Yrittäjät

Kiinteistökuningatar Kaisa Liskiä kiinnostaa ehdokkuus maakuntavaaleissa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Kesäkuu 2017 - 15:55

Kiinteistöliiketoiminnasta tunnettu yrittäjä ja Hausjärven kunnanvaltuutettu Kaisa Liski (kesk.) sanoo omaksuneensa hyvin uuden roolinsa poliitikkona. Maneerit ovat hallussa.

– Miltä se nyt tuntuu, kun hyvin tehdystä työstä saa palkinnoksi lisää työtä? Ihan selvä poliitikko minusta on tullut jo muutamassa viikossa, kun vastaan kysymykseen kysymyksellä, hän naurahtaa.

Liski sanoo olevansa henkisesti valmis jo tuleviin maakuntavaaleihin Kanta-Hämeessä.

 – Ehdokkuus saattaa olla mahdollista. Jos puolue pyytää, niin valmistaudun myös luottamustehtävässäni siihen.

Liski kertoi ajatuksistaan Yrittäjäsanomille Kunnallisjohdon seminaarissa Oulussa.

Liskille painava puheenjohtajan pesti

Liski valittiin vajaan 9000 asukkaan Hausjärven valtuustoon kevään kuntavaaleissa.

Kansan luottamus on realisoitumassa ympäristölautakunnan puheenjohtajan tehtävänä. Tämän hän sanoo valmentavan mahdolliseen maakuntavaltuutetun tehtävään.

– Ympäristölautakunnan puheenjohtajuus on merkittävä paikka Hausjärven mittakaavassa. Kunnan pinta-ala on maakunnan toiseksi suurin, ja kun ajatellaan kaavoitusta ja yrittäjävetoisuutta siinä, niin kunnallinen päätöksenteko on aivan ensiarvoisen tärkeässä asemassa siinä.

Tästä syystä hän on myös Suomen Yrittäjien järjestämässä Kunnallisjohdon seminaarissa.

– Haluan verkostoitua ja tutustua ihmisiin, jotka ovat tehneet tällaisia hommia ennen minua.

Tulevalta maakuntahallinnolta Liski odottaa yrittäjänä hyvää yrittäjien yhteishenkeä. Maakuntavaltuustot aloittavat vuonna 2018. 

Liskin yritys laajentaa ja rekrytoi

Siirtyminen elinkeinoelämästä politiikkaan sujui Liskin mukaan helposti.

– Olen touhunnut yrittäjien parissa jo kuutisen vuotta ja moni näistä yrittäjistä on toiminut kuntapolitiikassa pitkään, niin eipä tässä mitään jännitettävää ole.

Kaisa Liskin yritys on kiinteistönvälitystoimisto Kaisa Liski LKV Oy, jonka henkilöstön kokoluokka on 10–19.

– Kevään kuumin rekrytointi on päällä ja olen palkannutkin yhdeksän henkilöä. Katselin tuossa myös liiketiloja Oulun uudelle toimistolle, Liski kertoo.

 

*Uutista päivitetty klo 16:20, tarkennus maakuntavaltuustojen aloittamisajankohtaan.

 

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tässä tulee työmatkailijan unelmalaukku: Seuraa vierellä vetämättä

Yrittäjät tiedotteet - 7. Kesäkuu 2017 - 15:33

Kiinalainen Cowarobot on laukku, josta matkailija usein unelmoi, mutta joka vasta nyt on todellisuutta. Se nimittäin seuraa omistajaansa uskollisesti ilman, että laukkua tarvitsee raahata mukanaan.

Robottilaukkua tarvitsee käytännössä nostaa vain esteiden yli. Tasaisella lattialla tai tiellä laukkuun ei tarvitse koskea.

Alumiinista valmistettu Cowarobot R1 painaa 4,5 kiloa ja sitä voi käyttää kokonsa puolesta lentolaukkuna. Erikoisuutena laukussa on sisäänrakennettu sim-kortti, joka auttaa paikantamaan laukun sijainnin. Laukussa on irrotettava akku, jota voi käyttää myös lisävirtalähteenä muille laitteille. Yhdellä latauksella Cowarobot jaksaa kulkea noin 20 kilometrin matkan.

Laukussa on sensorit, joiden avulla se osaa kulkea törmäämättä muihin ihmisiin ja esteisiin. Kun käyttäjä koskee vetokahvaan, automaattiohjaus kytkeytyy automaattisesti pois päältä. Erillisen rannekkeen avulla omistaja voi käskeä kauempana olevan laukkunsa luokseen.

Cowarobotin turvallisuutta varkailta parantaa se, että laukku seuraa käyttäjän vierellä, ei tämän takana. Tällöin omistaja voi pitää jatkuvasti silmällä laukkua.

Laukun voi tilata valmistajan verkkosivuilta 699 dollarin eli noin 620 euron hintaan.

Cowarobotia esitellään parhaillaan CES Asia -teknologiamessuilla Shanghaissa. Yrittäjäsanomien toimittaja Pauli Reinikainen vierailee messuilla paikan päällä.

Pauli Reinikainen

paulireinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Tässä tulee työmatkailijan unelmalaukku: Seuraa vierellä vetämättä

Yrittäjät uutisarkisto - 7. Kesäkuu 2017 - 15:33

Kiinalainen Cowarobot on laukku, josta matkailija usein unelmoi, mutta joka vasta nyt on todellisuutta. Se nimittäin seuraa omistajaansa uskollisesti ilman, että laukkua tarvitsee raahata mukanaan.

Robottilaukkua tarvitsee käytännössä nostaa vain esteiden yli. Tasaisella lattialla tai tiellä laukkuun ei tarvitse koskea.

Alumiinista valmistettu Cowarobot R1 painaa 4,5 kiloa ja sitä voi käyttää kokonsa puolesta lentolaukkuna. Erikoisuutena laukussa on sisäänrakennettu sim-kortti, joka auttaa paikantamaan laukun sijainnin. Laukussa on irrotettava akku, jota voi käyttää myös lisävirtalähteenä muille laitteille. Yhdellä latauksella Cowarobot jaksaa kulkea noin 20 kilometrin matkan.

Laukussa on sensorit, joiden avulla se osaa kulkea törmäämättä muihin ihmisiin ja esteisiin. Kun käyttäjä koskee vetokahvaan, automaattiohjaus kytkeytyy automaattisesti pois päältä. Erillisen rannekkeen avulla omistaja voi käskeä kauempana olevan laukkunsa luokseen.

Cowarobotin turvallisuutta varkailta parantaa se, että laukku seuraa käyttäjän vierellä, ei tämän takana. Tällöin omistaja voi pitää jatkuvasti silmällä laukkua.

Laukun voi tilata valmistajan verkkosivuilta 699 dollarin eli noin 620 euron hintaan.

Cowarobotia esitellään parhaillaan CES Asia -teknologiamessuilla Shanghaissa. Yrittäjäsanomien toimittaja Pauli Reinikainen vierailee messuilla paikan päällä.

Pauli Reinikainen

paulireinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Tässä tulee työmatkailijan unelmalaukku: Seuraa vierellä vetämättä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Kesäkuu 2017 - 15:33

Kiinalainen Cowarobot on laukku, josta matkailija usein unelmoi, mutta joka vasta nyt on todellisuutta. Se nimittäin seuraa omistajaansa uskollisesti ilman, että laukkua tarvitsee raahata mukanaan.

Robottilaukkua tarvitsee käytännössä nostaa vain esteiden yli. Tasaisella lattialla tai tiellä laukkuun ei tarvitse koskea.

Alumiinista valmistettu Cowarobot R1 painaa 4,5 kiloa ja sitä voi käyttää kokonsa puolesta lentolaukkuna. Erikoisuutena laukussa on sisäänrakennettu sim-kortti, joka auttaa paikantamaan laukun sijainnin. Laukussa on irrotettava akku, jota voi käyttää myös lisävirtalähteenä muille laitteille. Yhdellä latauksella Cowarobot jaksaa kulkea noin 20 kilometrin matkan.

Laukussa on sensorit, joiden avulla se osaa kulkea törmäämättä muihin ihmisiin ja esteisiin. Kun käyttäjä koskee vetokahvaan, automaattiohjaus kytkeytyy automaattisesti pois päältä. Erillisen rannekkeen avulla omistaja voi käskeä kauempana olevan laukkunsa luokseen.

Cowarobotin turvallisuutta varkailta parantaa se, että laukku seuraa käyttäjän vierellä, ei tämän takana. Tällöin omistaja voi pitää jatkuvasti silmällä laukkua.

Laukun voi tilata valmistajan verkkosivuilta 699 dollarin eli noin 620 euron hintaan.

Cowarobotia esitellään parhaillaan CES Asia -teknologiamessuilla Shanghaissa. Yrittäjäsanomien toimittaja Pauli Reinikainen vierailee messuilla paikan päällä.

Pauli Reinikainen

paulireinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Työnantaja, kiinnostaako räätälöity koulutus – Muutamassa kuukaudessa osaavia tekijöitä

Yrittäjät tiedotteet - 7. Kesäkuu 2017 - 15:10

Euroopan investointirahasto sijoittaa 10 miljoonaa euroa kokeiluun, jonka tavoitteena on työllistää 2500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana sekä auttaa työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama kokeilu tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla. Siinä hyödynnetään vaikuttavuusinvestoimisen SIB-mallia (Social Impact Bond).

 – SIB-mallissa uutta on se, että sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista – eli kun maahanmuuttaja työllistyy, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

Euroopan investointirahaston (EIF) ja kokeilun hankehallinnoijana toimivan Epiqus Oy:n välillä allekirjoitettiin sopimus sijoituksesta. Kotouttamisen SIB -rahastolle on nyt kerätty yhteensä 13,5 miljoonaa euroa.

Koulutus räätälöidään työpaikan tarpeisiin

Maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna ja siirtymä työmarkkinoille selvästi pidempi. Kokeilussa maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan tuomalla kotoutumiskoulutus työpaikoille ja räätälöimällä se työpaikan tarpeisiin.

– Maahanmuuton lisäännyttyä on entistä tärkeämpää nopeuttaa maahanmuuttajien siirtymistä työmarkkinoille, kansliapäällikkö Gustafsson sanoo.

Kokeilussa yrityksiä aloilta, joilla on työvoimapula

Kokeiluun osallistuu yrityksiä aloilta, joilla on vaikeuksia löytää työvoimaa, esimerkiksi teollisuudesta, rakennus-, kauppa- ja palvelualoilta. Kokeilua toteutetaan tällä hetkellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, ja sitä laajennetaan tarpeen mukaan alueille, joissa on työvoimapulaa.

– Valmet Automotive rekrytoi parhaillaan suurta määrää uusia työntekijöitä. Tässä tilanteessa on tärkeää löytää motivoituneita ja työhönsä sitoutuvia henkilöitä. Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, josta olemme näitä henkilöitä löytäneet ja uskomme löytävämme jatkossa lisää, Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo sanoo.

Social Impact Bond -mallin on tuonut Suomeen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Nopeutettua koulutusta – Vajaassa kolmessa kuukaudessa työn syrjään

Yhtenä palveluntuottajana on Omnia, jonka tavoitteena on aloittaa koulutukset alkusyksystä 2017. Hanketta toteutettaneen matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla, kiinteistöalalla, varhaiskasvatuksessa, vanhuspalveluissa sekä rakennusalalla.

Nopeutetun työllistymishankkeen toimintaidea on, että Omnia kouluttaa työttömiä maahanmuuttajia noin 85 päivää ja etsii heille työpaikkoja.

– Koulutus painottuu mm. asiakkaan osaamisen arviointiin perustuvaan ammatillisia ja työelämävalmiuksia antavaan koulutukseen sekä jatkokoulutukseen, jotka suunnitellaan hankkeeseen osallistuvien työnantajien tarpeita vastaavaksi, Omnia kertoo tiedotteessa.

Muita palveluntuottajia ovat Luona Oy, OrtonPro, Arffman Consulting Oy, Biisoni Oy ja Hanken & SSE.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Työnantaja, kiinnostaako räätälöity koulutus – Muutamassa kuukaudessa osaavia tekijöitä

Yrittäjät uutisarkisto - 7. Kesäkuu 2017 - 15:10

Euroopan investointirahasto sijoittaa 10 miljoonaa euroa kokeiluun, jonka tavoitteena on työllistää 2500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana sekä auttaa työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama kokeilu tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla. Siinä hyödynnetään vaikuttavuusinvestoimisen SIB-mallia (Social Impact Bond).

 – SIB-mallissa uutta on se, että sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista – eli kun maahanmuuttaja työllistyy, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

Euroopan investointirahaston (EIF) ja kokeilun hankehallinnoijana toimivan Epiqus Oy:n välillä allekirjoitettiin sopimus sijoituksesta. Kotouttamisen SIB -rahastolle on nyt kerätty yhteensä 13,5 miljoonaa euroa.

Koulutus räätälöidään työpaikan tarpeisiin

Maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna ja siirtymä työmarkkinoille selvästi pidempi. Kokeilussa maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan tuomalla kotoutumiskoulutus työpaikoille ja räätälöimällä se työpaikan tarpeisiin.

– Maahanmuuton lisäännyttyä on entistä tärkeämpää nopeuttaa maahanmuuttajien siirtymistä työmarkkinoille, kansliapäällikkö Gustafsson sanoo.

Kokeilussa yrityksiä aloilta, joilla on työvoimapula

Kokeiluun osallistuu yrityksiä aloilta, joilla on vaikeuksia löytää työvoimaa, esimerkiksi teollisuudesta, rakennus-, kauppa- ja palvelualoilta. Kokeilua toteutetaan tällä hetkellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, ja sitä laajennetaan tarpeen mukaan alueille, joissa on työvoimapulaa.

– Valmet Automotive rekrytoi parhaillaan suurta määrää uusia työntekijöitä. Tässä tilanteessa on tärkeää löytää motivoituneita ja työhönsä sitoutuvia henkilöitä. Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, josta olemme näitä henkilöitä löytäneet ja uskomme löytävämme jatkossa lisää, Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo sanoo.

Social Impact Bond -mallin on tuonut Suomeen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Nopeutettua koulutusta – Vajaassa kolmessa kuukaudessa työn syrjään

Yhtenä palveluntuottajana on Omnia, jonka tavoitteena on aloittaa koulutukset alkusyksystä 2017. Hanketta toteutettaneen matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla, kiinteistöalalla, varhaiskasvatuksessa, vanhuspalveluissa sekä rakennusalalla.

Nopeutetun työllistymishankkeen toimintaidea on, että Omnia kouluttaa työttömiä maahanmuuttajia noin 85 päivää ja etsii heille työpaikkoja.

– Koulutus painottuu mm. asiakkaan osaamisen arviointiin perustuvaan ammatillisia ja työelämävalmiuksia antavaan koulutukseen sekä jatkokoulutukseen, jotka suunnitellaan hankkeeseen osallistuvien työnantajien tarpeita vastaavaksi, Omnia kertoo tiedotteessa.

Muita palveluntuottajia ovat Luona Oy, OrtonPro, Arffman Consulting Oy, Biisoni Oy ja Hanken & SSE.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Työnantaja, kiinnostaako räätälöity koulutus – Muutamassa kuukaudessa osaavia tekijöitä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Kesäkuu 2017 - 15:10

Euroopan investointirahasto sijoittaa 10 miljoonaa euroa kokeiluun, jonka tavoitteena on työllistää 2500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana sekä auttaa työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama kokeilu tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla. Siinä hyödynnetään vaikuttavuusinvestoimisen SIB-mallia (Social Impact Bond).

 – SIB-mallissa uutta on se, että sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista – eli kun maahanmuuttaja työllistyy, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

Euroopan investointirahaston (EIF) ja kokeilun hankehallinnoijana toimivan Epiqus Oy:n välillä allekirjoitettiin sopimus sijoituksesta. Kotouttamisen SIB -rahastolle on nyt kerätty yhteensä 13,5 miljoonaa euroa.

Koulutus räätälöidään työpaikan tarpeisiin

Maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna ja siirtymä työmarkkinoille selvästi pidempi. Kokeilussa maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan tuomalla kotoutumiskoulutus työpaikoille ja räätälöimällä se työpaikan tarpeisiin.

– Maahanmuuton lisäännyttyä on entistä tärkeämpää nopeuttaa maahanmuuttajien siirtymistä työmarkkinoille, kansliapäällikkö Gustafsson sanoo.

Kokeilussa yrityksiä aloilta, joilla on työvoimapula

Kokeiluun osallistuu yrityksiä aloilta, joilla on vaikeuksia löytää työvoimaa, esimerkiksi teollisuudesta, rakennus-, kauppa- ja palvelualoilta. Kokeilua toteutetaan tällä hetkellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, ja sitä laajennetaan tarpeen mukaan alueille, joissa on työvoimapulaa.

– Valmet Automotive rekrytoi parhaillaan suurta määrää uusia työntekijöitä. Tässä tilanteessa on tärkeää löytää motivoituneita ja työhönsä sitoutuvia henkilöitä. Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, josta olemme näitä henkilöitä löytäneet ja uskomme löytävämme jatkossa lisää, Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo sanoo.

Social Impact Bond -mallin on tuonut Suomeen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Nopeutettua koulutusta – Vajaassa kolmessa kuukaudessa työn syrjään

Yhtenä palveluntuottajana on Omnia, jonka tavoitteena on aloittaa koulutukset alkusyksystä 2017. Hanketta toteutettaneen matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla, kiinteistöalalla, varhaiskasvatuksessa, vanhuspalveluissa sekä rakennusalalla.

Nopeutetun työllistymishankkeen toimintaidea on, että Omnia kouluttaa työttömiä maahanmuuttajia noin 85 päivää ja etsii heille työpaikkoja.

– Koulutus painottuu mm. asiakkaan osaamisen arviointiin perustuvaan ammatillisia ja työelämävalmiuksia antavaan koulutukseen sekä jatkokoulutukseen, jotka suunnitellaan hankkeeseen osallistuvien työnantajien tarpeita vastaavaksi, Omnia kertoo tiedotteessa.

Muita palveluntuottajia ovat Luona Oy, OrtonPro, Arffman Consulting Oy, Biisoni Oy ja Hanken & SSE.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Varo tätä huijauslaskua

Yrittäjät tiedotteet - 7. Kesäkuu 2017 - 12:20

Kyseessä on huijaus, joka on kohdistunut ainakin hostingpalvelu.fi-nimisen kotimaisen yrityksen asiakkaisiin.

Yritysten saamissa sähköpostiviesteissä puhutaan verkkonuksen rekisteröinnistä, ja niissä on muitakin kirjoitusvirheitä. Meileissä lukee ”Arvoisa Rva /Hra. Ohessa määritelmät verkkonuksen rekisteröintiin 2017 /2017. Toivomme, että ilmoituksemme teille on ollut riittävän kattava.

Yhtävällisin terveisin

Anna Korhonen

Asiakaspalvelu

.Fi Domain Hosting

info@fidomainhosting.fi'); // --> "

Hostingpalvelu.fi  on julkaissut verkkosivuillaan varoituksen huijauslaskuista:

”Olemme havainneet, että osa asiakkaistamme on vastaanottanut huijauslaskuja domainin uusimisesta ja rekisteröinnistä. Näissä laskuissa on yritykseksi ilmoitettu ”.FI domain hosting”. Ko. viestit ovat huijauksia ja ne voi jättää huomioimatta.

Meidän ylläpidossa olevat verkkotunnukset voi uusia vain meidän kautta ja laskut näkee ja voi maksaa aina myös asiakassivujemme kautta. Esimerkiksi .fi domainin uusiminen maksaa meidän kautta 15 euroa (sis. alv 24%)”, yrityksen sivuilla kirjoitetaan.

Huijareiden lähettämissä laskuissa summa on 199 euroa ja laskuissa on puolalainen PL-etuliitteellä alkava tilinumero. Laskuissa ei ole y-tunnusta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Varo tätä huijauslaskua

Yrittäjät uutisarkisto - 7. Kesäkuu 2017 - 12:20

Kyseessä on huijaus, joka on kohdistunut ainakin hostingpalvelu.fi-nimisen kotimaisen yrityksen asiakkaisiin.

Yritysten saamissa sähköpostiviesteissä puhutaan verkkonuksen rekisteröinnistä, ja niissä on muitakin kirjoitusvirheitä. Meileissä lukee ”Arvoisa Rva /Hra. Ohessa määritelmät verkkonuksen rekisteröintiin 2017 /2017. Toivomme, että ilmoituksemme teille on ollut riittävän kattava.

Yhtävällisin terveisin

Anna Korhonen

Asiakaspalvelu

.Fi Domain Hosting

info@fidomainhosting.fi'); // --> "

Hostingpalvelu.fi  on julkaissut verkkosivuillaan varoituksen huijauslaskuista:

”Olemme havainneet, että osa asiakkaistamme on vastaanottanut huijauslaskuja domainin uusimisesta ja rekisteröinnistä. Näissä laskuissa on yritykseksi ilmoitettu ”.FI domain hosting”. Ko. viestit ovat huijauksia ja ne voi jättää huomioimatta.

Meidän ylläpidossa olevat verkkotunnukset voi uusia vain meidän kautta ja laskut näkee ja voi maksaa aina myös asiakassivujemme kautta. Esimerkiksi .fi domainin uusiminen maksaa meidän kautta 15 euroa (sis. alv 24%)”, yrityksen sivuilla kirjoitetaan.

Huijareiden lähettämissä laskuissa summa on 199 euroa ja laskuissa on puolalainen PL-etuliitteellä alkava tilinumero. Laskuissa ei ole y-tunnusta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Varo tätä huijauslaskua

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Kesäkuu 2017 - 12:20

Kyseessä on huijaus, joka on kohdistunut ainakin hostingpalvelu.fi-nimisen kotimaisen yrityksen asiakkaisiin.

Yritysten saamissa sähköpostiviesteissä puhutaan verkkonuksen rekisteröinnistä, ja niissä on muitakin kirjoitusvirheitä. Meileissä lukee ”Arvoisa Rva /Hra. Ohessa määritelmät verkkonuksen rekisteröintiin 2017 /2017. Toivomme, että ilmoituksemme teille on ollut riittävän kattava.

Yhtävällisin terveisin

Anna Korhonen

Asiakaspalvelu

.Fi Domain Hosting

info@fidomainhosting.fi'); // --> "

Hostingpalvelu.fi  on julkaissut verkkosivuillaan varoituksen huijauslaskuista:

”Olemme havainneet, että osa asiakkaistamme on vastaanottanut huijauslaskuja domainin uusimisesta ja rekisteröinnistä. Näissä laskuissa on yritykseksi ilmoitettu ”.FI domain hosting”. Ko. viestit ovat huijauksia ja ne voi jättää huomioimatta.

Meidän ylläpidossa olevat verkkotunnukset voi uusia vain meidän kautta ja laskut näkee ja voi maksaa aina myös asiakassivujemme kautta. Esimerkiksi .fi domainin uusiminen maksaa meidän kautta 15 euroa (sis. alv 24%)”, yrityksen sivuilla kirjoitetaan.

Huijareiden lähettämissä laskuissa summa on 199 euroa ja laskuissa on puolalainen PL-etuliitteellä alkava tilinumero. Laskuissa ei ole y-tunnusta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Missä on eniten konkursseja?

Yrittäjät tiedotteet - 7. Kesäkuu 2017 - 10:34

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuomioistuimet käsittelivät loppuun yhteensä 2 845 konkurssihakemusta vuonna 2016. Määrä on 323 hakemusta vähemmän kuin vuonna 2015.

Eniten loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia oli Helsingissä (449), Espoossa (92), Turussa (80), Tampereella (79), Oulussa (78) ja Vantaalla (74). Pienemmissä kaupungeissa tilastojen kärkipäässä ovat Kuopio (53), Jyväskylä (49), Kouvola (45) ja Lahti (45).

Toimialoista eniten loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia oli tukku- ja vähittäiskaupassa (485), rakennusalalla (476) ja teollisuudessa (222). Yksittäisistä aloista eniten konkurssikäsittelyjä oli talonrakentamisessa, missä hakemuksia käsiteltiin 231 kappaletta.

Vuoden 2016 hakemuksista 601 päättyi jakoluettelon vahvistamiseen. Muissa tapauksissa konkurssin käsittely keskeytyi konkurssimenettelyn eri vaiheissa.

Yleisimmät konkurssimenettelyn keskeytymisen syyt olivat konkurssipesien varattomuus, joka oli syynä 1 167 tapauksessa, ja hakemuksen peruuttaminen, joka oli syynä 615 tapauksessa. Vuonna 2016 konkurssipesän varattomuudesta johtuvia konkurssimenettelyn keskeyttämisiä oli 243 kappaletta (17,2 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakemuksen peruuttaminen merkitsee käytännössä sitä, että menettelyyn osallistuneet velkojat ovat saaneet saatavilleen suorituksen tai hyväksymänsä vakuuden. Vuonna 2016 hakemuksen peruuttamisia oli 16 kappaletta (2,5 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Loppuun käsitellyillä konkurssiasioilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen konkurssitilastoissa asioita, jotka on käsitelty käräjäoikeudessa ja joista on tehty käräjäoikeuden ratkaisu. Loppuun käsiteltyjä konkursseja koskevat tilastot kuvaavat eri perusjoukkoa kuin vireille pannut konkurssit. Loppuun käsitellyt konkurssit sisältävät jo tilastovuotta aiemmin vireille tulleita asioita ja vastaavasti osa tilastovuonna vireille tulleista asioista käsitellään loppuun vasta tulevina vuosina.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Tietoja konkurssihakemuksien määristä paikkakunnittain ja toimialoittain voit katsoa täältä.

 

Kategoriat: Yrittäjät

Missä on eniten konkursseja?

Yrittäjät uutisarkisto - 7. Kesäkuu 2017 - 10:34

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuomioistuimet käsittelivät loppuun yhteensä 2 845 konkurssihakemusta vuonna 2016. Määrä on 323 hakemusta vähemmän kuin vuonna 2015.

Eniten loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia oli Helsingissä (449), Espoossa (92), Turussa (80), Tampereella (79), Oulussa (78) ja Vantaalla (74). Pienemmissä kaupungeissa tilastojen kärkipäässä ovat Kuopio (53), Jyväskylä (49), Kouvola (45) ja Lahti (45).

Toimialoista eniten loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia oli tukku- ja vähittäiskaupassa (485), rakennusalalla (476) ja teollisuudessa (222). Yksittäisistä aloista eniten konkurssikäsittelyjä oli talonrakentamisessa, missä hakemuksia käsiteltiin 231 kappaletta.

Vuoden 2016 hakemuksista 601 päättyi jakoluettelon vahvistamiseen. Muissa tapauksissa konkurssin käsittely keskeytyi konkurssimenettelyn eri vaiheissa.

Yleisimmät konkurssimenettelyn keskeytymisen syyt olivat konkurssipesien varattomuus, joka oli syynä 1 167 tapauksessa, ja hakemuksen peruuttaminen, joka oli syynä 615 tapauksessa. Vuonna 2016 konkurssipesän varattomuudesta johtuvia konkurssimenettelyn keskeyttämisiä oli 243 kappaletta (17,2 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakemuksen peruuttaminen merkitsee käytännössä sitä, että menettelyyn osallistuneet velkojat ovat saaneet saatavilleen suorituksen tai hyväksymänsä vakuuden. Vuonna 2016 hakemuksen peruuttamisia oli 16 kappaletta (2,5 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Loppuun käsitellyillä konkurssiasioilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen konkurssitilastoissa asioita, jotka on käsitelty käräjäoikeudessa ja joista on tehty käräjäoikeuden ratkaisu. Loppuun käsiteltyjä konkursseja koskevat tilastot kuvaavat eri perusjoukkoa kuin vireille pannut konkurssit. Loppuun käsitellyt konkurssit sisältävät jo tilastovuotta aiemmin vireille tulleita asioita ja vastaavasti osa tilastovuonna vireille tulleista asioista käsitellään loppuun vasta tulevina vuosina.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Tietoja konkurssihakemuksien määristä paikkakunnittain ja toimialoittain voit katsoa täältä.

 

Kategoriat: Yrittäjät

Missä on eniten konkursseja?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Kesäkuu 2017 - 10:34

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuomioistuimet käsittelivät loppuun yhteensä 2 845 konkurssihakemusta vuonna 2016. Määrä on 323 hakemusta vähemmän kuin vuonna 2015.

Eniten loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia oli Helsingissä (449), Espoossa (92), Turussa (80), Tampereella (79), Oulussa (78) ja Vantaalla (74). Pienemmissä kaupungeissa tilastojen kärkipäässä ovat Kuopio (53), Jyväskylä (49), Kouvola (45) ja Lahti (45).

Toimialoista eniten loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia oli tukku- ja vähittäiskaupassa (485), rakennusalalla (476) ja teollisuudessa (222). Yksittäisistä aloista eniten konkurssikäsittelyjä oli talonrakentamisessa, missä hakemuksia käsiteltiin 231 kappaletta.

Vuoden 2016 hakemuksista 601 päättyi jakoluettelon vahvistamiseen. Muissa tapauksissa konkurssin käsittely keskeytyi konkurssimenettelyn eri vaiheissa.

Yleisimmät konkurssimenettelyn keskeytymisen syyt olivat konkurssipesien varattomuus, joka oli syynä 1 167 tapauksessa, ja hakemuksen peruuttaminen, joka oli syynä 615 tapauksessa. Vuonna 2016 konkurssipesän varattomuudesta johtuvia konkurssimenettelyn keskeyttämisiä oli 243 kappaletta (17,2 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakemuksen peruuttaminen merkitsee käytännössä sitä, että menettelyyn osallistuneet velkojat ovat saaneet saatavilleen suorituksen tai hyväksymänsä vakuuden. Vuonna 2016 hakemuksen peruuttamisia oli 16 kappaletta (2,5 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Loppuun käsitellyillä konkurssiasioilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen konkurssitilastoissa asioita, jotka on käsitelty käräjäoikeudessa ja joista on tehty käräjäoikeuden ratkaisu. Loppuun käsiteltyjä konkursseja koskevat tilastot kuvaavat eri perusjoukkoa kuin vireille pannut konkurssit. Loppuun käsitellyt konkurssit sisältävät jo tilastovuotta aiemmin vireille tulleita asioita ja vastaavasti osa tilastovuonna vireille tulleista asioista käsitellään loppuun vasta tulevina vuosina.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Tietoja konkurssihakemuksien määristä paikkakunnittain ja toimialoittain voit katsoa täältä.

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tänään se alkaa: Suomen suurin elinvoimatapahtuma

Yrittäjät tiedotteet - 7. Kesäkuu 2017 - 7:06

Suomen suurin kuntapäättäjien ja elinkeinoelämän yhteistapahtuma alkaa tänään Oulussa.

Suomen Yrittäjien järjestämä Kunnallisjohdon seminaari kerää tänä vuonna ennätysyleisön.

Paikalle odotetaan lähes tuhatta yrittäjää ja vaikuttajaa keskustelemaan elinvoimasta ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä.

Kunnan ja elinkeinoelämän yhteistyö saa selvät sävelet

Evääksi kuntien vaikuttajat saavat seminaarissa julkaistavan Kunta- ja maakuntastrategian käsikirjan, joka on käytännönläheisesti kirjoitettu opas yrittäjyyden huomioimiseksi päätöksenteossa.

– Tavoitteemme on nostaa esiin kysymyksiä, joihin vastaamalla yrittäjänäkökulmaa pystyy pohtimaan, kertoo yrittäjäjärjestön elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.

Kesäkuun 6.–7. pidettävässä seminaarissa puhujina on alan terävin kärki, muun muassa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Tapahtuma kokoaa yhteen kunnanjohtajia, elinkeinojohtajia, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajia, yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajia sekä kunta-alan asiantuntijoita yrityksistä, järjestöistä, maakunnista ja valtionhallinnosta.

Puhujatiedot, ohjelma ja aikataulu löytyvät tapahtuman nettisivuilta, täältä.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tänään se alkaa: Suomen suurin elinvoimatapahtuma

Yrittäjät uutisarkisto - 7. Kesäkuu 2017 - 7:06

Suomen suurin kuntapäättäjien ja elinkeinoelämän yhteistapahtuma alkaa tänään Oulussa.

Suomen Yrittäjien järjestämä Kunnallisjohdon seminaari kerää tänä vuonna ennätysyleisön.

Paikalle odotetaan lähes tuhatta yrittäjää ja vaikuttajaa keskustelemaan elinvoimasta ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä.

Kunnan ja elinkeinoelämän yhteistyö saa selvät sävelet

Evääksi kuntien vaikuttajat saavat seminaarissa julkaistavan Kunta- ja maakuntastrategian käsikirjan, joka on käytännönläheisesti kirjoitettu opas yrittäjyyden huomioimiseksi päätöksenteossa.

– Tavoitteemme on nostaa esiin kysymyksiä, joihin vastaamalla yrittäjänäkökulmaa pystyy pohtimaan, kertoo yrittäjäjärjestön elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.

Kesäkuun 6.–7. pidettävässä seminaarissa puhujina on alan terävin kärki, muun muassa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Tapahtuma kokoaa yhteen kunnanjohtajia, elinkeinojohtajia, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajia, yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajia sekä kunta-alan asiantuntijoita yrityksistä, järjestöistä, maakunnista ja valtionhallinnosta.

Puhujatiedot, ohjelma ja aikataulu löytyvät tapahtuman nettisivuilta, täältä.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tänään se alkaa: Suomen suurin elinvoimatapahtuma

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 7. Kesäkuu 2017 - 7:06

Suomen suurin kuntapäättäjien ja elinkeinoelämän yhteistapahtuma alkaa tänään Oulussa.

Suomen Yrittäjien järjestämä Kunnallisjohdon seminaari kerää tänä vuonna ennätysyleisön.

Paikalle odotetaan lähes tuhatta yrittäjää ja vaikuttajaa keskustelemaan elinvoimasta ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä.

Kunnan ja elinkeinoelämän yhteistyö saa selvät sävelet

Evääksi kuntien vaikuttajat saavat seminaarissa julkaistavan Kunta- ja maakuntastrategian käsikirjan, joka on käytännönläheisesti kirjoitettu opas yrittäjyyden huomioimiseksi päätöksenteossa.

– Tavoitteemme on nostaa esiin kysymyksiä, joihin vastaamalla yrittäjänäkökulmaa pystyy pohtimaan, kertoo yrittäjäjärjestön elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.

Kesäkuun 6.–7. pidettävässä seminaarissa puhujina on alan terävin kärki, muun muassa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Tapahtuma kokoaa yhteen kunnanjohtajia, elinkeinojohtajia, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajia, yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajia sekä kunta-alan asiantuntijoita yrityksistä, järjestöistä, maakunnista ja valtionhallinnosta.

Puhujatiedot, ohjelma ja aikataulu löytyvät tapahtuman nettisivuilta, täältä.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ehtiikö yrittäjä pitää lomaa?

Yrittäjät tiedotteet - 6. Kesäkuu 2017 - 18:30

Suomen Yrittäjien vuonna 2014 julkistaman Hyvinvointibarometrin mukaan vain vajaa puolet yrittäjistä pystyy pitämään lomaa yli kolme viikkoa vuodessa. 11 prosenttia vastaajista ei ollut pitänyt ollenkaan lomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 9 % vastaajista oli pitänyt lomaa alle viikon.

31 prosenttia vastaajista piti 1–2 viikkoa lomaa, 40 prosenttia 3–6 viikkoa ja 9 % vastaajista piti lomaa yli 6 viikkoa.

Tiistaina julkaistun kyselyn mukaan joka kolmas työssäkäyvä suomalainen kertoo lomailevansa heinäkuussa yhteen putkeen. Yleisin kesäloman pituus on neljä viikkoa. Seuraavaksi suosituin lomakuukausi on elokuu ja kolmantena tulee kesäkuu. Pätkissä pitkin kesää loman aikoo viettää joka kolmas.

Täydellistä irtiottoa tämä ei kuitenkaan kaikilla palkansaajilla tarkoita. Suomalaisista jopa 56 prosenttia kertoo tekevänsä ainakin jossain kohtaa lomaa töitä. Joka päivä ja viikoittain töihin paneutuu joka viides.

Tulokset selviävät viestintätoimisto Riannon toukokuussa 2017 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1042 työssäkäyvää suomalaista.

Lomien aikana töitä ei tehdä työnantajan painostuksesta. Vain 9 prosenttia vastaajista kertoo työnantajan esittäneen toiveen vastata puheluihin ja sähköposteihin vastaamisesta loma-aikana.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Ehtiikö yrittäjä pitää lomaa?

Yrittäjät uutisarkisto - 6. Kesäkuu 2017 - 18:30

Suomen Yrittäjien vuonna 2014 julkistaman Hyvinvointibarometrin mukaan vain vajaa puolet yrittäjistä pystyy pitämään lomaa yli kolme viikkoa vuodessa. 11 prosenttia vastaajista ei ollut pitänyt ollenkaan lomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 9 % vastaajista oli pitänyt lomaa alle viikon.

31 prosenttia vastaajista piti 1–2 viikkoa lomaa, 40 prosenttia 3–6 viikkoa ja 9 % vastaajista piti lomaa yli 6 viikkoa.

Tiistaina julkaistun kyselyn mukaan joka kolmas työssäkäyvä suomalainen kertoo lomailevansa heinäkuussa yhteen putkeen. Yleisin kesäloman pituus on neljä viikkoa. Seuraavaksi suosituin lomakuukausi on elokuu ja kolmantena tulee kesäkuu. Pätkissä pitkin kesää loman aikoo viettää joka kolmas.

Täydellistä irtiottoa tämä ei kuitenkaan kaikilla palkansaajilla tarkoita. Suomalaisista jopa 56 prosenttia kertoo tekevänsä ainakin jossain kohtaa lomaa töitä. Joka päivä ja viikoittain töihin paneutuu joka viides.

Tulokset selviävät viestintätoimisto Riannon toukokuussa 2017 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1042 työssäkäyvää suomalaista.

Lomien aikana töitä ei tehdä työnantajan painostuksesta. Vain 9 prosenttia vastaajista kertoo työnantajan esittäneen toiveen vastata puheluihin ja sähköposteihin vastaamisesta loma-aikana.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Ehtiikö yrittäjä pitää lomaa?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 6. Kesäkuu 2017 - 18:30

Suomen Yrittäjien vuonna 2014 julkistaman Hyvinvointibarometrin mukaan vain vajaa puolet yrittäjistä pystyy pitämään lomaa yli kolme viikkoa vuodessa. 11 prosenttia vastaajista ei ollut pitänyt ollenkaan lomaa viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 9 % vastaajista oli pitänyt lomaa alle viikon.

31 prosenttia vastaajista piti 1–2 viikkoa lomaa, 40 prosenttia 3–6 viikkoa ja 9 % vastaajista piti lomaa yli 6 viikkoa.

Tiistaina julkaistun kyselyn mukaan joka kolmas työssäkäyvä suomalainen kertoo lomailevansa heinäkuussa yhteen putkeen. Yleisin kesäloman pituus on neljä viikkoa. Seuraavaksi suosituin lomakuukausi on elokuu ja kolmantena tulee kesäkuu. Pätkissä pitkin kesää loman aikoo viettää joka kolmas.

Täydellistä irtiottoa tämä ei kuitenkaan kaikilla palkansaajilla tarkoita. Suomalaisista jopa 56 prosenttia kertoo tekevänsä ainakin jossain kohtaa lomaa töitä. Joka päivä ja viikoittain töihin paneutuu joka viides.

Tulokset selviävät viestintätoimisto Riannon toukokuussa 2017 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1042 työssäkäyvää suomalaista.

Lomien aikana töitä ei tehdä työnantajan painostuksesta. Vain 9 prosenttia vastaajista kertoo työnantajan esittäneen toiveen vastata puheluihin ja sähköposteihin vastaamisesta loma-aikana.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä