• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Huono rekrytointi oli vaarantaa koko yrityksen talouden: "Nyt yritän olla palkkaamatta ketään"

Yrittäjät uutisarkisto - 11. Lokakuu 2018 - 13:01

Tilitoimistoyrittäjä sai kokea kantapään kautta, miten kova riski työntekijän palkkaaminen voi olla pienelle yritykselle.

– Palkkasin henkilön, joka osasi paljon ja jolla oli tietoa jopa enemmöän kuin minulla. Kävi kuitenkin ilmi, että hän ei saanut kovin paljon aikaiseksi, Heli kertoo.

Naisen yrityksessä käytössä oleva työajan seuranta paljasti, että kyseisen työntekijän kellottama työaika oli tuottanut yritykselle kolme euroa tunnissa.

– Emme kellota toimistolla vietettyä aikaa vaan sitä, paljonko teemme työtä asiakkaalle. Kolme euroa on todella vähän, varsinkin suhteutettuna palkkaan. Seuranta on helppoa, koska tiedämme tarkasti, mitä asiakkaille tehdystä työstä laskutetaan.

"Työntekijä myönsi itsekin ongelman"

Helin oli pakko tehdä asialle jotain.

– Puhuin kyseisen työntekijän kanssa siitä, mitä pitäisi tehdä ja miksi työt eivät etene. Hän myönsi itsekin noteeranneensa asian.

Yrittäjä tarjoutui luopumaan omasta työhuoneesta ja luovuttamaan sen työntekijän käyttöön, jotta tämä saisi työskennellä rauhassa ja keskittyä työhönsä paremmin kuin omalla avokonttorityöpisteellään. Sekään ei auttanut.

– Mietin, että jos joudun jatkamaan näin, vaihtoehtona voi olla se että yritykseni on pian konkurssissa. Kyse on sen verran merkittävästä asiasta pienessä yrityksessä, jos maksan palkkaa ihmiselle joka ei tuota mitään. En kuitenkaan olisi voinut hakea yritystä konkurssiin, koska omakotitaloni on yrityslainan vakuutena.

Samaan aikaan yritys menetti ison asiakkaan. Sen jälkeen Heli päätti irtisanoa työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

– Jonkin ajan päästä olisin tarvinnut ihmistä töihin. Minulla oli takaisinottovelvollisuus, mutta en tietenkään voinut ottaa samaa henkilöä takaisin, koska tilanne olisi ollut pian sama kuin ennen irtisanomista. Löysin vuokratyöntekijän ja sain sitä kautta työt järjestettyä.

"Yritän olla palkkaamatta ketään"

Heli on seurannut viimeaikaista irtisanomiskeskustelua tarkalla korvalla.

– Olen ehdottomasti hallituksen esityksen kannalla. Oman kokemukseni jälkeen olen etsinyt pääasiassa vain toiminimellä töitä tekeviä työntekijöitä. Yritän olla palkkaamatta ketään.

– Eihän tässä ole mitään järkeä. Ensin teen kahden ihmisen työt, jotta saan niin paljon laskutusta, että pystyn palkkaamaan työntekijän. Jos työntekijä ei saa mitään aikaiseksi, teen taas kahden ihmisen työt, jotta pystyn maksamaan hänen palkkansa.

Hän korostaa, ettei palkkaisi koskaan työntekijää kevyin perustein.

– En tietenkään palkkaa ketään voidakseni irtisanoa hänet. Minut on irtisanottu kolme kertaa. Tämä kerta tuntui paljon pahemmalta kuin ne kolme kertaa yhteensä. Ei kukaan huvikseen irtisano ketään.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Huono rekrytointi oli vaarantaa koko yrityksen talouden: "Nyt yritän olla palkkaamatta ketään"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 11. Lokakuu 2018 - 13:01

Tilitoimistoyrittäjä sai kokea kantapään kautta, miten kova riski työntekijän palkkaaminen voi olla pienelle yritykselle.

– Palkkasin henkilön, joka osasi paljon ja jolla oli tietoa jopa enemmöän kuin minulla. Kävi kuitenkin ilmi, että hän ei saanut kovin paljon aikaiseksi, Heli kertoo.

Naisen yrityksessä käytössä oleva työajan seuranta paljasti, että kyseisen työntekijän kellottama työaika oli tuottanut yritykselle kolme euroa tunnissa.

– Emme kellota toimistolla vietettyä aikaa vaan sitä, paljonko teemme työtä asiakkaalle. Kolme euroa on todella vähän, varsinkin suhteutettuna palkkaan. Seuranta on helppoa, koska tiedämme tarkasti, mitä asiakkaille tehdystä työstä laskutetaan.

"Työntekijä myönsi itsekin ongelman"

Helin oli pakko tehdä asialle jotain.

– Puhuin kyseisen työntekijän kanssa siitä, mitä pitäisi tehdä ja miksi työt eivät etene. Hän myönsi itsekin noteeranneensa asian.

Yrittäjä tarjoutui luopumaan omasta työhuoneesta ja luovuttamaan sen työntekijän käyttöön, jotta tämä saisi työskennellä rauhassa ja keskittyä työhönsä paremmin kuin omalla avokonttorityöpisteellään. Sekään ei auttanut.

– Mietin, että jos joudun jatkamaan näin, vaihtoehtona voi olla se että yritykseni on pian konkurssissa. Kyse on sen verran merkittävästä asiasta pienessä yrityksessä, jos maksan palkkaa ihmiselle joka ei tuota mitään. En kuitenkaan olisi voinut hakea yritystä konkurssiin, koska omakotitaloni on yrityslainan vakuutena.

Samaan aikaan yritys menetti ison asiakkaan. Sen jälkeen Heli päätti irtisanoa työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

– Jonkin ajan päästä olisin tarvinnut ihmistä töihin. Minulla oli takaisinottovelvollisuus, mutta en tietenkään voinut ottaa samaa henkilöä takaisin, koska tilanne olisi ollut pian sama kuin ennen irtisanomista. Löysin vuokratyöntekijän ja sain sitä kautta työt järjestettyä.

"Yritän olla palkkaamatta ketään"

Heli on seurannut viimeaikaista irtisanomiskeskustelua tarkalla korvalla.

– Olen ehdottomasti hallituksen esityksen kannalla. Oman kokemukseni jälkeen olen etsinyt pääasiassa vain toiminimellä töitä tekeviä työntekijöitä. Yritän olla palkkaamatta ketään.

– Eihän tässä ole mitään järkeä. Ensin teen kahden ihmisen työt, jotta saan niin paljon laskutusta, että pystyn palkkaamaan työntekijän. Jos työntekijä ei saa mitään aikaiseksi, teen taas kahden ihmisen työt, jotta pystyn maksamaan hänen palkkansa.

Hän korostaa, ettei palkkaisi koskaan työntekijää kevyin perustein.

– En tietenkään palkkaa ketään voidakseni irtisanoa hänet. Minut on irtisanottu kolme kertaa. Tämä kerta tuntui paljon pahemmalta kuin ne kolme kertaa yhteensä. Ei kukaan huvikseen irtisano ketään.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Topi Paanasen kansalaisaloitteella kaksi viikkoa aikaa kerätä 50 000 nimeä: "Politiikalla simputetaan ihmisiä työpaikoilla"

Yrittäjät tiedotteet - 11. Lokakuu 2018 - 11:10

– Tekstiviestejä, WhatsApp-viestejä, puheluita, kaikkea tulee koko ajan kun ihmiset yrittävät tavoittaa. Ei tässä tiedä miten päin olisi, Paananen kertoo.

Paananen teki huhtikuussa Työrauha 2018 -kansalaisaloitteen. Sen tarkoituksena on rajata poliittisia lakkoja. Aloitteen tarkemman sisällön voi lukea täällä. Tarkemmin työtaisteluasioihin voit perehtyä täällä.

– Vielä eilen olin sitä mieltä, että ei tästä tule mitään. Nyt tästä voi tullakin jotain.

Maanantaina 15.10. aamupäivällä allekirjoituksia oli noin 10 000 kappaletta.

"Politiikalla simputetaan työpaikoilla"

Hypeä ovat nostaneet useat artikkelit valtakunnan suurimmissa medioissa. Tänä iltana Paananen keskustelee asiasta Ylen A-Talk-ohjelmassa yhdessä EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen ja SAK:n puheenjohtajan  Jarkko Elorannan kanssa.

– Kannan huolta yrityksen työhyvinvoinnista ja siitä, että politiikka tuodaan työpaikoille ja sitä kautta aletaan simputtaa ihmisiä. Nyt näyttää siltä, että tämä kampanja voi lähteä kunnolla liikkeelle.

Paananen huomauttaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että "monet Helsingin toimistoissa työskentelevät poliittisista lakoista vähät välittävät eivät ymmärrä, mitä moinen lakko tarkoittaa teollisuudessa työyhteisölle."

– Niillä kyylätään, meneekö joku töihin lakosta huolimatta ja annetaan ymmärtää, että ei ehkä kannattaisi, hän toteaa lehdelle.

Omat kiireet etusijalla

Paanasen tavoitteena on saada aloitteelleen 50 000 nimeä, jolloin se voidaan toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi.

– Kaksi viikkoa on vielä aikaa. Pidän tavoitetta realistisena. Tavoitteena oli tuoda asia julkiseen keskusteluun, siinä mielessä kansalaisaloite on vain sivujuonne.

Paananen ei ehdi juurikaan hoitamaan asiaa päivisin omien työkiireidensä takia.

– Minulla on 1800 henkilöä johdettavana ja heille kaikille pitäisi saada leipää pöytään. Iltaisin olen käytettävissä tähän asiaan, hän kommentoi.

Peikko Groupilla on toimintaa kaikkiaan 34 maassa.

Kuva: Peikko Group

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Edit: 13.10. Laitettu linkki myös tekstin sekaan saadun palautteen vuoksi.

Edit: 12.10. Lisätty upotettu linkki aloitteeseen.

Edit: 15.10. Päivitetty kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrä.

Kategoriat: Yrittäjät

Topi Paanasen kansalaisaloitteella kaksi viikkoa aikaa kerätä 50 000 nimeä: "Politiikalla simputetaan ihmisiä työpaikoilla"

Yrittäjät uutisarkisto - 11. Lokakuu 2018 - 11:10

– Tekstiviestejä, WhatsApp-viestejä, puheluita, kaikkea tulee koko ajan kun ihmiset yrittävät tavoittaa. Ei tässä tiedä miten päin olisi, Paananen kertoo.

Paananen teki huhtikuussa Työrauha 2018 -kansalaisaloitteen. Sen tarkoituksena on rajata poliittisia lakkoja. Aloitteen tarkemman sisällön voi lukea täällä. Tarkemmin työtaisteluasioihin voit perehtyä täällä.

– Vielä eilen olin sitä mieltä, että ei tästä tule mitään. Nyt tästä voi tullakin jotain.

Maanantaina 15.10. aamupäivällä allekirjoituksia oli noin 10 000 kappaletta.

"Politiikalla simputetaan työpaikoilla"

Hypeä ovat nostaneet useat artikkelit valtakunnan suurimmissa medioissa. Tänä iltana Paananen keskustelee asiasta Ylen A-Talk-ohjelmassa yhdessä EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen ja SAK:n puheenjohtajan  Jarkko Elorannan kanssa.

– Kannan huolta yrityksen työhyvinvoinnista ja siitä, että politiikka tuodaan työpaikoille ja sitä kautta aletaan simputtaa ihmisiä. Nyt näyttää siltä, että tämä kampanja voi lähteä kunnolla liikkeelle.

Paananen huomauttaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että "monet Helsingin toimistoissa työskentelevät poliittisista lakoista vähät välittävät eivät ymmärrä, mitä moinen lakko tarkoittaa teollisuudessa työyhteisölle."

– Niillä kyylätään, meneekö joku töihin lakosta huolimatta ja annetaan ymmärtää, että ei ehkä kannattaisi, hän toteaa lehdelle.

Omat kiireet etusijalla

Paanasen tavoitteena on saada aloitteelleen 50 000 nimeä, jolloin se voidaan toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi.

– Kaksi viikkoa on vielä aikaa. Pidän tavoitetta realistisena. Tavoitteena oli tuoda asia julkiseen keskusteluun, siinä mielessä kansalaisaloite on vain sivujuonne.

Paananen ei ehdi juurikaan hoitamaan asiaa päivisin omien työkiireidensä takia.

– Minulla on 1800 henkilöä johdettavana ja heille kaikille pitäisi saada leipää pöytään. Iltaisin olen käytettävissä tähän asiaan, hän kommentoi.

Peikko Groupilla on toimintaa kaikkiaan 34 maassa.

Kuva: Peikko Group

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Edit: 13.10. Laitettu linkki myös tekstin sekaan saadun palautteen vuoksi.

Edit: 12.10. Lisätty upotettu linkki aloitteeseen.

Edit: 15.10. Päivitetty kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrä.

Kategoriat: Yrittäjät

Topi Paanasen kansalaisaloitteella kaksi viikkoa aikaa kerätä 50 000 nimeä: "Politiikalla simputetaan ihmisiä työpaikoilla"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 11. Lokakuu 2018 - 11:10

– Tekstiviestejä, WhatsApp-viestejä, puheluita, kaikkea tulee koko ajan kun ihmiset yrittävät tavoittaa. Ei tässä tiedä miten päin olisi, Paananen kertoo.

Paananen teki huhtikuussa Työrauha 2018 -kansalaisaloitteen. Sen tarkoituksena on rajata poliittisia lakkoja. Aloitteen tarkemman sisällön voi lukea täällä. Tarkemmin työtaisteluasioihin voit perehtyä täällä.

– Vielä eilen olin sitä mieltä, että ei tästä tule mitään. Nyt tästä voi tullakin jotain.

Maanantaina 15.10. aamupäivällä allekirjoituksia oli noin 10 000 kappaletta.

"Politiikalla simputetaan työpaikoilla"

Hypeä ovat nostaneet useat artikkelit valtakunnan suurimmissa medioissa. Tänä iltana Paananen keskustelee asiasta Ylen A-Talk-ohjelmassa yhdessä EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen ja SAK:n puheenjohtajan  Jarkko Elorannan kanssa.

– Kannan huolta yrityksen työhyvinvoinnista ja siitä, että politiikka tuodaan työpaikoille ja sitä kautta aletaan simputtaa ihmisiä. Nyt näyttää siltä, että tämä kampanja voi lähteä kunnolla liikkeelle.

Paananen huomauttaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että "monet Helsingin toimistoissa työskentelevät poliittisista lakoista vähät välittävät eivät ymmärrä, mitä moinen lakko tarkoittaa teollisuudessa työyhteisölle."

– Niillä kyylätään, meneekö joku töihin lakosta huolimatta ja annetaan ymmärtää, että ei ehkä kannattaisi, hän toteaa lehdelle.

Omat kiireet etusijalla

Paanasen tavoitteena on saada aloitteelleen 50 000 nimeä, jolloin se voidaan toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi.

– Kaksi viikkoa on vielä aikaa. Pidän tavoitetta realistisena. Tavoitteena oli tuoda asia julkiseen keskusteluun, siinä mielessä kansalaisaloite on vain sivujuonne.

Paananen ei ehdi juurikaan hoitamaan asiaa päivisin omien työkiireidensä takia.

– Minulla on 1800 henkilöä johdettavana ja heille kaikille pitäisi saada leipää pöytään. Iltaisin olen käytettävissä tähän asiaan, hän kommentoi.

Peikko Groupilla on toimintaa kaikkiaan 34 maassa.

Kuva: Peikko Group

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Edit: 13.10. Laitettu linkki myös tekstin sekaan saadun palautteen vuoksi.

Edit: 12.10. Lisätty upotettu linkki aloitteeseen.

Edit: 15.10. Päivitetty kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrä.

Kategoriat: Yrittäjät

Harri perusti verkkokaupan jo vuonna 1996: "Opin konkreettisesti, mitä etua on olla ensimmäinen"

Yrittäjät tiedotteet - 11. Lokakuu 2018 - 9:02

– Olemme automatisoineet lähes kaiken mitä voi, yrittäjä Harri Koski sanoo.

Miestä on helppo uskoa, kun kuuntelee hetken hänen tarinaansa Mad Professor Amplificationinin liiketoiminnasta. Yritys myy valmistuttamiaan kitaravahvistimia ja pedaaleja. Vientiä on tällä hetkellä noin 50 maahan. 

Koski on itsekin entinen muusikko ja tuntee alansa läpikotaisin. Sen lisäksi hän on armoitettu digitalisaation puolestapuhuja. Ensimmäinen verkkokaupan Koski laittoi pystyyn jo 90-luvulla Custom Sounds -yritykselleen.

– Silloin opin konkreettisesti, mitä etua saa kun on ajoissa. Tilasin Amerikasta kitarapedaaleja, pakkasin ne Suomessa ja lähetin takaisin Amerikkaan, koska kenelläkään muulla ei ollut siihen aikaan verkkokauppaa, monella ei ollut edes verkkosivuja.

Sivuprojektina Koski myi Mad Professor -tuotteita. Hiljalleen myynti kasvoi Custom Soundsia isommaksi liiketoiminnaksi.

"Robotti ei väsy eikä valita"

Kosken yrityksessä on automatisoitu muun muassa varaston- ja asiakkuudenhallinta. Asiakkaan tekemä tilaus siirtyy suoraan laskutusohjelmaan.

– Vain rahti lasketaan manuaalisesti, koska se vaihtelee niin paljon eri alueiden mukaan.

Kaikki sähköpostiliikenne asiakkaalle on niin ikään automatisoitu. Tilauksen jälkeen asiakkaalle lähtee automaattinen kiitosviesti, jonka mukana on 10 prosentin alennuskuponki. Näin yritys pyrkii koukuttamaan asiakkaan tilaamaan uudelleen.

– Jos huomamme, että asiakas käy kaupassa ja luo ostoskorin, mutta ei osta, järjestelmä lähettää hänelle viestin, jossa houkutellaan tekemään tilaus loppuun.

Järjestelmä huomaa myös, jos asiakas on käynyt klikkaamassa useampaan kertaan jotakin tuotetta. Tämän jälkeen asiakkaalle lähtee viesti, jossa kerrotaan että kyseistä tuotetta on juuri nyt varastossa.

Jos asiakkaasta ei ole kuulunut mitään 120 päivään, yritykseltä lähtee niin ikään automaattinen viesti.

– Kerromme että kaipaamme sinua ja annamme alennuskoodin, jolla asiakas houkutellaan takaisin. Robotti on loistava asiakaspalvelija, se ei väsy eikä valita, Koski kehuu.

Automatisoinnin ansiosta Koskelle jää aikaa palvella asiakkaita nopeasti ja henkilökohtaisesti.

– Moni asiakas kiittelee, että vastaamme niin nopeasti ja perusteellisesti heidän ongelmiinsa. Automaation kannattaa antaa tehdä bulkkityö, minkä jälkeen voi keskittyä hyvään henkilökohtaiseen asiakaspalveluun.

Jatkuvaa seurantaa ja testaamista

Kosken mukaan järjestelmän parhaita ominaisuuksia on seuranta.

– Joka päivä tulee seurantaraportti, miten mikäkin ominaisuus toimii. Jos joku asiakas kirjautuu pois postituslistaltamme, muutamme toimintaamme ja kokeilemme jotain muuta tapaa. Jos näemme, että jokin viesti toimii, lisäämme sen käyttöä. Lähetämme koko ajan erityyppisiä posteja asiakkaalle ja hiomme toimintaamme kokemusten perusteella.

Koski huomauttaa, että järjestelmiä ei ole otettu käyttöön vain, koska pitäisi.

–Digitaalisaatio ei kannata vain digitalisoinnin takia, vaan sen pitää tuoda jotain ekstraa kuten lisämyyntiä tai ajansäästöä.

Tähän mennessä Kosken yritys on investoinut alustoihin "joitakin kymmeniä tuhansia" euroja. Business Finlandin tuella yritys sai tukea työntekijän palkkaamiseen. Kyseinen työntekijä oli merkittävänä apuna esimerkiksi verkkokaupan toteuttamisessa.

Koski kiittelee myös digitaalista taloushallintoa ja kirjanpitoa.

– Nykyisin voin pyörittää koko yritystä mistä tahansa vain älypuhelimella. Toimisto kulkee aina mukana. Aiemmin keräsimme lappuja ja laitoimme ne kirjekuoressa kirjanpitäjälle. Silloin tiesimme, missä firman kanssa mentiin kolme kuukautta sitten. Nykyisin kun kirjanpito on digitaalista, tiedämme missä firma menee kolmen kuukauden kuluttua.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Harri perusti verkkokaupan jo vuonna 1996: "Opin konkreettisesti, mitä etua on olla ensimmäinen"

Yrittäjät uutisarkisto - 11. Lokakuu 2018 - 9:02

– Olemme automatisoineet lähes kaiken mitä voi, yrittäjä Harri Koski sanoo.

Miestä on helppo uskoa, kun kuuntelee hetken hänen tarinaansa Mad Professor Amplificationinin liiketoiminnasta. Yritys myy valmistuttamiaan kitaravahvistimia ja pedaaleja. Vientiä on tällä hetkellä noin 50 maahan. 

Koski on itsekin entinen muusikko ja tuntee alansa läpikotaisin. Sen lisäksi hän on armoitettu digitalisaation puolestapuhuja. Ensimmäinen verkkokaupan Koski laittoi pystyyn jo 90-luvulla Custom Sounds -yritykselleen.

– Silloin opin konkreettisesti, mitä etua saa kun on ajoissa. Tilasin Amerikasta kitarapedaaleja, pakkasin ne Suomessa ja lähetin takaisin Amerikkaan, koska kenelläkään muulla ei ollut siihen aikaan verkkokauppaa, monella ei ollut edes verkkosivuja.

Sivuprojektina Koski myi Mad Professor -tuotteita. Hiljalleen myynti kasvoi Custom Soundsia isommaksi liiketoiminnaksi.

"Robotti ei väsy eikä valita"

Kosken yrityksessä on automatisoitu muun muassa varaston- ja asiakkuudenhallinta. Asiakkaan tekemä tilaus siirtyy suoraan laskutusohjelmaan.

– Vain rahti lasketaan manuaalisesti, koska se vaihtelee niin paljon eri alueiden mukaan.

Kaikki sähköpostiliikenne asiakkaalle on niin ikään automatisoitu. Tilauksen jälkeen asiakkaalle lähtee automaattinen kiitosviesti, jonka mukana on 10 prosentin alennuskuponki. Näin yritys pyrkii koukuttamaan asiakkaan tilaamaan uudelleen.

– Jos huomamme, että asiakas käy kaupassa ja luo ostoskorin, mutta ei osta, järjestelmä lähettää hänelle viestin, jossa houkutellaan tekemään tilaus loppuun.

Järjestelmä huomaa myös, jos asiakas on käynyt klikkaamassa useampaan kertaan jotakin tuotetta. Tämän jälkeen asiakkaalle lähtee viesti, jossa kerrotaan että kyseistä tuotetta on juuri nyt varastossa.

Jos asiakkaasta ei ole kuulunut mitään 120 päivään, yritykseltä lähtee niin ikään automaattinen viesti.

– Kerromme että kaipaamme sinua ja annamme alennuskoodin, jolla asiakas houkutellaan takaisin. Robotti on loistava asiakaspalvelija, se ei väsy eikä valita, Koski kehuu.

Automatisoinnin ansiosta Koskelle jää aikaa palvella asiakkaita nopeasti ja henkilökohtaisesti.

– Moni asiakas kiittelee, että vastaamme niin nopeasti ja perusteellisesti heidän ongelmiinsa. Automaation kannattaa antaa tehdä bulkkityö, minkä jälkeen voi keskittyä hyvään henkilökohtaiseen asiakaspalveluun.

Jatkuvaa seurantaa ja testaamista

Kosken mukaan järjestelmän parhaita ominaisuuksia on seuranta.

– Joka päivä tulee seurantaraportti, miten mikäkin ominaisuus toimii. Jos joku asiakas kirjautuu pois postituslistaltamme, muutamme toimintaamme ja kokeilemme jotain muuta tapaa. Jos näemme, että jokin viesti toimii, lisäämme sen käyttöä. Lähetämme koko ajan erityyppisiä posteja asiakkaalle ja hiomme toimintaamme kokemusten perusteella.

Koski huomauttaa, että järjestelmiä ei ole otettu käyttöön vain, koska pitäisi.

–Digitaalisaatio ei kannata vain digitalisoinnin takia, vaan sen pitää tuoda jotain ekstraa kuten lisämyyntiä tai ajansäästöä.

Tähän mennessä Kosken yritys on investoinut alustoihin "joitakin kymmeniä tuhansia" euroja. Business Finlandin tuella yritys sai tukea työntekijän palkkaamiseen. Kyseinen työntekijä oli merkittävänä apuna esimerkiksi verkkokaupan toteuttamisessa.

Koski kiittelee myös digitaalista taloushallintoa ja kirjanpitoa.

– Nykyisin voin pyörittää koko yritystä mistä tahansa vain älypuhelimella. Toimisto kulkee aina mukana. Aiemmin keräsimme lappuja ja laitoimme ne kirjekuoressa kirjanpitäjälle. Silloin tiesimme, missä firman kanssa mentiin kolme kuukautta sitten. Nykyisin kun kirjanpito on digitaalista, tiedämme missä firma menee kolmen kuukauden kuluttua.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Harri perusti verkkokaupan jo vuonna 1996: "Opin konkreettisesti, mitä etua on olla ensimmäinen"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 11. Lokakuu 2018 - 9:02

– Olemme automatisoineet lähes kaiken mitä voi, yrittäjä Harri Koski sanoo.

Miestä on helppo uskoa, kun kuuntelee hetken hänen tarinaansa Mad Professor Amplificationinin liiketoiminnasta. Yritys myy valmistuttamiaan kitaravahvistimia ja pedaaleja. Vientiä on tällä hetkellä noin 50 maahan. 

Koski on itsekin entinen muusikko ja tuntee alansa läpikotaisin. Sen lisäksi hän on armoitettu digitalisaation puolestapuhuja. Ensimmäinen verkkokaupan Koski laittoi pystyyn jo 90-luvulla Custom Sounds -yritykselleen.

– Silloin opin konkreettisesti, mitä etua saa kun on ajoissa. Tilasin Amerikasta kitarapedaaleja, pakkasin ne Suomessa ja lähetin takaisin Amerikkaan, koska kenelläkään muulla ei ollut siihen aikaan verkkokauppaa, monella ei ollut edes verkkosivuja.

Sivuprojektina Koski myi Mad Professor -tuotteita. Hiljalleen myynti kasvoi Custom Soundsia isommaksi liiketoiminnaksi.

"Robotti ei väsy eikä valita"

Kosken yrityksessä on automatisoitu muun muassa varaston- ja asiakkuudenhallinta. Asiakkaan tekemä tilaus siirtyy suoraan laskutusohjelmaan.

– Vain rahti lasketaan manuaalisesti, koska se vaihtelee niin paljon eri alueiden mukaan.

Kaikki sähköpostiliikenne asiakkaalle on niin ikään automatisoitu. Tilauksen jälkeen asiakkaalle lähtee automaattinen kiitosviesti, jonka mukana on 10 prosentin alennuskuponki. Näin yritys pyrkii koukuttamaan asiakkaan tilaamaan uudelleen.

– Jos huomamme, että asiakas käy kaupassa ja luo ostoskorin, mutta ei osta, järjestelmä lähettää hänelle viestin, jossa houkutellaan tekemään tilaus loppuun.

Järjestelmä huomaa myös, jos asiakas on käynyt klikkaamassa useampaan kertaan jotakin tuotetta. Tämän jälkeen asiakkaalle lähtee viesti, jossa kerrotaan että kyseistä tuotetta on juuri nyt varastossa.

Jos asiakkaasta ei ole kuulunut mitään 120 päivään, yritykseltä lähtee niin ikään automaattinen viesti.

– Kerromme että kaipaamme sinua ja annamme alennuskoodin, jolla asiakas houkutellaan takaisin. Robotti on loistava asiakaspalvelija, se ei väsy eikä valita, Koski kehuu.

Automatisoinnin ansiosta Koskelle jää aikaa palvella asiakkaita nopeasti ja henkilökohtaisesti.

– Moni asiakas kiittelee, että vastaamme niin nopeasti ja perusteellisesti heidän ongelmiinsa. Automaation kannattaa antaa tehdä bulkkityö, minkä jälkeen voi keskittyä hyvään henkilökohtaiseen asiakaspalveluun.

Jatkuvaa seurantaa ja testaamista

Kosken mukaan järjestelmän parhaita ominaisuuksia on seuranta.

– Joka päivä tulee seurantaraportti, miten mikäkin ominaisuus toimii. Jos joku asiakas kirjautuu pois postituslistaltamme, muutamme toimintaamme ja kokeilemme jotain muuta tapaa. Jos näemme, että jokin viesti toimii, lisäämme sen käyttöä. Lähetämme koko ajan erityyppisiä posteja asiakkaalle ja hiomme toimintaamme kokemusten perusteella.

Koski huomauttaa, että järjestelmiä ei ole otettu käyttöön vain, koska pitäisi.

–Digitaalisaatio ei kannata vain digitalisoinnin takia, vaan sen pitää tuoda jotain ekstraa kuten lisämyyntiä tai ajansäästöä.

Tähän mennessä Kosken yritys on investoinut alustoihin "joitakin kymmeniä tuhansia" euroja. Business Finlandin tuella yritys sai tukea työntekijän palkkaamiseen. Kyseinen työntekijä oli merkittävänä apuna esimerkiksi verkkokaupan toteuttamisessa.

Koski kiittelee myös digitaalista taloushallintoa ja kirjanpitoa.

– Nykyisin voin pyörittää koko yritystä mistä tahansa vain älypuhelimella. Toimisto kulkee aina mukana. Aiemmin keräsimme lappuja ja laitoimme ne kirjekuoressa kirjanpitäjälle. Silloin tiesimme, missä firman kanssa mentiin kolme kuukautta sitten. Nykyisin kun kirjanpito on digitaalista, tiedämme missä firma menee kolmen kuukauden kuluttua.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kymmenen kasvuyrittäjää mukana finaalissa – edustavat eri aloja koko Suomesta

Yrittäjät tiedotteet - 10. Lokakuu 2018 - 17:17

Uudeltamaalta loppukilpailuun nousivat talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tarjoavan Accountor-ryhmän Asko Schrey, pellavavaatteita ja tekstiilejä suunnittelevan by Pia´sin Pia Erlund, kuljettajakoulutusyritys CAP-Groupin Pekka Kari sekä lyhyt- ja pitkäaikaisasuntoja vuokraavan Forenomin Johannes Kangas.

Hämeen ja Keski-Suomen aluetta loppukilpailussa edustavat äänieristettyjä tiloja tekevän Frameryn Samu Hällfors sekä IT-konsultointiin erikoistuneen Vincitin Mikko Kuitunen. Länsi-Suomen edustaja on designtuotteiden verkkokauppa Finnish Design Shopin Teemu Kiiski.

Pohjois-Suomesta loppukilpailuun ylsivät lastenvaatteita valmistavan Gugguun Miia Riekki ja Anne Valli sekä SuperPark-sisäaktiviteettipuistojen Juha Tanskanen. Itä-Suomea loppukilpailussa edustaa metalliteollisuusyritys Mantsinen Groupin Mia Mantsinen.

Vuodesta 2003 lähtien Suomessa järjestetty kilpailu etsii vuosittain yrittäjien joukosta kovia kasvajia ja vastuullisen liiketoiminnan rakentajia. 

– Upeita menestystarinoita löytyy paitsi eri aloilta myös eri puolilta Suomea, ja tänä vuonna kilpailijat edustivat poikkeuksellisen kattavasti koko Suomea. Ilahduttavaa oli myös naisyrittäjien kasvanut osuus: tämän vuoden 78 ehdokkaasta peräti 16 oli naisyrittäjiä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin, iloitsee kilpailun tuomariston puheenjohtaja, Ensto Groupin hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen

Valtakunnalliseen loppukilpailuun valitut yritykset ovat kasvattaneet vuotuista liikevaihtoaan tasaisesti, osa jopa nelinumeroisin luvuin. Myös yritysten työllistämisluvut ovat positiivisia. Finalistit ovat vuosittain kasvattaneet myös henkilöstönsä määrää ja näin luoneet uusia työpaikkoja ympäri Suomen.

– Kasvuyrittäjyys on monipuolistunut ja kansainvälistynyt entisestään. Meillä on paljon yrityksiä, jotka tähtäävät suoraan kansainvälisille markkinoille. Ehdokkaissa korostuivat myös nuorten yrittäjien suuri osuus ja eri toimialojen laaja kirjo ympäri Suomen, sanoo EY Entrepreneur of the Year -kilpailun johtaja Juha Hilmola EY:ltä. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Gugguun verkkosivut

Kategoriat: Yrittäjät

Kymmenen kasvuyrittäjää mukana finaalissa – edustavat eri aloja koko Suomesta

Yrittäjät uutisarkisto - 10. Lokakuu 2018 - 17:17

Uudeltamaalta loppukilpailuun nousivat talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tarjoavan Accountor-ryhmän Asko Schrey, pellavavaatteita ja tekstiilejä suunnittelevan by Pia´sin Pia Erlund, kuljettajakoulutusyritys CAP-Groupin Pekka Kari sekä lyhyt- ja pitkäaikaisasuntoja vuokraavan Forenomin Johannes Kangas.

Hämeen ja Keski-Suomen aluetta loppukilpailussa edustavat äänieristettyjä tiloja tekevän Frameryn Samu Hällfors sekä IT-konsultointiin erikoistuneen Vincitin Mikko Kuitunen. Länsi-Suomen edustaja on designtuotteiden verkkokauppa Finnish Design Shopin Teemu Kiiski.

Pohjois-Suomesta loppukilpailuun ylsivät lastenvaatteita valmistavan Gugguun Miia Riekki ja Anne Valli sekä SuperPark-sisäaktiviteettipuistojen Juha Tanskanen. Itä-Suomea loppukilpailussa edustaa metalliteollisuusyritys Mantsinen Groupin Mia Mantsinen.

Vuodesta 2003 lähtien Suomessa järjestetty kilpailu etsii vuosittain yrittäjien joukosta kovia kasvajia ja vastuullisen liiketoiminnan rakentajia. 

– Upeita menestystarinoita löytyy paitsi eri aloilta myös eri puolilta Suomea, ja tänä vuonna kilpailijat edustivat poikkeuksellisen kattavasti koko Suomea. Ilahduttavaa oli myös naisyrittäjien kasvanut osuus: tämän vuoden 78 ehdokkaasta peräti 16 oli naisyrittäjiä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin, iloitsee kilpailun tuomariston puheenjohtaja, Ensto Groupin hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen

Valtakunnalliseen loppukilpailuun valitut yritykset ovat kasvattaneet vuotuista liikevaihtoaan tasaisesti, osa jopa nelinumeroisin luvuin. Myös yritysten työllistämisluvut ovat positiivisia. Finalistit ovat vuosittain kasvattaneet myös henkilöstönsä määrää ja näin luoneet uusia työpaikkoja ympäri Suomen.

– Kasvuyrittäjyys on monipuolistunut ja kansainvälistynyt entisestään. Meillä on paljon yrityksiä, jotka tähtäävät suoraan kansainvälisille markkinoille. Ehdokkaissa korostuivat myös nuorten yrittäjien suuri osuus ja eri toimialojen laaja kirjo ympäri Suomen, sanoo EY Entrepreneur of the Year -kilpailun johtaja Juha Hilmola EY:ltä. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Gugguun verkkosivut

Kategoriat: Yrittäjät

Kymmenen kasvuyrittäjää mukana finaalissa – edustavat eri aloja koko Suomesta

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 10. Lokakuu 2018 - 17:17

Uudeltamaalta loppukilpailuun nousivat talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tarjoavan Accountor-ryhmän Asko Schrey, pellavavaatteita ja tekstiilejä suunnittelevan by Pia´sin Pia Erlund, kuljettajakoulutusyritys CAP-Groupin Pekka Kari sekä lyhyt- ja pitkäaikaisasuntoja vuokraavan Forenomin Johannes Kangas.

Hämeen ja Keski-Suomen aluetta loppukilpailussa edustavat äänieristettyjä tiloja tekevän Frameryn Samu Hällfors sekä IT-konsultointiin erikoistuneen Vincitin Mikko Kuitunen. Länsi-Suomen edustaja on designtuotteiden verkkokauppa Finnish Design Shopin Teemu Kiiski.

Pohjois-Suomesta loppukilpailuun ylsivät lastenvaatteita valmistavan Gugguun Miia Riekki ja Anne Valli sekä SuperPark-sisäaktiviteettipuistojen Juha Tanskanen. Itä-Suomea loppukilpailussa edustaa metalliteollisuusyritys Mantsinen Groupin Mia Mantsinen.

Vuodesta 2003 lähtien Suomessa järjestetty kilpailu etsii vuosittain yrittäjien joukosta kovia kasvajia ja vastuullisen liiketoiminnan rakentajia. 

– Upeita menestystarinoita löytyy paitsi eri aloilta myös eri puolilta Suomea, ja tänä vuonna kilpailijat edustivat poikkeuksellisen kattavasti koko Suomea. Ilahduttavaa oli myös naisyrittäjien kasvanut osuus: tämän vuoden 78 ehdokkaasta peräti 16 oli naisyrittäjiä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin, iloitsee kilpailun tuomariston puheenjohtaja, Ensto Groupin hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen

Valtakunnalliseen loppukilpailuun valitut yritykset ovat kasvattaneet vuotuista liikevaihtoaan tasaisesti, osa jopa nelinumeroisin luvuin. Myös yritysten työllistämisluvut ovat positiivisia. Finalistit ovat vuosittain kasvattaneet myös henkilöstönsä määrää ja näin luoneet uusia työpaikkoja ympäri Suomen.

– Kasvuyrittäjyys on monipuolistunut ja kansainvälistynyt entisestään. Meillä on paljon yrityksiä, jotka tähtäävät suoraan kansainvälisille markkinoille. Ehdokkaissa korostuivat myös nuorten yrittäjien suuri osuus ja eri toimialojen laaja kirjo ympäri Suomen, sanoo EY Entrepreneur of the Year -kilpailun johtaja Juha Hilmola EY:ltä. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Gugguun verkkosivut

Kategoriat: Yrittäjät

Mystinen, jääräpäinen pomo ei pelitä – foorumi loi kuvaa uuden ajan johtajasta

Yrittäjät tiedotteet - 10. Lokakuu 2018 - 11:43

Paneelikeskusteluun osallistunut Myynninmaailman varatoimitusjohtaja Ville Orrenmaa korosti avoimuutta.

– Uskon vision kautta johtamiseen. Y-sukupolvi haluaa, että työllä on merkitys. Tärkeitä ovat myös luottamus ja avoimuus. Johtaja luo itsestään helposti mystisen, jääräpäisen hahmon, mutta se ei toimi enää, korosti Orrenmaa, joka valittiin viime vuonna vuoden eteläpohjalaiseksi johtajaksi.

Tämän vuoden eteläpohjalaiseksi johtajaksi kukitettiin foorumissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksikön johtaja Leena Perämäki. Kunniamaininnalla palkittiin toimitusjohtaja Olli Tarkkanen Etelä-Pohjanmaan Osuuspankista ja toimitusjohtaja Marko Orpana Rauhala Yhtiöistä.

Y-sukupolven työelämästä väitöskirjan tehnyt Susanna Kultalahti toi esiin uudenlaiset odotukset esimiestä kohtaan.

– Y-sukupolvi näkee esimiehen personal trainerina, joka kartoittaa mihin mennä, seuraa, että ollaan oikealla tiellä ja tekee korjaavia liikkeitä tarvittaessa. Tällainen esimies antaa palautetta ja auttaa paitsi nykyisessä työssä, myös koko työuralla, Kultalahti kuvasi.

Väitöskirjatutkimuksen mukaan y-sukupolvelaiset arvostavat sosiaalisia suhteita työpaikalla, ja he haluavat työyhteisön, jossa saa olla oma itsensä.

Kädet savessa kaikkien keskellä

Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen korosti uuden ajan johtajuutta, jossa pomo ei asetu muiden yläpuolella.

– Itselleni tärkeätä ja ominaista on, että en aseta itseäni muiden yläpuolelle enkä edes eteen, vaan keskelle. On tärkeätä olla mukana kädet savessa, tuntea paloa ja uskoa organisaatioon, jota on johtamassa. Keskellä oppii tuntemaan porukan ja oppii tietämään, mikä motivoi ketäkin.

Voimakkaasti kansainvälistyvän ja kasvavan HappyOrNot-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Väänänen toi esiiin rehellisyyden merkityksen.

– Yrityksen perustana ovat avoimuus ja sadan prosentin rehellisyys. Arvoina ovat myös lojaalisuus ja arvostus yritystä ja ihmisiä kohtaan, Väänänen kertoi.

Paneelikeskustelussa johtajuutta pohti myös Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn. Hän korosti hyvän johtajuuden olevan tehokkuutta.

– Johtajuus on nopeuslaji, siinä ei ole aikaa tussarointiin. On rohjettava päättää asiat, jotka ovat pöydällä. Työnteon pitäisi olla selkeätä eikä henkilöstöä saa kuormittaa liian monella asialla yhtä aikaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä hyvän johtajuuden ensimmäinen kulmakivi on kuunnella itseään.

– Itsensä kuuntelemiseen pitää jokaisen löytää oma tapansa. Joku haluaa mennä lenkille, joku metsään, joku haluaa saunoa. 

Pentikäisen mukaan itsetuntemuksesta syntyy itseluottamus, joka on pohja myös ihmisten väliselle luottamukselle ja organisaatioon kohdistuvaan luottamukseen.

Juha Gröhnin mukaan hyvä johtaja tarvitsee intohimoa ja paloa työhön.

– Joskus palo on kieroutunuttakin, että takertuu liikaakin työasioihin. Pyrin kuitenkin siihen, että en viikonloppuna häiritse muita, viisi päivää pääsääntöisesti riittää.

Onko kaikista johtajiksi?

Paneelikeskustelijat tarttuivat myös Risto Siilasmaan väitteisiin pelolla johtamisesta Nokiassa. Linda Leinosen mukaan sellainen johtamistapa syö organisaation motivaatiota ja tulosta.

– Pelolla johtaminen voi olla myös sitä, että johtaja ei anna itsestään mitään. Tällöin kukaan ei tiedä, mihin ollaan menossa ja tekeekö oikein.

Juha Gröhn puolusti Jorma Ollilan suorituksia johtajana ja muistutti, että kaikki eivät koe johtamistyyliä samalla tavalla.

– Jollekin tiukka johtamistyyli on pelottavaa, toisille ei. Kovaakin sanomista on kestettävä.

– On myös kysyttävä, onko kaikista johtajiksi. Jos joutuu hirveästi teeskentelemään johtajan roolissa ja keräilemään itseään, tilanne on vaikea, Linda Leinonen huomautti.

Hyvän johtamisen foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Haapasalmi kertoi tapahtuman alkaneen neljä vuotta sitten Rytmikorjaamolla, jossa se järjestettiin tänäkin vuonna.

– Esimiehen tehtävä on saatava ihmiset haluamaan, ei pelkästään suostumaan. Tuloksen teossa on iso ero siinä, haluaako vai pelkästään suostuu, Haapasalmi tiivisti.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Timo Aalto 

Kategoriat: Yrittäjät

Mystinen, jääräpäinen pomo ei pelitä – foorumi loi kuvaa uuden ajan johtajasta

Yrittäjät uutisarkisto - 10. Lokakuu 2018 - 11:43

Paneelikeskusteluun osallistunut Myynninmaailman varatoimitusjohtaja Ville Orrenmaa korosti avoimuutta.

– Uskon vision kautta johtamiseen. Y-sukupolvi haluaa, että työllä on merkitys. Tärkeitä ovat myös luottamus ja avoimuus. Johtaja luo itsestään helposti mystisen, jääräpäisen hahmon, mutta se ei toimi enää, korosti Orrenmaa, joka valittiin viime vuonna vuoden eteläpohjalaiseksi johtajaksi.

Tämän vuoden eteläpohjalaiseksi johtajaksi kukitettiin foorumissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksikön johtaja Leena Perämäki. Kunniamaininnalla palkittiin toimitusjohtaja Olli Tarkkanen Etelä-Pohjanmaan Osuuspankista ja toimitusjohtaja Marko Orpana Rauhala Yhtiöistä.

Y-sukupolven työelämästä väitöskirjan tehnyt Susanna Kultalahti toi esiin uudenlaiset odotukset esimiestä kohtaan.

– Y-sukupolvi näkee esimiehen personal trainerina, joka kartoittaa mihin mennä, seuraa, että ollaan oikealla tiellä ja tekee korjaavia liikkeitä tarvittaessa. Tällainen esimies antaa palautetta ja auttaa paitsi nykyisessä työssä, myös koko työuralla, Kultalahti kuvasi.

Väitöskirjatutkimuksen mukaan y-sukupolvelaiset arvostavat sosiaalisia suhteita työpaikalla, ja he haluavat työyhteisön, jossa saa olla oma itsensä.

Kädet savessa kaikkien keskellä

Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen korosti uuden ajan johtajuutta, jossa pomo ei asetu muiden yläpuolella.

– Itselleni tärkeätä ja ominaista on, että en aseta itseäni muiden yläpuolelle enkä edes eteen, vaan keskelle. On tärkeätä olla mukana kädet savessa, tuntea paloa ja uskoa organisaatioon, jota on johtamassa. Keskellä oppii tuntemaan porukan ja oppii tietämään, mikä motivoi ketäkin.

Voimakkaasti kansainvälistyvän ja kasvavan HappyOrNot-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Väänänen toi esiiin rehellisyyden merkityksen.

– Yrityksen perustana ovat avoimuus ja sadan prosentin rehellisyys. Arvoina ovat myös lojaalisuus ja arvostus yritystä ja ihmisiä kohtaan, Väänänen kertoi.

Paneelikeskustelussa johtajuutta pohti myös Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn. Hän korosti hyvän johtajuuden olevan tehokkuutta.

– Johtajuus on nopeuslaji, siinä ei ole aikaa tussarointiin. On rohjettava päättää asiat, jotka ovat pöydällä. Työnteon pitäisi olla selkeätä eikä henkilöstöä saa kuormittaa liian monella asialla yhtä aikaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä hyvän johtajuuden ensimmäinen kulmakivi on kuunnella itseään.

– Itsensä kuuntelemiseen pitää jokaisen löytää oma tapansa. Joku haluaa mennä lenkille, joku metsään, joku haluaa saunoa. 

Pentikäisen mukaan itsetuntemuksesta syntyy itseluottamus, joka on pohja myös ihmisten väliselle luottamukselle ja organisaatioon kohdistuvaan luottamukseen.

Juha Gröhnin mukaan hyvä johtaja tarvitsee intohimoa ja paloa työhön.

– Joskus palo on kieroutunuttakin, että takertuu liikaakin työasioihin. Pyrin kuitenkin siihen, että en viikonloppuna häiritse muita, viisi päivää pääsääntöisesti riittää.

Onko kaikista johtajiksi?

Paneelikeskustelijat tarttuivat myös Risto Siilasmaan väitteisiin pelolla johtamisesta Nokiassa. Linda Leinosen mukaan sellainen johtamistapa syö organisaation motivaatiota ja tulosta.

– Pelolla johtaminen voi olla myös sitä, että johtaja ei anna itsestään mitään. Tällöin kukaan ei tiedä, mihin ollaan menossa ja tekeekö oikein.

Juha Gröhn puolusti Jorma Ollilan suorituksia johtajana ja muistutti, että kaikki eivät koe johtamistyyliä samalla tavalla.

– Jollekin tiukka johtamistyyli on pelottavaa, toisille ei. Kovaakin sanomista on kestettävä.

– On myös kysyttävä, onko kaikista johtajiksi. Jos joutuu hirveästi teeskentelemään johtajan roolissa ja keräilemään itseään, tilanne on vaikea, Linda Leinonen huomautti.

Hyvän johtamisen foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Haapasalmi kertoi tapahtuman alkaneen neljä vuotta sitten Rytmikorjaamolla, jossa se järjestettiin tänäkin vuonna.

– Esimiehen tehtävä on saatava ihmiset haluamaan, ei pelkästään suostumaan. Tuloksen teossa on iso ero siinä, haluaako vai pelkästään suostuu, Haapasalmi tiivisti.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Timo Aalto 

Kategoriat: Yrittäjät

Mystinen, jääräpäinen pomo ei pelitä – foorumi loi kuvaa uuden ajan johtajasta

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 10. Lokakuu 2018 - 11:43

Paneelikeskusteluun osallistunut Myynninmaailman varatoimitusjohtaja Ville Orrenmaa korosti avoimuutta.

– Uskon vision kautta johtamiseen. Y-sukupolvi haluaa, että työllä on merkitys. Tärkeitä ovat myös luottamus ja avoimuus. Johtaja luo itsestään helposti mystisen, jääräpäisen hahmon, mutta se ei toimi enää, korosti Orrenmaa, joka valittiin viime vuonna vuoden eteläpohjalaiseksi johtajaksi.

Tämän vuoden eteläpohjalaiseksi johtajaksi kukitettiin foorumissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksikön johtaja Leena Perämäki. Kunniamaininnalla palkittiin toimitusjohtaja Olli Tarkkanen Etelä-Pohjanmaan Osuuspankista ja toimitusjohtaja Marko Orpana Rauhala Yhtiöistä.

Y-sukupolven työelämästä väitöskirjan tehnyt Susanna Kultalahti toi esiin uudenlaiset odotukset esimiestä kohtaan.

– Y-sukupolvi näkee esimiehen personal trainerina, joka kartoittaa mihin mennä, seuraa, että ollaan oikealla tiellä ja tekee korjaavia liikkeitä tarvittaessa. Tällainen esimies antaa palautetta ja auttaa paitsi nykyisessä työssä, myös koko työuralla, Kultalahti kuvasi.

Väitöskirjatutkimuksen mukaan y-sukupolvelaiset arvostavat sosiaalisia suhteita työpaikalla, ja he haluavat työyhteisön, jossa saa olla oma itsensä.

Kädet savessa kaikkien keskellä

Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen korosti uuden ajan johtajuutta, jossa pomo ei asetu muiden yläpuolella.

– Itselleni tärkeätä ja ominaista on, että en aseta itseäni muiden yläpuolelle enkä edes eteen, vaan keskelle. On tärkeätä olla mukana kädet savessa, tuntea paloa ja uskoa organisaatioon, jota on johtamassa. Keskellä oppii tuntemaan porukan ja oppii tietämään, mikä motivoi ketäkin.

Voimakkaasti kansainvälistyvän ja kasvavan HappyOrNot-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Väänänen toi esiiin rehellisyyden merkityksen.

– Yrityksen perustana ovat avoimuus ja sadan prosentin rehellisyys. Arvoina ovat myös lojaalisuus ja arvostus yritystä ja ihmisiä kohtaan, Väänänen kertoi.

Paneelikeskustelussa johtajuutta pohti myös Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn. Hän korosti hyvän johtajuuden olevan tehokkuutta.

– Johtajuus on nopeuslaji, siinä ei ole aikaa tussarointiin. On rohjettava päättää asiat, jotka ovat pöydällä. Työnteon pitäisi olla selkeätä eikä henkilöstöä saa kuormittaa liian monella asialla yhtä aikaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä hyvän johtajuuden ensimmäinen kulmakivi on kuunnella itseään.

– Itsensä kuuntelemiseen pitää jokaisen löytää oma tapansa. Joku haluaa mennä lenkille, joku metsään, joku haluaa saunoa. 

Pentikäisen mukaan itsetuntemuksesta syntyy itseluottamus, joka on pohja myös ihmisten väliselle luottamukselle ja organisaatioon kohdistuvaan luottamukseen.

Juha Gröhnin mukaan hyvä johtaja tarvitsee intohimoa ja paloa työhön.

– Joskus palo on kieroutunuttakin, että takertuu liikaakin työasioihin. Pyrin kuitenkin siihen, että en viikonloppuna häiritse muita, viisi päivää pääsääntöisesti riittää.

Onko kaikista johtajiksi?

Paneelikeskustelijat tarttuivat myös Risto Siilasmaan väitteisiin pelolla johtamisesta Nokiassa. Linda Leinosen mukaan sellainen johtamistapa syö organisaation motivaatiota ja tulosta.

– Pelolla johtaminen voi olla myös sitä, että johtaja ei anna itsestään mitään. Tällöin kukaan ei tiedä, mihin ollaan menossa ja tekeekö oikein.

Juha Gröhn puolusti Jorma Ollilan suorituksia johtajana ja muistutti, että kaikki eivät koe johtamistyyliä samalla tavalla.

– Jollekin tiukka johtamistyyli on pelottavaa, toisille ei. Kovaakin sanomista on kestettävä.

– On myös kysyttävä, onko kaikista johtajiksi. Jos joutuu hirveästi teeskentelemään johtajan roolissa ja keräilemään itseään, tilanne on vaikea, Linda Leinonen huomautti.

Hyvän johtamisen foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Haapasalmi kertoi tapahtuman alkaneen neljä vuotta sitten Rytmikorjaamolla, jossa se järjestettiin tänäkin vuonna.

– Esimiehen tehtävä on saatava ihmiset haluamaan, ei pelkästään suostumaan. Tuloksen teossa on iso ero siinä, haluaako vai pelkästään suostuu, Haapasalmi tiivisti.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Timo Aalto 

Kategoriat: Yrittäjät

365 päivässä pörssiin - Suomen Yrittäjät auttaa yrityksiä listautumaan

Yrittäjät tiedotteet - 10. Lokakuu 2018 - 10:37

Kasvuyrittäjäverkoston järjestämä ohjelma on tarkoitettu yrittäjille, jotka näkevät hyödylliseksi listautua First North -markkinapaikalle Nasdaq Helsinkiin. Listautumisen avulla voidaan luoda yrityksen osakkeelle likviditeetti ja markkina-arvo.

– Käynnistämme vuoden mittaisen valmennusohjelman. Sen avulla pk-yritykset voivat nostaa valmiuksiaan 365 päivässä siten, että ne olisivat valmiimpia listautumaan Nasdaq First North -markkinapaikalle, Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai kertoo. 

Brändi tunnetummaksi

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja Petri Roininen kertoo, että listautumisesta voi olla hyötyä pk-yritykselle esimerkiksi siinä, että brändi tulee tunnetummaksi ja luotettavuus vahvistuu. Se helpottaa myös omistajanvaihdosta. 

– Myös kasvun, investointien, yritysostojen, t & k -toiminnan ja yritysjärjestelyiden rahoitus on helpompaa listautuneelle yritykselle. 

Suomessa First North -markkinapaikalla on nyt 25 yhtiötä.  

– Se voi olla myös välietappi kohti pörssilistaa. Ihan varmasti Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä löytyy listautumiskelpoisia. Jos promille niistä listautuisi, se tarkoittaisi 115:ä yritystä, Roininen huomauttaa. 

Valmennusohjelmaan voi hakea 15. marraskuuta asti. Ohjelmaan valitaan 20–30 yritystä ja se alkaa tilaisuudella 15. tammikuuta 2019. Valmennus koostuu seitsemästä ohjelmapäivästä vuoden 2019 aikana. Ohjelman pääyhteistyökumppani on Finnvera.

Lisätiedot: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kasvuyrittajaverkosto

Ohjeet ilmoittautumiseen: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/kasvuyrittajat_365_paivassa_porssiin_a4_laajempi_esite_web.pdf
 
Nasdaq Helsingissä, jota kutsutaan Helsingin Pörssiksi, on kaksi erilaista markkinapaikkaa: suuremmille yrityksille tarkoitettu niin kutsuttu pörssilista ja First North -markkinapaikka. Eräitä viime aikojen FN-listautujia ovat olleet IT-kauppa Verkkokauppa.com, kuljetusliike Ahola Transport, taloushallinnon sovelluksia tarjoava Heeros, lakiasiantoimisto Fondia ja peliyhtiö Remedy.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

365 päivässä pörssiin - Suomen Yrittäjät auttaa yrityksiä listautumaan

Yrittäjät uutisarkisto - 10. Lokakuu 2018 - 10:37

Kasvuyrittäjäverkoston järjestämä ohjelma on tarkoitettu yrittäjille, jotka näkevät hyödylliseksi listautua First North -markkinapaikalle Nasdaq Helsinkiin. Listautumisen avulla voidaan luoda yrityksen osakkeelle likviditeetti ja markkina-arvo.

– Käynnistämme vuoden mittaisen valmennusohjelman. Sen avulla pk-yritykset voivat nostaa valmiuksiaan 365 päivässä siten, että ne olisivat valmiimpia listautumaan Nasdaq First North -markkinapaikalle, Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai kertoo. 

Brändi tunnetummaksi

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja Petri Roininen kertoo, että listautumisesta voi olla hyötyä pk-yritykselle esimerkiksi siinä, että brändi tulee tunnetummaksi ja luotettavuus vahvistuu. Se helpottaa myös omistajanvaihdosta. 

– Myös kasvun, investointien, yritysostojen, t & k -toiminnan ja yritysjärjestelyiden rahoitus on helpompaa listautuneelle yritykselle. 

Suomessa First North -markkinapaikalla on nyt 25 yhtiötä.  

– Se voi olla myös välietappi kohti pörssilistaa. Ihan varmasti Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä löytyy listautumiskelpoisia. Jos promille niistä listautuisi, se tarkoittaisi 115:ä yritystä, Roininen huomauttaa. 

Valmennusohjelmaan voi hakea 15. marraskuuta asti. Ohjelmaan valitaan 20–30 yritystä ja se alkaa tilaisuudella 15. tammikuuta 2019. Valmennus koostuu seitsemästä ohjelmapäivästä vuoden 2019 aikana. Ohjelman pääyhteistyökumppani on Finnvera.

Lisätiedot: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kasvuyrittajaverkosto

Ohjeet ilmoittautumiseen: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/kasvuyrittajat_365_paivassa_porssiin_a4_laajempi_esite_web.pdf
 
Nasdaq Helsingissä, jota kutsutaan Helsingin Pörssiksi, on kaksi erilaista markkinapaikkaa: suuremmille yrityksille tarkoitettu niin kutsuttu pörssilista ja First North -markkinapaikka. Eräitä viime aikojen FN-listautujia ovat olleet IT-kauppa Verkkokauppa.com, kuljetusliike Ahola Transport, taloushallinnon sovelluksia tarjoava Heeros, lakiasiantoimisto Fondia ja peliyhtiö Remedy.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

365 päivässä pörssiin - Suomen Yrittäjät auttaa yrityksiä listautumaan

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 10. Lokakuu 2018 - 10:37

Kasvuyrittäjäverkoston järjestämä ohjelma on tarkoitettu yrittäjille, jotka näkevät hyödylliseksi listautua First North -markkinapaikalle Nasdaq Helsinkiin. Listautumisen avulla voidaan luoda yrityksen osakkeelle likviditeetti ja markkina-arvo.

– Käynnistämme vuoden mittaisen valmennusohjelman. Sen avulla pk-yritykset voivat nostaa valmiuksiaan 365 päivässä siten, että ne olisivat valmiimpia listautumaan Nasdaq First North -markkinapaikalle, Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai kertoo. 

Brändi tunnetummaksi

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja Petri Roininen kertoo, että listautumisesta voi olla hyötyä pk-yritykselle esimerkiksi siinä, että brändi tulee tunnetummaksi ja luotettavuus vahvistuu. Se helpottaa myös omistajanvaihdosta. 

– Myös kasvun, investointien, yritysostojen, t & k -toiminnan ja yritysjärjestelyiden rahoitus on helpompaa listautuneelle yritykselle. 

Suomessa First North -markkinapaikalla on nyt 25 yhtiötä.  

– Se voi olla myös välietappi kohti pörssilistaa. Ihan varmasti Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä löytyy listautumiskelpoisia. Jos promille niistä listautuisi, se tarkoittaisi 115:ä yritystä, Roininen huomauttaa. 

Valmennusohjelmaan voi hakea 15. marraskuuta asti. Ohjelmaan valitaan 20–30 yritystä ja se alkaa tilaisuudella 15. tammikuuta 2019. Valmennus koostuu seitsemästä ohjelmapäivästä vuoden 2019 aikana. Ohjelman pääyhteistyökumppani on Finnvera.

Lisätiedot: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kasvuyrittajaverkosto

Ohjeet ilmoittautumiseen: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/kasvuyrittajat_365_paivassa_porssiin_a4_laajempi_esite_web.pdf
 
Nasdaq Helsingissä, jota kutsutaan Helsingin Pörssiksi, on kaksi erilaista markkinapaikkaa: suuremmille yrityksille tarkoitettu niin kutsuttu pörssilista ja First North -markkinapaikka. Eräitä viime aikojen FN-listautujia ovat olleet IT-kauppa Verkkokauppa.com, kuljetusliike Ahola Transport, taloushallinnon sovelluksia tarjoava Heeros, lakiasiantoimisto Fondia ja peliyhtiö Remedy.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Vanhan Rauman muoti säkenöi gaalassa – ”Yhdessä raumalaisen asiakkaan puolella”

Yrittäjät tiedotteet - 10. Lokakuu 2018 - 7:22

– Ainakin minut yllätti, että liikkeissä on niin laadukas ja monipuolinen tarjonta, sanoo Silmäoptikot Palmun yrittäjä Pekka Palmu

Mukana muotinäytöksessä oli kuusi vaateliikettä, kenkäkauppa, kampaamo, kahvila ja optikkoliike.

– Vaikka vaatetusliikkeet ovat keskenään kilpailijoita, ne haluavat tehdä tämän yhdessä. Yhdessä ollaan raumalaisen asiakkaan puolella, Palmu korostaa.

Tänä syksynä tilaisuus järjestettiin purku-uhan alla olevassa kauppakiinteistössä. Tilat jäisivät suunnitteilla olevan, mutta kaavavalituksen takia jäissä olevan kauppakeskuksen alle. 

Paikalliset yrittäjät näkevät Vanhan Rauman laidalle suunnitellussa kauppakeskuksessa sekä uhkia että mahdollisuuksia.

– Nythän täällä ei ole kauppakeskusta, ja siksi rahaa valuu muun muassa Raisioon, Lempäälään ja Poriin. Uskoisin, että yhteistyö kauppakeskuksen ja Vanhan Rauman liikkeiden välillä toisi tarvittavaa vetovoimaa, Palmu sanoo.

Muotigaalan 500 lippua myytiin loppuun parissa viikossa, joten siitä on tullut odotettu ja suosittu tapahtuma Raumalla. Lavalla nähtiin sata mallia ja satoja vaatekokonaisuuksia.

Mukana olevat yritykset ovat Westlook, Kauppahuone Riveri, Candida, Cameo Boutique, Koti-Vakka, Alusasuliike Helmi, Silmäoptikot Palmu, Salon Fiin, Popo Shoes ja Café Sali. 

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Hans Lehtinen

Kategoriat: Yrittäjät

Vanhan Rauman muoti säkenöi gaalassa – ”Yhdessä raumalaisen asiakkaan puolella”

Yrittäjät uutisarkisto - 10. Lokakuu 2018 - 7:22

– Ainakin minut yllätti, että liikkeissä on niin laadukas ja monipuolinen tarjonta, sanoo Silmäoptikot Palmun yrittäjä Pekka Palmu

Mukana muotinäytöksessä oli kuusi vaateliikettä, kenkäkauppa, kampaamo, kahvila ja optikkoliike.

– Vaikka vaatetusliikkeet ovat keskenään kilpailijoita, ne haluavat tehdä tämän yhdessä. Yhdessä ollaan raumalaisen asiakkaan puolella, Palmu korostaa.

Tänä syksynä tilaisuus järjestettiin purku-uhan alla olevassa kauppakiinteistössä. Tilat jäisivät suunnitteilla olevan, mutta kaavavalituksen takia jäissä olevan kauppakeskuksen alle. 

Paikalliset yrittäjät näkevät Vanhan Rauman laidalle suunnitellussa kauppakeskuksessa sekä uhkia että mahdollisuuksia.

– Nythän täällä ei ole kauppakeskusta, ja siksi rahaa valuu muun muassa Raisioon, Lempäälään ja Poriin. Uskoisin, että yhteistyö kauppakeskuksen ja Vanhan Rauman liikkeiden välillä toisi tarvittavaa vetovoimaa, Palmu sanoo.

Muotigaalan 500 lippua myytiin loppuun parissa viikossa, joten siitä on tullut odotettu ja suosittu tapahtuma Raumalla. Lavalla nähtiin sata mallia ja satoja vaatekokonaisuuksia.

Mukana olevat yritykset ovat Westlook, Kauppahuone Riveri, Candida, Cameo Boutique, Koti-Vakka, Alusasuliike Helmi, Silmäoptikot Palmu, Salon Fiin, Popo Shoes ja Café Sali. 

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Hans Lehtinen

Kategoriat: Yrittäjät

Vanhan Rauman muoti säkenöi gaalassa – ”Yhdessä raumalaisen asiakkaan puolella”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 10. Lokakuu 2018 - 7:22

– Ainakin minut yllätti, että liikkeissä on niin laadukas ja monipuolinen tarjonta, sanoo Silmäoptikot Palmun yrittäjä Pekka Palmu

Mukana muotinäytöksessä oli kuusi vaateliikettä, kenkäkauppa, kampaamo, kahvila ja optikkoliike.

– Vaikka vaatetusliikkeet ovat keskenään kilpailijoita, ne haluavat tehdä tämän yhdessä. Yhdessä ollaan raumalaisen asiakkaan puolella, Palmu korostaa.

Tänä syksynä tilaisuus järjestettiin purku-uhan alla olevassa kauppakiinteistössä. Tilat jäisivät suunnitteilla olevan, mutta kaavavalituksen takia jäissä olevan kauppakeskuksen alle. 

Paikalliset yrittäjät näkevät Vanhan Rauman laidalle suunnitellussa kauppakeskuksessa sekä uhkia että mahdollisuuksia.

– Nythän täällä ei ole kauppakeskusta, ja siksi rahaa valuu muun muassa Raisioon, Lempäälään ja Poriin. Uskoisin, että yhteistyö kauppakeskuksen ja Vanhan Rauman liikkeiden välillä toisi tarvittavaa vetovoimaa, Palmu sanoo.

Muotigaalan 500 lippua myytiin loppuun parissa viikossa, joten siitä on tullut odotettu ja suosittu tapahtuma Raumalla. Lavalla nähtiin sata mallia ja satoja vaatekokonaisuuksia.

Mukana olevat yritykset ovat Westlook, Kauppahuone Riveri, Candida, Cameo Boutique, Koti-Vakka, Alusasuliike Helmi, Silmäoptikot Palmu, Salon Fiin, Popo Shoes ja Café Sali. 

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Hans Lehtinen

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä