niclas Fagerlund sanoo.

Näin suojaudut, 5 vinkkiä

1. Älä koskaan anna epäluotettaville tahoille henkilötietojasi tai luottokorttinumeroasi puhelimitse tai sähköpostitse.

2. Muista käyttää eri käyttäjätunnusta ja salasanaa eri verkkokaupoissa asioidessasi.

3. Käytä riittävän vahvaa, mutta tarpeeksi helposti muistettavaa salasanaa. Salasanassa olisi hyvä olla vähintään 15 merkkiä, joista osa on isoja ja pieniä kirjaimia ja erikoismerkkejä.

4. Tarkista, että kun maksat verkossa luottokortilla, verkko-osoite alkaa tunnuksella https//. Tällöin yhteytesi on suojattu.

5. Huolehdi tietokoneesi virustorjunnasta ja siitä että se on ajan tasalla.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Identiteettivarkaus voi iskeä sinuunkin – Niitä tehdään jo enemmän kuin asuntomurtoja, näin suojaudut

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 15. Elokuu 2018 - 13:05

Tuoreiden tietojen valossa identiteettivarkauksia tehtailtiin Suomessa viime vuonna lähes seitsemän kertaa enemmän kuin asuntomurtoja.

MySafetyn teettämän ja Research Insight Finlandin toteuttaman identiteettivarkaustutkimuksen mukaan Suomessa noin 30 000 ihmistä joutui viime vuonna identiteettivarkauden uhriksi.

Luku on iso, sillä esimerksi rattijuopumuksia tehtiin viime vuonna Suomessa yli 17 000 ja petoksia yli 23 000. Myös huumausainerikoksia tehtiin huomattavasti vähemmän kuin identiteettivarkauksia.

– Monet eivät tiedä, että identiteettivarkaus on rangaistava rikos. Henkirikokset, murrot tai muut fyysiset rikokset ovat konkreettisempia ja näkyvämpiä asioita, joten ne on helpompi käsittää – mutta henkilötietojen varastaminen, se on näkymätöntä: vain ykkösiä ja nollia, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund sanoo.

Mikä identiteettivarkaus?

Identiteettivarkaudella tarkoitetaan toisen ihmisen henkilötietojen kuten nimen tai henkilötunnuksen luvatonta käyttöä. Käytännössä rikollinen pyrkii esimerkiksi rahanarvoisiin sitoumuksiin väärällä identiteetillä.

Rikosten lisääntymisen taustalla on digitalisaatio ja tietoverkkojen yleistyminen. Samalla kun rikokset ovat yleistyneet, identiteettivarkauksista aiheutuneet taloudelliset vahingot ovat kasvussa. MySafetyn tutkimuksen mukaan joka toinen identiteettivarkauden uhri on kokenut rikoksesta taloudellista haittaa, ja kolmasosa uhreista yli 500 euron haittaa. Yli tuhannen euron haittoja koki tämän vuoden tutkimuksen perusteella noin neljäsosa vastaajista.

Suurin osa taloudellisista vahingoista aiheutuu tapauksista väärillä henkilötiedoilla tehdyistä tilauksista tai lainahakemuksista.

Rikokset selviävät harvoin

Yhä useammasta identiteettivarkaudesta tehdään rikosilmoitus, mutta rikokset selviävät aniharvoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan tänä vuonna rikosilmoituksen teki 55 prosenttia varkauden uhreista, viime vuonna 48 prosenttia. Viime vuonna noin 30 prosenttia id-varkauksista jäi selvittämättä. Viime vuoden vastaava luku oli 40 prosenttia. Yksi syy on liian vähäinen tutkivien poliisien määrä.

– Identiteettivarkaudet ovat ongelmallisia ja monimutkaisia selvittää, mikä ei myöskään helpota asiaa”, Niclas Fagerlund sanoo.

Näin suojaudut, 5 vinkkiä

1. Älä koskaan anna epäluotettaville tahoille henkilötietojasi tai luottokorttinumeroasi puhelimitse tai sähköpostitse.

2. Muista käyttää eri käyttäjätunnusta ja salasanaa eri verkkokaupoissa asioidessasi.

3. Käytä riittävän vahvaa, mutta tarpeeksi helposti muistettavaa salasanaa. Salasanassa olisi hyvä olla vähintään 15 merkkiä, joista osa on isoja ja pieniä kirjaimia ja erikoismerkkejä.

4. Tarkista, että kun maksat verkossa luottokortilla, verkko-osoite alkaa tunnuksella https//. Tällöin yhteytesi on suojattu.

5. Huolehdi tietokoneesi virustorjunnasta ja siitä että se on ajan tasalla.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjäksi luokiteltu Tiina iloitsee: "Toivon todella, että tämä epäkohta siirtyy historiaan"

Yrittäjät tiedotteet - 15. Elokuu 2018 - 10:32

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) palasi eilisessä Lappeenrannan Yrittäjien järjestämässä keskustelutilaisuudessa haluunsa korjata yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvassa olevat epäkohdat.

– Kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva, Sipilä totesi.

Yrittäjäsanomat uutisoi viime keväänä kokemäkeläisestä Tiina Starckesta, joka luokiteltiin yrittäjäksi, vaikka teki työttömäksi jäätyään osa-aikaisesti palkkatöitä miehensä yrityksessä. Nainen menetti TE-keskuksen lausunnon myötä ansiosidonnaisen päivärahansa.

Starcke on seurannut suurella mielenkiinnolla Sipilän lausunnon aiheuttamaa keskustelua.

– Tämä herättää äärimmäistä iloa. Todella toivon, että asia menee nyt maaliin. Pidän paukkuja, että tällainen epäkohta saadaan korjattua, hän kommentoi tuoreeltaan Yrittäjäsanomille.

Starcke harmittelee, että monen yrittäjäperheen toimeentulo on laskenut selvästi nykylainsäädännön takia.

– Kun jäin työttömäksi, oli luonnollista, että mieheni omalta osaltaan mietti yhtiökumppaninsa kanssa, olisiko heillä tarjota työtä ja tämä vaihtoehto löytyikin, mutta vain osa-aikaisesti. Koska TE-keskus näytti asialle vihreää valoa, tähän vaihtoehtoon päädytiin.

"Työ pitää minut järjissäni"

Starcken mukaan nykyinen käytäntö, jossa yrittäjän puoliso luokitellaan helposti niin ikään yrittäjäksi, on vanha jäänne ja pitäisi siirtää historiaan.

– Nyt eletään sentään vuotta 2018. Enemmistö ihmisistä haluaa löytää töitä keinolla millä hyvänsä.

Starcke on jatkanut osa-aikaista työskentelyä miehensä yrityksessä. Sen lisäksi hän tekee festivaalituottajan töitä ja ohjaa joogaa.

– TE-keskus sanoi suoraan, ettei minun ole helppo työllistyä ikäni takia. Nyt olen kuitenkin työllistynyt ihan mukavasti. Yritän tehdä kaikenlaista. Se pitää minut järjissäni. Kotona oleminen ei ole minun juttuni.

Starcke korostaa, ettei hän tulisi toimeen sillä rahalla, jonka hänen miehensä yritys pystyy maksamaan osa-aikaisista töistä.

– Tulotasoni on pienentynyt selvästi siitä, mitä sain ennen kuin jäin työttömäksi. Rahan määrä ei silti ole tärkeämpää kuin se, että on töitä.

"Koko suhde koetuksella"

Starcken mukaan hänen nykytilanteensa on asettanut haasteita myös parisuhteelle.

– Kyllähän tämä tilanne laittaa suhteen koetukselle, kun ollaan yhdessä lähed 24 tuntia vuorokaudessa. Ei se ole ihannetilanne. Mieluummin olisin töissä ulkopuolisella, ettei työ- ja perhe-elämä menisi sekaisin.

Starcke on harkinnut yrittäjyyttä, mutta sekin olisi ollut vastoin TE-toimiston linjauksia.

– Olen yrittäjähenkinen. Kun sain TE-toimistolta yrittäjästatuksen, mietin että jos perustaisinkin oikeasti yrityksen. Siihen taas veroneuvojalta sain vastauksen, että osa-aikainen työni mieheni yrityksessä katsottaisiin todennäköisesti palkkatyöksi. En siis voisi olla toiminimiyrittäjä, vaikka minut oli juuri luokiteltu yrittäjäksi. Melko ristiriitaista, nainen ihmettelee.

Yrittäjät odottaa tuloksia

Suomen Yrittäjät on ajanut Sipilän esittämää muutosta pitkään. Viimeksi epäkohta oli esillä keväällä hallituksen kehysriihessä, mutta tuolloin hallitus lupasi asiaan vain pienen parannuksen.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen odottaa, että hallitus vie linjausta eteenpäin kuun lopulla budjettiriihessä.

– On hienoa yrittäjien ja heidän perheidensä kannalta, että yrityksessä työskentelevän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturva hoidetaan nyt kuntoon, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pahoittelee nykytilanteen aiheuttamia ongelmia.

– Nykylainsäädäntö on johtanut yrittäjäperheissä toimeentulo-ongelmien lisäksi pahimmillaan eroihin ja yritystoiminnan lopettamiseen.

– Lainsäädäntö on liian monimutkaista sen kohteeksi joutuneiden lisäksi sitä soveltaville virkamiehille. Se johtaa ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin: yrittäjän perheenjäsen päätyy koko työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle, vaikka on tosiasiallisesti työtön ja ilman toimeentuloa. Sieltä ei ole helppoa päästä takaisin järjestelmän piiriin, Hellstén jatkaa.

Yrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän perheenjäsentä, jotka eivät omista yritystä ja asuvat yrittäjän kanssa samassa taloudessa. He ovat työttömäksi jäädessään heikossa asemassa.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä