• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Etkö keksi riittävän pitkää salasanaa - katso nämä asiantuntijan 3 vinkkiä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 21. Kesäkuu 2018 - 10:00

Viranomaiset muistuttavat tietomurtojen todennäköisyyden kasvavan, jos käyttäjän salasanat eivät ole riittävän turvallisia – esimerkiksi jos samaa tai samantyylistä salasanaa käytetään jokaisessa palvelussa. Se on kuin yleisavain, joka sopii useampaan eri oveen.

– Viestintäviraston kuluttajatutkimuksesta on selvinnyt, että suomalaisista vain noin kolmasosa käyttää eri salasanoja jokaisessa palvelussa. Merkittävimmät heikkoudet ovat samojen salasanojen käyttö useammassa eri palvelussa sekä sanasanojen lyhyys, kertoo Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen päällikkö Arttu Lehmuskallio.

Alkukesän aikana rikolliset ovat kalastelleet suomalaisyritysten käyttäjätunnuksia. Viestintävirasto antoi asiasta "punaisen varoituksen".

Kalastelun seurauksena useiden yritysten Office 365 -sähköviestejä on varastettu. Nyt poliisi tutkii ainakin kahta tapausta, jossa kalastelun seurauksena on muutettu yritysten tilisiirtoja. Niistä toisessa helsinkiläisyritys ehti maksaa miljoonia euroja huijaritilille.

Kolme vinkkiä turvallisiin salasanoihin:

1. Tee pitkä salasana, joka on sinulle itsellesi ymmärrettävä ja helppo muistaa. Kokonainen lause on parempi salasana kuin yksittäinen sana.

2. Käytä erikoismerkkejä, numeroita ja isoja kirjaimia. Salasanan voi vaikka aloittaa numerolla ja päättää isoon kirjaimeen sekä erikoismerkkiin.

3. Tee jokaiseen käyttämääsi palveluun oma, erilainen salasana ja ota käyttöön salasanojen tallennusohjelma.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen Pidempi parempi -salasanalingolla voit kokeilla turvallisen esimerkkisalasanan luomista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ovatko kotiasiat kunnossa? Kysely: Nämä parisuhteen haasteet kuormittavat maaseutuyrittäjiä

Yrittäjät tiedotteet - 21. Kesäkuu 2018 - 8:24

Yrittäjän pitkät päivät saattavat rassata myös ihmissuhteita.

Maaseudun asukkaille suunnatun kyselyn mukaan parisuhteita kuormittavat muun muassa yhteisen ajan puute, puhumattomuus ja kyky ratkoa käytännön ongelmia sekä kyvyttömyys vahvistaa tunneyhteyttä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Yksissä-hankkeen kyselyyn vastasi 30 maatalousyrittäjää.

– Yhdessä työskentely tiloilla koettiin hankalaksi, jos on paljon käsittelemättömiä ihmissuhteisiin liittyviä asioita ja ristiriitoja. Lisäksi maaseudun yrittäjien taloudellinen ahdinko lisää ihmissuhdeongelmien kärjistymistä, JAMKin hyvinvointiyksikön Yksissä-hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Riitta Ala-Luhtala pohtii.

– Myös maaseudun asukkaiden ja maaseutuyrittäjien kanssa toimiville työntekijöille tulee viikoittain parisuhteisiin ja yksinäisyyteen liittyviä yhteydenottoja, jatkaa Ala-Luhtala.

Yksissä-hanke sisältää maaseutuyrittäjien tiloille tehtäviä työparikäyntejä.

Tilakäynnit toteutetaan moniammatillisesti: työparin muodostaa muun muassa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Välitä viljelijästä-projektin Keski-Suomen työntekijä sekä Yksissä-hankkeen pari- ja psykoterapeutit.

Työparityöskentelyssä kokeillaan erilaisia toteuttamismuotoja, esimerkiksi tilakäyntien rinnalla voidaan kokeilla vastaanottokäyntejä ja osana työskentelyä voidaan hyödyntää digitaalisia menetelmiä.

"Vuosien varrella ehti parisuhde väljähtyä"

Tilakäynnit ovat luottamuksellisia ja tarvittaessa asiakkaita ohjataan eteenpäin muiden palvelujen piiriin. Hanke toteuttaa myös parisuhdekursseja ja tapahtumia, joihin tilakäyntien lisäksi voidaan maaseudun asukkaita ohjata.

– Enpä olisi arvannut, kuinka paljon auttaa, että voi puhua aroista parisuhteeseen liittyvistä asioista ulkopuolisen kanssa ja ihan kotioloissa, totesi kyselyssä maaseutuyrittäjämies.

– Vuosien varrella ehti parisuhde väljähtyä kaiken tekemisen ja työn tohinan ohella. Onneksi oli mahdollista pysähtyä katsomaan mitä hyvää on vielä jäljellä ja mitä uutta voi rakentaa, ilmoitti kyselyyn vastannut naispuolinen maaseutuyrittäjä.

Maaseutuyrittäjien Yksissä-hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja sen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Parisuhdekeskus Kataja ry.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Ovatko kotiasiat kunnossa? Kysely: Nämä parisuhteen haasteet kuormittavat maaseutuyrittäjiä

Yrittäjät uutisarkisto - 21. Kesäkuu 2018 - 8:24

Yrittäjän pitkät päivät saattavat rassata myös ihmissuhteita.

Maaseudun asukkaille suunnatun kyselyn mukaan parisuhteita kuormittavat muun muassa yhteisen ajan puute, puhumattomuus ja kyky ratkoa käytännön ongelmia sekä kyvyttömyys vahvistaa tunneyhteyttä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Yksissä-hankkeen kyselyyn vastasi 30 maatalousyrittäjää.

– Yhdessä työskentely tiloilla koettiin hankalaksi, jos on paljon käsittelemättömiä ihmissuhteisiin liittyviä asioita ja ristiriitoja. Lisäksi maaseudun yrittäjien taloudellinen ahdinko lisää ihmissuhdeongelmien kärjistymistä, JAMKin hyvinvointiyksikön Yksissä-hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Riitta Ala-Luhtala pohtii.

– Myös maaseudun asukkaiden ja maaseutuyrittäjien kanssa toimiville työntekijöille tulee viikoittain parisuhteisiin ja yksinäisyyteen liittyviä yhteydenottoja, jatkaa Ala-Luhtala.

Yksissä-hanke sisältää maaseutuyrittäjien tiloille tehtäviä työparikäyntejä.

Tilakäynnit toteutetaan moniammatillisesti: työparin muodostaa muun muassa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Välitä viljelijästä-projektin Keski-Suomen työntekijä sekä Yksissä-hankkeen pari- ja psykoterapeutit.

Työparityöskentelyssä kokeillaan erilaisia toteuttamismuotoja, esimerkiksi tilakäyntien rinnalla voidaan kokeilla vastaanottokäyntejä ja osana työskentelyä voidaan hyödyntää digitaalisia menetelmiä.

"Vuosien varrella ehti parisuhde väljähtyä"

Tilakäynnit ovat luottamuksellisia ja tarvittaessa asiakkaita ohjataan eteenpäin muiden palvelujen piiriin. Hanke toteuttaa myös parisuhdekursseja ja tapahtumia, joihin tilakäyntien lisäksi voidaan maaseudun asukkaita ohjata.

– Enpä olisi arvannut, kuinka paljon auttaa, että voi puhua aroista parisuhteeseen liittyvistä asioista ulkopuolisen kanssa ja ihan kotioloissa, totesi kyselyssä maaseutuyrittäjämies.

– Vuosien varrella ehti parisuhde väljähtyä kaiken tekemisen ja työn tohinan ohella. Onneksi oli mahdollista pysähtyä katsomaan mitä hyvää on vielä jäljellä ja mitä uutta voi rakentaa, ilmoitti kyselyyn vastannut naispuolinen maaseutuyrittäjä.

Maaseutuyrittäjien Yksissä-hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja sen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Parisuhdekeskus Kataja ry.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Ovatko kotiasiat kunnossa? Kysely: Nämä parisuhteen haasteet kuormittavat maaseutuyrittäjiä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 21. Kesäkuu 2018 - 8:24

Yrittäjän pitkät päivät saattavat rassata myös ihmissuhteita.

Maaseudun asukkaille suunnatun kyselyn mukaan parisuhteita kuormittavat muun muassa yhteisen ajan puute, puhumattomuus ja kyky ratkoa käytännön ongelmia sekä kyvyttömyys vahvistaa tunneyhteyttä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Yksissä-hankkeen kyselyyn vastasi 30 maatalousyrittäjää.

– Yhdessä työskentely tiloilla koettiin hankalaksi, jos on paljon käsittelemättömiä ihmissuhteisiin liittyviä asioita ja ristiriitoja. Lisäksi maaseudun yrittäjien taloudellinen ahdinko lisää ihmissuhdeongelmien kärjistymistä, JAMKin hyvinvointiyksikön Yksissä-hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Riitta Ala-Luhtala pohtii.

– Myös maaseudun asukkaiden ja maaseutuyrittäjien kanssa toimiville työntekijöille tulee viikoittain parisuhteisiin ja yksinäisyyteen liittyviä yhteydenottoja, jatkaa Ala-Luhtala.

Yksissä-hanke sisältää maaseutuyrittäjien tiloille tehtäviä työparikäyntejä.

Tilakäynnit toteutetaan moniammatillisesti: työparin muodostaa muun muassa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Välitä viljelijästä-projektin Keski-Suomen työntekijä sekä Yksissä-hankkeen pari- ja psykoterapeutit.

Työparityöskentelyssä kokeillaan erilaisia toteuttamismuotoja, esimerkiksi tilakäyntien rinnalla voidaan kokeilla vastaanottokäyntejä ja osana työskentelyä voidaan hyödyntää digitaalisia menetelmiä.

"Vuosien varrella ehti parisuhde väljähtyä"

Tilakäynnit ovat luottamuksellisia ja tarvittaessa asiakkaita ohjataan eteenpäin muiden palvelujen piiriin. Hanke toteuttaa myös parisuhdekursseja ja tapahtumia, joihin tilakäyntien lisäksi voidaan maaseudun asukkaita ohjata.

– Enpä olisi arvannut, kuinka paljon auttaa, että voi puhua aroista parisuhteeseen liittyvistä asioista ulkopuolisen kanssa ja ihan kotioloissa, totesi kyselyssä maaseutuyrittäjämies.

– Vuosien varrella ehti parisuhde väljähtyä kaiken tekemisen ja työn tohinan ohella. Onneksi oli mahdollista pysähtyä katsomaan mitä hyvää on vielä jäljellä ja mitä uutta voi rakentaa, ilmoitti kyselyyn vastannut naispuolinen maaseutuyrittäjä.

Maaseutuyrittäjien Yksissä-hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja sen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Parisuhdekeskus Kataja ry.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Matkailuyritysten asiakaskuljetuksiin tarvitaan jatkossa taksilupa

Yrittäjät tiedotteet - 20. Kesäkuu 2018 - 16:00

Muutoksen myötä koti- ja matkailupalveluyritysten tarjoamissa kuljetuksissa ei tarvitsisi jatkossakaan taksinkuljettajan ajolupaa. Hallituksen esitys liikennepalvelulain muuttamisesta on tarkoitus antaa tällä viikolla ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

- On hienoa, että ministeri on puuttunut asiaan. Toivottavasti kyseinen lakimuutos menee jouhevasti läpi, muuten tämä aiheuttaa kohtuutonta taakkaa esimerkiksi ohjelmapalvelupuolen yrityksille, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen.

- Koti- ja matkailupalveluyritykset kuitenkin tarvitsevat jatkossa taksiluvan, huomauttaa Seppänen.

Yrityskohtainen liikennelupa tarvitaan jatkossa, jos kuljetukset ovat osana palvelua koti- ja matkailupalveluissa sekä vastaavissa palveluissa.

- Kannustan kaikkia taksiluvan tarvitsevia hakemaan sitä mahdollisimman nopeasti heti kun lupia pystyy hakemaan 1.7. lähtien, sanoo Seppänen.

Uuden taksiluvan hinta on 105 euroa vuodessa. Ensimmäisen vuoden jälkeen vuosimaksu on 85 euroa.

Seppäsen mukaan kannattaa myös punnita onko yrityksen tarpeellista hakea taksilupaa vai ostaa kuljetukset taksipalveluita tarjoavalta yritykseltä, jos tarve kuljetuksille on hyvin vähäinen.

Varsinaisen taksiluvan lisäksi jatkossa myös henkilö- tai tavaraliikenneluvalla voi harjoittaa taksitoimintaa. Tällöin yrityksen tarvitsee ilmoittautua taksiliikenteen harjoittajaksi. Lisäksi kuljettajalla on oltava taksinkuljettajan ajolupa.

Trafin sivuilta löytyy kattavasti tietoa taksiliikenteen lakimuutoksista, muun muassa taksiliikenneluvan hakemisesta ja yleisistä velvotteista taksiliikenteessä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Matkailuyritysten asiakaskuljetuksiin tarvitaan jatkossa taksilupa

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Kesäkuu 2018 - 16:00

Muutoksen myötä koti- ja matkailupalveluyritysten tarjoamissa kuljetuksissa ei tarvitsisi jatkossakaan taksinkuljettajan ajolupaa. Hallituksen esitys liikennepalvelulain muuttamisesta on tarkoitus antaa tällä viikolla ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

- On hienoa, että ministeri on puuttunut asiaan. Toivottavasti kyseinen lakimuutos menee jouhevasti läpi, muuten tämä aiheuttaa kohtuutonta taakkaa esimerkiksi ohjelmapalvelupuolen yrityksille, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen.

- Koti- ja matkailupalveluyritykset kuitenkin tarvitsevat jatkossa taksiluvan, huomauttaa Seppänen.

Yrityskohtainen liikennelupa tarvitaan jatkossa, jos kuljetukset ovat osana palvelua koti- ja matkailupalveluissa sekä vastaavissa palveluissa.

- Kannustan kaikkia taksiluvan tarvitsevia hakemaan sitä mahdollisimman nopeasti heti kun lupia pystyy hakemaan 1.7. lähtien, sanoo Seppänen.

Uuden taksiluvan hinta on 105 euroa vuodessa. Ensimmäisen vuoden jälkeen vuosimaksu on 85 euroa.

Seppäsen mukaan kannattaa myös punnita onko yrityksen tarpeellista hakea taksilupaa vai ostaa kuljetukset taksipalveluita tarjoavalta yritykseltä, jos tarve kuljetuksille on hyvin vähäinen.

Varsinaisen taksiluvan lisäksi jatkossa myös henkilö- tai tavaraliikenneluvalla voi harjoittaa taksitoimintaa. Tällöin yrityksen tarvitsee ilmoittautua taksiliikenteen harjoittajaksi. Lisäksi kuljettajalla on oltava taksinkuljettajan ajolupa.

Trafin sivuilta löytyy kattavasti tietoa taksiliikenteen lakimuutoksista, muun muassa taksiliikenneluvan hakemisesta ja yleisistä velvotteista taksiliikenteessä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Matkailuyritysten asiakaskuljetuksiin tarvitaan jatkossa taksilupa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Kesäkuu 2018 - 16:00

Muutoksen myötä koti- ja matkailupalveluyritysten tarjoamissa kuljetuksissa ei tarvitsisi jatkossakaan taksinkuljettajan ajolupaa. Hallituksen esitys liikennepalvelulain muuttamisesta on tarkoitus antaa tällä viikolla ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

- On hienoa, että ministeri on puuttunut asiaan. Toivottavasti kyseinen lakimuutos menee jouhevasti läpi, muuten tämä aiheuttaa kohtuutonta taakkaa esimerkiksi ohjelmapalvelupuolen yrityksille, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen.

- Koti- ja matkailupalveluyritykset kuitenkin tarvitsevat jatkossa taksiluvan, huomauttaa Seppänen.

Yrityskohtainen liikennelupa tarvitaan jatkossa, jos kuljetukset ovat osana palvelua koti- ja matkailupalveluissa sekä vastaavissa palveluissa.

- Kannustan kaikkia taksiluvan tarvitsevia hakemaan sitä mahdollisimman nopeasti heti kun lupia pystyy hakemaan 1.7. lähtien, sanoo Seppänen.

Uuden taksiluvan hinta on 105 euroa vuodessa. Ensimmäisen vuoden jälkeen vuosimaksu on 85 euroa.

Seppäsen mukaan kannattaa myös punnita onko yrityksen tarpeellista hakea taksilupaa vai ostaa kuljetukset taksipalveluita tarjoavalta yritykseltä, jos tarve kuljetuksille on hyvin vähäinen.

Varsinaisen taksiluvan lisäksi jatkossa myös henkilö- tai tavaraliikenneluvalla voi harjoittaa taksitoimintaa. Tällöin yrityksen tarvitsee ilmoittautua taksiliikenteen harjoittajaksi. Lisäksi kuljettajalla on oltava taksinkuljettajan ajolupa.

Trafin sivuilta löytyy kattavasti tietoa taksiliikenteen lakimuutoksista, muun muassa taksiliikenneluvan hakemisesta ja yleisistä velvotteista taksiliikenteessä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Millaisia tyyppejä ovat Vuoden Nuori Yrittäjä -finalistit? Katso uudet esittelyvideot

Yrittäjät tiedotteet - 20. Kesäkuu 2018 - 14:00

Vuoden Nuori Yrittäjä 2018 -kilpailun voittaja julkistetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -päätapahtumassa Hyvinkäällä 24. elokuuta.

Tänä vuonna voittoa tavoittelevat suomusjärveläinen maatalousyrittäjä Simo Larmo, 33, Vaasassa ja Saariselällä toimiva siivousyrittäjä Jenni Parpala, 26, jyväskyläläinen ohjelmistoyrittäjä Janne Puustinen, 30, töysäläinen maanrakennusalan yrittäjä Lasse Saarenpää, 34, ja Keski-Pohjanmaalla toimiva personal trainer Emmi Salo, 29.

Vuoden Nuori Yrittäjä -kilpailu on Suomen arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita. Finalistit valittiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen järjestämien alueellisten alkukilpailujen 18 voittajan joukosta.

Simo Larmo jatkaa sukutilaa

 

 

Simo Larmo jatkaa vuonna 1892 perustettua Birkkalan tilaa Suomusjärvellä. Tilan päätuotteita ovat luomuspelttituotteet eri muodoissa ja asiakkaina vähittäiskauppa ja tukut, ravintolat ja leipomot kautta maan sekä elintarviketeollisuus. Kansainvälistymisen Larmo aloitti verkkokauppa Amazonissa vuonna 2017.

Birkkalan tilan yrittäjä on osoittanut, että myös maatilayritys ja omistajanvaihdosyritys voi olla vahvasti kasvuhakuinen sekä kansainvälisesti menestyvä omalla brändillään. Simo Larmo on rohkeasti tuonut vanhan maatilayrityksen sen rohkeasti nykyaikaan. Hän on myös kehittänyt reseptikirjoa speltille, jotta viljaa pystytään käyttämään kotikeittiössä, leipomossa ja elintarviketeollisuudessa. 

Jenni Parpala uudistaa siivousalaa

 

 

Jenni Parpala on löytänyt personallisen toimintatavan Vaasassa ja Saariselällä. Avainsana on tuotteistaminen. Kiffel tarjoaa erilaisia palvelupaketteja siivoukseen. Yrittäjä on luonut Kiffelin oman mobiilisovelluksen, jota käytetään asiakkaan ja työntekijän väliseen viestintään ja lisämyyntiin.

Parpala maksaa työntekijöilleen alan keskivertoa korkeampaa palkkaa. Hän on kasvattanut yritystä nopeasti 16 työntekijän yritykseksi.

Janne Puustinen satsaa osaamiseen

 

 

Jyväskylässä perustetun ohjelmisto- ja konsultointiyritys MEOM:in vahvuus ovat työntekijät, joiden osaaminen ei ole pelkästään yhden substanssin varassa. Työntekijöitä on 20. Esimerkiksi palvelumuotoilijoilla on vankan suunnitteluosaamisen lisäksi liiketoiminta- ja ohjelmointiosaamista.

Yrittäjä Janne Puustinen panostaa osaamisen kehittämiseen, sillä maailmanluokan digitaaliset toteutukset vaativat monipuolista osaamista ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisestä pikselintarkkoihin ohjelmointitoteutuksiin. Puustinen haluaa löytää firmalle oikean kasvuvauhdin suhteessa työntekijöiden hyvinvointiin. 

Laten Koneen valttina nopea palvelu

 

 

Töysäläinen Laten Kone aloitti pienesti toiminimellä ja on kasvanut kansainväliseksi käytettyjen maanrakennus- ja nostokoneiden maahantuojaksi, huoltajaksi ja myyjäksi. Kilpailuvaltti on nopea palvelu. Kun ostopäätös on tehty, toimitetaan tilattu tuote mahdollisesti saman päivän aikana asiakkaalle. Viime vuosina on kasvatettu maanrakennuskoneiden lisälaitteiden suunnittelua, valmistuttamista ja myyntiä.

Vaikka yrittäjä Lasse Saarenpää on vasta 35-vuotias, hänellä on jo yli 20 vuoden yrittäjäkokemus: hän perusti ensimmäisen yrityksensä Tmi Laten Mopon 14-vuotiaana. 

Emmi Salo satsaa sosiaaliseen mediaan

 

 

Emmi Salo aloitti fitness-yrittäjyyden toiminimiyrittäjänä. Nyt Fitverstas on osakeyhtiö, jossa työskentelee 14 valmentajaa toiminimellä. Fitverstas laajentaa palvelujaan myös englannin ja saksan kielelle ja tähtää kansainvälisille markkinoille. Valmentajia osallistetaan tekemiseen ja myös asiakkaat ovat mukana paitsi palvelun kehityksessä, myös markkinoinnissa. Firmalla on sosiaalisessa mediassa asiakkaista koostuva 60 hengen pr-tiimi.

Salo on tehnyt suositusta ja vahvasti kilpaillusta alasta omannäköisen, satsannut sosiaalisen median voimaan ja kasvattanut liiketoimintaa vaikuttavaan suuntaan. Yritys tarjoaa myös muille alan osaajille työllistymisen väylän.

Voittajalle 30 000 euroa

Vuoden nuoren yrittäjän valitsee raati, johon kuuluvat viime vuoden kilpailun voittaja, Takuullecomin yrittäjä Niklas Nukari, yrittäjä Anna Perho, Business&Marketing Dot Oy:n yrittäjä Kati Rauhaniemi, SGN Groupin Sam Nieminen ja Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Millaisia tyyppejä ovat Vuoden Nuori Yrittäjä -finalistit? Katso uudet esittelyvideot

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Kesäkuu 2018 - 14:00

Vuoden Nuori Yrittäjä 2018 -kilpailun voittaja julkistetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -päätapahtumassa Hyvinkäällä 24. elokuuta.

Tänä vuonna voittoa tavoittelevat suomusjärveläinen maatalousyrittäjä Simo Larmo, 33, Vaasassa ja Saariselällä toimiva siivousyrittäjä Jenni Parpala, 26, jyväskyläläinen ohjelmistoyrittäjä Janne Puustinen, 30, töysäläinen maanrakennusalan yrittäjä Lasse Saarenpää, 34, ja Keski-Pohjanmaalla toimiva personal trainer Emmi Salo, 29.

Vuoden Nuori Yrittäjä -kilpailu on Suomen arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita. Finalistit valittiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen järjestämien alueellisten alkukilpailujen 18 voittajan joukosta.

Simo Larmo jatkaa sukutilaa

 

 

Simo Larmo jatkaa vuonna 1892 perustettua Birkkalan tilaa Suomusjärvellä. Tilan päätuotteita ovat luomuspelttituotteet eri muodoissa ja asiakkaina vähittäiskauppa ja tukut, ravintolat ja leipomot kautta maan sekä elintarviketeollisuus. Kansainvälistymisen Larmo aloitti verkkokauppa Amazonissa vuonna 2017.

Birkkalan tilan yrittäjä on osoittanut, että myös maatilayritys ja omistajanvaihdosyritys voi olla vahvasti kasvuhakuinen sekä kansainvälisesti menestyvä omalla brändillään. Simo Larmo on rohkeasti tuonut vanhan maatilayrityksen sen rohkeasti nykyaikaan. Hän on myös kehittänyt reseptikirjoa speltille, jotta viljaa pystytään käyttämään kotikeittiössä, leipomossa ja elintarviketeollisuudessa. 

Jenni Parpala uudistaa siivousalaa

 

 

Jenni Parpala on löytänyt personallisen toimintatavan Vaasassa ja Saariselällä. Avainsana on tuotteistaminen. Kiffel tarjoaa erilaisia palvelupaketteja siivoukseen. Yrittäjä on luonut Kiffelin oman mobiilisovelluksen, jota käytetään asiakkaan ja työntekijän väliseen viestintään ja lisämyyntiin.

Parpala maksaa työntekijöilleen alan keskivertoa korkeampaa palkkaa. Hän on kasvattanut yritystä nopeasti 16 työntekijän yritykseksi.

Janne Puustinen satsaa osaamiseen

 

 

Jyväskylässä perustetun ohjelmisto- ja konsultointiyritys MEOM:in vahvuus ovat työntekijät, joiden osaaminen ei ole pelkästään yhden substanssin varassa. Työntekijöitä on 20. Esimerkiksi palvelumuotoilijoilla on vankan suunnitteluosaamisen lisäksi liiketoiminta- ja ohjelmointiosaamista.

Yrittäjä Janne Puustinen panostaa osaamisen kehittämiseen, sillä maailmanluokan digitaaliset toteutukset vaativat monipuolista osaamista ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisestä pikselintarkkoihin ohjelmointitoteutuksiin. Puustinen haluaa löytää firmalle oikean kasvuvauhdin suhteessa työntekijöiden hyvinvointiin. 

Laten Koneen valttina nopea palvelu

 

 

Töysäläinen Laten Kone aloitti pienesti toiminimellä ja on kasvanut kansainväliseksi käytettyjen maanrakennus- ja nostokoneiden maahantuojaksi, huoltajaksi ja myyjäksi. Kilpailuvaltti on nopea palvelu. Kun ostopäätös on tehty, toimitetaan tilattu tuote mahdollisesti saman päivän aikana asiakkaalle. Viime vuosina on kasvatettu maanrakennuskoneiden lisälaitteiden suunnittelua, valmistuttamista ja myyntiä.

Vaikka yrittäjä Lasse Saarenpää on vasta 35-vuotias, hänellä on jo yli 20 vuoden yrittäjäkokemus: hän perusti ensimmäisen yrityksensä Tmi Laten Mopon 14-vuotiaana. 

Emmi Salo satsaa sosiaaliseen mediaan

 

 

Emmi Salo aloitti fitness-yrittäjyyden toiminimiyrittäjänä. Nyt Fitverstas on osakeyhtiö, jossa työskentelee 14 valmentajaa toiminimellä. Fitverstas laajentaa palvelujaan myös englannin ja saksan kielelle ja tähtää kansainvälisille markkinoille. Valmentajia osallistetaan tekemiseen ja myös asiakkaat ovat mukana paitsi palvelun kehityksessä, myös markkinoinnissa. Firmalla on sosiaalisessa mediassa asiakkaista koostuva 60 hengen pr-tiimi.

Salo on tehnyt suositusta ja vahvasti kilpaillusta alasta omannäköisen, satsannut sosiaalisen median voimaan ja kasvattanut liiketoimintaa vaikuttavaan suuntaan. Yritys tarjoaa myös muille alan osaajille työllistymisen väylän.

Voittajalle 30 000 euroa

Vuoden nuoren yrittäjän valitsee raati, johon kuuluvat viime vuoden kilpailun voittaja, Takuullecomin yrittäjä Niklas Nukari, yrittäjä Anna Perho, Business&Marketing Dot Oy:n yrittäjä Kati Rauhaniemi, SGN Groupin Sam Nieminen ja Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Millaisia tyyppejä ovat Vuoden Nuori Yrittäjä -finalistit? Katso uudet esittelyvideot

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Kesäkuu 2018 - 14:00

Vuoden Nuori Yrittäjä 2018 -kilpailun voittaja julkistetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -päätapahtumassa Hyvinkäällä 24. elokuuta.

Tänä vuonna voittoa tavoittelevat suomusjärveläinen maatalousyrittäjä Simo Larmo, 33, Vaasassa ja Saariselällä toimiva siivousyrittäjä Jenni Parpala, 26, jyväskyläläinen ohjelmistoyrittäjä Janne Puustinen, 30, töysäläinen maanrakennusalan yrittäjä Lasse Saarenpää, 34, ja Keski-Pohjanmaalla toimiva personal trainer Emmi Salo, 29.

Vuoden Nuori Yrittäjä -kilpailu on Suomen arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita. Finalistit valittiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen järjestämien alueellisten alkukilpailujen 18 voittajan joukosta.

Simo Larmo jatkaa sukutilaa

 

 

Simo Larmo jatkaa vuonna 1892 perustettua Birkkalan tilaa Suomusjärvellä. Tilan päätuotteita ovat luomuspelttituotteet eri muodoissa ja asiakkaina vähittäiskauppa ja tukut, ravintolat ja leipomot kautta maan sekä elintarviketeollisuus. Kansainvälistymisen Larmo aloitti verkkokauppa Amazonissa vuonna 2017.

Birkkalan tilan yrittäjä on osoittanut, että myös maatilayritys ja omistajanvaihdosyritys voi olla vahvasti kasvuhakuinen sekä kansainvälisesti menestyvä omalla brändillään. Simo Larmo on rohkeasti tuonut vanhan maatilayrityksen sen rohkeasti nykyaikaan. Hän on myös kehittänyt reseptikirjoa speltille, jotta viljaa pystytään käyttämään kotikeittiössä, leipomossa ja elintarviketeollisuudessa. 

Jenni Parpala uudistaa siivousalaa

 

 

Jenni Parpala on löytänyt personallisen toimintatavan Vaasassa ja Saariselällä. Avainsana on tuotteistaminen. Kiffel tarjoaa erilaisia palvelupaketteja siivoukseen. Yrittäjä on luonut Kiffelin oman mobiilisovelluksen, jota käytetään asiakkaan ja työntekijän väliseen viestintään ja lisämyyntiin.

Parpala maksaa työntekijöilleen alan keskivertoa korkeampaa palkkaa. Hän on kasvattanut yritystä nopeasti 16 työntekijän yritykseksi.

Janne Puustinen satsaa osaamiseen

 

 

Jyväskylässä perustetun ohjelmisto- ja konsultointiyritys MEOM:in vahvuus ovat työntekijät, joiden osaaminen ei ole pelkästään yhden substanssin varassa. Työntekijöitä on 20. Esimerkiksi palvelumuotoilijoilla on vankan suunnitteluosaamisen lisäksi liiketoiminta- ja ohjelmointiosaamista.

Yrittäjä Janne Puustinen panostaa osaamisen kehittämiseen, sillä maailmanluokan digitaaliset toteutukset vaativat monipuolista osaamista ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisestä pikselintarkkoihin ohjelmointitoteutuksiin. Puustinen haluaa löytää firmalle oikean kasvuvauhdin suhteessa työntekijöiden hyvinvointiin. 

Laten Koneen valttina nopea palvelu

 

 

Töysäläinen Laten Kone aloitti pienesti toiminimellä ja on kasvanut kansainväliseksi käytettyjen maanrakennus- ja nostokoneiden maahantuojaksi, huoltajaksi ja myyjäksi. Kilpailuvaltti on nopea palvelu. Kun ostopäätös on tehty, toimitetaan tilattu tuote mahdollisesti saman päivän aikana asiakkaalle. Viime vuosina on kasvatettu maanrakennuskoneiden lisälaitteiden suunnittelua, valmistuttamista ja myyntiä.

Vaikka yrittäjä Lasse Saarenpää on vasta 35-vuotias, hänellä on jo yli 20 vuoden yrittäjäkokemus: hän perusti ensimmäisen yrityksensä Tmi Laten Mopon 14-vuotiaana. 

Emmi Salo satsaa sosiaaliseen mediaan

 

 

Emmi Salo aloitti fitness-yrittäjyyden toiminimiyrittäjänä. Nyt Fitverstas on osakeyhtiö, jossa työskentelee 14 valmentajaa toiminimellä. Fitverstas laajentaa palvelujaan myös englannin ja saksan kielelle ja tähtää kansainvälisille markkinoille. Valmentajia osallistetaan tekemiseen ja myös asiakkaat ovat mukana paitsi palvelun kehityksessä, myös markkinoinnissa. Firmalla on sosiaalisessa mediassa asiakkaista koostuva 60 hengen pr-tiimi.

Salo on tehnyt suositusta ja vahvasti kilpaillusta alasta omannäköisen, satsannut sosiaalisen median voimaan ja kasvattanut liiketoimintaa vaikuttavaan suuntaan. Yritys tarjoaa myös muille alan osaajille työllistymisen väylän.

Voittajalle 30 000 euroa

Vuoden nuoren yrittäjän valitsee raati, johon kuuluvat viime vuoden kilpailun voittaja, Takuullecomin yrittäjä Niklas Nukari, yrittäjä Anna Perho, Business&Marketing Dot Oy:n yrittäjä Kati Rauhaniemi, SGN Groupin Sam Nieminen ja Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Työajalla jumppatunnille, oma ravintoneuvoja ja privaattisali: Yrittäjä innostui treenaamaan ja veti henkilöstön mukaan

Yrittäjät tiedotteet - 20. Kesäkuu 2018 - 12:02

Vihannespörssin työntekijät saavat osallistua ohjatuille jumppatunneille työaikana ilman ansioiden menetystä. Talossa on myös oma ravintoneuvoja.

– Meillä mahdollistetaan erilaisilla jutuilla, että ihmiset pitävät itsestään huolta. Ollaan panostettu työhyvinvointiin vähän enemmän, vuonna 1995 perustetun Vihannespörssin yrittäjä Kaitsu Vuorio kertoo.

Viimeisen vuoden aikana Vihannespörssi on satsannut toden teolla henkilökunnan liikuntapalveluihin. Yritys on perustanut kaksi yksityiskäyttöön tarkoitettua salia, toisen Helsinkiin ja toisen Turkuun.

– Salit ovat keskittyneet toiminnalliseen harjoitteluun ja ne ovat vain henkilökuntamme käytössä. Järjestämme saleilla ohjattuja tunteja useampana päivänä viikossa. Jokainen työntekijä voi käyttää saleja vapaasti niin paljon kuin haluaa, kunhan ensin on opeteltu liikkeet oikeilla tekniikoilla, Vuorio selvittää.

Ohjatut tunnit ovat tarjolla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 6.15 aamulla. Ryhmän paine saa ihmiset treenaamaan kukonlaulun aikaan. Yrittäjä on tavallisesti itsekin mukana treeneissä.

Liikunta on tärkeässä roolissa, mutta henkilökunnalle tarjotaan myös maksutonta ravintoneuvontaa. Siitä vastaa yrityksen toinen omistaja, Vuorion vaimo Terhi, joka vetää myös jumppatunteja ja tarjoaa matalan kynnyksen liikuntapalveluita niille, joille liikunnan aloittaminen on syystä tai toisesta hankalampaa.

"Homma lähti lapasesta"

Rahalliset panostukset työntekijöiden hyvinvointiin ovat poikineet myös menestystä. Toukokuussa Vihannespörssi pokkasi ykköspaikan Suomen kovakuntoisin yritys -kilpailussa.

Vuorion kiinnostus hyvinvoinnin lisäämiseen on peruja hänen omasta treenitaustastaan.

– Vaimoni on harrastanut pitkään crossfittia ja menestynyt kohtuullisen hyvin myös kilpatasolla. Hän ehdotti aikanaan, että lähtisin mukaan treenaamaan. Aluksi en innostunut mutta pian treeni vei mukanaan ja homma lähti lapasesta.

Tällä hetkellä Vihannespörssi satsaa henkilöstön hyvinvointiin selvästi enemmän kuin useimmat vastaavan kokoiset, 140 työntekijän yritykset.

Oman hyvinvoinnin parantamiseen pyritään kannustamaan myös erilaisilla yhteisillä projekteilla. Viime syksynä Vihannespörssin porukka pyöräili yhdessä Helsingistä Porvoosen ja takaisin. Kesällä juostiin puolimaraton.

– En ole suoraan tutkinut, miten liikunnan lisääminen ja siihen aktivoiminen on vaikuttanut työn tehokkuuteen yrityksessä mutta yhteishenki on parantunut selvästi. Pyrin siihen, että kaikki työntekijät ovat samassa asemassa. Nyt kun lähes kaikki treenaavat, ihmiset puhuvat keskenään muustakin kuin työstä ja vihanneksista. Kun tulee lisää hyvää fiilistä, työpaikalle tuleminenkin muuttuu mukavammaksi, Vuorio sanoo.

Erityisen tyytyväinen yrittäjä on siitä, että liikuntaharrastuksen pariin on lähtenyt monia sellaisia, jotka eivät olisi muuten innostuneet liikkumaan.

– Nyt he eivät enää halua lopettaa.

Kuva: Vihannespörssi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Työajalla jumppatunnille, oma ravintoneuvoja ja privaattisali: Yrittäjä innostui treenaamaan ja veti henkilöstön mukaan

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Kesäkuu 2018 - 12:02

Vihannespörssin työntekijät saavat osallistua ohjatuille jumppatunneille työaikana ilman ansioiden menetystä. Talossa on myös oma ravintoneuvoja.

– Meillä mahdollistetaan erilaisilla jutuilla, että ihmiset pitävät itsestään huolta. Ollaan panostettu työhyvinvointiin vähän enemmän, vuonna 1995 perustetun Vihannespörssin yrittäjä Kaitsu Vuorio kertoo.

Viimeisen vuoden aikana Vihannespörssi on satsannut toden teolla henkilökunnan liikuntapalveluihin. Yritys on perustanut kaksi yksityiskäyttöön tarkoitettua salia, toisen Helsinkiin ja toisen Turkuun.

– Salit ovat keskittyneet toiminnalliseen harjoitteluun ja ne ovat vain henkilökuntamme käytössä. Järjestämme saleilla ohjattuja tunteja useampana päivänä viikossa. Jokainen työntekijä voi käyttää saleja vapaasti niin paljon kuin haluaa, kunhan ensin on opeteltu liikkeet oikeilla tekniikoilla, Vuorio selvittää.

Ohjatut tunnit ovat tarjolla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 6.15 aamulla. Ryhmän paine saa ihmiset treenaamaan kukonlaulun aikaan. Yrittäjä on tavallisesti itsekin mukana treeneissä.

Liikunta on tärkeässä roolissa, mutta henkilökunnalle tarjotaan myös maksutonta ravintoneuvontaa. Siitä vastaa yrityksen toinen omistaja, Vuorion vaimo Terhi, joka vetää myös jumppatunteja ja tarjoaa matalan kynnyksen liikuntapalveluita niille, joille liikunnan aloittaminen on syystä tai toisesta hankalampaa.

"Homma lähti lapasesta"

Rahalliset panostukset työntekijöiden hyvinvointiin ovat poikineet myös menestystä. Toukokuussa Vihannespörssi pokkasi ykköspaikan Suomen kovakuntoisin yritys -kilpailussa.

Vuorion kiinnostus hyvinvoinnin lisäämiseen on peruja hänen omasta treenitaustastaan.

– Vaimoni on harrastanut pitkään crossfittia ja menestynyt kohtuullisen hyvin myös kilpatasolla. Hän ehdotti aikanaan, että lähtisin mukaan treenaamaan. Aluksi en innostunut mutta pian treeni vei mukanaan ja homma lähti lapasesta.

Tällä hetkellä Vihannespörssi satsaa henkilöstön hyvinvointiin selvästi enemmän kuin useimmat vastaavan kokoiset, 140 työntekijän yritykset.

Oman hyvinvoinnin parantamiseen pyritään kannustamaan myös erilaisilla yhteisillä projekteilla. Viime syksynä Vihannespörssin porukka pyöräili yhdessä Helsingistä Porvoosen ja takaisin. Kesällä juostiin puolimaraton.

– En ole suoraan tutkinut, miten liikunnan lisääminen ja siihen aktivoiminen on vaikuttanut työn tehokkuuteen yrityksessä mutta yhteishenki on parantunut selvästi. Pyrin siihen, että kaikki työntekijät ovat samassa asemassa. Nyt kun lähes kaikki treenaavat, ihmiset puhuvat keskenään muustakin kuin työstä ja vihanneksista. Kun tulee lisää hyvää fiilistä, työpaikalle tuleminenkin muuttuu mukavammaksi, Vuorio sanoo.

Erityisen tyytyväinen yrittäjä on siitä, että liikuntaharrastuksen pariin on lähtenyt monia sellaisia, jotka eivät olisi muuten innostuneet liikkumaan.

– Nyt he eivät enää halua lopettaa.

Kuva: Vihannespörssi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Työajalla jumppatunnille, oma ravintoneuvoja ja privaattisali: Yrittäjä innostui treenaamaan ja veti henkilöstön mukaan

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Kesäkuu 2018 - 12:02

Vihannespörssin työntekijät saavat osallistua ohjatuille jumppatunneille työaikana ilman ansioiden menetystä. Talossa on myös oma ravintoneuvoja.

– Meillä mahdollistetaan erilaisilla jutuilla, että ihmiset pitävät itsestään huolta. Ollaan panostettu työhyvinvointiin vähän enemmän, vuonna 1995 perustetun Vihannespörssin yrittäjä Kaitsu Vuorio kertoo.

Viimeisen vuoden aikana Vihannespörssi on satsannut toden teolla henkilökunnan liikuntapalveluihin. Yritys on perustanut kaksi yksityiskäyttöön tarkoitettua salia, toisen Helsinkiin ja toisen Turkuun.

– Salit ovat keskittyneet toiminnalliseen harjoitteluun ja ne ovat vain henkilökuntamme käytössä. Järjestämme saleilla ohjattuja tunteja useampana päivänä viikossa. Jokainen työntekijä voi käyttää saleja vapaasti niin paljon kuin haluaa, kunhan ensin on opeteltu liikkeet oikeilla tekniikoilla, Vuorio selvittää.

Ohjatut tunnit ovat tarjolla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 6.15 aamulla. Ryhmän paine saa ihmiset treenaamaan kukonlaulun aikaan. Yrittäjä on tavallisesti itsekin mukana treeneissä.

Liikunta on tärkeässä roolissa, mutta henkilökunnalle tarjotaan myös maksutonta ravintoneuvontaa. Siitä vastaa yrityksen toinen omistaja, Vuorion vaimo Terhi, joka vetää myös jumppatunteja ja tarjoaa matalan kynnyksen liikuntapalveluita niille, joille liikunnan aloittaminen on syystä tai toisesta hankalampaa.

"Homma lähti lapasesta"

Rahalliset panostukset työntekijöiden hyvinvointiin ovat poikineet myös menestystä. Toukokuussa Vihannespörssi pokkasi ykköspaikan Suomen kovakuntoisin yritys -kilpailussa.

Vuorion kiinnostus hyvinvoinnin lisäämiseen on peruja hänen omasta treenitaustastaan.

– Vaimoni on harrastanut pitkään crossfittia ja menestynyt kohtuullisen hyvin myös kilpatasolla. Hän ehdotti aikanaan, että lähtisin mukaan treenaamaan. Aluksi en innostunut mutta pian treeni vei mukanaan ja homma lähti lapasesta.

Tällä hetkellä Vihannespörssi satsaa henkilöstön hyvinvointiin selvästi enemmän kuin useimmat vastaavan kokoiset, 140 työntekijän yritykset.

Oman hyvinvoinnin parantamiseen pyritään kannustamaan myös erilaisilla yhteisillä projekteilla. Viime syksynä Vihannespörssin porukka pyöräili yhdessä Helsingistä Porvoosen ja takaisin. Kesällä juostiin puolimaraton.

– En ole suoraan tutkinut, miten liikunnan lisääminen ja siihen aktivoiminen on vaikuttanut työn tehokkuuteen yrityksessä mutta yhteishenki on parantunut selvästi. Pyrin siihen, että kaikki työntekijät ovat samassa asemassa. Nyt kun lähes kaikki treenaavat, ihmiset puhuvat keskenään muustakin kuin työstä ja vihanneksista. Kun tulee lisää hyvää fiilistä, työpaikalle tuleminenkin muuttuu mukavammaksi, Vuorio sanoo.

Erityisen tyytyväinen yrittäjä on siitä, että liikuntaharrastuksen pariin on lähtenyt monia sellaisia, jotka eivät olisi muuten innostuneet liikkumaan.

– Nyt he eivät enää halua lopettaa.

Kuva: Vihannespörssi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Työministeri Lindström haastaa yrittäjät: käyttäkää oppisopimusta työvoiman saamiseksi

Yrittäjät tiedotteet - 20. Kesäkuu 2018 - 10:31

– Yrittäjät pähkäilevät, mistä löytää oikeanlaista työvoimaa. Moni työtön taas huomaa, että omalle koulutukselle ja osaamiselle ei ole kysyntää”, sanoo työministeri Jari Lindström (sin).

– Haastan yrittäjät harkitsemaan oppisopimuskoulutusta. Koulutukseen tulijoita olisi, jos vain olisi paikkoja tarjolla.”

Lindström toteaa tiedotteessaan, että Suomi kärsii parhaillaan työvoimapulasta. Monella kymmenellä alalla on puute osaavasta työvoimasta. Samaan aikaan Suomessa on yli 200 000 työtöntä, joiden on vaikea löytää työtä.

Oppisopimus on nyt joustava

Oppisopimuskoulutus uudistui vuoden 2018 alussa ja se on entistä joustavampi. Esimerkiksi oppisopimuksen pituudella ei ole enää alarajaa.

Lisäksi oppisopimuskoulutuksen rahoituksen taso on nostettu vastaamaan muun ammatillisen koulutuksen tasoa.

– Aiemmin oli niin, että yritys sitoutui oppisopimukseen puoleksitoista – pariksi vuodeksi, mutta nyt oppisopimus voidaan tehdä esimerkiksi vain johonkin tutkinnon osaan, havainnollistaa Suomen Yrittäjien ammattikoulutuksen asiantuntija Terhi Haapaniemi.

Nyt on myös käytössä ns. kesäoppisopimus, jonka voi sopia vanhan, ilman alan koulutusta olevan työntekijän tai uuden, alalle haluavan työntekijän kanssa.

Satoja kesäoppisopimuksia tehty

Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan kesäoppisopimuksia on tehty eri puolilla Suomea vähintäänkin satoja. Yrittäjät.fi:ssä kerrottiin viime viikolla, että esimerkiksi Kotkan-Haminan koulutuskuntayhtymän alueella niitä on noin 200, Oulun seudun ammattiopiston alueella 150 ja Seinäjoen Sedussa noin 50 kesäoppisopimusta.

– Työvoimaa etsivän yrittäjän kannattaa olla yhteydessä oman alueensa ammattioppilaitokseen ja keskustella, miten päästä alkuun oppisopimuskoulutuksessa, työministeri Jari Lindström korostaa.

– Yrittäjiä huolettaa yleensä, kuka ehtii opastaa koulutettavaa. Siihen ei ole mitään poppaskonsteja. Mutta kehottaisin miettimään kokeneempien työntekijöiden hyödyntämistä ns. mestareina. Olisiko työpaikalla henkilö tai henkilöitä, joilla olisi kyky siirtää osaamisensa nuoremmalle sukupolvelle, Lindström pohtii.

Oppisopimuksessa opiskelijalle maksetaan TES:n mukaista palkkaa ja töitä on tarjottavat vähintään 25 tuntia viikossa. Työnantaja voi saada koulutuskorvausta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Lisätietoa oppisopimuksesta:

yrittajat.fi/amis

minedu.fi/amisreformi

oppisopimus.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Työministeri Lindström haastaa yrittäjät: käyttäkää oppisopimusta työvoiman saamiseksi

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Kesäkuu 2018 - 10:31

– Yrittäjät pähkäilevät, mistä löytää oikeanlaista työvoimaa. Moni työtön taas huomaa, että omalle koulutukselle ja osaamiselle ei ole kysyntää”, sanoo työministeri Jari Lindström (sin).

– Haastan yrittäjät harkitsemaan oppisopimuskoulutusta. Koulutukseen tulijoita olisi, jos vain olisi paikkoja tarjolla.”

Lindström toteaa tiedotteessaan, että Suomi kärsii parhaillaan työvoimapulasta. Monella kymmenellä alalla on puute osaavasta työvoimasta. Samaan aikaan Suomessa on yli 200 000 työtöntä, joiden on vaikea löytää työtä.

Oppisopimus on nyt joustava

Oppisopimuskoulutus uudistui vuoden 2018 alussa ja se on entistä joustavampi. Esimerkiksi oppisopimuksen pituudella ei ole enää alarajaa.

Lisäksi oppisopimuskoulutuksen rahoituksen taso on nostettu vastaamaan muun ammatillisen koulutuksen tasoa.

– Aiemmin oli niin, että yritys sitoutui oppisopimukseen puoleksitoista – pariksi vuodeksi, mutta nyt oppisopimus voidaan tehdä esimerkiksi vain johonkin tutkinnon osaan, havainnollistaa Suomen Yrittäjien ammattikoulutuksen asiantuntija Terhi Haapaniemi.

Nyt on myös käytössä ns. kesäoppisopimus, jonka voi sopia vanhan, ilman alan koulutusta olevan työntekijän tai uuden, alalle haluavan työntekijän kanssa.

Satoja kesäoppisopimuksia tehty

Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan kesäoppisopimuksia on tehty eri puolilla Suomea vähintäänkin satoja. Yrittäjät.fi:ssä kerrottiin viime viikolla, että esimerkiksi Kotkan-Haminan koulutuskuntayhtymän alueella niitä on noin 200, Oulun seudun ammattiopiston alueella 150 ja Seinäjoen Sedussa noin 50 kesäoppisopimusta.

– Työvoimaa etsivän yrittäjän kannattaa olla yhteydessä oman alueensa ammattioppilaitokseen ja keskustella, miten päästä alkuun oppisopimuskoulutuksessa, työministeri Jari Lindström korostaa.

– Yrittäjiä huolettaa yleensä, kuka ehtii opastaa koulutettavaa. Siihen ei ole mitään poppaskonsteja. Mutta kehottaisin miettimään kokeneempien työntekijöiden hyödyntämistä ns. mestareina. Olisiko työpaikalla henkilö tai henkilöitä, joilla olisi kyky siirtää osaamisensa nuoremmalle sukupolvelle, Lindström pohtii.

Oppisopimuksessa opiskelijalle maksetaan TES:n mukaista palkkaa ja töitä on tarjottavat vähintään 25 tuntia viikossa. Työnantaja voi saada koulutuskorvausta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Lisätietoa oppisopimuksesta:

yrittajat.fi/amis

minedu.fi/amisreformi

oppisopimus.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Työministeri Lindström haastaa yrittäjät: käyttäkää oppisopimusta työvoiman saamiseksi

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Kesäkuu 2018 - 10:31

– Yrittäjät pähkäilevät, mistä löytää oikeanlaista työvoimaa. Moni työtön taas huomaa, että omalle koulutukselle ja osaamiselle ei ole kysyntää”, sanoo työministeri Jari Lindström (sin).

– Haastan yrittäjät harkitsemaan oppisopimuskoulutusta. Koulutukseen tulijoita olisi, jos vain olisi paikkoja tarjolla.”

Lindström toteaa tiedotteessaan, että Suomi kärsii parhaillaan työvoimapulasta. Monella kymmenellä alalla on puute osaavasta työvoimasta. Samaan aikaan Suomessa on yli 200 000 työtöntä, joiden on vaikea löytää työtä.

Oppisopimus on nyt joustava

Oppisopimuskoulutus uudistui vuoden 2018 alussa ja se on entistä joustavampi. Esimerkiksi oppisopimuksen pituudella ei ole enää alarajaa.

Lisäksi oppisopimuskoulutuksen rahoituksen taso on nostettu vastaamaan muun ammatillisen koulutuksen tasoa.

– Aiemmin oli niin, että yritys sitoutui oppisopimukseen puoleksitoista – pariksi vuodeksi, mutta nyt oppisopimus voidaan tehdä esimerkiksi vain johonkin tutkinnon osaan, havainnollistaa Suomen Yrittäjien ammattikoulutuksen asiantuntija Terhi Haapaniemi.

Nyt on myös käytössä ns. kesäoppisopimus, jonka voi sopia vanhan, ilman alan koulutusta olevan työntekijän tai uuden, alalle haluavan työntekijän kanssa.

Satoja kesäoppisopimuksia tehty

Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan kesäoppisopimuksia on tehty eri puolilla Suomea vähintäänkin satoja. Yrittäjät.fi:ssä kerrottiin viime viikolla, että esimerkiksi Kotkan-Haminan koulutuskuntayhtymän alueella niitä on noin 200, Oulun seudun ammattiopiston alueella 150 ja Seinäjoen Sedussa noin 50 kesäoppisopimusta.

– Työvoimaa etsivän yrittäjän kannattaa olla yhteydessä oman alueensa ammattioppilaitokseen ja keskustella, miten päästä alkuun oppisopimuskoulutuksessa, työministeri Jari Lindström korostaa.

– Yrittäjiä huolettaa yleensä, kuka ehtii opastaa koulutettavaa. Siihen ei ole mitään poppaskonsteja. Mutta kehottaisin miettimään kokeneempien työntekijöiden hyödyntämistä ns. mestareina. Olisiko työpaikalla henkilö tai henkilöitä, joilla olisi kyky siirtää osaamisensa nuoremmalle sukupolvelle, Lindström pohtii.

Oppisopimuksessa opiskelijalle maksetaan TES:n mukaista palkkaa ja töitä on tarjottavat vähintään 25 tuntia viikossa. Työnantaja voi saada koulutuskorvausta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Lisätietoa oppisopimuksesta:

yrittajat.fi/amis

minedu.fi/amisreformi

oppisopimus.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Pk-yrityksissä hyödynnetään digitalisaatiota varsin vähän – Yllättäen pienissä yrityksissä digillä isompi rooli

Yrittäjät tiedotteet - 20. Kesäkuu 2018 - 9:38

Turun yliopiston SWiPE-tutkija Pekka Stenholm on tutkinut Suomen Yrittäjien syksyllä 2017 julkaistun Pk-yritysbarometrista saadun aineiston pohjalta, minkälaisia digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat taustoiltaan ja tavoitteiltaan. Turun yliopisto tutki erityisesti neljää digitaalisuuden aluetta, jotka liittyvät työn ja yritystoiminnan murrokseen: alustataloutta, Big datan käyttöä, digitaalista asiakaspalvelua ja teollisen internetin hyödyntämistä. Turun yliopisto kertoi Stenholmin Suomalaisilla pk-yrityksillä on matkaa digitalisaation mahdollisuuksiin -tutkimuksen tuloksista 6. kesäkuuta 2018.

Alustataloudella tarkoitetaan esimerkiksi Uber-tyyppisen myynti-, markkinointi- ja palvelukanavan hyödyntämistä. Big dataa sen sijaan voi hyödyntää esimerkiksi markkina-analyyseissa.

Teollinen Internetin ratkaisuille tarkoitetaan uudenlaisia liiketoimintaratkaisuja, joiden avulla teolliset laitteet kommunikoivat automaattisesti keskenään.

Digitalisaatiota hyödynnetään erityisesti palveluyrityksissä

Turun yliopiston tutkimuksesta, jossa käytettiin SY:n pk-yritysbarometrin dataa, ilmeni, että digitalisaatiota hyödynnetään pienemmissä yrityksissä ja erityisesti palvelualojen yrityksissä. 

Teollista Internetiä puolestaan hyödynnetään eniten teollisuuden alojen yrityksissä ja hieman suuremmissa pk-yrityksissä. Digitalisaatiota hyödyntävät yritykset toimivat pääosin paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla. Erityisesti digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävät yritykset eivät juuri toimi kansainvälisillä markkinoilla.

Pk-yritysbarometrin tulokset osoittavat, että suomalaisten pk-yritysten aktiivisuus digitaalisuudessa painottuu vahvasti kahteen osa-alueeseen – Internetin kotisivuihin ja sosiaaliseen mediaan, Turun yliopisto kertoo tutkimusuutisessaan. Elisan ja Suomen Yrittäjien Prior Konsultoinnilla teettämän ja syksyllä julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset.

Pk-yrityksillä ei aikomusta hyödyntää digitaalisuutta laajemmin

Tulevaisuuden teknologisten mahdollisuuksien osalta tilanne näyttää haastavalta. Big dataa, teollista Internetiä, alustataloutta tai digitaalisia asiakaspalveluja hyödynnetään selvästi vähemmän ja aikomukset niiden käyttöönottoon ovat vähäiset.

Pekka Stenholmin tutkimuksen mukaan digitalisaation käyttöönotto näyttää olevan pienempien pk-yritysten varassa. Puolet alustataloutta ja digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävistä yrityksistä on alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Teollisuuden pk-yrityksissä hyödynnetään teollista Internetiä enemmän kuin muita digitalisaation muotoja.

Tutkimuksesta selviää myös, että alustataloutta hyödyntävät yritykset kokevat suhdanteet muita vastaajia parempina ja digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat kaikkiin vastaajiin verrattuna varsin kasvuhakuisia.

Teollista internetiä hyödyntävät korostavat tuotanto- ja kehittämistoimintoja

Stenholm on peilannut pk-yritysbarometrin dataa myös henkilöstön kehittämisen kannalta. Henkilöstön kehittäminen korostuu hieman muita useammin big dataa hyödyntävissä yrityksissä, kun taas digitalisaatiota hyödyntävissä yrityksissä koettiin viennin ja kansainvälistymisen kehittämistarpeita useammin verrattuna kaikkien Pk-yritysbarometrin vastaajiin.

Teollista Internetiä hyödyntävissä yrityksissä korostetaan myös tuotanto- ja materiaalitoimintojen, tietotekniikan, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja laadun kehittämistarpeita.

Stenholmin tutkimus on osa SWiPE – Smart Work in Platform Economy – Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -hanketta, joka jatkuu vuoteen 2019.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Pk-yrityksissä hyödynnetään digitalisaatiota varsin vähän – Yllättäen pienissä yrityksissä digillä isompi rooli

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Kesäkuu 2018 - 9:38

Turun yliopiston SWiPE-tutkija Pekka Stenholm on tutkinut Suomen Yrittäjien syksyllä 2017 julkaistun Pk-yritysbarometrista saadun aineiston pohjalta, minkälaisia digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat taustoiltaan ja tavoitteiltaan. Turun yliopisto tutki erityisesti neljää digitaalisuuden aluetta, jotka liittyvät työn ja yritystoiminnan murrokseen: alustataloutta, Big datan käyttöä, digitaalista asiakaspalvelua ja teollisen internetin hyödyntämistä. Turun yliopisto kertoi Stenholmin Suomalaisilla pk-yrityksillä on matkaa digitalisaation mahdollisuuksiin -tutkimuksen tuloksista 6. kesäkuuta 2018.

Alustataloudella tarkoitetaan esimerkiksi Uber-tyyppisen myynti-, markkinointi- ja palvelukanavan hyödyntämistä. Big dataa sen sijaan voi hyödyntää esimerkiksi markkina-analyyseissa.

Teollinen Internetin ratkaisuille tarkoitetaan uudenlaisia liiketoimintaratkaisuja, joiden avulla teolliset laitteet kommunikoivat automaattisesti keskenään.

Digitalisaatiota hyödynnetään erityisesti palveluyrityksissä

Turun yliopiston tutkimuksesta, jossa käytettiin SY:n pk-yritysbarometrin dataa, ilmeni, että digitalisaatiota hyödynnetään pienemmissä yrityksissä ja erityisesti palvelualojen yrityksissä. 

Teollista Internetiä puolestaan hyödynnetään eniten teollisuuden alojen yrityksissä ja hieman suuremmissa pk-yrityksissä. Digitalisaatiota hyödyntävät yritykset toimivat pääosin paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla. Erityisesti digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävät yritykset eivät juuri toimi kansainvälisillä markkinoilla.

Pk-yritysbarometrin tulokset osoittavat, että suomalaisten pk-yritysten aktiivisuus digitaalisuudessa painottuu vahvasti kahteen osa-alueeseen – Internetin kotisivuihin ja sosiaaliseen mediaan, Turun yliopisto kertoo tutkimusuutisessaan. Elisan ja Suomen Yrittäjien Prior Konsultoinnilla teettämän ja syksyllä julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset.

Pk-yrityksillä ei aikomusta hyödyntää digitaalisuutta laajemmin

Tulevaisuuden teknologisten mahdollisuuksien osalta tilanne näyttää haastavalta. Big dataa, teollista Internetiä, alustataloutta tai digitaalisia asiakaspalveluja hyödynnetään selvästi vähemmän ja aikomukset niiden käyttöönottoon ovat vähäiset.

Pekka Stenholmin tutkimuksen mukaan digitalisaation käyttöönotto näyttää olevan pienempien pk-yritysten varassa. Puolet alustataloutta ja digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävistä yrityksistä on alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Teollisuuden pk-yrityksissä hyödynnetään teollista Internetiä enemmän kuin muita digitalisaation muotoja.

Tutkimuksesta selviää myös, että alustataloutta hyödyntävät yritykset kokevat suhdanteet muita vastaajia parempina ja digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat kaikkiin vastaajiin verrattuna varsin kasvuhakuisia.

Teollista internetiä hyödyntävät korostavat tuotanto- ja kehittämistoimintoja

Stenholm on peilannut pk-yritysbarometrin dataa myös henkilöstön kehittämisen kannalta. Henkilöstön kehittäminen korostuu hieman muita useammin big dataa hyödyntävissä yrityksissä, kun taas digitalisaatiota hyödyntävissä yrityksissä koettiin viennin ja kansainvälistymisen kehittämistarpeita useammin verrattuna kaikkien Pk-yritysbarometrin vastaajiin.

Teollista Internetiä hyödyntävissä yrityksissä korostetaan myös tuotanto- ja materiaalitoimintojen, tietotekniikan, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja laadun kehittämistarpeita.

Stenholmin tutkimus on osa SWiPE – Smart Work in Platform Economy – Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -hanketta, joka jatkuu vuoteen 2019.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Pk-yrityksissä hyödynnetään digitalisaatiota varsin vähän – Yllättäen pienissä yrityksissä digillä isompi rooli

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Kesäkuu 2018 - 9:38

Turun yliopiston SWiPE-tutkija Pekka Stenholm on tutkinut Suomen Yrittäjien syksyllä 2017 julkaistun Pk-yritysbarometrista saadun aineiston pohjalta, minkälaisia digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat taustoiltaan ja tavoitteiltaan. Turun yliopisto tutki erityisesti neljää digitaalisuuden aluetta, jotka liittyvät työn ja yritystoiminnan murrokseen: alustataloutta, Big datan käyttöä, digitaalista asiakaspalvelua ja teollisen internetin hyödyntämistä. Turun yliopisto kertoi Stenholmin Suomalaisilla pk-yrityksillä on matkaa digitalisaation mahdollisuuksiin -tutkimuksen tuloksista 6. kesäkuuta 2018.

Alustataloudella tarkoitetaan esimerkiksi Uber-tyyppisen myynti-, markkinointi- ja palvelukanavan hyödyntämistä. Big dataa sen sijaan voi hyödyntää esimerkiksi markkina-analyyseissa.

Teollinen Internetin ratkaisuille tarkoitetaan uudenlaisia liiketoimintaratkaisuja, joiden avulla teolliset laitteet kommunikoivat automaattisesti keskenään.

Digitalisaatiota hyödynnetään erityisesti palveluyrityksissä

Turun yliopiston tutkimuksesta, jossa käytettiin SY:n pk-yritysbarometrin dataa, ilmeni, että digitalisaatiota hyödynnetään pienemmissä yrityksissä ja erityisesti palvelualojen yrityksissä. 

Teollista Internetiä puolestaan hyödynnetään eniten teollisuuden alojen yrityksissä ja hieman suuremmissa pk-yrityksissä. Digitalisaatiota hyödyntävät yritykset toimivat pääosin paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla. Erityisesti digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävät yritykset eivät juuri toimi kansainvälisillä markkinoilla.

Pk-yritysbarometrin tulokset osoittavat, että suomalaisten pk-yritysten aktiivisuus digitaalisuudessa painottuu vahvasti kahteen osa-alueeseen – Internetin kotisivuihin ja sosiaaliseen mediaan, Turun yliopisto kertoo tutkimusuutisessaan. Elisan ja Suomen Yrittäjien Prior Konsultoinnilla teettämän ja syksyllä julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset.

Pk-yrityksillä ei aikomusta hyödyntää digitaalisuutta laajemmin

Tulevaisuuden teknologisten mahdollisuuksien osalta tilanne näyttää haastavalta. Big dataa, teollista Internetiä, alustataloutta tai digitaalisia asiakaspalveluja hyödynnetään selvästi vähemmän ja aikomukset niiden käyttöönottoon ovat vähäiset.

Pekka Stenholmin tutkimuksen mukaan digitalisaation käyttöönotto näyttää olevan pienempien pk-yritysten varassa. Puolet alustataloutta ja digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävistä yrityksistä on alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Teollisuuden pk-yrityksissä hyödynnetään teollista Internetiä enemmän kuin muita digitalisaation muotoja.

Tutkimuksesta selviää myös, että alustataloutta hyödyntävät yritykset kokevat suhdanteet muita vastaajia parempina ja digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat kaikkiin vastaajiin verrattuna varsin kasvuhakuisia.

Teollista internetiä hyödyntävät korostavat tuotanto- ja kehittämistoimintoja

Stenholm on peilannut pk-yritysbarometrin dataa myös henkilöstön kehittämisen kannalta. Henkilöstön kehittäminen korostuu hieman muita useammin big dataa hyödyntävissä yrityksissä, kun taas digitalisaatiota hyödyntävissä yrityksissä koettiin viennin ja kansainvälistymisen kehittämistarpeita useammin verrattuna kaikkien Pk-yritysbarometrin vastaajiin.

Teollista Internetiä hyödyntävissä yrityksissä korostetaan myös tuotanto- ja materiaalitoimintojen, tietotekniikan, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja laadun kehittämistarpeita.

Stenholmin tutkimus on osa SWiPE – Smart Work in Platform Economy – Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -hanketta, joka jatkuu vuoteen 2019.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

”Ikinä ei saa sanoa ei millekään ehdotukselle” – kyläkauppiaan kolme vinkkiä menestykseen

Yrittäjät tiedotteet - 19. Kesäkuu 2018 - 18:00

– Tietysti perusporukka, mökkiläiset ja kyläläiset, käyvät säästä riippumatta. Mutta jos juhannuksena on hyvät kelit, tänne saattaa tulla juhannuksen aikaan turisteja pyörimään. Silloin jäätelökauppa käy kovaa. Juhannuksen päivät vilkastuttavat myyntiä, kauppias Tomi Lapatto kertoo.

Lapaton mukaan sen sijaan juhannuksen alkuviikko on usein jopa tavallista hiljaisempi, koska ihmiset käyvät ennen juhannusta isommissa kaupoissa.

– Pärjäämme perusporukalla juhannuksenkin, emme tarvitse lisätyöntekijää. Teemme kesäkuukausina, toukokuusta elokuuhun, reilusti yli puolet vuoden liikevaihdosta.

Kesällä kauppiaan apuna on yksi työntekijä. Muutama henkilö on kiirehuippuja varten varalla. Kauppa toimii läpi vuoden.

Tomin vinkit kyläkaupan menestykseen

Tomi Lapaton mukaan ykkösjuttu on palvelu.

– Tällaisessa paikassa pitää ehdottomasti olla niin palvelualtis kuin ikinä pystyy olemaan. Lisäksi pitää joustaa niin paljon kuin mahdollista, eikä ikinä saisi sanoa ei millekään ehdotukselle. Kaikkea, mitä ihmiset toivovat, pitäisi ainakin kokeilla. Sitten on eri juttu, pystytäänkö kaikki pitämään valikoimissa.

– Toinen tärkeä juttu on sijainti. Jos perustaisi kyläkaupan, ei kannattaisi laittaa Prisman viereen. Meillä ei ole kilpailijoita lähistöllä. Lähin isompi kauppa on 10-15 kilometrin päässä.

Lähimmät kaupat ovat Kotkan suunnalla ja Loviisassa.

– Kolmas juttu menestymiseen ovat tuotteet. Valikoimiin voi ottaa vähän erikoisempiakin tuotteita. Kannattaa haalia sellaisia tuotteita, mitä ei joka paikasta löydy. Minullakin on esimerkiksi sirkkasuklaata. Uudet erikoisemmat jutut voivat tuoda uusia asiakkaita, Tomi Lapatto neuvoo.

Viisi vuotta kyläkauppiaana

Lapatto perusti kyläkaupan opiskeluaikoina kavereiden kanssa itselleen kesätyöksi. Kaksi muuta lähtivät 1,5 vuoden jälkeen jatkamaan opintoja ja Lapatto jäi kauppiaaksi.

Syksyllä hänellä tulee viisi vuotta kyläkauppiaana täyteen. Lapatto harjoittaa myös maanvuokrausta.

– Kyläläiset ovat löytäneet kaupan hyvin. Olemme tällainen kyläläisten kohtaamispaikka. Varmasti tunnen melkein jok’ikisen kyläläisen. Kaikkia oheispalveluita kannattaa tarjota; minulla on postia ja matkahuoltoa. Lisäpalvelut tuovat enemmän ihmisiä väkisin.

Pientuottajien tuotteita oluesta lenkkimakkaraan

Strömforsin ruukkialue kuhisee kesäviikonloppuisin. Melkein joka viikonloppu on jotain tapahtumaa, muun muassa kesäteatteri.

Tomi kertoo pyrkivänsä pitämään jokusen viikon lomaa talviaikaa, kesä menee kokonaan työnteossa.

Ruukin kyläkaupan valikoimissa on paikallisten tuottajien tuotteita, muun muassa Takatalo & Tompuri panimon juomia Virolahdelta, kotkalaisen Leistin leipomon possoa, eli kotkalaista perinnemunkkia omenahillolla. Myynnissä on myös pientuottajien juustoja Paavolan kotijuustolasta ja lenkkimakkaraa Neittamon herkusta.

Kuva: Ruukin kyläkauppa

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä