• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Verottaja haluaa yrittäjän maksupäätteestä suoraan tiedot verotukseen – vaatisi yrittäjiltä jopa 700 euron päivitystä

Yrittäjät tiedotteet - 18. Kesäkuu 2018 - 14:41

Verohallinnon työryhmä esittää pakolliseksi yrityksiin uudentyyppistä kassajärjestelmää, joka raportoisi myynnin suoraan verottajalle heti kun se tapahtuu. Verottaja haluaa ehkäistä mahdollista pimeää myyntiä ja suitsia harmaata taloutta. Uudistus koskisi Suomessa noin 170 000:ta yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä.

Työryhmän arvion mukaan kassajärjestelmien uudistus maksaisi yrityksille perustamiskustannuksina yhteensä 122 miljoonaa euroa eli reilut 700 euroa per yrittäjä. Uudistus ja toisi verottajalle lisätuloja 120–140 miljoonaa euroa vuodessa.

- Jos verottajan laskelmat pitävät paikkansa, verottajan kannattaa kustantaa uudentyyppinen kassajärjestelmän rehellisille, asiana hoitaville ja veronsa nykyisin maksaville yrittäjille, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Malinen muistuttaa, että ylivoimaisesti suurin osa yrittäjistä hoitaa veronsa ja maksunsa kunnolla.

- Tämän ehdotuksen mukaan kaikkia yrittäjiä rangaistaisiin muutamien vilpillisyydestä, Malinen toteaa.

15 EU-maassa käytössä

Apulaisjohtaja Marko Niemelä verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä kertoo, että esitys lähtee laajasti lausuntokierrokselle. Hän sanoo toivovansa hankkeelle positiivista vastaanottoa. Niemelä kertoo esityksen olevan vasta verohallinnon työryhmän kanta.

HS:n mukaan jo 15 EU-maata on ottanut vastaavat kassajärjestelmät käyttöön. Pohjoismaista Norja ja Ruotsi ovat jo toteuttaneet uudistukset. Tanska ja Viro ovat käynnistäneet selvityksen järjestelmien käyttöönotosta.

Apulaisjohtaja Niemelä  perustelee uudistustarvetta kaupankäynnin muutoksella ja alustatalouden kasvulla. Siinä käteiskauppa ja perinteinen kassakoneiden käyttö loppuu, ja kauppaa käydään verkossa. Silloin verottaja tarvitsee tiedon tapahtuneista kaupoista.

Niemelä kertoo, että käytännössä online-järjestelmä toteutettaisiin niin, että verottaja antaisi yrityksille koodinpätkän tai mobiilisovelluksen, joilla kauppatapahtumat siirtyisivät kassajärjestelmistä verottajan tietoon.

- Halvimmillaan kustannukset eivät ole mitään, kuvaa selvitystyötä tehnyt ylitarkastaja Olavi Kärkkäinen uudistuksen vaikutuksia pienyrittäjille HS:lle.
Sähköinen järjestelmä voi Kärkkäisen mukaan päinvastoin jopa säästää pienyrittäjän hallintokuluja.

Esimerkiksi suutari tai torilla loimulohta myyvä yrittäjä tarvitsee vain älypuhelimen, johon verottaja tarjoaa ilmaisen kauppasovelluksen. Kuitti kaupasta menee samalla myös yrityksen kirjanpitoon.
toimitus(at)yrittajat

Kategoriat: Yrittäjät

Verottaja haluaa yrittäjän maksupäätteestä suoraan tiedot verotukseen – vaatisi yrittäjiltä jopa 700 euron päivitystä

Yrittäjät uutisarkisto - 18. Kesäkuu 2018 - 14:41

Verohallinnon työryhmä esittää pakolliseksi yrityksiin uudentyyppistä kassajärjestelmää, joka raportoisi myynnin suoraan verottajalle heti kun se tapahtuu. Verottaja haluaa ehkäistä mahdollista pimeää myyntiä ja suitsia harmaata taloutta. Uudistus koskisi Suomessa noin 170 000:ta yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä.

Työryhmän arvion mukaan kassajärjestelmien uudistus maksaisi yrityksille perustamiskustannuksina yhteensä 122 miljoonaa euroa eli reilut 700 euroa per yrittäjä. Uudistus ja toisi verottajalle lisätuloja 120–140 miljoonaa euroa vuodessa.

- Jos verottajan laskelmat pitävät paikkansa, verottajan kannattaa kustantaa uudentyyppinen kassajärjestelmän rehellisille, asiana hoitaville ja veronsa nykyisin maksaville yrittäjille, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Malinen muistuttaa, että ylivoimaisesti suurin osa yrittäjistä hoitaa veronsa ja maksunsa kunnolla.

- Tämän ehdotuksen mukaan kaikkia yrittäjiä rangaistaisiin muutamien vilpillisyydestä, Malinen toteaa.

15 EU-maassa käytössä

Apulaisjohtaja Marko Niemelä verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä kertoo, että esitys lähtee laajasti lausuntokierrokselle. Hän sanoo toivovansa hankkeelle positiivista vastaanottoa. Niemelä kertoo esityksen olevan vasta verohallinnon työryhmän kanta.

HS:n mukaan jo 15 EU-maata on ottanut vastaavat kassajärjestelmät käyttöön. Pohjoismaista Norja ja Ruotsi ovat jo toteuttaneet uudistukset. Tanska ja Viro ovat käynnistäneet selvityksen järjestelmien käyttöönotosta.

Apulaisjohtaja Niemelä  perustelee uudistustarvetta kaupankäynnin muutoksella ja alustatalouden kasvulla. Siinä käteiskauppa ja perinteinen kassakoneiden käyttö loppuu, ja kauppaa käydään verkossa. Silloin verottaja tarvitsee tiedon tapahtuneista kaupoista.

Niemelä kertoo, että käytännössä online-järjestelmä toteutettaisiin niin, että verottaja antaisi yrityksille koodinpätkän tai mobiilisovelluksen, joilla kauppatapahtumat siirtyisivät kassajärjestelmistä verottajan tietoon.

- Halvimmillaan kustannukset eivät ole mitään, kuvaa selvitystyötä tehnyt ylitarkastaja Olavi Kärkkäinen uudistuksen vaikutuksia pienyrittäjille HS:lle.
Sähköinen järjestelmä voi Kärkkäisen mukaan päinvastoin jopa säästää pienyrittäjän hallintokuluja.

Esimerkiksi suutari tai torilla loimulohta myyvä yrittäjä tarvitsee vain älypuhelimen, johon verottaja tarjoaa ilmaisen kauppasovelluksen. Kuitti kaupasta menee samalla myös yrityksen kirjanpitoon.
toimitus(at)yrittajat

Kategoriat: Yrittäjät

Verottaja haluaa yrittäjän maksupäätteestä suoraan tiedot verotukseen – vaatisi yrittäjiltä jopa 700 euron päivitystä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 18. Kesäkuu 2018 - 14:41

Verohallinnon työryhmä esittää pakolliseksi yrityksiin uudentyyppistä kassajärjestelmää, joka raportoisi myynnin suoraan verottajalle heti kun se tapahtuu. Verottaja haluaa ehkäistä mahdollista pimeää myyntiä ja suitsia harmaata taloutta. Uudistus koskisi Suomessa noin 170 000:ta yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä.

Työryhmän arvion mukaan kassajärjestelmien uudistus maksaisi yrityksille perustamiskustannuksina yhteensä 122 miljoonaa euroa eli reilut 700 euroa per yrittäjä. Uudistus ja toisi verottajalle lisätuloja 120–140 miljoonaa euroa vuodessa.

- Jos verottajan laskelmat pitävät paikkansa, verottajan kannattaa kustantaa uudentyyppinen kassajärjestelmän rehellisille, asiana hoitaville ja veronsa nykyisin maksaville yrittäjille, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Malinen muistuttaa, että ylivoimaisesti suurin osa yrittäjistä hoitaa veronsa ja maksunsa kunnolla.

- Tämän ehdotuksen mukaan kaikkia yrittäjiä rangaistaisiin muutamien vilpillisyydestä, Malinen toteaa.

15 EU-maassa käytössä

Apulaisjohtaja Marko Niemelä verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä kertoo, että esitys lähtee laajasti lausuntokierrokselle. Hän sanoo toivovansa hankkeelle positiivista vastaanottoa. Niemelä kertoo esityksen olevan vasta verohallinnon työryhmän kanta.

HS:n mukaan jo 15 EU-maata on ottanut vastaavat kassajärjestelmät käyttöön. Pohjoismaista Norja ja Ruotsi ovat jo toteuttaneet uudistukset. Tanska ja Viro ovat käynnistäneet selvityksen järjestelmien käyttöönotosta.

Apulaisjohtaja Niemelä  perustelee uudistustarvetta kaupankäynnin muutoksella ja alustatalouden kasvulla. Siinä käteiskauppa ja perinteinen kassakoneiden käyttö loppuu, ja kauppaa käydään verkossa. Silloin verottaja tarvitsee tiedon tapahtuneista kaupoista.

Niemelä kertoo, että käytännössä online-järjestelmä toteutettaisiin niin, että verottaja antaisi yrityksille koodinpätkän tai mobiilisovelluksen, joilla kauppatapahtumat siirtyisivät kassajärjestelmistä verottajan tietoon.

- Halvimmillaan kustannukset eivät ole mitään, kuvaa selvitystyötä tehnyt ylitarkastaja Olavi Kärkkäinen uudistuksen vaikutuksia pienyrittäjille HS:lle.
Sähköinen järjestelmä voi Kärkkäisen mukaan päinvastoin jopa säästää pienyrittäjän hallintokuluja.

Esimerkiksi suutari tai torilla loimulohta myyvä yrittäjä tarvitsee vain älypuhelimen, johon verottaja tarjoaa ilmaisen kauppasovelluksen. Kuitti kaupasta menee samalla myös yrityksen kirjanpitoon.
toimitus(at)yrittajat

Kategoriat: Yrittäjät

Pelkäätkö kantavasi luteet kotiin hotellihuoneesta? Ällöttävä ilmiö voi olla pian historiaa

Yrittäjät tiedotteet - 18. Kesäkuu 2018 - 12:44

Luteita voi tarttua matkatavaroihin myös suomalaisista hotelleista, laadukkaistakin sellaisista. Kotioloissa ongelma voi kumuloitua ja vaatia lopulta ammattilaisen tekemän myrkytyksen.

Suomalainen Valpas Enterprises pyrkii ratkaisemaan ongelman palvelulla, johon kuuluu ludeansa ja verkossa toimiva valvontapalvelu.

Tekniikka&Talous -lehden mukaan palvelu on suunnattu hotelleille. Sänkyihin kiinnitetään tunnistimet, joissa on ludeansa ja anturi. Tunnistin on yhteydessä langattomaan verkkoon ja mahdollistaa ludeansan seuraamisen reaaliaikaisesti. Valpas tarjoaa palveluaan kuukausimaksulla. 

Ihmisen hengittäessä ilmaan vapautuva hiilidioksidi vetää luteita puoleensa. Sängynjalat on suunniteltu niin, että ne vangitsevat luteet kun hyönteiset ovat kiipeämässä sänkyyn.

Ludeansaidean isä on Valpas Enterprisesin toimitusjohtaja Martim Gois, joka on itse törmännyt ludeongelmaan matkoillaan.

Parhaillaan teknologia on käytössä kuudessa hotellissa Suomessa.

Kuva: Valpas Enterprises

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pelkäätkö kantavasi luteet kotiin hotellihuoneesta? Ällöttävä ilmiö voi olla pian historiaa

Yrittäjät uutisarkisto - 18. Kesäkuu 2018 - 12:44

Luteita voi tarttua matkatavaroihin myös suomalaisista hotelleista, laadukkaistakin sellaisista. Kotioloissa ongelma voi kumuloitua ja vaatia lopulta ammattilaisen tekemän myrkytyksen.

Suomalainen Valpas Enterprises pyrkii ratkaisemaan ongelman palvelulla, johon kuuluu ludeansa ja verkossa toimiva valvontapalvelu.

Tekniikka&Talous -lehden mukaan palvelu on suunnattu hotelleille. Sänkyihin kiinnitetään tunnistimet, joissa on ludeansa ja anturi. Tunnistin on yhteydessä langattomaan verkkoon ja mahdollistaa ludeansan seuraamisen reaaliaikaisesti. Valpas tarjoaa palveluaan kuukausimaksulla. 

Ihmisen hengittäessä ilmaan vapautuva hiilidioksidi vetää luteita puoleensa. Sängynjalat on suunniteltu niin, että ne vangitsevat luteet kun hyönteiset ovat kiipeämässä sänkyyn.

Ludeansaidean isä on Valpas Enterprisesin toimitusjohtaja Martim Gois, joka on itse törmännyt ludeongelmaan matkoillaan.

Parhaillaan teknologia on käytössä kuudessa hotellissa Suomessa.

Kuva: Valpas Enterprises

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pelkäätkö kantavasi luteet kotiin hotellihuoneesta? Ällöttävä ilmiö voi olla pian historiaa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 18. Kesäkuu 2018 - 12:44

Luteita voi tarttua matkatavaroihin myös suomalaisista hotelleista, laadukkaistakin sellaisista. Kotioloissa ongelma voi kumuloitua ja vaatia lopulta ammattilaisen tekemän myrkytyksen.

Suomalainen Valpas Enterprises pyrkii ratkaisemaan ongelman palvelulla, johon kuuluu ludeansa ja verkossa toimiva valvontapalvelu.

Tekniikka&Talous -lehden mukaan palvelu on suunnattu hotelleille. Sänkyihin kiinnitetään tunnistimet, joissa on ludeansa ja anturi. Tunnistin on yhteydessä langattomaan verkkoon ja mahdollistaa ludeansan seuraamisen reaaliaikaisesti. Valpas tarjoaa palveluaan kuukausimaksulla. 

Ihmisen hengittäessä ilmaan vapautuva hiilidioksidi vetää luteita puoleensa. Sängynjalat on suunniteltu niin, että ne vangitsevat luteet kun hyönteiset ovat kiipeämässä sänkyyn.

Ludeansaidean isä on Valpas Enterprisesin toimitusjohtaja Martim Gois, joka on itse törmännyt ludeongelmaan matkoillaan.

Parhaillaan teknologia on käytössä kuudessa hotellissa Suomessa.

Kuva: Valpas Enterprises

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kiinalainen designpuhelin tulossa Suomen markkinoille: DNA vielä vähäsanainen

Yrittäjät tiedotteet - 18. Kesäkuu 2018 - 10:31

Xiaomin puhelimet tunnetaan Kiinassa hyvästä hinta-ominaisuussuhteestaan. Nyt ainakin osa valmistajan puhelimista näyttää tulevan myyntiin myös Suomessa.

Myynnistä vastaa jatkossa DNA, joka on vielä varsin vähäsanainen julkistuksista. Tarkempia tietoja luvataan kertoa ensi keskiviikkona. DNA paljasti aikeensa Twitterissä kuvien kera. Kuvissa on selkeästi Xiaomin puhelinmalli. Vielä ei ole tiedossa, montako Xiaomi-puhelinmallia on tulossa myyntiin.

Julkisuudessa DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko ei ole kuitenkaan vahvistanut asiaa. Hän on tyytynyt vain kertomaan valikoiman lisääntymisestä.

Xiaomi kovassa nosteessa

Xiaomi saattaa olla monelle suomalaiselle vieras älypuhelinvalmistaja, vaikka se lukeutuu maailman suurimpiin.   Xiaomi Redmi 5A oli keväällä maailman kolmanneksi myydyin älypuhelinmalli. Kansainvälisillä markkinoilla valmistajan markkinaosuus on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Strategy Analyticsin helmikuussa julkaistujen markkinaosuustietojen mukaan Xiaomi on maailman viidenneksi suurin valmistaja Samsungin, Applen, Huawein ja Oppon jälkeen. Xiaomi myy Kiinan lisäksi hyvin etenkin Intiassa.

Xiaomin puhelimet ovat saaneet tunnustusta tyylikkyydestään ja ohuesta muotoilusta. Takavuosina valmistajaa pidettiin yleisesti "Kiinan Applena", koska Xiaomin puhelimissa oli paljon Applelta imitoituja yksityiskohtia. Myös puhelinten käyttöliittymässä on ollut Applelta tuttuja elementtejä. 

Suomeen Xiaomin älypuhelimia on voinut tilata Eurooppaan rekisteröidystä verkkokaupasta ja niitä on myynyt myös Verkkokauppa.com.

Suomen älypuhelinmarkkinoilla kiinalaiset puhelimet ovat viime vuosina vallanneet alaa, kun Huawei on noussut Suomen suosituimmaksi älypuhelinvalmistajaksi ja OnePlus on myynyt hyvin Elisan verkostossa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kiinalainen designpuhelin tulossa Suomen markkinoille: DNA vielä vähäsanainen

Yrittäjät uutisarkisto - 18. Kesäkuu 2018 - 10:31

Xiaomin puhelimet tunnetaan Kiinassa hyvästä hinta-ominaisuussuhteestaan. Nyt ainakin osa valmistajan puhelimista näyttää tulevan myyntiin myös Suomessa.

Myynnistä vastaa jatkossa DNA, joka on vielä varsin vähäsanainen julkistuksista. Tarkempia tietoja luvataan kertoa ensi keskiviikkona. DNA paljasti aikeensa Twitterissä kuvien kera. Kuvissa on selkeästi Xiaomin puhelinmalli. Vielä ei ole tiedossa, montako Xiaomi-puhelinmallia on tulossa myyntiin.

Julkisuudessa DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko ei ole kuitenkaan vahvistanut asiaa. Hän on tyytynyt vain kertomaan valikoiman lisääntymisestä.

Xiaomi kovassa nosteessa

Xiaomi saattaa olla monelle suomalaiselle vieras älypuhelinvalmistaja, vaikka se lukeutuu maailman suurimpiin.   Xiaomi Redmi 5A oli keväällä maailman kolmanneksi myydyin älypuhelinmalli. Kansainvälisillä markkinoilla valmistajan markkinaosuus on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Strategy Analyticsin helmikuussa julkaistujen markkinaosuustietojen mukaan Xiaomi on maailman viidenneksi suurin valmistaja Samsungin, Applen, Huawein ja Oppon jälkeen. Xiaomi myy Kiinan lisäksi hyvin etenkin Intiassa.

Xiaomin puhelimet ovat saaneet tunnustusta tyylikkyydestään ja ohuesta muotoilusta. Takavuosina valmistajaa pidettiin yleisesti "Kiinan Applena", koska Xiaomin puhelimissa oli paljon Applelta imitoituja yksityiskohtia. Myös puhelinten käyttöliittymässä on ollut Applelta tuttuja elementtejä. 

Suomeen Xiaomin älypuhelimia on voinut tilata Eurooppaan rekisteröidystä verkkokaupasta ja niitä on myynyt myös Verkkokauppa.com.

Suomen älypuhelinmarkkinoilla kiinalaiset puhelimet ovat viime vuosina vallanneet alaa, kun Huawei on noussut Suomen suosituimmaksi älypuhelinvalmistajaksi ja OnePlus on myynyt hyvin Elisan verkostossa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kiinalainen designpuhelin tulossa Suomen markkinoille: DNA vielä vähäsanainen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 18. Kesäkuu 2018 - 10:31

Xiaomin puhelimet tunnetaan Kiinassa hyvästä hinta-ominaisuussuhteestaan. Nyt ainakin osa valmistajan puhelimista näyttää tulevan myyntiin myös Suomessa.

Myynnistä vastaa jatkossa DNA, joka on vielä varsin vähäsanainen julkistuksista. Tarkempia tietoja luvataan kertoa ensi keskiviikkona. DNA paljasti aikeensa Twitterissä kuvien kera. Kuvissa on selkeästi Xiaomin puhelinmalli. Vielä ei ole tiedossa, montako Xiaomi-puhelinmallia on tulossa myyntiin.

Julkisuudessa DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko ei ole kuitenkaan vahvistanut asiaa. Hän on tyytynyt vain kertomaan valikoiman lisääntymisestä.

Xiaomi kovassa nosteessa

Xiaomi saattaa olla monelle suomalaiselle vieras älypuhelinvalmistaja, vaikka se lukeutuu maailman suurimpiin.   Xiaomi Redmi 5A oli keväällä maailman kolmanneksi myydyin älypuhelinmalli. Kansainvälisillä markkinoilla valmistajan markkinaosuus on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Strategy Analyticsin helmikuussa julkaistujen markkinaosuustietojen mukaan Xiaomi on maailman viidenneksi suurin valmistaja Samsungin, Applen, Huawein ja Oppon jälkeen. Xiaomi myy Kiinan lisäksi hyvin etenkin Intiassa.

Xiaomin puhelimet ovat saaneet tunnustusta tyylikkyydestään ja ohuesta muotoilusta. Takavuosina valmistajaa pidettiin yleisesti "Kiinan Applena", koska Xiaomin puhelimissa oli paljon Applelta imitoituja yksityiskohtia. Myös puhelinten käyttöliittymässä on ollut Applelta tuttuja elementtejä. 

Suomeen Xiaomin älypuhelimia on voinut tilata Eurooppaan rekisteröidystä verkkokaupasta ja niitä on myynyt myös Verkkokauppa.com.

Suomen älypuhelinmarkkinoilla kiinalaiset puhelimet ovat viime vuosina vallanneet alaa, kun Huawei on noussut Suomen suosituimmaksi älypuhelinvalmistajaksi ja OnePlus on myynyt hyvin Elisan verkostossa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

YEL-epäluottamus uhkaa yrittäjän sosiaaliturvaa: Yhä useampi tekee kuten Susan ja luottaa ”henkilökohtaisen ratkaisuun”

Yrittäjät tiedotteet - 18. Kesäkuu 2018 - 9:04

Suomen Yrittäjien vuoden 2017 heinäkuussa jäsenilleen tekemä kysely paljastaa syvän epäluottamuksen YEL-järjestelmää kohtaan. Luottamuspulan ohella kyselystä heijastuu eläkevakuutusjärjestelmän maine kalliina ja kankeana. Tämä on merkittävä syy siihen, miksi moni suomalaisyrittäjä maksaa pientä YEL-maksua ja tulee samalla aliuvakuuttaneeksi itsensä.

Yrittäjän eläkelain mukaan yrittäjän työtulon tulisi vastata sitä, mitä vastaavasta työpanoksesta maksettaisiin palkkaa. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että jopa kaksi kolmasosaa yrittäjistä kuitenkin alivakuuttaa itsensä lain edellyttämään tasoon nähden ja puolet myös todellisiin tuloihin nähden.

”Ratkaisin asian henkilökohtaisilla sijoituksilla”

Kysely paljastaa, että kolme neljästä yrittäjästä ei usko saavansa vakuutusmaksuaan vastaavaa eläkettä. Suomen Yrittäjien jäsenistä 58 prosenttia pitää eläkevakuutusmaksua kohtuuttoman korkeana sen takaamiin etuuksiin verrattuna. Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että heillä olisi parempi vanhuuden turva, jos he saisivat sijoittaa eläkevakuutukseen käyttämänsä rahat itse. 

Yksi näin toimivista on vuodesta 2006 yrittäjänä erityiskaupan alalla toiminut Susan Äijälä. Hän toimii myös SYT-kassan puheenjohtajana.

– YEL kerryttää eläkettä aika niukasti. Itsellänikin YEL-vakuutuksen taso on selkeästi liian alhainen. Olen valitettavasti ratkaissut asian henkilökohtaisilla vakuutuksilla ja sijoituksilla.

”Valitettavasti” siksi, että Äijälä toivoisi muutosta nykyiseen järjestelmään, jotta se olisi yrittäjän kannalta toimivampi.

– Systeemi pitäisi saada sellaiseksi, että yrittäjät saisivat riittävän eläkkeen. Henkilökohtainen vakuutus on hyvä ratkaisu jos se on mahdollista. Kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta maksaa ylimääräistä eläkettä. Itse koen, että omilla sijoituksilla saan paremman eläketurvan. Olemme miettineet asiaa myös yhdessä mieheni kanssa, joka ei ole yrittäjä.

YEL ei ole vain eläketurva

Äijälä tiedostaa sen, että hänen omalla kohdallaan suurin osa eläkkeestä on kertynyt takavuosina palkkatöissä.

– On tavallaan väärin, että joutuu tekemään näin, koska YELin pitäisi olla sellainen että se riittää. Minua huolestuttaa se, että moni yrittäjä ajattelee YELiä pelkkänä eläketurvana. Se liittyy paljon muuhunkin, kuten naisyrittäjän raskauden ajan päivärahaan.

Ikävin yllätys voi olla Kelan päivärahalle putoaminen, jos yritystoiminta loppuu eivätkä YEL-maksut riitä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Äijälä muistuttaa, että Suomessa on paljon ”väärin itsensä vakuuttaneita” yrittäjiä, jotka kuuluvat väärään kassaan. Päätoimisen yrittäjän pitää kuulua yrittäjän työttömyyskassaan, mikäli hän haluaa saada ansioturvaa.

Yrittäjät: Alaraja ylös

Suomen Yrittäjät esittää, että yrittäjän pakollisen eläkevakuuttamisen alarajaa tulisi nostaa nykyisestä 7656 eurosta työttömyysturvan alarajalle 12 576 euroon.

– Jos vakuuttaa itsensä nykyisen alarajan mukaan, eläke jää pienemmäksi kuin takuueläke, jonka kaikki saavat joka tapauksessa ja työuran aikaiset etuudet ovat parhaimmillaankin perusturvan suuruisia. Yrittäjä siis maksaa eläkemaksujaan turhaan, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa, että alarajan nosto olisi jokaisen yrittäjän etu.

– Tällöin varmistettaisiin, että pakollisen järjestelmän piirissä olevalla yrittäjällä olisi käytännössä oikeus kaikkeen työuran aikaiseen ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan, Hellstén sanoo.

Katso tästä mitä muita muutoksia Suomen Yrittäjät esittää YEL-järjestelmään. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

YEL-epäluottamus uhkaa yrittäjän sosiaaliturvaa: Yhä useampi tekee kuten Susan ja luottaa ”henkilökohtaisen ratkaisuun”

Yrittäjät uutisarkisto - 18. Kesäkuu 2018 - 9:04

Suomen Yrittäjien vuoden 2017 heinäkuussa jäsenilleen tekemä kysely paljastaa syvän epäluottamuksen YEL-järjestelmää kohtaan. Luottamuspulan ohella kyselystä heijastuu eläkevakuutusjärjestelmän maine kalliina ja kankeana. Tämä on merkittävä syy siihen, miksi moni suomalaisyrittäjä maksaa pientä YEL-maksua ja tulee samalla aliuvakuuttaneeksi itsensä.

Yrittäjän eläkelain mukaan yrittäjän työtulon tulisi vastata sitä, mitä vastaavasta työpanoksesta maksettaisiin palkkaa. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että jopa kaksi kolmasosaa yrittäjistä kuitenkin alivakuuttaa itsensä lain edellyttämään tasoon nähden ja puolet myös todellisiin tuloihin nähden.

”Ratkaisin asian henkilökohtaisilla sijoituksilla”

Kysely paljastaa, että kolme neljästä yrittäjästä ei usko saavansa vakuutusmaksuaan vastaavaa eläkettä. Suomen Yrittäjien jäsenistä 58 prosenttia pitää eläkevakuutusmaksua kohtuuttoman korkeana sen takaamiin etuuksiin verrattuna. Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että heillä olisi parempi vanhuuden turva, jos he saisivat sijoittaa eläkevakuutukseen käyttämänsä rahat itse. 

Yksi näin toimivista on vuodesta 2006 yrittäjänä erityiskaupan alalla toiminut Susan Äijälä. Hän toimii myös SYT-kassan puheenjohtajana.

– YEL kerryttää eläkettä aika niukasti. Itsellänikin YEL-vakuutuksen taso on selkeästi liian alhainen. Olen valitettavasti ratkaissut asian henkilökohtaisilla vakuutuksilla ja sijoituksilla.

”Valitettavasti” siksi, että Äijälä toivoisi muutosta nykyiseen järjestelmään, jotta se olisi yrittäjän kannalta toimivampi.

– Systeemi pitäisi saada sellaiseksi, että yrittäjät saisivat riittävän eläkkeen. Henkilökohtainen vakuutus on hyvä ratkaisu jos se on mahdollista. Kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta maksaa ylimääräistä eläkettä. Itse koen, että omilla sijoituksilla saan paremman eläketurvan. Olemme miettineet asiaa myös yhdessä mieheni kanssa, joka ei ole yrittäjä.

YEL ei ole vain eläketurva

Äijälä tiedostaa sen, että hänen omalla kohdallaan suurin osa eläkkeestä on kertynyt takavuosina palkkatöissä.

– On tavallaan väärin, että joutuu tekemään näin, koska YELin pitäisi olla sellainen että se riittää. Minua huolestuttaa se, että moni yrittäjä ajattelee YELiä pelkkänä eläketurvana. Se liittyy paljon muuhunkin, kuten naisyrittäjän raskauden ajan päivärahaan.

Ikävin yllätys voi olla Kelan päivärahalle putoaminen, jos yritystoiminta loppuu eivätkä YEL-maksut riitä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Äijälä muistuttaa, että Suomessa on paljon ”väärin itsensä vakuuttaneita” yrittäjiä, jotka kuuluvat väärään kassaan. Päätoimisen yrittäjän pitää kuulua yrittäjän työttömyyskassaan, mikäli hän haluaa saada ansioturvaa.

Yrittäjät: Alaraja ylös

Suomen Yrittäjät esittää, että yrittäjän pakollisen eläkevakuuttamisen alarajaa tulisi nostaa nykyisestä 7656 eurosta työttömyysturvan alarajalle 12 576 euroon.

– Jos vakuuttaa itsensä nykyisen alarajan mukaan, eläke jää pienemmäksi kuin takuueläke, jonka kaikki saavat joka tapauksessa ja työuran aikaiset etuudet ovat parhaimmillaankin perusturvan suuruisia. Yrittäjä siis maksaa eläkemaksujaan turhaan, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa, että alarajan nosto olisi jokaisen yrittäjän etu.

– Tällöin varmistettaisiin, että pakollisen järjestelmän piirissä olevalla yrittäjällä olisi käytännössä oikeus kaikkeen työuran aikaiseen ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan, Hellstén sanoo.

Katso tästä mitä muita muutoksia Suomen Yrittäjät esittää YEL-järjestelmään. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

YEL-epäluottamus uhkaa yrittäjän sosiaaliturvaa: Yhä useampi tekee kuten Susan ja luottaa ”henkilökohtaisen ratkaisuun”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 18. Kesäkuu 2018 - 9:04

Suomen Yrittäjien vuoden 2017 heinäkuussa jäsenilleen tekemä kysely paljastaa syvän epäluottamuksen YEL-järjestelmää kohtaan. Luottamuspulan ohella kyselystä heijastuu eläkevakuutusjärjestelmän maine kalliina ja kankeana. Tämä on merkittävä syy siihen, miksi moni suomalaisyrittäjä maksaa pientä YEL-maksua ja tulee samalla aliuvakuuttaneeksi itsensä.

Yrittäjän eläkelain mukaan yrittäjän työtulon tulisi vastata sitä, mitä vastaavasta työpanoksesta maksettaisiin palkkaa. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että jopa kaksi kolmasosaa yrittäjistä kuitenkin alivakuuttaa itsensä lain edellyttämään tasoon nähden ja puolet myös todellisiin tuloihin nähden.

”Ratkaisin asian henkilökohtaisilla sijoituksilla”

Kysely paljastaa, että kolme neljästä yrittäjästä ei usko saavansa vakuutusmaksuaan vastaavaa eläkettä. Suomen Yrittäjien jäsenistä 58 prosenttia pitää eläkevakuutusmaksua kohtuuttoman korkeana sen takaamiin etuuksiin verrattuna. Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että heillä olisi parempi vanhuuden turva, jos he saisivat sijoittaa eläkevakuutukseen käyttämänsä rahat itse. 

Yksi näin toimivista on vuodesta 2006 yrittäjänä erityiskaupan alalla toiminut Susan Äijälä. Hän toimii myös SYT-kassan puheenjohtajana.

– YEL kerryttää eläkettä aika niukasti. Itsellänikin YEL-vakuutuksen taso on selkeästi liian alhainen. Olen valitettavasti ratkaissut asian henkilökohtaisilla vakuutuksilla ja sijoituksilla.

”Valitettavasti” siksi, että Äijälä toivoisi muutosta nykyiseen järjestelmään, jotta se olisi yrittäjän kannalta toimivampi.

– Systeemi pitäisi saada sellaiseksi, että yrittäjät saisivat riittävän eläkkeen. Henkilökohtainen vakuutus on hyvä ratkaisu jos se on mahdollista. Kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta maksaa ylimääräistä eläkettä. Itse koen, että omilla sijoituksilla saan paremman eläketurvan. Olemme miettineet asiaa myös yhdessä mieheni kanssa, joka ei ole yrittäjä.

YEL ei ole vain eläketurva

Äijälä tiedostaa sen, että hänen omalla kohdallaan suurin osa eläkkeestä on kertynyt takavuosina palkkatöissä.

– On tavallaan väärin, että joutuu tekemään näin, koska YELin pitäisi olla sellainen että se riittää. Minua huolestuttaa se, että moni yrittäjä ajattelee YELiä pelkkänä eläketurvana. Se liittyy paljon muuhunkin, kuten naisyrittäjän raskauden ajan päivärahaan.

Ikävin yllätys voi olla Kelan päivärahalle putoaminen, jos yritystoiminta loppuu eivätkä YEL-maksut riitä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Äijälä muistuttaa, että Suomessa on paljon ”väärin itsensä vakuuttaneita” yrittäjiä, jotka kuuluvat väärään kassaan. Päätoimisen yrittäjän pitää kuulua yrittäjän työttömyyskassaan, mikäli hän haluaa saada ansioturvaa.

Yrittäjät: Alaraja ylös

Suomen Yrittäjät esittää, että yrittäjän pakollisen eläkevakuuttamisen alarajaa tulisi nostaa nykyisestä 7656 eurosta työttömyysturvan alarajalle 12 576 euroon.

– Jos vakuuttaa itsensä nykyisen alarajan mukaan, eläke jää pienemmäksi kuin takuueläke, jonka kaikki saavat joka tapauksessa ja työuran aikaiset etuudet ovat parhaimmillaankin perusturvan suuruisia. Yrittäjä siis maksaa eläkemaksujaan turhaan, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa, että alarajan nosto olisi jokaisen yrittäjän etu.

– Tällöin varmistettaisiin, että pakollisen järjestelmän piirissä olevalla yrittäjällä olisi käytännössä oikeus kaikkeen työuran aikaiseen ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan, Hellstén sanoo.

Katso tästä mitä muita muutoksia Suomen Yrittäjät esittää YEL-järjestelmään. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Alihankkijasta maailmalle – 44-vuotiaan konepajan perustajan tähtihetkiä oli ensimmäisen insinöörin palkkaaminen

Yrittäjät tiedotteet - 17. Kesäkuu 2018 - 7:30

Tevo Oy on raskaskonepaja-alan kansainvälinen monialaosaaja, jonka liiketoiminnot ovat laajentuneet teräs- ja paperiteollisuudesta offshore- ja laivanrakennusteollisuuteen. Konsernin toimipisteitä on Raahessa, Tampereella, Turengissa ja Valkeakoskella.

Yrittäjä Teuvo Joensuu perusti Raahen Levypajan vuonna 1974. Nykyinen Tevo on menestynyt keskikaartin yritys ja 210 työntekijän konserni.

Shanghaissa allekirjoitettiin sopimus erikoislujasta sukelluspallosta

Toimitusjohtaja Joensuu kävi viime vuonna Kiinassa, Shanghaissa, allekirjoittamassa sopimuksen erikoislujasta teräksestä valmistettavasta sukelluspallosta. Tevo oli mukana pääministeri Juha Sipilän vienninedistämismatkalla. Pallon osat toimitetaan keväällä 2019.

Yritys laajeni huomattavasti, kun Tevo osti Finnscrewn konkurssipesältä Turengin potkuri- ja valimotehtaan vuonna 2005. Vuonna 2015 Joensuu teki vieläkin isomman yrityskaupan.

– Metsolta ostettu Lokomo-valimo on suurin yrityskauppamme. Kyllähän se oli kymmenen miljoonan luokkaa.

Turengin potkurituotanto meni aiemmin etupäässä Rolls Roycelle.

– Tuotanto kasvoi nopeasti ja pitkään, ennen kuin se pari vuotta sitten melkein tyrehtyi, kun öljyn maailmanmarkkinahinta laski. Silloin potkurimme menivät öljynporauslaivoihin ja -lauttoihin, Joensuu kertoo.

Turengin pronssipotkureiden huonoa menekkiä on paikannut Tampereella valmistettavien teräspotkureiden kohtuullinen kysyntä. Yrityksen liikevaihto on heilunut rajusti talouden suhdanteissa ja on nyt kolmasosa parhaista vuosista. Pidennetyn viime tilikauden liikevaihto oli 35 miljoonaa. Viennin osuus on noin 40 prosenttia, mistä osa on epäsuoraa vientiä.

– Olemme toimittaneet toista tuhatta potkuria maailmanlaajuisesti. Tevo on kehittänyt yhteistyössä mm. VTT:n kanssa arktisen potkurin, Teuvo Joensuu kertoo.

Tevo osti tammikuussa paikallisen kunnossapitoyrityksen PK-tekniikan.

Varovaiset näkymät, monialayrityksellä on monta tukijalkaa

Teuvo Joensuun yrittäjän uralle on mahtunut useita merkkipaaluja. Hän kuitenkin nostaa yhdeksi harppaukseksi ensimmäisen insinöörin palkkaamisen, mikä näkyi sen aikaisessa liikevaihdossa heti.

– Omia tuotteita on oppinut arvostamaan, kun tietää, kuinka kovan työn takana on saada maailmalle kelpaava tuote. Varsinkin kun olemme lähteneet liikkeelle alihankkijasta.

Suomen taloudessa menee pitkän laskusuhdanteen jälkeen hyvin. Keskiraskaan teollisuuden edustaja kuitenkin toppuuttelee yleiskuvaa, jota nyt toistellaan mediassa.

– Ei voi ihan yhtyä julkisuuden tietoihin, kuinka lujaa menee. Meillä on ollut, ja on, lomautuksia.

Monialayrityksessä on sukupolvenvaihdos edessä, poika Jukka Joensuusta tulee toimitusjohtaja, mutta ajankohtaa ei olla vielä päätetty.

CERN:n palkitsema

Tevo Oy toimitti ruostumattomasta teräksestä komponentteja CERN:n (The European Organization for Nuclear Research) LHC-partikkelikiihdytinhankkeeseen. Yritys valmisti komponentteja LHC:n kiertokehän putkirakenteeseen. Kiertokehän pituus on 27 kilometriä.

Hiljaiset keskikaartin menestyjät

Etla tutki kolmisen vuotta sitten Suomen ns. Mittelstand-yrityksiä, eli 250–499 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tällaisia yrityksiä oli 51 itsenäistä teollisuusyritystä. Kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä on perheomisteisia, ja enemmistö melko vanhoja.

Etlan tutkijat laskivat Mittelstandin yhteenlasketun liikevaihdon olevan lähes kolme miljardia euroa ja niiden työllisyys on yli 17 000 henkilöä. Vertailun vuoksi Nokian tuottama arvonlisä BKT:hen oli 2,2 miljardia vuonna 2015.

Se tiedetään, että Suomen keskisuuret yritykset ovat isosti mukana suuryritysten arvoketjuissa, alihankkijoina ja välituotteissa.

Etlatieto Oy:n varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertoo heidän rajanneen marraskuussa 2015 julkaistussa tutkimuksessa pois tytäryritykset, sillä niillä on emoyhtiön resurssit tukenaan.

– Yksi johtopäätös oli, että keskisuuret yritykset ovat tietyllä tavalla osoittaneet pärjäävänsä markkinoilla. Ne eivät ole ihan aloittelevaa porukkaa. On todennäköistä, että joistakin niistä tulee joku päivä potentiaalisesti suuria.

Keskisuuri yritys on määritelmän mukaan riippumaton 50-249 henkilöä työllistävä ja vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa.

 

Kuvassa Teuvo Joensuu (oik.), Teknologiateollisuus ry:n Juhani Orkas ja professori emeritus Tuomo Tiainen vierailulla teräsvalimolla. Taustalla CPP-potkurin lapoja

Teksti: Riikka Koskenranta ja Kuva: Jani Vaalima/Tevo LOKOMO

Kategoriat: Yrittäjät

Alihankkijasta maailmalle – 44-vuotiaan konepajan perustajan tähtihetkiä oli ensimmäisen insinöörin palkkaaminen

Yrittäjät uutisarkisto - 17. Kesäkuu 2018 - 7:30

Tevo Oy on raskaskonepaja-alan kansainvälinen monialaosaaja, jonka liiketoiminnot ovat laajentuneet teräs- ja paperiteollisuudesta offshore- ja laivanrakennusteollisuuteen. Konsernin toimipisteitä on Raahessa, Tampereella, Turengissa ja Valkeakoskella.

Yrittäjä Teuvo Joensuu perusti Raahen Levypajan vuonna 1974. Nykyinen Tevo on menestynyt keskikaartin yritys ja 210 työntekijän konserni.

Shanghaissa allekirjoitettiin sopimus erikoislujasta sukelluspallosta

Toimitusjohtaja Joensuu kävi viime vuonna Kiinassa, Shanghaissa, allekirjoittamassa sopimuksen erikoislujasta teräksestä valmistettavasta sukelluspallosta. Tevo oli mukana pääministeri Juha Sipilän vienninedistämismatkalla. Pallon osat toimitetaan keväällä 2019.

Yritys laajeni huomattavasti, kun Tevo osti Finnscrewn konkurssipesältä Turengin potkuri- ja valimotehtaan vuonna 2005. Vuonna 2015 Joensuu teki vieläkin isomman yrityskaupan.

– Metsolta ostettu Lokomo-valimo on suurin yrityskauppamme. Kyllähän se oli kymmenen miljoonan luokkaa.

Turengin potkurituotanto meni aiemmin etupäässä Rolls Roycelle.

– Tuotanto kasvoi nopeasti ja pitkään, ennen kuin se pari vuotta sitten melkein tyrehtyi, kun öljyn maailmanmarkkinahinta laski. Silloin potkurimme menivät öljynporauslaivoihin ja -lauttoihin, Joensuu kertoo.

Turengin pronssipotkureiden huonoa menekkiä on paikannut Tampereella valmistettavien teräspotkureiden kohtuullinen kysyntä. Yrityksen liikevaihto on heilunut rajusti talouden suhdanteissa ja on nyt kolmasosa parhaista vuosista. Pidennetyn viime tilikauden liikevaihto oli 35 miljoonaa. Viennin osuus on noin 40 prosenttia, mistä osa on epäsuoraa vientiä.

– Olemme toimittaneet toista tuhatta potkuria maailmanlaajuisesti. Tevo on kehittänyt yhteistyössä mm. VTT:n kanssa arktisen potkurin, Teuvo Joensuu kertoo.

Tevo osti tammikuussa paikallisen kunnossapitoyrityksen PK-tekniikan.

Varovaiset näkymät, monialayrityksellä on monta tukijalkaa

Teuvo Joensuun yrittäjän uralle on mahtunut useita merkkipaaluja. Hän kuitenkin nostaa yhdeksi harppaukseksi ensimmäisen insinöörin palkkaamisen, mikä näkyi sen aikaisessa liikevaihdossa heti.

– Omia tuotteita on oppinut arvostamaan, kun tietää, kuinka kovan työn takana on saada maailmalle kelpaava tuote. Varsinkin kun olemme lähteneet liikkeelle alihankkijasta.

Suomen taloudessa menee pitkän laskusuhdanteen jälkeen hyvin. Keskiraskaan teollisuuden edustaja kuitenkin toppuuttelee yleiskuvaa, jota nyt toistellaan mediassa.

– Ei voi ihan yhtyä julkisuuden tietoihin, kuinka lujaa menee. Meillä on ollut, ja on, lomautuksia.

Monialayrityksessä on sukupolvenvaihdos edessä, poika Jukka Joensuusta tulee toimitusjohtaja, mutta ajankohtaa ei olla vielä päätetty.

CERN:n palkitsema

Tevo Oy toimitti ruostumattomasta teräksestä komponentteja CERN:n (The European Organization for Nuclear Research) LHC-partikkelikiihdytinhankkeeseen. Yritys valmisti komponentteja LHC:n kiertokehän putkirakenteeseen. Kiertokehän pituus on 27 kilometriä.

Hiljaiset keskikaartin menestyjät

Etla tutki kolmisen vuotta sitten Suomen ns. Mittelstand-yrityksiä, eli 250–499 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tällaisia yrityksiä oli 51 itsenäistä teollisuusyritystä. Kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä on perheomisteisia, ja enemmistö melko vanhoja.

Etlan tutkijat laskivat Mittelstandin yhteenlasketun liikevaihdon olevan lähes kolme miljardia euroa ja niiden työllisyys on yli 17 000 henkilöä. Vertailun vuoksi Nokian tuottama arvonlisä BKT:hen oli 2,2 miljardia vuonna 2015.

Se tiedetään, että Suomen keskisuuret yritykset ovat isosti mukana suuryritysten arvoketjuissa, alihankkijoina ja välituotteissa.

Etlatieto Oy:n varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertoo heidän rajanneen marraskuussa 2015 julkaistussa tutkimuksessa pois tytäryritykset, sillä niillä on emoyhtiön resurssit tukenaan.

– Yksi johtopäätös oli, että keskisuuret yritykset ovat tietyllä tavalla osoittaneet pärjäävänsä markkinoilla. Ne eivät ole ihan aloittelevaa porukkaa. On todennäköistä, että joistakin niistä tulee joku päivä potentiaalisesti suuria.

Keskisuuri yritys on määritelmän mukaan riippumaton 50-249 henkilöä työllistävä ja vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa.

 

Kuvassa Teuvo Joensuu (oik.), Teknologiateollisuus ry:n Juhani Orkas ja professori emeritus Tuomo Tiainen vierailulla teräsvalimolla. Taustalla CPP-potkurin lapoja

Teksti: Riikka Koskenranta ja Kuva: Jani Vaalima/Tevo LOKOMO

Kategoriat: Yrittäjät

Alihankkijasta maailmalle – 44-vuotiaan konepajan perustajan tähtihetkiä oli ensimmäisen insinöörin palkkaaminen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 17. Kesäkuu 2018 - 7:30

Tevo Oy on raskaskonepaja-alan kansainvälinen monialaosaaja, jonka liiketoiminnot ovat laajentuneet teräs- ja paperiteollisuudesta offshore- ja laivanrakennusteollisuuteen. Konsernin toimipisteitä on Raahessa, Tampereella, Turengissa ja Valkeakoskella.

Yrittäjä Teuvo Joensuu perusti Raahen Levypajan vuonna 1974. Nykyinen Tevo on menestynyt keskikaartin yritys ja 210 työntekijän konserni.

Shanghaissa allekirjoitettiin sopimus erikoislujasta sukelluspallosta

Toimitusjohtaja Joensuu kävi viime vuonna Kiinassa, Shanghaissa, allekirjoittamassa sopimuksen erikoislujasta teräksestä valmistettavasta sukelluspallosta. Tevo oli mukana pääministeri Juha Sipilän vienninedistämismatkalla. Pallon osat toimitetaan keväällä 2019.

Yritys laajeni huomattavasti, kun Tevo osti Finnscrewn konkurssipesältä Turengin potkuri- ja valimotehtaan vuonna 2005. Vuonna 2015 Joensuu teki vieläkin isomman yrityskaupan.

– Metsolta ostettu Lokomo-valimo on suurin yrityskauppamme. Kyllähän se oli kymmenen miljoonan luokkaa.

Turengin potkurituotanto meni aiemmin etupäässä Rolls Roycelle.

– Tuotanto kasvoi nopeasti ja pitkään, ennen kuin se pari vuotta sitten melkein tyrehtyi, kun öljyn maailmanmarkkinahinta laski. Silloin potkurimme menivät öljynporauslaivoihin ja -lauttoihin, Joensuu kertoo.

Turengin pronssipotkureiden huonoa menekkiä on paikannut Tampereella valmistettavien teräspotkureiden kohtuullinen kysyntä. Yrityksen liikevaihto on heilunut rajusti talouden suhdanteissa ja on nyt kolmasosa parhaista vuosista. Pidennetyn viime tilikauden liikevaihto oli 35 miljoonaa. Viennin osuus on noin 40 prosenttia, mistä osa on epäsuoraa vientiä.

– Olemme toimittaneet toista tuhatta potkuria maailmanlaajuisesti. Tevo on kehittänyt yhteistyössä mm. VTT:n kanssa arktisen potkurin, Teuvo Joensuu kertoo.

Tevo osti tammikuussa paikallisen kunnossapitoyrityksen PK-tekniikan.

Varovaiset näkymät, monialayrityksellä on monta tukijalkaa

Teuvo Joensuun yrittäjän uralle on mahtunut useita merkkipaaluja. Hän kuitenkin nostaa yhdeksi harppaukseksi ensimmäisen insinöörin palkkaamisen, mikä näkyi sen aikaisessa liikevaihdossa heti.

– Omia tuotteita on oppinut arvostamaan, kun tietää, kuinka kovan työn takana on saada maailmalle kelpaava tuote. Varsinkin kun olemme lähteneet liikkeelle alihankkijasta.

Suomen taloudessa menee pitkän laskusuhdanteen jälkeen hyvin. Keskiraskaan teollisuuden edustaja kuitenkin toppuuttelee yleiskuvaa, jota nyt toistellaan mediassa.

– Ei voi ihan yhtyä julkisuuden tietoihin, kuinka lujaa menee. Meillä on ollut, ja on, lomautuksia.

Monialayrityksessä on sukupolvenvaihdos edessä, poika Jukka Joensuusta tulee toimitusjohtaja, mutta ajankohtaa ei olla vielä päätetty.

CERN:n palkitsema

Tevo Oy toimitti ruostumattomasta teräksestä komponentteja CERN:n (The European Organization for Nuclear Research) LHC-partikkelikiihdytinhankkeeseen. Yritys valmisti komponentteja LHC:n kiertokehän putkirakenteeseen. Kiertokehän pituus on 27 kilometriä.

Hiljaiset keskikaartin menestyjät

Etla tutki kolmisen vuotta sitten Suomen ns. Mittelstand-yrityksiä, eli 250–499 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tällaisia yrityksiä oli 51 itsenäistä teollisuusyritystä. Kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä on perheomisteisia, ja enemmistö melko vanhoja.

Etlan tutkijat laskivat Mittelstandin yhteenlasketun liikevaihdon olevan lähes kolme miljardia euroa ja niiden työllisyys on yli 17 000 henkilöä. Vertailun vuoksi Nokian tuottama arvonlisä BKT:hen oli 2,2 miljardia vuonna 2015.

Se tiedetään, että Suomen keskisuuret yritykset ovat isosti mukana suuryritysten arvoketjuissa, alihankkijoina ja välituotteissa.

Etlatieto Oy:n varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertoo heidän rajanneen marraskuussa 2015 julkaistussa tutkimuksessa pois tytäryritykset, sillä niillä on emoyhtiön resurssit tukenaan.

– Yksi johtopäätös oli, että keskisuuret yritykset ovat tietyllä tavalla osoittaneet pärjäävänsä markkinoilla. Ne eivät ole ihan aloittelevaa porukkaa. On todennäköistä, että joistakin niistä tulee joku päivä potentiaalisesti suuria.

Keskisuuri yritys on määritelmän mukaan riippumaton 50-249 henkilöä työllistävä ja vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa.

 

Kuvassa Teuvo Joensuu (oik.), Teknologiateollisuus ry:n Juhani Orkas ja professori emeritus Tuomo Tiainen vierailulla teräsvalimolla. Taustalla CPP-potkurin lapoja

Teksti: Riikka Koskenranta ja Kuva: Jani Vaalima/Tevo LOKOMO

Kategoriat: Yrittäjät

Kurkistus kiireisen startup-yrittäjän arkeen: Johanna Tidström luottaa sähköiseen kalenteriin ja ääniviesteihin

Yrittäjät tiedotteet - 16. Kesäkuu 2018 - 10:03

Johanna Tidströmin aamu alkaa yleensä aikaisin, jo ennen perheen kolmea poikaa. Lähellä sijaitseva koulu helpottaa aikataulujen suunnittelua.

Tidström on kiireinen startup-yrittäjä, jonka Somessa.com -palvelu pyrkii helpottamaan sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointia yhdistämällä yritykset ja sometähdet.

Vierailimme Tidströmin kotona Vaasassa ja seurasimme kiireisen yrittäjän arkea. Katso lisää videolta!

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kurkistus kiireisen startup-yrittäjän arkeen: Johanna Tidström luottaa sähköiseen kalenteriin ja ääniviesteihin

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Kesäkuu 2018 - 10:03

Johanna Tidströmin aamu alkaa yleensä aikaisin, jo ennen perheen kolmea poikaa. Lähellä sijaitseva koulu helpottaa aikataulujen suunnittelua.

Tidström on kiireinen startup-yrittäjä, jonka Somessa.com -palvelu pyrkii helpottamaan sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointia yhdistämällä yritykset ja sometähdet.

Vierailimme Tidströmin kotona Vaasassa ja seurasimme kiireisen yrittäjän arkea. Katso lisää videolta!

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kurkistus kiireisen startup-yrittäjän arkeen: Johanna Tidström luottaa sähköiseen kalenteriin ja ääniviesteihin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Kesäkuu 2018 - 10:03

Johanna Tidströmin aamu alkaa yleensä aikaisin, jo ennen perheen kolmea poikaa. Lähellä sijaitseva koulu helpottaa aikataulujen suunnittelua.

Tidström on kiireinen startup-yrittäjä, jonka Somessa.com -palvelu pyrkii helpottamaan sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointia yhdistämällä yritykset ja sometähdet.

Vierailimme Tidströmin kotona Vaasassa ja seurasimme kiireisen yrittäjän arkea. Katso lisää videolta!

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Työkorttien markkinat pitää avata kilpailulle – Liikennevirasto näyttää jo tietä

Yrittäjät tiedotteet - 15. Kesäkuu 2018 - 16:47

LVI-yrittäjä Kari Kivisaari vaatii järkeä pätevyyskorttien viidakkoon. Hänellä itsellään on tulityökortti, työturvallisuuskortti, puhdasvesipassi, tieturvakortti, sähköturvallisuuskortti, hätäensiapukortti, työmailla vaadittava henkilökortti, allasvesipassi sekä kuorma-autokortti.

Monien ja usein myös monopolisoitujen korttien ja koulutusten vuoksi yrittäjille tulee huomattavia kuluja. Ne pitää uusia muutaman vuoden välein istumalla kursseilla. Kivisaaren mielestä digiaikaan sopiva versio olisi se, että kerran hankitut kortit päivitetäänja tentitään netissä.

– Pakollisista pätevyyskorteista tulee viiden henkilön yritykselle 12500 euron kulut viiden vuoden aikana, kun laskee mukaan myös niihin liittyvät kulut kuten päivärahat, LVI-yrittäjä Kari Kivisaari kertoi taannoin Yrittäjäsanomien haastattelussa.

Kivisaari harmittelee sitä, että kesätyöntekijänkin työkuntoon varustaminen tulee maksamaan yli tuhat euroa, kun työvaatteiden lisäksi pitää maksaa työturvallisuus- ja tulityökortit (kurssit 150€/kpl) ja päivien palkat sekä matka- ja päivärahakulut.

Kilpailu avautuu

Digitalisaatio tuo kilpaillut markkinat myös pätevyyskorttien ja työturvallisuuskoulutuksen kentälle - ja laskee myös yrittäjien maksamia kuluja. Liikennevirasto poisti vanhan markkinajohtajaa Työturvallisuuskeskusta suosivan käytäntönsä työturvallisuuskortista kesäkuun alussa.

Taustalla on koulutusammattilainen Matti Jääskeläisen maaliskuussa tekemä vaatimus kilpailun vapauttamisesta.  Jääskeläinen perusteli asiaa muun muassa sillä, että voimassa ollut käytäntö oli hankintalain vastainen.

Liikennevirasto muutti kesäkuun alussa käytäntöään siten, että nyt muukin kuin Työturvallisuuskeskuksen antama vastaava koulutus käy.

Vapaus tehdä valintoja

– Turvallisuus on tärkeä asia. On hyvä, että työnantajalla sekä työn tilaajalla on vapaus tehdä valintoja, keneltä hankkivat palveluita turvallisuuden ylläpitämiseksi, sanoo Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hän huomauttaa, että julkisissa hankinnoissa on joskus ehtona, että tarjoaja on varmistunut työturvallisuus- tai ensiapu -asioista - vähintään oman henkilöstönsä tai myös alihankkijoidensa osalta. Kummallakin sektorilla koulutusmarkkina on Grekinin mukaan hyvin keskittynyt:

Työturvallisuuskoulutusmarkkinaa dominoi Työturvallisuuskeskus ry:n  koulutus, ja tuote nimeltä "Työturvallisuuskortti". Ensiapukoulutusmarkkinaa taas hallitsee SPR ja tuotteet kuten "EA1, EA2".

– Kumpaankin koulutukseen on kuitenkin olemassa, ja viime aikoina digitalisaation myötä ja muutenkin syntynyt myös kilpailua ja vaihtoehtoja. Tästä syystä hankinnoissa pitää ryhtyä pääsemään eroon ehdoista, jotka suosivat noiden markkinajohtajien koulutuksia, Satu Grekin sanoo.

Työturvallisuusvaatimukset sinänsä ovat laissa, mutta mitään yksinoikeutta pätevyyden myöntämiseen ei millään taholla ole, Grekin muistuttaa.

– Suomen Yrittäjien mielestä yrittäjällä pitää olla valinnanvapaus, miten turvallisuutensa järjestää, kunhan on järjestetty, Grekin sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Työkorttien markkinat pitää avata kilpailulle – Liikennevirasto näyttää jo tietä

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Kesäkuu 2018 - 16:47

LVI-yrittäjä Kari Kivisaari vaatii järkeä pätevyyskorttien viidakkoon. Hänellä itsellään on tulityökortti, työturvallisuuskortti, puhdasvesipassi, tieturvakortti, sähköturvallisuuskortti, hätäensiapukortti, työmailla vaadittava henkilökortti, allasvesipassi sekä kuorma-autokortti.

Monien ja usein myös monopolisoitujen korttien ja koulutusten vuoksi yrittäjille tulee huomattavia kuluja. Ne pitää uusia muutaman vuoden välein istumalla kursseilla. Kivisaaren mielestä digiaikaan sopiva versio olisi se, että kerran hankitut kortit päivitetäänja tentitään netissä.

– Pakollisista pätevyyskorteista tulee viiden henkilön yritykselle 12500 euron kulut viiden vuoden aikana, kun laskee mukaan myös niihin liittyvät kulut kuten päivärahat, LVI-yrittäjä Kari Kivisaari kertoi taannoin Yrittäjäsanomien haastattelussa.

Kivisaari harmittelee sitä, että kesätyöntekijänkin työkuntoon varustaminen tulee maksamaan yli tuhat euroa, kun työvaatteiden lisäksi pitää maksaa työturvallisuus- ja tulityökortit (kurssit 150€/kpl) ja päivien palkat sekä matka- ja päivärahakulut.

Kilpailu avautuu

Digitalisaatio tuo kilpaillut markkinat myös pätevyyskorttien ja työturvallisuuskoulutuksen kentälle - ja laskee myös yrittäjien maksamia kuluja. Liikennevirasto poisti vanhan markkinajohtajaa Työturvallisuuskeskusta suosivan käytäntönsä työturvallisuuskortista kesäkuun alussa.

Taustalla on koulutusammattilainen Matti Jääskeläisen maaliskuussa tekemä vaatimus kilpailun vapauttamisesta.  Jääskeläinen perusteli asiaa muun muassa sillä, että voimassa ollut käytäntö oli hankintalain vastainen.

Liikennevirasto muutti kesäkuun alussa käytäntöään siten, että nyt muukin kuin Työturvallisuuskeskuksen antama vastaava koulutus käy.

Vapaus tehdä valintoja

– Turvallisuus on tärkeä asia. On hyvä, että työnantajalla sekä työn tilaajalla on vapaus tehdä valintoja, keneltä hankkivat palveluita turvallisuuden ylläpitämiseksi, sanoo Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hän huomauttaa, että julkisissa hankinnoissa on joskus ehtona, että tarjoaja on varmistunut työturvallisuus- tai ensiapu -asioista - vähintään oman henkilöstönsä tai myös alihankkijoidensa osalta. Kummallakin sektorilla koulutusmarkkina on Grekinin mukaan hyvin keskittynyt:

Työturvallisuuskoulutusmarkkinaa dominoi Työturvallisuuskeskus ry:n  koulutus, ja tuote nimeltä "Työturvallisuuskortti". Ensiapukoulutusmarkkinaa taas hallitsee SPR ja tuotteet kuten "EA1, EA2".

– Kumpaankin koulutukseen on kuitenkin olemassa, ja viime aikoina digitalisaation myötä ja muutenkin syntynyt myös kilpailua ja vaihtoehtoja. Tästä syystä hankinnoissa pitää ryhtyä pääsemään eroon ehdoista, jotka suosivat noiden markkinajohtajien koulutuksia, Satu Grekin sanoo.

Työturvallisuusvaatimukset sinänsä ovat laissa, mutta mitään yksinoikeutta pätevyyden myöntämiseen ei millään taholla ole, Grekin muistuttaa.

– Suomen Yrittäjien mielestä yrittäjällä pitää olla valinnanvapaus, miten turvallisuutensa järjestää, kunhan on järjestetty, Grekin sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä