Yrittäjät

Näin yrittäjä kerää voimia arkeen: 3 tarinaa luonnon keskeltä

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2017 - 19:13

Omasta jaksamisesta huolehtiminen on avainasemassa etenkin yksinyrittäjän kohdalla. Jos oma terveys pettää, vaakalaudalla voi olla myös toimeentulo.

Tapasimme kolme eri alan yrittäjää Kolilla, jonne yrittäjät tekivät yhteisen retken parhaillaan käynnissä olevien Yrittäjäpäivien aikana.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin yrittäjä kerää voimia arkeen: 3 tarinaa luonnon keskeltä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2017 - 19:13

Omasta jaksamisesta huolehtiminen on avainasemassa etenkin yksinyrittäjän kohdalla. Jos oma terveys pettää, vaakalaudalla voi olla myös toimeentulo.

Tapasimme kolme eri alan yrittäjää Kolilla, jonne yrittäjät tekivät yhteisen retken parhaillaan käynnissä olevien Yrittäjäpäivien aikana.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kasvuohjelman yrityksiin 1800 uutta työpaikkaa – ”Positiivinen vipuvaikutus”

Yrittäjät tiedotteet - 20. Lokakuu 2017 - 15:30

Eniten suuntaudutaan Pohjoismaihin ja muihin EU-maihin. Yritykset myös ennakoivat liikevaihtonsa yli nelinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Kasvajat-selvitykseen vastasi noin 160 yritystä, jotka osallistuivat tänä vuonna Suomen suurimpaan pk-yritysten kasvun sparrausohjelmaan, Kasvu Openiin. Yritykset ovat eri toimialoilta, eri puolilta Suomea ja kasvun eri vaiheissa. Reilu kolmannes vastanneista yrityksistä on perustettu vuonna 2014 tai sen jälkeen.

Ulkomaille laajentuminen on suunnitteilla kahdeksalla kymmenestä vastaajasta. Vastaajista 31 prosentilla ei ole tällä hetkellä toimintaa ulkomailla. Yleisimmät kohdemaat ovat Ruotsi, muut EU-maat ja muut Pohjoismaat.

Uudet tuotteet ja uudet markkinat kärjessä

Yleisimmät keinot kasvutavoitteiden saavuttamiseksi ovat uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen (80 prosenttia), uusille markkinoille laajentuminen (77) sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen (65). Tärkeimmät keinot kasvutavoitteiden saavuttamiseksi toistuvat samoina vuosittain. Kasvajat-kyselyä on toteutettu sparrauksessa mukana oleville yrityksille vuodesta 2015 saakka.

1,9 miljardia uutta liikevaihtoa

Kasvu Openin raportin mukaan vastaajat arvioivat yli nelinkertaistavan liikevaihtonsa vuoteen 2020 mennessä. Kun yritysten keskimääräinen liikevaihto on nyt noin miljoona euroa, arvioidaan sen olevan vajaan kolmen vuoden kuluttua yhteensä keskimäärin 5,5 miljoonaa euroa.

– Tutkimus osoittaa selvästi kasvunälkäisten yritysten positiivisen vipuvaikutuksen Suomen talouteen. Tänä vuonna sparrauksessa mukana olevat yritykset arvioivat luovansa lähes 1800 uutta työpaikkaa ja 1,9 miljardia uutta liikevaihtoa seuraavan kolmen vuoden aikana, sanoo tutkimuksesta vastanneen Kasvun Roihu Oy:n toimitusjohtaja Matti Härkönen.

Viime vuoteen verrattuna liikevaihdon kehityksen odotetaan olevan suurempaa, mutta henkilöstömäärän kehityksen arvioidaan hieman viime vuotta maltillisemmaksi.

Sparraus koettiin hyödylliseksi

Vuodesta 2015 lähtien toteutetussa Kasvajat-selvityksessä kasvun haasteet toistuvat samoina. Suurimmat kasvun haasteet ovat kasvun rahoituksen saaminen (30), osaavien ihmisten löytyminen ja rekrytointi (15) sekä puutteelliset taidot ja resurssit myynnissä ja markkinoinnissa (15).

Kaikki vastaajat ovat tavanneet Kasvu Open -sparrausohjelmaan aikana vähintään kymmene eri asiantuntijaa, joista 1-2 on ollut rahoitusalan ammattilaisia.

Suurin osa vastaajista (87 prosenttia) koki Kasvu Openin sparrauksen vahvistaneen yrityksensä valmiuksia kasvuun. Uusien verkostojen luominen, lisääntynyt näkyvyys ja strategian päivittyminen koettiin Kasvu Openiin osallistumisen suurimmiksi hyödyiksi.

Kasvu Openin valtakunnallinen finaali järjestetään 25.-26.10. Jyväskylässä. Tällöin valitaan kasvunäkymiltään lupaavimmat yritykset jo toimivien yritysten ja startupien sarjoissa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kasvuohjelman yrityksiin 1800 uutta työpaikkaa – ”Positiivinen vipuvaikutus”

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2017 - 15:30

Eniten suuntaudutaan Pohjoismaihin ja muihin EU-maihin. Yritykset myös ennakoivat liikevaihtonsa yli nelinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Kasvajat-selvitykseen vastasi noin 160 yritystä, jotka osallistuivat tänä vuonna Suomen suurimpaan pk-yritysten kasvun sparrausohjelmaan, Kasvu Openiin. Yritykset ovat eri toimialoilta, eri puolilta Suomea ja kasvun eri vaiheissa. Reilu kolmannes vastanneista yrityksistä on perustettu vuonna 2014 tai sen jälkeen.

Ulkomaille laajentuminen on suunnitteilla kahdeksalla kymmenestä vastaajasta. Vastaajista 31 prosentilla ei ole tällä hetkellä toimintaa ulkomailla. Yleisimmät kohdemaat ovat Ruotsi, muut EU-maat ja muut Pohjoismaat.

Uudet tuotteet ja uudet markkinat kärjessä

Yleisimmät keinot kasvutavoitteiden saavuttamiseksi ovat uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen (80 prosenttia), uusille markkinoille laajentuminen (77) sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen (65). Tärkeimmät keinot kasvutavoitteiden saavuttamiseksi toistuvat samoina vuosittain. Kasvajat-kyselyä on toteutettu sparrauksessa mukana oleville yrityksille vuodesta 2015 saakka.

1,9 miljardia uutta liikevaihtoa

Kasvu Openin raportin mukaan vastaajat arvioivat yli nelinkertaistavan liikevaihtonsa vuoteen 2020 mennessä. Kun yritysten keskimääräinen liikevaihto on nyt noin miljoona euroa, arvioidaan sen olevan vajaan kolmen vuoden kuluttua yhteensä keskimäärin 5,5 miljoonaa euroa.

– Tutkimus osoittaa selvästi kasvunälkäisten yritysten positiivisen vipuvaikutuksen Suomen talouteen. Tänä vuonna sparrauksessa mukana olevat yritykset arvioivat luovansa lähes 1800 uutta työpaikkaa ja 1,9 miljardia uutta liikevaihtoa seuraavan kolmen vuoden aikana, sanoo tutkimuksesta vastanneen Kasvun Roihu Oy:n toimitusjohtaja Matti Härkönen.

Viime vuoteen verrattuna liikevaihdon kehityksen odotetaan olevan suurempaa, mutta henkilöstömäärän kehityksen arvioidaan hieman viime vuotta maltillisemmaksi.

Sparraus koettiin hyödylliseksi

Vuodesta 2015 lähtien toteutetussa Kasvajat-selvityksessä kasvun haasteet toistuvat samoina. Suurimmat kasvun haasteet ovat kasvun rahoituksen saaminen (30), osaavien ihmisten löytyminen ja rekrytointi (15) sekä puutteelliset taidot ja resurssit myynnissä ja markkinoinnissa (15).

Kaikki vastaajat ovat tavanneet Kasvu Open -sparrausohjelmaan aikana vähintään kymmene eri asiantuntijaa, joista 1-2 on ollut rahoitusalan ammattilaisia.

Suurin osa vastaajista (87 prosenttia) koki Kasvu Openin sparrauksen vahvistaneen yrityksensä valmiuksia kasvuun. Uusien verkostojen luominen, lisääntynyt näkyvyys ja strategian päivittyminen koettiin Kasvu Openiin osallistumisen suurimmiksi hyödyiksi.

Kasvu Openin valtakunnallinen finaali järjestetään 25.-26.10. Jyväskylässä. Tällöin valitaan kasvunäkymiltään lupaavimmat yritykset jo toimivien yritysten ja startupien sarjoissa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kasvuohjelman yrityksiin 1800 uutta työpaikkaa – ”Positiivinen vipuvaikutus”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2017 - 15:30

Eniten suuntaudutaan Pohjoismaihin ja muihin EU-maihin. Yritykset myös ennakoivat liikevaihtonsa yli nelinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Kasvajat-selvitykseen vastasi noin 160 yritystä, jotka osallistuivat tänä vuonna Suomen suurimpaan pk-yritysten kasvun sparrausohjelmaan, Kasvu Openiin. Yritykset ovat eri toimialoilta, eri puolilta Suomea ja kasvun eri vaiheissa. Reilu kolmannes vastanneista yrityksistä on perustettu vuonna 2014 tai sen jälkeen.

Ulkomaille laajentuminen on suunnitteilla kahdeksalla kymmenestä vastaajasta. Vastaajista 31 prosentilla ei ole tällä hetkellä toimintaa ulkomailla. Yleisimmät kohdemaat ovat Ruotsi, muut EU-maat ja muut Pohjoismaat.

Uudet tuotteet ja uudet markkinat kärjessä

Yleisimmät keinot kasvutavoitteiden saavuttamiseksi ovat uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen (80 prosenttia), uusille markkinoille laajentuminen (77) sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen (65). Tärkeimmät keinot kasvutavoitteiden saavuttamiseksi toistuvat samoina vuosittain. Kasvajat-kyselyä on toteutettu sparrauksessa mukana oleville yrityksille vuodesta 2015 saakka.

1,9 miljardia uutta liikevaihtoa

Kasvu Openin raportin mukaan vastaajat arvioivat yli nelinkertaistavan liikevaihtonsa vuoteen 2020 mennessä. Kun yritysten keskimääräinen liikevaihto on nyt noin miljoona euroa, arvioidaan sen olevan vajaan kolmen vuoden kuluttua yhteensä keskimäärin 5,5 miljoonaa euroa.

– Tutkimus osoittaa selvästi kasvunälkäisten yritysten positiivisen vipuvaikutuksen Suomen talouteen. Tänä vuonna sparrauksessa mukana olevat yritykset arvioivat luovansa lähes 1800 uutta työpaikkaa ja 1,9 miljardia uutta liikevaihtoa seuraavan kolmen vuoden aikana, sanoo tutkimuksesta vastanneen Kasvun Roihu Oy:n toimitusjohtaja Matti Härkönen.

Viime vuoteen verrattuna liikevaihdon kehityksen odotetaan olevan suurempaa, mutta henkilöstömäärän kehityksen arvioidaan hieman viime vuotta maltillisemmaksi.

Sparraus koettiin hyödylliseksi

Vuodesta 2015 lähtien toteutetussa Kasvajat-selvityksessä kasvun haasteet toistuvat samoina. Suurimmat kasvun haasteet ovat kasvun rahoituksen saaminen (30), osaavien ihmisten löytyminen ja rekrytointi (15) sekä puutteelliset taidot ja resurssit myynnissä ja markkinoinnissa (15).

Kaikki vastaajat ovat tavanneet Kasvu Open -sparrausohjelmaan aikana vähintään kymmene eri asiantuntijaa, joista 1-2 on ollut rahoitusalan ammattilaisia.

Suurin osa vastaajista (87 prosenttia) koki Kasvu Openin sparrauksen vahvistaneen yrityksensä valmiuksia kasvuun. Uusien verkostojen luominen, lisääntynyt näkyvyys ja strategian päivittyminen koettiin Kasvu Openiin osallistumisen suurimmiksi hyödyiksi.

Kasvu Openin valtakunnallinen finaali järjestetään 25.-26.10. Jyväskylässä. Tällöin valitaan kasvunäkymiltään lupaavimmat yritykset jo toimivien yritysten ja startupien sarjoissa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Professori huolissaan pienten digivalmiuksista

Yrittäjät tiedotteet - 20. Lokakuu 2017 - 14:00

Ensin yrittäjien pitää Arto Lahden mukaan ymmärtää ongelma, eli tulla tietoisiksi siitä, mitä lisäarvoa digi tuo yrittäjyyteen. Hän on käynnistänyt keskustelut pk-seudun ammattikorkeakoulujen kanssa yrittäjien ja opiskelijoiden yhteisen digiohjelman käynnistämiseksi.

– Keskeistä olisi myös löytää jatkajia nykyisille luopuville yrittäjille riittävän ajoissa, jotta yritys saataisiin kasvupolulle. Ajatus on tehdä tätä kilpailunomaisesti pääkaupunkiseudun oppilaitosten kanssa, jolloin opiskelijat suunnittelisivat yritysten uudistamista tiimeinä ja todellisten esimerkkien valossa.

Professori Lahden mukaan digivallankumous mahdollistaa pk-yrityksille noin 20–40 prosentin tehokkuuslisän ja samalla avaa tien kansainvälisille markkinoille kohtuullisilla kustannuksilla.

Erilaiset kilpailut ja tapahtumat motivoivat luomaan uutta. Lahti muistetaan hänen Aalto-yliopistolla järjestämistään tuotepalvelukilpailuista, joissa sijoittajat Leijonan luolan tapaan arvioivat opiskelijoiden liikeideoita.

Kansallinen kysymys

– On iso kansallinen kysymys, miten restarttien hiljainen tieto saataisiin edes joltain osin siirtymään, jotta työpaikat jatkuisivat ja kenties osasta tulisi kasvuyrityksiä.

Restartup-termillä tarkoitetaan omistajanvaihdoksen kynnyksellä olevia yrityksiä.

Liiketoiminnan digitalisoinnin keskeisimmät prosessit, kuten laskujen lähettäminen ja käsittely sekä avainlukujen seuranta on ohjelmistoyhtiö Visman mukaan digitalisoitu 52 prosentissa suomalaisyrityksiä. Selvityksen otos oli pienehkö, vain 430 henkilöä. Tuore Suomen Yrittäjien ja Elisan tutkimus paljasti, että tietotyön välineitä, kuten etäyhteyttä työpaikan verkkoon, käytetään vähemmän pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ulkopuolella.

Lahti ottaa esimerkin digitaalisuuden tuomasta kustannushyödystä.

– Esimerkiksi sähkömies, jolla on asiakastiedot älypuhelimessa. Työt hoituvat paljon nopeammin, ja kustannus per asiakas on järkevä. Silloin sitä työtä ostetaan enemmän.

Hän hahmottelee myös operaattoriyhteistyötä pk-yritysten digihaasteen taklaamiseen.

– Ajatuksena, että voitaisiin räätälöidä digipaketteja pienille yrityksille. 

Kymmenet tuhannet yrittäjätyöpaikat ovat arvokkaita, sillä niissä on keskimäärin muitakin kuin yrittäjä itse. Suomessa ei ole yritetty löytää ratkaisuja luopuvien yrittäjien tarpeisiin, väittää professori Lahti.

– Sitten kun ottaa kysymyksen, että miten luopuvien yrittäjien kanssa päästäisiin kohtaamiseen oppilaitosten kanssa. Mistä löytyisi paremmin resursseja heidän tarpeisiinsa? Silloin yleinen puhe ei auta.

Elämäntyönä yrittäjyys

Lahti oli yrittäjyyden professori Helsingin Kauppakorkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopistossa vuodesta 1990 tähän syksyyn asti. Sitä ennen hän oli markkinoinnin, yrittäjyyden ja pienyritystoiminnan professori. Hän oli presidenttiehdokkaana vuonna 2006.

Kuva: Aalto-yliopisto/ Anni Hanén

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Professori huolissaan pienten digivalmiuksista

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2017 - 14:00

Ensin yrittäjien pitää Arto Lahden mukaan ymmärtää ongelma, eli tulla tietoisiksi siitä, mitä lisäarvoa digi tuo yrittäjyyteen. Hän on käynnistänyt keskustelut pk-seudun ammattikorkeakoulujen kanssa yrittäjien ja opiskelijoiden yhteisen digiohjelman käynnistämiseksi.

– Keskeistä olisi myös löytää jatkajia nykyisille luopuville yrittäjille riittävän ajoissa, jotta yritys saataisiin kasvupolulle. Ajatus on tehdä tätä kilpailunomaisesti pääkaupunkiseudun oppilaitosten kanssa, jolloin opiskelijat suunnittelisivat yritysten uudistamista tiimeinä ja todellisten esimerkkien valossa.

Professori Lahden mukaan digivallankumous mahdollistaa pk-yrityksille noin 20–40 prosentin tehokkuuslisän ja samalla avaa tien kansainvälisille markkinoille kohtuullisilla kustannuksilla.

Erilaiset kilpailut ja tapahtumat motivoivat luomaan uutta. Lahti muistetaan hänen Aalto-yliopistolla järjestämistään tuotepalvelukilpailuista, joissa sijoittajat Leijonan luolan tapaan arvioivat opiskelijoiden liikeideoita.

Kansallinen kysymys

– On iso kansallinen kysymys, miten restarttien hiljainen tieto saataisiin edes joltain osin siirtymään, jotta työpaikat jatkuisivat ja kenties osasta tulisi kasvuyrityksiä.

Restartup-termillä tarkoitetaan omistajanvaihdoksen kynnyksellä olevia yrityksiä.

Liiketoiminnan digitalisoinnin keskeisimmät prosessit, kuten laskujen lähettäminen ja käsittely sekä avainlukujen seuranta on ohjelmistoyhtiö Visman mukaan digitalisoitu 52 prosentissa suomalaisyrityksiä. Selvityksen otos oli pienehkö, vain 430 henkilöä. Tuore Suomen Yrittäjien ja Elisan tutkimus paljasti, että tietotyön välineitä, kuten etäyhteyttä työpaikan verkkoon, käytetään vähemmän pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ulkopuolella.

Lahti ottaa esimerkin digitaalisuuden tuomasta kustannushyödystä.

– Esimerkiksi sähkömies, jolla on asiakastiedot älypuhelimessa. Työt hoituvat paljon nopeammin, ja kustannus per asiakas on järkevä. Silloin sitä työtä ostetaan enemmän.

Hän hahmottelee myös operaattoriyhteistyötä pk-yritysten digihaasteen taklaamiseen.

– Ajatuksena, että voitaisiin räätälöidä digipaketteja pienille yrityksille. 

Kymmenet tuhannet yrittäjätyöpaikat ovat arvokkaita, sillä niissä on keskimäärin muitakin kuin yrittäjä itse. Suomessa ei ole yritetty löytää ratkaisuja luopuvien yrittäjien tarpeisiin, väittää professori Lahti.

– Sitten kun ottaa kysymyksen, että miten luopuvien yrittäjien kanssa päästäisiin kohtaamiseen oppilaitosten kanssa. Mistä löytyisi paremmin resursseja heidän tarpeisiinsa? Silloin yleinen puhe ei auta.

Elämäntyönä yrittäjyys

Lahti oli yrittäjyyden professori Helsingin Kauppakorkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopistossa vuodesta 1990 tähän syksyyn asti. Sitä ennen hän oli markkinoinnin, yrittäjyyden ja pienyritystoiminnan professori. Hän oli presidenttiehdokkaana vuonna 2006.

Kuva: Aalto-yliopisto/ Anni Hanén

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Professori huolissaan pienten digivalmiuksista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2017 - 14:00

Ensin yrittäjien pitää Arto Lahden mukaan ymmärtää ongelma, eli tulla tietoisiksi siitä, mitä lisäarvoa digi tuo yrittäjyyteen. Hän on käynnistänyt keskustelut pk-seudun ammattikorkeakoulujen kanssa yrittäjien ja opiskelijoiden yhteisen digiohjelman käynnistämiseksi.

– Keskeistä olisi myös löytää jatkajia nykyisille luopuville yrittäjille riittävän ajoissa, jotta yritys saataisiin kasvupolulle. Ajatus on tehdä tätä kilpailunomaisesti pääkaupunkiseudun oppilaitosten kanssa, jolloin opiskelijat suunnittelisivat yritysten uudistamista tiimeinä ja todellisten esimerkkien valossa.

Professori Lahden mukaan digivallankumous mahdollistaa pk-yrityksille noin 20–40 prosentin tehokkuuslisän ja samalla avaa tien kansainvälisille markkinoille kohtuullisilla kustannuksilla.

Erilaiset kilpailut ja tapahtumat motivoivat luomaan uutta. Lahti muistetaan hänen Aalto-yliopistolla järjestämistään tuotepalvelukilpailuista, joissa sijoittajat Leijonan luolan tapaan arvioivat opiskelijoiden liikeideoita.

Kansallinen kysymys

– On iso kansallinen kysymys, miten restarttien hiljainen tieto saataisiin edes joltain osin siirtymään, jotta työpaikat jatkuisivat ja kenties osasta tulisi kasvuyrityksiä.

Restartup-termillä tarkoitetaan omistajanvaihdoksen kynnyksellä olevia yrityksiä.

Liiketoiminnan digitalisoinnin keskeisimmät prosessit, kuten laskujen lähettäminen ja käsittely sekä avainlukujen seuranta on ohjelmistoyhtiö Visman mukaan digitalisoitu 52 prosentissa suomalaisyrityksiä. Selvityksen otos oli pienehkö, vain 430 henkilöä. Tuore Suomen Yrittäjien ja Elisan tutkimus paljasti, että tietotyön välineitä, kuten etäyhteyttä työpaikan verkkoon, käytetään vähemmän pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ulkopuolella.

Lahti ottaa esimerkin digitaalisuuden tuomasta kustannushyödystä.

– Esimerkiksi sähkömies, jolla on asiakastiedot älypuhelimessa. Työt hoituvat paljon nopeammin, ja kustannus per asiakas on järkevä. Silloin sitä työtä ostetaan enemmän.

Hän hahmottelee myös operaattoriyhteistyötä pk-yritysten digihaasteen taklaamiseen.

– Ajatuksena, että voitaisiin räätälöidä digipaketteja pienille yrityksille. 

Kymmenet tuhannet yrittäjätyöpaikat ovat arvokkaita, sillä niissä on keskimäärin muitakin kuin yrittäjä itse. Suomessa ei ole yritetty löytää ratkaisuja luopuvien yrittäjien tarpeisiin, väittää professori Lahti.

– Sitten kun ottaa kysymyksen, että miten luopuvien yrittäjien kanssa päästäisiin kohtaamiseen oppilaitosten kanssa. Mistä löytyisi paremmin resursseja heidän tarpeisiinsa? Silloin yleinen puhe ei auta.

Elämäntyönä yrittäjyys

Lahti oli yrittäjyyden professori Helsingin Kauppakorkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopistossa vuodesta 1990 tähän syksyyn asti. Sitä ennen hän oli markkinoinnin, yrittäjyyden ja pienyritystoiminnan professori. Hän oli presidenttiehdokkaana vuonna 2006.

Kuva: Aalto-yliopisto/ Anni Hanén

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät käynnistyivät: Katso videolta Jyrki Mäkysen ja Mikael Pentikäisen mietteet

Yrittäjät tiedotteet - 20. Lokakuu 2017 - 12:04

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen ja toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoivat tuoreeltaan perjantai-aamuna julkaistun Yrittäjägallupin sisältöä.

Gallupin pääkohtia oli tieto siitä, että 70 prosenttia pk-yrittäjistä haluaisi sopia työehdoista henkilöstön kanssa työpaikalla.

Oheisesta Facebook Live -videosta selviää myös, millaisia rakenteellisia uudistuksia Jyrki Mäkynen toivoo työttömyyden parantamiseksi.

Yrittäjäpäivien ohjelmassa on perjantaina järjestön liittokokous, retkiä ja illalla karjalaiset pidot. Lauantaina seminaarissa on joukko kiinnostavia puhujia. Päivä huipentuu iltagaalaan, jossa juhlapuhujana on pääministeri Juha Sipilä. Gaalassa jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot.

 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät käynnistyivät: Katso videolta Jyrki Mäkysen ja Mikael Pentikäisen mietteet

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2017 - 12:04

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen ja toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoivat tuoreeltaan perjantai-aamuna julkaistun Yrittäjägallupin sisältöä.

Gallupin pääkohtia oli tieto siitä, että 70 prosenttia pk-yrittäjistä haluaisi sopia työehdoista henkilöstön kanssa työpaikalla.

Oheisesta Facebook Live -videosta selviää myös, millaisia rakenteellisia uudistuksia Jyrki Mäkynen toivoo työttömyyden parantamiseksi.

Yrittäjäpäivien ohjelmassa on perjantaina järjestön liittokokous, retkiä ja illalla karjalaiset pidot. Lauantaina seminaarissa on joukko kiinnostavia puhujia. Päivä huipentuu iltagaalaan, jossa juhlapuhujana on pääministeri Juha Sipilä. Gaalassa jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot.

 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät käynnistyivät: Katso videolta Jyrki Mäkysen ja Mikael Pentikäisen mietteet

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2017 - 12:04

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen ja toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoivat tuoreeltaan perjantai-aamuna julkaistun Yrittäjägallupin sisältöä.

Gallupin pääkohtia oli tieto siitä, että 70 prosenttia pk-yrittäjistä haluaisi sopia työehdoista henkilöstön kanssa työpaikalla.

Oheisesta Facebook Live -videosta selviää myös, millaisia rakenteellisia uudistuksia Jyrki Mäkynen toivoo työttömyyden parantamiseksi.

Yrittäjäpäivien ohjelmassa on perjantaina järjestön liittokokous, retkiä ja illalla karjalaiset pidot. Lauantaina seminaarissa on joukko kiinnostavia puhujia. Päivä huipentuu iltagaalaan, jossa juhlapuhujana on pääministeri Juha Sipilä. Gaalassa jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot.

 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Selvä enemmistö haluaisi sopia paikallisesti – Vain kuudesosa kuuluu työnantajaliittoon

Yrittäjät tiedotteet - 20. Lokakuu 2017 - 11:00

Suomen Yrittäjien liittokokouksessa vaaditaan, että Suomessa on oltava sopimisen vapaus yrittäjien ja työntekijöiden kesken. Yrittäjät edellyttää, että yrityksen kilpailutilanne pitää voida ottaa huomioon. Ketään – ei työntekijöitä eikä yrityksiä – saa syrjiä.

– Suomen talouskasvu pitää vakiinnuttaa, julkinen talous saada tasapainoon ja työllisyysaste nostaa 80 prosenttiin, yrittäjäjärjestö linjaa.

Tämä on mahdollista, jos Suomesta tehdään yrittäjyyden ihanneyhteiskunta.

– Vain yrittäjien riskinoton, yritysten menestyksen ja niiden tuoman hyvinvoinnin kautta kasvu jatkuu, työpaikat lisääntyvät ja julkinen talous tasapainottuu, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen avaa. 

Yrittäjäjärjestön liittokokous on parhaillaan koolla Joensuussa. 

Peräti 63 prosenttia luopuisi yleissitovuudesta

Tänään julkistettu Yrittäjägallup kertoo, että peräti 70 prosenttia pk-yrittäjistä haluaisi sopia työehdoista yrityksissä. Vastaajista vain 16 prosenttia kuuluu työehtosopimuksia tekevään työnantajaliittoon. Peräti 63 prosenttia kannattaa työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista.  

Yrittäjägallupin tuloksista selviää myös, että 74 prosenttia yrittäjistä arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen rohkaisisi palkkaamaan lisää työntekijöitä. 

Yrittäjägallupiin vastasi 1012 yrittäjää. Tiedot kerättiin syys-lokakuussa. Sen teki Kantar TNS.

Koheneva työllisyys edellyttää rakenteellisia uudistuksia

Elokuun 2017 kausitasoitettu työttömyysaste oli 8,6 prosenttia eli noin 233 000 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden piirissä arvioidaan olevan noin 200 000 henkilöä. Näiden väliin jää vain noin 30 000 henkilöä. 

– Työttömyyttä ei siis voi merkittävästi alentaa ilman, että tehdään työmarkkinoille rakenteellisia uudistuksia, Mäkynen sanoo. 

– Lisäksi on varmistettava, että suomalainen verojärjestelmä ymmärtää yrittäjyyttä, kannustaa yrittäjäriskiin, on kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä vakaa ja ennakoitavissa, Mäkynen listaa uudistustarpeita.

Yrittäjägaalan juhlapuhujana pääministeri Juha Sipilä

Suomen Yrittäjien liittokokous avasi perjantaina yrittäjäjärjestön vuoden päätapahtuman Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, joille osallistuu yli 1200 pk-yrittäjää eri puolilta Suomea.  

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Selvä enemmistö haluaisi sopia paikallisesti – Vain kuudesosa kuuluu työnantajaliittoon

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2017 - 11:00

Suomen Yrittäjien liittokokouksessa vaaditaan, että Suomessa on oltava sopimisen vapaus yrittäjien ja työntekijöiden kesken. Yrittäjät edellyttää, että yrityksen kilpailutilanne pitää voida ottaa huomioon. Ketään – ei työntekijöitä eikä yrityksiä – saa syrjiä.

– Suomen talouskasvu pitää vakiinnuttaa, julkinen talous saada tasapainoon ja työllisyysaste nostaa 80 prosenttiin, yrittäjäjärjestö linjaa.

Tämä on mahdollista, jos Suomesta tehdään yrittäjyyden ihanneyhteiskunta.

– Vain yrittäjien riskinoton, yritysten menestyksen ja niiden tuoman hyvinvoinnin kautta kasvu jatkuu, työpaikat lisääntyvät ja julkinen talous tasapainottuu, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen avaa. 

Yrittäjäjärjestön liittokokous on parhaillaan koolla Joensuussa. 

Peräti 63 prosenttia luopuisi yleissitovuudesta

Tänään julkistettu Yrittäjägallup kertoo, että peräti 70 prosenttia pk-yrittäjistä haluaisi sopia työehdoista yrityksissä. Vastaajista vain 16 prosenttia kuuluu työehtosopimuksia tekevään työnantajaliittoon. Peräti 63 prosenttia kannattaa työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista.  

Yrittäjägallupin tuloksista selviää myös, että 74 prosenttia yrittäjistä arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen rohkaisisi palkkaamaan lisää työntekijöitä. 

Yrittäjägallupiin vastasi 1012 yrittäjää. Tiedot kerättiin syys-lokakuussa. Sen teki Kantar TNS.

Koheneva työllisyys edellyttää rakenteellisia uudistuksia

Elokuun 2017 kausitasoitettu työttömyysaste oli 8,6 prosenttia eli noin 233 000 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden piirissä arvioidaan olevan noin 200 000 henkilöä. Näiden väliin jää vain noin 30 000 henkilöä. 

– Työttömyyttä ei siis voi merkittävästi alentaa ilman, että tehdään työmarkkinoille rakenteellisia uudistuksia, Mäkynen sanoo. 

– Lisäksi on varmistettava, että suomalainen verojärjestelmä ymmärtää yrittäjyyttä, kannustaa yrittäjäriskiin, on kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä vakaa ja ennakoitavissa, Mäkynen listaa uudistustarpeita.

Yrittäjägaalan juhlapuhujana pääministeri Juha Sipilä

Suomen Yrittäjien liittokokous avasi perjantaina yrittäjäjärjestön vuoden päätapahtuman Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, joille osallistuu yli 1200 pk-yrittäjää eri puolilta Suomea.  

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Selvä enemmistö haluaisi sopia paikallisesti – Vain kuudesosa kuuluu työnantajaliittoon

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2017 - 11:00

Suomen Yrittäjien liittokokouksessa vaaditaan, että Suomessa on oltava sopimisen vapaus yrittäjien ja työntekijöiden kesken. Yrittäjät edellyttää, että yrityksen kilpailutilanne pitää voida ottaa huomioon. Ketään – ei työntekijöitä eikä yrityksiä – saa syrjiä.

– Suomen talouskasvu pitää vakiinnuttaa, julkinen talous saada tasapainoon ja työllisyysaste nostaa 80 prosenttiin, yrittäjäjärjestö linjaa.

Tämä on mahdollista, jos Suomesta tehdään yrittäjyyden ihanneyhteiskunta.

– Vain yrittäjien riskinoton, yritysten menestyksen ja niiden tuoman hyvinvoinnin kautta kasvu jatkuu, työpaikat lisääntyvät ja julkinen talous tasapainottuu, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen avaa. 

Yrittäjäjärjestön liittokokous on parhaillaan koolla Joensuussa. 

Peräti 63 prosenttia luopuisi yleissitovuudesta

Tänään julkistettu Yrittäjägallup kertoo, että peräti 70 prosenttia pk-yrittäjistä haluaisi sopia työehdoista yrityksissä. Vastaajista vain 16 prosenttia kuuluu työehtosopimuksia tekevään työnantajaliittoon. Peräti 63 prosenttia kannattaa työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista.  

Yrittäjägallupin tuloksista selviää myös, että 74 prosenttia yrittäjistä arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen rohkaisisi palkkaamaan lisää työntekijöitä. 

Yrittäjägallupiin vastasi 1012 yrittäjää. Tiedot kerättiin syys-lokakuussa. Sen teki Kantar TNS.

Koheneva työllisyys edellyttää rakenteellisia uudistuksia

Elokuun 2017 kausitasoitettu työttömyysaste oli 8,6 prosenttia eli noin 233 000 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden piirissä arvioidaan olevan noin 200 000 henkilöä. Näiden väliin jää vain noin 30 000 henkilöä. 

– Työttömyyttä ei siis voi merkittävästi alentaa ilman, että tehdään työmarkkinoille rakenteellisia uudistuksia, Mäkynen sanoo. 

– Lisäksi on varmistettava, että suomalainen verojärjestelmä ymmärtää yrittäjyyttä, kannustaa yrittäjäriskiin, on kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä vakaa ja ennakoitavissa, Mäkynen listaa uudistustarpeita.

Yrittäjägaalan juhlapuhujana pääministeri Juha Sipilä

Suomen Yrittäjien liittokokous avasi perjantaina yrittäjäjärjestön vuoden päätapahtuman Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, joille osallistuu yli 1200 pk-yrittäjää eri puolilta Suomea.  

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät valinnanvapauslaista: ”Sote-keskuksien välille tulee synnyttää kunnon kilpailua”

Yrittäjät tiedotteet - 20. Lokakuu 2017 - 9:40

SY:n mukaan luonnos jättää paljon päätösvaltaa maakunnille. Maakuntapäättäjien on tulevaisuudessa varmistettava, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

– Luonnos antaa hyvän pohjan uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kyseessä on suuri järjestelmämuutos. Se olisi merkittävä askel parempaan, mutta ei pidä luulla, että kaikki tulee kerralla valmiiksi. Paljon jää tehtävää ja kehitettävää tuleviin vuosiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä, Pentikäinen sanoo.

Terveyskeskusyrittäjällä luotto valinnanvapauden onnistumiseen

Kunnanlääkärit Kiuruvesi on Suomen ensimmäinen valinnanvapauspalveluja tarjoava yritys.  Valinnanvapauskokeilujen asukkailla on mahdollisuus valita itse terveyskeskus eri palveluntuottajien välillä.

Kunnanlääkärit Kiuruvesi työllistää yrittäjien lisäksi sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan.

– Uskomme, että toiminta kantaa, kun valinnanvapauslainsäädäntö tulee. Meillä draiverina on se, että saamme tuotua palvelut lähelle ihmistä. Meidän pitää pystyä jatkossa investoimaan, nyt olemme saaneet palkat maksettua, yrittäjä ja lääkäri Sami Salminen sanoo.

Miten terveyskeskusyrittäjä suhtautuu päättäjien poukkoiluun valinnanvapauslainsäädännön kanssa?

– Kukaan ei kaipaa tähän maahan oligopolia, jossa olisi vain muutama kansainvälinen palveluntuottaja ja sitten julkinen tuottaja, Salminen uskoo.

Pentikäinen: Keskittyminen on estettävä

Pentikäisen mukaan on tärkeä varmistaa, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

- Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

Yksityiskohdatkin hiottava kuntoon

Hallitus haluaa, että pk-yritykset voivat osallistua sote-palvelujen tuottamiseen niin sote-keskuksina kuin asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kautta. Lakiluonnoksessa on kuitenkin yksityiskohtia, jotka voivat hankaloittaa tavoitteen toteutumista.

Lakiluonnos sanoo, että palveluntuottaja vastaa palveluunsa liittyneiden hoitokomplikaatioiden ja vastaavien korjaamisen kustannuksista.

– Tällainen vaade on esimerkiksi yksinyrittäjänä toimivalle fysioterapeuttiyrittäjille kohtuuton. Tähän on jatkovalmistelussa löydyttävä eri kokoisia toimijoita tasapuolisesti kohteleva ratkaisu, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yksi Yrittäjiä huolestuttava yksityiskohta liittyy sosiaalialan yrittäjyyteen. Luonnoksen mukaan sote-keskuksessa sosiaaliohjausta ja -neuvontaa antavan henkilön on oltava palvelussuhteessa sote-keskukseen.

– Tarkoittaako tämä, että sosiaalialan ammattihenkilö ei voi toimia ammatinharjoittaja-yrittäjänä osana sote-keskusta samalla tavoin kuin esimerkiksi lääkäri? Kallama kysyy.

Vaatimuksella on merkittävä vaikutus pk-yrittäjien mahdollisuuksiin pyörittää sote-keskusta. Valinnanvapauskokeilujen perusteella tiedetään, että esimerkiksi sote-keskus, jossa toimii esimerkiksi kolme lääkäriä, ei vielä työllistäisi kokopäiväisesti sosiaalialan ammattihenkilöä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät valinnanvapauslaista: ”Sote-keskuksien välille tulee synnyttää kunnon kilpailua”

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Lokakuu 2017 - 9:40

SY:n mukaan luonnos jättää paljon päätösvaltaa maakunnille. Maakuntapäättäjien on tulevaisuudessa varmistettava, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

– Luonnos antaa hyvän pohjan uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kyseessä on suuri järjestelmämuutos. Se olisi merkittävä askel parempaan, mutta ei pidä luulla, että kaikki tulee kerralla valmiiksi. Paljon jää tehtävää ja kehitettävää tuleviin vuosiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä, Pentikäinen sanoo.

Terveyskeskusyrittäjällä luotto valinnanvapauden onnistumiseen

Kunnanlääkärit Kiuruvesi on Suomen ensimmäinen valinnanvapauspalveluja tarjoava yritys.  Valinnanvapauskokeilujen asukkailla on mahdollisuus valita itse terveyskeskus eri palveluntuottajien välillä.

Kunnanlääkärit Kiuruvesi työllistää yrittäjien lisäksi sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan.

– Uskomme, että toiminta kantaa, kun valinnanvapauslainsäädäntö tulee. Meillä draiverina on se, että saamme tuotua palvelut lähelle ihmistä. Meidän pitää pystyä jatkossa investoimaan, nyt olemme saaneet palkat maksettua, yrittäjä ja lääkäri Sami Salminen sanoo.

Miten terveyskeskusyrittäjä suhtautuu päättäjien poukkoiluun valinnanvapauslainsäädännön kanssa?

– Kukaan ei kaipaa tähän maahan oligopolia, jossa olisi vain muutama kansainvälinen palveluntuottaja ja sitten julkinen tuottaja, Salminen uskoo.

Pentikäinen: Keskittyminen on estettävä

Pentikäisen mukaan on tärkeä varmistaa, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

- Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

Yksityiskohdatkin hiottava kuntoon

Hallitus haluaa, että pk-yritykset voivat osallistua sote-palvelujen tuottamiseen niin sote-keskuksina kuin asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kautta. Lakiluonnoksessa on kuitenkin yksityiskohtia, jotka voivat hankaloittaa tavoitteen toteutumista.

Lakiluonnos sanoo, että palveluntuottaja vastaa palveluunsa liittyneiden hoitokomplikaatioiden ja vastaavien korjaamisen kustannuksista.

– Tällainen vaade on esimerkiksi yksinyrittäjänä toimivalle fysioterapeuttiyrittäjille kohtuuton. Tähän on jatkovalmistelussa löydyttävä eri kokoisia toimijoita tasapuolisesti kohteleva ratkaisu, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yksi Yrittäjiä huolestuttava yksityiskohta liittyy sosiaalialan yrittäjyyteen. Luonnoksen mukaan sote-keskuksessa sosiaaliohjausta ja -neuvontaa antavan henkilön on oltava palvelussuhteessa sote-keskukseen.

– Tarkoittaako tämä, että sosiaalialan ammattihenkilö ei voi toimia ammatinharjoittaja-yrittäjänä osana sote-keskusta samalla tavoin kuin esimerkiksi lääkäri? Kallama kysyy.

Vaatimuksella on merkittävä vaikutus pk-yrittäjien mahdollisuuksiin pyörittää sote-keskusta. Valinnanvapauskokeilujen perusteella tiedetään, että esimerkiksi sote-keskus, jossa toimii esimerkiksi kolme lääkäriä, ei vielä työllistäisi kokopäiväisesti sosiaalialan ammattihenkilöä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät valinnanvapauslaista: ”Sote-keskuksien välille tulee synnyttää kunnon kilpailua”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Lokakuu 2017 - 9:40

SY:n mukaan luonnos jättää paljon päätösvaltaa maakunnille. Maakuntapäättäjien on tulevaisuudessa varmistettava, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

– Luonnos antaa hyvän pohjan uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kyseessä on suuri järjestelmämuutos. Se olisi merkittävä askel parempaan, mutta ei pidä luulla, että kaikki tulee kerralla valmiiksi. Paljon jää tehtävää ja kehitettävää tuleviin vuosiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä, Pentikäinen sanoo.

Terveyskeskusyrittäjällä luotto valinnanvapauden onnistumiseen

Kunnanlääkärit Kiuruvesi on Suomen ensimmäinen valinnanvapauspalveluja tarjoava yritys.  Valinnanvapauskokeilujen asukkailla on mahdollisuus valita itse terveyskeskus eri palveluntuottajien välillä.

Kunnanlääkärit Kiuruvesi työllistää yrittäjien lisäksi sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan.

– Uskomme, että toiminta kantaa, kun valinnanvapauslainsäädäntö tulee. Meillä draiverina on se, että saamme tuotua palvelut lähelle ihmistä. Meidän pitää pystyä jatkossa investoimaan, nyt olemme saaneet palkat maksettua, yrittäjä ja lääkäri Sami Salminen sanoo.

Miten terveyskeskusyrittäjä suhtautuu päättäjien poukkoiluun valinnanvapauslainsäädännön kanssa?

– Kukaan ei kaipaa tähän maahan oligopolia, jossa olisi vain muutama kansainvälinen palveluntuottaja ja sitten julkinen tuottaja, Salminen uskoo.

Pentikäinen: Keskittyminen on estettävä

Pentikäisen mukaan on tärkeä varmistaa, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

- Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

Yksityiskohdatkin hiottava kuntoon

Hallitus haluaa, että pk-yritykset voivat osallistua sote-palvelujen tuottamiseen niin sote-keskuksina kuin asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kautta. Lakiluonnoksessa on kuitenkin yksityiskohtia, jotka voivat hankaloittaa tavoitteen toteutumista.

Lakiluonnos sanoo, että palveluntuottaja vastaa palveluunsa liittyneiden hoitokomplikaatioiden ja vastaavien korjaamisen kustannuksista.

– Tällainen vaade on esimerkiksi yksinyrittäjänä toimivalle fysioterapeuttiyrittäjille kohtuuton. Tähän on jatkovalmistelussa löydyttävä eri kokoisia toimijoita tasapuolisesti kohteleva ratkaisu, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yksi Yrittäjiä huolestuttava yksityiskohta liittyy sosiaalialan yrittäjyyteen. Luonnoksen mukaan sote-keskuksessa sosiaaliohjausta ja -neuvontaa antavan henkilön on oltava palvelussuhteessa sote-keskukseen.

– Tarkoittaako tämä, että sosiaalialan ammattihenkilö ei voi toimia ammatinharjoittaja-yrittäjänä osana sote-keskusta samalla tavoin kuin esimerkiksi lääkäri? Kallama kysyy.

Vaatimuksella on merkittävä vaikutus pk-yrittäjien mahdollisuuksiin pyörittää sote-keskusta. Valinnanvapauskokeilujen perusteella tiedetään, että esimerkiksi sote-keskus, jossa toimii esimerkiksi kolme lääkäriä, ei vielä työllistäisi kokopäiväisesti sosiaalialan ammattihenkilöä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen pohtii parlamenttia

Yrittäjät tiedotteet - 19. Lokakuu 2017 - 21:51

– Minun on otettava asiaan kantaa, jos Väyrynen palaa. Pitää miettiä rauhassa ja keskustella sekä työnantajani että perheeni kanssa, jotta päätökseni on valmis, jos tämä realisoituu.

– Tilanteeni EU-vaalien jälkeen on muuttunut. Olin vaalien aikaan itse yrittäjä ja vapaa lähtemään, mutta nyt olen yrittäjäjärjestön palveluksessa. Toki perustelujen täytyy olla painavat, jos pyytää eroa tehtävästä, johon äänestäjät ovat valinneet, vastaa Mikael Pentikäinen Joensuussa.

Joensuussa alkaa perjantaiaamuna Yrittäjäpäivät yrittäjäjärjestön liittokokouksella.

”Tilanne aidosti auki”

Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo tilanteen olevan vielä ”aidosti auki”.

– Vielä on liian aikaista sanoa oikeastaan mitään. Mikaelin täytyy pohtia asiaa omalta kohdaltaan ja sitten me arvioimme asian yhdessä järjestön kannalta. Sen jälkeen päätös mahdollisesta toimivapaasta tehdään Yrittäjien hallituksessa. Sitä päätöstä on turha ennakoida.

– Yrittäjien kannalta EU on tärkeä, koska iso osa yrityksiä koskevasta sääntelystä lähtee unionista. Siinä mielessä parlamentti on merkittävä paikka nähdä ja tehdä EU-vaikuttamista suomalaisten yritysten hyväksi, joten päätöstä on harkittava tarkoin, sanoo Mäkynen.

Missä vaiheessa Pentikäisen työ Yrittäjissä on?

– Meneillään on isoja asioita sekä vaikuttamisen että järjestön uudistamisen saralla. Mikaelin rooli on tärkeä, mutta meillä on tällä hetkellä erittäin pystyvä organisaatio viemässä asioita eteenpäin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen pohtii parlamenttia

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Lokakuu 2017 - 21:51

– Minun on otettava asiaan kantaa, jos Väyrynen palaa. Pitää miettiä rauhassa ja keskustella sekä työnantajani että perheeni kanssa, jotta päätökseni on valmis, jos tämä realisoituu.

– Tilanteeni EU-vaalien jälkeen on muuttunut. Olin vaalien aikaan itse yrittäjä ja vapaa lähtemään, mutta nyt olen yrittäjäjärjestön palveluksessa. Toki perustelujen täytyy olla painavat, jos pyytää eroa tehtävästä, johon äänestäjät ovat valinneet, vastaa Mikael Pentikäinen Joensuussa.

Joensuussa alkaa perjantaiaamuna Yrittäjäpäivät yrittäjäjärjestön liittokokouksella.

”Tilanne aidosti auki”

Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo tilanteen olevan vielä ”aidosti auki”.

– Vielä on liian aikaista sanoa oikeastaan mitään. Mikaelin täytyy pohtia asiaa omalta kohdaltaan ja sitten me arvioimme asian yhdessä järjestön kannalta. Sen jälkeen päätös mahdollisesta toimivapaasta tehdään Yrittäjien hallituksessa. Sitä päätöstä on turha ennakoida.

– Yrittäjien kannalta EU on tärkeä, koska iso osa yrityksiä koskevasta sääntelystä lähtee unionista. Siinä mielessä parlamentti on merkittävä paikka nähdä ja tehdä EU-vaikuttamista suomalaisten yritysten hyväksi, joten päätöstä on harkittava tarkoin, sanoo Mäkynen.

Missä vaiheessa Pentikäisen työ Yrittäjissä on?

– Meneillään on isoja asioita sekä vaikuttamisen että järjestön uudistamisen saralla. Mikaelin rooli on tärkeä, mutta meillä on tällä hetkellä erittäin pystyvä organisaatio viemässä asioita eteenpäin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen pohtii parlamenttia

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Lokakuu 2017 - 21:51

– Minun on otettava asiaan kantaa, jos Väyrynen palaa. Pitää miettiä rauhassa ja keskustella sekä työnantajani että perheeni kanssa, jotta päätökseni on valmis, jos tämä realisoituu.

– Tilanteeni EU-vaalien jälkeen on muuttunut. Olin vaalien aikaan itse yrittäjä ja vapaa lähtemään, mutta nyt olen yrittäjäjärjestön palveluksessa. Toki perustelujen täytyy olla painavat, jos pyytää eroa tehtävästä, johon äänestäjät ovat valinneet, vastaa Mikael Pentikäinen Joensuussa.

Joensuussa alkaa perjantaiaamuna Yrittäjäpäivät yrittäjäjärjestön liittokokouksella.

”Tilanne aidosti auki”

Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo tilanteen olevan vielä ”aidosti auki”.

– Vielä on liian aikaista sanoa oikeastaan mitään. Mikaelin täytyy pohtia asiaa omalta kohdaltaan ja sitten me arvioimme asian yhdessä järjestön kannalta. Sen jälkeen päätös mahdollisesta toimivapaasta tehdään Yrittäjien hallituksessa. Sitä päätöstä on turha ennakoida.

– Yrittäjien kannalta EU on tärkeä, koska iso osa yrityksiä koskevasta sääntelystä lähtee unionista. Siinä mielessä parlamentti on merkittävä paikka nähdä ja tehdä EU-vaikuttamista suomalaisten yritysten hyväksi, joten päätöstä on harkittava tarkoin, sanoo Mäkynen.

Missä vaiheessa Pentikäisen työ Yrittäjissä on?

– Meneillään on isoja asioita sekä vaikuttamisen että järjestön uudistamisen saralla. Mikaelin rooli on tärkeä, mutta meillä on tällä hetkellä erittäin pystyvä organisaatio viemässä asioita eteenpäin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä