Yrittäjät

Arvostettu talouslehti listasi 30 alle 30-vuotiasta huippunimeä – nämä suomalaiset mukana

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 22. Tammikuu 2018 - 11:42

Arvostettu talouslehti Forbes on listannut 30 alle 30-vuotiasta eurooppalaista verkkokaupan huippuyrittäjää.

Listalla on kaksi suomalaisnimeä.

Forbes nostaa esiin 26-vuotiaan Joonas Aholan, joka on MeetingPackagen perustaja ja toimitusjohtaja.

MeetingPackage on vuonna 2014 perustettu kokous- ja tapahtumatilojen markkinapaikka. Palvelulla on yli 250 000 kokoustilaa 120 maassa.

– Tuote toimii, nyt pitää nostaa vauhtia ja liikkua todella nopeasti, Ahola kertoi viime syksynä Kauppalehdelle.

Palvelu oli tuolloin kerännyt sijoittajilta 1,2 miljoonaa euroa.

Toinen suomalainen Forbesin listalla on 29-vuotias Iiro Kormi, joka on Zadaan toimitusjohtaja.

Zadaa on muotisovellus, joka auttaa käyttäjiään ostamaan ja myymään vaatteita samankokoisilta ja -tyylisiltä käyttäjiltä.

– Hienoa, että kova yhteinen työ tiimimme kanssa on huomioitu. Tällaisia nimityksiä on mukava ottaa vastaan. Olen pienestä pojasta lähtien ollut kiinnostunut liiketoiminnasta. Myin tislattua hiekkaa naapureille jo 6-vuotiaana, Kormi naurahtaa.

Zadaalla on yli 150 000 käyttäjää. Lisäksi palvelu tekee yhteistyötä muotibloggaajien kanssa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Zadaa

 

Kategoriat: Yrittäjät

Palkittu yrittäjä paljastaa motivaationsa lähteet - "en pidä itseäni bisnesmiehenä vaan rakentajana"

Yrittäjät tiedotteet - 22. Tammikuu 2018 - 8:55

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto jaettiin lauantaina Rakennusliike Ola Oy:lle.

Yrittäjä Olli Heinikainen tutustui yrittäjyyteen jo lapsuusvuosina isän toimiessa tori- ja antikvariaattikauppiaana. Pojan ensimmäinen kesätyöpaikka oli mansikanmyyjänä.

– Koulunkäynti oli aika nihkeää vielä lukiossakin, mutta tekussa huomasin olevani omalla alalla ja kiinnostuksen myötä opinnot alkoivat maistua jopa stipendin arvoisesti. Ja kyllä ensimmäinen työpaikkakin irtosi paljolti opintomenestyksen kautta, Olli Heinikainen muistelee Mikkelin kaupungin verkkosivuilla.

Nyt Heinikaisen luotsaama rakennusliike Ola tekee lähes viiden miljoonan euron liikevaihtoa.

– Kuopiossa asuessani sain rakentaa todella monipuolisesti: Männistön kirkko, torinaluspysäköinti, Lihakunnan teurastamo, koulut, liikekeskukset  ja sairaalan rakentaminen  opettivat paljon. YIT:ssä vannottiin tuolloin sisäisen yrittäjyyden nimeen ja esimiestasolla kaikkien katsottiin olevan sisäisiä yrittäjiä. Tähän liittyen yhtiö tarjosi myös toimitusjohtajakoulutuksen, jossa oli mahdollisuus kuulla loistavia luennoitsijoita eri alojen huipuilta.

Nuorisotyön tukemisesta virtaa

Heinikainen korostaa erityisesti oman henkilökunnan osaamisen ja motivaation merkitystä.

– Kaikki, mikä suinkin on järkevää, tehdään itse. Alihankkijoihin turvaudutaan harvoin. Näin kokonaisuus, yksityiskohdat ja laatu pysyvät hanskassa, vakuuttaa Heinikainen.

– En pidä itseäni bisnesmiehenä, vaan rakentajana. Raha ei motivoi minua yrittäjänä, vaan mahdollisuus keksiä oikea toteutustapa hankalaankin paikkaan, oman porukan jatkuva kehittyminen rakentajina sekä työpaikkojen varmistaminen omalle väelle innostavat rahaa enemmän.

Heinikaista motivoi myös nuorisotyön tekeminen ja tukeminen.

– Tällaisesta nuorisotyötä tekevien seurojen tukemisesta tuntuu tulevan virtaa yrittämiseenkin, Olli Heinikainen pohtii.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Rakennusliike Ola

Kategoriat: Yrittäjät

Palkittu yrittäjä paljastaa motivaationsa lähteet - "en pidä itseäni bisnesmiehenä vaan rakentajana"

Yrittäjät uutisarkisto - 22. Tammikuu 2018 - 8:55

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto jaettiin lauantaina Rakennusliike Ola Oy:lle.

Yrittäjä Olli Heinikainen tutustui yrittäjyyteen jo lapsuusvuosina isän toimiessa tori- ja antikvariaattikauppiaana. Pojan ensimmäinen kesätyöpaikka oli mansikanmyyjänä.

– Koulunkäynti oli aika nihkeää vielä lukiossakin, mutta tekussa huomasin olevani omalla alalla ja kiinnostuksen myötä opinnot alkoivat maistua jopa stipendin arvoisesti. Ja kyllä ensimmäinen työpaikkakin irtosi paljolti opintomenestyksen kautta, Olli Heinikainen muistelee Mikkelin kaupungin verkkosivuilla.

Nyt Heinikaisen luotsaama rakennusliike Ola tekee lähes viiden miljoonan euron liikevaihtoa.

– Kuopiossa asuessani sain rakentaa todella monipuolisesti: Männistön kirkko, torinaluspysäköinti, Lihakunnan teurastamo, koulut, liikekeskukset  ja sairaalan rakentaminen  opettivat paljon. YIT:ssä vannottiin tuolloin sisäisen yrittäjyyden nimeen ja esimiestasolla kaikkien katsottiin olevan sisäisiä yrittäjiä. Tähän liittyen yhtiö tarjosi myös toimitusjohtajakoulutuksen, jossa oli mahdollisuus kuulla loistavia luennoitsijoita eri alojen huipuilta.

Nuorisotyön tukemisesta virtaa

Heinikainen korostaa erityisesti oman henkilökunnan osaamisen ja motivaation merkitystä.

– Kaikki, mikä suinkin on järkevää, tehdään itse. Alihankkijoihin turvaudutaan harvoin. Näin kokonaisuus, yksityiskohdat ja laatu pysyvät hanskassa, vakuuttaa Heinikainen.

– En pidä itseäni bisnesmiehenä, vaan rakentajana. Raha ei motivoi minua yrittäjänä, vaan mahdollisuus keksiä oikea toteutustapa hankalaankin paikkaan, oman porukan jatkuva kehittyminen rakentajina sekä työpaikkojen varmistaminen omalle väelle innostavat rahaa enemmän.

Heinikaista motivoi myös nuorisotyön tekeminen ja tukeminen.

– Tällaisesta nuorisotyötä tekevien seurojen tukemisesta tuntuu tulevan virtaa yrittämiseenkin, Olli Heinikainen pohtii.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Rakennusliike Ola

Kategoriat: Yrittäjät

Palkittu yrittäjä paljastaa motivaationsa lähteet - "en pidä itseäni bisnesmiehenä vaan rakentajana"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 22. Tammikuu 2018 - 8:55

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto jaettiin lauantaina Rakennusliike Ola Oy:lle.

Yrittäjä Olli Heinikainen tutustui yrittäjyyteen jo lapsuusvuosina isän toimiessa tori- ja antikvariaattikauppiaana. Pojan ensimmäinen kesätyöpaikka oli mansikanmyyjänä.

– Koulunkäynti oli aika nihkeää vielä lukiossakin, mutta tekussa huomasin olevani omalla alalla ja kiinnostuksen myötä opinnot alkoivat maistua jopa stipendin arvoisesti. Ja kyllä ensimmäinen työpaikkakin irtosi paljolti opintomenestyksen kautta, Olli Heinikainen muistelee Mikkelin kaupungin verkkosivuilla.

Nyt Heinikaisen luotsaama rakennusliike Ola tekee lähes viiden miljoonan euron liikevaihtoa.

– Kuopiossa asuessani sain rakentaa todella monipuolisesti: Männistön kirkko, torinaluspysäköinti, Lihakunnan teurastamo, koulut, liikekeskukset  ja sairaalan rakentaminen  opettivat paljon. YIT:ssä vannottiin tuolloin sisäisen yrittäjyyden nimeen ja esimiestasolla kaikkien katsottiin olevan sisäisiä yrittäjiä. Tähän liittyen yhtiö tarjosi myös toimitusjohtajakoulutuksen, jossa oli mahdollisuus kuulla loistavia luennoitsijoita eri alojen huipuilta.

Nuorisotyön tukemisesta virtaa

Heinikainen korostaa erityisesti oman henkilökunnan osaamisen ja motivaation merkitystä.

– Kaikki, mikä suinkin on järkevää, tehdään itse. Alihankkijoihin turvaudutaan harvoin. Näin kokonaisuus, yksityiskohdat ja laatu pysyvät hanskassa, vakuuttaa Heinikainen.

– En pidä itseäni bisnesmiehenä, vaan rakentajana. Raha ei motivoi minua yrittäjänä, vaan mahdollisuus keksiä oikea toteutustapa hankalaankin paikkaan, oman porukan jatkuva kehittyminen rakentajina sekä työpaikkojen varmistaminen omalle väelle innostavat rahaa enemmän.

Heinikaista motivoi myös nuorisotyön tekeminen ja tukeminen.

– Tällaisesta nuorisotyötä tekevien seurojen tukemisesta tuntuu tulevan virtaa yrittämiseenkin, Olli Heinikainen pohtii.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Rakennusliike Ola

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjän digikoulu – tuhannen taalan paikka siirtää yritys digiaikaan

Yrittäjät tiedotteet - 22. Tammikuu 2018 - 7:00

Yrittäjän digikoulukiertue tuo digitalisaation yrittäjän luo rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia pk-yrittäjille ja -yrityksille.

– Digikoulut järjestetään vuonna 2018 yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kumppanimme vuoden 2018 digikoulussa ovat Elisa, Holvi, Fennia ja Elo, kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pk-yrittäjät huomio: Kotisivu puuttuu hälyttävän monelta

Digiherätykselle on Suomessa kova tarve. Viime keväänä tehty Googlen ja Suomen Yrittäjien selvitys paljasti, että suomalaiset pk-yritykset ovat jääneet jälkeen digitaalisessa kehityksessä. Suomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä hieman yli kolmanneksella ei ole edes verkkopresenssiä eli yrityksellä ei esimerkiksi ole kotisivua.

Toukokuussa 2017 tehdyssä selvityksessä oli mukana lähes 67 700 yritystä, jotka työllistävät 1–249 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 30 000 euroa vuodessa.

Digi tuo kasvua

Digitalisaatio tuo tutkitusti kasvua, joka korostuu laaja-alaisimmin toimintaansa ja palveluitaan digitalisoineissa yrityksissä.

Elokuussa 2017 tehdyssä Elisan ja Yrittäjien kyselytutkimuksessa yritykset arvioivat, että vajaa 20 prosenttia niiden kasvusta tulee digitalisaation kautta. Tämä lukema on huomattavasti korkeampi niiden joukossa, jotka ovat digitalisoineet toimintaansa laajasti tai joiden palvelut perustuvat digitaalisuuteen. Tähän tutkimukseen vastasi 594 suomalaista pk-yrittäjää.

– Digitaalinen maailma avaa valtavan määrän mahdollisuuksia ja tuo yrittäjän arkeen sujuvuutta, joustavuutta ja tärkeimpänä kasvua. Meidän tehtävämme Elisalla on tarjota yrittäjille työkaluja, joilla voi helpottaa arkea ja tehdä jokapäiväistä työtä fiksummin. Me haluamme antaa jokaiselle yrittäjälle mahdollisuuden digitalisointiin – mahdollisuuden pienenkin olla suuri, sillä juuri sitä digitaalisuus on parhaimmillaan, Elisan Yritysasiakkaat-osaston päällikkö Nora Airas valottaa.

Tieto on arvokasta, tietoturva syytä laittaa kuntoon

Digikouluissa kuullaan jokaisella paikkakunnalla paikallisen yrittäjän tarina siitä, miten kyseinen yrittäjä on vienyt yrityksensä digiaikaan. Tämän jälkeen yrittäjät voivat osallistua kahteen käytännönläheiseen työpajaan. Työpajojen teemat ovat Kyberturvallisuus kuntoon, Palvelut ja tiedot pilveen ja Taloushallinto digiaikaan.

Fennian työpajassa kartoitetaan yrityksen tietoturvan taso ja annetaan suosituksia tietoturvariskien hallintaan. Osallistujilla onkin syytä olla kannettavat tietokoneet tai tabletit mukanaan.

– Tieto itsessään on arvokasta omaisuutta yrityksille. Jos yrityksen järjestelmät eivät ole käytössä tai tieto tuhoutuu, se voi aiheuttaa isojakin kustannuksia ja vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuuden, Fennian riskipäällikkö Jani Salonen sanoo.

Holvin markkinoinnista ja PR:stä vastaavan päällikön Elina Räsäsen mukaan yhä useamman yrityksen liiketoiminta on riippuvaista tietojärjestelmistä.

– Monet perinteiset taloudenhallinnan palvelut eivät enää palvele pienyrittäjän tarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä. Työkalut taloudenhallintaan eivät ole kustannustehokkaita ja vievät liikaa aikaa yrittäjän arjesta. Holvin tavoitteena on, että yrittäjät voivat hoitaa taloushallintonsa yhä ketterämmin digitaalisten työkalujen avulla.

Viime vuonna Yrittäjän digikoulu kiersi noin 15 paikkakunnalla yhteistyössä Reboot Finland -hankkeen kanssa. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, joka uudistaa Suomea digiaikaan useilla eri toimenpiteillä.

Kevään digikoulujen ilmoittautuminen avautuu helmikuussa. Lisää tietoa digikouluista ja kiertuepaikkakunnista:

www.yrittajat.fi/digikoulu

Lue lisää: Googlen maajohtaja: ”Pk-yritysten olemassaolo asiakkaille uhattuna”

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjän digikoulu – tuhannen taalan paikka siirtää yritys digiaikaan

Yrittäjät uutisarkisto - 22. Tammikuu 2018 - 7:00

Yrittäjän digikoulukiertue tuo digitalisaation yrittäjän luo rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia pk-yrittäjille ja -yrityksille.

– Digikoulut järjestetään vuonna 2018 yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kumppanimme vuoden 2018 digikoulussa ovat Elisa, Holvi, Fennia ja Elo, kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pk-yrittäjät huomio: Kotisivu puuttuu hälyttävän monelta

Digiherätykselle on Suomessa kova tarve. Viime keväänä tehty Googlen ja Suomen Yrittäjien selvitys paljasti, että suomalaiset pk-yritykset ovat jääneet jälkeen digitaalisessa kehityksessä. Suomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä hieman yli kolmanneksella ei ole edes verkkopresenssiä eli yrityksellä ei esimerkiksi ole kotisivua.

Toukokuussa 2017 tehdyssä selvityksessä oli mukana lähes 67 700 yritystä, jotka työllistävät 1–249 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 30 000 euroa vuodessa.

Digi tuo kasvua

Digitalisaatio tuo tutkitusti kasvua, joka korostuu laaja-alaisimmin toimintaansa ja palveluitaan digitalisoineissa yrityksissä.

Elokuussa 2017 tehdyssä Elisan ja Yrittäjien kyselytutkimuksessa yritykset arvioivat, että vajaa 20 prosenttia niiden kasvusta tulee digitalisaation kautta. Tämä lukema on huomattavasti korkeampi niiden joukossa, jotka ovat digitalisoineet toimintaansa laajasti tai joiden palvelut perustuvat digitaalisuuteen. Tähän tutkimukseen vastasi 594 suomalaista pk-yrittäjää.

– Digitaalinen maailma avaa valtavan määrän mahdollisuuksia ja tuo yrittäjän arkeen sujuvuutta, joustavuutta ja tärkeimpänä kasvua. Meidän tehtävämme Elisalla on tarjota yrittäjille työkaluja, joilla voi helpottaa arkea ja tehdä jokapäiväistä työtä fiksummin. Me haluamme antaa jokaiselle yrittäjälle mahdollisuuden digitalisointiin – mahdollisuuden pienenkin olla suuri, sillä juuri sitä digitaalisuus on parhaimmillaan, Elisan Yritysasiakkaat-osaston päällikkö Nora Airas valottaa.

Tieto on arvokasta, tietoturva syytä laittaa kuntoon

Digikouluissa kuullaan jokaisella paikkakunnalla paikallisen yrittäjän tarina siitä, miten kyseinen yrittäjä on vienyt yrityksensä digiaikaan. Tämän jälkeen yrittäjät voivat osallistua kahteen käytännönläheiseen työpajaan. Työpajojen teemat ovat Kyberturvallisuus kuntoon, Palvelut ja tiedot pilveen ja Taloushallinto digiaikaan.

Fennian työpajassa kartoitetaan yrityksen tietoturvan taso ja annetaan suosituksia tietoturvariskien hallintaan. Osallistujilla onkin syytä olla kannettavat tietokoneet tai tabletit mukanaan.

– Tieto itsessään on arvokasta omaisuutta yrityksille. Jos yrityksen järjestelmät eivät ole käytössä tai tieto tuhoutuu, se voi aiheuttaa isojakin kustannuksia ja vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuuden, Fennian riskipäällikkö Jani Salonen sanoo.

Holvin markkinoinnista ja PR:stä vastaavan päällikön Elina Räsäsen mukaan yhä useamman yrityksen liiketoiminta on riippuvaista tietojärjestelmistä.

– Monet perinteiset taloudenhallinnan palvelut eivät enää palvele pienyrittäjän tarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä. Työkalut taloudenhallintaan eivät ole kustannustehokkaita ja vievät liikaa aikaa yrittäjän arjesta. Holvin tavoitteena on, että yrittäjät voivat hoitaa taloushallintonsa yhä ketterämmin digitaalisten työkalujen avulla.

Viime vuonna Yrittäjän digikoulu kiersi noin 15 paikkakunnalla yhteistyössä Reboot Finland -hankkeen kanssa. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, joka uudistaa Suomea digiaikaan useilla eri toimenpiteillä.

Kevään digikoulujen ilmoittautuminen avautuu helmikuussa. Lisää tietoa digikouluista ja kiertuepaikkakunnista:

www.yrittajat.fi/digikoulu

Lue lisää: Googlen maajohtaja: ”Pk-yritysten olemassaolo asiakkaille uhattuna”

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjän digikoulu – tuhannen taalan paikka siirtää yritys digiaikaan

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 22. Tammikuu 2018 - 7:00

Yrittäjän digikoulukiertue tuo digitalisaation yrittäjän luo rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia pk-yrittäjille ja -yrityksille.

– Digikoulut järjestetään vuonna 2018 yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kumppanimme vuoden 2018 digikoulussa ovat Elisa, Holvi, Fennia ja Elo, kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pk-yrittäjät huomio: Kotisivu puuttuu hälyttävän monelta

Digiherätykselle on Suomessa kova tarve. Viime keväänä tehty Googlen ja Suomen Yrittäjien selvitys paljasti, että suomalaiset pk-yritykset ovat jääneet jälkeen digitaalisessa kehityksessä. Suomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä hieman yli kolmanneksella ei ole edes verkkopresenssiä eli yrityksellä ei esimerkiksi ole kotisivua.

Toukokuussa 2017 tehdyssä selvityksessä oli mukana lähes 67 700 yritystä, jotka työllistävät 1–249 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 30 000 euroa vuodessa.

Digi tuo kasvua

Digitalisaatio tuo tutkitusti kasvua, joka korostuu laaja-alaisimmin toimintaansa ja palveluitaan digitalisoineissa yrityksissä.

Elokuussa 2017 tehdyssä Elisan ja Yrittäjien kyselytutkimuksessa yritykset arvioivat, että vajaa 20 prosenttia niiden kasvusta tulee digitalisaation kautta. Tämä lukema on huomattavasti korkeampi niiden joukossa, jotka ovat digitalisoineet toimintaansa laajasti tai joiden palvelut perustuvat digitaalisuuteen. Tähän tutkimukseen vastasi 594 suomalaista pk-yrittäjää.

– Digitaalinen maailma avaa valtavan määrän mahdollisuuksia ja tuo yrittäjän arkeen sujuvuutta, joustavuutta ja tärkeimpänä kasvua. Meidän tehtävämme Elisalla on tarjota yrittäjille työkaluja, joilla voi helpottaa arkea ja tehdä jokapäiväistä työtä fiksummin. Me haluamme antaa jokaiselle yrittäjälle mahdollisuuden digitalisointiin – mahdollisuuden pienenkin olla suuri, sillä juuri sitä digitaalisuus on parhaimmillaan, Elisan Yritysasiakkaat-osaston päällikkö Nora Airas valottaa.

Tieto on arvokasta, tietoturva syytä laittaa kuntoon

Digikouluissa kuullaan jokaisella paikkakunnalla paikallisen yrittäjän tarina siitä, miten kyseinen yrittäjä on vienyt yrityksensä digiaikaan. Tämän jälkeen yrittäjät voivat osallistua kahteen käytännönläheiseen työpajaan. Työpajojen teemat ovat Kyberturvallisuus kuntoon, Palvelut ja tiedot pilveen ja Taloushallinto digiaikaan.

Fennian työpajassa kartoitetaan yrityksen tietoturvan taso ja annetaan suosituksia tietoturvariskien hallintaan. Osallistujilla onkin syytä olla kannettavat tietokoneet tai tabletit mukanaan.

– Tieto itsessään on arvokasta omaisuutta yrityksille. Jos yrityksen järjestelmät eivät ole käytössä tai tieto tuhoutuu, se voi aiheuttaa isojakin kustannuksia ja vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuuden, Fennian riskipäällikkö Jani Salonen sanoo.

Holvin markkinoinnista ja PR:stä vastaavan päällikön Elina Räsäsen mukaan yhä useamman yrityksen liiketoiminta on riippuvaista tietojärjestelmistä.

– Monet perinteiset taloudenhallinnan palvelut eivät enää palvele pienyrittäjän tarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä. Työkalut taloudenhallintaan eivät ole kustannustehokkaita ja vievät liikaa aikaa yrittäjän arjesta. Holvin tavoitteena on, että yrittäjät voivat hoitaa taloushallintonsa yhä ketterämmin digitaalisten työkalujen avulla.

Viime vuonna Yrittäjän digikoulu kiersi noin 15 paikkakunnalla yhteistyössä Reboot Finland -hankkeen kanssa. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, joka uudistaa Suomea digiaikaan useilla eri toimenpiteillä.

Kevään digikoulujen ilmoittautuminen avautuu helmikuussa. Lisää tietoa digikouluista ja kiertuepaikkakunnista:

www.yrittajat.fi/digikoulu

Lue lisää: Googlen maajohtaja: ”Pk-yritysten olemassaolo asiakkaille uhattuna”

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Toiminimestä kansainvälistyväksi osakeyhtiöksi

Yrittäjät tiedotteet - 21. Tammikuu 2018 - 17:45

Emmi Salon liikunta- ja ravitsemusalan yritys Fitverstas Oy on kasvanut toiminimestä kommandiittiyhtiön kautta osakeyhtiöksi. Kaikki vaiheet ovat Kokkolan Vuoden 2017 nuoreksi yrittäjäksi valitun Salon mielestä olleet tarpeellisia.

– En tekisi mitään toisin, jos lähtisin nyt yrittäjäksi. Minulla olisi taatusti ollut paljon enemmän paineita ja stressiä, jos olisin heti alussa perustanut osakeyhtiön ja ryhtynyt tavoittelemaan isoa liikevaihtoa.”

Yrittäminen on sujunut Salosta helposti ja jouhevasti, kun yritys on saanut kasvaa isommaksi omassa tahdissaan. Aluksi Salo pyöritti yritystä kotoaan ja vasta viime syksynä siirtyi omaan toimistoon.

Suomen Yrittäjien jäsenyydestä Salo kokee hyötyneensä paljon yritystoiminnan eri vaiheissa.

 – Olen saanut Suomen Yrittäjistä paljon hyviä neuvoja, kuten myös KOSEKista (Kokkolanseudun Kehitys Oy), Salo kiittää.

Blogi toi ensimmäiset asiakkaat

Salosta tuli yrittäjä toukokuussa 2014. Hän oli muuttanut Tampereelta Kokkolaan opiskelemaan markkinointia, yrittäjyyttä ja johtamista ammattikorkeakouluun. Oman, personal trainer -palveluja tarjoavan yrityksen perustaminen oli ollut mielessä jo opintojen alkaessa. Salo on aiemmin kilpaillut niin ratsastuksessa kuin telinevoimistelussa, ja hän on valmentanut molempien lajien harrastajia.

 – Lähdin yrittäjäksi rennolla otteella ja sillä asenteella, että katsotaan, mitä tapahtuu, Salo kertoo.

Yritystoiminta lähti käyntiin oikein hyvin. Uudella yrityksellä oli valmiina iso liuta maksavia asiakkaita, koska Salo oli pitänyt Tampereelle jääneen ystävänsä kanssa treeniblogia, jota luettiin Suomen ulkopuolellakin.

 – Yritykseni laskutus oli hyvä heti ensimmäisestä kuukaudesta lähtien, koska blogin seuraajat olivat jo pitkään kyselleet, mistä he saisivat ostaa treeniohjeita.

Valmentajien tiimi kasvaa

Salo ryhtyi heti kasvattamaan Fitverstaan valmentajatiimiä.

 – Ensimmäinen valmentaja tuli tiimiini kahden kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta, Emmi Salo kertoo.

Nyt Salolla on 14 toiminimellä työskentelevää valmentajaa. Franchising-mallilla toimivat yrittäjät saavat Salon yritykseltä tukea liiketoimintansa pyörittämiseen ja markkinointiin.

Tällä hetkellä valmentajien henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa ravinto- ja liikuntavalmennusta saa 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Valmentajien joukko kasvaa yhdellätoista, kun Fitverstaan omassa valmentajakoulutuksessa olevat opiskelijat valmistuvat maaliskuussa. Sen jälkeen lähivalmennus leviää vielä viiteen uuteen kaupunkiin.

 – Asiakkaita meillä on noin 30 000 eri puolilla Suomea, Salo kertoo.

Ensi vuonna ulkomaille

Salo ei ole ehtinyt itse toimia valmentajana enää aikoihin. Valmentajien kouluttaminen ja yrityksen toiminnan kehittäminen täyttävät täysin Fitverstaan omistajan, toimitusjohtajan ja samalla Fitverstaan ainoan palkallisen työntekijän työpäivät. Avukseen Salo on hankkinut johdon assistentin, myyntivalmentajan ja tiimivalmentajan. He toimivat toiminimellä ja laskuttavat Salon yritystä.

Seuraavaksi Salo vie Fitverstaan ulkomaille. Ensin suunnataan Isoon-Britanniaan, sitten Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Ruotsiin.  Kansainvälistyminen on Salon mielestä helpoin aloittaa englanninkielisistä maista, koska englanninkielisiä tuotteita voidaan kohdentaa useaan maahan ja käännöstyö pitää tehdä vain kerran. Apua kansainvälistymissuunnitelmiinsa Salo on saanut muun muassa KOSEKista.

Kansainvälistymissuunnitelmat olivat syynä siihen, miksi Salo vaihtoi toiminimestä kommandiittiyhtiöön alkuvuodesta 2017.

 – Hain Tekesiltä innovaatiorahoitusta kansainvälistymiseen, eikä tukea myönnetä toiminimelle, Salo kertoo.

Kommandiittiyhtiö tuntui vielä tuossa vaiheessa Salon mielestä paremmalta ja kevyemmältä vaihtoehdolta kuin osakeyhtiö.

 – Kommandiittiyhtiö ei eroa rakenteeltaan juurikaan toiminimestä, joten se oli helppo ja turvallinen askel eteenpäin.

Tuossa vaiheessa ei ollut vielä tietoa siitä, että yrityksen liikevaihto tulisi kasvamaan räjähdysmäisesti. Syksyllä Salo oli jälleen uuden tilanteen edessä.

Osakeyhtiö laajenee konserniksi

Asiakkaat innostuivat ostamaan Fitverstaan verkkosivuilta Salon tuotteistamia uusia treenipaketteja niin paljon, että liikevaihto pomppasi yhtäkkiä 300 prosenttia ylöspäin ja Salon veroprosentti kipusi 48 prosenttiin.

Verotuksellisista syistä Salon oli järkevää ruveta maksamaan itselleen palkkaa ja vaihtaa yritysmuoto osakeyhtiöksi.

 – Minulle on ollut hirveän korkea kynnys ruveta maksamaan itselleni palkkaa, koska sehän on yritykselle kulu. Osakeyhtiö tulee kuitenkin järkeväksi yritysmuodoksi siinä vaiheessa, kun yrityksen liikevaihto on noin 100 000 euroa, Salo sanoo.

Fitverstaan liikevaihto nousi 2017 noin 350 000 euroon.

Salon osakeyhtiöstä tulee hyvin pian konserni, koska hän perustaa kansainvälistymistä varten tytäryhtiön. Myös valmennettavien koulutus on tarkoitus eriyttää tulevaisuudessa omaan, emosta erilliseen yhtiöön.

Emmi Salon neuvot aloittavalle yrittäjälle:
  • Suunnittele hyvin. Suunnitelma saa elää, eikä kaikkea tarvitse tietää etukäteen. On silti helpompi lähteä liikkeelle, jos tietää, mitä tekee esimerkiksi ensimmäiset kuusi kuukautta.
  • Kokeile uutta. Uutta ei kannata pelätä, koska vanhaan voit aina palata, jos kokeilu ei toimi.
  • Pidä kulut pieninä ja hanki hyvä kirjanpitäjä. Todella harva yrittäjä on mestari kirjanpidossa. Hyvä kirjanpitäjä auttaa kaikissa talousasioissa, myös yritysmuodon muuttamisessa.

 

Kuva: Anne Kytölä

 

Lue lisää yrityksen perustamisesta ja yritysmuodon valitsemisesta >>

 

Kategoriat: Yrittäjät

Toiminimestä kansainvälistyväksi osakeyhtiöksi

Yrittäjät uutisarkisto - 21. Tammikuu 2018 - 17:45

Emmi Salon liikunta- ja ravitsemusalan yritys Fitverstas Oy on kasvanut toiminimestä kommandiittiyhtiön kautta osakeyhtiöksi. Kaikki vaiheet ovat Kokkolan Vuoden 2017 nuoreksi yrittäjäksi valitun Salon mielestä olleet tarpeellisia.

– En tekisi mitään toisin, jos lähtisin nyt yrittäjäksi. Minulla olisi taatusti ollut paljon enemmän paineita ja stressiä, jos olisin heti alussa perustanut osakeyhtiön ja ryhtynyt tavoittelemaan isoa liikevaihtoa.”

Yrittäminen on sujunut Salosta helposti ja jouhevasti, kun yritys on saanut kasvaa isommaksi omassa tahdissaan. Aluksi Salo pyöritti yritystä kotoaan ja vasta viime syksynä siirtyi omaan toimistoon.

Suomen Yrittäjien jäsenyydestä Salo kokee hyötyneensä paljon yritystoiminnan eri vaiheissa.

 – Olen saanut Suomen Yrittäjistä paljon hyviä neuvoja, kuten myös KOSEKista (Kokkolanseudun Kehitys Oy), Salo kiittää.

Blogi toi ensimmäiset asiakkaat

Salosta tuli yrittäjä toukokuussa 2014. Hän oli muuttanut Tampereelta Kokkolaan opiskelemaan markkinointia, yrittäjyyttä ja johtamista ammattikorkeakouluun. Oman, personal trainer -palveluja tarjoavan yrityksen perustaminen oli ollut mielessä jo opintojen alkaessa. Salo on aiemmin kilpaillut niin ratsastuksessa kuin telinevoimistelussa, ja hän on valmentanut molempien lajien harrastajia.

 – Lähdin yrittäjäksi rennolla otteella ja sillä asenteella, että katsotaan, mitä tapahtuu, Salo kertoo.

Yritystoiminta lähti käyntiin oikein hyvin. Uudella yrityksellä oli valmiina iso liuta maksavia asiakkaita, koska Salo oli pitänyt Tampereelle jääneen ystävänsä kanssa treeniblogia, jota luettiin Suomen ulkopuolellakin.

 – Yritykseni laskutus oli hyvä heti ensimmäisestä kuukaudesta lähtien, koska blogin seuraajat olivat jo pitkään kyselleet, mistä he saisivat ostaa treeniohjeita.

Valmentajien tiimi kasvaa

Salo ryhtyi heti kasvattamaan Fitverstaan valmentajatiimiä.

 – Ensimmäinen valmentaja tuli tiimiini kahden kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta, Emmi Salo kertoo.

Nyt Salolla on 14 toiminimellä työskentelevää valmentajaa. Franchising-mallilla toimivat yrittäjät saavat Salon yritykseltä tukea liiketoimintansa pyörittämiseen ja markkinointiin.

Tällä hetkellä valmentajien henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa ravinto- ja liikuntavalmennusta saa 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Valmentajien joukko kasvaa yhdellätoista, kun Fitverstaan omassa valmentajakoulutuksessa olevat opiskelijat valmistuvat maaliskuussa. Sen jälkeen lähivalmennus leviää vielä viiteen uuteen kaupunkiin.

 – Asiakkaita meillä on noin 30 000 eri puolilla Suomea, Salo kertoo.

Ensi vuonna ulkomaille

Salo ei ole ehtinyt itse toimia valmentajana enää aikoihin. Valmentajien kouluttaminen ja yrityksen toiminnan kehittäminen täyttävät täysin Fitverstaan omistajan, toimitusjohtajan ja samalla Fitverstaan ainoan palkallisen työntekijän työpäivät. Avukseen Salo on hankkinut johdon assistentin, myyntivalmentajan ja tiimivalmentajan. He toimivat toiminimellä ja laskuttavat Salon yritystä.

Seuraavaksi Salo vie Fitverstaan ulkomaille. Ensin suunnataan Isoon-Britanniaan, sitten Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Ruotsiin.  Kansainvälistyminen on Salon mielestä helpoin aloittaa englanninkielisistä maista, koska englanninkielisiä tuotteita voidaan kohdentaa useaan maahan ja käännöstyö pitää tehdä vain kerran. Apua kansainvälistymissuunnitelmiinsa Salo on saanut muun muassa KOSEKista.

Kansainvälistymissuunnitelmat olivat syynä siihen, miksi Salo vaihtoi toiminimestä kommandiittiyhtiöön alkuvuodesta 2017.

 – Hain Tekesiltä innovaatiorahoitusta kansainvälistymiseen, eikä tukea myönnetä toiminimelle, Salo kertoo.

Kommandiittiyhtiö tuntui vielä tuossa vaiheessa Salon mielestä paremmalta ja kevyemmältä vaihtoehdolta kuin osakeyhtiö.

 – Kommandiittiyhtiö ei eroa rakenteeltaan juurikaan toiminimestä, joten se oli helppo ja turvallinen askel eteenpäin.

Tuossa vaiheessa ei ollut vielä tietoa siitä, että yrityksen liikevaihto tulisi kasvamaan räjähdysmäisesti. Syksyllä Salo oli jälleen uuden tilanteen edessä.

Osakeyhtiö laajenee konserniksi

Asiakkaat innostuivat ostamaan Fitverstaan verkkosivuilta Salon tuotteistamia uusia treenipaketteja niin paljon, että liikevaihto pomppasi yhtäkkiä 300 prosenttia ylöspäin ja Salon veroprosentti kipusi 48 prosenttiin.

Verotuksellisista syistä Salon oli järkevää ruveta maksamaan itselleen palkkaa ja vaihtaa yritysmuoto osakeyhtiöksi.

 – Minulle on ollut hirveän korkea kynnys ruveta maksamaan itselleni palkkaa, koska sehän on yritykselle kulu. Osakeyhtiö tulee kuitenkin järkeväksi yritysmuodoksi siinä vaiheessa, kun yrityksen liikevaihto on noin 100 000 euroa, Salo sanoo.

Fitverstaan liikevaihto nousi 2017 noin 350 000 euroon.

Salon osakeyhtiöstä tulee hyvin pian konserni, koska hän perustaa kansainvälistymistä varten tytäryhtiön. Myös valmennettavien koulutus on tarkoitus eriyttää tulevaisuudessa omaan, emosta erilliseen yhtiöön.

Emmi Salon neuvot aloittavalle yrittäjälle:
  • Suunnittele hyvin. Suunnitelma saa elää, eikä kaikkea tarvitse tietää etukäteen. On silti helpompi lähteä liikkeelle, jos tietää, mitä tekee esimerkiksi ensimmäiset kuusi kuukautta.
  • Kokeile uutta. Uutta ei kannata pelätä, koska vanhaan voit aina palata, jos kokeilu ei toimi.
  • Pidä kulut pieninä ja hanki hyvä kirjanpitäjä. Todella harva yrittäjä on mestari kirjanpidossa. Hyvä kirjanpitäjä auttaa kaikissa talousasioissa, myös yritysmuodon muuttamisessa.

 

Kuva: Anne Kytölä

 

Lue lisää yrityksen perustamisesta ja yritysmuodon valitsemisesta >>

 

Kategoriat: Yrittäjät

Toiminimestä kansainvälistyväksi osakeyhtiöksi

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 21. Tammikuu 2018 - 17:45

Emmi Salon liikunta- ja ravitsemusalan yritys Fitverstas Oy on kasvanut toiminimestä kommandiittiyhtiön kautta osakeyhtiöksi. Kaikki vaiheet ovat Kokkolan Vuoden 2017 nuoreksi yrittäjäksi valitun Salon mielestä olleet tarpeellisia.

– En tekisi mitään toisin, jos lähtisin nyt yrittäjäksi. Minulla olisi taatusti ollut paljon enemmän paineita ja stressiä, jos olisin heti alussa perustanut osakeyhtiön ja ryhtynyt tavoittelemaan isoa liikevaihtoa.”

Yrittäminen on sujunut Salosta helposti ja jouhevasti, kun yritys on saanut kasvaa isommaksi omassa tahdissaan. Aluksi Salo pyöritti yritystä kotoaan ja vasta viime syksynä siirtyi omaan toimistoon.

Suomen Yrittäjien jäsenyydestä Salo kokee hyötyneensä paljon yritystoiminnan eri vaiheissa.

 – Olen saanut Suomen Yrittäjistä paljon hyviä neuvoja, kuten myös KOSEKista (Kokkolanseudun Kehitys Oy), Salo kiittää.

Blogi toi ensimmäiset asiakkaat

Salosta tuli yrittäjä toukokuussa 2014. Hän oli muuttanut Tampereelta Kokkolaan opiskelemaan markkinointia, yrittäjyyttä ja johtamista ammattikorkeakouluun. Oman, personal trainer -palveluja tarjoavan yrityksen perustaminen oli ollut mielessä jo opintojen alkaessa. Salo on aiemmin kilpaillut niin ratsastuksessa kuin telinevoimistelussa, ja hän on valmentanut molempien lajien harrastajia.

 – Lähdin yrittäjäksi rennolla otteella ja sillä asenteella, että katsotaan, mitä tapahtuu, Salo kertoo.

Yritystoiminta lähti käyntiin oikein hyvin. Uudella yrityksellä oli valmiina iso liuta maksavia asiakkaita, koska Salo oli pitänyt Tampereelle jääneen ystävänsä kanssa treeniblogia, jota luettiin Suomen ulkopuolellakin.

 – Yritykseni laskutus oli hyvä heti ensimmäisestä kuukaudesta lähtien, koska blogin seuraajat olivat jo pitkään kyselleet, mistä he saisivat ostaa treeniohjeita.

Valmentajien tiimi kasvaa

Salo ryhtyi heti kasvattamaan Fitverstaan valmentajatiimiä.

 – Ensimmäinen valmentaja tuli tiimiini kahden kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta, Emmi Salo kertoo.

Nyt Salolla on 14 toiminimellä työskentelevää valmentajaa. Franchising-mallilla toimivat yrittäjät saavat Salon yritykseltä tukea liiketoimintansa pyörittämiseen ja markkinointiin.

Tällä hetkellä valmentajien henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa ravinto- ja liikuntavalmennusta saa 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Valmentajien joukko kasvaa yhdellätoista, kun Fitverstaan omassa valmentajakoulutuksessa olevat opiskelijat valmistuvat maaliskuussa. Sen jälkeen lähivalmennus leviää vielä viiteen uuteen kaupunkiin.

 – Asiakkaita meillä on noin 30 000 eri puolilla Suomea, Salo kertoo.

Ensi vuonna ulkomaille

Salo ei ole ehtinyt itse toimia valmentajana enää aikoihin. Valmentajien kouluttaminen ja yrityksen toiminnan kehittäminen täyttävät täysin Fitverstaan omistajan, toimitusjohtajan ja samalla Fitverstaan ainoan palkallisen työntekijän työpäivät. Avukseen Salo on hankkinut johdon assistentin, myyntivalmentajan ja tiimivalmentajan. He toimivat toiminimellä ja laskuttavat Salon yritystä.

Seuraavaksi Salo vie Fitverstaan ulkomaille. Ensin suunnataan Isoon-Britanniaan, sitten Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Ruotsiin.  Kansainvälistyminen on Salon mielestä helpoin aloittaa englanninkielisistä maista, koska englanninkielisiä tuotteita voidaan kohdentaa useaan maahan ja käännöstyö pitää tehdä vain kerran. Apua kansainvälistymissuunnitelmiinsa Salo on saanut muun muassa KOSEKista.

Kansainvälistymissuunnitelmat olivat syynä siihen, miksi Salo vaihtoi toiminimestä kommandiittiyhtiöön alkuvuodesta 2017.

 – Hain Tekesiltä innovaatiorahoitusta kansainvälistymiseen, eikä tukea myönnetä toiminimelle, Salo kertoo.

Kommandiittiyhtiö tuntui vielä tuossa vaiheessa Salon mielestä paremmalta ja kevyemmältä vaihtoehdolta kuin osakeyhtiö.

 – Kommandiittiyhtiö ei eroa rakenteeltaan juurikaan toiminimestä, joten se oli helppo ja turvallinen askel eteenpäin.

Tuossa vaiheessa ei ollut vielä tietoa siitä, että yrityksen liikevaihto tulisi kasvamaan räjähdysmäisesti. Syksyllä Salo oli jälleen uuden tilanteen edessä.

Osakeyhtiö laajenee konserniksi

Asiakkaat innostuivat ostamaan Fitverstaan verkkosivuilta Salon tuotteistamia uusia treenipaketteja niin paljon, että liikevaihto pomppasi yhtäkkiä 300 prosenttia ylöspäin ja Salon veroprosentti kipusi 48 prosenttiin.

Verotuksellisista syistä Salon oli järkevää ruveta maksamaan itselleen palkkaa ja vaihtaa yritysmuoto osakeyhtiöksi.

 – Minulle on ollut hirveän korkea kynnys ruveta maksamaan itselleni palkkaa, koska sehän on yritykselle kulu. Osakeyhtiö tulee kuitenkin järkeväksi yritysmuodoksi siinä vaiheessa, kun yrityksen liikevaihto on noin 100 000 euroa, Salo sanoo.

Fitverstaan liikevaihto nousi 2017 noin 350 000 euroon.

Salon osakeyhtiöstä tulee hyvin pian konserni, koska hän perustaa kansainvälistymistä varten tytäryhtiön. Myös valmennettavien koulutus on tarkoitus eriyttää tulevaisuudessa omaan, emosta erilliseen yhtiöön.

Emmi Salon neuvot aloittavalle yrittäjälle:
  • Suunnittele hyvin. Suunnitelma saa elää, eikä kaikkea tarvitse tietää etukäteen. On silti helpompi lähteä liikkeelle, jos tietää, mitä tekee esimerkiksi ensimmäiset kuusi kuukautta.
  • Kokeile uutta. Uutta ei kannata pelätä, koska vanhaan voit aina palata, jos kokeilu ei toimi.
  • Pidä kulut pieninä ja hanki hyvä kirjanpitäjä. Todella harva yrittäjä on mestari kirjanpidossa. Hyvä kirjanpitäjä auttaa kaikissa talousasioissa, myös yritysmuodon muuttamisessa.

 

Kuva: Anne Kytölä

 

Lue lisää yrityksen perustamisesta ja yritysmuodon valitsemisesta >>

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas maksaa vuosittain suuren summan äitiyslomien kustannuksia

Yrittäjät tiedotteet - 20. Tammikuu 2018 - 8:31

Anne Kangas tietää äitiyslomakuvioiden pyörittämisen hyvin sekä yrittäjänä että äitinä. Hän palasi itse äitiyslomalta puolisen vuotta sitten. Kankaan yritys Hoitokoti Päiväkumpu Oy työllistää noin 160 kokoaikaista työntekijää, enimmäkseen naisia.

Hän on iloinen siitä, että nykyään työnantaja saa 2500 euron kertakorvauksen, kun työntekijä jää äitiyslomalle, mutta eihän se riitä kattamaan kustannuksia.

– Laskelmiemme mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa. Siinä on jo otettu huomioon huhtikuun alusta voimaan tullut 2 500 euron kertakorvaus, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Tuo 8 000 euroa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Kovin reilua ei ole sekään, että nykyjärjestelmän jäykkyyden vuoksi vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin, Anne Kangas toteaa.

Hän on sumplinut hoitokuvioita miehensä kanssa. Kangas tekee etäpäiviä ja heillä käy myös yksityinen hoitaja. Perheen esikoinen on nelivuotias.

– Meidän yritys on jo sen verran suuri, että voin järjestellä hoitoasioita, mutta pienissä yrityksissä sen yrittäjän pitää itse olla kokopäiväisesti hoitamassa asioita, sanoo Anne Kangas.

Jopa kassakriisi voi uhata

Nykyjärjestelmä voi johtaa yrityksen jopa kassakriisiin, kun yritys maksaa poissaolevalle työntekijälle ja saa vasta myöhemmin korvauksia Kansaneläkelaitokselta.

– Meillä jäi kahdeksan työntekijän ryhmäkodista saman vuoden aikana neljä työntekijää äitiyslomalle. Jos se olisi ollut yrityksemme ainoa yksikkö, tilanne olisi ollut todella vakava, yrittäjä Anne Kangas sanoo.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta sekä päivätoimintaa.

Tarvitaan joustavampi ja reilumpi järjestelmä

Suomen Yrittäjät on vaatinut, että perhevapaajärjestelmän kustannuksiin ohjataan nykyistä enemmän verovaroja yrittäjiltä tulevien eurojen sijaan. Lisäksi yrittäjien mahdollisuutta pitää omia perhevapaita pitää parantaa.

– Noin puolet äidin työnantajalle aiheutuvista kustannuksista syntyy päivistä, jolloin työntekijä on kotona hoitamassa sairasta lasta. Päiviä on arvioitu olevan keskimäärin viisi vuodessa lasta kohden, joista äidit pitävät 60 prosenttia. Näiden päivien palkkakustannuksia ei tällä hetkellä kompensoida työnantajalle lainkaan, sanoo SY:n Harri Hellstén.

Lisäksi työnantajan kustannuksia lisäävät esimerkiksi raskauden aikaiset sairauspoissaolot.

– Kyllähän meilläkin monella hoitajalla on vaikeaa tehdä työtään raskauden loppuvaiheessa ison vatsan kanssa, mutta kyllä vaan osa painaa menemään, hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas kertoo.

Hän toivoo, että yhteiskunta osallistuisi enemmän perhevapaiden kustannuksiin, etteivät ne jäisi varsinkin naisvaltaisten alojen yrittäjien maksettaviksi.

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin ja esimerkiksi hoitojärjestelyihin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Anne Kangas sanoo.

Yrittäjä, muista hakea 2500 euron korvaus

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Kelalta sitä on haettu touko–joulukuussa nyt noin 7000 kertaa. Toukokuussa ratkaistiin 100 hakemusta, mutta esimerkiksi marraskuussa niitä oli jo noin lähes 1800.

Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen. Ensimmäisten korvauksiin oikeutettujen hakuaika päättyy elokuussa.

– Meidän yritys ei ole vielä hakenut korvauksia, haemme yhtä aikaa vuosilomakustannusten korvausten kanssa, yrittäjä Anne Kangas kertoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas maksaa vuosittain suuren summan äitiyslomien kustannuksia

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Tammikuu 2018 - 8:31

Anne Kangas tietää äitiyslomakuvioiden pyörittämisen hyvin sekä yrittäjänä että äitinä. Hän palasi itse äitiyslomalta puolisen vuotta sitten. Kankaan yritys Hoitokoti Päiväkumpu Oy työllistää noin 160 kokoaikaista työntekijää, enimmäkseen naisia.

Hän on iloinen siitä, että nykyään työnantaja saa 2500 euron kertakorvauksen, kun työntekijä jää äitiyslomalle, mutta eihän se riitä kattamaan kustannuksia.

– Laskelmiemme mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa. Siinä on jo otettu huomioon huhtikuun alusta voimaan tullut 2 500 euron kertakorvaus, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Tuo 8 000 euroa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Kovin reilua ei ole sekään, että nykyjärjestelmän jäykkyyden vuoksi vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin, Anne Kangas toteaa.

Hän on sumplinut hoitokuvioita miehensä kanssa. Kangas tekee etäpäiviä ja heillä käy myös yksityinen hoitaja. Perheen esikoinen on nelivuotias.

– Meidän yritys on jo sen verran suuri, että voin järjestellä hoitoasioita, mutta pienissä yrityksissä sen yrittäjän pitää itse olla kokopäiväisesti hoitamassa asioita, sanoo Anne Kangas.

Jopa kassakriisi voi uhata

Nykyjärjestelmä voi johtaa yrityksen jopa kassakriisiin, kun yritys maksaa poissaolevalle työntekijälle ja saa vasta myöhemmin korvauksia Kansaneläkelaitokselta.

– Meillä jäi kahdeksan työntekijän ryhmäkodista saman vuoden aikana neljä työntekijää äitiyslomalle. Jos se olisi ollut yrityksemme ainoa yksikkö, tilanne olisi ollut todella vakava, yrittäjä Anne Kangas sanoo.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta sekä päivätoimintaa.

Tarvitaan joustavampi ja reilumpi järjestelmä

Suomen Yrittäjät on vaatinut, että perhevapaajärjestelmän kustannuksiin ohjataan nykyistä enemmän verovaroja yrittäjiltä tulevien eurojen sijaan. Lisäksi yrittäjien mahdollisuutta pitää omia perhevapaita pitää parantaa.

– Noin puolet äidin työnantajalle aiheutuvista kustannuksista syntyy päivistä, jolloin työntekijä on kotona hoitamassa sairasta lasta. Päiviä on arvioitu olevan keskimäärin viisi vuodessa lasta kohden, joista äidit pitävät 60 prosenttia. Näiden päivien palkkakustannuksia ei tällä hetkellä kompensoida työnantajalle lainkaan, sanoo SY:n Harri Hellstén.

Lisäksi työnantajan kustannuksia lisäävät esimerkiksi raskauden aikaiset sairauspoissaolot.

– Kyllähän meilläkin monella hoitajalla on vaikeaa tehdä työtään raskauden loppuvaiheessa ison vatsan kanssa, mutta kyllä vaan osa painaa menemään, hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas kertoo.

Hän toivoo, että yhteiskunta osallistuisi enemmän perhevapaiden kustannuksiin, etteivät ne jäisi varsinkin naisvaltaisten alojen yrittäjien maksettaviksi.

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin ja esimerkiksi hoitojärjestelyihin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Anne Kangas sanoo.

Yrittäjä, muista hakea 2500 euron korvaus

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Kelalta sitä on haettu touko–joulukuussa nyt noin 7000 kertaa. Toukokuussa ratkaistiin 100 hakemusta, mutta esimerkiksi marraskuussa niitä oli jo noin lähes 1800.

Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen. Ensimmäisten korvauksiin oikeutettujen hakuaika päättyy elokuussa.

– Meidän yritys ei ole vielä hakenut korvauksia, haemme yhtä aikaa vuosilomakustannusten korvausten kanssa, yrittäjä Anne Kangas kertoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas maksaa vuosittain suuren summan äitiyslomien kustannuksia

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Tammikuu 2018 - 8:31

Anne Kangas tietää äitiyslomakuvioiden pyörittämisen hyvin sekä yrittäjänä että äitinä. Hän palasi itse äitiyslomalta puolisen vuotta sitten. Kankaan yritys Hoitokoti Päiväkumpu Oy työllistää noin 160 kokoaikaista työntekijää, enimmäkseen naisia.

Hän on iloinen siitä, että nykyään työnantaja saa 2500 euron kertakorvauksen, kun työntekijä jää äitiyslomalle, mutta eihän se riitä kattamaan kustannuksia.

– Laskelmiemme mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa. Siinä on jo otettu huomioon huhtikuun alusta voimaan tullut 2 500 euron kertakorvaus, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Tuo 8 000 euroa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Kovin reilua ei ole sekään, että nykyjärjestelmän jäykkyyden vuoksi vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin, Anne Kangas toteaa.

Hän on sumplinut hoitokuvioita miehensä kanssa. Kangas tekee etäpäiviä ja heillä käy myös yksityinen hoitaja. Perheen esikoinen on nelivuotias.

– Meidän yritys on jo sen verran suuri, että voin järjestellä hoitoasioita, mutta pienissä yrityksissä sen yrittäjän pitää itse olla kokopäiväisesti hoitamassa asioita, sanoo Anne Kangas.

Jopa kassakriisi voi uhata

Nykyjärjestelmä voi johtaa yrityksen jopa kassakriisiin, kun yritys maksaa poissaolevalle työntekijälle ja saa vasta myöhemmin korvauksia Kansaneläkelaitokselta.

– Meillä jäi kahdeksan työntekijän ryhmäkodista saman vuoden aikana neljä työntekijää äitiyslomalle. Jos se olisi ollut yrityksemme ainoa yksikkö, tilanne olisi ollut todella vakava, yrittäjä Anne Kangas sanoo.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta sekä päivätoimintaa.

Tarvitaan joustavampi ja reilumpi järjestelmä

Suomen Yrittäjät on vaatinut, että perhevapaajärjestelmän kustannuksiin ohjataan nykyistä enemmän verovaroja yrittäjiltä tulevien eurojen sijaan. Lisäksi yrittäjien mahdollisuutta pitää omia perhevapaita pitää parantaa.

– Noin puolet äidin työnantajalle aiheutuvista kustannuksista syntyy päivistä, jolloin työntekijä on kotona hoitamassa sairasta lasta. Päiviä on arvioitu olevan keskimäärin viisi vuodessa lasta kohden, joista äidit pitävät 60 prosenttia. Näiden päivien palkkakustannuksia ei tällä hetkellä kompensoida työnantajalle lainkaan, sanoo SY:n Harri Hellstén.

Lisäksi työnantajan kustannuksia lisäävät esimerkiksi raskauden aikaiset sairauspoissaolot.

– Kyllähän meilläkin monella hoitajalla on vaikeaa tehdä työtään raskauden loppuvaiheessa ison vatsan kanssa, mutta kyllä vaan osa painaa menemään, hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas kertoo.

Hän toivoo, että yhteiskunta osallistuisi enemmän perhevapaiden kustannuksiin, etteivät ne jäisi varsinkin naisvaltaisten alojen yrittäjien maksettaviksi.

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin ja esimerkiksi hoitojärjestelyihin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Anne Kangas sanoo.

Yrittäjä, muista hakea 2500 euron korvaus

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Kelalta sitä on haettu touko–joulukuussa nyt noin 7000 kertaa. Toukokuussa ratkaistiin 100 hakemusta, mutta esimerkiksi marraskuussa niitä oli jo noin lähes 1800.

Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen. Ensimmäisten korvauksiin oikeutettujen hakuaika päättyy elokuussa.

– Meidän yritys ei ole vielä hakenut korvauksia, haemme yhtä aikaa vuosilomakustannusten korvausten kanssa, yrittäjä Anne Kangas kertoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Maan parhaat mallit yrittäjyysopetukseen haussa

Yrittäjät tiedotteet - 19. Tammikuu 2018 - 17:00

Suomen Yrittäjät etsii valtakunnallisella yrittäjyysopetuskilpailulla innovatiivisimpia ja vaikuttavimpia yrittäjyyspedagogiikan malleja ammatillisen koulutuksen kentältä.

Kilpailussa ovat sarjat sekä ammattioppilaitoksille että ammattikorkeakouluille.

SY:n digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilän mukaan viime vuosina ammattikorkeakoulujen yrittäjyysopetuksen saralla on tapahtunut myönteistä kehitystä.

–  Opettajakunnassa on alettu ymmärtää, että yrittäjämäinen toiminnallinen pedagogiikka tarjoaa erinomaisen alustan harjoitella työelämässä tarvittavia taitoja sekä soveltaa teoriaopetuksessa opittuja asioita käytäntöön.

Innovatiiviset mallit esille – luupin alla kansainvälinen twisti

Vuoden 2018 kilpailun teemana on ”Yrittäjyyttä ilman rajoja”. Tavoitteena on tuoda esiin vaikuttavia yrittäjyysopetuksen malleja, joissa on kansainvälistä twistiä.

Kilpailuun voivat ilmoittautua opettajat, mutta erinomaista opettajaa voi nykäistä hihasta ja kertoa kilpailusta.

– Opiskelijat ja yrittäjät, jotka tietävät AMK:ssa harjoitettavan hyvää yrittäjyysopetusta, voivat rohkaista opetuksesta vastaavia opettajia tai muita oppilaitoksen toimijoita osallistumaan ja lähettämään meille kilpailutyö, Mikkilä rohkaisee.

Kilpailutyöt toimitetaan kuvan muodossa 20. huhtikuuta 2018 mennessä. Kuva voi olla esimerkiksi mallinnus, piirros tai valokuva. Mukaan tulee liittää kirjoitus, joka antaa lisätietoa yrittäjyysopetuksen mallista ja sen vaikuttavuudesta. Kirjoitus voi olla pituudeltaan enintään 500 merkkiä ja siihen voi upottaa linkkejä videoihin, kuviin ja teksteihin. Kilpailutyö voi olla myös kokonaan videomuodossa.

Kummankin sarjan voittaja palkitaan opetushenkilöstön yrittäjyysosaamista kehittävällä 5 000 euron koulutussetelillä. Palkinnon mahdollistaa Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -projekti.

Kilpailusivulle www.yrittajat.fi/yrittajyysopetuskilpailu

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Maan parhaat mallit yrittäjyysopetukseen haussa

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Tammikuu 2018 - 17:00

Suomen Yrittäjät etsii valtakunnallisella yrittäjyysopetuskilpailulla innovatiivisimpia ja vaikuttavimpia yrittäjyyspedagogiikan malleja ammatillisen koulutuksen kentältä.

Kilpailussa ovat sarjat sekä ammattioppilaitoksille että ammattikorkeakouluille.

SY:n digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilän mukaan viime vuosina ammattikorkeakoulujen yrittäjyysopetuksen saralla on tapahtunut myönteistä kehitystä.

–  Opettajakunnassa on alettu ymmärtää, että yrittäjämäinen toiminnallinen pedagogiikka tarjoaa erinomaisen alustan harjoitella työelämässä tarvittavia taitoja sekä soveltaa teoriaopetuksessa opittuja asioita käytäntöön.

Innovatiiviset mallit esille – luupin alla kansainvälinen twisti

Vuoden 2018 kilpailun teemana on ”Yrittäjyyttä ilman rajoja”. Tavoitteena on tuoda esiin vaikuttavia yrittäjyysopetuksen malleja, joissa on kansainvälistä twistiä.

Kilpailuun voivat ilmoittautua opettajat, mutta erinomaista opettajaa voi nykäistä hihasta ja kertoa kilpailusta.

– Opiskelijat ja yrittäjät, jotka tietävät AMK:ssa harjoitettavan hyvää yrittäjyysopetusta, voivat rohkaista opetuksesta vastaavia opettajia tai muita oppilaitoksen toimijoita osallistumaan ja lähettämään meille kilpailutyö, Mikkilä rohkaisee.

Kilpailutyöt toimitetaan kuvan muodossa 20. huhtikuuta 2018 mennessä. Kuva voi olla esimerkiksi mallinnus, piirros tai valokuva. Mukaan tulee liittää kirjoitus, joka antaa lisätietoa yrittäjyysopetuksen mallista ja sen vaikuttavuudesta. Kirjoitus voi olla pituudeltaan enintään 500 merkkiä ja siihen voi upottaa linkkejä videoihin, kuviin ja teksteihin. Kilpailutyö voi olla myös kokonaan videomuodossa.

Kummankin sarjan voittaja palkitaan opetushenkilöstön yrittäjyysosaamista kehittävällä 5 000 euron koulutussetelillä. Palkinnon mahdollistaa Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -projekti.

Kilpailusivulle www.yrittajat.fi/yrittajyysopetuskilpailu

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Maan parhaat mallit yrittäjyysopetukseen haussa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Tammikuu 2018 - 17:00

Suomen Yrittäjät etsii valtakunnallisella yrittäjyysopetuskilpailulla innovatiivisimpia ja vaikuttavimpia yrittäjyyspedagogiikan malleja ammatillisen koulutuksen kentältä.

Kilpailussa ovat sarjat sekä ammattioppilaitoksille että ammattikorkeakouluille.

SY:n digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilän mukaan viime vuosina ammattikorkeakoulujen yrittäjyysopetuksen saralla on tapahtunut myönteistä kehitystä.

–  Opettajakunnassa on alettu ymmärtää, että yrittäjämäinen toiminnallinen pedagogiikka tarjoaa erinomaisen alustan harjoitella työelämässä tarvittavia taitoja sekä soveltaa teoriaopetuksessa opittuja asioita käytäntöön.

Innovatiiviset mallit esille – luupin alla kansainvälinen twisti

Vuoden 2018 kilpailun teemana on ”Yrittäjyyttä ilman rajoja”. Tavoitteena on tuoda esiin vaikuttavia yrittäjyysopetuksen malleja, joissa on kansainvälistä twistiä.

Kilpailuun voivat ilmoittautua opettajat, mutta erinomaista opettajaa voi nykäistä hihasta ja kertoa kilpailusta.

– Opiskelijat ja yrittäjät, jotka tietävät AMK:ssa harjoitettavan hyvää yrittäjyysopetusta, voivat rohkaista opetuksesta vastaavia opettajia tai muita oppilaitoksen toimijoita osallistumaan ja lähettämään meille kilpailutyö, Mikkilä rohkaisee.

Kilpailutyöt toimitetaan kuvan muodossa 20. huhtikuuta 2018 mennessä. Kuva voi olla esimerkiksi mallinnus, piirros tai valokuva. Mukaan tulee liittää kirjoitus, joka antaa lisätietoa yrittäjyysopetuksen mallista ja sen vaikuttavuudesta. Kirjoitus voi olla pituudeltaan enintään 500 merkkiä ja siihen voi upottaa linkkejä videoihin, kuviin ja teksteihin. Kilpailutyö voi olla myös kokonaan videomuodossa.

Kummankin sarjan voittaja palkitaan opetushenkilöstön yrittäjyysosaamista kehittävällä 5 000 euron koulutussetelillä. Palkinnon mahdollistaa Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -projekti.

Kilpailusivulle www.yrittajat.fi/yrittajyysopetuskilpailu

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Nousukiidossa oleva suklaabrändi avaa uuden tehtaan ja siirtyy älypakkauksiin

Yrittäjät tiedotteet - 19. Tammikuu 2018 - 13:52

Kevään aikana toimintansa aloittava suklaatehdas moninkertaistaa Goodion tuotantokapasiteetin ja lisää tuotantotyöntekijöiden määrää. Yritys haluaa kantaa sosiaalista vastuuta, työntekijöistä kymmenesosa on vaikeasti työllistyviä.

Tehdasinvestoinnin arvo on yli miljoona euroa. Tehtaaseen hankittiin artesaanisuklaan valmistuslaitteet Italiasta.

– Suklaamme kysyntä kotimaassa sekä ulkomaan vientimme ovat kasvaneet huimasti viime vuonna. Uusi tehdas mahdollistaa sen, että pystymme vastaamaan paremmin kasvuvauhtiin, kertoo Goodion toimitusjohtaja Jonni Sinkkonen.

– Vaikka saammekin käyttöön uusia laitteita, on tuotanto silti paljolti käsityötä, mikä takaa edelleen tuotteidemme uniikin maun ja laadun.

Tavoitteena täysi läpinäkyvyys tuotannossa

Tuotantotilojen lisäksi tehtaaseen valmistuu loppuvuodesta vierailukeskus, jossa halukkaat pääsevät tutustumaan suklaan valmistukseen, raaka-aineiden alkuperään sekä maistelemaan Goodion suklaita, myös kehitysvaiheessa olevia.

Goodion tavoitteena on tuotantoketjun täysi läpinäkyvyys.

– Uuden tehtaan myötä pystytään paremmin tukemaan kestävän kehityksen periaatteita ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Raaka-aineiden jäljitettävyys saadaan myös nostettua uudelle tasolle, kun pakkauksissa siirrytään käyttämään yksilöityjä älypakkauksia, Sinkkonen kertoo tiedotteessa.

Yrityksellä on myös kahvila Helsingissä.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Nousukiidossa oleva suklaabrändi avaa uuden tehtaan ja siirtyy älypakkauksiin

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Tammikuu 2018 - 13:52

Kevään aikana toimintansa aloittava suklaatehdas moninkertaistaa Goodion tuotantokapasiteetin ja lisää tuotantotyöntekijöiden määrää. Yritys haluaa kantaa sosiaalista vastuuta, työntekijöistä kymmenesosa on vaikeasti työllistyviä.

Tehdasinvestoinnin arvo on yli miljoona euroa. Tehtaaseen hankittiin artesaanisuklaan valmistuslaitteet Italiasta.

– Suklaamme kysyntä kotimaassa sekä ulkomaan vientimme ovat kasvaneet huimasti viime vuonna. Uusi tehdas mahdollistaa sen, että pystymme vastaamaan paremmin kasvuvauhtiin, kertoo Goodion toimitusjohtaja Jonni Sinkkonen.

– Vaikka saammekin käyttöön uusia laitteita, on tuotanto silti paljolti käsityötä, mikä takaa edelleen tuotteidemme uniikin maun ja laadun.

Tavoitteena täysi läpinäkyvyys tuotannossa

Tuotantotilojen lisäksi tehtaaseen valmistuu loppuvuodesta vierailukeskus, jossa halukkaat pääsevät tutustumaan suklaan valmistukseen, raaka-aineiden alkuperään sekä maistelemaan Goodion suklaita, myös kehitysvaiheessa olevia.

Goodion tavoitteena on tuotantoketjun täysi läpinäkyvyys.

– Uuden tehtaan myötä pystytään paremmin tukemaan kestävän kehityksen periaatteita ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Raaka-aineiden jäljitettävyys saadaan myös nostettua uudelle tasolle, kun pakkauksissa siirrytään käyttämään yksilöityjä älypakkauksia, Sinkkonen kertoo tiedotteessa.

Yrityksellä on myös kahvila Helsingissä.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Nousukiidossa oleva suklaabrändi avaa uuden tehtaan ja siirtyy älypakkauksiin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Tammikuu 2018 - 13:52

Kevään aikana toimintansa aloittava suklaatehdas moninkertaistaa Goodion tuotantokapasiteetin ja lisää tuotantotyöntekijöiden määrää. Yritys haluaa kantaa sosiaalista vastuuta, työntekijöistä kymmenesosa on vaikeasti työllistyviä.

Tehdasinvestoinnin arvo on yli miljoona euroa. Tehtaaseen hankittiin artesaanisuklaan valmistuslaitteet Italiasta.

– Suklaamme kysyntä kotimaassa sekä ulkomaan vientimme ovat kasvaneet huimasti viime vuonna. Uusi tehdas mahdollistaa sen, että pystymme vastaamaan paremmin kasvuvauhtiin, kertoo Goodion toimitusjohtaja Jonni Sinkkonen.

– Vaikka saammekin käyttöön uusia laitteita, on tuotanto silti paljolti käsityötä, mikä takaa edelleen tuotteidemme uniikin maun ja laadun.

Tavoitteena täysi läpinäkyvyys tuotannossa

Tuotantotilojen lisäksi tehtaaseen valmistuu loppuvuodesta vierailukeskus, jossa halukkaat pääsevät tutustumaan suklaan valmistukseen, raaka-aineiden alkuperään sekä maistelemaan Goodion suklaita, myös kehitysvaiheessa olevia.

Goodion tavoitteena on tuotantoketjun täysi läpinäkyvyys.

– Uuden tehtaan myötä pystytään paremmin tukemaan kestävän kehityksen periaatteita ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Raaka-aineiden jäljitettävyys saadaan myös nostettua uudelle tasolle, kun pakkauksissa siirrytään käyttämään yksilöityjä älypakkauksia, Sinkkonen kertoo tiedotteessa.

Yrityksellä on myös kahvila Helsingissä.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lakkoilu iskee moniin yrittäjiin – Professorikin uudistaisi sääntelyä

Yrittäjät tiedotteet - 19. Tammikuu 2018 - 10:53

AKT ja Merimiesunioni valmistautuvat sulkemaan satamia 29. tammikuuta, jos satamayhtiöt eivät neuvottele lakkoon menevien työntekijöiden omasta työehtosopimuksesta. Molemmat liitot ovat työrauhan piirissä. Työnantajan mukaan työtaistelu koskee 40-50 työntekijää.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan Suomessa poikkeuksellisen sallivasti. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat. Suomessa vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan lakko on laillinen, jos se ei liity työehtosopimukseen.

Työoikeudellisesti poliittinen työtaistelu on toimi, joka kohdistetaan työmarkkinavastapuolen sijasta johonkin poliittiseen elimeen ja toteutetaan lopettamalla työnteko työpaikalla. Yleensä poliittisilla lakoilla pyritään vaikuttamaan eduskuntaan, valtioneuvostoon, kunnanvaltuustoon tai muihin poliittisiin toimijoihin.

Poliittinen lakko ei kuulu työaikaan

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen varoittaa, että järjestöpoliittiselta näyttävä toimi uhkaa aiheuttaa ongelmia monille yrityksille.

– Asetelma on vakava muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely on ajastaan jäljessä, mahdollistaa suhteettomat toimenpiteet ja voi aiheuttaa isoja vaurioita ulkopuolisille, tässä tapauksissa monille yrityksille, jotka ovat satamista riippuvaisia, sanoo Mäkynen.

Samanaikaisesti SAK kokoaa helmikuun alkuun työntekijöitä Senaatintorille poliittiseen työtaisteluun osoittamaan mieltä niin sanottua aktiivimallia vastaan.

Seppo Koskinen toteaa Evan raportissa, että Suomen tulisi siirtyä poliittisten lakkojen osalta eurooppalaiseen käytäntöön. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa poliittinen lakko on pääsääntöisesti kielletty. Poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan työajan ulkopuolelle.

Suomi on Koskisen vertailussa ainut Euroopan maa, joka suhtautuu täysin sallivasti poliittiseen lakkoiluun. Euroopassa poliittinen lakko ei saa Koskisen mukaan sitä suojaa, mikä työnantajan ja työntekijän välisille työtaisteluille, työtaisteluoikeudelle ja -vapaudelle, annetaan.

– Suomi kuuluu Eurooppaan tässäkin asiassa. Poliittinen lakko kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta työajan ulkopuolelle, Mäkynen toteaa.

Poliittinen lakko kohdistuu työnantajaan, jolle tulee menetyksiä lakon ajalta. Lakon vaikutukset leviävät laajasti myös muihin yrityksiin ja kansalaisiin.

SY vaatii työrauhasääntelyä uudistettavan – Professori esittää niinikään uudistuksia

Yrittäjät esittää, että hallituksen pitää käynnistää hanke, joka uudistaa työrauhasääntelyä. Nykyinen säätely on vanhaa, työriitalaki vuodelta 1962 ja työehtosopimuslaki vuodelta 1946. Säätely on SY:n mielestä myös epäselvää.

Työrauhasääntelyä pitää uudistaa osana laajempaa työmarkkinareformia, jota Suomessa tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi.

– Pitää luoda sääntely, joka estää kohtuuttomat tukityötaistelut. Valmistelu pitää käynnistää niin, että uusi linja voidaan kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan, Mäkynen ehdottaa.

Mäkysen mukaan pitää luoda malli, joka nostaa selvästi laittomien lakkojen sakkoja ja rajoittaa suhteettomia poliittisia työtaisteluita.

– Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista.

Yrittäjät korostaa, että mielenosoittaminen ja lakko-oikeus kuuluvat vapaaseen yhteiskuntaan. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi hallitusta vastaan osoitetaan mieltä työaikana.

– Vanhentuneen sääntelyn ja lakkoherkän kulttuurin vuoksi Suomessa on ollut työtaisteluita selkeästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Erityisesti laittomia lakkoja on Suomessa moninkertainen määrä, Mäkynen muistuttaa.

Professori Seppo Koskisen analyysin mukaan lakkoja, joissa on ollut ainakin jossain määrin poliittinen motiivi, on 2000-luvulla järjestetty 1–2 vuodessa. Veturinkuljettajien lakko elokuussa 2017 oli poliittinen ja seurausta siitä, kun liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti avaavansa rautateiden henkilöliikennettä kilpailulle.

Koskisen mukaan poliittista lakkoilua voidaan vähentää joko tiukentamalla lainsäädäntöä tai muuttamalla nykyistä yksioikoista oikeustulkintaa.

Kuva: iStockPhoto

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä