• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Videoita hyödyntävän yksinyrittäjän vinkit digieksyneelle: Uskalla esiintyä ja opi palautteesta

Yrittäjät tiedotteet - 20. Maaliskuu 2018 - 16:01

Heli Järvelinin WorkWise-yritys valmentaa työyhteisöjä, ja yrittäjille hän tarjoaa verkkokursseja perustamansa Menestymisen tilan kautta. Järvelin oli puhumassa kokemuksistaan tänään järjestetyssä Yrittäjän digikoulussa Helsingissä.

– Verkkotyökalujen kautta pystyy tekemään työstä vuorovaikutteista, se ei ole pelkästään yksisuuntaista, kuten moni saattaa luulla.

Järvelin tekee paljon videoita ja hyödyntää myös sosiaalisen median livevideopalveluita.

– Videoiden teko on ollut iso oppi. Yrittäjien pitäisi uskaltaa esiintyä itsenään ja julkisesti. Teen nykyään paljon livevideoita niin, etten edes suunnittele niitä merkittävästi etukäteen. On vain aihe ja ajatuksia. Se sopii minulle, mielelläni pallottelen ajatuksia katsojien kanssa. Siitä tulee se vuorovaikutus.

Järvelinin vinkit yrittäjälle

1. Kirkasta itsellesi, mikä on niin tärkeä viesti että se ansaitsee tulla levitetyksi potentiaalisille asiakkaillesi. Viestin pitää olla sellainen, että se pitää saada perille. Älä mieti tässä vaiheessa omia digitaitojasi, älä anna taitojen puutteen rajoittaa ajattelua.

2. Ole valmis oppimaan ja hanki tietoa joka paikasta, mistä sitä on saatavilla. Ota mallia muilta, käy koulutuksissa tai opiskele netistä.

3. Lähde rohkeasti kokeilemaan. Samalla kun opit, lähde heti kokeilemaan sitä ainakin pienimuotoisesti. Kun kokeilet, unohda epäonnistumisen pelko.

4. Kun saat palautetta, opi siitä. Vaikka itse olisi kuinka vakuuttunut omasta asiastaan, kuuntele palautetta ja muuta tekemistäsi sen perusteella. Jaa rohkeasti omia ajatuksia ja kysy muilta, mikä tuotteessa / palvelussasi on kiinnostavaa. Etsi oma persoonallinen tapasi tehdä asioita ja tee yritystoiminnastasi oman näköinen juttu.

5. Ota yksi digitaalinen työkalu kerrallaan käyttöön. Jos se toimii ja tuntuu itsestä kivalta, opettele se ja ota seuraava käyttöön. Muista, että kaikkea ei tarvitse hallita kerralla. Jos jokin ei sovi itselle, jätä se pois. Tarkoitus on, että oma motivaatio säilyy.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Videoita hyödyntävän yksinyrittäjän vinkit digieksyneelle: Uskalla esiintyä ja opi palautteesta

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Maaliskuu 2018 - 16:01

Heli Järvelinin WorkWise-yritys valmentaa työyhteisöjä, ja yrittäjille hän tarjoaa verkkokursseja perustamansa Menestymisen tilan kautta. Järvelin oli puhumassa kokemuksistaan tänään järjestetyssä Yrittäjän digikoulussa Helsingissä.

– Verkkotyökalujen kautta pystyy tekemään työstä vuorovaikutteista, se ei ole pelkästään yksisuuntaista, kuten moni saattaa luulla.

Järvelin tekee paljon videoita ja hyödyntää myös sosiaalisen median livevideopalveluita.

– Videoiden teko on ollut iso oppi. Yrittäjien pitäisi uskaltaa esiintyä itsenään ja julkisesti. Teen nykyään paljon livevideoita niin, etten edes suunnittele niitä merkittävästi etukäteen. On vain aihe ja ajatuksia. Se sopii minulle, mielelläni pallottelen ajatuksia katsojien kanssa. Siitä tulee se vuorovaikutus.

Järvelinin vinkit yrittäjälle

1. Kirkasta itsellesi, mikä on niin tärkeä viesti että se ansaitsee tulla levitetyksi potentiaalisille asiakkaillesi. Viestin pitää olla sellainen, että se pitää saada perille. Älä mieti tässä vaiheessa omia digitaitojasi, älä anna taitojen puutteen rajoittaa ajattelua.

2. Ole valmis oppimaan ja hanki tietoa joka paikasta, mistä sitä on saatavilla. Ota mallia muilta, käy koulutuksissa tai opiskele netistä.

3. Lähde rohkeasti kokeilemaan. Samalla kun opit, lähde heti kokeilemaan sitä ainakin pienimuotoisesti. Kun kokeilet, unohda epäonnistumisen pelko.

4. Kun saat palautetta, opi siitä. Vaikka itse olisi kuinka vakuuttunut omasta asiastaan, kuuntele palautetta ja muuta tekemistäsi sen perusteella. Jaa rohkeasti omia ajatuksia ja kysy muilta, mikä tuotteessa / palvelussasi on kiinnostavaa. Etsi oma persoonallinen tapasi tehdä asioita ja tee yritystoiminnastasi oman näköinen juttu.

5. Ota yksi digitaalinen työkalu kerrallaan käyttöön. Jos se toimii ja tuntuu itsestä kivalta, opettele se ja ota seuraava käyttöön. Muista, että kaikkea ei tarvitse hallita kerralla. Jos jokin ei sovi itselle, jätä se pois. Tarkoitus on, että oma motivaatio säilyy.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Videoita hyödyntävän yksinyrittäjän vinkit digieksyneelle: Uskalla esiintyä ja opi palautteesta

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Maaliskuu 2018 - 16:01

Heli Järvelinin WorkWise-yritys valmentaa työyhteisöjä, ja yrittäjille hän tarjoaa verkkokursseja perustamansa Menestymisen tilan kautta. Järvelin oli puhumassa kokemuksistaan tänään järjestetyssä Yrittäjän digikoulussa Helsingissä.

– Verkkotyökalujen kautta pystyy tekemään työstä vuorovaikutteista, se ei ole pelkästään yksisuuntaista, kuten moni saattaa luulla.

Järvelin tekee paljon videoita ja hyödyntää myös sosiaalisen median livevideopalveluita.

– Videoiden teko on ollut iso oppi. Yrittäjien pitäisi uskaltaa esiintyä itsenään ja julkisesti. Teen nykyään paljon livevideoita niin, etten edes suunnittele niitä merkittävästi etukäteen. On vain aihe ja ajatuksia. Se sopii minulle, mielelläni pallottelen ajatuksia katsojien kanssa. Siitä tulee se vuorovaikutus.

Järvelinin vinkit yrittäjälle

1. Kirkasta itsellesi, mikä on niin tärkeä viesti että se ansaitsee tulla levitetyksi potentiaalisille asiakkaillesi. Viestin pitää olla sellainen, että se pitää saada perille. Älä mieti tässä vaiheessa omia digitaitojasi, älä anna taitojen puutteen rajoittaa ajattelua.

2. Ole valmis oppimaan ja hanki tietoa joka paikasta, mistä sitä on saatavilla. Ota mallia muilta, käy koulutuksissa tai opiskele netistä.

3. Lähde rohkeasti kokeilemaan. Samalla kun opit, lähde heti kokeilemaan sitä ainakin pienimuotoisesti. Kun kokeilet, unohda epäonnistumisen pelko.

4. Kun saat palautetta, opi siitä. Vaikka itse olisi kuinka vakuuttunut omasta asiastaan, kuuntele palautetta ja muuta tekemistäsi sen perusteella. Jaa rohkeasti omia ajatuksia ja kysy muilta, mikä tuotteessa / palvelussasi on kiinnostavaa. Etsi oma persoonallinen tapasi tehdä asioita ja tee yritystoiminnastasi oman näköinen juttu.

5. Ota yksi digitaalinen työkalu kerrallaan käyttöön. Jos se toimii ja tuntuu itsestä kivalta, opettele se ja ota seuraava käyttöön. Muista, että kaikkea ei tarvitse hallita kerralla. Jos jokin ei sovi itselle, jätä se pois. Tarkoitus on, että oma motivaatio säilyy.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lääkäripalveluyritykset: Byrokratia vähenee uudessa sotessa

Yrittäjät tiedotteet - 20. Maaliskuu 2018 - 15:00

Lääkäripalveluyritykset ry muistuttaa kannanotossaan, että Suomessa vallitsee varsin laaja yksimielisyys siitä, että sote-palvelujärjestelmäämme pitää uudistaa. Ilman uudistamista emme selviä tulevaisuuden haasteista. Myöskään uudistuksen keskeisistä tavoitteista ei ole suuria näkemyseroja.

– Sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön valmistelun loppumetreillä keskustelu aiheesta on ollut ajoittain kovinkin värikästä. On erittäin hyvä ja tärkeää, että historiallisen suuresta uudistuksesta käydään avointa ja julkista keskustelua, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Yrjö Närhinen.

– Erilaisten näkemysten esillä pitäminen on median keskeinen tehtävä. Toivon, että sote-keskustelu olisi jatkossa nykyistä analyyttisempaa. On kaikkien etu, että sote-palveluiden tuottajien toimintaa verrataan toisiinsa avoimesti ja läpinäkyvästi, esittää Yrjö Närhinen.

Sote-kriitikot ovat viime aikoina väittäneet, että byrokratia lisääntyy sote-uudistuksen myötä. Näille väitteille ei ole lääkäripalveluyritysten mukaan kuitenkaan esitetty mitään perusteita.

Lääkäripalveluyritykset ry huomauttaa kannanotossaan, että nykyisin jokaisessa maakunnassa sote-asioita käsitellään kuntien sote-lautakunnissa, kunnanvaltuustoissa ja kunnanhallituksissa. Tämän lisäksi jokainen kunta kuuluu ainakin yhteen kuntayhtymään eli sairaanhoitopiiriin, useimmat kunnat kuuluvat myös moniin muihin sote-asioita käsitteleviin kuntayhtymiin. Useilla kuntayhtymillä ja kaupungeilla on myös sote-alojen liikelaitoksia ja yhtiöitä. Näiden organisaatioiden myötä jokaisessa maakunnassa on kymmeniä sote-alojen toimintaa ohjaavia ja johtavia organisaatioita, joissa toimii satoja luottamushenkilöitä ja joihin asioita valmistelee satoja viranhaltijoita.

Hallituksen lakiesitysten myötä maakuntiin perustetaan 5−10 sote-asioita käsittelevää luottamushenkilöorganisaatiota. Korkeinta päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto, joka valitsee maakuntahallituksen ja maakunnan sote-lautakunnan. Maakunnan omaa palvelutuotantoa ohjaamaan tarvitaan liikelaitoksen johtokunta ja sote-yhtiöiden hallitukset.

– Näin syntyy maakuntatasolle 5−10 organisaation rakenne, jossa toimintaa ohjaavalla ja valtaa käyttävällä taholla on ”kasvot”. Organisaatiorakenne on siten merkittävästi nykyistä virtaviivaisempi ja selkeämpi. Hallintoon liittyvä byrokratia vähenee huomattavasti, väittää Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lääkäripalveluyritykset: Byrokratia vähenee uudessa sotessa

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Maaliskuu 2018 - 15:00

Lääkäripalveluyritykset ry muistuttaa kannanotossaan, että Suomessa vallitsee varsin laaja yksimielisyys siitä, että sote-palvelujärjestelmäämme pitää uudistaa. Ilman uudistamista emme selviä tulevaisuuden haasteista. Myöskään uudistuksen keskeisistä tavoitteista ei ole suuria näkemyseroja.

– Sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön valmistelun loppumetreillä keskustelu aiheesta on ollut ajoittain kovinkin värikästä. On erittäin hyvä ja tärkeää, että historiallisen suuresta uudistuksesta käydään avointa ja julkista keskustelua, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Yrjö Närhinen.

– Erilaisten näkemysten esillä pitäminen on median keskeinen tehtävä. Toivon, että sote-keskustelu olisi jatkossa nykyistä analyyttisempaa. On kaikkien etu, että sote-palveluiden tuottajien toimintaa verrataan toisiinsa avoimesti ja läpinäkyvästi, esittää Yrjö Närhinen.

Sote-kriitikot ovat viime aikoina väittäneet, että byrokratia lisääntyy sote-uudistuksen myötä. Näille väitteille ei ole lääkäripalveluyritysten mukaan kuitenkaan esitetty mitään perusteita.

Lääkäripalveluyritykset ry huomauttaa kannanotossaan, että nykyisin jokaisessa maakunnassa sote-asioita käsitellään kuntien sote-lautakunnissa, kunnanvaltuustoissa ja kunnanhallituksissa. Tämän lisäksi jokainen kunta kuuluu ainakin yhteen kuntayhtymään eli sairaanhoitopiiriin, useimmat kunnat kuuluvat myös moniin muihin sote-asioita käsitteleviin kuntayhtymiin. Useilla kuntayhtymillä ja kaupungeilla on myös sote-alojen liikelaitoksia ja yhtiöitä. Näiden organisaatioiden myötä jokaisessa maakunnassa on kymmeniä sote-alojen toimintaa ohjaavia ja johtavia organisaatioita, joissa toimii satoja luottamushenkilöitä ja joihin asioita valmistelee satoja viranhaltijoita.

Hallituksen lakiesitysten myötä maakuntiin perustetaan 5−10 sote-asioita käsittelevää luottamushenkilöorganisaatiota. Korkeinta päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto, joka valitsee maakuntahallituksen ja maakunnan sote-lautakunnan. Maakunnan omaa palvelutuotantoa ohjaamaan tarvitaan liikelaitoksen johtokunta ja sote-yhtiöiden hallitukset.

– Näin syntyy maakuntatasolle 5−10 organisaation rakenne, jossa toimintaa ohjaavalla ja valtaa käyttävällä taholla on ”kasvot”. Organisaatiorakenne on siten merkittävästi nykyistä virtaviivaisempi ja selkeämpi. Hallintoon liittyvä byrokratia vähenee huomattavasti, väittää Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lääkäripalveluyritykset: Byrokratia vähenee uudessa sotessa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Maaliskuu 2018 - 15:00

Lääkäripalveluyritykset ry muistuttaa kannanotossaan, että Suomessa vallitsee varsin laaja yksimielisyys siitä, että sote-palvelujärjestelmäämme pitää uudistaa. Ilman uudistamista emme selviä tulevaisuuden haasteista. Myöskään uudistuksen keskeisistä tavoitteista ei ole suuria näkemyseroja.

– Sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön valmistelun loppumetreillä keskustelu aiheesta on ollut ajoittain kovinkin värikästä. On erittäin hyvä ja tärkeää, että historiallisen suuresta uudistuksesta käydään avointa ja julkista keskustelua, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Yrjö Närhinen.

– Erilaisten näkemysten esillä pitäminen on median keskeinen tehtävä. Toivon, että sote-keskustelu olisi jatkossa nykyistä analyyttisempaa. On kaikkien etu, että sote-palveluiden tuottajien toimintaa verrataan toisiinsa avoimesti ja läpinäkyvästi, esittää Yrjö Närhinen.

Sote-kriitikot ovat viime aikoina väittäneet, että byrokratia lisääntyy sote-uudistuksen myötä. Näille väitteille ei ole lääkäripalveluyritysten mukaan kuitenkaan esitetty mitään perusteita.

Lääkäripalveluyritykset ry huomauttaa kannanotossaan, että nykyisin jokaisessa maakunnassa sote-asioita käsitellään kuntien sote-lautakunnissa, kunnanvaltuustoissa ja kunnanhallituksissa. Tämän lisäksi jokainen kunta kuuluu ainakin yhteen kuntayhtymään eli sairaanhoitopiiriin, useimmat kunnat kuuluvat myös moniin muihin sote-asioita käsitteleviin kuntayhtymiin. Useilla kuntayhtymillä ja kaupungeilla on myös sote-alojen liikelaitoksia ja yhtiöitä. Näiden organisaatioiden myötä jokaisessa maakunnassa on kymmeniä sote-alojen toimintaa ohjaavia ja johtavia organisaatioita, joissa toimii satoja luottamushenkilöitä ja joihin asioita valmistelee satoja viranhaltijoita.

Hallituksen lakiesitysten myötä maakuntiin perustetaan 5−10 sote-asioita käsittelevää luottamushenkilöorganisaatiota. Korkeinta päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto, joka valitsee maakuntahallituksen ja maakunnan sote-lautakunnan. Maakunnan omaa palvelutuotantoa ohjaamaan tarvitaan liikelaitoksen johtokunta ja sote-yhtiöiden hallitukset.

– Näin syntyy maakuntatasolle 5−10 organisaation rakenne, jossa toimintaa ohjaavalla ja valtaa käyttävällä taholla on ”kasvot”. Organisaatiorakenne on siten merkittävästi nykyistä virtaviivaisempi ja selkeämpi. Hallintoon liittyvä byrokratia vähenee huomattavasti, väittää Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjäksi 82-vuotiaana: Leena muutti asuintalonsa huoneistohotelliksi – tekee nyt 12-tuntisia työpäiviä

Yrittäjät tiedotteet - 20. Maaliskuu 2018 - 14:02

Leena Airaksinen on vuokrannut 40 vuoden ajan asuntoja Helsingissä. Runsas vuosi sitten hän luki lehtijutun, jossa kerrottiin Airbnb-majoituspalvelun kasvavasta suosiosta Suomessa.

– Kun pääsin eläkkeelle, huomasin asuvani yksin 150 neliön omakotitalossa. Oli tilaa ja aikaa.

Lehtijutun perusteella Airaksinen päätti laittaa asuntonsa huoneita saataville Airbnb-palveluun. Kesäisin hän vuokraa lisäksi tontilla sijaitsevaa vierasmajaa sekä savusaunaa.

Ensimmäiset vieraat saapuivat vuoden 2016 marraskuussa. Turistien määrä oli kuitenkin melko vähäinen.

– Viime vuoden maaliskuussa siirryin Booking.comiin ja toiminta lähti nousuun saman tien. Talo oli täynnä ja tein 12-tuntisia työpäiviä. Se oli yllätys, koska olin ajatellut, että asiakkaita tulisi vain silloin tällöin.

Asiakasarviot lämmittävät mieltä

Airaksinen tekee kaiken itse. Hän huolehtii siivouksesta, taloudenpidosta ja tekee asiakkailleen aamiaisen.

– Aika pian kävi selväksi, että minun on perustettava yritys. Toiminnan suosio ylitti kaikki odotukset, hän kertoo.

Osa asiakkaista viipyy Airaksisen vieraana useita kuukausia kerrallaan. Bisnesmatkailijoiden määrä on ollut kasvussa.

– En ole laskenut tarkalleen montako vierasta on käynyt mutta 200-300 heitä oli viime vuonna, ympäri maailmaa. Toiset tulevat pyöräillen, toiset juosten, Airaksinen kertoo.

Yrittäjä asuu edelleen samassa talossa vieraiden kanssa. Hän on erityisen tyytyväinen saamistaan asiakasarvioista Booking.comissa.

– Päärakennuksen keskiarvio on 8,3 ja vierasrakennuksen hieman parempi, hän kertoo.

Talvisin Airaksinen sulkee talon ovet kolmeksi kuukaudeksi ja lähtee golfaamaan.

– Se pitää minut hyvässä kunnossa. Ja tietysti pitää syödä terveellisesti. Tämä yritystoiminta on osaltaan virkistänyt kun pitää oppia niin paljon uutta joka päivä, nainen sanoo.

Airaksinen aikoo omien sanojensa mukaan jatkaa toimintaa vielä seuraavat 20 vuotta. Hän oli tänään Helsingissä järjestetyssä Yrittäjän digikoulussa mukana oppimassa yritystoiminnassa oleellisia digitaitoja.

– Niissä on vielä opeteltavaa, kaikki muu sujuu, Airaksinen kommentoi.

 

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjäksi 82-vuotiaana: Leena muutti asuintalonsa huoneistohotelliksi – tekee nyt 12-tuntisia työpäiviä

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Maaliskuu 2018 - 14:02

Leena Airaksinen on vuokrannut 40 vuoden ajan asuntoja Helsingissä. Runsas vuosi sitten hän luki lehtijutun, jossa kerrottiin Airbnb-majoituspalvelun kasvavasta suosiosta Suomessa.

– Kun pääsin eläkkeelle, huomasin asuvani yksin 150 neliön omakotitalossa. Oli tilaa ja aikaa.

Lehtijutun perusteella Airaksinen päätti laittaa asuntonsa huoneita saataville Airbnb-palveluun. Kesäisin hän vuokraa lisäksi tontilla sijaitsevaa vierasmajaa sekä savusaunaa.

Ensimmäiset vieraat saapuivat vuoden 2016 marraskuussa. Turistien määrä oli kuitenkin melko vähäinen.

– Viime vuoden maaliskuussa siirryin Booking.comiin ja toiminta lähti nousuun saman tien. Talo oli täynnä ja tein 12-tuntisia työpäiviä. Se oli yllätys, koska olin ajatellut, että asiakkaita tulisi vain silloin tällöin.

Asiakasarviot lämmittävät mieltä

Airaksinen tekee kaiken itse. Hän huolehtii siivouksesta, taloudenpidosta ja tekee asiakkailleen aamiaisen.

– Aika pian kävi selväksi, että minun on perustettava yritys. Toiminnan suosio ylitti kaikki odotukset, hän kertoo.

Osa asiakkaista viipyy Airaksisen vieraana useita kuukausia kerrallaan. Bisnesmatkailijoiden määrä on ollut kasvussa.

– En ole laskenut tarkalleen montako vierasta on käynyt mutta 200-300 heitä oli viime vuonna, ympäri maailmaa. Toiset tulevat pyöräillen, toiset juosten, Airaksinen kertoo.

Yrittäjä asuu edelleen samassa talossa vieraiden kanssa. Hän on erityisen tyytyväinen saamistaan asiakasarvioista Booking.comissa.

– Päärakennuksen keskiarvio on 8,3 ja vierasrakennuksen hieman parempi, hän kertoo.

Talvisin Airaksinen sulkee talon ovet kolmeksi kuukaudeksi ja lähtee golfaamaan.

– Se pitää minut hyvässä kunnossa. Ja tietysti pitää syödä terveellisesti. Tämä yritystoiminta on osaltaan virkistänyt kun pitää oppia niin paljon uutta joka päivä, nainen sanoo.

Airaksinen aikoo omien sanojensa mukaan jatkaa toimintaa vielä seuraavat 20 vuotta. Hän oli tänään Helsingissä järjestetyssä Yrittäjän digikoulussa mukana oppimassa yritystoiminnassa oleellisia digitaitoja.

– Niissä on vielä opeteltavaa, kaikki muu sujuu, Airaksinen kommentoi.

 

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjäksi 82-vuotiaana: Leena muutti asuintalonsa huoneistohotelliksi – tekee nyt 12-tuntisia työpäiviä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Maaliskuu 2018 - 14:02

Leena Airaksinen on vuokrannut 40 vuoden ajan asuntoja Helsingissä. Runsas vuosi sitten hän luki lehtijutun, jossa kerrottiin Airbnb-majoituspalvelun kasvavasta suosiosta Suomessa.

– Kun pääsin eläkkeelle, huomasin asuvani yksin 150 neliön omakotitalossa. Oli tilaa ja aikaa.

Lehtijutun perusteella Airaksinen päätti laittaa asuntonsa huoneita saataville Airbnb-palveluun. Kesäisin hän vuokraa lisäksi tontilla sijaitsevaa vierasmajaa sekä savusaunaa.

Ensimmäiset vieraat saapuivat vuoden 2016 marraskuussa. Turistien määrä oli kuitenkin melko vähäinen.

– Viime vuoden maaliskuussa siirryin Booking.comiin ja toiminta lähti nousuun saman tien. Talo oli täynnä ja tein 12-tuntisia työpäiviä. Se oli yllätys, koska olin ajatellut, että asiakkaita tulisi vain silloin tällöin.

Asiakasarviot lämmittävät mieltä

Airaksinen tekee kaiken itse. Hän huolehtii siivouksesta, taloudenpidosta ja tekee asiakkailleen aamiaisen.

– Aika pian kävi selväksi, että minun on perustettava yritys. Toiminnan suosio ylitti kaikki odotukset, hän kertoo.

Osa asiakkaista viipyy Airaksisen vieraana useita kuukausia kerrallaan. Bisnesmatkailijoiden määrä on ollut kasvussa.

– En ole laskenut tarkalleen montako vierasta on käynyt mutta 200-300 heitä oli viime vuonna, ympäri maailmaa. Toiset tulevat pyöräillen, toiset juosten, Airaksinen kertoo.

Yrittäjä asuu edelleen samassa talossa vieraiden kanssa. Hän on erityisen tyytyväinen saamistaan asiakasarvioista Booking.comissa.

– Päärakennuksen keskiarvio on 8,3 ja vierasrakennuksen hieman parempi, hän kertoo.

Talvisin Airaksinen sulkee talon ovet kolmeksi kuukaudeksi ja lähtee golfaamaan.

– Se pitää minut hyvässä kunnossa. Ja tietysti pitää syödä terveellisesti. Tämä yritystoiminta on osaltaan virkistänyt kun pitää oppia niin paljon uutta joka päivä, nainen sanoo.

Airaksinen aikoo omien sanojensa mukaan jatkaa toimintaa vielä seuraavat 20 vuotta. Hän oli tänään Helsingissä järjestetyssä Yrittäjän digikoulussa mukana oppimassa yritystoiminnassa oleellisia digitaitoja.

– Niissä on vielä opeteltavaa, kaikki muu sujuu, Airaksinen kommentoi.

 

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Barometri: Pk-yrityksissä erinomainen startti vuoteen 2018

Yrittäjät tiedotteet - 20. Maaliskuu 2018 - 11:23

Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla (marras 2017 – tammi 2018) pk-yritysten liikevaihto kasvoi puolestaan 3,8 % barometrin mukaan.

Tilitoimistopalveluita ja taloushallinnon asiantuntijapalveluita sekä ohjelmistoja tarjoavalla Talenomilla on toimistoja noin 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Yritys on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalla.

Talenomin pk-yritysbarometrin mukaan kaikki pk-sektorin neljä keskeisintä toimialaa kasvoivat tammikuussa. Palveluala kasvoi 11,8 %, rakentaminen 9,7 %, teollisuus 7,1 % ja kauppa 2,0 %. Kauppaa lukuun ottamatta toimialat päätyivät plussalle myös kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Jaksolla palveluala kasvoi 5,5 %, rakentaminen 2,2 % ja teollisuus 0,6 %, kun samaan aikaan kauppa supistui 1,3 %.

Tammikuu hyvä Uudellamaalla

Maantieteellisesti tarkasteltuna tammikuussa liikevaihto kasvoi Talenomin mukaan Uudellamaalla 14,0 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 13,0 %. Pirkanmaalla liikevaihto puolestaan supistui 0,5 %. Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla liikevaihto kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla 10,4 % ja Pirkanmaalla 1,1 %, kun Uudellamaalla liikevaihto supistui 1,1 %.

– Tarkastelujaksona yksittäinen kuukausi ei toki vielä itsessään anna riittävää käsitystä kokonaisuuden kehityksestä. Esimerkiksi on hyvä huomioida, että joulukuussa nähty korjausliike on ollut näkyvissä myös aikaisempina vuosina. Pidemmälle viimevuoteen katsottuna nähdään kuitenkin selvät ja tasaiset kasvukauden merkit, joiden voidaan erinomaisen tammikuun myötä odottaa jatkuvan myös vuonna 2018, sanoo Talenomin toimitusjohtaja Jussi Paaso.

Miltä SY:n barometri näytti?

Suomen Yrittäjien helmikuun puolivälissä julkistaman Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten suhdanneodotukset jatkuvat edelleen hyvinä. 43 prosenttia yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana.

Syksyllä suhdanteiden paranemista odotti 47 prosenttia pk-yrityksistä. Suhdanteen heikkenemistä odotti nyt vain kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämä Pk-yritysbarometri julkaistiin 15. helmikuuta. Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin.

– Suhdannenäkymät ovat hyvällä tasolla, mutta kasvu vaimenee. Tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi pk-yritysten toimintaedellytyksistä pitää huolehtia, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Barometri: Pk-yrityksissä erinomainen startti vuoteen 2018

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Maaliskuu 2018 - 11:23

Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla (marras 2017 – tammi 2018) pk-yritysten liikevaihto kasvoi puolestaan 3,8 % barometrin mukaan.

Tilitoimistopalveluita ja taloushallinnon asiantuntijapalveluita sekä ohjelmistoja tarjoavalla Talenomilla on toimistoja noin 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Yritys on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalla.

Talenomin pk-yritysbarometrin mukaan kaikki pk-sektorin neljä keskeisintä toimialaa kasvoivat tammikuussa. Palveluala kasvoi 11,8 %, rakentaminen 9,7 %, teollisuus 7,1 % ja kauppa 2,0 %. Kauppaa lukuun ottamatta toimialat päätyivät plussalle myös kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Jaksolla palveluala kasvoi 5,5 %, rakentaminen 2,2 % ja teollisuus 0,6 %, kun samaan aikaan kauppa supistui 1,3 %.

Tammikuu hyvä Uudellamaalla

Maantieteellisesti tarkasteltuna tammikuussa liikevaihto kasvoi Talenomin mukaan Uudellamaalla 14,0 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 13,0 %. Pirkanmaalla liikevaihto puolestaan supistui 0,5 %. Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla liikevaihto kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla 10,4 % ja Pirkanmaalla 1,1 %, kun Uudellamaalla liikevaihto supistui 1,1 %.

– Tarkastelujaksona yksittäinen kuukausi ei toki vielä itsessään anna riittävää käsitystä kokonaisuuden kehityksestä. Esimerkiksi on hyvä huomioida, että joulukuussa nähty korjausliike on ollut näkyvissä myös aikaisempina vuosina. Pidemmälle viimevuoteen katsottuna nähdään kuitenkin selvät ja tasaiset kasvukauden merkit, joiden voidaan erinomaisen tammikuun myötä odottaa jatkuvan myös vuonna 2018, sanoo Talenomin toimitusjohtaja Jussi Paaso.

Miltä SY:n barometri näytti?

Suomen Yrittäjien helmikuun puolivälissä julkistaman Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten suhdanneodotukset jatkuvat edelleen hyvinä. 43 prosenttia yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana.

Syksyllä suhdanteiden paranemista odotti 47 prosenttia pk-yrityksistä. Suhdanteen heikkenemistä odotti nyt vain kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämä Pk-yritysbarometri julkaistiin 15. helmikuuta. Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin.

– Suhdannenäkymät ovat hyvällä tasolla, mutta kasvu vaimenee. Tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi pk-yritysten toimintaedellytyksistä pitää huolehtia, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Barometri: Pk-yrityksissä erinomainen startti vuoteen 2018

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Maaliskuu 2018 - 11:23

Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla (marras 2017 – tammi 2018) pk-yritysten liikevaihto kasvoi puolestaan 3,8 % barometrin mukaan.

Tilitoimistopalveluita ja taloushallinnon asiantuntijapalveluita sekä ohjelmistoja tarjoavalla Talenomilla on toimistoja noin 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Yritys on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalla.

Talenomin pk-yritysbarometrin mukaan kaikki pk-sektorin neljä keskeisintä toimialaa kasvoivat tammikuussa. Palveluala kasvoi 11,8 %, rakentaminen 9,7 %, teollisuus 7,1 % ja kauppa 2,0 %. Kauppaa lukuun ottamatta toimialat päätyivät plussalle myös kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Jaksolla palveluala kasvoi 5,5 %, rakentaminen 2,2 % ja teollisuus 0,6 %, kun samaan aikaan kauppa supistui 1,3 %.

Tammikuu hyvä Uudellamaalla

Maantieteellisesti tarkasteltuna tammikuussa liikevaihto kasvoi Talenomin mukaan Uudellamaalla 14,0 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 13,0 %. Pirkanmaalla liikevaihto puolestaan supistui 0,5 %. Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla liikevaihto kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla 10,4 % ja Pirkanmaalla 1,1 %, kun Uudellamaalla liikevaihto supistui 1,1 %.

– Tarkastelujaksona yksittäinen kuukausi ei toki vielä itsessään anna riittävää käsitystä kokonaisuuden kehityksestä. Esimerkiksi on hyvä huomioida, että joulukuussa nähty korjausliike on ollut näkyvissä myös aikaisempina vuosina. Pidemmälle viimevuoteen katsottuna nähdään kuitenkin selvät ja tasaiset kasvukauden merkit, joiden voidaan erinomaisen tammikuun myötä odottaa jatkuvan myös vuonna 2018, sanoo Talenomin toimitusjohtaja Jussi Paaso.

Miltä SY:n barometri näytti?

Suomen Yrittäjien helmikuun puolivälissä julkistaman Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten suhdanneodotukset jatkuvat edelleen hyvinä. 43 prosenttia yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana.

Syksyllä suhdanteiden paranemista odotti 47 prosenttia pk-yrityksistä. Suhdanteen heikkenemistä odotti nyt vain kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämä Pk-yritysbarometri julkaistiin 15. helmikuuta. Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin.

– Suhdannenäkymät ovat hyvällä tasolla, mutta kasvu vaimenee. Tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi pk-yritysten toimintaedellytyksistä pitää huolehtia, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Etelä-Pohjanmaalla 7-luokkalaiset opiskelevat yrittäjämäistä toimintatapaa

Yrittäjät tiedotteet - 19. Maaliskuu 2018 - 18:44

Yrittäjämäinen toimintatapa - Opettajan oppaan on koonnut matemaattisten aineiden ja yrittäjyysoppiaineen opettaja Antti Iivari Nurmosta. Hankkeessa on ollut mukana opettajien lisäksi asiantuntijoina Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja kustantajana toimiva Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys.

Etelä-Pohjanmaalla haluttiin ottaa maakunnalliseksi painopisteeksi yrittäjämäinen toiminta. Ainetta varten ei ollut valmista opettajan opasta ja Antti Iivari päätyi kokoamaan sellaisen pyynnöstä.

– Oli mukava, kun sai tehdä materiaalia, jota on itse mukava käyttää. Kirja on koottu sillä ajatuksella, että se tarjoaa vaihtoehtoisia menetelmiä ja työkaluja suoraan opetuksessa käytettäväksi.

Yrittäjämäinen toimintatapa -oppiainetta opettaa monen eri aineen opettajat. Esimerkiksi Nurmossa opettajiksi on valikoitunut matemaattisten aineiden opettajat ja yksi käsityönopettaja.

Kyse on työelämätaidoista

Etelä-Pohjanmaalla tehtiin maakunnan yhteinen opetussuunnitelma, joka otettiin käyttöön lukukauden alussa.

Iivari kertoo, että on hyvä ymmärtää, että vaikka oppiaineen nimessä on sana yrittäjä, se ei tarkoita pelkästään yritystoimintaa.

–  On kyse työelämätaidoista. Riippuen siitä, tuleeko nuoresta yrittäjä vai palkansaaja, jokainen tarvitsee yrittäjämäisiä taitoja, Antti Iivari jatkaa.

Opettajan opas tarjoaa konkreettisia työvälineitä yrittäjyyskasvatukseen.

– Se on työkalupakki. Siinä on myös materiaalia, jota pystyy hyödyntämään valinnaisaineissa ja yrittäjyyskasvatuksessa. Opetussuunnitelman yksi laaja-alainen tavoite on yrittäjyys- ja työelämätaidot, oppaassa on tätä tukevia työvälineitä: leikkejä ja tehtäviä.

Yritysyhteistyö rikastaa opetusta

Iivari valittiin Etelä-Pohjanmaan vuoden YES Agentiksi, eli yrittäjyyskasvattajaksi, viime vuonna.

Nurmolainen opettaja on ollut aktiviinen yrittäjyyskasvatussaralla ja rakentanut koulu-yritysyhteistyötä.

– Oma kokemukseni on, kun yrittäjiin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä, he mielellään tulevat kouluun kertomaan yritystoiminnastaan.

– Meillä on yhteistyötä myös Teknologiateollisuus ry:n kanssa ja yksittäisten yritysten kanssa. Esimerkiksi Yrittäjän päivänä olemme järjestäneet Leijonan luola -tyyppisen kilpailun, johon olemme saaneet yrittäjiä tuomaristoon.

Iivarin pitämällä yrittäjyyden valinnaisainekursseilla opiskeltiin Diili-ohjelmasta tutulla sabluunalla ja oppilaat pääsivät ratkomaan erään yrittäjän antamaa yritykseen liittyvää pohdintatehtävää.

– Yhteistyö määrittyy aina kunkin ryhmän ja yrityksen mukaan.

Oppaan on kustantanut Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ja siitä on tulossa sähköinen versio.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Etelä-Pohjanmaalla 7-luokkalaiset opiskelevat yrittäjämäistä toimintatapaa

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Maaliskuu 2018 - 18:44

Yrittäjämäinen toimintatapa - Opettajan oppaan on koonnut matemaattisten aineiden ja yrittäjyysoppiaineen opettaja Antti Iivari Nurmosta. Hankkeessa on ollut mukana opettajien lisäksi asiantuntijoina Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja kustantajana toimiva Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys.

Etelä-Pohjanmaalla haluttiin ottaa maakunnalliseksi painopisteeksi yrittäjämäinen toiminta. Ainetta varten ei ollut valmista opettajan opasta ja Antti Iivari päätyi kokoamaan sellaisen pyynnöstä.

– Oli mukava, kun sai tehdä materiaalia, jota on itse mukava käyttää. Kirja on koottu sillä ajatuksella, että se tarjoaa vaihtoehtoisia menetelmiä ja työkaluja suoraan opetuksessa käytettäväksi.

Yrittäjämäinen toimintatapa -oppiainetta opettaa monen eri aineen opettajat. Esimerkiksi Nurmossa opettajiksi on valikoitunut matemaattisten aineiden opettajat ja yksi käsityönopettaja.

Kyse on työelämätaidoista

Etelä-Pohjanmaalla tehtiin maakunnan yhteinen opetussuunnitelma, joka otettiin käyttöön lukukauden alussa.

Iivari kertoo, että on hyvä ymmärtää, että vaikka oppiaineen nimessä on sana yrittäjä, se ei tarkoita pelkästään yritystoimintaa.

–  On kyse työelämätaidoista. Riippuen siitä, tuleeko nuoresta yrittäjä vai palkansaaja, jokainen tarvitsee yrittäjämäisiä taitoja, Antti Iivari jatkaa.

Opettajan opas tarjoaa konkreettisia työvälineitä yrittäjyyskasvatukseen.

– Se on työkalupakki. Siinä on myös materiaalia, jota pystyy hyödyntämään valinnaisaineissa ja yrittäjyyskasvatuksessa. Opetussuunnitelman yksi laaja-alainen tavoite on yrittäjyys- ja työelämätaidot, oppaassa on tätä tukevia työvälineitä: leikkejä ja tehtäviä.

Yritysyhteistyö rikastaa opetusta

Iivari valittiin Etelä-Pohjanmaan vuoden YES Agentiksi, eli yrittäjyyskasvattajaksi, viime vuonna.

Nurmolainen opettaja on ollut aktiviinen yrittäjyyskasvatussaralla ja rakentanut koulu-yritysyhteistyötä.

– Oma kokemukseni on, kun yrittäjiin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä, he mielellään tulevat kouluun kertomaan yritystoiminnastaan.

– Meillä on yhteistyötä myös Teknologiateollisuus ry:n kanssa ja yksittäisten yritysten kanssa. Esimerkiksi Yrittäjän päivänä olemme järjestäneet Leijonan luola -tyyppisen kilpailun, johon olemme saaneet yrittäjiä tuomaristoon.

Iivarin pitämällä yrittäjyyden valinnaisainekursseilla opiskeltiin Diili-ohjelmasta tutulla sabluunalla ja oppilaat pääsivät ratkomaan erään yrittäjän antamaa yritykseen liittyvää pohdintatehtävää.

– Yhteistyö määrittyy aina kunkin ryhmän ja yrityksen mukaan.

Oppaan on kustantanut Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ja siitä on tulossa sähköinen versio.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Etelä-Pohjanmaalla 7-luokkalaiset opiskelevat yrittäjämäistä toimintatapaa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Maaliskuu 2018 - 18:44

Yrittäjämäinen toimintatapa - Opettajan oppaan on koonnut matemaattisten aineiden ja yrittäjyysoppiaineen opettaja Antti Iivari Nurmosta. Hankkeessa on ollut mukana opettajien lisäksi asiantuntijoina Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja kustantajana toimiva Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys.

Etelä-Pohjanmaalla haluttiin ottaa maakunnalliseksi painopisteeksi yrittäjämäinen toiminta. Ainetta varten ei ollut valmista opettajan opasta ja Antti Iivari päätyi kokoamaan sellaisen pyynnöstä.

– Oli mukava, kun sai tehdä materiaalia, jota on itse mukava käyttää. Kirja on koottu sillä ajatuksella, että se tarjoaa vaihtoehtoisia menetelmiä ja työkaluja suoraan opetuksessa käytettäväksi.

Yrittäjämäinen toimintatapa -oppiainetta opettaa monen eri aineen opettajat. Esimerkiksi Nurmossa opettajiksi on valikoitunut matemaattisten aineiden opettajat ja yksi käsityönopettaja.

Kyse on työelämätaidoista

Etelä-Pohjanmaalla tehtiin maakunnan yhteinen opetussuunnitelma, joka otettiin käyttöön lukukauden alussa.

Iivari kertoo, että on hyvä ymmärtää, että vaikka oppiaineen nimessä on sana yrittäjä, se ei tarkoita pelkästään yritystoimintaa.

–  On kyse työelämätaidoista. Riippuen siitä, tuleeko nuoresta yrittäjä vai palkansaaja, jokainen tarvitsee yrittäjämäisiä taitoja, Antti Iivari jatkaa.

Opettajan opas tarjoaa konkreettisia työvälineitä yrittäjyyskasvatukseen.

– Se on työkalupakki. Siinä on myös materiaalia, jota pystyy hyödyntämään valinnaisaineissa ja yrittäjyyskasvatuksessa. Opetussuunnitelman yksi laaja-alainen tavoite on yrittäjyys- ja työelämätaidot, oppaassa on tätä tukevia työvälineitä: leikkejä ja tehtäviä.

Yritysyhteistyö rikastaa opetusta

Iivari valittiin Etelä-Pohjanmaan vuoden YES Agentiksi, eli yrittäjyyskasvattajaksi, viime vuonna.

Nurmolainen opettaja on ollut aktiviinen yrittäjyyskasvatussaralla ja rakentanut koulu-yritysyhteistyötä.

– Oma kokemukseni on, kun yrittäjiin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä, he mielellään tulevat kouluun kertomaan yritystoiminnastaan.

– Meillä on yhteistyötä myös Teknologiateollisuus ry:n kanssa ja yksittäisten yritysten kanssa. Esimerkiksi Yrittäjän päivänä olemme järjestäneet Leijonan luola -tyyppisen kilpailun, johon olemme saaneet yrittäjiä tuomaristoon.

Iivarin pitämällä yrittäjyyden valinnaisainekursseilla opiskeltiin Diili-ohjelmasta tutulla sabluunalla ja oppilaat pääsivät ratkomaan erään yrittäjän antamaa yritykseen liittyvää pohdintatehtävää.

– Yhteistyö määrittyy aina kunkin ryhmän ja yrityksen mukaan.

Oppaan on kustantanut Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ja siitä on tulossa sähköinen versio.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tasa-arvovaltuutettu kampanjoi perhevapaakäytäntöjen puolesta – Testaa oletko edelläkävijä

Yrittäjät tiedotteet - 19. Maaliskuu 2018 - 15:00

  ̶   Perhemyönteisyys vaikuttaa vahvasti hyvään työnantajakuvaan. Nykyaikainen työnantaja ymmärtää, että tasa-arvon edistäminen työpaikalla sitouttaa ja motivoi työntekijöitä. Kun perhevapaalta palaa tyytyväinen työntekijä, kaikki voittavat, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toteaa.

Testaa yrityksesi tasa-arvo

Tasa-arvovaltuutettu haluaa rohkaista työnantajia nousemaan suomalaisen työelämän edelläkävijöiksi lanseeraamalla kampanjan yhteydessä Edelläkävijä-testin ja -tunnuksen, joka myönnetään parhaille perhemyönteisiä käytäntöjä kehittäneille työnantajille.

Kampanjavideoilla ja verkkosivuilla omista hyvistä käytännöistään kertoo kolme suurta työnantajaa: Vantaan kaupunki, Telia sekä digipalveluita tuottava Gofore.

Työnantajat voivat testata omia henkilöstökäytäntöjään osoitteessa www.edelläkävijä.fi. Testi auttaa työnantajia ja henkilöstöalan ammattilaisia tunnistamaan oman organisaationsa vahvuudet ja kehittämisen paikat.

Mukana on kysymyksiä tasa-arvoa vahvistavista käytännöistä, jotka liittyvät muun muassa rekrytointitilanteisiin, määräaikaisiin työsuhteisiin, perhevapaalle jäämiseen ja sieltä palaamiseen. Testi on laadittu yhteistyössä Henkilöstöjohdon ryhmä  ̶  Henry ry:n kanssa.

Perheen ja työn yhdistämisen helppous kiillottaa työnantajakuvaa

Laki kieltää syrjinnän raskauden tai perhevapaan perusteella. Tasa-arvovaltuutettu saa silti jatkuvasti yhteydenottoja etenkin naisilta, joiden työsuhde on uhattuna raskauden tai perhevapaan vuoksi.

  ̶ Tasa-arvo työelämässä etenee tehokkaammin työpaikkatason suunnitelmallisella tasa-arvon edistämisellä kuin setvimällä syrjintäepäilyjä jälkikäteen. Tasa-arvoinen työpaikka hyödyttää myös työnantajaa, kun työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita. Työnantajamaine on tekoja, Jukka Maarianvaara sanoo.

 ̶  Perheen ja työn yhdistämiseen liittyvät käytännöt ovat erittäin ajankohtaisia työnantajakuvaan vaikuttavia asioita. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan vaatii työyhteisöiltä jatkuvaa kehittämistä ja konkreettisia toimia.  Haluamme olla mukana kehittämässä parempaa suomalaista työelämää, sanoo Henry ry:n toiminnanjohtaja Marita Salo

Kampanja näkyy maalis-huhtikuussa muun muassa Ylen kanavilla, Facebookissa ja Twitterissa.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tasa-arvovaltuutettu kampanjoi perhevapaakäytäntöjen puolesta – Testaa oletko edelläkävijä

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Maaliskuu 2018 - 15:00

  ̶   Perhemyönteisyys vaikuttaa vahvasti hyvään työnantajakuvaan. Nykyaikainen työnantaja ymmärtää, että tasa-arvon edistäminen työpaikalla sitouttaa ja motivoi työntekijöitä. Kun perhevapaalta palaa tyytyväinen työntekijä, kaikki voittavat, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toteaa.

Testaa yrityksesi tasa-arvo

Tasa-arvovaltuutettu haluaa rohkaista työnantajia nousemaan suomalaisen työelämän edelläkävijöiksi lanseeraamalla kampanjan yhteydessä Edelläkävijä-testin ja -tunnuksen, joka myönnetään parhaille perhemyönteisiä käytäntöjä kehittäneille työnantajille.

Kampanjavideoilla ja verkkosivuilla omista hyvistä käytännöistään kertoo kolme suurta työnantajaa: Vantaan kaupunki, Telia sekä digipalveluita tuottava Gofore.

Työnantajat voivat testata omia henkilöstökäytäntöjään osoitteessa www.edelläkävijä.fi. Testi auttaa työnantajia ja henkilöstöalan ammattilaisia tunnistamaan oman organisaationsa vahvuudet ja kehittämisen paikat.

Mukana on kysymyksiä tasa-arvoa vahvistavista käytännöistä, jotka liittyvät muun muassa rekrytointitilanteisiin, määräaikaisiin työsuhteisiin, perhevapaalle jäämiseen ja sieltä palaamiseen. Testi on laadittu yhteistyössä Henkilöstöjohdon ryhmä  ̶  Henry ry:n kanssa.

Perheen ja työn yhdistämisen helppous kiillottaa työnantajakuvaa

Laki kieltää syrjinnän raskauden tai perhevapaan perusteella. Tasa-arvovaltuutettu saa silti jatkuvasti yhteydenottoja etenkin naisilta, joiden työsuhde on uhattuna raskauden tai perhevapaan vuoksi.

  ̶ Tasa-arvo työelämässä etenee tehokkaammin työpaikkatason suunnitelmallisella tasa-arvon edistämisellä kuin setvimällä syrjintäepäilyjä jälkikäteen. Tasa-arvoinen työpaikka hyödyttää myös työnantajaa, kun työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita. Työnantajamaine on tekoja, Jukka Maarianvaara sanoo.

 ̶  Perheen ja työn yhdistämiseen liittyvät käytännöt ovat erittäin ajankohtaisia työnantajakuvaan vaikuttavia asioita. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan vaatii työyhteisöiltä jatkuvaa kehittämistä ja konkreettisia toimia.  Haluamme olla mukana kehittämässä parempaa suomalaista työelämää, sanoo Henry ry:n toiminnanjohtaja Marita Salo

Kampanja näkyy maalis-huhtikuussa muun muassa Ylen kanavilla, Facebookissa ja Twitterissa.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tasa-arvovaltuutettu kampanjoi perhevapaakäytäntöjen puolesta – Testaa oletko edelläkävijä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Maaliskuu 2018 - 15:00

  ̶   Perhemyönteisyys vaikuttaa vahvasti hyvään työnantajakuvaan. Nykyaikainen työnantaja ymmärtää, että tasa-arvon edistäminen työpaikalla sitouttaa ja motivoi työntekijöitä. Kun perhevapaalta palaa tyytyväinen työntekijä, kaikki voittavat, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toteaa.

Testaa yrityksesi tasa-arvo

Tasa-arvovaltuutettu haluaa rohkaista työnantajia nousemaan suomalaisen työelämän edelläkävijöiksi lanseeraamalla kampanjan yhteydessä Edelläkävijä-testin ja -tunnuksen, joka myönnetään parhaille perhemyönteisiä käytäntöjä kehittäneille työnantajille.

Kampanjavideoilla ja verkkosivuilla omista hyvistä käytännöistään kertoo kolme suurta työnantajaa: Vantaan kaupunki, Telia sekä digipalveluita tuottava Gofore.

Työnantajat voivat testata omia henkilöstökäytäntöjään osoitteessa www.edelläkävijä.fi. Testi auttaa työnantajia ja henkilöstöalan ammattilaisia tunnistamaan oman organisaationsa vahvuudet ja kehittämisen paikat.

Mukana on kysymyksiä tasa-arvoa vahvistavista käytännöistä, jotka liittyvät muun muassa rekrytointitilanteisiin, määräaikaisiin työsuhteisiin, perhevapaalle jäämiseen ja sieltä palaamiseen. Testi on laadittu yhteistyössä Henkilöstöjohdon ryhmä  ̶  Henry ry:n kanssa.

Perheen ja työn yhdistämisen helppous kiillottaa työnantajakuvaa

Laki kieltää syrjinnän raskauden tai perhevapaan perusteella. Tasa-arvovaltuutettu saa silti jatkuvasti yhteydenottoja etenkin naisilta, joiden työsuhde on uhattuna raskauden tai perhevapaan vuoksi.

  ̶ Tasa-arvo työelämässä etenee tehokkaammin työpaikkatason suunnitelmallisella tasa-arvon edistämisellä kuin setvimällä syrjintäepäilyjä jälkikäteen. Tasa-arvoinen työpaikka hyödyttää myös työnantajaa, kun työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita. Työnantajamaine on tekoja, Jukka Maarianvaara sanoo.

 ̶  Perheen ja työn yhdistämiseen liittyvät käytännöt ovat erittäin ajankohtaisia työnantajakuvaan vaikuttavia asioita. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan vaatii työyhteisöiltä jatkuvaa kehittämistä ja konkreettisia toimia.  Haluamme olla mukana kehittämässä parempaa suomalaista työelämää, sanoo Henry ry:n toiminnanjohtaja Marita Salo

Kampanja näkyy maalis-huhtikuussa muun muassa Ylen kanavilla, Facebookissa ja Twitterissa.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Terveyspalvelujen massaräätälöinti voi tuoda säästöjä – Yksityinen toimija kokeillut hoitomestarimallia

Yrittäjät tiedotteet - 19. Maaliskuu 2018 - 13:20

Hyvinvointivaltioiden terveydenhuolto on ratkaisevassa käännekohdassa, sillä kansanterveys ei enää kohene kasvavien kustannusten tahdissa. Silti kaikille olisi tarjottava yhtäläinen pääsy palveluihin, ja terveydenhuoltojärjestelmän olisi saatava enemmän aikaan samoilla tai pienemmillä resursseilla.

Palvelut sirpaloituvat, mutta…

Terveysteknologian kehittyessä myös palvelut erikoistuvat, sirpaloituvat ja käyvät hankaliksi hahmottaa.

– Hoitomenetelmät parantuvat koko ajan, mutta järjestelmässä kukaan ei huolehdi asiakkaasta yksilönä tarpeineen ja huolineen. Tämä palvelujen sirpaloituminen on ongelma, jonka voi korjata vain johtamisella, G3-hankkeen työryhmän vetäjä, Aalto-yliopiston professori Paul Lillrank sanoo.

Terveyspalvelujen vaikuttavuuden johtaminen on Lillrankin mukaan näkökulma, joka sote-uudistuksesta on puuttunut alusta asti. Vaikuttavuus on mittari, joka kuvaa käytettyjen resurssien suhdetta saavutettuihin terveysvaikutuksiin – eli sitä, miten paljon terveyttä saadaan euroa kohden.

Kliinisten kriteerien lisäksi arvioidaan potilaan toimintakyvyn paranemista ja tämän omaa kokemusta hoidosta ja terveydestä.

Massaräätälöinti potilasryhmittäin – Jopa 1000 euron säästö per potilas

Terveyspalvelujen yksilöllistä räätälöimistä on tutkittu Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen HEMA-instituutin G3-hankkeessa. Hankkeessa analysoitiin työtapaturmien hoitoa, ikäihmisten kotiuttamista sairaalahoidosta sekä odottavien vanhempien tukemista sikiöseulontojen perusteella tehtävissä päätöksissä. Kaikissa palveluissa on tunnistettava, tarvitseeko potilas kliinistä hoitoa vai pikemmin apua ja tukea.

– Sen sijaan, että potilaan hoito hajoaa useille luukuille, palvelut pitäisi integroida jokaisen asiakkaan tarpeisiin erikseen – massaräätälöidä. Ja se ei ole mahdotonta: täytyy löytää potilasryhmät, joiden ongelmiin on samankaltaisia ratkaisuja ja yhdistellä niitä, Lillrank kuvailee.

– Esimerkiksi työtapaturmien hoidossa tärkeintä on saada potilas mahdollisimman nopeasti työkuntoiseksi ja välttää leikkaushoitoa. Pohjola Sairaalassa tämä onnistui niin sanottujen hoitomestarien avulla: he järjestävät potilaan asioita niin lääkärien, fysioterapian ja vakuutusyhtiön kanssa, jotta potilas saa sekä apua että hoitoa yksilöllisesti, Lillrank kertoo.

Hänen mukaansa mallilla saatiin aikaan myös 1000 euron keskimääräinen säästö potilasta kohden.

Palvelujen vaikuttavuus yhdeksi mittariksi – Toimintakyky keskiössä

Raportin mukaan terveydenhuollon toimivuuden mittariksi tulisi ottaa terveyspalvelujen vaikuttavuus. Lääketieteellisten kriteerien lisäksi merkitystä tulisi olla sillä, miten nopeasti potilaan toimintakyky palautuu ja miten hän itse arvioi saamaansa hoitoa. Lillrankin mielestä palveluntuottajien, yksityisten ja julkisten, tulisi itse voida päättää, miten palvelut on paras tuottaa.

– Jos julkiset palveluntuottajat eivät pysty parantamaan taloudellista tehokkuutta ja potilaslähtöistä vaikuttavuutta, yksityiset palveluntarjoajat syövät julkisen sektorin suupala kerrallaan – riippumatta siitä, toteutuuko hallituksen nyt eduskuntaan tuoma esitys sote-malliksi vai ei, Lillrank näpäyttää julkisia palveluntuottajia kehittämään kulkuaan.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Terveyspalvelujen massaräätälöinti voi tuoda säästöjä – Yksityinen toimija kokeillut hoitomestarimallia

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Maaliskuu 2018 - 13:20

Hyvinvointivaltioiden terveydenhuolto on ratkaisevassa käännekohdassa, sillä kansanterveys ei enää kohene kasvavien kustannusten tahdissa. Silti kaikille olisi tarjottava yhtäläinen pääsy palveluihin, ja terveydenhuoltojärjestelmän olisi saatava enemmän aikaan samoilla tai pienemmillä resursseilla.

Palvelut sirpaloituvat, mutta…

Terveysteknologian kehittyessä myös palvelut erikoistuvat, sirpaloituvat ja käyvät hankaliksi hahmottaa.

– Hoitomenetelmät parantuvat koko ajan, mutta järjestelmässä kukaan ei huolehdi asiakkaasta yksilönä tarpeineen ja huolineen. Tämä palvelujen sirpaloituminen on ongelma, jonka voi korjata vain johtamisella, G3-hankkeen työryhmän vetäjä, Aalto-yliopiston professori Paul Lillrank sanoo.

Terveyspalvelujen vaikuttavuuden johtaminen on Lillrankin mukaan näkökulma, joka sote-uudistuksesta on puuttunut alusta asti. Vaikuttavuus on mittari, joka kuvaa käytettyjen resurssien suhdetta saavutettuihin terveysvaikutuksiin – eli sitä, miten paljon terveyttä saadaan euroa kohden.

Kliinisten kriteerien lisäksi arvioidaan potilaan toimintakyvyn paranemista ja tämän omaa kokemusta hoidosta ja terveydestä.

Massaräätälöinti potilasryhmittäin – Jopa 1000 euron säästö per potilas

Terveyspalvelujen yksilöllistä räätälöimistä on tutkittu Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen HEMA-instituutin G3-hankkeessa. Hankkeessa analysoitiin työtapaturmien hoitoa, ikäihmisten kotiuttamista sairaalahoidosta sekä odottavien vanhempien tukemista sikiöseulontojen perusteella tehtävissä päätöksissä. Kaikissa palveluissa on tunnistettava, tarvitseeko potilas kliinistä hoitoa vai pikemmin apua ja tukea.

– Sen sijaan, että potilaan hoito hajoaa useille luukuille, palvelut pitäisi integroida jokaisen asiakkaan tarpeisiin erikseen – massaräätälöidä. Ja se ei ole mahdotonta: täytyy löytää potilasryhmät, joiden ongelmiin on samankaltaisia ratkaisuja ja yhdistellä niitä, Lillrank kuvailee.

– Esimerkiksi työtapaturmien hoidossa tärkeintä on saada potilas mahdollisimman nopeasti työkuntoiseksi ja välttää leikkaushoitoa. Pohjola Sairaalassa tämä onnistui niin sanottujen hoitomestarien avulla: he järjestävät potilaan asioita niin lääkärien, fysioterapian ja vakuutusyhtiön kanssa, jotta potilas saa sekä apua että hoitoa yksilöllisesti, Lillrank kertoo.

Hänen mukaansa mallilla saatiin aikaan myös 1000 euron keskimääräinen säästö potilasta kohden.

Palvelujen vaikuttavuus yhdeksi mittariksi – Toimintakyky keskiössä

Raportin mukaan terveydenhuollon toimivuuden mittariksi tulisi ottaa terveyspalvelujen vaikuttavuus. Lääketieteellisten kriteerien lisäksi merkitystä tulisi olla sillä, miten nopeasti potilaan toimintakyky palautuu ja miten hän itse arvioi saamaansa hoitoa. Lillrankin mielestä palveluntuottajien, yksityisten ja julkisten, tulisi itse voida päättää, miten palvelut on paras tuottaa.

– Jos julkiset palveluntuottajat eivät pysty parantamaan taloudellista tehokkuutta ja potilaslähtöistä vaikuttavuutta, yksityiset palveluntarjoajat syövät julkisen sektorin suupala kerrallaan – riippumatta siitä, toteutuuko hallituksen nyt eduskuntaan tuoma esitys sote-malliksi vai ei, Lillrank näpäyttää julkisia palveluntuottajia kehittämään kulkuaan.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä