Yrittäjät

Top 4: Nämä työsovellukset kannattaa ladata Android-puhelimeen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 26. Huhtikuu 2017 - 12:46

Jos kannettava tietokone on jäänyt syystä tai toisesta kotiin, tärkeitä dokumentteja ja esityksiä voi muokata ja jakaa älypuhelimella.

Valitsimme neljä sovellusta, jotka on syytä ladata työkäytössä olevaan Android-puhelimeen. Sovellukset ladataan Google Play -sovelluskaupasta.

1. Microsoft Office (Word, Excel, PowerPoint) 

Hinta: Maksuton

Microsoft Officen yksittäiset ohjelmat ovat kaikki ladattavissa Android-puhelimeen. Ohjelmat ovat karsittuja versioita, mutta suuria eroja työpöytäversioihin ei ole. Suurin ero on se, että sovellusmuotoiset Office-ohjelmat on optimoitu käytettäviksi kosketusnäyttölaitteilla. Ohjelmat toimivat tiiviisti yhdessä Microsoftin oman OneDrive-pilvipalvelun kanssa. OneDriveen tallennetut dokumentit ovat käytettävissä millä tahansa mobiililaitteella.

2. Google Docs, Sheets ja Slides 

Hinta: Maksuton

Googlen tuottavuussovellukset ovat edelleen ykkösvalinta Android-käyttäjälle. Sovellusvalikoimaan kuuluu tekstinkäsittelyohjelma Docs, taulukkolaskentaohjelma Sheets ja esityksiin tarkoitettu Slides. Office-ohjelmiin verrattuna Google tarjoaa monipuolisemmat työkalut esimerkiksi taulukoiden, kuvien ja kaavioiden lisäämiseen  työn alla oleviin dokumentteihin. Mikä parasta, Googlen sovellusten dokumentit ovat yhteensopivia Microsoft Office -dokumenttien kanssa. Editointi onnistuu myös offline-tilassa.

3. Google Drive

Hinta: Maksuton

Google Drive -pilvipalvelu on Android-käyttäjälle helppo ja turvallinen valinta, koska se tulee käyttöjärjestelmän mukana. Google Driven kilpailijoita ovat muun muassa Dropbox ja Microsoftin OneDrive. Driveen tallennetut tiedostot ovat käytettävissä millä tahansa Android-laitteella.

4. AirDroid

Hinta: Maksuton

Mac-käyttäjät ovat tottuneet siihen, että iPhoneen tulevat tekstiviestit hyppäävät myös kannettavan tai pöytäkoneen isolle näytölle. Android-käyttäjä voi halutessaan ottaa käyttöön vastaavan kaltaisen toiminnallisuuden AirDroid -sovelluksella. Sovelluksen avulla älypuhelinta ei tarvitse vilkuilla päätteen ääressä vaan viestit (myös Whatsapp) näkyvät isolla näytöllä ja niihin voi vastata käyttämällä isoa näppäimistöä. Sovelluksen avulla Android-puhelinta voi ohjata tietokoneella ja puhelimen tiedostot voi siirtää kätevästi pöytäkoneelle.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Miljoonat Sammon osakkeet aiotaan mitätöidä – joukossa tuhansien yritysten omistamia osakkeita

Yrittäjät tiedotteet - 26. Huhtikuu 2017 - 11:01

Vakuutusyhtiö Sammon osakkeenomistaja Pekka Lämsä ja Sammon hallitus esittävät yhtiökokoukselle, että yhtiön yhteiselle arvo-osuustilille merkityt osakkeet mitätöidään.

Tällä yhteistilillä on vielä yli kuusi miljoonaa osaketta. Nykykurssilla mitaten niiden arvo on noin 280 miljoonaa euroa.

– Tapahtuu suuri vääryys, jos osakkeet mitätöidään. Kyseessä on silloin Suomen pörssihistorian suurin ryöstö, sanoo tunnettu sijoittaja Taito Tuunanen.

Tuunasen sijoitusyhtiö Hälläväliä Oy on tehnyt esityksen, jonka mukaan osakkeiden mitätöinnistä voitaisiin tehdä päätös vasta 1.2.2020. Sitä ennen yhtiön pitää aktiivisesti koettaa tavoittaa kaikki ne osakkeenomistajat, jotka eivät ole siirtäneet omistustaan sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään.

Tuunasen mukaan Sampo on halunnut tietoisesti halunnut hoitaa tämän osakeoperaation nopeasti ja ilman suurta tiedotuskampanjaa.

– Sampo hyödyntää vuoden 2006 osakeyhtiölain päivitystä, joka mahdollistaa lunastamattomien arvo-osuuksien siirtämisen yhtiön haltuun 10 vuoden kuluttua, sijoittaja Taito Tuunanen kertoo.

75 000 kirjettä – mutta ei yrityksille

Sampo lähetti viime marraskuun alussa kirjeen noin 75 000 suomalaiselle yksityishenkilölle. Heidät on merkitty Sammon paperisen osakekirjan omistajiksi, mutta he eivät olleet vielä siirtäneet osakkeitaan nimiinsä sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään, vaan ne ovat yhtiön yhteistilillä.

Vakuutusyhtiön lähettämän kirjeen jälkeen yhteistilillä olevien osakkeiden määrä on pudonnut Sammon mukaan lähes miljoonalla osakkeella.

Sammon muistutuskirjeet ovat menneet vain yksityisille vakuutuksenottajille, ei yrityksille ja muille yhteisöille.

– Niitä yrityksiä ja yhteisöjä on käsittääkseni kymmeniä tuhansia, sanoo Tuunanen. Sammon mukaan kyse on tuhansista yrityksistä.

Sampo perusteli kirjeen lähettämistä vain yksityishenkilöille sillä, että yhteisöt ovat kirjanpitovelvollisia, ja niiden kuuluu kirjata osakeomistuksensa.

Tuunasen mukaan asia ei ole niin yksinkertainen. Hän väittää, että kaikki yritykset eivät ole koskaan edes saaneet osakekirjoja, jotka niille vakuutuksenottajina kuuluivat, eikä niiden perään ole myöhemmin tiedetty kysellä.

Salainen osakevarasto

Tuunasen mukaan Sammolla on osakevarasto, jossa on säästöpankeista aikoinaan palautuneita paperisia osakkeita.

Sampo myönsi Talouselämä-lehdelle, että sillä on hallussaan vähäinen määrä näitä palautettuja osakkeita ja niistä vuoden 1997 tilannetta vastaava osakasrekisteri.

Sammon viestinnästä painotettiin Yrittäjäsanomille keskiviikkoaamuna, että näiden osakkeiden omistajia on lähestytty kirjeellä viimeksi marraskuussa 2016. Omistajien oltua yhtiöön yhteyksissä satoja osakekirjoja on Sammon viestinnän mukaan lähetetty omistajilleen. 

Tutkintapyyntö poliisille

Taloussanomat kertoi tiistaina iltapäivällä, että Sammon osakkeenomistaja on tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Osakkeenomistaja haluaa selvittää, että onko Sampo toiminut osakeyhtiölain vastaisesti salatessaan osakasluettelon.

Sampo on Taloussanomien mukaan kieltäytynyt useaan otteeseen luovuttamasta pyydettyä Sammon vanhojen paperiosakkeiden yhteistilin osake- ja osakasluetteloa. Osakeyhtiölain mukaan osake- ja osakasluettelot ovat julkisia asiakirjoja. Sammon tulkinnan mukaan Sammolla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta julkaista kyseistä luetteloa, koska se sisältää henkilötietoja.

Sijoittaja Taito Tuunanen on tietoinen poliisille tehdystä tutkintapyynnöstä, mutta hän ei ole osallinen siihen. Tuunasen mukaan Sampo on toiminut tarkoitushakuisesti osakeyhtiölain vastaisesti salatessaan luettelot.

Sammosta kerrottiin Yrittäjäsanomille keskiviikkoaamuna, että poliisi ei ole ollut yhtiöön yhteydessä.

"Mutta on hyvä, jos asiaa tutkitaan", yhtiöstä linjataan.

Nyt on todella kiire kirjata osakkeet

Osakkeet pitää kirjata arvo-osuustilille 27.4.2017 klo 14 mennessä, jolloin Sammon yhtiökokous alkaa Helsingin Messukeskuksessa. Kun osakkeet on kirjattu arvo-osuustilille, osakkeenomistaja voi saada takautuvasti osinkoja kolmelta vuodelta.

Lisätietoa löytyy osoitteesta www.sampo.com/fi/osake/toimintaohjeet/

Sampo listautui pörssiin 1988. Sammon asiakasomistajat saivat vuosina 1986 – 1987 tämän jutun kuvassa olevan kaltaisia paperisia osakekirjoja.

Tyypillisin tavallisille vakuutuksenottajille jaettu määrä oli kaksi osaketta, mikä vastaa osakesplittausten jälkeen noin neljääkymmentä nykyistä Sammon osaketta. Tämänhetkisillä osakekurssilla niiden arvo on noin 1800 euroa.

Sammon suurin osakkeenomistaja on valtion täysin omistama sijoitusyhtiö Solidium. Taito Tuunanen hämmästelee sitä, että yhtiö on asettunut Sammon hallituksen puolelle.

– Olen esittänyt Solidiumin toimitusjohtajalle, että he pitäisivät vielä ylimääräisen hallituksen kokouksen ja muuttaisivat kantaansa. Solidiumin hallitus toimii nyt Sammon käskyläisenä, vaikka asian pitäisi olla juuri toisinpäin, Tuunanen sanoo.

– Teen vielä kaikkeni, jotta saamme lisäaikaa, eikä osakkeita mitätöidä nyt yhtiökokouksessa, sanoo sijoittaja Taito Tuunanen.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Miljoonat Sammon osakkeet aiotaan mitätöidä – joukossa tuhansien yritysten omistamia osakkeita

Yrittäjät uutisarkisto - 26. Huhtikuu 2017 - 11:01

Vakuutusyhtiö Sammon osakkeenomistaja Pekka Lämsä ja Sammon hallitus esittävät yhtiökokoukselle, että yhtiön yhteiselle arvo-osuustilille merkityt osakkeet mitätöidään.

Tällä yhteistilillä on vielä yli kuusi miljoonaa osaketta. Nykykurssilla mitaten niiden arvo on noin 280 miljoonaa euroa.

– Tapahtuu suuri vääryys, jos osakkeet mitätöidään. Kyseessä on silloin Suomen pörssihistorian suurin ryöstö, sanoo tunnettu sijoittaja Taito Tuunanen.

Tuunasen sijoitusyhtiö Hälläväliä Oy on tehnyt esityksen, jonka mukaan osakkeiden mitätöinnistä voitaisiin tehdä päätös vasta 1.2.2020. Sitä ennen yhtiön pitää aktiivisesti koettaa tavoittaa kaikki ne osakkeenomistajat, jotka eivät ole siirtäneet omistustaan sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään.

Tuunasen mukaan Sampo on halunnut tietoisesti halunnut hoitaa tämän osakeoperaation nopeasti ja ilman suurta tiedotuskampanjaa.

– Sampo hyödyntää vuoden 2006 osakeyhtiölain päivitystä, joka mahdollistaa lunastamattomien arvo-osuuksien siirtämisen yhtiön haltuun 10 vuoden kuluttua, sijoittaja Taito Tuunanen kertoo.

75 000 kirjettä – mutta ei yrityksille

Sampo lähetti viime marraskuun alussa kirjeen noin 75 000 suomalaiselle yksityishenkilölle. Heidät on merkitty Sammon paperisen osakekirjan omistajiksi, mutta he eivät olleet vielä siirtäneet osakkeitaan nimiinsä sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään, vaan ne ovat yhtiön yhteistilillä.

Vakuutusyhtiön lähettämän kirjeen jälkeen yhteistilillä olevien osakkeiden määrä on pudonnut Sammon mukaan lähes miljoonalla osakkeella.

Sammon muistutuskirjeet ovat menneet vain yksityisille vakuutuksenottajille, ei yrityksille ja muille yhteisöille.

– Niitä yrityksiä ja yhteisöjä on käsittääkseni kymmeniä tuhansia, sanoo Tuunanen. Sammon mukaan kyse on tuhansista yrityksistä.

Sampo perusteli kirjeen lähettämistä vain yksityishenkilöille sillä, että yhteisöt ovat kirjanpitovelvollisia, ja niiden kuuluu kirjata osakeomistuksensa.

Tuunasen mukaan asia ei ole niin yksinkertainen. Hän väittää, että kaikki yritykset eivät ole koskaan edes saaneet osakekirjoja, jotka niille vakuutuksenottajina kuuluivat, eikä niiden perään ole myöhemmin tiedetty kysellä.

Salainen osakevarasto

Tuunasen mukaan Sammolla on osakevarasto, jossa on säästöpankeista aikoinaan palautuneita paperisia osakkeita.

Sampo myönsi Talouselämä-lehdelle, että sillä on hallussaan vähäinen määrä näitä palautettuja osakkeita ja niistä vuoden 1997 tilannetta vastaava osakasrekisteri.

Sammon viestinnästä painotettiin Yrittäjäsanomille keskiviikkoaamuna, että näiden osakkeiden omistajia on lähestytty kirjeellä viimeksi marraskuussa 2016. Omistajien oltua yhtiöön yhteyksissä satoja osakekirjoja on Sammon viestinnän mukaan lähetetty omistajilleen. 

Tutkintapyyntö poliisille

Taloussanomat kertoi tiistaina iltapäivällä, että Sammon osakkeenomistaja on tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Osakkeenomistaja haluaa selvittää, että onko Sampo toiminut osakeyhtiölain vastaisesti salatessaan osakasluettelon.

Sampo on Taloussanomien mukaan kieltäytynyt useaan otteeseen luovuttamasta pyydettyä Sammon vanhojen paperiosakkeiden yhteistilin osake- ja osakasluetteloa. Osakeyhtiölain mukaan osake- ja osakasluettelot ovat julkisia asiakirjoja. Sammon tulkinnan mukaan Sammolla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta julkaista kyseistä luetteloa, koska se sisältää henkilötietoja.

Sijoittaja Taito Tuunanen on tietoinen poliisille tehdystä tutkintapyynnöstä, mutta hän ei ole osallinen siihen. Tuunasen mukaan Sampo on toiminut tarkoitushakuisesti osakeyhtiölain vastaisesti salatessaan luettelot.

Sammosta kerrottiin Yrittäjäsanomille keskiviikkoaamuna, että poliisi ei ole ollut yhtiöön yhteydessä.

"Mutta on hyvä, jos asiaa tutkitaan", yhtiöstä linjataan.

Nyt on todella kiire kirjata osakkeet

Osakkeet pitää kirjata arvo-osuustilille 27.4.2017 klo 14 mennessä, jolloin Sammon yhtiökokous alkaa Helsingin Messukeskuksessa. Kun osakkeet on kirjattu arvo-osuustilille, osakkeenomistaja voi saada takautuvasti osinkoja kolmelta vuodelta.

Lisätietoa löytyy osoitteesta www.sampo.com/fi/osake/toimintaohjeet/

Sampo listautui pörssiin 1988. Sammon asiakasomistajat saivat vuosina 1986 – 1987 tämän jutun kuvassa olevan kaltaisia paperisia osakekirjoja.

Tyypillisin tavallisille vakuutuksenottajille jaettu määrä oli kaksi osaketta, mikä vastaa osakesplittausten jälkeen noin neljääkymmentä nykyistä Sammon osaketta. Tämänhetkisillä osakekurssilla niiden arvo on noin 1800 euroa.

Sammon suurin osakkeenomistaja on valtion täysin omistama sijoitusyhtiö Solidium. Taito Tuunanen hämmästelee sitä, että yhtiö on asettunut Sammon hallituksen puolelle.

– Olen esittänyt Solidiumin toimitusjohtajalle, että he pitäisivät vielä ylimääräisen hallituksen kokouksen ja muuttaisivat kantaansa. Solidiumin hallitus toimii nyt Sammon käskyläisenä, vaikka asian pitäisi olla juuri toisinpäin, Tuunanen sanoo.

– Teen vielä kaikkeni, jotta saamme lisäaikaa, eikä osakkeita mitätöidä nyt yhtiökokouksessa, sanoo sijoittaja Taito Tuunanen.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Miljoonat Sammon osakkeet aiotaan mitätöidä – joukossa tuhansien yritysten omistamia osakkeita

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 26. Huhtikuu 2017 - 11:01

Vakuutusyhtiö Sammon osakkeenomistaja Pekka Lämsä ja Sammon hallitus esittävät yhtiökokoukselle, että yhtiön yhteiselle arvo-osuustilille merkityt osakkeet mitätöidään.

Tällä yhteistilillä on vielä yli kuusi miljoonaa osaketta. Nykykurssilla mitaten niiden arvo on noin 280 miljoonaa euroa.

– Tapahtuu suuri vääryys, jos osakkeet mitätöidään. Kyseessä on silloin Suomen pörssihistorian suurin ryöstö, sanoo tunnettu sijoittaja Taito Tuunanen.

Tuunasen sijoitusyhtiö Hälläväliä Oy on tehnyt esityksen, jonka mukaan osakkeiden mitätöinnistä voitaisiin tehdä päätös vasta 1.2.2020. Sitä ennen yhtiön pitää aktiivisesti koettaa tavoittaa kaikki ne osakkeenomistajat, jotka eivät ole siirtäneet omistustaan sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään.

Tuunasen mukaan Sampo on halunnut tietoisesti halunnut hoitaa tämän osakeoperaation nopeasti ja ilman suurta tiedotuskampanjaa.

– Sampo hyödyntää vuoden 2006 osakeyhtiölain päivitystä, joka mahdollistaa lunastamattomien arvo-osuuksien siirtämisen yhtiön haltuun 10 vuoden kuluttua, sijoittaja Taito Tuunanen kertoo.

75 000 kirjettä – mutta ei yrityksille

Sampo lähetti viime marraskuun alussa kirjeen noin 75 000 suomalaiselle yksityishenkilölle. Heidät on merkitty Sammon paperisen osakekirjan omistajiksi, mutta he eivät olleet vielä siirtäneet osakkeitaan nimiinsä sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään, vaan ne ovat yhtiön yhteistilillä.

Vakuutusyhtiön lähettämän kirjeen jälkeen yhteistilillä olevien osakkeiden määrä on pudonnut Sammon mukaan lähes miljoonalla osakkeella.

Sammon muistutuskirjeet ovat menneet vain yksityisille vakuutuksenottajille, ei yrityksille ja muille yhteisöille.

– Niitä yrityksiä ja yhteisöjä on käsittääkseni kymmeniä tuhansia, sanoo Tuunanen. Sammon mukaan kyse on tuhansista yrityksistä.

Sampo perusteli kirjeen lähettämistä vain yksityishenkilöille sillä, että yhteisöt ovat kirjanpitovelvollisia, ja niiden kuuluu kirjata osakeomistuksensa.

Tuunasen mukaan asia ei ole niin yksinkertainen. Hän väittää, että kaikki yritykset eivät ole koskaan edes saaneet osakekirjoja, jotka niille vakuutuksenottajina kuuluivat, eikä niiden perään ole myöhemmin tiedetty kysellä.

Salainen osakevarasto

Tuunasen mukaan Sammolla on osakevarasto, jossa on säästöpankeista aikoinaan palautuneita paperisia osakkeita.

Sampo myönsi Talouselämä-lehdelle, että sillä on hallussaan vähäinen määrä näitä palautettuja osakkeita ja niistä vuoden 1997 tilannetta vastaava osakasrekisteri.

Sammon viestinnästä painotettiin Yrittäjäsanomille keskiviikkoaamuna, että näiden osakkeiden omistajia on lähestytty kirjeellä viimeksi marraskuussa 2016. Omistajien oltua yhtiöön yhteyksissä satoja osakekirjoja on Sammon viestinnän mukaan lähetetty omistajilleen. 

Tutkintapyyntö poliisille

Taloussanomat kertoi tiistaina iltapäivällä, että Sammon osakkeenomistaja on tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Osakkeenomistaja haluaa selvittää, että onko Sampo toiminut osakeyhtiölain vastaisesti salatessaan osakasluettelon.

Sampo on Taloussanomien mukaan kieltäytynyt useaan otteeseen luovuttamasta pyydettyä Sammon vanhojen paperiosakkeiden yhteistilin osake- ja osakasluetteloa. Osakeyhtiölain mukaan osake- ja osakasluettelot ovat julkisia asiakirjoja. Sammon tulkinnan mukaan Sammolla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta julkaista kyseistä luetteloa, koska se sisältää henkilötietoja.

Sijoittaja Taito Tuunanen on tietoinen poliisille tehdystä tutkintapyynnöstä, mutta hän ei ole osallinen siihen. Tuunasen mukaan Sampo on toiminut tarkoitushakuisesti osakeyhtiölain vastaisesti salatessaan luettelot.

Sammosta kerrottiin Yrittäjäsanomille keskiviikkoaamuna, että poliisi ei ole ollut yhtiöön yhteydessä.

"Mutta on hyvä, jos asiaa tutkitaan", yhtiöstä linjataan.

Nyt on todella kiire kirjata osakkeet

Osakkeet pitää kirjata arvo-osuustilille 27.4.2017 klo 14 mennessä, jolloin Sammon yhtiökokous alkaa Helsingin Messukeskuksessa. Kun osakkeet on kirjattu arvo-osuustilille, osakkeenomistaja voi saada takautuvasti osinkoja kolmelta vuodelta.

Lisätietoa löytyy osoitteesta www.sampo.com/fi/osake/toimintaohjeet/

Sampo listautui pörssiin 1988. Sammon asiakasomistajat saivat vuosina 1986 – 1987 tämän jutun kuvassa olevan kaltaisia paperisia osakekirjoja.

Tyypillisin tavallisille vakuutuksenottajille jaettu määrä oli kaksi osaketta, mikä vastaa osakesplittausten jälkeen noin neljääkymmentä nykyistä Sammon osaketta. Tämänhetkisillä osakekurssilla niiden arvo on noin 1800 euroa.

Sammon suurin osakkeenomistaja on valtion täysin omistama sijoitusyhtiö Solidium. Taito Tuunanen hämmästelee sitä, että yhtiö on asettunut Sammon hallituksen puolelle.

– Olen esittänyt Solidiumin toimitusjohtajalle, että he pitäisivät vielä ylimääräisen hallituksen kokouksen ja muuttaisivat kantaansa. Solidiumin hallitus toimii nyt Sammon käskyläisenä, vaikka asian pitäisi olla juuri toisinpäin, Tuunanen sanoo.

– Teen vielä kaikkeni, jotta saamme lisäaikaa, eikä osakkeita mitätöidä nyt yhtiökokouksessa, sanoo sijoittaja Taito Tuunanen.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien sairausajan omavastuu lyhenee yhteen päivään

Yrittäjät tiedotteet - 26. Huhtikuu 2017 - 9:12

– Yrittäjät rahoittavat muutoksen sairausvakuutuksen YEL-vakuutetun lisämaksun korotuksella. Kustannus yrittäjälle keskimääräisellä työtulolla eli 23 000 eurolla on arviolta reilut neljä euroa kuukaudessa ja noin 55 euroa vuodessa. Päivärahaa samalla työtulolla saa reilut 54 euroa, arvioi Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Summat voivat vielä hieman muuttua, kun omavastuuajan lyhentämisen kokonaiskustannukset täsmentyvät.

Yrittajat.fi:ssä kerrottiin viime perjantaina Suomen Yrittäjien kannanotosta hallituksen puoliväliriiheen. Sairauspäivärahan lyhentäminen neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään oli yksi kannanoton konkreettisista tavoitteista.

Yrittäjän pitkä omavastuuaika on johtanut siihen, että yrittäjät tekevät usein töitä sairaanakin, sen sijaan että hoitaisivat terveyttään.

Asia nousi selkeästi esiin Suomen Yrittäjien teettämästä sosiaaliturvakyselystä viime syksynä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin 72 prosenttia kertoi olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja heistä joka viides jopa yli 10 päivää.

– Paljon olen tehnyt sairaana töitä, nytkin olen flunssassa töissä, kertoi nuori helsinkiläinen yrittäjä Sanni Kaikkonen Yrittäjäsanomille viime viikolla.

– Ihan yksittäisiä päiviä olen ollut poissa töistä ja silloinkin olen yleensä tehnyt kotona toimistotöitä, kuvailee Sanni Kaikkonen.

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä yrittäjistä ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä oli sairausloman alle neljän päivän kesto eli omavastuuaika ei täyttynyt ja oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä.

Työmarkkinareformien puute on pettymys

Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhennys ja panostus koulutukseen ja tutkimukseen ovat hyviä päätöksiä hallituksen puoliväliriihestä. Sen sijaan Suomen Yrittäjät pettyi siihen, että hallitus jätti puoliväliriihessä käyttämättä mahdollisuuden työmarkkinareformeihin.

– Suurin ongelmamme on massatyöttömyys, joka ei näytä paranevan työmarkkinoiden valuvikojen vuoksi, vaikka kasvu kiihtyy. Siksi olisi tarvittu hallitusohjelman mukaisia työmarkkinauudistuksia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Hallituksella oli historiallinen mahdollisuus, mutta rohkeus reformeihin ei riittänyt. Työmarkkinoiden valuviat hidastavat kasvua, kun työlle ei löydy tekijöitä.

Kannustinloukkujen purkamisessa hallitus teki Pentikäisen mukaan oikeansuuntaisia päätöksiä. Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentyminen sairastumispäivään on askel parempaan. Opetus- ja tutkimusrahojen lisäys on tervetullut.

– Niistä ei ole kuitenkaan kääntämään isoa työllisyyskuvaa, Pentikäinen sanoo.

– Nyt pitää toivoa, että jostain tulee ennusteita suurempi kasvu, joka auttaa julkisen talouden tasapainoon. Emme selviä tällä velkataakalla ikääntymisen kuluista ja talouskriisistä, joka joskus väistämättä tulee, hän sanoo.

– Terve talous on pienen kansakunnan paras turva ja korkea työllisyys eheyden tae. Niitä pitäisi tavoitella epävarmuuden aikoina kaikin keinoin eikä antaa periksi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien sairausajan omavastuu lyhenee yhteen päivään

Yrittäjät uutisarkisto - 26. Huhtikuu 2017 - 9:12

– Yrittäjät rahoittavat muutoksen sairausvakuutuksen YEL-vakuutetun lisämaksun korotuksella. Kustannus yrittäjälle keskimääräisellä työtulolla eli 23 000 eurolla on arviolta reilut neljä euroa kuukaudessa ja noin 55 euroa vuodessa. Päivärahaa samalla työtulolla saa reilut 54 euroa, arvioi Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Summat voivat vielä hieman muuttua, kun omavastuuajan lyhentämisen kokonaiskustannukset täsmentyvät.

Yrittajat.fi:ssä kerrottiin viime perjantaina Suomen Yrittäjien kannanotosta hallituksen puoliväliriiheen. Sairauspäivärahan lyhentäminen neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään oli yksi kannanoton konkreettisista tavoitteista.

Yrittäjän pitkä omavastuuaika on johtanut siihen, että yrittäjät tekevät usein töitä sairaanakin, sen sijaan että hoitaisivat terveyttään.

Asia nousi selkeästi esiin Suomen Yrittäjien teettämästä sosiaaliturvakyselystä viime syksynä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin 72 prosenttia kertoi olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja heistä joka viides jopa yli 10 päivää.

– Paljon olen tehnyt sairaana töitä, nytkin olen flunssassa töissä, kertoi nuori helsinkiläinen yrittäjä Sanni Kaikkonen Yrittäjäsanomille viime viikolla.

– Ihan yksittäisiä päiviä olen ollut poissa töistä ja silloinkin olen yleensä tehnyt kotona toimistotöitä, kuvailee Sanni Kaikkonen.

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä yrittäjistä ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä oli sairausloman alle neljän päivän kesto eli omavastuuaika ei täyttynyt ja oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä.

Työmarkkinareformien puute on pettymys

Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhennys ja panostus koulutukseen ja tutkimukseen ovat hyviä päätöksiä hallituksen puoliväliriihestä. Sen sijaan Suomen Yrittäjät pettyi siihen, että hallitus jätti puoliväliriihessä käyttämättä mahdollisuuden työmarkkinareformeihin.

– Suurin ongelmamme on massatyöttömyys, joka ei näytä paranevan työmarkkinoiden valuvikojen vuoksi, vaikka kasvu kiihtyy. Siksi olisi tarvittu hallitusohjelman mukaisia työmarkkinauudistuksia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Hallituksella oli historiallinen mahdollisuus, mutta rohkeus reformeihin ei riittänyt. Työmarkkinoiden valuviat hidastavat kasvua, kun työlle ei löydy tekijöitä.

Kannustinloukkujen purkamisessa hallitus teki Pentikäisen mukaan oikeansuuntaisia päätöksiä. Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentyminen sairastumispäivään on askel parempaan. Opetus- ja tutkimusrahojen lisäys on tervetullut.

– Niistä ei ole kuitenkaan kääntämään isoa työllisyyskuvaa, Pentikäinen sanoo.

– Nyt pitää toivoa, että jostain tulee ennusteita suurempi kasvu, joka auttaa julkisen talouden tasapainoon. Emme selviä tällä velkataakalla ikääntymisen kuluista ja talouskriisistä, joka joskus väistämättä tulee, hän sanoo.

– Terve talous on pienen kansakunnan paras turva ja korkea työllisyys eheyden tae. Niitä pitäisi tavoitella epävarmuuden aikoina kaikin keinoin eikä antaa periksi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien sairausajan omavastuu lyhenee yhteen päivään

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 26. Huhtikuu 2017 - 9:12

– Yrittäjät rahoittavat muutoksen sairausvakuutuksen YEL-vakuutetun lisämaksun korotuksella. Kustannus yrittäjälle keskimääräisellä työtulolla eli 23 000 eurolla on arviolta reilut neljä euroa kuukaudessa ja noin 55 euroa vuodessa. Päivärahaa samalla työtulolla saa reilut 54 euroa, arvioi Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Summat voivat vielä hieman muuttua, kun omavastuuajan lyhentämisen kokonaiskustannukset täsmentyvät.

Yrittajat.fi:ssä kerrottiin viime perjantaina Suomen Yrittäjien kannanotosta hallituksen puoliväliriiheen. Sairauspäivärahan lyhentäminen neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään oli yksi kannanoton konkreettisista tavoitteista.

Yrittäjän pitkä omavastuuaika on johtanut siihen, että yrittäjät tekevät usein töitä sairaanakin, sen sijaan että hoitaisivat terveyttään.

Asia nousi selkeästi esiin Suomen Yrittäjien teettämästä sosiaaliturvakyselystä viime syksynä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin 72 prosenttia kertoi olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja heistä joka viides jopa yli 10 päivää.

– Paljon olen tehnyt sairaana töitä, nytkin olen flunssassa töissä, kertoi nuori helsinkiläinen yrittäjä Sanni Kaikkonen Yrittäjäsanomille viime viikolla.

– Ihan yksittäisiä päiviä olen ollut poissa töistä ja silloinkin olen yleensä tehnyt kotona toimistotöitä, kuvailee Sanni Kaikkonen.

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä yrittäjistä ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä oli sairausloman alle neljän päivän kesto eli omavastuuaika ei täyttynyt ja oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä.

Työmarkkinareformien puute on pettymys

Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhennys ja panostus koulutukseen ja tutkimukseen ovat hyviä päätöksiä hallituksen puoliväliriihestä. Sen sijaan Suomen Yrittäjät pettyi siihen, että hallitus jätti puoliväliriihessä käyttämättä mahdollisuuden työmarkkinareformeihin.

– Suurin ongelmamme on massatyöttömyys, joka ei näytä paranevan työmarkkinoiden valuvikojen vuoksi, vaikka kasvu kiihtyy. Siksi olisi tarvittu hallitusohjelman mukaisia työmarkkinauudistuksia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Hallituksella oli historiallinen mahdollisuus, mutta rohkeus reformeihin ei riittänyt. Työmarkkinoiden valuviat hidastavat kasvua, kun työlle ei löydy tekijöitä.

Kannustinloukkujen purkamisessa hallitus teki Pentikäisen mukaan oikeansuuntaisia päätöksiä. Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentyminen sairastumispäivään on askel parempaan. Opetus- ja tutkimusrahojen lisäys on tervetullut.

– Niistä ei ole kuitenkaan kääntämään isoa työllisyyskuvaa, Pentikäinen sanoo.

– Nyt pitää toivoa, että jostain tulee ennusteita suurempi kasvu, joka auttaa julkisen talouden tasapainoon. Emme selviä tällä velkataakalla ikääntymisen kuluista ja talouskriisistä, joka joskus väistämättä tulee, hän sanoo.

– Terve talous on pienen kansakunnan paras turva ja korkea työllisyys eheyden tae. Niitä pitäisi tavoitella epävarmuuden aikoina kaikin keinoin eikä antaa periksi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Käytätkö Ukko.fi -palvelua? Varaudu tähän muutokseen

Yrittäjät tiedotteet - 25. Huhtikuu 2017 - 15:02

Laskutuspalvelu Ukko.fi on tähän asti kohdellut asiakkaitaan työntekijöinä, jolloin heistä on maksettu TyEL-maksuja.

Toukokuun alusta alkaen tilanne muuttuu, kun asiakkaat siirtyvät YEL-vakuutettujen joukkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kevytyrittäjiä kohdellaan yrittäjien säädösten mukaisesti.

Ukko.fin toimitusjohtaja Ukko Kumpulainen kertoo Kauppalehden haastattelussa, että kevytyrittäjäpalvelun toiveet TyEL-menettelyn jatkoajasta eivät menneet läpi. Ukko.fi ja muut vastaavat palvelut joutuvat muuttamaan käytäntöjään työeläkevakuutusyhtiöiden vaatimuksesta.

Ukko.fin kaltaisten kevytyrittäjäpalveluiden liikeideana on tarjota helppo tapa yrittää ilman toiminimen perustamista. Palvelun asiakkaat eivät joudu tekemään kirjanpitoa tai huolehtimaan paperisodasta.

YEL-maksu määräytyy Ukko.fin asiakkaille samalla periaatteella kuin toiminimellä yrittäville. Käyttäjiltä kysytään arviota vuosilaskutuksesta, jonka perusteella määritellään oikean suuruinen maksu. YEL-velvollisuus koskee tänä vuonna niitä, joiden työtulo ylittää 7 645,25 euroa. YEL-vakuutusmaksut voi vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa.

"Älä pelkää Y-tunnusta"

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan muutos voi parantaa kevytyrittäjien työttömyysturvaa. Tämä edellyttää vähintään 12 564 euron työtuloa vuodessa.

– Laskutuspalveluiden asiakkaille tulee nyt mahdollisuus vakuuttaa toiminta yrittäjän työttömyyskassassa ja saada sitä kautta ansioturvaa jäädessään työttömäksi.

Hellstén arvioi, että kevytyrittäjäpalveluiden käyttö voi olla jatkossakin mielekästä ainakin osalle asiakkaista.

– Tämän muutoksen jälkeenkin laskutuspalvelut tarjoavat apua yrittäjyyden byrokratiaan samoin kuin esimerkiksi tilitoimistopalvelut.

– Kannattaa haastaa laskutuspalvelu tarjoamaan palveluitaan myös y-tunnukselliseen toimintaan. Tällöin palvelun kautta toimivalle yrittäjälle jäisi enemmän käteen, koska toimintaa voisi harjoittaa ilman alv-velvoitetta. Y-tunnusta ja yrittäjä-termiä ei ole syytä pelätä, sillä y-tunnus ei vaikuta esimerkiksi työttömyysturvan saamiseen, Hellstén jatkaa.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saa apua yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Lue ohjeet toiminimen perustamiseen täältä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Käytätkö Ukko.fi -palvelua? Varaudu tähän muutokseen

Yrittäjät uutisarkisto - 25. Huhtikuu 2017 - 15:02

Laskutuspalvelu Ukko.fi on tähän asti kohdellut asiakkaitaan työntekijöinä, jolloin heistä on maksettu TyEL-maksuja.

Toukokuun alusta alkaen tilanne muuttuu, kun asiakkaat siirtyvät YEL-vakuutettujen joukkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kevytyrittäjiä kohdellaan yrittäjien säädösten mukaisesti.

Ukko.fin toimitusjohtaja Ukko Kumpulainen kertoo Kauppalehden haastattelussa, että kevytyrittäjäpalvelun toiveet TyEL-menettelyn jatkoajasta eivät menneet läpi. Ukko.fi ja muut vastaavat palvelut joutuvat muuttamaan käytäntöjään työeläkevakuutusyhtiöiden vaatimuksesta.

Ukko.fin kaltaisten kevytyrittäjäpalveluiden liikeideana on tarjota helppo tapa yrittää ilman toiminimen perustamista. Palvelun asiakkaat eivät joudu tekemään kirjanpitoa tai huolehtimaan paperisodasta.

YEL-maksu määräytyy Ukko.fin asiakkaille samalla periaatteella kuin toiminimellä yrittäville. Käyttäjiltä kysytään arviota vuosilaskutuksesta, jonka perusteella määritellään oikean suuruinen maksu. YEL-velvollisuus koskee tänä vuonna niitä, joiden työtulo ylittää 7 645,25 euroa. YEL-vakuutusmaksut voi vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa.

"Älä pelkää Y-tunnusta"

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan muutos voi parantaa kevytyrittäjien työttömyysturvaa. Tämä edellyttää vähintään 12 564 euron työtuloa vuodessa.

– Laskutuspalveluiden asiakkaille tulee nyt mahdollisuus vakuuttaa toiminta yrittäjän työttömyyskassassa ja saada sitä kautta ansioturvaa jäädessään työttömäksi.

Hellstén arvioi, että kevytyrittäjäpalveluiden käyttö voi olla jatkossakin mielekästä ainakin osalle asiakkaista.

– Tämän muutoksen jälkeenkin laskutuspalvelut tarjoavat apua yrittäjyyden byrokratiaan samoin kuin esimerkiksi tilitoimistopalvelut.

– Kannattaa haastaa laskutuspalvelu tarjoamaan palveluitaan myös y-tunnukselliseen toimintaan. Tällöin palvelun kautta toimivalle yrittäjälle jäisi enemmän käteen, koska toimintaa voisi harjoittaa ilman alv-velvoitetta. Y-tunnusta ja yrittäjä-termiä ei ole syytä pelätä, sillä y-tunnus ei vaikuta esimerkiksi työttömyysturvan saamiseen, Hellstén jatkaa.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saa apua yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Lue ohjeet toiminimen perustamiseen täältä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Käytätkö Ukko.fi -palvelua? Varaudu tähän muutokseen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 25. Huhtikuu 2017 - 15:02

Laskutuspalvelu Ukko.fi on tähän asti kohdellut asiakkaitaan työntekijöinä, jolloin heistä on maksettu TyEL-maksuja.

Toukokuun alusta alkaen tilanne muuttuu, kun asiakkaat siirtyvät YEL-vakuutettujen joukkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kevytyrittäjiä kohdellaan yrittäjien säädösten mukaisesti.

Ukko.fin toimitusjohtaja Ukko Kumpulainen kertoo Kauppalehden haastattelussa, että kevytyrittäjäpalvelun toiveet TyEL-menettelyn jatkoajasta eivät menneet läpi. Ukko.fi ja muut vastaavat palvelut joutuvat muuttamaan käytäntöjään työeläkevakuutusyhtiöiden vaatimuksesta.

Ukko.fin kaltaisten kevytyrittäjäpalveluiden liikeideana on tarjota helppo tapa yrittää ilman toiminimen perustamista. Palvelun asiakkaat eivät joudu tekemään kirjanpitoa tai huolehtimaan paperisodasta.

YEL-maksu määräytyy Ukko.fin asiakkaille samalla periaatteella kuin toiminimellä yrittäville. Käyttäjiltä kysytään arviota vuosilaskutuksesta, jonka perusteella määritellään oikean suuruinen maksu. YEL-velvollisuus koskee tänä vuonna niitä, joiden työtulo ylittää 7 645,25 euroa. YEL-vakuutusmaksut voi vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa.

"Älä pelkää Y-tunnusta"

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan muutos voi parantaa kevytyrittäjien työttömyysturvaa. Tämä edellyttää vähintään 12 564 euron työtuloa vuodessa.

– Laskutuspalveluiden asiakkaille tulee nyt mahdollisuus vakuuttaa toiminta yrittäjän työttömyyskassassa ja saada sitä kautta ansioturvaa jäädessään työttömäksi.

Hellstén arvioi, että kevytyrittäjäpalveluiden käyttö voi olla jatkossakin mielekästä ainakin osalle asiakkaista.

– Tämän muutoksen jälkeenkin laskutuspalvelut tarjoavat apua yrittäjyyden byrokratiaan samoin kuin esimerkiksi tilitoimistopalvelut.

– Kannattaa haastaa laskutuspalvelu tarjoamaan palveluitaan myös y-tunnukselliseen toimintaan. Tällöin palvelun kautta toimivalle yrittäjälle jäisi enemmän käteen, koska toimintaa voisi harjoittaa ilman alv-velvoitetta. Y-tunnusta ja yrittäjä-termiä ei ole syytä pelätä, sillä y-tunnus ei vaikuta esimerkiksi työttömyysturvan saamiseen, Hellstén jatkaa.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saa apua yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Lue ohjeet toiminimen perustamiseen täältä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Vaihtoehto kevytyrittäjyydelle: Näin perustat toiminimen

Yrittäjät tiedotteet - 25. Huhtikuu 2017 - 15:02

Ilmoitus uudesta toiminimestä tehdään PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä YTJ-palvelussa. Ilmoitusta varten tarvitaan suomalainen henkilötunnus ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tasi vaihtoehtoisesti sirullisen henkilökortin.

Palvelussa ilmoitetaan ehdotus yrityksen nimeksi ja korkeintaan kaksi vaihtoehtoista nimeä. Tämän lisäksi täytyy ilmoittaa yrityksen toimiala sekä osoite- ja yhteystiedot. Kaikki kaupparekisteriin ilmoitetut yrityksen osoite- ja yhteystiedot ovat julkisia ja nähtävissä YTJ-yrityshaussa.

Tarkat ohjeet toiminimen perustamiseen PRH:n sähköisessä palvelussa löytyvät Youtube-videolta.

Netissä tehty ilmoitus maksaa 75 euroa. Summa maksetaan ilmoituksen allekirjoituksen jälkeen. Aputoiminimen ilmoittaminen netissä maksaa 65 euroa.

Jos ilmoitus tehdään paperilomakkeella, käsittelyaika on pidempi ja hinta kalliimpi.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Vaihtoehto kevytyrittäjyydelle: Näin perustat toiminimen

Yrittäjät uutisarkisto - 25. Huhtikuu 2017 - 15:02

Ilmoitus uudesta toiminimestä tehdään PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä YTJ-palvelussa. Ilmoitusta varten tarvitaan suomalainen henkilötunnus ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tasi vaihtoehtoisesti sirullisen henkilökortin.

Palvelussa ilmoitetaan ehdotus yrityksen nimeksi ja korkeintaan kaksi vaihtoehtoista nimeä. Tämän lisäksi täytyy ilmoittaa yrityksen toimiala sekä osoite- ja yhteystiedot. Kaikki kaupparekisteriin ilmoitetut yrityksen osoite- ja yhteystiedot ovat julkisia ja nähtävissä YTJ-yrityshaussa.

Tarkat ohjeet toiminimen perustamiseen PRH:n sähköisessä palvelussa löytyvät Youtube-videolta.

Netissä tehty ilmoitus maksaa 75 euroa. Summa maksetaan ilmoituksen allekirjoituksen jälkeen. Aputoiminimen ilmoittaminen netissä maksaa 65 euroa.

Jos ilmoitus tehdään paperilomakkeella, käsittelyaika on pidempi ja hinta kalliimpi.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Vaihtoehto kevytyrittäjyydelle: Näin perustat toiminimen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 25. Huhtikuu 2017 - 15:02

Ilmoitus uudesta toiminimestä tehdään PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä YTJ-palvelussa. Ilmoitusta varten tarvitaan suomalainen henkilötunnus ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tasi vaihtoehtoisesti sirullisen henkilökortin.

Palvelussa ilmoitetaan ehdotus yrityksen nimeksi ja korkeintaan kaksi vaihtoehtoista nimeä. Tämän lisäksi täytyy ilmoittaa yrityksen toimiala sekä osoite- ja yhteystiedot. Kaikki kaupparekisteriin ilmoitetut yrityksen osoite- ja yhteystiedot ovat julkisia ja nähtävissä YTJ-yrityshaussa.

Tarkat ohjeet toiminimen perustamiseen PRH:n sähköisessä palvelussa löytyvät Youtube-videolta.

Netissä tehty ilmoitus maksaa 75 euroa. Summa maksetaan ilmoituksen allekirjoituksen jälkeen. Aputoiminimen ilmoittaminen netissä maksaa 65 euroa.

Jos ilmoitus tehdään paperilomakkeella, käsittelyaika on pidempi ja hinta kalliimpi.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Alle 200 000 euron asunnot karkaavat sijoittajille

Yrittäjät tiedotteet - 25. Huhtikuu 2017 - 13:11

Edulliset asunnot katoavat erityisesti pääkaupunkiseudulla asuntosijoittajien omistukseen, minkä vuoksi niitä päätyy yhä vähemmän tavallisten ostajien ulottuville.

Pienten asuntojen suosion sijoituskohteina pelätään vääristävän yksiöiden ja kaksioiden kauppahintoja ja ylikuumentavan asuntokauppaa.

Ilmiön seurauksena asuntoa etsiville on tarjolla yhä vähemmän kohtuuhintaisia asuntoja. Kuluneen viiden vuoden aikana alle 200 000 euroa maksavien asuntojen kauppamäärä on ollut jatkuvassa laskussa, kertoo Kahdeksannen päivän toteuttama, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n kauppaseurantaan perustuva markkinakatsaus.

Syynä edullisten asuntojen katoon on asuntosijoittamisen suosion nousu. Etenkin pienet asunnot katoavat herkästi sijoittajien taskuihin eivätkä enää liiku vuokramarkkinoilta ostajien ulottuville.

– Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen asuntosijoittaminen on kasvanut voimakkaasti. Markkinoille on tullut paljon yksityisiä sijoittajia ja uusia rahastoja. Asuntojen on koettu olevan turvallinen säästökohde,  Kahdeksannen päivän toimitusjohtaja Jussi Karppinen kertoo.

Sijoittajat liikkellä etenkin Helsingissä

Pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki ovat yksityisten asuntosijoittajien mielikuvissa vakaita alueita, joilla asuntojen arvon heittelehtiminen on harvinaista. Sijoittamisen suosio onkin nostanut näillä alueilla merkittävästi pienten asuntojen hintoja suhteessa isompiin asuntokokoihin.

Viimeisen 12 kuukauden aikana välittäjäkaupan keskimääräinen hinta on ollut Helsingissä noin 274 000 euroa. Keskiarvo on noussut viidessä vuodessa 12,3 prosenttia.

– Sijoittajat ostavat vastavalmistuneet asunnot suoraan rakennusyhtiöiltä, mikä on kannattavaa toimintaa molemmille osapuolille. Vastaava kehitys tulee jatkumaan niin kauan kuin pienistä asunnoista on pulaa, Karppinen jatkaa.

Vaikka suurin osa asuntokaupoista tehdään yhä 150 000–350 000 hintaluokassa, myös kalliimmat asunnot ovat kysyttyjä. Erityisesti Helsingissä ja Espoossa yli 500 000 euron asuntokauppojen määrä on viimeisen parin vuoden aikana kääntynyt reippaaseen nousuun.

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Alle 200 000 euron asunnot karkaavat sijoittajille

Yrittäjät uutisarkisto - 25. Huhtikuu 2017 - 13:11

Edulliset asunnot katoavat erityisesti pääkaupunkiseudulla asuntosijoittajien omistukseen, minkä vuoksi niitä päätyy yhä vähemmän tavallisten ostajien ulottuville.

Pienten asuntojen suosion sijoituskohteina pelätään vääristävän yksiöiden ja kaksioiden kauppahintoja ja ylikuumentavan asuntokauppaa.

Ilmiön seurauksena asuntoa etsiville on tarjolla yhä vähemmän kohtuuhintaisia asuntoja. Kuluneen viiden vuoden aikana alle 200 000 euroa maksavien asuntojen kauppamäärä on ollut jatkuvassa laskussa, kertoo Kahdeksannen päivän toteuttama, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n kauppaseurantaan perustuva markkinakatsaus.

Syynä edullisten asuntojen katoon on asuntosijoittamisen suosion nousu. Etenkin pienet asunnot katoavat herkästi sijoittajien taskuihin eivätkä enää liiku vuokramarkkinoilta ostajien ulottuville.

– Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen asuntosijoittaminen on kasvanut voimakkaasti. Markkinoille on tullut paljon yksityisiä sijoittajia ja uusia rahastoja. Asuntojen on koettu olevan turvallinen säästökohde,  Kahdeksannen päivän toimitusjohtaja Jussi Karppinen kertoo.

Sijoittajat liikkellä etenkin Helsingissä

Pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki ovat yksityisten asuntosijoittajien mielikuvissa vakaita alueita, joilla asuntojen arvon heittelehtiminen on harvinaista. Sijoittamisen suosio onkin nostanut näillä alueilla merkittävästi pienten asuntojen hintoja suhteessa isompiin asuntokokoihin.

Viimeisen 12 kuukauden aikana välittäjäkaupan keskimääräinen hinta on ollut Helsingissä noin 274 000 euroa. Keskiarvo on noussut viidessä vuodessa 12,3 prosenttia.

– Sijoittajat ostavat vastavalmistuneet asunnot suoraan rakennusyhtiöiltä, mikä on kannattavaa toimintaa molemmille osapuolille. Vastaava kehitys tulee jatkumaan niin kauan kuin pienistä asunnoista on pulaa, Karppinen jatkaa.

Vaikka suurin osa asuntokaupoista tehdään yhä 150 000–350 000 hintaluokassa, myös kalliimmat asunnot ovat kysyttyjä. Erityisesti Helsingissä ja Espoossa yli 500 000 euron asuntokauppojen määrä on viimeisen parin vuoden aikana kääntynyt reippaaseen nousuun.

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Alle 200 000 euron asunnot karkaavat sijoittajille

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 25. Huhtikuu 2017 - 13:11

Edulliset asunnot katoavat erityisesti pääkaupunkiseudulla asuntosijoittajien omistukseen, minkä vuoksi niitä päätyy yhä vähemmän tavallisten ostajien ulottuville.

Pienten asuntojen suosion sijoituskohteina pelätään vääristävän yksiöiden ja kaksioiden kauppahintoja ja ylikuumentavan asuntokauppaa.

Ilmiön seurauksena asuntoa etsiville on tarjolla yhä vähemmän kohtuuhintaisia asuntoja. Kuluneen viiden vuoden aikana alle 200 000 euroa maksavien asuntojen kauppamäärä on ollut jatkuvassa laskussa, kertoo Kahdeksannen päivän toteuttama, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n kauppaseurantaan perustuva markkinakatsaus.

Syynä edullisten asuntojen katoon on asuntosijoittamisen suosion nousu. Etenkin pienet asunnot katoavat herkästi sijoittajien taskuihin eivätkä enää liiku vuokramarkkinoilta ostajien ulottuville.

– Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen asuntosijoittaminen on kasvanut voimakkaasti. Markkinoille on tullut paljon yksityisiä sijoittajia ja uusia rahastoja. Asuntojen on koettu olevan turvallinen säästökohde,  Kahdeksannen päivän toimitusjohtaja Jussi Karppinen kertoo.

Sijoittajat liikkellä etenkin Helsingissä

Pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki ovat yksityisten asuntosijoittajien mielikuvissa vakaita alueita, joilla asuntojen arvon heittelehtiminen on harvinaista. Sijoittamisen suosio onkin nostanut näillä alueilla merkittävästi pienten asuntojen hintoja suhteessa isompiin asuntokokoihin.

Viimeisen 12 kuukauden aikana välittäjäkaupan keskimääräinen hinta on ollut Helsingissä noin 274 000 euroa. Keskiarvo on noussut viidessä vuodessa 12,3 prosenttia.

– Sijoittajat ostavat vastavalmistuneet asunnot suoraan rakennusyhtiöiltä, mikä on kannattavaa toimintaa molemmille osapuolille. Vastaava kehitys tulee jatkumaan niin kauan kuin pienistä asunnoista on pulaa, Karppinen jatkaa.

Vaikka suurin osa asuntokaupoista tehdään yhä 150 000–350 000 hintaluokassa, myös kalliimmat asunnot ovat kysyttyjä. Erityisesti Helsingissä ja Espoossa yli 500 000 euron asuntokauppojen määrä on viimeisen parin vuoden aikana kääntynyt reippaaseen nousuun.

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Barometri: Venäjän-kauppa kuumenee – kaikki mittarit plussalla

Yrittäjät tiedotteet - 25. Huhtikuu 2017 - 12:19

Selvästi yli kolmannes vientiä harjoittavista suomalaisyrityksistä kertoo Venäjän-kaupan lisääntyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Tieto käy ilmi Taloustutkimuksen tänään julkaisemasta barometristä.

Barometriin vastanneista yrityksistä 57 prosenttia uskoo vientinsä kasvavan myös seuraavan puolen vuoden aikana.

Venäjän talousnäkymät olivat vastaajien mielestä positiiviset kaikilla mittareilla.

Barometriin vastasi 300 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenyritystä. Kyselyn teettivät Suomen Yrittäjät, Suomalais-venäläinen kauppakamari, EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries.

Venäläisten ostovoima paranee, vienti vetää

Yrityksistä 63 prosenttia uskoo Venäjän talouden kehittyvän selvästi noususuhdanteisesti. Viime syksyn barometrissä näin odotti vain 27 prosenttia vastaajista.

Venäjän taloudessa synkin vaihe on takanapäin, toteavat Suomen Yrittäjien asiantuntijat, pääekonomisti Mika Kuismanen ja kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

– Venäjällä varovainen kasvu on alkanut ja venäläisten ostovoima paranee, Thomas Palmgren taustoittaa.

Kasvun vanavedessä myös ulkomaankauppa viriää ja tämä luo mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, Mika Kuismanen säestää.

Barometri selvitti myös, miten yritykset ovat reagoineet Venäjän talouden nykytilanteeseen. Passiivisten yritysten joukko on vähentynyt 36 prosentista 24 prosenttiin ja henkilöstövähennyksiä suunnitteli alle kymmenen prosenttia vastaajista. Venäjältä vetäytymistä harkitsee vain prosentti yrityksistä.

 Liiketoimet Venäjän sisällä piristyvät – "Investoinnit murheenkryyni"

Tuontiyrityksistä hieman alle kolmannes kertoo tuonnin Venäjältä kasvaneen ja jatkavan kasvua jonkin verran kuusi kuukautta tästä eteenpäin.

Suomalaisyritysten liiketoiminta itänaapurin rajojen sisäpuolella on niin ikään piristynyt.

Barometriin vastanneista yrityksistä 54 prosenttia kertoo liiketoiminnan kasvusta Venäjällä. Supistumisesta raportoi noin joka kymmenes. 63 prosenttia vastaajista odottaa bisnestensä myös kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana.

Venäjän kohentuneista talousnäkymistä ja piristyneestä kaupasta huolimatta yritykset eivät vielä kiirehdi kasvattamaan investointejaan Venäjälle.

– Investoinnit venäjälle ovat murheenkryyninä, Kuismanen toteaa.

– Siihen vaikuttavat odotukset valuuttakurssin kehityksestä, mutta myös poliittinen riski. On pystyttävä uskomaan sääntöjen pysyvyyteen, koska investoinnit vaativat kauaskantoista horisonttia.

Reilu neljännes yrityksistä kertoo investoineensa viimeisen vuoden aikana, kun taas hieman alle neljännes aikoo tehdä sen seuraavan vuoden aikana.

Ongelmana epävakaisuus

Suurimmiksi ongelmikseen Venäjän liiketoiminnassa yritykset mainitsivat useimmin Venäjän talouden epävakaisuuden, ruplan kurssin ja poliittisen tilanteen.

Kyselyssä erityisesti vientiä harjoittavat yritykset mainitsivat ruplan kurssin ongelmaksi aiempaa harvemmin viime kyselyihin verrattuna.

Hieman yli puolet yrityksistä arvioi, että Venäjän protektionistisilla toimilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan. Näitä ovat muun muassa kotimaisten tuotteiden suosiminen Venäjällä ja paikallisen työvoiman käyttövaatimukset esimerkiksi kokoonpanotöissä.

Sanktiot vastaan tuontikiellot

Poliittinen tilanne kätkee sisäänsä monen barometriin vastaajan mukaan muun muassa pakotekonfliktin, joka vallitsee Euroopan unionin ja Venäjän välillä.

– Pakotekonflikti tulee väistämättä vaikuttamaan haitallisesti normaalien kauppasuhteiden palautumisessa, Kuismanen arvioi.

EU asetti sanktioita Venäjälle vuonna 2014 muun muassa rajoittamalla pääoman ja venäläisten henkilöiden liikkuvuutta, kieltämällä vientiä liittyen puolustustuotteisiin, siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuihin kaksikäyttötuotteisiin, energiaan ja teknologiaan, öljyalalle sekä infran rakentamiseen.

Vastavedoksi Venäjä kielsi pääasiassa elintarviketuotteiden tuonnin niistä maista, jotka ovat EU:n pakoterintamassa mukana. 

 

*Uutista päivitetty klo 12:55 – lisätty Mika Kuismasen kommentit ja pakote-kappale.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Barometri: Venäjän-kauppa kuumenee – kaikki mittarit plussalla

Yrittäjät uutisarkisto - 25. Huhtikuu 2017 - 12:19

Selvästi yli kolmannes vientiä harjoittavista suomalaisyrityksistä kertoo Venäjän-kaupan lisääntyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Tieto käy ilmi Taloustutkimuksen tänään julkaisemasta barometristä.

Barometriin vastanneista yrityksistä 57 prosenttia uskoo vientinsä kasvavan myös seuraavan puolen vuoden aikana.

Venäjän talousnäkymät olivat vastaajien mielestä positiiviset kaikilla mittareilla.

Barometriin vastasi 300 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenyritystä. Kyselyn teettivät Suomen Yrittäjät, Suomalais-venäläinen kauppakamari, EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries.

Venäläisten ostovoima paranee, vienti vetää

Yrityksistä 63 prosenttia uskoo Venäjän talouden kehittyvän selvästi noususuhdanteisesti. Viime syksyn barometrissä näin odotti vain 27 prosenttia vastaajista.

Venäjän taloudessa synkin vaihe on takanapäin, toteavat Suomen Yrittäjien asiantuntijat, pääekonomisti Mika Kuismanen ja kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

– Venäjällä varovainen kasvu on alkanut ja venäläisten ostovoima paranee, Thomas Palmgren taustoittaa.

Kasvun vanavedessä myös ulkomaankauppa viriää ja tämä luo mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, Mika Kuismanen säestää.

Barometri selvitti myös, miten yritykset ovat reagoineet Venäjän talouden nykytilanteeseen. Passiivisten yritysten joukko on vähentynyt 36 prosentista 24 prosenttiin ja henkilöstövähennyksiä suunnitteli alle kymmenen prosenttia vastaajista. Venäjältä vetäytymistä harkitsee vain prosentti yrityksistä.

 Liiketoimet Venäjän sisällä piristyvät – "Investoinnit murheenkryyni"

Tuontiyrityksistä hieman alle kolmannes kertoo tuonnin Venäjältä kasvaneen ja jatkavan kasvua jonkin verran kuusi kuukautta tästä eteenpäin.

Suomalaisyritysten liiketoiminta itänaapurin rajojen sisäpuolella on niin ikään piristynyt.

Barometriin vastanneista yrityksistä 54 prosenttia kertoo liiketoiminnan kasvusta Venäjällä. Supistumisesta raportoi noin joka kymmenes. 63 prosenttia vastaajista odottaa bisnestensä myös kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana.

Venäjän kohentuneista talousnäkymistä ja piristyneestä kaupasta huolimatta yritykset eivät vielä kiirehdi kasvattamaan investointejaan Venäjälle.

– Investoinnit venäjälle ovat murheenkryyninä, Kuismanen toteaa.

– Siihen vaikuttavat odotukset valuuttakurssin kehityksestä, mutta myös poliittinen riski. On pystyttävä uskomaan sääntöjen pysyvyyteen, koska investoinnit vaativat kauaskantoista horisonttia.

Reilu neljännes yrityksistä kertoo investoineensa viimeisen vuoden aikana, kun taas hieman alle neljännes aikoo tehdä sen seuraavan vuoden aikana.

Ongelmana epävakaisuus

Suurimmiksi ongelmikseen Venäjän liiketoiminnassa yritykset mainitsivat useimmin Venäjän talouden epävakaisuuden, ruplan kurssin ja poliittisen tilanteen.

Kyselyssä erityisesti vientiä harjoittavat yritykset mainitsivat ruplan kurssin ongelmaksi aiempaa harvemmin viime kyselyihin verrattuna.

Hieman yli puolet yrityksistä arvioi, että Venäjän protektionistisilla toimilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan. Näitä ovat muun muassa kotimaisten tuotteiden suosiminen Venäjällä ja paikallisen työvoiman käyttövaatimukset esimerkiksi kokoonpanotöissä.

Sanktiot vastaan tuontikiellot

Poliittinen tilanne kätkee sisäänsä monen barometriin vastaajan mukaan muun muassa pakotekonfliktin, joka vallitsee Euroopan unionin ja Venäjän välillä.

– Pakotekonflikti tulee väistämättä vaikuttamaan haitallisesti normaalien kauppasuhteiden palautumisessa, Kuismanen arvioi.

EU asetti sanktioita Venäjälle vuonna 2014 muun muassa rajoittamalla pääoman ja venäläisten henkilöiden liikkuvuutta, kieltämällä vientiä liittyen puolustustuotteisiin, siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuihin kaksikäyttötuotteisiin, energiaan ja teknologiaan, öljyalalle sekä infran rakentamiseen.

Vastavedoksi Venäjä kielsi pääasiassa elintarviketuotteiden tuonnin niistä maista, jotka ovat EU:n pakoterintamassa mukana. 

 

*Uutista päivitetty klo 12:55 – lisätty Mika Kuismasen kommentit ja pakote-kappale.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Barometri: Venäjän-kauppa kuumenee – kaikki mittarit plussalla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 25. Huhtikuu 2017 - 12:19

Selvästi yli kolmannes vientiä harjoittavista suomalaisyrityksistä kertoo Venäjän-kaupan lisääntyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Tieto käy ilmi Taloustutkimuksen tänään julkaisemasta barometristä.

Barometriin vastanneista yrityksistä 57 prosenttia uskoo vientinsä kasvavan myös seuraavan puolen vuoden aikana.

Venäjän talousnäkymät olivat vastaajien mielestä positiiviset kaikilla mittareilla.

Barometriin vastasi 300 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenyritystä. Kyselyn teettivät Suomen Yrittäjät, Suomalais-venäläinen kauppakamari, EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries.

Venäläisten ostovoima paranee, vienti vetää

Yrityksistä 63 prosenttia uskoo Venäjän talouden kehittyvän selvästi noususuhdanteisesti. Viime syksyn barometrissä näin odotti vain 27 prosenttia vastaajista.

Venäjän taloudessa synkin vaihe on takanapäin, toteavat Suomen Yrittäjien asiantuntijat, pääekonomisti Mika Kuismanen ja kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

– Venäjällä varovainen kasvu on alkanut ja venäläisten ostovoima paranee, Thomas Palmgren taustoittaa.

Kasvun vanavedessä myös ulkomaankauppa viriää ja tämä luo mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, Mika Kuismanen säestää.

Barometri selvitti myös, miten yritykset ovat reagoineet Venäjän talouden nykytilanteeseen. Passiivisten yritysten joukko on vähentynyt 36 prosentista 24 prosenttiin ja henkilöstövähennyksiä suunnitteli alle kymmenen prosenttia vastaajista. Venäjältä vetäytymistä harkitsee vain prosentti yrityksistä.

 Liiketoimet Venäjän sisällä piristyvät – "Investoinnit murheenkryyni"

Tuontiyrityksistä hieman alle kolmannes kertoo tuonnin Venäjältä kasvaneen ja jatkavan kasvua jonkin verran kuusi kuukautta tästä eteenpäin.

Suomalaisyritysten liiketoiminta itänaapurin rajojen sisäpuolella on niin ikään piristynyt.

Barometriin vastanneista yrityksistä 54 prosenttia kertoo liiketoiminnan kasvusta Venäjällä. Supistumisesta raportoi noin joka kymmenes. 63 prosenttia vastaajista odottaa bisnestensä myös kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana.

Venäjän kohentuneista talousnäkymistä ja piristyneestä kaupasta huolimatta yritykset eivät vielä kiirehdi kasvattamaan investointejaan Venäjälle.

– Investoinnit venäjälle ovat murheenkryyninä, Kuismanen toteaa.

– Siihen vaikuttavat odotukset valuuttakurssin kehityksestä, mutta myös poliittinen riski. On pystyttävä uskomaan sääntöjen pysyvyyteen, koska investoinnit vaativat kauaskantoista horisonttia.

Reilu neljännes yrityksistä kertoo investoineensa viimeisen vuoden aikana, kun taas hieman alle neljännes aikoo tehdä sen seuraavan vuoden aikana.

Ongelmana epävakaisuus

Suurimmiksi ongelmikseen Venäjän liiketoiminnassa yritykset mainitsivat useimmin Venäjän talouden epävakaisuuden, ruplan kurssin ja poliittisen tilanteen.

Kyselyssä erityisesti vientiä harjoittavat yritykset mainitsivat ruplan kurssin ongelmaksi aiempaa harvemmin viime kyselyihin verrattuna.

Hieman yli puolet yrityksistä arvioi, että Venäjän protektionistisilla toimilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan. Näitä ovat muun muassa kotimaisten tuotteiden suosiminen Venäjällä ja paikallisen työvoiman käyttövaatimukset esimerkiksi kokoonpanotöissä.

Sanktiot vastaan tuontikiellot

Poliittinen tilanne kätkee sisäänsä monen barometriin vastaajan mukaan muun muassa pakotekonfliktin, joka vallitsee Euroopan unionin ja Venäjän välillä.

– Pakotekonflikti tulee väistämättä vaikuttamaan haitallisesti normaalien kauppasuhteiden palautumisessa, Kuismanen arvioi.

EU asetti sanktioita Venäjälle vuonna 2014 muun muassa rajoittamalla pääoman ja venäläisten henkilöiden liikkuvuutta, kieltämällä vientiä liittyen puolustustuotteisiin, siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettuihin kaksikäyttötuotteisiin, energiaan ja teknologiaan, öljyalalle sekä infran rakentamiseen.

Vastavedoksi Venäjä kielsi pääasiassa elintarviketuotteiden tuonnin niistä maista, jotka ovat EU:n pakoterintamassa mukana. 

 

*Uutista päivitetty klo 12:55 – lisätty Mika Kuismasen kommentit ja pakote-kappale.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Pelkäätkö hakkereita? Tämä on varmin tapa pysyä turvassa

Yrittäjät tiedotteet - 25. Huhtikuu 2017 - 11:04

Tietoturva on kuuma peruna kotitalouksissa, mutta ennen kaikkea yrityksissä. Haittaohjelmien lisäksi viime aikoina päänvaivaa ovat aiheuttaneet kiristysohjelmat.

Tietoturva-asiantuntijan mukaan älypuhelimissa turvallisin laite on edelleen iPhone.

– Kyllä se on myönnettävä, jos vertaa iPhonea Android-puhelimiin. Androidille on huomattavasti enemmän haittaohjelmia, F-Securen tietoturva-asiantuntija Mikael Albrecht sanoo.

Albrechtin mukaan iPhone on erityisen turvallinen laite, jos laite suojataan riittävän varmalla salasanalla. Salasanan on oltava tarpeeksi pitkä ja sen pitää sisältää erikoismerkkejä sekä isoja ja pieniä kirjaimia.

Android selvästi turvattomin

Googlen kehittämä Android-käyttöjärjestelmä on mobiilikäyttöjärjestelmistä ainoa, jolle löytyy merkittävä määrä haittaohjelmia.

Android-käyttöjärjestelmän ongelmana tietoturvan suhteen on sen selvästi avoimempi rajapinta verrattuna Applen ios-käyttöjärjestelmään.

– Ios on suljetumpi järjestelmä, jossa rikollisten on vaikeampaa tehdä temppujaan. Apple valvoo App Storea selvästi paremmin kuin Google omaa sovelluskauppaansa, 

Albrecht pitää Androidin ongelmana myös sitä, että se tukee myös piraattisovelluksia, joiden mukana älypuhelimeen voi siirtyä haittaohjelmia.

– Älypuhelin on monessa mielessä kriittinen laite. Sinne kerätään sähköpostit ja tallennetaan palveluiden salasanat. Jos puhelin joutuu vääriin käsiin, saalis voi olla merkittävä.

Sormenjälkitunnistus ei välttämättä riitä

Monesta älypuhelimesta löytyvä sormenjälkitunnistin on monessa tapauksessa riittävän varma suojaustapa, mutta siihenkin liittyy riskejä.

– Salasanaa voi vaihtaa usein, mutta sama periaate ei toimi sormenjäljen kanssa. Sormenjälkiä jää lisäksi muihin esineisiin. En luottaisi pelkkään sormenjälkitunnistukseen, jos tarkoituksena on hakea maksimaalista turvallisuutta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä