• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Yrittäjä joutui luopumaan pienpanimostaan vastoin tahtoaan - "verottajan tulkinta on rankaiseva"

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Huhtikuu 2018 - 13:00

Pienpanimo Lammin Sahdissa on tehty nopeutettu sukupolvenvaihdos. Perustaja Pekka Kääriäisen mukaan mukaan syynä ovat verottajan vaatimukset.

Panimon toimintaa jatkavat hänen lapsensa sekä vaimonsa Sirpa Kääriäinen.

Kääriäisen mukaan verottaja tulkitsee, että hänen omistuksensa Lammin Sahti Oy:ssä ja Rakuuna Olut Oy:ssä eli Bryggeri Helsingissä sekä Bryggerin hallituksen puheenjohtajuus vaarantavat kummaltakin yhtiöltä pienpanimoille valmisteverolain mukaan kuuluvan veronalennuksen.

– Verottajan takautuva tulkinta on yllättävä. Se on myös vastoin pienpanimoiden veronalennuksia määrittelevän ns. rakennedirektiivin sanamuotoa ja tarkoitusta. Verottajan tulkinta on rankaiseva ja vesittää direktiivin alkuperäisen tarkoituksen edistää työllistävää pienpanimotoimintaa, Kääriäinen perustelee.

Kääriäisellä on pienpanimoalennuksen edellytyksenä olevasta riippumattomuudesta jo kaksi ennakkopäätöstä aiemmilta vuosilta, mutta verottaja ei tunnusta päätöksille ns. luottamuksensuojaa.

Sotkun taustalla ovat pienpanimohuojennuksen myöntämisen ehdot. Verottajan mukaan panimot olisivat oikeudellisesti ja taloudellisesti riippuvaisia toisistaan. Lammin Sahdilla ja Bryggeri Helsingillä on asiasta vireillä valitukset Helsingin hallinto-oikeudessa. Niden käsittely on kesken.

– Joudun luopumaan Lammin Sahdista vastoin tahtoani. Jotta voin varmistaa näiden yritysten jatkumisen ja koska verottaja on päätöksessään käyttänyt myös perheenjäseniäni riippuvuutta aiheuttavina, täytyy varmaan selvittää, pitääkö minun vielä erota vaimostani, vaikka meillä on avioehto keskenämme. Kai minun pitää sen lisäksi nostaa kanne lapsia kohtaan ja kieltää isyytenikin, Pekka Kääriäinen arvuuttelee.

Kääriäisen mielestä verottajan päätös ei todellakaan kannusta yrittämiseen eikä ole nykyisten poliittisten linjausten mukaista.

– Asiointi verottajan kanssa on ollut tosi hankalaa, kun kysymyksiin ei saa minkäänlaisia vastauksia. Kaikkeen on haettava ennakkoratkaisupäätös, joka kestää noin kaksi kuukautta. Ei näin epävarmassa ympäristössä voi yrittää, eikä luottaa verottajaan, ex-sahtiyrittäjä sanoo tuskastuneena.

– Perustamani molemmat yritykset jatkavat normaalia toimintaansa, mutta itse täytyy katsella muuta toimintaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pekka Kääriäinen

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä joutui luopumaan pienpanimostaan vastoin tahtoaan - "verottajan tulkinta on rankaiseva"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Huhtikuu 2018 - 13:00

Pienpanimo Lammin Sahdissa on tehty nopeutettu sukupolvenvaihdos. Perustaja Pekka Kääriäisen mukaan mukaan syynä ovat verottajan vaatimukset.

Panimon toimintaa jatkavat hänen lapsensa sekä vaimonsa Sirpa Kääriäinen.

Kääriäisen mukaan verottaja tulkitsee, että hänen omistuksensa Lammin Sahti Oy:ssä ja Rakuuna Olut Oy:ssä eli Bryggeri Helsingissä sekä Bryggerin hallituksen puheenjohtajuus vaarantavat kummaltakin yhtiöltä pienpanimoille valmisteverolain mukaan kuuluvan veronalennuksen.

– Verottajan takautuva tulkinta on yllättävä. Se on myös vastoin pienpanimoiden veronalennuksia määrittelevän ns. rakennedirektiivin sanamuotoa ja tarkoitusta. Verottajan tulkinta on rankaiseva ja vesittää direktiivin alkuperäisen tarkoituksen edistää työllistävää pienpanimotoimintaa, Kääriäinen perustelee.

Kääriäisellä on pienpanimoalennuksen edellytyksenä olevasta riippumattomuudesta jo kaksi ennakkopäätöstä aiemmilta vuosilta, mutta verottaja ei tunnusta päätöksille ns. luottamuksensuojaa.

Sotkun taustalla ovat pienpanimohuojennuksen myöntämisen ehdot. Verottajan mukaan panimot olisivat oikeudellisesti ja taloudellisesti riippuvaisia toisistaan. Lammin Sahdilla ja Bryggeri Helsingillä on asiasta vireillä valitukset Helsingin hallinto-oikeudessa. Niden käsittely on kesken.

– Joudun luopumaan Lammin Sahdista vastoin tahtoani. Jotta voin varmistaa näiden yritysten jatkumisen ja koska verottaja on päätöksessään käyttänyt myös perheenjäseniäni riippuvuutta aiheuttavina, täytyy varmaan selvittää, pitääkö minun vielä erota vaimostani, vaikka meillä on avioehto keskenämme. Kai minun pitää sen lisäksi nostaa kanne lapsia kohtaan ja kieltää isyytenikin, Pekka Kääriäinen arvuuttelee.

Kääriäisen mielestä verottajan päätös ei todellakaan kannusta yrittämiseen eikä ole nykyisten poliittisten linjausten mukaista.

– Asiointi verottajan kanssa on ollut tosi hankalaa, kun kysymyksiin ei saa minkäänlaisia vastauksia. Kaikkeen on haettava ennakkoratkaisupäätös, joka kestää noin kaksi kuukautta. Ei näin epävarmassa ympäristössä voi yrittää, eikä luottaa verottajaan, ex-sahtiyrittäjä sanoo tuskastuneena.

– Perustamani molemmat yritykset jatkavat normaalia toimintaansa, mutta itse täytyy katsella muuta toimintaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pekka Kääriäinen

Kategoriat: Yrittäjät

Tarjolla 100 000 kesätyöpaikkaa - lähes kolmasosa pk-yrittäjistä palkkaa kesätyöntekijöitä

Yrittäjät tiedotteet - 13. Huhtikuu 2018 - 10:59

Yrittäjägallupin mukaan lähes kolmasosa (28 prosenttia) pk-yrityksistä kertoo palkkaavansa tulevana suvena kesätyöntekijöitä. Tarjolla on siis 100 000 kesätyöpaikkaa.

Kantar TNS kysyi Suomen Yrittäjien pyynnöstä yli tuhannen pk-yrityksen edustajalta, aikovatko yritykset palkata kesätyöntekijöitä. Lähes kolmasosa aikoo. Näistä 52 prosenttia aikoo palkata kahdesta viiteen työntekijää ja 39 prosenttia yhden työntekijän.

– Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan yhdestä kolmeen kesätyöntekijää, joten pienet ja keskisuuret yritykset ottavat töihin noin 100 000 määräaikaista työntekijää kesän aikana, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen laskee.

– Yksinyrittäjät palkkaavat noin 18 000, muut mikroyritykset noin 41 000 sekä pienet ja keskisuuret yritykset noin 41 000 kesätyöntekijää.

Uusikaupunkilainen kauppias Jari Lehto on jo palkannut kahteen kauppaansa viisi kesätyöntekijää.

– Tarvitsisimme vielä viisi lisää. Toivomme, että kesätyöntekijät jatkaisivat opintojensa ohessa meillä ja lähtisivät kaupan alalle, Lehto sanoo.

Teollisuusyrityksistä peräti 48 kertoo tarvitsevansa kesätyövoimaa. Rakentaminen tulee toisena 38 prosentilla. Kaupan alan yrityksistä 33 prosenttia ja palveluyrityksistä 22 prosenttia ilmoittaa tarjoavansa kesätyöpaikkoja.

Suomen Yrittäjät on jälleen mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Mukaan lähtevä yrittäjä pääsee kehittämään kesätyöprosesseja ja esimiestyötä tutkimustiedon ja nuorten omien kesätyökokemusten pohjalta sekä työnantajien yhteisissä, maksuttomissa seminaareissa.

Yrittäjä saa Vastuullinen kesäduuni -logon sekä kampanjamateriaalit käyttöön. Samalla työnantajat pääsevät osallistumaan Vastuullinen kesäduuni 2018 -kilpailuun, jossa palkitaan parhaat kesätyönantajat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Juha Sinisalo

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tarjolla 100 000 kesätyöpaikkaa - lähes kolmasosa pk-yrittäjistä palkkaa kesätyöntekijöitä

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Huhtikuu 2018 - 10:59

Yrittäjägallupin mukaan lähes kolmasosa (28 prosenttia) pk-yrityksistä kertoo palkkaavansa tulevana suvena kesätyöntekijöitä. Tarjolla on siis 100 000 kesätyöpaikkaa.

Kantar TNS kysyi Suomen Yrittäjien pyynnöstä yli tuhannen pk-yrityksen edustajalta, aikovatko yritykset palkata kesätyöntekijöitä. Lähes kolmasosa aikoo. Näistä 52 prosenttia aikoo palkata kahdesta viiteen työntekijää ja 39 prosenttia yhden työntekijän.

– Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan yhdestä kolmeen kesätyöntekijää, joten pienet ja keskisuuret yritykset ottavat töihin noin 100 000 määräaikaista työntekijää kesän aikana, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen laskee.

– Yksinyrittäjät palkkaavat noin 18 000, muut mikroyritykset noin 41 000 sekä pienet ja keskisuuret yritykset noin 41 000 kesätyöntekijää.

Uusikaupunkilainen kauppias Jari Lehto on jo palkannut kahteen kauppaansa viisi kesätyöntekijää.

– Tarvitsisimme vielä viisi lisää. Toivomme, että kesätyöntekijät jatkaisivat opintojensa ohessa meillä ja lähtisivät kaupan alalle, Lehto sanoo.

Teollisuusyrityksistä peräti 48 kertoo tarvitsevansa kesätyövoimaa. Rakentaminen tulee toisena 38 prosentilla. Kaupan alan yrityksistä 33 prosenttia ja palveluyrityksistä 22 prosenttia ilmoittaa tarjoavansa kesätyöpaikkoja.

Suomen Yrittäjät on jälleen mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Mukaan lähtevä yrittäjä pääsee kehittämään kesätyöprosesseja ja esimiestyötä tutkimustiedon ja nuorten omien kesätyökokemusten pohjalta sekä työnantajien yhteisissä, maksuttomissa seminaareissa.

Yrittäjä saa Vastuullinen kesäduuni -logon sekä kampanjamateriaalit käyttöön. Samalla työnantajat pääsevät osallistumaan Vastuullinen kesäduuni 2018 -kilpailuun, jossa palkitaan parhaat kesätyönantajat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Juha Sinisalo

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tarjolla 100 000 kesätyöpaikkaa - lähes kolmasosa pk-yrittäjistä palkkaa kesätyöntekijöitä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Huhtikuu 2018 - 10:59

Yrittäjägallupin mukaan lähes kolmasosa (28 prosenttia) pk-yrityksistä kertoo palkkaavansa tulevana suvena kesätyöntekijöitä. Tarjolla on siis 100 000 kesätyöpaikkaa.

Kantar TNS kysyi Suomen Yrittäjien pyynnöstä yli tuhannen pk-yrityksen edustajalta, aikovatko yritykset palkata kesätyöntekijöitä. Lähes kolmasosa aikoo. Näistä 52 prosenttia aikoo palkata kahdesta viiteen työntekijää ja 39 prosenttia yhden työntekijän.

– Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan yhdestä kolmeen kesätyöntekijää, joten pienet ja keskisuuret yritykset ottavat töihin noin 100 000 määräaikaista työntekijää kesän aikana, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen laskee.

– Yksinyrittäjät palkkaavat noin 18 000, muut mikroyritykset noin 41 000 sekä pienet ja keskisuuret yritykset noin 41 000 kesätyöntekijää.

Uusikaupunkilainen kauppias Jari Lehto on jo palkannut kahteen kauppaansa viisi kesätyöntekijää.

– Tarvitsisimme vielä viisi lisää. Toivomme, että kesätyöntekijät jatkaisivat opintojensa ohessa meillä ja lähtisivät kaupan alalle, Lehto sanoo.

Teollisuusyrityksistä peräti 48 kertoo tarvitsevansa kesätyövoimaa. Rakentaminen tulee toisena 38 prosentilla. Kaupan alan yrityksistä 33 prosenttia ja palveluyrityksistä 22 prosenttia ilmoittaa tarjoavansa kesätyöpaikkoja.

Suomen Yrittäjät on jälleen mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Mukaan lähtevä yrittäjä pääsee kehittämään kesätyöprosesseja ja esimiestyötä tutkimustiedon ja nuorten omien kesätyökokemusten pohjalta sekä työnantajien yhteisissä, maksuttomissa seminaareissa.

Yrittäjä saa Vastuullinen kesäduuni -logon sekä kampanjamateriaalit käyttöön. Samalla työnantajat pääsevät osallistumaan Vastuullinen kesäduuni 2018 -kilpailuun, jossa palkitaan parhaat kesätyönantajat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Juha Sinisalo

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Raportti: Sadoissa mobiilisovelluksissa jokin haittaohjelma

Yrittäjät tiedotteet - 13. Huhtikuu 2018 - 8:07

Tietoturvayhtiö Check Point Softwaren tuoreen tietoturvaraportin mukaan yrityksissä ja organisaatioissa on huonosti varauduttu uusimman sukupolven kyberhyökkäyksiin.

– Todistamme parhaillaan uuden sukupolven kyberhyökkäyksiä. Viidennen sukupolven eli "Gen V" -hyökkäykset perustuvat valtioiden tasolla kehitettyyn ja vuodettuun teknologiaan, niissä käytetään useita eri menetelmiä, ne ovat nopealiikkeisiä ja kooltaan megaluokkaa. 77 prosenttia kyselyymme osallistuneista tietoturvajohtajista toi julki huolensa, ettei heidän yrityksessään ole varauduttu tarpeeksi hyvin näihin uudentyyppisiin hyökkäyksiin. Suuri osa organisaatioiden tietoturvainfrastruktuurista on vanhentunutta, kuvailee Check Pointin Chief Marketing Officer Peter Alexander.

Valtaosalla organisaatioista tietoturva on kymmenen vuotta ja vähintään kaksi sukupolvea jäljessä nykyisestä uhkatasosta.

– Yksikään yksityinen tai julkinen toimija ei ole immuuni; sairaalat, paikallishallinto ja kansainväliset yritykset ovat vaarassa, ja silti 97 prosentilla organisaatioista ei ole käytössä tietoturvaratkaisua, joka pystyy suojaamaan viidennen sukupolven megahyökkäyksiltä. Tähän täytyy saada muutos, Check Pointilta todetaan.

Raportin mukaan hyvämaineisissa sovelluskaupoissa on tarjolla yli 300 mobiilisovellusta, jotka sisältävät jonkin haittaohjelman. Pilvipalveluihin liittyvät tietoturvaongelmat, kryptovaluuttojen salalouhinta sekä MacOS- ja IoT-laitteiden haavoittuvuuksien hyväksikäyttö ovat yleistymässä.

Raporttiin haastateltiin 443 it- ja tietoturva-alan ammattilaista eri puolilta maailmaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Raportti: Sadoissa mobiilisovelluksissa jokin haittaohjelma

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Huhtikuu 2018 - 8:07

Tietoturvayhtiö Check Point Softwaren tuoreen tietoturvaraportin mukaan yrityksissä ja organisaatioissa on huonosti varauduttu uusimman sukupolven kyberhyökkäyksiin.

– Todistamme parhaillaan uuden sukupolven kyberhyökkäyksiä. Viidennen sukupolven eli "Gen V" -hyökkäykset perustuvat valtioiden tasolla kehitettyyn ja vuodettuun teknologiaan, niissä käytetään useita eri menetelmiä, ne ovat nopealiikkeisiä ja kooltaan megaluokkaa. 77 prosenttia kyselyymme osallistuneista tietoturvajohtajista toi julki huolensa, ettei heidän yrityksessään ole varauduttu tarpeeksi hyvin näihin uudentyyppisiin hyökkäyksiin. Suuri osa organisaatioiden tietoturvainfrastruktuurista on vanhentunutta, kuvailee Check Pointin Chief Marketing Officer Peter Alexander.

Valtaosalla organisaatioista tietoturva on kymmenen vuotta ja vähintään kaksi sukupolvea jäljessä nykyisestä uhkatasosta.

– Yksikään yksityinen tai julkinen toimija ei ole immuuni; sairaalat, paikallishallinto ja kansainväliset yritykset ovat vaarassa, ja silti 97 prosentilla organisaatioista ei ole käytössä tietoturvaratkaisua, joka pystyy suojaamaan viidennen sukupolven megahyökkäyksiltä. Tähän täytyy saada muutos, Check Pointilta todetaan.

Raportin mukaan hyvämaineisissa sovelluskaupoissa on tarjolla yli 300 mobiilisovellusta, jotka sisältävät jonkin haittaohjelman. Pilvipalveluihin liittyvät tietoturvaongelmat, kryptovaluuttojen salalouhinta sekä MacOS- ja IoT-laitteiden haavoittuvuuksien hyväksikäyttö ovat yleistymässä.

Raporttiin haastateltiin 443 it- ja tietoturva-alan ammattilaista eri puolilta maailmaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Raportti: Sadoissa mobiilisovelluksissa jokin haittaohjelma

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Huhtikuu 2018 - 8:07

Tietoturvayhtiö Check Point Softwaren tuoreen tietoturvaraportin mukaan yrityksissä ja organisaatioissa on huonosti varauduttu uusimman sukupolven kyberhyökkäyksiin.

– Todistamme parhaillaan uuden sukupolven kyberhyökkäyksiä. Viidennen sukupolven eli "Gen V" -hyökkäykset perustuvat valtioiden tasolla kehitettyyn ja vuodettuun teknologiaan, niissä käytetään useita eri menetelmiä, ne ovat nopealiikkeisiä ja kooltaan megaluokkaa. 77 prosenttia kyselyymme osallistuneista tietoturvajohtajista toi julki huolensa, ettei heidän yrityksessään ole varauduttu tarpeeksi hyvin näihin uudentyyppisiin hyökkäyksiin. Suuri osa organisaatioiden tietoturvainfrastruktuurista on vanhentunutta, kuvailee Check Pointin Chief Marketing Officer Peter Alexander.

Valtaosalla organisaatioista tietoturva on kymmenen vuotta ja vähintään kaksi sukupolvea jäljessä nykyisestä uhkatasosta.

– Yksikään yksityinen tai julkinen toimija ei ole immuuni; sairaalat, paikallishallinto ja kansainväliset yritykset ovat vaarassa, ja silti 97 prosentilla organisaatioista ei ole käytössä tietoturvaratkaisua, joka pystyy suojaamaan viidennen sukupolven megahyökkäyksiltä. Tähän täytyy saada muutos, Check Pointilta todetaan.

Raportin mukaan hyvämaineisissa sovelluskaupoissa on tarjolla yli 300 mobiilisovellusta, jotka sisältävät jonkin haittaohjelman. Pilvipalveluihin liittyvät tietoturvaongelmat, kryptovaluuttojen salalouhinta sekä MacOS- ja IoT-laitteiden haavoittuvuuksien hyväksikäyttö ovat yleistymässä.

Raporttiin haastateltiin 443 it- ja tietoturva-alan ammattilaista eri puolilta maailmaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Mikroyritysten tilintarkastusvelvollisuus poistuu: "Yksi turha kustannus vähemmän"

Yrittäjät tiedotteet - 12. Huhtikuu 2018 - 17:02

Kyseessä on vasta työryhmän esitys, josta tehdään ministeriössä lakiesitys. Sen läpimenoa eduskunnassa pidetään varmana.

– Yrittäjille on tärkeää, että riihessä löytyi poliittista tahtotilaa purkaa yrityksille kustannuksia luovaa sääntelyä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää kahdella peräkkäisellä tilikaudella korkeintaan yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto on 700 000 euroa, taseen loppusumma 350 000 euroa ja henkilömäärä keskimäärin kymmenen.

Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan vain kaikkein pienimmät yritykset on vapautettu pakollisesta tilintarkastuksesta Suomessa. 

"Helpotus kymmenille tuhansille pienyrityksille"

Toivosen mukaan kyse on ennen kaikkea turhasta kustannuksesta.

– Suomen yrittäjät on voimakkaasti ajanut sitä, että velvollisuudesta teettää yrityksessä tilintarkastus on luovuttava. Tilintarkastus tilanteessa, jossa yrittäjä ei sitä tarvitse, on yritykselle turha kustannus. Muutoksella helpotetaan useiden kymmenien tuhansien pienyritysten sääntelytaakkaa.

Suomessa on Maltan jälkeen alhaisimmat tilintarkastusta edellyttävät rajat Euroopassa. Näin ollen pienikin yritys voi joutua sen teettämään.

Esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa käytäntö on hyvin erilainen. Niissä on hyödynnetty kokonaan EU-direktiivin mahdollistamat rajat (tase 6 000 000 euroa, liikevaihto 12 000 000 euroa, henkilöstö 50).

Tilintarkastuksen vapaaehtoisuudesta on hyviä kokemuksia Norjasta, missä tilintarkastuksen vapaaehtoisuus on tuonut yhtiöille noin 1,6 miljardin kruunun säästöt. Tilintarkastajasta luopuminen ei nostanut lainojen korkoja, heikentänyt luotonsaantia tai kasvattanut verovilppien määrää.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Mikroyritysten tilintarkastusvelvollisuus poistuu: "Yksi turha kustannus vähemmän"

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Huhtikuu 2018 - 17:02

Kyseessä on vasta työryhmän esitys, josta tehdään ministeriössä lakiesitys. Sen läpimenoa eduskunnassa pidetään varmana.

– Yrittäjille on tärkeää, että riihessä löytyi poliittista tahtotilaa purkaa yrityksille kustannuksia luovaa sääntelyä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää kahdella peräkkäisellä tilikaudella korkeintaan yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto on 700 000 euroa, taseen loppusumma 350 000 euroa ja henkilömäärä keskimäärin kymmenen.

Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan vain kaikkein pienimmät yritykset on vapautettu pakollisesta tilintarkastuksesta Suomessa. 

"Helpotus kymmenille tuhansille pienyrityksille"

Toivosen mukaan kyse on ennen kaikkea turhasta kustannuksesta.

– Suomen yrittäjät on voimakkaasti ajanut sitä, että velvollisuudesta teettää yrityksessä tilintarkastus on luovuttava. Tilintarkastus tilanteessa, jossa yrittäjä ei sitä tarvitse, on yritykselle turha kustannus. Muutoksella helpotetaan useiden kymmenien tuhansien pienyritysten sääntelytaakkaa.

Suomessa on Maltan jälkeen alhaisimmat tilintarkastusta edellyttävät rajat Euroopassa. Näin ollen pienikin yritys voi joutua sen teettämään.

Esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa käytäntö on hyvin erilainen. Niissä on hyödynnetty kokonaan EU-direktiivin mahdollistamat rajat (tase 6 000 000 euroa, liikevaihto 12 000 000 euroa, henkilöstö 50).

Tilintarkastuksen vapaaehtoisuudesta on hyviä kokemuksia Norjasta, missä tilintarkastuksen vapaaehtoisuus on tuonut yhtiöille noin 1,6 miljardin kruunun säästöt. Tilintarkastajasta luopuminen ei nostanut lainojen korkoja, heikentänyt luotonsaantia tai kasvattanut verovilppien määrää.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Mikroyritysten tilintarkastusvelvollisuus poistuu: "Yksi turha kustannus vähemmän"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Huhtikuu 2018 - 17:02

Kyseessä on vasta työryhmän esitys, josta tehdään ministeriössä lakiesitys. Sen läpimenoa eduskunnassa pidetään varmana.

– Yrittäjille on tärkeää, että riihessä löytyi poliittista tahtotilaa purkaa yrityksille kustannuksia luovaa sääntelyä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää kahdella peräkkäisellä tilikaudella korkeintaan yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto on 700 000 euroa, taseen loppusumma 350 000 euroa ja henkilömäärä keskimäärin kymmenen.

Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan vain kaikkein pienimmät yritykset on vapautettu pakollisesta tilintarkastuksesta Suomessa. 

"Helpotus kymmenille tuhansille pienyrityksille"

Toivosen mukaan kyse on ennen kaikkea turhasta kustannuksesta.

– Suomen yrittäjät on voimakkaasti ajanut sitä, että velvollisuudesta teettää yrityksessä tilintarkastus on luovuttava. Tilintarkastus tilanteessa, jossa yrittäjä ei sitä tarvitse, on yritykselle turha kustannus. Muutoksella helpotetaan useiden kymmenien tuhansien pienyritysten sääntelytaakkaa.

Suomessa on Maltan jälkeen alhaisimmat tilintarkastusta edellyttävät rajat Euroopassa. Näin ollen pienikin yritys voi joutua sen teettämään.

Esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa käytäntö on hyvin erilainen. Niissä on hyödynnetty kokonaan EU-direktiivin mahdollistamat rajat (tase 6 000 000 euroa, liikevaihto 12 000 000 euroa, henkilöstö 50).

Tilintarkastuksen vapaaehtoisuudesta on hyviä kokemuksia Norjasta, missä tilintarkastuksen vapaaehtoisuus on tuonut yhtiöille noin 1,6 miljardin kruunun säästöt. Tilintarkastajasta luopuminen ei nostanut lainojen korkoja, heikentänyt luotonsaantia tai kasvattanut verovilppien määrää.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

AAA-luokkaan kipusi 135 yritystä – katso lista

Yrittäjät tiedotteet - 12. Huhtikuu 2018 - 15:58

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 5.4.-11.4. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 135 yritystä.

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ALAVUS

Martti Lamminmäki Oy

1985

1551000

344000

ESPOO

AL-Deko Oy

2015

719000

227000

ESPOO

Habitor Oy

2005

1894000

526000

ESPOO

HSP-Kuljetus Oy

2004

200000

29000

ESPOO

Oy Haveno Ab

1990

464000

43000

ESPOO

Priima Yrityspalvelu Oy

1992

2013000

124000

ESPOO

Tiger Security Oy

2013

188000

6000

ESPOO

Vaucon Oy

2008

221000

19000

ESPOO

Vimma Siivouspalvelut Oy

2015

206000

6000

ESPOO

Major-Medic Oy

2015

204000

28000

ESPOO

Rakennuspalvelu Sahravuo Oy

2006

193000

29000

ESPOO

Frivente Oy

1983

776000

86000

ESPOO

Hietalan Terveys-Rohto Oy

2016

444000

116000

ESPOO

Itupiikki Oy

1997

353000

198000

HAAPAJÄRVI

Haapajärven Kimppakoti Oy

2009

772000

212000

HAAPAVESI

Tilitoimisto Rousu Oy

1987

802000

131000

HELSINKI

Beatek Oy

2007

309000

29000

HELSINKI

JG Cars Oy

2012

463000

40000

HELSINKI

Jussin Kylpyhuoneservice Oy

2007

186000

12000

HELSINKI

Kivityö Granitix Oy

2005

366000

35000

HELSINKI

OBO Bettermann Oy

2000

4886000

414000

HELSINKI

S-Asiakaspalvelu Oy

2007

6327000

560000

HELSINKI

Suomen Jeanvernet Oy

2008

273000

17000

HELSINKI

Suomen Juristit Oy

2008

1809000

57000

HELSINKI

Taaleri Asuntorahasto VI hallinnointiyhtiö Oy

2012

839000

20000

HELSINKI

Ultraröntgen Matti Kestilä Oy

1989

610000

182000

HELSINKI

Antti Kuusimäki Asianajotoimisto Oy

2015

216000

165000

HELSINKI

Blå-Trading Oy

2000

647000

17000

HELSINKI

Bunde Oy

1994

909000

567000

HELSINKI

PlanMill Oy

2006

1781000

288000

HELSINKI

Rakennusikkuna Oy

2015

705000

377000

HELSINKI

Senveco Oy

1997

407000

52000

HELSINKI

Tapanilan Katsastus Oy

2015

261000

13000

HELSINKI

Euro Counters Oy

2003

642000

143000

HELSINKI

Hyvän Työn Konttori Oy Helsinki

1999

196000

55000

HELSINKI

IMX Blink Helsinki Oy

1985

1279000

173000

HELSINKI

Makia Clothing Oy

2006

5886000

634000

HELSINKI

Strong - Finland Oy

2010

3443000

335000

HELSINKI

Vaakatalo Oy

2006

1060000

304000

HELSINKI

Laptime Finland Oy

2005

193000

27000

HELSINKI

Majatalo Onnela Oy

2007

1597000

121000

HELSINKI

Mittasuora Oy

1990

1809000

344000

HELSINKI

Talent Pro Oy

2008

264000

28000

HELSINKI

Wolfcom Oy

2014

291000

137000

HÄMEENLINNA

RRR Inter Oy

2014

732000

16000

JOENSUU

Karelia Metsäpalvelu Oy

2013

557000

21000

JOENSUU

SJR-Rakennus Oy

2016

189000

49000

JUUPAJOKI

Janne Salomaa Oy

2008

1308000

364000

JYVÄSKYLÄ

Movya Oy

2009

1118000

203000

JYVÄSKYLÄ

Vakuutusoptimi Oy

2015

227000

74000

JÄMSÄ

Jyremark Oy

1995

1589000

351000

JÄMSÄ

RAKPOWER OY

2012

612000

53000

JÄRVENPÄÄ

Overtech Ltd Oy

1994

193000

12000

KAARINA

Lindroosin Puutarha Oy

2003

3016000

431000

KAARINA

Waiwela Oy

1994

11282000

1158000

KAJAANI

Kajaanin OMT - Fysioterapia Oy

2004

30000

2000

KANGASALA

Kangasalan Kesäpäivä Oy

2005

4507000

139000

KANKAANPÄÄ

Kuuskosket Oy

1993

261000

23000

KERAVA

Premiumroof Oy

2015

188000

29000

KERAVA

Peltisepänliike Rasse Oy

2004

1160000

180000

KERAVA

Jätehuolto Jorma Eskolin Oy

1986

960000

190000

KIRKKONUMMI

TSO Consultants Ab

2015

187000

22000

KOKKOLA

Rahkosen Turkis Oy

1996

419000

109000

KOUVOLA

US Wood Oy

1995

9695000

527000

KUOPIO

Shimanski Oy

2005

5997000

863000

KÄRSÄMÄKI

Mäkiosat Oy

1979

1223000

151000

LAHTI

Remontti-Niksi Oy

1992

470000

37000

LAHTI

Torni Consulting Oy

2010

202000

26000

LAPPEENRANTA

Maanrakennuspalvelu T.Mäkinen Oy

2007

569000

53000

LAUKAA

Laukaan Betoni Oy

1993

13239000

1424000

LEMPÄÄLÄ

Kiinteistö Oy Lempäälän Hulikanmutka

2001

172000

91000

LIPERI

Suomen Ympäristörakenne Oy

2008

194000

47000

LOIMAA

J&S Subcontracting Oy

2007

197000

34000

LOIMAA

ICT-Asennus Oy Loimaa

2006

214000

35000

LOVIISA

PORVOON HENKILÖSTÖRAVINTOLA ROSMARIINI OY

2011

576000

9000

MASKU

Customare Oy

2016

319000

70000

MIKKELI

Steamrator Oy

1989

4846000

538000

MIKKELI

Mikkelin HL Kotikaluste Oy

1997

209000

14000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Erikoiskaluste K. Mäkinen Oy

2003

691000

79000

NOKIA

Nokian Herkkutupa Oy

2013

269000

18000

NURMIJÄRVI

Nurmijärven Rakennuspelti Oy

1997

314000

440000

ORIMATTILA

Synergy Partners Finland Oy

2010

211000

45000

OULU

Auvo Virpi Oy

2015

187000

98000

OULU

Oulun Caravanhuolto Oy

2014

288000

23000

OULU

Leeffa Oy

2007

222000

23000

OULU

Heart Signal Oy

1994

237000

25000

OULU

Maalausliike Velj. Niinimaa Oy

1975

1068000

417000

OULU

Rakennustoimisto Hannu Vesala Oy

1998

350000

12000

PARIKKALA

Kaivurityö Löppönen Oy

2009

261000

113000

PARKANO

Parkano Steel Oy

1989

2580000

338000

PARKANO

Rakennus Vainionpää Oy

2014

193000

35000

PIEKSÄMÄKI

Lipaprofiili Oy

1994

1589000

96000

PIRKKALA

Hewix Oy

2009

2057000

404000

PORI

Kumikorjaamo Hannu Takala Oy

1992

1213000

82000

PORVOO

Cheminent Oy

2003

351000

60000

PORVOO

JMN Riskienkartoitus Oy Porvoo

1996

188000

26000

RAASEPORI

Oy Luonova Ab

1994

251000

27000

RAASEPORI

Fotofabriken Raseborg Oy Ab

2011

319000

34000

RAISIO

Taksi K. Salminen Oy

2013

209000

54000

RIIHIMÄKI

Kaltimo Oy

2004

549000

415000

ROVANIEMI

Eläinlääkäripalvelu Hännänhuippu Oy

2016

196000

26000

ROVANIEMI

Roadscanners Holding Oy

1998

3684000

440000

ROVANIEMI

Maalaustyöt Kari Kinnunen Oy

1990

184000

31000

ROVANIEMI

Pyketex Oy

2010

1824000

145000

SEINÄJOKI

Pasi Aro Oy

2004

216000

18000

SEINÄJOKI

Urobotnia Oy

2010

196000

130000

TAMPERE

Ikident Oy

2015

219000

10000

TAMPERE

Matkastudio Oy

2013

187000

3000

TAMPERE

Mech-Soft Oy

1992

245000

13000

TAMPERE

Ferlamec Oy

1986

1099000

170000

TAMPERE

Wilmark Oy

2016

299000

45000

TORNIO

Rakennuspalvelu Ruottu Oy

2016

464000

52000

TORNIO

Tornion Lauttapojat Oy

1987

261000

78000

TORNIO

Lapin Lomarakennus Oy

2005

176000

13000

TURKU

Prinssimaku Oy

2015

177000

1000

TURKU

Radialis Oy

2008

174000

86000

TURKU

Ahorouta Osakeyhtiö

2008

190000

6000

TURKU

Ergomentor Oy

2014

191000

43000

TURKU

Hibox Systems Oy Ab

2005

3990000

203000

TURKU

PRK-Majoitus Oy

1997

474000

38000

TURKU

Sovellos Oy

2015

190000

19000

URJALA

Jawiko Oy

1985

2639000

180000

VAASA

Avecon Oy Ab

1981

2515000

228000

VAASA

M&S PoJo Oy

1990

791000

392000

VALKEAKOSKI

Taxi Order Helsinki Osakeyhtiö

1961

253000

31000

VANTAA

A & J Group of Finland Oy

2015

564000

60000

VANTAA

Gelato Consulting Oy

2007

199000

75000

VANTAA

KeMed Sport Oy

2014

181000

15000

VANTAA

Oy HWF Finland Ab

2013

3434000

352000

VANTAA

PIL Paloilmoitinliike Consulting Oy

2004

1597000

168000

VANTAA

Ymi Oy

2016

185000

59000

VANTAA

Nykter Osakeyhtiö

2016

178000

4000

VANTAA

Peltineloset Oy

1987

1803000

287000

VANTAA

Tiina Team Oy

1989

187000

6000

VANTAA

Gill&Gill Oy

2013

342000

29000

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

AAA-luokkaan kipusi 135 yritystä – katso lista

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Huhtikuu 2018 - 15:58

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 5.4.-11.4. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 135 yritystä.

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ALAVUS

Martti Lamminmäki Oy

1985

1551000

344000

ESPOO

AL-Deko Oy

2015

719000

227000

ESPOO

Habitor Oy

2005

1894000

526000

ESPOO

HSP-Kuljetus Oy

2004

200000

29000

ESPOO

Oy Haveno Ab

1990

464000

43000

ESPOO

Priima Yrityspalvelu Oy

1992

2013000

124000

ESPOO

Tiger Security Oy

2013

188000

6000

ESPOO

Vaucon Oy

2008

221000

19000

ESPOO

Vimma Siivouspalvelut Oy

2015

206000

6000

ESPOO

Major-Medic Oy

2015

204000

28000

ESPOO

Rakennuspalvelu Sahravuo Oy

2006

193000

29000

ESPOO

Frivente Oy

1983

776000

86000

ESPOO

Hietalan Terveys-Rohto Oy

2016

444000

116000

ESPOO

Itupiikki Oy

1997

353000

198000

HAAPAJÄRVI

Haapajärven Kimppakoti Oy

2009

772000

212000

HAAPAVESI

Tilitoimisto Rousu Oy

1987

802000

131000

HELSINKI

Beatek Oy

2007

309000

29000

HELSINKI

JG Cars Oy

2012

463000

40000

HELSINKI

Jussin Kylpyhuoneservice Oy

2007

186000

12000

HELSINKI

Kivityö Granitix Oy

2005

366000

35000

HELSINKI

OBO Bettermann Oy

2000

4886000

414000

HELSINKI

S-Asiakaspalvelu Oy

2007

6327000

560000

HELSINKI

Suomen Jeanvernet Oy

2008

273000

17000

HELSINKI

Suomen Juristit Oy

2008

1809000

57000

HELSINKI

Taaleri Asuntorahasto VI hallinnointiyhtiö Oy

2012

839000

20000

HELSINKI

Ultraröntgen Matti Kestilä Oy

1989

610000

182000

HELSINKI

Antti Kuusimäki Asianajotoimisto Oy

2015

216000

165000

HELSINKI

Blå-Trading Oy

2000

647000

17000

HELSINKI

Bunde Oy

1994

909000

567000

HELSINKI

PlanMill Oy

2006

1781000

288000

HELSINKI

Rakennusikkuna Oy

2015

705000

377000

HELSINKI

Senveco Oy

1997

407000

52000

HELSINKI

Tapanilan Katsastus Oy

2015

261000

13000

HELSINKI

Euro Counters Oy

2003

642000

143000

HELSINKI

Hyvän Työn Konttori Oy Helsinki

1999

196000

55000

HELSINKI

IMX Blink Helsinki Oy

1985

1279000

173000

HELSINKI

Makia Clothing Oy

2006

5886000

634000

HELSINKI

Strong - Finland Oy

2010

3443000

335000

HELSINKI

Vaakatalo Oy

2006

1060000

304000

HELSINKI

Laptime Finland Oy

2005

193000

27000

HELSINKI

Majatalo Onnela Oy

2007

1597000

121000

HELSINKI

Mittasuora Oy

1990

1809000

344000

HELSINKI

Talent Pro Oy

2008

264000

28000

HELSINKI

Wolfcom Oy

2014

291000

137000

HÄMEENLINNA

RRR Inter Oy

2014

732000

16000

JOENSUU

Karelia Metsäpalvelu Oy

2013

557000

21000

JOENSUU

SJR-Rakennus Oy

2016

189000

49000

JUUPAJOKI

Janne Salomaa Oy

2008

1308000

364000

JYVÄSKYLÄ

Movya Oy

2009

1118000

203000

JYVÄSKYLÄ

Vakuutusoptimi Oy

2015

227000

74000

JÄMSÄ

Jyremark Oy

1995

1589000

351000

JÄMSÄ

RAKPOWER OY

2012

612000

53000

JÄRVENPÄÄ

Overtech Ltd Oy

1994

193000

12000

KAARINA

Lindroosin Puutarha Oy

2003

3016000

431000

KAARINA

Waiwela Oy

1994

11282000

1158000

KAJAANI

Kajaanin OMT - Fysioterapia Oy

2004

30000

2000

KANGASALA

Kangasalan Kesäpäivä Oy

2005

4507000

139000

KANKAANPÄÄ

Kuuskosket Oy

1993

261000

23000

KERAVA

Premiumroof Oy

2015

188000

29000

KERAVA

Peltisepänliike Rasse Oy

2004

1160000

180000

KERAVA

Jätehuolto Jorma Eskolin Oy

1986

960000

190000

KIRKKONUMMI

TSO Consultants Ab

2015

187000

22000

KOKKOLA

Rahkosen Turkis Oy

1996

419000

109000

KOUVOLA

US Wood Oy

1995

9695000

527000

KUOPIO

Shimanski Oy

2005

5997000

863000

KÄRSÄMÄKI

Mäkiosat Oy

1979

1223000

151000

LAHTI

Remontti-Niksi Oy

1992

470000

37000

LAHTI

Torni Consulting Oy

2010

202000

26000

LAPPEENRANTA

Maanrakennuspalvelu T.Mäkinen Oy

2007

569000

53000

LAUKAA

Laukaan Betoni Oy

1993

13239000

1424000

LEMPÄÄLÄ

Kiinteistö Oy Lempäälän Hulikanmutka

2001

172000

91000

LIPERI

Suomen Ympäristörakenne Oy

2008

194000

47000

LOIMAA

J&S Subcontracting Oy

2007

197000

34000

LOIMAA

ICT-Asennus Oy Loimaa

2006

214000

35000

LOVIISA

PORVOON HENKILÖSTÖRAVINTOLA ROSMARIINI OY

2011

576000

9000

MASKU

Customare Oy

2016

319000

70000

MIKKELI

Steamrator Oy

1989

4846000

538000

MIKKELI

Mikkelin HL Kotikaluste Oy

1997

209000

14000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Erikoiskaluste K. Mäkinen Oy

2003

691000

79000

NOKIA

Nokian Herkkutupa Oy

2013

269000

18000

NURMIJÄRVI

Nurmijärven Rakennuspelti Oy

1997

314000

440000

ORIMATTILA

Synergy Partners Finland Oy

2010

211000

45000

OULU

Auvo Virpi Oy

2015

187000

98000

OULU

Oulun Caravanhuolto Oy

2014

288000

23000

OULU

Leeffa Oy

2007

222000

23000

OULU

Heart Signal Oy

1994

237000

25000

OULU

Maalausliike Velj. Niinimaa Oy

1975

1068000

417000

OULU

Rakennustoimisto Hannu Vesala Oy

1998

350000

12000

PARIKKALA

Kaivurityö Löppönen Oy

2009

261000

113000

PARKANO

Parkano Steel Oy

1989

2580000

338000

PARKANO

Rakennus Vainionpää Oy

2014

193000

35000

PIEKSÄMÄKI

Lipaprofiili Oy

1994

1589000

96000

PIRKKALA

Hewix Oy

2009

2057000

404000

PORI

Kumikorjaamo Hannu Takala Oy

1992

1213000

82000

PORVOO

Cheminent Oy

2003

351000

60000

PORVOO

JMN Riskienkartoitus Oy Porvoo

1996

188000

26000

RAASEPORI

Oy Luonova Ab

1994

251000

27000

RAASEPORI

Fotofabriken Raseborg Oy Ab

2011

319000

34000

RAISIO

Taksi K. Salminen Oy

2013

209000

54000

RIIHIMÄKI

Kaltimo Oy

2004

549000

415000

ROVANIEMI

Eläinlääkäripalvelu Hännänhuippu Oy

2016

196000

26000

ROVANIEMI

Roadscanners Holding Oy

1998

3684000

440000

ROVANIEMI

Maalaustyöt Kari Kinnunen Oy

1990

184000

31000

ROVANIEMI

Pyketex Oy

2010

1824000

145000

SEINÄJOKI

Pasi Aro Oy

2004

216000

18000

SEINÄJOKI

Urobotnia Oy

2010

196000

130000

TAMPERE

Ikident Oy

2015

219000

10000

TAMPERE

Matkastudio Oy

2013

187000

3000

TAMPERE

Mech-Soft Oy

1992

245000

13000

TAMPERE

Ferlamec Oy

1986

1099000

170000

TAMPERE

Wilmark Oy

2016

299000

45000

TORNIO

Rakennuspalvelu Ruottu Oy

2016

464000

52000

TORNIO

Tornion Lauttapojat Oy

1987

261000

78000

TORNIO

Lapin Lomarakennus Oy

2005

176000

13000

TURKU

Prinssimaku Oy

2015

177000

1000

TURKU

Radialis Oy

2008

174000

86000

TURKU

Ahorouta Osakeyhtiö

2008

190000

6000

TURKU

Ergomentor Oy

2014

191000

43000

TURKU

Hibox Systems Oy Ab

2005

3990000

203000

TURKU

PRK-Majoitus Oy

1997

474000

38000

TURKU

Sovellos Oy

2015

190000

19000

URJALA

Jawiko Oy

1985

2639000

180000

VAASA

Avecon Oy Ab

1981

2515000

228000

VAASA

M&S PoJo Oy

1990

791000

392000

VALKEAKOSKI

Taxi Order Helsinki Osakeyhtiö

1961

253000

31000

VANTAA

A & J Group of Finland Oy

2015

564000

60000

VANTAA

Gelato Consulting Oy

2007

199000

75000

VANTAA

KeMed Sport Oy

2014

181000

15000

VANTAA

Oy HWF Finland Ab

2013

3434000

352000

VANTAA

PIL Paloilmoitinliike Consulting Oy

2004

1597000

168000

VANTAA

Ymi Oy

2016

185000

59000

VANTAA

Nykter Osakeyhtiö

2016

178000

4000

VANTAA

Peltineloset Oy

1987

1803000

287000

VANTAA

Tiina Team Oy

1989

187000

6000

VANTAA

Gill&Gill Oy

2013

342000

29000

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

AAA-luokkaan kipusi 135 yritystä – katso lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Huhtikuu 2018 - 15:58

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 5.4.-11.4. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 135 yritystä.

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ALAVUS

Martti Lamminmäki Oy

1985

1551000

344000

ESPOO

AL-Deko Oy

2015

719000

227000

ESPOO

Habitor Oy

2005

1894000

526000

ESPOO

HSP-Kuljetus Oy

2004

200000

29000

ESPOO

Oy Haveno Ab

1990

464000

43000

ESPOO

Priima Yrityspalvelu Oy

1992

2013000

124000

ESPOO

Tiger Security Oy

2013

188000

6000

ESPOO

Vaucon Oy

2008

221000

19000

ESPOO

Vimma Siivouspalvelut Oy

2015

206000

6000

ESPOO

Major-Medic Oy

2015

204000

28000

ESPOO

Rakennuspalvelu Sahravuo Oy

2006

193000

29000

ESPOO

Frivente Oy

1983

776000

86000

ESPOO

Hietalan Terveys-Rohto Oy

2016

444000

116000

ESPOO

Itupiikki Oy

1997

353000

198000

HAAPAJÄRVI

Haapajärven Kimppakoti Oy

2009

772000

212000

HAAPAVESI

Tilitoimisto Rousu Oy

1987

802000

131000

HELSINKI

Beatek Oy

2007

309000

29000

HELSINKI

JG Cars Oy

2012

463000

40000

HELSINKI

Jussin Kylpyhuoneservice Oy

2007

186000

12000

HELSINKI

Kivityö Granitix Oy

2005

366000

35000

HELSINKI

OBO Bettermann Oy

2000

4886000

414000

HELSINKI

S-Asiakaspalvelu Oy

2007

6327000

560000

HELSINKI

Suomen Jeanvernet Oy

2008

273000

17000

HELSINKI

Suomen Juristit Oy

2008

1809000

57000

HELSINKI

Taaleri Asuntorahasto VI hallinnointiyhtiö Oy

2012

839000

20000

HELSINKI

Ultraröntgen Matti Kestilä Oy

1989

610000

182000

HELSINKI

Antti Kuusimäki Asianajotoimisto Oy

2015

216000

165000

HELSINKI

Blå-Trading Oy

2000

647000

17000

HELSINKI

Bunde Oy

1994

909000

567000

HELSINKI

PlanMill Oy

2006

1781000

288000

HELSINKI

Rakennusikkuna Oy

2015

705000

377000

HELSINKI

Senveco Oy

1997

407000

52000

HELSINKI

Tapanilan Katsastus Oy

2015

261000

13000

HELSINKI

Euro Counters Oy

2003

642000

143000

HELSINKI

Hyvän Työn Konttori Oy Helsinki

1999

196000

55000

HELSINKI

IMX Blink Helsinki Oy

1985

1279000

173000

HELSINKI

Makia Clothing Oy

2006

5886000

634000

HELSINKI

Strong - Finland Oy

2010

3443000

335000

HELSINKI

Vaakatalo Oy

2006

1060000

304000

HELSINKI

Laptime Finland Oy

2005

193000

27000

HELSINKI

Majatalo Onnela Oy

2007

1597000

121000

HELSINKI

Mittasuora Oy

1990

1809000

344000

HELSINKI

Talent Pro Oy

2008

264000

28000

HELSINKI

Wolfcom Oy

2014

291000

137000

HÄMEENLINNA

RRR Inter Oy

2014

732000

16000

JOENSUU

Karelia Metsäpalvelu Oy

2013

557000

21000

JOENSUU

SJR-Rakennus Oy

2016

189000

49000

JUUPAJOKI

Janne Salomaa Oy

2008

1308000

364000

JYVÄSKYLÄ

Movya Oy

2009

1118000

203000

JYVÄSKYLÄ

Vakuutusoptimi Oy

2015

227000

74000

JÄMSÄ

Jyremark Oy

1995

1589000

351000

JÄMSÄ

RAKPOWER OY

2012

612000

53000

JÄRVENPÄÄ

Overtech Ltd Oy

1994

193000

12000

KAARINA

Lindroosin Puutarha Oy

2003

3016000

431000

KAARINA

Waiwela Oy

1994

11282000

1158000

KAJAANI

Kajaanin OMT - Fysioterapia Oy

2004

30000

2000

KANGASALA

Kangasalan Kesäpäivä Oy

2005

4507000

139000

KANKAANPÄÄ

Kuuskosket Oy

1993

261000

23000

KERAVA

Premiumroof Oy

2015

188000

29000

KERAVA

Peltisepänliike Rasse Oy

2004

1160000

180000

KERAVA

Jätehuolto Jorma Eskolin Oy

1986

960000

190000

KIRKKONUMMI

TSO Consultants Ab

2015

187000

22000

KOKKOLA

Rahkosen Turkis Oy

1996

419000

109000

KOUVOLA

US Wood Oy

1995

9695000

527000

KUOPIO

Shimanski Oy

2005

5997000

863000

KÄRSÄMÄKI

Mäkiosat Oy

1979

1223000

151000

LAHTI

Remontti-Niksi Oy

1992

470000

37000

LAHTI

Torni Consulting Oy

2010

202000

26000

LAPPEENRANTA

Maanrakennuspalvelu T.Mäkinen Oy

2007

569000

53000

LAUKAA

Laukaan Betoni Oy

1993

13239000

1424000

LEMPÄÄLÄ

Kiinteistö Oy Lempäälän Hulikanmutka

2001

172000

91000

LIPERI

Suomen Ympäristörakenne Oy

2008

194000

47000

LOIMAA

J&S Subcontracting Oy

2007

197000

34000

LOIMAA

ICT-Asennus Oy Loimaa

2006

214000

35000

LOVIISA

PORVOON HENKILÖSTÖRAVINTOLA ROSMARIINI OY

2011

576000

9000

MASKU

Customare Oy

2016

319000

70000

MIKKELI

Steamrator Oy

1989

4846000

538000

MIKKELI

Mikkelin HL Kotikaluste Oy

1997

209000

14000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Erikoiskaluste K. Mäkinen Oy

2003

691000

79000

NOKIA

Nokian Herkkutupa Oy

2013

269000

18000

NURMIJÄRVI

Nurmijärven Rakennuspelti Oy

1997

314000

440000

ORIMATTILA

Synergy Partners Finland Oy

2010

211000

45000

OULU

Auvo Virpi Oy

2015

187000

98000

OULU

Oulun Caravanhuolto Oy

2014

288000

23000

OULU

Leeffa Oy

2007

222000

23000

OULU

Heart Signal Oy

1994

237000

25000

OULU

Maalausliike Velj. Niinimaa Oy

1975

1068000

417000

OULU

Rakennustoimisto Hannu Vesala Oy

1998

350000

12000

PARIKKALA

Kaivurityö Löppönen Oy

2009

261000

113000

PARKANO

Parkano Steel Oy

1989

2580000

338000

PARKANO

Rakennus Vainionpää Oy

2014

193000

35000

PIEKSÄMÄKI

Lipaprofiili Oy

1994

1589000

96000

PIRKKALA

Hewix Oy

2009

2057000

404000

PORI

Kumikorjaamo Hannu Takala Oy

1992

1213000

82000

PORVOO

Cheminent Oy

2003

351000

60000

PORVOO

JMN Riskienkartoitus Oy Porvoo

1996

188000

26000

RAASEPORI

Oy Luonova Ab

1994

251000

27000

RAASEPORI

Fotofabriken Raseborg Oy Ab

2011

319000

34000

RAISIO

Taksi K. Salminen Oy

2013

209000

54000

RIIHIMÄKI

Kaltimo Oy

2004

549000

415000

ROVANIEMI

Eläinlääkäripalvelu Hännänhuippu Oy

2016

196000

26000

ROVANIEMI

Roadscanners Holding Oy

1998

3684000

440000

ROVANIEMI

Maalaustyöt Kari Kinnunen Oy

1990

184000

31000

ROVANIEMI

Pyketex Oy

2010

1824000

145000

SEINÄJOKI

Pasi Aro Oy

2004

216000

18000

SEINÄJOKI

Urobotnia Oy

2010

196000

130000

TAMPERE

Ikident Oy

2015

219000

10000

TAMPERE

Matkastudio Oy

2013

187000

3000

TAMPERE

Mech-Soft Oy

1992

245000

13000

TAMPERE

Ferlamec Oy

1986

1099000

170000

TAMPERE

Wilmark Oy

2016

299000

45000

TORNIO

Rakennuspalvelu Ruottu Oy

2016

464000

52000

TORNIO

Tornion Lauttapojat Oy

1987

261000

78000

TORNIO

Lapin Lomarakennus Oy

2005

176000

13000

TURKU

Prinssimaku Oy

2015

177000

1000

TURKU

Radialis Oy

2008

174000

86000

TURKU

Ahorouta Osakeyhtiö

2008

190000

6000

TURKU

Ergomentor Oy

2014

191000

43000

TURKU

Hibox Systems Oy Ab

2005

3990000

203000

TURKU

PRK-Majoitus Oy

1997

474000

38000

TURKU

Sovellos Oy

2015

190000

19000

URJALA

Jawiko Oy

1985

2639000

180000

VAASA

Avecon Oy Ab

1981

2515000

228000

VAASA

M&S PoJo Oy

1990

791000

392000

VALKEAKOSKI

Taxi Order Helsinki Osakeyhtiö

1961

253000

31000

VANTAA

A & J Group of Finland Oy

2015

564000

60000

VANTAA

Gelato Consulting Oy

2007

199000

75000

VANTAA

KeMed Sport Oy

2014

181000

15000

VANTAA

Oy HWF Finland Ab

2013

3434000

352000

VANTAA

PIL Paloilmoitinliike Consulting Oy

2004

1597000

168000

VANTAA

Ymi Oy

2016

185000

59000

VANTAA

Nykter Osakeyhtiö

2016

178000

4000

VANTAA

Peltineloset Oy

1987

1803000

287000

VANTAA

Tiina Team Oy

1989

187000

6000

VANTAA

Gill&Gill Oy

2013

342000

29000

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kaljavarkaita naama veressä napannut kauppias odottaa nopeaa lakimuutosta

Yrittäjät tiedotteet - 12. Huhtikuu 2018 - 15:47

K-kauppias Marko Hoikkaniemi toivoo, että lakimuutos sakon muuntorangaistuksesta tulee käsittelyyn mahdollisimman pian – ja että se menee läpi.

Hoikkaniemi on vaimonsa kanssa yrittäjänä kolmessa K-marketissa Järvenpäässä ja neljäs kauppa avataan kesäkuussa. Varsinkin junaradan lähellä olevassa kaupassa kaljavarkaat ovat ongelmana käytännössä päivittäin, varsinkin viikonloppuna.

– Meillä on valvontakameroiden kuvia, joissa nämä kaljavarkaat vain nauravat kameralle, kun tietävät, että he jäävät käytännössä ilman rangaistusta, Hoikkaniemi kertoo.

Sakon muuntorangaistus poistettiin laista vuonna 2008 ja sen jälkeen näpistysten määrä kasvoi, lähinnä juuri kaljavarkauksien.

– Toivotaan, että lakiesitys menee läpi. Ei kannata kuitenkaan vielä kovin leveästi hymyillä, onhan tämä sakon muuntorangaistuksen palauttaminen ollut esillä aiemminkin. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, Hoikkaniemi toteaa.

Seitsemän rikosta rajana?

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto jättivät joulun alla oikeusministeri Antti Häkkäselle vaatimuksen, että sakon muuntorangaistus pitää palauttaa lakiin. Hallituksen kehysriihessä linjattiin nyt keskiviikkona, että sakon muuntorangaistus viedään käräjille, jos henkilö on syyllistynyt samaan rikokseen seitsemän kertaa vuoden aikana.

– Määrä voisi olla kyllä pienempi kuin tuo seitsemän kertaa – tai rajana voisi olla myös varastettujen tavaroiden rahallinen arvo. Mutta ehdottomasti nämä on vietävä käräjille, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

– Olen laittanut automaattisesti käräjäprosessiin, jos on näitä taparikollisia, jotka tekevät näpistyksiä jatkuvasti, kauppias kertoo.

Naama verillä ja lasit rikki

Hoikkaniemi tuli kauppiaaksi Järvenpäähän tammikuussa ja hän on juossut kiinni useita ”juoksukaljan” hakijoita. Yhden varkaan kanssa käsirysy oli sen verran paha, että silmälasit hajosivat ja kasvot olivat veriset ja mustelmilla. Tappouhkauksiakin hän on saanut.

Ihan viime aikoina näpistykset ovat vähentyneet uusien porttien, hyllymuutosten ja turvallisuusjärjestelyjen ansiosta. Rahaa on palanut.

Ehkäpä myös varkaita nappaavan kauppiaan maine on levinnyt juoksukaljan hakijoiden keskuudessa.

– Olen nyt ottanut vähän etäisyyttä niihin, vartijat enemmän hoitavat sitä puolta. Mutta kyllä minä vieläkin tarvittaessa otan heitä kiinni, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

Turvajärjestelyihin ja vartiointiin palaa rahaa.

Monet kaupat ovat joutuneet turvautumaan ns. turvamyyjiin eli vartijoihin, jotka toimivat myös kassoina ja vaikkapa juuri kaljahyllyjen täyttäjinä.

– Kauppojen suunnittelussa pitää kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuteen, kauppias Hoikkaniemi sanoo.

Mitä sakon muuntorangaistus tarkoittaa?

Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäviksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen. 

Kauppiaan on käytännössä edelleen siis itse huolehdittava siitä, että jokainen yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Tämä edellyttää hyvin raskasta esitutkinta- ja tuomioistuinprosessia, jonka kustannukset ylittävät monin verroin mahdolliset säästöt. Koska prosessi on kaupalle kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, jää hän käytännössä ilman rangaistusta.  

Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi. Muuntorangaistuksen määrää käräjäoikeus, jonka istuntoon sakotettu on nimenomaan tätä varten haastettu. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kaljavarkaita naama veressä napannut kauppias odottaa nopeaa lakimuutosta

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Huhtikuu 2018 - 15:47

K-kauppias Marko Hoikkaniemi toivoo, että lakimuutos sakon muuntorangaistuksesta tulee käsittelyyn mahdollisimman pian – ja että se menee läpi.

Hoikkaniemi on vaimonsa kanssa yrittäjänä kolmessa K-marketissa Järvenpäässä ja neljäs kauppa avataan kesäkuussa. Varsinkin junaradan lähellä olevassa kaupassa kaljavarkaat ovat ongelmana käytännössä päivittäin, varsinkin viikonloppuna.

– Meillä on valvontakameroiden kuvia, joissa nämä kaljavarkaat vain nauravat kameralle, kun tietävät, että he jäävät käytännössä ilman rangaistusta, Hoikkaniemi kertoo.

Sakon muuntorangaistus poistettiin laista vuonna 2008 ja sen jälkeen näpistysten määrä kasvoi, lähinnä juuri kaljavarkauksien.

– Toivotaan, että lakiesitys menee läpi. Ei kannata kuitenkaan vielä kovin leveästi hymyillä, onhan tämä sakon muuntorangaistuksen palauttaminen ollut esillä aiemminkin. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, Hoikkaniemi toteaa.

Seitsemän rikosta rajana?

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto jättivät joulun alla oikeusministeri Antti Häkkäselle vaatimuksen, että sakon muuntorangaistus pitää palauttaa lakiin. Hallituksen kehysriihessä linjattiin nyt keskiviikkona, että sakon muuntorangaistus viedään käräjille, jos henkilö on syyllistynyt samaan rikokseen seitsemän kertaa vuoden aikana.

– Määrä voisi olla kyllä pienempi kuin tuo seitsemän kertaa – tai rajana voisi olla myös varastettujen tavaroiden rahallinen arvo. Mutta ehdottomasti nämä on vietävä käräjille, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

– Olen laittanut automaattisesti käräjäprosessiin, jos on näitä taparikollisia, jotka tekevät näpistyksiä jatkuvasti, kauppias kertoo.

Naama verillä ja lasit rikki

Hoikkaniemi tuli kauppiaaksi Järvenpäähän tammikuussa ja hän on juossut kiinni useita ”juoksukaljan” hakijoita. Yhden varkaan kanssa käsirysy oli sen verran paha, että silmälasit hajosivat ja kasvot olivat veriset ja mustelmilla. Tappouhkauksiakin hän on saanut.

Ihan viime aikoina näpistykset ovat vähentyneet uusien porttien, hyllymuutosten ja turvallisuusjärjestelyjen ansiosta. Rahaa on palanut.

Ehkäpä myös varkaita nappaavan kauppiaan maine on levinnyt juoksukaljan hakijoiden keskuudessa.

– Olen nyt ottanut vähän etäisyyttä niihin, vartijat enemmän hoitavat sitä puolta. Mutta kyllä minä vieläkin tarvittaessa otan heitä kiinni, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

Turvajärjestelyihin ja vartiointiin palaa rahaa.

Monet kaupat ovat joutuneet turvautumaan ns. turvamyyjiin eli vartijoihin, jotka toimivat myös kassoina ja vaikkapa juuri kaljahyllyjen täyttäjinä.

– Kauppojen suunnittelussa pitää kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuteen, kauppias Hoikkaniemi sanoo.

Mitä sakon muuntorangaistus tarkoittaa?

Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäviksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen. 

Kauppiaan on käytännössä edelleen siis itse huolehdittava siitä, että jokainen yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Tämä edellyttää hyvin raskasta esitutkinta- ja tuomioistuinprosessia, jonka kustannukset ylittävät monin verroin mahdolliset säästöt. Koska prosessi on kaupalle kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, jää hän käytännössä ilman rangaistusta.  

Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi. Muuntorangaistuksen määrää käräjäoikeus, jonka istuntoon sakotettu on nimenomaan tätä varten haastettu. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kaljavarkaita naama veressä napannut kauppias odottaa nopeaa lakimuutosta

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Huhtikuu 2018 - 15:47

K-kauppias Marko Hoikkaniemi toivoo, että lakimuutos sakon muuntorangaistuksesta tulee käsittelyyn mahdollisimman pian – ja että se menee läpi.

Hoikkaniemi on vaimonsa kanssa yrittäjänä kolmessa K-marketissa Järvenpäässä ja neljäs kauppa avataan kesäkuussa. Varsinkin junaradan lähellä olevassa kaupassa kaljavarkaat ovat ongelmana käytännössä päivittäin, varsinkin viikonloppuna.

– Meillä on valvontakameroiden kuvia, joissa nämä kaljavarkaat vain nauravat kameralle, kun tietävät, että he jäävät käytännössä ilman rangaistusta, Hoikkaniemi kertoo.

Sakon muuntorangaistus poistettiin laista vuonna 2008 ja sen jälkeen näpistysten määrä kasvoi, lähinnä juuri kaljavarkauksien.

– Toivotaan, että lakiesitys menee läpi. Ei kannata kuitenkaan vielä kovin leveästi hymyillä, onhan tämä sakon muuntorangaistuksen palauttaminen ollut esillä aiemminkin. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, Hoikkaniemi toteaa.

Seitsemän rikosta rajana?

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto jättivät joulun alla oikeusministeri Antti Häkkäselle vaatimuksen, että sakon muuntorangaistus pitää palauttaa lakiin. Hallituksen kehysriihessä linjattiin nyt keskiviikkona, että sakon muuntorangaistus viedään käräjille, jos henkilö on syyllistynyt samaan rikokseen seitsemän kertaa vuoden aikana.

– Määrä voisi olla kyllä pienempi kuin tuo seitsemän kertaa – tai rajana voisi olla myös varastettujen tavaroiden rahallinen arvo. Mutta ehdottomasti nämä on vietävä käräjille, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

– Olen laittanut automaattisesti käräjäprosessiin, jos on näitä taparikollisia, jotka tekevät näpistyksiä jatkuvasti, kauppias kertoo.

Naama verillä ja lasit rikki

Hoikkaniemi tuli kauppiaaksi Järvenpäähän tammikuussa ja hän on juossut kiinni useita ”juoksukaljan” hakijoita. Yhden varkaan kanssa käsirysy oli sen verran paha, että silmälasit hajosivat ja kasvot olivat veriset ja mustelmilla. Tappouhkauksiakin hän on saanut.

Ihan viime aikoina näpistykset ovat vähentyneet uusien porttien, hyllymuutosten ja turvallisuusjärjestelyjen ansiosta. Rahaa on palanut.

Ehkäpä myös varkaita nappaavan kauppiaan maine on levinnyt juoksukaljan hakijoiden keskuudessa.

– Olen nyt ottanut vähän etäisyyttä niihin, vartijat enemmän hoitavat sitä puolta. Mutta kyllä minä vieläkin tarvittaessa otan heitä kiinni, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

Turvajärjestelyihin ja vartiointiin palaa rahaa.

Monet kaupat ovat joutuneet turvautumaan ns. turvamyyjiin eli vartijoihin, jotka toimivat myös kassoina ja vaikkapa juuri kaljahyllyjen täyttäjinä.

– Kauppojen suunnittelussa pitää kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuteen, kauppias Hoikkaniemi sanoo.

Mitä sakon muuntorangaistus tarkoittaa?

Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäviksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen. 

Kauppiaan on käytännössä edelleen siis itse huolehdittava siitä, että jokainen yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Tämä edellyttää hyvin raskasta esitutkinta- ja tuomioistuinprosessia, jonka kustannukset ylittävät monin verroin mahdolliset säästöt. Koska prosessi on kaupalle kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, jää hän käytännössä ilman rangaistusta.  

Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi. Muuntorangaistuksen määrää käräjäoikeus, jonka istuntoon sakotettu on nimenomaan tätä varten haastettu. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin Venäjän ja Trumpin uhittelu vaikuttaa Suomeen: Kipeä isku sahoille

Yrittäjät tiedotteet - 12. Huhtikuu 2018 - 14:31

Venäjän rupla on kokenut viime päivinä pahimman romahduksen vuosiin, kun geopoliittinen tilanne on kärjistynyt Syyriassa. Yhdysvallat on uhannut ohjusiskuilla ja Venäjä puolestaan on sanonut vastaavansa ampumalla ohjukset alas.

Ruplan romahdus dollariin verrattuna on kova kolaus suomalaiselle sahateollisuudelle. Jo aikaisemmin teollisuutta ovat vaivanneet heikko dollari ja Ruotsin kruunu. Tällä viikolla rupla on heikentynyt noin 10 prosenttia euroa vastaan.

Suomalaiset sahat kilpailevat venäläisten kanssa muun muassa Egyptin markkinoilla. Venäläisellä sahateollisuudella on vahva asema on myös Kiinassa, missä suomalaiset toimivat.

Kauppalehden mukaan Kiina on tällä hetkellä Suomen sahateollisuuden suurin markkina-alue Egyptin tullessa kakkosena.

– Ruplan heikkenemisellä voi olla todella isoja seurauksia, Suomen Sahateollisuuden toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo lehden haastattelussa.

Jos ulkomailla on haasteita, niitä on myös kotimaan markkinoilla. Tukkipuun hinta on noussut varsin korkeaksi Suomessa, mikä painaa sahojen tulosta. Vaikka vienti vetää kohtuullisen hyvin, hinnat ovat alhaalla. Yhdistelmä on vähintään hankala.

Kilpailu on lisäksi kivenkovaa.

– Saksalaiset, ruotsalaiset ja Baltian sahat tekevät hyvää tulosta, amerikkalaiset jopa erinomaista, Merivuori jatkaa.

Tilannetta on helpottanut kysyntä ulkomailla. Sahatavaran vienti nousi ennätystasolle vuonna 2017.

Lähde: Kauppalehti

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin Venäjän ja Trumpin uhittelu vaikuttaa Suomeen: Kipeä isku sahoille

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Huhtikuu 2018 - 14:31

Venäjän rupla on kokenut viime päivinä pahimman romahduksen vuosiin, kun geopoliittinen tilanne on kärjistynyt Syyriassa. Yhdysvallat on uhannut ohjusiskuilla ja Venäjä puolestaan on sanonut vastaavansa ampumalla ohjukset alas.

Ruplan romahdus dollariin verrattuna on kova kolaus suomalaiselle sahateollisuudelle. Jo aikaisemmin teollisuutta ovat vaivanneet heikko dollari ja Ruotsin kruunu. Tällä viikolla rupla on heikentynyt noin 10 prosenttia euroa vastaan.

Suomalaiset sahat kilpailevat venäläisten kanssa muun muassa Egyptin markkinoilla. Venäläisellä sahateollisuudella on vahva asema on myös Kiinassa, missä suomalaiset toimivat.

Kauppalehden mukaan Kiina on tällä hetkellä Suomen sahateollisuuden suurin markkina-alue Egyptin tullessa kakkosena.

– Ruplan heikkenemisellä voi olla todella isoja seurauksia, Suomen Sahateollisuuden toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo lehden haastattelussa.

Jos ulkomailla on haasteita, niitä on myös kotimaan markkinoilla. Tukkipuun hinta on noussut varsin korkeaksi Suomessa, mikä painaa sahojen tulosta. Vaikka vienti vetää kohtuullisen hyvin, hinnat ovat alhaalla. Yhdistelmä on vähintään hankala.

Kilpailu on lisäksi kivenkovaa.

– Saksalaiset, ruotsalaiset ja Baltian sahat tekevät hyvää tulosta, amerikkalaiset jopa erinomaista, Merivuori jatkaa.

Tilannetta on helpottanut kysyntä ulkomailla. Sahatavaran vienti nousi ennätystasolle vuonna 2017.

Lähde: Kauppalehti

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin Venäjän ja Trumpin uhittelu vaikuttaa Suomeen: Kipeä isku sahoille

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Huhtikuu 2018 - 14:31

Venäjän rupla on kokenut viime päivinä pahimman romahduksen vuosiin, kun geopoliittinen tilanne on kärjistynyt Syyriassa. Yhdysvallat on uhannut ohjusiskuilla ja Venäjä puolestaan on sanonut vastaavansa ampumalla ohjukset alas.

Ruplan romahdus dollariin verrattuna on kova kolaus suomalaiselle sahateollisuudelle. Jo aikaisemmin teollisuutta ovat vaivanneet heikko dollari ja Ruotsin kruunu. Tällä viikolla rupla on heikentynyt noin 10 prosenttia euroa vastaan.

Suomalaiset sahat kilpailevat venäläisten kanssa muun muassa Egyptin markkinoilla. Venäläisellä sahateollisuudella on vahva asema on myös Kiinassa, missä suomalaiset toimivat.

Kauppalehden mukaan Kiina on tällä hetkellä Suomen sahateollisuuden suurin markkina-alue Egyptin tullessa kakkosena.

– Ruplan heikkenemisellä voi olla todella isoja seurauksia, Suomen Sahateollisuuden toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo lehden haastattelussa.

Jos ulkomailla on haasteita, niitä on myös kotimaan markkinoilla. Tukkipuun hinta on noussut varsin korkeaksi Suomessa, mikä painaa sahojen tulosta. Vaikka vienti vetää kohtuullisen hyvin, hinnat ovat alhaalla. Yhdistelmä on vähintään hankala.

Kilpailu on lisäksi kivenkovaa.

– Saksalaiset, ruotsalaiset ja Baltian sahat tekevät hyvää tulosta, amerikkalaiset jopa erinomaista, Merivuori jatkaa.

Tilannetta on helpottanut kysyntä ulkomailla. Sahatavaran vienti nousi ennätystasolle vuonna 2017.

Lähde: Kauppalehti

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä