Yrittäjät

Palkkaatko kesätyöntekijöitä - älä myöhästy, vilkkain hakukausi alkaa pian

Yrittäjät tiedotteet - 29. Joulukuu 2017 - 17:15

Aiotko palkata ensi suveksi kesätyöntekijöitä? Vilkkain hakukausi käynnistyy jo ensi viikolla!

Perjantaisen Tekniikka&Talouden mukaan ensimmäiset kesätyöpaikkojen haastattelut on käyty jo marraskuussa tai joulukuussa. Kesätyöpaikkailmoitusten vilkkaimmat kuukaudet ovat tammikuu ja helmikuu.

– Tammikuu on jo hyvin aktiivista aikaa kesätöiden suhteen, joten osa yrityksistä on jo hieman aikaisemmin liikkeellä. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta joulukuun ilmoituksia tuntuisi olevan hieman aiempia vuosia enemmän, kertoo Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa lehden haastattelussa.

Verkon työpaikkailmoituspalvelu Monsterin maajohtaja Mika Kiiskisen mukaan henkilöstöpalveluyritykset ovat mukana kesätyöpaikkahauissa aiempaa voimakkaammin.

Lähde: Tekniikka&Talous

Lue lisää: Nuorten työllistämisestä palkittu yrittäjä: Jokainen työkokemus on arvokas

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Palkkaatko kesätyöntekijöitä - älä myöhästy, vilkkain hakukausi alkaa pian

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Joulukuu 2017 - 17:15

Aiotko palkata ensi suveksi kesätyöntekijöitä? Vilkkain hakukausi käynnistyy jo ensi viikolla!

Perjantaisen Tekniikka&Talouden mukaan ensimmäiset kesätyöpaikkojen haastattelut on käyty jo marraskuussa tai joulukuussa. Kesätyöpaikkailmoitusten vilkkaimmat kuukaudet ovat tammikuu ja helmikuu.

– Tammikuu on jo hyvin aktiivista aikaa kesätöiden suhteen, joten osa yrityksistä on jo hieman aikaisemmin liikkeellä. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta joulukuun ilmoituksia tuntuisi olevan hieman aiempia vuosia enemmän, kertoo Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa lehden haastattelussa.

Verkon työpaikkailmoituspalvelu Monsterin maajohtaja Mika Kiiskisen mukaan henkilöstöpalveluyritykset ovat mukana kesätyöpaikkahauissa aiempaa voimakkaammin.

Lähde: Tekniikka&Talous

Lue lisää: Nuorten työllistämisestä palkittu yrittäjä: Jokainen työkokemus on arvokas

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Palkkaatko kesätyöntekijöitä - älä myöhästy, vilkkain hakukausi alkaa pian

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Joulukuu 2017 - 17:15

Aiotko palkata ensi suveksi kesätyöntekijöitä? Vilkkain hakukausi käynnistyy jo ensi viikolla!

Perjantaisen Tekniikka&Talouden mukaan ensimmäiset kesätyöpaikkojen haastattelut on käyty jo marraskuussa tai joulukuussa. Kesätyöpaikkailmoitusten vilkkaimmat kuukaudet ovat tammikuu ja helmikuu.

– Tammikuu on jo hyvin aktiivista aikaa kesätöiden suhteen, joten osa yrityksistä on jo hieman aikaisemmin liikkeellä. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta joulukuun ilmoituksia tuntuisi olevan hieman aiempia vuosia enemmän, kertoo Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa lehden haastattelussa.

Verkon työpaikkailmoituspalvelu Monsterin maajohtaja Mika Kiiskisen mukaan henkilöstöpalveluyritykset ovat mukana kesätyöpaikkahauissa aiempaa voimakkaammin.

Lähde: Tekniikka&Talous

Lue lisää: Nuorten työllistämisestä palkittu yrittäjä: Jokainen työkokemus on arvokas

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Tee nettitesti: Oletko digikypsä vai putositko kelkasta?

Yrittäjät tiedotteet - 29. Joulukuu 2017 - 15:06

Syksyllä lanseeratussa palvelussa on tällä hetkellä noin sadan yrityksen vastaukset. Testin kehittänyt VTT hakee nyt palveluun lisää yrityksiä, jotta tuloksista saadaan enemmän hyödyllistä tietoa yritysten digikypsyydestä.

– Kyseessä on yrityksen itsearviointityökalu, jonka avulla yritys näkee omalta osaltaan, onko joku kuudesta osa-alueesta edellä tai jäljessä muita, VTT:n erikoistutkija Olli Kuusisto selvittää.

Nettityökalun avulla selvitetään muun muassa sitä, miten organisaation strategia on määritelty, miten digitalisaatio on siinä huomioitu ja miten digitalisaatio on vaikuttanut organisaation tulokseen. Informaatioteknologia on yksi kuudesta osa-alueesta.

Työkalun avulla yritys voi saada tietoa siitä, miten se sijoittuu suhteessa muihin samankokoisiin ja samalla alalla toimiviin yrityksiin.

– Näitä tietoja on mahdollista saada VTT:ltä ottamalla meihin yhteyttä, Kuusisto sanoo. Kaikkien vastanneiden vertailutiedot näkyvät myös julkisessa versiossa.

Yksinyrittäjän kannalta osa kysymyksistä vaatii ajattelun soveltamista, koska kysymykset on rakennettu ensisijaisesti työllistäviä yrityksiä ajatellen. Kuusiston mukaan VTT:ssä on keskusteltu siitä, että testistä tulisi jatkossa oma lyhyempi versio yksinyrittäjille.

– Testin tavoitteena ei välttämättä ole päästä suurimpaan arvoon. Jokaisen yrityksen strategia ja liiketoimintamalli määrittelee, mikä on sen tavoitetaso. Autamme mielellämme yrityksiä analysoimaan tuloksia tarkemmin, Kuusisto jatkaa.

Kuva: VTT

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tee nettitesti: Oletko digikypsä vai putositko kelkasta?

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Joulukuu 2017 - 15:06

Syksyllä lanseeratussa palvelussa on tällä hetkellä noin sadan yrityksen vastaukset. Testin kehittänyt VTT hakee nyt palveluun lisää yrityksiä, jotta tuloksista saadaan enemmän hyödyllistä tietoa yritysten digikypsyydestä.

– Kyseessä on yrityksen itsearviointityökalu, jonka avulla yritys näkee omalta osaltaan, onko joku kuudesta osa-alueesta edellä tai jäljessä muita, VTT:n erikoistutkija Olli Kuusisto selvittää.

Nettityökalun avulla selvitetään muun muassa sitä, miten organisaation strategia on määritelty, miten digitalisaatio on siinä huomioitu ja miten digitalisaatio on vaikuttanut organisaation tulokseen. Informaatioteknologia on yksi kuudesta osa-alueesta.

Työkalun avulla yritys voi saada tietoa siitä, miten se sijoittuu suhteessa muihin samankokoisiin ja samalla alalla toimiviin yrityksiin.

– Näitä tietoja on mahdollista saada VTT:ltä ottamalla meihin yhteyttä, Kuusisto sanoo. Kaikkien vastanneiden vertailutiedot näkyvät myös julkisessa versiossa.

Yksinyrittäjän kannalta osa kysymyksistä vaatii ajattelun soveltamista, koska kysymykset on rakennettu ensisijaisesti työllistäviä yrityksiä ajatellen. Kuusiston mukaan VTT:ssä on keskusteltu siitä, että testistä tulisi jatkossa oma lyhyempi versio yksinyrittäjille.

– Testin tavoitteena ei välttämättä ole päästä suurimpaan arvoon. Jokaisen yrityksen strategia ja liiketoimintamalli määrittelee, mikä on sen tavoitetaso. Autamme mielellämme yrityksiä analysoimaan tuloksia tarkemmin, Kuusisto jatkaa.

Kuva: VTT

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tee nettitesti: Oletko digikypsä vai putositko kelkasta?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Joulukuu 2017 - 15:06

Syksyllä lanseeratussa palvelussa on tällä hetkellä noin sadan yrityksen vastaukset. Testin kehittänyt VTT hakee nyt palveluun lisää yrityksiä, jotta tuloksista saadaan enemmän hyödyllistä tietoa yritysten digikypsyydestä.

– Kyseessä on yrityksen itsearviointityökalu, jonka avulla yritys näkee omalta osaltaan, onko joku kuudesta osa-alueesta edellä tai jäljessä muita, VTT:n erikoistutkija Olli Kuusisto selvittää.

Nettityökalun avulla selvitetään muun muassa sitä, miten organisaation strategia on määritelty, miten digitalisaatio on siinä huomioitu ja miten digitalisaatio on vaikuttanut organisaation tulokseen. Informaatioteknologia on yksi kuudesta osa-alueesta.

Työkalun avulla yritys voi saada tietoa siitä, miten se sijoittuu suhteessa muihin samankokoisiin ja samalla alalla toimiviin yrityksiin.

– Näitä tietoja on mahdollista saada VTT:ltä ottamalla meihin yhteyttä, Kuusisto sanoo. Kaikkien vastanneiden vertailutiedot näkyvät myös julkisessa versiossa.

Yksinyrittäjän kannalta osa kysymyksistä vaatii ajattelun soveltamista, koska kysymykset on rakennettu ensisijaisesti työllistäviä yrityksiä ajatellen. Kuusiston mukaan VTT:ssä on keskusteltu siitä, että testistä tulisi jatkossa oma lyhyempi versio yksinyrittäjille.

– Testin tavoitteena ei välttämättä ole päästä suurimpaan arvoon. Jokaisen yrityksen strategia ja liiketoimintamalli määrittelee, mikä on sen tavoitetaso. Autamme mielellämme yrityksiä analysoimaan tuloksia tarkemmin, Kuusisto jatkaa.

Kuva: VTT

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lapin uusin vetonaula: Tältä näyttää menestyssarjan pohjalta luotu lumihotelli

Yrittäjät tiedotteet - 29. Joulukuu 2017 - 14:00

Kittilän Lainiolle on avattu järjestyksessään 17. jää- ja lumikylä SnowVillage.

Talvisista elementeistä kasattu kokonaisuus koostuu 24 lumihuoneesta, jääkappelista, jääbaarista ja maailman suurimpaan lumi-igluun rakennetusta jääravintolasta.

Tämän vuoden teemana on television hittisarjaksi noussut Game of Thrones.

Paikalle odotetaan talven yli kestävän toimintakauden aikana yli 50 000 kävijää.

− Päivisin kävijöitä on useita satoja. Nyt on kova härdelli päällä, mutta se jatkuu tiiviinä koko kauden, kertoo Lapland Hotels SnowVillagen kohdepäällikkö Jari Porri.

− Nyt joulukuussa on liikkeellä paljon suuria ryhmiä, mutta tammikuussa ryhmien koko pienenee, ja yksilömatkailijoita on enemmän.

Yli 95 prosenttia yöpyjistä ja talven aikana vihityistä hääpareista on ulkomaalaisia.

− Arvioimme, että vihkimisiä on yhteensä noin 40-50 kappaletta, Porri sanoo.

− Toisinaan on häät ovat yllätys, meillä on nähty jopa kosintoja.

"Pitkäjänteisen ja kovan työn tulos"

Lapin matkailu on saanut viime aikoina runsaasti kansainvälistä näkyvyyttä. Joulun alla Lapissa häämatkaillut intialainen kriketin megatähti Virat Kohli julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan, joka toi lappilaisyrittäjälle runsaasti yhteydenottoja.

Myös Game of Thrones -sarjan näyttelijä Emilia Clarke on julkaissut lumisia Lappi-kuvia vierailtuaan Pohjois-Suomessa.

Huippujalkapalloilija Lionel Messinkin uutisoitiin lomailleen Lapissa.

− Mielestäni kaikki on pitkäjänteisen ja kovan työn tulosta. Asiat vain lutviutuvat, kun niiden eteen tehdään pitkään töitä. Suunta näyttää olevan vahvasti kasvujohteinen. Myös tämä talvi näyttää yleisesti ottaen Lapin matkailussa todella hyvältä, Porri summaa Lapin suosiota.

Lue lisää: Intialainen megatähti poseerasi lappilaisyrityksen pipo päässä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lapland Hotels

Kategoriat: Yrittäjät

Lapin uusin vetonaula: Tältä näyttää menestyssarjan pohjalta luotu lumihotelli

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Joulukuu 2017 - 14:00

Kittilän Lainiolle on avattu järjestyksessään 17. jää- ja lumikylä SnowVillage.

Talvisista elementeistä kasattu kokonaisuus koostuu 24 lumihuoneesta, jääkappelista, jääbaarista ja maailman suurimpaan lumi-igluun rakennetusta jääravintolasta.

Tämän vuoden teemana on television hittisarjaksi noussut Game of Thrones.

Paikalle odotetaan talven yli kestävän toimintakauden aikana yli 50 000 kävijää.

− Päivisin kävijöitä on useita satoja. Nyt on kova härdelli päällä, mutta se jatkuu tiiviinä koko kauden, kertoo Lapland Hotels SnowVillagen kohdepäällikkö Jari Porri.

− Nyt joulukuussa on liikkeellä paljon suuria ryhmiä, mutta tammikuussa ryhmien koko pienenee, ja yksilömatkailijoita on enemmän.

Yli 95 prosenttia yöpyjistä ja talven aikana vihityistä hääpareista on ulkomaalaisia.

− Arvioimme, että vihkimisiä on yhteensä noin 40-50 kappaletta, Porri sanoo.

− Toisinaan on häät ovat yllätys, meillä on nähty jopa kosintoja.

"Pitkäjänteisen ja kovan työn tulos"

Lapin matkailu on saanut viime aikoina runsaasti kansainvälistä näkyvyyttä. Joulun alla Lapissa häämatkaillut intialainen kriketin megatähti Virat Kohli julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan, joka toi lappilaisyrittäjälle runsaasti yhteydenottoja.

Myös Game of Thrones -sarjan näyttelijä Emilia Clarke on julkaissut lumisia Lappi-kuvia vierailtuaan Pohjois-Suomessa.

Huippujalkapalloilija Lionel Messinkin uutisoitiin lomailleen Lapissa.

− Mielestäni kaikki on pitkäjänteisen ja kovan työn tulosta. Asiat vain lutviutuvat, kun niiden eteen tehdään pitkään töitä. Suunta näyttää olevan vahvasti kasvujohteinen. Myös tämä talvi näyttää yleisesti ottaen Lapin matkailussa todella hyvältä, Porri summaa Lapin suosiota.

Lue lisää: Intialainen megatähti poseerasi lappilaisyrityksen pipo päässä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lapland Hotels

Kategoriat: Yrittäjät

Lapin uusin vetonaula: Tältä näyttää menestyssarjan pohjalta luotu lumihotelli

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Joulukuu 2017 - 14:00

Kittilän Lainiolle on avattu järjestyksessään 17. jää- ja lumikylä SnowVillage.

Talvisista elementeistä kasattu kokonaisuus koostuu 24 lumihuoneesta, jääkappelista, jääbaarista ja maailman suurimpaan lumi-igluun rakennetusta jääravintolasta.

Tämän vuoden teemana on television hittisarjaksi noussut Game of Thrones.

Paikalle odotetaan talven yli kestävän toimintakauden aikana yli 50 000 kävijää.

− Päivisin kävijöitä on useita satoja. Nyt on kova härdelli päällä, mutta se jatkuu tiiviinä koko kauden, kertoo Lapland Hotels SnowVillagen kohdepäällikkö Jari Porri.

− Nyt joulukuussa on liikkeellä paljon suuria ryhmiä, mutta tammikuussa ryhmien koko pienenee, ja yksilömatkailijoita on enemmän.

Yli 95 prosenttia yöpyjistä ja talven aikana vihityistä hääpareista on ulkomaalaisia.

− Arvioimme, että vihkimisiä on yhteensä noin 40-50 kappaletta, Porri sanoo.

− Toisinaan on häät ovat yllätys, meillä on nähty jopa kosintoja.

"Pitkäjänteisen ja kovan työn tulos"

Lapin matkailu on saanut viime aikoina runsaasti kansainvälistä näkyvyyttä. Joulun alla Lapissa häämatkaillut intialainen kriketin megatähti Virat Kohli julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan, joka toi lappilaisyrittäjälle runsaasti yhteydenottoja.

Myös Game of Thrones -sarjan näyttelijä Emilia Clarke on julkaissut lumisia Lappi-kuvia vierailtuaan Pohjois-Suomessa.

Huippujalkapalloilija Lionel Messinkin uutisoitiin lomailleen Lapissa.

− Mielestäni kaikki on pitkäjänteisen ja kovan työn tulosta. Asiat vain lutviutuvat, kun niiden eteen tehdään pitkään töitä. Suunta näyttää olevan vahvasti kasvujohteinen. Myös tämä talvi näyttää yleisesti ottaen Lapin matkailussa todella hyvältä, Porri summaa Lapin suosiota.

Lue lisää: Intialainen megatähti poseerasi lappilaisyrityksen pipo päässä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lapland Hotels

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä, näin sairauspäivärahan omavastuun lyheneminen tuntuu kukkarossa

Yrittäjät tiedotteet - 29. Joulukuu 2017 - 12:00

Eduskunta hyväksyi joulukuussa hallituksen esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään ja teki asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa.

Lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä Suomen Yrittäjien jäsenestä ei ole hakenut sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman alle neljän päivän kesto, eli oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien vuonna 2016 jäsenistölleen tekemästä kyselystä.

− Työntekijöillä on sairastuessaan käytössään työterveyshuolto ja työpaikan tuki. Sen sijaan yrittäjällä vastaavaa turvaverkkoa ei useinkaan ole. Yrittäjä joutuu myös kantamaan huolta yritystoimintansa jatkumisesta sekä tietysti toimeentulostaan sairastumisestaan huolimatta. Lakimuutos tarkoittaa, että yrittäjä saa Kelan sairauspäivärahaa jo seuraavana päivänä sairastumisen jälkeen, kertoo Anna-Leena Jundell, työeläkeyhtiö Elon kuntoutuspäällikkö.

Elon yrittäjien keskimääräinen YEL-työtulo on noin 22 000 euroa. Ennen lakimuutosta keskimääräistä työtuloa itselleen maksava yrittäjä saa viiden päivän sairastamisajalta arviolta 51 euroa sairauspäivärahaa – eli vain yhden päivän verran. Jos käytössä oli minimityötulo eli 7 645,25 euroa vuonna 2017, summa putoaa 18 euroon samalta ajalta.

Lakimuutoksen myötä esimerkiksi sairastava yrittäjä saa keskityötulolla 204 euroa sairauspäivärahaa viideltä sairaspäivältä ja minimillä puolestaan 72 euroa. Korvausaste nousee näin aiemmasta 12 prosentista noin puoleen työtulosta.

Lue lisää: Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuu yhteen päivään

Lue lisää: "Pienentää kynnystä jäädä töistä pois"

Lue lisää: Mitä saimme yhdessä aikaan pk-yrittäjien puolesta vuonna 2017?

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä, näin sairauspäivärahan omavastuun lyheneminen tuntuu kukkarossa

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Joulukuu 2017 - 12:00

Eduskunta hyväksyi joulukuussa hallituksen esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään ja teki asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa.

Lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä Suomen Yrittäjien jäsenestä ei ole hakenut sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman alle neljän päivän kesto, eli oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien vuonna 2016 jäsenistölleen tekemästä kyselystä.

− Työntekijöillä on sairastuessaan käytössään työterveyshuolto ja työpaikan tuki. Sen sijaan yrittäjällä vastaavaa turvaverkkoa ei useinkaan ole. Yrittäjä joutuu myös kantamaan huolta yritystoimintansa jatkumisesta sekä tietysti toimeentulostaan sairastumisestaan huolimatta. Lakimuutos tarkoittaa, että yrittäjä saa Kelan sairauspäivärahaa jo seuraavana päivänä sairastumisen jälkeen, kertoo Anna-Leena Jundell, työeläkeyhtiö Elon kuntoutuspäällikkö.

Elon yrittäjien keskimääräinen YEL-työtulo on noin 22 000 euroa. Ennen lakimuutosta keskimääräistä työtuloa itselleen maksava yrittäjä saa viiden päivän sairastamisajalta arviolta 51 euroa sairauspäivärahaa – eli vain yhden päivän verran. Jos käytössä oli minimityötulo eli 7 645,25 euroa vuonna 2017, summa putoaa 18 euroon samalta ajalta.

Lakimuutoksen myötä esimerkiksi sairastava yrittäjä saa keskityötulolla 204 euroa sairauspäivärahaa viideltä sairaspäivältä ja minimillä puolestaan 72 euroa. Korvausaste nousee näin aiemmasta 12 prosentista noin puoleen työtulosta.

Lue lisää: Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuu yhteen päivään

Lue lisää: "Pienentää kynnystä jäädä töistä pois"

Lue lisää: Mitä saimme yhdessä aikaan pk-yrittäjien puolesta vuonna 2017?

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä, näin sairauspäivärahan omavastuun lyheneminen tuntuu kukkarossa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Joulukuu 2017 - 12:00

Eduskunta hyväksyi joulukuussa hallituksen esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään ja teki asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa.

Lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä Suomen Yrittäjien jäsenestä ei ole hakenut sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman alle neljän päivän kesto, eli oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien vuonna 2016 jäsenistölleen tekemästä kyselystä.

− Työntekijöillä on sairastuessaan käytössään työterveyshuolto ja työpaikan tuki. Sen sijaan yrittäjällä vastaavaa turvaverkkoa ei useinkaan ole. Yrittäjä joutuu myös kantamaan huolta yritystoimintansa jatkumisesta sekä tietysti toimeentulostaan sairastumisestaan huolimatta. Lakimuutos tarkoittaa, että yrittäjä saa Kelan sairauspäivärahaa jo seuraavana päivänä sairastumisen jälkeen, kertoo Anna-Leena Jundell, työeläkeyhtiö Elon kuntoutuspäällikkö.

Elon yrittäjien keskimääräinen YEL-työtulo on noin 22 000 euroa. Ennen lakimuutosta keskimääräistä työtuloa itselleen maksava yrittäjä saa viiden päivän sairastamisajalta arviolta 51 euroa sairauspäivärahaa – eli vain yhden päivän verran. Jos käytössä oli minimityötulo eli 7 645,25 euroa vuonna 2017, summa putoaa 18 euroon samalta ajalta.

Lakimuutoksen myötä esimerkiksi sairastava yrittäjä saa keskityötulolla 204 euroa sairauspäivärahaa viideltä sairaspäivältä ja minimillä puolestaan 72 euroa. Korvausaste nousee näin aiemmasta 12 prosentista noin puoleen työtulosta.

Lue lisää: Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuu yhteen päivään

Lue lisää: "Pienentää kynnystä jäädä töistä pois"

Lue lisää: Mitä saimme yhdessä aikaan pk-yrittäjien puolesta vuonna 2017?

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Ostatko raketit firman laskuun? Ota huomioon nämä asiat verotuksessa

Yrittäjät tiedotteet - 29. Joulukuu 2017 - 10:56

Moni yritys järjestää asiakkailleen tai yhteistyökumppaneilleen ilotulitusnäytöksen uuden vuoden kunniaksi. Rakettien hankkimisen yhteydessä kannattaa perehtyä myös verottajan ohjeisiin.

Suomen verotuksessa ei ole tarkkoja säännöksiä ilotulituksen järjestämisestä. Verottajan ohjeistuksen mukaan asiakastilaisuuksien kohdalla harkitaan, onko kyse edustusmenoista vai esimerkiksi markkinointikuluista.

– Markkinointikulut voi vähentää verotuksessa kokonaan. Markkinointikuluista on kyse silloin, jos tilaisuudessa järjestettävä tarjoilu on vähäistä tai tavanomaista, Lauri Tuomarila Verohallinnon yritysverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä selvittää. 

Ohjeistus ei ole yksiselitteinen. Jos tilaisuutta ei voida pitää tavanomaisena, se saattaa siirtyä edustuskuluihin.

– Edustusmenoista puolet on tuloverotuksessa vähennyskelpoista. Edustamisenkin on kuitenkin aina liityttävä elinkeinotoimintaan, ja tilaisuuden on kohdistuttava esimerkiksi asiakkaisiin tai liiketuttaviin, Tuomarila selventää.

Vähennyksiä vai ei?

Verohallinnon ohjeiden mukaan edustusmenojen tunnusmerkkinä on, että ne kohdistuvat "yrityksen ulkopuolisiin tahoihin". Yrityksen omaan henkilökuntaan kohdistuvia menoja ei pidetä edustusmenoina. Ohjeen mukaan esimerkiksi henkilökunnalle merkkipäivän tai pitkäaikaisen palveluksen vuoksi annetut lahjat eivät ole edustuslahjoja.

Rajanveto edustustilaisuuksien ja mainos- tai markkinointitilaisuuksien välillä ei ole läheskään ongelmatonta, koska vähennyskelvottomia edustuskuluja ja vähennyskelpoisia markkinointikuluja syntyy usein hyvin samanlaisissa tilaisuuksissa.

Verottajan ohjeiden mukaan dustustilaisuus on usein suljettu tilaisuus, kun taas mainos- ja markkinointitilaisuudet ovat  yleensä valikoimattomalle asiakasjoukolle tarkoitettuja tilaisuuksia, joihin on vapaa pääsy.

Markkinointikulujen arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia, jos hankinnat liittyvät verolliseen toimintaan arvonlisäverolain mukaisesti. Edustuskulujen vähennysoikeutta on sen sijaan rajoitettu. Arvonlisäverolain mukaan vähennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee edustustarkoitukseen käytettäviä tavaroita ja palveluja. Kustannukset, jotka eivät ole luonteeltaan liiketoimintaan liittyviä, (esimerkiksi ylellisyys-, huvi- tai edustuskustannukset), jäävät vähennysoikeuden ulkopuolelle.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ostatko raketit firman laskuun? Ota huomioon nämä asiat verotuksessa

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Joulukuu 2017 - 10:56

Moni yritys järjestää asiakkailleen tai yhteistyökumppaneilleen ilotulitusnäytöksen uuden vuoden kunniaksi. Rakettien hankkimisen yhteydessä kannattaa perehtyä myös verottajan ohjeisiin.

Suomen verotuksessa ei ole tarkkoja säännöksiä ilotulituksen järjestämisestä. Verottajan ohjeistuksen mukaan asiakastilaisuuksien kohdalla harkitaan, onko kyse edustusmenoista vai esimerkiksi markkinointikuluista.

– Markkinointikulut voi vähentää verotuksessa kokonaan. Markkinointikuluista on kyse silloin, jos tilaisuudessa järjestettävä tarjoilu on vähäistä tai tavanomaista, Lauri Tuomarila Verohallinnon yritysverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä selvittää. 

Ohjeistus ei ole yksiselitteinen. Jos tilaisuutta ei voida pitää tavanomaisena, se saattaa siirtyä edustuskuluihin.

– Edustusmenoista puolet on tuloverotuksessa vähennyskelpoista. Edustamisenkin on kuitenkin aina liityttävä elinkeinotoimintaan, ja tilaisuuden on kohdistuttava esimerkiksi asiakkaisiin tai liiketuttaviin, Tuomarila selventää.

Vähennyksiä vai ei?

Verohallinnon ohjeiden mukaan edustusmenojen tunnusmerkkinä on, että ne kohdistuvat "yrityksen ulkopuolisiin tahoihin". Yrityksen omaan henkilökuntaan kohdistuvia menoja ei pidetä edustusmenoina. Ohjeen mukaan esimerkiksi henkilökunnalle merkkipäivän tai pitkäaikaisen palveluksen vuoksi annetut lahjat eivät ole edustuslahjoja.

Rajanveto edustustilaisuuksien ja mainos- tai markkinointitilaisuuksien välillä ei ole läheskään ongelmatonta, koska vähennyskelvottomia edustuskuluja ja vähennyskelpoisia markkinointikuluja syntyy usein hyvin samanlaisissa tilaisuuksissa.

Verottajan ohjeiden mukaan dustustilaisuus on usein suljettu tilaisuus, kun taas mainos- ja markkinointitilaisuudet ovat  yleensä valikoimattomalle asiakasjoukolle tarkoitettuja tilaisuuksia, joihin on vapaa pääsy.

Markkinointikulujen arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia, jos hankinnat liittyvät verolliseen toimintaan arvonlisäverolain mukaisesti. Edustuskulujen vähennysoikeutta on sen sijaan rajoitettu. Arvonlisäverolain mukaan vähennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee edustustarkoitukseen käytettäviä tavaroita ja palveluja. Kustannukset, jotka eivät ole luonteeltaan liiketoimintaan liittyviä, (esimerkiksi ylellisyys-, huvi- tai edustuskustannukset), jäävät vähennysoikeuden ulkopuolelle.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ostatko raketit firman laskuun? Ota huomioon nämä asiat verotuksessa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Joulukuu 2017 - 10:56

Moni yritys järjestää asiakkailleen tai yhteistyökumppaneilleen ilotulitusnäytöksen uuden vuoden kunniaksi. Rakettien hankkimisen yhteydessä kannattaa perehtyä myös verottajan ohjeisiin.

Suomen verotuksessa ei ole tarkkoja säännöksiä ilotulituksen järjestämisestä. Verottajan ohjeistuksen mukaan asiakastilaisuuksien kohdalla harkitaan, onko kyse edustusmenoista vai esimerkiksi markkinointikuluista.

– Markkinointikulut voi vähentää verotuksessa kokonaan. Markkinointikuluista on kyse silloin, jos tilaisuudessa järjestettävä tarjoilu on vähäistä tai tavanomaista, Lauri Tuomarila Verohallinnon yritysverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä selvittää. 

Ohjeistus ei ole yksiselitteinen. Jos tilaisuutta ei voida pitää tavanomaisena, se saattaa siirtyä edustuskuluihin.

– Edustusmenoista puolet on tuloverotuksessa vähennyskelpoista. Edustamisenkin on kuitenkin aina liityttävä elinkeinotoimintaan, ja tilaisuuden on kohdistuttava esimerkiksi asiakkaisiin tai liiketuttaviin, Tuomarila selventää.

Vähennyksiä vai ei?

Verohallinnon ohjeiden mukaan edustusmenojen tunnusmerkkinä on, että ne kohdistuvat "yrityksen ulkopuolisiin tahoihin". Yrityksen omaan henkilökuntaan kohdistuvia menoja ei pidetä edustusmenoina. Ohjeen mukaan esimerkiksi henkilökunnalle merkkipäivän tai pitkäaikaisen palveluksen vuoksi annetut lahjat eivät ole edustuslahjoja.

Rajanveto edustustilaisuuksien ja mainos- tai markkinointitilaisuuksien välillä ei ole läheskään ongelmatonta, koska vähennyskelvottomia edustuskuluja ja vähennyskelpoisia markkinointikuluja syntyy usein hyvin samanlaisissa tilaisuuksissa.

Verottajan ohjeiden mukaan dustustilaisuus on usein suljettu tilaisuus, kun taas mainos- ja markkinointitilaisuudet ovat  yleensä valikoimattomalle asiakasjoukolle tarkoitettuja tilaisuuksia, joihin on vapaa pääsy.

Markkinointikulujen arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia, jos hankinnat liittyvät verolliseen toimintaan arvonlisäverolain mukaisesti. Edustuskulujen vähennysoikeutta on sen sijaan rajoitettu. Arvonlisäverolain mukaan vähennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee edustustarkoitukseen käytettäviä tavaroita ja palveluja. Kustannukset, jotka eivät ole luonteeltaan liiketoimintaan liittyviä, (esimerkiksi ylellisyys-, huvi- tai edustuskustannukset), jäävät vähennysoikeuden ulkopuolelle.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suomi 100 -juhlat vauhdittivat ilotuliteyrityksen vuotta – "saimme toisen uuden vuoden"

Yrittäjät tiedotteet - 29. Joulukuu 2017 - 10:00

Uudenvuoden juhlinta on vasta edessäpäin, mutta Suomen Ilotulitus Oy:ssä yksi kiirehuippu on jo takana.

– Ilotulitenäytökset työllistivät meitä kiitettävästi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden takia. Saimme ikään kuin toisen uuden vuoden, yhden kokonaisen sesongin itsenäisyyspäivän ympärille, jossa normaalisti on vain muutama keikka, toteaa Suomen Ilotulitus Oy:n ilotulitustehtaan johtaja Harri Carlson.

Helsingin Eteläsatamassa järjestettyä Suomi 100 -juhlanäytöstä valmisteltiin viikkojen ajan.

– Esimerkiksi kauppojen joulunavausten ilotulitukset ovat suunnittelultaan muutaman päivän juttu.

Kuluttajapuolella uudenvuoden rakettikauppa on Carlsonin mukaan melko tasaista vuodesta toiseen.

– Säät vaikuttavat. Jos on lunta, myydään enemmän raketteja. Lumettomilla alueilla puolestaan patoja.

– Keskiostos on muutamia kymppejä, Carlson arvioi.

Aiempaa parempi taloustilanne on rohkaissut yrityksiä panostamaan omiin juhliin.

– Vuosien hiljaisen kauden jälkeen myös yritysjuhlissa nähdään entistä enemmän ilotulitenäytöksiä. Ensi vuosi näyttää myös valoisalta.

Vuodenvaihteen operatiiviset kiireet käynnistyivät ilotuliteyrityksessä marraskuun loppupuolella.

– Logistiikka keskittyy kuitenkin loppuvuoteen. On suhteellisen lyhyt aika, jolloin voimme toimittaa tuotteita kauppoihin.

Uusi sesonki on viriämässä kesän mökkikauden päätösjuhlien, venetsialaisten yhteyteen.

– Silloin on aika paljon ilotulitusnäytöksiä. Onhan se ainoa hetki Suomessa, jolloin on sekä lämmintä että pimeää. Vähän mukavampi tehdä töitäkin, kun ei tarvitse olla keikalla pakkasessa tai lumessa, Carlson luonnehtii.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin teettämän kyselyn mukaan 25 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista ampuu ilotulitteita.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Suomi 100 -juhlat vauhdittivat ilotuliteyrityksen vuotta – "saimme toisen uuden vuoden"

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Joulukuu 2017 - 10:00

Uudenvuoden juhlinta on vasta edessäpäin, mutta Suomen Ilotulitus Oy:ssä yksi kiirehuippu on jo takana.

– Ilotulitenäytökset työllistivät meitä kiitettävästi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden takia. Saimme ikään kuin toisen uuden vuoden, yhden kokonaisen sesongin itsenäisyyspäivän ympärille, jossa normaalisti on vain muutama keikka, toteaa Suomen Ilotulitus Oy:n ilotulitustehtaan johtaja Harri Carlson.

Helsingin Eteläsatamassa järjestettyä Suomi 100 -juhlanäytöstä valmisteltiin viikkojen ajan.

– Esimerkiksi kauppojen joulunavausten ilotulitukset ovat suunnittelultaan muutaman päivän juttu.

Kuluttajapuolella uudenvuoden rakettikauppa on Carlsonin mukaan melko tasaista vuodesta toiseen.

– Säät vaikuttavat. Jos on lunta, myydään enemmän raketteja. Lumettomilla alueilla puolestaan patoja.

– Keskiostos on muutamia kymppejä, Carlson arvioi.

Aiempaa parempi taloustilanne on rohkaissut yrityksiä panostamaan omiin juhliin.

– Vuosien hiljaisen kauden jälkeen myös yritysjuhlissa nähdään entistä enemmän ilotulitenäytöksiä. Ensi vuosi näyttää myös valoisalta.

Vuodenvaihteen operatiiviset kiireet käynnistyivät ilotuliteyrityksessä marraskuun loppupuolella.

– Logistiikka keskittyy kuitenkin loppuvuoteen. On suhteellisen lyhyt aika, jolloin voimme toimittaa tuotteita kauppoihin.

Uusi sesonki on viriämässä kesän mökkikauden päätösjuhlien, venetsialaisten yhteyteen.

– Silloin on aika paljon ilotulitusnäytöksiä. Onhan se ainoa hetki Suomessa, jolloin on sekä lämmintä että pimeää. Vähän mukavampi tehdä töitäkin, kun ei tarvitse olla keikalla pakkasessa tai lumessa, Carlson luonnehtii.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin teettämän kyselyn mukaan 25 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista ampuu ilotulitteita.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Suomi 100 -juhlat vauhdittivat ilotuliteyrityksen vuotta – "saimme toisen uuden vuoden"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Joulukuu 2017 - 10:00

Uudenvuoden juhlinta on vasta edessäpäin, mutta Suomen Ilotulitus Oy:ssä yksi kiirehuippu on jo takana.

– Ilotulitenäytökset työllistivät meitä kiitettävästi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden takia. Saimme ikään kuin toisen uuden vuoden, yhden kokonaisen sesongin itsenäisyyspäivän ympärille, jossa normaalisti on vain muutama keikka, toteaa Suomen Ilotulitus Oy:n ilotulitustehtaan johtaja Harri Carlson.

Helsingin Eteläsatamassa järjestettyä Suomi 100 -juhlanäytöstä valmisteltiin viikkojen ajan.

– Esimerkiksi kauppojen joulunavausten ilotulitukset ovat suunnittelultaan muutaman päivän juttu.

Kuluttajapuolella uudenvuoden rakettikauppa on Carlsonin mukaan melko tasaista vuodesta toiseen.

– Säät vaikuttavat. Jos on lunta, myydään enemmän raketteja. Lumettomilla alueilla puolestaan patoja.

– Keskiostos on muutamia kymppejä, Carlson arvioi.

Aiempaa parempi taloustilanne on rohkaissut yrityksiä panostamaan omiin juhliin.

– Vuosien hiljaisen kauden jälkeen myös yritysjuhlissa nähdään entistä enemmän ilotulitenäytöksiä. Ensi vuosi näyttää myös valoisalta.

Vuodenvaihteen operatiiviset kiireet käynnistyivät ilotuliteyrityksessä marraskuun loppupuolella.

– Logistiikka keskittyy kuitenkin loppuvuoteen. On suhteellisen lyhyt aika, jolloin voimme toimittaa tuotteita kauppoihin.

Uusi sesonki on viriämässä kesän mökkikauden päätösjuhlien, venetsialaisten yhteyteen.

– Silloin on aika paljon ilotulitusnäytöksiä. Onhan se ainoa hetki Suomessa, jolloin on sekä lämmintä että pimeää. Vähän mukavampi tehdä töitäkin, kun ei tarvitse olla keikalla pakkasessa tai lumessa, Carlson luonnehtii.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin teettämän kyselyn mukaan 25 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista ampuu ilotulitteita.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Peru osoittautui mahdottomaksi ja rahaa paloi – ”Ystävätkin kysyivät, olisiko aika tehdä jotain muuta”

Yrittäjät tiedotteet - 29. Joulukuu 2017 - 8:00

Vuonna 2012 perustettu AlpaFinlandia Oy kehitti ensimmäiset kaksi vuotta tuotteitaan ja myynti aloitettiin vuonna 2014.

– Olemme uskoneet tähän hommaan, vaikka tuttavilta ja ystäviltäkin tuli alkuvaiheen vaikeuksissa kommenttia, että olisiko aika tehdä jotain muuta. Alussa neuloimme tuotteemme Perussa. Siellä oli kaksi liian erilaista yrityskulttuuria vastakkain ja tuotannon järjestäminen sujuvasti osoittautui mahdottomaksi yhtälöksi. Siinä paloi rahaa, toimitusjohtaja-yrittäjä Heikki Timlin kertoo.

– Alpakan villa on valmistusmateriaalina harvinaisempi, joten tehtaan ammattitaito korostuu. Kokeilimme kymmenen eri tehdasta läpi, ison osan myös Suomen tehtaista sekä Perussa ja Liettuassa muutaman, ennen kuin löytyi sopiva.

Maaliskuussa päättyvän tilikauden liikevaihtoarvio on reilut 700 000 euroa. Viime tilikauden liikevaihto oli 240 000 euroa. Yritys työllistää neljän yrittäjän lisäksi kaksi työntekijää. Pari vuotta sitten tiimiin rekrytoitiin sosiaaliseen mediaan erikoistunut markkinointiosaaja.

Lunastiko joulukauppa odotukset?

Joulukauppa sujui loistavasti.

– Jos kesäkuukauteen vertaa joulukuuta, niin myynti oli kuusinkertainen. Viime kesäkin oli kuitenkin yllättävän vilkas.

– Nyt joulukaupassa onnistuimme ennakoimaan kysyntää niin, ettei mikään malli myynyt aivan nollille. Silloin valikoimasta tulisi reikäjuustoa ja myynti kärsisi.

Jyväskyläläinen yritys myy neuleita aktiivisesti ympäri vuoden, sillä Suomen kesä ei ole niin lämmin, ettei neuleelle olisi käyttöä.

Heikki Timlin kertoo puskaradion kiertäneen, ja yrityksen tuotteiden suosittelijoita alkaa olla jo iso joukko.

– Kun myymme oman verkkokaupan kautta, ei ole jälleenmyyjiä markkinoimassa merkkiämme. Näkyvyytemme on omilla harteillamme.

Verkkokaupan kautta läpimurtoon – Kurssia jo reivattu

Uuden vaatebrändin perustaminen keskelle kilpailtua toimialaa ei ollut yksinkertaista. Alpan tapauksessa toimiva resepti löytyi lopulta nettimarkkinoinnista, verkkokaupasta ja aktiivisesta vuoropuhelusta asiakaskunnan kanssa.

96 prosenttia myydään verkkokaupassa, loput messuilla ja Helsingin Sokoksen kautta.

Aluksi Alpalla oli jälleenmyyjiä, mutta se kortti ei toiminut.

– Meillä oli 10 pienempää jälleenmyyjää. Olemme todenneet, että on parempi, kun myy itse. Isoin syy verkkokauppaan keskittymisessä oli se, että jouduimme ostamaan paljon materiaalivarastoa, mikä vaati runsaasti pääomaa.

Alpa ei toteuta perinteistä mallistoajattelua, vaan yritys lanseeraa uusia neulemalleja tasaisesti ympäri vuoden.

– Meille on äärimmäisen tärkeää, että vaatteet ovat kestäviä, tuntuvat miellyttäviltä ja näyttävät hyvältä myös vuosien ahkeran käytön jälkeen, Timlin kertoo.

Alpakanvilla on tavallista lampaanvillaa sileämpi, lämpimämpi ja siinä on pidempi kuitu. Neuleet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Liettuassa. Villa tuodaan Etelä-Amerikasta. Viime vuonna villaa tuotiin yli 5000 kiloa.

– Peru on alpakan kotimaa, ja siellä alpakanvillan käsittelystä on vuosisatojen osaaminen. Etelä-Amerikassa rahalle on enemmän tarvetta kuin täällä. Näen, että on eettisesti oikein ostaa villa sieltä.

Usko tulevaisuuteen kova

26-vuotias Timlin kertoo heidän käyneen katsomassa, mistä villa tulee. Toimittajan on oltava riittävän iso, että suomalaisyrityksellä on varaa kasvaa. 

– Olemme katsoneet tehtaat ja lankatoimittajat niin, että he pystyvät toimittamaan lankaa vaikka 100 000 paitaan vuodessa.

Timlinin vision mukaan Suomeen mahtuu 30 000 Alpan neuletta vuositasolla. Se tarkoittaisi Alpalle reilun kolmen miljoonan liikevaihtoa.

 

Kuva: AlpaFinlandia Oy

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Peru osoittautui mahdottomaksi ja rahaa paloi – ”Ystävätkin kysyivät, olisiko aika tehdä jotain muuta”

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Joulukuu 2017 - 8:00

Vuonna 2012 perustettu AlpaFinlandia Oy kehitti ensimmäiset kaksi vuotta tuotteitaan ja myynti aloitettiin vuonna 2014.

– Olemme uskoneet tähän hommaan, vaikka tuttavilta ja ystäviltäkin tuli alkuvaiheen vaikeuksissa kommenttia, että olisiko aika tehdä jotain muuta. Alussa neuloimme tuotteemme Perussa. Siellä oli kaksi liian erilaista yrityskulttuuria vastakkain ja tuotannon järjestäminen sujuvasti osoittautui mahdottomaksi yhtälöksi. Siinä paloi rahaa, toimitusjohtaja-yrittäjä Heikki Timlin kertoo.

– Alpakan villa on valmistusmateriaalina harvinaisempi, joten tehtaan ammattitaito korostuu. Kokeilimme kymmenen eri tehdasta läpi, ison osan myös Suomen tehtaista sekä Perussa ja Liettuassa muutaman, ennen kuin löytyi sopiva.

Maaliskuussa päättyvän tilikauden liikevaihtoarvio on reilut 700 000 euroa. Viime tilikauden liikevaihto oli 240 000 euroa. Yritys työllistää neljän yrittäjän lisäksi kaksi työntekijää. Pari vuotta sitten tiimiin rekrytoitiin sosiaaliseen mediaan erikoistunut markkinointiosaaja.

Lunastiko joulukauppa odotukset?

Joulukauppa sujui loistavasti.

– Jos kesäkuukauteen vertaa joulukuuta, niin myynti oli kuusinkertainen. Viime kesäkin oli kuitenkin yllättävän vilkas.

– Nyt joulukaupassa onnistuimme ennakoimaan kysyntää niin, ettei mikään malli myynyt aivan nollille. Silloin valikoimasta tulisi reikäjuustoa ja myynti kärsisi.

Jyväskyläläinen yritys myy neuleita aktiivisesti ympäri vuoden, sillä Suomen kesä ei ole niin lämmin, ettei neuleelle olisi käyttöä.

Heikki Timlin kertoo puskaradion kiertäneen, ja yrityksen tuotteiden suosittelijoita alkaa olla jo iso joukko.

– Kun myymme oman verkkokaupan kautta, ei ole jälleenmyyjiä markkinoimassa merkkiämme. Näkyvyytemme on omilla harteillamme.

Verkkokaupan kautta läpimurtoon – Kurssia jo reivattu

Uuden vaatebrändin perustaminen keskelle kilpailtua toimialaa ei ollut yksinkertaista. Alpan tapauksessa toimiva resepti löytyi lopulta nettimarkkinoinnista, verkkokaupasta ja aktiivisesta vuoropuhelusta asiakaskunnan kanssa.

96 prosenttia myydään verkkokaupassa, loput messuilla ja Helsingin Sokoksen kautta.

Aluksi Alpalla oli jälleenmyyjiä, mutta se kortti ei toiminut.

– Meillä oli 10 pienempää jälleenmyyjää. Olemme todenneet, että on parempi, kun myy itse. Isoin syy verkkokauppaan keskittymisessä oli se, että jouduimme ostamaan paljon materiaalivarastoa, mikä vaati runsaasti pääomaa.

Alpa ei toteuta perinteistä mallistoajattelua, vaan yritys lanseeraa uusia neulemalleja tasaisesti ympäri vuoden.

– Meille on äärimmäisen tärkeää, että vaatteet ovat kestäviä, tuntuvat miellyttäviltä ja näyttävät hyvältä myös vuosien ahkeran käytön jälkeen, Timlin kertoo.

Alpakanvilla on tavallista lampaanvillaa sileämpi, lämpimämpi ja siinä on pidempi kuitu. Neuleet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Liettuassa. Villa tuodaan Etelä-Amerikasta. Viime vuonna villaa tuotiin yli 5000 kiloa.

– Peru on alpakan kotimaa, ja siellä alpakanvillan käsittelystä on vuosisatojen osaaminen. Etelä-Amerikassa rahalle on enemmän tarvetta kuin täällä. Näen, että on eettisesti oikein ostaa villa sieltä.

Usko tulevaisuuteen kova

26-vuotias Timlin kertoo heidän käyneen katsomassa, mistä villa tulee. Toimittajan on oltava riittävän iso, että suomalaisyrityksellä on varaa kasvaa. 

– Olemme katsoneet tehtaat ja lankatoimittajat niin, että he pystyvät toimittamaan lankaa vaikka 100 000 paitaan vuodessa.

Timlinin vision mukaan Suomeen mahtuu 30 000 Alpan neuletta vuositasolla. Se tarkoittaisi Alpalle reilun kolmen miljoonan liikevaihtoa.

 

Kuva: AlpaFinlandia Oy

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä