Yrittäjät

Yritysten maksuviiveet yleistyvät, kun talous kehittyy positiivisesti

Yrittäjät tiedotteet - 4. Syyskuu 2017 - 15:15

Yritysten maksuviiveet ovat yleistyneet kolmella prosentilla viime vuodesta, ja niitä on nyt saman verran kuin kaksi vuotta sitten.

- Talouden elpymisen myötä yrityksen solmivat enemmän uusia asiakkuuksia, ja uudet asiakkuudet johtavat useammin maksuviiveisiin. Lisäksi laskusuhdanteessa konkurssit yleistyivät, ja runsaiden maksuviiveiden piinaamat yritykset joutuivat vähitellen lopettamaan toimintansa. Nyt näyttää siltä, että on päästy jälleen tasapainoon, toteaa johtaja Juha Iskala Intrum Justitiasta.

Tätä tukevat myös konkurssitilastot, sillä konkurssien määrä on kääntynyt laskuun.

Mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä todennäköisemmin sillä on maksuviiveitä. Suuret yritykset pitävät edelleen tilaston kärkisijaa, ja niiden maksuviiveet ovat entisestään yleistyneet. Jopa 35 prosenttia yli 100 henkeä työllistävistä yrityksistä oli perinnän kohteena huhti–heinäkuussa 2017. Kaikki Suomen yritykset mukaan luettuna maksuviiveitä oli kuudella prosentilla.

Maantieteellisesti maksuviiveitä oli eniten pohjoissavolaisilla (8 % alueen yrityksistä), satakuntalaisilla (7 % alueen yrityksistä) ja kainuulaisilla (7 % alueen yrityksistä) yrityksillä. Toimialoista kärkipaikkaa pitää edelleen majoitus- ja ravitsemisala (13 % toimialan yrityksistä).

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yritysten maksuviiveet yleistyvät, kun talous kehittyy positiivisesti

Yrittäjät uutisarkisto - 4. Syyskuu 2017 - 15:15

Yritysten maksuviiveet ovat yleistyneet kolmella prosentilla viime vuodesta, ja niitä on nyt saman verran kuin kaksi vuotta sitten.

- Talouden elpymisen myötä yrityksen solmivat enemmän uusia asiakkuuksia, ja uudet asiakkuudet johtavat useammin maksuviiveisiin. Lisäksi laskusuhdanteessa konkurssit yleistyivät, ja runsaiden maksuviiveiden piinaamat yritykset joutuivat vähitellen lopettamaan toimintansa. Nyt näyttää siltä, että on päästy jälleen tasapainoon, toteaa johtaja Juha Iskala Intrum Justitiasta.

Tätä tukevat myös konkurssitilastot, sillä konkurssien määrä on kääntynyt laskuun.

Mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä todennäköisemmin sillä on maksuviiveitä. Suuret yritykset pitävät edelleen tilaston kärkisijaa, ja niiden maksuviiveet ovat entisestään yleistyneet. Jopa 35 prosenttia yli 100 henkeä työllistävistä yrityksistä oli perinnän kohteena huhti–heinäkuussa 2017. Kaikki Suomen yritykset mukaan luettuna maksuviiveitä oli kuudella prosentilla.

Maantieteellisesti maksuviiveitä oli eniten pohjoissavolaisilla (8 % alueen yrityksistä), satakuntalaisilla (7 % alueen yrityksistä) ja kainuulaisilla (7 % alueen yrityksistä) yrityksillä. Toimialoista kärkipaikkaa pitää edelleen majoitus- ja ravitsemisala (13 % toimialan yrityksistä).

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yritysten maksuviiveet yleistyvät, kun talous kehittyy positiivisesti

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 4. Syyskuu 2017 - 15:15

Yritysten maksuviiveet ovat yleistyneet kolmella prosentilla viime vuodesta, ja niitä on nyt saman verran kuin kaksi vuotta sitten.

- Talouden elpymisen myötä yrityksen solmivat enemmän uusia asiakkuuksia, ja uudet asiakkuudet johtavat useammin maksuviiveisiin. Lisäksi laskusuhdanteessa konkurssit yleistyivät, ja runsaiden maksuviiveiden piinaamat yritykset joutuivat vähitellen lopettamaan toimintansa. Nyt näyttää siltä, että on päästy jälleen tasapainoon, toteaa johtaja Juha Iskala Intrum Justitiasta.

Tätä tukevat myös konkurssitilastot, sillä konkurssien määrä on kääntynyt laskuun.

Mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä todennäköisemmin sillä on maksuviiveitä. Suuret yritykset pitävät edelleen tilaston kärkisijaa, ja niiden maksuviiveet ovat entisestään yleistyneet. Jopa 35 prosenttia yli 100 henkeä työllistävistä yrityksistä oli perinnän kohteena huhti–heinäkuussa 2017. Kaikki Suomen yritykset mukaan luettuna maksuviiveitä oli kuudella prosentilla.

Maantieteellisesti maksuviiveitä oli eniten pohjoissavolaisilla (8 % alueen yrityksistä), satakuntalaisilla (7 % alueen yrityksistä) ja kainuulaisilla (7 % alueen yrityksistä) yrityksillä. Toimialoista kärkipaikkaa pitää edelleen majoitus- ja ravitsemisala (13 % toimialan yrityksistä).

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien uuden kampanjan tähtenä maailmanmestari Eva Wahlström

Yrittäjät tiedotteet - 4. Syyskuu 2017 - 7:47

Katso video:

 

 

Yrittäjien mainoselokuvassa laiska valmentaja Keijo Jaatinen (Heikki Silvennoinen) saa valmennettavakseen nyrkkeilyn maailmanmestarin Eva Wahlströmin. Mainoselokuvasta on pitkä yli kahden minuutin versio sekä lyhyt 30 sekunnin mainos, jossa painotetaan mobiilijäsenkorttia.

Mainosfilmejä levitetään sosiaalisessa mediassa ja jäsenkampanjasta on myös mainokset omissa printtilehdissä sekä Kauppalehdessä ja Talouselämässä.

Valmentaja Keijo Jaatisen antisankarihahmo on seikkaillut mainosvideoilla jo lätkäkaukalossa, rallipoluilla ja kuntavaaliehdokkaana.

– Keijo Jaatisen tarina on jatkunut vuoden 2016 alusta erinomaisin tuloksin. Mainosvideot ovat tuoneet pelkästään Facebookissa yli 7 miljoonaa näyttöä, yli 35 000 tykkäystä ja yli 10 000 jakoa, kertoo Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen.

Tarina on kasvanut jokaisessa uudessa mainoksessa, samoin kampanjan huomioarvot ovat nousseet uskomattomiin mittoihin eri kanavissa – ja tuottaneet tuloksia:

– Vuoden 2016 kampanjalähdöt nostivat netin kautta Yrittäjiin liittyneiden jäsenten määrän + 40 % kasvuun edellisvuoteen verrattuna, Johanna Hallikainen painottaa. (JUTTU JATKUU KUVIEN JÄLKEEN)

Mainosfilmiä varten Porvoon Linnankosken lukion juhlasali lavastettiin nyrkkeilyareenaksi.

Uusi kasvo tarpeen

– Jäsenkampanja haluttiin nyt nostaa uudelle tasolle, joten siihen tarvittiin uusi kasvo. Oli hienoa, että saimme maailmanmestari Eva Wahlströmin mukaan tarinaan. Luvassa on kutkuttavaa materiaalia, Johanna Hallikainen kuvailee.

Mainosfilmissä laiska nyrkkeilyvalmentaja Keijo Jaatinen jatkaa tutulla linjallaan toteamalla, että ”sitä jos liikaa yrittää, tulee vaan turpaan ja paha mieli.”

Mutta kuinka Jaatiselle nyt käykään, kun valmennettavana on sähäkkä nyrkkeilyn naisten maailmanmestari? Luvassa on suorastaan tyrmääviä juonenkäänteitä.

Mainoksen lopussa on tuttu iskulause: ”Mitä siitäkin tulisi jos ei olisi yhtään yritystä?”

Mainos kuvattiin 8. kesäkuuta Porvoossa nyrkkeilijöiden harjoitushallilla ja Linnankosken lukion juhlasalissa, johon rakennettiin nyrkkeilykehä ja lavastettiin urheiluareena. Paikalle oli järjestetty myös yleisöä nyrkkeilyotteluun.

Mobiilijäsenkortti 25.9.

Syksyn jäsenkampanjan yhteydessä lanseerataan 25.9. myös mobiilijäsenkortti. Kampanjan aikana jäsenille lähetetään tekstiviesti, jossa kerrotaan uudesta mobiilijäsenkortista.

Mobiilijäsenkortin ansiosta järjestön tarjoamat lukuisat edut kulkevat jatkossa aina jäsenten mukana. Kortilta löytyvät omat tiedot, valtakunnalliset ja alueelliset edut, uutiset ja tapahtumat, viestit sekä yhteystiedot ja linkit.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kuvat Leena Niemimäki

leena.niemimaki@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien uuden kampanjan tähtenä maailmanmestari Eva Wahlström

Yrittäjät uutisarkisto - 4. Syyskuu 2017 - 7:47

Katso video:

 

 

Yrittäjien mainoselokuvassa laiska valmentaja Keijo Jaatinen (Heikki Silvennoinen) saa valmennettavakseen nyrkkeilyn maailmanmestarin Eva Wahlströmin. Mainoselokuvasta on pitkä yli kahden minuutin versio sekä lyhyt 30 sekunnin mainos, jossa painotetaan mobiilijäsenkorttia.

Mainosfilmejä levitetään sosiaalisessa mediassa ja jäsenkampanjasta on myös mainokset omissa printtilehdissä sekä Kauppalehdessä ja Talouselämässä.

Valmentaja Keijo Jaatisen antisankarihahmo on seikkaillut mainosvideoilla jo lätkäkaukalossa, rallipoluilla ja kuntavaaliehdokkaana.

– Keijo Jaatisen tarina on jatkunut vuoden 2016 alusta erinomaisin tuloksin. Mainosvideot ovat tuoneet pelkästään Facebookissa yli 7 miljoonaa näyttöä, yli 35 000 tykkäystä ja yli 10 000 jakoa, kertoo Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen.

Tarina on kasvanut jokaisessa uudessa mainoksessa, samoin kampanjan huomioarvot ovat nousseet uskomattomiin mittoihin eri kanavissa – ja tuottaneet tuloksia:

– Vuoden 2016 kampanjalähdöt nostivat netin kautta Yrittäjiin liittyneiden jäsenten määrän + 40 % kasvuun edellisvuoteen verrattuna, Johanna Hallikainen painottaa. (JUTTU JATKUU KUVIEN JÄLKEEN)

Mainosfilmiä varten Porvoon Linnankosken lukion juhlasali lavastettiin nyrkkeilyareenaksi.

Uusi kasvo tarpeen

– Jäsenkampanja haluttiin nyt nostaa uudelle tasolle, joten siihen tarvittiin uusi kasvo. Oli hienoa, että saimme maailmanmestari Eva Wahlströmin mukaan tarinaan. Luvassa on kutkuttavaa materiaalia, Johanna Hallikainen kuvailee.

Mainosfilmissä laiska nyrkkeilyvalmentaja Keijo Jaatinen jatkaa tutulla linjallaan toteamalla, että ”sitä jos liikaa yrittää, tulee vaan turpaan ja paha mieli.”

Mutta kuinka Jaatiselle nyt käykään, kun valmennettavana on sähäkkä nyrkkeilyn naisten maailmanmestari? Luvassa on suorastaan tyrmääviä juonenkäänteitä.

Mainoksen lopussa on tuttu iskulause: ”Mitä siitäkin tulisi jos ei olisi yhtään yritystä?”

Mainos kuvattiin 8. kesäkuuta Porvoossa nyrkkeilijöiden harjoitushallilla ja Linnankosken lukion juhlasalissa, johon rakennettiin nyrkkeilykehä ja lavastettiin urheiluareena. Paikalle oli järjestetty myös yleisöä nyrkkeilyotteluun.

Mobiilijäsenkortti 25.9.

Syksyn jäsenkampanjan yhteydessä lanseerataan 25.9. myös mobiilijäsenkortti. Kampanjan aikana jäsenille lähetetään tekstiviesti, jossa kerrotaan uudesta mobiilijäsenkortista.

Mobiilijäsenkortin ansiosta järjestön tarjoamat lukuisat edut kulkevat jatkossa aina jäsenten mukana. Kortilta löytyvät omat tiedot, valtakunnalliset ja alueelliset edut, uutiset ja tapahtumat, viestit sekä yhteystiedot ja linkit.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kuvat Leena Niemimäki

leena.niemimaki@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien uuden kampanjan tähtenä maailmanmestari Eva Wahlström

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 4. Syyskuu 2017 - 7:47

Katso video:

 

 

Yrittäjien mainoselokuvassa laiska valmentaja Keijo Jaatinen (Heikki Silvennoinen) saa valmennettavakseen nyrkkeilyn maailmanmestarin Eva Wahlströmin. Mainoselokuvasta on pitkä yli kahden minuutin versio sekä lyhyt 30 sekunnin mainos, jossa painotetaan mobiilijäsenkorttia.

Mainosfilmejä levitetään sosiaalisessa mediassa ja jäsenkampanjasta on myös mainokset omissa printtilehdissä sekä Kauppalehdessä ja Talouselämässä.

Valmentaja Keijo Jaatisen antisankarihahmo on seikkaillut mainosvideoilla jo lätkäkaukalossa, rallipoluilla ja kuntavaaliehdokkaana.

– Keijo Jaatisen tarina on jatkunut vuoden 2016 alusta erinomaisin tuloksin. Mainosvideot ovat tuoneet pelkästään Facebookissa yli 7 miljoonaa näyttöä, yli 35 000 tykkäystä ja yli 10 000 jakoa, kertoo Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen.

Tarina on kasvanut jokaisessa uudessa mainoksessa, samoin kampanjan huomioarvot ovat nousseet uskomattomiin mittoihin eri kanavissa – ja tuottaneet tuloksia:

– Vuoden 2016 kampanjalähdöt nostivat netin kautta Yrittäjiin liittyneiden jäsenten määrän + 40 % kasvuun edellisvuoteen verrattuna, Johanna Hallikainen painottaa. (JUTTU JATKUU KUVIEN JÄLKEEN)

Mainosfilmiä varten Porvoon Linnankosken lukion juhlasali lavastettiin nyrkkeilyareenaksi.

Uusi kasvo tarpeen

– Jäsenkampanja haluttiin nyt nostaa uudelle tasolle, joten siihen tarvittiin uusi kasvo. Oli hienoa, että saimme maailmanmestari Eva Wahlströmin mukaan tarinaan. Luvassa on kutkuttavaa materiaalia, Johanna Hallikainen kuvailee.

Mainosfilmissä laiska nyrkkeilyvalmentaja Keijo Jaatinen jatkaa tutulla linjallaan toteamalla, että ”sitä jos liikaa yrittää, tulee vaan turpaan ja paha mieli.”

Mutta kuinka Jaatiselle nyt käykään, kun valmennettavana on sähäkkä nyrkkeilyn naisten maailmanmestari? Luvassa on suorastaan tyrmääviä juonenkäänteitä.

Mainoksen lopussa on tuttu iskulause: ”Mitä siitäkin tulisi jos ei olisi yhtään yritystä?”

Mainos kuvattiin 8. kesäkuuta Porvoossa nyrkkeilijöiden harjoitushallilla ja Linnankosken lukion juhlasalissa, johon rakennettiin nyrkkeilykehä ja lavastettiin urheiluareena. Paikalle oli järjestetty myös yleisöä nyrkkeilyotteluun.

Mobiilijäsenkortti 25.9.

Syksyn jäsenkampanjan yhteydessä lanseerataan 25.9. myös mobiilijäsenkortti. Kampanjan aikana jäsenille lähetetään tekstiviesti, jossa kerrotaan uudesta mobiilijäsenkortista.

Mobiilijäsenkortin ansiosta järjestön tarjoamat lukuisat edut kulkevat jatkossa aina jäsenten mukana. Kortilta löytyvät omat tiedot, valtakunnalliset ja alueelliset edut, uutiset ja tapahtumat, viestit sekä yhteystiedot ja linkit.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kuvat Leena Niemimäki

leena.niemimaki@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ihan pienelläkin työnantajayrityksellä oltava työterveyshuoltosopimus - Huomioi nämä viisi asiaa

Yrittäjät tiedotteet - 3. Syyskuu 2017 - 9:00

Lisäksi on tarjolla sairaanhoitoa sisältävä ns. laaja paketti.Markkinoille on viime aikoina tullut myös kuukausimaksullisia työterveyshuoltopaketteja.

– Pienyrittäjät eivät tiedä ollenkaan tarpeeksi työterveyspalvelujen hankkimisesta. Moni ajattelee, että tämä on ylimääräinen kustannus koko työterveyshuolto, mutta jos on työntekijöitä, on työterveyshuolto pakollinen, Turun Perhelääkärit Oy:n toimitusjohtaja, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Penttinen sanoo Yrittäjäsanomille.

Paikallinen lääkäriyritys palvelee etupäässä pk-yrityksiä

– Meillä näyttää nyt paremmalta kuin pari vuotta sitten. Tuntuu siltä, että pienten yritysten työterveyshuolto ei kelpaa isoille alan yrityksille, mutta meille nimenomaan kelpaa. Meillä on 250 asiakasyritystä tällä hetkellä: yksinyrittäjistä 40-50 työntekijän yrityksiin.

Satakuntalainen pienyrittäjä kertoi Yrittäjäsanomille työterveyshuoltosopimuksen hankkimisen hankaluuksista. Hän kertoo kuulleensa kollegoiltaan samanlaisia kokemuksia.

– Isot firmat eivät tarjoa lainkaan lakisääteistä tasoa, vaan yrittäjien on taloustilanteesta huolimatta tehtävä laajan tason sopimuksia.

Hän kokee, että periaatteessa laajan tason sopimus on hyvä, jos on varaa siihen.

– Periaatteessa työterveyshuolto on hirveän hyvä asia.

Usein työterveyssopimus tehdään oman kunnan toimijan kanssa, mutta palvelut on mahdollista hankkia vieraan kunnan toimijalta.

Millaisen palvelupaketin mikroyrittäjät tavallisimmin ottavat?

– Lakisääteisen eli ennaltaehkäisevän, mutta paljon myös sairaanhoitoa sisältäviä paketteja otetaan. Oma käsitykseni on, että laajemman paketin ottaminen varmasti hyödyttää työnantajaa., Turun Perhelääkäreiden Jukka Penttinen kertoo.

Työnantajan on mahdollista saada työterveyskuluista Kela-korvauksia.

Työterveyttä pienille

Mikroyrityksistä työterveyshuolto oli 72,5 prosentilla vuonna 2013 ja noin 80 prosentilla vuonna 2014. Sen sijaan yksinyrittäjistä ja ammatinharjoittajista vain 15 prosenttia on ottanut itselleen työterveyshuoltosopimuksen. Tieto on vuodelta 2015.

Työterveyslaitoksen asiantuntija Helena Palmgrenin mukaan suurin hyöty pienryitykselle on se, että työterveyden avulla saadaan sairauspoissaoloja ehkäistyä, ja näin turvataan yrityksen toiminta.

– Noin 10 Suomen Yrittäjien aluejärjestöä ja toimialajärjestöjä on mukana kokeilussa, jossa järjestö neuvottelee työterveyshuoltosopimuksia, joihin yrittäjä voi liittyä, Palmgren kertoo.

Huomioi nämä työterveyshuollossa 1 RÄÄTÄLÖINTI 

Työterveyssopimus on hyvä räätälöidä: kullakin yrityksellä on omat intressinsä. Sopimuksen räätälöidä niin, että yrittäjä saa omanlaisensa palvelut ja työntekijät omansa. 

2 SAATAVUUS 

Lääkäriaseman saavutettavuus ja saatavuus, eli riittävän nopea pääsy palvelujen pariin.

3 TUTUT HOITAJAT 

Tuttu työterveyshoitaja ja -lääkäri, eli hoitohenkilökunta ei vaihdu koko ajan.

4 PAIKALLISUUS 

Paikallisuudesta on hyötyä. Näin työterveyshuollon henkilökunta tuntee alueen erityispiirteet, kuten väestökysymykset ja yrittämisen ongelmat tietyllä alueella.

5 ILMAPIIRI 

Yrittäjän auttaminen ja tuutoroiminen johtamisen asioissa on tärkeää johtajan henkisen tilan kannalta. Työpaikan henkisen ilmapiirin selvittäminen on keskeinen osa työterveyshuoltoa. 

Vinkit antoi Turun Perhelääkäreiden Jukka Penttinen.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ihan pienelläkin työnantajayrityksellä oltava työterveyshuoltosopimus - Huomioi nämä viisi asiaa

Yrittäjät uutisarkisto - 3. Syyskuu 2017 - 9:00

Lisäksi on tarjolla sairaanhoitoa sisältävä ns. laaja paketti.Markkinoille on viime aikoina tullut myös kuukausimaksullisia työterveyshuoltopaketteja.

– Pienyrittäjät eivät tiedä ollenkaan tarpeeksi työterveyspalvelujen hankkimisesta. Moni ajattelee, että tämä on ylimääräinen kustannus koko työterveyshuolto, mutta jos on työntekijöitä, on työterveyshuolto pakollinen, Turun Perhelääkärit Oy:n toimitusjohtaja, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Penttinen sanoo Yrittäjäsanomille.

Paikallinen lääkäriyritys palvelee etupäässä pk-yrityksiä

– Meillä näyttää nyt paremmalta kuin pari vuotta sitten. Tuntuu siltä, että pienten yritysten työterveyshuolto ei kelpaa isoille alan yrityksille, mutta meille nimenomaan kelpaa. Meillä on 250 asiakasyritystä tällä hetkellä: yksinyrittäjistä 40-50 työntekijän yrityksiin.

Satakuntalainen pienyrittäjä kertoi Yrittäjäsanomille työterveyshuoltosopimuksen hankkimisen hankaluuksista. Hän kertoo kuulleensa kollegoiltaan samanlaisia kokemuksia.

– Isot firmat eivät tarjoa lainkaan lakisääteistä tasoa, vaan yrittäjien on taloustilanteesta huolimatta tehtävä laajan tason sopimuksia.

Hän kokee, että periaatteessa laajan tason sopimus on hyvä, jos on varaa siihen.

– Periaatteessa työterveyshuolto on hirveän hyvä asia.

Usein työterveyssopimus tehdään oman kunnan toimijan kanssa, mutta palvelut on mahdollista hankkia vieraan kunnan toimijalta.

Millaisen palvelupaketin mikroyrittäjät tavallisimmin ottavat?

– Lakisääteisen eli ennaltaehkäisevän, mutta paljon myös sairaanhoitoa sisältäviä paketteja otetaan. Oma käsitykseni on, että laajemman paketin ottaminen varmasti hyödyttää työnantajaa., Turun Perhelääkäreiden Jukka Penttinen kertoo.

Työnantajan on mahdollista saada työterveyskuluista Kela-korvauksia.

Työterveyttä pienille

Mikroyrityksistä työterveyshuolto oli 72,5 prosentilla vuonna 2013 ja noin 80 prosentilla vuonna 2014. Sen sijaan yksinyrittäjistä ja ammatinharjoittajista vain 15 prosenttia on ottanut itselleen työterveyshuoltosopimuksen. Tieto on vuodelta 2015.

Työterveyslaitoksen asiantuntija Helena Palmgrenin mukaan suurin hyöty pienryitykselle on se, että työterveyden avulla saadaan sairauspoissaoloja ehkäistyä, ja näin turvataan yrityksen toiminta.

– Noin 10 Suomen Yrittäjien aluejärjestöä ja toimialajärjestöjä on mukana kokeilussa, jossa järjestö neuvottelee työterveyshuoltosopimuksia, joihin yrittäjä voi liittyä, Palmgren kertoo.

Huomioi nämä työterveyshuollossa 1 RÄÄTÄLÖINTI 

Työterveyssopimus on hyvä räätälöidä: kullakin yrityksellä on omat intressinsä. Sopimuksen räätälöidä niin, että yrittäjä saa omanlaisensa palvelut ja työntekijät omansa. 

2 SAATAVUUS 

Lääkäriaseman saavutettavuus ja saatavuus, eli riittävän nopea pääsy palvelujen pariin.

3 TUTUT HOITAJAT 

Tuttu työterveyshoitaja ja -lääkäri, eli hoitohenkilökunta ei vaihdu koko ajan.

4 PAIKALLISUUS 

Paikallisuudesta on hyötyä. Näin työterveyshuollon henkilökunta tuntee alueen erityispiirteet, kuten väestökysymykset ja yrittämisen ongelmat tietyllä alueella.

5 ILMAPIIRI 

Yrittäjän auttaminen ja tuutoroiminen johtamisen asioissa on tärkeää johtajan henkisen tilan kannalta. Työpaikan henkisen ilmapiirin selvittäminen on keskeinen osa työterveyshuoltoa. 

Vinkit antoi Turun Perhelääkäreiden Jukka Penttinen.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ihan pienelläkin työnantajayrityksellä oltava työterveyshuoltosopimus - Huomioi nämä viisi asiaa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 3. Syyskuu 2017 - 9:00

Lisäksi on tarjolla sairaanhoitoa sisältävä ns. laaja paketti.Markkinoille on viime aikoina tullut myös kuukausimaksullisia työterveyshuoltopaketteja.

– Pienyrittäjät eivät tiedä ollenkaan tarpeeksi työterveyspalvelujen hankkimisesta. Moni ajattelee, että tämä on ylimääräinen kustannus koko työterveyshuolto, mutta jos on työntekijöitä, on työterveyshuolto pakollinen, Turun Perhelääkärit Oy:n toimitusjohtaja, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Penttinen sanoo Yrittäjäsanomille.

Paikallinen lääkäriyritys palvelee etupäässä pk-yrityksiä

– Meillä näyttää nyt paremmalta kuin pari vuotta sitten. Tuntuu siltä, että pienten yritysten työterveyshuolto ei kelpaa isoille alan yrityksille, mutta meille nimenomaan kelpaa. Meillä on 250 asiakasyritystä tällä hetkellä: yksinyrittäjistä 40-50 työntekijän yrityksiin.

Satakuntalainen pienyrittäjä kertoi Yrittäjäsanomille työterveyshuoltosopimuksen hankkimisen hankaluuksista. Hän kertoo kuulleensa kollegoiltaan samanlaisia kokemuksia.

– Isot firmat eivät tarjoa lainkaan lakisääteistä tasoa, vaan yrittäjien on taloustilanteesta huolimatta tehtävä laajan tason sopimuksia.

Hän kokee, että periaatteessa laajan tason sopimus on hyvä, jos on varaa siihen.

– Periaatteessa työterveyshuolto on hirveän hyvä asia.

Usein työterveyssopimus tehdään oman kunnan toimijan kanssa, mutta palvelut on mahdollista hankkia vieraan kunnan toimijalta.

Millaisen palvelupaketin mikroyrittäjät tavallisimmin ottavat?

– Lakisääteisen eli ennaltaehkäisevän, mutta paljon myös sairaanhoitoa sisältäviä paketteja otetaan. Oma käsitykseni on, että laajemman paketin ottaminen varmasti hyödyttää työnantajaa., Turun Perhelääkäreiden Jukka Penttinen kertoo.

Työnantajan on mahdollista saada työterveyskuluista Kela-korvauksia.

Työterveyttä pienille

Mikroyrityksistä työterveyshuolto oli 72,5 prosentilla vuonna 2013 ja noin 80 prosentilla vuonna 2014. Sen sijaan yksinyrittäjistä ja ammatinharjoittajista vain 15 prosenttia on ottanut itselleen työterveyshuoltosopimuksen. Tieto on vuodelta 2015.

Työterveyslaitoksen asiantuntija Helena Palmgrenin mukaan suurin hyöty pienryitykselle on se, että työterveyden avulla saadaan sairauspoissaoloja ehkäistyä, ja näin turvataan yrityksen toiminta.

– Noin 10 Suomen Yrittäjien aluejärjestöä ja toimialajärjestöjä on mukana kokeilussa, jossa järjestö neuvottelee työterveyshuoltosopimuksia, joihin yrittäjä voi liittyä, Palmgren kertoo.

Huomioi nämä työterveyshuollossa 1 RÄÄTÄLÖINTI 

Työterveyssopimus on hyvä räätälöidä: kullakin yrityksellä on omat intressinsä. Sopimuksen räätälöidä niin, että yrittäjä saa omanlaisensa palvelut ja työntekijät omansa. 

2 SAATAVUUS 

Lääkäriaseman saavutettavuus ja saatavuus, eli riittävän nopea pääsy palvelujen pariin.

3 TUTUT HOITAJAT 

Tuttu työterveyshoitaja ja -lääkäri, eli hoitohenkilökunta ei vaihdu koko ajan.

4 PAIKALLISUUS 

Paikallisuudesta on hyötyä. Näin työterveyshuollon henkilökunta tuntee alueen erityispiirteet, kuten väestökysymykset ja yrittämisen ongelmat tietyllä alueella.

5 ILMAPIIRI 

Yrittäjän auttaminen ja tuutoroiminen johtamisen asioissa on tärkeää johtajan henkisen tilan kannalta. Työpaikan henkisen ilmapiirin selvittäminen on keskeinen osa työterveyshuoltoa. 

Vinkit antoi Turun Perhelääkäreiden Jukka Penttinen.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusankoskelaistehtaan kokeilu kannatti – mustikkalakritsista tuli hitti

Yrittäjät tiedotteet - 2. Syyskuu 2017 - 8:15

Kaikki lähti kokeilusta.

– Halusimme tehdä jotain uutta, kokeilla erilaista, muistelee kymenlaaksolaisen Lakumestan toimitusjohtaja Erkki Vänttinen.

Joensuusta löytyi sopivaa mustikkarouhetta. Enää piti selvittää sopiva sekoitussuhde lakritsin kanssa.

– Yhden kokeen jälkeen pääsimme Suomen Sokerin pieneen laboratorioon jatkamaan testausta.

Vuodenvaihteessa mustikkalakritsi oli valmis. Kun kauppa kävi tehtaanmyymälässä, tuotetta vietiin myös muualle Suomeen.

– Nyt olemme saaneet sitä myös vähittäiskaupan puolelle. Kivasti on mennyt, Vänttinen luonnehtii.

– Torstaina lähti viimeksi iso erä. Yrittäjänä on tehtävä vähän pitempääkin päivää.

Lakumestassa on kolme yrittäjää ja kaksi työntekijää.

– Jokainen isompi asia käydään yhdessä porukalla läpi.

Pakkaus ja pussitus tehdään käsin. Joka kuukausi tehtaalta lähtee tuhansia kiloja makeisia.

– Pakkauskoneen hankkiminen on ollut jo pitkään mietinnän alla. Nämä ovat niitä ikuisuuskysymyksiä pienemmillä yrittäjillä, Vänttinen sanoo.

Mustikkalakritsin suosiosta uutisoi torstain Kouvolan Sanomat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusankoskelaistehtaan kokeilu kannatti – mustikkalakritsista tuli hitti

Yrittäjät uutisarkisto - 2. Syyskuu 2017 - 8:15

Kaikki lähti kokeilusta.

– Halusimme tehdä jotain uutta, kokeilla erilaista, muistelee kymenlaaksolaisen Lakumestan toimitusjohtaja Erkki Vänttinen.

Joensuusta löytyi sopivaa mustikkarouhetta. Enää piti selvittää sopiva sekoitussuhde lakritsin kanssa.

– Yhden kokeen jälkeen pääsimme Suomen Sokerin pieneen laboratorioon jatkamaan testausta.

Vuodenvaihteessa mustikkalakritsi oli valmis. Kun kauppa kävi tehtaanmyymälässä, tuotetta vietiin myös muualle Suomeen.

– Nyt olemme saaneet sitä myös vähittäiskaupan puolelle. Kivasti on mennyt, Vänttinen luonnehtii.

– Torstaina lähti viimeksi iso erä. Yrittäjänä on tehtävä vähän pitempääkin päivää.

Lakumestassa on kolme yrittäjää ja kaksi työntekijää.

– Jokainen isompi asia käydään yhdessä porukalla läpi.

Pakkaus ja pussitus tehdään käsin. Joka kuukausi tehtaalta lähtee tuhansia kiloja makeisia.

– Pakkauskoneen hankkiminen on ollut jo pitkään mietinnän alla. Nämä ovat niitä ikuisuuskysymyksiä pienemmillä yrittäjillä, Vänttinen sanoo.

Mustikkalakritsin suosiosta uutisoi torstain Kouvolan Sanomat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusankoskelaistehtaan kokeilu kannatti – mustikkalakritsista tuli hitti

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 2. Syyskuu 2017 - 8:15

Kaikki lähti kokeilusta.

– Halusimme tehdä jotain uutta, kokeilla erilaista, muistelee kymenlaaksolaisen Lakumestan toimitusjohtaja Erkki Vänttinen.

Joensuusta löytyi sopivaa mustikkarouhetta. Enää piti selvittää sopiva sekoitussuhde lakritsin kanssa.

– Yhden kokeen jälkeen pääsimme Suomen Sokerin pieneen laboratorioon jatkamaan testausta.

Vuodenvaihteessa mustikkalakritsi oli valmis. Kun kauppa kävi tehtaanmyymälässä, tuotetta vietiin myös muualle Suomeen.

– Nyt olemme saaneet sitä myös vähittäiskaupan puolelle. Kivasti on mennyt, Vänttinen luonnehtii.

– Torstaina lähti viimeksi iso erä. Yrittäjänä on tehtävä vähän pitempääkin päivää.

Lakumestassa on kolme yrittäjää ja kaksi työntekijää.

– Jokainen isompi asia käydään yhdessä porukalla läpi.

Pakkaus ja pussitus tehdään käsin. Joka kuukausi tehtaalta lähtee tuhansia kiloja makeisia.

– Pakkauskoneen hankkiminen on ollut jo pitkään mietinnän alla. Nämä ovat niitä ikuisuuskysymyksiä pienemmillä yrittäjillä, Vänttinen sanoo.

Mustikkalakritsin suosiosta uutisoi torstain Kouvolan Sanomat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ravintola-alan yrittäjän tuskastunut Facebook-päivitys ihmetyttää – Onko näissä viranomaisten vaatimuksissa mitään järkeä?

Yrittäjät tiedotteet - 1. Syyskuu 2017 - 15:48

Turtolan päivitys kyseenalaistaa osan viranomaisvaatimuksista, jotka ovat kohdistuneet hänen yritystoimintaansa vuosien mittaan. Turtola on toiminut yrittäjänä kahdeksan vuoden ajan.

Päivityksessä listataan erilaisia viranomaisvaatimuksia ja tarkastusten aiheita. Sitä on jaettu vajaassa vuorokaudessa yli 3000 kertaa. 

– Vuosien varrella olen maksanut myös verovaroin rahoitetuille viranomaisille tuhansia ja tuhansia euroja erilaisia maksuja. On tarkastettu jääpalat. Lasku tuli. Tarkastettu salaatti. Lasku tuli. Palotarkastaja käy säännöllisesti. Lasku tulee. Terveystarkastaja, alkoholitarkastaja, työsuojelutarkastaja, gramextarkastaja ja ties mitä. Lasku tulee kyllä, Turtola listaa. 

Välillä tarkastajien toiminta on ollut jopa katteetonta.

– Jazzien aikaan laajensin viikoksi terassin. Hain rakennusluvan. Lasku tuli, tarkastaja ei. Kuten myös anniskelualueen laajentamisesta.

Yksi erikoisimmista vaatimuksista on liittynyt säilyketölkkeihin.

– Terveystarkastaja vaati säilyketölkit hyllylle, joka ei ole kulunut. Minä laitan kyllä. Kynnyksetkin pitää vaihtaa.

Tarkastajien vaatimukset ovat saattaneet aiheuttaa isoja kustannuksia oudoista asioista kuten lukittavista vaatekaapeista henkilökunnalle.

Osa Turtolan postaukseen kommentoineista on niin ikään törmännyt outoihin tarkastuskäytäntöihin.

"Juuri näin. Kerrankin kun perustettiin uutta ravintolaa. Tuli työsujeluhenkilö ja sanoi että lattiassa on liikaa kaatoa, korjattava", virallinen leima paperiin. Seuraavana päivänä tuli terveystarkastaja "lattiassa on liian vähän kaatoa, korjattava" ja virallinen leima paperiin. Tee siinä sitten jotain muutakin, kuin maksat hölynpölystä."

Erään kommentoijan mielestä olisi helpompaa luovuttaa.

"Helpommaksi tulisi laittaa lappu luukulle. Suomi on sellainen maa jossa yrittäjä on monesti firman pienituloisin henkilö kun kaikkien kulujen jälkeen ei jää kovin palkaksi otettavaa. Ja auta armias jos homma ei toimikaan, toimeentulotukea on turha pyytää. "Sinun olisi pitänyt osata säästää", oli kommentti kun firmasta loppui yhtäkkiä rahavirta eikä säästöjä ollut kerennyt kertyä. Siinä voi ihmetellä sitten miksi ihmiset on ulosotossa ja velkakierteessä vaikka painais ilman lomia töitä perse hiessä. Suomi kannustaa yrittämään ja suosimaan suomalaista. Ei toimi."

 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ravintola-alan yrittäjän tuskastunut Facebook-päivitys ihmetyttää – Onko näissä viranomaisten vaatimuksissa mitään järkeä?

Yrittäjät uutisarkisto - 1. Syyskuu 2017 - 15:48

Turtolan päivitys kyseenalaistaa osan viranomaisvaatimuksista, jotka ovat kohdistuneet hänen yritystoimintaansa vuosien mittaan. Turtola on toiminut yrittäjänä kahdeksan vuoden ajan.

Päivityksessä listataan erilaisia viranomaisvaatimuksia ja tarkastusten aiheita. Sitä on jaettu vajaassa vuorokaudessa yli 3000 kertaa. 

– Vuosien varrella olen maksanut myös verovaroin rahoitetuille viranomaisille tuhansia ja tuhansia euroja erilaisia maksuja. On tarkastettu jääpalat. Lasku tuli. Tarkastettu salaatti. Lasku tuli. Palotarkastaja käy säännöllisesti. Lasku tulee. Terveystarkastaja, alkoholitarkastaja, työsuojelutarkastaja, gramextarkastaja ja ties mitä. Lasku tulee kyllä, Turtola listaa. 

Välillä tarkastajien toiminta on ollut jopa katteetonta.

– Jazzien aikaan laajensin viikoksi terassin. Hain rakennusluvan. Lasku tuli, tarkastaja ei. Kuten myös anniskelualueen laajentamisesta.

Yksi erikoisimmista vaatimuksista on liittynyt säilyketölkkeihin.

– Terveystarkastaja vaati säilyketölkit hyllylle, joka ei ole kulunut. Minä laitan kyllä. Kynnyksetkin pitää vaihtaa.

Tarkastajien vaatimukset ovat saattaneet aiheuttaa isoja kustannuksia oudoista asioista kuten lukittavista vaatekaapeista henkilökunnalle.

Osa Turtolan postaukseen kommentoineista on niin ikään törmännyt outoihin tarkastuskäytäntöihin.

"Juuri näin. Kerrankin kun perustettiin uutta ravintolaa. Tuli työsujeluhenkilö ja sanoi että lattiassa on liikaa kaatoa, korjattava", virallinen leima paperiin. Seuraavana päivänä tuli terveystarkastaja "lattiassa on liian vähän kaatoa, korjattava" ja virallinen leima paperiin. Tee siinä sitten jotain muutakin, kuin maksat hölynpölystä."

Erään kommentoijan mielestä olisi helpompaa luovuttaa.

"Helpommaksi tulisi laittaa lappu luukulle. Suomi on sellainen maa jossa yrittäjä on monesti firman pienituloisin henkilö kun kaikkien kulujen jälkeen ei jää kovin palkaksi otettavaa. Ja auta armias jos homma ei toimikaan, toimeentulotukea on turha pyytää. "Sinun olisi pitänyt osata säästää", oli kommentti kun firmasta loppui yhtäkkiä rahavirta eikä säästöjä ollut kerennyt kertyä. Siinä voi ihmetellä sitten miksi ihmiset on ulosotossa ja velkakierteessä vaikka painais ilman lomia töitä perse hiessä. Suomi kannustaa yrittämään ja suosimaan suomalaista. Ei toimi."

 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ravintola-alan yrittäjän tuskastunut Facebook-päivitys ihmetyttää – Onko näissä viranomaisten vaatimuksissa mitään järkeä?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 1. Syyskuu 2017 - 15:48

Turtolan päivitys kyseenalaistaa osan viranomaisvaatimuksista, jotka ovat kohdistuneet hänen yritystoimintaansa vuosien mittaan. Turtola on toiminut yrittäjänä kahdeksan vuoden ajan.

Päivityksessä listataan erilaisia viranomaisvaatimuksia ja tarkastusten aiheita. Sitä on jaettu vajaassa vuorokaudessa yli 3000 kertaa. 

– Vuosien varrella olen maksanut myös verovaroin rahoitetuille viranomaisille tuhansia ja tuhansia euroja erilaisia maksuja. On tarkastettu jääpalat. Lasku tuli. Tarkastettu salaatti. Lasku tuli. Palotarkastaja käy säännöllisesti. Lasku tulee. Terveystarkastaja, alkoholitarkastaja, työsuojelutarkastaja, gramextarkastaja ja ties mitä. Lasku tulee kyllä, Turtola listaa. 

Välillä tarkastajien toiminta on ollut jopa katteetonta.

– Jazzien aikaan laajensin viikoksi terassin. Hain rakennusluvan. Lasku tuli, tarkastaja ei. Kuten myös anniskelualueen laajentamisesta.

Yksi erikoisimmista vaatimuksista on liittynyt säilyketölkkeihin.

– Terveystarkastaja vaati säilyketölkit hyllylle, joka ei ole kulunut. Minä laitan kyllä. Kynnyksetkin pitää vaihtaa.

Tarkastajien vaatimukset ovat saattaneet aiheuttaa isoja kustannuksia oudoista asioista kuten lukittavista vaatekaapeista henkilökunnalle.

Osa Turtolan postaukseen kommentoineista on niin ikään törmännyt outoihin tarkastuskäytäntöihin.

"Juuri näin. Kerrankin kun perustettiin uutta ravintolaa. Tuli työsujeluhenkilö ja sanoi että lattiassa on liikaa kaatoa, korjattava", virallinen leima paperiin. Seuraavana päivänä tuli terveystarkastaja "lattiassa on liian vähän kaatoa, korjattava" ja virallinen leima paperiin. Tee siinä sitten jotain muutakin, kuin maksat hölynpölystä."

Erään kommentoijan mielestä olisi helpompaa luovuttaa.

"Helpommaksi tulisi laittaa lappu luukulle. Suomi on sellainen maa jossa yrittäjä on monesti firman pienituloisin henkilö kun kaikkien kulujen jälkeen ei jää kovin palkaksi otettavaa. Ja auta armias jos homma ei toimikaan, toimeentulotukea on turha pyytää. "Sinun olisi pitänyt osata säästää", oli kommentti kun firmasta loppui yhtäkkiä rahavirta eikä säästöjä ollut kerennyt kertyä. Siinä voi ihmetellä sitten miksi ihmiset on ulosotossa ja velkakierteessä vaikka painais ilman lomia töitä perse hiessä. Suomi kannustaa yrittämään ja suosimaan suomalaista. Ei toimi."

 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Työaikalain esityksessä vakava ongelma ammattiliittoon kuuluvasta luottamusmiehestä

Yrittäjät tiedotteet - 1. Syyskuu 2017 - 15:44

Tänään perjantaina päättyy lausuntokierros työaikalain muutosta valmistelevan työryhmän mietinnöstä. Riitaisan työryhmän työ päättyi kesäkuun lopussa ja Suomen Yrittäjät jätti jo tuolloin eriävän mielipiteen esityksestä.

Ryhmässä oli edustukset yrittäjien lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitosta, Akavasta, SAK:sta, STTK:sta sekä kuntien, valtion ja kirkon työmarkkinalaitoksista.

Työaikalain uudistamista valmisteelleen työryhmän tavoite oli saattaa lainsäädäntö vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita.

- Työryhmän esitys ei sisällä työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, jotka auttaisivat lisäämään työpaikkoja ja nostamaan työllisyysastetta. Tarvitsemme työllisyyttä kestävästi vahvistavia reformeja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Työaikalakiesityksen mukaan vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies kelpaisi sopijaosapuoleksi, kun työehtosopimus edellyttää luottamusmiestä. Poikkeus on säännöllisen työajan järjestelyistä sopiminen.

– Tätä emme voi hyväksyä. Meillä ei ole mitään ammattiyhdistystoimintaa vastaan, mutta liittoon kuuluminen ei voi olla edellytys päästä sopimaan omista asioista. Sopiminen ei varsinkaan pienessä yrityksessä onnistu, jos osa henkilöstöstä jätetään vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Korkein oikeus totesi keväällä, että ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

– Mietinnön ehdotukset olisivat ristiriidassa tämän perustuslakiin pohjautuvan linjauksen kanssa, Makkula jatkaa.

Nykyinen työaikalaki tarjoaa ratkaisun

Työaikalain mukaan on mahdollista, että työnantajaliittoon kuulumaton yritys, joka noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, voi sopia säännöllisen työajan järjestelyistä työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa luottamusvaltuutetun, muun henkilöstön valitseman edustajan tai koko henkilöstön kanssa.

– Tämä malli kannattaisi laajentaa kaikkeen työaikoja koskevaan paikallisen sopimiseen. Se toisi työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset yhdenvertaiseen asemaan liittoihin kuuluvien yritysten kanssa. Malli asettaisi myös työntekijät keskenään yhdenvertaiseen asemaan, Makkula sanoo.

Suomen noin 87 000 työnantajayrityksestä vain noin 20 000 kuuluu työnantajaliittoihin. Vain joissakin tuhansissa yrityksissä on käytössä luottamusmiesjärjestelmä.

Esityksessä olevat yö- ja sunnuntaityötä koskevat rajoitukset eivät myöskään ole Yrittäjien mukaan tätä päivää.

Nollatuntisopimuksia ei pidä vaikeuttaa

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksia myös nollatuntisopimusten uudistamiseksi. Tarkoitus on rajoittaa vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä.

– Esitetty sääntely vaikeuttaisi työn tarjoamista ja lisäisi yritysten siirtymistä vuokratyön tai alihankinnan käyttöön, Mikael Pentikäinen toteaa.

Pentikäinen muistuttaa, että on olemassa paljon työtä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko työtunteja on tarjolla. Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa.

toimitus@yrittajat.fi

 

Lausunto työaikalain uudistamista selvittäneen työryhmän mietinnöstä

Lausunto nollatyösopimusten käytön pelisääntöjä selvittävän työryhmän mietinnöstä

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Työaikalain esityksessä vakava ongelma ammattiliittoon kuuluvasta luottamusmiehestä

Yrittäjät uutisarkisto - 1. Syyskuu 2017 - 15:44

Tänään perjantaina päättyy lausuntokierros työaikalain muutosta valmistelevan työryhmän mietinnöstä. Riitaisan työryhmän työ päättyi kesäkuun lopussa ja Suomen Yrittäjät jätti jo tuolloin eriävän mielipiteen esityksestä.

Ryhmässä oli edustukset yrittäjien lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitosta, Akavasta, SAK:sta, STTK:sta sekä kuntien, valtion ja kirkon työmarkkinalaitoksista.

Työaikalain uudistamista valmisteelleen työryhmän tavoite oli saattaa lainsäädäntö vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita.

- Työryhmän esitys ei sisällä työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, jotka auttaisivat lisäämään työpaikkoja ja nostamaan työllisyysastetta. Tarvitsemme työllisyyttä kestävästi vahvistavia reformeja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Työaikalakiesityksen mukaan vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies kelpaisi sopijaosapuoleksi, kun työehtosopimus edellyttää luottamusmiestä. Poikkeus on säännöllisen työajan järjestelyistä sopiminen.

– Tätä emme voi hyväksyä. Meillä ei ole mitään ammattiyhdistystoimintaa vastaan, mutta liittoon kuuluminen ei voi olla edellytys päästä sopimaan omista asioista. Sopiminen ei varsinkaan pienessä yrityksessä onnistu, jos osa henkilöstöstä jätetään vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Korkein oikeus totesi keväällä, että ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

– Mietinnön ehdotukset olisivat ristiriidassa tämän perustuslakiin pohjautuvan linjauksen kanssa, Makkula jatkaa.

Nykyinen työaikalaki tarjoaa ratkaisun

Työaikalain mukaan on mahdollista, että työnantajaliittoon kuulumaton yritys, joka noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, voi sopia säännöllisen työajan järjestelyistä työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa luottamusvaltuutetun, muun henkilöstön valitseman edustajan tai koko henkilöstön kanssa.

– Tämä malli kannattaisi laajentaa kaikkeen työaikoja koskevaan paikallisen sopimiseen. Se toisi työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset yhdenvertaiseen asemaan liittoihin kuuluvien yritysten kanssa. Malli asettaisi myös työntekijät keskenään yhdenvertaiseen asemaan, Makkula sanoo.

Suomen noin 87 000 työnantajayrityksestä vain noin 20 000 kuuluu työnantajaliittoihin. Vain joissakin tuhansissa yrityksissä on käytössä luottamusmiesjärjestelmä.

Esityksessä olevat yö- ja sunnuntaityötä koskevat rajoitukset eivät myöskään ole Yrittäjien mukaan tätä päivää.

Nollatuntisopimuksia ei pidä vaikeuttaa

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksia myös nollatuntisopimusten uudistamiseksi. Tarkoitus on rajoittaa vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä.

– Esitetty sääntely vaikeuttaisi työn tarjoamista ja lisäisi yritysten siirtymistä vuokratyön tai alihankinnan käyttöön, Mikael Pentikäinen toteaa.

Pentikäinen muistuttaa, että on olemassa paljon työtä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko työtunteja on tarjolla. Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa.

toimitus@yrittajat.fi

 

Lausunto työaikalain uudistamista selvittäneen työryhmän mietinnöstä

Lausunto nollatyösopimusten käytön pelisääntöjä selvittävän työryhmän mietinnöstä

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Työaikalain esityksessä vakava ongelma ammattiliittoon kuuluvasta luottamusmiehestä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 1. Syyskuu 2017 - 15:44

Tänään perjantaina päättyy lausuntokierros työaikalain muutosta valmistelevan työryhmän mietinnöstä. Riitaisan työryhmän työ päättyi kesäkuun lopussa ja Suomen Yrittäjät jätti jo tuolloin eriävän mielipiteen esityksestä.

Ryhmässä oli edustukset yrittäjien lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitosta, Akavasta, SAK:sta, STTK:sta sekä kuntien, valtion ja kirkon työmarkkinalaitoksista.

Työaikalain uudistamista valmisteelleen työryhmän tavoite oli saattaa lainsäädäntö vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita.

- Työryhmän esitys ei sisällä työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, jotka auttaisivat lisäämään työpaikkoja ja nostamaan työllisyysastetta. Tarvitsemme työllisyyttä kestävästi vahvistavia reformeja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Työaikalakiesityksen mukaan vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies kelpaisi sopijaosapuoleksi, kun työehtosopimus edellyttää luottamusmiestä. Poikkeus on säännöllisen työajan järjestelyistä sopiminen.

– Tätä emme voi hyväksyä. Meillä ei ole mitään ammattiyhdistystoimintaa vastaan, mutta liittoon kuuluminen ei voi olla edellytys päästä sopimaan omista asioista. Sopiminen ei varsinkaan pienessä yrityksessä onnistu, jos osa henkilöstöstä jätetään vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Korkein oikeus totesi keväällä, että ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

– Mietinnön ehdotukset olisivat ristiriidassa tämän perustuslakiin pohjautuvan linjauksen kanssa, Makkula jatkaa.

Nykyinen työaikalaki tarjoaa ratkaisun

Työaikalain mukaan on mahdollista, että työnantajaliittoon kuulumaton yritys, joka noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, voi sopia säännöllisen työajan järjestelyistä työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa luottamusvaltuutetun, muun henkilöstön valitseman edustajan tai koko henkilöstön kanssa.

– Tämä malli kannattaisi laajentaa kaikkeen työaikoja koskevaan paikallisen sopimiseen. Se toisi työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset yhdenvertaiseen asemaan liittoihin kuuluvien yritysten kanssa. Malli asettaisi myös työntekijät keskenään yhdenvertaiseen asemaan, Makkula sanoo.

Suomen noin 87 000 työnantajayrityksestä vain noin 20 000 kuuluu työnantajaliittoihin. Vain joissakin tuhansissa yrityksissä on käytössä luottamusmiesjärjestelmä.

Esityksessä olevat yö- ja sunnuntaityötä koskevat rajoitukset eivät myöskään ole Yrittäjien mukaan tätä päivää.

Nollatuntisopimuksia ei pidä vaikeuttaa

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksia myös nollatuntisopimusten uudistamiseksi. Tarkoitus on rajoittaa vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä.

– Esitetty sääntely vaikeuttaisi työn tarjoamista ja lisäisi yritysten siirtymistä vuokratyön tai alihankinnan käyttöön, Mikael Pentikäinen toteaa.

Pentikäinen muistuttaa, että on olemassa paljon työtä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko työtunteja on tarjolla. Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa.

toimitus@yrittajat.fi

 

Lausunto työaikalain uudistamista selvittäneen työryhmän mietinnöstä

Lausunto nollatyösopimusten käytön pelisääntöjä selvittävän työryhmän mietinnöstä

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Odotatko uutta iPhonea? Nyt selvisi, koska se esitellään

Yrittäjät tiedotteet - 1. Syyskuu 2017 - 13:30

Apple on julkistanut päivän, jolloin se esittelee iPhone 8 -älypuhelimen. Kyseessä on kiinnostava uutuus, koska ensimmäinen iPhone esiteltiin 10 vuotta sitten.

IPhone 8:n lisäksi julkistustilaisuudesta on lupa odottaa uusia Apple Watch -älykelloja ja uutta versiota Apple TV:stä. Lisäksi Apple kertoo todennäköisesti uudesta iOS-mobiilikäyttöjärjestelmäversiosta.

Julkisuudessa ennakoidaan, että Apple esittelee tilaisuudessa kolme uutta iPhone-versiota. Yksi niistä on huippuominaisuuksilla varustettu iPhone 8, jonka hinta kivunnee kalleimmillaan lähelle tuhatta euroa. Laitteessa on vahvistamattomien tietojen mukaan oled-näyttö ja uudenlainen kasvot tunnistava etukamera. Odotuksissa on myös langaton lataus.

Apple TV:n huhutaan tukevan 4K-resoluutiota ja Apple Watch -älykelloon odotetaan LTE-verkkotukea.

Syyskuun 12. päivän tilaisuus järjestetään ensimmäisen kerran Applen uutuuttaan hohtavassa pääkonttorissa Cupertinossa ja sen Steve Jobsin nimellä ristityssä auditoriossa.

Uutta iPhonea on määrä odottaa myyntiin Suomessa lokakuun aikana.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Odotatko uutta iPhonea? Nyt selvisi, koska se esitellään

Yrittäjät uutisarkisto - 1. Syyskuu 2017 - 13:30

Apple on julkistanut päivän, jolloin se esittelee iPhone 8 -älypuhelimen. Kyseessä on kiinnostava uutuus, koska ensimmäinen iPhone esiteltiin 10 vuotta sitten.

IPhone 8:n lisäksi julkistustilaisuudesta on lupa odottaa uusia Apple Watch -älykelloja ja uutta versiota Apple TV:stä. Lisäksi Apple kertoo todennäköisesti uudesta iOS-mobiilikäyttöjärjestelmäversiosta.

Julkisuudessa ennakoidaan, että Apple esittelee tilaisuudessa kolme uutta iPhone-versiota. Yksi niistä on huippuominaisuuksilla varustettu iPhone 8, jonka hinta kivunnee kalleimmillaan lähelle tuhatta euroa. Laitteessa on vahvistamattomien tietojen mukaan oled-näyttö ja uudenlainen kasvot tunnistava etukamera. Odotuksissa on myös langaton lataus.

Apple TV:n huhutaan tukevan 4K-resoluutiota ja Apple Watch -älykelloon odotetaan LTE-verkkotukea.

Syyskuun 12. päivän tilaisuus järjestetään ensimmäisen kerran Applen uutuuttaan hohtavassa pääkonttorissa Cupertinossa ja sen Steve Jobsin nimellä ristityssä auditoriossa.

Uutta iPhonea on määrä odottaa myyntiin Suomessa lokakuun aikana.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä