Yrittäjät

Näkökulma: Älykoti ei ole totta vieläkään, mistä kiikastaa?

Yrittäjät tiedotteet - 24. Huhtikuu 2017 - 9:02

Älykodista puhuttiin jo 2000-luvun alussa. Tuolloin laitteet olivat toki toista maata kuin nykyään. Ne olivat paitsi kalliita, myös hankalasti asennettavissa. Älykoteja oli niillä harvoilla, jotka kykenivät investoimaan älykkäisiin kiinteisiin järjestelmiin jo talon rakennusvaiheessa.

Nykyisin älyä on lähes jokaisen taskussa yllin kyllin älypuhelimen kautta, mutta älykoti on edelleen pahasti vaiheessa.

Ongelmana ovat osittain puutteelliset standardit, jotka eivät ole mahdollistaneet sellaisia älykotiratkaisuja niin nopeasti kuin valmistajat olisivat halunneet. Ongelman ennakoidaan poistuvan muutaman vuoden kuluessa.

Toinen ongelma on puheohjauksessa. Monet jo nykyisistä laitteista (esimerkiksi älytelevisiot) tukevat puheohjausta, mutta puheentunnistus ei ole vielä riittävän kehittynyttä ainakaan pienillä kielialueilla.

Älykkäät kodinkoneet ovat vasta osittain älykkäitä. Voimme käynnistää pesuohjelman tai uunin mobiilisovelluksella ja tarkkailla pyykinpesun edistymistä. Monelle toiminnot ovat turhia eikä niille koeta tarvetta.

Yksinkertaisimmillaan älyteknologia on langattomuutta ja sitä kuluttajat arvostavat. Euroopanlaajuiset tilastot kertovat, että esimerkiksi langattomien rikkaimurien myynti kasvoi viime vuonna peräti 40 prosenttia. Robottipölynimurien myynnin kasvu oli hillitympää mutta niitäkin myytiin 20 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Älykkäämpien, sovelluksella ohjattavien kodinkoneiden myynti on vielä suhteellisen pientä, mutta kasvussa. Ongelmana on kuluttajien tietämys uudesta teknologiasta. Jälleenmyyjien tulisi panostaa näyttelytiloihin, joissa kuluttajat pääsevät kokeilemaan sovelluksia ja laitteiden etäohjausta. Ilman konkreettista omaa kokemusta hyödyt jäävät myyntipuheiden asteelle.

Pauli Reinikainen 

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Näkökulma: Älykoti ei ole totta vieläkään, mistä kiikastaa?

Yrittäjät uutisarkisto - 24. Huhtikuu 2017 - 9:02

Älykodista puhuttiin jo 2000-luvun alussa. Tuolloin laitteet olivat toki toista maata kuin nykyään. Ne olivat paitsi kalliita, myös hankalasti asennettavissa. Älykoteja oli niillä harvoilla, jotka kykenivät investoimaan älykkäisiin kiinteisiin järjestelmiin jo talon rakennusvaiheessa.

Nykyisin älyä on lähes jokaisen taskussa yllin kyllin älypuhelimen kautta, mutta älykoti on edelleen pahasti vaiheessa.

Ongelmana ovat osittain puutteelliset standardit, jotka eivät ole mahdollistaneet sellaisia älykotiratkaisuja niin nopeasti kuin valmistajat olisivat halunneet. Ongelman ennakoidaan poistuvan muutaman vuoden kuluessa.

Toinen ongelma on puheohjauksessa. Monet jo nykyisistä laitteista (esimerkiksi älytelevisiot) tukevat puheohjausta, mutta puheentunnistus ei ole vielä riittävän kehittynyttä ainakaan pienillä kielialueilla.

Älykkäät kodinkoneet ovat vasta osittain älykkäitä. Voimme käynnistää pesuohjelman tai uunin mobiilisovelluksella ja tarkkailla pyykinpesun edistymistä. Monelle toiminnot ovat turhia eikä niille koeta tarvetta.

Yksinkertaisimmillaan älyteknologia on langattomuutta ja sitä kuluttajat arvostavat. Euroopanlaajuiset tilastot kertovat, että esimerkiksi langattomien rikkaimurien myynti kasvoi viime vuonna peräti 40 prosenttia. Robottipölynimurien myynnin kasvu oli hillitympää mutta niitäkin myytiin 20 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Älykkäämpien, sovelluksella ohjattavien kodinkoneiden myynti on vielä suhteellisen pientä, mutta kasvussa. Ongelmana on kuluttajien tietämys uudesta teknologiasta. Jälleenmyyjien tulisi panostaa näyttelytiloihin, joissa kuluttajat pääsevät kokeilemaan sovelluksia ja laitteiden etäohjausta. Ilman konkreettista omaa kokemusta hyödyt jäävät myyntipuheiden asteelle.

Pauli Reinikainen 

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Näkökulma: Älykoti ei ole totta vieläkään, mistä kiikastaa?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 24. Huhtikuu 2017 - 9:02

Älykodista puhuttiin jo 2000-luvun alussa. Tuolloin laitteet olivat toki toista maata kuin nykyään. Ne olivat paitsi kalliita, myös hankalasti asennettavissa. Älykoteja oli niillä harvoilla, jotka kykenivät investoimaan älykkäisiin kiinteisiin järjestelmiin jo talon rakennusvaiheessa.

Nykyisin älyä on lähes jokaisen taskussa yllin kyllin älypuhelimen kautta, mutta älykoti on edelleen pahasti vaiheessa.

Ongelmana ovat osittain puutteelliset standardit, jotka eivät ole mahdollistaneet sellaisia älykotiratkaisuja niin nopeasti kuin valmistajat olisivat halunneet. Ongelman ennakoidaan poistuvan muutaman vuoden kuluessa.

Toinen ongelma on puheohjauksessa. Monet jo nykyisistä laitteista (esimerkiksi älytelevisiot) tukevat puheohjausta, mutta puheentunnistus ei ole vielä riittävän kehittynyttä ainakaan pienillä kielialueilla.

Älykkäät kodinkoneet ovat vasta osittain älykkäitä. Voimme käynnistää pesuohjelman tai uunin mobiilisovelluksella ja tarkkailla pyykinpesun edistymistä. Monelle toiminnot ovat turhia eikä niille koeta tarvetta.

Yksinkertaisimmillaan älyteknologia on langattomuutta ja sitä kuluttajat arvostavat. Euroopanlaajuiset tilastot kertovat, että esimerkiksi langattomien rikkaimurien myynti kasvoi viime vuonna peräti 40 prosenttia. Robottipölynimurien myynnin kasvu oli hillitympää mutta niitäkin myytiin 20 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Älykkäämpien, sovelluksella ohjattavien kodinkoneiden myynti on vielä suhteellisen pientä, mutta kasvussa. Ongelmana on kuluttajien tietämys uudesta teknologiasta. Jälleenmyyjien tulisi panostaa näyttelytiloihin, joissa kuluttajat pääsevät kokeilemaan sovelluksia ja laitteiden etäohjausta. Ilman konkreettista omaa kokemusta hyödyt jäävät myyntipuheiden asteelle.

Pauli Reinikainen 

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Raivoamisesta syntyi bisnes – Näin tuhoutuu kopiokone lekalla

Yrittäjät tiedotteet - 22. Huhtikuu 2017 - 8:24

Viisikiloinen leka iskee kovalla paukkeella kopiokoneeseen niin, että säpäleet lentävät ympäri huonetta.

Lyöjää pyydetään keskeyttämään, mutta leka heilahtaa yhä uudelleen.

– Sitä on vaikea lopettaa, kun vauhtiin pääsee, selittää lekan varressa riehunut Otto Schmidt kasvot virneessä, kun pyyntö lopulta menee perille.

Raivokuutioon aggressioita purkamaan

Schmidt on osuustoimintayrittäjä ja toimitusjohtaja, jonka liiketoimintaan kuuluu tämä lekalla ja muilla lyömäaseilla varustettu koppi eli Rage Cube, suomeksi raivokuutio.

Raivokuutio on tarkoitettu paikaksi, jossa voi vapaasti ja turvallisesti purkaa aggressioitaan paiskaamalla lautasia seinään, vasaroimalla näppäimistön palasiksi tai murjomalla stereot moukarilla muusiksi.

Tämä on perusidea, mutta käytännössä suurin osa asiakkaista on tullut raivokuutioon pitämään hauskaa.

– Yksi asiakas kävi ja kertoi, että hänen terapeuttinsa oli suositellut tätä. Näin hän kertoi, Schmidt virnistää.

– Olemme vahvasti sanoneet, ettemme ole mikään terapiapalvelu. Emme leiki sen alan ammattilaisia, mutta varmaan tuossa tapauksessa oli terapeutti kokenut, että tämä on jees juttu asiakkaalle.

"Särkeminen innostaa!"

Kuinka tällaisen bisneksen voi tulla keksineeksi?

Schmidt sanoo pitävänsä tavaroiden särkemisestä, vaikka luonnehtiikin itseään leppoisaksi kaveriksi.

– Me ollaan kaikki Jyväskylän tiimiakatemian opiskelijoita. Mietittiin meidän tiimissä, että mikä ihmisiä innostaa. Sehän se innostaa, että saa särkeä lekalla tavaroita, Schmidt naurahtaa.

Tuhottava tavara perustuu lahjoituksiin sekä sopimuksiin yritysten ja kierrätyskeskuksen kanssa. Normaalisti suoraan jatkokierrätykseen menevä tavara, kuten toimistoelektroniikka, tekee pikku lenkin Rage Cubella ja siirtyy tavanomaiseen loppusijoitukseen hieman hienojakoisempana.

Schmidt vetää henkeä kopiokoneen kappaleiden keskellä.

– Lopussa tulee pieni hihittävä nauru, että mitä tuli tehtyä! Kyllä se mahtava fiilis on sen jälkeen, se on aika uskomaton tunne, joka tulee, Schmidt hymyilee

 

Juttu on julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 2/2017

 

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi'); // -->

 

Video: Tommi Anttonen

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Raivoamisesta syntyi bisnes – Näin tuhoutuu kopiokone lekalla

Yrittäjät uutisarkisto - 22. Huhtikuu 2017 - 8:24

Viisikiloinen leka iskee kovalla paukkeella kopiokoneeseen niin, että säpäleet lentävät ympäri huonetta.

Lyöjää pyydetään keskeyttämään, mutta leka heilahtaa yhä uudelleen.

– Sitä on vaikea lopettaa, kun vauhtiin pääsee, selittää lekan varressa riehunut Otto Schmidt kasvot virneessä, kun pyyntö lopulta menee perille.

Raivokuutioon aggressioita purkamaan

Schmidt on osuustoimintayrittäjä ja toimitusjohtaja, jonka liiketoimintaan kuuluu tämä lekalla ja muilla lyömäaseilla varustettu koppi eli Rage Cube, suomeksi raivokuutio.

Raivokuutio on tarkoitettu paikaksi, jossa voi vapaasti ja turvallisesti purkaa aggressioitaan paiskaamalla lautasia seinään, vasaroimalla näppäimistön palasiksi tai murjomalla stereot moukarilla muusiksi.

Tämä on perusidea, mutta käytännössä suurin osa asiakkaista on tullut raivokuutioon pitämään hauskaa.

– Yksi asiakas kävi ja kertoi, että hänen terapeuttinsa oli suositellut tätä. Näin hän kertoi, Schmidt virnistää.

– Olemme vahvasti sanoneet, ettemme ole mikään terapiapalvelu. Emme leiki sen alan ammattilaisia, mutta varmaan tuossa tapauksessa oli terapeutti kokenut, että tämä on jees juttu asiakkaalle.

"Särkeminen innostaa!"

Kuinka tällaisen bisneksen voi tulla keksineeksi?

Schmidt sanoo pitävänsä tavaroiden särkemisestä, vaikka luonnehtiikin itseään leppoisaksi kaveriksi.

– Me ollaan kaikki Jyväskylän tiimiakatemian opiskelijoita. Mietittiin meidän tiimissä, että mikä ihmisiä innostaa. Sehän se innostaa, että saa särkeä lekalla tavaroita, Schmidt naurahtaa.

Tuhottava tavara perustuu lahjoituksiin sekä sopimuksiin yritysten ja kierrätyskeskuksen kanssa. Normaalisti suoraan jatkokierrätykseen menevä tavara, kuten toimistoelektroniikka, tekee pikku lenkin Rage Cubella ja siirtyy tavanomaiseen loppusijoitukseen hieman hienojakoisempana.

Schmidt vetää henkeä kopiokoneen kappaleiden keskellä.

– Lopussa tulee pieni hihittävä nauru, että mitä tuli tehtyä! Kyllä se mahtava fiilis on sen jälkeen, se on aika uskomaton tunne, joka tulee, Schmidt hymyilee

 

Juttu on julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 2/2017

 

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi'); // -->

 

Video: Tommi Anttonen

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Raivoamisesta syntyi bisnes – Näin tuhoutuu kopiokone lekalla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 22. Huhtikuu 2017 - 8:24

Viisikiloinen leka iskee kovalla paukkeella kopiokoneeseen niin, että säpäleet lentävät ympäri huonetta.

Lyöjää pyydetään keskeyttämään, mutta leka heilahtaa yhä uudelleen.

– Sitä on vaikea lopettaa, kun vauhtiin pääsee, selittää lekan varressa riehunut Otto Schmidt kasvot virneessä, kun pyyntö lopulta menee perille.

Raivokuutioon aggressioita purkamaan

Schmidt on osuustoimintayrittäjä ja toimitusjohtaja, jonka liiketoimintaan kuuluu tämä lekalla ja muilla lyömäaseilla varustettu koppi eli Rage Cube, suomeksi raivokuutio.

Raivokuutio on tarkoitettu paikaksi, jossa voi vapaasti ja turvallisesti purkaa aggressioitaan paiskaamalla lautasia seinään, vasaroimalla näppäimistön palasiksi tai murjomalla stereot moukarilla muusiksi.

Tämä on perusidea, mutta käytännössä suurin osa asiakkaista on tullut raivokuutioon pitämään hauskaa.

– Yksi asiakas kävi ja kertoi, että hänen terapeuttinsa oli suositellut tätä. Näin hän kertoi, Schmidt virnistää.

– Olemme vahvasti sanoneet, ettemme ole mikään terapiapalvelu. Emme leiki sen alan ammattilaisia, mutta varmaan tuossa tapauksessa oli terapeutti kokenut, että tämä on jees juttu asiakkaalle.

"Särkeminen innostaa!"

Kuinka tällaisen bisneksen voi tulla keksineeksi?

Schmidt sanoo pitävänsä tavaroiden särkemisestä, vaikka luonnehtiikin itseään leppoisaksi kaveriksi.

– Me ollaan kaikki Jyväskylän tiimiakatemian opiskelijoita. Mietittiin meidän tiimissä, että mikä ihmisiä innostaa. Sehän se innostaa, että saa särkeä lekalla tavaroita, Schmidt naurahtaa.

Tuhottava tavara perustuu lahjoituksiin sekä sopimuksiin yritysten ja kierrätyskeskuksen kanssa. Normaalisti suoraan jatkokierrätykseen menevä tavara, kuten toimistoelektroniikka, tekee pikku lenkin Rage Cubella ja siirtyy tavanomaiseen loppusijoitukseen hieman hienojakoisempana.

Schmidt vetää henkeä kopiokoneen kappaleiden keskellä.

– Lopussa tulee pieni hihittävä nauru, että mitä tuli tehtyä! Kyllä se mahtava fiilis on sen jälkeen, se on aika uskomaton tunne, joka tulee, Schmidt hymyilee

 

Juttu on julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 2/2017

 

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi'); // -->

 

Video: Tommi Anttonen

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen: Yritystukia voi karsia

Yrittäjät tiedotteet - 21. Huhtikuu 2017 - 20:55

– Aika merkittävästikin. Olemme esittäneet hallitukselle listan yritystuista, joihin ei ole mielestämme tarvetta. Suurin säästöpotentiaali on energiatuissa ja merenkulun matkustajaliikenteen tuissa, Pentikäinen sanoi Yrittäjäsanomille. 

Ministeri Lindström perusteli ehdotustaan yritystukien leikkaamiseksi sillä, että kaikkien pitää osallistua säästöihin kykynsä mukaan. Pentikäinen kertoi ymmärtävänsä ministeriä. 

– Emme ole pyytämässä pk-yrityksille tukia, vaan vapautta sopia ja työllistää, jotta Suomen suurin ongelma – liian alhainen työllisyys – saadaan kuntoon, Pentikäinen sanoi. 

– Pitää uskaltaa uudistaa Suomen työmarkkinoita. Valitettavasti nykyinen hallitus ei näytä siihen pystyvän, mikä on yrittäjille iso pettymys.
 
Yrittäjäjärjestö odottaa hallituksen puoliväliriihestä apua Suomen suurimman ongelman, massatyöttömyyden nujertamiseen. 

– Viime kuukausien talousluvuista on nähtävillä orastava nousu mutta myös se, että se ei paranna työllisyyttä. Olemme näköjään tilanteessa, jossa kasvu ei vahvista työmarkkinoiden valuvikojen takia työllisyyttä, Pentikäinen totesi. 

– Tämä on erittäin huolestuttavaa. Siksi hallituksen on tehtävä rohkeita työmarkkinauudistuksia, jotta kasvu myös vahvistaa työllisyyttä. Työllisyyden vahvistaminen on myös parasta välittämistä ja hyvinvointipolitiikkaa.

Sipilän hallitus kokoontuu puolivälitarkasteluun maanantaina ja tiistaina. 

Yrittäjäsanomat
 
 

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen: Yritystukia voi karsia

Yrittäjät uutisarkisto - 21. Huhtikuu 2017 - 20:55

– Aika merkittävästikin. Olemme esittäneet hallitukselle listan yritystuista, joihin ei ole mielestämme tarvetta. Suurin säästöpotentiaali on energiatuissa ja merenkulun matkustajaliikenteen tuissa, Pentikäinen sanoi Yrittäjäsanomille. 

Ministeri Lindström perusteli ehdotustaan yritystukien leikkaamiseksi sillä, että kaikkien pitää osallistua säästöihin kykynsä mukaan. Pentikäinen kertoi ymmärtävänsä ministeriä. 

– Emme ole pyytämässä pk-yrityksille tukia, vaan vapautta sopia ja työllistää, jotta Suomen suurin ongelma – liian alhainen työllisyys – saadaan kuntoon, Pentikäinen sanoi. 

– Pitää uskaltaa uudistaa Suomen työmarkkinoita. Valitettavasti nykyinen hallitus ei näytä siihen pystyvän, mikä on yrittäjille iso pettymys.
 
Yrittäjäjärjestö odottaa hallituksen puoliväliriihestä apua Suomen suurimman ongelman, massatyöttömyyden nujertamiseen. 

– Viime kuukausien talousluvuista on nähtävillä orastava nousu mutta myös se, että se ei paranna työllisyyttä. Olemme näköjään tilanteessa, jossa kasvu ei vahvista työmarkkinoiden valuvikojen takia työllisyyttä, Pentikäinen totesi. 

– Tämä on erittäin huolestuttavaa. Siksi hallituksen on tehtävä rohkeita työmarkkinauudistuksia, jotta kasvu myös vahvistaa työllisyyttä. Työllisyyden vahvistaminen on myös parasta välittämistä ja hyvinvointipolitiikkaa.

Sipilän hallitus kokoontuu puolivälitarkasteluun maanantaina ja tiistaina. 

Yrittäjäsanomat
 
 

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen: Yritystukia voi karsia

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 21. Huhtikuu 2017 - 20:55

– Aika merkittävästikin. Olemme esittäneet hallitukselle listan yritystuista, joihin ei ole mielestämme tarvetta. Suurin säästöpotentiaali on energiatuissa ja merenkulun matkustajaliikenteen tuissa, Pentikäinen sanoi Yrittäjäsanomille. 

Ministeri Lindström perusteli ehdotustaan yritystukien leikkaamiseksi sillä, että kaikkien pitää osallistua säästöihin kykynsä mukaan. Pentikäinen kertoi ymmärtävänsä ministeriä. 

– Emme ole pyytämässä pk-yrityksille tukia, vaan vapautta sopia ja työllistää, jotta Suomen suurin ongelma – liian alhainen työllisyys – saadaan kuntoon, Pentikäinen sanoi. 

– Pitää uskaltaa uudistaa Suomen työmarkkinoita. Valitettavasti nykyinen hallitus ei näytä siihen pystyvän, mikä on yrittäjille iso pettymys.
 
Yrittäjäjärjestö odottaa hallituksen puoliväliriihestä apua Suomen suurimman ongelman, massatyöttömyyden nujertamiseen. 

– Viime kuukausien talousluvuista on nähtävillä orastava nousu mutta myös se, että se ei paranna työllisyyttä. Olemme näköjään tilanteessa, jossa kasvu ei vahvista työmarkkinoiden valuvikojen takia työllisyyttä, Pentikäinen totesi. 

– Tämä on erittäin huolestuttavaa. Siksi hallituksen on tehtävä rohkeita työmarkkinauudistuksia, jotta kasvu myös vahvistaa työllisyyttä. Työllisyyden vahvistaminen on myös parasta välittämistä ja hyvinvointipolitiikkaa.

Sipilän hallitus kokoontuu puolivälitarkasteluun maanantaina ja tiistaina. 

Yrittäjäsanomat
 
 

Kategoriat: Yrittäjät

Hyönteisiä, koiratarvikkeita ja koivua – Nuoren yrittäjyyden mestarit pärjäsivät maanläheisyydellä

Yrittäjät tiedotteet - 21. Huhtikuu 2017 - 12:30

Nuoren yrittäjyyden vuoden 2017 Suomen mestarit valittiin Uskalla yrittää -tapahtumassa Helsingissä eilen.

Voitot menivät Raumalle, Kajaaniin ja Turkuun. Osa voittajista pääsee kisaamaan nuorten yrittäjien Euroopan mestaruudesta Brysselissä ja Helsingissä tulevana kesänä.

Punottuja pantoja koirille

Peruskoululaisten sarjan voitti raumalainen Jeten’s Paw NY Nortamon koulusta. Viiden tytön yritys valmistaa laskuvarjopunoksesta eli paracordista pantoja, leluja ja hihnoja koirille.

Tuomaristo perusteli valintaansa sillä, että yrityksen liikeidea ratkaisee ongelman, nuoret ovat osanneet soveltaa osaamistaan ja he tekevät hyvää myynti- ja asiakaspalvelutyötä.

– Yritys oli onnistunut myös löytämään ja kontaktoimaan kohderyhmänsä verkosta ja tuotteet huomioivat hyvin asiakastarpeen ja monipuolisen kohderyhmän. Esimerkillinen NY-yritys, joka hyödynsi finaalitapahtuman messuja hyödyksi, tuomaristo arvioi tiedotteessa.

Koivusta tabletin lukuteline

Toisen asteen sarjassa parhaiten pärjäsi Kainuun ammattiopiston kajaanilainen Kätevä Koivu NY, joka nimensä mukaisesti valmistaa myyntiartikkelinsa koivuvanerista. Kahden tytön valmistamat helposti koottavat ja purettavat tuotteet ovat esimerkiksi tabletin lukuteline, pannunalunen tai karahvin pitelijä.

Raati piti liikeidean suomalaisuudesta ja ekologisuudesta.

– Tuotebrändäys on tehty erinomaisen hauskasti ja tuotekehityksessä oli erinomaisesti huomioitu myös tuotteiden helppo lähetys ja jakelu sekä pakkaus osana kokonaisuutta.

– Nopeasti kehittynyt toiminta oli myös todella ammattimaista ja yritys oli vakuuttava sekä tuotteiden, brändin että viestinnän osalta. Myös tulevaisuuden suunnitelmat olivat tiimillä selkeästi hallussa ja neuvottelut yhteistyökumppaneidenkin kanssa oli jo aloitettu, tuomaristo kertoo.

Lakimiehet mukana heinäsirkkakaupassa

Korkea-asteen sarjassa mestaruuden vei Turun yliopiston ja humanistisen korkeakoulun yhteistyöyritys Entis NY, joka markkinoi hyönteisravintoa. Entisksen suunnitelmissa on käynnistää pian verkkokauppa, jossa se myy Suomessa kasvatettuja heinäsirkkoja.

Tuomaristo sanoo Entiksen tiimin erottuneen laajalla osaamispotentiaalilla tekniikasta lakimiehiin ja markkinoinnin osaajiin.

– Tuotetta, Entiksen kotisirkkaa, oli testattu nopeilla kokeiluilla asiakkaiden parissa ja sirkkoja oli myyty erilaisissa tapahtumissa. Asiakaspalaute ja kysyntä oli testattu ja Entiksellä oli myös selkeä suunnitelma tulevaisuuden kehittämisen osalle.

Vuosi yrittäjänä tavoittaa 5000 nuorta

Kätevä Koivu ja Entis edustavat Suomea kesällä järjestettävässä nuorten yrittäjien Euroopan mestaruuskisassa.

Finaalissa mukana olleet perus-, toisen ja korkea-asteen nuoret ovat pyörittäneet tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiään NY Vuosi yrittäjänä sekä NY Start Up -ohjelmissa, osana opintojaan. Suomessa noin 5000 nuorta osallistuu ohjelmiin vuosittain.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hyönteisiä, koiratarvikkeita ja koivua – Nuoren yrittäjyyden mestarit pärjäsivät maanläheisyydellä

Yrittäjät uutisarkisto - 21. Huhtikuu 2017 - 12:30

Nuoren yrittäjyyden vuoden 2017 Suomen mestarit valittiin Uskalla yrittää -tapahtumassa Helsingissä eilen.

Voitot menivät Raumalle, Kajaaniin ja Turkuun. Osa voittajista pääsee kisaamaan nuorten yrittäjien Euroopan mestaruudesta Brysselissä ja Helsingissä tulevana kesänä.

Punottuja pantoja koirille

Peruskoululaisten sarjan voitti raumalainen Jeten’s Paw NY Nortamon koulusta. Viiden tytön yritys valmistaa laskuvarjopunoksesta eli paracordista pantoja, leluja ja hihnoja koirille.

Tuomaristo perusteli valintaansa sillä, että yrityksen liikeidea ratkaisee ongelman, nuoret ovat osanneet soveltaa osaamistaan ja he tekevät hyvää myynti- ja asiakaspalvelutyötä.

– Yritys oli onnistunut myös löytämään ja kontaktoimaan kohderyhmänsä verkosta ja tuotteet huomioivat hyvin asiakastarpeen ja monipuolisen kohderyhmän. Esimerkillinen NY-yritys, joka hyödynsi finaalitapahtuman messuja hyödyksi, tuomaristo arvioi tiedotteessa.

Koivusta tabletin lukuteline

Toisen asteen sarjassa parhaiten pärjäsi Kainuun ammattiopiston kajaanilainen Kätevä Koivu NY, joka nimensä mukaisesti valmistaa myyntiartikkelinsa koivuvanerista. Kahden tytön valmistamat helposti koottavat ja purettavat tuotteet ovat esimerkiksi tabletin lukuteline, pannunalunen tai karahvin pitelijä.

Raati piti liikeidean suomalaisuudesta ja ekologisuudesta.

– Tuotebrändäys on tehty erinomaisen hauskasti ja tuotekehityksessä oli erinomaisesti huomioitu myös tuotteiden helppo lähetys ja jakelu sekä pakkaus osana kokonaisuutta.

– Nopeasti kehittynyt toiminta oli myös todella ammattimaista ja yritys oli vakuuttava sekä tuotteiden, brändin että viestinnän osalta. Myös tulevaisuuden suunnitelmat olivat tiimillä selkeästi hallussa ja neuvottelut yhteistyökumppaneidenkin kanssa oli jo aloitettu, tuomaristo kertoo.

Lakimiehet mukana heinäsirkkakaupassa

Korkea-asteen sarjassa mestaruuden vei Turun yliopiston ja humanistisen korkeakoulun yhteistyöyritys Entis NY, joka markkinoi hyönteisravintoa. Entisksen suunnitelmissa on käynnistää pian verkkokauppa, jossa se myy Suomessa kasvatettuja heinäsirkkoja.

Tuomaristo sanoo Entiksen tiimin erottuneen laajalla osaamispotentiaalilla tekniikasta lakimiehiin ja markkinoinnin osaajiin.

– Tuotetta, Entiksen kotisirkkaa, oli testattu nopeilla kokeiluilla asiakkaiden parissa ja sirkkoja oli myyty erilaisissa tapahtumissa. Asiakaspalaute ja kysyntä oli testattu ja Entiksellä oli myös selkeä suunnitelma tulevaisuuden kehittämisen osalle.

Vuosi yrittäjänä tavoittaa 5000 nuorta

Kätevä Koivu ja Entis edustavat Suomea kesällä järjestettävässä nuorten yrittäjien Euroopan mestaruuskisassa.

Finaalissa mukana olleet perus-, toisen ja korkea-asteen nuoret ovat pyörittäneet tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiään NY Vuosi yrittäjänä sekä NY Start Up -ohjelmissa, osana opintojaan. Suomessa noin 5000 nuorta osallistuu ohjelmiin vuosittain.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hyönteisiä, koiratarvikkeita ja koivua – Nuoren yrittäjyyden mestarit pärjäsivät maanläheisyydellä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 21. Huhtikuu 2017 - 12:30

Nuoren yrittäjyyden vuoden 2017 Suomen mestarit valittiin Uskalla yrittää -tapahtumassa Helsingissä eilen.

Voitot menivät Raumalle, Kajaaniin ja Turkuun. Osa voittajista pääsee kisaamaan nuorten yrittäjien Euroopan mestaruudesta Brysselissä ja Helsingissä tulevana kesänä.

Punottuja pantoja koirille

Peruskoululaisten sarjan voitti raumalainen Jeten’s Paw NY Nortamon koulusta. Viiden tytön yritys valmistaa laskuvarjopunoksesta eli paracordista pantoja, leluja ja hihnoja koirille.

Tuomaristo perusteli valintaansa sillä, että yrityksen liikeidea ratkaisee ongelman, nuoret ovat osanneet soveltaa osaamistaan ja he tekevät hyvää myynti- ja asiakaspalvelutyötä.

– Yritys oli onnistunut myös löytämään ja kontaktoimaan kohderyhmänsä verkosta ja tuotteet huomioivat hyvin asiakastarpeen ja monipuolisen kohderyhmän. Esimerkillinen NY-yritys, joka hyödynsi finaalitapahtuman messuja hyödyksi, tuomaristo arvioi tiedotteessa.

Koivusta tabletin lukuteline

Toisen asteen sarjassa parhaiten pärjäsi Kainuun ammattiopiston kajaanilainen Kätevä Koivu NY, joka nimensä mukaisesti valmistaa myyntiartikkelinsa koivuvanerista. Kahden tytön valmistamat helposti koottavat ja purettavat tuotteet ovat esimerkiksi tabletin lukuteline, pannunalunen tai karahvin pitelijä.

Raati piti liikeidean suomalaisuudesta ja ekologisuudesta.

– Tuotebrändäys on tehty erinomaisen hauskasti ja tuotekehityksessä oli erinomaisesti huomioitu myös tuotteiden helppo lähetys ja jakelu sekä pakkaus osana kokonaisuutta.

– Nopeasti kehittynyt toiminta oli myös todella ammattimaista ja yritys oli vakuuttava sekä tuotteiden, brändin että viestinnän osalta. Myös tulevaisuuden suunnitelmat olivat tiimillä selkeästi hallussa ja neuvottelut yhteistyökumppaneidenkin kanssa oli jo aloitettu, tuomaristo kertoo.

Lakimiehet mukana heinäsirkkakaupassa

Korkea-asteen sarjassa mestaruuden vei Turun yliopiston ja humanistisen korkeakoulun yhteistyöyritys Entis NY, joka markkinoi hyönteisravintoa. Entisksen suunnitelmissa on käynnistää pian verkkokauppa, jossa se myy Suomessa kasvatettuja heinäsirkkoja.

Tuomaristo sanoo Entiksen tiimin erottuneen laajalla osaamispotentiaalilla tekniikasta lakimiehiin ja markkinoinnin osaajiin.

– Tuotetta, Entiksen kotisirkkaa, oli testattu nopeilla kokeiluilla asiakkaiden parissa ja sirkkoja oli myyty erilaisissa tapahtumissa. Asiakaspalaute ja kysyntä oli testattu ja Entiksellä oli myös selkeä suunnitelma tulevaisuuden kehittämisen osalle.

Vuosi yrittäjänä tavoittaa 5000 nuorta

Kätevä Koivu ja Entis edustavat Suomea kesällä järjestettävässä nuorten yrittäjien Euroopan mestaruuskisassa.

Finaalissa mukana olleet perus-, toisen ja korkea-asteen nuoret ovat pyörittäneet tämän lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiään NY Vuosi yrittäjänä sekä NY Start Up -ohjelmissa, osana opintojaan. Suomessa noin 5000 nuorta osallistuu ohjelmiin vuosittain.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Startup-tulokas keräsi yli miljoonan euron kasvurahoituksen

Yrittäjät tiedotteet - 21. Huhtikuu 2017 - 10:43

Jyväskyläläinen startup-yritys Humap Software on saanut liki 1,3 miljoonan euron rahoituksen kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Noin puolet rahoituksesta, 600 000 euroa tulee Tekesiltä, loput bisnesenkeleiltä ja muilta sijoittajilta.

Digitaalisella työkalulla tehokkuutta

Vuorovaikutuksen toiminnanohjausta kehittävän Humapin tuote on digitaalinen työkalu REAL. Ohjelmisto kokoaa ison määrän organisaation toimintoja yhdelle alustalle, minkä on tarkoitus tukea yritysten muutos- ja strategiatyötä, yritysjärjestelyjä, rakennemuutoksia, yhteistyön rakentamista ja sitoutumista.

– Haluamme tukea organisaatioiden ja konsulttiyritysten vallankumousta, tehdä digitalisoinnista osan organisaatioiden käytäntöjä ja lisätä tehokkuutta sekä kehittämis- että konsultointitehtävissä, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Mäkitalo.

– Olen hyvin vaikuttunut ja innostunut siitä, että rahoittajat seisovat takanamme. Kahdeksan kokenutta ohjelmisto- ja konsultointiyrittäjää, jotka ovat luoneet omat menestystarinansa, haluavat nyt liittyä joukkoomme tukemalla REAL:in menestystä.

Humap Software on Humap Ltd:stä irtautunut spin-off-yhtiö, jolla oli viime vuonna 650 000 euron liikevaihto ja 13 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Australiassa.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Startup-tulokas keräsi yli miljoonan euron kasvurahoituksen

Yrittäjät uutisarkisto - 21. Huhtikuu 2017 - 10:43

Jyväskyläläinen startup-yritys Humap Software on saanut liki 1,3 miljoonan euron rahoituksen kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Noin puolet rahoituksesta, 600 000 euroa tulee Tekesiltä, loput bisnesenkeleiltä ja muilta sijoittajilta.

Digitaalisella työkalulla tehokkuutta

Vuorovaikutuksen toiminnanohjausta kehittävän Humapin tuote on digitaalinen työkalu REAL. Ohjelmisto kokoaa ison määrän organisaation toimintoja yhdelle alustalle, minkä on tarkoitus tukea yritysten muutos- ja strategiatyötä, yritysjärjestelyjä, rakennemuutoksia, yhteistyön rakentamista ja sitoutumista.

– Haluamme tukea organisaatioiden ja konsulttiyritysten vallankumousta, tehdä digitalisoinnista osan organisaatioiden käytäntöjä ja lisätä tehokkuutta sekä kehittämis- että konsultointitehtävissä, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Mäkitalo.

– Olen hyvin vaikuttunut ja innostunut siitä, että rahoittajat seisovat takanamme. Kahdeksan kokenutta ohjelmisto- ja konsultointiyrittäjää, jotka ovat luoneet omat menestystarinansa, haluavat nyt liittyä joukkoomme tukemalla REAL:in menestystä.

Humap Software on Humap Ltd:stä irtautunut spin-off-yhtiö, jolla oli viime vuonna 650 000 euron liikevaihto ja 13 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Australiassa.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Startup-tulokas keräsi yli miljoonan euron kasvurahoituksen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 21. Huhtikuu 2017 - 10:43

Jyväskyläläinen startup-yritys Humap Software on saanut liki 1,3 miljoonan euron rahoituksen kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Noin puolet rahoituksesta, 600 000 euroa tulee Tekesiltä, loput bisnesenkeleiltä ja muilta sijoittajilta.

Digitaalisella työkalulla tehokkuutta

Vuorovaikutuksen toiminnanohjausta kehittävän Humapin tuote on digitaalinen työkalu REAL. Ohjelmisto kokoaa ison määrän organisaation toimintoja yhdelle alustalle, minkä on tarkoitus tukea yritysten muutos- ja strategiatyötä, yritysjärjestelyjä, rakennemuutoksia, yhteistyön rakentamista ja sitoutumista.

– Haluamme tukea organisaatioiden ja konsulttiyritysten vallankumousta, tehdä digitalisoinnista osan organisaatioiden käytäntöjä ja lisätä tehokkuutta sekä kehittämis- että konsultointitehtävissä, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Mäkitalo.

– Olen hyvin vaikuttunut ja innostunut siitä, että rahoittajat seisovat takanamme. Kahdeksan kokenutta ohjelmisto- ja konsultointiyrittäjää, jotka ovat luoneet omat menestystarinansa, haluavat nyt liittyä joukkoomme tukemalla REAL:in menestystä.

Humap Software on Humap Ltd:stä irtautunut spin-off-yhtiö, jolla oli viime vuonna 650 000 euron liikevaihto ja 13 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Australiassa.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Lähes neljä kymmenestä palkkaisi, jos irtisanomista helpotettaisiin

Yrittäjät tiedotteet - 20. Huhtikuu 2017 - 17:01

Katsottaessa vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä jopa 60 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Vastaajilta kysyttiin, kuinka monta uutta työntekijää palkkaisitte, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin.

Tutkimuksen tulokset eivät sellaisenaan kerro työllistävyydestä, sillä siihen vaikuttavat monet muutkin asiat. Näitä ovat esimerkiksi todellinen rekrytointitarve ja yrityksen kohtaama kysyntätilanne.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS huhtikuun alussa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1030 yrityksen edustajaa.

Kun hallitus käy puoliväliriiheen ensi viikolla, pöydällä yhtenä painopistealueena on työllisyyden parantaminen. Hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa työllisyysprosentti 72:een hallituskauden loppuun mennessä.  

– Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen lisäisi työllisyyttä keskimäärin 10 000 yksilöllä. Paikallisen sopimisen työllistävyysvaikutuksilla päästään 30–65 000 työlliseen. 65 000 on pitkän aikavälin vaikutus, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi.

Kuismasen mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen olisi kansantalouden ja myös työpaikkavirtojen dynamiikan kannalta tosi tärkeä muutos.

Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys on alempi. Näissä maissa on myös selkeästi korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa.

Pk-yrityksistä 42 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän kysyttäessä, kuinka monta uutta työntekijää palkkaisitte, jos voisitte sopia työehdoista työpaikalla – myös työehtosopimuksista poiketen.

Luottamusmiesten määrä yrityksissä on hyvin alhainen

Yrittäjät selvitti tutkimuksessa myös sitä, kuinka monessa yrityksessä on ammattiliittoon kuuluva luottamusmies. Ammattiliittoon kuuluva luottamusmies on vain kolmessa prosentissa kaikista pk-yrityksistä ja viidenneksessä järjestäytyneistä pk-yrityksistä. Valtaenemmistö pk-yrityksistä ei kuulu työnantajaliittoon.

Pääekonomisti Kuismanen muistuttaa, että järjestäytymättömät työnantajayritykset, jotka kuuluvat kuitenkin yleissitovien työehtosopimusten piiriin, joutuvat noudattamaan tessejä, oli siellä luottamusmies tai ei.

– Tulos kuvaa sitä, että ammattiliittoon kuuluvien luottamusmiesten määrä suomalaisissa työnantajayrityksissä on hyvin alhainen.

– Peruspointti on se, ammattiliittoon kuuluva luottamusmiesmalli ei saa olla ainoa malli paikallisessa sopimisessa.

”Työllisyysprosentti noussee 70 prosenttiin”

Yrittäjien mielestä tärkein yksittäinen työllisyyttä parantava toimi tässä ajassa olisi kansantalouden kasvuvauhdin nopeutuminen.

– Kasvuvauhti edellyttää rakenteellisia uudistuksia, emme voi odottaa, että kasvu tippuu taivaista.

Myös valtiovarainministeriön helmikuisen katsauksen mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä ilman tehokkaita politiikkatoimia, jotka vahvistavat työn kysyntää ja tarjontaa.

Kuismasen ennuste työllisyysprosentista huhtikuussa 2019 on noin 70 prosenttia, jos hallitus ei tee uusia politiikkatoimia ja kansantalous säästyy negatiivisilta sokeilta. Tällä hetkellä työllisyysaste on 68,9 prosenttia. Hallituksen tavoite on 72 prosenttia.

– Edes henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen ja paikallisen sopimisen lisääminen eivät riittäisi saavuttamaan tavoitetta. Näiden lisäksi tarvittaisiin huomattavan nopeaa talouskasvua.

Hallituksen jo tekemiä työllisyyslääkkeitä ovat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100 päivällä 400 päivään vuoden alusta ja kiky-sopimus.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Lähes neljä kymmenestä palkkaisi, jos irtisanomista helpotettaisiin

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Huhtikuu 2017 - 17:01

Katsottaessa vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä jopa 60 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Vastaajilta kysyttiin, kuinka monta uutta työntekijää palkkaisitte, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin.

Tutkimuksen tulokset eivät sellaisenaan kerro työllistävyydestä, sillä siihen vaikuttavat monet muutkin asiat. Näitä ovat esimerkiksi todellinen rekrytointitarve ja yrityksen kohtaama kysyntätilanne.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS huhtikuun alussa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1030 yrityksen edustajaa.

Kun hallitus käy puoliväliriiheen ensi viikolla, pöydällä yhtenä painopistealueena on työllisyyden parantaminen. Hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa työllisyysprosentti 72:een hallituskauden loppuun mennessä.  

– Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen lisäisi työllisyyttä keskimäärin 10 000 yksilöllä. Paikallisen sopimisen työllistävyysvaikutuksilla päästään 30–65 000 työlliseen. 65 000 on pitkän aikavälin vaikutus, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi.

Kuismasen mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen olisi kansantalouden ja myös työpaikkavirtojen dynamiikan kannalta tosi tärkeä muutos.

Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys on alempi. Näissä maissa on myös selkeästi korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa.

Pk-yrityksistä 42 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän kysyttäessä, kuinka monta uutta työntekijää palkkaisitte, jos voisitte sopia työehdoista työpaikalla – myös työehtosopimuksista poiketen.

Luottamusmiesten määrä yrityksissä on hyvin alhainen

Yrittäjät selvitti tutkimuksessa myös sitä, kuinka monessa yrityksessä on ammattiliittoon kuuluva luottamusmies. Ammattiliittoon kuuluva luottamusmies on vain kolmessa prosentissa kaikista pk-yrityksistä ja viidenneksessä järjestäytyneistä pk-yrityksistä. Valtaenemmistö pk-yrityksistä ei kuulu työnantajaliittoon.

Pääekonomisti Kuismanen muistuttaa, että järjestäytymättömät työnantajayritykset, jotka kuuluvat kuitenkin yleissitovien työehtosopimusten piiriin, joutuvat noudattamaan tessejä, oli siellä luottamusmies tai ei.

– Tulos kuvaa sitä, että ammattiliittoon kuuluvien luottamusmiesten määrä suomalaisissa työnantajayrityksissä on hyvin alhainen.

– Peruspointti on se, ammattiliittoon kuuluva luottamusmiesmalli ei saa olla ainoa malli paikallisessa sopimisessa.

”Työllisyysprosentti noussee 70 prosenttiin”

Yrittäjien mielestä tärkein yksittäinen työllisyyttä parantava toimi tässä ajassa olisi kansantalouden kasvuvauhdin nopeutuminen.

– Kasvuvauhti edellyttää rakenteellisia uudistuksia, emme voi odottaa, että kasvu tippuu taivaista.

Myös valtiovarainministeriön helmikuisen katsauksen mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä ilman tehokkaita politiikkatoimia, jotka vahvistavat työn kysyntää ja tarjontaa.

Kuismasen ennuste työllisyysprosentista huhtikuussa 2019 on noin 70 prosenttia, jos hallitus ei tee uusia politiikkatoimia ja kansantalous säästyy negatiivisilta sokeilta. Tällä hetkellä työllisyysaste on 68,9 prosenttia. Hallituksen tavoite on 72 prosenttia.

– Edes henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen ja paikallisen sopimisen lisääminen eivät riittäisi saavuttamaan tavoitetta. Näiden lisäksi tarvittaisiin huomattavan nopeaa talouskasvua.

Hallituksen jo tekemiä työllisyyslääkkeitä ovat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100 päivällä 400 päivään vuoden alusta ja kiky-sopimus.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Lähes neljä kymmenestä palkkaisi, jos irtisanomista helpotettaisiin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Huhtikuu 2017 - 17:01

Katsottaessa vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä jopa 60 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Vastaajilta kysyttiin, kuinka monta uutta työntekijää palkkaisitte, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin.

Tutkimuksen tulokset eivät sellaisenaan kerro työllistävyydestä, sillä siihen vaikuttavat monet muutkin asiat. Näitä ovat esimerkiksi todellinen rekrytointitarve ja yrityksen kohtaama kysyntätilanne.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS huhtikuun alussa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1030 yrityksen edustajaa.

Kun hallitus käy puoliväliriiheen ensi viikolla, pöydällä yhtenä painopistealueena on työllisyyden parantaminen. Hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa työllisyysprosentti 72:een hallituskauden loppuun mennessä.  

– Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen lisäisi työllisyyttä keskimäärin 10 000 yksilöllä. Paikallisen sopimisen työllistävyysvaikutuksilla päästään 30–65 000 työlliseen. 65 000 on pitkän aikavälin vaikutus, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi.

Kuismasen mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen olisi kansantalouden ja myös työpaikkavirtojen dynamiikan kannalta tosi tärkeä muutos.

Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys on alempi. Näissä maissa on myös selkeästi korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa.

Pk-yrityksistä 42 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän kysyttäessä, kuinka monta uutta työntekijää palkkaisitte, jos voisitte sopia työehdoista työpaikalla – myös työehtosopimuksista poiketen.

Luottamusmiesten määrä yrityksissä on hyvin alhainen

Yrittäjät selvitti tutkimuksessa myös sitä, kuinka monessa yrityksessä on ammattiliittoon kuuluva luottamusmies. Ammattiliittoon kuuluva luottamusmies on vain kolmessa prosentissa kaikista pk-yrityksistä ja viidenneksessä järjestäytyneistä pk-yrityksistä. Valtaenemmistö pk-yrityksistä ei kuulu työnantajaliittoon.

Pääekonomisti Kuismanen muistuttaa, että järjestäytymättömät työnantajayritykset, jotka kuuluvat kuitenkin yleissitovien työehtosopimusten piiriin, joutuvat noudattamaan tessejä, oli siellä luottamusmies tai ei.

– Tulos kuvaa sitä, että ammattiliittoon kuuluvien luottamusmiesten määrä suomalaisissa työnantajayrityksissä on hyvin alhainen.

– Peruspointti on se, ammattiliittoon kuuluva luottamusmiesmalli ei saa olla ainoa malli paikallisessa sopimisessa.

”Työllisyysprosentti noussee 70 prosenttiin”

Yrittäjien mielestä tärkein yksittäinen työllisyyttä parantava toimi tässä ajassa olisi kansantalouden kasvuvauhdin nopeutuminen.

– Kasvuvauhti edellyttää rakenteellisia uudistuksia, emme voi odottaa, että kasvu tippuu taivaista.

Myös valtiovarainministeriön helmikuisen katsauksen mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä ilman tehokkaita politiikkatoimia, jotka vahvistavat työn kysyntää ja tarjontaa.

Kuismasen ennuste työllisyysprosentista huhtikuussa 2019 on noin 70 prosenttia, jos hallitus ei tee uusia politiikkatoimia ja kansantalous säästyy negatiivisilta sokeilta. Tällä hetkellä työllisyysaste on 68,9 prosenttia. Hallituksen tavoite on 72 prosenttia.

– Edes henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen ja paikallisen sopimisen lisääminen eivät riittäisi saavuttamaan tavoitetta. Näiden lisäksi tarvittaisiin huomattavan nopeaa talouskasvua.

Hallituksen jo tekemiä työllisyyslääkkeitä ovat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100 päivällä 400 päivään vuoden alusta ja kiky-sopimus.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

127 yritystä ponnisti AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät tiedotteet - 20. Huhtikuu 2017 - 16:57

Yrittäjäsanomat julkaisee AAA-listauksen torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. 

Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja  maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 13.04.–19.04.2017 AAA- joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 127 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on 1,5  miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 138 000 euroa.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, €

Tulos, €

ESPOO

Nestime Feenix Oy

2011

6882000

346000

ESPOO

Sanergia Oy

2011

181000

10000

ESPOO

Minlix Oy

2009

540000

38000

ESPOO

Novalco Oy

2002

234000

11000

ESPOO

Sähkö-Huhta Oy

2005

4441000

341000

ESPOO

CFD-Finland Oy

1994

192000

38000

ESPOO

Namian Oy

2014

669000

103000

HEINÄVESI

Metsäkoneurakointi P. Mikkonen Oy

1992

746000

92000

HELSINKI

Arkkitehtitoimisto Huvila Oy

2006

227000

38000

HELSINKI

Balidecoset Oy

1998

303000

24000

HELSINKI

Polhem PR Finland Ab

2002

832000

129000

HELSINKI

Alarin Oy

2011

177000

7000

HELSINKI

Hammaskulma Oy Helsinki

1997

286000

126000

HELSINKI

Jack Marine Oy

1989

295000

37000

HELSINKI

Selotos Oy

1998

2076000

203000

HELSINKI

Asemakivi Oy

2009

956000

295000

HELSINKI

Casebooster Oy

2015

202000

161000

HELSINKI

Fashion Partners Oy

2001

5163000

440000

HELSINKI

HKI Finland oy

2008

230000

35000

HELSINKI

Kanahl-Sähkö Oy

1998

408000

97000

HELSINKI

MTF Rivertours Oy

2009

8100000

367000

HELSINKI

Center for Mindfulness (CFM), Finland Oy

2005

456000

49000

HELSINKI

Hitech Chemicals (Finland) Oy

2001

335000

32000

HELSINKI

Kuivinen LKV Oy

2010

220000

47000

HELSINKI

Oy Peterhof Ltd

1991

13046000

115000

HELSINKI

Polarlehdet Oy

1989

12423000

145000

HELSINKI

Polaron Oy

2005

1093000

31000

HELSINKI

Taximo Oy

1998

601000

52000

HELSINKI

Tietokonemaailma Oy

1995

1394000

101000

HELSINKI

Viete Oy

1990

201000

31000

HOLLOLA

Skanveir Oy

2006

987000

102000

HYVINKÄÄ

TKE Järvinen Oy

1998

186000

39000

JOENSUU

Auto-Karjala Oy

2015

479000

40000

JOENSUU

Vierelläsi Oy

2013

292000

38000

JYVÄSKYLÄ

Pizz Anne Oy

1995

362000

46000

JYVÄSKYLÄ

Rakennustoimisto J. Niemi Oy

2003

1399000

153000

JYVÄSKYLÄ

H & G Golf Oy

2010

297000

47000

JYVÄSKYLÄ

Nostokonepalvelu JK Oy

1989

7500000

550000

JYVÄSKYLÄ

Puistokissa Oy

1994

890000

56000

JYVÄSKYLÄ

Raksihares Oy

1998

795000

99000

JÄRVENPÄÄ

Auto-Omenainen Oy

2006

627000

43000

JÄRVENPÄÄ

Tero Mähönen Oy

2003

194000

13000

JÄRVENPÄÄ

ST-Suunnittelu Oy

1988

174000

46000

KAARINA

Silmälääkäripalvelut Pöllönen & Timgren Oy

2007

285000

21000

KANGASNIEMI

Dersa Oy

2008

224000

19000

KANNUS

Pekves Oy

2002

2420000

118000

KAUNIAINEN

ExecNet Oy

2003

274000

95000

KEMINMAA

Kuljetusliike P. Prykäri Oy

2005

533000

48000

KEMINMAA

RT-Rakenne Oy

2015

767000

73000

KERAVA

Iso Autohuolto Suomi Oy

2007

1355000

56000

KITTILÄ

La Mona Oy

2011

2402000

549000

KOKKOLA

Witickin Turkis Oy

2002

239000

29000

KORSNÄS

Oy Scandic Turvamerkintä Ab

1995

323000

76000

KOTKA

Aittakoodi Oy

2011

171000

41000

KOUVOLA

Kymen Autopesula Oy

2011

170000

18000

KOUVOLA

Kuusaan Metalli Oy

1993

2196000

149000

KUHMO

M-pelletti Oy

2007

771000

110000

KUOPIO

MaNi-Siilot Oy

2014

203000

74000

KUOPIO

Unimyssy Oy

2014

300000

36000

KUOPIO

Kiinteistö- ja Ympäristöpalvelut Aravirta Oy

1996

2869000

456000

KUOPIO

Ovimatic Oy

1989

1364000

126000

KUOPIO

Oy Medfiles Ltd

1995

8769000

527000

KUOPIO

Sähkökonekorjaus Pursiainen Oy

1976

1624000

214000

LAHTI

LJ-Ilmastointi Oy

1996

375000

34000

LAHTI

SCC Trading Oy

1999

4187000

94000

LAHTI

Lahden Ovi Oy

1993

851000

87000

LAPPEENRANTA

GreenHome Oy

2013

183000

10000

LEMPÄÄLÄ

LVI Nio Oy

2011

242000

29000

LIETO

Rakennusliike Osrak Oy

2011

659000

103000

LIETO

Paalutiimi Oy

2007

197000

69000

LOHJA

Leijonakatsastus Oy

2014

515000

261000

LOHJA

LVI-Palvelu Rinne Oy

2008

282000

33000

LOIMAA

TTP-Ruusunen Oy

1998

734000

112000

MASKU

M. Tuomi Oy

1992

1364000

122000

MASKU

Turun Thermohuolto Oy

2004

1057000

72000

MUURAME

Agri-Portti Oy

2009

528000

63000

MÄNTSÄLÄ

Uudenmaan Yritystilipalvelu Oy

2013

281000

18000

MÄNTSÄLÄ

Mäntsälän Laatutalot Oy

1990

515000

32000

NOKIA

Eko Eko - Ekological and Ekonomical Solutions Oy

2012

1275000

153000

NOKIA

Nokian Nahkatuote Oy

1979

1304000

110000

NURMES

Loimupelto Oy

1996

562000

126000

NURMIJÄRVI

Laatumaalarit Peltokorpi Oy

2015

178000

24000

NURMIJÄRVI

Haleson Oy

1995

194000

20000

OULU

Lainalift Oy

1984

880000

203000

OULU

T/R Saneeraus Oy

2004

714000

57000

OULU

Sähkövaltti Oy

2013

1052000

79000

OULU

NIORAS OY

2008

408000

8000

PERTUNMAA

Pelti- ja Saneeraus J. Parkkinen Oy

2011

187000

24000

PORI

Oy SNcargo Ltd

1987

3278000

217000

PORI

Trukkihuolto Kale Oy

2004

354000

16000

RAAHE

KH-Nuohous Oy

2012

272000

32000

RAUMA

Ketjurauma Oy

1998

7696000

732000

RAUMA

Tarseal Oy

2003

360000

95000

RAUMA

Suomen LVI-Asennus Oy

2014

378000

33000

ROVANIEMI

Medport Oy

2015

389000

343000

ROVANIEMI

Rovanapa Oy

2003

1643000

128000

SALTVIK

Dånö Strandvillor Ab

2000

184000

62000

SASTAMALA

Aavasoft Oy

2007

187000

12000

SASTAMALA

Tyrvään Asennuspalvelu Oy

1999

816000

281000

SIPOO

Greenfield Consulting Oy

1987

298000

36000

SONKAJÄRVI

Sari Suutarinen Oy

1999

1540000

72000

SUONENJOKI

Sähköliike Valoapu Oy

2007

232000

34000

SUONENJOKI

Hoitokoti Poppeli Oy

1998

2353000

168000

TAMPERE

Medipalvelu Myllyniemi Oy

2009

192000

17000

TAMPERE

OptoFidelity Oy

2005

19562000

1907000

TAMPERE

PTV-Invest Oy

1985

349000

199000

TAMPERE

Euro-Center Oy

1984

746000

165000

TAMPERE

Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy

1978

5601000

422000

TAMPERE

Sammon Maalaus Oy

1999

535000

31000

TAMPERE

WSK-Sähkö Oy

1994

1936000

147000

TURKU

SS Optical Oy

2008

506000

6000

TURKU

Avium Oy

1992

182000

32000

TURKU

Kauppahuone Joremi Oy

1999

3550000

235000

TURKU

Lubet Invest Oy

2008

3681000

797000

VAASA

Oy Scansolo Ab

1992

3429000

434000

VALKEAKOSKI

Hautaustoimisto Savolahti Oy

1953

428000

65000

VANTAA

Doray Oy

1997

515000

19000

VANTAA

Maalaus ja remontti Hirvonen Oy

2007

194000

48000

VANTAA

Kiinteistöpalvelu Koivu Oy

1989

1214000

60000

VANTAA

Laskentapalvelu Oy Vantaa

1996

501000

43000

VANTAA

Powdertech Ltd Oy

2005

1470000

116000

VANTAA

Triofloor Oy

1990

3859000

204000

VIHTI

Liikenne Satuli Oy

1996

873000

152000

YLIVIESKA

JM REMONTTI JA SISUSTUSPALVELU OY

2009

649000

118000

YLÖJÄRVI

Juhlistaja Oy

2010

217000

24000

ÄHTÄRI

Jokke-Koneistus Oy

2010

1350000

195000

ÄÄNEKOSKI

R.T. Tourunen Oy

2008

230000

233000

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

127 yritystä ponnisti AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Huhtikuu 2017 - 16:57

Yrittäjäsanomat julkaisee AAA-listauksen torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. 

Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja  maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 13.04.–19.04.2017 AAA- joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 127 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on 1,5  miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 138 000 euroa.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, €

Tulos, €

ESPOO

Nestime Feenix Oy

2011

6882000

346000

ESPOO

Sanergia Oy

2011

181000

10000

ESPOO

Minlix Oy

2009

540000

38000

ESPOO

Novalco Oy

2002

234000

11000

ESPOO

Sähkö-Huhta Oy

2005

4441000

341000

ESPOO

CFD-Finland Oy

1994

192000

38000

ESPOO

Namian Oy

2014

669000

103000

HEINÄVESI

Metsäkoneurakointi P. Mikkonen Oy

1992

746000

92000

HELSINKI

Arkkitehtitoimisto Huvila Oy

2006

227000

38000

HELSINKI

Balidecoset Oy

1998

303000

24000

HELSINKI

Polhem PR Finland Ab

2002

832000

129000

HELSINKI

Alarin Oy

2011

177000

7000

HELSINKI

Hammaskulma Oy Helsinki

1997

286000

126000

HELSINKI

Jack Marine Oy

1989

295000

37000

HELSINKI

Selotos Oy

1998

2076000

203000

HELSINKI

Asemakivi Oy

2009

956000

295000

HELSINKI

Casebooster Oy

2015

202000

161000

HELSINKI

Fashion Partners Oy

2001

5163000

440000

HELSINKI

HKI Finland oy

2008

230000

35000

HELSINKI

Kanahl-Sähkö Oy

1998

408000

97000

HELSINKI

MTF Rivertours Oy

2009

8100000

367000

HELSINKI

Center for Mindfulness (CFM), Finland Oy

2005

456000

49000

HELSINKI

Hitech Chemicals (Finland) Oy

2001

335000

32000

HELSINKI

Kuivinen LKV Oy

2010

220000

47000

HELSINKI

Oy Peterhof Ltd

1991

13046000

115000

HELSINKI

Polarlehdet Oy

1989

12423000

145000

HELSINKI

Polaron Oy

2005

1093000

31000

HELSINKI

Taximo Oy

1998

601000

52000

HELSINKI

Tietokonemaailma Oy

1995

1394000

101000

HELSINKI

Viete Oy

1990

201000

31000

HOLLOLA

Skanveir Oy

2006

987000

102000

HYVINKÄÄ

TKE Järvinen Oy

1998

186000

39000

JOENSUU

Auto-Karjala Oy

2015

479000

40000

JOENSUU

Vierelläsi Oy

2013

292000

38000

JYVÄSKYLÄ

Pizz Anne Oy

1995

362000

46000

JYVÄSKYLÄ

Rakennustoimisto J. Niemi Oy

2003

1399000

153000

JYVÄSKYLÄ

H & G Golf Oy

2010

297000

47000

JYVÄSKYLÄ

Nostokonepalvelu JK Oy

1989

7500000

550000

JYVÄSKYLÄ

Puistokissa Oy

1994

890000

56000

JYVÄSKYLÄ

Raksihares Oy

1998

795000

99000

JÄRVENPÄÄ

Auto-Omenainen Oy

2006

627000

43000

JÄRVENPÄÄ

Tero Mähönen Oy

2003

194000

13000

JÄRVENPÄÄ

ST-Suunnittelu Oy

1988

174000

46000

KAARINA

Silmälääkäripalvelut Pöllönen & Timgren Oy

2007

285000

21000

KANGASNIEMI

Dersa Oy

2008

224000

19000

KANNUS

Pekves Oy

2002

2420000

118000

KAUNIAINEN

ExecNet Oy

2003

274000

95000

KEMINMAA

Kuljetusliike P. Prykäri Oy

2005

533000

48000

KEMINMAA

RT-Rakenne Oy

2015

767000

73000

KERAVA

Iso Autohuolto Suomi Oy

2007

1355000

56000

KITTILÄ

La Mona Oy

2011

2402000

549000

KOKKOLA

Witickin Turkis Oy

2002

239000

29000

KORSNÄS

Oy Scandic Turvamerkintä Ab

1995

323000

76000

KOTKA

Aittakoodi Oy

2011

171000

41000

KOUVOLA

Kymen Autopesula Oy

2011

170000

18000

KOUVOLA

Kuusaan Metalli Oy

1993

2196000

149000

KUHMO

M-pelletti Oy

2007

771000

110000

KUOPIO

MaNi-Siilot Oy

2014

203000

74000

KUOPIO

Unimyssy Oy

2014

300000

36000

KUOPIO

Kiinteistö- ja Ympäristöpalvelut Aravirta Oy

1996

2869000

456000

KUOPIO

Ovimatic Oy

1989

1364000

126000

KUOPIO

Oy Medfiles Ltd

1995

8769000

527000

KUOPIO

Sähkökonekorjaus Pursiainen Oy

1976

1624000

214000

LAHTI

LJ-Ilmastointi Oy

1996

375000

34000

LAHTI

SCC Trading Oy

1999

4187000

94000

LAHTI

Lahden Ovi Oy

1993

851000

87000

LAPPEENRANTA

GreenHome Oy

2013

183000

10000

LEMPÄÄLÄ

LVI Nio Oy

2011

242000

29000

LIETO

Rakennusliike Osrak Oy

2011

659000

103000

LIETO

Paalutiimi Oy

2007

197000

69000

LOHJA

Leijonakatsastus Oy

2014

515000

261000

LOHJA

LVI-Palvelu Rinne Oy

2008

282000

33000

LOIMAA

TTP-Ruusunen Oy

1998

734000

112000

MASKU

M. Tuomi Oy

1992

1364000

122000

MASKU

Turun Thermohuolto Oy

2004

1057000

72000

MUURAME

Agri-Portti Oy

2009

528000

63000

MÄNTSÄLÄ

Uudenmaan Yritystilipalvelu Oy

2013

281000

18000

MÄNTSÄLÄ

Mäntsälän Laatutalot Oy

1990

515000

32000

NOKIA

Eko Eko - Ekological and Ekonomical Solutions Oy

2012

1275000

153000

NOKIA

Nokian Nahkatuote Oy

1979

1304000

110000

NURMES

Loimupelto Oy

1996

562000

126000

NURMIJÄRVI

Laatumaalarit Peltokorpi Oy

2015

178000

24000

NURMIJÄRVI

Haleson Oy

1995

194000

20000

OULU

Lainalift Oy

1984

880000

203000

OULU

T/R Saneeraus Oy

2004

714000

57000

OULU

Sähkövaltti Oy

2013

1052000

79000

OULU

NIORAS OY

2008

408000

8000

PERTUNMAA

Pelti- ja Saneeraus J. Parkkinen Oy

2011

187000

24000

PORI

Oy SNcargo Ltd

1987

3278000

217000

PORI

Trukkihuolto Kale Oy

2004

354000

16000

RAAHE

KH-Nuohous Oy

2012

272000

32000

RAUMA

Ketjurauma Oy

1998

7696000

732000

RAUMA

Tarseal Oy

2003

360000

95000

RAUMA

Suomen LVI-Asennus Oy

2014

378000

33000

ROVANIEMI

Medport Oy

2015

389000

343000

ROVANIEMI

Rovanapa Oy

2003

1643000

128000

SALTVIK

Dånö Strandvillor Ab

2000

184000

62000

SASTAMALA

Aavasoft Oy

2007

187000

12000

SASTAMALA

Tyrvään Asennuspalvelu Oy

1999

816000

281000

SIPOO

Greenfield Consulting Oy

1987

298000

36000

SONKAJÄRVI

Sari Suutarinen Oy

1999

1540000

72000

SUONENJOKI

Sähköliike Valoapu Oy

2007

232000

34000

SUONENJOKI

Hoitokoti Poppeli Oy

1998

2353000

168000

TAMPERE

Medipalvelu Myllyniemi Oy

2009

192000

17000

TAMPERE

OptoFidelity Oy

2005

19562000

1907000

TAMPERE

PTV-Invest Oy

1985

349000

199000

TAMPERE

Euro-Center Oy

1984

746000

165000

TAMPERE

Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy

1978

5601000

422000

TAMPERE

Sammon Maalaus Oy

1999

535000

31000

TAMPERE

WSK-Sähkö Oy

1994

1936000

147000

TURKU

SS Optical Oy

2008

506000

6000

TURKU

Avium Oy

1992

182000

32000

TURKU

Kauppahuone Joremi Oy

1999

3550000

235000

TURKU

Lubet Invest Oy

2008

3681000

797000

VAASA

Oy Scansolo Ab

1992

3429000

434000

VALKEAKOSKI

Hautaustoimisto Savolahti Oy

1953

428000

65000

VANTAA

Doray Oy

1997

515000

19000

VANTAA

Maalaus ja remontti Hirvonen Oy

2007

194000

48000

VANTAA

Kiinteistöpalvelu Koivu Oy

1989

1214000

60000

VANTAA

Laskentapalvelu Oy Vantaa

1996

501000

43000

VANTAA

Powdertech Ltd Oy

2005

1470000

116000

VANTAA

Triofloor Oy

1990

3859000

204000

VIHTI

Liikenne Satuli Oy

1996

873000

152000

YLIVIESKA

JM REMONTTI JA SISUSTUSPALVELU OY

2009

649000

118000

YLÖJÄRVI

Juhlistaja Oy

2010

217000

24000

ÄHTÄRI

Jokke-Koneistus Oy

2010

1350000

195000

ÄÄNEKOSKI

R.T. Tourunen Oy

2008

230000

233000

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä