Yrittäjät

127 yritystä ponnisti AAA-luokkaan – katso lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Huhtikuu 2017 - 16:57

Yrittäjäsanomat julkaisee AAA-listauksen torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. 

Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja  maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 13.04.–19.04.2017 AAA- joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 127 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on 1,5  miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 138 000 euroa.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, €

Tulos, €

ESPOO

Nestime Feenix Oy

2011

6882000

346000

ESPOO

Sanergia Oy

2011

181000

10000

ESPOO

Minlix Oy

2009

540000

38000

ESPOO

Novalco Oy

2002

234000

11000

ESPOO

Sähkö-Huhta Oy

2005

4441000

341000

ESPOO

CFD-Finland Oy

1994

192000

38000

ESPOO

Namian Oy

2014

669000

103000

HEINÄVESI

Metsäkoneurakointi P. Mikkonen Oy

1992

746000

92000

HELSINKI

Arkkitehtitoimisto Huvila Oy

2006

227000

38000

HELSINKI

Balidecoset Oy

1998

303000

24000

HELSINKI

Polhem PR Finland Ab

2002

832000

129000

HELSINKI

Alarin Oy

2011

177000

7000

HELSINKI

Hammaskulma Oy Helsinki

1997

286000

126000

HELSINKI

Jack Marine Oy

1989

295000

37000

HELSINKI

Selotos Oy

1998

2076000

203000

HELSINKI

Asemakivi Oy

2009

956000

295000

HELSINKI

Casebooster Oy

2015

202000

161000

HELSINKI

Fashion Partners Oy

2001

5163000

440000

HELSINKI

HKI Finland oy

2008

230000

35000

HELSINKI

Kanahl-Sähkö Oy

1998

408000

97000

HELSINKI

MTF Rivertours Oy

2009

8100000

367000

HELSINKI

Center for Mindfulness (CFM), Finland Oy

2005

456000

49000

HELSINKI

Hitech Chemicals (Finland) Oy

2001

335000

32000

HELSINKI

Kuivinen LKV Oy

2010

220000

47000

HELSINKI

Oy Peterhof Ltd

1991

13046000

115000

HELSINKI

Polarlehdet Oy

1989

12423000

145000

HELSINKI

Polaron Oy

2005

1093000

31000

HELSINKI

Taximo Oy

1998

601000

52000

HELSINKI

Tietokonemaailma Oy

1995

1394000

101000

HELSINKI

Viete Oy

1990

201000

31000

HOLLOLA

Skanveir Oy

2006

987000

102000

HYVINKÄÄ

TKE Järvinen Oy

1998

186000

39000

JOENSUU

Auto-Karjala Oy

2015

479000

40000

JOENSUU

Vierelläsi Oy

2013

292000

38000

JYVÄSKYLÄ

Pizz Anne Oy

1995

362000

46000

JYVÄSKYLÄ

Rakennustoimisto J. Niemi Oy

2003

1399000

153000

JYVÄSKYLÄ

H & G Golf Oy

2010

297000

47000

JYVÄSKYLÄ

Nostokonepalvelu JK Oy

1989

7500000

550000

JYVÄSKYLÄ

Puistokissa Oy

1994

890000

56000

JYVÄSKYLÄ

Raksihares Oy

1998

795000

99000

JÄRVENPÄÄ

Auto-Omenainen Oy

2006

627000

43000

JÄRVENPÄÄ

Tero Mähönen Oy

2003

194000

13000

JÄRVENPÄÄ

ST-Suunnittelu Oy

1988

174000

46000

KAARINA

Silmälääkäripalvelut Pöllönen & Timgren Oy

2007

285000

21000

KANGASNIEMI

Dersa Oy

2008

224000

19000

KANNUS

Pekves Oy

2002

2420000

118000

KAUNIAINEN

ExecNet Oy

2003

274000

95000

KEMINMAA

Kuljetusliike P. Prykäri Oy

2005

533000

48000

KEMINMAA

RT-Rakenne Oy

2015

767000

73000

KERAVA

Iso Autohuolto Suomi Oy

2007

1355000

56000

KITTILÄ

La Mona Oy

2011

2402000

549000

KOKKOLA

Witickin Turkis Oy

2002

239000

29000

KORSNÄS

Oy Scandic Turvamerkintä Ab

1995

323000

76000

KOTKA

Aittakoodi Oy

2011

171000

41000

KOUVOLA

Kymen Autopesula Oy

2011

170000

18000

KOUVOLA

Kuusaan Metalli Oy

1993

2196000

149000

KUHMO

M-pelletti Oy

2007

771000

110000

KUOPIO

MaNi-Siilot Oy

2014

203000

74000

KUOPIO

Unimyssy Oy

2014

300000

36000

KUOPIO

Kiinteistö- ja Ympäristöpalvelut Aravirta Oy

1996

2869000

456000

KUOPIO

Ovimatic Oy

1989

1364000

126000

KUOPIO

Oy Medfiles Ltd

1995

8769000

527000

KUOPIO

Sähkökonekorjaus Pursiainen Oy

1976

1624000

214000

LAHTI

LJ-Ilmastointi Oy

1996

375000

34000

LAHTI

SCC Trading Oy

1999

4187000

94000

LAHTI

Lahden Ovi Oy

1993

851000

87000

LAPPEENRANTA

GreenHome Oy

2013

183000

10000

LEMPÄÄLÄ

LVI Nio Oy

2011

242000

29000

LIETO

Rakennusliike Osrak Oy

2011

659000

103000

LIETO

Paalutiimi Oy

2007

197000

69000

LOHJA

Leijonakatsastus Oy

2014

515000

261000

LOHJA

LVI-Palvelu Rinne Oy

2008

282000

33000

LOIMAA

TTP-Ruusunen Oy

1998

734000

112000

MASKU

M. Tuomi Oy

1992

1364000

122000

MASKU

Turun Thermohuolto Oy

2004

1057000

72000

MUURAME

Agri-Portti Oy

2009

528000

63000

MÄNTSÄLÄ

Uudenmaan Yritystilipalvelu Oy

2013

281000

18000

MÄNTSÄLÄ

Mäntsälän Laatutalot Oy

1990

515000

32000

NOKIA

Eko Eko - Ekological and Ekonomical Solutions Oy

2012

1275000

153000

NOKIA

Nokian Nahkatuote Oy

1979

1304000

110000

NURMES

Loimupelto Oy

1996

562000

126000

NURMIJÄRVI

Laatumaalarit Peltokorpi Oy

2015

178000

24000

NURMIJÄRVI

Haleson Oy

1995

194000

20000

OULU

Lainalift Oy

1984

880000

203000

OULU

T/R Saneeraus Oy

2004

714000

57000

OULU

Sähkövaltti Oy

2013

1052000

79000

OULU

NIORAS OY

2008

408000

8000

PERTUNMAA

Pelti- ja Saneeraus J. Parkkinen Oy

2011

187000

24000

PORI

Oy SNcargo Ltd

1987

3278000

217000

PORI

Trukkihuolto Kale Oy

2004

354000

16000

RAAHE

KH-Nuohous Oy

2012

272000

32000

RAUMA

Ketjurauma Oy

1998

7696000

732000

RAUMA

Tarseal Oy

2003

360000

95000

RAUMA

Suomen LVI-Asennus Oy

2014

378000

33000

ROVANIEMI

Medport Oy

2015

389000

343000

ROVANIEMI

Rovanapa Oy

2003

1643000

128000

SALTVIK

Dånö Strandvillor Ab

2000

184000

62000

SASTAMALA

Aavasoft Oy

2007

187000

12000

SASTAMALA

Tyrvään Asennuspalvelu Oy

1999

816000

281000

SIPOO

Greenfield Consulting Oy

1987

298000

36000

SONKAJÄRVI

Sari Suutarinen Oy

1999

1540000

72000

SUONENJOKI

Sähköliike Valoapu Oy

2007

232000

34000

SUONENJOKI

Hoitokoti Poppeli Oy

1998

2353000

168000

TAMPERE

Medipalvelu Myllyniemi Oy

2009

192000

17000

TAMPERE

OptoFidelity Oy

2005

19562000

1907000

TAMPERE

PTV-Invest Oy

1985

349000

199000

TAMPERE

Euro-Center Oy

1984

746000

165000

TAMPERE

Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy

1978

5601000

422000

TAMPERE

Sammon Maalaus Oy

1999

535000

31000

TAMPERE

WSK-Sähkö Oy

1994

1936000

147000

TURKU

SS Optical Oy

2008

506000

6000

TURKU

Avium Oy

1992

182000

32000

TURKU

Kauppahuone Joremi Oy

1999

3550000

235000

TURKU

Lubet Invest Oy

2008

3681000

797000

VAASA

Oy Scansolo Ab

1992

3429000

434000

VALKEAKOSKI

Hautaustoimisto Savolahti Oy

1953

428000

65000

VANTAA

Doray Oy

1997

515000

19000

VANTAA

Maalaus ja remontti Hirvonen Oy

2007

194000

48000

VANTAA

Kiinteistöpalvelu Koivu Oy

1989

1214000

60000

VANTAA

Laskentapalvelu Oy Vantaa

1996

501000

43000

VANTAA

Powdertech Ltd Oy

2005

1470000

116000

VANTAA

Triofloor Oy

1990

3859000

204000

VIHTI

Liikenne Satuli Oy

1996

873000

152000

YLIVIESKA

JM REMONTTI JA SISUSTUSPALVELU OY

2009

649000

118000

YLÖJÄRVI

Juhlistaja Oy

2010

217000

24000

ÄHTÄRI

Jokke-Koneistus Oy

2010

1350000

195000

ÄÄNEKOSKI

R.T. Tourunen Oy

2008

230000

233000

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät pettyneitä työryhmään, työttömän opiskelumahdollisuudet eivät helpotu

Yrittäjät tiedotteet - 20. Huhtikuu 2017 - 15:13

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ei saanut yksimielistä esitystä keinoista työttömien koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Työryhmän raportti julkaistiin tänään. Työmarkkinajärjestöt jättivät työryhmäraporttiin lausuman ja eriävän mielipiteen. Suomen Yrittäjät pitää raportissa esitettyjä tavoitteita tärkeinä ja allekirjoitti sen sellaisenaan.

Työryhmän näkemyksen mukaan työttömien kouluttaminen on erittäin tärkeää ja haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nopeasti uusia palvelukokonaisuuksia ja koulutusratkaisua.

– Työryhmän näkemys on oikea ja Suomen Yrittäjillä on tarjota tähän uusia ratkaisuja. Ehdotimme työryhmässä, että aikuiskoulutustuki laajennettaisiin koskemaan myös työttömiä henkilöitä. Tämä olisi avannut työttömille aivan uuden polun kouluttautua ja kehittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo.

Työttömistä valtaosa työllistyy uudelleen suhteellisen pian työttömyyden alkamisesta.  Osalla kuitenkin työllistyminen edellyttää osaamisen päivittämistä, laajentamista tai jopa uuden tutkinnon.

– Työmarkkinajärjestöt kuitenkin vastustivat jopa ehdotuksemme kirjaamista työryhmän yhteiseen raporttiin. Se on yllättävää, koska erityisesti palkansaajajärjestöt ovat nimenomaan toivoneet työttömille laajempaa oikeutta opiskella työttömyysaikana ilman, että etuustaso merkittävästi heikkenee, Hellsten jatkaa.

22 prosenttia ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen työttöminä

Pitkäaikaistyöttömien ryhmässä nuorten osuus on kasvussa. Alle 30-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä valtaosalla on perus- tai toisen asteen koulutus.

– Vailla tutkintoa ja työkokemusta olevien nuorten kouluttautumismahdollisuutta lisäisi merkittävästi, jos näiden nuorten oppisopimuspalkkausta muutettaisiin vastaamaan paremmin osaamista ja sen kehittymistä, jatkaa Hellsten.

Vuonna 2014 ammatillisen tutkinnon suorittaneista nuorista 22 prosenttia oli vuosi valmistumisensa jälkeen työttömänä työnhakijana. Koulutusaloista ainoastaan sosiaali- ja terveysala työllistää nuoria hyvin.

Koulutustarjonta näyttääkin suuntautuvan liikaa aloille, joiden työllistymisnäkymät ovat heikot.

– Ammatillisen koulutuksen uutta lainsäädäntöä viimeistellään parhaillaan.  Siinä asetetaan merkittävä rahoitusosuus tutkinnon jälkeiselle työllistymiselle. Toivomme, että tämä ohjaisi aiempaa paremmin oppilaitoksia suuntamaan koulutusta työllistäville aloille, johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät pettyneitä työryhmään, työttömän opiskelumahdollisuudet eivät helpotu

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Huhtikuu 2017 - 15:13

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ei saanut yksimielistä esitystä keinoista työttömien koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Työryhmän raportti julkaistiin tänään. Työmarkkinajärjestöt jättivät työryhmäraporttiin lausuman ja eriävän mielipiteen. Suomen Yrittäjät pitää raportissa esitettyjä tavoitteita tärkeinä ja allekirjoitti sen sellaisenaan.

Työryhmän näkemyksen mukaan työttömien kouluttaminen on erittäin tärkeää ja haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nopeasti uusia palvelukokonaisuuksia ja koulutusratkaisua.

– Työryhmän näkemys on oikea ja Suomen Yrittäjillä on tarjota tähän uusia ratkaisuja. Ehdotimme työryhmässä, että aikuiskoulutustuki laajennettaisiin koskemaan myös työttömiä henkilöitä. Tämä olisi avannut työttömille aivan uuden polun kouluttautua ja kehittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo.

Työttömistä valtaosa työllistyy uudelleen suhteellisen pian työttömyyden alkamisesta.  Osalla kuitenkin työllistyminen edellyttää osaamisen päivittämistä, laajentamista tai jopa uuden tutkinnon.

– Työmarkkinajärjestöt kuitenkin vastustivat jopa ehdotuksemme kirjaamista työryhmän yhteiseen raporttiin. Se on yllättävää, koska erityisesti palkansaajajärjestöt ovat nimenomaan toivoneet työttömille laajempaa oikeutta opiskella työttömyysaikana ilman, että etuustaso merkittävästi heikkenee, Hellsten jatkaa.

22 prosenttia ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen työttöminä

Pitkäaikaistyöttömien ryhmässä nuorten osuus on kasvussa. Alle 30-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä valtaosalla on perus- tai toisen asteen koulutus.

– Vailla tutkintoa ja työkokemusta olevien nuorten kouluttautumismahdollisuutta lisäisi merkittävästi, jos näiden nuorten oppisopimuspalkkausta muutettaisiin vastaamaan paremmin osaamista ja sen kehittymistä, jatkaa Hellsten.

Vuonna 2014 ammatillisen tutkinnon suorittaneista nuorista 22 prosenttia oli vuosi valmistumisensa jälkeen työttömänä työnhakijana. Koulutusaloista ainoastaan sosiaali- ja terveysala työllistää nuoria hyvin.

Koulutustarjonta näyttääkin suuntautuvan liikaa aloille, joiden työllistymisnäkymät ovat heikot.

– Ammatillisen koulutuksen uutta lainsäädäntöä viimeistellään parhaillaan.  Siinä asetetaan merkittävä rahoitusosuus tutkinnon jälkeiselle työllistymiselle. Toivomme, että tämä ohjaisi aiempaa paremmin oppilaitoksia suuntamaan koulutusta työllistäville aloille, johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät pettyneitä työryhmään, työttömän opiskelumahdollisuudet eivät helpotu

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Huhtikuu 2017 - 15:13

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ei saanut yksimielistä esitystä keinoista työttömien koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Työryhmän raportti julkaistiin tänään. Työmarkkinajärjestöt jättivät työryhmäraporttiin lausuman ja eriävän mielipiteen. Suomen Yrittäjät pitää raportissa esitettyjä tavoitteita tärkeinä ja allekirjoitti sen sellaisenaan.

Työryhmän näkemyksen mukaan työttömien kouluttaminen on erittäin tärkeää ja haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nopeasti uusia palvelukokonaisuuksia ja koulutusratkaisua.

– Työryhmän näkemys on oikea ja Suomen Yrittäjillä on tarjota tähän uusia ratkaisuja. Ehdotimme työryhmässä, että aikuiskoulutustuki laajennettaisiin koskemaan myös työttömiä henkilöitä. Tämä olisi avannut työttömille aivan uuden polun kouluttautua ja kehittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo.

Työttömistä valtaosa työllistyy uudelleen suhteellisen pian työttömyyden alkamisesta.  Osalla kuitenkin työllistyminen edellyttää osaamisen päivittämistä, laajentamista tai jopa uuden tutkinnon.

– Työmarkkinajärjestöt kuitenkin vastustivat jopa ehdotuksemme kirjaamista työryhmän yhteiseen raporttiin. Se on yllättävää, koska erityisesti palkansaajajärjestöt ovat nimenomaan toivoneet työttömille laajempaa oikeutta opiskella työttömyysaikana ilman, että etuustaso merkittävästi heikkenee, Hellsten jatkaa.

22 prosenttia ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen työttöminä

Pitkäaikaistyöttömien ryhmässä nuorten osuus on kasvussa. Alle 30-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä valtaosalla on perus- tai toisen asteen koulutus.

– Vailla tutkintoa ja työkokemusta olevien nuorten kouluttautumismahdollisuutta lisäisi merkittävästi, jos näiden nuorten oppisopimuspalkkausta muutettaisiin vastaamaan paremmin osaamista ja sen kehittymistä, jatkaa Hellsten.

Vuonna 2014 ammatillisen tutkinnon suorittaneista nuorista 22 prosenttia oli vuosi valmistumisensa jälkeen työttömänä työnhakijana. Koulutusaloista ainoastaan sosiaali- ja terveysala työllistää nuoria hyvin.

Koulutustarjonta näyttääkin suuntautuvan liikaa aloille, joiden työllistymisnäkymät ovat heikot.

– Ammatillisen koulutuksen uutta lainsäädäntöä viimeistellään parhaillaan.  Siinä asetetaan merkittävä rahoitusosuus tutkinnon jälkeiselle työllistymiselle. Toivomme, että tämä ohjaisi aiempaa paremmin oppilaitoksia suuntamaan koulutusta työllistäville aloille, johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kun yrittäjä kaatuu sairausvuoteelle, voi kaatua koko firma

Yrittäjät tiedotteet - 20. Huhtikuu 2017 - 11:59

Tavallisella työntekijällä palkka juoksee, vaikka hän sairastuu, mutta yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Tämä on johtanut siihen, että yrittäjät tekevät usein töitä sairaanakin, sen sijaan että hoitaisivat terveyttään.

Asia nousi selkeästi esiin Suomen Yrittäjien teettämästä sosiaaliturvakyselystä viime syksynä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin 72 prosenttia kertoi olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja heistä joka viides jopa yli 10 päivää.

– Nopea apu yrittäjän tilanteen parantamiseen olisi lyhentää yrittäjän omavastuuaikaa sairauspäivärahassa sairastumispäivään, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Vain harvalla pienyrittäjällä on sijainen, joka voi hoitaa toimintaa yrittäjän poissaollessa.

”Nytkin olen flunssassa töissä”

– Paljon olen tehnyt sairaana töitä, nytkin olen flunssassa töissä, sanoo nuori helsinkiläinen yrittäjä Sanni Kaikkonen, joka vetää promootiotoimisto Sunnyone Promotionia.

– Ihan yksittäisiä päiviä olen ollut poissa töistä ja silloinkin olen yleensä tehnyt kotona toimistotöitä, kuvailee Sanni Kaikkonen.

Hän on huomannut, että flunssat pitkittyvät ja pahenevat, kun ei ole aikaa tai mahdollisuutta sairastaa.

Yleisin tauti eli flunssa paranee yleensä muutamassa päivässä, mutta ilman lepoa se voi johtaa vakaviin jälkitauteihin.

– Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri, koska lyhytkin poissaolo voi olla toimeentulon kannalta merkityksellinen, Harri Hellstén huomauttaa.

– Kun yrittäjä kaatuu sairausvuoteelle, kaatuu pahimmassa tapauksessa koko yritys, Hellstén sanoo.

Omavastuuaika täyttyy harvalla

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä yrittäjistä ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä oli sairausloman alle neljän päivän kesto eli omavastuuaika ei täyttynyt ja oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä.

Pidemmmältä sairausajalta maksettavat etuudet voivat myös jäädä pieniksi, jos yrittäjä on valinnut matalan sosiaaliturvan tason.

–Minulla se on aika minimissä, sain taannoin yhdeltä sairausviikolta 20 euroa päivältä eli yhteensä satasen, hymähtää nuori yrittäjä Sanni Kaikkonen.

Mitä nuoremmasta yrittäjästä on kyse, sitä useammin työskennellään sairaana. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan alle 35-vuotiaista sairaan töihin oli mennyt jopa 86 prosenttia. Paljon sairaana työskennelleet yrittäjät olivat myös muita useammin poissa yritystoiminnasta terveydellisistä syistä.

Kelan tutkimus pitkistä eli yli 12 päivän sairauspoissaoloista kertoo toisella tavalla huolestuttavia lukuja: Sairauspoissaolojen keskipituus oli suomalaisilla työntekijöillä vuonna 2013 noin kaksi kuukautta, mutta yrittäjillä niiden pituus oli noin kolme kuukautta.

SY:n kannanotto hallitukselle: omavastuuaika lyhennettävä yhteen päivään

Suomen Yrittäjät esittää kannanotossaan hallituksen puoliväliriiheen, että yrittäjien mahdollisuutta jäädä sairauslomalle tulee edistää siten, että omavastuuaika sairauspäivärahassa lyhennetään nykyisestä neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään.

Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitenemisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisen lisäksi kannanotossa käsitellään myös muun muassa yritysrahoituksen monipuolistamista, liikenneverkon kehittämistä, paikallista sopimista, yritysten omistajanvaihdosten edistämistä sekä kasvuyrittäjyyttä ja pk-yritysten kansainvälistymistä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kun yrittäjä kaatuu sairausvuoteelle, voi kaatua koko firma

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Huhtikuu 2017 - 11:59

Tavallisella työntekijällä palkka juoksee, vaikka hän sairastuu, mutta yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Tämä on johtanut siihen, että yrittäjät tekevät usein töitä sairaanakin, sen sijaan että hoitaisivat terveyttään.

Asia nousi selkeästi esiin Suomen Yrittäjien teettämästä sosiaaliturvakyselystä viime syksynä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin 72 prosenttia kertoi olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja heistä joka viides jopa yli 10 päivää.

– Nopea apu yrittäjän tilanteen parantamiseen olisi lyhentää yrittäjän omavastuuaikaa sairauspäivärahassa sairastumispäivään, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Vain harvalla pienyrittäjällä on sijainen, joka voi hoitaa toimintaa yrittäjän poissaollessa.

”Nytkin olen flunssassa töissä”

– Paljon olen tehnyt sairaana töitä, nytkin olen flunssassa töissä, sanoo nuori helsinkiläinen yrittäjä Sanni Kaikkonen, joka vetää promootiotoimisto Sunnyone Promotionia.

– Ihan yksittäisiä päiviä olen ollut poissa töistä ja silloinkin olen yleensä tehnyt kotona toimistotöitä, kuvailee Sanni Kaikkonen.

Hän on huomannut, että flunssat pitkittyvät ja pahenevat, kun ei ole aikaa tai mahdollisuutta sairastaa.

Yleisin tauti eli flunssa paranee yleensä muutamassa päivässä, mutta ilman lepoa se voi johtaa vakaviin jälkitauteihin.

– Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri, koska lyhytkin poissaolo voi olla toimeentulon kannalta merkityksellinen, Harri Hellstén huomauttaa.

– Kun yrittäjä kaatuu sairausvuoteelle, kaatuu pahimmassa tapauksessa koko yritys, Hellstén sanoo.

Omavastuuaika täyttyy harvalla

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä yrittäjistä ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä oli sairausloman alle neljän päivän kesto eli omavastuuaika ei täyttynyt ja oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä.

Pidemmmältä sairausajalta maksettavat etuudet voivat myös jäädä pieniksi, jos yrittäjä on valinnut matalan sosiaaliturvan tason.

–Minulla se on aika minimissä, sain taannoin yhdeltä sairausviikolta 20 euroa päivältä eli yhteensä satasen, hymähtää nuori yrittäjä Sanni Kaikkonen.

Mitä nuoremmasta yrittäjästä on kyse, sitä useammin työskennellään sairaana. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan alle 35-vuotiaista sairaan töihin oli mennyt jopa 86 prosenttia. Paljon sairaana työskennelleet yrittäjät olivat myös muita useammin poissa yritystoiminnasta terveydellisistä syistä.

Kelan tutkimus pitkistä eli yli 12 päivän sairauspoissaoloista kertoo toisella tavalla huolestuttavia lukuja: Sairauspoissaolojen keskipituus oli suomalaisilla työntekijöillä vuonna 2013 noin kaksi kuukautta, mutta yrittäjillä niiden pituus oli noin kolme kuukautta.

SY:n kannanotto hallitukselle: omavastuuaika lyhennettävä yhteen päivään

Suomen Yrittäjät esittää kannanotossaan hallituksen puoliväliriiheen, että yrittäjien mahdollisuutta jäädä sairauslomalle tulee edistää siten, että omavastuuaika sairauspäivärahassa lyhennetään nykyisestä neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään.

Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitenemisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisen lisäksi kannanotossa käsitellään myös muun muassa yritysrahoituksen monipuolistamista, liikenneverkon kehittämistä, paikallista sopimista, yritysten omistajanvaihdosten edistämistä sekä kasvuyrittäjyyttä ja pk-yritysten kansainvälistymistä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kun yrittäjä kaatuu sairausvuoteelle, voi kaatua koko firma

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Huhtikuu 2017 - 11:59

Tavallisella työntekijällä palkka juoksee, vaikka hän sairastuu, mutta yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Tämä on johtanut siihen, että yrittäjät tekevät usein töitä sairaanakin, sen sijaan että hoitaisivat terveyttään.

Asia nousi selkeästi esiin Suomen Yrittäjien teettämästä sosiaaliturvakyselystä viime syksynä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin 72 prosenttia kertoi olleensa sairaana töissä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja heistä joka viides jopa yli 10 päivää.

– Nopea apu yrittäjän tilanteen parantamiseen olisi lyhentää yrittäjän omavastuuaikaa sairauspäivärahassa sairastumispäivään, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Vain harvalla pienyrittäjällä on sijainen, joka voi hoitaa toimintaa yrittäjän poissaollessa.

”Nytkin olen flunssassa töissä”

– Paljon olen tehnyt sairaana töitä, nytkin olen flunssassa töissä, sanoo nuori helsinkiläinen yrittäjä Sanni Kaikkonen, joka vetää promootiotoimisto Sunnyone Promotionia.

– Ihan yksittäisiä päiviä olen ollut poissa töistä ja silloinkin olen yleensä tehnyt kotona toimistotöitä, kuvailee Sanni Kaikkonen.

Hän on huomannut, että flunssat pitkittyvät ja pahenevat, kun ei ole aikaa tai mahdollisuutta sairastaa.

Yleisin tauti eli flunssa paranee yleensä muutamassa päivässä, mutta ilman lepoa se voi johtaa vakaviin jälkitauteihin.

– Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri, koska lyhytkin poissaolo voi olla toimeentulon kannalta merkityksellinen, Harri Hellstén huomauttaa.

– Kun yrittäjä kaatuu sairausvuoteelle, kaatuu pahimmassa tapauksessa koko yritys, Hellstén sanoo.

Omavastuuaika täyttyy harvalla

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia sairauslomaa pitäneistä yrittäjistä ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä oli sairausloman alle neljän päivän kesto eli omavastuuaika ei täyttynyt ja oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä.

Pidemmmältä sairausajalta maksettavat etuudet voivat myös jäädä pieniksi, jos yrittäjä on valinnut matalan sosiaaliturvan tason.

–Minulla se on aika minimissä, sain taannoin yhdeltä sairausviikolta 20 euroa päivältä eli yhteensä satasen, hymähtää nuori yrittäjä Sanni Kaikkonen.

Mitä nuoremmasta yrittäjästä on kyse, sitä useammin työskennellään sairaana. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan alle 35-vuotiaista sairaan töihin oli mennyt jopa 86 prosenttia. Paljon sairaana työskennelleet yrittäjät olivat myös muita useammin poissa yritystoiminnasta terveydellisistä syistä.

Kelan tutkimus pitkistä eli yli 12 päivän sairauspoissaoloista kertoo toisella tavalla huolestuttavia lukuja: Sairauspoissaolojen keskipituus oli suomalaisilla työntekijöillä vuonna 2013 noin kaksi kuukautta, mutta yrittäjillä niiden pituus oli noin kolme kuukautta.

SY:n kannanotto hallitukselle: omavastuuaika lyhennettävä yhteen päivään

Suomen Yrittäjät esittää kannanotossaan hallituksen puoliväliriiheen, että yrittäjien mahdollisuutta jäädä sairauslomalle tulee edistää siten, että omavastuuaika sairauspäivärahassa lyhennetään nykyisestä neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään.

Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitenemisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisen lisäksi kannanotossa käsitellään myös muun muassa yritysrahoituksen monipuolistamista, liikenneverkon kehittämistä, paikallista sopimista, yritysten omistajanvaihdosten edistämistä sekä kasvuyrittäjyyttä ja pk-yritysten kansainvälistymistä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yritystukien jakaminen helpottuu – Tampere jo digitalisoinut toimintamallinsa

Yrittäjät tiedotteet - 20. Huhtikuu 2017 - 11:32

Valtakunnallinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä tarkoittaa, että myös yritystuet voidaan jakaa sähköisesti ja madaltaa näin kynnystä tukien hyödyntämiseen.

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) tehostaa ja automatisoi kuntien palveluseteleinä ja ostopalveluina toteutettavien palvelujen hallinnointia, tukee palvelumarkkinoiden kehittymistä ja asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä.

Toimintamallin piirissä on 16 kuntatoimijaa, 2,1 miljoonan ihmisen väestöpohja ja noin 1300 yksityistä palveluntuottajaa. Järjestelmä on kuntatoimijoiden omistama ja hallinnoima, ja sen on toteuttanut Digia.

– Nyt kaikki PSOP-järjestelmää käyttävät kuntatoimijat voivat jakaa palvelun avulla myös yritystukia entistä joustavammin sähköisinä yritysseteleinä, liiketoimintapäällikkö Sari Koljonen Kuntien Tierasta sanoo.

Kuntien Tiera Oy on yli 260 kuntatoimijan omistama valtakunnallinen kehitysyhtiö. 

Kuntatoimijat jakavat yritysseteleitä

Käytännössä yritystuet ovat haettavissa valmiina palvelukokonaisuuksina, joita palveluita tuottavat yritykset ilmoittavat sähköisessä portaalissa.

Asiakasyritykset voivat etsiä suoraan portaalista parhaiten kehittymistään tukevia palveluja, esimerkiksi koulutusta tai konsultointia, Digia kertoo tiedotteessaan.

Palveluja ostetaan sähköisellä yrityssetelillä, jonka palvelua hallinnoiva kuntatoimija myöntää.

– Kuntatoimijat voivat tukea yrityksiä aiempaa joustavammin. Kuntatoimijan näkökulmasta prosessi tehostuu ja automatisoituu. Samalla kuntatoimija tukee myös tukipalveluita tuottavia yrityksiä tarjotessaan uuden, helpon kanavan palveluiden tarjoamiseen ja yritysten kohtaamiseen. Kaikki voittavat, toimialajohtaja Sami Rantanen Digialta sanoo.

Tampere ensimmäisenä liikkeelle

Ensimmäisenä sähköisiä yritysseteleitä on hyödyntänyt Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Innovaatioseteli-hankkeessaan. Tredean innovaatioseteli noteerattiin maaliskuussa myös EU:n InnoBridge-hankkeessa, jossa tavoitteena on arvioida ja kehittää alueiden innovaatiopolitiikkaa. Eniten kiinnostusta herättivät juuri innovaatiosetelin digitaalinen palvelualusta, avoimuus ja markkinalähtöisyys.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yritystukien jakaminen helpottuu – Tampere jo digitalisoinut toimintamallinsa

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Huhtikuu 2017 - 11:32

Valtakunnallinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä tarkoittaa, että myös yritystuet voidaan jakaa sähköisesti ja madaltaa näin kynnystä tukien hyödyntämiseen.

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) tehostaa ja automatisoi kuntien palveluseteleinä ja ostopalveluina toteutettavien palvelujen hallinnointia, tukee palvelumarkkinoiden kehittymistä ja asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä.

Toimintamallin piirissä on 16 kuntatoimijaa, 2,1 miljoonan ihmisen väestöpohja ja noin 1300 yksityistä palveluntuottajaa. Järjestelmä on kuntatoimijoiden omistama ja hallinnoima, ja sen on toteuttanut Digia.

– Nyt kaikki PSOP-järjestelmää käyttävät kuntatoimijat voivat jakaa palvelun avulla myös yritystukia entistä joustavammin sähköisinä yritysseteleinä, liiketoimintapäällikkö Sari Koljonen Kuntien Tierasta sanoo.

Kuntien Tiera Oy on yli 260 kuntatoimijan omistama valtakunnallinen kehitysyhtiö. 

Kuntatoimijat jakavat yritysseteleitä

Käytännössä yritystuet ovat haettavissa valmiina palvelukokonaisuuksina, joita palveluita tuottavat yritykset ilmoittavat sähköisessä portaalissa.

Asiakasyritykset voivat etsiä suoraan portaalista parhaiten kehittymistään tukevia palveluja, esimerkiksi koulutusta tai konsultointia, Digia kertoo tiedotteessaan.

Palveluja ostetaan sähköisellä yrityssetelillä, jonka palvelua hallinnoiva kuntatoimija myöntää.

– Kuntatoimijat voivat tukea yrityksiä aiempaa joustavammin. Kuntatoimijan näkökulmasta prosessi tehostuu ja automatisoituu. Samalla kuntatoimija tukee myös tukipalveluita tuottavia yrityksiä tarjotessaan uuden, helpon kanavan palveluiden tarjoamiseen ja yritysten kohtaamiseen. Kaikki voittavat, toimialajohtaja Sami Rantanen Digialta sanoo.

Tampere ensimmäisenä liikkeelle

Ensimmäisenä sähköisiä yritysseteleitä on hyödyntänyt Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Innovaatioseteli-hankkeessaan. Tredean innovaatioseteli noteerattiin maaliskuussa myös EU:n InnoBridge-hankkeessa, jossa tavoitteena on arvioida ja kehittää alueiden innovaatiopolitiikkaa. Eniten kiinnostusta herättivät juuri innovaatiosetelin digitaalinen palvelualusta, avoimuus ja markkinalähtöisyys.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yritystukien jakaminen helpottuu – Tampere jo digitalisoinut toimintamallinsa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Huhtikuu 2017 - 11:32

Valtakunnallinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä tarkoittaa, että myös yritystuet voidaan jakaa sähköisesti ja madaltaa näin kynnystä tukien hyödyntämiseen.

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) tehostaa ja automatisoi kuntien palveluseteleinä ja ostopalveluina toteutettavien palvelujen hallinnointia, tukee palvelumarkkinoiden kehittymistä ja asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä.

Toimintamallin piirissä on 16 kuntatoimijaa, 2,1 miljoonan ihmisen väestöpohja ja noin 1300 yksityistä palveluntuottajaa. Järjestelmä on kuntatoimijoiden omistama ja hallinnoima, ja sen on toteuttanut Digia.

– Nyt kaikki PSOP-järjestelmää käyttävät kuntatoimijat voivat jakaa palvelun avulla myös yritystukia entistä joustavammin sähköisinä yritysseteleinä, liiketoimintapäällikkö Sari Koljonen Kuntien Tierasta sanoo.

Kuntien Tiera Oy on yli 260 kuntatoimijan omistama valtakunnallinen kehitysyhtiö. 

Kuntatoimijat jakavat yritysseteleitä

Käytännössä yritystuet ovat haettavissa valmiina palvelukokonaisuuksina, joita palveluita tuottavat yritykset ilmoittavat sähköisessä portaalissa.

Asiakasyritykset voivat etsiä suoraan portaalista parhaiten kehittymistään tukevia palveluja, esimerkiksi koulutusta tai konsultointia, Digia kertoo tiedotteessaan.

Palveluja ostetaan sähköisellä yrityssetelillä, jonka palvelua hallinnoiva kuntatoimija myöntää.

– Kuntatoimijat voivat tukea yrityksiä aiempaa joustavammin. Kuntatoimijan näkökulmasta prosessi tehostuu ja automatisoituu. Samalla kuntatoimija tukee myös tukipalveluita tuottavia yrityksiä tarjotessaan uuden, helpon kanavan palveluiden tarjoamiseen ja yritysten kohtaamiseen. Kaikki voittavat, toimialajohtaja Sami Rantanen Digialta sanoo.

Tampere ensimmäisenä liikkeelle

Ensimmäisenä sähköisiä yritysseteleitä on hyödyntänyt Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Innovaatioseteli-hankkeessaan. Tredean innovaatioseteli noteerattiin maaliskuussa myös EU:n InnoBridge-hankkeessa, jossa tavoitteena on arvioida ja kehittää alueiden innovaatiopolitiikkaa. Eniten kiinnostusta herättivät juuri innovaatiosetelin digitaalinen palvelualusta, avoimuus ja markkinalähtöisyys.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kevytyrittäjille uusi laskutuspalvelu – OP-ryhmä tuo oman välineen helpottamaan yrittäjyyttä

Yrittäjät tiedotteet - 19. Huhtikuu 2017 - 18:07

Finanssialan toimija OP-ryhmä on käynnistänyt kevytyrittäjän laskutuspalvelun, jolla laskutus ja veronmaksu hoituvat digitaalisesti.

Palvelu hyödyttää eniten yrittäjiä, joiden laskutus on alle 30 000 euroa vuodessa.

Käteen enemmän rahaa kuin palkansaajana

OP Kevytyrittäjä -niminen laskutuspalvelu perustaa yritykselle y-tunnuksen, tarjoaa laskutusalustan ja hoitaa kirjanpidon asiakkaan puolesta.

Palvelussa asiakas voi kirjata ostoja ja lähettää laskuja, jotka menevät suoraan palvelun kirjanpitoon.

OP lupaa, että OP Kevytyrittäjä -pilotilla yrittäjälle jää laskuttamastaan työstä enemmän rahaa käteen kuin palkansaajana laskuttaessa.

– Monen sivutoimisen tai aloittelevan yrittäjän kannattaisi taloudellisista syistä laskuttaa asiakkaitaan nimenomaan yrityksen kautta. Haluamme tarjota tähän täysin digitaalisen ja mahdollisimman vaivattoman kanavan, sanoo OP:n liiketoimintojen kehittämisestä vastaava päällikkö Kristian Luoma.

Palvelumaksu on viisi prosenttia

Palvelu vähentää laskusta viiden prosentin palvelumaksun, laskun arvonlisäverot sekä käyttäjän veroprosentin mukaiset ennakkoverot. Kun käyttäjän työtulo ylittää lakisääteisen rajan, 7 645 euroa, palvelu hoitaa yrittäjän puolesta myös yrittäjän eläkevakuutuksen.

Palvelu tilittää ennakkoverot ja arvonlisäverot Verohallinnolle automaattisesti. Loput rahat siirretään käyttäjän tilille.

Alle 10 000 euroa vuodessa laskuttava yrittäjä ei ole arvonlisäverovelvollinen, mutta voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisen rekisteriin. Tuolloinkin arvonlisäveron voi pitää laskutuksen jäädessä alle 10 000 euroon. 10 000–30 000 euroa vuodessa laskuttava yrittäjä on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen.

Laskutuspalveluita löytyy markkinoilta

Muita laskutusosuuskuntia ovat muun muassa eezy.fi ja ukko.fi.

Periaatteessa laskutusosuuskunta hoitaa laskutuksen asiakkaidensa puolesta ja auttaa näin ihmisiä työllistymään yrittäjämäisesti alallaan ilman omaa juridista yhtiötä. Laskutusosuuskuntien avulla yksityishenkilö voi laskuttaa työsuorituksensa ilman yritystä.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Kevytyrittäjille uusi laskutuspalvelu – OP-ryhmä tuo oman välineen helpottamaan yrittäjyyttä

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Huhtikuu 2017 - 18:07

Finanssialan toimija OP-ryhmä on käynnistänyt kevytyrittäjän laskutuspalvelun, jolla laskutus ja veronmaksu hoituvat digitaalisesti.

Palvelu hyödyttää eniten yrittäjiä, joiden laskutus on alle 30 000 euroa vuodessa.

Käteen enemmän rahaa kuin palkansaajana

OP Kevytyrittäjä -niminen laskutuspalvelu perustaa yritykselle y-tunnuksen, tarjoaa laskutusalustan ja hoitaa kirjanpidon asiakkaan puolesta.

Palvelussa asiakas voi kirjata ostoja ja lähettää laskuja, jotka menevät suoraan palvelun kirjanpitoon.

OP lupaa, että OP Kevytyrittäjä -pilotilla yrittäjälle jää laskuttamastaan työstä enemmän rahaa käteen kuin palkansaajana laskuttaessa.

– Monen sivutoimisen tai aloittelevan yrittäjän kannattaisi taloudellisista syistä laskuttaa asiakkaitaan nimenomaan yrityksen kautta. Haluamme tarjota tähän täysin digitaalisen ja mahdollisimman vaivattoman kanavan, sanoo OP:n liiketoimintojen kehittämisestä vastaava päällikkö Kristian Luoma.

Palvelumaksu on viisi prosenttia

Palvelu vähentää laskusta viiden prosentin palvelumaksun, laskun arvonlisäverot sekä käyttäjän veroprosentin mukaiset ennakkoverot. Kun käyttäjän työtulo ylittää lakisääteisen rajan, 7 645 euroa, palvelu hoitaa yrittäjän puolesta myös yrittäjän eläkevakuutuksen.

Palvelu tilittää ennakkoverot ja arvonlisäverot Verohallinnolle automaattisesti. Loput rahat siirretään käyttäjän tilille.

Alle 10 000 euroa vuodessa laskuttava yrittäjä ei ole arvonlisäverovelvollinen, mutta voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisen rekisteriin. Tuolloinkin arvonlisäveron voi pitää laskutuksen jäädessä alle 10 000 euroon. 10 000–30 000 euroa vuodessa laskuttava yrittäjä on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen.

Laskutuspalveluita löytyy markkinoilta

Muita laskutusosuuskuntia ovat muun muassa eezy.fi ja ukko.fi.

Periaatteessa laskutusosuuskunta hoitaa laskutuksen asiakkaidensa puolesta ja auttaa näin ihmisiä työllistymään yrittäjämäisesti alallaan ilman omaa juridista yhtiötä. Laskutusosuuskuntien avulla yksityishenkilö voi laskuttaa työsuorituksensa ilman yritystä.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Kevytyrittäjille uusi laskutuspalvelu – OP-ryhmä tuo oman välineen helpottamaan yrittäjyyttä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Huhtikuu 2017 - 18:07

Finanssialan toimija OP-ryhmä on käynnistänyt kevytyrittäjän laskutuspalvelun, jolla laskutus ja veronmaksu hoituvat digitaalisesti.

Palvelu hyödyttää eniten yrittäjiä, joiden laskutus on alle 30 000 euroa vuodessa.

Käteen enemmän rahaa kuin palkansaajana

OP Kevytyrittäjä -niminen laskutuspalvelu perustaa yritykselle y-tunnuksen, tarjoaa laskutusalustan ja hoitaa kirjanpidon asiakkaan puolesta.

Palvelussa asiakas voi kirjata ostoja ja lähettää laskuja, jotka menevät suoraan palvelun kirjanpitoon.

OP lupaa, että OP Kevytyrittäjä -pilotilla yrittäjälle jää laskuttamastaan työstä enemmän rahaa käteen kuin palkansaajana laskuttaessa.

– Monen sivutoimisen tai aloittelevan yrittäjän kannattaisi taloudellisista syistä laskuttaa asiakkaitaan nimenomaan yrityksen kautta. Haluamme tarjota tähän täysin digitaalisen ja mahdollisimman vaivattoman kanavan, sanoo OP:n liiketoimintojen kehittämisestä vastaava päällikkö Kristian Luoma.

Palvelumaksu on viisi prosenttia

Palvelu vähentää laskusta viiden prosentin palvelumaksun, laskun arvonlisäverot sekä käyttäjän veroprosentin mukaiset ennakkoverot. Kun käyttäjän työtulo ylittää lakisääteisen rajan, 7 645 euroa, palvelu hoitaa yrittäjän puolesta myös yrittäjän eläkevakuutuksen.

Palvelu tilittää ennakkoverot ja arvonlisäverot Verohallinnolle automaattisesti. Loput rahat siirretään käyttäjän tilille.

Alle 10 000 euroa vuodessa laskuttava yrittäjä ei ole arvonlisäverovelvollinen, mutta voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisen rekisteriin. Tuolloinkin arvonlisäveron voi pitää laskutuksen jäädessä alle 10 000 euroon. 10 000–30 000 euroa vuodessa laskuttava yrittäjä on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen.

Laskutuspalveluita löytyy markkinoilta

Muita laskutusosuuskuntia ovat muun muassa eezy.fi ja ukko.fi.

Periaatteessa laskutusosuuskunta hoitaa laskutuksen asiakkaidensa puolesta ja auttaa näin ihmisiä työllistymään yrittäjämäisesti alallaan ilman omaa juridista yhtiötä. Laskutusosuuskuntien avulla yksityishenkilö voi laskuttaa työsuorituksensa ilman yritystä.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Kolme tärkeintä digitaitoa: Yrittäjä, hallitsetko nämä?

Yrittäjät tiedotteet - 19. Huhtikuu 2017 - 16:00

Digitaaliset palvelut ja niiden hyödyntäminen koetaan edelleen haasteeksi etenkin pienten yrittäjien liiketoiminnassa. Tänään Nurmijärven valtuustosalissa järjestetty Yrittäjien digikoulu keräsi paikan päälle yli 50 oman yritystoimintansa digitalisoimisesta kiinnostunutta yrittäjää.

– Osa yrittäjistä on edelleen melko kuutamolla. Mietitään esimerkiksi sitä, miksi sosiaalisessa mediassa kannattaa olla läsnä, Yrittäjän digikoulun kouluttaja, Innocampus Oy:n toimitusjohtaja Rami Saarniaho sanoo.

Saarniahon mukaan yrityksissä on vielä paljon sellaisia, joiden johdossa ei ole ymmärrystä markkinoinnista sosiaalisessa mediassa tai omilla verkkosivuilla.

– Sitten on niitä, jotka ovat kohtuullisen pitkällä mutta jotka ajattelevat liian perinteisesti eivätkä näe esimerkiksi yrityksen kansainvälisiä mahdollisuuksia.

Yrittäjän 3 tärkeintä digitaitoa: 1. Myynnin ja markkinoinnin yhdistäminen

Digitaalisuus tarjoaa helpomman ostoprosessin asiakkaalle. Tuotteen tai palvelun voi tarjota digitaalisesti asiakkaalle helpommin ja nopeammin.

Sosiaalisessa mediassa tämä voi tarkoittaa yleistä postausta, jossa kerrotaan oman alan kasvumahdollisuuksista. Tarinalla johdatetaan lukija yrityksen verkkosivuille, jossa pyydetään lataamaan esite omaan sähköpostiin. Jokaisesta latauksesta yritys saa potentiaalisen asiakkaan yhteystiedot ja voi lähestyä kyseistä henkilöä myöhemmin.

2. Hio tuotettasi / palveluasi jatkuvasti.

Tuotteen tai palvelun pitää pystyä yhdistämään digitaaliseen toimintaympäristöön. Esimerkiksi kirjanpitoyrityksen on tarjottava asiakkailleen myös sähköisiä palveluita.

3. Helpota asiakkaan ostopäätöstä.

Tarjoa mahdollisuutta ostaa älypuhelimella tai käytä toista digitaalista palvelua, jonka avulla voit myydä omia tuotteitasi tai palveluitasi.

Vinkit antoi Innocampus Oy:n toimitusjohtaja Rami Saarniaho.

Mikä digikoulu?

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut Yrittäjän digikoulut siirtävät Suomea digiaikaan. Reboot Finland -hankkeen ja Suomen Yrittäjien digikoulut vierailevat kuluvan vuoden aikana lukuisilla paikkakunnilla ympäri Suomen.

Yrittäjän digikoulu tuo digitalisaation yrittäjän luo erittäin käytännönläheisesti ja rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Yrittäjän digikoulun mahdollistavat Reboot Finland -hanke ja Suomen Yrittäjät. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, jonka tarkoitus on uudistaa Suomi digiaikaan.

Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia. Yrittäjän digikoulu alkaa yleistä tietoa tarjoavalla osuudella, jonka jälkeen vuorossa on perusasioihin pureutuva työpaja. Osallistujilta ei edellytetä aiempaa digiosaamista.

Kategoriat: Yrittäjät

Kolme tärkeintä digitaitoa: Yrittäjä, hallitsetko nämä?

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Huhtikuu 2017 - 16:00

Digitaaliset palvelut ja niiden hyödyntäminen koetaan edelleen haasteeksi etenkin pienten yrittäjien liiketoiminnassa. Tänään Nurmijärven valtuustosalissa järjestetty Yrittäjien digikoulu keräsi paikan päälle yli 50 oman yritystoimintansa digitalisoimisesta kiinnostunutta yrittäjää.

– Osa yrittäjistä on edelleen melko kuutamolla. Mietitään esimerkiksi sitä, miksi sosiaalisessa mediassa kannattaa olla läsnä, Yrittäjän digikoulun kouluttaja, Innocampus Oy:n toimitusjohtaja Rami Saarniaho sanoo.

Saarniahon mukaan yrityksissä on vielä paljon sellaisia, joiden johdossa ei ole ymmärrystä markkinoinnista sosiaalisessa mediassa tai omilla verkkosivuilla.

– Sitten on niitä, jotka ovat kohtuullisen pitkällä mutta jotka ajattelevat liian perinteisesti eivätkä näe esimerkiksi yrityksen kansainvälisiä mahdollisuuksia.

Yrittäjän 3 tärkeintä digitaitoa: 1. Myynnin ja markkinoinnin yhdistäminen

Digitaalisuus tarjoaa helpomman ostoprosessin asiakkaalle. Tuotteen tai palvelun voi tarjota digitaalisesti asiakkaalle helpommin ja nopeammin.

Sosiaalisessa mediassa tämä voi tarkoittaa yleistä postausta, jossa kerrotaan oman alan kasvumahdollisuuksista. Tarinalla johdatetaan lukija yrityksen verkkosivuille, jossa pyydetään lataamaan esite omaan sähköpostiin. Jokaisesta latauksesta yritys saa potentiaalisen asiakkaan yhteystiedot ja voi lähestyä kyseistä henkilöä myöhemmin.

2. Hio tuotettasi / palveluasi jatkuvasti.

Tuotteen tai palvelun pitää pystyä yhdistämään digitaaliseen toimintaympäristöön. Esimerkiksi kirjanpitoyrityksen on tarjottava asiakkailleen myös sähköisiä palveluita.

3. Helpota asiakkaan ostopäätöstä.

Tarjoa mahdollisuutta ostaa älypuhelimella tai käytä toista digitaalista palvelua, jonka avulla voit myydä omia tuotteitasi tai palveluitasi.

Vinkit antoi Innocampus Oy:n toimitusjohtaja Rami Saarniaho.

Mikä digikoulu?

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut Yrittäjän digikoulut siirtävät Suomea digiaikaan. Reboot Finland -hankkeen ja Suomen Yrittäjien digikoulut vierailevat kuluvan vuoden aikana lukuisilla paikkakunnilla ympäri Suomen.

Yrittäjän digikoulu tuo digitalisaation yrittäjän luo erittäin käytännönläheisesti ja rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Yrittäjän digikoulun mahdollistavat Reboot Finland -hanke ja Suomen Yrittäjät. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, jonka tarkoitus on uudistaa Suomi digiaikaan.

Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia. Yrittäjän digikoulu alkaa yleistä tietoa tarjoavalla osuudella, jonka jälkeen vuorossa on perusasioihin pureutuva työpaja. Osallistujilta ei edellytetä aiempaa digiosaamista.

Kategoriat: Yrittäjät

Kolme tärkeintä digitaitoa: Yrittäjä, hallitsetko nämä?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Huhtikuu 2017 - 16:00

Digitaaliset palvelut ja niiden hyödyntäminen koetaan edelleen haasteeksi etenkin pienten yrittäjien liiketoiminnassa. Tänään Nurmijärven valtuustosalissa järjestetty Yrittäjien digikoulu keräsi paikan päälle yli 50 oman yritystoimintansa digitalisoimisesta kiinnostunutta yrittäjää.

– Osa yrittäjistä on edelleen melko kuutamolla. Mietitään esimerkiksi sitä, miksi sosiaalisessa mediassa kannattaa olla läsnä, Yrittäjän digikoulun kouluttaja, Innocampus Oy:n toimitusjohtaja Rami Saarniaho sanoo.

Saarniahon mukaan yrityksissä on vielä paljon sellaisia, joiden johdossa ei ole ymmärrystä markkinoinnista sosiaalisessa mediassa tai omilla verkkosivuilla.

– Sitten on niitä, jotka ovat kohtuullisen pitkällä mutta jotka ajattelevat liian perinteisesti eivätkä näe esimerkiksi yrityksen kansainvälisiä mahdollisuuksia.

Yrittäjän 3 tärkeintä digitaitoa: 1. Myynnin ja markkinoinnin yhdistäminen

Digitaalisuus tarjoaa helpomman ostoprosessin asiakkaalle. Tuotteen tai palvelun voi tarjota digitaalisesti asiakkaalle helpommin ja nopeammin.

Sosiaalisessa mediassa tämä voi tarkoittaa yleistä postausta, jossa kerrotaan oman alan kasvumahdollisuuksista. Tarinalla johdatetaan lukija yrityksen verkkosivuille, jossa pyydetään lataamaan esite omaan sähköpostiin. Jokaisesta latauksesta yritys saa potentiaalisen asiakkaan yhteystiedot ja voi lähestyä kyseistä henkilöä myöhemmin.

2. Hio tuotettasi / palveluasi jatkuvasti.

Tuotteen tai palvelun pitää pystyä yhdistämään digitaaliseen toimintaympäristöön. Esimerkiksi kirjanpitoyrityksen on tarjottava asiakkailleen myös sähköisiä palveluita.

3. Helpota asiakkaan ostopäätöstä.

Tarjoa mahdollisuutta ostaa älypuhelimella tai käytä toista digitaalista palvelua, jonka avulla voit myydä omia tuotteitasi tai palveluitasi.

Vinkit antoi Innocampus Oy:n toimitusjohtaja Rami Saarniaho.

Mikä digikoulu?

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut Yrittäjän digikoulut siirtävät Suomea digiaikaan. Reboot Finland -hankkeen ja Suomen Yrittäjien digikoulut vierailevat kuluvan vuoden aikana lukuisilla paikkakunnilla ympäri Suomen.

Yrittäjän digikoulu tuo digitalisaation yrittäjän luo erittäin käytännönläheisesti ja rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Yrittäjän digikoulun mahdollistavat Reboot Finland -hanke ja Suomen Yrittäjät. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, jonka tarkoitus on uudistaa Suomi digiaikaan.

Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia. Yrittäjän digikoulu alkaa yleistä tietoa tarjoavalla osuudella, jonka jälkeen vuorossa on perusasioihin pureutuva työpaja. Osallistujilta ei edellytetä aiempaa digiosaamista.

Kategoriat: Yrittäjät

Poliisi varoittaa: Näin yrityksiä huijataan maksupäätteen avulla

Yrittäjät tiedotteet - 19. Huhtikuu 2017 - 14:06

Itä-Suomen poliisi tiedotti pääsiäislauantaina rikossarjasta, jossa huijarit hämäsivät myyjiä maksupäätelaitteen avulla ja tekivät kymmenien tuhansien arvoiset ostokset Etelä- ja Itä-Suomessa.

Tekotapa on ollut sama kaikissa nyt tutkittavissa petoksissa: Neljän miehen seurue asioi liikkeissä. Maksuvaiheessa yksi miehistä pyytää pin-koodin varmennekyselyn ohittamista. Tässä vaiheessa huijari on myös saanut maksupäätelaitteen myyjältä käsiinsä.

Poliisin arvion mukaan myyjät ovat saattaneet hämääntyä suuresta miesjoukosta.

Viime lauantaina julkistamassaan tiedotteessa poliisi kehottaa yrityksiä huolellisuuteen maksukortilla ja –päätteellä tehtävissä maksutapahtumissa. Maksupäätettä ei kannata antaa asiakkaan käteen ja tarkkana pitää olla.

Poliisi on ollut tapauksista yhteydessä maksupäätelaiteyhtiöön.

Poliisi ei halua kertoa tarkkoja yksityiskohtia teoista julkisuuteen, jotta potentiaaliset uudet huijarit eivät ala matkia temppua. Joka tapauksessa maksutapahtumaa ja maksupäätettä on onnistuttu manipuloimaan niin, että on näyttänyt siltä, että maksu on maksettu. Vasta seuraavana päivänä myyjäliikkeessä on selvinnyt, että maksua ei ole tosiasiassa tapahtunut.

Yrittäjäsanomien saamien tietojen mukaan tällaisissa tapauksissa huijarit pakottavat maksupäätteen offline-tilaan ja katteettomalla kortilla voi tehdä suuriakin ostoksia.

Huijarit onnistuivat tekemään yhteensä lähes 30 000 euron ostokset Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kohteina oli musiikkiliike ja työkoneita myyvä liike. Sen lisäksi huijari kävivät ravintoloissa ja hotellissa ja ajelivat taksilla.

Petosrikosten sarja alkoi jo loppuvuonna 2016 Etelä-Suomessa. Esitutkinnan aikana vangitut kaksi epäiltyä tekijää on parikymppisiä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Poliisi varoittaa: Näin yrityksiä huijataan maksupäätteen avulla

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Huhtikuu 2017 - 14:06

Itä-Suomen poliisi tiedotti pääsiäislauantaina rikossarjasta, jossa huijarit hämäsivät myyjiä maksupäätelaitteen avulla ja tekivät kymmenien tuhansien arvoiset ostokset Etelä- ja Itä-Suomessa.

Tekotapa on ollut sama kaikissa nyt tutkittavissa petoksissa: Neljän miehen seurue asioi liikkeissä. Maksuvaiheessa yksi miehistä pyytää pin-koodin varmennekyselyn ohittamista. Tässä vaiheessa huijari on myös saanut maksupäätelaitteen myyjältä käsiinsä.

Poliisin arvion mukaan myyjät ovat saattaneet hämääntyä suuresta miesjoukosta.

Viime lauantaina julkistamassaan tiedotteessa poliisi kehottaa yrityksiä huolellisuuteen maksukortilla ja –päätteellä tehtävissä maksutapahtumissa. Maksupäätettä ei kannata antaa asiakkaan käteen ja tarkkana pitää olla.

Poliisi on ollut tapauksista yhteydessä maksupäätelaiteyhtiöön.

Poliisi ei halua kertoa tarkkoja yksityiskohtia teoista julkisuuteen, jotta potentiaaliset uudet huijarit eivät ala matkia temppua. Joka tapauksessa maksutapahtumaa ja maksupäätettä on onnistuttu manipuloimaan niin, että on näyttänyt siltä, että maksu on maksettu. Vasta seuraavana päivänä myyjäliikkeessä on selvinnyt, että maksua ei ole tosiasiassa tapahtunut.

Yrittäjäsanomien saamien tietojen mukaan tällaisissa tapauksissa huijarit pakottavat maksupäätteen offline-tilaan ja katteettomalla kortilla voi tehdä suuriakin ostoksia.

Huijarit onnistuivat tekemään yhteensä lähes 30 000 euron ostokset Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kohteina oli musiikkiliike ja työkoneita myyvä liike. Sen lisäksi huijari kävivät ravintoloissa ja hotellissa ja ajelivat taksilla.

Petosrikosten sarja alkoi jo loppuvuonna 2016 Etelä-Suomessa. Esitutkinnan aikana vangitut kaksi epäiltyä tekijää on parikymppisiä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Poliisi varoittaa: Näin yrityksiä huijataan maksupäätteen avulla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Huhtikuu 2017 - 14:06

Itä-Suomen poliisi tiedotti pääsiäislauantaina rikossarjasta, jossa huijarit hämäsivät myyjiä maksupäätelaitteen avulla ja tekivät kymmenien tuhansien arvoiset ostokset Etelä- ja Itä-Suomessa.

Tekotapa on ollut sama kaikissa nyt tutkittavissa petoksissa: Neljän miehen seurue asioi liikkeissä. Maksuvaiheessa yksi miehistä pyytää pin-koodin varmennekyselyn ohittamista. Tässä vaiheessa huijari on myös saanut maksupäätelaitteen myyjältä käsiinsä.

Poliisin arvion mukaan myyjät ovat saattaneet hämääntyä suuresta miesjoukosta.

Viime lauantaina julkistamassaan tiedotteessa poliisi kehottaa yrityksiä huolellisuuteen maksukortilla ja –päätteellä tehtävissä maksutapahtumissa. Maksupäätettä ei kannata antaa asiakkaan käteen ja tarkkana pitää olla.

Poliisi on ollut tapauksista yhteydessä maksupäätelaiteyhtiöön.

Poliisi ei halua kertoa tarkkoja yksityiskohtia teoista julkisuuteen, jotta potentiaaliset uudet huijarit eivät ala matkia temppua. Joka tapauksessa maksutapahtumaa ja maksupäätettä on onnistuttu manipuloimaan niin, että on näyttänyt siltä, että maksu on maksettu. Vasta seuraavana päivänä myyjäliikkeessä on selvinnyt, että maksua ei ole tosiasiassa tapahtunut.

Yrittäjäsanomien saamien tietojen mukaan tällaisissa tapauksissa huijarit pakottavat maksupäätteen offline-tilaan ja katteettomalla kortilla voi tehdä suuriakin ostoksia.

Huijarit onnistuivat tekemään yhteensä lähes 30 000 euron ostokset Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kohteina oli musiikkiliike ja työkoneita myyvä liike. Sen lisäksi huijari kävivät ravintoloissa ja hotellissa ja ajelivat taksilla.

Petosrikosten sarja alkoi jo loppuvuonna 2016 Etelä-Suomessa. Esitutkinnan aikana vangitut kaksi epäiltyä tekijää on parikymppisiä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Barometri: Pk-yritysten liikevaihdot jatkavat erinomaisen korkealla

Yrittäjät tiedotteet - 19. Huhtikuu 2017 - 11:06

Pk-yritysten liikevaihto kasvoi helmikuussa edellisvuodesta 7,3 prosenttia, kertoo tilitoimisto Talenomin barometri.

Helmikuussa eniten kasvoi rakennus- ja palveluala, jotka kumpikin nousivat yli 11 prosenttia.

Näistä hieman jälkeen jäi teollisuus, jonka lukemat olivat keskiarvossa, 7,3 prosenttia. Kauppa jäi ainoana toimialana pakkaselle liikevaihdon supistuessa 2,9 prosenttia. Myös kolmen kuukauden tarkastelujaksolla kaupan liikevaihto jäi 0,9 prosenttia miinukselle.

Kasvu on kestävää kolmen kuukauden jaksollakin

Alueellisesti kasvun veturina toimivat Pohjois-Pohjanmaa (7,7 prosenttia), Pirkanmaa (6,6 prosenttia) ja Uusimaa (6,1 prosenttia).

Kolmen kuukauden, joulukuun 2016 – helmikuun 2017 tarkastelujaksolla kaikkien pk-yritysten liikevaihto kasvoi 6,8 prosenttia.

"Vuosi 2017 tulee olemaan käänteentekevä"

– Helmikuun yli 7 prosentin kasvu heti tammikuisten huippulukemien perään on viesti sen puolesta, että vuosi 2017 tulee olemaan suhdanteiden osalta käänteentekevä. Starttia voi nyt hyvinkin kuvailla erinomaiseksi. Lähiviikkoina on uutisoitu sekä kuluttajien ennätysvahvasta luottamuksesta talouteen että ylöspäin korjatuista ekonomistiennusteista. Saman aikaisesti kilpailukykysopimus on auttamassa työvoimavaltaisia rakennus- ja palvelualaa. Molemmat toimialat ovat talouskasvun kannalta merkittävässä asemassa ja jatkoivat helmikuussa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla yli kymmenen prosentin kasvua, analysoi Talenomin toimitusjohtaja Jussi Paaso tiedotteessa.

Talenom Oyj on tilitoimisto- ja taloushallintopalveluita tarjoava suuryritys, jolla 545 työntekijää 24 paikkakunnalla.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä