• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Rakennussunnittelija pääsi eroon 150 kilosta paperia – Yrittäjän kannattaa miettiä omia digipalveluiden tarpeita ja resursseja tarkkaan

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Joulukuu 2018 - 16:00

Digitalisaation mukanaan tuomat muutostarpeet askarruttavat yrittäjiä. Samaan aikaan digitaaliset palvelut ja työvälineet sujuvoittavat arkea, mutta kehityksessä voi olla vaikea pysyä mukana. Palveluita ja ratkaisuja on paljon, eikä aina ole helppo valita, mikä niistä palvelee itseä ja omaa liiketoimintaa parhaiten.

Rakennussuunnittelupalveluita tarjoavan Planimon Mika Korhola kertoi omista ratkaisuistaan Yrittäjien Espoossa järjestämässä digikoulussa marraskuussa. Hänellä tarve digitaalisiin ratkaisuihin lähti siitä, että projektihallinta ja -materiaali oli saatava helpommin saavutettavaksi sidosryhmille ja toimiston etätyö mahdolliseksi. Myös arkistoitavalle paperille oli tehtävä jotakin.

Korholan alalla on tietojen arkistointivelvollisuus, mikä tarkoittaa paljon paperia. Korhola on kuitenkin onnistunut luomaan itselleen jos ei täysin paperitonta, ainakin minimipaperillisen työympäristön.

– Olen päässyt eron 150 kilosta A4-paperisaastetta. Olen arkistoinut 700 projektia sähköiseen muotoon, Korhola kertoo.

Rakennussuunnittelu on perinteisesti ollut hyvin paperikeskeinen ala. Korhola kertoo, että 1990-luvun lopussa alalla pienimmätkin suunnittelutoimistot alkoivat projektikirjauksia digitaalisesti ja siirtämään suunnittelua digitaalisiin työkaluihin. 

Korhola aloitti Access-pohjaisen tuntiseurannan ja pdf-laskutuksen vuonna 2010. Kokonaan sähköiseen projektihallintaan hän siirtyi vuonna 2013. 

Reilu kymmenen vuotta sitten hän teetätti Access-ohjelmistopohjaisen tuntikirjanpito-ohjelman itselleen, ja niitä peruja on käytössä edelleen. Nykyään alan viranomaisetkin ovat lähteneet mukaan digitalisiin palveluihin, mikä helpottaa paperitonta arkea.

Yksinkertaista digitaalisiin palveluihin siirtyminen ei aina ole. Planimo teetti Laurea-ammattikorkeakoulussa tilaustyönä paperiton toimisto -hankkeen, jonka piti kestää yhden lukukauden.

– Hankkeeseen meni lopulta kolme lukukautta, sillä aluksi piti miettiä, mitä paperiton toimisto tarkoittaa ja miten paperia korvataan. Siirtyminen täytyy suunnitella, Korhola sanoo.
Korhola neuvoo jokaista miettimään omia tarpeitaan, resursseja ja hyötyjä, mikä on itselle digitaalisissa ratkaisuissa oleellista. 

– Helpoiten ratkaistavat kannattaa hoitaa ensimmäisenä pois alta. Liian isoa kakkua tai kaikkea ei kannata yrittää ratkaista kerralla, Korhola sanoo.

Oma kysymyksensä on palveluntarjoajan ja digitaalisen ratkaisun valinta. Käytettävyys, hinta, tietoturva ja monta muuta kysymystä tulee vastaan valintoja tehdessä.

Korhola on päätynyt vastaamaan kaikesta itse. Ainoastaan sähköposti on Elisan pilvipalvelussa.

– Olen miettinyt, että mitä jos pilvipalveluntarjoaja lakkaa olemasta tai haluat vaihtaa palveluntarjoajaa. Miten vaihtaminen onnistuu ja miten saan tietoni turvallisesti siirrettyä? Siksi pidän kaiken omissa näpeissäni. Siinäkin on toki riskinsä. Vastaan järjestelmän haavoittuvuudesta ja tietoturvasta sekä toimivuudesta itse, Korhola kertoo. 

Kategoriat: Yrittäjät

HMD:n Nokia-puhelimet porskuttavat maailmalla – uutuusmalli piakkoin Suomeen

Yrittäjät tiedotteet - 7. Joulukuu 2018 - 13:42

Nokia-puhelimistaan tunnettu HMD Global on ilmoittanut tuovansa kansainvälisille markkinoille uuden älypuhelinmallin Nokia 8.1:n.

Uutuusmalli noudattaa HMD:n aikaisempien älypuhelinmallien muotokieltä. Laitteen takaosa on lasipintainen ja sieltä löytyy kaksoiskamera (12 ja 13 megapikselin kamerat) ja sormenjälkitunnistin. Puhelimen kosketusnäytön koko on 6,18 tuumaa. Sisäistä tallennusmuistia laitteessa on 64 gigatavua ja RAM-käyttömuistia 4 gigatavua.

Laitteen myynti alkaa tammikuussa, mutta Suomen saatavuutta HMD ei ole vielä kertonut. Kansainväliseksi suositushinnaksi on ilmoitettu 399 euroa.

Nokia 8.1 tukee pikalatausta. Puhelimen 3500 milliampeeritunnin akun saa ladattua tyhjästä 50 prosentin varaukseen 30 minuutissa. Laite toimitetaan Android 9 -käyttöjärjestelmäversiolla.

Onnistunut alkutaival

HMD Global on onnistunut keräämään näkyvää huomiota alan messuilla. Yritys on noussut otsikoihin retropuhelimillaan kuten uudella versiolla banaanipuhelimesta.

Onnistuneiden älypuhelinlanseerausten seurauksena HMD Global on noussut maailman kymmenen suurimman älypuhelinvalmistajan joukkoon. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä HMD Global nosti toimitettujen älypuhelimien määrää peräti 782 prosentilla toimittamalla 4,5 miljoonaa älypuhelinta. Viime vuoden vastaavana ajankohtana HMD toimitti vain puoli miljoonaa laitetta. Yhtiön markkinaosuus on tällä hetkellä noin prosentti.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

HMD:n Nokia-puhelimet porskuttavat maailmalla – uutuusmalli piakkoin Suomeen

Yrittäjät uutisarkisto - 7. Joulukuu 2018 - 13:42

Nokia-puhelimistaan tunnettu HMD Global on ilmoittanut tuovansa kansainvälisille markkinoille uuden älypuhelinmallin Nokia 8.1:n.

Uutuusmalli noudattaa HMD:n aikaisempien älypuhelinmallien muotokieltä. Laitteen takaosa on lasipintainen ja sieltä löytyy kaksoiskamera (12 ja 13 megapikselin kamerat) ja sormenjälkitunnistin. Puhelimen kosketusnäytön koko on 6,18 tuumaa. Sisäistä tallennusmuistia laitteessa on 64 gigatavua ja RAM-käyttömuistia 4 gigatavua.

Laitteen myynti alkaa tammikuussa, mutta Suomen saatavuutta HMD ei ole vielä kertonut. Kansainväliseksi suositushinnaksi on ilmoitettu 399 euroa.

Nokia 8.1 tukee pikalatausta. Puhelimen 3500 milliampeeritunnin akun saa ladattua tyhjästä 50 prosentin varaukseen 30 minuutissa. Laite toimitetaan Android 9 -käyttöjärjestelmäversiolla.

Onnistunut alkutaival

HMD Global on onnistunut keräämään näkyvää huomiota alan messuilla. Yritys on noussut otsikoihin retropuhelimillaan kuten uudella versiolla banaanipuhelimesta.

Onnistuneiden älypuhelinlanseerausten seurauksena HMD Global on noussut maailman kymmenen suurimman älypuhelinvalmistajan joukkoon. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä HMD Global nosti toimitettujen älypuhelimien määrää peräti 782 prosentilla toimittamalla 4,5 miljoonaa älypuhelinta. Viime vuoden vastaavana ajankohtana HMD toimitti vain puoli miljoonaa laitetta. Yhtiön markkinaosuus on tällä hetkellä noin prosentti.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

HMD:n Nokia-puhelimet porskuttavat maailmalla – uutuusmalli piakkoin Suomeen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Joulukuu 2018 - 13:42

Nokia-puhelimistaan tunnettu HMD Global on ilmoittanut tuovansa kansainvälisille markkinoille uuden älypuhelinmallin Nokia 8.1:n.

Uutuusmalli noudattaa HMD:n aikaisempien älypuhelinmallien muotokieltä. Laitteen takaosa on lasipintainen ja sieltä löytyy kaksoiskamera (12 ja 13 megapikselin kamerat) ja sormenjälkitunnistin. Puhelimen kosketusnäytön koko on 6,18 tuumaa. Sisäistä tallennusmuistia laitteessa on 64 gigatavua ja RAM-käyttömuistia 4 gigatavua.

Laitteen myynti alkaa tammikuussa, mutta Suomen saatavuutta HMD ei ole vielä kertonut. Kansainväliseksi suositushinnaksi on ilmoitettu 399 euroa.

Nokia 8.1 tukee pikalatausta. Puhelimen 3500 milliampeeritunnin akun saa ladattua tyhjästä 50 prosentin varaukseen 30 minuutissa. Laite toimitetaan Android 9 -käyttöjärjestelmäversiolla.

Onnistunut alkutaival

HMD Global on onnistunut keräämään näkyvää huomiota alan messuilla. Yritys on noussut otsikoihin retropuhelimillaan kuten uudella versiolla banaanipuhelimesta.

Onnistuneiden älypuhelinlanseerausten seurauksena HMD Global on noussut maailman kymmenen suurimman älypuhelinvalmistajan joukkoon. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä HMD Global nosti toimitettujen älypuhelimien määrää peräti 782 prosentilla toimittamalla 4,5 miljoonaa älypuhelinta. Viime vuoden vastaavana ajankohtana HMD toimitti vain puoli miljoonaa laitetta. Yhtiön markkinaosuus on tällä hetkellä noin prosentti.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittajat juhlivat linnassa – "Mukava reissu!"

Yrittäjät tiedotteet - 7. Joulukuu 2018 - 13:24

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli eilen yrittäjät esillä, sillä valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittaneet Elcoline Groupin perustajat Jere Räisänen ja Jouko Juvonen olivat puolisoidensa Sini Räisäsen ja Maria Koskisen kanssa kutsuvieraiden listalla.

– Ymmärtääkseni kaikille, jotka palkinnon saivat, on lähtenyt kutsu. Olihan siellä vähän epätodellinen olo, mutta mukava reissu! On hienoa, että meitä yrittäjiä oli siellä ja oli kiva päästä edustamaan yritystä. Vastaavia tilanteita ei varmasti tule montaa. Yrittämisellä tämä maa kasvaa ja kukoistaa, Elcolinen hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen kertoo juhlien jälkeisenä päivänä kotimatkaltaan kohti Varkautta.

Räisänen ja Juvonen perustivat Elcoline Groupin vuonna 2002 työllistääkseen itsensä. Nykyään yritys työllistää lähes 200 henkeä työntekijää. Se tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä ja huoltaa sekä asentaa IoT-laitteita. Yritystä työllistävät ydinvoimalat, öljynjalostamot, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuus sekä kaivokset.

Viime vuonna Elcoline-konsernin liikevaihto oli 15,4 miljoonaa euroa ja tulos 1,2 miljoonaa euroa.

Yrittäjät kohtasivat linnassa

Linnassa Räisänen ja Juvonen tapasivat myös muita yrittäjiä, kuten Nordic Business Forumin Jyri Lindénin ja Lyyti Oy:n perustaja Petri Hollménin. Miehet pääsivät juttusille myös Hjallis Harkimon kanssa, joka piti juhlapuheen vuonna 2016, kun Elcoline voitti maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Tuolloin seurue istui samassa illallispöydässä, joten presidentin linnassa oli vastassa vanhoja tuttuja.

– Juttelimme yrittäjien juttuja, Räisänen kertoo salaperäisesti.

Kokemus juhlista oli hänen mukaansa erilainen kuin mitä television välityksellä oletti.

– Kun juhlia on seurannut televisiosta, on syntynyt tiettyjä oletuksia ja mielikuvia. Kättely oli nopeasti ohi, jonka jälkeen menimme jonossa seuraavaan tilaan. Luulin, että linnassa olisi isoja saleja, mutta siellä olikin paljon pieniä huoneita. Harkimo on tietenkin ollut linnassa 15 kertaa, joten hänelle kaikki oli tuttua, Räisänen sanoo.

Räisänen ehti maistella tarjoiluja ja boolia sekä käydä valssaamassa tanssilattialla vaimonsa kanssa.

– Maistettiin kaikkea ja hyvää oli, Räisänen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat Vesa-Matti Väärä ja Jere Räisänen

Kategoriat: Yrittäjät

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittajat juhlivat linnassa – "Mukava reissu!"

Yrittäjät uutisarkisto - 7. Joulukuu 2018 - 13:24

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli eilen yrittäjät esillä, sillä valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittaneet Elcoline Groupin perustajat Jere Räisänen ja Jouko Juvonen olivat puolisoidensa Sini Räisäsen ja Maria Koskisen kanssa kutsuvieraiden listalla.

– Ymmärtääkseni kaikille, jotka palkinnon saivat, on lähtenyt kutsu. Olihan siellä vähän epätodellinen olo, mutta mukava reissu! On hienoa, että meitä yrittäjiä oli siellä ja oli kiva päästä edustamaan yritystä. Vastaavia tilanteita ei varmasti tule montaa. Yrittämisellä tämä maa kasvaa ja kukoistaa, Elcolinen hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen kertoo juhlien jälkeisenä päivänä kotimatkaltaan kohti Varkautta.

Räisänen ja Juvonen perustivat Elcoline Groupin vuonna 2002 työllistääkseen itsensä. Nykyään yritys työllistää lähes 200 henkeä työntekijää. Se tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä ja huoltaa sekä asentaa IoT-laitteita. Yritystä työllistävät ydinvoimalat, öljynjalostamot, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuus sekä kaivokset.

Viime vuonna Elcoline-konsernin liikevaihto oli 15,4 miljoonaa euroa ja tulos 1,2 miljoonaa euroa.

Yrittäjät kohtasivat linnassa

Linnassa Räisänen ja Juvonen tapasivat myös muita yrittäjiä, kuten Nordic Business Forumin Jyri Lindénin ja Lyyti Oy:n perustaja Petri Hollménin. Miehet pääsivät juttusille myös Hjallis Harkimon kanssa, joka piti juhlapuheen vuonna 2016, kun Elcoline voitti maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Tuolloin seurue istui samassa illallispöydässä, joten presidentin linnassa oli vastassa vanhoja tuttuja.

– Juttelimme yrittäjien juttuja, Räisänen kertoo salaperäisesti.

Kokemus juhlista oli hänen mukaansa erilainen kuin mitä television välityksellä oletti.

– Kun juhlia on seurannut televisiosta, on syntynyt tiettyjä oletuksia ja mielikuvia. Kättely oli nopeasti ohi, jonka jälkeen menimme jonossa seuraavaan tilaan. Luulin, että linnassa olisi isoja saleja, mutta siellä olikin paljon pieniä huoneita. Harkimo on tietenkin ollut linnassa 15 kertaa, joten hänelle kaikki oli tuttua, Räisänen sanoo.

Räisänen ehti maistella tarjoiluja ja boolia sekä käydä valssaamassa tanssilattialla vaimonsa kanssa.

– Maistettiin kaikkea ja hyvää oli, Räisänen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat Vesa-Matti Väärä ja Jere Räisänen

Kategoriat: Yrittäjät

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittajat juhlivat linnassa – "Mukava reissu!"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Joulukuu 2018 - 13:24

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli eilen yrittäjät esillä, sillä valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittaneet Elcoline Groupin perustajat Jere Räisänen ja Jouko Juvonen olivat puolisoidensa Sini Räisäsen ja Maria Koskisen kanssa kutsuvieraiden listalla.

– Ymmärtääkseni kaikille, jotka palkinnon saivat, on lähtenyt kutsu. Olihan siellä vähän epätodellinen olo, mutta mukava reissu! On hienoa, että meitä yrittäjiä oli siellä ja oli kiva päästä edustamaan yritystä. Vastaavia tilanteita ei varmasti tule montaa. Yrittämisellä tämä maa kasvaa ja kukoistaa, Elcolinen hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen kertoo juhlien jälkeisenä päivänä kotimatkaltaan kohti Varkautta.

Räisänen ja Juvonen perustivat Elcoline Groupin vuonna 2002 työllistääkseen itsensä. Nykyään yritys työllistää lähes 200 henkeä työntekijää. Se tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä ja huoltaa sekä asentaa IoT-laitteita. Yritystä työllistävät ydinvoimalat, öljynjalostamot, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuus sekä kaivokset.

Viime vuonna Elcoline-konsernin liikevaihto oli 15,4 miljoonaa euroa ja tulos 1,2 miljoonaa euroa.

Yrittäjät kohtasivat linnassa

Linnassa Räisänen ja Juvonen tapasivat myös muita yrittäjiä, kuten Nordic Business Forumin Jyri Lindénin ja Lyyti Oy:n perustaja Petri Hollménin. Miehet pääsivät juttusille myös Hjallis Harkimon kanssa, joka piti juhlapuheen vuonna 2016, kun Elcoline voitti maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Tuolloin seurue istui samassa illallispöydässä, joten presidentin linnassa oli vastassa vanhoja tuttuja.

– Juttelimme yrittäjien juttuja, Räisänen kertoo salaperäisesti.

Kokemus juhlista oli hänen mukaansa erilainen kuin mitä television välityksellä oletti.

– Kun juhlia on seurannut televisiosta, on syntynyt tiettyjä oletuksia ja mielikuvia. Kättely oli nopeasti ohi, jonka jälkeen menimme jonossa seuraavaan tilaan. Luulin, että linnassa olisi isoja saleja, mutta siellä olikin paljon pieniä huoneita. Harkimo on tietenkin ollut linnassa 15 kertaa, joten hänelle kaikki oli tuttua, Räisänen sanoo.

Räisänen ehti maistella tarjoiluja ja boolia sekä käydä valssaamassa tanssilattialla vaimonsa kanssa.

– Maistettiin kaikkea ja hyvää oli, Räisänen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat Vesa-Matti Väärä ja Jere Räisänen

Kategoriat: Yrittäjät

Linnan juhlien pukuloiston takana on pitkiä päiviä – Yksinyrittäjän aika ei tahdo riittää oman työn esiintuomiseen

Yrittäjät tiedotteet - 6. Joulukuu 2018 - 12:00

Vaatturimestari Sonja Raassina on tehnyt aamusta iltaan töitä viime päivät, sillä iltapuvut itsenäisyyspäivän vastaanotolle täytyy saada ajoissa valmiiksi. Raassina tekee itsesuunnittelemiaan pukuja sekä muiden suunnittelijoiden, kuten Teemu Muurimäen suunnittelemia pukuja. 

– Yleensä kesä on kiireinen ja syksyä kohti tahti vain kiihtyy. Nyt kesä oli normaalitahtisempi, mutta syksy on kiireistä aikaa. Tilaukset Linnan juhliin voivat tulla nopeallakin aikataululla, sillä ihmiset saavat kutsuja eri tahdissa. Yksi asiakas sai kutsun yhdeksän päivää ennen juhlia, Raassina kertoo.

Vaatturimestari ei yleensä tee naisten pukuja, mutta ne tulivat tutuiksi, kun Raassina työskenteli suunnittelija Janne Renvallille juhlapukujen valmistajana vuosituhannen vaihteessa. Silloin hän alkoi valmistaa myös itse suunnittelemiaan pukuja naisille.

Tänä vuonna työn alla on ollut kolme pukua, joista yksi oli kansanedustaja Anneli Kiljusen äidin perintöpuku. Kansanedustajan isä Valto Käkelä sekä isoisä Elias Käkelä ovat olleet myös kansanedustajina. 

Raassinan puvuissa juhlii myös Sulapac-kasvuyhtiön Suvi Haimi. Sulapac kertoi Slush-kasvuyritystapahtumassa tuovansa yhdessä Stora Enson kanssa markkinoille biohajoavia pillejä, jotka on valmistettu puuhakkeesta ja biohajoavasta sidosaineesta. Yhtiö sai sijoittajaksi myös luksusbrändi Chanelin.
Nyt näitä pillejä nähdään myös Haimin itsenäisyyspäivän iltapuvussa. 

Raassina on tehnyt miestenkin pukuja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Hän on tehnyt esimerkiksi luonto-ohjelmista tutun Kimmo Ohtosen puvun vuonna 2016 sekä Varustelekan Valtteri Lindholmin puvun vuonna 2015. Tänä vuonna Raassinan kolmiosaisessa puvussa linnassa juhlii Fortumin kierrätyksestä ja jäteratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Kalle Saarimaa

Harvat saavat huomiota

Puvut ovat suuri osa itsenäisyyspäivän juhlia. Media ruotii linnan kuningattaria ja persoonallisia pukeutujia viikon juhlien jälkeen. Eniten huomiota saavat julkisuuden henkilöt ja heille pukuja suunnitelleet suunnittelijat. Pukujen tekijöiden nimiä ei useinkaan mainita.

Raassina myöntää, että markkinoinnillisesti itsenäisyyspäivän vastaanotosta voisi saada enemmän irti. Sosiaalinen media ja tiedotteet vievät kuitenkin yksinyrittäjän aikaa, jota on muutenkin itsenäisyyspäivän alla vähän. Tänä syksynä muiden kiireiden lisäksi hän on joutunut olemaan putkiremonttievakossa omista työtiloistaan, mikä on hankaloittanut työskentelyä.
 

– Yksinyrittäjänä aika ja paukut eivät tahdo riittää mainostamiseen ja aina ei saa lupaakaan julkistaa, kenelle puvun on tehnyt. Eniten puhutaan suunnittelijoista. Mutta eivät meikkaajien ja kampaajienkaan nimet tule aina esiin, Raassina toteaa.

Itsenäisyyspäivänä lähetys presidentin linnasta täytyy kuitenkin katsoa tarkalla silmällä. Oman luomuksen näkeminen televisiossa on jännittävää.

– Mietin vain, että nopeasti se hetki menee ohi, Raassina naurahtaa.

Kilpavarustelua ja persoonallista tyyliä

Raassinan mielestä on hienoa, että Linnan juhlissa pukeutumisen taso on vuosien mittaan noussut, joskin välillä pukeutumisessa on kilpavarustelunkin makua. Aina juhla-asua ei tarvitse kuitenkaan koota isolla rahalla. 

– Asukokonaisuudet ovat pidemmälle mietittyjä ja myös miehet uskaltavat pukeutua persoonallisemmin. Parhaat puvut eivät aina pääse edes esiin, Raassina sanoo.

Konkaritekijällä on neuvoja myös muille yrittäjille, jotka tulevaisuudessa tekevät pukuja tai koruja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. 

– Läheisiltä vaaditaan ymmärrystä. Puolisoni on myös yrittäjä, joten hän ymmärtää yrittäjän kiireet, Raassina sanoo.

Itsenäisyyspäivän jälkeen loppuvuodelle on vielä tiedossa ainakin yhden yhtyeen esiintymisasut. Jouluna on aikaa hengähtää. Raassina viettää sen Lapissa Sallassa hiihdellen.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat tekijältä

Kategoriat: Yrittäjät

Linnan juhlien pukuloiston takana on pitkiä päiviä – Yksinyrittäjän aika ei tahdo riittää oman työn esiintuomiseen

Yrittäjät uutisarkisto - 6. Joulukuu 2018 - 12:00

Vaatturimestari Sonja Raassina on tehnyt aamusta iltaan töitä viime päivät, sillä iltapuvut itsenäisyyspäivän vastaanotolle täytyy saada ajoissa valmiiksi. Raassina tekee itsesuunnittelemiaan pukuja sekä muiden suunnittelijoiden, kuten Teemu Muurimäen suunnittelemia pukuja. 

– Yleensä kesä on kiireinen ja syksyä kohti tahti vain kiihtyy. Nyt kesä oli normaalitahtisempi, mutta syksy on kiireistä aikaa. Tilaukset Linnan juhliin voivat tulla nopeallakin aikataululla, sillä ihmiset saavat kutsuja eri tahdissa. Yksi asiakas sai kutsun yhdeksän päivää ennen juhlia, Raassina kertoo.

Vaatturimestari ei yleensä tee naisten pukuja, mutta ne tulivat tutuiksi, kun Raassina työskenteli suunnittelija Janne Renvallille juhlapukujen valmistajana vuosituhannen vaihteessa. Silloin hän alkoi valmistaa myös itse suunnittelemiaan pukuja naisille.

Tänä vuonna työn alla on ollut kolme pukua, joista yksi oli kansanedustaja Anneli Kiljusen äidin perintöpuku. Kansanedustajan isä Valto Käkelä sekä isoisä Elias Käkelä ovat olleet myös kansanedustajina. 

Raassinan puvuissa juhlii myös Sulapac-kasvuyhtiön Suvi Haimi. Sulapac kertoi Slush-kasvuyritystapahtumassa tuovansa yhdessä Stora Enson kanssa markkinoille biohajoavia pillejä, jotka on valmistettu puuhakkeesta ja biohajoavasta sidosaineesta. Yhtiö sai sijoittajaksi myös luksusbrändi Chanelin.
Nyt näitä pillejä nähdään myös Haimin itsenäisyyspäivän iltapuvussa. 

Raassina on tehnyt miestenkin pukuja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Hän on tehnyt esimerkiksi luonto-ohjelmista tutun Kimmo Ohtosen puvun vuonna 2016 sekä Varustelekan Valtteri Lindholmin puvun vuonna 2015. Tänä vuonna Raassinan kolmiosaisessa puvussa linnassa juhlii Fortumin kierrätyksestä ja jäteratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Kalle Saarimaa

Harvat saavat huomiota

Puvut ovat suuri osa itsenäisyyspäivän juhlia. Media ruotii linnan kuningattaria ja persoonallisia pukeutujia viikon juhlien jälkeen. Eniten huomiota saavat julkisuuden henkilöt ja heille pukuja suunnitelleet suunnittelijat. Pukujen tekijöiden nimiä ei useinkaan mainita.

Raassina myöntää, että markkinoinnillisesti itsenäisyyspäivän vastaanotosta voisi saada enemmän irti. Sosiaalinen media ja tiedotteet vievät kuitenkin yksinyrittäjän aikaa, jota on muutenkin itsenäisyyspäivän alla vähän. Tänä syksynä muiden kiireiden lisäksi hän on joutunut olemaan putkiremonttievakossa omista työtiloistaan, mikä on hankaloittanut työskentelyä.
 

– Yksinyrittäjänä aika ja paukut eivät tahdo riittää mainostamiseen ja aina ei saa lupaakaan julkistaa, kenelle puvun on tehnyt. Eniten puhutaan suunnittelijoista. Mutta eivät meikkaajien ja kampaajienkaan nimet tule aina esiin, Raassina toteaa.

Itsenäisyyspäivänä lähetys presidentin linnasta täytyy kuitenkin katsoa tarkalla silmällä. Oman luomuksen näkeminen televisiossa on jännittävää.

– Mietin vain, että nopeasti se hetki menee ohi, Raassina naurahtaa.

Kilpavarustelua ja persoonallista tyyliä

Raassinan mielestä on hienoa, että Linnan juhlissa pukeutumisen taso on vuosien mittaan noussut, joskin välillä pukeutumisessa on kilpavarustelunkin makua. Aina juhla-asua ei tarvitse kuitenkaan koota isolla rahalla. 

– Asukokonaisuudet ovat pidemmälle mietittyjä ja myös miehet uskaltavat pukeutua persoonallisemmin. Parhaat puvut eivät aina pääse edes esiin, Raassina sanoo.

Konkaritekijällä on neuvoja myös muille yrittäjille, jotka tulevaisuudessa tekevät pukuja tai koruja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. 

– Läheisiltä vaaditaan ymmärrystä. Puolisoni on myös yrittäjä, joten hän ymmärtää yrittäjän kiireet, Raassina sanoo.

Itsenäisyyspäivän jälkeen loppuvuodelle on vielä tiedossa ainakin yhden yhtyeen esiintymisasut. Jouluna on aikaa hengähtää. Raassina viettää sen Lapissa Sallassa hiihdellen.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat tekijältä

Kategoriat: Yrittäjät

Linnan juhlien pukuloiston takana on pitkiä päiviä – Yksinyrittäjän aika ei tahdo riittää oman työn esiintuomiseen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 6. Joulukuu 2018 - 12:00

Vaatturimestari Sonja Raassina on tehnyt aamusta iltaan töitä viime päivät, sillä iltapuvut itsenäisyyspäivän vastaanotolle täytyy saada ajoissa valmiiksi. Raassina tekee itsesuunnittelemiaan pukuja sekä muiden suunnittelijoiden, kuten Teemu Muurimäen suunnittelemia pukuja. 

– Yleensä kesä on kiireinen ja syksyä kohti tahti vain kiihtyy. Nyt kesä oli normaalitahtisempi, mutta syksy on kiireistä aikaa. Tilaukset Linnan juhliin voivat tulla nopeallakin aikataululla, sillä ihmiset saavat kutsuja eri tahdissa. Yksi asiakas sai kutsun yhdeksän päivää ennen juhlia, Raassina kertoo.

Vaatturimestari ei yleensä tee naisten pukuja, mutta ne tulivat tutuiksi, kun Raassina työskenteli suunnittelija Janne Renvallille juhlapukujen valmistajana vuosituhannen vaihteessa. Silloin hän alkoi valmistaa myös itse suunnittelemiaan pukuja naisille.

Tänä vuonna työn alla on ollut kolme pukua, joista yksi oli kansanedustaja Anneli Kiljusen äidin perintöpuku. Kansanedustajan isä Valto Käkelä sekä isoisä Elias Käkelä ovat olleet myös kansanedustajina. 

Raassinan puvuissa juhlii myös Sulapac-kasvuyhtiön Suvi Haimi. Sulapac kertoi Slush-kasvuyritystapahtumassa tuovansa yhdessä Stora Enson kanssa markkinoille biohajoavia pillejä, jotka on valmistettu puuhakkeesta ja biohajoavasta sidosaineesta. Yhtiö sai sijoittajaksi myös luksusbrändi Chanelin.
Nyt näitä pillejä nähdään myös Haimin itsenäisyyspäivän iltapuvussa. 

Raassina on tehnyt miestenkin pukuja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Hän on tehnyt esimerkiksi luonto-ohjelmista tutun Kimmo Ohtosen puvun vuonna 2016 sekä Varustelekan Valtteri Lindholmin puvun vuonna 2015. Tänä vuonna Raassinan kolmiosaisessa puvussa linnassa juhlii Fortumin kierrätyksestä ja jäteratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Kalle Saarimaa

Harvat saavat huomiota

Puvut ovat suuri osa itsenäisyyspäivän juhlia. Media ruotii linnan kuningattaria ja persoonallisia pukeutujia viikon juhlien jälkeen. Eniten huomiota saavat julkisuuden henkilöt ja heille pukuja suunnitelleet suunnittelijat. Pukujen tekijöiden nimiä ei useinkaan mainita.

Raassina myöntää, että markkinoinnillisesti itsenäisyyspäivän vastaanotosta voisi saada enemmän irti. Sosiaalinen media ja tiedotteet vievät kuitenkin yksinyrittäjän aikaa, jota on muutenkin itsenäisyyspäivän alla vähän. Tänä syksynä muiden kiireiden lisäksi hän on joutunut olemaan putkiremonttievakossa omista työtiloistaan, mikä on hankaloittanut työskentelyä.
 

– Yksinyrittäjänä aika ja paukut eivät tahdo riittää mainostamiseen ja aina ei saa lupaakaan julkistaa, kenelle puvun on tehnyt. Eniten puhutaan suunnittelijoista. Mutta eivät meikkaajien ja kampaajienkaan nimet tule aina esiin, Raassina toteaa.

Itsenäisyyspäivänä lähetys presidentin linnasta täytyy kuitenkin katsoa tarkalla silmällä. Oman luomuksen näkeminen televisiossa on jännittävää.

– Mietin vain, että nopeasti se hetki menee ohi, Raassina naurahtaa.

Kilpavarustelua ja persoonallista tyyliä

Raassinan mielestä on hienoa, että Linnan juhlissa pukeutumisen taso on vuosien mittaan noussut, joskin välillä pukeutumisessa on kilpavarustelunkin makua. Aina juhla-asua ei tarvitse kuitenkaan koota isolla rahalla. 

– Asukokonaisuudet ovat pidemmälle mietittyjä ja myös miehet uskaltavat pukeutua persoonallisemmin. Parhaat puvut eivät aina pääse edes esiin, Raassina sanoo.

Konkaritekijällä on neuvoja myös muille yrittäjille, jotka tulevaisuudessa tekevät pukuja tai koruja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. 

– Läheisiltä vaaditaan ymmärrystä. Puolisoni on myös yrittäjä, joten hän ymmärtää yrittäjän kiireet, Raassina sanoo.

Itsenäisyyspäivän jälkeen loppuvuodelle on vielä tiedossa ainakin yhden yhtyeen esiintymisasut. Jouluna on aikaa hengähtää. Raassina viettää sen Lapissa Sallassa hiihdellen.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat tekijältä

Kategoriat: Yrittäjät

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla näkyy yrittäjien työ – Yhteinen ympäristö -teema on huomioitu monella tavalla

Yrittäjät tiedotteet - 6. Joulukuu 2018 - 10:00

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla on pukuloiston lisäksi mahdollisuus näyttää suomalaisen suunnittelu- ja käsityöosaamista. Halusimme nostaa suomalaisien yrittäjien taitoja esiin ja koota muutaman esimerkin tänään presidentin linnassa nähtävistä puvuista ja koruista. 

Tämän vuoden teema presidentin linnassa on nimeltään yhteinen ympäristömme. Kierrätys ja ekologisuus näkyy monin eri tavoin juhlavieraiden asuissa.

Kalasaalis juhlakäytössä

Keravalainen yksityisyrittäjä, taiteilija ja perinnenahkuri Anne Jouhtinen asustaa Taideyliopiston rehtorin Jari Perkiömäen ja tämän puolison, Jouhtisen ystävän ja kansanlaulaja ja tohtori Sirkka Kososen suomalaisin kalannahoin ja luin. 

Perkiömäen kalvosinnapit ovat rasvaparkitusta ja krappijuurella värjätystä ahvenesta, Kososella on kuhasta valmistetut keltasipulin kuorilla ja krapilla värjätyt luiset korvakorut ja sormus. Kososen ranneke on valmistettu luonnonväreillä värjätyistä sekä kananmunalla ja ruokaöljyllä parkituista kuhannahoista valmistettu mittava ranneke. 

– Kalannahat olen valmistanut vanhoin perinteisin keinoin, menneiden aikojen käsityömenetelmiä nykypäivään muokaten. Saaliin kokonaisvaltainen kunnioitus, kierrätys ja ekologisuus ovat toimintani peruskulmakiviä, Jouhtinen kertoo.


 

Kansanedustajan luottosuunnittelija

Vuoden hääpukusuunnittelijaksi tänä vuonna valittu Heidi Tuisku on suunnitellut kolmatta vuotta peräkkäin puvun RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivelle

Tuisku kertoo, että Veronica halusi puvustaan ajattoman ja tyylikkään puvun, joka kestää aikaa ja muodin muuttumista.

Syvän violetti puku tehtiin laskeutuvasta pitsistä ja kirkkaamman violetista dupion-silkistä. Pitkähihainen puku jättää olkapäät paljaaksi ja sen katseen kiinnittävä yksityiskohta on takana oleva vyö. 

Asuun kuuluvat myös puvun sävyihin sopiva laukku sekä Papaja-merkin suunnittelija Anneli Aaltosen suunnittelemat hopeiset Ratamo-korvakorut. 
 

Luonto löytyy korusta

Kuopiolainen korusuunnittelija Jenni Rutonen on tehnyt valtakunnallisen Vuoden Yrittäjä -palkinnon saaneen Elcolinen yrittäjän Jouko Juvosen puolison Maria Koskisen korut. Perhosaiheisesta Kesän Siivekäs – korusarjasta tehty korukokonaisuus liikkuu Linnanjuhlien luonto-aiheen symboliikan äärellä. Korukokonaisuuteen kuuluvat korvakorut, sormus ja iso käsivarsikoru.

Rutonen sai toimeksiannon kaksi viikkoa ennen juhlaa. Koskinen toivoi isoa ja näyttävää käsivarteen sijoitettavaa korua, jota tiukalla aikataululla olisi ollut mahdotonta valmistaa, varsinkin kesken joulukiireiden. Kesän Siivekäs -sarjan perhosista sai kuitenkin helposti näyttävän kokonaisuuden. 

– Tämä menee kokonsa puolesta viiden suurimman korun joukkoon, mitä olen ikinä valmistanut. Marialla on kaunis puku, joka on jyväskyläläisen Ommellisen valmistama ja perhosaihe sopii siihen hyvin, Rutonen kertoo.

Tämä vuosi on kuudes kerta, kun Rutosen koruja nähdään presidentin linnassa. Hän on varautunut nettikaupan myynnin kasvuun ja tekemään korusarjan koruja.

– Toivon, että tänä vuonna on se vuosi, kun nimeni ja korusarjan nimi sanotaan ääneen tv-lähetyksessä. Aikaisemmin on ollut huonoa tuuria näkyvyyden kanssa. Nyt on niin kookas koru, että sitä on vaikea olla huomaamatta, Rutonen kertoo.

Edellisen kerran Rutosen koruja nähtiin linnanjuhlissa vuona 2017. Rutosen koruja on nähty myös New Yorkin muotiviikoilla ja kansainvälisissä näyttelyissä.

Isän solmioissa Linnaan

Tyyki Design -merkillä työskentelevä Miia Aaltonen on tehnyt ensimmäisen luomuksensa itsenäisyyspäivän vastaanotolle kokoomuksen kansanedustaja Saara Sofia Sirénille.

Puku on syntynyt 60 kierrätetystä kravatista ja iltalaukku mainoskassimateriaalista. Puvussa on myös Sirénin isän solmioita.

– Materiaali on hankittu kierrätyskeskuksista, kirpputoreilta, second hand -kaupoista sekä saatu lahjoituksina. Haastavaa oli löytää juuri samansävyiset tummansiniset kravatit, joissa sai olla ainoastaan hieman jotain valkoista. Idea iltapukuun tuli vasta, kun sain kasaan riittävän määrän solmioita. Ensin niistä piti loihtia hame tai joku muu kevyempi vaatekappale, Aaltonen kertoo.

Työ oli haastavaa, sillä puvussa on paljon sommittelua ja pieniä paloja. Vaate on myös aika painava ja sisältää monta monta metriä silkkiä. Aaltonen on valmistanut iltapukuja myös kierrätysfarkuista. 

Sirénin asua koristavat Namu Jewellery -merkin kierrätyshopeiset korvakorut, jotka on suunnitellut Mari Ruohomäki

– Teen tänä vuonna ensimmäistä kertaa korut linnanjuhliin. Käytin kierrätyshopeaa ja tein korut asiakkaan toiveita kuunnellen ja hänen upeaan pukuunsa sopivaksi. Teemana linnanjuhlissa on tänä vuona kierrätys, joten kierrätyshopeiset korut sopivat oivallisesti teemaan, Ruohomäki kertoo.

 

Neljän korun takana

Hanna Korhonen on suunnitellut itsenäisyyspäivän vastaanotolle koruja neljälle asiakkaalle. Yhtä hän ei saa nimetä, mutta kolme muuta ovat kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie, terveystieteiden tohtori Minna Elomaa-Krapu, sekä Vaasan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Antonio Teca.

Sinisiipi-nimiset kaula- ja korvakorut on suunniteltu satavuotiaan Suomen itsenäisen matkan kunniaksi. Elomaa-Krapun kaulakoru esittää paatsamasinisiipeä, joka juhlavuonna valittiin satavuotiaan Suomen kansallisperhoseksi. Koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.

Antonio Tecan sormukset ovat taonnoilla koristellut sormukset, joiden kuviointi on luonnon pintoja mukaileva. Ne tuovat mieleen rosoisen kallion ja männynkaarnan tai veden väreilyn.

Mari-Leena Talvitien sormuksen materiaali on Lapin kullasta seostettu kulta, hopea, konjakin väriset timantit. Tämäkin koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.
 


Uusiotuottamisen pioneereilta kahdeksan pukua linnaan

Uusiokäytettyjä materiaaleja ja ekologisia vaatteenvalmistustekniikoita töissään käyttävät Remake EkoDesignin trashionista Outi Pyy ja ompelijamestari Paula Malleus loivat tänä vuonna yhteensä kahdeksan ekodesign pukua linnan juhliin.

Niissä näkyy koko uusiotuottamisen ja tekstiilikierrätyksen kirjo. Yksinkertaisimmillaan pukuja on korjattu ja muokattu kevyesti ja monimutkaisimmillaan ne on luotu kokonaan alusta lähtien erikoismateriaaleja ja erikoistekniikoita käyttäen.

Alla on yksi esimerkki kaksikon puvuista. VHS on kotimainen uudelleenkäytetystä videonauhasta käsinkudotusta kankaasta tehty puku. Sen pukee ylleen Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokosken puoliso vaikuttajaviestinnän johtava neuvonantaja Elina Moisio. Korut ovat vuoden 2019 kultaseppämestari Eero Hintsasen suunnittelemia.
 

Jatkokäyttö jo mielessä

Pukusuunnittelija Suvi Hänninen on tehnyt Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kaksi pukua yhdessä Klara Kivilahden kanssa. 
Toinen puku on suunniteltu Tiina Laisi-Puheloisen kaksiosainen puku ja toinen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen värikäs puku. 

Laisi-Puheloinen on Priceff-startup-yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja tutustunut Kivilahteen syöpäsäätioön juhlatoimikunnassa. Hän menee itsenäisyyspäivän vastaanotolle miehensä kenraali Ari Puheloisen kanssa. 

Laisi-Puheloinen on toiminut rauhanturvaajana Kosovossa, ja hänellä on kaksi kunniamerkkiä, joille haluttiin saada hyvä näkyvyys. 

– Tiinan puku on kaksiosainen, joten sitä voi käyttää jatkossa erikseen tai yhtä kokonaisuutena ja näin se on monikäyttöinen. Kierrätys ja ympäristöteemaa on hyödynnetty tänä vuonna puvuissa monin eri tavoin, Klara Kivilahti kertoo.

Kaksikon toisen, eli Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen puvun värit ovat ylioppilaskunnan 150-vuotisjuhlajulisteesta. Kangas on painatettu Aitoossa Prinscopion tehtaalla. 

Pulkkisen asuun kuuluu Ylioppilaskunnan juhlakääty, joka ei saa koskettaa ihoa, eli se täytyi ottaa suunnittelussa huomioon.

– Halusimme, että Suvi voi käyttää pukua ympäri vuoden ystävien häissä ja kesäjuhlissa itsenäisyyspäivän juhlien lisäksi, Kivilahti kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat: pukujen ja korujen tekijät

Kategoriat: Yrittäjät

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla näkyy yrittäjien työ – Yhteinen ympäristö -teema on huomioitu monella tavalla

Yrittäjät uutisarkisto - 6. Joulukuu 2018 - 10:00

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla on pukuloiston lisäksi mahdollisuus näyttää suomalaisen suunnittelu- ja käsityöosaamista. Halusimme nostaa suomalaisien yrittäjien taitoja esiin ja koota muutaman esimerkin tänään presidentin linnassa nähtävistä puvuista ja koruista. 

Tämän vuoden teema presidentin linnassa on nimeltään yhteinen ympäristömme. Kierrätys ja ekologisuus näkyy monin eri tavoin juhlavieraiden asuissa.

Kalasaalis juhlakäytössä

Keravalainen yksityisyrittäjä, taiteilija ja perinnenahkuri Anne Jouhtinen asustaa Taideyliopiston rehtorin Jari Perkiömäen ja tämän puolison, Jouhtisen ystävän ja kansanlaulaja ja tohtori Sirkka Kososen suomalaisin kalannahoin ja luin. 

Perkiömäen kalvosinnapit ovat rasvaparkitusta ja krappijuurella värjätystä ahvenesta, Kososella on kuhasta valmistetut keltasipulin kuorilla ja krapilla värjätyt luiset korvakorut ja sormus. Kososen ranneke on valmistettu luonnonväreillä värjätyistä sekä kananmunalla ja ruokaöljyllä parkituista kuhannahoista valmistettu mittava ranneke. 

– Kalannahat olen valmistanut vanhoin perinteisin keinoin, menneiden aikojen käsityömenetelmiä nykypäivään muokaten. Saaliin kokonaisvaltainen kunnioitus, kierrätys ja ekologisuus ovat toimintani peruskulmakiviä, Jouhtinen kertoo.


 

Kansanedustajan luottosuunnittelija

Vuoden hääpukusuunnittelijaksi tänä vuonna valittu Heidi Tuisku on suunnitellut kolmatta vuotta peräkkäin puvun RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivelle

Tuisku kertoo, että Veronica halusi puvustaan ajattoman ja tyylikkään puvun, joka kestää aikaa ja muodin muuttumista.

Syvän violetti puku tehtiin laskeutuvasta pitsistä ja kirkkaamman violetista dupion-silkistä. Pitkähihainen puku jättää olkapäät paljaaksi ja sen katseen kiinnittävä yksityiskohta on takana oleva vyö. 

Asuun kuuluvat myös puvun sävyihin sopiva laukku sekä Papaja-merkin suunnittelija Anneli Aaltosen suunnittelemat hopeiset Ratamo-korvakorut. 
 

Luonto löytyy korusta

Kuopiolainen korusuunnittelija Jenni Rutonen on tehnyt valtakunnallisen Vuoden Yrittäjä -palkinnon saaneen Elcolinen yrittäjän Jouko Juvosen puolison Maria Koskisen korut. Perhosaiheisesta Kesän Siivekäs – korusarjasta tehty korukokonaisuus liikkuu Linnanjuhlien luonto-aiheen symboliikan äärellä. Korukokonaisuuteen kuuluvat korvakorut, sormus ja iso käsivarsikoru.

Rutonen sai toimeksiannon kaksi viikkoa ennen juhlaa. Koskinen toivoi isoa ja näyttävää käsivarteen sijoitettavaa korua, jota tiukalla aikataululla olisi ollut mahdotonta valmistaa, varsinkin kesken joulukiireiden. Kesän Siivekäs -sarjan perhosista sai kuitenkin helposti näyttävän kokonaisuuden. 

– Tämä menee kokonsa puolesta viiden suurimman korun joukkoon, mitä olen ikinä valmistanut. Marialla on kaunis puku, joka on jyväskyläläisen Ommellisen valmistama ja perhosaihe sopii siihen hyvin, Rutonen kertoo.

Tämä vuosi on kuudes kerta, kun Rutosen koruja nähdään presidentin linnassa. Hän on varautunut nettikaupan myynnin kasvuun ja tekemään korusarjan koruja.

– Toivon, että tänä vuonna on se vuosi, kun nimeni ja korusarjan nimi sanotaan ääneen tv-lähetyksessä. Aikaisemmin on ollut huonoa tuuria näkyvyyden kanssa. Nyt on niin kookas koru, että sitä on vaikea olla huomaamatta, Rutonen kertoo.

Edellisen kerran Rutosen koruja nähtiin linnanjuhlissa vuona 2017. Rutosen koruja on nähty myös New Yorkin muotiviikoilla ja kansainvälisissä näyttelyissä.

Isän solmioissa Linnaan

Tyyki Design -merkillä työskentelevä Miia Aaltonen on tehnyt ensimmäisen luomuksensa itsenäisyyspäivän vastaanotolle kokoomuksen kansanedustaja Saara Sofia Sirénille.

Puku on syntynyt 60 kierrätetystä kravatista ja iltalaukku mainoskassimateriaalista. Puvussa on myös Sirénin isän solmioita.

– Materiaali on hankittu kierrätyskeskuksista, kirpputoreilta, second hand -kaupoista sekä saatu lahjoituksina. Haastavaa oli löytää juuri samansävyiset tummansiniset kravatit, joissa sai olla ainoastaan hieman jotain valkoista. Idea iltapukuun tuli vasta, kun sain kasaan riittävän määrän solmioita. Ensin niistä piti loihtia hame tai joku muu kevyempi vaatekappale, Aaltonen kertoo.

Työ oli haastavaa, sillä puvussa on paljon sommittelua ja pieniä paloja. Vaate on myös aika painava ja sisältää monta monta metriä silkkiä. Aaltonen on valmistanut iltapukuja myös kierrätysfarkuista. 

Sirénin asua koristavat Namu Jewellery -merkin kierrätyshopeiset korvakorut, jotka on suunnitellut Mari Ruohomäki

– Teen tänä vuonna ensimmäistä kertaa korut linnanjuhliin. Käytin kierrätyshopeaa ja tein korut asiakkaan toiveita kuunnellen ja hänen upeaan pukuunsa sopivaksi. Teemana linnanjuhlissa on tänä vuona kierrätys, joten kierrätyshopeiset korut sopivat oivallisesti teemaan, Ruohomäki kertoo.

 

Neljän korun takana

Hanna Korhonen on suunnitellut itsenäisyyspäivän vastaanotolle koruja neljälle asiakkaalle. Yhtä hän ei saa nimetä, mutta kolme muuta ovat kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie, terveystieteiden tohtori Minna Elomaa-Krapu, sekä Vaasan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Antonio Teca.

Sinisiipi-nimiset kaula- ja korvakorut on suunniteltu satavuotiaan Suomen itsenäisen matkan kunniaksi. Elomaa-Krapun kaulakoru esittää paatsamasinisiipeä, joka juhlavuonna valittiin satavuotiaan Suomen kansallisperhoseksi. Koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.

Antonio Tecan sormukset ovat taonnoilla koristellut sormukset, joiden kuviointi on luonnon pintoja mukaileva. Ne tuovat mieleen rosoisen kallion ja männynkaarnan tai veden väreilyn.

Mari-Leena Talvitien sormuksen materiaali on Lapin kullasta seostettu kulta, hopea, konjakin väriset timantit. Tämäkin koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.
 


Uusiotuottamisen pioneereilta kahdeksan pukua linnaan

Uusiokäytettyjä materiaaleja ja ekologisia vaatteenvalmistustekniikoita töissään käyttävät Remake EkoDesignin trashionista Outi Pyy ja ompelijamestari Paula Malleus loivat tänä vuonna yhteensä kahdeksan ekodesign pukua linnan juhliin.

Niissä näkyy koko uusiotuottamisen ja tekstiilikierrätyksen kirjo. Yksinkertaisimmillaan pukuja on korjattu ja muokattu kevyesti ja monimutkaisimmillaan ne on luotu kokonaan alusta lähtien erikoismateriaaleja ja erikoistekniikoita käyttäen.

Alla on yksi esimerkki kaksikon puvuista. VHS on kotimainen uudelleenkäytetystä videonauhasta käsinkudotusta kankaasta tehty puku. Sen pukee ylleen Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokosken puoliso vaikuttajaviestinnän johtava neuvonantaja Elina Moisio. Korut ovat vuoden 2019 kultaseppämestari Eero Hintsasen suunnittelemia.
 

Jatkokäyttö jo mielessä

Pukusuunnittelija Suvi Hänninen on tehnyt Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kaksi pukua yhdessä Klara Kivilahden kanssa. 
Toinen puku on suunniteltu Tiina Laisi-Puheloisen kaksiosainen puku ja toinen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen värikäs puku. 

Laisi-Puheloinen on Priceff-startup-yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja tutustunut Kivilahteen syöpäsäätioön juhlatoimikunnassa. Hän menee itsenäisyyspäivän vastaanotolle miehensä kenraali Ari Puheloisen kanssa. 

Laisi-Puheloinen on toiminut rauhanturvaajana Kosovossa, ja hänellä on kaksi kunniamerkkiä, joille haluttiin saada hyvä näkyvyys. 

– Tiinan puku on kaksiosainen, joten sitä voi käyttää jatkossa erikseen tai yhtä kokonaisuutena ja näin se on monikäyttöinen. Kierrätys ja ympäristöteemaa on hyödynnetty tänä vuonna puvuissa monin eri tavoin, Klara Kivilahti kertoo.

Kaksikon toisen, eli Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen puvun värit ovat ylioppilaskunnan 150-vuotisjuhlajulisteesta. Kangas on painatettu Aitoossa Prinscopion tehtaalla. 

Pulkkisen asuun kuuluu Ylioppilaskunnan juhlakääty, joka ei saa koskettaa ihoa, eli se täytyi ottaa suunnittelussa huomioon.

– Halusimme, että Suvi voi käyttää pukua ympäri vuoden ystävien häissä ja kesäjuhlissa itsenäisyyspäivän juhlien lisäksi, Kivilahti kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat: pukujen ja korujen tekijät

Kategoriat: Yrittäjät

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla näkyy yrittäjien työ – Yhteinen ympäristö -teema on huomioitu monella tavalla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 6. Joulukuu 2018 - 10:00

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla on pukuloiston lisäksi mahdollisuus näyttää suomalaisen suunnittelu- ja käsityöosaamista. Halusimme nostaa suomalaisien yrittäjien taitoja esiin ja koota muutaman esimerkin tänään presidentin linnassa nähtävistä puvuista ja koruista. 

Tämän vuoden teema presidentin linnassa on nimeltään yhteinen ympäristömme. Kierrätys ja ekologisuus näkyy monin eri tavoin juhlavieraiden asuissa.

Kalasaalis juhlakäytössä

Keravalainen yksityisyrittäjä, taiteilija ja perinnenahkuri Anne Jouhtinen asustaa Taideyliopiston rehtorin Jari Perkiömäen ja tämän puolison, Jouhtisen ystävän ja kansanlaulaja ja tohtori Sirkka Kososen suomalaisin kalannahoin ja luin. 

Perkiömäen kalvosinnapit ovat rasvaparkitusta ja krappijuurella värjätystä ahvenesta, Kososella on kuhasta valmistetut keltasipulin kuorilla ja krapilla värjätyt luiset korvakorut ja sormus. Kososen ranneke on valmistettu luonnonväreillä värjätyistä sekä kananmunalla ja ruokaöljyllä parkituista kuhannahoista valmistettu mittava ranneke. 

– Kalannahat olen valmistanut vanhoin perinteisin keinoin, menneiden aikojen käsityömenetelmiä nykypäivään muokaten. Saaliin kokonaisvaltainen kunnioitus, kierrätys ja ekologisuus ovat toimintani peruskulmakiviä, Jouhtinen kertoo.


 

Kansanedustajan luottosuunnittelija

Vuoden hääpukusuunnittelijaksi tänä vuonna valittu Heidi Tuisku on suunnitellut kolmatta vuotta peräkkäin puvun RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivelle

Tuisku kertoo, että Veronica halusi puvustaan ajattoman ja tyylikkään puvun, joka kestää aikaa ja muodin muuttumista.

Syvän violetti puku tehtiin laskeutuvasta pitsistä ja kirkkaamman violetista dupion-silkistä. Pitkähihainen puku jättää olkapäät paljaaksi ja sen katseen kiinnittävä yksityiskohta on takana oleva vyö. 

Asuun kuuluvat myös puvun sävyihin sopiva laukku sekä Papaja-merkin suunnittelija Anneli Aaltosen suunnittelemat hopeiset Ratamo-korvakorut. 
 

Luonto löytyy korusta

Kuopiolainen korusuunnittelija Jenni Rutonen on tehnyt valtakunnallisen Vuoden Yrittäjä -palkinnon saaneen Elcolinen yrittäjän Jouko Juvosen puolison Maria Koskisen korut. Perhosaiheisesta Kesän Siivekäs – korusarjasta tehty korukokonaisuus liikkuu Linnanjuhlien luonto-aiheen symboliikan äärellä. Korukokonaisuuteen kuuluvat korvakorut, sormus ja iso käsivarsikoru.

Rutonen sai toimeksiannon kaksi viikkoa ennen juhlaa. Koskinen toivoi isoa ja näyttävää käsivarteen sijoitettavaa korua, jota tiukalla aikataululla olisi ollut mahdotonta valmistaa, varsinkin kesken joulukiireiden. Kesän Siivekäs -sarjan perhosista sai kuitenkin helposti näyttävän kokonaisuuden. 

– Tämä menee kokonsa puolesta viiden suurimman korun joukkoon, mitä olen ikinä valmistanut. Marialla on kaunis puku, joka on jyväskyläläisen Ommellisen valmistama ja perhosaihe sopii siihen hyvin, Rutonen kertoo.

Tämä vuosi on kuudes kerta, kun Rutosen koruja nähdään presidentin linnassa. Hän on varautunut nettikaupan myynnin kasvuun ja tekemään korusarjan koruja.

– Toivon, että tänä vuonna on se vuosi, kun nimeni ja korusarjan nimi sanotaan ääneen tv-lähetyksessä. Aikaisemmin on ollut huonoa tuuria näkyvyyden kanssa. Nyt on niin kookas koru, että sitä on vaikea olla huomaamatta, Rutonen kertoo.

Edellisen kerran Rutosen koruja nähtiin linnanjuhlissa vuona 2017. Rutosen koruja on nähty myös New Yorkin muotiviikoilla ja kansainvälisissä näyttelyissä.

Isän solmioissa Linnaan

Tyyki Design -merkillä työskentelevä Miia Aaltonen on tehnyt ensimmäisen luomuksensa itsenäisyyspäivän vastaanotolle kokoomuksen kansanedustaja Saara Sofia Sirénille.

Puku on syntynyt 60 kierrätetystä kravatista ja iltalaukku mainoskassimateriaalista. Puvussa on myös Sirénin isän solmioita.

– Materiaali on hankittu kierrätyskeskuksista, kirpputoreilta, second hand -kaupoista sekä saatu lahjoituksina. Haastavaa oli löytää juuri samansävyiset tummansiniset kravatit, joissa sai olla ainoastaan hieman jotain valkoista. Idea iltapukuun tuli vasta, kun sain kasaan riittävän määrän solmioita. Ensin niistä piti loihtia hame tai joku muu kevyempi vaatekappale, Aaltonen kertoo.

Työ oli haastavaa, sillä puvussa on paljon sommittelua ja pieniä paloja. Vaate on myös aika painava ja sisältää monta monta metriä silkkiä. Aaltonen on valmistanut iltapukuja myös kierrätysfarkuista. 

Sirénin asua koristavat Namu Jewellery -merkin kierrätyshopeiset korvakorut, jotka on suunnitellut Mari Ruohomäki

– Teen tänä vuonna ensimmäistä kertaa korut linnanjuhliin. Käytin kierrätyshopeaa ja tein korut asiakkaan toiveita kuunnellen ja hänen upeaan pukuunsa sopivaksi. Teemana linnanjuhlissa on tänä vuona kierrätys, joten kierrätyshopeiset korut sopivat oivallisesti teemaan, Ruohomäki kertoo.

 

Neljän korun takana

Hanna Korhonen on suunnitellut itsenäisyyspäivän vastaanotolle koruja neljälle asiakkaalle. Yhtä hän ei saa nimetä, mutta kolme muuta ovat kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie, terveystieteiden tohtori Minna Elomaa-Krapu, sekä Vaasan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Antonio Teca.

Sinisiipi-nimiset kaula- ja korvakorut on suunniteltu satavuotiaan Suomen itsenäisen matkan kunniaksi. Elomaa-Krapun kaulakoru esittää paatsamasinisiipeä, joka juhlavuonna valittiin satavuotiaan Suomen kansallisperhoseksi. Koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.

Antonio Tecan sormukset ovat taonnoilla koristellut sormukset, joiden kuviointi on luonnon pintoja mukaileva. Ne tuovat mieleen rosoisen kallion ja männynkaarnan tai veden väreilyn.

Mari-Leena Talvitien sormuksen materiaali on Lapin kullasta seostettu kulta, hopea, konjakin väriset timantit. Tämäkin koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.
 


Uusiotuottamisen pioneereilta kahdeksan pukua linnaan

Uusiokäytettyjä materiaaleja ja ekologisia vaatteenvalmistustekniikoita töissään käyttävät Remake EkoDesignin trashionista Outi Pyy ja ompelijamestari Paula Malleus loivat tänä vuonna yhteensä kahdeksan ekodesign pukua linnan juhliin.

Niissä näkyy koko uusiotuottamisen ja tekstiilikierrätyksen kirjo. Yksinkertaisimmillaan pukuja on korjattu ja muokattu kevyesti ja monimutkaisimmillaan ne on luotu kokonaan alusta lähtien erikoismateriaaleja ja erikoistekniikoita käyttäen.

Alla on yksi esimerkki kaksikon puvuista. VHS on kotimainen uudelleenkäytetystä videonauhasta käsinkudotusta kankaasta tehty puku. Sen pukee ylleen Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokosken puoliso vaikuttajaviestinnän johtava neuvonantaja Elina Moisio. Korut ovat vuoden 2019 kultaseppämestari Eero Hintsasen suunnittelemia.
 

Jatkokäyttö jo mielessä

Pukusuunnittelija Suvi Hänninen on tehnyt Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kaksi pukua yhdessä Klara Kivilahden kanssa. 
Toinen puku on suunniteltu Tiina Laisi-Puheloisen kaksiosainen puku ja toinen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen värikäs puku. 

Laisi-Puheloinen on Priceff-startup-yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja tutustunut Kivilahteen syöpäsäätioön juhlatoimikunnassa. Hän menee itsenäisyyspäivän vastaanotolle miehensä kenraali Ari Puheloisen kanssa. 

Laisi-Puheloinen on toiminut rauhanturvaajana Kosovossa, ja hänellä on kaksi kunniamerkkiä, joille haluttiin saada hyvä näkyvyys. 

– Tiinan puku on kaksiosainen, joten sitä voi käyttää jatkossa erikseen tai yhtä kokonaisuutena ja näin se on monikäyttöinen. Kierrätys ja ympäristöteemaa on hyödynnetty tänä vuonna puvuissa monin eri tavoin, Klara Kivilahti kertoo.

Kaksikon toisen, eli Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen puvun värit ovat ylioppilaskunnan 150-vuotisjuhlajulisteesta. Kangas on painatettu Aitoossa Prinscopion tehtaalla. 

Pulkkisen asuun kuuluu Ylioppilaskunnan juhlakääty, joka ei saa koskettaa ihoa, eli se täytyi ottaa suunnittelussa huomioon.

– Halusimme, että Suvi voi käyttää pukua ympäri vuoden ystävien häissä ja kesäjuhlissa itsenäisyyspäivän juhlien lisäksi, Kivilahti kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat: pukujen ja korujen tekijät

Kategoriat: Yrittäjät

Supercell tuo koodauskoulun Helsinkiin: Ei opettajia, ei luokkia, ei päästötodistuksia

Yrittäjät tiedotteet - 5. Joulukuu 2018 - 11:34

Supercellin perustaja Ilkka Paananen tuo Helsinkiin Hive Helsinki -nimisen koodauskoulun, jonka esikuva on  Pariisissa mainetta niittänyt École 42. Paananen kertoi hankkeesta Slush-tapahtumassa Helsingissä.

Haapaniemenkatu 5:een Sörnäisissä perustettava koulu on tarkoitettu 18–30 -vuotiaille. Sitä vanhemmilla ei ole kouluun asiaa.

Koulusta tekee erikoisen muun muassa se, että sinne ei palkata opettajia eikä perinteisiä luokkahuoneita ole. Tehtävät ovat projektiluontoisia ja ne tulevat yhteistyöyrityksiltä. Niitä ovat muun muassa F-Secure, Nokia ja Rovio. Mukana on muös ulkomaisia yrityksiä kuten Zalando. Koulusta valmistuneet eivät saa todistusta, mutta halutessaan koulu luovuttaa heille diplomin ja selvityksen opinnoista.

– Hyvä ohjelmoija voi olla kuka tahansa, jolle ei vaan ole annettu mahdollisuutta. Usein ajatellaan liian stereotyyppisesti, että ohjelmoinnissa tietynlaiset miehet. Millainen maailma olisi, jos kirjoja kirjoittaisivat vain tietyn tyyppiset miehet, Paananen sanaili Slush-lavalla keskiviikkona.

École 42 on onnistunut kouluttamaan koodaajat ilman oppikirjoja, opettajia ja luokkia. 

– Kun kävin koulussa ensimmäisen kerran, olin todella vaikuttunut. Oppilaat oppivat koodaamaan tekemällä tehtäviä yhdessä. En ole koskaan kokenut sellaista energiaa ja intoa missään muussa koulussa. Mieleen tuli Slushin kaltainen tapahtuma. Tuli välittömästi mieleen, että tällainen konsepti täytyy tuoda Helsinkiin.

Ensimmäisessä vaiheessa 100 paikkaa

Aivan kuten Pariisissa, myös Hive Helsingin oppilaat valikoidaan nettitestin kautta. Siinä arvioidaan muun muassa kokelaiden luovia kykyjä. Testin läpäisseet kutsutaan seuraavaan vaiheeseen, eräänlaiseen pääsykoekurssiin, joka kestää 4 viikkoa. Sen aikana hakijoista seulotaan ne, jotka näyttävät olevan riittävän motivoituneita ja kykeneviä opiskelemaan koulussa.

– Pariisissa puolella sisään päässeistä ei ole minkäänlaista taustaa koodauksesta. Muutamassa vuodessa sata prosenttia opiskelijoista on saanut koodausalan töitä. Heistä 30 prosentista on tullut yrittäjiä, Paananen listasi.

Koulua rahoittaa voittoa tavoittelematon säätiö, johon Superell investoi 8-10 miljoonaa euroa. Ensimmäisen viiden vuoden jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa.

Nettitesti julkistetaan tammikuussa ja koulu on tarkoitus avata elokuussa. Ensimmäisessä vaiheessa sisään otetaan 100 opiskelijaa.

Hive Helsingin johtajana toimii Minna Kivihalme. Hän on toiminut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ohjelmajohtajana. Koulun johtokuntaa vetää Linda Liukas.

Paanasen mukaan koodauskoulusta kilpaili useita maita.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Supercell tuo koodauskoulun Helsinkiin: Ei opettajia, ei luokkia, ei päästötodistuksia

Yrittäjät uutisarkisto - 5. Joulukuu 2018 - 11:34

Supercellin perustaja Ilkka Paananen tuo Helsinkiin Hive Helsinki -nimisen koodauskoulun, jonka esikuva on  Pariisissa mainetta niittänyt École 42. Paananen kertoi hankkeesta Slush-tapahtumassa Helsingissä.

Haapaniemenkatu 5:een Sörnäisissä perustettava koulu on tarkoitettu 18–30 -vuotiaille. Sitä vanhemmilla ei ole kouluun asiaa.

Koulusta tekee erikoisen muun muassa se, että sinne ei palkata opettajia eikä perinteisiä luokkahuoneita ole. Tehtävät ovat projektiluontoisia ja ne tulevat yhteistyöyrityksiltä. Niitä ovat muun muassa F-Secure, Nokia ja Rovio. Mukana on muös ulkomaisia yrityksiä kuten Zalando. Koulusta valmistuneet eivät saa todistusta, mutta halutessaan koulu luovuttaa heille diplomin ja selvityksen opinnoista.

– Hyvä ohjelmoija voi olla kuka tahansa, jolle ei vaan ole annettu mahdollisuutta. Usein ajatellaan liian stereotyyppisesti, että ohjelmoinnissa tietynlaiset miehet. Millainen maailma olisi, jos kirjoja kirjoittaisivat vain tietyn tyyppiset miehet, Paananen sanaili Slush-lavalla keskiviikkona.

École 42 on onnistunut kouluttamaan koodaajat ilman oppikirjoja, opettajia ja luokkia. 

– Kun kävin koulussa ensimmäisen kerran, olin todella vaikuttunut. Oppilaat oppivat koodaamaan tekemällä tehtäviä yhdessä. En ole koskaan kokenut sellaista energiaa ja intoa missään muussa koulussa. Mieleen tuli Slushin kaltainen tapahtuma. Tuli välittömästi mieleen, että tällainen konsepti täytyy tuoda Helsinkiin.

Ensimmäisessä vaiheessa 100 paikkaa

Aivan kuten Pariisissa, myös Hive Helsingin oppilaat valikoidaan nettitestin kautta. Siinä arvioidaan muun muassa kokelaiden luovia kykyjä. Testin läpäisseet kutsutaan seuraavaan vaiheeseen, eräänlaiseen pääsykoekurssiin, joka kestää 4 viikkoa. Sen aikana hakijoista seulotaan ne, jotka näyttävät olevan riittävän motivoituneita ja kykeneviä opiskelemaan koulussa.

– Pariisissa puolella sisään päässeistä ei ole minkäänlaista taustaa koodauksesta. Muutamassa vuodessa sata prosenttia opiskelijoista on saanut koodausalan töitä. Heistä 30 prosentista on tullut yrittäjiä, Paananen listasi.

Koulua rahoittaa voittoa tavoittelematon säätiö, johon Superell investoi 8-10 miljoonaa euroa. Ensimmäisen viiden vuoden jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa.

Nettitesti julkistetaan tammikuussa ja koulu on tarkoitus avata elokuussa. Ensimmäisessä vaiheessa sisään otetaan 100 opiskelijaa.

Hive Helsingin johtajana toimii Minna Kivihalme. Hän on toiminut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ohjelmajohtajana. Koulun johtokuntaa vetää Linda Liukas.

Paanasen mukaan koodauskoulusta kilpaili useita maita.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Supercell tuo koodauskoulun Helsinkiin: Ei opettajia, ei luokkia, ei päästötodistuksia

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 5. Joulukuu 2018 - 11:34

Supercellin perustaja Ilkka Paananen tuo Helsinkiin Hive Helsinki -nimisen koodauskoulun, jonka esikuva on  Pariisissa mainetta niittänyt École 42. Paananen kertoi hankkeesta Slush-tapahtumassa Helsingissä.

Haapaniemenkatu 5:een Sörnäisissä perustettava koulu on tarkoitettu 18–30 -vuotiaille. Sitä vanhemmilla ei ole kouluun asiaa.

Koulusta tekee erikoisen muun muassa se, että sinne ei palkata opettajia eikä perinteisiä luokkahuoneita ole. Tehtävät ovat projektiluontoisia ja ne tulevat yhteistyöyrityksiltä. Niitä ovat muun muassa F-Secure, Nokia ja Rovio. Mukana on muös ulkomaisia yrityksiä kuten Zalando. Koulusta valmistuneet eivät saa todistusta, mutta halutessaan koulu luovuttaa heille diplomin ja selvityksen opinnoista.

– Hyvä ohjelmoija voi olla kuka tahansa, jolle ei vaan ole annettu mahdollisuutta. Usein ajatellaan liian stereotyyppisesti, että ohjelmoinnissa tietynlaiset miehet. Millainen maailma olisi, jos kirjoja kirjoittaisivat vain tietyn tyyppiset miehet, Paananen sanaili Slush-lavalla keskiviikkona.

École 42 on onnistunut kouluttamaan koodaajat ilman oppikirjoja, opettajia ja luokkia. 

– Kun kävin koulussa ensimmäisen kerran, olin todella vaikuttunut. Oppilaat oppivat koodaamaan tekemällä tehtäviä yhdessä. En ole koskaan kokenut sellaista energiaa ja intoa missään muussa koulussa. Mieleen tuli Slushin kaltainen tapahtuma. Tuli välittömästi mieleen, että tällainen konsepti täytyy tuoda Helsinkiin.

Ensimmäisessä vaiheessa 100 paikkaa

Aivan kuten Pariisissa, myös Hive Helsingin oppilaat valikoidaan nettitestin kautta. Siinä arvioidaan muun muassa kokelaiden luovia kykyjä. Testin läpäisseet kutsutaan seuraavaan vaiheeseen, eräänlaiseen pääsykoekurssiin, joka kestää 4 viikkoa. Sen aikana hakijoista seulotaan ne, jotka näyttävät olevan riittävän motivoituneita ja kykeneviä opiskelemaan koulussa.

– Pariisissa puolella sisään päässeistä ei ole minkäänlaista taustaa koodauksesta. Muutamassa vuodessa sata prosenttia opiskelijoista on saanut koodausalan töitä. Heistä 30 prosentista on tullut yrittäjiä, Paananen listasi.

Koulua rahoittaa voittoa tavoittelematon säätiö, johon Superell investoi 8-10 miljoonaa euroa. Ensimmäisen viiden vuoden jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa.

Nettitesti julkistetaan tammikuussa ja koulu on tarkoitus avata elokuussa. Ensimmäisessä vaiheessa sisään otetaan 100 opiskelijaa.

Hive Helsingin johtajana toimii Minna Kivihalme. Hän on toiminut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ohjelmajohtajana. Koulun johtokuntaa vetää Linda Liukas.

Paanasen mukaan koodauskoulusta kilpaili useita maita.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Stepan Sarpanevalla on Suomen harvinaisin ammatti – aivokirurgin tarkkuudella 35 luksuskelloa vuodessa

Yrittäjät tiedotteet - 5. Joulukuu 2018 - 10:00

Syventävissä kelloseppäopinnoissa Sveitsissä Stepan Sarpanevalle selvisi, että hän on aika hyvä. Silmän ja käden yhteispeli oli saanut harjoitusta jo lapsena pienoismalleista, mutta vasta tuhannet tunnit tekivät ammattilaisen.

– Tämä on teknisesti aika lähellä aivokirurgin hommaa. 

Sarpaneva suunnittelee ja valmistaa Kaapelitehtaan työpajallaan luksuskelloja; hinnat liikkuvat 2 500 eurosta aina useisiin kymppitonneihin saakka.

Luksustuotteen määritelmä on Sarpanevan mukaan se, että niitä on vähän ja ne ovat vaikeasti saatavilla. S.U.F Helsinki -tuotemerkillä valmistetaan vuodessa noin parisataa kelloa, mutta täysin taidekäsityötä olevia Sarpaneva-kelloja vain 35 kappaletta.

– Sarpaneva-kellot ovat yksittäiskappaleita, ja ne tehdään asiakkaiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaat löytyvät ympäri maailmaa, vain 10 prosenttia myydään Suomeen.

S.U.F Helsinki -kellot puolestaan myydään verkkokaupan ja muutaman vähittäisliikkeen kautta pääasiassa Suomeen. Ne tehdään pienissä sarjoissa, ja osat valmistetaan alihankintana. Suunnittelu ja kokoonpano tapahtuvat Helsingissä.

Sarpaneva oli valmis oman brändin rakentamiseen opiskeltuaan ja työskenneltyään kymmenen vuoden ajan kellomaa Sveitsissä. 

Suomessa kelloja omalla tuotemerkillä tekee kaupallisesti hänen lisäkseen vain pari muuta.

– Tämä on Suomen harvinaisin ammatti, mutta silti kannattavaa liiketoimintaa, hän sanoo. 

Pelkoa ja bensan käryä

Brändi nojaa vahvasti tarinoihin, joissa näkyvät niin suomalainen melankolia kuin Sarpanevan kiinnostus moottoripyöriin. Moonshine-kuva ja käynnistyspolkimen ratas ovat tärkeitä kellon osia.

– Suomalaisuudessa kiinnostavat siihen sisältyvät pelko, kylmyys ja pimeys. Kellojeni tarina on lähellä tekijäänsä.

Työssään hän kertoo ajautuvansa hiljaisuuteen ja syvään keskittymiseen.

– Muuten en kaipaa suurta hiljaisuutta, enemmänkin bensan käryä ja meteliä.

Sarpaneva on tuottelias suunnittelija, uutta on aina mielessä.

– Jostain tulee palo tehdä aina uutta. Se saa välillä hulluuden partaalle, mutta suunnittelemiseen onneen se liittyy.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
 

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 6 / 2018.

Kategoriat: Yrittäjät

Stepan Sarpanevalla on Suomen harvinaisin ammatti – aivokirurgin tarkkuudella 35 luksuskelloa vuodessa

Yrittäjät uutisarkisto - 5. Joulukuu 2018 - 10:00

Syventävissä kelloseppäopinnoissa Sveitsissä Stepan Sarpanevalle selvisi, että hän on aika hyvä. Silmän ja käden yhteispeli oli saanut harjoitusta jo lapsena pienoismalleista, mutta vasta tuhannet tunnit tekivät ammattilaisen.

– Tämä on teknisesti aika lähellä aivokirurgin hommaa. 

Sarpaneva suunnittelee ja valmistaa Kaapelitehtaan työpajallaan luksuskelloja; hinnat liikkuvat 2 500 eurosta aina useisiin kymppitonneihin saakka.

Luksustuotteen määritelmä on Sarpanevan mukaan se, että niitä on vähän ja ne ovat vaikeasti saatavilla. S.U.F Helsinki -tuotemerkillä valmistetaan vuodessa noin parisataa kelloa, mutta täysin taidekäsityötä olevia Sarpaneva-kelloja vain 35 kappaletta.

– Sarpaneva-kellot ovat yksittäiskappaleita, ja ne tehdään asiakkaiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaat löytyvät ympäri maailmaa, vain 10 prosenttia myydään Suomeen.

S.U.F Helsinki -kellot puolestaan myydään verkkokaupan ja muutaman vähittäisliikkeen kautta pääasiassa Suomeen. Ne tehdään pienissä sarjoissa, ja osat valmistetaan alihankintana. Suunnittelu ja kokoonpano tapahtuvat Helsingissä.

Sarpaneva oli valmis oman brändin rakentamiseen opiskeltuaan ja työskenneltyään kymmenen vuoden ajan kellomaa Sveitsissä. 

Suomessa kelloja omalla tuotemerkillä tekee kaupallisesti hänen lisäkseen vain pari muuta.

– Tämä on Suomen harvinaisin ammatti, mutta silti kannattavaa liiketoimintaa, hän sanoo. 

Pelkoa ja bensan käryä

Brändi nojaa vahvasti tarinoihin, joissa näkyvät niin suomalainen melankolia kuin Sarpanevan kiinnostus moottoripyöriin. Moonshine-kuva ja käynnistyspolkimen ratas ovat tärkeitä kellon osia.

– Suomalaisuudessa kiinnostavat siihen sisältyvät pelko, kylmyys ja pimeys. Kellojeni tarina on lähellä tekijäänsä.

Työssään hän kertoo ajautuvansa hiljaisuuteen ja syvään keskittymiseen.

– Muuten en kaipaa suurta hiljaisuutta, enemmänkin bensan käryä ja meteliä.

Sarpaneva on tuottelias suunnittelija, uutta on aina mielessä.

– Jostain tulee palo tehdä aina uutta. Se saa välillä hulluuden partaalle, mutta suunnittelemiseen onneen se liittyy.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
 

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 6 / 2018.

Kategoriat: Yrittäjät

Stepan Sarpanevalla on Suomen harvinaisin ammatti – aivokirurgin tarkkuudella 35 luksuskelloa vuodessa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 5. Joulukuu 2018 - 10:00

Syventävissä kelloseppäopinnoissa Sveitsissä Stepan Sarpanevalle selvisi, että hän on aika hyvä. Silmän ja käden yhteispeli oli saanut harjoitusta jo lapsena pienoismalleista, mutta vasta tuhannet tunnit tekivät ammattilaisen.

– Tämä on teknisesti aika lähellä aivokirurgin hommaa. 

Sarpaneva suunnittelee ja valmistaa Kaapelitehtaan työpajallaan luksuskelloja; hinnat liikkuvat 2 500 eurosta aina useisiin kymppitonneihin saakka.

Luksustuotteen määritelmä on Sarpanevan mukaan se, että niitä on vähän ja ne ovat vaikeasti saatavilla. S.U.F Helsinki -tuotemerkillä valmistetaan vuodessa noin parisataa kelloa, mutta täysin taidekäsityötä olevia Sarpaneva-kelloja vain 35 kappaletta.

– Sarpaneva-kellot ovat yksittäiskappaleita, ja ne tehdään asiakkaiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaat löytyvät ympäri maailmaa, vain 10 prosenttia myydään Suomeen.

S.U.F Helsinki -kellot puolestaan myydään verkkokaupan ja muutaman vähittäisliikkeen kautta pääasiassa Suomeen. Ne tehdään pienissä sarjoissa, ja osat valmistetaan alihankintana. Suunnittelu ja kokoonpano tapahtuvat Helsingissä.

Sarpaneva oli valmis oman brändin rakentamiseen opiskeltuaan ja työskenneltyään kymmenen vuoden ajan kellomaa Sveitsissä. 

Suomessa kelloja omalla tuotemerkillä tekee kaupallisesti hänen lisäkseen vain pari muuta.

– Tämä on Suomen harvinaisin ammatti, mutta silti kannattavaa liiketoimintaa, hän sanoo. 

Pelkoa ja bensan käryä

Brändi nojaa vahvasti tarinoihin, joissa näkyvät niin suomalainen melankolia kuin Sarpanevan kiinnostus moottoripyöriin. Moonshine-kuva ja käynnistyspolkimen ratas ovat tärkeitä kellon osia.

– Suomalaisuudessa kiinnostavat siihen sisältyvät pelko, kylmyys ja pimeys. Kellojeni tarina on lähellä tekijäänsä.

Työssään hän kertoo ajautuvansa hiljaisuuteen ja syvään keskittymiseen.

– Muuten en kaipaa suurta hiljaisuutta, enemmänkin bensan käryä ja meteliä.

Sarpaneva on tuottelias suunnittelija, uutta on aina mielessä.

– Jostain tulee palo tehdä aina uutta. Se saa välillä hulluuden partaalle, mutta suunnittelemiseen onneen se liittyy.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
 

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 6 / 2018.

Kategoriat: Yrittäjät

Utelias yrittäjä saa Slushista paljon: ideoita brändiin, tiiminrakennukseen ja verkostohuoltoon

Yrittäjät tiedotteet - 5. Joulukuu 2018 - 8:30

Maanantai 3.12. klo 15

Joona Kotilainen hyppää junaan Joensuussa. Vuoro on Helsingissä ennen kahdeksaa, ja matkalla ehtii selata tapahtumarunkoa ja puheenvuoroja. Helsingissä hän tapaa asiakkaan illallisen merkeissä.

– Asiakas on Slushissa ja neuvottelee sijoittajien kanssa. Olemme tehneet heille markkinointimateriaalia. Keskustelimme ja menimme yhdessä virallisiin avajaisiin Yo-talolle. Saimme haettua myös tapahtumapassit.

Tiistai 4.12. klo 10 

Slush avataan räpillä ja Risto Siilasmaa puhuu, miten tärkeää on, että kaikki sitoutuvat yritykseen. Hän vertaa yritystä autoihin: jokaisen pitäisi tuntea yritys omakseen kuten autonsa. 

– Jokaisen yrittäjän on hyvä miettiä, kuinka saa oman tiimin mukaan, niin ettei pienestä risauksesta nosteta kytkintä. Vuokra-autoista harvemmin pidetään huolta, Kotilainen pohtii.

Tiistaina aamupäivällä Kotilainen on odottavalla fiiliksellä.

– Tämä on isompi tapahtuma kuin odotin, osallistujia on peräti 20 000. Fiilis on semipositiivinen. Hienoa olla paikalla.

Klo 12.25

Kuinka rakentaa brändi tyhjästä. Puhujina Sophia Bendz, Natasha Lytton, Anrnd Mueller ja Babba C Rivera.

– Brändinrakennus kiinnostaa markkinointiyrittäjänä tietenkin paljon. Paras tilanne on, jos voi alkaa rakentaa brändiä tyhjästä. Silloin ei ole taakkaa varjeltavasta historiasta.

Kotilainen on rakentanut markkinointitoimisto Tovarin brändiä yhdessä toisen perustajan, Jussi Pirhosen kanssa. Puuartistissa tiivistä yhteistyötä tehdään toimitusjohtaja Miikka Kotilaisen kanssa.

Klo 14.30

Neljä oppituntia epäonnistumisesta ja tärkein taito, jota kehittää. Puhujana Sonny Vu.

– Hänen mukaansa yrittäjän tärkein kyky on "sales". Kääntäisin sen tässä yhteydessä vaikutuskyvyksi sijoittajien, asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien suuntaan.

– Ymmärsin, että Slushissa ei ole tänä vuonna juurikaan nimekkäitä motivaatiopuhujia, vaan alan ammattilaisia, jotka puhuvat jostain teemasta. Itselle tärkeitä aiheita ovat brändäämisen lisäksi tiiminrakentaminen ja kasvun mahdollistaminen.

Klo 15

Kotilainen tapaa verkostoitumisalueella puolalaisen naisen, joka haluaa keskustella suomalaisten markkinointiyrittäjien kanssa brändinrakentamisesta.

– Hän lupautui auttamaan eräässä Tovarin kehitysaskeleessa tulevaisuudessa. 

– Haluan tavata paljon ihmisiä. Laitoin itse muutamia kutsuja verkostoitumissovelluksen kautta avainsanahaun avulla. Kontaktoin sisustamiseen ja kalustamiseen liittyvien yritysten henkilöitä Puuartistin roolissa. Lisäksi hoidan verkostoa tapaamalla asiakkaita ja muita tuttuja. Heidän kauttaan tutustuu myös muihin.

Klo 16.30

Kotilainen tapaa verkostoitumisalueella markkinoinnin analytiikan ammattilaisen. Mielenkiintoisen kohtaamisen jälkeen Kotilainen päättää ottaa tekoälyratkaisun koekäyttöön.

– En ole asettanut tapahtumalle myynnillisiä tavoitteita. Haluan keskustella kiinnostavista aiheista ja oppia uutta. Keskustelut rakentavat luottamusta, joka voi joskus kääntyä verkostoksi tai myynniksi.

Vapaata verkostoitumista

– Ihmiset ovat täällä avoimia ja kyselevät ja vastaavat mielellään. Ketä tahansa voi vetää hihasta ja alkaa juttelemaan. Sellainen ympäristö on itselle innostava. Vaikka väsyn fyysisesti, lataudun keskusteluista henkisesti.

– Kannattaa olla utelias ja innokas. Täällä saa hyviä ideoita, mihin maailma on menossa, ja voi myöhemmin käyttää oppimaansa liiketoiminnassa.

Puheenvuorojen seuraamista

– Slushissa on paljon muutakin kuin vain teknologiajuttuja. Kuka tahansa yrittäjä voi oppia startupien liiketoimintakulttuurista, monet puheenvuorot liittyvät ihmisiin, esimerkiksi tiiminrakentamiseen.

Tiistai-ilta

After partyt.

Keskiviikko 5.12.

Toinen Slush-päivä. 

– Useampi kiinnostava puhe tiedossa, aiheina ovat yrityksen rakentaminen kahdella mantereella (meillä Joensuu – Pori), luovuus vs. koneet, informaatiosota ja media sekä musiikkiteknologian kehitys.

Klo 18.29

Viimeinen juna Joensuuhun lähtee. Päätösjuhlat jäävät väliin.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä