• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Liikkuva parturi-kampaamo menee sinne missä asiakkaat ovat

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Helmikuu 2018 - 10:17

Tästä työstä puuttuu jotain tärkeää. Näin tuumi parturi-kampaaja Jenni Pirinen leikatessaan asiakkaidensa hiuksia perinteisessä parturi-kampaamossa.
Päätös ryhtyä yrittäjäksi oli virinnyt jo aiemmin Pirisen valmistuttua Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta.
– Yrittäjyyskurssilla Joensuussa kouluttajat näyttivät vihreää valoa vähän erilaiselle idealleni. Sain myös starttirahan, Pirinen muistelee.
Syntyi liikkuva parturi-kampaamo, joka menee sinne missä asiakkaatkin ovat.
– Koin perinteisen parturi-kampaajan työn itselleni ehkä vähän liian liukuhihnamaiseksi. Halusin siitä huomattavasti asiakaslähtöisempää.
– Kun asiakas vaihtuu nopeasti lennosta toiseen, niin eihän siinä ennätä edes kuulumisia kysellä, Pirinen tietää.

Kampauksia ja meikkauksia

Arktikas Hair perustettiin viime vuoden maaliskuussa. Ensimmäinen asiakaskäynti on jäänyt Pirisen mieleen.
– Pahasti allerginen ihminen ei pystynyt käymään kampaajalla vaan tarvitsi sellaisen omaan kotiinsa.
– On asiakkaita, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet kampaajalle vuosikausiin. He ovat olleet tyytyväisiä, että saavat kampaajakäynnin omaan kotiinsa, Pirinen sanoo.
Joukkoon mahtuu myös yritysasiakkaita.
– Olen ollut mukana mainoskuvauksissa ja kalenteriprojekteissa, joihin olen tehnyt hiusten lisäksi myös meikkauksia, Pirinen kertoo.
Työvälineet kulkevat mukana salkussa.
– Siellä ovat kaikki tärkeimmät työtehtävästä riippuen. Meikit meikkauksiin, sakset ja muut hiustenleikkauksiin.
Yrittäjyys on tullut Piriselle tutuksi käytännön kokemusten kautta.
– Kaikki on ollut uutta, oppimista joka päivä. Eniten ovat yllättäneet yrittäjälle koituvat lakisääteiset kustannukset.
– Markkinoinnissa olen lähtenyt liikkeelle minimibudjetilla, vastoinkäymisistä oppien, Pirinen luonnehtii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Lisää yrittäjien tarinoita torstaina 22.2.  ilmestyvässä Yrittäjä-lehdessä

 

Kategoriat: Yrittäjät

Liikkuva parturi-kampaamo menee sinne missä asiakkaat ovat

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Helmikuu 2018 - 10:17

Tästä työstä puuttuu jotain tärkeää. Näin tuumi parturi-kampaaja Jenni Pirinen leikatessaan asiakkaidensa hiuksia perinteisessä parturi-kampaamossa.
Päätös ryhtyä yrittäjäksi oli virinnyt jo aiemmin Pirisen valmistuttua Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta.
– Yrittäjyyskurssilla Joensuussa kouluttajat näyttivät vihreää valoa vähän erilaiselle idealleni. Sain myös starttirahan, Pirinen muistelee.
Syntyi liikkuva parturi-kampaamo, joka menee sinne missä asiakkaatkin ovat.
– Koin perinteisen parturi-kampaajan työn itselleni ehkä vähän liian liukuhihnamaiseksi. Halusin siitä huomattavasti asiakaslähtöisempää.
– Kun asiakas vaihtuu nopeasti lennosta toiseen, niin eihän siinä ennätä edes kuulumisia kysellä, Pirinen tietää.

Kampauksia ja meikkauksia

Arktikas Hair perustettiin viime vuoden maaliskuussa. Ensimmäinen asiakaskäynti on jäänyt Pirisen mieleen.
– Pahasti allerginen ihminen ei pystynyt käymään kampaajalla vaan tarvitsi sellaisen omaan kotiinsa.
– On asiakkaita, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet kampaajalle vuosikausiin. He ovat olleet tyytyväisiä, että saavat kampaajakäynnin omaan kotiinsa, Pirinen sanoo.
Joukkoon mahtuu myös yritysasiakkaita.
– Olen ollut mukana mainoskuvauksissa ja kalenteriprojekteissa, joihin olen tehnyt hiusten lisäksi myös meikkauksia, Pirinen kertoo.
Työvälineet kulkevat mukana salkussa.
– Siellä ovat kaikki tärkeimmät työtehtävästä riippuen. Meikit meikkauksiin, sakset ja muut hiustenleikkauksiin.
Yrittäjyys on tullut Piriselle tutuksi käytännön kokemusten kautta.
– Kaikki on ollut uutta, oppimista joka päivä. Eniten ovat yllättäneet yrittäjälle koituvat lakisääteiset kustannukset.
– Markkinoinnissa olen lähtenyt liikkeelle minimibudjetilla, vastoinkäymisistä oppien, Pirinen luonnehtii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Lisää yrittäjien tarinoita torstaina 22.2.  ilmestyvässä Yrittäjä-lehdessä

 

Kategoriat: Yrittäjät

Asiantuntija: ”Suurimmalla osalla on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin”

Yrittäjät tiedotteet - 17. Helmikuu 2018 - 12:00

– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin, sanoo Pentti Komssi, Pääkaupunkiseudun ja Helsingin Yrittäjien hankintaneuvoja.

– Kilpailutettuja kokonaisuuksia pidetään liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden vanhentunut käsitys on, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Sen muuttamiseksi vaaditaan kuntapäättäjiltä sitoutumista. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä, eli alle 50 hengen yrityksiä.

Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alusta. Lakiuudistuksella haluttiin parantaa pk-yritysten asemaa.

Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo tosin nousi 60 000 euron, mikä ei edesauta pk-yrittäjien mahdollisuuksia hankinnoissa.

Uudenmaan Yrittäjät kysyi yrittäjiltä ja kunnilta uuden hankintalain ensiaskeleista vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 100 yrittäjää ja vastaukset saatiin kolmestatoista kunnasta.  Myös muun muassa Vantaan Yrittäjät on selvittänyt asiaa jäsenistöltään. Vastaajia oli noin 460.

Yritysten kokemukset uudesta hankintalaista ovat ristiriitaiset.

– Hankintalain tarkoituksena oli edistää pk-yritysten markkinoillepääsyä tasavertaisesti suurempien toimijoiden kanssa. Vastausten mukaan tekemistä riittää niin tiedottamisen aktiivisuudessa ja yleisessä hankintalain hengen noudattamisessa, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Hankintayksiköiden pitää panostaa yhteistyöhön ja markkinatuntemukseen

Yrittäjät toivovat Uudenmaan Yrittäjien hankintakyselyssä hankintayksiköiltä avoimuutta, yhteistyötä, markkinatuntemusta ja paikallisuutta. Yrittäjistä 82 prosenttia uskoo, että tällä hetkellä kunnat hankkivat kynnysarvot alittavat hankinnat tilaamalla suoraan samoilta toimittajilta tai tarjoamalla hankintoja vain valitulle joukolle yrityksiä kilpailuttaen näitä.

Yrittäjät pitävät tärkeänä, että pienhankintakilpailutuksista ilmoitetaan avoimesti, esim. kunnan kotisivuilla, tilaisuuksissa, sähköisessä hankintajärjestelmässä tai lehdessä.

Vastaajakunnat sen sijaan kertoivat, että hankintalain voimaanastumisen jälkeen niissä on aktiivisesti päivitetty tai uusittu pienhankintaohjeita, lisätty tiedottamista ja otettu sähköinen järjestelmä käyttöön.  

Kyselyssä kysyttiin yrittäjiltä myös sopivaa rajaa pienhankintoihin. Vastausten mediaani asettui 10 000 euroon, mutta vaihteluväli oli huima.

Asiantuntija ehdottaa toimivaa mittaria hankintojen onnistumista seuraamaan

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan nykyiset hankintatavat eivät siis saa vielä aikaan riittävästi kilpailua, vaikka juuri se on hankintalain tarkoitus.

– Kilpailu parantaisi laatua ja toisi säästöjä. Mittari, jolla kunta itse voisi seurata onnistumistaan hankinnoissa olisi alkaa seurata, montako tarjousta saadaan tarjouspyyntöä kohti, ehdottaa Grekin.

– Jos luku on kasvava, tietää kunta tekevänsä jotakin oikein, sillä yritys ei tarjoa, ellei se usko voivansa menestyä. Näin on tehty Pohjois-Karjalassa. Siellä luku on noussut: 2012 noin neljä prosenttia vs. 2016 yli 19 prosenttia.

Grekin muistuttaa, että keinoja elinvoiman parantamiseen on: jakaa hankinnat pienempiin osiin ja valita useita toimittajia. Näin markkinat pysyvät toimivina.

62 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkisiin hankintoihin, mutta 77,5 prosenttia haluaisi osallistua.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Asiantuntija: ”Suurimmalla osalla on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin”

Yrittäjät uutisarkisto - 17. Helmikuu 2018 - 12:00

– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin, sanoo Pentti Komssi, Pääkaupunkiseudun ja Helsingin Yrittäjien hankintaneuvoja.

– Kilpailutettuja kokonaisuuksia pidetään liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden vanhentunut käsitys on, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Sen muuttamiseksi vaaditaan kuntapäättäjiltä sitoutumista. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä, eli alle 50 hengen yrityksiä.

Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alusta. Lakiuudistuksella haluttiin parantaa pk-yritysten asemaa.

Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo tosin nousi 60 000 euron, mikä ei edesauta pk-yrittäjien mahdollisuuksia hankinnoissa.

Uudenmaan Yrittäjät kysyi yrittäjiltä ja kunnilta uuden hankintalain ensiaskeleista vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 100 yrittäjää ja vastaukset saatiin kolmestatoista kunnasta.  Myös muun muassa Vantaan Yrittäjät on selvittänyt asiaa jäsenistöltään. Vastaajia oli noin 460.

Yritysten kokemukset uudesta hankintalaista ovat ristiriitaiset.

– Hankintalain tarkoituksena oli edistää pk-yritysten markkinoillepääsyä tasavertaisesti suurempien toimijoiden kanssa. Vastausten mukaan tekemistä riittää niin tiedottamisen aktiivisuudessa ja yleisessä hankintalain hengen noudattamisessa, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Hankintayksiköiden pitää panostaa yhteistyöhön ja markkinatuntemukseen

Yrittäjät toivovat Uudenmaan Yrittäjien hankintakyselyssä hankintayksiköiltä avoimuutta, yhteistyötä, markkinatuntemusta ja paikallisuutta. Yrittäjistä 82 prosenttia uskoo, että tällä hetkellä kunnat hankkivat kynnysarvot alittavat hankinnat tilaamalla suoraan samoilta toimittajilta tai tarjoamalla hankintoja vain valitulle joukolle yrityksiä kilpailuttaen näitä.

Yrittäjät pitävät tärkeänä, että pienhankintakilpailutuksista ilmoitetaan avoimesti, esim. kunnan kotisivuilla, tilaisuuksissa, sähköisessä hankintajärjestelmässä tai lehdessä.

Vastaajakunnat sen sijaan kertoivat, että hankintalain voimaanastumisen jälkeen niissä on aktiivisesti päivitetty tai uusittu pienhankintaohjeita, lisätty tiedottamista ja otettu sähköinen järjestelmä käyttöön.  

Kyselyssä kysyttiin yrittäjiltä myös sopivaa rajaa pienhankintoihin. Vastausten mediaani asettui 10 000 euroon, mutta vaihteluväli oli huima.

Asiantuntija ehdottaa toimivaa mittaria hankintojen onnistumista seuraamaan

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan nykyiset hankintatavat eivät siis saa vielä aikaan riittävästi kilpailua, vaikka juuri se on hankintalain tarkoitus.

– Kilpailu parantaisi laatua ja toisi säästöjä. Mittari, jolla kunta itse voisi seurata onnistumistaan hankinnoissa olisi alkaa seurata, montako tarjousta saadaan tarjouspyyntöä kohti, ehdottaa Grekin.

– Jos luku on kasvava, tietää kunta tekevänsä jotakin oikein, sillä yritys ei tarjoa, ellei se usko voivansa menestyä. Näin on tehty Pohjois-Karjalassa. Siellä luku on noussut: 2012 noin neljä prosenttia vs. 2016 yli 19 prosenttia.

Grekin muistuttaa, että keinoja elinvoiman parantamiseen on: jakaa hankinnat pienempiin osiin ja valita useita toimittajia. Näin markkinat pysyvät toimivina.

62 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkisiin hankintoihin, mutta 77,5 prosenttia haluaisi osallistua.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Asiantuntija: ”Suurimmalla osalla on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 17. Helmikuu 2018 - 12:00

– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin, sanoo Pentti Komssi, Pääkaupunkiseudun ja Helsingin Yrittäjien hankintaneuvoja.

– Kilpailutettuja kokonaisuuksia pidetään liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden vanhentunut käsitys on, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Sen muuttamiseksi vaaditaan kuntapäättäjiltä sitoutumista. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä, eli alle 50 hengen yrityksiä.

Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alusta. Lakiuudistuksella haluttiin parantaa pk-yritysten asemaa.

Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo tosin nousi 60 000 euron, mikä ei edesauta pk-yrittäjien mahdollisuuksia hankinnoissa.

Uudenmaan Yrittäjät kysyi yrittäjiltä ja kunnilta uuden hankintalain ensiaskeleista vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 100 yrittäjää ja vastaukset saatiin kolmestatoista kunnasta.  Myös muun muassa Vantaan Yrittäjät on selvittänyt asiaa jäsenistöltään. Vastaajia oli noin 460.

Yritysten kokemukset uudesta hankintalaista ovat ristiriitaiset.

– Hankintalain tarkoituksena oli edistää pk-yritysten markkinoillepääsyä tasavertaisesti suurempien toimijoiden kanssa. Vastausten mukaan tekemistä riittää niin tiedottamisen aktiivisuudessa ja yleisessä hankintalain hengen noudattamisessa, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Hankintayksiköiden pitää panostaa yhteistyöhön ja markkinatuntemukseen

Yrittäjät toivovat Uudenmaan Yrittäjien hankintakyselyssä hankintayksiköiltä avoimuutta, yhteistyötä, markkinatuntemusta ja paikallisuutta. Yrittäjistä 82 prosenttia uskoo, että tällä hetkellä kunnat hankkivat kynnysarvot alittavat hankinnat tilaamalla suoraan samoilta toimittajilta tai tarjoamalla hankintoja vain valitulle joukolle yrityksiä kilpailuttaen näitä.

Yrittäjät pitävät tärkeänä, että pienhankintakilpailutuksista ilmoitetaan avoimesti, esim. kunnan kotisivuilla, tilaisuuksissa, sähköisessä hankintajärjestelmässä tai lehdessä.

Vastaajakunnat sen sijaan kertoivat, että hankintalain voimaanastumisen jälkeen niissä on aktiivisesti päivitetty tai uusittu pienhankintaohjeita, lisätty tiedottamista ja otettu sähköinen järjestelmä käyttöön.  

Kyselyssä kysyttiin yrittäjiltä myös sopivaa rajaa pienhankintoihin. Vastausten mediaani asettui 10 000 euroon, mutta vaihteluväli oli huima.

Asiantuntija ehdottaa toimivaa mittaria hankintojen onnistumista seuraamaan

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan nykyiset hankintatavat eivät siis saa vielä aikaan riittävästi kilpailua, vaikka juuri se on hankintalain tarkoitus.

– Kilpailu parantaisi laatua ja toisi säästöjä. Mittari, jolla kunta itse voisi seurata onnistumistaan hankinnoissa olisi alkaa seurata, montako tarjousta saadaan tarjouspyyntöä kohti, ehdottaa Grekin.

– Jos luku on kasvava, tietää kunta tekevänsä jotakin oikein, sillä yritys ei tarjoa, ellei se usko voivansa menestyä. Näin on tehty Pohjois-Karjalassa. Siellä luku on noussut: 2012 noin neljä prosenttia vs. 2016 yli 19 prosenttia.

Grekin muistuttaa, että keinoja elinvoiman parantamiseen on: jakaa hankinnat pienempiin osiin ja valita useita toimittajia. Näin markkinat pysyvät toimivina.

62 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkisiin hankintoihin, mutta 77,5 prosenttia haluaisi osallistua.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusi yöllistä murtoa kauppaan – yrittäjä: Jouduin itse etsimään rikoksesta epäiltyä

Yrittäjät tiedotteet - 17. Helmikuu 2018 - 8:00

Ranualainen K-kauppias pettyi poliisin toimintaan pyytäessään apua murtoaallon keskellä.

Yrittäjät.fi uutisoi ranualaisen koneliikkeestä, johon varkaat ovat iskeneet useita kertoja.

– Poliisin tutkinta ei etene. Olemme ihmetelleet, miksei kukaan ota yhteyttä meihin. Netissä tehdyt rikosilmoitukset sähköposteineen eivät päädy Rovaniemeltä Ranualla olevalle tutkijalle, Ranuan Tarvikekeskuksen yrittäjä Jari Heikkilä totesi haastattelussa.

Ranualaisen K-market Hillamarketin kauppias Anu Hietakangas yhtyy Heikkilän kritiikkiin.

– Olemme painineet vähän samantyyppisen ongelman kanssa. Kahtena edelisenä talvella kauppaamme tehtiin kuusi murtoa. Talvella 2016 kolme kappaletta ja seuraavana talvena kolme murtoa, Hietakangas kertoo.

Hietakangas kertoo ensimmäisen tapauksen kohdalla soittaneensa kolmesti hätäkeskukseen, jotta sai paikalle poliisipartion.

– Epäilivät, ettei kyse ole isosta ongelmasta. Ajattelivat, että kutsun heidät turhaan paikalle. Lopulta he pyysivät, että menisin itse paikalle, jonka jälkeen tarvittaessa soittaisin uudestaan, että tarvitsen oikeasti apua. Itse tiesin, että tilanne oli selvä. En mene yritykseeni murron sattuessa yksin sisälle, Hietakangas muistelee.

Hietakankaan mukaan poliisit eivät aluksi löytäneet epäiltyä tämän henkilöllisyyden varmistuttua.

– Minä jouduin selvittämään epäillyn kotiosoitetta ja olemaan passissa tämän asunnolla kun poliisit saapuivat Rovaniemeltä.

– Kerran oli tilanne, että poliisi ei voinut mennä yksin kohteeseen, koska hänellä ei ollut työparia. Minua hämmästytti se kovin, koska minun olisi kuitenkin pitänyt olla valmis menemään kauppaan yksin.

"Vahingot kymppitonneja"

Rikosaallon viimeisin murto tapahtui viime vuoden maaliskuussa.

– Minusta poliisi suhtautui vähän välinpitämättömästi tilanteeseen. Tämä tulee minulle kalliiksi, mutta myös valtiolle ja veronmaksajille. Jos näihin puututtaisiin vähän nopeammin, olisi resursseja ja aikaa muihinkin töihin. Välillä tunsin, että tein muiden hommia yrittäessäni edistää asioita.

Hietakangas kertoo ymmärtävänsä, etteivät nykyresurssit mahdollista poliisipartioita joka paikkakunnalle. Rovaniemeltä on Ranualle noin 80 kilometriä.

– Enemmän koen ongelmaksi sen, että en saanut kaipaamaani apua ja tukea, jotta asiat hoidettaisiin loppuun asti, Hietakangas sanoo.

– Yrittäjän silmin vahingot olivat kymppitonneja ja jokaiseen tapaukseen käytetty työaika oli poissa muista, oikeista töistä.

Lapin poliisilaitokselta ei perjantaina iltapäivällä osattu kommentoida Hietakankaan väitteitä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusi yöllistä murtoa kauppaan – yrittäjä: Jouduin itse etsimään rikoksesta epäiltyä

Yrittäjät uutisarkisto - 17. Helmikuu 2018 - 8:00

Ranualainen K-kauppias pettyi poliisin toimintaan pyytäessään apua murtoaallon keskellä.

Yrittäjät.fi uutisoi ranualaisen koneliikkeestä, johon varkaat ovat iskeneet useita kertoja.

– Poliisin tutkinta ei etene. Olemme ihmetelleet, miksei kukaan ota yhteyttä meihin. Netissä tehdyt rikosilmoitukset sähköposteineen eivät päädy Rovaniemeltä Ranualla olevalle tutkijalle, Ranuan Tarvikekeskuksen yrittäjä Jari Heikkilä totesi haastattelussa.

Ranualaisen K-market Hillamarketin kauppias Anu Hietakangas yhtyy Heikkilän kritiikkiin.

– Olemme painineet vähän samantyyppisen ongelman kanssa. Kahtena edelisenä talvella kauppaamme tehtiin kuusi murtoa. Talvella 2016 kolme kappaletta ja seuraavana talvena kolme murtoa, Hietakangas kertoo.

Hietakangas kertoo ensimmäisen tapauksen kohdalla soittaneensa kolmesti hätäkeskukseen, jotta sai paikalle poliisipartion.

– Epäilivät, ettei kyse ole isosta ongelmasta. Ajattelivat, että kutsun heidät turhaan paikalle. Lopulta he pyysivät, että menisin itse paikalle, jonka jälkeen tarvittaessa soittaisin uudestaan, että tarvitsen oikeasti apua. Itse tiesin, että tilanne oli selvä. En mene yritykseeni murron sattuessa yksin sisälle, Hietakangas muistelee.

Hietakankaan mukaan poliisit eivät aluksi löytäneet epäiltyä tämän henkilöllisyyden varmistuttua.

– Minä jouduin selvittämään epäillyn kotiosoitetta ja olemaan passissa tämän asunnolla kun poliisit saapuivat Rovaniemeltä.

– Kerran oli tilanne, että poliisi ei voinut mennä yksin kohteeseen, koska hänellä ei ollut työparia. Minua hämmästytti se kovin, koska minun olisi kuitenkin pitänyt olla valmis menemään kauppaan yksin.

"Vahingot kymppitonneja"

Rikosaallon viimeisin murto tapahtui viime vuoden maaliskuussa.

– Minusta poliisi suhtautui vähän välinpitämättömästi tilanteeseen. Tämä tulee minulle kalliiksi, mutta myös valtiolle ja veronmaksajille. Jos näihin puututtaisiin vähän nopeammin, olisi resursseja ja aikaa muihinkin töihin. Välillä tunsin, että tein muiden hommia yrittäessäni edistää asioita.

Hietakangas kertoo ymmärtävänsä, etteivät nykyresurssit mahdollista poliisipartioita joka paikkakunnalle. Rovaniemeltä on Ranualle noin 80 kilometriä.

– Enemmän koen ongelmaksi sen, että en saanut kaipaamaani apua ja tukea, jotta asiat hoidettaisiin loppuun asti, Hietakangas sanoo.

– Yrittäjän silmin vahingot olivat kymppitonneja ja jokaiseen tapaukseen käytetty työaika oli poissa muista, oikeista töistä.

Lapin poliisilaitokselta ei perjantaina iltapäivällä osattu kommentoida Hietakankaan väitteitä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusi yöllistä murtoa kauppaan – yrittäjä: Jouduin itse etsimään rikoksesta epäiltyä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 17. Helmikuu 2018 - 8:00

Ranualainen K-kauppias pettyi poliisin toimintaan pyytäessään apua murtoaallon keskellä.

Yrittäjät.fi uutisoi ranualaisen koneliikkeestä, johon varkaat ovat iskeneet useita kertoja.

– Poliisin tutkinta ei etene. Olemme ihmetelleet, miksei kukaan ota yhteyttä meihin. Netissä tehdyt rikosilmoitukset sähköposteineen eivät päädy Rovaniemeltä Ranualla olevalle tutkijalle, Ranuan Tarvikekeskuksen yrittäjä Jari Heikkilä totesi haastattelussa.

Ranualaisen K-market Hillamarketin kauppias Anu Hietakangas yhtyy Heikkilän kritiikkiin.

– Olemme painineet vähän samantyyppisen ongelman kanssa. Kahtena edelisenä talvella kauppaamme tehtiin kuusi murtoa. Talvella 2016 kolme kappaletta ja seuraavana talvena kolme murtoa, Hietakangas kertoo.

Hietakangas kertoo ensimmäisen tapauksen kohdalla soittaneensa kolmesti hätäkeskukseen, jotta sai paikalle poliisipartion.

– Epäilivät, ettei kyse ole isosta ongelmasta. Ajattelivat, että kutsun heidät turhaan paikalle. Lopulta he pyysivät, että menisin itse paikalle, jonka jälkeen tarvittaessa soittaisin uudestaan, että tarvitsen oikeasti apua. Itse tiesin, että tilanne oli selvä. En mene yritykseeni murron sattuessa yksin sisälle, Hietakangas muistelee.

Hietakankaan mukaan poliisit eivät aluksi löytäneet epäiltyä tämän henkilöllisyyden varmistuttua.

– Minä jouduin selvittämään epäillyn kotiosoitetta ja olemaan passissa tämän asunnolla kun poliisit saapuivat Rovaniemeltä.

– Kerran oli tilanne, että poliisi ei voinut mennä yksin kohteeseen, koska hänellä ei ollut työparia. Minua hämmästytti se kovin, koska minun olisi kuitenkin pitänyt olla valmis menemään kauppaan yksin.

"Vahingot kymppitonneja"

Rikosaallon viimeisin murto tapahtui viime vuoden maaliskuussa.

– Minusta poliisi suhtautui vähän välinpitämättömästi tilanteeseen. Tämä tulee minulle kalliiksi, mutta myös valtiolle ja veronmaksajille. Jos näihin puututtaisiin vähän nopeammin, olisi resursseja ja aikaa muihinkin töihin. Välillä tunsin, että tein muiden hommia yrittäessäni edistää asioita.

Hietakangas kertoo ymmärtävänsä, etteivät nykyresurssit mahdollista poliisipartioita joka paikkakunnalle. Rovaniemeltä on Ranualle noin 80 kilometriä.

– Enemmän koen ongelmaksi sen, että en saanut kaipaamaani apua ja tukea, jotta asiat hoidettaisiin loppuun asti, Hietakangas sanoo.

– Yrittäjän silmin vahingot olivat kymppitonneja ja jokaiseen tapaukseen käytetty työaika oli poissa muista, oikeista töistä.

Lapin poliisilaitokselta ei perjantaina iltapäivällä osattu kommentoida Hietakankaan väitteitä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Ulosoton ei tarvitse olla lopullinen niitti: Toimi näin, niin voit päästä helpommalla

Yrittäjät tiedotteet - 16. Helmikuu 2018 - 20:32

Taloussanomat uutisoi tänään yrittäjästä, joka on joutunut vaikeuksiin viisi vuotta sitten tehdyn ulosoton takia. Tuolloin ulosoton määrä oli 18 000 euroa.

Nimettömänä esiintyvä nainen ei ole pystynyt hoitamaan maksueriä vaan summa on kasvanut viidessä vuodessa 60 000 euroon ilman, että velka on lyhentynyt.

– Ulosotosta on lähes mahdoton selvitä työtä tekemällä, nainen kertoo haastattelussa.

Toiminimellä yrittänyt vastaa veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan, toisin kuin osakeyhtiössä. Tässä tapauksessa nainen menetti omistusoikeusasuntonsa velan takia.

– Ulosottomies on velalliseen nähden jumalan asemassa. Velallisella ei ole oikeutta valittaa. Päätökset ovat mielivaltaisia, eikä niissä tarvitse ottaa huomioon velallisen tilannetta. Jos yritystoimintani kassavirrasta ulosmitataan puolet, minun on mahdoton selviytyä mistään maksuista, nainen jatkaa.

Ulosottomies on perinyt helmikuuhun asti naisen toiminimen liikevaihdosta yhden kuudesosan. Tässä kuussa nainen nosti maksamansa erän määrää saatuaan enemmän tuloa liiketoiminnastaan.

Naisen mielestä harmittavaa on se, että vain osa velasta maksetaan velkojalle. Hänen mukaansa 300 euron velasta maksetaan velkojalle vain kymmenen euroa kuukaudessa. Velkaerästä peritään kuukausittain 27 euron ulosottomaksu sekä oikeudenkäynti- ja korkokuluja.

– En saa minkäänlaista sosiaalitukea, nainen kertoo.

"Laissa iso valuvika"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan naisen tarina kuulostaa valitettavan tutulta. Toivosen mielestä laissa on "valuvika".

– Se jättää ulosottomiehelle ison harkintavallan.

Ulosottokaari määrittää, paljonko palkasta ja tuloista saa ulosmitata. Lain mukaan elinkeinotulosta tulee jättää ulosmittaamatta viisi kuudesosaa ja palkkatuloista kaksi kolmasosaa. 

Velkajärjestelylakia muutettiin vuodesta 2014 alkaen niin, että myös toiminimiyrittäjillä on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn ilman, että yritystoimintaa tarvitsee lopettaa. Suomen Yrittäjät ajoi uudistusta.

– Kyseinen laki on tehty nimenomaan sitä varten, että velkavankeuteen joutuvat henkilöt voivat kohtuullisessa ajassa vapautua veloistaan, Toivonen selvittää.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että aihepiiriä koskevaa lainsäädäntöä tarkastaltaisiin lähivuosina uudelleen ja siihen tehtäisiin tarvittavat uudistukset.

Keskustele ulosottomiehen kanssa

Toivonen kannustaa ulosotossa olevia yrittäjiä hakemaan helpotusta neuvottelemalla ulosottomiehen kanssa.

– Ensin kannattaa selvittää, onko tilanteessa mahdollisuus velkajärjestelyyn. Keskustelemalla voi olla mahdollista saada vapaamaksukuukausia.

Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Talousapu-neuvontapalveluun, joka on pienyrityksille maksuton. Palveluun voi soittaa nimettömänä. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ulosoton ei tarvitse olla lopullinen niitti: Toimi näin, niin voit päästä helpommalla

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Helmikuu 2018 - 20:32

Taloussanomat uutisoi tänään yrittäjästä, joka on joutunut vaikeuksiin viisi vuotta sitten tehdyn ulosoton takia. Tuolloin ulosoton määrä oli 18 000 euroa.

Nimettömänä esiintyvä nainen ei ole pystynyt hoitamaan maksueriä vaan summa on kasvanut viidessä vuodessa 60 000 euroon ilman, että velka on lyhentynyt.

– Ulosotosta on lähes mahdoton selvitä työtä tekemällä, nainen kertoo haastattelussa.

Toiminimellä yrittänyt vastaa veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan, toisin kuin osakeyhtiössä. Tässä tapauksessa nainen menetti omistusoikeusasuntonsa velan takia.

– Ulosottomies on velalliseen nähden jumalan asemassa. Velallisella ei ole oikeutta valittaa. Päätökset ovat mielivaltaisia, eikä niissä tarvitse ottaa huomioon velallisen tilannetta. Jos yritystoimintani kassavirrasta ulosmitataan puolet, minun on mahdoton selviytyä mistään maksuista, nainen jatkaa.

Ulosottomies on perinyt helmikuuhun asti naisen toiminimen liikevaihdosta yhden kuudesosan. Tässä kuussa nainen nosti maksamansa erän määrää saatuaan enemmän tuloa liiketoiminnastaan.

Naisen mielestä harmittavaa on se, että vain osa velasta maksetaan velkojalle. Hänen mukaansa 300 euron velasta maksetaan velkojalle vain kymmenen euroa kuukaudessa. Velkaerästä peritään kuukausittain 27 euron ulosottomaksu sekä oikeudenkäynti- ja korkokuluja.

– En saa minkäänlaista sosiaalitukea, nainen kertoo.

"Laissa iso valuvika"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan naisen tarina kuulostaa valitettavan tutulta. Toivosen mielestä laissa on "valuvika".

– Se jättää ulosottomiehelle ison harkintavallan.

Ulosottokaari määrittää, paljonko palkasta ja tuloista saa ulosmitata. Lain mukaan elinkeinotulosta tulee jättää ulosmittaamatta viisi kuudesosaa ja palkkatuloista kaksi kolmasosaa. 

Velkajärjestelylakia muutettiin vuodesta 2014 alkaen niin, että myös toiminimiyrittäjillä on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn ilman, että yritystoimintaa tarvitsee lopettaa. Suomen Yrittäjät ajoi uudistusta.

– Kyseinen laki on tehty nimenomaan sitä varten, että velkavankeuteen joutuvat henkilöt voivat kohtuullisessa ajassa vapautua veloistaan, Toivonen selvittää.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että aihepiiriä koskevaa lainsäädäntöä tarkastaltaisiin lähivuosina uudelleen ja siihen tehtäisiin tarvittavat uudistukset.

Keskustele ulosottomiehen kanssa

Toivonen kannustaa ulosotossa olevia yrittäjiä hakemaan helpotusta neuvottelemalla ulosottomiehen kanssa.

– Ensin kannattaa selvittää, onko tilanteessa mahdollisuus velkajärjestelyyn. Keskustelemalla voi olla mahdollista saada vapaamaksukuukausia.

Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Talousapu-neuvontapalveluun, joka on pienyrityksille maksuton. Palveluun voi soittaa nimettömänä. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ulosoton ei tarvitse olla lopullinen niitti: Toimi näin, niin voit päästä helpommalla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Helmikuu 2018 - 20:32

Taloussanomat uutisoi tänään yrittäjästä, joka on joutunut vaikeuksiin viisi vuotta sitten tehdyn ulosoton takia. Tuolloin ulosoton määrä oli 18 000 euroa.

Nimettömänä esiintyvä nainen ei ole pystynyt hoitamaan maksueriä vaan summa on kasvanut viidessä vuodessa 60 000 euroon ilman, että velka on lyhentynyt.

– Ulosotosta on lähes mahdoton selvitä työtä tekemällä, nainen kertoo haastattelussa.

Toiminimellä yrittänyt vastaa veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan, toisin kuin osakeyhtiössä. Tässä tapauksessa nainen menetti omistusoikeusasuntonsa velan takia.

– Ulosottomies on velalliseen nähden jumalan asemassa. Velallisella ei ole oikeutta valittaa. Päätökset ovat mielivaltaisia, eikä niissä tarvitse ottaa huomioon velallisen tilannetta. Jos yritystoimintani kassavirrasta ulosmitataan puolet, minun on mahdoton selviytyä mistään maksuista, nainen jatkaa.

Ulosottomies on perinyt helmikuuhun asti naisen toiminimen liikevaihdosta yhden kuudesosan. Tässä kuussa nainen nosti maksamansa erän määrää saatuaan enemmän tuloa liiketoiminnastaan.

Naisen mielestä harmittavaa on se, että vain osa velasta maksetaan velkojalle. Hänen mukaansa 300 euron velasta maksetaan velkojalle vain kymmenen euroa kuukaudessa. Velkaerästä peritään kuukausittain 27 euron ulosottomaksu sekä oikeudenkäynti- ja korkokuluja.

– En saa minkäänlaista sosiaalitukea, nainen kertoo.

"Laissa iso valuvika"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan naisen tarina kuulostaa valitettavan tutulta. Toivosen mielestä laissa on "valuvika".

– Se jättää ulosottomiehelle ison harkintavallan.

Ulosottokaari määrittää, paljonko palkasta ja tuloista saa ulosmitata. Lain mukaan elinkeinotulosta tulee jättää ulosmittaamatta viisi kuudesosaa ja palkkatuloista kaksi kolmasosaa. 

Velkajärjestelylakia muutettiin vuodesta 2014 alkaen niin, että myös toiminimiyrittäjillä on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn ilman, että yritystoimintaa tarvitsee lopettaa. Suomen Yrittäjät ajoi uudistusta.

– Kyseinen laki on tehty nimenomaan sitä varten, että velkavankeuteen joutuvat henkilöt voivat kohtuullisessa ajassa vapautua veloistaan, Toivonen selvittää.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että aihepiiriä koskevaa lainsäädäntöä tarkastaltaisiin lähivuosina uudelleen ja siihen tehtäisiin tarvittavat uudistukset.

Keskustele ulosottomiehen kanssa

Toivonen kannustaa ulosotossa olevia yrittäjiä hakemaan helpotusta neuvottelemalla ulosottomiehen kanssa.

– Ensin kannattaa selvittää, onko tilanteessa mahdollisuus velkajärjestelyyn. Keskustelemalla voi olla mahdollista saada vapaamaksukuukausia.

Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Talousapu-neuvontapalveluun, joka on pienyrityksille maksuton. Palveluun voi soittaa nimettömänä. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjyysstrategian selvityshenkilöiksi Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen – "tavoitteena konkreettisia ehdotuksia"

Yrittäjät tiedotteet - 16. Helmikuu 2018 - 19:00

Suomen ensimmäisen yrittäjyyden edistämisen strategisen toimenpideohjelman selvityshenkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen.

Asiasta kertoi perjantaina elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä täytäntöönpantaessa tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu vaalikausien yli. Emme tee selvitystyötä missään kammiossa vaan kuulemme relevantteja tahoja, Järventaus kertoo.

Jussi Järventaus on muun muassa pitkäaikainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri.

– Laajojen kaarien ohella on tarkoitus saada aikaan konkreettisia ehdotuksia. Tavoitteena on antaa käytännön hyötyä päätöksentekijöille ja sitä kautta yrittäjille ja yrittäjyyteen, Järventaus luonnehtii.

Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen on tällä hetkellä biohiililtä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan suomalaisen, Yhdysvalloissa toimivan Carbo Culture -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta.

– Yritystoimintaan liittyy nyt sääntelyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvityksessä tulee liittymään startupien ja kasvuyritysten kipukohtiin, joista toistuvia esimerkkejä löytyy kollegoilta ja sijoittajilta, Kekäläinen kertoo.

Lintilä toivoo selvityshenkilöiden ottavan kantaa laajasti muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan ja työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

– Tavoitteena on oltava kotimaisen työn, tuottavuuden ja omistajuuden vahvistaminen. Kun näissä onnistutaan, siitä hyötyy koko Suomi, Lintilä sanoo.

"Autamme parhaan kykymme mukaan"

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää yrittäjyysstrategiaa erinomaisena hankkeena.

– On tärkeää, että yrittäjyyskysymyksiä mietitään hallintorajojen ja vaalikausien yli. Uskon, että hanke tuottaa hyvää aineistoa tulevia päätöksiä ja hallitusohjelmatyötä ajatellen, Pentikäinen toteaa.

– Ministeri on löytänyt mainiot selvityshenkilöt. Heillä on vahva osaaminen yrittäjyydestä ja kykyä katsoa myös eteenpäin. He lähestyvät asiaa eri näkökulmista, mikä on hyvä asia, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestö antaa hankkeelle täyden tuen.

– Autamme parhaan kykymme mukaan, jotta syntyvä yrittäjästrategia tarjoaisi ainespuut, joilla Suomesta voidaan tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Se on tärkeää paitsi yrittäjille myös koko kansakunnan hyvinvoinnille, Pentikäinen korostaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lea Hult

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjyysstrategian selvityshenkilöiksi Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen – "tavoitteena konkreettisia ehdotuksia"

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Helmikuu 2018 - 19:00

Suomen ensimmäisen yrittäjyyden edistämisen strategisen toimenpideohjelman selvityshenkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen.

Asiasta kertoi perjantaina elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä täytäntöönpantaessa tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu vaalikausien yli. Emme tee selvitystyötä missään kammiossa vaan kuulemme relevantteja tahoja, Järventaus kertoo.

Jussi Järventaus on muun muassa pitkäaikainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri.

– Laajojen kaarien ohella on tarkoitus saada aikaan konkreettisia ehdotuksia. Tavoitteena on antaa käytännön hyötyä päätöksentekijöille ja sitä kautta yrittäjille ja yrittäjyyteen, Järventaus luonnehtii.

Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen on tällä hetkellä biohiililtä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan suomalaisen, Yhdysvalloissa toimivan Carbo Culture -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta.

– Yritystoimintaan liittyy nyt sääntelyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvityksessä tulee liittymään startupien ja kasvuyritysten kipukohtiin, joista toistuvia esimerkkejä löytyy kollegoilta ja sijoittajilta, Kekäläinen kertoo.

Lintilä toivoo selvityshenkilöiden ottavan kantaa laajasti muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan ja työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

– Tavoitteena on oltava kotimaisen työn, tuottavuuden ja omistajuuden vahvistaminen. Kun näissä onnistutaan, siitä hyötyy koko Suomi, Lintilä sanoo.

"Autamme parhaan kykymme mukaan"

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää yrittäjyysstrategiaa erinomaisena hankkeena.

– On tärkeää, että yrittäjyyskysymyksiä mietitään hallintorajojen ja vaalikausien yli. Uskon, että hanke tuottaa hyvää aineistoa tulevia päätöksiä ja hallitusohjelmatyötä ajatellen, Pentikäinen toteaa.

– Ministeri on löytänyt mainiot selvityshenkilöt. Heillä on vahva osaaminen yrittäjyydestä ja kykyä katsoa myös eteenpäin. He lähestyvät asiaa eri näkökulmista, mikä on hyvä asia, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestö antaa hankkeelle täyden tuen.

– Autamme parhaan kykymme mukaan, jotta syntyvä yrittäjästrategia tarjoaisi ainespuut, joilla Suomesta voidaan tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Se on tärkeää paitsi yrittäjille myös koko kansakunnan hyvinvoinnille, Pentikäinen korostaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lea Hult

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjyysstrategian selvityshenkilöiksi Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen – "tavoitteena konkreettisia ehdotuksia"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Helmikuu 2018 - 19:00

Suomen ensimmäisen yrittäjyyden edistämisen strategisen toimenpideohjelman selvityshenkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen.

Asiasta kertoi perjantaina elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä täytäntöönpantaessa tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu vaalikausien yli. Emme tee selvitystyötä missään kammiossa vaan kuulemme relevantteja tahoja, Järventaus kertoo.

Jussi Järventaus on muun muassa pitkäaikainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri.

– Laajojen kaarien ohella on tarkoitus saada aikaan konkreettisia ehdotuksia. Tavoitteena on antaa käytännön hyötyä päätöksentekijöille ja sitä kautta yrittäjille ja yrittäjyyteen, Järventaus luonnehtii.

Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen on tällä hetkellä biohiililtä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan suomalaisen, Yhdysvalloissa toimivan Carbo Culture -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta.

– Yritystoimintaan liittyy nyt sääntelyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvityksessä tulee liittymään startupien ja kasvuyritysten kipukohtiin, joista toistuvia esimerkkejä löytyy kollegoilta ja sijoittajilta, Kekäläinen kertoo.

Lintilä toivoo selvityshenkilöiden ottavan kantaa laajasti muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan ja työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

– Tavoitteena on oltava kotimaisen työn, tuottavuuden ja omistajuuden vahvistaminen. Kun näissä onnistutaan, siitä hyötyy koko Suomi, Lintilä sanoo.

"Autamme parhaan kykymme mukaan"

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää yrittäjyysstrategiaa erinomaisena hankkeena.

– On tärkeää, että yrittäjyyskysymyksiä mietitään hallintorajojen ja vaalikausien yli. Uskon, että hanke tuottaa hyvää aineistoa tulevia päätöksiä ja hallitusohjelmatyötä ajatellen, Pentikäinen toteaa.

– Ministeri on löytänyt mainiot selvityshenkilöt. Heillä on vahva osaaminen yrittäjyydestä ja kykyä katsoa myös eteenpäin. He lähestyvät asiaa eri näkökulmista, mikä on hyvä asia, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestö antaa hankkeelle täyden tuen.

– Autamme parhaan kykymme mukaan, jotta syntyvä yrittäjästrategia tarjoaisi ainespuut, joilla Suomesta voidaan tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Se on tärkeää paitsi yrittäjille myös koko kansakunnan hyvinvoinnille, Pentikäinen korostaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lea Hult

Kategoriat: Yrittäjät

Suvi Widgren myi viisi vaatemyymälää, vuokrasi talonsa ja lähti vuodeksi maailmalle

Yrittäjät tiedotteet - 16. Helmikuu 2018 - 16:34

– Ole aina utelias ja avoimin mielin, sillä elämä on juuri niin upea, kuin sille antaa mahdollisuuden. Pieni itsekkyys elää omanlaistaan elämää ei voi olla huono, koska onnelliset ihmiset saavat elämässä hyvää aikaan, myös ympärilleen, Suvi Widgren pohtii.

Vuodenvaihteessa 2016-17 Widgren kirjoitti Facebook-sivuilleen.

– VILAn avaimet oli jätetty pöydälle ja matkalaukku pakattu maailmanympärysmatkaa varten. Vuoden seikkailu maailmalla odotti meidän perhettä. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, mutta uteliaina ja innosta puhkuen valloitimme maailmaa kuukausi ja manner kerrallaan.

”Olen aina ollut sellainen suuri eläjä”

Yrittäjäperheessä kasvaneen Widgrenin pikkutytön unelma toteutui, kun hän ryhtyi vaateliike Vilan franchising-yrittäjäksi vuonna 2006.

– Olen päässyt olemaan monen nuoren naisen työnantaja: kymmenessä vuodessa minulla oli yhteensä 130 työntekijää. Liikevaihto oli kolme miljoonaa ja tulos tiukassa, hän summaa kymmenen vuoden kokemuksen.

Vuonna 2012 hän perusti viidennen Vila-myymälän. Muotiyrittäjyys lähti Jyväskylästä, mutta sittemmin liikkeitä oli Keski-Suomen ulkopuolellakin, muun muassa Tampereella.

Jyväskyläläinen Suvi Widgren päätti 33-vuotiaana myydä franchise-myymälät. Kyllästyikö hän muotibisnekseen?

– Tykkäsin älyttömästi työstäni, ei ollut mitään sellaisia ongelmia. Olen kuitenkin aina yrittäjänä sykkinyt kasvun perään. Kysyin Vila-ketjulta mahdollisuutta laajentua ulkomaille, mutta he kertoivat, ettei se kuulu strategiaan.  Minulle tuli vahvasti olo, että jos jään paikoilleni, rupean kyllästymään. Se näkyisi työssäni.  

– Tein ison päätöksen. Monet ovat kauhistelleet päätöstäni, että miten uskalsin hypätä tyhjän päälle. Olen aina ollut sellainen suuri eläjä, ja uskon että elämä kantaa, ja näin se on tehnyt.

Hän myi liikkeensä toiselle Vilan franchising-yrittäjälle ja oli vakuuttunut, ettei henkilökunnalle koituisi suuria muutoksia.

Työ ja vapaa-aika aina balanssissa

Widgren teki yrittäjänä ”vain” 40 tunnin työviikkoa ja antoi ennen kaikkea vastuuta työntekijöilleen.

– Yritys voikin parhaiten silloin, kun osasin jakaa vastuuta. Ei tarvitse olla itse suuna päänä siinä. Minun tehtäväni oli viestintä, kommunikointi ja tukeminen.

Hän sai yritystoiminnassaan apua ja neuvoja niitä tarvitessaan.

– Olen pystynyt kysymään tyhmiäkin kysymyksiä, ja sitä kautta saanut apuja. En koe, että olisin ikinä ollut yksin.

Widgren elätti reissussa myös perheensä

Yrityskaupasta tuli tilille mukava summa rahaa. Widgrenistä tuli puolimiljonääri. Yrityksen myyminen mahdollisti vuoden reissaamisen. Maailmanympärimatkan tavoitteena oli vuosi, mutta ajatuksena oli mennä fiiliksen mukaan.

– Laitoimme omakotitalon ja kesämökin vuokralle vuodeksi sekä myimme auton. Siivosin kotoa kaapit, ja myin tavaroita, oli kirpputoripöytää. Lähdimme helmikuun ensimmäisenä päivänä, ehdimme hoitaa tammikuussa tilinpäätökset.

Reissuun lähtivät mukaan aviomies Petri Widgren ja 6-vuotias tyttö Vieno. Aviomies irtisanoutui työpaikastaan, kun matka kutsui.

Neljä ikimuistoisinta elämystä 

Reissun reitti oli: Indonesia, Uusi-Seelanti, Australia, Chile, Bolivia, Ecuador, Galapagos-saaret, Havaiji, Yhdysvallat ja Karibian risteily. Australiassa perhe viipyi useamman kuukauden ja muuten matka eteni lähes viikottain. Etelä-Amerikassa meni kaksi kuukautta.

Neljä reissun ikimuistoisinta paikkaa nousevat helposti Widgrenin mieleen.

– Etelä-Chilessä Patagonian aluetta voin suositella sitä kaikille: menkää kokemaan jotain uskomatonta. Toisena Kauai:n saari Havaijilla. Australiaan voisimme koko perhe muuttaa milloin vain. Esimerkiksi Melbourne ja Sydney ovat kauniita ja moniulotteisia. Neljäntenä tulee Bolivian maailman suurimmat suola-aavikot, jotka ovat neljän kilometrin korkeudessa. En tiennyt, että maailmasta löytyy tämmöisiä paikkoja, joissa näet livenä vaikkapa flamingoja.

– Sitten, kun tulin Suomeen, ymmärsin, kuinka ihanan hiljainen maa Suomi on. Suomessa arki vie nopeasti ja imee rumbaan mukaan.

Suvi Widgren miettii nyt, että ihminen tarvitsee kontrasteja: pitää olla töitä, jotta loma tuntuu lomalta. Vuosi oli yllättävän rankka, mutta uskomaton. Maailmanympärimatkalla tuli kaipuu Suomeen, josta tammikuussa 2017 Suvilla oli ollut kova hinku pois.

Mitä neuvoisit yrittäjälle, ketä kuumottelee pitkälle reissulle lähtö?

– Esimerkiksi minut rekrytoitiin ravintola EGG Internationaliin toiselta puolelta maapalloa Skypen kautta. Tänä päivänä internetillä, näköpuhelimella voi hoitaa kaiken ihan mistä vain. Olen monen vanhemman yrittäjän kanssa väitellyt siitä, kun he eivät luovu mistään, vaan haluavat olla kaikessa mukana. Se on henkisistä päätöksistä kiinni, ainoa haaste olivat aikaerot.

Widgren kertoo yrittäneensä keksiä reissussa hyvää liikeideaa, ”mutta sitä ei löytynyt”.

– Bongasin EGG Internationalin toimitusjohtajan rekrytointi-ilmoituksen LinkedInistä. Tiesin, että toimitusjohtajan paikalla pääsee tekemään laajasti asioita.

Widgren lähti mukaan osakkaaksi, osakkaita on 14.

– Semmoista olen pohtinut, kun olen vasta 34-vuotias, että mitä tulevaisuudessa vielä ehtii tapahtua. Nyt keskityn tähän hetkeen ja nautin tästä.

 

Kuvat: Suvi Widgrenin arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suvi Widgren myi viisi vaatemyymälää, vuokrasi talonsa ja lähti vuodeksi maailmalle

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Helmikuu 2018 - 16:34

– Ole aina utelias ja avoimin mielin, sillä elämä on juuri niin upea, kuin sille antaa mahdollisuuden. Pieni itsekkyys elää omanlaistaan elämää ei voi olla huono, koska onnelliset ihmiset saavat elämässä hyvää aikaan, myös ympärilleen, Suvi Widgren pohtii.

Vuodenvaihteessa 2016-17 Widgren kirjoitti Facebook-sivuilleen.

– VILAn avaimet oli jätetty pöydälle ja matkalaukku pakattu maailmanympärysmatkaa varten. Vuoden seikkailu maailmalla odotti meidän perhettä. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, mutta uteliaina ja innosta puhkuen valloitimme maailmaa kuukausi ja manner kerrallaan.

”Olen aina ollut sellainen suuri eläjä”

Yrittäjäperheessä kasvaneen Widgrenin pikkutytön unelma toteutui, kun hän ryhtyi vaateliike Vilan franchising-yrittäjäksi vuonna 2006.

– Olen päässyt olemaan monen nuoren naisen työnantaja: kymmenessä vuodessa minulla oli yhteensä 130 työntekijää. Liikevaihto oli kolme miljoonaa ja tulos tiukassa, hän summaa kymmenen vuoden kokemuksen.

Vuonna 2012 hän perusti viidennen Vila-myymälän. Muotiyrittäjyys lähti Jyväskylästä, mutta sittemmin liikkeitä oli Keski-Suomen ulkopuolellakin, muun muassa Tampereella.

Jyväskyläläinen Suvi Widgren päätti 33-vuotiaana myydä franchise-myymälät. Kyllästyikö hän muotibisnekseen?

– Tykkäsin älyttömästi työstäni, ei ollut mitään sellaisia ongelmia. Olen kuitenkin aina yrittäjänä sykkinyt kasvun perään. Kysyin Vila-ketjulta mahdollisuutta laajentua ulkomaille, mutta he kertoivat, ettei se kuulu strategiaan.  Minulle tuli vahvasti olo, että jos jään paikoilleni, rupean kyllästymään. Se näkyisi työssäni.  

– Tein ison päätöksen. Monet ovat kauhistelleet päätöstäni, että miten uskalsin hypätä tyhjän päälle. Olen aina ollut sellainen suuri eläjä, ja uskon että elämä kantaa, ja näin se on tehnyt.

Hän myi liikkeensä toiselle Vilan franchising-yrittäjälle ja oli vakuuttunut, ettei henkilökunnalle koituisi suuria muutoksia.

Työ ja vapaa-aika aina balanssissa

Widgren teki yrittäjänä ”vain” 40 tunnin työviikkoa ja antoi ennen kaikkea vastuuta työntekijöilleen.

– Yritys voikin parhaiten silloin, kun osasin jakaa vastuuta. Ei tarvitse olla itse suuna päänä siinä. Minun tehtäväni oli viestintä, kommunikointi ja tukeminen.

Hän sai yritystoiminnassaan apua ja neuvoja niitä tarvitessaan.

– Olen pystynyt kysymään tyhmiäkin kysymyksiä, ja sitä kautta saanut apuja. En koe, että olisin ikinä ollut yksin.

Widgren elätti reissussa myös perheensä

Yrityskaupasta tuli tilille mukava summa rahaa. Widgrenistä tuli puolimiljonääri. Yrityksen myyminen mahdollisti vuoden reissaamisen. Maailmanympärimatkan tavoitteena oli vuosi, mutta ajatuksena oli mennä fiiliksen mukaan.

– Laitoimme omakotitalon ja kesämökin vuokralle vuodeksi sekä myimme auton. Siivosin kotoa kaapit, ja myin tavaroita, oli kirpputoripöytää. Lähdimme helmikuun ensimmäisenä päivänä, ehdimme hoitaa tammikuussa tilinpäätökset.

Reissuun lähtivät mukaan aviomies Petri Widgren ja 6-vuotias tyttö Vieno. Aviomies irtisanoutui työpaikastaan, kun matka kutsui.

Neljä ikimuistoisinta elämystä 

Reissun reitti oli: Indonesia, Uusi-Seelanti, Australia, Chile, Bolivia, Ecuador, Galapagos-saaret, Havaiji, Yhdysvallat ja Karibian risteily. Australiassa perhe viipyi useamman kuukauden ja muuten matka eteni lähes viikottain. Etelä-Amerikassa meni kaksi kuukautta.

Neljä reissun ikimuistoisinta paikkaa nousevat helposti Widgrenin mieleen.

– Etelä-Chilessä Patagonian aluetta voin suositella sitä kaikille: menkää kokemaan jotain uskomatonta. Toisena Kauai:n saari Havaijilla. Australiaan voisimme koko perhe muuttaa milloin vain. Esimerkiksi Melbourne ja Sydney ovat kauniita ja moniulotteisia. Neljäntenä tulee Bolivian maailman suurimmat suola-aavikot, jotka ovat neljän kilometrin korkeudessa. En tiennyt, että maailmasta löytyy tämmöisiä paikkoja, joissa näet livenä vaikkapa flamingoja.

– Sitten, kun tulin Suomeen, ymmärsin, kuinka ihanan hiljainen maa Suomi on. Suomessa arki vie nopeasti ja imee rumbaan mukaan.

Suvi Widgren miettii nyt, että ihminen tarvitsee kontrasteja: pitää olla töitä, jotta loma tuntuu lomalta. Vuosi oli yllättävän rankka, mutta uskomaton. Maailmanympärimatkalla tuli kaipuu Suomeen, josta tammikuussa 2017 Suvilla oli ollut kova hinku pois.

Mitä neuvoisit yrittäjälle, ketä kuumottelee pitkälle reissulle lähtö?

– Esimerkiksi minut rekrytoitiin ravintola EGG Internationaliin toiselta puolelta maapalloa Skypen kautta. Tänä päivänä internetillä, näköpuhelimella voi hoitaa kaiken ihan mistä vain. Olen monen vanhemman yrittäjän kanssa väitellyt siitä, kun he eivät luovu mistään, vaan haluavat olla kaikessa mukana. Se on henkisistä päätöksistä kiinni, ainoa haaste olivat aikaerot.

Widgren kertoo yrittäneensä keksiä reissussa hyvää liikeideaa, ”mutta sitä ei löytynyt”.

– Bongasin EGG Internationalin toimitusjohtajan rekrytointi-ilmoituksen LinkedInistä. Tiesin, että toimitusjohtajan paikalla pääsee tekemään laajasti asioita.

Widgren lähti mukaan osakkaaksi, osakkaita on 14.

– Semmoista olen pohtinut, kun olen vasta 34-vuotias, että mitä tulevaisuudessa vielä ehtii tapahtua. Nyt keskityn tähän hetkeen ja nautin tästä.

 

Kuvat: Suvi Widgrenin arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suvi Widgren myi viisi vaatemyymälää, vuokrasi talonsa ja lähti vuodeksi maailmalle

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Helmikuu 2018 - 16:34

– Ole aina utelias ja avoimin mielin, sillä elämä on juuri niin upea, kuin sille antaa mahdollisuuden. Pieni itsekkyys elää omanlaistaan elämää ei voi olla huono, koska onnelliset ihmiset saavat elämässä hyvää aikaan, myös ympärilleen, Suvi Widgren pohtii.

Vuodenvaihteessa 2016-17 Widgren kirjoitti Facebook-sivuilleen.

– VILAn avaimet oli jätetty pöydälle ja matkalaukku pakattu maailmanympärysmatkaa varten. Vuoden seikkailu maailmalla odotti meidän perhettä. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, mutta uteliaina ja innosta puhkuen valloitimme maailmaa kuukausi ja manner kerrallaan.

”Olen aina ollut sellainen suuri eläjä”

Yrittäjäperheessä kasvaneen Widgrenin pikkutytön unelma toteutui, kun hän ryhtyi vaateliike Vilan franchising-yrittäjäksi vuonna 2006.

– Olen päässyt olemaan monen nuoren naisen työnantaja: kymmenessä vuodessa minulla oli yhteensä 130 työntekijää. Liikevaihto oli kolme miljoonaa ja tulos tiukassa, hän summaa kymmenen vuoden kokemuksen.

Vuonna 2012 hän perusti viidennen Vila-myymälän. Muotiyrittäjyys lähti Jyväskylästä, mutta sittemmin liikkeitä oli Keski-Suomen ulkopuolellakin, muun muassa Tampereella.

Jyväskyläläinen Suvi Widgren päätti 33-vuotiaana myydä franchise-myymälät. Kyllästyikö hän muotibisnekseen?

– Tykkäsin älyttömästi työstäni, ei ollut mitään sellaisia ongelmia. Olen kuitenkin aina yrittäjänä sykkinyt kasvun perään. Kysyin Vila-ketjulta mahdollisuutta laajentua ulkomaille, mutta he kertoivat, ettei se kuulu strategiaan.  Minulle tuli vahvasti olo, että jos jään paikoilleni, rupean kyllästymään. Se näkyisi työssäni.  

– Tein ison päätöksen. Monet ovat kauhistelleet päätöstäni, että miten uskalsin hypätä tyhjän päälle. Olen aina ollut sellainen suuri eläjä, ja uskon että elämä kantaa, ja näin se on tehnyt.

Hän myi liikkeensä toiselle Vilan franchising-yrittäjälle ja oli vakuuttunut, ettei henkilökunnalle koituisi suuria muutoksia.

Työ ja vapaa-aika aina balanssissa

Widgren teki yrittäjänä ”vain” 40 tunnin työviikkoa ja antoi ennen kaikkea vastuuta työntekijöilleen.

– Yritys voikin parhaiten silloin, kun osasin jakaa vastuuta. Ei tarvitse olla itse suuna päänä siinä. Minun tehtäväni oli viestintä, kommunikointi ja tukeminen.

Hän sai yritystoiminnassaan apua ja neuvoja niitä tarvitessaan.

– Olen pystynyt kysymään tyhmiäkin kysymyksiä, ja sitä kautta saanut apuja. En koe, että olisin ikinä ollut yksin.

Widgren elätti reissussa myös perheensä

Yrityskaupasta tuli tilille mukava summa rahaa. Widgrenistä tuli puolimiljonääri. Yrityksen myyminen mahdollisti vuoden reissaamisen. Maailmanympärimatkan tavoitteena oli vuosi, mutta ajatuksena oli mennä fiiliksen mukaan.

– Laitoimme omakotitalon ja kesämökin vuokralle vuodeksi sekä myimme auton. Siivosin kotoa kaapit, ja myin tavaroita, oli kirpputoripöytää. Lähdimme helmikuun ensimmäisenä päivänä, ehdimme hoitaa tammikuussa tilinpäätökset.

Reissuun lähtivät mukaan aviomies Petri Widgren ja 6-vuotias tyttö Vieno. Aviomies irtisanoutui työpaikastaan, kun matka kutsui.

Neljä ikimuistoisinta elämystä 

Reissun reitti oli: Indonesia, Uusi-Seelanti, Australia, Chile, Bolivia, Ecuador, Galapagos-saaret, Havaiji, Yhdysvallat ja Karibian risteily. Australiassa perhe viipyi useamman kuukauden ja muuten matka eteni lähes viikottain. Etelä-Amerikassa meni kaksi kuukautta.

Neljä reissun ikimuistoisinta paikkaa nousevat helposti Widgrenin mieleen.

– Etelä-Chilessä Patagonian aluetta voin suositella sitä kaikille: menkää kokemaan jotain uskomatonta. Toisena Kauai:n saari Havaijilla. Australiaan voisimme koko perhe muuttaa milloin vain. Esimerkiksi Melbourne ja Sydney ovat kauniita ja moniulotteisia. Neljäntenä tulee Bolivian maailman suurimmat suola-aavikot, jotka ovat neljän kilometrin korkeudessa. En tiennyt, että maailmasta löytyy tämmöisiä paikkoja, joissa näet livenä vaikkapa flamingoja.

– Sitten, kun tulin Suomeen, ymmärsin, kuinka ihanan hiljainen maa Suomi on. Suomessa arki vie nopeasti ja imee rumbaan mukaan.

Suvi Widgren miettii nyt, että ihminen tarvitsee kontrasteja: pitää olla töitä, jotta loma tuntuu lomalta. Vuosi oli yllättävän rankka, mutta uskomaton. Maailmanympärimatkalla tuli kaipuu Suomeen, josta tammikuussa 2017 Suvilla oli ollut kova hinku pois.

Mitä neuvoisit yrittäjälle, ketä kuumottelee pitkälle reissulle lähtö?

– Esimerkiksi minut rekrytoitiin ravintola EGG Internationaliin toiselta puolelta maapalloa Skypen kautta. Tänä päivänä internetillä, näköpuhelimella voi hoitaa kaiken ihan mistä vain. Olen monen vanhemman yrittäjän kanssa väitellyt siitä, kun he eivät luovu mistään, vaan haluavat olla kaikessa mukana. Se on henkisistä päätöksistä kiinni, ainoa haaste olivat aikaerot.

Widgren kertoo yrittäneensä keksiä reissussa hyvää liikeideaa, ”mutta sitä ei löytynyt”.

– Bongasin EGG Internationalin toimitusjohtajan rekrytointi-ilmoituksen LinkedInistä. Tiesin, että toimitusjohtajan paikalla pääsee tekemään laajasti asioita.

Widgren lähti mukaan osakkaaksi, osakkaita on 14.

– Semmoista olen pohtinut, kun olen vasta 34-vuotias, että mitä tulevaisuudessa vielä ehtii tapahtua. Nyt keskityn tähän hetkeen ja nautin tästä.

 

Kuvat: Suvi Widgrenin arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ysiluokkalaiset työnhaussa – Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle

Yrittäjät tiedotteet - 16. Helmikuu 2018 - 15:29

Viime vuonna Kesäsetelin avulla Helsingin koulujen 9.-luokkalaisista 29 prosenttia sai kesätyöpaikan. Lisäksi Kesäseteli mahdollisti yli 1000 uutta työpaikkaa nuorille. Viime vuonna nuoret päätyivät useimmiten toimisto- ja mediatyöhön (16 prosenttia), liikunta- ja vapaa-ajan tehtäviin (14) ja kaupan alalle (12).


Mikä Kesäseteli on? Kesäseteli on nuorten, Helsingin Yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa 9.-luokkalaisen nuoren kesäksi töihin Kesäsetelillä 3.6.–13.8.2018 välisenä aikana.

Nuori antaa kesäsetelin työnantajalle

Kesäseteli jaetaan 71:ssa helsinkiläisessä koulussa kaikille koulun yhdeksäsluokkalaisille, ja sen jakavat opinto-ohjaajat. Seteli on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toiselle. Miten Kesäseteli toimii? Nuoret saavat koulusta Kesäsetelin ja ottavat yhteyttä työnantajiin. Nuori kertoo Kesäsetelistä työnantajalle hakiessaan työpaikkaa, mutta jos asia ei tule puheeksi, niin siitä kannattaa myös kysäistä.

Saatuaan työpaikan nuori antaa Kesäsetelin työnantajalle, joka palauttaa Kesäsetelin kaupungille työsuhteen päätyttyä, jolloin kaupunki korvaa työnantajalle 300 euroa. Nuoren nettopalkka on vähintään 350 euroa 60 työtunnilta. Viikkotyöajan on oltava vähintään 18 tuntia. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi ajaksi, jolloin palkan tulee olla enemmän kuin 350 euroa. 

Työpaikan ei tarvitse olla Helsingissä

Kesäsetelillä nuoret voivat hakea töihin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin ja seurakuntiin
Työpaikan ei tarvitse sijaita Helsingissä.


Ilmoita kesätyöpaikka Kesäsetelin sivustolla:

http://kesaseteli2018.munstadi.fi/tyopaikkoja/ 

Kuva: Helsingin kaupunki

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ysiluokkalaiset työnhaussa – Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Helmikuu 2018 - 15:29

Viime vuonna Kesäsetelin avulla Helsingin koulujen 9.-luokkalaisista 29 prosenttia sai kesätyöpaikan. Lisäksi Kesäseteli mahdollisti yli 1000 uutta työpaikkaa nuorille. Viime vuonna nuoret päätyivät useimmiten toimisto- ja mediatyöhön (16 prosenttia), liikunta- ja vapaa-ajan tehtäviin (14) ja kaupan alalle (12).


Mikä Kesäseteli on? Kesäseteli on nuorten, Helsingin Yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa 9.-luokkalaisen nuoren kesäksi töihin Kesäsetelillä 3.6.–13.8.2018 välisenä aikana.

Nuori antaa kesäsetelin työnantajalle

Kesäseteli jaetaan 71:ssa helsinkiläisessä koulussa kaikille koulun yhdeksäsluokkalaisille, ja sen jakavat opinto-ohjaajat. Seteli on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toiselle. Miten Kesäseteli toimii? Nuoret saavat koulusta Kesäsetelin ja ottavat yhteyttä työnantajiin. Nuori kertoo Kesäsetelistä työnantajalle hakiessaan työpaikkaa, mutta jos asia ei tule puheeksi, niin siitä kannattaa myös kysäistä.

Saatuaan työpaikan nuori antaa Kesäsetelin työnantajalle, joka palauttaa Kesäsetelin kaupungille työsuhteen päätyttyä, jolloin kaupunki korvaa työnantajalle 300 euroa. Nuoren nettopalkka on vähintään 350 euroa 60 työtunnilta. Viikkotyöajan on oltava vähintään 18 tuntia. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi ajaksi, jolloin palkan tulee olla enemmän kuin 350 euroa. 

Työpaikan ei tarvitse olla Helsingissä

Kesäsetelillä nuoret voivat hakea töihin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin ja seurakuntiin
Työpaikan ei tarvitse sijaita Helsingissä.


Ilmoita kesätyöpaikka Kesäsetelin sivustolla:

http://kesaseteli2018.munstadi.fi/tyopaikkoja/ 

Kuva: Helsingin kaupunki

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ysiluokkalaiset työnhaussa – Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Helmikuu 2018 - 15:29

Viime vuonna Kesäsetelin avulla Helsingin koulujen 9.-luokkalaisista 29 prosenttia sai kesätyöpaikan. Lisäksi Kesäseteli mahdollisti yli 1000 uutta työpaikkaa nuorille. Viime vuonna nuoret päätyivät useimmiten toimisto- ja mediatyöhön (16 prosenttia), liikunta- ja vapaa-ajan tehtäviin (14) ja kaupan alalle (12).


Mikä Kesäseteli on? Kesäseteli on nuorten, Helsingin Yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa 9.-luokkalaisen nuoren kesäksi töihin Kesäsetelillä 3.6.–13.8.2018 välisenä aikana.

Nuori antaa kesäsetelin työnantajalle

Kesäseteli jaetaan 71:ssa helsinkiläisessä koulussa kaikille koulun yhdeksäsluokkalaisille, ja sen jakavat opinto-ohjaajat. Seteli on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toiselle. Miten Kesäseteli toimii? Nuoret saavat koulusta Kesäsetelin ja ottavat yhteyttä työnantajiin. Nuori kertoo Kesäsetelistä työnantajalle hakiessaan työpaikkaa, mutta jos asia ei tule puheeksi, niin siitä kannattaa myös kysäistä.

Saatuaan työpaikan nuori antaa Kesäsetelin työnantajalle, joka palauttaa Kesäsetelin kaupungille työsuhteen päätyttyä, jolloin kaupunki korvaa työnantajalle 300 euroa. Nuoren nettopalkka on vähintään 350 euroa 60 työtunnilta. Viikkotyöajan on oltava vähintään 18 tuntia. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi ajaksi, jolloin palkan tulee olla enemmän kuin 350 euroa. 

Työpaikan ei tarvitse olla Helsingissä

Kesäsetelillä nuoret voivat hakea töihin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin ja seurakuntiin
Työpaikan ei tarvitse sijaita Helsingissä.


Ilmoita kesätyöpaikka Kesäsetelin sivustolla:

http://kesaseteli2018.munstadi.fi/tyopaikkoja/ 

Kuva: Helsingin kaupunki

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä