• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Miljoonilla euroilla teemapuistoja Kiinaan ja Yhdysvaltoihin – Lappsetille historian suurin kauppa

Yrittäjät tiedotteet - 7. Toukokuu 2018 - 11:56

Rovaniemeläisen Lappset Group Oy:n teemapuistojen liiketoiminnasta vastaava Lappset Creative on solminut yhteistyösopimuksen kansainvälisen Merlin Entertainments-yrityksen kanssa teemapuistojen suunnittelusta ja toimittamisesta seuraavan puolentoista vuoden aikana.

Kyseessä on Lappsetin historian suurin kauppa, jonka arvo nousee useisiin miljooniin euroihin. Lappset Creative toimittaa Merlinille tarha- ja esikouluikäisille suunnattuja oppimista tukevia aktiviteettipuistoja Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

– Olemme erittäin ylpeitä siitä, että kansainvälinen Merlin-konserni valitsi Lappset Creativen yhteistyökumppanikseen. Kyseessä on historiamme merkittävin kumppanuus, joka kattaa teemapuistojen suunnittelun ja toteutuksen avaimet käteen –periaatteella useisiin kohteisiin. Sopimus vahvistaa asemaamme aktiviteetti- ja teemapuistojen maailmanlaajuisena toimittajana, ja on samalla osoitus aikaisemmin erinomaisesti tehdyistä projekteista. Kaupan myötä työllistämme suunnittelijoita, tuotantoa ja projektijohtamisen ammattilaisia. Meillä on tarve rekrytoida lisää kansainvälisiä osaajia, kertoo Lappset Creativen johtaja Johan Granholm.

Lontoon pörssiin listatun Merlin Entertainmentsin liiketoiminta- ja brändijohtaja Mike Vallisin mukaan valinnan teemapuistojen kokonaistoimituksesta Lappsetin hyväksi ratkaisi Lappset Creativen vahva kokemus sisä- ja ulkotiloihin sijoittuvien aktiviteettipuistojen toimittajana.

– Iloitsemme yhteistyöstä Lappset Creativen kanssa, joka on yksi Euroopan johtavia teemoitettujen aktiviteettipuistojen ja perheille suunnattujen elämyskeskusten toimittajia. Heidän aikaisempi toimitushistoriansa teki vaikutuksen, Mike Vallis sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: IStockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Miljoonilla euroilla teemapuistoja Kiinaan ja Yhdysvaltoihin – Lappsetille historian suurin kauppa

Yrittäjät uutisarkisto - 7. Toukokuu 2018 - 11:56

Rovaniemeläisen Lappset Group Oy:n teemapuistojen liiketoiminnasta vastaava Lappset Creative on solminut yhteistyösopimuksen kansainvälisen Merlin Entertainments-yrityksen kanssa teemapuistojen suunnittelusta ja toimittamisesta seuraavan puolentoista vuoden aikana.

Kyseessä on Lappsetin historian suurin kauppa, jonka arvo nousee useisiin miljooniin euroihin. Lappset Creative toimittaa Merlinille tarha- ja esikouluikäisille suunnattuja oppimista tukevia aktiviteettipuistoja Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

– Olemme erittäin ylpeitä siitä, että kansainvälinen Merlin-konserni valitsi Lappset Creativen yhteistyökumppanikseen. Kyseessä on historiamme merkittävin kumppanuus, joka kattaa teemapuistojen suunnittelun ja toteutuksen avaimet käteen –periaatteella useisiin kohteisiin. Sopimus vahvistaa asemaamme aktiviteetti- ja teemapuistojen maailmanlaajuisena toimittajana, ja on samalla osoitus aikaisemmin erinomaisesti tehdyistä projekteista. Kaupan myötä työllistämme suunnittelijoita, tuotantoa ja projektijohtamisen ammattilaisia. Meillä on tarve rekrytoida lisää kansainvälisiä osaajia, kertoo Lappset Creativen johtaja Johan Granholm.

Lontoon pörssiin listatun Merlin Entertainmentsin liiketoiminta- ja brändijohtaja Mike Vallisin mukaan valinnan teemapuistojen kokonaistoimituksesta Lappsetin hyväksi ratkaisi Lappset Creativen vahva kokemus sisä- ja ulkotiloihin sijoittuvien aktiviteettipuistojen toimittajana.

– Iloitsemme yhteistyöstä Lappset Creativen kanssa, joka on yksi Euroopan johtavia teemoitettujen aktiviteettipuistojen ja perheille suunnattujen elämyskeskusten toimittajia. Heidän aikaisempi toimitushistoriansa teki vaikutuksen, Mike Vallis sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: IStockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Miljoonilla euroilla teemapuistoja Kiinaan ja Yhdysvaltoihin – Lappsetille historian suurin kauppa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Toukokuu 2018 - 11:56

Rovaniemeläisen Lappset Group Oy:n teemapuistojen liiketoiminnasta vastaava Lappset Creative on solminut yhteistyösopimuksen kansainvälisen Merlin Entertainments-yrityksen kanssa teemapuistojen suunnittelusta ja toimittamisesta seuraavan puolentoista vuoden aikana.

Kyseessä on Lappsetin historian suurin kauppa, jonka arvo nousee useisiin miljooniin euroihin. Lappset Creative toimittaa Merlinille tarha- ja esikouluikäisille suunnattuja oppimista tukevia aktiviteettipuistoja Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

– Olemme erittäin ylpeitä siitä, että kansainvälinen Merlin-konserni valitsi Lappset Creativen yhteistyökumppanikseen. Kyseessä on historiamme merkittävin kumppanuus, joka kattaa teemapuistojen suunnittelun ja toteutuksen avaimet käteen –periaatteella useisiin kohteisiin. Sopimus vahvistaa asemaamme aktiviteetti- ja teemapuistojen maailmanlaajuisena toimittajana, ja on samalla osoitus aikaisemmin erinomaisesti tehdyistä projekteista. Kaupan myötä työllistämme suunnittelijoita, tuotantoa ja projektijohtamisen ammattilaisia. Meillä on tarve rekrytoida lisää kansainvälisiä osaajia, kertoo Lappset Creativen johtaja Johan Granholm.

Lontoon pörssiin listatun Merlin Entertainmentsin liiketoiminta- ja brändijohtaja Mike Vallisin mukaan valinnan teemapuistojen kokonaistoimituksesta Lappsetin hyväksi ratkaisi Lappset Creativen vahva kokemus sisä- ja ulkotiloihin sijoittuvien aktiviteettipuistojen toimittajana.

– Iloitsemme yhteistyöstä Lappset Creativen kanssa, joka on yksi Euroopan johtavia teemoitettujen aktiviteettipuistojen ja perheille suunnattujen elämyskeskusten toimittajia. Heidän aikaisempi toimitushistoriansa teki vaikutuksen, Mike Vallis sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: IStockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaisoluelle voitto "olutmaailman olympialaisista" - "Pohjolan perukoillakin osataan tehdä huippulaatuisia oluita"

Yrittäjät tiedotteet - 7. Toukokuu 2018 - 11:34

– Menestys tämäntasoisessa kilpailussa on ennen kaikkea toki upea juttu meidän kannaltamme, mutta näkisin sen myös tunnustuksena koko Suomen pienpanimo-osaamiselle. Näytimme koko maailmalle, että täällä Pohjolan perukoillakin osataan tehdä huippulaatuisia oluita, summaa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka.

Laitilalaispanimon Imperiaali Stout voitti oman kilpailusarjansa vuoden 2018 World Beer Cupissa. Kilpailua on luonnehdittu "olutmaailman olympialaisiksi". Suomalaisolut kilpaili British Style Imperial Stout -sarjassa.

World Beer Cupiin osallistui tänä vuonna yhteensä 8 234 olutta 2 515 panimosta 66 maasta.

Voittoisa valmistuserä on ehtinyt kypsyä parin vuoden ajan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: IStockphoto

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaisoluelle voitto "olutmaailman olympialaisista" - "Pohjolan perukoillakin osataan tehdä huippulaatuisia oluita"

Yrittäjät uutisarkisto - 7. Toukokuu 2018 - 11:34

– Menestys tämäntasoisessa kilpailussa on ennen kaikkea toki upea juttu meidän kannaltamme, mutta näkisin sen myös tunnustuksena koko Suomen pienpanimo-osaamiselle. Näytimme koko maailmalle, että täällä Pohjolan perukoillakin osataan tehdä huippulaatuisia oluita, summaa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka.

Laitilalaispanimon Imperiaali Stout voitti oman kilpailusarjansa vuoden 2018 World Beer Cupissa. Kilpailua on luonnehdittu "olutmaailman olympialaisiksi". Suomalaisolut kilpaili British Style Imperial Stout -sarjassa.

World Beer Cupiin osallistui tänä vuonna yhteensä 8 234 olutta 2 515 panimosta 66 maasta.

Voittoisa valmistuserä on ehtinyt kypsyä parin vuoden ajan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: IStockphoto

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaisoluelle voitto "olutmaailman olympialaisista" - "Pohjolan perukoillakin osataan tehdä huippulaatuisia oluita"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Toukokuu 2018 - 11:34

– Menestys tämäntasoisessa kilpailussa on ennen kaikkea toki upea juttu meidän kannaltamme, mutta näkisin sen myös tunnustuksena koko Suomen pienpanimo-osaamiselle. Näytimme koko maailmalle, että täällä Pohjolan perukoillakin osataan tehdä huippulaatuisia oluita, summaa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka.

Laitilalaispanimon Imperiaali Stout voitti oman kilpailusarjansa vuoden 2018 World Beer Cupissa. Kilpailua on luonnehdittu "olutmaailman olympialaisiksi". Suomalaisolut kilpaili British Style Imperial Stout -sarjassa.

World Beer Cupiin osallistui tänä vuonna yhteensä 8 234 olutta 2 515 panimosta 66 maasta.

Voittoisa valmistuserä on ehtinyt kypsyä parin vuoden ajan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: IStockphoto

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Mikon leipomo valittiin Suomen parhaaksi, sitten alkoi hullunmylly – "en tiedä, miten jaksoin"

Yrittäjät tiedotteet - 6. Toukokuu 2018 - 7:00

Pläkkikaupungissa, Turun keskustaytimestä luoteeseen, sijaitsevan rakennuksen toisen kerroksen toimistohuoneen katossa on iso tumma läiskä.

– Mansikkamehua, selittää kysymykseen tottuneesti vastaava MBakery-leipomon yrittäjä Mikko Hietala.

Konttoritilan pöydälle oli unohtunut muutamaksi kesäkuukaudeksi kahden litran avattu pullollinen paimiolaisen vihannesfirman mansikkamehua.

Luonnontuotteen aloittaman käymisprosessin lopputuloksena syntyi "pieni räjähdys", mutta "hemmetinmoinen pamaus", joka lennätti mansikkamehua "joka paikkaan".

– Jonkunlainen kädenjälki omasta toiminnasta. Hajukin pysyi täällä useita kuukausia, Hietala hekottaa toimistotuolissaan ja tarkentaa tumman kohdan katossa tarkoittavan korkin kimmokkeesta tullutta osumaa.

Läiskettä ja väriä ei ole puuttunut Hietalan omasta elämästäkään. Liikennelentäjän urasta haaveillut nuorukainen päätyi lopulta leipurikouluun. Lähinnä siitä syystä, ettei ysiluokkalaista vielä huolittu lentäjäopiskelijaksi. Toki haki Hietala lopulta lentäjäkouluunkin – onnistuneesti.

Taikinanvaivaus vei kuitenkin voiton. Olihan Hietalalla "leipuritaustaa" nuoruusvuosilta.

– Kotona leivoin yhdessä äidin ja mummon kanssa. Koulussa teimme joka torstai pullaa opettajanhuoneeseen luokkaretkirahaston kartuttamiseksi.

9. luokan yhteishaun yhteydessä Hietalalle ensi kerran ehdotettiin, että hän voisi lähteä leipuriksi.

– Kun johonkin ryhdyn, en lopeta sitä kesken, vaikkei se olisikaan juuri minun juttuni.

– Koulunkäynti oli elämäni hienointa aikaa. Tiesin, että ala on minulle oikea. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että kermasta ja mansikasta tulee automaattisesti hyvä kakku, Hietala sanoo.

Jatko-opiskeluissa vaadittiin Hietalan mukaan jo "ihmettä" valmistumiseen.

– En olisi päässyt insinööriksi ilman hyvää porukkaa. En ymmärtänyt, että opinnot sisältävät myös esimerkiksi matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa. Erikoistuminen oli vasta se viimeinen asia. Silti en vaihtaisi päivääkään pois. Sieltä ovat syntyneet ja jääneet myös parhaimmat ystävyyssuhteet.

– Turun ammattikorkeakoulun elintarvikepuolella opettajat olivat varsinaisia tietopankkeja. Heillä oli halua jakaa tietämystä alasta.

"Mistään ei otettu selvää"

Ajallaan, keväällä 2010 valmistunut Hietala päätyi Rostenin tuotekehittäjäksi sekä työnjohtajaksi ja edelleen leipomokonditoria Aschanille nostamaan yhtiön omaa tuotantoa brändiuudistuksen yhteydessä.

Sitten valkeni kesäinen keskiviikkoaamu, 13. elokuuta vuonna 2012.

– Aamulla oli pidetty palaveri. Kuulin, että homma loppuu. Minut tultaisiin irtisanomaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

– Vielä samana iltapäivänä Aschanin yrittäjä-omistaja ehdotti, että ryhtyisin yrittäjäksi. Hän uskoi, että minulla on vahva näkemys ja tahto tehdä asioita.

Vain kaksi päivää myöhemmin, saman viikon perjantaina "lainat ja systeemit" olivat valmiina ja Hietala tarjosi ensimmäiset MBakeryn kakut uusille asiakkailleen.

– Kaikki kävi todella nopeasti. En hakenut edes starttirahaa. Sain myös hyödynnettyä vanhoja Aschanin asiakkuussuhteita. Monet olivat jääneet hetkellisesti tyhjän päälle Aschanin tuotannon lopettaessa.

Tuore yrittäjä iski kädet taikinaan ja sivuutti olennaisen osan uudesta työelämästään. Sen, jota tehdään pääasiassa toimistotuolista käsin.

– Yrittäjyydestä tai siihen liittyvistä vastuista en tiennyt yhtään mitään. Tiesin vain "tellit, lellit ja vellit".  Se nähtiin myöhemmin, ettei mistään otettu selvää. Tajusin ainoastaan sen, että on kiva tehdä itselleni, Hietala muistelee.

Oppi iskostui kantapään kautta.

– Tilitoimistoni soitti ja kysyi vakuutusmaksuista. Vannoin maksaneeni ne. Sama puhelu toistui pari kuukautta myöhemmin. Silloin selvisi, että hän oli tarkoittanut palkkaamani henkilökunnan vakuutuksia. Ja minä puhuin irtaimiston vakuuttamisesta tulipalojen ja varkauksien varalta. Niin tyhmästä kaikki lähti liikkeelle.

– Kun paiskin lähes vuorokauden ympäri hommia, niin alakerran [kahvilan] tekeminen ja asiakaskohtaamiset olivat siinä vaiheessa etusijalla. Minä hoidin tavarat ja väsäsin kakut. Jälkeenpäin on melkein hävettänyt myöntää oma tyhmyyteni.

"Tähdet olivat oikeissa asennoissa"

MBakeryn vauhti kiihtyi alun haparoinnin ja tunnusteluvaiheen jälkeen.

– Ala oli ja on yhä jämähtänyt samaan vanhaan kaavaan koko Suomessa. Vain muutama toimija tarjoaa jotain erilaista eikä vain samanlaisia kakkuja kuin kaikki muutkin. Ei vain löydy erilaisia tuotteita.

– Aina kun menin asiakkaan luo, tiesin, että pystyin myymään. Tähdet olivat oikeissa asennoissa. Oli hienoa huomata, että tuote, johon itse uskoin, menestyi asiakkaiden keskuudessa. Lunastin lupaukset myös maun puolesta.

Hietala etsii yhä aktiivisesti uusia ideoita tuotekehitykseen niin messuilta kuin lehtien reseptipalstoiltakin.

– Markkinointipäällikköni ilmoitti kerran, että samana päivänä kuvattaisiin tuotteita. Juoksin alakertaan, katsoin pakastimeen ja löysin leivoskakkupaloja. Mietin, miten niitä voisi tuunata uudestaan. Yleensä parhaimmat ideat syntyvätkin pienessä paniikissa.

– Aiemmin otimme ensin kuvat ja vasta sitten maistoimme. Nyt on enemmän aikaa pureutua myös makuun.

MBakery tuotti parhaimmillaan valikoimiinsa jopa 90 tuotetta vuodessa.

– Nyt tahti on järkevöitynyt. Asiakkaat ovat kuitenkin tottuneet, että valikoima muuttuu. Emme halua jämähtää paikoillemme.

Kaikki Hietalankaan tuotteet eivät silti muodostu heti hitiksi. Onnellakin on osuutensa menestyksessä.

– Myydyin kakkumme on ollut suklaavadelmavanukaskakku. Siis klassinen yhdistelmä suklaata ja raikasta vanukasta. Ensimmäiset tuotteet oli nimetty tummasuklaavadelmavanukaskakuksi. Yhdestä vähittäiskaupan listauksesta jäi sana tumma pois ja hupskeikkaa, myynti tuplaantui. Näin vaihdoimme saman nimen kaikkiin listoihin ja kakku on yhä tilastojen kärjessä, Hietala kertoo.

Muotokin voi vaikuttaa menekkiin, kuten Hietalan esimerkki viime joulun sesongista kertoo.

– Appelsiinisuklaaleivoksessa oli uskomattoman hyvä rakenne ja mahtava maku. Siihen rakastuu aivan varmasti. Kapeana ja pitkänä se ei kuitenkaan myynyt, ehkä näytti liian pieneltä. Kokeilimme kuutioleivoksena ja kakkupalat kävivät taas hyvin kaupaksi.

"Kommentit satuttivat"

Vuonna 2015 MBakery valittiin Suomen parhaaksi leipomoksi. Alkoi ajanjakso, jonka Hietala ulkopuolisen yllätykseksi luokittelee "vuosi jota en halua elää uudestaan" -kategoriaan.

– Tunnustuksen jälkeen sain kuulla kaiken maailman juttuja, esimerkiksi "Mikko on saanut kaiken niin helpolla". Alussa kommentit satuttivat kun ne tulivat ihmisiltä, jotka eivät tunne minua ollenkaan. Ihmisiltä, joiden kanssa olin vain joskus jutellut. Supisuomalaista kateutta, Hietala tuumii.

– Toisinaan tunnustus harmittaa, yhä edelleen. Toisaalta se on ollut ponnahduslauta itselleni ja yritykselle. Ilman sitä emme olisi saaneet kaikkia sopimuksia.

"Itseopiskellut" yrittäjä ei osannut varautua tunnustusta seuraavaan hullunmyllyyn. Ei, vaikka nimitys Suomen parhaaksi leipomoksi oli Hietalan tiedossa puoli vuotta ennen sen julkistamista.

– Tiesimme, että kaikki räjähtää käsiin, mutta silti yli 400 prosentin liikevaihdon kasvu puolen vuoden sisällä yllätti.

MBakery yritti vastata kysyntään ja lisäsi kuljetuskapasiteettia sekä palkkasi uusia työntekijöitä.

Ulkopuoliselle hullunmylly näkyi MBakeryn kahviloiden ja leipomoiden kerätessä asiakkaita jonoiksi asti.

– Kun normaalisti myymme 50 viineriä päivässä, nyt niitä meni 400 kappaletta päivässä.

– Oli pakko miettiä, onko meillä riittävästi henkilökuntaa, paistaako uuni riittävän paljon tavaraa, miten kuljetamme tuotteet, aloitammeko aiemmilla aamun tunneilla, jotka ovat tällä alalla kalliita, Hietala listaa liiketoiminnallisia kysymyksiä.

Niihin kaikkiin Hietalan oli löydettävä vastaus vain kolmen vuoden yrittäjäkokemuksella.

"Talous ja terveys olivat hajalla"

MBakeryn – ja Hietalan oma – "käymisprosessi" oli edennyt räjähdysherkkään vaiheeseen, jota kesti koko loppuvuoden.

– En ymmärtänyt polttavani henkilökuntaa lähes loppuun jäätävillä ylitöillä. Lisäksi ne tulivat rahallisesti kalliiksi. Olisi pitänyt palkata lisää väkeä eikä teettää ylitöitä. Talouskuorma valahti pitkälle miinukselle.

Samassa yrittäjäkin uupui – ja sai syöpädiagnoosin.

– Talous ja terveys olivat hajalla. Yritin hymyillä ja tsempata henkisesti ja fyysisesti väsynyttä porukkaa. Samalla kävin puolen tunnin välein oksentamassa syystä, josta vain itse olin tietoinen.

Henkilökunnalleen Hietala ei kertonut terveytensä järkkymistä.

– En tiedä, miten jaksoin. Olen työnarkomaani ja tietyt asiat on tehtävä, kului minulla niihin sitten tunti tai viisi tuntia. Ensimmäisen syöpähoidon jälkeisenä iltana menin kuntosalille suoraan sytostaattihoidoista. Näin jälkeenpäin sitä miettii, mitä oikein olin ajatellut, yhä ryhmäliikuntatunteja ohjaava Hietala kertoo.

Tieto lisää tuskaa. Sillä periaatteella Hietala sivuutti sairautensa eikä lähtenyt penkomaan syöpänsä taustoja tai keskustelupalstojen kokemuksia.

– En koskaan googlettanut tai kysynyt lääkäriltä mitään. Oli luotettava hoitaviin ihmisiin. Kysyin ainoastaan, onko kaikki hyvin. En edelleenkään ole lukenut epikriisejäni.

– Pystyn sivuuttamaan negatiiviset asiat, vaikka ne jäisivätkin pyörimään takaraivoon. Se on osa luonnettani. Jos ongelmia tulee, niin ne hoidetaan, mutta turhaan en jaksa niistä stressata. Yksi kuljetussopimus oli kerran katkolla, mutta en näyttänyt sitä porukalle, että panikoisin. Asiat pyörivät mielessä, haen niihin ratkaisuja, ja muut saattavat tulkita sen välinpitämättömyydeksi. Se on kuitenkin oma tapani toimia.

Luovuttaminen – millään tasolla – ei koskaan ollut Hietalalle edes vaihtoehto.

– Lainaa maksettiin uudella lainarahalla. Olen aina luottanut siihen mitä teen ja myyn, tämähän on minun elantoni. Uskallan myös nauraa itselleni.

– Yrittäjäksi ei kannata lähteä, jos ei itse usko hommaan, ole sydämellään mukana. On uskottava yrittämiseen, vaikka pitäisi myydä käärmeennahkalaukkuja vegaaneille.

"Olemme melkein puhtailla vesillä"

Hietalan mukaan nimitysvuoden jälkimaininkien velkoja maksetaan edelleen.

– Kaikesta on tähän mennessä selvitty. Olemme melkein puhtailla vesillä. Tiedän miltä tuntuu saada verottajalta konkurssiuhkainen kehotus maksaa 69 000 euroa seuraavan päivän aikana. Siinä on haettu motivaatiota hyvin kaukaa, jotta olemme päässeet eteenpäin. Kaikesta on kuitenkin pystyttävä keskustelemaan, vaikka kuinka hävettäisi. Vaikeneminen ja asioiden venyttäminen tulee kalliiksi.

Pahimpina aikoina tavarantoimittajat soittivat kymmeniä kertoja viikossa maksamattomien laskujen takia.

– Jos joku pystyy tuomaan tähän huoneeseen paskaa, jota emme ole vielä kokeneet, tai joka voittaisi kaiken edeltävän, tarjoan vuoden leivät ilmaiseksi. Niin paljon on käyty kaikkea läpi. Maksusuunnitelmia, käräjiä, haastemiehiä, ulosottoja. Kaikki on nähty. Oma psyykekin on kestänyt valtavasti skeidaa. Tiedän, ettei kovin moni olisi mennyt sitä samaa rääkkiä läpi. Voin nostaa itselleni siitä hattua, Hietala miettii.

Nyt MBakeryn väen työtaakka on tasaantunut.

– Olen jakanut myös omaa vastuuta. Minulla on markkinointipäällikkö ja leipomolla työnjohtajat. En tiedä enää puoliakaan, mitä talossa tapahtuu. Maksan mielelläni ihmisille siitä vastuusta.

– Työntekijät uskaltavat tehdä asioita tietäessään mitä itse haluan. Ei tarvitse koko ajan esittää kysymyksiä. Henkilökunnallani on niin jäätävä työmoraali, että keskeneräiset hommat tehdään loppuun. Se on todella suuri voimavara.

MBakeryn työskentelytapaa Hietala kuvailee "vähän erilaiseksi, joka näyttää lastenleikiltä". Kuin käytännön esimerkkinä toimiston ohi kävelevä työntekijä pyytää Hietalaa "muistamaan sen listan".

– Minkä listan, Hietala heittää takaisin pilke silmäkulmassa.

– Ulkopuolisten silmin tässä ei välttämättä ole mitään järkeä eikä ammattitaitoa. Hiekkalaatikkoleikkien lisäksi saamme kuitenkin tehdä erilaisia juttuja, joita kukaan muu ei varmasti tee missään muualla. Se pitää henkilökunnallakin kiinnostuksen yllä.

Hietala luonnehtii riskinottokykyään "todella korkeaksi".

– En karta riskejä. Jos joku tuntuu hyvältä, niin sitten sitä kokeillaan. Jos tulee turpaan, otetaan pari askelta takaisinpäin, ja palataan uudestaan kohti menosuuntaa.

– Minut tuntevat tietävät, etten jaksa turhaan stressata. Enkä näytä sitä ulkoisesti.

Ei, vaikka "tulipalojen sammuttelu" on arkipäivää – kuten haastatteluhetkeä edeltänyt puolituntinen sähköisiin tilauksiin liittyen.

Kiireisyyskin on Hietalaan liitetty ominaisuus.

– Minua on ollut vaikea saada kiinni puhelimitse tai sähköpostilla. Yksi tavarantoimittaja pyysi tapaamista kuukausien päähän kesäkuun lopulle kuultuani, että olen kiireinen. Ajattelin, että olinko luonut jonkun kuplan. Sitä pidettiin yleisenä vitsinä, että "Hietala pysähtyy". Enhän aiemmin koskaan pysähtynyt.

– Nyt on paljon helpompaa. Olen jopa ehtinyt nauttia mökkielämästä.

MBakery yhä toiminimi

Yhdestä periaatteesta Hietala ei ole luopunut. Työt eivät seuraa yrittäjää kotiin. Paitsi työvaatteiden osalta, jotka puhdistuvat kodin pesukoneessa.

Hietalan MBakery on yhä toiminimi. Siitäkin huolimatta, että pelkästään leipomo tahkosi viime vuonna 1,4 miljoonan euron liikevaihdon.

– Toiminimi on ollut ihan oma valinta, mutta toivon mukaan se tulee muuttumaan. Tilitoimisto pitää minua hulluna, mutta se on ollut helpointa minulle.

Hietalalle MBakery merkitseekin samaa kuin elämä.

– Saan usein kommentteja, että voisinko puhua jostain muusta kuin firmasta, ja tehdä jotain muuta kuin leipoa ja käydä salilla.

1-2 päivää viikosta Hietalaa pyrkii pyhittämään leipomiselle.

– Ne ovat henkireikiä. Aloittaminen on aina vaikeaa, mutta kun sinne [alakertaan] pääsee niin saa olla rauhassa.

Ja aina voi vaikka siivota jauhosäkkejä ja muuta tavaraa leipomon varastotiloissa täydessä hiljaisuudessa.

– Asettelin tavaroita paikoilleen viiden tunnin ajan. Opin siitä sen, ettei järjestely ole leipurin hommaa, Hietala nauraa.

Rankat syöpähoidot ovat jääneet Hietalan mieleen arvomaailman uudistaneena elämänkokemuksena.

– Jos leipomon alakerta huutaa, että voi on loppu, niin se on maailman pienin ongelma, jos ei ole omaa terveyttä.

– Se on täysin totta, että yrittäjät polttavat kynttilää molemmista päistä.

32-vuotias Hietala kertoo maksaneensa kaikesta "kovan hinnan".

– Aika kultaa muistot, niin huonolla kuin hyvälläkin tavalla. Jos olisin tiennyt tasan tarkkaan kaiken tulevan, glorian ja kunnian, kaikki negatiiviset vivahteet, en olisi ikinä lähtenyt yrittäjäksi.  Silti olen onnellinen, että olen saanut käydä kaiken skeidan läpi. Jollain tavalla olen ehkä vähän kivempi Mikko nyt.

– Ja jos vielä joku väittää, että Hietala on saanut kaiken helpolla, niin tervetuloa kokeilemaan. Kysyn häneltä kuulumisia viiden vuoden päästä, leipuri sanoo.

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Vesa-Matti Väärä

 

Juttu on julkaistu Yrittäjä-lehdessä 3/18

 

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Mikon leipomo valittiin Suomen parhaaksi, sitten alkoi hullunmylly – "en tiedä, miten jaksoin"

Yrittäjät uutisarkisto - 6. Toukokuu 2018 - 7:00

Pläkkikaupungissa, Turun keskustaytimestä luoteeseen, sijaitsevan rakennuksen toisen kerroksen toimistohuoneen katossa on iso tumma läiskä.

– Mansikkamehua, selittää kysymykseen tottuneesti vastaava MBakery-leipomon yrittäjä Mikko Hietala.

Konttoritilan pöydälle oli unohtunut muutamaksi kesäkuukaudeksi kahden litran avattu pullollinen paimiolaisen vihannesfirman mansikkamehua.

Luonnontuotteen aloittaman käymisprosessin lopputuloksena syntyi "pieni räjähdys", mutta "hemmetinmoinen pamaus", joka lennätti mansikkamehua "joka paikkaan".

– Jonkunlainen kädenjälki omasta toiminnasta. Hajukin pysyi täällä useita kuukausia, Hietala hekottaa toimistotuolissaan ja tarkentaa tumman kohdan katossa tarkoittavan korkin kimmokkeesta tullutta osumaa.

Läiskettä ja väriä ei ole puuttunut Hietalan omasta elämästäkään. Liikennelentäjän urasta haaveillut nuorukainen päätyi lopulta leipurikouluun. Lähinnä siitä syystä, ettei ysiluokkalaista vielä huolittu lentäjäopiskelijaksi. Toki haki Hietala lopulta lentäjäkouluunkin – onnistuneesti.

Taikinanvaivaus vei kuitenkin voiton. Olihan Hietalalla "leipuritaustaa" nuoruusvuosilta.

– Kotona leivoin yhdessä äidin ja mummon kanssa. Koulussa teimme joka torstai pullaa opettajanhuoneeseen luokkaretkirahaston kartuttamiseksi.

9. luokan yhteishaun yhteydessä Hietalalle ensi kerran ehdotettiin, että hän voisi lähteä leipuriksi.

– Kun johonkin ryhdyn, en lopeta sitä kesken, vaikkei se olisikaan juuri minun juttuni.

– Koulunkäynti oli elämäni hienointa aikaa. Tiesin, että ala on minulle oikea. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että kermasta ja mansikasta tulee automaattisesti hyvä kakku, Hietala sanoo.

Jatko-opiskeluissa vaadittiin Hietalan mukaan jo "ihmettä" valmistumiseen.

– En olisi päässyt insinööriksi ilman hyvää porukkaa. En ymmärtänyt, että opinnot sisältävät myös esimerkiksi matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa. Erikoistuminen oli vasta se viimeinen asia. Silti en vaihtaisi päivääkään pois. Sieltä ovat syntyneet ja jääneet myös parhaimmat ystävyyssuhteet.

– Turun ammattikorkeakoulun elintarvikepuolella opettajat olivat varsinaisia tietopankkeja. Heillä oli halua jakaa tietämystä alasta.

"Mistään ei otettu selvää"

Ajallaan, keväällä 2010 valmistunut Hietala päätyi Rostenin tuotekehittäjäksi sekä työnjohtajaksi ja edelleen leipomokonditoria Aschanille nostamaan yhtiön omaa tuotantoa brändiuudistuksen yhteydessä.

Sitten valkeni kesäinen keskiviikkoaamu, 13. elokuuta vuonna 2012.

– Aamulla oli pidetty palaveri. Kuulin, että homma loppuu. Minut tultaisiin irtisanomaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

– Vielä samana iltapäivänä Aschanin yrittäjä-omistaja ehdotti, että ryhtyisin yrittäjäksi. Hän uskoi, että minulla on vahva näkemys ja tahto tehdä asioita.

Vain kaksi päivää myöhemmin, saman viikon perjantaina "lainat ja systeemit" olivat valmiina ja Hietala tarjosi ensimmäiset MBakeryn kakut uusille asiakkailleen.

– Kaikki kävi todella nopeasti. En hakenut edes starttirahaa. Sain myös hyödynnettyä vanhoja Aschanin asiakkuussuhteita. Monet olivat jääneet hetkellisesti tyhjän päälle Aschanin tuotannon lopettaessa.

Tuore yrittäjä iski kädet taikinaan ja sivuutti olennaisen osan uudesta työelämästään. Sen, jota tehdään pääasiassa toimistotuolista käsin.

– Yrittäjyydestä tai siihen liittyvistä vastuista en tiennyt yhtään mitään. Tiesin vain "tellit, lellit ja vellit".  Se nähtiin myöhemmin, ettei mistään otettu selvää. Tajusin ainoastaan sen, että on kiva tehdä itselleni, Hietala muistelee.

Oppi iskostui kantapään kautta.

– Tilitoimistoni soitti ja kysyi vakuutusmaksuista. Vannoin maksaneeni ne. Sama puhelu toistui pari kuukautta myöhemmin. Silloin selvisi, että hän oli tarkoittanut palkkaamani henkilökunnan vakuutuksia. Ja minä puhuin irtaimiston vakuuttamisesta tulipalojen ja varkauksien varalta. Niin tyhmästä kaikki lähti liikkeelle.

– Kun paiskin lähes vuorokauden ympäri hommia, niin alakerran [kahvilan] tekeminen ja asiakaskohtaamiset olivat siinä vaiheessa etusijalla. Minä hoidin tavarat ja väsäsin kakut. Jälkeenpäin on melkein hävettänyt myöntää oma tyhmyyteni.

"Tähdet olivat oikeissa asennoissa"

MBakeryn vauhti kiihtyi alun haparoinnin ja tunnusteluvaiheen jälkeen.

– Ala oli ja on yhä jämähtänyt samaan vanhaan kaavaan koko Suomessa. Vain muutama toimija tarjoaa jotain erilaista eikä vain samanlaisia kakkuja kuin kaikki muutkin. Ei vain löydy erilaisia tuotteita.

– Aina kun menin asiakkaan luo, tiesin, että pystyin myymään. Tähdet olivat oikeissa asennoissa. Oli hienoa huomata, että tuote, johon itse uskoin, menestyi asiakkaiden keskuudessa. Lunastin lupaukset myös maun puolesta.

Hietala etsii yhä aktiivisesti uusia ideoita tuotekehitykseen niin messuilta kuin lehtien reseptipalstoiltakin.

– Markkinointipäällikköni ilmoitti kerran, että samana päivänä kuvattaisiin tuotteita. Juoksin alakertaan, katsoin pakastimeen ja löysin leivoskakkupaloja. Mietin, miten niitä voisi tuunata uudestaan. Yleensä parhaimmat ideat syntyvätkin pienessä paniikissa.

– Aiemmin otimme ensin kuvat ja vasta sitten maistoimme. Nyt on enemmän aikaa pureutua myös makuun.

MBakery tuotti parhaimmillaan valikoimiinsa jopa 90 tuotetta vuodessa.

– Nyt tahti on järkevöitynyt. Asiakkaat ovat kuitenkin tottuneet, että valikoima muuttuu. Emme halua jämähtää paikoillemme.

Kaikki Hietalankaan tuotteet eivät silti muodostu heti hitiksi. Onnellakin on osuutensa menestyksessä.

– Myydyin kakkumme on ollut suklaavadelmavanukaskakku. Siis klassinen yhdistelmä suklaata ja raikasta vanukasta. Ensimmäiset tuotteet oli nimetty tummasuklaavadelmavanukaskakuksi. Yhdestä vähittäiskaupan listauksesta jäi sana tumma pois ja hupskeikkaa, myynti tuplaantui. Näin vaihdoimme saman nimen kaikkiin listoihin ja kakku on yhä tilastojen kärjessä, Hietala kertoo.

Muotokin voi vaikuttaa menekkiin, kuten Hietalan esimerkki viime joulun sesongista kertoo.

– Appelsiinisuklaaleivoksessa oli uskomattoman hyvä rakenne ja mahtava maku. Siihen rakastuu aivan varmasti. Kapeana ja pitkänä se ei kuitenkaan myynyt, ehkä näytti liian pieneltä. Kokeilimme kuutioleivoksena ja kakkupalat kävivät taas hyvin kaupaksi.

"Kommentit satuttivat"

Vuonna 2015 MBakery valittiin Suomen parhaaksi leipomoksi. Alkoi ajanjakso, jonka Hietala ulkopuolisen yllätykseksi luokittelee "vuosi jota en halua elää uudestaan" -kategoriaan.

– Tunnustuksen jälkeen sain kuulla kaiken maailman juttuja, esimerkiksi "Mikko on saanut kaiken niin helpolla". Alussa kommentit satuttivat kun ne tulivat ihmisiltä, jotka eivät tunne minua ollenkaan. Ihmisiltä, joiden kanssa olin vain joskus jutellut. Supisuomalaista kateutta, Hietala tuumii.

– Toisinaan tunnustus harmittaa, yhä edelleen. Toisaalta se on ollut ponnahduslauta itselleni ja yritykselle. Ilman sitä emme olisi saaneet kaikkia sopimuksia.

"Itseopiskellut" yrittäjä ei osannut varautua tunnustusta seuraavaan hullunmyllyyn. Ei, vaikka nimitys Suomen parhaaksi leipomoksi oli Hietalan tiedossa puoli vuotta ennen sen julkistamista.

– Tiesimme, että kaikki räjähtää käsiin, mutta silti yli 400 prosentin liikevaihdon kasvu puolen vuoden sisällä yllätti.

MBakery yritti vastata kysyntään ja lisäsi kuljetuskapasiteettia sekä palkkasi uusia työntekijöitä.

Ulkopuoliselle hullunmylly näkyi MBakeryn kahviloiden ja leipomoiden kerätessä asiakkaita jonoiksi asti.

– Kun normaalisti myymme 50 viineriä päivässä, nyt niitä meni 400 kappaletta päivässä.

– Oli pakko miettiä, onko meillä riittävästi henkilökuntaa, paistaako uuni riittävän paljon tavaraa, miten kuljetamme tuotteet, aloitammeko aiemmilla aamun tunneilla, jotka ovat tällä alalla kalliita, Hietala listaa liiketoiminnallisia kysymyksiä.

Niihin kaikkiin Hietalan oli löydettävä vastaus vain kolmen vuoden yrittäjäkokemuksella.

"Talous ja terveys olivat hajalla"

MBakeryn – ja Hietalan oma – "käymisprosessi" oli edennyt räjähdysherkkään vaiheeseen, jota kesti koko loppuvuoden.

– En ymmärtänyt polttavani henkilökuntaa lähes loppuun jäätävillä ylitöillä. Lisäksi ne tulivat rahallisesti kalliiksi. Olisi pitänyt palkata lisää väkeä eikä teettää ylitöitä. Talouskuorma valahti pitkälle miinukselle.

Samassa yrittäjäkin uupui – ja sai syöpädiagnoosin.

– Talous ja terveys olivat hajalla. Yritin hymyillä ja tsempata henkisesti ja fyysisesti väsynyttä porukkaa. Samalla kävin puolen tunnin välein oksentamassa syystä, josta vain itse olin tietoinen.

Henkilökunnalleen Hietala ei kertonut terveytensä järkkymistä.

– En tiedä, miten jaksoin. Olen työnarkomaani ja tietyt asiat on tehtävä, kului minulla niihin sitten tunti tai viisi tuntia. Ensimmäisen syöpähoidon jälkeisenä iltana menin kuntosalille suoraan sytostaattihoidoista. Näin jälkeenpäin sitä miettii, mitä oikein olin ajatellut, yhä ryhmäliikuntatunteja ohjaava Hietala kertoo.

Tieto lisää tuskaa. Sillä periaatteella Hietala sivuutti sairautensa eikä lähtenyt penkomaan syöpänsä taustoja tai keskustelupalstojen kokemuksia.

– En koskaan googlettanut tai kysynyt lääkäriltä mitään. Oli luotettava hoitaviin ihmisiin. Kysyin ainoastaan, onko kaikki hyvin. En edelleenkään ole lukenut epikriisejäni.

– Pystyn sivuuttamaan negatiiviset asiat, vaikka ne jäisivätkin pyörimään takaraivoon. Se on osa luonnettani. Jos ongelmia tulee, niin ne hoidetaan, mutta turhaan en jaksa niistä stressata. Yksi kuljetussopimus oli kerran katkolla, mutta en näyttänyt sitä porukalle, että panikoisin. Asiat pyörivät mielessä, haen niihin ratkaisuja, ja muut saattavat tulkita sen välinpitämättömyydeksi. Se on kuitenkin oma tapani toimia.

Luovuttaminen – millään tasolla – ei koskaan ollut Hietalalle edes vaihtoehto.

– Lainaa maksettiin uudella lainarahalla. Olen aina luottanut siihen mitä teen ja myyn, tämähän on minun elantoni. Uskallan myös nauraa itselleni.

– Yrittäjäksi ei kannata lähteä, jos ei itse usko hommaan, ole sydämellään mukana. On uskottava yrittämiseen, vaikka pitäisi myydä käärmeennahkalaukkuja vegaaneille.

"Olemme melkein puhtailla vesillä"

Hietalan mukaan nimitysvuoden jälkimaininkien velkoja maksetaan edelleen.

– Kaikesta on tähän mennessä selvitty. Olemme melkein puhtailla vesillä. Tiedän miltä tuntuu saada verottajalta konkurssiuhkainen kehotus maksaa 69 000 euroa seuraavan päivän aikana. Siinä on haettu motivaatiota hyvin kaukaa, jotta olemme päässeet eteenpäin. Kaikesta on kuitenkin pystyttävä keskustelemaan, vaikka kuinka hävettäisi. Vaikeneminen ja asioiden venyttäminen tulee kalliiksi.

Pahimpina aikoina tavarantoimittajat soittivat kymmeniä kertoja viikossa maksamattomien laskujen takia.

– Jos joku pystyy tuomaan tähän huoneeseen paskaa, jota emme ole vielä kokeneet, tai joka voittaisi kaiken edeltävän, tarjoan vuoden leivät ilmaiseksi. Niin paljon on käyty kaikkea läpi. Maksusuunnitelmia, käräjiä, haastemiehiä, ulosottoja. Kaikki on nähty. Oma psyykekin on kestänyt valtavasti skeidaa. Tiedän, ettei kovin moni olisi mennyt sitä samaa rääkkiä läpi. Voin nostaa itselleni siitä hattua, Hietala miettii.

Nyt MBakeryn väen työtaakka on tasaantunut.

– Olen jakanut myös omaa vastuuta. Minulla on markkinointipäällikkö ja leipomolla työnjohtajat. En tiedä enää puoliakaan, mitä talossa tapahtuu. Maksan mielelläni ihmisille siitä vastuusta.

– Työntekijät uskaltavat tehdä asioita tietäessään mitä itse haluan. Ei tarvitse koko ajan esittää kysymyksiä. Henkilökunnallani on niin jäätävä työmoraali, että keskeneräiset hommat tehdään loppuun. Se on todella suuri voimavara.

MBakeryn työskentelytapaa Hietala kuvailee "vähän erilaiseksi, joka näyttää lastenleikiltä". Kuin käytännön esimerkkinä toimiston ohi kävelevä työntekijä pyytää Hietalaa "muistamaan sen listan".

– Minkä listan, Hietala heittää takaisin pilke silmäkulmassa.

– Ulkopuolisten silmin tässä ei välttämättä ole mitään järkeä eikä ammattitaitoa. Hiekkalaatikkoleikkien lisäksi saamme kuitenkin tehdä erilaisia juttuja, joita kukaan muu ei varmasti tee missään muualla. Se pitää henkilökunnallakin kiinnostuksen yllä.

Hietala luonnehtii riskinottokykyään "todella korkeaksi".

– En karta riskejä. Jos joku tuntuu hyvältä, niin sitten sitä kokeillaan. Jos tulee turpaan, otetaan pari askelta takaisinpäin, ja palataan uudestaan kohti menosuuntaa.

– Minut tuntevat tietävät, etten jaksa turhaan stressata. Enkä näytä sitä ulkoisesti.

Ei, vaikka "tulipalojen sammuttelu" on arkipäivää – kuten haastatteluhetkeä edeltänyt puolituntinen sähköisiin tilauksiin liittyen.

Kiireisyyskin on Hietalaan liitetty ominaisuus.

– Minua on ollut vaikea saada kiinni puhelimitse tai sähköpostilla. Yksi tavarantoimittaja pyysi tapaamista kuukausien päähän kesäkuun lopulle kuultuani, että olen kiireinen. Ajattelin, että olinko luonut jonkun kuplan. Sitä pidettiin yleisenä vitsinä, että "Hietala pysähtyy". Enhän aiemmin koskaan pysähtynyt.

– Nyt on paljon helpompaa. Olen jopa ehtinyt nauttia mökkielämästä.

MBakery yhä toiminimi

Yhdestä periaatteesta Hietala ei ole luopunut. Työt eivät seuraa yrittäjää kotiin. Paitsi työvaatteiden osalta, jotka puhdistuvat kodin pesukoneessa.

Hietalan MBakery on yhä toiminimi. Siitäkin huolimatta, että pelkästään leipomo tahkosi viime vuonna 1,4 miljoonan euron liikevaihdon.

– Toiminimi on ollut ihan oma valinta, mutta toivon mukaan se tulee muuttumaan. Tilitoimisto pitää minua hulluna, mutta se on ollut helpointa minulle.

Hietalalle MBakery merkitseekin samaa kuin elämä.

– Saan usein kommentteja, että voisinko puhua jostain muusta kuin firmasta, ja tehdä jotain muuta kuin leipoa ja käydä salilla.

1-2 päivää viikosta Hietalaa pyrkii pyhittämään leipomiselle.

– Ne ovat henkireikiä. Aloittaminen on aina vaikeaa, mutta kun sinne [alakertaan] pääsee niin saa olla rauhassa.

Ja aina voi vaikka siivota jauhosäkkejä ja muuta tavaraa leipomon varastotiloissa täydessä hiljaisuudessa.

– Asettelin tavaroita paikoilleen viiden tunnin ajan. Opin siitä sen, ettei järjestely ole leipurin hommaa, Hietala nauraa.

Rankat syöpähoidot ovat jääneet Hietalan mieleen arvomaailman uudistaneena elämänkokemuksena.

– Jos leipomon alakerta huutaa, että voi on loppu, niin se on maailman pienin ongelma, jos ei ole omaa terveyttä.

– Se on täysin totta, että yrittäjät polttavat kynttilää molemmista päistä.

32-vuotias Hietala kertoo maksaneensa kaikesta "kovan hinnan".

– Aika kultaa muistot, niin huonolla kuin hyvälläkin tavalla. Jos olisin tiennyt tasan tarkkaan kaiken tulevan, glorian ja kunnian, kaikki negatiiviset vivahteet, en olisi ikinä lähtenyt yrittäjäksi.  Silti olen onnellinen, että olen saanut käydä kaiken skeidan läpi. Jollain tavalla olen ehkä vähän kivempi Mikko nyt.

– Ja jos vielä joku väittää, että Hietala on saanut kaiken helpolla, niin tervetuloa kokeilemaan. Kysyn häneltä kuulumisia viiden vuoden päästä, leipuri sanoo.

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Vesa-Matti Väärä

 

Juttu on julkaistu Yrittäjä-lehdessä 3/18

 

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Mikon leipomo valittiin Suomen parhaaksi, sitten alkoi hullunmylly – "en tiedä, miten jaksoin"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 6. Toukokuu 2018 - 7:00

Pläkkikaupungissa, Turun keskustaytimestä luoteeseen, sijaitsevan rakennuksen toisen kerroksen toimistohuoneen katossa on iso tumma läiskä.

– Mansikkamehua, selittää kysymykseen tottuneesti vastaava MBakery-leipomon yrittäjä Mikko Hietala.

Konttoritilan pöydälle oli unohtunut muutamaksi kesäkuukaudeksi kahden litran avattu pullollinen paimiolaisen vihannesfirman mansikkamehua.

Luonnontuotteen aloittaman käymisprosessin lopputuloksena syntyi "pieni räjähdys", mutta "hemmetinmoinen pamaus", joka lennätti mansikkamehua "joka paikkaan".

– Jonkunlainen kädenjälki omasta toiminnasta. Hajukin pysyi täällä useita kuukausia, Hietala hekottaa toimistotuolissaan ja tarkentaa tumman kohdan katossa tarkoittavan korkin kimmokkeesta tullutta osumaa.

Läiskettä ja väriä ei ole puuttunut Hietalan omasta elämästäkään. Liikennelentäjän urasta haaveillut nuorukainen päätyi lopulta leipurikouluun. Lähinnä siitä syystä, ettei ysiluokkalaista vielä huolittu lentäjäopiskelijaksi. Toki haki Hietala lopulta lentäjäkouluunkin – onnistuneesti.

Taikinanvaivaus vei kuitenkin voiton. Olihan Hietalalla "leipuritaustaa" nuoruusvuosilta.

– Kotona leivoin yhdessä äidin ja mummon kanssa. Koulussa teimme joka torstai pullaa opettajanhuoneeseen luokkaretkirahaston kartuttamiseksi.

9. luokan yhteishaun yhteydessä Hietalalle ensi kerran ehdotettiin, että hän voisi lähteä leipuriksi.

– Kun johonkin ryhdyn, en lopeta sitä kesken, vaikkei se olisikaan juuri minun juttuni.

– Koulunkäynti oli elämäni hienointa aikaa. Tiesin, että ala on minulle oikea. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että kermasta ja mansikasta tulee automaattisesti hyvä kakku, Hietala sanoo.

Jatko-opiskeluissa vaadittiin Hietalan mukaan jo "ihmettä" valmistumiseen.

– En olisi päässyt insinööriksi ilman hyvää porukkaa. En ymmärtänyt, että opinnot sisältävät myös esimerkiksi matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa. Erikoistuminen oli vasta se viimeinen asia. Silti en vaihtaisi päivääkään pois. Sieltä ovat syntyneet ja jääneet myös parhaimmat ystävyyssuhteet.

– Turun ammattikorkeakoulun elintarvikepuolella opettajat olivat varsinaisia tietopankkeja. Heillä oli halua jakaa tietämystä alasta.

"Mistään ei otettu selvää"

Ajallaan, keväällä 2010 valmistunut Hietala päätyi Rostenin tuotekehittäjäksi sekä työnjohtajaksi ja edelleen leipomokonditoria Aschanille nostamaan yhtiön omaa tuotantoa brändiuudistuksen yhteydessä.

Sitten valkeni kesäinen keskiviikkoaamu, 13. elokuuta vuonna 2012.

– Aamulla oli pidetty palaveri. Kuulin, että homma loppuu. Minut tultaisiin irtisanomaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

– Vielä samana iltapäivänä Aschanin yrittäjä-omistaja ehdotti, että ryhtyisin yrittäjäksi. Hän uskoi, että minulla on vahva näkemys ja tahto tehdä asioita.

Vain kaksi päivää myöhemmin, saman viikon perjantaina "lainat ja systeemit" olivat valmiina ja Hietala tarjosi ensimmäiset MBakeryn kakut uusille asiakkailleen.

– Kaikki kävi todella nopeasti. En hakenut edes starttirahaa. Sain myös hyödynnettyä vanhoja Aschanin asiakkuussuhteita. Monet olivat jääneet hetkellisesti tyhjän päälle Aschanin tuotannon lopettaessa.

Tuore yrittäjä iski kädet taikinaan ja sivuutti olennaisen osan uudesta työelämästään. Sen, jota tehdään pääasiassa toimistotuolista käsin.

– Yrittäjyydestä tai siihen liittyvistä vastuista en tiennyt yhtään mitään. Tiesin vain "tellit, lellit ja vellit".  Se nähtiin myöhemmin, ettei mistään otettu selvää. Tajusin ainoastaan sen, että on kiva tehdä itselleni, Hietala muistelee.

Oppi iskostui kantapään kautta.

– Tilitoimistoni soitti ja kysyi vakuutusmaksuista. Vannoin maksaneeni ne. Sama puhelu toistui pari kuukautta myöhemmin. Silloin selvisi, että hän oli tarkoittanut palkkaamani henkilökunnan vakuutuksia. Ja minä puhuin irtaimiston vakuuttamisesta tulipalojen ja varkauksien varalta. Niin tyhmästä kaikki lähti liikkeelle.

– Kun paiskin lähes vuorokauden ympäri hommia, niin alakerran [kahvilan] tekeminen ja asiakaskohtaamiset olivat siinä vaiheessa etusijalla. Minä hoidin tavarat ja väsäsin kakut. Jälkeenpäin on melkein hävettänyt myöntää oma tyhmyyteni.

"Tähdet olivat oikeissa asennoissa"

MBakeryn vauhti kiihtyi alun haparoinnin ja tunnusteluvaiheen jälkeen.

– Ala oli ja on yhä jämähtänyt samaan vanhaan kaavaan koko Suomessa. Vain muutama toimija tarjoaa jotain erilaista eikä vain samanlaisia kakkuja kuin kaikki muutkin. Ei vain löydy erilaisia tuotteita.

– Aina kun menin asiakkaan luo, tiesin, että pystyin myymään. Tähdet olivat oikeissa asennoissa. Oli hienoa huomata, että tuote, johon itse uskoin, menestyi asiakkaiden keskuudessa. Lunastin lupaukset myös maun puolesta.

Hietala etsii yhä aktiivisesti uusia ideoita tuotekehitykseen niin messuilta kuin lehtien reseptipalstoiltakin.

– Markkinointipäällikköni ilmoitti kerran, että samana päivänä kuvattaisiin tuotteita. Juoksin alakertaan, katsoin pakastimeen ja löysin leivoskakkupaloja. Mietin, miten niitä voisi tuunata uudestaan. Yleensä parhaimmat ideat syntyvätkin pienessä paniikissa.

– Aiemmin otimme ensin kuvat ja vasta sitten maistoimme. Nyt on enemmän aikaa pureutua myös makuun.

MBakery tuotti parhaimmillaan valikoimiinsa jopa 90 tuotetta vuodessa.

– Nyt tahti on järkevöitynyt. Asiakkaat ovat kuitenkin tottuneet, että valikoima muuttuu. Emme halua jämähtää paikoillemme.

Kaikki Hietalankaan tuotteet eivät silti muodostu heti hitiksi. Onnellakin on osuutensa menestyksessä.

– Myydyin kakkumme on ollut suklaavadelmavanukaskakku. Siis klassinen yhdistelmä suklaata ja raikasta vanukasta. Ensimmäiset tuotteet oli nimetty tummasuklaavadelmavanukaskakuksi. Yhdestä vähittäiskaupan listauksesta jäi sana tumma pois ja hupskeikkaa, myynti tuplaantui. Näin vaihdoimme saman nimen kaikkiin listoihin ja kakku on yhä tilastojen kärjessä, Hietala kertoo.

Muotokin voi vaikuttaa menekkiin, kuten Hietalan esimerkki viime joulun sesongista kertoo.

– Appelsiinisuklaaleivoksessa oli uskomattoman hyvä rakenne ja mahtava maku. Siihen rakastuu aivan varmasti. Kapeana ja pitkänä se ei kuitenkaan myynyt, ehkä näytti liian pieneltä. Kokeilimme kuutioleivoksena ja kakkupalat kävivät taas hyvin kaupaksi.

"Kommentit satuttivat"

Vuonna 2015 MBakery valittiin Suomen parhaaksi leipomoksi. Alkoi ajanjakso, jonka Hietala ulkopuolisen yllätykseksi luokittelee "vuosi jota en halua elää uudestaan" -kategoriaan.

– Tunnustuksen jälkeen sain kuulla kaiken maailman juttuja, esimerkiksi "Mikko on saanut kaiken niin helpolla". Alussa kommentit satuttivat kun ne tulivat ihmisiltä, jotka eivät tunne minua ollenkaan. Ihmisiltä, joiden kanssa olin vain joskus jutellut. Supisuomalaista kateutta, Hietala tuumii.

– Toisinaan tunnustus harmittaa, yhä edelleen. Toisaalta se on ollut ponnahduslauta itselleni ja yritykselle. Ilman sitä emme olisi saaneet kaikkia sopimuksia.

"Itseopiskellut" yrittäjä ei osannut varautua tunnustusta seuraavaan hullunmyllyyn. Ei, vaikka nimitys Suomen parhaaksi leipomoksi oli Hietalan tiedossa puoli vuotta ennen sen julkistamista.

– Tiesimme, että kaikki räjähtää käsiin, mutta silti yli 400 prosentin liikevaihdon kasvu puolen vuoden sisällä yllätti.

MBakery yritti vastata kysyntään ja lisäsi kuljetuskapasiteettia sekä palkkasi uusia työntekijöitä.

Ulkopuoliselle hullunmylly näkyi MBakeryn kahviloiden ja leipomoiden kerätessä asiakkaita jonoiksi asti.

– Kun normaalisti myymme 50 viineriä päivässä, nyt niitä meni 400 kappaletta päivässä.

– Oli pakko miettiä, onko meillä riittävästi henkilökuntaa, paistaako uuni riittävän paljon tavaraa, miten kuljetamme tuotteet, aloitammeko aiemmilla aamun tunneilla, jotka ovat tällä alalla kalliita, Hietala listaa liiketoiminnallisia kysymyksiä.

Niihin kaikkiin Hietalan oli löydettävä vastaus vain kolmen vuoden yrittäjäkokemuksella.

"Talous ja terveys olivat hajalla"

MBakeryn – ja Hietalan oma – "käymisprosessi" oli edennyt räjähdysherkkään vaiheeseen, jota kesti koko loppuvuoden.

– En ymmärtänyt polttavani henkilökuntaa lähes loppuun jäätävillä ylitöillä. Lisäksi ne tulivat rahallisesti kalliiksi. Olisi pitänyt palkata lisää väkeä eikä teettää ylitöitä. Talouskuorma valahti pitkälle miinukselle.

Samassa yrittäjäkin uupui – ja sai syöpädiagnoosin.

– Talous ja terveys olivat hajalla. Yritin hymyillä ja tsempata henkisesti ja fyysisesti väsynyttä porukkaa. Samalla kävin puolen tunnin välein oksentamassa syystä, josta vain itse olin tietoinen.

Henkilökunnalleen Hietala ei kertonut terveytensä järkkymistä.

– En tiedä, miten jaksoin. Olen työnarkomaani ja tietyt asiat on tehtävä, kului minulla niihin sitten tunti tai viisi tuntia. Ensimmäisen syöpähoidon jälkeisenä iltana menin kuntosalille suoraan sytostaattihoidoista. Näin jälkeenpäin sitä miettii, mitä oikein olin ajatellut, yhä ryhmäliikuntatunteja ohjaava Hietala kertoo.

Tieto lisää tuskaa. Sillä periaatteella Hietala sivuutti sairautensa eikä lähtenyt penkomaan syöpänsä taustoja tai keskustelupalstojen kokemuksia.

– En koskaan googlettanut tai kysynyt lääkäriltä mitään. Oli luotettava hoitaviin ihmisiin. Kysyin ainoastaan, onko kaikki hyvin. En edelleenkään ole lukenut epikriisejäni.

– Pystyn sivuuttamaan negatiiviset asiat, vaikka ne jäisivätkin pyörimään takaraivoon. Se on osa luonnettani. Jos ongelmia tulee, niin ne hoidetaan, mutta turhaan en jaksa niistä stressata. Yksi kuljetussopimus oli kerran katkolla, mutta en näyttänyt sitä porukalle, että panikoisin. Asiat pyörivät mielessä, haen niihin ratkaisuja, ja muut saattavat tulkita sen välinpitämättömyydeksi. Se on kuitenkin oma tapani toimia.

Luovuttaminen – millään tasolla – ei koskaan ollut Hietalalle edes vaihtoehto.

– Lainaa maksettiin uudella lainarahalla. Olen aina luottanut siihen mitä teen ja myyn, tämähän on minun elantoni. Uskallan myös nauraa itselleni.

– Yrittäjäksi ei kannata lähteä, jos ei itse usko hommaan, ole sydämellään mukana. On uskottava yrittämiseen, vaikka pitäisi myydä käärmeennahkalaukkuja vegaaneille.

"Olemme melkein puhtailla vesillä"

Hietalan mukaan nimitysvuoden jälkimaininkien velkoja maksetaan edelleen.

– Kaikesta on tähän mennessä selvitty. Olemme melkein puhtailla vesillä. Tiedän miltä tuntuu saada verottajalta konkurssiuhkainen kehotus maksaa 69 000 euroa seuraavan päivän aikana. Siinä on haettu motivaatiota hyvin kaukaa, jotta olemme päässeet eteenpäin. Kaikesta on kuitenkin pystyttävä keskustelemaan, vaikka kuinka hävettäisi. Vaikeneminen ja asioiden venyttäminen tulee kalliiksi.

Pahimpina aikoina tavarantoimittajat soittivat kymmeniä kertoja viikossa maksamattomien laskujen takia.

– Jos joku pystyy tuomaan tähän huoneeseen paskaa, jota emme ole vielä kokeneet, tai joka voittaisi kaiken edeltävän, tarjoan vuoden leivät ilmaiseksi. Niin paljon on käyty kaikkea läpi. Maksusuunnitelmia, käräjiä, haastemiehiä, ulosottoja. Kaikki on nähty. Oma psyykekin on kestänyt valtavasti skeidaa. Tiedän, ettei kovin moni olisi mennyt sitä samaa rääkkiä läpi. Voin nostaa itselleni siitä hattua, Hietala miettii.

Nyt MBakeryn väen työtaakka on tasaantunut.

– Olen jakanut myös omaa vastuuta. Minulla on markkinointipäällikkö ja leipomolla työnjohtajat. En tiedä enää puoliakaan, mitä talossa tapahtuu. Maksan mielelläni ihmisille siitä vastuusta.

– Työntekijät uskaltavat tehdä asioita tietäessään mitä itse haluan. Ei tarvitse koko ajan esittää kysymyksiä. Henkilökunnallani on niin jäätävä työmoraali, että keskeneräiset hommat tehdään loppuun. Se on todella suuri voimavara.

MBakeryn työskentelytapaa Hietala kuvailee "vähän erilaiseksi, joka näyttää lastenleikiltä". Kuin käytännön esimerkkinä toimiston ohi kävelevä työntekijä pyytää Hietalaa "muistamaan sen listan".

– Minkä listan, Hietala heittää takaisin pilke silmäkulmassa.

– Ulkopuolisten silmin tässä ei välttämättä ole mitään järkeä eikä ammattitaitoa. Hiekkalaatikkoleikkien lisäksi saamme kuitenkin tehdä erilaisia juttuja, joita kukaan muu ei varmasti tee missään muualla. Se pitää henkilökunnallakin kiinnostuksen yllä.

Hietala luonnehtii riskinottokykyään "todella korkeaksi".

– En karta riskejä. Jos joku tuntuu hyvältä, niin sitten sitä kokeillaan. Jos tulee turpaan, otetaan pari askelta takaisinpäin, ja palataan uudestaan kohti menosuuntaa.

– Minut tuntevat tietävät, etten jaksa turhaan stressata. Enkä näytä sitä ulkoisesti.

Ei, vaikka "tulipalojen sammuttelu" on arkipäivää – kuten haastatteluhetkeä edeltänyt puolituntinen sähköisiin tilauksiin liittyen.

Kiireisyyskin on Hietalaan liitetty ominaisuus.

– Minua on ollut vaikea saada kiinni puhelimitse tai sähköpostilla. Yksi tavarantoimittaja pyysi tapaamista kuukausien päähän kesäkuun lopulle kuultuani, että olen kiireinen. Ajattelin, että olinko luonut jonkun kuplan. Sitä pidettiin yleisenä vitsinä, että "Hietala pysähtyy". Enhän aiemmin koskaan pysähtynyt.

– Nyt on paljon helpompaa. Olen jopa ehtinyt nauttia mökkielämästä.

MBakery yhä toiminimi

Yhdestä periaatteesta Hietala ei ole luopunut. Työt eivät seuraa yrittäjää kotiin. Paitsi työvaatteiden osalta, jotka puhdistuvat kodin pesukoneessa.

Hietalan MBakery on yhä toiminimi. Siitäkin huolimatta, että pelkästään leipomo tahkosi viime vuonna 1,4 miljoonan euron liikevaihdon.

– Toiminimi on ollut ihan oma valinta, mutta toivon mukaan se tulee muuttumaan. Tilitoimisto pitää minua hulluna, mutta se on ollut helpointa minulle.

Hietalalle MBakery merkitseekin samaa kuin elämä.

– Saan usein kommentteja, että voisinko puhua jostain muusta kuin firmasta, ja tehdä jotain muuta kuin leipoa ja käydä salilla.

1-2 päivää viikosta Hietalaa pyrkii pyhittämään leipomiselle.

– Ne ovat henkireikiä. Aloittaminen on aina vaikeaa, mutta kun sinne [alakertaan] pääsee niin saa olla rauhassa.

Ja aina voi vaikka siivota jauhosäkkejä ja muuta tavaraa leipomon varastotiloissa täydessä hiljaisuudessa.

– Asettelin tavaroita paikoilleen viiden tunnin ajan. Opin siitä sen, ettei järjestely ole leipurin hommaa, Hietala nauraa.

Rankat syöpähoidot ovat jääneet Hietalan mieleen arvomaailman uudistaneena elämänkokemuksena.

– Jos leipomon alakerta huutaa, että voi on loppu, niin se on maailman pienin ongelma, jos ei ole omaa terveyttä.

– Se on täysin totta, että yrittäjät polttavat kynttilää molemmista päistä.

32-vuotias Hietala kertoo maksaneensa kaikesta "kovan hinnan".

– Aika kultaa muistot, niin huonolla kuin hyvälläkin tavalla. Jos olisin tiennyt tasan tarkkaan kaiken tulevan, glorian ja kunnian, kaikki negatiiviset vivahteet, en olisi ikinä lähtenyt yrittäjäksi.  Silti olen onnellinen, että olen saanut käydä kaiken skeidan läpi. Jollain tavalla olen ehkä vähän kivempi Mikko nyt.

– Ja jos vielä joku väittää, että Hietala on saanut kaiken helpolla, niin tervetuloa kokeilemaan. Kysyn häneltä kuulumisia viiden vuoden päästä, leipuri sanoo.

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Vesa-Matti Väärä

 

Juttu on julkaistu Yrittäjä-lehdessä 3/18

 

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Balmuirin Heidi Jaara: ”Nyt on putiikkien ja erikoiskaupan aika”

Yrittäjät tiedotteet - 5. Toukokuu 2018 - 8:00

– Nyt on putiikkien ja erikoiskaupan aika. En usko kivijalan kuihtumiseen. Ajatuksemme on yhdistää kivijalka ja verkkokauppa. Voimme lähettää varastolta vaikka Tokioon, kertoo Balmuirin perustaja Heidi Jaara Yrittäjä-lehden tuoreessa numerossa.

Luksusasuste- ja sisustusbrändi Balmuir laajeni vähittäiskaupan puolelle viime vuonna avaamalla Ouluun oman myymälän. Helsingin Pohjoisesplanadin liike avasi ovensa viime elokuussa. Sitä ennen Balmuir teki b-to-b-kauppaa ja myi maailman maineikkaille tavarataloille, kuten venäläiselle TsUMille ja Libertylle Lontoossa.

Helsingin paraatipaikalla olevaan liikkeen interiööri henkii ylellisyyttä, ja asusteiden materiaaleissa näkyy pellavaa, mohairia, villaa, mutta myös rauskun- ja lohennahkaa.

Palataan ajassa taaksepäin ja Jaarojen Oulujärven mökille. Oli kesä 2007, kun Nokialla ostajana työskennellyt Heidi Jaara suri lapsettomuutta ja mietti, että nyt on korkea aika tehdä sellaista, mistä hän on aina unelmoinut.

Työmatkoilla jo usean vuoden ajan piirrellyt luonnokset alkoivat näytellä isompaa roolia. Heidi Jaaran perheessä ei ollut yrittäjiä, ja ryhtyminen yrittäjäksi oli hänelle valtavan iso hyppy.

Vastuullisuus dna:ssa

Vastuullisuus on kirjoitettu firman dna:han. Perheyrityksen arvot ovat laatu, luotettavuus, joustavuus ja aitous, joista kumpuaa huolenpito, vastuunkantaminen ja inhimillisyys.

– Emme voi tehdä bisnestä muulla tavoin kuin arvojemme mukaisesti, Jaara kertoo.

Jaaran mukaan heidän käyttämänsä raaka-aineet ovat maailman hienoimpia luonnonmateriaaleja ja kaikki alihankkijat ovat perheomisteisia yrityksiä.

Hän puhuu myös markkinoiden parhaasta laatu-hintasuhteesta.

– Näin Nokialla ostotehtävissä työskennellessäni monenlaisia alihankkijoita. Omassa yrityksessä tuotannon eettisyys on yksi kulmakivistä; kaikki alihankkijat ovat perheomisteisia yrityksiä.

Jaarojen Wheslyn Group Oy omistaa Balmuir-tuotemerkin. Yrityksen tuotannosta yli 50 prosenttia tehdään Euroopassa. Esimerkiksi Oulussa ommellaan viitat, eli keepit ja pipoja sekä koristetyynyt,

Heidin mies, Juha Jaara, tuli mukaan perheyritykseen vuonna 2012.

Balmuir laajenee Tukholmaan

Vauhdikas vuosi ei näy yrittäjien kasvoilla, muuten kuin innostuksena ja tekemisen palona. Sen sijaan Juha Jaaran puhelin pirisee sitäkin enemmän kesken haastattelun. Balmuir avaa ensimmäisen liikkeensä Ruotsiin Tukholmaan toukokuussa ja sen remontointi on nyt kovassa vauhdissa.

Kun yritys oli viisivuotias vuonna 2012, hommia paiski viisi työntekijää. Viime vuonna yritys tuplasi henkilöstömääränsä edellisvuodesta ja alkuvuoden lukema oli 45 tekijää. Viime tilikaudella tukkumyynnin osuus 6,8 miljoonan euron liikevaihdosta oli 80 prosenttia. Liikevaihto kasvoi 50 prosenttia edellisvuodesta ja sama tavoite on seuraavallekin tilikaudelle.

Balmuir on vienyt tuotteita yli 70 maahan. Yritys tekee vahvaa tulosta.

– Kun yritys kasvaa 1–2 miljoonan liikevaihtoa tekevästä yrityksestä suuremmaksi, mitataan se, kykeneekö yrittäjä kasvamaan. Silloin pitää delegoida vastuuta muille. Tämä mittaa kasvua tuon vaiheen yli: yritys ei voi kasvaa, jos yrittäjä ei kasva. Yritys ei voi myöskään kasvaa, jos työntekijät eivät kasva.

Lue koko juttu toukokuun Yrittäjä-lehdestä

Teksti: Riikka Koskenranta ja Kuva: Aleksi Poutala

Kategoriat: Yrittäjät

Balmuirin Heidi Jaara: ”Nyt on putiikkien ja erikoiskaupan aika”

Yrittäjät uutisarkisto - 5. Toukokuu 2018 - 8:00

– Nyt on putiikkien ja erikoiskaupan aika. En usko kivijalan kuihtumiseen. Ajatuksemme on yhdistää kivijalka ja verkkokauppa. Voimme lähettää varastolta vaikka Tokioon, kertoo Balmuirin perustaja Heidi Jaara Yrittäjä-lehden tuoreessa numerossa.

Luksusasuste- ja sisustusbrändi Balmuir laajeni vähittäiskaupan puolelle viime vuonna avaamalla Ouluun oman myymälän. Helsingin Pohjoisesplanadin liike avasi ovensa viime elokuussa. Sitä ennen Balmuir teki b-to-b-kauppaa ja myi maailman maineikkaille tavarataloille, kuten venäläiselle TsUMille ja Libertylle Lontoossa.

Helsingin paraatipaikalla olevaan liikkeen interiööri henkii ylellisyyttä, ja asusteiden materiaaleissa näkyy pellavaa, mohairia, villaa, mutta myös rauskun- ja lohennahkaa.

Palataan ajassa taaksepäin ja Jaarojen Oulujärven mökille. Oli kesä 2007, kun Nokialla ostajana työskennellyt Heidi Jaara suri lapsettomuutta ja mietti, että nyt on korkea aika tehdä sellaista, mistä hän on aina unelmoinut.

Työmatkoilla jo usean vuoden ajan piirrellyt luonnokset alkoivat näytellä isompaa roolia. Heidi Jaaran perheessä ei ollut yrittäjiä, ja ryhtyminen yrittäjäksi oli hänelle valtavan iso hyppy.

Vastuullisuus dna:ssa

Vastuullisuus on kirjoitettu firman dna:han. Perheyrityksen arvot ovat laatu, luotettavuus, joustavuus ja aitous, joista kumpuaa huolenpito, vastuunkantaminen ja inhimillisyys.

– Emme voi tehdä bisnestä muulla tavoin kuin arvojemme mukaisesti, Jaara kertoo.

Jaaran mukaan heidän käyttämänsä raaka-aineet ovat maailman hienoimpia luonnonmateriaaleja ja kaikki alihankkijat ovat perheomisteisia yrityksiä.

Hän puhuu myös markkinoiden parhaasta laatu-hintasuhteesta.

– Näin Nokialla ostotehtävissä työskennellessäni monenlaisia alihankkijoita. Omassa yrityksessä tuotannon eettisyys on yksi kulmakivistä; kaikki alihankkijat ovat perheomisteisia yrityksiä.

Jaarojen Wheslyn Group Oy omistaa Balmuir-tuotemerkin. Yrityksen tuotannosta yli 50 prosenttia tehdään Euroopassa. Esimerkiksi Oulussa ommellaan viitat, eli keepit ja pipoja sekä koristetyynyt,

Heidin mies, Juha Jaara, tuli mukaan perheyritykseen vuonna 2012.

Balmuir laajenee Tukholmaan

Vauhdikas vuosi ei näy yrittäjien kasvoilla, muuten kuin innostuksena ja tekemisen palona. Sen sijaan Juha Jaaran puhelin pirisee sitäkin enemmän kesken haastattelun. Balmuir avaa ensimmäisen liikkeensä Ruotsiin Tukholmaan toukokuussa ja sen remontointi on nyt kovassa vauhdissa.

Kun yritys oli viisivuotias vuonna 2012, hommia paiski viisi työntekijää. Viime vuonna yritys tuplasi henkilöstömääränsä edellisvuodesta ja alkuvuoden lukema oli 45 tekijää. Viime tilikaudella tukkumyynnin osuus 6,8 miljoonan euron liikevaihdosta oli 80 prosenttia. Liikevaihto kasvoi 50 prosenttia edellisvuodesta ja sama tavoite on seuraavallekin tilikaudelle.

Balmuir on vienyt tuotteita yli 70 maahan. Yritys tekee vahvaa tulosta.

– Kun yritys kasvaa 1–2 miljoonan liikevaihtoa tekevästä yrityksestä suuremmaksi, mitataan se, kykeneekö yrittäjä kasvamaan. Silloin pitää delegoida vastuuta muille. Tämä mittaa kasvua tuon vaiheen yli: yritys ei voi kasvaa, jos yrittäjä ei kasva. Yritys ei voi myöskään kasvaa, jos työntekijät eivät kasva.

Lue koko juttu toukokuun Yrittäjä-lehdestä

Teksti: Riikka Koskenranta ja Kuva: Aleksi Poutala

Kategoriat: Yrittäjät

Balmuirin Heidi Jaara: ”Nyt on putiikkien ja erikoiskaupan aika”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 5. Toukokuu 2018 - 8:00

– Nyt on putiikkien ja erikoiskaupan aika. En usko kivijalan kuihtumiseen. Ajatuksemme on yhdistää kivijalka ja verkkokauppa. Voimme lähettää varastolta vaikka Tokioon, kertoo Balmuirin perustaja Heidi Jaara Yrittäjä-lehden tuoreessa numerossa.

Luksusasuste- ja sisustusbrändi Balmuir laajeni vähittäiskaupan puolelle viime vuonna avaamalla Ouluun oman myymälän. Helsingin Pohjoisesplanadin liike avasi ovensa viime elokuussa. Sitä ennen Balmuir teki b-to-b-kauppaa ja myi maailman maineikkaille tavarataloille, kuten venäläiselle TsUMille ja Libertylle Lontoossa.

Helsingin paraatipaikalla olevaan liikkeen interiööri henkii ylellisyyttä, ja asusteiden materiaaleissa näkyy pellavaa, mohairia, villaa, mutta myös rauskun- ja lohennahkaa.

Palataan ajassa taaksepäin ja Jaarojen Oulujärven mökille. Oli kesä 2007, kun Nokialla ostajana työskennellyt Heidi Jaara suri lapsettomuutta ja mietti, että nyt on korkea aika tehdä sellaista, mistä hän on aina unelmoinut.

Työmatkoilla jo usean vuoden ajan piirrellyt luonnokset alkoivat näytellä isompaa roolia. Heidi Jaaran perheessä ei ollut yrittäjiä, ja ryhtyminen yrittäjäksi oli hänelle valtavan iso hyppy.

Vastuullisuus dna:ssa

Vastuullisuus on kirjoitettu firman dna:han. Perheyrityksen arvot ovat laatu, luotettavuus, joustavuus ja aitous, joista kumpuaa huolenpito, vastuunkantaminen ja inhimillisyys.

– Emme voi tehdä bisnestä muulla tavoin kuin arvojemme mukaisesti, Jaara kertoo.

Jaaran mukaan heidän käyttämänsä raaka-aineet ovat maailman hienoimpia luonnonmateriaaleja ja kaikki alihankkijat ovat perheomisteisia yrityksiä.

Hän puhuu myös markkinoiden parhaasta laatu-hintasuhteesta.

– Näin Nokialla ostotehtävissä työskennellessäni monenlaisia alihankkijoita. Omassa yrityksessä tuotannon eettisyys on yksi kulmakivistä; kaikki alihankkijat ovat perheomisteisia yrityksiä.

Jaarojen Wheslyn Group Oy omistaa Balmuir-tuotemerkin. Yrityksen tuotannosta yli 50 prosenttia tehdään Euroopassa. Esimerkiksi Oulussa ommellaan viitat, eli keepit ja pipoja sekä koristetyynyt,

Heidin mies, Juha Jaara, tuli mukaan perheyritykseen vuonna 2012.

Balmuir laajenee Tukholmaan

Vauhdikas vuosi ei näy yrittäjien kasvoilla, muuten kuin innostuksena ja tekemisen palona. Sen sijaan Juha Jaaran puhelin pirisee sitäkin enemmän kesken haastattelun. Balmuir avaa ensimmäisen liikkeensä Ruotsiin Tukholmaan toukokuussa ja sen remontointi on nyt kovassa vauhdissa.

Kun yritys oli viisivuotias vuonna 2012, hommia paiski viisi työntekijää. Viime vuonna yritys tuplasi henkilöstömääränsä edellisvuodesta ja alkuvuoden lukema oli 45 tekijää. Viime tilikaudella tukkumyynnin osuus 6,8 miljoonan euron liikevaihdosta oli 80 prosenttia. Liikevaihto kasvoi 50 prosenttia edellisvuodesta ja sama tavoite on seuraavallekin tilikaudelle.

Balmuir on vienyt tuotteita yli 70 maahan. Yritys tekee vahvaa tulosta.

– Kun yritys kasvaa 1–2 miljoonan liikevaihtoa tekevästä yrityksestä suuremmaksi, mitataan se, kykeneekö yrittäjä kasvamaan. Silloin pitää delegoida vastuuta muille. Tämä mittaa kasvua tuon vaiheen yli: yritys ei voi kasvaa, jos yrittäjä ei kasva. Yritys ei voi myöskään kasvaa, jos työntekijät eivät kasva.

Lue koko juttu toukokuun Yrittäjä-lehdestä

Teksti: Riikka Koskenranta ja Kuva: Aleksi Poutala

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko järjestänyt työntekijöillesi työterveyshuollon? Entä itsellesi?

Yrittäjät tiedotteet - 4. Toukokuu 2018 - 17:00

Vielä puolenkymmentä vuotta sitten tilanne oli huonompi. Suomen Yrittäjien vuonna 2012 teettämän työterveyskyselyn mukaan yksinyrittäjistä vain 18 prosenttia oli järjestänyt itselleen työterveyshuollon.

Nyt alkuvuodesta 2018 tehdyn Yrittäjägallupin mukaan 28 prosenttia yksinyrittäjistä on järjestänyt työterveyshuollon yksityisen palveluntarjoajan ja 18 prosenttia julkisen terveydenhuollon kautta eli lähes puolet on hoitanut asian.

– Yksinyrittäjien 46 prosenttia on selvästi enemmän kuin aiemmissa kyselyissä eli kehityssuunta näyttää hyvältä tämän perusteella, kommentoi Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén gallupin tulosta.

Toki 52 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa ja pari prosenttia ei osannut sanoa asiasta mitään.

Yrittäjägallupiin haastateltiin 1015 yrityksen edustajaa, joista 439 on yksinyrittäjiä. Tutkimuksen teki Kantar TNS.

Lain mukaan yrittäjän ei ole pakko järjestää työterveyshuoltoa itselleen, työntekijöille se sen sijaan on järjestettävä.

82 prosenttia mikroyrityksistä järjestänyt asian

82 prosenttia 2–9 työntekijän mikroyrityksistä on järjestänyt työterveyshuollon. Vajaa viidennes niistä (17 prosenttia) ei ole sitä tehnyt.

–Tulos on ihan hyvällä tasolla. Tuossa 17 prosentissa on aiempien selvitystemme perusteella monenlaisia syitä taustalla. Työnantajuus voi olla satunnaista, ei tiedetä, että pitää järjestää työterveyshuolto tai ei ole saatu kunnollisia tarjouksia ja julkisella puolella on pitkät jonot, Harri Héllsten listaa syitä.

Héllstenin mukaan yksittäiset pienet yritykset eivät ole välttämättä kiinnostavia yksityisten palveluntarjoajien näkökulmasta. Siksi tarjouksia ei aina edes anneta.

Työntekijän terveydenhuolto voi olla myös järjestetty toisaalla tai työnantajan toimesta muuten kuin työterveyshuollossa.

Yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä 99 prosenttia on Yrittäjägallupin mukaan hoitanut työterveyshuollon pykälien mukaan.

Yhteisiä puitesopimuksia

Yrittäjäjärjestö on yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa neuvotellut eri puolilla maata työterveyshuollon puitesopimuksia. Ne helpottavat palveluihin hakeutumista ilman sopimusneuvottelujen tarvetta.

Viime syksynä puitesopimukset otettiin käyttöön muun muassa Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan Yrittäjissä.

Sen jälkeen sopimuksia on tehty tai tehdään muun muassa Kainuun, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Helsingin ja Lapin Yrittäjissä sekä toimialajärjestöistä Koneyrittäjien liitossa SKAL Itä-Suomessa.

– Kyllä nämä puitesopimukset ovat herättänyt kiinnostusta. Sopimuksia on tehty jonkin verran ja entisiä sopimuksia päivitetty, kertoo Uudenmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Petri Ovaska.

– Yrittäjiä kiinnostaa tietenkin, että saako tätä kautta halvemmalla. Kohtuullisen hinnan lisäksi puitesopimuksen suuri hyöty on se, että yrittäjän selusta on turvattu meidän avullamme, Petri Ovaska sanoo.

Puitesopimukset on katsottu yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa, jolloin palvelut täyttävät kriteerit, joilla yrittäjä saa Kelan ja vakuutusyhtiön korvaukset sekä verovähennykset.

– Tämä on kuin lisäselkäranka yksinyrittäjällekin, Ovaska kuvailee.

Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista noin 60 prosenttia ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palveluista ja noin 50 prosenttia vapaaehtoisista palveluista. Kustannusten ja Kelan korvausten erotuksen voi vähentää verotuksessa.

Mitä sanoo laki?

Työnantajan pitää järjestää työsuhteessa oleville työntekijöilleen työterveyshuolto. Työnantaja voi lisäksi halutessaan järjestää työntekijöille työterveyshuollon yhteydessä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palveluita, sekä muita sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluita.

Työterveyshuollolla tarkoitetaan toimintaa, jolla edistetään työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä sekä työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä.

Työterveyshuollolla edistetään myös työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työyhteisön toimintaa.

Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa laadittu kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma, kuinka työterveyshuolto järjestetään.

Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta yhdessä toisten työnantajien kanssa. Kunnan terveyskeskuksen on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille. Myös yrittäjä voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon, ja saada palvelumaksuista korvausta Kelasta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lisää aiheesta Yrittäjän ABC:ssä ja esimerkiksi Uudenmaan Yrittäjien sivuilla

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko järjestänyt työntekijöillesi työterveyshuollon? Entä itsellesi?

Yrittäjät uutisarkisto - 4. Toukokuu 2018 - 17:00

Vielä puolenkymmentä vuotta sitten tilanne oli huonompi. Suomen Yrittäjien vuonna 2012 teettämän työterveyskyselyn mukaan yksinyrittäjistä vain 18 prosenttia oli järjestänyt itselleen työterveyshuollon.

Nyt alkuvuodesta 2018 tehdyn Yrittäjägallupin mukaan 28 prosenttia yksinyrittäjistä on järjestänyt työterveyshuollon yksityisen palveluntarjoajan ja 18 prosenttia julkisen terveydenhuollon kautta eli lähes puolet on hoitanut asian.

– Yksinyrittäjien 46 prosenttia on selvästi enemmän kuin aiemmissa kyselyissä eli kehityssuunta näyttää hyvältä tämän perusteella, kommentoi Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén gallupin tulosta.

Toki 52 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa ja pari prosenttia ei osannut sanoa asiasta mitään.

Yrittäjägallupiin haastateltiin 1015 yrityksen edustajaa, joista 439 on yksinyrittäjiä. Tutkimuksen teki Kantar TNS.

Lain mukaan yrittäjän ei ole pakko järjestää työterveyshuoltoa itselleen, työntekijöille se sen sijaan on järjestettävä.

82 prosenttia mikroyrityksistä järjestänyt asian

82 prosenttia 2–9 työntekijän mikroyrityksistä on järjestänyt työterveyshuollon. Vajaa viidennes niistä (17 prosenttia) ei ole sitä tehnyt.

–Tulos on ihan hyvällä tasolla. Tuossa 17 prosentissa on aiempien selvitystemme perusteella monenlaisia syitä taustalla. Työnantajuus voi olla satunnaista, ei tiedetä, että pitää järjestää työterveyshuolto tai ei ole saatu kunnollisia tarjouksia ja julkisella puolella on pitkät jonot, Harri Héllsten listaa syitä.

Héllstenin mukaan yksittäiset pienet yritykset eivät ole välttämättä kiinnostavia yksityisten palveluntarjoajien näkökulmasta. Siksi tarjouksia ei aina edes anneta.

Työntekijän terveydenhuolto voi olla myös järjestetty toisaalla tai työnantajan toimesta muuten kuin työterveyshuollossa.

Yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä 99 prosenttia on Yrittäjägallupin mukaan hoitanut työterveyshuollon pykälien mukaan.

Yhteisiä puitesopimuksia

Yrittäjäjärjestö on yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa neuvotellut eri puolilla maata työterveyshuollon puitesopimuksia. Ne helpottavat palveluihin hakeutumista ilman sopimusneuvottelujen tarvetta.

Viime syksynä puitesopimukset otettiin käyttöön muun muassa Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan Yrittäjissä.

Sen jälkeen sopimuksia on tehty tai tehdään muun muassa Kainuun, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Helsingin ja Lapin Yrittäjissä sekä toimialajärjestöistä Koneyrittäjien liitossa SKAL Itä-Suomessa.

– Kyllä nämä puitesopimukset ovat herättänyt kiinnostusta. Sopimuksia on tehty jonkin verran ja entisiä sopimuksia päivitetty, kertoo Uudenmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Petri Ovaska.

– Yrittäjiä kiinnostaa tietenkin, että saako tätä kautta halvemmalla. Kohtuullisen hinnan lisäksi puitesopimuksen suuri hyöty on se, että yrittäjän selusta on turvattu meidän avullamme, Petri Ovaska sanoo.

Puitesopimukset on katsottu yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa, jolloin palvelut täyttävät kriteerit, joilla yrittäjä saa Kelan ja vakuutusyhtiön korvaukset sekä verovähennykset.

– Tämä on kuin lisäselkäranka yksinyrittäjällekin, Ovaska kuvailee.

Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista noin 60 prosenttia ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palveluista ja noin 50 prosenttia vapaaehtoisista palveluista. Kustannusten ja Kelan korvausten erotuksen voi vähentää verotuksessa.

Mitä sanoo laki?

Työnantajan pitää järjestää työsuhteessa oleville työntekijöilleen työterveyshuolto. Työnantaja voi lisäksi halutessaan järjestää työntekijöille työterveyshuollon yhteydessä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palveluita, sekä muita sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluita.

Työterveyshuollolla tarkoitetaan toimintaa, jolla edistetään työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä sekä työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä.

Työterveyshuollolla edistetään myös työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työyhteisön toimintaa.

Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa laadittu kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma, kuinka työterveyshuolto järjestetään.

Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta yhdessä toisten työnantajien kanssa. Kunnan terveyskeskuksen on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille. Myös yrittäjä voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon, ja saada palvelumaksuista korvausta Kelasta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lisää aiheesta Yrittäjän ABC:ssä ja esimerkiksi Uudenmaan Yrittäjien sivuilla

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko järjestänyt työntekijöillesi työterveyshuollon? Entä itsellesi?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 4. Toukokuu 2018 - 17:00

Vielä puolenkymmentä vuotta sitten tilanne oli huonompi. Suomen Yrittäjien vuonna 2012 teettämän työterveyskyselyn mukaan yksinyrittäjistä vain 18 prosenttia oli järjestänyt itselleen työterveyshuollon.

Nyt alkuvuodesta 2018 tehdyn Yrittäjägallupin mukaan 28 prosenttia yksinyrittäjistä on järjestänyt työterveyshuollon yksityisen palveluntarjoajan ja 18 prosenttia julkisen terveydenhuollon kautta eli lähes puolet on hoitanut asian.

– Yksinyrittäjien 46 prosenttia on selvästi enemmän kuin aiemmissa kyselyissä eli kehityssuunta näyttää hyvältä tämän perusteella, kommentoi Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén gallupin tulosta.

Toki 52 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa ja pari prosenttia ei osannut sanoa asiasta mitään.

Yrittäjägallupiin haastateltiin 1015 yrityksen edustajaa, joista 439 on yksinyrittäjiä. Tutkimuksen teki Kantar TNS.

Lain mukaan yrittäjän ei ole pakko järjestää työterveyshuoltoa itselleen, työntekijöille se sen sijaan on järjestettävä.

82 prosenttia mikroyrityksistä järjestänyt asian

82 prosenttia 2–9 työntekijän mikroyrityksistä on järjestänyt työterveyshuollon. Vajaa viidennes niistä (17 prosenttia) ei ole sitä tehnyt.

–Tulos on ihan hyvällä tasolla. Tuossa 17 prosentissa on aiempien selvitystemme perusteella monenlaisia syitä taustalla. Työnantajuus voi olla satunnaista, ei tiedetä, että pitää järjestää työterveyshuolto tai ei ole saatu kunnollisia tarjouksia ja julkisella puolella on pitkät jonot, Harri Héllsten listaa syitä.

Héllstenin mukaan yksittäiset pienet yritykset eivät ole välttämättä kiinnostavia yksityisten palveluntarjoajien näkökulmasta. Siksi tarjouksia ei aina edes anneta.

Työntekijän terveydenhuolto voi olla myös järjestetty toisaalla tai työnantajan toimesta muuten kuin työterveyshuollossa.

Yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä 99 prosenttia on Yrittäjägallupin mukaan hoitanut työterveyshuollon pykälien mukaan.

Yhteisiä puitesopimuksia

Yrittäjäjärjestö on yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa neuvotellut eri puolilla maata työterveyshuollon puitesopimuksia. Ne helpottavat palveluihin hakeutumista ilman sopimusneuvottelujen tarvetta.

Viime syksynä puitesopimukset otettiin käyttöön muun muassa Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan Yrittäjissä.

Sen jälkeen sopimuksia on tehty tai tehdään muun muassa Kainuun, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Helsingin ja Lapin Yrittäjissä sekä toimialajärjestöistä Koneyrittäjien liitossa SKAL Itä-Suomessa.

– Kyllä nämä puitesopimukset ovat herättänyt kiinnostusta. Sopimuksia on tehty jonkin verran ja entisiä sopimuksia päivitetty, kertoo Uudenmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Petri Ovaska.

– Yrittäjiä kiinnostaa tietenkin, että saako tätä kautta halvemmalla. Kohtuullisen hinnan lisäksi puitesopimuksen suuri hyöty on se, että yrittäjän selusta on turvattu meidän avullamme, Petri Ovaska sanoo.

Puitesopimukset on katsottu yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa, jolloin palvelut täyttävät kriteerit, joilla yrittäjä saa Kelan ja vakuutusyhtiön korvaukset sekä verovähennykset.

– Tämä on kuin lisäselkäranka yksinyrittäjällekin, Ovaska kuvailee.

Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista noin 60 prosenttia ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palveluista ja noin 50 prosenttia vapaaehtoisista palveluista. Kustannusten ja Kelan korvausten erotuksen voi vähentää verotuksessa.

Mitä sanoo laki?

Työnantajan pitää järjestää työsuhteessa oleville työntekijöilleen työterveyshuolto. Työnantaja voi lisäksi halutessaan järjestää työntekijöille työterveyshuollon yhteydessä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palveluita, sekä muita sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluita.

Työterveyshuollolla tarkoitetaan toimintaa, jolla edistetään työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä sekä työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä.

Työterveyshuollolla edistetään myös työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työyhteisön toimintaa.

Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa laadittu kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma, kuinka työterveyshuolto järjestetään.

Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta yhdessä toisten työnantajien kanssa. Kunnan terveyskeskuksen on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille. Myös yrittäjä voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon, ja saada palvelumaksuista korvausta Kelasta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Lisää aiheesta Yrittäjän ABC:ssä ja esimerkiksi Uudenmaan Yrittäjien sivuilla

Kategoriat: Yrittäjät

Y-foorumi purki yrittäjyyden myyttejä ”Rahan takii vai intohimolla” – Kohtauspaikka yrittäjille ja tutkijoille

Yrittäjät tiedotteet - 4. Toukokuu 2018 - 15:30

Kansanedustaja-yrittäjä Hjallis Harkimo avasi tilaisuuden puheenvuorollaan siitä, miten Suomi saadaan yrittäjyyden kautta kasvuun.

– Hjallis Harkimon puheenvuorossa nousi esiin, että yksi merkittävimmistä yrittäjän taidoista on pitää huoli omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. ”Ideoita ei synny kropassa, joka on väsynyt ja tyhjä” Harkimo tiivisti, Y-kampus Kaupin koulutuspäällikkö Leena Eerola Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo.

TAMKin Y-kampuksen järjestämän tapahtuman paneelissa yrittäjyyden myyttejä purettiin paneelissa teemalla Rahan takii vai intohimolla.

Päivän tavoitteena synnyttää ketteriä kokeiluja ja uusia avauksia

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Y-foorumi tullaan jatkossa järjestämään vuosittain.

– Tavoitteemme on, että päivän aikana syntyy uusia avauksia, ja mahdollisesti uusia ketteriä kokeiluja. Yksi tavoite on purkaa yrittäjyyteen liittyviä myyttejä tutkijoiden ja yrittäjien keskuudessa. Myytti ’Rahan takii vai intohimolla’ oli meillä paneelin aiheena, Eerola kertoi.

Yrittäjät voivat hyötyä tutkimustiedosta ja yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa, esimerkiksi opinnäytteissä.

– Y-kampus toimii yhteyspaikkana, jossa pyrimme kohtauttamaan tutkijoita ja alueen yrittäjiä sekä opiskelijoita. Tunnemme tutkijaryhmiä, joten pystymme linkkaamaan yhteen oikeat ihmiset. Enenevässä määrin yritykset ja myös tutkijat haluavat tehdä puolin ja toisin yhteistyötä.

Eerolan mukaan soveltavan tutkimuksen tuottamisessa yrittäjien haasteisiin on suuri hyötyarvo.

Päivän aikana esillä olleita yrittäjyystutkimuksien teemoja ovat muun muassa Yrittäjyys ja tunteet sekä Yrittäjän myynti ja markkinointi. Näistä ja muistakin aiheista on tutkimustietoa iltapäivän teemakeskusteluissa.

Suomen Yrittäjät palkitsi Tampereen ammattikorkeakoulun y-kampuksen viime vuonna parhaasta ammattikorkeakoulujen yrittäjyystoiminnosta.

Tilaisuus keräsi noin 80 osallistujaa Tampereelle.

Lisätietoja y-kampus.fi

Kuva: Aino Siiroinen

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Y-foorumi purki yrittäjyyden myyttejä ”Rahan takii vai intohimolla” – Kohtauspaikka yrittäjille ja tutkijoille

Yrittäjät uutisarkisto - 4. Toukokuu 2018 - 15:30

Kansanedustaja-yrittäjä Hjallis Harkimo avasi tilaisuuden puheenvuorollaan siitä, miten Suomi saadaan yrittäjyyden kautta kasvuun.

– Hjallis Harkimon puheenvuorossa nousi esiin, että yksi merkittävimmistä yrittäjän taidoista on pitää huoli omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. ”Ideoita ei synny kropassa, joka on väsynyt ja tyhjä” Harkimo tiivisti, Y-kampus Kaupin koulutuspäällikkö Leena Eerola Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo.

TAMKin Y-kampuksen järjestämän tapahtuman paneelissa yrittäjyyden myyttejä purettiin paneelissa teemalla Rahan takii vai intohimolla.

Päivän tavoitteena synnyttää ketteriä kokeiluja ja uusia avauksia

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Y-foorumi tullaan jatkossa järjestämään vuosittain.

– Tavoitteemme on, että päivän aikana syntyy uusia avauksia, ja mahdollisesti uusia ketteriä kokeiluja. Yksi tavoite on purkaa yrittäjyyteen liittyviä myyttejä tutkijoiden ja yrittäjien keskuudessa. Myytti ’Rahan takii vai intohimolla’ oli meillä paneelin aiheena, Eerola kertoi.

Yrittäjät voivat hyötyä tutkimustiedosta ja yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa, esimerkiksi opinnäytteissä.

– Y-kampus toimii yhteyspaikkana, jossa pyrimme kohtauttamaan tutkijoita ja alueen yrittäjiä sekä opiskelijoita. Tunnemme tutkijaryhmiä, joten pystymme linkkaamaan yhteen oikeat ihmiset. Enenevässä määrin yritykset ja myös tutkijat haluavat tehdä puolin ja toisin yhteistyötä.

Eerolan mukaan soveltavan tutkimuksen tuottamisessa yrittäjien haasteisiin on suuri hyötyarvo.

Päivän aikana esillä olleita yrittäjyystutkimuksien teemoja ovat muun muassa Yrittäjyys ja tunteet sekä Yrittäjän myynti ja markkinointi. Näistä ja muistakin aiheista on tutkimustietoa iltapäivän teemakeskusteluissa.

Suomen Yrittäjät palkitsi Tampereen ammattikorkeakoulun y-kampuksen viime vuonna parhaasta ammattikorkeakoulujen yrittäjyystoiminnosta.

Tilaisuus keräsi noin 80 osallistujaa Tampereelle.

Lisätietoja y-kampus.fi

Kuva: Aino Siiroinen

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Y-foorumi purki yrittäjyyden myyttejä ”Rahan takii vai intohimolla” – Kohtauspaikka yrittäjille ja tutkijoille

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 4. Toukokuu 2018 - 15:30

Kansanedustaja-yrittäjä Hjallis Harkimo avasi tilaisuuden puheenvuorollaan siitä, miten Suomi saadaan yrittäjyyden kautta kasvuun.

– Hjallis Harkimon puheenvuorossa nousi esiin, että yksi merkittävimmistä yrittäjän taidoista on pitää huoli omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. ”Ideoita ei synny kropassa, joka on väsynyt ja tyhjä” Harkimo tiivisti, Y-kampus Kaupin koulutuspäällikkö Leena Eerola Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo.

TAMKin Y-kampuksen järjestämän tapahtuman paneelissa yrittäjyyden myyttejä purettiin paneelissa teemalla Rahan takii vai intohimolla.

Päivän tavoitteena synnyttää ketteriä kokeiluja ja uusia avauksia

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Y-foorumi tullaan jatkossa järjestämään vuosittain.

– Tavoitteemme on, että päivän aikana syntyy uusia avauksia, ja mahdollisesti uusia ketteriä kokeiluja. Yksi tavoite on purkaa yrittäjyyteen liittyviä myyttejä tutkijoiden ja yrittäjien keskuudessa. Myytti ’Rahan takii vai intohimolla’ oli meillä paneelin aiheena, Eerola kertoi.

Yrittäjät voivat hyötyä tutkimustiedosta ja yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa, esimerkiksi opinnäytteissä.

– Y-kampus toimii yhteyspaikkana, jossa pyrimme kohtauttamaan tutkijoita ja alueen yrittäjiä sekä opiskelijoita. Tunnemme tutkijaryhmiä, joten pystymme linkkaamaan yhteen oikeat ihmiset. Enenevässä määrin yritykset ja myös tutkijat haluavat tehdä puolin ja toisin yhteistyötä.

Eerolan mukaan soveltavan tutkimuksen tuottamisessa yrittäjien haasteisiin on suuri hyötyarvo.

Päivän aikana esillä olleita yrittäjyystutkimuksien teemoja ovat muun muassa Yrittäjyys ja tunteet sekä Yrittäjän myynti ja markkinointi. Näistä ja muistakin aiheista on tutkimustietoa iltapäivän teemakeskusteluissa.

Suomen Yrittäjät palkitsi Tampereen ammattikorkeakoulun y-kampuksen viime vuonna parhaasta ammattikorkeakoulujen yrittäjyystoiminnosta.

Tilaisuus keräsi noin 80 osallistujaa Tampereelle.

Lisätietoja y-kampus.fi

Kuva: Aino Siiroinen

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kesälomien siirto pulpahti pintaan: Yrittäjät toivovat pikaista yhteiskuntavaikutusten arviointia

Yrittäjät tiedotteet - 4. Toukokuu 2018 - 14:23

Matkailutulo kasvaisi kesäkuukausina yhteensä noin 219 miljoonaa euroa. Siirto lisäisi myös matkailuyritysten tarvitseman henkilöstön määrää 1 300 henkilötyövuoden verran.

Keskuskauppakamari ja Suomen yrittäjät tekivät aloitteen valtioneuvoston kansliaan vuonna 2016 kesälomien siirron yhteiskuntavaikutusten arvioinnista. Järjestöt perustelivat silloin aloitettaan sillä, etä ne saavat usein yrityksiltä viestejä tarpeesta siirtää koulujen kesälomia kahdella viikolla eteenpäin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei lähtenyt mukaan aloitteeseen.  Laajempi selvitys Opetushallituksen toimesta on tehty viimeksi reilut 10 vuotta sitten. TEM selvitti nyt siirron vaikutuksia ainoastaan matkailuelinkeinoon.

Koulujen kesäloman siirtämisellä tarkoitetaan erityisesti lainsäädännössä määriteltyä peruskoulun loma-aikoja.  Vaikutukset ulottuisivat koko koulutusjärjestelmään.

Lomien siirto toteutettavissa ensi hallituskaudella

Suomen Yrittäjien koulutusasioiden johtaja Veli-Matti Lampun mukaan nyt kesälomien siirron selvittämiselle on tullut painetta myös koulutusjärjestelmän sisältä. Muun muassa Lukiolaisten liitto puoltaa siirtoa.

– Kesälomien siirrosta pitää käynnistää jo tällä hallituskaudella yhteiskuntavaikutusten arviointi, eli selvittää muun muassa yritysvaikutukset, vaikutukset koulujärjestelmään, sekä kansalaisten suhtautuminen.

Lamppu näkee, että lomien siirto pystyttäisiin toteuttamaan halutessa seuraavalla hallituskaudella.

Kesälomien siirto vaikuttaisi Lampun arvion mukaan jopa kymmeniin lakeihin, esimerkiksi varusmiespalvelukseen ja vuosilomalakiin.

– Koko yhteiskunnan vuosikello siirtyy, mikä kertautuu erilaisina muutoksina yhteiskunnan eri alojen rytmitykseen.

SY:n ja Keskuskauppakamarin vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan puolet elinkeinoelämän järjestöjen valtakunnalliseen kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi, että loma-aikojen siirtämisellä olisi positiivinen vaikutus yritystoiminnalle. Vain kuusi prosenttia yrityksistä koki siirron haitallisena elinkeinoelämälle, mutta 44 prosentilla yrityksistä ei ole kantaa asiaan.

Matkailuala toivonut muutosta pitkään

SY ei ole ottanut kantaa kesälomien siirrolle, mutta suhtautuu siihen myöntyväisesti, jos sen vaikutukset yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle ovat selkeästi myönteisiä.

– Hyvä asia on, että OAJ näyttää tulleen tässä asiassa vastaan.

Matkailualan yritykset ovat pitkään esittäneet, että koulujen kesälomien alkamisaikaa tulisi myöhentää Suomessa lähemmäksi yleistä eurooppalaista lomakautta. Siirto pidentäisi matkailukautta.

– Matkailuala sinällään on painava peruste kesälomien siirtämiselle. Mutta koko yrittäjäkunnan kannalta pitäisi selvittää, olisiko tällä vaikutuksia ulkomaankauppaan, vaikutukset kaiken kaikkiaan eurooppalaiseen viitekehitykseen sekä arvioida haitat.

Lampun mukaan pitää arvioida myös työvoiman saatavuus lomakautena.

– Jos elokuu on se kesäkuukausi, pystymmekö saavuttamaan samanaikaisesti lasten lomailun ja työvoiman turvaamisen. Tämä ei ole yksiselitteistä. Lomakausien jaksottaminen muuttuisi.  

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen toteutti WSP Finland Oy. Sen mukaan matkailutulo kasvaisi näin vuositasolla 2,5 ja kesäkuukausina 9,3 prosenttia, ja henkilöstön määrä 1,6 prosenttia.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kesälomien siirto pulpahti pintaan: Yrittäjät toivovat pikaista yhteiskuntavaikutusten arviointia

Yrittäjät uutisarkisto - 4. Toukokuu 2018 - 14:23

Matkailutulo kasvaisi kesäkuukausina yhteensä noin 219 miljoonaa euroa. Siirto lisäisi myös matkailuyritysten tarvitseman henkilöstön määrää 1 300 henkilötyövuoden verran.

Keskuskauppakamari ja Suomen yrittäjät tekivät aloitteen valtioneuvoston kansliaan vuonna 2016 kesälomien siirron yhteiskuntavaikutusten arvioinnista. Järjestöt perustelivat silloin aloitettaan sillä, etä ne saavat usein yrityksiltä viestejä tarpeesta siirtää koulujen kesälomia kahdella viikolla eteenpäin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei lähtenyt mukaan aloitteeseen.  Laajempi selvitys Opetushallituksen toimesta on tehty viimeksi reilut 10 vuotta sitten. TEM selvitti nyt siirron vaikutuksia ainoastaan matkailuelinkeinoon.

Koulujen kesäloman siirtämisellä tarkoitetaan erityisesti lainsäädännössä määriteltyä peruskoulun loma-aikoja.  Vaikutukset ulottuisivat koko koulutusjärjestelmään.

Lomien siirto toteutettavissa ensi hallituskaudella

Suomen Yrittäjien koulutusasioiden johtaja Veli-Matti Lampun mukaan nyt kesälomien siirron selvittämiselle on tullut painetta myös koulutusjärjestelmän sisältä. Muun muassa Lukiolaisten liitto puoltaa siirtoa.

– Kesälomien siirrosta pitää käynnistää jo tällä hallituskaudella yhteiskuntavaikutusten arviointi, eli selvittää muun muassa yritysvaikutukset, vaikutukset koulujärjestelmään, sekä kansalaisten suhtautuminen.

Lamppu näkee, että lomien siirto pystyttäisiin toteuttamaan halutessa seuraavalla hallituskaudella.

Kesälomien siirto vaikuttaisi Lampun arvion mukaan jopa kymmeniin lakeihin, esimerkiksi varusmiespalvelukseen ja vuosilomalakiin.

– Koko yhteiskunnan vuosikello siirtyy, mikä kertautuu erilaisina muutoksina yhteiskunnan eri alojen rytmitykseen.

SY:n ja Keskuskauppakamarin vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan puolet elinkeinoelämän järjestöjen valtakunnalliseen kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi, että loma-aikojen siirtämisellä olisi positiivinen vaikutus yritystoiminnalle. Vain kuusi prosenttia yrityksistä koki siirron haitallisena elinkeinoelämälle, mutta 44 prosentilla yrityksistä ei ole kantaa asiaan.

Matkailuala toivonut muutosta pitkään

SY ei ole ottanut kantaa kesälomien siirrolle, mutta suhtautuu siihen myöntyväisesti, jos sen vaikutukset yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle ovat selkeästi myönteisiä.

– Hyvä asia on, että OAJ näyttää tulleen tässä asiassa vastaan.

Matkailualan yritykset ovat pitkään esittäneet, että koulujen kesälomien alkamisaikaa tulisi myöhentää Suomessa lähemmäksi yleistä eurooppalaista lomakautta. Siirto pidentäisi matkailukautta.

– Matkailuala sinällään on painava peruste kesälomien siirtämiselle. Mutta koko yrittäjäkunnan kannalta pitäisi selvittää, olisiko tällä vaikutuksia ulkomaankauppaan, vaikutukset kaiken kaikkiaan eurooppalaiseen viitekehitykseen sekä arvioida haitat.

Lampun mukaan pitää arvioida myös työvoiman saatavuus lomakautena.

– Jos elokuu on se kesäkuukausi, pystymmekö saavuttamaan samanaikaisesti lasten lomailun ja työvoiman turvaamisen. Tämä ei ole yksiselitteistä. Lomakausien jaksottaminen muuttuisi.  

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen toteutti WSP Finland Oy. Sen mukaan matkailutulo kasvaisi näin vuositasolla 2,5 ja kesäkuukausina 9,3 prosenttia, ja henkilöstön määrä 1,6 prosenttia.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä