• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Yrittäjägallupin kysely käynnistyy – kannattaa vastata!

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Marraskuu 2018 - 13:42

Kantar TNS läehttää Yrittäjägallup-kyselyä yrittäjille tiistaista 4.12. alkaen. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toivoo, että mahdollisimman moni yrittäjä vastaisi kyselyyn, jos sellainen sähköpostiin tulee.

Suomen Yrittäjät teettää Yrittäjägallup-kyselyitä Kantar TNS:llä, jotta saadaan luotettavasti selville yrittäjien mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin. Tietoa tarvitaan vaikuttamisen taustaksi.  

Yrittäjiltä kysytään vain yrittäjien asian ajamisen kannalta tärkeitä asioita. Tällä kertaa aiheina ovat muun muassa verotus, yritystuet, reilu kilpailu ja kuntien yritystoiminta. Kysely on lyhyt, eli aikaa vastaamiseen ei tarvitse varata paljoa.  

Kyselyllä saadaan esille yrittäjäkunnan rakennetta ja yrittäjiä oikeasti edustava mielipide. Se edustaa koko suomalaisen yrittäjäkentän kantaa, sillä kyselyä lähetetään myös sellaisille yrittäjille, jotka eivät vielä ole yrittäjäjärjestön jäseniä.

Kysely alkaa siis joulukuun ensimmäisellä viikolla ja jatkuu parisen viikkoa. Luotettavuuden vuoksi kyselyyn haetaan 1000 vastaajaa.

 


 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjägallupin kysely käynnistyy – kannattaa vastata!

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Marraskuu 2018 - 13:42

Kantar TNS läehttää Yrittäjägallup-kyselyä yrittäjille tiistaista 4.12. alkaen. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toivoo, että mahdollisimman moni yrittäjä vastaisi kyselyyn, jos sellainen sähköpostiin tulee.

Suomen Yrittäjät teettää Yrittäjägallup-kyselyitä Kantar TNS:llä, jotta saadaan luotettavasti selville yrittäjien mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin. Tietoa tarvitaan vaikuttamisen taustaksi.  

Yrittäjiltä kysytään vain yrittäjien asian ajamisen kannalta tärkeitä asioita. Tällä kertaa aiheina ovat muun muassa verotus, yritystuet, reilu kilpailu ja kuntien yritystoiminta. Kysely on lyhyt, eli aikaa vastaamiseen ei tarvitse varata paljoa.  

Kyselyllä saadaan esille yrittäjäkunnan rakennetta ja yrittäjiä oikeasti edustava mielipide. Se edustaa koko suomalaisen yrittäjäkentän kantaa, sillä kyselyä lähetetään myös sellaisille yrittäjille, jotka eivät vielä ole yrittäjäjärjestön jäseniä.

Kysely alkaa siis joulukuun ensimmäisellä viikolla ja jatkuu parisen viikkoa. Luotettavuuden vuoksi kyselyyn haetaan 1000 vastaajaa.

 


 

Kategoriat: Yrittäjät

AAA-luokkaan kipusi 49 yritystä – katso koko lista

Yrittäjät tiedotteet - 29. Marraskuu 2018 - 13:13

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 22.11.-28.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 49 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ESPOO Media Kakko Oy 2016 377000 136000 ESPOO Oy Finnkebab Ltd 1999 2183000 174000 ESPOO Aggregaattipalvelu M. Kumpula OY 1988 665000 106000 ESPOO Rakennusyhtiö Sarrus Oy 2009 454000 113000 HAUSJÄRVI Kukkahaus ja Hautaus Oy 2004 187000 13000 HELSINKI Eliö Ohjelmistot Oy 2016 285000 104000 HELSINKI Oy KM-Finance Ltd 1989 442000 168000 HELSINKI Oy Schulmanin Taideliike - Schulmans Konsthandel Ab 1997 178000 16000 HELSINKI Verona Tax & Legal Oy 2011 2507000 166000 HELSINKI Oy Tikka-trading Ab 1985 1490000 79000 HELSINKI Ravintola Kuu Oy 1988 1461000 82000 HELSINKI TCN Partners Oy 1998 178000 64000 HELSINKI Effis Oy 2016 278000 234000 HELSINKI Maveno Oy 1992 200000 118000 HELSINKI MH-Keskus Oy 2012 296000 45000 HELSINKI Scancerco Oy 1985 7291000 2862000 HUITTINEN Depend Cosmetic Oy 1977 1159000 105000 HÄMEENLINNA M. Ervasti Oy 1991 778000 41000 JOENSUU J.K. Primeco Oy 1994 1960000 746000 JOKIOINEN PTA-Kuljetus Oy 1990 583000 46000 JYVÄSKYLÄ AR-Power Oy 1997 200000 75000 JYVÄSKYLÄ Hulkkonen Consulting Oy 2007 644000 136000 JYVÄSKYLÄ Kiinteistö Oy Jyväskylän Raivionkymppi 2001 250000 197000 JYVÄSKYLÄ M-Control Oy 1995 536000 183000 KAJAANI Eristysurakointi Heikkinen Oy 1985 2001000 261000 KANKAANPÄÄ RT Luoma Oy 1992 339000 96000 KIRKKONUMMI Afinado Oy 2013 182000 55000 KIRKKONUMMI Martest Oy 2003 363000 49000 KOLARI Group Vaattovaara Oy 2015 808000 256000 LAHTI Hibo Oy 2011 426000 68000 LAHTI AsuntoArea Oy 2011 836000 111000 LAPPEENRANTA Matkatoimisto Matka-Miettinen Saimaatours Kommandiittiyhtiö 1974 411000 23000 LEMPÄÄLÄ Pirkanmaan Kylmälaitehuolto Oy 2011 221000 35000 OULU Pustan Poika Oulu Oy 2007 176000 110000 OULU Rahkomedical Oy 2016 179000 132000 PARKANO A-Kiinteistökonsultti Oy 1992 1064000 696000 PEDERSÖREN KUNTA Oy KJ Plastpoint Ab 1980 582000 128000 PORI NLR Projekti Asennus Oy 2016 362000 121000 SALO Kiinteistönvälitys Alanko Oy 2004 468000 116000 SALO Mertsi Toivonen Oy 1989 1248000 176000 SIUNTIO EVITEK OY 2006 291000 13000 SUONENJOKI Pia Crista Clothing Oy 2004 200000 27000 TAMPERE Putkiasennus Oikarainen Oy 2016 206000 63000 TAMPERE Insinööritoimisto Honkanen Oy 2004 219000 70000 TEUVA Viafin Oy 2015 46702000 1947000 TURKU Länsipahvi Oy 2009 655000 64000 TUUSULA First Academy Oy Ltd 1994 223000 810000 TUUSULA Suomen LVIS-Asennus Oy 2016 395000 125000 VIMPELI Särkisen Perhekoti Oy 2008 443000 100000          

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

AAA-luokkaan kipusi 49 yritystä – katso koko lista

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Marraskuu 2018 - 13:13

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 22.11.-28.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 49 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ESPOO Media Kakko Oy 2016 377000 136000 ESPOO Oy Finnkebab Ltd 1999 2183000 174000 ESPOO Aggregaattipalvelu M. Kumpula OY 1988 665000 106000 ESPOO Rakennusyhtiö Sarrus Oy 2009 454000 113000 HAUSJÄRVI Kukkahaus ja Hautaus Oy 2004 187000 13000 HELSINKI Eliö Ohjelmistot Oy 2016 285000 104000 HELSINKI Oy KM-Finance Ltd 1989 442000 168000 HELSINKI Oy Schulmanin Taideliike - Schulmans Konsthandel Ab 1997 178000 16000 HELSINKI Verona Tax & Legal Oy 2011 2507000 166000 HELSINKI Oy Tikka-trading Ab 1985 1490000 79000 HELSINKI Ravintola Kuu Oy 1988 1461000 82000 HELSINKI TCN Partners Oy 1998 178000 64000 HELSINKI Effis Oy 2016 278000 234000 HELSINKI Maveno Oy 1992 200000 118000 HELSINKI MH-Keskus Oy 2012 296000 45000 HELSINKI Scancerco Oy 1985 7291000 2862000 HUITTINEN Depend Cosmetic Oy 1977 1159000 105000 HÄMEENLINNA M. Ervasti Oy 1991 778000 41000 JOENSUU J.K. Primeco Oy 1994 1960000 746000 JOKIOINEN PTA-Kuljetus Oy 1990 583000 46000 JYVÄSKYLÄ AR-Power Oy 1997 200000 75000 JYVÄSKYLÄ Hulkkonen Consulting Oy 2007 644000 136000 JYVÄSKYLÄ Kiinteistö Oy Jyväskylän Raivionkymppi 2001 250000 197000 JYVÄSKYLÄ M-Control Oy 1995 536000 183000 KAJAANI Eristysurakointi Heikkinen Oy 1985 2001000 261000 KANKAANPÄÄ RT Luoma Oy 1992 339000 96000 KIRKKONUMMI Afinado Oy 2013 182000 55000 KIRKKONUMMI Martest Oy 2003 363000 49000 KOLARI Group Vaattovaara Oy 2015 808000 256000 LAHTI Hibo Oy 2011 426000 68000 LAHTI AsuntoArea Oy 2011 836000 111000 LAPPEENRANTA Matkatoimisto Matka-Miettinen Saimaatours Kommandiittiyhtiö 1974 411000 23000 LEMPÄÄLÄ Pirkanmaan Kylmälaitehuolto Oy 2011 221000 35000 OULU Pustan Poika Oulu Oy 2007 176000 110000 OULU Rahkomedical Oy 2016 179000 132000 PARKANO A-Kiinteistökonsultti Oy 1992 1064000 696000 PEDERSÖREN KUNTA Oy KJ Plastpoint Ab 1980 582000 128000 PORI NLR Projekti Asennus Oy 2016 362000 121000 SALO Kiinteistönvälitys Alanko Oy 2004 468000 116000 SALO Mertsi Toivonen Oy 1989 1248000 176000 SIUNTIO EVITEK OY 2006 291000 13000 SUONENJOKI Pia Crista Clothing Oy 2004 200000 27000 TAMPERE Putkiasennus Oikarainen Oy 2016 206000 63000 TAMPERE Insinööritoimisto Honkanen Oy 2004 219000 70000 TEUVA Viafin Oy 2015 46702000 1947000 TURKU Länsipahvi Oy 2009 655000 64000 TUUSULA First Academy Oy Ltd 1994 223000 810000 TUUSULA Suomen LVIS-Asennus Oy 2016 395000 125000 VIMPELI Särkisen Perhekoti Oy 2008 443000 100000          

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

AAA-luokkaan kipusi 49 yritystä – katso koko lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Marraskuu 2018 - 13:13

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 22.11.-28.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 49 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ESPOO Media Kakko Oy 2016 377000 136000 ESPOO Oy Finnkebab Ltd 1999 2183000 174000 ESPOO Aggregaattipalvelu M. Kumpula OY 1988 665000 106000 ESPOO Rakennusyhtiö Sarrus Oy 2009 454000 113000 HAUSJÄRVI Kukkahaus ja Hautaus Oy 2004 187000 13000 HELSINKI Eliö Ohjelmistot Oy 2016 285000 104000 HELSINKI Oy KM-Finance Ltd 1989 442000 168000 HELSINKI Oy Schulmanin Taideliike - Schulmans Konsthandel Ab 1997 178000 16000 HELSINKI Verona Tax & Legal Oy 2011 2507000 166000 HELSINKI Oy Tikka-trading Ab 1985 1490000 79000 HELSINKI Ravintola Kuu Oy 1988 1461000 82000 HELSINKI TCN Partners Oy 1998 178000 64000 HELSINKI Effis Oy 2016 278000 234000 HELSINKI Maveno Oy 1992 200000 118000 HELSINKI MH-Keskus Oy 2012 296000 45000 HELSINKI Scancerco Oy 1985 7291000 2862000 HUITTINEN Depend Cosmetic Oy 1977 1159000 105000 HÄMEENLINNA M. Ervasti Oy 1991 778000 41000 JOENSUU J.K. Primeco Oy 1994 1960000 746000 JOKIOINEN PTA-Kuljetus Oy 1990 583000 46000 JYVÄSKYLÄ AR-Power Oy 1997 200000 75000 JYVÄSKYLÄ Hulkkonen Consulting Oy 2007 644000 136000 JYVÄSKYLÄ Kiinteistö Oy Jyväskylän Raivionkymppi 2001 250000 197000 JYVÄSKYLÄ M-Control Oy 1995 536000 183000 KAJAANI Eristysurakointi Heikkinen Oy 1985 2001000 261000 KANKAANPÄÄ RT Luoma Oy 1992 339000 96000 KIRKKONUMMI Afinado Oy 2013 182000 55000 KIRKKONUMMI Martest Oy 2003 363000 49000 KOLARI Group Vaattovaara Oy 2015 808000 256000 LAHTI Hibo Oy 2011 426000 68000 LAHTI AsuntoArea Oy 2011 836000 111000 LAPPEENRANTA Matkatoimisto Matka-Miettinen Saimaatours Kommandiittiyhtiö 1974 411000 23000 LEMPÄÄLÄ Pirkanmaan Kylmälaitehuolto Oy 2011 221000 35000 OULU Pustan Poika Oulu Oy 2007 176000 110000 OULU Rahkomedical Oy 2016 179000 132000 PARKANO A-Kiinteistökonsultti Oy 1992 1064000 696000 PEDERSÖREN KUNTA Oy KJ Plastpoint Ab 1980 582000 128000 PORI NLR Projekti Asennus Oy 2016 362000 121000 SALO Kiinteistönvälitys Alanko Oy 2004 468000 116000 SALO Mertsi Toivonen Oy 1989 1248000 176000 SIUNTIO EVITEK OY 2006 291000 13000 SUONENJOKI Pia Crista Clothing Oy 2004 200000 27000 TAMPERE Putkiasennus Oikarainen Oy 2016 206000 63000 TAMPERE Insinööritoimisto Honkanen Oy 2004 219000 70000 TEUVA Viafin Oy 2015 46702000 1947000 TURKU Länsipahvi Oy 2009 655000 64000 TUUSULA First Academy Oy Ltd 1994 223000 810000 TUUSULA Suomen LVIS-Asennus Oy 2016 395000 125000 VIMPELI Särkisen Perhekoti Oy 2008 443000 100000          

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Samsungin uutuuspuhelin myyntiin: Tekee ennätyksen kameroiden määrässä

Yrittäjät tiedotteet - 29. Marraskuu 2018 - 12:14

Samsung tuo tänään Suomessa myyntiin Galaxy A9 -älypuhelimen, joka erottuu markkinoilla ainakin kameroiden lukumäärässä. Niitä on enemmän kuin yhdessäkään puhelimessa tähän mennessä. Laitteessa on peräti neljä takakameraa.

A9:n edeltäjässä A7:ssa takakameroita oli kolme. A9:ssa on edeltäjänsä tavoin 24 megapikselin pääkamera, kahdeksan megapikselin superlaajakulmakamera (120 astetta) ja viiden megapikselin kamera, jonka rooli on lähinnä syvyysinformaation tallentamisessa. Näiden lisäksi valikoimaan on lisätty vielä 10 megapikselin telelinssillä varustettu kamera, joka tuo mukanaan kaksinkertaisen optisen zoomin. Etukamerassa megapikseleitä on 24.

Kameroiden lukumäärän lisääminen älypuhelimiin on yksi tämän hetken trendeistä. Äskettäin Huawei toi myyntiin Mate 20 Pro -mallin, jossa kameroita on kolme. Odotettavaa on, että myös muut valmistajat lähtevät mukaan kamerakilpailuun.

Hinta karvan alle 600 euroa

Kuvaajalle puhelin tarjoaa 19 valmiiksi ohjelmoitua kuvaustilannetta, joiden tarkoituksena on optimoida kuvien säädöt kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. Jos kuva tärähtää, valottuu huonosti tai jos kuvattavan kohteen silmät ovat kiinni, A9 ehdottaa uuden kuvan nappaamista.

Uutuuspuhelimella otettuja kuvia katsellaan 6,3-tuumaiselta näytöltä. Tallennusmuistia on 128 gigatavua ja sitä voi laajentaa enimmillään 512 gigatavun muistikortilla. Joitakin käyttäjiä saattaa ilahduttaa se, että Samsung on säilyttänyt puhelimessa 3,5 millimetrin kuulokeliitännän.

Galaxy A9 tulee Suomessa myyntin kolmella värivaihtoehdolla (musta, sininen ja pinkki). Pinkki tulee tarjolle joulukuun aikana. Puhelin toimitetaan Android 8.0 Oreo -käyttöjärjestelmäversiolla.

Samsungin uutuuden suositushinta on 599 euroa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Samsungin uutuuspuhelin myyntiin: Tekee ennätyksen kameroiden määrässä

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Marraskuu 2018 - 12:14

Samsung tuo tänään Suomessa myyntiin Galaxy A9 -älypuhelimen, joka erottuu markkinoilla ainakin kameroiden lukumäärässä. Niitä on enemmän kuin yhdessäkään puhelimessa tähän mennessä. Laitteessa on peräti neljä takakameraa.

A9:n edeltäjässä A7:ssa takakameroita oli kolme. A9:ssa on edeltäjänsä tavoin 24 megapikselin pääkamera, kahdeksan megapikselin superlaajakulmakamera (120 astetta) ja viiden megapikselin kamera, jonka rooli on lähinnä syvyysinformaation tallentamisessa. Näiden lisäksi valikoimaan on lisätty vielä 10 megapikselin telelinssillä varustettu kamera, joka tuo mukanaan kaksinkertaisen optisen zoomin. Etukamerassa megapikseleitä on 24.

Kameroiden lukumäärän lisääminen älypuhelimiin on yksi tämän hetken trendeistä. Äskettäin Huawei toi myyntiin Mate 20 Pro -mallin, jossa kameroita on kolme. Odotettavaa on, että myös muut valmistajat lähtevät mukaan kamerakilpailuun.

Hinta karvan alle 600 euroa

Kuvaajalle puhelin tarjoaa 19 valmiiksi ohjelmoitua kuvaustilannetta, joiden tarkoituksena on optimoida kuvien säädöt kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. Jos kuva tärähtää, valottuu huonosti tai jos kuvattavan kohteen silmät ovat kiinni, A9 ehdottaa uuden kuvan nappaamista.

Uutuuspuhelimella otettuja kuvia katsellaan 6,3-tuumaiselta näytöltä. Tallennusmuistia on 128 gigatavua ja sitä voi laajentaa enimmillään 512 gigatavun muistikortilla. Joitakin käyttäjiä saattaa ilahduttaa se, että Samsung on säilyttänyt puhelimessa 3,5 millimetrin kuulokeliitännän.

Galaxy A9 tulee Suomessa myyntin kolmella värivaihtoehdolla (musta, sininen ja pinkki). Pinkki tulee tarjolle joulukuun aikana. Puhelin toimitetaan Android 8.0 Oreo -käyttöjärjestelmäversiolla.

Samsungin uutuuden suositushinta on 599 euroa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Samsungin uutuuspuhelin myyntiin: Tekee ennätyksen kameroiden määrässä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Marraskuu 2018 - 12:14

Samsung tuo tänään Suomessa myyntiin Galaxy A9 -älypuhelimen, joka erottuu markkinoilla ainakin kameroiden lukumäärässä. Niitä on enemmän kuin yhdessäkään puhelimessa tähän mennessä. Laitteessa on peräti neljä takakameraa.

A9:n edeltäjässä A7:ssa takakameroita oli kolme. A9:ssa on edeltäjänsä tavoin 24 megapikselin pääkamera, kahdeksan megapikselin superlaajakulmakamera (120 astetta) ja viiden megapikselin kamera, jonka rooli on lähinnä syvyysinformaation tallentamisessa. Näiden lisäksi valikoimaan on lisätty vielä 10 megapikselin telelinssillä varustettu kamera, joka tuo mukanaan kaksinkertaisen optisen zoomin. Etukamerassa megapikseleitä on 24.

Kameroiden lukumäärän lisääminen älypuhelimiin on yksi tämän hetken trendeistä. Äskettäin Huawei toi myyntiin Mate 20 Pro -mallin, jossa kameroita on kolme. Odotettavaa on, että myös muut valmistajat lähtevät mukaan kamerakilpailuun.

Hinta karvan alle 600 euroa

Kuvaajalle puhelin tarjoaa 19 valmiiksi ohjelmoitua kuvaustilannetta, joiden tarkoituksena on optimoida kuvien säädöt kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. Jos kuva tärähtää, valottuu huonosti tai jos kuvattavan kohteen silmät ovat kiinni, A9 ehdottaa uuden kuvan nappaamista.

Uutuuspuhelimella otettuja kuvia katsellaan 6,3-tuumaiselta näytöltä. Tallennusmuistia on 128 gigatavua ja sitä voi laajentaa enimmillään 512 gigatavun muistikortilla. Joitakin käyttäjiä saattaa ilahduttaa se, että Samsung on säilyttänyt puhelimessa 3,5 millimetrin kuulokeliitännän.

Galaxy A9 tulee Suomessa myyntin kolmella värivaihtoehdolla (musta, sininen ja pinkki). Pinkki tulee tarjolle joulukuun aikana. Puhelin toimitetaan Android 8.0 Oreo -käyttöjärjestelmäversiolla.

Samsungin uutuuden suositushinta on 599 euroa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Varo, jos näet vastaavan postauksen Facebookissa: Iltapäivälehden näköissivu houkutteli sijoitushuijaukseen

Yrittäjät tiedotteet - 29. Marraskuu 2018 - 10:40

Huijaus näkyi Facebook-käyttäjille normaalina postauksena, joka näytti olevan julkaistu Iltalehdessä. Jutussa olevaa linkkiä klikkaamalla päätyi Iltalehden näköissivulle, jonne varsinainen huijaus oli sijoitettu. Facebookissa näkyvässä postauksessa oli käytetty sijoittaja Riku Asikaisen kuvaa ja annettu ymmärtää hänen käyttäneen Bitcoin-Code -kaupankäyntialustaa sijoittamiseen ja saavuttaneen kyseisellä alustalla nopeita voittoja. Artikkelissa käytettiin houkuttimina myös muita Leijonan luola -tv-ohjelmasta tuttuja suomalaisia sijoittajia. Tekaistuun verkkoartikkeliin oli sijoitettu linkkejä, joilla jutun lukija pääsi rekisteröimään itselleen Bitcoin-Code -tilin.

Tilin rekisteröinnin yhteydessä käyttäjän olisi pitänyt tallentaa minimissään 200 euroa. Kyseisen huijauksen rekisterölintilinkit eivät enää tällä hetkellä toimi tekaistulla huijaussivulla.

Huijauksen ensimmäisten joukossa huomannut turvallisusasiantuntija Hannu Huttunen varoitti käyttäjiä muun muassa LinkedIn-tilillään.

– Tälläinen huijaus, jossa käytetään näin näkyvästi tunnettuja suomalaisia julkisuuden ja liike-elämän henkilöitä ”houkuttimena”, ei ole yleistä.

Tunnetut henkilöt saattavat johtaa harhaan ja uskomaan, että kyseessä olisi aito verkkoartikkeli.

– Luotettavaksi tunnettujen henkilöiden käyttäminen houkuttimina lisää aina huijauksen uskottavuutta. Varsinkin tässä huijauksessa, kun kyseessä on sijoittamiseen liittyvä huijaus ja houkuttimina on liike-elämässä arvostetut ja TV:stä tunnetut sijoittajat. Se mikä kiinnittää huomiota tässä huijauksessa on se, että jutusta puuttuu yleensä huijaukset paljastava huono Suomen kieli.

"Valitettavan moni lankeaa"

Huttusen mukaan kyseisen huijauksen uskottavuutta lisää etenkin se, että Facebook-postauksessa oleva linkki vie tunnetun päivälehden näköissivulle.

– Se voi äkkivilkaisulla antaa kuvan, että huijausjuttu on julkaistu kyseisessä lehdessä. Harvalle tulee ensimmäisenä mieleen huijaussivustoa katsoessa, että kyseessä olisi huijaus, koska jutussa esiintyy tunnettuja sijoittajia kuvilla ja kommenteillaan.

Huttunen neuvoo suhtautumaan kyseisiin huijausyrityksiin aina suurella varovaisuudella. Linkki kannattaa tutkia tarkkaan, jos herää pieninkin epäluulo siitä, että se ei ole aito.

– Tällainen huijaus, jossa voi menettää rahansa on aina vaarallinen, sillä valitettavan moni ihminen lankeaa erilaisiin sijoitus- ja muihin huijauksiin helpon rahan toivossa. Moni suomalainen on vielä valitettavan sinisilmäinen ja kuvittelee kaiken netissä julkaistun olevan totta, jättäen näin kyseenalaistamatta lukemansa, Huttunen muistuttaa.

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Varo, jos näet vastaavan postauksen Facebookissa: Iltapäivälehden näköissivu houkutteli sijoitushuijaukseen

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Marraskuu 2018 - 10:40

Huijaus näkyi Facebook-käyttäjille normaalina postauksena, joka näytti olevan julkaistu Iltalehdessä. Jutussa olevaa linkkiä klikkaamalla päätyi Iltalehden näköissivulle, jonne varsinainen huijaus oli sijoitettu. Facebookissa näkyvässä postauksessa oli käytetty sijoittaja Riku Asikaisen kuvaa ja annettu ymmärtää hänen käyttäneen Bitcoin-Code -kaupankäyntialustaa sijoittamiseen ja saavuttaneen kyseisellä alustalla nopeita voittoja. Artikkelissa käytettiin houkuttimina myös muita Leijonan luola -tv-ohjelmasta tuttuja suomalaisia sijoittajia. Tekaistuun verkkoartikkeliin oli sijoitettu linkkejä, joilla jutun lukija pääsi rekisteröimään itselleen Bitcoin-Code -tilin.

Tilin rekisteröinnin yhteydessä käyttäjän olisi pitänyt tallentaa minimissään 200 euroa. Kyseisen huijauksen rekisterölintilinkit eivät enää tällä hetkellä toimi tekaistulla huijaussivulla.

Huijauksen ensimmäisten joukossa huomannut turvallisusasiantuntija Hannu Huttunen varoitti käyttäjiä muun muassa LinkedIn-tilillään.

– Tälläinen huijaus, jossa käytetään näin näkyvästi tunnettuja suomalaisia julkisuuden ja liike-elämän henkilöitä ”houkuttimena”, ei ole yleistä.

Tunnetut henkilöt saattavat johtaa harhaan ja uskomaan, että kyseessä olisi aito verkkoartikkeli.

– Luotettavaksi tunnettujen henkilöiden käyttäminen houkuttimina lisää aina huijauksen uskottavuutta. Varsinkin tässä huijauksessa, kun kyseessä on sijoittamiseen liittyvä huijaus ja houkuttimina on liike-elämässä arvostetut ja TV:stä tunnetut sijoittajat. Se mikä kiinnittää huomiota tässä huijauksessa on se, että jutusta puuttuu yleensä huijaukset paljastava huono Suomen kieli.

"Valitettavan moni lankeaa"

Huttusen mukaan kyseisen huijauksen uskottavuutta lisää etenkin se, että Facebook-postauksessa oleva linkki vie tunnetun päivälehden näköissivulle.

– Se voi äkkivilkaisulla antaa kuvan, että huijausjuttu on julkaistu kyseisessä lehdessä. Harvalle tulee ensimmäisenä mieleen huijaussivustoa katsoessa, että kyseessä olisi huijaus, koska jutussa esiintyy tunnettuja sijoittajia kuvilla ja kommenteillaan.

Huttunen neuvoo suhtautumaan kyseisiin huijausyrityksiin aina suurella varovaisuudella. Linkki kannattaa tutkia tarkkaan, jos herää pieninkin epäluulo siitä, että se ei ole aito.

– Tällainen huijaus, jossa voi menettää rahansa on aina vaarallinen, sillä valitettavan moni ihminen lankeaa erilaisiin sijoitus- ja muihin huijauksiin helpon rahan toivossa. Moni suomalainen on vielä valitettavan sinisilmäinen ja kuvittelee kaiken netissä julkaistun olevan totta, jättäen näin kyseenalaistamatta lukemansa, Huttunen muistuttaa.

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Varo, jos näet vastaavan postauksen Facebookissa: Iltapäivälehden näköissivu houkutteli sijoitushuijaukseen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Marraskuu 2018 - 10:40

Huijaus näkyi Facebook-käyttäjille normaalina postauksena, joka näytti olevan julkaistu Iltalehdessä. Jutussa olevaa linkkiä klikkaamalla päätyi Iltalehden näköissivulle, jonne varsinainen huijaus oli sijoitettu. Facebookissa näkyvässä postauksessa oli käytetty sijoittaja Riku Asikaisen kuvaa ja annettu ymmärtää hänen käyttäneen Bitcoin-Code -kaupankäyntialustaa sijoittamiseen ja saavuttaneen kyseisellä alustalla nopeita voittoja. Artikkelissa käytettiin houkuttimina myös muita Leijonan luola -tv-ohjelmasta tuttuja suomalaisia sijoittajia. Tekaistuun verkkoartikkeliin oli sijoitettu linkkejä, joilla jutun lukija pääsi rekisteröimään itselleen Bitcoin-Code -tilin.

Tilin rekisteröinnin yhteydessä käyttäjän olisi pitänyt tallentaa minimissään 200 euroa. Kyseisen huijauksen rekisterölintilinkit eivät enää tällä hetkellä toimi tekaistulla huijaussivulla.

Huijauksen ensimmäisten joukossa huomannut turvallisusasiantuntija Hannu Huttunen varoitti käyttäjiä muun muassa LinkedIn-tilillään.

– Tälläinen huijaus, jossa käytetään näin näkyvästi tunnettuja suomalaisia julkisuuden ja liike-elämän henkilöitä ”houkuttimena”, ei ole yleistä.

Tunnetut henkilöt saattavat johtaa harhaan ja uskomaan, että kyseessä olisi aito verkkoartikkeli.

– Luotettavaksi tunnettujen henkilöiden käyttäminen houkuttimina lisää aina huijauksen uskottavuutta. Varsinkin tässä huijauksessa, kun kyseessä on sijoittamiseen liittyvä huijaus ja houkuttimina on liike-elämässä arvostetut ja TV:stä tunnetut sijoittajat. Se mikä kiinnittää huomiota tässä huijauksessa on se, että jutusta puuttuu yleensä huijaukset paljastava huono Suomen kieli.

"Valitettavan moni lankeaa"

Huttusen mukaan kyseisen huijauksen uskottavuutta lisää etenkin se, että Facebook-postauksessa oleva linkki vie tunnetun päivälehden näköissivulle.

– Se voi äkkivilkaisulla antaa kuvan, että huijausjuttu on julkaistu kyseisessä lehdessä. Harvalle tulee ensimmäisenä mieleen huijaussivustoa katsoessa, että kyseessä olisi huijaus, koska jutussa esiintyy tunnettuja sijoittajia kuvilla ja kommenteillaan.

Huttunen neuvoo suhtautumaan kyseisiin huijausyrityksiin aina suurella varovaisuudella. Linkki kannattaa tutkia tarkkaan, jos herää pieninkin epäluulo siitä, että se ei ole aito.

– Tällainen huijaus, jossa voi menettää rahansa on aina vaarallinen, sillä valitettavan moni ihminen lankeaa erilaisiin sijoitus- ja muihin huijauksiin helpon rahan toivossa. Moni suomalainen on vielä valitettavan sinisilmäinen ja kuvittelee kaiken netissä julkaistun olevan totta, jättäen näin kyseenalaistamatta lukemansa, Huttunen muistuttaa.

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Verouudistukset tulevat – tässä tärkeimmät

Yrittäjät tiedotteet - 29. Marraskuu 2018 - 10:00
Ansiotuloverotus kevenee mutta maksutaakka pysyy ennallaan


Ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 130 miljoonalla eurolla. Kevennys toteutetaan korottamalla perusvähennystä työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä. Lisäksi  ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Kun otetaan lisäksi huomioon vuodelle 2019 päätetyt palkansaajamaksujen muutokset, palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän suunnilleen nykyisellään.


Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 


Työasuntovähennyksessä on kyse verotuesta, jonka nojalla verovelvollisella on oikeus vähentää työasuntovähennyksenä työn vuoksi vuokraamansa toisen asunnon eli työasunnon vuokraa, vaikka asumisesta aiheutuneet kulut ovat lähtökohtaisesti verotuksessa vähennyskelvottomia elantomenoja. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.


– Tavoitteena on edistää ja helpottaa työn vastaanottamista pidempien matkojen etäisyydellä työntekijän vakituisesta asunnosta, Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kertoo. Yritysten näkökulmasta muutoksen tavoite on helpottaa työvoiman saatavuutta niillä alueilla, joilla on tällä hetkellä pulaa työvoimasta.

                                                                                                                                                                                                                    
Verohallinnon päätösten tiedoksianto sähköisesti laajenee 


Verohallinon mahdollisuutta antaa päätöksiä ja muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti laajennetaan. Menettely edellyttäisi, että verovelvollinen on antanut tähän suostumuksen ja ilmoittanut Verohallinnolle sähköisen osoitteen. 


Sähköinen tiedoksiantomenettely otettaisiin käyttöön vaiheittain siten, että se koskisi vuoden 2019 alusta lähtien tuloverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. EU:n niin sanotun veronkiertodirektiivin kansallisen voimaansaattamisen myötä uudistuksia aiheutuu muun muassa yritysten korkojen vähennysoikeutta koskevaan lainsäädäntöön sekä väliyhteisölainsäädäntöön.


Korkovähennysrajoituksia muutetaan 


Elinkeinoverolakiin sisältyvää korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että rajoitus koskisi myös muille kuin konserniosapuolille, esimerkiksi pankeille, suoritettuja korkomenoja. 


Ulkopuolisille maksettuja nettokorkomenoja voisi kuitenkin vähentää enimmäismäärä 3 000 000 euroon asti. Lisäksi rajoitusten soveltamisala laajenee koskemaan myös muun toiminnan ja maatalouden tulolähteen tuloa.


Väliyhteisölaki muuttuu 


Väliyhteisölaindäädäntö koskee yleensä alhaisen verotuksen tason valtiossa sijaitsevaa yhteisöä, jonka tulo verotetaan tietyin edellytyksin omistajansa tulona tämän kotivaltiossa. 


Väliyhteisölakia ehdotetaan muutettavaksi sen soveltamisalan osalta. Myös nykyisessä laissa olevia toimialoja sekä taloudellisen toiminnan vaatimusta koskevia poikkeussäännöksiä muutettaisiin ja lisäksi lakiin tehtäisiin useita teknisiä muutoksia, jotka liittyvät siihen, että kansallinen sääntely saatetaan vastaamaan veronkiertodirektiivin minimisääntelyä.


Arvolisäveromuutoksia


Arvoseteleiden arvonlisäverotus yhtenäistyy ja selkeytyy vuoden 2019 alusta. 


EU:n direktiivin voimaansaattamisen myötä arvonlisäverolakiin lisätään määritelmä arvosetelistä. Suomessa tyypillisimpiä arvonlisäsetelin määritelmään kuuluvia tuotteita ovat teleoperaattoreiden prepaid-tuotteet sekä lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit. Suuri osa soveltamisalaan kuuluvista tuotteista on sähköisessä muodossa olevaa arvoa.


Arvosetelit jaetaan yksikäyttö- ja monikäyttöseteleihin. Yksikäyttöseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynnistä saatua vastiketta pidetään näiden hyödykkeiden myynnistä saatuna ennakkomaksuna. Monikäyttöseteliin liittyvien hyödykkeiden myynnistä arvonlisävero suoritetaan vasta setelin lunastushetkellä. Lisäksi arvoseteleiden jakeluun liittyvien erillisten palvelujen myynti on aina verollista.


Sähköistä asiointia


Verohallinto ottaa käyttöön suomi.fi-valtuutuksen veroasiointiin. Katso-palvelussa annetut valtuudet eivät siirry automaattisesti suomi.fi-valtuuksiin, vaan uudet valtuudet vaativat toimenpiteitä. Katso-valtuutukset ovat voimassa vuoden 2019 loppuun.


Marraskuussa 2018 OmaVero laajeni henkilöasiakkaiden tuloverotukseen, jonka jälkeen OmaVerossa voi tehdä muutosverokortin ja hakea ennakkoveroa tai lisäennakkoa. OmaVerossa voi myös tarkastella verotuspäätöksen tietoja, tehdä oikaisuvaatimuksia sekä vastata selvityspyyntöihin ja maksaa veroja verkkomaksuna.


Verokortit muuttuvat


Vuoden 2019 verokortit muuttuvat muun muassa tulorajan osalta. Sivutuloverokortit poistuvat ja samaa korttia käytetään kaikilla työnantajilla. 
 

Kategoriat: Yrittäjät

Verouudistukset tulevat – tässä tärkeimmät

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Marraskuu 2018 - 10:00
Ansiotuloverotus kevenee mutta maksutaakka pysyy ennallaan


Ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 130 miljoonalla eurolla. Kevennys toteutetaan korottamalla perusvähennystä työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä. Lisäksi  ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Kun otetaan lisäksi huomioon vuodelle 2019 päätetyt palkansaajamaksujen muutokset, palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän suunnilleen nykyisellään.


Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 


Työasuntovähennyksessä on kyse verotuesta, jonka nojalla verovelvollisella on oikeus vähentää työasuntovähennyksenä työn vuoksi vuokraamansa toisen asunnon eli työasunnon vuokraa, vaikka asumisesta aiheutuneet kulut ovat lähtökohtaisesti verotuksessa vähennyskelvottomia elantomenoja. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.


– Tavoitteena on edistää ja helpottaa työn vastaanottamista pidempien matkojen etäisyydellä työntekijän vakituisesta asunnosta, Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kertoo. Yritysten näkökulmasta muutoksen tavoite on helpottaa työvoiman saatavuutta niillä alueilla, joilla on tällä hetkellä pulaa työvoimasta.

                                                                                                                                                                                                                    
Verohallinnon päätösten tiedoksianto sähköisesti laajenee 


Verohallinon mahdollisuutta antaa päätöksiä ja muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti laajennetaan. Menettely edellyttäisi, että verovelvollinen on antanut tähän suostumuksen ja ilmoittanut Verohallinnolle sähköisen osoitteen. 


Sähköinen tiedoksiantomenettely otettaisiin käyttöön vaiheittain siten, että se koskisi vuoden 2019 alusta lähtien tuloverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. EU:n niin sanotun veronkiertodirektiivin kansallisen voimaansaattamisen myötä uudistuksia aiheutuu muun muassa yritysten korkojen vähennysoikeutta koskevaan lainsäädäntöön sekä väliyhteisölainsäädäntöön.


Korkovähennysrajoituksia muutetaan 


Elinkeinoverolakiin sisältyvää korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että rajoitus koskisi myös muille kuin konserniosapuolille, esimerkiksi pankeille, suoritettuja korkomenoja. 


Ulkopuolisille maksettuja nettokorkomenoja voisi kuitenkin vähentää enimmäismäärä 3 000 000 euroon asti. Lisäksi rajoitusten soveltamisala laajenee koskemaan myös muun toiminnan ja maatalouden tulolähteen tuloa.


Väliyhteisölaki muuttuu 


Väliyhteisölaindäädäntö koskee yleensä alhaisen verotuksen tason valtiossa sijaitsevaa yhteisöä, jonka tulo verotetaan tietyin edellytyksin omistajansa tulona tämän kotivaltiossa. 


Väliyhteisölakia ehdotetaan muutettavaksi sen soveltamisalan osalta. Myös nykyisessä laissa olevia toimialoja sekä taloudellisen toiminnan vaatimusta koskevia poikkeussäännöksiä muutettaisiin ja lisäksi lakiin tehtäisiin useita teknisiä muutoksia, jotka liittyvät siihen, että kansallinen sääntely saatetaan vastaamaan veronkiertodirektiivin minimisääntelyä.


Arvolisäveromuutoksia


Arvoseteleiden arvonlisäverotus yhtenäistyy ja selkeytyy vuoden 2019 alusta. 


EU:n direktiivin voimaansaattamisen myötä arvonlisäverolakiin lisätään määritelmä arvosetelistä. Suomessa tyypillisimpiä arvonlisäsetelin määritelmään kuuluvia tuotteita ovat teleoperaattoreiden prepaid-tuotteet sekä lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit. Suuri osa soveltamisalaan kuuluvista tuotteista on sähköisessä muodossa olevaa arvoa.


Arvosetelit jaetaan yksikäyttö- ja monikäyttöseteleihin. Yksikäyttöseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynnistä saatua vastiketta pidetään näiden hyödykkeiden myynnistä saatuna ennakkomaksuna. Monikäyttöseteliin liittyvien hyödykkeiden myynnistä arvonlisävero suoritetaan vasta setelin lunastushetkellä. Lisäksi arvoseteleiden jakeluun liittyvien erillisten palvelujen myynti on aina verollista.


Sähköistä asiointia


Verohallinto ottaa käyttöön suomi.fi-valtuutuksen veroasiointiin. Katso-palvelussa annetut valtuudet eivät siirry automaattisesti suomi.fi-valtuuksiin, vaan uudet valtuudet vaativat toimenpiteitä. Katso-valtuutukset ovat voimassa vuoden 2019 loppuun.


Marraskuussa 2018 OmaVero laajeni henkilöasiakkaiden tuloverotukseen, jonka jälkeen OmaVerossa voi tehdä muutosverokortin ja hakea ennakkoveroa tai lisäennakkoa. OmaVerossa voi myös tarkastella verotuspäätöksen tietoja, tehdä oikaisuvaatimuksia sekä vastata selvityspyyntöihin ja maksaa veroja verkkomaksuna.


Verokortit muuttuvat


Vuoden 2019 verokortit muuttuvat muun muassa tulorajan osalta. Sivutuloverokortit poistuvat ja samaa korttia käytetään kaikilla työnantajilla. 
 

Kategoriat: Yrittäjät

Verouudistukset tulevat – tässä tärkeimmät

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Marraskuu 2018 - 10:00
Ansiotuloverotus kevenee mutta maksutaakka pysyy ennallaan


Ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 130 miljoonalla eurolla. Kevennys toteutetaan korottamalla perusvähennystä työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä. Lisäksi  ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Kun otetaan lisäksi huomioon vuodelle 2019 päätetyt palkansaajamaksujen muutokset, palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän suunnilleen nykyisellään.


Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 


Työasuntovähennyksessä on kyse verotuesta, jonka nojalla verovelvollisella on oikeus vähentää työasuntovähennyksenä työn vuoksi vuokraamansa toisen asunnon eli työasunnon vuokraa, vaikka asumisesta aiheutuneet kulut ovat lähtökohtaisesti verotuksessa vähennyskelvottomia elantomenoja. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.


– Tavoitteena on edistää ja helpottaa työn vastaanottamista pidempien matkojen etäisyydellä työntekijän vakituisesta asunnosta, Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kertoo. Yritysten näkökulmasta muutoksen tavoite on helpottaa työvoiman saatavuutta niillä alueilla, joilla on tällä hetkellä pulaa työvoimasta.

                                                                                                                                                                                                                    
Verohallinnon päätösten tiedoksianto sähköisesti laajenee 


Verohallinon mahdollisuutta antaa päätöksiä ja muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti laajennetaan. Menettely edellyttäisi, että verovelvollinen on antanut tähän suostumuksen ja ilmoittanut Verohallinnolle sähköisen osoitteen. 


Sähköinen tiedoksiantomenettely otettaisiin käyttöön vaiheittain siten, että se koskisi vuoden 2019 alusta lähtien tuloverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. EU:n niin sanotun veronkiertodirektiivin kansallisen voimaansaattamisen myötä uudistuksia aiheutuu muun muassa yritysten korkojen vähennysoikeutta koskevaan lainsäädäntöön sekä väliyhteisölainsäädäntöön.


Korkovähennysrajoituksia muutetaan 


Elinkeinoverolakiin sisältyvää korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että rajoitus koskisi myös muille kuin konserniosapuolille, esimerkiksi pankeille, suoritettuja korkomenoja. 


Ulkopuolisille maksettuja nettokorkomenoja voisi kuitenkin vähentää enimmäismäärä 3 000 000 euroon asti. Lisäksi rajoitusten soveltamisala laajenee koskemaan myös muun toiminnan ja maatalouden tulolähteen tuloa.


Väliyhteisölaki muuttuu 


Väliyhteisölaindäädäntö koskee yleensä alhaisen verotuksen tason valtiossa sijaitsevaa yhteisöä, jonka tulo verotetaan tietyin edellytyksin omistajansa tulona tämän kotivaltiossa. 


Väliyhteisölakia ehdotetaan muutettavaksi sen soveltamisalan osalta. Myös nykyisessä laissa olevia toimialoja sekä taloudellisen toiminnan vaatimusta koskevia poikkeussäännöksiä muutettaisiin ja lisäksi lakiin tehtäisiin useita teknisiä muutoksia, jotka liittyvät siihen, että kansallinen sääntely saatetaan vastaamaan veronkiertodirektiivin minimisääntelyä.


Arvolisäveromuutoksia


Arvoseteleiden arvonlisäverotus yhtenäistyy ja selkeytyy vuoden 2019 alusta. 


EU:n direktiivin voimaansaattamisen myötä arvonlisäverolakiin lisätään määritelmä arvosetelistä. Suomessa tyypillisimpiä arvonlisäsetelin määritelmään kuuluvia tuotteita ovat teleoperaattoreiden prepaid-tuotteet sekä lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit. Suuri osa soveltamisalaan kuuluvista tuotteista on sähköisessä muodossa olevaa arvoa.


Arvosetelit jaetaan yksikäyttö- ja monikäyttöseteleihin. Yksikäyttöseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynnistä saatua vastiketta pidetään näiden hyödykkeiden myynnistä saatuna ennakkomaksuna. Monikäyttöseteliin liittyvien hyödykkeiden myynnistä arvonlisävero suoritetaan vasta setelin lunastushetkellä. Lisäksi arvoseteleiden jakeluun liittyvien erillisten palvelujen myynti on aina verollista.


Sähköistä asiointia


Verohallinto ottaa käyttöön suomi.fi-valtuutuksen veroasiointiin. Katso-palvelussa annetut valtuudet eivät siirry automaattisesti suomi.fi-valtuuksiin, vaan uudet valtuudet vaativat toimenpiteitä. Katso-valtuutukset ovat voimassa vuoden 2019 loppuun.


Marraskuussa 2018 OmaVero laajeni henkilöasiakkaiden tuloverotukseen, jonka jälkeen OmaVerossa voi tehdä muutosverokortin ja hakea ennakkoveroa tai lisäennakkoa. OmaVerossa voi myös tarkastella verotuspäätöksen tietoja, tehdä oikaisuvaatimuksia sekä vastata selvityspyyntöihin ja maksaa veroja verkkomaksuna.


Verokortit muuttuvat


Vuoden 2019 verokortit muuttuvat muun muassa tulorajan osalta. Sivutuloverokortit poistuvat ja samaa korttia käytetään kaikilla työnantajilla. 
 

Kategoriat: Yrittäjät

Palkkakerroin nousee: osa yrittäjistä vaarassa jäädä työttömyysturvan ulkopuolelle

Yrittäjät tiedotteet - 28. Marraskuu 2018 - 16:59

Kun YEL-työtulo on 12 816 euroa, se täyttää Kelan peruspäivärahaan tai työttömyyskassan jäsenenä ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan oikeutettavan työssäoloehdon. Vuonna 2018 työttömyysturvaan oikeuttava YEL-työtulo on ollut 12 576 euroa.

Työeläkeyhtiöt tarkistavat vuosittain YEL-työtulon sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman palkkakertoimen mukaan. YEL-työtulo jää vuonna 2019 alle Kelan peruspäivärahan ja työttömyysturvan minimin, jos YEL-työtulo on 12 576 euroa. Tämä johtuu työttömyysturvalain pyöristyssäännöstä.

– Jotta pystymme huolehtimaan asiakkaidemme perusturvasta, olemme päättäneet korottaa YEL-työtulon automaattisesti vuoden alusta alkaen 12 816 euroon niillä asiakkailla, jotka jäisivät muutoin ensi vuonna työttömyysturvan ulkopuolelle. Korotus tehdään niille asiakkaille, joiden työtulo on ollut tänä vuonna 12 576 euroa, toteaa Elon asiakaspalvelupäällikkö Harri Kangaskoski.

– On erittäin hieno juttu, että eläkeyhtiö Elo nostaa ensi vuoden tason automaattisesti työssäoloehdon vähimmäistasolle. Toivottavasti myös muut eläkeyhtiöt seuraavat tätä linjaa, sanoo SYT-kassan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Pekka Salokoski.

SYT-kassassa on yli 24 000 jäsentä, joista 3000 jäsenellä työtulotaso on työttömyysturvan vähimmäistasolla.

– Kun vähimmäistaso säilyy, saadaan pidettyä mahdollisimman moni yrittäjä työttömyysturvan piirissä, Salokoski sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Palkkakerroin nousee: osa yrittäjistä vaarassa jäädä työttömyysturvan ulkopuolelle

Yrittäjät uutisarkisto - 28. Marraskuu 2018 - 16:59

Kun YEL-työtulo on 12 816 euroa, se täyttää Kelan peruspäivärahaan tai työttömyyskassan jäsenenä ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan oikeutettavan työssäoloehdon. Vuonna 2018 työttömyysturvaan oikeuttava YEL-työtulo on ollut 12 576 euroa.

Työeläkeyhtiöt tarkistavat vuosittain YEL-työtulon sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman palkkakertoimen mukaan. YEL-työtulo jää vuonna 2019 alle Kelan peruspäivärahan ja työttömyysturvan minimin, jos YEL-työtulo on 12 576 euroa. Tämä johtuu työttömyysturvalain pyöristyssäännöstä.

– Jotta pystymme huolehtimaan asiakkaidemme perusturvasta, olemme päättäneet korottaa YEL-työtulon automaattisesti vuoden alusta alkaen 12 816 euroon niillä asiakkailla, jotka jäisivät muutoin ensi vuonna työttömyysturvan ulkopuolelle. Korotus tehdään niille asiakkaille, joiden työtulo on ollut tänä vuonna 12 576 euroa, toteaa Elon asiakaspalvelupäällikkö Harri Kangaskoski.

– On erittäin hieno juttu, että eläkeyhtiö Elo nostaa ensi vuoden tason automaattisesti työssäoloehdon vähimmäistasolle. Toivottavasti myös muut eläkeyhtiöt seuraavat tätä linjaa, sanoo SYT-kassan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Pekka Salokoski.

SYT-kassassa on yli 24 000 jäsentä, joista 3000 jäsenellä työtulotaso on työttömyysturvan vähimmäistasolla.

– Kun vähimmäistaso säilyy, saadaan pidettyä mahdollisimman moni yrittäjä työttömyysturvan piirissä, Salokoski sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Palkkakerroin nousee: osa yrittäjistä vaarassa jäädä työttömyysturvan ulkopuolelle

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 28. Marraskuu 2018 - 16:59

Kun YEL-työtulo on 12 816 euroa, se täyttää Kelan peruspäivärahaan tai työttömyyskassan jäsenenä ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan oikeutettavan työssäoloehdon. Vuonna 2018 työttömyysturvaan oikeuttava YEL-työtulo on ollut 12 576 euroa.

Työeläkeyhtiöt tarkistavat vuosittain YEL-työtulon sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman palkkakertoimen mukaan. YEL-työtulo jää vuonna 2019 alle Kelan peruspäivärahan ja työttömyysturvan minimin, jos YEL-työtulo on 12 576 euroa. Tämä johtuu työttömyysturvalain pyöristyssäännöstä.

– Jotta pystymme huolehtimaan asiakkaidemme perusturvasta, olemme päättäneet korottaa YEL-työtulon automaattisesti vuoden alusta alkaen 12 816 euroon niillä asiakkailla, jotka jäisivät muutoin ensi vuonna työttömyysturvan ulkopuolelle. Korotus tehdään niille asiakkaille, joiden työtulo on ollut tänä vuonna 12 576 euroa, toteaa Elon asiakaspalvelupäällikkö Harri Kangaskoski.

– On erittäin hieno juttu, että eläkeyhtiö Elo nostaa ensi vuoden tason automaattisesti työssäoloehdon vähimmäistasolle. Toivottavasti myös muut eläkeyhtiöt seuraavat tätä linjaa, sanoo SYT-kassan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Pekka Salokoski.

SYT-kassassa on yli 24 000 jäsentä, joista 3000 jäsenellä työtulotaso on työttömyysturvan vähimmäistasolla.

– Kun vähimmäistaso säilyy, saadaan pidettyä mahdollisimman moni yrittäjä työttömyysturvan piirissä, Salokoski sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaisyrittäjät innostuvat itsenäisyydestä – 3–5 vuotta yrittäjinä olleet vähiten optimistisimpia

Yrittäjät tiedotteet - 28. Marraskuu 2018 - 13:23

Nettikyselyyn suomalaisyrittäjien elämäntyytyväisyydestä, optimistisuudesta ja työhön liittyvistä asenteista vastasi 308 yrittäjää. Tutkimuksen tekivät professori Arto Lindblom Aalto-yliopistosta ja tutkijatohtori Taru Lindblom Tampereen yliopistosta.

Kyselyssä selvitettiin elämäntyytyväisyyttä ja optimismia sekä näiden yhteyttä yrittäjien työssä suoriutumiseen. 
 
– Suomalaisyrittäjien elämäntyytyväisyys ei juuri poikkea muun väestön tilanteesta. Merkillepantavaa on, että yrittäjät eivät suhtaudu tulevaisuuteensa yhtä myönteisesti kuin muu väestö keskimäärin, kertoo Arto Lindblom.

Yrittäjäryhmien välillä on eroja tyytyväisyydessä ja tulevaisuuteen suhtautumisessa.

– Yksinyrittäjien elämäntyytyväisyys on korkeampi kuin työnantajayrittäjien. Naisyrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteensa hieman miehiä myönteisemmin.

3–5 vuotta yrittäjänä raskain vaihe

Yrittäjäuralla 3–5 vuoden kohta näyttäisi olevan raskain vaihe, sillä elämäntyytyväisyys on selkeästi alhaisin tuolloin. Myös optimismia on vähiten ja stressiä eniten 3–5 vuotta yrittäjänä olleilla.

– Elämäntyytyväisyys ja optimismi ovat erittäin merkitsevässä yhteydessä yrittäjien työtyytyväisyyteen ja koettuun menestykseen, tutkija täsmentää.

Suomalaisyrittäjille on tutkimuksen mukaan tärkeintä sisäiset motivaatiotekijät. 

– Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä innostuu ensisijaisesi työstä itsestään ja nauttii työn itsenäisyydestä sekä haastavuudesta. Ulkoisten tekijöiden vaikutusta ei voida kuitenkaan täysin sivuuttaa. Erityisesti miesyrittäjille yrittäjätyöstä saatava taloudellinen korvaus ja vaurastumismahdollisuus ovat tärkeitä työhön liittyviä motivaatiotekijöitä. Statukseen tai sosiaalisiin aspekteihin liittyvät tekijät eivät juuri motivoi tutkittuja yrittäjiä.

Tutkimuksesta selviää, että mitä tyytyväisempi yrittäjä on elämäänsä, sitä paremmin hän myös kokee pärjäävänsä yrittäjänä. Ja toisaalta, jos yrittäjä kokee tyytymättömyyttä omaan elämäänsä, heijastuu se myös yrittäjän kokemaan menestykseen. 

– Sinänsä looginen tulos, mutta korostaa kuitenkin sitä, kuinka tärkeää menestyksen kannalta on se, että yrittäjä voi hyvin ja nauttii työnsä ohella myös elämästään laajemmin, Lindblom korostaa.
 

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaisyrittäjät innostuvat itsenäisyydestä – 3–5 vuotta yrittäjinä olleet vähiten optimistisimpia

Yrittäjät uutisarkisto - 28. Marraskuu 2018 - 13:23

Nettikyselyyn suomalaisyrittäjien elämäntyytyväisyydestä, optimistisuudesta ja työhön liittyvistä asenteista vastasi 308 yrittäjää. Tutkimuksen tekivät professori Arto Lindblom Aalto-yliopistosta ja tutkijatohtori Taru Lindblom Tampereen yliopistosta.

Kyselyssä selvitettiin elämäntyytyväisyyttä ja optimismia sekä näiden yhteyttä yrittäjien työssä suoriutumiseen. 
 
– Suomalaisyrittäjien elämäntyytyväisyys ei juuri poikkea muun väestön tilanteesta. Merkillepantavaa on, että yrittäjät eivät suhtaudu tulevaisuuteensa yhtä myönteisesti kuin muu väestö keskimäärin, kertoo Arto Lindblom.

Yrittäjäryhmien välillä on eroja tyytyväisyydessä ja tulevaisuuteen suhtautumisessa.

– Yksinyrittäjien elämäntyytyväisyys on korkeampi kuin työnantajayrittäjien. Naisyrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteensa hieman miehiä myönteisemmin.

3–5 vuotta yrittäjänä raskain vaihe

Yrittäjäuralla 3–5 vuoden kohta näyttäisi olevan raskain vaihe, sillä elämäntyytyväisyys on selkeästi alhaisin tuolloin. Myös optimismia on vähiten ja stressiä eniten 3–5 vuotta yrittäjänä olleilla.

– Elämäntyytyväisyys ja optimismi ovat erittäin merkitsevässä yhteydessä yrittäjien työtyytyväisyyteen ja koettuun menestykseen, tutkija täsmentää.

Suomalaisyrittäjille on tutkimuksen mukaan tärkeintä sisäiset motivaatiotekijät. 

– Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä innostuu ensisijaisesi työstä itsestään ja nauttii työn itsenäisyydestä sekä haastavuudesta. Ulkoisten tekijöiden vaikutusta ei voida kuitenkaan täysin sivuuttaa. Erityisesti miesyrittäjille yrittäjätyöstä saatava taloudellinen korvaus ja vaurastumismahdollisuus ovat tärkeitä työhön liittyviä motivaatiotekijöitä. Statukseen tai sosiaalisiin aspekteihin liittyvät tekijät eivät juuri motivoi tutkittuja yrittäjiä.

Tutkimuksesta selviää, että mitä tyytyväisempi yrittäjä on elämäänsä, sitä paremmin hän myös kokee pärjäävänsä yrittäjänä. Ja toisaalta, jos yrittäjä kokee tyytymättömyyttä omaan elämäänsä, heijastuu se myös yrittäjän kokemaan menestykseen. 

– Sinänsä looginen tulos, mutta korostaa kuitenkin sitä, kuinka tärkeää menestyksen kannalta on se, että yrittäjä voi hyvin ja nauttii työnsä ohella myös elämästään laajemmin, Lindblom korostaa.
 

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaisyrittäjät innostuvat itsenäisyydestä – 3–5 vuotta yrittäjinä olleet vähiten optimistisimpia

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 28. Marraskuu 2018 - 13:23

Nettikyselyyn suomalaisyrittäjien elämäntyytyväisyydestä, optimistisuudesta ja työhön liittyvistä asenteista vastasi 308 yrittäjää. Tutkimuksen tekivät professori Arto Lindblom Aalto-yliopistosta ja tutkijatohtori Taru Lindblom Tampereen yliopistosta.

Kyselyssä selvitettiin elämäntyytyväisyyttä ja optimismia sekä näiden yhteyttä yrittäjien työssä suoriutumiseen. 
 
– Suomalaisyrittäjien elämäntyytyväisyys ei juuri poikkea muun väestön tilanteesta. Merkillepantavaa on, että yrittäjät eivät suhtaudu tulevaisuuteensa yhtä myönteisesti kuin muu väestö keskimäärin, kertoo Arto Lindblom.

Yrittäjäryhmien välillä on eroja tyytyväisyydessä ja tulevaisuuteen suhtautumisessa.

– Yksinyrittäjien elämäntyytyväisyys on korkeampi kuin työnantajayrittäjien. Naisyrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteensa hieman miehiä myönteisemmin.

3–5 vuotta yrittäjänä raskain vaihe

Yrittäjäuralla 3–5 vuoden kohta näyttäisi olevan raskain vaihe, sillä elämäntyytyväisyys on selkeästi alhaisin tuolloin. Myös optimismia on vähiten ja stressiä eniten 3–5 vuotta yrittäjänä olleilla.

– Elämäntyytyväisyys ja optimismi ovat erittäin merkitsevässä yhteydessä yrittäjien työtyytyväisyyteen ja koettuun menestykseen, tutkija täsmentää.

Suomalaisyrittäjille on tutkimuksen mukaan tärkeintä sisäiset motivaatiotekijät. 

– Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä innostuu ensisijaisesi työstä itsestään ja nauttii työn itsenäisyydestä sekä haastavuudesta. Ulkoisten tekijöiden vaikutusta ei voida kuitenkaan täysin sivuuttaa. Erityisesti miesyrittäjille yrittäjätyöstä saatava taloudellinen korvaus ja vaurastumismahdollisuus ovat tärkeitä työhön liittyviä motivaatiotekijöitä. Statukseen tai sosiaalisiin aspekteihin liittyvät tekijät eivät juuri motivoi tutkittuja yrittäjiä.

Tutkimuksesta selviää, että mitä tyytyväisempi yrittäjä on elämäänsä, sitä paremmin hän myös kokee pärjäävänsä yrittäjänä. Ja toisaalta, jos yrittäjä kokee tyytymättömyyttä omaan elämäänsä, heijastuu se myös yrittäjän kokemaan menestykseen. 

– Sinänsä looginen tulos, mutta korostaa kuitenkin sitä, kuinka tärkeää menestyksen kannalta on se, että yrittäjä voi hyvin ja nauttii työnsä ohella myös elämästään laajemmin, Lindblom korostaa.
 

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä