• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Pienillä työpaikoilla työolot kunnossa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 25. Tammikuu 2018 - 11:34

Työolobarometri kertoo, että luottamus ja tiedon kulku on sitä parempi, mitä pienemmästä työpaikasta on kyse. Pienillä työpaikoilla työntekijöistä lähes puolet ei kuulu työntekijäliittoon.

– Luottamusmieslukko on siis todellinen ongelma, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrista, johon vastasi tuoreimmassa, vuonna 2016 tehdyssä Työolobarometrissa 1039 yksityisen sektorin palkansaajaa.

Suomen Yrittäjät eritteli vastaukset yrityskokoluokittain.

– Työolobarometri osoittaa jälleen kerran, että erityisesti pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden välit ovat avoimet ja luottamukselliset. Pienissä yrityksissä tietoja myös välitetään avoimesti. Edellytykset työpaikkasopimiselle ovat siis hyvät, Janne Makkula sanoo.

– Ongelmana on se, että lainsäädäntö antaa liian vähän tilaa hyödyntää tätä luottamusta. Se kieltää yleissitovaa työehtosopimusta noudattavaa yritystä hyödyntämästä merkittävää osaa työehtosopimusten joustoista.

Makkulan mukaan hallituksen keskeinen tehtävä on poistaa lainsäädännöstä sopimisen kiellot.

– On muistettava, että aidossa paikallisessa sopimuksessa ei ole kysymys liitoista eikä liittojen välisestä luottamuksesta tai sen puutteesta. Kysymys on työpaikoista ja siellä työtä tekevien ihmisten – yrittäjien ja työntekijöiden – keskinäisestä mahdollisuudesta sopia sellaisista työaika- ja muista järjestelyistä, jotka yhdessä hyväksi katsotaan, Makkula sanoo.

– Toivon vilpittömästi, että barometrin tietoja hyödynnetään, kun työlainsäädäntöä kehitetään. Luottamusta tutkitusti on. Sopimisen mahdollisuuksia tarvitaan lisää, eikä ketään saa sulkea työpaikkasopimisen ulkopuolelle. Kaikkia yrityksiä ja työntekijöitä on kohdeltava lainsäädännössä yhdenvertaisesti järjestäytymisestä riippumatta.

Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 Suomessa toimi 283 563 yritystä. Pienten ja keskisuurten yritysten, eli alle 250 työntekijää työllistävien yritysten, osuus kaikista yrityksistä on 99,8 prosenttia.

Alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus on 93,3 prosenttia, ja ne työllistävät 24 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä.

Alle 50 henkilöä työllistävät pienet yritykset ja mikroyritykset työllistävät yhteensä lähes puolet yksityisen sektorin työntekijöistä.

Uudet työpaikat syntyvät pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä trendi on selkeä ja jatkunut pitkään. Taustalla ovat elinkeino- ja tuotantorakenteen muutokset, kuten toimintojen ulkoistaminen ja palvelualojen kasvu. Yritykset ovat tyypillisesti pienempiä palvelualoilla. Myös yksinyrittäjien määrän kasvu selittää henkilöstömäärän lisääntymistä mikroyrityksissä.

Lue koko Yrittäjä – hyvä työnantaja –raportti täältä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Autokauppias paljastaa - tällaisen hyötyauton yrittäjä haluaa

Yrittäjät tiedotteet - 25. Tammikuu 2018 - 8:58

Uusien pakettiautojen kauppa käy vilkkaana.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa kertoi Yrittäjät.fi:lle syksyllä, kuinka nousutrendi käynnistyi jo vuonna 2016. 

– Rakennussektorin sähkö- ja putkialojen yrittäjät, jotka liikuttavat toimistoansa laitteineen ja kalustoineen raksalta toiselle, ovat sen kasvun tuoneet, Rissa luonnehti.

– Ajoneuvokanta on vanha, niillä on ajettu paljon. Finanssikriisin aikaiset, 5-6 vuotta vanhat romut ovat käsissä, joten on pakko vaihtaa.

Ensirekisteröintien lisäksi myös käytetyt hyötyautot vaihtavat nyt vilkkaasti omistajaa.

– Keskikokoisilla, muutaman vuoden vanhoilla pakettiautoilla on selvästi kysyntää. Monille yrittäjille vähän ajettu ja muutaman vuoden vanha auto on taloudellisesti järkevä ostos. Autoissa on jo yleensä yrittäjän tarvitsemat perusvarusteet, kuten peräkoukku ja lisälämmitin, kertoo myyntipäällikkö Topi Vento Kamux Lahti Hyötyautoista Tuulilasille.

Tuulilasin mukaan hyötyauton vähäpäästöisyys on erityisen tärkeää niille yrittäjille, jotka tekevät urakoita kaupungeille ja kunnille.

– Hyötyauto on yrittäjälle työkalun lisäksi myös käyntikortti, joka antaa mielikuvan hänen toiminnastaan. Tämän huomaa toivotusta varustelutasosta, joka painottuu turvallisuuden ja käytännöllisyyden lisäksi huoliteltuun ulkonäköön. Turvallisuutta tuovat peruutuskamera ja lisävalot, mukavuutta taas matkapuhelimella ohjattu lisälämmitin ja ulkonäköä saadaan alumiinivanteilla ja näteillä teippauksilla, Vento mainitsi Tuulilasin haastattelussa.

Kuva: Istockphoto

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Autokauppias paljastaa - tällaisen hyötyauton yrittäjä haluaa

Yrittäjät uutisarkisto - 25. Tammikuu 2018 - 8:58

Uusien pakettiautojen kauppa käy vilkkaana.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa kertoi Yrittäjät.fi:lle syksyllä, kuinka nousutrendi käynnistyi jo vuonna 2016. 

– Rakennussektorin sähkö- ja putkialojen yrittäjät, jotka liikuttavat toimistoansa laitteineen ja kalustoineen raksalta toiselle, ovat sen kasvun tuoneet, Rissa luonnehti.

– Ajoneuvokanta on vanha, niillä on ajettu paljon. Finanssikriisin aikaiset, 5-6 vuotta vanhat romut ovat käsissä, joten on pakko vaihtaa.

Ensirekisteröintien lisäksi myös käytetyt hyötyautot vaihtavat nyt vilkkaasti omistajaa.

– Keskikokoisilla, muutaman vuoden vanhoilla pakettiautoilla on selvästi kysyntää. Monille yrittäjille vähän ajettu ja muutaman vuoden vanha auto on taloudellisesti järkevä ostos. Autoissa on jo yleensä yrittäjän tarvitsemat perusvarusteet, kuten peräkoukku ja lisälämmitin, kertoo myyntipäällikkö Topi Vento Kamux Lahti Hyötyautoista Tuulilasille.

Tuulilasin mukaan hyötyauton vähäpäästöisyys on erityisen tärkeää niille yrittäjille, jotka tekevät urakoita kaupungeille ja kunnille.

– Hyötyauto on yrittäjälle työkalun lisäksi myös käyntikortti, joka antaa mielikuvan hänen toiminnastaan. Tämän huomaa toivotusta varustelutasosta, joka painottuu turvallisuuden ja käytännöllisyyden lisäksi huoliteltuun ulkonäköön. Turvallisuutta tuovat peruutuskamera ja lisävalot, mukavuutta taas matkapuhelimella ohjattu lisälämmitin ja ulkonäköä saadaan alumiinivanteilla ja näteillä teippauksilla, Vento mainitsi Tuulilasin haastattelussa.

Kuva: Istockphoto

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Autokauppias paljastaa - tällaisen hyötyauton yrittäjä haluaa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 25. Tammikuu 2018 - 8:58

Uusien pakettiautojen kauppa käy vilkkaana.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa kertoi Yrittäjät.fi:lle syksyllä, kuinka nousutrendi käynnistyi jo vuonna 2016. 

– Rakennussektorin sähkö- ja putkialojen yrittäjät, jotka liikuttavat toimistoansa laitteineen ja kalustoineen raksalta toiselle, ovat sen kasvun tuoneet, Rissa luonnehti.

– Ajoneuvokanta on vanha, niillä on ajettu paljon. Finanssikriisin aikaiset, 5-6 vuotta vanhat romut ovat käsissä, joten on pakko vaihtaa.

Ensirekisteröintien lisäksi myös käytetyt hyötyautot vaihtavat nyt vilkkaasti omistajaa.

– Keskikokoisilla, muutaman vuoden vanhoilla pakettiautoilla on selvästi kysyntää. Monille yrittäjille vähän ajettu ja muutaman vuoden vanha auto on taloudellisesti järkevä ostos. Autoissa on jo yleensä yrittäjän tarvitsemat perusvarusteet, kuten peräkoukku ja lisälämmitin, kertoo myyntipäällikkö Topi Vento Kamux Lahti Hyötyautoista Tuulilasille.

Tuulilasin mukaan hyötyauton vähäpäästöisyys on erityisen tärkeää niille yrittäjille, jotka tekevät urakoita kaupungeille ja kunnille.

– Hyötyauto on yrittäjälle työkalun lisäksi myös käyntikortti, joka antaa mielikuvan hänen toiminnastaan. Tämän huomaa toivotusta varustelutasosta, joka painottuu turvallisuuden ja käytännöllisyyden lisäksi huoliteltuun ulkonäköön. Turvallisuutta tuovat peruutuskamera ja lisävalot, mukavuutta taas matkapuhelimella ohjattu lisälämmitin ja ulkonäköä saadaan alumiinivanteilla ja näteillä teippauksilla, Vento mainitsi Tuulilasin haastattelussa.

Kuva: Istockphoto

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Rukan ”isä” Juhani Aho on poissa

Yrittäjät tiedotteet - 24. Tammikuu 2018 - 20:04

Ahon kuolemasta kerrottiin keskiviikkona Rukakeskuksen Facebook-sivulla.  Rukalla ja Pyhällä oli keskiviikkona suruliputus Ahon muiston kunniaksi. 

Aho on koulutukseltaan korvalääkäri ja hän perusti 1960-luvun puolivälissä hammaslääkärivaimonsa Eilan kanssa Helsingin Lääkärikeskuksen. Laskettelukeskuksen yrittäjiä Ahoista tuli sattumalta 1970-luvun taitteessa, jolloin he ostivat vaikeuksiin joutuneen Rukahovin ja isä-Ahosta tuli koko hiihtokeskuksen omistaja.

Paikka oli tuttu, koska perheellä oli autiotila Rukan lähellä Kitkajärvellä, missä Juhani Aho tykkäsi käydä kalastamassa.

Nykyään perheyhtiö Aho Groupiin kuuluvat Rukakeskus, Pyhätunturi, Aava Lääkärikeskus ja Yhtyneet Medix Laboratoriot.

Kauppalehti kertoo, että Juhani Aho ei ollut eläessään harrastanut laskettelua. Hän lähti silti kehittämään pientä hiihtokeskusta. Vuonna 1987 Rukakeskus hankki Pyhätunturin samaan ketjuun.

Nykyään kaikki Juhani Ahon viisi lasta ovat perheyrityksen palveluksessa. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1999, jolloin Aho Groupin omistus siirtyi tasaosuuksin Juhani ja Eila Ahon lapsille.

– Minulla on ollut hyviä ystäviä ja tukijoita. Ilman ainutlaatuista vaimoa ja perheenäitiä asiat eivät olisi alkuunkaan niin kuin ne ovat", elämäänsä ja uraansa muisteleva Juhani Aho toteaa oheisella videolla.

Aho Group valittiin vuonna 2008 Vuoden Perheyritykseksi.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Rukan ”isä” Juhani Aho on poissa

Yrittäjät uutisarkisto - 24. Tammikuu 2018 - 20:04

Ahon kuolemasta kerrottiin keskiviikkona Rukakeskuksen Facebook-sivulla.  Rukalla ja Pyhällä oli keskiviikkona suruliputus Ahon muiston kunniaksi. 

Aho on koulutukseltaan korvalääkäri ja hän perusti 1960-luvun puolivälissä hammaslääkärivaimonsa Eilan kanssa Helsingin Lääkärikeskuksen. Laskettelukeskuksen yrittäjiä Ahoista tuli sattumalta 1970-luvun taitteessa, jolloin he ostivat vaikeuksiin joutuneen Rukahovin ja isä-Ahosta tuli koko hiihtokeskuksen omistaja.

Paikka oli tuttu, koska perheellä oli autiotila Rukan lähellä Kitkajärvellä, missä Juhani Aho tykkäsi käydä kalastamassa.

Nykyään perheyhtiö Aho Groupiin kuuluvat Rukakeskus, Pyhätunturi, Aava Lääkärikeskus ja Yhtyneet Medix Laboratoriot.

Kauppalehti kertoo, että Juhani Aho ei ollut eläessään harrastanut laskettelua. Hän lähti silti kehittämään pientä hiihtokeskusta. Vuonna 1987 Rukakeskus hankki Pyhätunturin samaan ketjuun.

Nykyään kaikki Juhani Ahon viisi lasta ovat perheyrityksen palveluksessa. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1999, jolloin Aho Groupin omistus siirtyi tasaosuuksin Juhani ja Eila Ahon lapsille.

– Minulla on ollut hyviä ystäviä ja tukijoita. Ilman ainutlaatuista vaimoa ja perheenäitiä asiat eivät olisi alkuunkaan niin kuin ne ovat", elämäänsä ja uraansa muisteleva Juhani Aho toteaa oheisella videolla.

Aho Group valittiin vuonna 2008 Vuoden Perheyritykseksi.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Rukan ”isä” Juhani Aho on poissa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 24. Tammikuu 2018 - 20:04

Ahon kuolemasta kerrottiin keskiviikkona Rukakeskuksen Facebook-sivulla.  Rukalla ja Pyhällä oli keskiviikkona suruliputus Ahon muiston kunniaksi. 

Aho on koulutukseltaan korvalääkäri ja hän perusti 1960-luvun puolivälissä hammaslääkärivaimonsa Eilan kanssa Helsingin Lääkärikeskuksen. Laskettelukeskuksen yrittäjiä Ahoista tuli sattumalta 1970-luvun taitteessa, jolloin he ostivat vaikeuksiin joutuneen Rukahovin ja isä-Ahosta tuli koko hiihtokeskuksen omistaja.

Paikka oli tuttu, koska perheellä oli autiotila Rukan lähellä Kitkajärvellä, missä Juhani Aho tykkäsi käydä kalastamassa.

Nykyään perheyhtiö Aho Groupiin kuuluvat Rukakeskus, Pyhätunturi, Aava Lääkärikeskus ja Yhtyneet Medix Laboratoriot.

Kauppalehti kertoo, että Juhani Aho ei ollut eläessään harrastanut laskettelua. Hän lähti silti kehittämään pientä hiihtokeskusta. Vuonna 1987 Rukakeskus hankki Pyhätunturin samaan ketjuun.

Nykyään kaikki Juhani Ahon viisi lasta ovat perheyrityksen palveluksessa. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1999, jolloin Aho Groupin omistus siirtyi tasaosuuksin Juhani ja Eila Ahon lapsille.

– Minulla on ollut hyviä ystäviä ja tukijoita. Ilman ainutlaatuista vaimoa ja perheenäitiä asiat eivät olisi alkuunkaan niin kuin ne ovat", elämäänsä ja uraansa muisteleva Juhani Aho toteaa oheisella videolla.

Aho Group valittiin vuonna 2008 Vuoden Perheyritykseksi.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Nyt selvitetään yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta

Yrittäjät tiedotteet - 24. Tammikuu 2018 - 18:44

K-kauppias Lauri Zittling kertoi yrittäjät.fi:ssä noin kuukausi sitten, että näpistyksistä aiheutuu hänen yritykselleen 10 000 – 15 000 euron kustannukset vuosittain.

– Minua uhattiin viimeksi viime viikolla puukolla ja työntekijääni lyötiin, Zittling kertoi.

Zittling ei ole ongelmineen yksin. Yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuva rikollisuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen aiheuttavat kustannuksia ja haittoja liiketoiminnalle sekä heikentävät henkilöstön turvallisuutta ja työssä viihtymistä.

Helsingin yliopisto toteuttaa tänä vuonna järjestyksessä toisen kansallisen yritysuhritutkimuksen. Tutkimuksessa kartoitetaan erityisesti vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipisteisiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvia rikoksia.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa yrityksiin kohdistuvia varkauksia ja vahingontekoja sekä työntekijöiden työssään kokemia väkivalta- ja uhkatilanteita. Tuloksia käytetään yritys- ja työturvallisuuden kehittämiseen, seurantaan ja tutkimukseen.

Tutkimus tehdään puhelinhaastatteluina alkuvuodesta 2018. Haastattelut suorittaa Kantar TNS Oy Helsingin yliopiston toimeksiannosta. Tutkimuksessa on mukana noin 3000 vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipaikkaa koko Suomen alueelta. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.

Lisätietoja tutkimuksesta:

http://blogs.helsinki.fi/yritysuhritutkimus/

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Nyt selvitetään yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta

Yrittäjät uutisarkisto - 24. Tammikuu 2018 - 18:44

K-kauppias Lauri Zittling kertoi yrittäjät.fi:ssä noin kuukausi sitten, että näpistyksistä aiheutuu hänen yritykselleen 10 000 – 15 000 euron kustannukset vuosittain.

– Minua uhattiin viimeksi viime viikolla puukolla ja työntekijääni lyötiin, Zittling kertoi.

Zittling ei ole ongelmineen yksin. Yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuva rikollisuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen aiheuttavat kustannuksia ja haittoja liiketoiminnalle sekä heikentävät henkilöstön turvallisuutta ja työssä viihtymistä.

Helsingin yliopisto toteuttaa tänä vuonna järjestyksessä toisen kansallisen yritysuhritutkimuksen. Tutkimuksessa kartoitetaan erityisesti vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipisteisiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvia rikoksia.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa yrityksiin kohdistuvia varkauksia ja vahingontekoja sekä työntekijöiden työssään kokemia väkivalta- ja uhkatilanteita. Tuloksia käytetään yritys- ja työturvallisuuden kehittämiseen, seurantaan ja tutkimukseen.

Tutkimus tehdään puhelinhaastatteluina alkuvuodesta 2018. Haastattelut suorittaa Kantar TNS Oy Helsingin yliopiston toimeksiannosta. Tutkimuksessa on mukana noin 3000 vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipaikkaa koko Suomen alueelta. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.

Lisätietoja tutkimuksesta:

http://blogs.helsinki.fi/yritysuhritutkimus/

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Nyt selvitetään yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 24. Tammikuu 2018 - 18:44

K-kauppias Lauri Zittling kertoi yrittäjät.fi:ssä noin kuukausi sitten, että näpistyksistä aiheutuu hänen yritykselleen 10 000 – 15 000 euron kustannukset vuosittain.

– Minua uhattiin viimeksi viime viikolla puukolla ja työntekijääni lyötiin, Zittling kertoi.

Zittling ei ole ongelmineen yksin. Yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuva rikollisuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen aiheuttavat kustannuksia ja haittoja liiketoiminnalle sekä heikentävät henkilöstön turvallisuutta ja työssä viihtymistä.

Helsingin yliopisto toteuttaa tänä vuonna järjestyksessä toisen kansallisen yritysuhritutkimuksen. Tutkimuksessa kartoitetaan erityisesti vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipisteisiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvia rikoksia.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa yrityksiin kohdistuvia varkauksia ja vahingontekoja sekä työntekijöiden työssään kokemia väkivalta- ja uhkatilanteita. Tuloksia käytetään yritys- ja työturvallisuuden kehittämiseen, seurantaan ja tutkimukseen.

Tutkimus tehdään puhelinhaastatteluina alkuvuodesta 2018. Haastattelut suorittaa Kantar TNS Oy Helsingin yliopiston toimeksiannosta. Tutkimuksessa on mukana noin 3000 vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipaikkaa koko Suomen alueelta. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.

Lisätietoja tutkimuksesta:

http://blogs.helsinki.fi/yritysuhritutkimus/

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Suomalaiset eivät halua pakkokiintiöitä perhevapaisiin

Yrittäjät tiedotteet - 24. Tammikuu 2018 - 16:39

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua.

Puolet suomalaisista (51%) on myös sitä mieltä, että työnantajien sijasta yhteiskunnan pitäisi maksaa raskauden vuoksi sairauslomalla olevan tai sairasta lasta kotona hoitavan palkkakulut.

– Meillä on keskimäärin seitsemän työntekijää vuosittain äitiysvapailla. Lapsen syntymä on iloinen asia, mutta kyllä siitä tulee yrittäjälle merkittäviä kuluja, totesi hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas viikonloppuna yrittäjät.fi:n jutussa.

Anne Kankaan yritys työllistää noin 160 henkilöä, enimmäkseen naisia.

– Perhevapaauudistuksesta uhkaa tulla osin susi jo syntyessään, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Suomen Yrittäjien mukaan näyttää siltä, että uudistus lisää erityisesti äitien työnantajien kustannuksia. Se johtaa siihen, että varsinkin nuorten naisten työmarkkina-asema heikkenee. Silloin uudistuksen keskeinen tavoite vahvistaa naisten työllisyyttä ei toteudu.

– Työnantajien kulut uhkaavat lisääntyä, kun äitiyslomien alkua myöhennetään, jolloin yhä useampi jää äitiyslomalle sairauslomalta, ja kun isäkiintiön pidennys ja hoitorahan leikkaus vievät lapsia entistä enemmän päivähoitoon, jolloin sairaita lapsia hoidetaan entistä enemmän työnantajan kustannuksella kotona, Pentikäinen sanoo.

– Sairaita lapsia pitää hoitaa kotona, varhaiskasvatusta on hyvä lisätä ja isien hoitovastuuta kasvattaa, mutta on kohtuutonta, että laskun maksaa työnantajayrittäjä, painottaa Pentikäinen.

Suomen Yrittäjät on laskenut, että keskimäärin lapsi tulee maksamaan äidin työnantajalle nettona noin 8000 euroa. Summassa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Laskennan perusteena on käytetty sitä, että lapsi on sairaana keskimäärin viitenä työpäivänä vuodessa. Selvitysten mukaan isät hoitavat näistä keskimäärin kahtena päivänä eli 40 prosenttia.  (Juttu jatkuu grafiikan alapuolella)

Palkkakuluja yhteiskunnan maksettavaksi

Kantar TNS:n tekemässä tutkimuksessa 51% oli sitä mieltä, että on yhteiskunnan tehtävä maksaa palkkakulut, joita tulee raskauden vuoksi sairauslomalla olemisesta tai sairaan lapsen hoitamisesta kotona. Miehistä tätä mieltä on 53% ja naisista 49%.

Vain 23% suomalaisista on sitä mieltä, että työnantajan on edelleen maksettava nuo palkkakulut.

– Suomalaiset tukevat uudistusta, joka siirtää sairaslomalla olevan äidin ja kotona hoidettavan sairaan lapsen palkkakuluja työnantajalta koko yhteiskunnan kannettavaksi. On yhteiskunnan – ei yrittäjän – tehtävä tukea taloudellisesti vanhemmuutta. Kyse on yli sadasta miljoonasta, joten taakka ei ole pieni, Pentikäinen sanoo.

Hän huomauttaa, että jo nykyinen tilanne on erittäin raskas monelle naisvaltaisen alan yrittäjälle. Jos taakka vielä kasvaa, monen mitta täyttyy.

– Yrittäjien näkökulmasta perhevapaajärjestelmän pitää olla joustava ja antaa tilaa paikalliselle sopimiselle vanhempien ja työnantajan kesken. On mahdollista, että uudistus tuo erityisesti äitien valintoihin joustavuutta, mikä on hyvä, Mikael Pentikäinen toteaa.

Suomen Yrittäjien mielestä on tärkeä ymmärtää, että pitkät pakkokiintiöt ovat ongelmallisia yrittäjille, koska moni yritys on riippuvainen äidin tai isän työpanoksesta. Siksi järjestelmän pitää olla joustava ja mahdollistaa erilaisten perheiden ja yritysten tarpeet.

– Tuore gallup osoittaa, että suomalaiset eivät kannata pakkokiintiöitä vaan perheiden valinnanvapautta.

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua ja aineisto edustaa maamme 15 - 74-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaalla asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Suomalaiset eivät halua pakkokiintiöitä perhevapaisiin

Yrittäjät uutisarkisto - 24. Tammikuu 2018 - 16:39

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua.

Puolet suomalaisista (51%) on myös sitä mieltä, että työnantajien sijasta yhteiskunnan pitäisi maksaa raskauden vuoksi sairauslomalla olevan tai sairasta lasta kotona hoitavan palkkakulut.

– Meillä on keskimäärin seitsemän työntekijää vuosittain äitiysvapailla. Lapsen syntymä on iloinen asia, mutta kyllä siitä tulee yrittäjälle merkittäviä kuluja, totesi hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas viikonloppuna yrittäjät.fi:n jutussa.

Anne Kankaan yritys työllistää noin 160 henkilöä, enimmäkseen naisia.

– Perhevapaauudistuksesta uhkaa tulla osin susi jo syntyessään, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Suomen Yrittäjien mukaan näyttää siltä, että uudistus lisää erityisesti äitien työnantajien kustannuksia. Se johtaa siihen, että varsinkin nuorten naisten työmarkkina-asema heikkenee. Silloin uudistuksen keskeinen tavoite vahvistaa naisten työllisyyttä ei toteudu.

– Työnantajien kulut uhkaavat lisääntyä, kun äitiyslomien alkua myöhennetään, jolloin yhä useampi jää äitiyslomalle sairauslomalta, ja kun isäkiintiön pidennys ja hoitorahan leikkaus vievät lapsia entistä enemmän päivähoitoon, jolloin sairaita lapsia hoidetaan entistä enemmän työnantajan kustannuksella kotona, Pentikäinen sanoo.

– Sairaita lapsia pitää hoitaa kotona, varhaiskasvatusta on hyvä lisätä ja isien hoitovastuuta kasvattaa, mutta on kohtuutonta, että laskun maksaa työnantajayrittäjä, painottaa Pentikäinen.

Suomen Yrittäjät on laskenut, että keskimäärin lapsi tulee maksamaan äidin työnantajalle nettona noin 8000 euroa. Summassa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Laskennan perusteena on käytetty sitä, että lapsi on sairaana keskimäärin viitenä työpäivänä vuodessa. Selvitysten mukaan isät hoitavat näistä keskimäärin kahtena päivänä eli 40 prosenttia.  (Juttu jatkuu grafiikan alapuolella)

Palkkakuluja yhteiskunnan maksettavaksi

Kantar TNS:n tekemässä tutkimuksessa 51% oli sitä mieltä, että on yhteiskunnan tehtävä maksaa palkkakulut, joita tulee raskauden vuoksi sairauslomalla olemisesta tai sairaan lapsen hoitamisesta kotona. Miehistä tätä mieltä on 53% ja naisista 49%.

Vain 23% suomalaisista on sitä mieltä, että työnantajan on edelleen maksettava nuo palkkakulut.

– Suomalaiset tukevat uudistusta, joka siirtää sairaslomalla olevan äidin ja kotona hoidettavan sairaan lapsen palkkakuluja työnantajalta koko yhteiskunnan kannettavaksi. On yhteiskunnan – ei yrittäjän – tehtävä tukea taloudellisesti vanhemmuutta. Kyse on yli sadasta miljoonasta, joten taakka ei ole pieni, Pentikäinen sanoo.

Hän huomauttaa, että jo nykyinen tilanne on erittäin raskas monelle naisvaltaisen alan yrittäjälle. Jos taakka vielä kasvaa, monen mitta täyttyy.

– Yrittäjien näkökulmasta perhevapaajärjestelmän pitää olla joustava ja antaa tilaa paikalliselle sopimiselle vanhempien ja työnantajan kesken. On mahdollista, että uudistus tuo erityisesti äitien valintoihin joustavuutta, mikä on hyvä, Mikael Pentikäinen toteaa.

Suomen Yrittäjien mielestä on tärkeä ymmärtää, että pitkät pakkokiintiöt ovat ongelmallisia yrittäjille, koska moni yritys on riippuvainen äidin tai isän työpanoksesta. Siksi järjestelmän pitää olla joustava ja mahdollistaa erilaisten perheiden ja yritysten tarpeet.

– Tuore gallup osoittaa, että suomalaiset eivät kannata pakkokiintiöitä vaan perheiden valinnanvapautta.

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua ja aineisto edustaa maamme 15 - 74-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaalla asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Suomalaiset eivät halua pakkokiintiöitä perhevapaisiin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 24. Tammikuu 2018 - 16:39

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua.

Puolet suomalaisista (51%) on myös sitä mieltä, että työnantajien sijasta yhteiskunnan pitäisi maksaa raskauden vuoksi sairauslomalla olevan tai sairasta lasta kotona hoitavan palkkakulut.

– Meillä on keskimäärin seitsemän työntekijää vuosittain äitiysvapailla. Lapsen syntymä on iloinen asia, mutta kyllä siitä tulee yrittäjälle merkittäviä kuluja, totesi hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas viikonloppuna yrittäjät.fi:n jutussa.

Anne Kankaan yritys työllistää noin 160 henkilöä, enimmäkseen naisia.

– Perhevapaauudistuksesta uhkaa tulla osin susi jo syntyessään, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Suomen Yrittäjien mukaan näyttää siltä, että uudistus lisää erityisesti äitien työnantajien kustannuksia. Se johtaa siihen, että varsinkin nuorten naisten työmarkkina-asema heikkenee. Silloin uudistuksen keskeinen tavoite vahvistaa naisten työllisyyttä ei toteudu.

– Työnantajien kulut uhkaavat lisääntyä, kun äitiyslomien alkua myöhennetään, jolloin yhä useampi jää äitiyslomalle sairauslomalta, ja kun isäkiintiön pidennys ja hoitorahan leikkaus vievät lapsia entistä enemmän päivähoitoon, jolloin sairaita lapsia hoidetaan entistä enemmän työnantajan kustannuksella kotona, Pentikäinen sanoo.

– Sairaita lapsia pitää hoitaa kotona, varhaiskasvatusta on hyvä lisätä ja isien hoitovastuuta kasvattaa, mutta on kohtuutonta, että laskun maksaa työnantajayrittäjä, painottaa Pentikäinen.

Suomen Yrittäjät on laskenut, että keskimäärin lapsi tulee maksamaan äidin työnantajalle nettona noin 8000 euroa. Summassa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Laskennan perusteena on käytetty sitä, että lapsi on sairaana keskimäärin viitenä työpäivänä vuodessa. Selvitysten mukaan isät hoitavat näistä keskimäärin kahtena päivänä eli 40 prosenttia.  (Juttu jatkuu grafiikan alapuolella)

Palkkakuluja yhteiskunnan maksettavaksi

Kantar TNS:n tekemässä tutkimuksessa 51% oli sitä mieltä, että on yhteiskunnan tehtävä maksaa palkkakulut, joita tulee raskauden vuoksi sairauslomalla olemisesta tai sairaan lapsen hoitamisesta kotona. Miehistä tätä mieltä on 53% ja naisista 49%.

Vain 23% suomalaisista on sitä mieltä, että työnantajan on edelleen maksettava nuo palkkakulut.

– Suomalaiset tukevat uudistusta, joka siirtää sairaslomalla olevan äidin ja kotona hoidettavan sairaan lapsen palkkakuluja työnantajalta koko yhteiskunnan kannettavaksi. On yhteiskunnan – ei yrittäjän – tehtävä tukea taloudellisesti vanhemmuutta. Kyse on yli sadasta miljoonasta, joten taakka ei ole pieni, Pentikäinen sanoo.

Hän huomauttaa, että jo nykyinen tilanne on erittäin raskas monelle naisvaltaisen alan yrittäjälle. Jos taakka vielä kasvaa, monen mitta täyttyy.

– Yrittäjien näkökulmasta perhevapaajärjestelmän pitää olla joustava ja antaa tilaa paikalliselle sopimiselle vanhempien ja työnantajan kesken. On mahdollista, että uudistus tuo erityisesti äitien valintoihin joustavuutta, mikä on hyvä, Mikael Pentikäinen toteaa.

Suomen Yrittäjien mielestä on tärkeä ymmärtää, että pitkät pakkokiintiöt ovat ongelmallisia yrittäjille, koska moni yritys on riippuvainen äidin tai isän työpanoksesta. Siksi järjestelmän pitää olla joustava ja mahdollistaa erilaisten perheiden ja yritysten tarpeet.

– Tuore gallup osoittaa, että suomalaiset eivät kannata pakkokiintiöitä vaan perheiden valinnanvapautta.

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua ja aineisto edustaa maamme 15 - 74-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaalla asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

75 000 yrittäjää saa tällä viikolla kutsun tutkimukseen

Yrittäjät tiedotteet - 24. Tammikuu 2018 - 10:42

Työterveyslaitos kerää uutta tietoa yrittäjien työstä palautumisen keinoista.

Tutkimusten mukaan palkkatyössä yli 55 työtuntia viikossa lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Yrittäjien osalta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Se kuitenkin tiedetään, että yrittäjät tekevät selvästi palkansaajia pidempiä työviikkoja.

Suomen Yrittäjien loppuvuodesta 2017 teettämän kyselyn mukaan liki puolet yrittäjistä tekee yli 50-tuntista työviikkoa, ja lähes joka kymmenennellä työtunteja kertyy viikossa yli 70.

– Meillä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten pitkät työpäivät vaikuttavat yrittäjiin tai mitkä ovat parhaat keinot edistää yrittäjien työstä palautumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla, sanoo johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta.

– Koska lisäksi vain harva mikroyrittäjä hankkii itselleen työterveyshuollon, jossa työkykyä voitaisiin tukea ja tarkkailla, luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan myös yrittäjien työterveyshuollon palvelujen sisältöjen uudistamiseksi ja työterveyshuollon palvelujen kattavuuden lisäämiseksi, hän jatkaa.

Uusi kännykkäsovellus yrittäjien avuksi

Nyt tehtävää tutkimusta varten tutkimusryhmä on toteuttanut uuden mobiilisovelluksen. Sovellusta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tutkimuksessa kerätään tietoa siitä, voidaanko puhelimeen asennettavan sovelluksen kautta toteutettavalla ohjauksella muuttaa yrittäjien käyttäytymistä ja edistää heidän työstä palautumistaan ja työkykyä.

– Mobiilisovellus, joka on aina mukana, voisi olla sopiva keino tukea yrittäjiä. Tähän mennessä tutkimukseen on ilmoittautunut noin 605 yrittäjää. Tutkimusta on markkinoitu pääasiassa some-kanavissa, joten ilmoittautuneiden määrä osoittaa asialle olevan tilausta, Laitinen toteaa.

Ohjauksen sisällöt ja ohjausmenetelmät perustuvat tutkittuun tietoon ja on aiemmissa tutkimuksissa todettu käyttäytymisen muutosta edistäviksi. Sovelluksen teknologiset ratkaisut tukevat ja auttavat käyttäjää muutoksen teossa.

– Olemme panostaneet sovelluksen kehittämiseen kokoamalla parhaan mahdollisen osaamisen ja tutkimustiedon monitieteisesti. Sovellus auttaa asettamaan tavoitteita ja antaa vinkkejä ja palautetta työstä palautumiseen. Mukana Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä ovat Oulun, Tampereen ja Kölnin yliopistojen tutkijaryhmät, kertoo professori Harri Oinas-Kukkonen Oulun yliopistosta.

– Tämä tutkimuksemme on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, tietääksemme missään ei ole tehty yrittäjien palautumista edistäviä tutkimuksia aiemmin. Se kävi ilmi laajasta kirjallisuuskatsauksestamme, Laitinen toteaa.

Yrittäjät voivat ilmoittautua tutkimukseen osoitteessa www.ttl.fi/palaudu tai sähköpostikutsun saatuaan vastaamalla kyselyyn. Tutkimukseen voivat osallistua kokoaikaiset yrittäjät, joiden yrityksessä on alle 10 työntekijää.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

75 000 yrittäjää saa tällä viikolla kutsun tutkimukseen

Yrittäjät uutisarkisto - 24. Tammikuu 2018 - 10:42

Työterveyslaitos kerää uutta tietoa yrittäjien työstä palautumisen keinoista.

Tutkimusten mukaan palkkatyössä yli 55 työtuntia viikossa lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Yrittäjien osalta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Se kuitenkin tiedetään, että yrittäjät tekevät selvästi palkansaajia pidempiä työviikkoja.

Suomen Yrittäjien loppuvuodesta 2017 teettämän kyselyn mukaan liki puolet yrittäjistä tekee yli 50-tuntista työviikkoa, ja lähes joka kymmenennellä työtunteja kertyy viikossa yli 70.

– Meillä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten pitkät työpäivät vaikuttavat yrittäjiin tai mitkä ovat parhaat keinot edistää yrittäjien työstä palautumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla, sanoo johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta.

– Koska lisäksi vain harva mikroyrittäjä hankkii itselleen työterveyshuollon, jossa työkykyä voitaisiin tukea ja tarkkailla, luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan myös yrittäjien työterveyshuollon palvelujen sisältöjen uudistamiseksi ja työterveyshuollon palvelujen kattavuuden lisäämiseksi, hän jatkaa.

Uusi kännykkäsovellus yrittäjien avuksi

Nyt tehtävää tutkimusta varten tutkimusryhmä on toteuttanut uuden mobiilisovelluksen. Sovellusta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tutkimuksessa kerätään tietoa siitä, voidaanko puhelimeen asennettavan sovelluksen kautta toteutettavalla ohjauksella muuttaa yrittäjien käyttäytymistä ja edistää heidän työstä palautumistaan ja työkykyä.

– Mobiilisovellus, joka on aina mukana, voisi olla sopiva keino tukea yrittäjiä. Tähän mennessä tutkimukseen on ilmoittautunut noin 605 yrittäjää. Tutkimusta on markkinoitu pääasiassa some-kanavissa, joten ilmoittautuneiden määrä osoittaa asialle olevan tilausta, Laitinen toteaa.

Ohjauksen sisällöt ja ohjausmenetelmät perustuvat tutkittuun tietoon ja on aiemmissa tutkimuksissa todettu käyttäytymisen muutosta edistäviksi. Sovelluksen teknologiset ratkaisut tukevat ja auttavat käyttäjää muutoksen teossa.

– Olemme panostaneet sovelluksen kehittämiseen kokoamalla parhaan mahdollisen osaamisen ja tutkimustiedon monitieteisesti. Sovellus auttaa asettamaan tavoitteita ja antaa vinkkejä ja palautetta työstä palautumiseen. Mukana Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä ovat Oulun, Tampereen ja Kölnin yliopistojen tutkijaryhmät, kertoo professori Harri Oinas-Kukkonen Oulun yliopistosta.

– Tämä tutkimuksemme on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, tietääksemme missään ei ole tehty yrittäjien palautumista edistäviä tutkimuksia aiemmin. Se kävi ilmi laajasta kirjallisuuskatsauksestamme, Laitinen toteaa.

Yrittäjät voivat ilmoittautua tutkimukseen osoitteessa www.ttl.fi/palaudu tai sähköpostikutsun saatuaan vastaamalla kyselyyn. Tutkimukseen voivat osallistua kokoaikaiset yrittäjät, joiden yrityksessä on alle 10 työntekijää.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

75 000 yrittäjää saa tällä viikolla kutsun tutkimukseen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 24. Tammikuu 2018 - 10:42

Työterveyslaitos kerää uutta tietoa yrittäjien työstä palautumisen keinoista.

Tutkimusten mukaan palkkatyössä yli 55 työtuntia viikossa lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Yrittäjien osalta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Se kuitenkin tiedetään, että yrittäjät tekevät selvästi palkansaajia pidempiä työviikkoja.

Suomen Yrittäjien loppuvuodesta 2017 teettämän kyselyn mukaan liki puolet yrittäjistä tekee yli 50-tuntista työviikkoa, ja lähes joka kymmenennellä työtunteja kertyy viikossa yli 70.

– Meillä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten pitkät työpäivät vaikuttavat yrittäjiin tai mitkä ovat parhaat keinot edistää yrittäjien työstä palautumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla, sanoo johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta.

– Koska lisäksi vain harva mikroyrittäjä hankkii itselleen työterveyshuollon, jossa työkykyä voitaisiin tukea ja tarkkailla, luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan myös yrittäjien työterveyshuollon palvelujen sisältöjen uudistamiseksi ja työterveyshuollon palvelujen kattavuuden lisäämiseksi, hän jatkaa.

Uusi kännykkäsovellus yrittäjien avuksi

Nyt tehtävää tutkimusta varten tutkimusryhmä on toteuttanut uuden mobiilisovelluksen. Sovellusta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tutkimuksessa kerätään tietoa siitä, voidaanko puhelimeen asennettavan sovelluksen kautta toteutettavalla ohjauksella muuttaa yrittäjien käyttäytymistä ja edistää heidän työstä palautumistaan ja työkykyä.

– Mobiilisovellus, joka on aina mukana, voisi olla sopiva keino tukea yrittäjiä. Tähän mennessä tutkimukseen on ilmoittautunut noin 605 yrittäjää. Tutkimusta on markkinoitu pääasiassa some-kanavissa, joten ilmoittautuneiden määrä osoittaa asialle olevan tilausta, Laitinen toteaa.

Ohjauksen sisällöt ja ohjausmenetelmät perustuvat tutkittuun tietoon ja on aiemmissa tutkimuksissa todettu käyttäytymisen muutosta edistäviksi. Sovelluksen teknologiset ratkaisut tukevat ja auttavat käyttäjää muutoksen teossa.

– Olemme panostaneet sovelluksen kehittämiseen kokoamalla parhaan mahdollisen osaamisen ja tutkimustiedon monitieteisesti. Sovellus auttaa asettamaan tavoitteita ja antaa vinkkejä ja palautetta työstä palautumiseen. Mukana Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä ovat Oulun, Tampereen ja Kölnin yliopistojen tutkijaryhmät, kertoo professori Harri Oinas-Kukkonen Oulun yliopistosta.

– Tämä tutkimuksemme on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, tietääksemme missään ei ole tehty yrittäjien palautumista edistäviä tutkimuksia aiemmin. Se kävi ilmi laajasta kirjallisuuskatsauksestamme, Laitinen toteaa.

Yrittäjät voivat ilmoittautua tutkimukseen osoitteessa www.ttl.fi/palaudu tai sähköpostikutsun saatuaan vastaamalla kyselyyn. Tutkimukseen voivat osallistua kokoaikaiset yrittäjät, joiden yrityksessä on alle 10 työntekijää.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaiset yritykset kymmenen kärjen joukossa Global 100 -listalla

Yrittäjät tiedotteet - 23. Tammikuu 2018 - 18:45

Neste sijoittui Global 100 -listauksessa toiseksi ja Outotec on listan viidentenä. Vastuullisuuslista julkistettiin Sveitsin Davosissa järjestettävässä Maailman talousfoorumissa julkistettiin tiistaina.

Listan laatii kanadalainen yhtiö Corporate Knights. Se arvioi listausta varten noin 6 000 pörssiyhtiötä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun sekä hallinnon perusteella.

Suomalaisista yhtiöistä Kesko oli listan sijalla 31, Nokia sijalla 35 ja Wärtsilä 88. sijalla.

Global 100: Top 10 -lista:

1.      Dassault Systemes, Ranska

2.      Neste, Suomi

3.      Valeo, Ranska

4.      Ucb, Belgia

5.      Outotec, Suomi

6.      Amundi, Ranska

7.      Cisco Systems, Yhdysvallat

8.      Autodesk, Yhdysvallat

9.      Siemens, Saksa

10. Samsung, Etelä-Korea

Pk-yrityksillä ei raportointivelvollisuutta

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen kirjanpitolain muutoksen jälkeen kaikkien yritysten, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, ja joiden liikevaihto tai tase on tarpeeksi suuri, täytyy raportoida myös vastuullisuuteen liittyvistä tiedoistaan.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole Suomessa velvollisuutta raportoida vastuullisuuteen liittyviä tietoja, mutta nekin ovat nykyään yhä enemmän suurennuslasin alla. Esimerkiksi Asiakastieto on alkanut julkaista yritysten ”kunnollisuuslistausta”.

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vastuullinenyritys.fi

Asiakastiedon kunnollisuuskatsaus paljastaa, että kaksi kolmasosaa yritystoimintaan liittyvistä vastuullisuusrikkomuksista, kuten ympäristö- ja työturvallisuusrikkomuksista tehdään vähintään kymmenvuotiaissa yrityksissä.

Laiminlyöntejä eniten rakennusalalla

Laiminlyönneistä 22 prosenttia tehdään rakennusalalla. Tiedot perustuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaan, joka kokoaa jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustiedot ensimmäistä kertaa yhteen. Asiakastieto uskoo palvelun parantavan yrityskentän läpinäkyvyyttä merkittävästi.

Merkintöjä rikostuomioista ja seuraamusmaksuista löytyy viimeisen viiden vuoden aikana noin 1070 suomalaisyritykseltä, joista reilu viidennes toimii rakennusalalla. Seuraavaksi eniten rikkomuksia tehdään teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Kunnollisuuskatsaus paljastaa, että tiettyjen toimialojen lisäksi kokeneidenkin yritysten vastuullisuudessa on usein parannettavaa. Merkintöjä saavista yrityksistä kaksi kolmasosaa on toiminut vähintään 10 vuotta.

– Suomessa toimii siis 719 kokenutta yritystä, joiden vastuullisuudessa on ollut huomautettavaa, katsaus paljastaa.

toimitus(at)yrittajasanomat.fi

Kuva: Pixhill

 

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaiset yritykset kymmenen kärjen joukossa Global 100 -listalla

Yrittäjät uutisarkisto - 23. Tammikuu 2018 - 18:45

Neste sijoittui Global 100 -listauksessa toiseksi ja Outotec on listan viidentenä. Vastuullisuuslista julkistettiin Sveitsin Davosissa järjestettävässä Maailman talousfoorumissa julkistettiin tiistaina.

Listan laatii kanadalainen yhtiö Corporate Knights. Se arvioi listausta varten noin 6 000 pörssiyhtiötä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun sekä hallinnon perusteella.

Suomalaisista yhtiöistä Kesko oli listan sijalla 31, Nokia sijalla 35 ja Wärtsilä 88. sijalla.

Global 100: Top 10 -lista:

1.      Dassault Systemes, Ranska

2.      Neste, Suomi

3.      Valeo, Ranska

4.      Ucb, Belgia

5.      Outotec, Suomi

6.      Amundi, Ranska

7.      Cisco Systems, Yhdysvallat

8.      Autodesk, Yhdysvallat

9.      Siemens, Saksa

10. Samsung, Etelä-Korea

Pk-yrityksillä ei raportointivelvollisuutta

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen kirjanpitolain muutoksen jälkeen kaikkien yritysten, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, ja joiden liikevaihto tai tase on tarpeeksi suuri, täytyy raportoida myös vastuullisuuteen liittyvistä tiedoistaan.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole Suomessa velvollisuutta raportoida vastuullisuuteen liittyviä tietoja, mutta nekin ovat nykyään yhä enemmän suurennuslasin alla. Esimerkiksi Asiakastieto on alkanut julkaista yritysten ”kunnollisuuslistausta”.

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vastuullinenyritys.fi

Asiakastiedon kunnollisuuskatsaus paljastaa, että kaksi kolmasosaa yritystoimintaan liittyvistä vastuullisuusrikkomuksista, kuten ympäristö- ja työturvallisuusrikkomuksista tehdään vähintään kymmenvuotiaissa yrityksissä.

Laiminlyöntejä eniten rakennusalalla

Laiminlyönneistä 22 prosenttia tehdään rakennusalalla. Tiedot perustuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaan, joka kokoaa jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustiedot ensimmäistä kertaa yhteen. Asiakastieto uskoo palvelun parantavan yrityskentän läpinäkyvyyttä merkittävästi.

Merkintöjä rikostuomioista ja seuraamusmaksuista löytyy viimeisen viiden vuoden aikana noin 1070 suomalaisyritykseltä, joista reilu viidennes toimii rakennusalalla. Seuraavaksi eniten rikkomuksia tehdään teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Kunnollisuuskatsaus paljastaa, että tiettyjen toimialojen lisäksi kokeneidenkin yritysten vastuullisuudessa on usein parannettavaa. Merkintöjä saavista yrityksistä kaksi kolmasosaa on toiminut vähintään 10 vuotta.

– Suomessa toimii siis 719 kokenutta yritystä, joiden vastuullisuudessa on ollut huomautettavaa, katsaus paljastaa.

toimitus(at)yrittajasanomat.fi

Kuva: Pixhill

 

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaiset yritykset kymmenen kärjen joukossa Global 100 -listalla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 23. Tammikuu 2018 - 18:45

Neste sijoittui Global 100 -listauksessa toiseksi ja Outotec on listan viidentenä. Vastuullisuuslista julkistettiin Sveitsin Davosissa järjestettävässä Maailman talousfoorumissa julkistettiin tiistaina.

Listan laatii kanadalainen yhtiö Corporate Knights. Se arvioi listausta varten noin 6 000 pörssiyhtiötä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun sekä hallinnon perusteella.

Suomalaisista yhtiöistä Kesko oli listan sijalla 31, Nokia sijalla 35 ja Wärtsilä 88. sijalla.

Global 100: Top 10 -lista:

1.      Dassault Systemes, Ranska

2.      Neste, Suomi

3.      Valeo, Ranska

4.      Ucb, Belgia

5.      Outotec, Suomi

6.      Amundi, Ranska

7.      Cisco Systems, Yhdysvallat

8.      Autodesk, Yhdysvallat

9.      Siemens, Saksa

10. Samsung, Etelä-Korea

Pk-yrityksillä ei raportointivelvollisuutta

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen kirjanpitolain muutoksen jälkeen kaikkien yritysten, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, ja joiden liikevaihto tai tase on tarpeeksi suuri, täytyy raportoida myös vastuullisuuteen liittyvistä tiedoistaan.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole Suomessa velvollisuutta raportoida vastuullisuuteen liittyviä tietoja, mutta nekin ovat nykyään yhä enemmän suurennuslasin alla. Esimerkiksi Asiakastieto on alkanut julkaista yritysten ”kunnollisuuslistausta”.

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vastuullinenyritys.fi

Asiakastiedon kunnollisuuskatsaus paljastaa, että kaksi kolmasosaa yritystoimintaan liittyvistä vastuullisuusrikkomuksista, kuten ympäristö- ja työturvallisuusrikkomuksista tehdään vähintään kymmenvuotiaissa yrityksissä.

Laiminlyöntejä eniten rakennusalalla

Laiminlyönneistä 22 prosenttia tehdään rakennusalalla. Tiedot perustuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaan, joka kokoaa jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustiedot ensimmäistä kertaa yhteen. Asiakastieto uskoo palvelun parantavan yrityskentän läpinäkyvyyttä merkittävästi.

Merkintöjä rikostuomioista ja seuraamusmaksuista löytyy viimeisen viiden vuoden aikana noin 1070 suomalaisyritykseltä, joista reilu viidennes toimii rakennusalalla. Seuraavaksi eniten rikkomuksia tehdään teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Kunnollisuuskatsaus paljastaa, että tiettyjen toimialojen lisäksi kokeneidenkin yritysten vastuullisuudessa on usein parannettavaa. Merkintöjä saavista yrityksistä kaksi kolmasosaa on toiminut vähintään 10 vuotta.

– Suomessa toimii siis 719 kokenutta yritystä, joiden vastuullisuudessa on ollut huomautettavaa, katsaus paljastaa.

toimitus(at)yrittajasanomat.fi

Kuva: Pixhill

 

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Some-tilien hallintasovellus herättänyt sijoittajien kiinnostuksen – ”Älytön lento päällä”

Yrittäjät tiedotteet - 23. Tammikuu 2018 - 14:00

Helsinkiläisen Hookle Oy:n sovellus lupaa auttaa pienyrittäjät mukaan some-maailmaan ja automatisoida some-tilien hallinnan. Pk-yrittäjille erityisesti suunnitellun sovelluksen avulla yrittäjä pystyy hallitsemaan kokonaisuutta yhden työkalun kautta.

Demoversion käyttäjien palaute laitettiin tuotantoon ja uusi Beta-versio julkaistaan Los Angelesissa Googlen konferenssissa tänään.

Betaversion voi ladata hookle.netistä. Betassa on Facebook ja Twitter-kytkennät, kaupallisessa versiossa kytkentöjä tulee olemaan useampaan sosiaalisen median kanavaan.

Kiinnostusta eri maista

Hooklen yrittäjä Tero Seppälä kertoo, että marras-joulukuun vaihteen Slush-kasvuyritystapahtuma on poikinut hyvin sijoittajatapaamisia, ja tapaamisia on edelleen.

– Meillä on ollut älytön lento päällä. Tapaamamme sijoittajat sanoivat, että sovelluksellemme olisi ollut tarvetta Slushissa. Meillä meni itselläkin tapahtumassa aikaa, kun julkaisimme päivityksiä eri some-tileille, kaikkiin erikseen.

Tässä vaiheessa sovellus on maksuton ja se on ladattavissa Google Playstä. Apple-sovelluksen voi ladata yrityksen kotisivuilta.

– Kun sovellus alkaa palvella ihan oikeasti yrityksiä, siitä tulee maksullinen premium-versio. Jatkossakin rajoitettuun yksityiskäyttöön sen voi ladata ilmaiseksi, Tero Seppälä kertoo.

Googlen tämänpäiväinen konferenssi on kehittäjille. Se striimataan ympäri maailmaa.

– Olemme siellä yhtenä showcasenä ja mukana Keynote -puheessa. Se on iso juttu suomalaisille, että pääsee framille kyseisellä areenalla. Meillä on tapahtumassa myös omia esityksiä ja oma ständi.  

Muut yhtiökumppanit ovat Jere Seppälä ja Juha Uotila.

Pienyrityksen asiakkaat ovat jo somessa

Iso osa pk-yrityksistä on jälkijunassa heräämässä digitaalisuuteen. Sosiaalinen media on kustannustehokas ja vuorovaikutteinen kanava olla yhteydessä asiakkaisiin.

Seppälä muistuttaa, että pienenkin yrityksen asiakkaat, käytännössä katsoen kaikki kuluttajat, ovat jo sosiaalisessa mediassa.

– Käytännössä yrityksetkin näkyvät jo sosiaalisessa mediassa, halusivat ne sitä tai eivät, koska kuluttajat pitävät tästä huolen, lisää Seppälä.

– Pienyrittäjät tietävät, että heidänkin pitäisi olla, mutta ongelma on se, että some nähdään viidakkona ja mörkönä. Heille sovelluksemme tarkoitus on, että sen avulla pääsee helposti someen ja vietyä yrityksensäkin sinne.

Järjestelmä ehdottaa käyttäjälle automaattisesti sisältöjä.

Hooklen sovellus on tehty Googlen Flutter-teknologialla. Flutter-työkalu on vielä kehitysvaiheessa, ns. alfa moodissa. Uusi teknologia nopeuttaa mobiilisovelluksen kehittämisen Seppälän mukaan 3-5-kertaiseksi nykyisestä. Samalla kustannus puolittuu. Teknologian ydin on siinä, että yhdellä ja samalla koodilla voidaan kehittää sovellus eri mobiilialustoille. Normaalisti tehdään eri koodilla eri alustoille.

Ensimmäinen rahoituskierros lisää vauhtia

Pk-yrityksille suunnattu some-tilien hallinnan automatisoiva sovellus on kiinnostanut sijoittajia.

– Viime viikolla minulla oli seitsemän sijoittajatapaamista. Olemme tavanneet ruotsalaisia, englantilaisia ja suomalaisia sijoittajia. On tosi mukava, että kiinnostusta löytyy.

Tähän asti helsinkiläisyritys on kehittänyt tuotettaan Tekesin Tempo-rahoituksella ja omalla pääomalla. Rahoituskierros on tavoitteena saada maaliin ensimmäisen kvartaalin aikana.

– Sijoittajat haluavat ennen sijoituspäätöstä nähdä tietynlaista edistystä ja miten tuote otetaan vastaan. Sen jälkeen pääsemme kansainväliseen kasvuun huomattavasti nopeammalla kulmakertoimella.

Varsinainen, kaupallinen versio lanseerataan helmikuun lopussa Barcelonassa Mobile World Congressissa.

Kuvassa: Tero Seppälä, Jere Seppälä ja Juha Uotila.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä