Yrittäjät

Lakkoilu iskee moniin yrittäjiin – Professorikin uudistaisi sääntelyä

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Tammikuu 2018 - 10:53

AKT ja Merimiesunioni valmistautuvat sulkemaan satamia 29. tammikuuta, jos satamayhtiöt eivät neuvottele lakkoon menevien työntekijöiden omasta työehtosopimuksesta. Molemmat liitot ovat työrauhan piirissä. Työnantajan mukaan työtaistelu koskee 40-50 työntekijää.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan Suomessa poikkeuksellisen sallivasti. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat. Suomessa vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan lakko on laillinen, jos se ei liity työehtosopimukseen.

Työoikeudellisesti poliittinen työtaistelu on toimi, joka kohdistetaan työmarkkinavastapuolen sijasta johonkin poliittiseen elimeen ja toteutetaan lopettamalla työnteko työpaikalla. Yleensä poliittisilla lakoilla pyritään vaikuttamaan eduskuntaan, valtioneuvostoon, kunnanvaltuustoon tai muihin poliittisiin toimijoihin.

Poliittinen lakko ei kuulu työaikaan

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen varoittaa, että järjestöpoliittiselta näyttävä toimi uhkaa aiheuttaa ongelmia monille yrityksille.

– Asetelma on vakava muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely on ajastaan jäljessä, mahdollistaa suhteettomat toimenpiteet ja voi aiheuttaa isoja vaurioita ulkopuolisille, tässä tapauksissa monille yrityksille, jotka ovat satamista riippuvaisia, sanoo Mäkynen.

Samanaikaisesti SAK kokoaa helmikuun alkuun työntekijöitä Senaatintorille poliittiseen työtaisteluun osoittamaan mieltä niin sanottua aktiivimallia vastaan.

Seppo Koskinen toteaa Evan raportissa, että Suomen tulisi siirtyä poliittisten lakkojen osalta eurooppalaiseen käytäntöön. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa poliittinen lakko on pääsääntöisesti kielletty. Poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan työajan ulkopuolelle.

Suomi on Koskisen vertailussa ainut Euroopan maa, joka suhtautuu täysin sallivasti poliittiseen lakkoiluun. Euroopassa poliittinen lakko ei saa Koskisen mukaan sitä suojaa, mikä työnantajan ja työntekijän välisille työtaisteluille, työtaisteluoikeudelle ja -vapaudelle, annetaan.

– Suomi kuuluu Eurooppaan tässäkin asiassa. Poliittinen lakko kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta työajan ulkopuolelle, Mäkynen toteaa.

Poliittinen lakko kohdistuu työnantajaan, jolle tulee menetyksiä lakon ajalta. Lakon vaikutukset leviävät laajasti myös muihin yrityksiin ja kansalaisiin.

SY vaatii työrauhasääntelyä uudistettavan – Professori esittää niinikään uudistuksia

Yrittäjät esittää, että hallituksen pitää käynnistää hanke, joka uudistaa työrauhasääntelyä. Nykyinen säätely on vanhaa, työriitalaki vuodelta 1962 ja työehtosopimuslaki vuodelta 1946. Säätely on SY:n mielestä myös epäselvää.

Työrauhasääntelyä pitää uudistaa osana laajempaa työmarkkinareformia, jota Suomessa tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi.

– Pitää luoda sääntely, joka estää kohtuuttomat tukityötaistelut. Valmistelu pitää käynnistää niin, että uusi linja voidaan kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan, Mäkynen ehdottaa.

Mäkysen mukaan pitää luoda malli, joka nostaa selvästi laittomien lakkojen sakkoja ja rajoittaa suhteettomia poliittisia työtaisteluita.

– Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista.

Yrittäjät korostaa, että mielenosoittaminen ja lakko-oikeus kuuluvat vapaaseen yhteiskuntaan. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi hallitusta vastaan osoitetaan mieltä työaikana.

– Vanhentuneen sääntelyn ja lakkoherkän kulttuurin vuoksi Suomessa on ollut työtaisteluita selkeästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Erityisesti laittomia lakkoja on Suomessa moninkertainen määrä, Mäkynen muistuttaa.

Professori Seppo Koskisen analyysin mukaan lakkoja, joissa on ollut ainakin jossain määrin poliittinen motiivi, on 2000-luvulla järjestetty 1–2 vuodessa. Veturinkuljettajien lakko elokuussa 2017 oli poliittinen ja seurausta siitä, kun liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti avaavansa rautateiden henkilöliikennettä kilpailulle.

Koskisen mukaan poliittista lakkoilua voidaan vähentää joko tiukentamalla lainsäädäntöä tai muuttamalla nykyistä yksioikoista oikeustulkintaa.

Kuva: iStockPhoto

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lakkoilu iskee moniin yrittäjiin – Professorikin uudistaisi sääntelyä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Tammikuu 2018 - 10:53

AKT ja Merimiesunioni valmistautuvat sulkemaan satamia 29. tammikuuta, jos satamayhtiöt eivät neuvottele lakkoon menevien työntekijöiden omasta työehtosopimuksesta. Molemmat liitot ovat työrauhan piirissä. Työnantajan mukaan työtaistelu koskee 40-50 työntekijää.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan Suomessa poikkeuksellisen sallivasti. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat. Suomessa vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan lakko on laillinen, jos se ei liity työehtosopimukseen.

Työoikeudellisesti poliittinen työtaistelu on toimi, joka kohdistetaan työmarkkinavastapuolen sijasta johonkin poliittiseen elimeen ja toteutetaan lopettamalla työnteko työpaikalla. Yleensä poliittisilla lakoilla pyritään vaikuttamaan eduskuntaan, valtioneuvostoon, kunnanvaltuustoon tai muihin poliittisiin toimijoihin.

Poliittinen lakko ei kuulu työaikaan

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen varoittaa, että järjestöpoliittiselta näyttävä toimi uhkaa aiheuttaa ongelmia monille yrityksille.

– Asetelma on vakava muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely on ajastaan jäljessä, mahdollistaa suhteettomat toimenpiteet ja voi aiheuttaa isoja vaurioita ulkopuolisille, tässä tapauksissa monille yrityksille, jotka ovat satamista riippuvaisia, sanoo Mäkynen.

Samanaikaisesti SAK kokoaa helmikuun alkuun työntekijöitä Senaatintorille poliittiseen työtaisteluun osoittamaan mieltä niin sanottua aktiivimallia vastaan.

Seppo Koskinen toteaa Evan raportissa, että Suomen tulisi siirtyä poliittisten lakkojen osalta eurooppalaiseen käytäntöön. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa poliittinen lakko on pääsääntöisesti kielletty. Poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan työajan ulkopuolelle.

Suomi on Koskisen vertailussa ainut Euroopan maa, joka suhtautuu täysin sallivasti poliittiseen lakkoiluun. Euroopassa poliittinen lakko ei saa Koskisen mukaan sitä suojaa, mikä työnantajan ja työntekijän välisille työtaisteluille, työtaisteluoikeudelle ja -vapaudelle, annetaan.

– Suomi kuuluu Eurooppaan tässäkin asiassa. Poliittinen lakko kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta työajan ulkopuolelle, Mäkynen toteaa.

Poliittinen lakko kohdistuu työnantajaan, jolle tulee menetyksiä lakon ajalta. Lakon vaikutukset leviävät laajasti myös muihin yrityksiin ja kansalaisiin.

SY vaatii työrauhasääntelyä uudistettavan – Professori esittää niinikään uudistuksia

Yrittäjät esittää, että hallituksen pitää käynnistää hanke, joka uudistaa työrauhasääntelyä. Nykyinen säätely on vanhaa, työriitalaki vuodelta 1962 ja työehtosopimuslaki vuodelta 1946. Säätely on SY:n mielestä myös epäselvää.

Työrauhasääntelyä pitää uudistaa osana laajempaa työmarkkinareformia, jota Suomessa tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi.

– Pitää luoda sääntely, joka estää kohtuuttomat tukityötaistelut. Valmistelu pitää käynnistää niin, että uusi linja voidaan kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan, Mäkynen ehdottaa.

Mäkysen mukaan pitää luoda malli, joka nostaa selvästi laittomien lakkojen sakkoja ja rajoittaa suhteettomia poliittisia työtaisteluita.

– Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista.

Yrittäjät korostaa, että mielenosoittaminen ja lakko-oikeus kuuluvat vapaaseen yhteiskuntaan. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi hallitusta vastaan osoitetaan mieltä työaikana.

– Vanhentuneen sääntelyn ja lakkoherkän kulttuurin vuoksi Suomessa on ollut työtaisteluita selkeästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Erityisesti laittomia lakkoja on Suomessa moninkertainen määrä, Mäkynen muistuttaa.

Professori Seppo Koskisen analyysin mukaan lakkoja, joissa on ollut ainakin jossain määrin poliittinen motiivi, on 2000-luvulla järjestetty 1–2 vuodessa. Veturinkuljettajien lakko elokuussa 2017 oli poliittinen ja seurausta siitä, kun liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti avaavansa rautateiden henkilöliikennettä kilpailulle.

Koskisen mukaan poliittista lakkoilua voidaan vähentää joko tiukentamalla lainsäädäntöä tai muuttamalla nykyistä yksioikoista oikeustulkintaa.

Kuva: iStockPhoto

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Porokolareita torjuva sovellus auttaa ammattiautoilijoita – Digiratkaisu pelastanut lukuisia poroja

Yrittäjät tiedotteet - 19. Tammikuu 2018 - 9:44

Vuoden 2017 Kuljetuskuutio-palkinto myönnettiin jo kymmenien tuhansien autoilijoiden käytössä olevan Porokello-sovelluksen kehittäjille.

Porokellon alullepanijoina toimivat ammattiautoilijat, jotka voivat luoda sovellukseen varoituksia poroja havaitessaan. Varoitus näkyy tunnin ajan kaikille tiellä liikkujille, jotka ovat ottaneet Porokello-sovelluksen käyttöön sekä niille autoilijoille, jotka vastaanottavat varoitukset ajoneuvonsa navigaattoriin.

SKAL:in mukaan Porokello-sovellus on vuosien yhteistyön ja kehittämisen tulos. Se lähti liikkeelle kemijärveläisen Ahti Lahtelan ideasta. Poronhoitoalueella ikänsä asunut Lahtela kävi keskusteluja poronhoitajien kanssa, selvitti kolaritilastoja ja yllättyi porokolareiden suuresta määrästä. Ajatus reaaliaikaisesta porovaroitusjärjestelmästä tuli kuljetusyrittäjiltä.

Porokello-sovellus vapaasti ladattavissa

Porokellon toiminta perustuu ammattikuljettajien tuottamiin varoitussignaaleihin. Porokellossa on mukana yli 300 ammatikseen liikennöivää yritystä, joista yli 160 on kuljetusyrityksiä. Signaalilaitteina toimivat matkapuhelimet, joita on jaettu kuorma-autojen ohella muun muassa takseihin, linja-autoihin ja ambulansseihin. Ammattiautoilijoiden käytössä olevalla Porokello-puhelimella voi lähettää ja vastaanottaa porovaroituksia.

Syyskuusta 2017 alkaen porovaroituksia vastaanottavan Porokello-sovelluksen on voinut ladata sovelluskaupasta yleisimpiin puhelinmalleihin.

Palkinto luovutettiin eilen SKAL ry:n Älykästä logistiikkaa -seminaarissa Helsingissä.

Porokello on Lapin ELY-keskuksen hallinnoima hanke. Järjestelmän kehittämisessä ovat mukana myös Liikennevirasto, Paliskuntain yhdistys, Paikkatieto Online Oy, Milliemallie Oy, DNA Oyj, joka on toimittanut ammattiautoilijoiden käytössä olevat puhelimet ja liittymät sekä V-Traffic, jonka palvelu lähettää varoitukset noin puoleen miljoonaan henkilö- tai kuorma-auton GPS-navigointilaitteeseen. 

Vuoden 2016 Kuljetuskuutio myönnettiin Tullille panostuksista kuljetusrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa. 

 

Kuva: Pixhill

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Porokolareita torjuva sovellus auttaa ammattiautoilijoita – Digiratkaisu pelastanut lukuisia poroja

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Tammikuu 2018 - 9:44

Vuoden 2017 Kuljetuskuutio-palkinto myönnettiin jo kymmenien tuhansien autoilijoiden käytössä olevan Porokello-sovelluksen kehittäjille.

Porokellon alullepanijoina toimivat ammattiautoilijat, jotka voivat luoda sovellukseen varoituksia poroja havaitessaan. Varoitus näkyy tunnin ajan kaikille tiellä liikkujille, jotka ovat ottaneet Porokello-sovelluksen käyttöön sekä niille autoilijoille, jotka vastaanottavat varoitukset ajoneuvonsa navigaattoriin.

SKAL:in mukaan Porokello-sovellus on vuosien yhteistyön ja kehittämisen tulos. Se lähti liikkeelle kemijärveläisen Ahti Lahtelan ideasta. Poronhoitoalueella ikänsä asunut Lahtela kävi keskusteluja poronhoitajien kanssa, selvitti kolaritilastoja ja yllättyi porokolareiden suuresta määrästä. Ajatus reaaliaikaisesta porovaroitusjärjestelmästä tuli kuljetusyrittäjiltä.

Porokello-sovellus vapaasti ladattavissa

Porokellon toiminta perustuu ammattikuljettajien tuottamiin varoitussignaaleihin. Porokellossa on mukana yli 300 ammatikseen liikennöivää yritystä, joista yli 160 on kuljetusyrityksiä. Signaalilaitteina toimivat matkapuhelimet, joita on jaettu kuorma-autojen ohella muun muassa takseihin, linja-autoihin ja ambulansseihin. Ammattiautoilijoiden käytössä olevalla Porokello-puhelimella voi lähettää ja vastaanottaa porovaroituksia.

Syyskuusta 2017 alkaen porovaroituksia vastaanottavan Porokello-sovelluksen on voinut ladata sovelluskaupasta yleisimpiin puhelinmalleihin.

Palkinto luovutettiin eilen SKAL ry:n Älykästä logistiikkaa -seminaarissa Helsingissä.

Porokello on Lapin ELY-keskuksen hallinnoima hanke. Järjestelmän kehittämisessä ovat mukana myös Liikennevirasto, Paliskuntain yhdistys, Paikkatieto Online Oy, Milliemallie Oy, DNA Oyj, joka on toimittanut ammattiautoilijoiden käytössä olevat puhelimet ja liittymät sekä V-Traffic, jonka palvelu lähettää varoitukset noin puoleen miljoonaan henkilö- tai kuorma-auton GPS-navigointilaitteeseen. 

Vuoden 2016 Kuljetuskuutio myönnettiin Tullille panostuksista kuljetusrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa. 

 

Kuva: Pixhill

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Porokolareita torjuva sovellus auttaa ammattiautoilijoita – Digiratkaisu pelastanut lukuisia poroja

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Tammikuu 2018 - 9:44

Vuoden 2017 Kuljetuskuutio-palkinto myönnettiin jo kymmenien tuhansien autoilijoiden käytössä olevan Porokello-sovelluksen kehittäjille.

Porokellon alullepanijoina toimivat ammattiautoilijat, jotka voivat luoda sovellukseen varoituksia poroja havaitessaan. Varoitus näkyy tunnin ajan kaikille tiellä liikkujille, jotka ovat ottaneet Porokello-sovelluksen käyttöön sekä niille autoilijoille, jotka vastaanottavat varoitukset ajoneuvonsa navigaattoriin.

SKAL:in mukaan Porokello-sovellus on vuosien yhteistyön ja kehittämisen tulos. Se lähti liikkeelle kemijärveläisen Ahti Lahtelan ideasta. Poronhoitoalueella ikänsä asunut Lahtela kävi keskusteluja poronhoitajien kanssa, selvitti kolaritilastoja ja yllättyi porokolareiden suuresta määrästä. Ajatus reaaliaikaisesta porovaroitusjärjestelmästä tuli kuljetusyrittäjiltä.

Porokello-sovellus vapaasti ladattavissa

Porokellon toiminta perustuu ammattikuljettajien tuottamiin varoitussignaaleihin. Porokellossa on mukana yli 300 ammatikseen liikennöivää yritystä, joista yli 160 on kuljetusyrityksiä. Signaalilaitteina toimivat matkapuhelimet, joita on jaettu kuorma-autojen ohella muun muassa takseihin, linja-autoihin ja ambulansseihin. Ammattiautoilijoiden käytössä olevalla Porokello-puhelimella voi lähettää ja vastaanottaa porovaroituksia.

Syyskuusta 2017 alkaen porovaroituksia vastaanottavan Porokello-sovelluksen on voinut ladata sovelluskaupasta yleisimpiin puhelinmalleihin.

Palkinto luovutettiin eilen SKAL ry:n Älykästä logistiikkaa -seminaarissa Helsingissä.

Porokello on Lapin ELY-keskuksen hallinnoima hanke. Järjestelmän kehittämisessä ovat mukana myös Liikennevirasto, Paliskuntain yhdistys, Paikkatieto Online Oy, Milliemallie Oy, DNA Oyj, joka on toimittanut ammattiautoilijoiden käytössä olevat puhelimet ja liittymät sekä V-Traffic, jonka palvelu lähettää varoitukset noin puoleen miljoonaan henkilö- tai kuorma-auton GPS-navigointilaitteeseen. 

Vuoden 2016 Kuljetuskuutio myönnettiin Tullille panostuksista kuljetusrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa. 

 

Kuva: Pixhill

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Teollisuus: Suomessa osaamista mikromuoviongelman nujertamiseen – ”Karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois”

Yrittäjät tiedotteet - 18. Tammikuu 2018 - 17:00

Euroopan komissio julkaisi tiistaina ensimmäisen muovistrategian, jossa ongelmaa lähestytään enemmän kannusteiden kuin velvoitteiden kautta. Komissio lupasi lisää rahaa kiertotaloushankkeisiin.

Kun puhutaan mikromuoveista, puhutaan alle viiden millimetrin synteettisistä partikkeleista. Vesistöihin päätyy vuosittain noin 12,2 miljoonaa tonnia muovia maailmassa.

– Siitä valtaosa on kehittyvien maiden, kuten Aasian huonosta jätehuollosta johtuvaa. Kulutuksen kautta vesistöihin joutuu [primääri mikromuovia].  Isot lähteet ovat autonrenkaat ja muoviteollisuuden pelleteistä pääsee karkuun mikromuoveja, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä kertoo.

Mitä muoviteollisuus on tehnyt ongelman suhteen?

Vesa Kärhä kertoo mikromuovin olevan heille myös resurssi ja raaka-aine. 1990-luvun lopulta lähtien Muoviteollisuus ry:llä on ollut ohjelma nimeltään Yksikään pelletti ei meiltä karkaa (operation clean sweep). Järjestö on kehottanut kaikkia jäsenyrityksiä sitoutumaan siihen.

– Vanhoja syntejä on, sitä ei käy kiistäminen, hän toteaa.

100 järjestön jäsenyrityksestä 30 käyttää Yksikään pelletti ei meiltä karkaa -menetelmää ja osaa jäseniä ohjelma ei koske, koska eivät käytä pellettejä.

– Ohjelmassa on erinäköisiä keinoja, maan läheisiä. On esimerkiksi asennettu filttereitä viemäreihin, ettei pääse enää viemäriin. Osalla tarrapaperi ympärillä, ettei jauhemaista pääse. Sitten on asennettu saostuskaivoja, kun tulee lasti pellettejä, lastaaja ei laita pelkästään letkua siiloon kiinni, vaan ympäröi ensi kankaalla kaivon suun.

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma on Kärhän mukaan ollut toimiva keino. Sen tavoitteena on vähentää teollisen tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

Yhdessä kilogrammassa on 50 000 pellettiä.

– On tärkeää, ettei paineilmalla puhallella ympäriinsä ämpärinsä niitä. Jokainen karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois. Kun olen kiertänyt, niin Ruotsissa on ollut siisteimmät muoviteollisuusfirmat.

Suomella on tarjota ratkaisuja ongelmaan

– Jos itse saisin olla diktaattorina päättämässä, niin rannikkoalueiden jätehuolto laitettaisiin kuntoon. Suomessa on saatu Ämmässsuo [kaatopaikka] kiinni 30 vuodessa, ja siirrytty laitosmaiseen jätehuoltoon. Suomessa on paljonkin annettavaa, esimerkiksi syväkeräysastioita ja teknisiä apuja, Vesa Kärhä sanoo.

Uponor Oyj on mukana Lahden kaupungin kanssa kehittämässä hulevesijärjestelmää Vesijärven rannalla. Kärhän mukaan ajatuksena on kaapata muovi, joka on vettä raskaampaa.

– Meillä on tarjota täältä niin EU-maille kuin muillekin talousalueille myös useita omia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja roskaamisen estämiseksi. Olemme myös johtavia osaajia vesihuollossa ja jätekäsittelyssä.

Kiertotalous synnyttää lisää liiketoimintaa

Komission muovistrategian mukaan kaiken muovin tulee olla kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä.

– Näen, että starategia on aikaansa jäljessä. Suomessa kaikki kuluttajapakkaukset on kerätty talteen ja kierrätetty jo 1,5 vuotta, siihen on tarjottu mahdollisuus kuluttajalle.  Muoviteollisuus pyrkii kaikessa tuotesuunnittelussa siihen, että se olisi kierrätettävää, Muoviteollisuus ry:n Kärhä sanoo.

Hänen mukaansa kierrätetylle muoville on löytynyt teollista käyttöä. Riihimäen muovijalostamon lajittelulinja puskee raaka-ainetta 70 prosentin hyötysuhteella.

Teknokemian Yhdistys ry:n toimitusjohtaja Sari Karjomaa kertoi mediatilaisuudessa, että Cosmetics Europe antoi vuonna 2015 suosituksen Euroopan kosmetiikkateollisuudelle luopua mikromuovien käytöstä vuoteen 2020 mennessä. 

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (a)t yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Teollisuus: Suomessa osaamista mikromuoviongelman nujertamiseen – ”Karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois”

Yrittäjät uutisarkisto - 18. Tammikuu 2018 - 17:00

Euroopan komissio julkaisi tiistaina ensimmäisen muovistrategian, jossa ongelmaa lähestytään enemmän kannusteiden kuin velvoitteiden kautta. Komissio lupasi lisää rahaa kiertotaloushankkeisiin.

Kun puhutaan mikromuoveista, puhutaan alle viiden millimetrin synteettisistä partikkeleista. Vesistöihin päätyy vuosittain noin 12,2 miljoonaa tonnia muovia maailmassa.

– Siitä valtaosa on kehittyvien maiden, kuten Aasian huonosta jätehuollosta johtuvaa. Kulutuksen kautta vesistöihin joutuu [primääri mikromuovia].  Isot lähteet ovat autonrenkaat ja muoviteollisuuden pelleteistä pääsee karkuun mikromuoveja, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä kertoo.

Mitä muoviteollisuus on tehnyt ongelman suhteen?

Vesa Kärhä kertoo mikromuovin olevan heille myös resurssi ja raaka-aine. 1990-luvun lopulta lähtien Muoviteollisuus ry:llä on ollut ohjelma nimeltään Yksikään pelletti ei meiltä karkaa (operation clean sweep). Järjestö on kehottanut kaikkia jäsenyrityksiä sitoutumaan siihen.

– Vanhoja syntejä on, sitä ei käy kiistäminen, hän toteaa.

100 järjestön jäsenyrityksestä 30 käyttää Yksikään pelletti ei meiltä karkaa -menetelmää ja osaa jäseniä ohjelma ei koske, koska eivät käytä pellettejä.

– Ohjelmassa on erinäköisiä keinoja, maan läheisiä. On esimerkiksi asennettu filttereitä viemäreihin, ettei pääse enää viemäriin. Osalla tarrapaperi ympärillä, ettei jauhemaista pääse. Sitten on asennettu saostuskaivoja, kun tulee lasti pellettejä, lastaaja ei laita pelkästään letkua siiloon kiinni, vaan ympäröi ensi kankaalla kaivon suun.

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma on Kärhän mukaan ollut toimiva keino. Sen tavoitteena on vähentää teollisen tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

Yhdessä kilogrammassa on 50 000 pellettiä.

– On tärkeää, ettei paineilmalla puhallella ympäriinsä ämpärinsä niitä. Jokainen karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois. Kun olen kiertänyt, niin Ruotsissa on ollut siisteimmät muoviteollisuusfirmat.

Suomella on tarjota ratkaisuja ongelmaan

– Jos itse saisin olla diktaattorina päättämässä, niin rannikkoalueiden jätehuolto laitettaisiin kuntoon. Suomessa on saatu Ämmässsuo [kaatopaikka] kiinni 30 vuodessa, ja siirrytty laitosmaiseen jätehuoltoon. Suomessa on paljonkin annettavaa, esimerkiksi syväkeräysastioita ja teknisiä apuja, Vesa Kärhä sanoo.

Uponor Oyj on mukana Lahden kaupungin kanssa kehittämässä hulevesijärjestelmää Vesijärven rannalla. Kärhän mukaan ajatuksena on kaapata muovi, joka on vettä raskaampaa.

– Meillä on tarjota täältä niin EU-maille kuin muillekin talousalueille myös useita omia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja roskaamisen estämiseksi. Olemme myös johtavia osaajia vesihuollossa ja jätekäsittelyssä.

Kiertotalous synnyttää lisää liiketoimintaa

Komission muovistrategian mukaan kaiken muovin tulee olla kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä.

– Näen, että starategia on aikaansa jäljessä. Suomessa kaikki kuluttajapakkaukset on kerätty talteen ja kierrätetty jo 1,5 vuotta, siihen on tarjottu mahdollisuus kuluttajalle.  Muoviteollisuus pyrkii kaikessa tuotesuunnittelussa siihen, että se olisi kierrätettävää, Muoviteollisuus ry:n Kärhä sanoo.

Hänen mukaansa kierrätetylle muoville on löytynyt teollista käyttöä. Riihimäen muovijalostamon lajittelulinja puskee raaka-ainetta 70 prosentin hyötysuhteella.

Teknokemian Yhdistys ry:n toimitusjohtaja Sari Karjomaa kertoi mediatilaisuudessa, että Cosmetics Europe antoi vuonna 2015 suosituksen Euroopan kosmetiikkateollisuudelle luopua mikromuovien käytöstä vuoteen 2020 mennessä. 

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (a)t yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Teollisuus: Suomessa osaamista mikromuoviongelman nujertamiseen – ”Karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 18. Tammikuu 2018 - 17:00

Euroopan komissio julkaisi tiistaina ensimmäisen muovistrategian, jossa ongelmaa lähestytään enemmän kannusteiden kuin velvoitteiden kautta. Komissio lupasi lisää rahaa kiertotaloushankkeisiin.

Kun puhutaan mikromuoveista, puhutaan alle viiden millimetrin synteettisistä partikkeleista. Vesistöihin päätyy vuosittain noin 12,2 miljoonaa tonnia muovia maailmassa.

– Siitä valtaosa on kehittyvien maiden, kuten Aasian huonosta jätehuollosta johtuvaa. Kulutuksen kautta vesistöihin joutuu [primääri mikromuovia].  Isot lähteet ovat autonrenkaat ja muoviteollisuuden pelleteistä pääsee karkuun mikromuoveja, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä kertoo.

Mitä muoviteollisuus on tehnyt ongelman suhteen?

Vesa Kärhä kertoo mikromuovin olevan heille myös resurssi ja raaka-aine. 1990-luvun lopulta lähtien Muoviteollisuus ry:llä on ollut ohjelma nimeltään Yksikään pelletti ei meiltä karkaa (operation clean sweep). Järjestö on kehottanut kaikkia jäsenyrityksiä sitoutumaan siihen.

– Vanhoja syntejä on, sitä ei käy kiistäminen, hän toteaa.

100 järjestön jäsenyrityksestä 30 käyttää Yksikään pelletti ei meiltä karkaa -menetelmää ja osaa jäseniä ohjelma ei koske, koska eivät käytä pellettejä.

– Ohjelmassa on erinäköisiä keinoja, maan läheisiä. On esimerkiksi asennettu filttereitä viemäreihin, ettei pääse enää viemäriin. Osalla tarrapaperi ympärillä, ettei jauhemaista pääse. Sitten on asennettu saostuskaivoja, kun tulee lasti pellettejä, lastaaja ei laita pelkästään letkua siiloon kiinni, vaan ympäröi ensi kankaalla kaivon suun.

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma on Kärhän mukaan ollut toimiva keino. Sen tavoitteena on vähentää teollisen tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

Yhdessä kilogrammassa on 50 000 pellettiä.

– On tärkeää, ettei paineilmalla puhallella ympäriinsä ämpärinsä niitä. Jokainen karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois. Kun olen kiertänyt, niin Ruotsissa on ollut siisteimmät muoviteollisuusfirmat.

Suomella on tarjota ratkaisuja ongelmaan

– Jos itse saisin olla diktaattorina päättämässä, niin rannikkoalueiden jätehuolto laitettaisiin kuntoon. Suomessa on saatu Ämmässsuo [kaatopaikka] kiinni 30 vuodessa, ja siirrytty laitosmaiseen jätehuoltoon. Suomessa on paljonkin annettavaa, esimerkiksi syväkeräysastioita ja teknisiä apuja, Vesa Kärhä sanoo.

Uponor Oyj on mukana Lahden kaupungin kanssa kehittämässä hulevesijärjestelmää Vesijärven rannalla. Kärhän mukaan ajatuksena on kaapata muovi, joka on vettä raskaampaa.

– Meillä on tarjota täältä niin EU-maille kuin muillekin talousalueille myös useita omia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja roskaamisen estämiseksi. Olemme myös johtavia osaajia vesihuollossa ja jätekäsittelyssä.

Kiertotalous synnyttää lisää liiketoimintaa

Komission muovistrategian mukaan kaiken muovin tulee olla kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä.

– Näen, että starategia on aikaansa jäljessä. Suomessa kaikki kuluttajapakkaukset on kerätty talteen ja kierrätetty jo 1,5 vuotta, siihen on tarjottu mahdollisuus kuluttajalle.  Muoviteollisuus pyrkii kaikessa tuotesuunnittelussa siihen, että se olisi kierrätettävää, Muoviteollisuus ry:n Kärhä sanoo.

Hänen mukaansa kierrätetylle muoville on löytynyt teollista käyttöä. Riihimäen muovijalostamon lajittelulinja puskee raaka-ainetta 70 prosentin hyötysuhteella.

Teknokemian Yhdistys ry:n toimitusjohtaja Sari Karjomaa kertoi mediatilaisuudessa, että Cosmetics Europe antoi vuonna 2015 suosituksen Euroopan kosmetiikkateollisuudelle luopua mikromuovien käytöstä vuoteen 2020 mennessä. 

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (a)t yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä pelasti keilaradalla sydänkohtauksen saaneen miehen hengen

Yrittäjät tiedotteet - 18. Tammikuu 2018 - 16:41

Keskisuomalainen-lehti ja Iltalehti kertovat yrittäjä Jari Lasosen sankarillisesta ja nopeasta toiminnasta. Ilman Lasosta ja ”deffaa” 69-vuotias mies olisi mitä todennäköisimmin menehtynyt.

Karstulalainen keilausporukka oli viime viikon maanantaina keilaamassa paikallisen matkailuyrityksen, Wanhat Wehkeet Oy:n keilaradalla. Yhtäkkiä yksi porukasta kaatui maahan ja alkoi korahdella.

Iltalehti kertoo, että yrittäjä Lasonen ryntäsi nopeasti hakemaan rakennuksen toisessa päässä olevan sydäniskurin. Kun Lasonen laittoi piuhat kiinni, kone ilmoitti, että lyyhistyneellä miehellä on infarkti.

Sen jälkeen Jari Lasonen toimi koneen antamien ohjeiden mukaan ja antoi sähköiskun. Jari Lasonen oli käynyt viime syksynä kurssin sydäniskurin käyttämiseen, joten hän tiesi hyvin miten laitetta käytetään.

– Kun iski ensimmäisen kerran, niin kaveri oli jo ihan sinertävä iholtaan. Sitten alkoi hissun kissun väri palata, Lasonen kertoo Iltalehdelle.

Jonkin ajan kuluttua paikalle tuli ambulanssi, jonka henkilöstö kiitteli Lasosta. Infarktin saanut mies leikattiin Tampereella. Hänellä oli Lasosen mukaan tukos ja läppävika sydämessä.

Yrittäjä Jari Lasonen ei halua ottaa koko kunniaa miehen pelastamisesta:

 – Homma kyllä hienosti toimi. Kukaan ei jäänyt sormi suuhun. Tiimityönä tämä onnistui hyvin, Lasonen kertoo Iltalehdelle.

Monipuolinen matkailuyritys

Wanhat Wehkeet on varsinainen matkailun monialayritys. Alueelta löytyy kuusirataisen keilahallin lisäksi muun muassa museo, jossa on yli 100 ajoneuvoa eri vuosikymmeniltä. Vanhimpia ovat muun muassa Harley Davidson vuodelta 1917 ja T-Ford Touring vuosimallia 1926.

Matkailualueella on myös pieni hotelli, mökkejä sekä suosittu karavaanarialue saunoineen ja paljuineen. Yritys tarjoaa myös juhlapalveluja ja järjestää ruuat ja kahvitukset jopa 200 hengelle.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä pelasti keilaradalla sydänkohtauksen saaneen miehen hengen

Yrittäjät uutisarkisto - 18. Tammikuu 2018 - 16:41

Keskisuomalainen-lehti ja Iltalehti kertovat yrittäjä Jari Lasosen sankarillisesta ja nopeasta toiminnasta. Ilman Lasosta ja ”deffaa” 69-vuotias mies olisi mitä todennäköisimmin menehtynyt.

Karstulalainen keilausporukka oli viime viikon maanantaina keilaamassa paikallisen matkailuyrityksen, Wanhat Wehkeet Oy:n keilaradalla. Yhtäkkiä yksi porukasta kaatui maahan ja alkoi korahdella.

Iltalehti kertoo, että yrittäjä Lasonen ryntäsi nopeasti hakemaan rakennuksen toisessa päässä olevan sydäniskurin. Kun Lasonen laittoi piuhat kiinni, kone ilmoitti, että lyyhistyneellä miehellä on infarkti.

Sen jälkeen Jari Lasonen toimi koneen antamien ohjeiden mukaan ja antoi sähköiskun. Jari Lasonen oli käynyt viime syksynä kurssin sydäniskurin käyttämiseen, joten hän tiesi hyvin miten laitetta käytetään.

– Kun iski ensimmäisen kerran, niin kaveri oli jo ihan sinertävä iholtaan. Sitten alkoi hissun kissun väri palata, Lasonen kertoo Iltalehdelle.

Jonkin ajan kuluttua paikalle tuli ambulanssi, jonka henkilöstö kiitteli Lasosta. Infarktin saanut mies leikattiin Tampereella. Hänellä oli Lasosen mukaan tukos ja läppävika sydämessä.

Yrittäjä Jari Lasonen ei halua ottaa koko kunniaa miehen pelastamisesta:

 – Homma kyllä hienosti toimi. Kukaan ei jäänyt sormi suuhun. Tiimityönä tämä onnistui hyvin, Lasonen kertoo Iltalehdelle.

Monipuolinen matkailuyritys

Wanhat Wehkeet on varsinainen matkailun monialayritys. Alueelta löytyy kuusirataisen keilahallin lisäksi muun muassa museo, jossa on yli 100 ajoneuvoa eri vuosikymmeniltä. Vanhimpia ovat muun muassa Harley Davidson vuodelta 1917 ja T-Ford Touring vuosimallia 1926.

Matkailualueella on myös pieni hotelli, mökkejä sekä suosittu karavaanarialue saunoineen ja paljuineen. Yritys tarjoaa myös juhlapalveluja ja järjestää ruuat ja kahvitukset jopa 200 hengelle.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä pelasti keilaradalla sydänkohtauksen saaneen miehen hengen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 18. Tammikuu 2018 - 16:41

Keskisuomalainen-lehti ja Iltalehti kertovat yrittäjä Jari Lasosen sankarillisesta ja nopeasta toiminnasta. Ilman Lasosta ja ”deffaa” 69-vuotias mies olisi mitä todennäköisimmin menehtynyt.

Karstulalainen keilausporukka oli viime viikon maanantaina keilaamassa paikallisen matkailuyrityksen, Wanhat Wehkeet Oy:n keilaradalla. Yhtäkkiä yksi porukasta kaatui maahan ja alkoi korahdella.

Iltalehti kertoo, että yrittäjä Lasonen ryntäsi nopeasti hakemaan rakennuksen toisessa päässä olevan sydäniskurin. Kun Lasonen laittoi piuhat kiinni, kone ilmoitti, että lyyhistyneellä miehellä on infarkti.

Sen jälkeen Jari Lasonen toimi koneen antamien ohjeiden mukaan ja antoi sähköiskun. Jari Lasonen oli käynyt viime syksynä kurssin sydäniskurin käyttämiseen, joten hän tiesi hyvin miten laitetta käytetään.

– Kun iski ensimmäisen kerran, niin kaveri oli jo ihan sinertävä iholtaan. Sitten alkoi hissun kissun väri palata, Lasonen kertoo Iltalehdelle.

Jonkin ajan kuluttua paikalle tuli ambulanssi, jonka henkilöstö kiitteli Lasosta. Infarktin saanut mies leikattiin Tampereella. Hänellä oli Lasosen mukaan tukos ja läppävika sydämessä.

Yrittäjä Jari Lasonen ei halua ottaa koko kunniaa miehen pelastamisesta:

 – Homma kyllä hienosti toimi. Kukaan ei jäänyt sormi suuhun. Tiimityönä tämä onnistui hyvin, Lasonen kertoo Iltalehdelle.

Monipuolinen matkailuyritys

Wanhat Wehkeet on varsinainen matkailun monialayritys. Alueelta löytyy kuusirataisen keilahallin lisäksi muun muassa museo, jossa on yli 100 ajoneuvoa eri vuosikymmeniltä. Vanhimpia ovat muun muassa Harley Davidson vuodelta 1917 ja T-Ford Touring vuosimallia 1926.

Matkailualueella on myös pieni hotelli, mökkejä sekä suosittu karavaanarialue saunoineen ja paljuineen. Yritys tarjoaa myös juhlapalveluja ja järjestää ruuat ja kahvitukset jopa 200 hengelle.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

98 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät tiedotteet - 18. Tammikuu 2018 - 13:25

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös uusista perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan yleensä tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 11.1.–17.1. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 98 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 990 000 euroa ja tuloksen keskiarvo noin 115 000 euroa.

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto

Tulos

AURA

Rakennus- ja asennuspalvelu Vihu Oy

2011

303000

74000

ESPOO

Aarno Insinööritoimisto Oy

2014

1024000

273000

ESPOO

GS-Tekno Oy/Ltd

1994

691000

40000

ESPOO

Clean Import Oy

1992

3236000

354000

ESPOO

Picture it Production Oy

2013

240000

55000

ESPOO

Putkihitsaus Kotka Oy

1989

803000

45000

ESPOO

Web Bond Oy

2010

409000

32000

ESPOO

Remedim Oy

2014

208000

59000

HELSINKI

Oy Vantekno Ab

1992

189000

143000

HELSINKI

Protorush Oy

2006

534000

96000

HELSINKI

Asianajotoimisto Häyrinen Oy

2015

197000

76000

HELSINKI

Kruu Oy

2014

198000

110000

HELSINKI

LVA Ilmastointi Oy

1989

520000

64000

HELSINKI

Meditrans Oy

1988

196000

66000

HELSINKI

Ojala Terveys Oy

2015

687000

137000

HELSINKI

Satamasaari Oy

2015

238000

110000

HELSINKI

Suomen Teollisuuspoltin Oy

2014

1206000

169000

HELSINKI

4-Motion Oy

1990

527000

155000

HELSINKI

Astiva Oy

2000

180000

11000

HELSINKI

Ideasteel Company Oy

1999

363000

67000

HELSINKI

Prog-It Oy

1994

4319000

272000

HELSINKI

TalousAdvisor Oy

1992

1039000

116000

HELSINKI

Asianajotoimisto Jurisprudentia Oy

2007

249000

118000

HELSINKI

Asianajotoimisto Railas Oy

2014

215000

151000

HELSINKI

Oy Zonetcom Ab Ltd.

1997

932000

187000

HYVINKÄÄ

Itsum Oy

2011

175000

68000

HÄMEENLINNA

Hämeen Teollisuuspalvelu Oy

1986

4755000

455000

HÄMEENLINNA

Hämeen Lääkärikulma Oy

1997

310000

39000

II

Metsätyö Korpela Oy

1977

246000

48000

JOENSUU

K & T. Sandberg Oy

1993

3436000

233000

JUUKA

Autokorjaamo Ari Lehikoinen Oy

2009

191000

9000

JYVÄSKYLÄ

Sähkö Tallgren Oy

2014

210000

52000

JÄMSÄ

Ottelin Oy

1983

1650000

113000

JÄRVENPÄÄ

Tiedonvalo Oy

1990

180000

11000

KAUSTINEN

Live Light Oy

2014

323000

71000

KERAVA

SKtec Oy

2014

487000

50000

KERAVA

Kuljetus Santamaa Oy

2010

902000

90000

KIRKKONUMMI

Juclare Oy

1997

4488000

600000

KOTKA

Koskenheimo Oy

1984

729000

51000

KOUVOLA

Kouvolan Konttorikone Oy

2010

1855000

132000

KRISTIINANKAUPUNKI

Oy Rengasliike Mobiroll Däckspecialist Ab

1992

570000

27000

KUOPIO

Kuopion Autosähkö Oy

1997

198000

4000

KUOPIO

Titec Oy

1995

476000

58000

KUOPIO

Pitopalvelu Meijas Oy

2009

179000

24000

KUOPIO

Puijon Saumaus Oy

1993

1686000

143000

KUUSAMO

Ulla ja Harri Määttä Oy

2002

2544000

147000

KYYJÄRVI

KO Tulostekniikka Oy

1996

2121000

401000

LAHTI

Yrityskoulutus Oy Timo Laine

1977

232000

51000

LAHTI

Lahden Trukkipalvelu Oy

1989

796000

64000

LAHTI

Torisola Oy

2015

258000

21000

LAHTI

SP-Plast Oy

1987

913000

66000

LAPPEENRANTA

QC-Trade Oy

2016

275000

12000

LAPPEENRANTA

O. Hietasara Oy

2010

1654000

307000

LAPUA

Peuralan Konepaja Oy

1975

1298000

253000

LIEKSA

Insinööritoimisto Kurkinen Oy

2015

279000

48000

LIPERI

Rakennusliike Piiroinen Oy

2013

425000

63000

LOPPI

Lopen LVI-Tekniikka Oy

2011

634000

18000

LOVIISA

Danin Laitehuolto Oy

2012

176000

38000

MIKKELI

Rakennustoimisto Aripe Oy

1995

2900000

184000

MUSTASAARI

Oy Henry Teirs Ltd

1991

2171000

100000

MUSTASAARI

Cut'On Oy

2008

545000

76000

NAANTALI

Aurinkotien Auto Oy

2009

649000

63000

NURMIJÄRVI

Kaivuupalvelu Juha Aaltio Oy

2012

178000

21000

OULU

Konesepät Oulu Oy

2007

390000

22000

OULU

JK-Automotor Oy

2010

1454000

14000

OULU

Valley Food Oy

1990

436000

30000

PIEKSÄMÄKI

Pieksämäen Pintapojat Oy

1998

2539000

255000

PIHTIPUDAS

Dextili Oy

1997

2081000

121000

PORI

FA-Työkonehuolto Oy

1990

726000

45000

PORI

P. Hallikainen Oy

2010

872000

102000

RAISIO

Aluwell Oy

1992

1032000

141000

RAUMA

1.Accounting - Rauma Oy Ab Ltd"

2014

181000

50000

RAUMA

ProKai Oy

2003

390000

83000

ROVANIEMI

Lapin Turkoosi Oy

2014

1518000

239000

SEINÄJOKI

Talouspalvelu ja -konsultointi Carisma Oy

2014

216000

120000

SIPOO

Abel Sähkö Oy

2007

383000

70000

SIPOO

Granbergs Gräv Ab

2008

254000

30000

SÄKYLÄ

Säkylän Sora-Pojat Oy

1990

1133000

97000

SÄKYLÄ

EKK-Tuotanto Oy

2014

184000

9000

TAMPERE

Contos Oy

2012

152000

53000

TAMPERE

Mail Service Tampere Oy

2005

527000

17000

TAMPERE

Rateweld Oy

1989

409000

26000

TAMPERE

Rautasoini Oy

1976

12518000

1012000

TAMPERE

Tammer-Puhallin Oy

1987

2130000

141000

TAMPERE

SolidiaTilit Oy

1989

462000

46000

TAMPERE

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa

1994

1977000

441000

TURKU

Nice-Home Ravintolat Oy

1996

180000

16000

TURKU

iRAD Molecular Imaging Oy

2012

170000

60000

TURKU

Matkatoimisto Kompassi Oy

2014

398000

41000

TURKU

Medeximia Oy

1997

344000

63000

TUUSULA

Epäsuoravalo Oy

2011

533000

102000

ULVILA

Robecorp Oy

1989

629000

195000

VANTAA

HP-Laatoitus Oy

1994

317000

12000

VANTAA

Hunap Oy

2015

946000

71000

VARKAUS

Varkauden Aito Oy

1993

201000

27000

VARKAUS

Vene P. Korhonen Oy

1995

192000

82000

VIEREMÄ

Peat Power Oy

2015

783000

120000

VIRRAT

Pohjankiito Oy

2005

543000

74000

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

98 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät uutisarkisto - 18. Tammikuu 2018 - 13:25

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös uusista perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan yleensä tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 11.1.–17.1. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 98 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 990 000 euroa ja tuloksen keskiarvo noin 115 000 euroa.

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto

Tulos

AURA

Rakennus- ja asennuspalvelu Vihu Oy

2011

303000

74000

ESPOO

Aarno Insinööritoimisto Oy

2014

1024000

273000

ESPOO

GS-Tekno Oy/Ltd

1994

691000

40000

ESPOO

Clean Import Oy

1992

3236000

354000

ESPOO

Picture it Production Oy

2013

240000

55000

ESPOO

Putkihitsaus Kotka Oy

1989

803000

45000

ESPOO

Web Bond Oy

2010

409000

32000

ESPOO

Remedim Oy

2014

208000

59000

HELSINKI

Oy Vantekno Ab

1992

189000

143000

HELSINKI

Protorush Oy

2006

534000

96000

HELSINKI

Asianajotoimisto Häyrinen Oy

2015

197000

76000

HELSINKI

Kruu Oy

2014

198000

110000

HELSINKI

LVA Ilmastointi Oy

1989

520000

64000

HELSINKI

Meditrans Oy

1988

196000

66000

HELSINKI

Ojala Terveys Oy

2015

687000

137000

HELSINKI

Satamasaari Oy

2015

238000

110000

HELSINKI

Suomen Teollisuuspoltin Oy

2014

1206000

169000

HELSINKI

4-Motion Oy

1990

527000

155000

HELSINKI

Astiva Oy

2000

180000

11000

HELSINKI

Ideasteel Company Oy

1999

363000

67000

HELSINKI

Prog-It Oy

1994

4319000

272000

HELSINKI

TalousAdvisor Oy

1992

1039000

116000

HELSINKI

Asianajotoimisto Jurisprudentia Oy

2007

249000

118000

HELSINKI

Asianajotoimisto Railas Oy

2014

215000

151000

HELSINKI

Oy Zonetcom Ab Ltd.

1997

932000

187000

HYVINKÄÄ

Itsum Oy

2011

175000

68000

HÄMEENLINNA

Hämeen Teollisuuspalvelu Oy

1986

4755000

455000

HÄMEENLINNA

Hämeen Lääkärikulma Oy

1997

310000

39000

II

Metsätyö Korpela Oy

1977

246000

48000

JOENSUU

K & T. Sandberg Oy

1993

3436000

233000

JUUKA

Autokorjaamo Ari Lehikoinen Oy

2009

191000

9000

JYVÄSKYLÄ

Sähkö Tallgren Oy

2014

210000

52000

JÄMSÄ

Ottelin Oy

1983

1650000

113000

JÄRVENPÄÄ

Tiedonvalo Oy

1990

180000

11000

KAUSTINEN

Live Light Oy

2014

323000

71000

KERAVA

SKtec Oy

2014

487000

50000

KERAVA

Kuljetus Santamaa Oy

2010

902000

90000

KIRKKONUMMI

Juclare Oy

1997

4488000

600000

KOTKA

Koskenheimo Oy

1984

729000

51000

KOUVOLA

Kouvolan Konttorikone Oy

2010

1855000

132000

KRISTIINANKAUPUNKI

Oy Rengasliike Mobiroll Däckspecialist Ab

1992

570000

27000

KUOPIO

Kuopion Autosähkö Oy

1997

198000

4000

KUOPIO

Titec Oy

1995

476000

58000

KUOPIO

Pitopalvelu Meijas Oy

2009

179000

24000

KUOPIO

Puijon Saumaus Oy

1993

1686000

143000

KUUSAMO

Ulla ja Harri Määttä Oy

2002

2544000

147000

KYYJÄRVI

KO Tulostekniikka Oy

1996

2121000

401000

LAHTI

Yrityskoulutus Oy Timo Laine

1977

232000

51000

LAHTI

Lahden Trukkipalvelu Oy

1989

796000

64000

LAHTI

Torisola Oy

2015

258000

21000

LAHTI

SP-Plast Oy

1987

913000

66000

LAPPEENRANTA

QC-Trade Oy

2016

275000

12000

LAPPEENRANTA

O. Hietasara Oy

2010

1654000

307000

LAPUA

Peuralan Konepaja Oy

1975

1298000

253000

LIEKSA

Insinööritoimisto Kurkinen Oy

2015

279000

48000

LIPERI

Rakennusliike Piiroinen Oy

2013

425000

63000

LOPPI

Lopen LVI-Tekniikka Oy

2011

634000

18000

LOVIISA

Danin Laitehuolto Oy

2012

176000

38000

MIKKELI

Rakennustoimisto Aripe Oy

1995

2900000

184000

MUSTASAARI

Oy Henry Teirs Ltd

1991

2171000

100000

MUSTASAARI

Cut'On Oy

2008

545000

76000

NAANTALI

Aurinkotien Auto Oy

2009

649000

63000

NURMIJÄRVI

Kaivuupalvelu Juha Aaltio Oy

2012

178000

21000

OULU

Konesepät Oulu Oy

2007

390000

22000

OULU

JK-Automotor Oy

2010

1454000

14000

OULU

Valley Food Oy

1990

436000

30000

PIEKSÄMÄKI

Pieksämäen Pintapojat Oy

1998

2539000

255000

PIHTIPUDAS

Dextili Oy

1997

2081000

121000

PORI

FA-Työkonehuolto Oy

1990

726000

45000

PORI

P. Hallikainen Oy

2010

872000

102000

RAISIO

Aluwell Oy

1992

1032000

141000

RAUMA

1.Accounting - Rauma Oy Ab Ltd"

2014

181000

50000

RAUMA

ProKai Oy

2003

390000

83000

ROVANIEMI

Lapin Turkoosi Oy

2014

1518000

239000

SEINÄJOKI

Talouspalvelu ja -konsultointi Carisma Oy

2014

216000

120000

SIPOO

Abel Sähkö Oy

2007

383000

70000

SIPOO

Granbergs Gräv Ab

2008

254000

30000

SÄKYLÄ

Säkylän Sora-Pojat Oy

1990

1133000

97000

SÄKYLÄ

EKK-Tuotanto Oy

2014

184000

9000

TAMPERE

Contos Oy

2012

152000

53000

TAMPERE

Mail Service Tampere Oy

2005

527000

17000

TAMPERE

Rateweld Oy

1989

409000

26000

TAMPERE

Rautasoini Oy

1976

12518000

1012000

TAMPERE

Tammer-Puhallin Oy

1987

2130000

141000

TAMPERE

SolidiaTilit Oy

1989

462000

46000

TAMPERE

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa

1994

1977000

441000

TURKU

Nice-Home Ravintolat Oy

1996

180000

16000

TURKU

iRAD Molecular Imaging Oy

2012

170000

60000

TURKU

Matkatoimisto Kompassi Oy

2014

398000

41000

TURKU

Medeximia Oy

1997

344000

63000

TUUSULA

Epäsuoravalo Oy

2011

533000

102000

ULVILA

Robecorp Oy

1989

629000

195000

VANTAA

HP-Laatoitus Oy

1994

317000

12000

VANTAA

Hunap Oy

2015

946000

71000

VARKAUS

Varkauden Aito Oy

1993

201000

27000

VARKAUS

Vene P. Korhonen Oy

1995

192000

82000

VIEREMÄ

Peat Power Oy

2015

783000

120000

VIRRAT

Pohjankiito Oy

2005

543000

74000

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

98 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 18. Tammikuu 2018 - 13:25

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös uusista perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan yleensä tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 11.1.–17.1. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 98 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 990 000 euroa ja tuloksen keskiarvo noin 115 000 euroa.

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto

Tulos

AURA

Rakennus- ja asennuspalvelu Vihu Oy

2011

303000

74000

ESPOO

Aarno Insinööritoimisto Oy

2014

1024000

273000

ESPOO

GS-Tekno Oy/Ltd

1994

691000

40000

ESPOO

Clean Import Oy

1992

3236000

354000

ESPOO

Picture it Production Oy

2013

240000

55000

ESPOO

Putkihitsaus Kotka Oy

1989

803000

45000

ESPOO

Web Bond Oy

2010

409000

32000

ESPOO

Remedim Oy

2014

208000

59000

HELSINKI

Oy Vantekno Ab

1992

189000

143000

HELSINKI

Protorush Oy

2006

534000

96000

HELSINKI

Asianajotoimisto Häyrinen Oy

2015

197000

76000

HELSINKI

Kruu Oy

2014

198000

110000

HELSINKI

LVA Ilmastointi Oy

1989

520000

64000

HELSINKI

Meditrans Oy

1988

196000

66000

HELSINKI

Ojala Terveys Oy

2015

687000

137000

HELSINKI

Satamasaari Oy

2015

238000

110000

HELSINKI

Suomen Teollisuuspoltin Oy

2014

1206000

169000

HELSINKI

4-Motion Oy

1990

527000

155000

HELSINKI

Astiva Oy

2000

180000

11000

HELSINKI

Ideasteel Company Oy

1999

363000

67000

HELSINKI

Prog-It Oy

1994

4319000

272000

HELSINKI

TalousAdvisor Oy

1992

1039000

116000

HELSINKI

Asianajotoimisto Jurisprudentia Oy

2007

249000

118000

HELSINKI

Asianajotoimisto Railas Oy

2014

215000

151000

HELSINKI

Oy Zonetcom Ab Ltd.

1997

932000

187000

HYVINKÄÄ

Itsum Oy

2011

175000

68000

HÄMEENLINNA

Hämeen Teollisuuspalvelu Oy

1986

4755000

455000

HÄMEENLINNA

Hämeen Lääkärikulma Oy

1997

310000

39000

II

Metsätyö Korpela Oy

1977

246000

48000

JOENSUU

K & T. Sandberg Oy

1993

3436000

233000

JUUKA

Autokorjaamo Ari Lehikoinen Oy

2009

191000

9000

JYVÄSKYLÄ

Sähkö Tallgren Oy

2014

210000

52000

JÄMSÄ

Ottelin Oy

1983

1650000

113000

JÄRVENPÄÄ

Tiedonvalo Oy

1990

180000

11000

KAUSTINEN

Live Light Oy

2014

323000

71000

KERAVA

SKtec Oy

2014

487000

50000

KERAVA

Kuljetus Santamaa Oy

2010

902000

90000

KIRKKONUMMI

Juclare Oy

1997

4488000

600000

KOTKA

Koskenheimo Oy

1984

729000

51000

KOUVOLA

Kouvolan Konttorikone Oy

2010

1855000

132000

KRISTIINANKAUPUNKI

Oy Rengasliike Mobiroll Däckspecialist Ab

1992

570000

27000

KUOPIO

Kuopion Autosähkö Oy

1997

198000

4000

KUOPIO

Titec Oy

1995

476000

58000

KUOPIO

Pitopalvelu Meijas Oy

2009

179000

24000

KUOPIO

Puijon Saumaus Oy

1993

1686000

143000

KUUSAMO

Ulla ja Harri Määttä Oy

2002

2544000

147000

KYYJÄRVI

KO Tulostekniikka Oy

1996

2121000

401000

LAHTI

Yrityskoulutus Oy Timo Laine

1977

232000

51000

LAHTI

Lahden Trukkipalvelu Oy

1989

796000

64000

LAHTI

Torisola Oy

2015

258000

21000

LAHTI

SP-Plast Oy

1987

913000

66000

LAPPEENRANTA

QC-Trade Oy

2016

275000

12000

LAPPEENRANTA

O. Hietasara Oy

2010

1654000

307000

LAPUA

Peuralan Konepaja Oy

1975

1298000

253000

LIEKSA

Insinööritoimisto Kurkinen Oy

2015

279000

48000

LIPERI

Rakennusliike Piiroinen Oy

2013

425000

63000

LOPPI

Lopen LVI-Tekniikka Oy

2011

634000

18000

LOVIISA

Danin Laitehuolto Oy

2012

176000

38000

MIKKELI

Rakennustoimisto Aripe Oy

1995

2900000

184000

MUSTASAARI

Oy Henry Teirs Ltd

1991

2171000

100000

MUSTASAARI

Cut'On Oy

2008

545000

76000

NAANTALI

Aurinkotien Auto Oy

2009

649000

63000

NURMIJÄRVI

Kaivuupalvelu Juha Aaltio Oy

2012

178000

21000

OULU

Konesepät Oulu Oy

2007

390000

22000

OULU

JK-Automotor Oy

2010

1454000

14000

OULU

Valley Food Oy

1990

436000

30000

PIEKSÄMÄKI

Pieksämäen Pintapojat Oy

1998

2539000

255000

PIHTIPUDAS

Dextili Oy

1997

2081000

121000

PORI

FA-Työkonehuolto Oy

1990

726000

45000

PORI

P. Hallikainen Oy

2010

872000

102000

RAISIO

Aluwell Oy

1992

1032000

141000

RAUMA

1.Accounting - Rauma Oy Ab Ltd"

2014

181000

50000

RAUMA

ProKai Oy

2003

390000

83000

ROVANIEMI

Lapin Turkoosi Oy

2014

1518000

239000

SEINÄJOKI

Talouspalvelu ja -konsultointi Carisma Oy

2014

216000

120000

SIPOO

Abel Sähkö Oy

2007

383000

70000

SIPOO

Granbergs Gräv Ab

2008

254000

30000

SÄKYLÄ

Säkylän Sora-Pojat Oy

1990

1133000

97000

SÄKYLÄ

EKK-Tuotanto Oy

2014

184000

9000

TAMPERE

Contos Oy

2012

152000

53000

TAMPERE

Mail Service Tampere Oy

2005

527000

17000

TAMPERE

Rateweld Oy

1989

409000

26000

TAMPERE

Rautasoini Oy

1976

12518000

1012000

TAMPERE

Tammer-Puhallin Oy

1987

2130000

141000

TAMPERE

SolidiaTilit Oy

1989

462000

46000

TAMPERE

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa

1994

1977000

441000

TURKU

Nice-Home Ravintolat Oy

1996

180000

16000

TURKU

iRAD Molecular Imaging Oy

2012

170000

60000

TURKU

Matkatoimisto Kompassi Oy

2014

398000

41000

TURKU

Medeximia Oy

1997

344000

63000

TUUSULA

Epäsuoravalo Oy

2011

533000

102000

ULVILA

Robecorp Oy

1989

629000

195000

VANTAA

HP-Laatoitus Oy

1994

317000

12000

VANTAA

Hunap Oy

2015

946000

71000

VARKAUS

Varkauden Aito Oy

1993

201000

27000

VARKAUS

Vene P. Korhonen Oy

1995

192000

82000

VIEREMÄ

Peat Power Oy

2015

783000

120000

VIRRAT

Pohjankiito Oy

2005

543000

74000

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Esitys: tilintarkastukset pois mikroyrityksiltä

Yrittäjät tiedotteet - 18. Tammikuu 2018 - 10:18

– Suomen Yrittäjät on ajanut tätä muutosta voimakkaasti yrittäjien hallinnollisen taakan keventämiseksi, kertoo SY:n asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti huhtikuussa 2016 työryhmän selvittämään tilintarkastuslain muuttamistarpeita. Työryhmä keskittyi selvittämään muun muassa lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden rajoja.

Työryhmä esittää keskiviikkona julkaistussa mietinnössään nyt siis tilintarkastusvelvollisuuden poistamista mikroyrityksiltä.

– Pidämme tätä hyvänä asiana, koska monien yritysten hallinnollinen taakka kevenee. Mikroyritykset eivät välttämättä tarvitsisi tilintarkastusta, jonka teettäminen maksaa, sanoo Holopainen.

 Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto 700 000 euroa, tase 350 000 euroa ja henkilöstö 10 henkeä. Edellytysten täytyy täyttyä kahdella peräkkäisellä tilikaudella.

Tilintarkastuksen rajoja on korotettava

Nykyisessä laissa olevat tilintarkastusvelvollisuuden rajat ovat Suomessa huomattavasti matalammat kuin useimmissa EU-maissa: liikevaihto 200 000 euroa, tase 100 000 euroa ja henkilöstö kolme henkeä. Suomen Yrittäjät ajaa näiden rajojen korottamista.

– Ajamme tilintarkastusvelvollisuuden rajojen korottamista siten, että myös pienyritykset jäisivät tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle,  asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen kertoo.

Kirjanpitolain mukaan yritys luokitellaan pienyritykseksi, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy: liikevaihto 12 M€, tase 6M€ ja henkilöstö 50 henkeä.

Tilintarkastusvelvollisuuden tulisi Suomen Yrittäjien mielestä alkaa vasta jos nämä rajat ylittyvät.

Suuryrityksen kriteerit puolestaan ovat: liikevaihto 40 M€, tase 20 M€ ja henkilöstö 250 henkeä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Esitys: tilintarkastukset pois mikroyrityksiltä

Yrittäjät uutisarkisto - 18. Tammikuu 2018 - 10:18

– Suomen Yrittäjät on ajanut tätä muutosta voimakkaasti yrittäjien hallinnollisen taakan keventämiseksi, kertoo SY:n asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti huhtikuussa 2016 työryhmän selvittämään tilintarkastuslain muuttamistarpeita. Työryhmä keskittyi selvittämään muun muassa lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden rajoja.

Työryhmä esittää keskiviikkona julkaistussa mietinnössään nyt siis tilintarkastusvelvollisuuden poistamista mikroyrityksiltä.

– Pidämme tätä hyvänä asiana, koska monien yritysten hallinnollinen taakka kevenee. Mikroyritykset eivät välttämättä tarvitsisi tilintarkastusta, jonka teettäminen maksaa, sanoo Holopainen.

 Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto 700 000 euroa, tase 350 000 euroa ja henkilöstö 10 henkeä. Edellytysten täytyy täyttyä kahdella peräkkäisellä tilikaudella.

Tilintarkastuksen rajoja on korotettava

Nykyisessä laissa olevat tilintarkastusvelvollisuuden rajat ovat Suomessa huomattavasti matalammat kuin useimmissa EU-maissa: liikevaihto 200 000 euroa, tase 100 000 euroa ja henkilöstö kolme henkeä. Suomen Yrittäjät ajaa näiden rajojen korottamista.

– Ajamme tilintarkastusvelvollisuuden rajojen korottamista siten, että myös pienyritykset jäisivät tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle,  asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen kertoo.

Kirjanpitolain mukaan yritys luokitellaan pienyritykseksi, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy: liikevaihto 12 M€, tase 6M€ ja henkilöstö 50 henkeä.

Tilintarkastusvelvollisuuden tulisi Suomen Yrittäjien mielestä alkaa vasta jos nämä rajat ylittyvät.

Suuryrityksen kriteerit puolestaan ovat: liikevaihto 40 M€, tase 20 M€ ja henkilöstö 250 henkeä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Esitys: tilintarkastukset pois mikroyrityksiltä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 18. Tammikuu 2018 - 10:18

– Suomen Yrittäjät on ajanut tätä muutosta voimakkaasti yrittäjien hallinnollisen taakan keventämiseksi, kertoo SY:n asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti huhtikuussa 2016 työryhmän selvittämään tilintarkastuslain muuttamistarpeita. Työryhmä keskittyi selvittämään muun muassa lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden rajoja.

Työryhmä esittää keskiviikkona julkaistussa mietinnössään nyt siis tilintarkastusvelvollisuuden poistamista mikroyrityksiltä.

– Pidämme tätä hyvänä asiana, koska monien yritysten hallinnollinen taakka kevenee. Mikroyritykset eivät välttämättä tarvitsisi tilintarkastusta, jonka teettäminen maksaa, sanoo Holopainen.

 Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto 700 000 euroa, tase 350 000 euroa ja henkilöstö 10 henkeä. Edellytysten täytyy täyttyä kahdella peräkkäisellä tilikaudella.

Tilintarkastuksen rajoja on korotettava

Nykyisessä laissa olevat tilintarkastusvelvollisuuden rajat ovat Suomessa huomattavasti matalammat kuin useimmissa EU-maissa: liikevaihto 200 000 euroa, tase 100 000 euroa ja henkilöstö kolme henkeä. Suomen Yrittäjät ajaa näiden rajojen korottamista.

– Ajamme tilintarkastusvelvollisuuden rajojen korottamista siten, että myös pienyritykset jäisivät tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle,  asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen kertoo.

Kirjanpitolain mukaan yritys luokitellaan pienyritykseksi, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy: liikevaihto 12 M€, tase 6M€ ja henkilöstö 50 henkeä.

Tilintarkastusvelvollisuuden tulisi Suomen Yrittäjien mielestä alkaa vasta jos nämä rajat ylittyvät.

Suuryrityksen kriteerit puolestaan ovat: liikevaihto 40 M€, tase 20 M€ ja henkilöstö 250 henkeä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

SY: Postin tarjouskilpailu yrityksille pitää laajentaa myös taajamiin

Yrittäjät tiedotteet - 17. Tammikuu 2018 - 17:00

– Uusi postilaki lisää kilpailullisuutta jakeluun vain valikoiden: haja-asutusalueille. Suomen Yrittäjien mielestä kilpailutus pitää laajentaa myös sinne, missä kilpailua eniten syntyy eli taajamiin, sanoo Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hänen mukaansa on vastoin taloustieteellisiä lähtökohtia, että jakelun kilpailu päädyttiin avaamiaan sieltä, missä asutus on harvinta ja kilpailua väitetään syntyvän vähän.

– Esimerkiksi raideliikenteen kilpailulle avaaminen aloitetaan vilkkaimmasta pätkästä, eli Etelä-Suomesta, Grekin muistuttaa.

– Postin pitää olla myös aloitteellinen ympäristökysymyksissä, ja järjestää jakelu siten, ettei asiakkaan ovella käydä useita kertoja päivässä. Siten onnistuu esimerkiksi koulukyytien ja jakelun yhdistely, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin huomauttaa.

Posti toimii lain vaatiman minimin mukaan eli kilpailuttaa vain yleispalvelukirjeet eikä koko perusjakelua. Eli alihankkijana toimiva yritys jakaa vain kirjeet ja Posti jakaa muut tuotteet.

Yli 1700 kilpailutuksen kohdetta

Posti kertoi viime maanantaina, että se käynnistää ensimmäistä kertaa hankintamenettelyn yleispalvelukirjeiden viisipäiväisen jakelun hankkimiseksi alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakelua.

Kilpailutuksesta kiinnostuneet yritykset voivat ilmoittautua mukaan tarjouskilpailuun Postin nettisivuilta löytyvän linkin kautta (postikilpailutus.fi) ensi maanantaista 22.1. lähtien.

Kilpailutuksen taustalla on heinäkuun alussa voimaan tuleva uusi postilaki, jolloin myös kilpailutetun jakelun on tarkoitus alkaa. Kilpailutuskohteita on yli 1  700.

Ilmoittautumisaika kilpailutukseen on 22.1. – 8.2.2018. Ilmoittautumisajan päätyttyä yrityksille lähtee kutsu rekisteröitymiseen sekä tarjouspyyntö.

Kilpailutuksen taustalla on ensi heinäkuun alussa voimaan tuleva postilain muutos. Hankintamenettelyllä ei ole vaikutusta haja-asutusalueilla perusjakelussa tapahtuvaan sanomalehtien jakeluun, joka jatkuu normaalisti sopimusten mukaisesti.

Posti kertoo työllistävänsä jo nykyisin postinjakelussa ja kuljetuspalveluissa yli 600 alihankkijaa, joista suurin osa on pieniä yrityksiä.

Posti ostaa yrittäjiltä ja yrityksiltä alihankintapalveluita vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

SY: Postin tarjouskilpailu yrityksille pitää laajentaa myös taajamiin

Yrittäjät uutisarkisto - 17. Tammikuu 2018 - 17:00

– Uusi postilaki lisää kilpailullisuutta jakeluun vain valikoiden: haja-asutusalueille. Suomen Yrittäjien mielestä kilpailutus pitää laajentaa myös sinne, missä kilpailua eniten syntyy eli taajamiin, sanoo Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hänen mukaansa on vastoin taloustieteellisiä lähtökohtia, että jakelun kilpailu päädyttiin avaamiaan sieltä, missä asutus on harvinta ja kilpailua väitetään syntyvän vähän.

– Esimerkiksi raideliikenteen kilpailulle avaaminen aloitetaan vilkkaimmasta pätkästä, eli Etelä-Suomesta, Grekin muistuttaa.

– Postin pitää olla myös aloitteellinen ympäristökysymyksissä, ja järjestää jakelu siten, ettei asiakkaan ovella käydä useita kertoja päivässä. Siten onnistuu esimerkiksi koulukyytien ja jakelun yhdistely, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin huomauttaa.

Posti toimii lain vaatiman minimin mukaan eli kilpailuttaa vain yleispalvelukirjeet eikä koko perusjakelua. Eli alihankkijana toimiva yritys jakaa vain kirjeet ja Posti jakaa muut tuotteet.

Yli 1700 kilpailutuksen kohdetta

Posti kertoi viime maanantaina, että se käynnistää ensimmäistä kertaa hankintamenettelyn yleispalvelukirjeiden viisipäiväisen jakelun hankkimiseksi alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakelua.

Kilpailutuksesta kiinnostuneet yritykset voivat ilmoittautua mukaan tarjouskilpailuun Postin nettisivuilta löytyvän linkin kautta (postikilpailutus.fi) ensi maanantaista 22.1. lähtien.

Kilpailutuksen taustalla on heinäkuun alussa voimaan tuleva uusi postilaki, jolloin myös kilpailutetun jakelun on tarkoitus alkaa. Kilpailutuskohteita on yli 1  700.

Ilmoittautumisaika kilpailutukseen on 22.1. – 8.2.2018. Ilmoittautumisajan päätyttyä yrityksille lähtee kutsu rekisteröitymiseen sekä tarjouspyyntö.

Kilpailutuksen taustalla on ensi heinäkuun alussa voimaan tuleva postilain muutos. Hankintamenettelyllä ei ole vaikutusta haja-asutusalueilla perusjakelussa tapahtuvaan sanomalehtien jakeluun, joka jatkuu normaalisti sopimusten mukaisesti.

Posti kertoo työllistävänsä jo nykyisin postinjakelussa ja kuljetuspalveluissa yli 600 alihankkijaa, joista suurin osa on pieniä yrityksiä.

Posti ostaa yrittäjiltä ja yrityksiltä alihankintapalveluita vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

SY: Postin tarjouskilpailu yrityksille pitää laajentaa myös taajamiin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 17. Tammikuu 2018 - 17:00

– Uusi postilaki lisää kilpailullisuutta jakeluun vain valikoiden: haja-asutusalueille. Suomen Yrittäjien mielestä kilpailutus pitää laajentaa myös sinne, missä kilpailua eniten syntyy eli taajamiin, sanoo Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hänen mukaansa on vastoin taloustieteellisiä lähtökohtia, että jakelun kilpailu päädyttiin avaamiaan sieltä, missä asutus on harvinta ja kilpailua väitetään syntyvän vähän.

– Esimerkiksi raideliikenteen kilpailulle avaaminen aloitetaan vilkkaimmasta pätkästä, eli Etelä-Suomesta, Grekin muistuttaa.

– Postin pitää olla myös aloitteellinen ympäristökysymyksissä, ja järjestää jakelu siten, ettei asiakkaan ovella käydä useita kertoja päivässä. Siten onnistuu esimerkiksi koulukyytien ja jakelun yhdistely, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin huomauttaa.

Posti toimii lain vaatiman minimin mukaan eli kilpailuttaa vain yleispalvelukirjeet eikä koko perusjakelua. Eli alihankkijana toimiva yritys jakaa vain kirjeet ja Posti jakaa muut tuotteet.

Yli 1700 kilpailutuksen kohdetta

Posti kertoi viime maanantaina, että se käynnistää ensimmäistä kertaa hankintamenettelyn yleispalvelukirjeiden viisipäiväisen jakelun hankkimiseksi alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakelua.

Kilpailutuksesta kiinnostuneet yritykset voivat ilmoittautua mukaan tarjouskilpailuun Postin nettisivuilta löytyvän linkin kautta (postikilpailutus.fi) ensi maanantaista 22.1. lähtien.

Kilpailutuksen taustalla on heinäkuun alussa voimaan tuleva uusi postilaki, jolloin myös kilpailutetun jakelun on tarkoitus alkaa. Kilpailutuskohteita on yli 1  700.

Ilmoittautumisaika kilpailutukseen on 22.1. – 8.2.2018. Ilmoittautumisajan päätyttyä yrityksille lähtee kutsu rekisteröitymiseen sekä tarjouspyyntö.

Kilpailutuksen taustalla on ensi heinäkuun alussa voimaan tuleva postilain muutos. Hankintamenettelyllä ei ole vaikutusta haja-asutusalueilla perusjakelussa tapahtuvaan sanomalehtien jakeluun, joka jatkuu normaalisti sopimusten mukaisesti.

Posti kertoo työllistävänsä jo nykyisin postinjakelussa ja kuljetuspalveluissa yli 600 alihankkijaa, joista suurin osa on pieniä yrityksiä.

Posti ostaa yrittäjiltä ja yrityksiltä alihankintapalveluita vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä