• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Tutkimus: Pk-yrityksissä hyödynnetään digitalisaatiota varsin vähän – Yllättäen pienissä yrityksissä digillä isompi rooli

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Kesäkuu 2018 - 9:38

Turun yliopiston SWiPE-tutkija Pekka Stenholm on tutkinut Suomen Yrittäjien syksyllä 2017 julkaistun Pk-yritysbarometrista saadun aineiston pohjalta, minkälaisia digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat taustoiltaan ja tavoitteiltaan. Turun yliopisto tutki erityisesti neljää digitaalisuuden aluetta, jotka liittyvät työn ja yritystoiminnan murrokseen: alustataloutta, Big datan käyttöä, digitaalista asiakaspalvelua ja teollisen internetin hyödyntämistä. Turun yliopisto kertoi Stenholmin Suomalaisilla pk-yrityksillä on matkaa digitalisaation mahdollisuuksiin -tutkimuksen tuloksista 6. kesäkuuta 2018.

Alustataloudella tarkoitetaan esimerkiksi Uber-tyyppisen myynti-, markkinointi- ja palvelukanavan hyödyntämistä. Big dataa sen sijaan voi hyödyntää esimerkiksi markkina-analyyseissa.

Teollinen Internetin ratkaisuille tarkoitetaan uudenlaisia liiketoimintaratkaisuja, joiden avulla teolliset laitteet kommunikoivat automaattisesti keskenään.

Digitalisaatiota hyödynnetään erityisesti palveluyrityksissä

Turun yliopiston tutkimuksesta, jossa käytettiin SY:n pk-yritysbarometrin dataa, ilmeni, että digitalisaatiota hyödynnetään pienemmissä yrityksissä ja erityisesti palvelualojen yrityksissä. 

Teollista Internetiä puolestaan hyödynnetään eniten teollisuuden alojen yrityksissä ja hieman suuremmissa pk-yrityksissä. Digitalisaatiota hyödyntävät yritykset toimivat pääosin paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla. Erityisesti digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävät yritykset eivät juuri toimi kansainvälisillä markkinoilla.

Pk-yritysbarometrin tulokset osoittavat, että suomalaisten pk-yritysten aktiivisuus digitaalisuudessa painottuu vahvasti kahteen osa-alueeseen – Internetin kotisivuihin ja sosiaaliseen mediaan, Turun yliopisto kertoo tutkimusuutisessaan. Elisan ja Suomen Yrittäjien Prior Konsultoinnilla teettämän ja syksyllä julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset.

Pk-yrityksillä ei aikomusta hyödyntää digitaalisuutta laajemmin

Tulevaisuuden teknologisten mahdollisuuksien osalta tilanne näyttää haastavalta. Big dataa, teollista Internetiä, alustataloutta tai digitaalisia asiakaspalveluja hyödynnetään selvästi vähemmän ja aikomukset niiden käyttöönottoon ovat vähäiset.

Pekka Stenholmin tutkimuksen mukaan digitalisaation käyttöönotto näyttää olevan pienempien pk-yritysten varassa. Puolet alustataloutta ja digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävistä yrityksistä on alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Teollisuuden pk-yrityksissä hyödynnetään teollista Internetiä enemmän kuin muita digitalisaation muotoja.

Tutkimuksesta selviää myös, että alustataloutta hyödyntävät yritykset kokevat suhdanteet muita vastaajia parempina ja digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat kaikkiin vastaajiin verrattuna varsin kasvuhakuisia.

Teollista internetiä hyödyntävät korostavat tuotanto- ja kehittämistoimintoja

Stenholm on peilannut pk-yritysbarometrin dataa myös henkilöstön kehittämisen kannalta. Henkilöstön kehittäminen korostuu hieman muita useammin big dataa hyödyntävissä yrityksissä, kun taas digitalisaatiota hyödyntävissä yrityksissä koettiin viennin ja kansainvälistymisen kehittämistarpeita useammin verrattuna kaikkien Pk-yritysbarometrin vastaajiin.

Teollista Internetiä hyödyntävissä yrityksissä korostetaan myös tuotanto- ja materiaalitoimintojen, tietotekniikan, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja laadun kehittämistarpeita.

Stenholmin tutkimus on osa SWiPE – Smart Work in Platform Economy – Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -hanketta, joka jatkuu vuoteen 2019.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Pk-yrityksissä hyödynnetään digitalisaatiota varsin vähän – Yllättäen pienissä yrityksissä digillä isompi rooli

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Kesäkuu 2018 - 9:38

Turun yliopiston SWiPE-tutkija Pekka Stenholm on tutkinut Suomen Yrittäjien syksyllä 2017 julkaistun Pk-yritysbarometrista saadun aineiston pohjalta, minkälaisia digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat taustoiltaan ja tavoitteiltaan. Turun yliopisto tutki erityisesti neljää digitaalisuuden aluetta, jotka liittyvät työn ja yritystoiminnan murrokseen: alustataloutta, Big datan käyttöä, digitaalista asiakaspalvelua ja teollisen internetin hyödyntämistä. Turun yliopisto kertoi Stenholmin Suomalaisilla pk-yrityksillä on matkaa digitalisaation mahdollisuuksiin -tutkimuksen tuloksista 6. kesäkuuta 2018.

Alustataloudella tarkoitetaan esimerkiksi Uber-tyyppisen myynti-, markkinointi- ja palvelukanavan hyödyntämistä. Big dataa sen sijaan voi hyödyntää esimerkiksi markkina-analyyseissa.

Teollinen Internetin ratkaisuille tarkoitetaan uudenlaisia liiketoimintaratkaisuja, joiden avulla teolliset laitteet kommunikoivat automaattisesti keskenään.

Digitalisaatiota hyödynnetään erityisesti palveluyrityksissä

Turun yliopiston tutkimuksesta, jossa käytettiin SY:n pk-yritysbarometrin dataa, ilmeni, että digitalisaatiota hyödynnetään pienemmissä yrityksissä ja erityisesti palvelualojen yrityksissä. 

Teollista Internetiä puolestaan hyödynnetään eniten teollisuuden alojen yrityksissä ja hieman suuremmissa pk-yrityksissä. Digitalisaatiota hyödyntävät yritykset toimivat pääosin paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla. Erityisesti digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävät yritykset eivät juuri toimi kansainvälisillä markkinoilla.

Pk-yritysbarometrin tulokset osoittavat, että suomalaisten pk-yritysten aktiivisuus digitaalisuudessa painottuu vahvasti kahteen osa-alueeseen – Internetin kotisivuihin ja sosiaaliseen mediaan, Turun yliopisto kertoo tutkimusuutisessaan. Elisan ja Suomen Yrittäjien Prior Konsultoinnilla teettämän ja syksyllä julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset.

Pk-yrityksillä ei aikomusta hyödyntää digitaalisuutta laajemmin

Tulevaisuuden teknologisten mahdollisuuksien osalta tilanne näyttää haastavalta. Big dataa, teollista Internetiä, alustataloutta tai digitaalisia asiakaspalveluja hyödynnetään selvästi vähemmän ja aikomukset niiden käyttöönottoon ovat vähäiset.

Pekka Stenholmin tutkimuksen mukaan digitalisaation käyttöönotto näyttää olevan pienempien pk-yritysten varassa. Puolet alustataloutta ja digitaalisia asiakaspalveluja hyödyntävistä yrityksistä on alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Teollisuuden pk-yrityksissä hyödynnetään teollista Internetiä enemmän kuin muita digitalisaation muotoja.

Tutkimuksesta selviää myös, että alustataloutta hyödyntävät yritykset kokevat suhdanteet muita vastaajia parempina ja digitalisaatiota hyödyntävät pk-yritykset ovat kaikkiin vastaajiin verrattuna varsin kasvuhakuisia.

Teollista internetiä hyödyntävät korostavat tuotanto- ja kehittämistoimintoja

Stenholm on peilannut pk-yritysbarometrin dataa myös henkilöstön kehittämisen kannalta. Henkilöstön kehittäminen korostuu hieman muita useammin big dataa hyödyntävissä yrityksissä, kun taas digitalisaatiota hyödyntävissä yrityksissä koettiin viennin ja kansainvälistymisen kehittämistarpeita useammin verrattuna kaikkien Pk-yritysbarometrin vastaajiin.

Teollista Internetiä hyödyntävissä yrityksissä korostetaan myös tuotanto- ja materiaalitoimintojen, tietotekniikan, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja laadun kehittämistarpeita.

Stenholmin tutkimus on osa SWiPE – Smart Work in Platform Economy – Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -hanketta, joka jatkuu vuoteen 2019.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

”Ikinä ei saa sanoa ei millekään ehdotukselle” – kyläkauppiaan kolme vinkkiä menestykseen

Yrittäjät tiedotteet - 19. Kesäkuu 2018 - 18:00

– Tietysti perusporukka, mökkiläiset ja kyläläiset, käyvät säästä riippumatta. Mutta jos juhannuksena on hyvät kelit, tänne saattaa tulla juhannuksen aikaan turisteja pyörimään. Silloin jäätelökauppa käy kovaa. Juhannuksen päivät vilkastuttavat myyntiä, kauppias Tomi Lapatto kertoo.

Lapaton mukaan sen sijaan juhannuksen alkuviikko on usein jopa tavallista hiljaisempi, koska ihmiset käyvät ennen juhannusta isommissa kaupoissa.

– Pärjäämme perusporukalla juhannuksenkin, emme tarvitse lisätyöntekijää. Teemme kesäkuukausina, toukokuusta elokuuhun, reilusti yli puolet vuoden liikevaihdosta.

Kesällä kauppiaan apuna on yksi työntekijä. Muutama henkilö on kiirehuippuja varten varalla. Kauppa toimii läpi vuoden.

Tomin vinkit kyläkaupan menestykseen

Tomi Lapaton mukaan ykkösjuttu on palvelu.

– Tällaisessa paikassa pitää ehdottomasti olla niin palvelualtis kuin ikinä pystyy olemaan. Lisäksi pitää joustaa niin paljon kuin mahdollista, eikä ikinä saisi sanoa ei millekään ehdotukselle. Kaikkea, mitä ihmiset toivovat, pitäisi ainakin kokeilla. Sitten on eri juttu, pystytäänkö kaikki pitämään valikoimissa.

– Toinen tärkeä juttu on sijainti. Jos perustaisi kyläkaupan, ei kannattaisi laittaa Prisman viereen. Meillä ei ole kilpailijoita lähistöllä. Lähin isompi kauppa on 10-15 kilometrin päässä.

Lähimmät kaupat ovat Kotkan suunnalla ja Loviisassa.

– Kolmas juttu menestymiseen ovat tuotteet. Valikoimiin voi ottaa vähän erikoisempiakin tuotteita. Kannattaa haalia sellaisia tuotteita, mitä ei joka paikasta löydy. Minullakin on esimerkiksi sirkkasuklaata. Uudet erikoisemmat jutut voivat tuoda uusia asiakkaita, Tomi Lapatto neuvoo.

Viisi vuotta kyläkauppiaana

Lapatto perusti kyläkaupan opiskeluaikoina kavereiden kanssa itselleen kesätyöksi. Kaksi muuta lähtivät 1,5 vuoden jälkeen jatkamaan opintoja ja Lapatto jäi kauppiaaksi.

Syksyllä hänellä tulee viisi vuotta kyläkauppiaana täyteen. Lapatto harjoittaa myös maanvuokrausta.

– Kyläläiset ovat löytäneet kaupan hyvin. Olemme tällainen kyläläisten kohtaamispaikka. Varmasti tunnen melkein jok’ikisen kyläläisen. Kaikkia oheispalveluita kannattaa tarjota; minulla on postia ja matkahuoltoa. Lisäpalvelut tuovat enemmän ihmisiä väkisin.

Pientuottajien tuotteita oluesta lenkkimakkaraan

Strömforsin ruukkialue kuhisee kesäviikonloppuisin. Melkein joka viikonloppu on jotain tapahtumaa, muun muassa kesäteatteri.

Tomi kertoo pyrkivänsä pitämään jokusen viikon lomaa talviaikaa, kesä menee kokonaan työnteossa.

Ruukin kyläkaupan valikoimissa on paikallisten tuottajien tuotteita, muun muassa Takatalo & Tompuri panimon juomia Virolahdelta, kotkalaisen Leistin leipomon possoa, eli kotkalaista perinnemunkkia omenahillolla. Myynnissä on myös pientuottajien juustoja Paavolan kotijuustolasta ja lenkkimakkaraa Neittamon herkusta.

Kuva: Ruukin kyläkauppa

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

”Ikinä ei saa sanoa ei millekään ehdotukselle” – kyläkauppiaan kolme vinkkiä menestykseen

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Kesäkuu 2018 - 18:00

– Tietysti perusporukka, mökkiläiset ja kyläläiset, käyvät säästä riippumatta. Mutta jos juhannuksena on hyvät kelit, tänne saattaa tulla juhannuksen aikaan turisteja pyörimään. Silloin jäätelökauppa käy kovaa. Juhannuksen päivät vilkastuttavat myyntiä, kauppias Tomi Lapatto kertoo.

Lapaton mukaan sen sijaan juhannuksen alkuviikko on usein jopa tavallista hiljaisempi, koska ihmiset käyvät ennen juhannusta isommissa kaupoissa.

– Pärjäämme perusporukalla juhannuksenkin, emme tarvitse lisätyöntekijää. Teemme kesäkuukausina, toukokuusta elokuuhun, reilusti yli puolet vuoden liikevaihdosta.

Kesällä kauppiaan apuna on yksi työntekijä. Muutama henkilö on kiirehuippuja varten varalla. Kauppa toimii läpi vuoden.

Tomin vinkit kyläkaupan menestykseen

Tomi Lapaton mukaan ykkösjuttu on palvelu.

– Tällaisessa paikassa pitää ehdottomasti olla niin palvelualtis kuin ikinä pystyy olemaan. Lisäksi pitää joustaa niin paljon kuin mahdollista, eikä ikinä saisi sanoa ei millekään ehdotukselle. Kaikkea, mitä ihmiset toivovat, pitäisi ainakin kokeilla. Sitten on eri juttu, pystytäänkö kaikki pitämään valikoimissa.

– Toinen tärkeä juttu on sijainti. Jos perustaisi kyläkaupan, ei kannattaisi laittaa Prisman viereen. Meillä ei ole kilpailijoita lähistöllä. Lähin isompi kauppa on 10-15 kilometrin päässä.

Lähimmät kaupat ovat Kotkan suunnalla ja Loviisassa.

– Kolmas juttu menestymiseen ovat tuotteet. Valikoimiin voi ottaa vähän erikoisempiakin tuotteita. Kannattaa haalia sellaisia tuotteita, mitä ei joka paikasta löydy. Minullakin on esimerkiksi sirkkasuklaata. Uudet erikoisemmat jutut voivat tuoda uusia asiakkaita, Tomi Lapatto neuvoo.

Viisi vuotta kyläkauppiaana

Lapatto perusti kyläkaupan opiskeluaikoina kavereiden kanssa itselleen kesätyöksi. Kaksi muuta lähtivät 1,5 vuoden jälkeen jatkamaan opintoja ja Lapatto jäi kauppiaaksi.

Syksyllä hänellä tulee viisi vuotta kyläkauppiaana täyteen. Lapatto harjoittaa myös maanvuokrausta.

– Kyläläiset ovat löytäneet kaupan hyvin. Olemme tällainen kyläläisten kohtaamispaikka. Varmasti tunnen melkein jok’ikisen kyläläisen. Kaikkia oheispalveluita kannattaa tarjota; minulla on postia ja matkahuoltoa. Lisäpalvelut tuovat enemmän ihmisiä väkisin.

Pientuottajien tuotteita oluesta lenkkimakkaraan

Strömforsin ruukkialue kuhisee kesäviikonloppuisin. Melkein joka viikonloppu on jotain tapahtumaa, muun muassa kesäteatteri.

Tomi kertoo pyrkivänsä pitämään jokusen viikon lomaa talviaikaa, kesä menee kokonaan työnteossa.

Ruukin kyläkaupan valikoimissa on paikallisten tuottajien tuotteita, muun muassa Takatalo & Tompuri panimon juomia Virolahdelta, kotkalaisen Leistin leipomon possoa, eli kotkalaista perinnemunkkia omenahillolla. Myynnissä on myös pientuottajien juustoja Paavolan kotijuustolasta ja lenkkimakkaraa Neittamon herkusta.

Kuva: Ruukin kyläkauppa

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

”Ikinä ei saa sanoa ei millekään ehdotukselle” – kyläkauppiaan kolme vinkkiä menestykseen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Kesäkuu 2018 - 18:00

– Tietysti perusporukka, mökkiläiset ja kyläläiset, käyvät säästä riippumatta. Mutta jos juhannuksena on hyvät kelit, tänne saattaa tulla juhannuksen aikaan turisteja pyörimään. Silloin jäätelökauppa käy kovaa. Juhannuksen päivät vilkastuttavat myyntiä, kauppias Tomi Lapatto kertoo.

Lapaton mukaan sen sijaan juhannuksen alkuviikko on usein jopa tavallista hiljaisempi, koska ihmiset käyvät ennen juhannusta isommissa kaupoissa.

– Pärjäämme perusporukalla juhannuksenkin, emme tarvitse lisätyöntekijää. Teemme kesäkuukausina, toukokuusta elokuuhun, reilusti yli puolet vuoden liikevaihdosta.

Kesällä kauppiaan apuna on yksi työntekijä. Muutama henkilö on kiirehuippuja varten varalla. Kauppa toimii läpi vuoden.

Tomin vinkit kyläkaupan menestykseen

Tomi Lapaton mukaan ykkösjuttu on palvelu.

– Tällaisessa paikassa pitää ehdottomasti olla niin palvelualtis kuin ikinä pystyy olemaan. Lisäksi pitää joustaa niin paljon kuin mahdollista, eikä ikinä saisi sanoa ei millekään ehdotukselle. Kaikkea, mitä ihmiset toivovat, pitäisi ainakin kokeilla. Sitten on eri juttu, pystytäänkö kaikki pitämään valikoimissa.

– Toinen tärkeä juttu on sijainti. Jos perustaisi kyläkaupan, ei kannattaisi laittaa Prisman viereen. Meillä ei ole kilpailijoita lähistöllä. Lähin isompi kauppa on 10-15 kilometrin päässä.

Lähimmät kaupat ovat Kotkan suunnalla ja Loviisassa.

– Kolmas juttu menestymiseen ovat tuotteet. Valikoimiin voi ottaa vähän erikoisempiakin tuotteita. Kannattaa haalia sellaisia tuotteita, mitä ei joka paikasta löydy. Minullakin on esimerkiksi sirkkasuklaata. Uudet erikoisemmat jutut voivat tuoda uusia asiakkaita, Tomi Lapatto neuvoo.

Viisi vuotta kyläkauppiaana

Lapatto perusti kyläkaupan opiskeluaikoina kavereiden kanssa itselleen kesätyöksi. Kaksi muuta lähtivät 1,5 vuoden jälkeen jatkamaan opintoja ja Lapatto jäi kauppiaaksi.

Syksyllä hänellä tulee viisi vuotta kyläkauppiaana täyteen. Lapatto harjoittaa myös maanvuokrausta.

– Kyläläiset ovat löytäneet kaupan hyvin. Olemme tällainen kyläläisten kohtaamispaikka. Varmasti tunnen melkein jok’ikisen kyläläisen. Kaikkia oheispalveluita kannattaa tarjota; minulla on postia ja matkahuoltoa. Lisäpalvelut tuovat enemmän ihmisiä väkisin.

Pientuottajien tuotteita oluesta lenkkimakkaraan

Strömforsin ruukkialue kuhisee kesäviikonloppuisin. Melkein joka viikonloppu on jotain tapahtumaa, muun muassa kesäteatteri.

Tomi kertoo pyrkivänsä pitämään jokusen viikon lomaa talviaikaa, kesä menee kokonaan työnteossa.

Ruukin kyläkaupan valikoimissa on paikallisten tuottajien tuotteita, muun muassa Takatalo & Tompuri panimon juomia Virolahdelta, kotkalaisen Leistin leipomon possoa, eli kotkalaista perinnemunkkia omenahillolla. Myynnissä on myös pientuottajien juustoja Paavolan kotijuustolasta ja lenkkimakkaraa Neittamon herkusta.

Kuva: Ruukin kyläkauppa

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Konkurssitiedot löytyvät pian verkosta – Ensi vuonna tiedot EU:n yhteiseen portaaliin

Yrittäjät tiedotteet - 19. Kesäkuu 2018 - 14:45

Rekisteri löytyy 26. kesäkuuta alkaen osoitteesta maksukyvyttomyysrekisteri.om.fi. Verkossa tulevat näkyville rekisteriin merkityt tiedot, kuten menettelyn aloittamispäivä, asiaa käsittelevä tuomioistuin sekä velallisen nimi ja osoite. Rekisteristä näkyy myös konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyn kannalta olennaisia päivämääriä, kuten määräpäivä saatavien ilmoittamiselle. Rekisterin tavoitteena on helpottaa velkojien tiedonsaantia maksukyvyttömyysmenettelyistä, oikeusministeriö tiedottaa. 

Verkkosivuille vain elinkeinotoiminnassa syntyneet velkajärjestelyt

Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa.  

Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat tiedot tulevat saataville internetiin vain silloin, kun järjestellään elinkeinotoiminnassa syntynyttä velkaa. Muilta osin velkajärjestelyrekisterin tietoja pyydetään jatkossakin Oikeusrekisterikeskukselta, joka antaa tiedot maksutta.

Konkurssilain muutos liittyy EU:n uuteen maksukyvyttömyysasetukseen. Asetus edellyttää, että sen soveltamisalaan kuuluvista menettelyistä on julkaistava tietyt tiedot yleisen tietoverkon kautta maksutta. Asetusta sovelletaan konkurssiin, yrityssaneeraukseen ja yksityishenkilön velkajärjestelyyn.

Ensi vuonna EU:n yhteinen oikeusportaali

Uudistus on osa julkisten palvelujen digitalisointia, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

EU:n jäsenvaltioiden kansalliset maksukyvyttömyysrekisterit on tarkoitus liittää yhteen Euroopan oikeusportaalin https://e-justice.europa.eu avulla vuonna 2019. Portaalin kautta esimerkiksi ulkomainen velkoja voi hakea tietoja maksukyvyttömyysmenettelyistä.

Kuuluttamisesta konkurssi- ja yrityssaneerausasioissa pääsääntöisesti luovutaan, koska maksukyvyttömyysrekisterin tiedot ovat saatavilla verkossa. Virallisessa lehdessä kuuluttaminen on kuitenkin edelleen mahdollista poikkeustilanteissa, kuten silloin, jos pesänhoitaja arvioi tuntemattomia velkojia olevan paljon.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Konkurssitiedot löytyvät pian verkosta – Ensi vuonna tiedot EU:n yhteiseen portaaliin

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Kesäkuu 2018 - 14:45

Rekisteri löytyy 26. kesäkuuta alkaen osoitteesta maksukyvyttomyysrekisteri.om.fi. Verkossa tulevat näkyville rekisteriin merkityt tiedot, kuten menettelyn aloittamispäivä, asiaa käsittelevä tuomioistuin sekä velallisen nimi ja osoite. Rekisteristä näkyy myös konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyn kannalta olennaisia päivämääriä, kuten määräpäivä saatavien ilmoittamiselle. Rekisterin tavoitteena on helpottaa velkojien tiedonsaantia maksukyvyttömyysmenettelyistä, oikeusministeriö tiedottaa. 

Verkkosivuille vain elinkeinotoiminnassa syntyneet velkajärjestelyt

Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa.  

Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat tiedot tulevat saataville internetiin vain silloin, kun järjestellään elinkeinotoiminnassa syntynyttä velkaa. Muilta osin velkajärjestelyrekisterin tietoja pyydetään jatkossakin Oikeusrekisterikeskukselta, joka antaa tiedot maksutta.

Konkurssilain muutos liittyy EU:n uuteen maksukyvyttömyysasetukseen. Asetus edellyttää, että sen soveltamisalaan kuuluvista menettelyistä on julkaistava tietyt tiedot yleisen tietoverkon kautta maksutta. Asetusta sovelletaan konkurssiin, yrityssaneeraukseen ja yksityishenkilön velkajärjestelyyn.

Ensi vuonna EU:n yhteinen oikeusportaali

Uudistus on osa julkisten palvelujen digitalisointia, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

EU:n jäsenvaltioiden kansalliset maksukyvyttömyysrekisterit on tarkoitus liittää yhteen Euroopan oikeusportaalin https://e-justice.europa.eu avulla vuonna 2019. Portaalin kautta esimerkiksi ulkomainen velkoja voi hakea tietoja maksukyvyttömyysmenettelyistä.

Kuuluttamisesta konkurssi- ja yrityssaneerausasioissa pääsääntöisesti luovutaan, koska maksukyvyttömyysrekisterin tiedot ovat saatavilla verkossa. Virallisessa lehdessä kuuluttaminen on kuitenkin edelleen mahdollista poikkeustilanteissa, kuten silloin, jos pesänhoitaja arvioi tuntemattomia velkojia olevan paljon.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Konkurssitiedot löytyvät pian verkosta – Ensi vuonna tiedot EU:n yhteiseen portaaliin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Kesäkuu 2018 - 14:45

Rekisteri löytyy 26. kesäkuuta alkaen osoitteesta maksukyvyttomyysrekisteri.om.fi. Verkossa tulevat näkyville rekisteriin merkityt tiedot, kuten menettelyn aloittamispäivä, asiaa käsittelevä tuomioistuin sekä velallisen nimi ja osoite. Rekisteristä näkyy myös konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyn kannalta olennaisia päivämääriä, kuten määräpäivä saatavien ilmoittamiselle. Rekisterin tavoitteena on helpottaa velkojien tiedonsaantia maksukyvyttömyysmenettelyistä, oikeusministeriö tiedottaa. 

Verkkosivuille vain elinkeinotoiminnassa syntyneet velkajärjestelyt

Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa.  

Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat tiedot tulevat saataville internetiin vain silloin, kun järjestellään elinkeinotoiminnassa syntynyttä velkaa. Muilta osin velkajärjestelyrekisterin tietoja pyydetään jatkossakin Oikeusrekisterikeskukselta, joka antaa tiedot maksutta.

Konkurssilain muutos liittyy EU:n uuteen maksukyvyttömyysasetukseen. Asetus edellyttää, että sen soveltamisalaan kuuluvista menettelyistä on julkaistava tietyt tiedot yleisen tietoverkon kautta maksutta. Asetusta sovelletaan konkurssiin, yrityssaneeraukseen ja yksityishenkilön velkajärjestelyyn.

Ensi vuonna EU:n yhteinen oikeusportaali

Uudistus on osa julkisten palvelujen digitalisointia, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

EU:n jäsenvaltioiden kansalliset maksukyvyttömyysrekisterit on tarkoitus liittää yhteen Euroopan oikeusportaalin https://e-justice.europa.eu avulla vuonna 2019. Portaalin kautta esimerkiksi ulkomainen velkoja voi hakea tietoja maksukyvyttömyysmenettelyistä.

Kuuluttamisesta konkurssi- ja yrityssaneerausasioissa pääsääntöisesti luovutaan, koska maksukyvyttömyysrekisterin tiedot ovat saatavilla verkossa. Virallisessa lehdessä kuuluttaminen on kuitenkin edelleen mahdollista poikkeustilanteissa, kuten silloin, jos pesänhoitaja arvioi tuntemattomia velkojia olevan paljon.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä pöyristyi pankin lainaehdoista: Osingonmaksukielto, ei saa lyhentää lainaa – ”Täysin kohtuutonta”

Yrittäjät tiedotteet - 19. Kesäkuu 2018 - 13:29

Yrittäjän verenpaine otti loikan ylöspäin, kun Danske Bankin lainatarjous saapui. Lainaehtojen mukaan laina voidaan myöntää, mutta ehtona on muun muassa osingonmaksukielto ja tytäryhtiön lainanlyhennyskielto. 

– Pankkihan ottaa tässä päätösvallan yrityksen hallitukselle kuuluvasta osingonjako-oikeudesta ja siitä, kuinka yrittäjä hoitaa sitoumuksiaan. Kyllähän yrittäjä itse arvioi, mikä on parasta firman kannalta. Meillä osinko on pääsääntöisesti aina jaettu omaa pääomaa kehittäen. Tällainen on pankilta täysin kohtuutonta, yrittäjä manaa.

Ehdot kuulostavat erityisen tiukoilta, koska kyseessä on 20 000 euron laina 1,5 vuoden takaisinmaksuajalla.

– Tuollaisia summiahan jaetaan pikaluottoina, yrittäjä ihmettelee.

– Vastasimme, että näillä ehdoilla emme kerta kaikkiaan voi hyväksyä tarjousta. Pankilla on vakuuksia bruttoarvoltaan hieman vajaan 800 000 euron edestä, joten siitä laina ei voi jäädä kiinni.

Danske Bank vastaa

Danske Bankin yrittäjälle lähettämän tarkentavan vastauksen mukaan kyseessä on ”normaaliin tapaan tehty luottopäätös”.

– On tietysti ikävää, jos asiakas kokee, että ratkaisumme on hänen kannaltaan huono tai epäedullinen. Lähtokohta on, että pankki pyrkii lainanhakijan kanssa löytämään jonkinlaisen yhteisymmärryksen siitä, millä ehdoilla rahaa lainataan. Joskus lainaan liittyy joitakin ehtoja, yksi sellainen voi olla osingonjakokielto, Danske Bankin yritysluotonannosta vastaava johtaja Tuomas Kivelä kommentoi.

Kivelän mukaan kyseinen ehto voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun laina-asiakkaan pääomitus on hyvin velkavetoinen.

– Osingonjakoa rajoittamalla varmistetaan, että tulos jää yrityksen kehittämiseen ja pääomarakententeen vahvistamiseen. Lainaamisen hetkeä voidaan aikaistaa, jos molemmat osapuolet uskovat, että tulevilla tuloksilla yrityksen oman pääoman määrä kasvaa, Kivelä jatkaa. Hänen mukaansa pankki voi rahoittaa myös ohuesti pääomitettua yhtiötä, jos kumpikin osapuoli luottaa yrityksen positiiviseen kehitykseen ja vakavaraisuuden paranemiseen jatkossa.

Kivelä painottaa, että yleensä tiukemmat lainaehdot koskevat isoja yrityksiä. Tosin esimerkkitapauksessa yritys ei kuulu tähän ryhmään.

– Valtaosa luototuksestamme tehdään ilman tällaisia erityisehtoja, varsinkin jos kyse on pienemmästä yrityksestä.

”Lainapolitiikka ei tiukentunut”

Hämäläisyrittäjää ihmetytti lainatarjouksessa myös tytäryhtiöön kohdistuva lainanlyhennyskielto.

Kivelä ei tässäkään tapauksessa ota kantaa yksittäistapaukseen.

– Joissakin tapauksissa samaan rahoituskokonaisuuteen voi liittyä useampia velallisia, kiinteistöyhtiöitä ja tytäryhtiöitä. Harkitsemme näitä aina tapauskohtaisesti. Mietimme muun muassa sitä, mihin positiivista kassavirtaa ensisijaisesti käytetään ja onko lainoilla useita eri velkojia.

Kivelän mukaan Danske Bankin lainahanat eivät ole tiukentuneet eikä lainapolitiikka muuttunut viime aikoina.

– Ehdot eivät kiristyneet eivätkä löystyneet. Useamman vuoden olemme jatkaneet samalla politiikalla ja strategialla. Viime vuonna luotonantomme kasvoi markkinaa nopeammin, lähes kuusi prosenttia. Kysyntää on hieman aikaisempaa enemmän, koska Suomen kansantalous on paremmassa tilanteessa kuin pitkään aikaan. Se näkyy yleisenä toimeliaisuutena. Yrityksillä on investointeja ja tarvetta käyttöpääomalle.

Yrittäjä: Pyydä perustelut

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää pankin lainatarjousta poikkeuksellisena. 

– En ole koskaan aikaisemmin törmännyt tällaiseen. En voi kommentoida yksittäistapausta, mutta erikoiselta vaikuttaa.

Malinen kehottaa yrittäjää pyytämään pankilta perusteluja ratkaisulle.

– Jos ehdot ovat sellaiset, ettei yrittäjä voi niihin suostua, pankin on käytävä syyt läpi. Yrittäjä voi aina pyytää yksityiskohtaisempia perusteita. Eurooppalaisella tasolla pankit ovat tehneet sopimuksen, että luottopäätöksiä on perusteltava.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä pöyristyi pankin lainaehdoista: Osingonmaksukielto, ei saa lyhentää lainaa – ”Täysin kohtuutonta”

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Kesäkuu 2018 - 13:29

Yrittäjän verenpaine otti loikan ylöspäin, kun Danske Bankin lainatarjous saapui. Lainaehtojen mukaan laina voidaan myöntää, mutta ehtona on muun muassa osingonmaksukielto ja tytäryhtiön lainanlyhennyskielto. 

– Pankkihan ottaa tässä päätösvallan yrityksen hallitukselle kuuluvasta osingonjako-oikeudesta ja siitä, kuinka yrittäjä hoitaa sitoumuksiaan. Kyllähän yrittäjä itse arvioi, mikä on parasta firman kannalta. Meillä osinko on pääsääntöisesti aina jaettu omaa pääomaa kehittäen. Tällainen on pankilta täysin kohtuutonta, yrittäjä manaa.

Ehdot kuulostavat erityisen tiukoilta, koska kyseessä on 20 000 euron laina 1,5 vuoden takaisinmaksuajalla.

– Tuollaisia summiahan jaetaan pikaluottoina, yrittäjä ihmettelee.

– Vastasimme, että näillä ehdoilla emme kerta kaikkiaan voi hyväksyä tarjousta. Pankilla on vakuuksia bruttoarvoltaan hieman vajaan 800 000 euron edestä, joten siitä laina ei voi jäädä kiinni.

Danske Bank vastaa

Danske Bankin yrittäjälle lähettämän tarkentavan vastauksen mukaan kyseessä on ”normaaliin tapaan tehty luottopäätös”.

– On tietysti ikävää, jos asiakas kokee, että ratkaisumme on hänen kannaltaan huono tai epäedullinen. Lähtokohta on, että pankki pyrkii lainanhakijan kanssa löytämään jonkinlaisen yhteisymmärryksen siitä, millä ehdoilla rahaa lainataan. Joskus lainaan liittyy joitakin ehtoja, yksi sellainen voi olla osingonjakokielto, Danske Bankin yritysluotonannosta vastaava johtaja Tuomas Kivelä kommentoi.

Kivelän mukaan kyseinen ehto voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun laina-asiakkaan pääomitus on hyvin velkavetoinen.

– Osingonjakoa rajoittamalla varmistetaan, että tulos jää yrityksen kehittämiseen ja pääomarakententeen vahvistamiseen. Lainaamisen hetkeä voidaan aikaistaa, jos molemmat osapuolet uskovat, että tulevilla tuloksilla yrityksen oman pääoman määrä kasvaa, Kivelä jatkaa. Hänen mukaansa pankki voi rahoittaa myös ohuesti pääomitettua yhtiötä, jos kumpikin osapuoli luottaa yrityksen positiiviseen kehitykseen ja vakavaraisuuden paranemiseen jatkossa.

Kivelä painottaa, että yleensä tiukemmat lainaehdot koskevat isoja yrityksiä. Tosin esimerkkitapauksessa yritys ei kuulu tähän ryhmään.

– Valtaosa luototuksestamme tehdään ilman tällaisia erityisehtoja, varsinkin jos kyse on pienemmästä yrityksestä.

”Lainapolitiikka ei tiukentunut”

Hämäläisyrittäjää ihmetytti lainatarjouksessa myös tytäryhtiöön kohdistuva lainanlyhennyskielto.

Kivelä ei tässäkään tapauksessa ota kantaa yksittäistapaukseen.

– Joissakin tapauksissa samaan rahoituskokonaisuuteen voi liittyä useampia velallisia, kiinteistöyhtiöitä ja tytäryhtiöitä. Harkitsemme näitä aina tapauskohtaisesti. Mietimme muun muassa sitä, mihin positiivista kassavirtaa ensisijaisesti käytetään ja onko lainoilla useita eri velkojia.

Kivelän mukaan Danske Bankin lainahanat eivät ole tiukentuneet eikä lainapolitiikka muuttunut viime aikoina.

– Ehdot eivät kiristyneet eivätkä löystyneet. Useamman vuoden olemme jatkaneet samalla politiikalla ja strategialla. Viime vuonna luotonantomme kasvoi markkinaa nopeammin, lähes kuusi prosenttia. Kysyntää on hieman aikaisempaa enemmän, koska Suomen kansantalous on paremmassa tilanteessa kuin pitkään aikaan. Se näkyy yleisenä toimeliaisuutena. Yrityksillä on investointeja ja tarvetta käyttöpääomalle.

Yrittäjä: Pyydä perustelut

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää pankin lainatarjousta poikkeuksellisena. 

– En ole koskaan aikaisemmin törmännyt tällaiseen. En voi kommentoida yksittäistapausta, mutta erikoiselta vaikuttaa.

Malinen kehottaa yrittäjää pyytämään pankilta perusteluja ratkaisulle.

– Jos ehdot ovat sellaiset, ettei yrittäjä voi niihin suostua, pankin on käytävä syyt läpi. Yrittäjä voi aina pyytää yksityiskohtaisempia perusteita. Eurooppalaisella tasolla pankit ovat tehneet sopimuksen, että luottopäätöksiä on perusteltava.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä pöyristyi pankin lainaehdoista: Osingonmaksukielto, ei saa lyhentää lainaa – ”Täysin kohtuutonta”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Kesäkuu 2018 - 13:29

Yrittäjän verenpaine otti loikan ylöspäin, kun Danske Bankin lainatarjous saapui. Lainaehtojen mukaan laina voidaan myöntää, mutta ehtona on muun muassa osingonmaksukielto ja tytäryhtiön lainanlyhennyskielto. 

– Pankkihan ottaa tässä päätösvallan yrityksen hallitukselle kuuluvasta osingonjako-oikeudesta ja siitä, kuinka yrittäjä hoitaa sitoumuksiaan. Kyllähän yrittäjä itse arvioi, mikä on parasta firman kannalta. Meillä osinko on pääsääntöisesti aina jaettu omaa pääomaa kehittäen. Tällainen on pankilta täysin kohtuutonta, yrittäjä manaa.

Ehdot kuulostavat erityisen tiukoilta, koska kyseessä on 20 000 euron laina 1,5 vuoden takaisinmaksuajalla.

– Tuollaisia summiahan jaetaan pikaluottoina, yrittäjä ihmettelee.

– Vastasimme, että näillä ehdoilla emme kerta kaikkiaan voi hyväksyä tarjousta. Pankilla on vakuuksia bruttoarvoltaan hieman vajaan 800 000 euron edestä, joten siitä laina ei voi jäädä kiinni.

Danske Bank vastaa

Danske Bankin yrittäjälle lähettämän tarkentavan vastauksen mukaan kyseessä on ”normaaliin tapaan tehty luottopäätös”.

– On tietysti ikävää, jos asiakas kokee, että ratkaisumme on hänen kannaltaan huono tai epäedullinen. Lähtokohta on, että pankki pyrkii lainanhakijan kanssa löytämään jonkinlaisen yhteisymmärryksen siitä, millä ehdoilla rahaa lainataan. Joskus lainaan liittyy joitakin ehtoja, yksi sellainen voi olla osingonjakokielto, Danske Bankin yritysluotonannosta vastaava johtaja Tuomas Kivelä kommentoi.

Kivelän mukaan kyseinen ehto voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun laina-asiakkaan pääomitus on hyvin velkavetoinen.

– Osingonjakoa rajoittamalla varmistetaan, että tulos jää yrityksen kehittämiseen ja pääomarakententeen vahvistamiseen. Lainaamisen hetkeä voidaan aikaistaa, jos molemmat osapuolet uskovat, että tulevilla tuloksilla yrityksen oman pääoman määrä kasvaa, Kivelä jatkaa. Hänen mukaansa pankki voi rahoittaa myös ohuesti pääomitettua yhtiötä, jos kumpikin osapuoli luottaa yrityksen positiiviseen kehitykseen ja vakavaraisuuden paranemiseen jatkossa.

Kivelä painottaa, että yleensä tiukemmat lainaehdot koskevat isoja yrityksiä. Tosin esimerkkitapauksessa yritys ei kuulu tähän ryhmään.

– Valtaosa luototuksestamme tehdään ilman tällaisia erityisehtoja, varsinkin jos kyse on pienemmästä yrityksestä.

”Lainapolitiikka ei tiukentunut”

Hämäläisyrittäjää ihmetytti lainatarjouksessa myös tytäryhtiöön kohdistuva lainanlyhennyskielto.

Kivelä ei tässäkään tapauksessa ota kantaa yksittäistapaukseen.

– Joissakin tapauksissa samaan rahoituskokonaisuuteen voi liittyä useampia velallisia, kiinteistöyhtiöitä ja tytäryhtiöitä. Harkitsemme näitä aina tapauskohtaisesti. Mietimme muun muassa sitä, mihin positiivista kassavirtaa ensisijaisesti käytetään ja onko lainoilla useita eri velkojia.

Kivelän mukaan Danske Bankin lainahanat eivät ole tiukentuneet eikä lainapolitiikka muuttunut viime aikoina.

– Ehdot eivät kiristyneet eivätkä löystyneet. Useamman vuoden olemme jatkaneet samalla politiikalla ja strategialla. Viime vuonna luotonantomme kasvoi markkinaa nopeammin, lähes kuusi prosenttia. Kysyntää on hieman aikaisempaa enemmän, koska Suomen kansantalous on paremmassa tilanteessa kuin pitkään aikaan. Se näkyy yleisenä toimeliaisuutena. Yrityksillä on investointeja ja tarvetta käyttöpääomalle.

Yrittäjä: Pyydä perustelut

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää pankin lainatarjousta poikkeuksellisena. 

– En ole koskaan aikaisemmin törmännyt tällaiseen. En voi kommentoida yksittäistapausta, mutta erikoiselta vaikuttaa.

Malinen kehottaa yrittäjää pyytämään pankilta perusteluja ratkaisulle.

– Jos ehdot ovat sellaiset, ettei yrittäjä voi niihin suostua, pankin on käytävä syyt läpi. Yrittäjä voi aina pyytää yksityiskohtaisempia perusteita. Eurooppalaisella tasolla pankit ovat tehneet sopimuksen, että luottopäätöksiä on perusteltava.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Not just cute productions ja muut uudet yritykset – katso lista

Yrittäjät tiedotteet - 19. Kesäkuu 2018 - 11:30

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 118 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Espoo Tiina Puntala Espoo Kotram Espoo Hei siivous Finström Fabbes Marine Engineering Ab Ltd Helsinki Jukka Huikurin lääkärin Vastaanotto Helsinki Kuisma Productions Helsinki Asianajotoimisto Lexcape Oy Helsinki Ektimo Oy Helsinki Risnam Trading Services Oy Helsinki Esperiens Oy Helsinki Cars 25/8 Oy Helsinki eRx Solutions Oy Helsinki 1637 Eva Kallio Oy Helsinki Zealous Sailing Oy Helsinki Helsingin hitsauspalvelu Oy Helsinki Stadin sifra Tmi Helsinki Bien Sur Oy Helsinki White Buffalo OY Helsinki Redrib Experience Oy Ltd Helsinki Pikkumies Oy Helsinki Asunto Oy Pakilan Aarre, Helsinki Helsinki Peltilä Oy Helsinki Resistomap Oy Helsinki WJJL Markkinointi Helsinki Suvilahti Event Hub Oy Helsinki Jalo Taxi Oy Helsinki Forsberg Media Oy Helsinki Not just cute productions Helsinki Tmi Charlotta Aintila Helsinki Soitinverstas HMS Hand Made Stuff Hollola ainokaisasaarinen Oy Hollola Sakaranet Palvelut Joroinen Katajamäen Kehokorjaamo Jyväskylä OMT-fysioterapeutti Jari Rautiainen Kangasala Kiinteistö Oy Kallionkolo Kangasala Reporankana Kauniainen IM Group Oy Kemiönsaari Hobby-Boat Piki Oy Ab Kemiönsaari Spaks Service Kempele Loistokate Oy Kirkkonummi Holgers Konsulttjänster Kokkola Nuohouspalvelu T. Lahti Oy Konnevesi Metsäkuljetus Myllyvirta Kuopio JKL Consulting Oy Kuopio Fysioterapeutti Jussi Kolari Kuopio MI-KAT Oy Kuopio Annu-Riikka Säteri Kuopio Toimitilakonsultointi Hallman Oy Kuopio Eläinhoitola ja Hevoslomituspalvelu Stiina Turunen Kurikka Asennus R.Sivula Kuusamo Auvo Määttä Kuusamo Kiinteistö Oy RukaValley, Kuusamo Kuusamo Rukan Kiinteistöpalvelut Oy Kuusamo Kuvauspalvelut Ari-Matti Nikula Kuusamo RukaVillaService Oy Lahti Nomai Oy Lapinlahti Yläpihan tila Lappeenranta Kivisaarentien vesiosuuskunta Lappeenranta Mihanna Oy Lapua Lakeuden Kotitalkkarit Lieto love at first squat Lohja Suomen AgroMetsä Oy Maalahti Wikcolor Ab Oy Maarianhamina Coach Me & More Myrskylä Nystuga Farming Oy Nivala ParrunPirssi Nokia Harrin remonttiapu Nurmijärvi Tmi Matias Malinen Närpiö Jenny Häggblom Oulu Jii-Koo Team Oulu Ravintola Omega Oulu KalhuPuu Oulu Hyvinvointi Hellitä Oy Oulu As Oy Oulun Tahti Pori Sorkkinen A&T Oy Pori Suomen Teräsritilä Group Oy Pori Tarvainen Invest Oy Pori MT Maritime Oy Porvoo Country Club Ilola Raahe Puolu Catering Ky Raasepori Fma Ralf Nyman Raasepori Nylunds Boatservice Ab Rovaniemi Asunto Oy Willa Kataja, Rovaniemi Salo Vesiosuuskunta Hiiden Vesi Sastamala Raanya Siikajoki Koulutettu hieroja Heidi Kuosmanen Siilinjärvi POLUILLE FI Sipoo Southside Oy Sipoo Halosport Sotkamo E&A Green Gold Oy Taipalsaari APK Media Tampere Fysio & Fitness 4U Avoin Yhtiö Tampere Hinauspalvelu Suolammi oy Tampere Kodin Kaluste kulma Oy Tampere Villifarmi tmi Tampere KOSTOMER.com Tampere Tmi Iltsu Turku Jenoil Oy Turku Turun Casino Oy Turku NorthCrypto Oy Turku Prime Consulting Oy Turku Ruosila Oy Turku Asunto Oy Turun Marinum Turku Dominic Catering Oy Tuusula Hiekkapuhaltamo Hiekanjyvä Valkeakoski TFP Investment Vantaa Bravos Oy Vantaa Ganet Oy Vantaa 1636 Afshin Bagheri Oy Vantaa RPK-Sähkö Vantaa Eläinsoppi Oy Vantaa Jt.Lumino Oy Vantaa Zen Tila Oy Vantaa Askela rakennus Vantaa Hunaja Ukri Ylöjärvi Primaco Projektit Oy Ylöjärvi Tmi Tiina Rikala Ylöjärvi Kuljetusliike Sorapyörä Oy    

 

Kategoriat: Yrittäjät

Not just cute productions ja muut uudet yritykset – katso lista

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Kesäkuu 2018 - 11:30

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 118 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Espoo Tiina Puntala Espoo Kotram Espoo Hei siivous Finström Fabbes Marine Engineering Ab Ltd Helsinki Jukka Huikurin lääkärin Vastaanotto Helsinki Kuisma Productions Helsinki Asianajotoimisto Lexcape Oy Helsinki Ektimo Oy Helsinki Risnam Trading Services Oy Helsinki Esperiens Oy Helsinki Cars 25/8 Oy Helsinki eRx Solutions Oy Helsinki 1637 Eva Kallio Oy Helsinki Zealous Sailing Oy Helsinki Helsingin hitsauspalvelu Oy Helsinki Stadin sifra Tmi Helsinki Bien Sur Oy Helsinki White Buffalo OY Helsinki Redrib Experience Oy Ltd Helsinki Pikkumies Oy Helsinki Asunto Oy Pakilan Aarre, Helsinki Helsinki Peltilä Oy Helsinki Resistomap Oy Helsinki WJJL Markkinointi Helsinki Suvilahti Event Hub Oy Helsinki Jalo Taxi Oy Helsinki Forsberg Media Oy Helsinki Not just cute productions Helsinki Tmi Charlotta Aintila Helsinki Soitinverstas HMS Hand Made Stuff Hollola ainokaisasaarinen Oy Hollola Sakaranet Palvelut Joroinen Katajamäen Kehokorjaamo Jyväskylä OMT-fysioterapeutti Jari Rautiainen Kangasala Kiinteistö Oy Kallionkolo Kangasala Reporankana Kauniainen IM Group Oy Kemiönsaari Hobby-Boat Piki Oy Ab Kemiönsaari Spaks Service Kempele Loistokate Oy Kirkkonummi Holgers Konsulttjänster Kokkola Nuohouspalvelu T. Lahti Oy Konnevesi Metsäkuljetus Myllyvirta Kuopio JKL Consulting Oy Kuopio Fysioterapeutti Jussi Kolari Kuopio MI-KAT Oy Kuopio Annu-Riikka Säteri Kuopio Toimitilakonsultointi Hallman Oy Kuopio Eläinhoitola ja Hevoslomituspalvelu Stiina Turunen Kurikka Asennus R.Sivula Kuusamo Auvo Määttä Kuusamo Kiinteistö Oy RukaValley, Kuusamo Kuusamo Rukan Kiinteistöpalvelut Oy Kuusamo Kuvauspalvelut Ari-Matti Nikula Kuusamo RukaVillaService Oy Lahti Nomai Oy Lapinlahti Yläpihan tila Lappeenranta Kivisaarentien vesiosuuskunta Lappeenranta Mihanna Oy Lapua Lakeuden Kotitalkkarit Lieto love at first squat Lohja Suomen AgroMetsä Oy Maalahti Wikcolor Ab Oy Maarianhamina Coach Me & More Myrskylä Nystuga Farming Oy Nivala ParrunPirssi Nokia Harrin remonttiapu Nurmijärvi Tmi Matias Malinen Närpiö Jenny Häggblom Oulu Jii-Koo Team Oulu Ravintola Omega Oulu KalhuPuu Oulu Hyvinvointi Hellitä Oy Oulu As Oy Oulun Tahti Pori Sorkkinen A&T Oy Pori Suomen Teräsritilä Group Oy Pori Tarvainen Invest Oy Pori MT Maritime Oy Porvoo Country Club Ilola Raahe Puolu Catering Ky Raasepori Fma Ralf Nyman Raasepori Nylunds Boatservice Ab Rovaniemi Asunto Oy Willa Kataja, Rovaniemi Salo Vesiosuuskunta Hiiden Vesi Sastamala Raanya Siikajoki Koulutettu hieroja Heidi Kuosmanen Siilinjärvi POLUILLE FI Sipoo Southside Oy Sipoo Halosport Sotkamo E&A Green Gold Oy Taipalsaari APK Media Tampere Fysio & Fitness 4U Avoin Yhtiö Tampere Hinauspalvelu Suolammi oy Tampere Kodin Kaluste kulma Oy Tampere Villifarmi tmi Tampere KOSTOMER.com Tampere Tmi Iltsu Turku Jenoil Oy Turku Turun Casino Oy Turku NorthCrypto Oy Turku Prime Consulting Oy Turku Ruosila Oy Turku Asunto Oy Turun Marinum Turku Dominic Catering Oy Tuusula Hiekkapuhaltamo Hiekanjyvä Valkeakoski TFP Investment Vantaa Bravos Oy Vantaa Ganet Oy Vantaa 1636 Afshin Bagheri Oy Vantaa RPK-Sähkö Vantaa Eläinsoppi Oy Vantaa Jt.Lumino Oy Vantaa Zen Tila Oy Vantaa Askela rakennus Vantaa Hunaja Ukri Ylöjärvi Primaco Projektit Oy Ylöjärvi Tmi Tiina Rikala Ylöjärvi Kuljetusliike Sorapyörä Oy    

 

Kategoriat: Yrittäjät

Not just cute productions ja muut uudet yritykset – katso lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Kesäkuu 2018 - 11:30

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 118 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Espoo Tiina Puntala Espoo Kotram Espoo Hei siivous Finström Fabbes Marine Engineering Ab Ltd Helsinki Jukka Huikurin lääkärin Vastaanotto Helsinki Kuisma Productions Helsinki Asianajotoimisto Lexcape Oy Helsinki Ektimo Oy Helsinki Risnam Trading Services Oy Helsinki Esperiens Oy Helsinki Cars 25/8 Oy Helsinki eRx Solutions Oy Helsinki 1637 Eva Kallio Oy Helsinki Zealous Sailing Oy Helsinki Helsingin hitsauspalvelu Oy Helsinki Stadin sifra Tmi Helsinki Bien Sur Oy Helsinki White Buffalo OY Helsinki Redrib Experience Oy Ltd Helsinki Pikkumies Oy Helsinki Asunto Oy Pakilan Aarre, Helsinki Helsinki Peltilä Oy Helsinki Resistomap Oy Helsinki WJJL Markkinointi Helsinki Suvilahti Event Hub Oy Helsinki Jalo Taxi Oy Helsinki Forsberg Media Oy Helsinki Not just cute productions Helsinki Tmi Charlotta Aintila Helsinki Soitinverstas HMS Hand Made Stuff Hollola ainokaisasaarinen Oy Hollola Sakaranet Palvelut Joroinen Katajamäen Kehokorjaamo Jyväskylä OMT-fysioterapeutti Jari Rautiainen Kangasala Kiinteistö Oy Kallionkolo Kangasala Reporankana Kauniainen IM Group Oy Kemiönsaari Hobby-Boat Piki Oy Ab Kemiönsaari Spaks Service Kempele Loistokate Oy Kirkkonummi Holgers Konsulttjänster Kokkola Nuohouspalvelu T. Lahti Oy Konnevesi Metsäkuljetus Myllyvirta Kuopio JKL Consulting Oy Kuopio Fysioterapeutti Jussi Kolari Kuopio MI-KAT Oy Kuopio Annu-Riikka Säteri Kuopio Toimitilakonsultointi Hallman Oy Kuopio Eläinhoitola ja Hevoslomituspalvelu Stiina Turunen Kurikka Asennus R.Sivula Kuusamo Auvo Määttä Kuusamo Kiinteistö Oy RukaValley, Kuusamo Kuusamo Rukan Kiinteistöpalvelut Oy Kuusamo Kuvauspalvelut Ari-Matti Nikula Kuusamo RukaVillaService Oy Lahti Nomai Oy Lapinlahti Yläpihan tila Lappeenranta Kivisaarentien vesiosuuskunta Lappeenranta Mihanna Oy Lapua Lakeuden Kotitalkkarit Lieto love at first squat Lohja Suomen AgroMetsä Oy Maalahti Wikcolor Ab Oy Maarianhamina Coach Me & More Myrskylä Nystuga Farming Oy Nivala ParrunPirssi Nokia Harrin remonttiapu Nurmijärvi Tmi Matias Malinen Närpiö Jenny Häggblom Oulu Jii-Koo Team Oulu Ravintola Omega Oulu KalhuPuu Oulu Hyvinvointi Hellitä Oy Oulu As Oy Oulun Tahti Pori Sorkkinen A&T Oy Pori Suomen Teräsritilä Group Oy Pori Tarvainen Invest Oy Pori MT Maritime Oy Porvoo Country Club Ilola Raahe Puolu Catering Ky Raasepori Fma Ralf Nyman Raasepori Nylunds Boatservice Ab Rovaniemi Asunto Oy Willa Kataja, Rovaniemi Salo Vesiosuuskunta Hiiden Vesi Sastamala Raanya Siikajoki Koulutettu hieroja Heidi Kuosmanen Siilinjärvi POLUILLE FI Sipoo Southside Oy Sipoo Halosport Sotkamo E&A Green Gold Oy Taipalsaari APK Media Tampere Fysio & Fitness 4U Avoin Yhtiö Tampere Hinauspalvelu Suolammi oy Tampere Kodin Kaluste kulma Oy Tampere Villifarmi tmi Tampere KOSTOMER.com Tampere Tmi Iltsu Turku Jenoil Oy Turku Turun Casino Oy Turku NorthCrypto Oy Turku Prime Consulting Oy Turku Ruosila Oy Turku Asunto Oy Turun Marinum Turku Dominic Catering Oy Tuusula Hiekkapuhaltamo Hiekanjyvä Valkeakoski TFP Investment Vantaa Bravos Oy Vantaa Ganet Oy Vantaa 1636 Afshin Bagheri Oy Vantaa RPK-Sähkö Vantaa Eläinsoppi Oy Vantaa Jt.Lumino Oy Vantaa Zen Tila Oy Vantaa Askela rakennus Vantaa Hunaja Ukri Ylöjärvi Primaco Projektit Oy Ylöjärvi Tmi Tiina Rikala Ylöjärvi Kuljetusliike Sorapyörä Oy    

 

Kategoriat: Yrittäjät

Koneurakoitsija hoi, maksuton foorumi yhdistää tilaajat ja yritykset

Yrittäjät tiedotteet - 19. Kesäkuu 2018 - 10:24

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat lähettää uuden foorumin kautta tarjouspyyntöjä. Foorumista löytyvät maaseudun koneyrittäjien tarjoamat palvelut muun muassa maarakennus-, maa- ja metsätalous- sekä tienhoitourakointiin.

Palvelu sijoittaa urakoitsijat kartalle

Järjestelmä sijoittaa urakoitsijat karttanäkymään yhteystietojen perusteella. Kehitetyn foorumin tarkoituksena on auttaa urakoitsijoita saamaan uusia asiakkaita. Omat palvelut saa esille rekisteröitymällä urakoitsijaksi. Rekisteröityminen on ilmaista. Foorumissa on valmis lista erilaisia urakointitöitä, joista voi valita omaa tarjontaa vastaavat. Toiminnasta saa kirjoittaa lisäksi vapaamuotoisen kuvauksen, jolla kannattaa nostaa esiin omia vahvuuksia.

Foorumin kautta yrittäjä voi markkinoida palveluitaan ja esitellä toimintaansa ja kalustoaan muun muassa valokuvin, vaikka yrityksellä ei olisi omia kotisivuja. Sivusto toimii yleisimmillä selainohjelmilla ja kaikilla laitteilla, joilla on pääsy nettiin. Sivusto on suomenkielinen ja osin myös ruotsinkielinen, kielivalinta tehdään etusivulla.

Urakka-Foorumi on kehitetty osana Uudellamaalla vuosina 2015–2018 toteutettavaa Uus-Urakka -hanketta. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä TTS Työtehoseura, MTK-Uusimaa, SLC Nyland ja ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap. Hankkeen päärahoittajana on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Järjestelmä välittää tarjouspyyntöjä

Koneurakoitsijoita voi hakea sivustolta ilman rekisteröitymistä. Urakoitsijaa voi hakea tiettyyn työhön valitsemalla hakulomakkeesta halutut työt. Vapaasanahaulla voi hakea esimerkiksi paikkakunnalla olevia urakoitsijoita.

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat halutessaan rekisteröityä foorumiin urakointitöiden tilaajaksi. Tilaaja voi jättää foorumiin yhteydenotto- tai tarjouspyyntöjä. Kun tilaaja on julkaissut tarjouspyynnön, tieto siitä lähtee automaattisesti foorumiin rekisteröityneiden kyseistä urakointitöitä tekevien koneurakoitsijoiden sähköpostiin. Sähköpostin linkkiä klikkaamalla urakoitsija saa puolestaan auki tarjouspyynnön ja näkee tarkemmat tiedot pyynnöstä.

Foorumi löytyy osoitteesta www.urakka-foorumi.fi, josta löytyvät linkit foorumin käyttöopas- ja esittelyvideoihin.

Urakka-Foorumin teknisestä toteutuksesta vastasi Kymppimedia AGP Finland ja sitä ylläpitää TTS Työtehoseura.

Foorumi toimii koko maassa.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Koneurakoitsija hoi, maksuton foorumi yhdistää tilaajat ja yritykset

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Kesäkuu 2018 - 10:24

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat lähettää uuden foorumin kautta tarjouspyyntöjä. Foorumista löytyvät maaseudun koneyrittäjien tarjoamat palvelut muun muassa maarakennus-, maa- ja metsätalous- sekä tienhoitourakointiin.

Palvelu sijoittaa urakoitsijat kartalle

Järjestelmä sijoittaa urakoitsijat karttanäkymään yhteystietojen perusteella. Kehitetyn foorumin tarkoituksena on auttaa urakoitsijoita saamaan uusia asiakkaita. Omat palvelut saa esille rekisteröitymällä urakoitsijaksi. Rekisteröityminen on ilmaista. Foorumissa on valmis lista erilaisia urakointitöitä, joista voi valita omaa tarjontaa vastaavat. Toiminnasta saa kirjoittaa lisäksi vapaamuotoisen kuvauksen, jolla kannattaa nostaa esiin omia vahvuuksia.

Foorumin kautta yrittäjä voi markkinoida palveluitaan ja esitellä toimintaansa ja kalustoaan muun muassa valokuvin, vaikka yrityksellä ei olisi omia kotisivuja. Sivusto toimii yleisimmillä selainohjelmilla ja kaikilla laitteilla, joilla on pääsy nettiin. Sivusto on suomenkielinen ja osin myös ruotsinkielinen, kielivalinta tehdään etusivulla.

Urakka-Foorumi on kehitetty osana Uudellamaalla vuosina 2015–2018 toteutettavaa Uus-Urakka -hanketta. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä TTS Työtehoseura, MTK-Uusimaa, SLC Nyland ja ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap. Hankkeen päärahoittajana on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Järjestelmä välittää tarjouspyyntöjä

Koneurakoitsijoita voi hakea sivustolta ilman rekisteröitymistä. Urakoitsijaa voi hakea tiettyyn työhön valitsemalla hakulomakkeesta halutut työt. Vapaasanahaulla voi hakea esimerkiksi paikkakunnalla olevia urakoitsijoita.

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat halutessaan rekisteröityä foorumiin urakointitöiden tilaajaksi. Tilaaja voi jättää foorumiin yhteydenotto- tai tarjouspyyntöjä. Kun tilaaja on julkaissut tarjouspyynnön, tieto siitä lähtee automaattisesti foorumiin rekisteröityneiden kyseistä urakointitöitä tekevien koneurakoitsijoiden sähköpostiin. Sähköpostin linkkiä klikkaamalla urakoitsija saa puolestaan auki tarjouspyynnön ja näkee tarkemmat tiedot pyynnöstä.

Foorumi löytyy osoitteesta www.urakka-foorumi.fi, josta löytyvät linkit foorumin käyttöopas- ja esittelyvideoihin.

Urakka-Foorumin teknisestä toteutuksesta vastasi Kymppimedia AGP Finland ja sitä ylläpitää TTS Työtehoseura.

Foorumi toimii koko maassa.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Koneurakoitsija hoi, maksuton foorumi yhdistää tilaajat ja yritykset

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Kesäkuu 2018 - 10:24

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat lähettää uuden foorumin kautta tarjouspyyntöjä. Foorumista löytyvät maaseudun koneyrittäjien tarjoamat palvelut muun muassa maarakennus-, maa- ja metsätalous- sekä tienhoitourakointiin.

Palvelu sijoittaa urakoitsijat kartalle

Järjestelmä sijoittaa urakoitsijat karttanäkymään yhteystietojen perusteella. Kehitetyn foorumin tarkoituksena on auttaa urakoitsijoita saamaan uusia asiakkaita. Omat palvelut saa esille rekisteröitymällä urakoitsijaksi. Rekisteröityminen on ilmaista. Foorumissa on valmis lista erilaisia urakointitöitä, joista voi valita omaa tarjontaa vastaavat. Toiminnasta saa kirjoittaa lisäksi vapaamuotoisen kuvauksen, jolla kannattaa nostaa esiin omia vahvuuksia.

Foorumin kautta yrittäjä voi markkinoida palveluitaan ja esitellä toimintaansa ja kalustoaan muun muassa valokuvin, vaikka yrityksellä ei olisi omia kotisivuja. Sivusto toimii yleisimmillä selainohjelmilla ja kaikilla laitteilla, joilla on pääsy nettiin. Sivusto on suomenkielinen ja osin myös ruotsinkielinen, kielivalinta tehdään etusivulla.

Urakka-Foorumi on kehitetty osana Uudellamaalla vuosina 2015–2018 toteutettavaa Uus-Urakka -hanketta. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä TTS Työtehoseura, MTK-Uusimaa, SLC Nyland ja ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap. Hankkeen päärahoittajana on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Järjestelmä välittää tarjouspyyntöjä

Koneurakoitsijoita voi hakea sivustolta ilman rekisteröitymistä. Urakoitsijaa voi hakea tiettyyn työhön valitsemalla hakulomakkeesta halutut työt. Vapaasanahaulla voi hakea esimerkiksi paikkakunnalla olevia urakoitsijoita.

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat halutessaan rekisteröityä foorumiin urakointitöiden tilaajaksi. Tilaaja voi jättää foorumiin yhteydenotto- tai tarjouspyyntöjä. Kun tilaaja on julkaissut tarjouspyynnön, tieto siitä lähtee automaattisesti foorumiin rekisteröityneiden kyseistä urakointitöitä tekevien koneurakoitsijoiden sähköpostiin. Sähköpostin linkkiä klikkaamalla urakoitsija saa puolestaan auki tarjouspyynnön ja näkee tarkemmat tiedot pyynnöstä.

Foorumi löytyy osoitteesta www.urakka-foorumi.fi, josta löytyvät linkit foorumin käyttöopas- ja esittelyvideoihin.

Urakka-Foorumin teknisestä toteutuksesta vastasi Kymppimedia AGP Finland ja sitä ylläpitää TTS Työtehoseura.

Foorumi toimii koko maassa.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Jalkatyö palkittiin: FRENN-vaatemerkin perustajilla tie auki Pariisiin

Yrittäjät tiedotteet - 18. Kesäkuu 2018 - 21:42

FRENNin uutuuttaan hohtava myymälä on kahden yrittäjän ylpeydenaihe. Jarkko Kallio ja Antti Laitinen ovat tyytyväisilä löydettyään vihdoin sopivan liiketilan.

– Tämä tila tuntui oikealta. Alakerrassa on vielä varasto ja työhuone, joten saimme koko paketin samaan tilaan, Kallio kertoo.

Miesten vaatemerkki FRENN on ollut olemassa jo vuodesta 2013, mutta vasta nyt kaksikolla on oma myymälä Helsingin keskustassa Fredrikinkadulla. Valoisa tila esittelee miesten muotia bleisereistä t-paitoihin ja parkatakkeihin.

Bisnes on lähtenyt liikkelle Suomessa, mutta ensiaskeleet on otettu myös kansainvälisesti. Kallion ja Laitisen tavoitteena on murtautua Suomen ulkopuolelle, mutta vaatealalla se on kovan työn takana.

Merkittävä voitto oli agentin kautta järjestynyt showroom Pariisissa, yhdessä muodin mekoista.

– Agentti ottaa nyt hoitaakseen kansainvälistä myyntiä, Kallio iloitsee.

Showroomin saaminen ei yleensä ole kiinni yrittäjästä itsestään. Se saadaan, jos hyvin käy.

– Meiltä se vaati kahden vuoden jalkatyön. Kaksi vuotta sitten olimme ensimmäisen kerran alan messuilla Pariisissa. Olemme sen jälkeen pitäneet yhteyttä meidän kannaltamme mielenkiintoisiin ihmisiin ja käyneet useita kertoja juomassa viiniä Pariisissa.

Kallion mukaan maailmalla on oltava modernin ajankohtainen ja rohkeampi, jotta tärkeiden ostajien mielenkiinto herätetään. Suomessa riittää "rauhallisemman" perusmalliston myyminen.

Sama vaate työhön ja vapaa-aikaan

Brändin rakentamisessa vaatealalla oleellinen merkitys on omalla liikkeellä. Nyt kun FRENNillä on sellainen Helsingissä, uskottavuus maailmalla on eri luokkaa.

– Se todistaa muille, että me olemme tosissamme. Samalla brändimme nousee uudelle tasolle. Voimme näyttää, mitä osaamme, Kallio kiteyttää.

Äskettäin liikkeessä vieraili pariisilaisen Galerie Lafayetten sisäänostaja. Hän piti näkemästään.

FRENN keskittyy rennon tyylikkäisiin miestenvaatteisiin. Kyseessä ei ole pukuliike. Niitä on Kallion ja Laitisen mukaan ihan riittävästi.

– Miesten pukeutuminen on muuttunut kauttaaltaan rennommaksi. Myös työelämässä tietyt pukeutumiskoodit ovat rentoutuneet. Meidän tarkoituksemme on tarjota vaatteita, joita voi käyttää työssä ja vapaa-ajalla.

Mallistossa korostuu käyttömukavuus ”työkelpoisuutta unohtamatta. Kuopion muotoiluakatemiasta valmistunut ja muun muassa Turo Tailorin ja Luhdan palkkalistoilla aikaisemmin ollut Antti Laitinen vastaa malliston suunnittelusta. Hän esittelee bleiseriä, jossa on stretch-kangas ja jonka saumat mahdollistavat takin kaventamisen tai leventämisen miehen mittojen mukaisesti.

– Vaatteemme sopivat kaupunkilaiselle työssä käyvälle miehelle. Bleiseriä voi käyttää farkkujen kanssa, mutta myös mustan paidan ja t-paidan kanssa. Hyvä istuvuus on meille tärkeä asia, Kallio lisää.

FRENNin vaatteet tuotetaan Euroopassa. Pellava tulee Liettuasta, missä se myös viljellään.

– Vastuullisuus on ollut meille tärkeä asia alusta asti. Noin 80 prosentilla käyttämistämme kankaista on sertifikaatti, joka varmistaa, ettei tuotannossa ole käytetty haitallisia kemikaaleja, eikä kankaissa ole kemikaalijäämiä.

Myös myymälän palvelukonsepti on mietitty huolella. Myymälä keskittyy yksilölliseen palveluun ja tarjolla on pukeutumisneuvontaa ja korjauspalvelua.

Kuvat: FRENN

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Jalkatyö palkittiin: FRENN-vaatemerkin perustajilla tie auki Pariisiin

Yrittäjät uutisarkisto - 18. Kesäkuu 2018 - 21:42

FRENNin uutuuttaan hohtava myymälä on kahden yrittäjän ylpeydenaihe. Jarkko Kallio ja Antti Laitinen ovat tyytyväisilä löydettyään vihdoin sopivan liiketilan.

– Tämä tila tuntui oikealta. Alakerrassa on vielä varasto ja työhuone, joten saimme koko paketin samaan tilaan, Kallio kertoo.

Miesten vaatemerkki FRENN on ollut olemassa jo vuodesta 2013, mutta vasta nyt kaksikolla on oma myymälä Helsingin keskustassa Fredrikinkadulla. Valoisa tila esittelee miesten muotia bleisereistä t-paitoihin ja parkatakkeihin.

Bisnes on lähtenyt liikkelle Suomessa, mutta ensiaskeleet on otettu myös kansainvälisesti. Kallion ja Laitisen tavoitteena on murtautua Suomen ulkopuolelle, mutta vaatealalla se on kovan työn takana.

Merkittävä voitto oli agentin kautta järjestynyt showroom Pariisissa, yhdessä muodin mekoista.

– Agentti ottaa nyt hoitaakseen kansainvälistä myyntiä, Kallio iloitsee.

Showroomin saaminen ei yleensä ole kiinni yrittäjästä itsestään. Se saadaan, jos hyvin käy.

– Meiltä se vaati kahden vuoden jalkatyön. Kaksi vuotta sitten olimme ensimmäisen kerran alan messuilla Pariisissa. Olemme sen jälkeen pitäneet yhteyttä meidän kannaltamme mielenkiintoisiin ihmisiin ja käyneet useita kertoja juomassa viiniä Pariisissa.

Kallion mukaan maailmalla on oltava modernin ajankohtainen ja rohkeampi, jotta tärkeiden ostajien mielenkiinto herätetään. Suomessa riittää "rauhallisemman" perusmalliston myyminen.

Sama vaate työhön ja vapaa-aikaan

Brändin rakentamisessa vaatealalla oleellinen merkitys on omalla liikkeellä. Nyt kun FRENNillä on sellainen Helsingissä, uskottavuus maailmalla on eri luokkaa.

– Se todistaa muille, että me olemme tosissamme. Samalla brändimme nousee uudelle tasolle. Voimme näyttää, mitä osaamme, Kallio kiteyttää.

Äskettäin liikkeessä vieraili pariisilaisen Galerie Lafayetten sisäänostaja. Hän piti näkemästään.

FRENN keskittyy rennon tyylikkäisiin miestenvaatteisiin. Kyseessä ei ole pukuliike. Niitä on Kallion ja Laitisen mukaan ihan riittävästi.

– Miesten pukeutuminen on muuttunut kauttaaltaan rennommaksi. Myös työelämässä tietyt pukeutumiskoodit ovat rentoutuneet. Meidän tarkoituksemme on tarjota vaatteita, joita voi käyttää työssä ja vapaa-ajalla.

Mallistossa korostuu käyttömukavuus ”työkelpoisuutta unohtamatta. Kuopion muotoiluakatemiasta valmistunut ja muun muassa Turo Tailorin ja Luhdan palkkalistoilla aikaisemmin ollut Antti Laitinen vastaa malliston suunnittelusta. Hän esittelee bleiseriä, jossa on stretch-kangas ja jonka saumat mahdollistavat takin kaventamisen tai leventämisen miehen mittojen mukaisesti.

– Vaatteemme sopivat kaupunkilaiselle työssä käyvälle miehelle. Bleiseriä voi käyttää farkkujen kanssa, mutta myös mustan paidan ja t-paidan kanssa. Hyvä istuvuus on meille tärkeä asia, Kallio lisää.

FRENNin vaatteet tuotetaan Euroopassa. Pellava tulee Liettuasta, missä se myös viljellään.

– Vastuullisuus on ollut meille tärkeä asia alusta asti. Noin 80 prosentilla käyttämistämme kankaista on sertifikaatti, joka varmistaa, ettei tuotannossa ole käytetty haitallisia kemikaaleja, eikä kankaissa ole kemikaalijäämiä.

Myös myymälän palvelukonsepti on mietitty huolella. Myymälä keskittyy yksilölliseen palveluun ja tarjolla on pukeutumisneuvontaa ja korjauspalvelua.

Kuvat: FRENN

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Jalkatyö palkittiin: FRENN-vaatemerkin perustajilla tie auki Pariisiin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 18. Kesäkuu 2018 - 21:42

FRENNin uutuuttaan hohtava myymälä on kahden yrittäjän ylpeydenaihe. Jarkko Kallio ja Antti Laitinen ovat tyytyväisilä löydettyään vihdoin sopivan liiketilan.

– Tämä tila tuntui oikealta. Alakerrassa on vielä varasto ja työhuone, joten saimme koko paketin samaan tilaan, Kallio kertoo.

Miesten vaatemerkki FRENN on ollut olemassa jo vuodesta 2013, mutta vasta nyt kaksikolla on oma myymälä Helsingin keskustassa Fredrikinkadulla. Valoisa tila esittelee miesten muotia bleisereistä t-paitoihin ja parkatakkeihin.

Bisnes on lähtenyt liikkelle Suomessa, mutta ensiaskeleet on otettu myös kansainvälisesti. Kallion ja Laitisen tavoitteena on murtautua Suomen ulkopuolelle, mutta vaatealalla se on kovan työn takana.

Merkittävä voitto oli agentin kautta järjestynyt showroom Pariisissa, yhdessä muodin mekoista.

– Agentti ottaa nyt hoitaakseen kansainvälistä myyntiä, Kallio iloitsee.

Showroomin saaminen ei yleensä ole kiinni yrittäjästä itsestään. Se saadaan, jos hyvin käy.

– Meiltä se vaati kahden vuoden jalkatyön. Kaksi vuotta sitten olimme ensimmäisen kerran alan messuilla Pariisissa. Olemme sen jälkeen pitäneet yhteyttä meidän kannaltamme mielenkiintoisiin ihmisiin ja käyneet useita kertoja juomassa viiniä Pariisissa.

Kallion mukaan maailmalla on oltava modernin ajankohtainen ja rohkeampi, jotta tärkeiden ostajien mielenkiinto herätetään. Suomessa riittää "rauhallisemman" perusmalliston myyminen.

Sama vaate työhön ja vapaa-aikaan

Brändin rakentamisessa vaatealalla oleellinen merkitys on omalla liikkeellä. Nyt kun FRENNillä on sellainen Helsingissä, uskottavuus maailmalla on eri luokkaa.

– Se todistaa muille, että me olemme tosissamme. Samalla brändimme nousee uudelle tasolle. Voimme näyttää, mitä osaamme, Kallio kiteyttää.

Äskettäin liikkeessä vieraili pariisilaisen Galerie Lafayetten sisäänostaja. Hän piti näkemästään.

FRENN keskittyy rennon tyylikkäisiin miestenvaatteisiin. Kyseessä ei ole pukuliike. Niitä on Kallion ja Laitisen mukaan ihan riittävästi.

– Miesten pukeutuminen on muuttunut kauttaaltaan rennommaksi. Myös työelämässä tietyt pukeutumiskoodit ovat rentoutuneet. Meidän tarkoituksemme on tarjota vaatteita, joita voi käyttää työssä ja vapaa-ajalla.

Mallistossa korostuu käyttömukavuus ”työkelpoisuutta unohtamatta. Kuopion muotoiluakatemiasta valmistunut ja muun muassa Turo Tailorin ja Luhdan palkkalistoilla aikaisemmin ollut Antti Laitinen vastaa malliston suunnittelusta. Hän esittelee bleiseriä, jossa on stretch-kangas ja jonka saumat mahdollistavat takin kaventamisen tai leventämisen miehen mittojen mukaisesti.

– Vaatteemme sopivat kaupunkilaiselle työssä käyvälle miehelle. Bleiseriä voi käyttää farkkujen kanssa, mutta myös mustan paidan ja t-paidan kanssa. Hyvä istuvuus on meille tärkeä asia, Kallio lisää.

FRENNin vaatteet tuotetaan Euroopassa. Pellava tulee Liettuasta, missä se myös viljellään.

– Vastuullisuus on ollut meille tärkeä asia alusta asti. Noin 80 prosentilla käyttämistämme kankaista on sertifikaatti, joka varmistaa, ettei tuotannossa ole käytetty haitallisia kemikaaleja, eikä kankaissa ole kemikaalijäämiä.

Myös myymälän palvelukonsepti on mietitty huolella. Myymälä keskittyy yksilölliseen palveluun ja tarjolla on pukeutumisneuvontaa ja korjauspalvelua.

Kuvat: FRENN

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä