• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Kaljavarkaita naama veressä napannut kauppias odottaa nopeaa lakimuutosta

Yrittäjät tiedotteet - 12. Huhtikuu 2018 - 15:47

K-kauppias Marko Hoikkaniemi toivoo, että lakimuutos sakon muuntorangaistuksesta tulee käsittelyyn mahdollisimman pian – ja että se menee läpi.

Hoikkaniemi on vaimonsa kanssa yrittäjänä kolmessa K-marketissa Järvenpäässä ja neljäs kauppa avataan kesäkuussa. Varsinkin junaradan lähellä olevassa kaupassa kaljavarkaat ovat ongelmana käytännössä päivittäin, varsinkin viikonloppuna.

– Meillä on valvontakameroiden kuvia, joissa nämä kaljavarkaat vain nauravat kameralle, kun tietävät, että he jäävät käytännössä ilman rangaistusta, Hoikkaniemi kertoo.

Sakon muuntorangaistus poistettiin laista vuonna 2008 ja sen jälkeen näpistysten määrä kasvoi, lähinnä juuri kaljavarkauksien.

– Toivotaan, että lakiesitys menee läpi. Ei kannata kuitenkaan vielä kovin leveästi hymyillä, onhan tämä sakon muuntorangaistuksen palauttaminen ollut esillä aiemminkin. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, Hoikkaniemi toteaa.

Seitsemän rikosta rajana?

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto jättivät joulun alla oikeusministeri Antti Häkkäselle vaatimuksen, että sakon muuntorangaistus pitää palauttaa lakiin. Hallituksen kehysriihessä linjattiin nyt keskiviikkona, että sakon muuntorangaistus viedään käräjille, jos henkilö on syyllistynyt samaan rikokseen seitsemän kertaa vuoden aikana.

– Määrä voisi olla kyllä pienempi kuin tuo seitsemän kertaa – tai rajana voisi olla myös varastettujen tavaroiden rahallinen arvo. Mutta ehdottomasti nämä on vietävä käräjille, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

– Olen laittanut automaattisesti käräjäprosessiin, jos on näitä taparikollisia, jotka tekevät näpistyksiä jatkuvasti, kauppias kertoo.

Naama verillä ja lasit rikki

Hoikkaniemi tuli kauppiaaksi Järvenpäähän tammikuussa ja hän on juossut kiinni useita ”juoksukaljan” hakijoita. Yhden varkaan kanssa käsirysy oli sen verran paha, että silmälasit hajosivat ja kasvot olivat veriset ja mustelmilla. Tappouhkauksiakin hän on saanut.

Ihan viime aikoina näpistykset ovat vähentyneet uusien porttien, hyllymuutosten ja turvallisuusjärjestelyjen ansiosta. Rahaa on palanut.

Ehkäpä myös varkaita nappaavan kauppiaan maine on levinnyt juoksukaljan hakijoiden keskuudessa.

– Olen nyt ottanut vähän etäisyyttä niihin, vartijat enemmän hoitavat sitä puolta. Mutta kyllä minä vieläkin tarvittaessa otan heitä kiinni, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

Turvajärjestelyihin ja vartiointiin palaa rahaa.

Monet kaupat ovat joutuneet turvautumaan ns. turvamyyjiin eli vartijoihin, jotka toimivat myös kassoina ja vaikkapa juuri kaljahyllyjen täyttäjinä.

– Kauppojen suunnittelussa pitää kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuteen, kauppias Hoikkaniemi sanoo.

Mitä sakon muuntorangaistus tarkoittaa?

Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäviksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen. 

Kauppiaan on käytännössä edelleen siis itse huolehdittava siitä, että jokainen yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Tämä edellyttää hyvin raskasta esitutkinta- ja tuomioistuinprosessia, jonka kustannukset ylittävät monin verroin mahdolliset säästöt. Koska prosessi on kaupalle kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, jää hän käytännössä ilman rangaistusta.  

Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi. Muuntorangaistuksen määrää käräjäoikeus, jonka istuntoon sakotettu on nimenomaan tätä varten haastettu. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kaljavarkaita naama veressä napannut kauppias odottaa nopeaa lakimuutosta

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Huhtikuu 2018 - 15:47

K-kauppias Marko Hoikkaniemi toivoo, että lakimuutos sakon muuntorangaistuksesta tulee käsittelyyn mahdollisimman pian – ja että se menee läpi.

Hoikkaniemi on vaimonsa kanssa yrittäjänä kolmessa K-marketissa Järvenpäässä ja neljäs kauppa avataan kesäkuussa. Varsinkin junaradan lähellä olevassa kaupassa kaljavarkaat ovat ongelmana käytännössä päivittäin, varsinkin viikonloppuna.

– Meillä on valvontakameroiden kuvia, joissa nämä kaljavarkaat vain nauravat kameralle, kun tietävät, että he jäävät käytännössä ilman rangaistusta, Hoikkaniemi kertoo.

Sakon muuntorangaistus poistettiin laista vuonna 2008 ja sen jälkeen näpistysten määrä kasvoi, lähinnä juuri kaljavarkauksien.

– Toivotaan, että lakiesitys menee läpi. Ei kannata kuitenkaan vielä kovin leveästi hymyillä, onhan tämä sakon muuntorangaistuksen palauttaminen ollut esillä aiemminkin. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, Hoikkaniemi toteaa.

Seitsemän rikosta rajana?

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto jättivät joulun alla oikeusministeri Antti Häkkäselle vaatimuksen, että sakon muuntorangaistus pitää palauttaa lakiin. Hallituksen kehysriihessä linjattiin nyt keskiviikkona, että sakon muuntorangaistus viedään käräjille, jos henkilö on syyllistynyt samaan rikokseen seitsemän kertaa vuoden aikana.

– Määrä voisi olla kyllä pienempi kuin tuo seitsemän kertaa – tai rajana voisi olla myös varastettujen tavaroiden rahallinen arvo. Mutta ehdottomasti nämä on vietävä käräjille, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

– Olen laittanut automaattisesti käräjäprosessiin, jos on näitä taparikollisia, jotka tekevät näpistyksiä jatkuvasti, kauppias kertoo.

Naama verillä ja lasit rikki

Hoikkaniemi tuli kauppiaaksi Järvenpäähän tammikuussa ja hän on juossut kiinni useita ”juoksukaljan” hakijoita. Yhden varkaan kanssa käsirysy oli sen verran paha, että silmälasit hajosivat ja kasvot olivat veriset ja mustelmilla. Tappouhkauksiakin hän on saanut.

Ihan viime aikoina näpistykset ovat vähentyneet uusien porttien, hyllymuutosten ja turvallisuusjärjestelyjen ansiosta. Rahaa on palanut.

Ehkäpä myös varkaita nappaavan kauppiaan maine on levinnyt juoksukaljan hakijoiden keskuudessa.

– Olen nyt ottanut vähän etäisyyttä niihin, vartijat enemmän hoitavat sitä puolta. Mutta kyllä minä vieläkin tarvittaessa otan heitä kiinni, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

Turvajärjestelyihin ja vartiointiin palaa rahaa.

Monet kaupat ovat joutuneet turvautumaan ns. turvamyyjiin eli vartijoihin, jotka toimivat myös kassoina ja vaikkapa juuri kaljahyllyjen täyttäjinä.

– Kauppojen suunnittelussa pitää kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuteen, kauppias Hoikkaniemi sanoo.

Mitä sakon muuntorangaistus tarkoittaa?

Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäviksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen. 

Kauppiaan on käytännössä edelleen siis itse huolehdittava siitä, että jokainen yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Tämä edellyttää hyvin raskasta esitutkinta- ja tuomioistuinprosessia, jonka kustannukset ylittävät monin verroin mahdolliset säästöt. Koska prosessi on kaupalle kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, jää hän käytännössä ilman rangaistusta.  

Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi. Muuntorangaistuksen määrää käräjäoikeus, jonka istuntoon sakotettu on nimenomaan tätä varten haastettu. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kaljavarkaita naama veressä napannut kauppias odottaa nopeaa lakimuutosta

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Huhtikuu 2018 - 15:47

K-kauppias Marko Hoikkaniemi toivoo, että lakimuutos sakon muuntorangaistuksesta tulee käsittelyyn mahdollisimman pian – ja että se menee läpi.

Hoikkaniemi on vaimonsa kanssa yrittäjänä kolmessa K-marketissa Järvenpäässä ja neljäs kauppa avataan kesäkuussa. Varsinkin junaradan lähellä olevassa kaupassa kaljavarkaat ovat ongelmana käytännössä päivittäin, varsinkin viikonloppuna.

– Meillä on valvontakameroiden kuvia, joissa nämä kaljavarkaat vain nauravat kameralle, kun tietävät, että he jäävät käytännössä ilman rangaistusta, Hoikkaniemi kertoo.

Sakon muuntorangaistus poistettiin laista vuonna 2008 ja sen jälkeen näpistysten määrä kasvoi, lähinnä juuri kaljavarkauksien.

– Toivotaan, että lakiesitys menee läpi. Ei kannata kuitenkaan vielä kovin leveästi hymyillä, onhan tämä sakon muuntorangaistuksen palauttaminen ollut esillä aiemminkin. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, Hoikkaniemi toteaa.

Seitsemän rikosta rajana?

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto jättivät joulun alla oikeusministeri Antti Häkkäselle vaatimuksen, että sakon muuntorangaistus pitää palauttaa lakiin. Hallituksen kehysriihessä linjattiin nyt keskiviikkona, että sakon muuntorangaistus viedään käräjille, jos henkilö on syyllistynyt samaan rikokseen seitsemän kertaa vuoden aikana.

– Määrä voisi olla kyllä pienempi kuin tuo seitsemän kertaa – tai rajana voisi olla myös varastettujen tavaroiden rahallinen arvo. Mutta ehdottomasti nämä on vietävä käräjille, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

– Olen laittanut automaattisesti käräjäprosessiin, jos on näitä taparikollisia, jotka tekevät näpistyksiä jatkuvasti, kauppias kertoo.

Naama verillä ja lasit rikki

Hoikkaniemi tuli kauppiaaksi Järvenpäähän tammikuussa ja hän on juossut kiinni useita ”juoksukaljan” hakijoita. Yhden varkaan kanssa käsirysy oli sen verran paha, että silmälasit hajosivat ja kasvot olivat veriset ja mustelmilla. Tappouhkauksiakin hän on saanut.

Ihan viime aikoina näpistykset ovat vähentyneet uusien porttien, hyllymuutosten ja turvallisuusjärjestelyjen ansiosta. Rahaa on palanut.

Ehkäpä myös varkaita nappaavan kauppiaan maine on levinnyt juoksukaljan hakijoiden keskuudessa.

– Olen nyt ottanut vähän etäisyyttä niihin, vartijat enemmän hoitavat sitä puolta. Mutta kyllä minä vieläkin tarvittaessa otan heitä kiinni, kauppias Marko Hoikkaniemi sanoo.

Turvajärjestelyihin ja vartiointiin palaa rahaa.

Monet kaupat ovat joutuneet turvautumaan ns. turvamyyjiin eli vartijoihin, jotka toimivat myös kassoina ja vaikkapa juuri kaljahyllyjen täyttäjinä.

– Kauppojen suunnittelussa pitää kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuteen, kauppias Hoikkaniemi sanoo.

Mitä sakon muuntorangaistus tarkoittaa?

Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäviksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen. 

Kauppiaan on käytännössä edelleen siis itse huolehdittava siitä, että jokainen yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Tämä edellyttää hyvin raskasta esitutkinta- ja tuomioistuinprosessia, jonka kustannukset ylittävät monin verroin mahdolliset säästöt. Koska prosessi on kaupalle kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, jää hän käytännössä ilman rangaistusta.  

Jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi. Muuntorangaistuksen määrää käräjäoikeus, jonka istuntoon sakotettu on nimenomaan tätä varten haastettu. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin Venäjän ja Trumpin uhittelu vaikuttaa Suomeen: Kipeä isku sahoille

Yrittäjät tiedotteet - 12. Huhtikuu 2018 - 14:31

Venäjän rupla on kokenut viime päivinä pahimman romahduksen vuosiin, kun geopoliittinen tilanne on kärjistynyt Syyriassa. Yhdysvallat on uhannut ohjusiskuilla ja Venäjä puolestaan on sanonut vastaavansa ampumalla ohjukset alas.

Ruplan romahdus dollariin verrattuna on kova kolaus suomalaiselle sahateollisuudelle. Jo aikaisemmin teollisuutta ovat vaivanneet heikko dollari ja Ruotsin kruunu. Tällä viikolla rupla on heikentynyt noin 10 prosenttia euroa vastaan.

Suomalaiset sahat kilpailevat venäläisten kanssa muun muassa Egyptin markkinoilla. Venäläisellä sahateollisuudella on vahva asema on myös Kiinassa, missä suomalaiset toimivat.

Kauppalehden mukaan Kiina on tällä hetkellä Suomen sahateollisuuden suurin markkina-alue Egyptin tullessa kakkosena.

– Ruplan heikkenemisellä voi olla todella isoja seurauksia, Suomen Sahateollisuuden toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo lehden haastattelussa.

Jos ulkomailla on haasteita, niitä on myös kotimaan markkinoilla. Tukkipuun hinta on noussut varsin korkeaksi Suomessa, mikä painaa sahojen tulosta. Vaikka vienti vetää kohtuullisen hyvin, hinnat ovat alhaalla. Yhdistelmä on vähintään hankala.

Kilpailu on lisäksi kivenkovaa.

– Saksalaiset, ruotsalaiset ja Baltian sahat tekevät hyvää tulosta, amerikkalaiset jopa erinomaista, Merivuori jatkaa.

Tilannetta on helpottanut kysyntä ulkomailla. Sahatavaran vienti nousi ennätystasolle vuonna 2017.

Lähde: Kauppalehti

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin Venäjän ja Trumpin uhittelu vaikuttaa Suomeen: Kipeä isku sahoille

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Huhtikuu 2018 - 14:31

Venäjän rupla on kokenut viime päivinä pahimman romahduksen vuosiin, kun geopoliittinen tilanne on kärjistynyt Syyriassa. Yhdysvallat on uhannut ohjusiskuilla ja Venäjä puolestaan on sanonut vastaavansa ampumalla ohjukset alas.

Ruplan romahdus dollariin verrattuna on kova kolaus suomalaiselle sahateollisuudelle. Jo aikaisemmin teollisuutta ovat vaivanneet heikko dollari ja Ruotsin kruunu. Tällä viikolla rupla on heikentynyt noin 10 prosenttia euroa vastaan.

Suomalaiset sahat kilpailevat venäläisten kanssa muun muassa Egyptin markkinoilla. Venäläisellä sahateollisuudella on vahva asema on myös Kiinassa, missä suomalaiset toimivat.

Kauppalehden mukaan Kiina on tällä hetkellä Suomen sahateollisuuden suurin markkina-alue Egyptin tullessa kakkosena.

– Ruplan heikkenemisellä voi olla todella isoja seurauksia, Suomen Sahateollisuuden toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo lehden haastattelussa.

Jos ulkomailla on haasteita, niitä on myös kotimaan markkinoilla. Tukkipuun hinta on noussut varsin korkeaksi Suomessa, mikä painaa sahojen tulosta. Vaikka vienti vetää kohtuullisen hyvin, hinnat ovat alhaalla. Yhdistelmä on vähintään hankala.

Kilpailu on lisäksi kivenkovaa.

– Saksalaiset, ruotsalaiset ja Baltian sahat tekevät hyvää tulosta, amerikkalaiset jopa erinomaista, Merivuori jatkaa.

Tilannetta on helpottanut kysyntä ulkomailla. Sahatavaran vienti nousi ennätystasolle vuonna 2017.

Lähde: Kauppalehti

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin Venäjän ja Trumpin uhittelu vaikuttaa Suomeen: Kipeä isku sahoille

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Huhtikuu 2018 - 14:31

Venäjän rupla on kokenut viime päivinä pahimman romahduksen vuosiin, kun geopoliittinen tilanne on kärjistynyt Syyriassa. Yhdysvallat on uhannut ohjusiskuilla ja Venäjä puolestaan on sanonut vastaavansa ampumalla ohjukset alas.

Ruplan romahdus dollariin verrattuna on kova kolaus suomalaiselle sahateollisuudelle. Jo aikaisemmin teollisuutta ovat vaivanneet heikko dollari ja Ruotsin kruunu. Tällä viikolla rupla on heikentynyt noin 10 prosenttia euroa vastaan.

Suomalaiset sahat kilpailevat venäläisten kanssa muun muassa Egyptin markkinoilla. Venäläisellä sahateollisuudella on vahva asema on myös Kiinassa, missä suomalaiset toimivat.

Kauppalehden mukaan Kiina on tällä hetkellä Suomen sahateollisuuden suurin markkina-alue Egyptin tullessa kakkosena.

– Ruplan heikkenemisellä voi olla todella isoja seurauksia, Suomen Sahateollisuuden toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo lehden haastattelussa.

Jos ulkomailla on haasteita, niitä on myös kotimaan markkinoilla. Tukkipuun hinta on noussut varsin korkeaksi Suomessa, mikä painaa sahojen tulosta. Vaikka vienti vetää kohtuullisen hyvin, hinnat ovat alhaalla. Yhdistelmä on vähintään hankala.

Kilpailu on lisäksi kivenkovaa.

– Saksalaiset, ruotsalaiset ja Baltian sahat tekevät hyvää tulosta, amerikkalaiset jopa erinomaista, Merivuori jatkaa.

Tilannetta on helpottanut kysyntä ulkomailla. Sahatavaran vienti nousi ennätystasolle vuonna 2017.

Lähde: Kauppalehti

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ilo kesti pienen hetken – sähköpyörien hankintatukea ei tulekaan

Yrittäjät tiedotteet - 12. Huhtikuu 2018 - 11:38

Valtioneuvosto on juuri tiedottanut, että sähköpyörien hankintaan ei tulla myöntämään tukea tällä hallituskaudella.

Hallitus esitti sähköavusteisen polkupyörän hankintaan 400 euron suuruista tukea vuosille 2018–2021. Tuki olisi astunut voimaan 1. heinäkuuta tänä vuonna.

Sähköpyörien hankintatuki oli tarkoitus toteuttaa laajentamalla määräaikaista vähäpäästöisille autoille tarkoitettua hankintatukea niin, että se koskisi myös sähköpyöriä.

Valtioneuvoston periaatepäätös julkaistiin maaliskuussa. Uutinen sai jo monen innostumaan sähköpyörän hankkimisesta. Pyörämarkkinoilla se olisi aiheuttanut selkeän piristysruiskeen.

"Pyörät olisivat saattaneet loppua"

Sähköpyöriä myyvä Electrobike Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Jami Jokinen on lievästi harmissaan.

– Vähän ikävältä tuntuu, kun ensin uutisoidaan hirveästi ja porukka odottaa tukea ja sitten sitä ei tulekaan. Osa asiakkaista on lykännyt ostopäätöstä joten emme ole pystyneet tekemään kauppaa normaalisti.

Jokinen uskoo kuitenkin, ettei hankintatuen kaatuminen vaikuta merkittävästi myyntiin.

– Tuki olisi piristänyt selvästi kysyntää mutta kysyntä on ollut hyvä muutenkin. Kiinnostus sähköpyöriin on kovassa nousussa. Jos hankintatuki olisi tullut, pyörät olisivat saattaneet loppua kesken, hän sanoo.

Osasyynä hankintatuen kaatumiseen oli sen saama vastustus. Osa kauppiaista kritisoi esitystä, koska kiinteä 400 euron tuki olisi heidän mukaansa ohjannut kuluttajia halpojen markettipyörien ostoon.

– Nyt tuki torpattiin aika jyrkästi. Saa nähdä, tuleeko se vielä myöhemmin. Voi olla, ettei tuki saa kannatusta, jos se kohdistuu pelkkään sähköpyöräilyyn.

Kuva: Electrobike Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ilo kesti pienen hetken – sähköpyörien hankintatukea ei tulekaan

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Huhtikuu 2018 - 11:38

Valtioneuvosto on juuri tiedottanut, että sähköpyörien hankintaan ei tulla myöntämään tukea tällä hallituskaudella.

Hallitus esitti sähköavusteisen polkupyörän hankintaan 400 euron suuruista tukea vuosille 2018–2021. Tuki olisi astunut voimaan 1. heinäkuuta tänä vuonna.

Sähköpyörien hankintatuki oli tarkoitus toteuttaa laajentamalla määräaikaista vähäpäästöisille autoille tarkoitettua hankintatukea niin, että se koskisi myös sähköpyöriä.

Valtioneuvoston periaatepäätös julkaistiin maaliskuussa. Uutinen sai jo monen innostumaan sähköpyörän hankkimisesta. Pyörämarkkinoilla se olisi aiheuttanut selkeän piristysruiskeen.

"Pyörät olisivat saattaneet loppua"

Sähköpyöriä myyvä Electrobike Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Jami Jokinen on lievästi harmissaan.

– Vähän ikävältä tuntuu, kun ensin uutisoidaan hirveästi ja porukka odottaa tukea ja sitten sitä ei tulekaan. Osa asiakkaista on lykännyt ostopäätöstä joten emme ole pystyneet tekemään kauppaa normaalisti.

Jokinen uskoo kuitenkin, ettei hankintatuen kaatuminen vaikuta merkittävästi myyntiin.

– Tuki olisi piristänyt selvästi kysyntää mutta kysyntä on ollut hyvä muutenkin. Kiinnostus sähköpyöriin on kovassa nousussa. Jos hankintatuki olisi tullut, pyörät olisivat saattaneet loppua kesken, hän sanoo.

Osasyynä hankintatuen kaatumiseen oli sen saama vastustus. Osa kauppiaista kritisoi esitystä, koska kiinteä 400 euron tuki olisi heidän mukaansa ohjannut kuluttajia halpojen markettipyörien ostoon.

– Nyt tuki torpattiin aika jyrkästi. Saa nähdä, tuleeko se vielä myöhemmin. Voi olla, ettei tuki saa kannatusta, jos se kohdistuu pelkkään sähköpyöräilyyn.

Kuva: Electrobike Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ilo kesti pienen hetken – sähköpyörien hankintatukea ei tulekaan

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Huhtikuu 2018 - 11:38

Valtioneuvosto on juuri tiedottanut, että sähköpyörien hankintaan ei tulla myöntämään tukea tällä hallituskaudella.

Hallitus esitti sähköavusteisen polkupyörän hankintaan 400 euron suuruista tukea vuosille 2018–2021. Tuki olisi astunut voimaan 1. heinäkuuta tänä vuonna.

Sähköpyörien hankintatuki oli tarkoitus toteuttaa laajentamalla määräaikaista vähäpäästöisille autoille tarkoitettua hankintatukea niin, että se koskisi myös sähköpyöriä.

Valtioneuvoston periaatepäätös julkaistiin maaliskuussa. Uutinen sai jo monen innostumaan sähköpyörän hankkimisesta. Pyörämarkkinoilla se olisi aiheuttanut selkeän piristysruiskeen.

"Pyörät olisivat saattaneet loppua"

Sähköpyöriä myyvä Electrobike Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Jami Jokinen on lievästi harmissaan.

– Vähän ikävältä tuntuu, kun ensin uutisoidaan hirveästi ja porukka odottaa tukea ja sitten sitä ei tulekaan. Osa asiakkaista on lykännyt ostopäätöstä joten emme ole pystyneet tekemään kauppaa normaalisti.

Jokinen uskoo kuitenkin, ettei hankintatuen kaatuminen vaikuta merkittävästi myyntiin.

– Tuki olisi piristänyt selvästi kysyntää mutta kysyntä on ollut hyvä muutenkin. Kiinnostus sähköpyöriin on kovassa nousussa. Jos hankintatuki olisi tullut, pyörät olisivat saattaneet loppua kesken, hän sanoo.

Osasyynä hankintatuen kaatumiseen oli sen saama vastustus. Osa kauppiaista kritisoi esitystä, koska kiinteä 400 euron tuki olisi heidän mukaansa ohjannut kuluttajia halpojen markettipyörien ostoon.

– Nyt tuki torpattiin aika jyrkästi. Saa nähdä, tuleeko se vielä myöhemmin. Voi olla, ettei tuki saa kannatusta, jos se kohdistuu pelkkään sähköpyöräilyyn.

Kuva: Electrobike Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Hallituksen kädenojennuksesta vain pieni ilo: "Yrittäjän perheenjäsenten iso ongelma säilyy"

Yrittäjät tiedotteet - 12. Huhtikuu 2018 - 9:42

Eilen päättyneessä hallituksen kehysriihessä julkistettiin pieni parannus yrittäjän perheenjäsenen työttmyysturvaan. Yrittäjäsanomat on aikaisemmin kertonut muun muassa Tiina Starcken tapauksesta, jossa nainen menetti ansiosidonnaisen työttömyysturvansa työllistyttyään miehensä yrityksessä.

Jatkossa työttömyysturvan mukaan yrittäjäksi luokiteltu perheenjäsen, joka on vakuuttanut itsensä palkansaajan työttömyyskassassa, voi takautuvasti vaihtaa jäsenyyden yrittäjän työttömyyskassaan. Väärin itsensä vakuuttaneet voivat siis korjata tilanteen jälkikäteen.

– Tämä muutos koskee hyvin pientä osaa yrittäjän perheenjäsenistä. Arviomme mukaan sellaisia samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä, jotka työllistyvät yrityksessä, muttaeivät omista yrityksestä mitään, on Suomessa noin 22 000. Uudistus koskee vain noin kymmentä prosenttia heistä. Tämänkin ryhmän osalta parannus on hyvin vähäinen, sillä kyseiset henkilöt luulevat olevansa työntekijöitä myös työttömyysturvassa, joten heidän työskentelynsä päätetään kuten työntekijän. Useimmilla varmasti jää yrittäjästatus voimaan, joten kassan siirto ei auta etuuden saamiseen, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Makkula on harmissaan siitä, että muutos ei ratkaise isoa ongelmaa. Moni yrittäjän perheenjäsen luokitellaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, vaikka kyseinen henkilö on perheyrityksessä vain työntekijä eikä omista yrityksestä mitään.

– Tämä uudistus on pieni muutos oikeaan suuntaan. Suomen Yrittäjät on ajanut työttömyysturvalain muuttamista niin, että ei-omistavat perheenjäsenet katsottaisiin tavallisiksi työntekijöiksi. Tämä perusongelma on edelleen olemassa, Makkula jatkaa.

Hän ei osaa sanoa, miksei ongelmaan saatu kehysriihessä parempaa ratkaisua.

– Työryhmien laskelmat eivät olleet kovin täsmällisiä tai laadukkaita. Arvioita muutoksen vaikutuksista ei ollut riittävästi. Vaikka uudistuksesta tulisi työttömyysturvajärjestelmälle kustannuksia, pitäisi arvioida, mikä työllistämisvaikutus olisi, jos perheenjäseniä voisi palkata ilman että heidät luetaan yrittäjiksi. Tämä ongelma pitää korjata jatkossa.

Tiina Starcke: Parannuksella ei mitään vaikutusta

Miehensä yritykseen työllistynyt ja yrittäjäksi työttömyysturvassa luokiteltu Tiina Starcke on yksi niistä yrittäjän perheenjäsenistä, jotka eivät hyödy nyt julkistetusta parannuksesta.

– Se ei muuta omaa tilannettani mitenkään. Jotenkin tuntuu, että tämä on vain silmänlumetta.

– Itse kuulun niihin, joilla ei edes ole mitään mahdollisuuksia olla mukana mieheni yrityksen päätöksenteossa. Olen vain töissä siellä. Tiedän senkin, että en tulisi olemaan yrityksessä missään muussa roolissa, vaikka mieheni menehtyisi. Ne asiat on järjestetty muulla tavoin.

Starcke aikoo jatkaa työskentelyä miehensä yrityksessä. Hän on kuitenkin selvittänyt myös muita vaihtoehtoja.

– Tiedustelin verottajalta, miten suhtaudutaan siihen, jos perustan toiminimen ja laskutan nykyisen työni sen kautta. Veroneuvojan mukaan siinä on riski, koska työskentelen mieheni yrityksen tiloissa ja heidän ohjauksessaan. Verottaja voisi katsoa, että palkkioni olisi verrattavissa palkkatuloon ja siitä voisi tulla ongelmia.

– Voisin toki palautua työttömäksi työnhakijaksi mutta siihen leikkiin en lähde. Yritän mieluummin työllistyä.

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Hallituksen kädenojennuksesta vain pieni ilo: "Yrittäjän perheenjäsenten iso ongelma säilyy"

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Huhtikuu 2018 - 9:42

Eilen päättyneessä hallituksen kehysriihessä julkistettiin pieni parannus yrittäjän perheenjäsenen työttmyysturvaan. Yrittäjäsanomat on aikaisemmin kertonut muun muassa Tiina Starcken tapauksesta, jossa nainen menetti ansiosidonnaisen työttömyysturvansa työllistyttyään miehensä yrityksessä.

Jatkossa työttömyysturvan mukaan yrittäjäksi luokiteltu perheenjäsen, joka on vakuuttanut itsensä palkansaajan työttömyyskassassa, voi takautuvasti vaihtaa jäsenyyden yrittäjän työttömyyskassaan. Väärin itsensä vakuuttaneet voivat siis korjata tilanteen jälkikäteen.

– Tämä muutos koskee hyvin pientä osaa yrittäjän perheenjäsenistä. Arviomme mukaan sellaisia samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä, jotka työllistyvät yrityksessä, muttaeivät omista yrityksestä mitään, on Suomessa noin 22 000. Uudistus koskee vain noin kymmentä prosenttia heistä. Tämänkin ryhmän osalta parannus on hyvin vähäinen, sillä kyseiset henkilöt luulevat olevansa työntekijöitä myös työttömyysturvassa, joten heidän työskentelynsä päätetään kuten työntekijän. Useimmilla varmasti jää yrittäjästatus voimaan, joten kassan siirto ei auta etuuden saamiseen, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Makkula on harmissaan siitä, että muutos ei ratkaise isoa ongelmaa. Moni yrittäjän perheenjäsen luokitellaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, vaikka kyseinen henkilö on perheyrityksessä vain työntekijä eikä omista yrityksestä mitään.

– Tämä uudistus on pieni muutos oikeaan suuntaan. Suomen Yrittäjät on ajanut työttömyysturvalain muuttamista niin, että ei-omistavat perheenjäsenet katsottaisiin tavallisiksi työntekijöiksi. Tämä perusongelma on edelleen olemassa, Makkula jatkaa.

Hän ei osaa sanoa, miksei ongelmaan saatu kehysriihessä parempaa ratkaisua.

– Työryhmien laskelmat eivät olleet kovin täsmällisiä tai laadukkaita. Arvioita muutoksen vaikutuksista ei ollut riittävästi. Vaikka uudistuksesta tulisi työttömyysturvajärjestelmälle kustannuksia, pitäisi arvioida, mikä työllistämisvaikutus olisi, jos perheenjäseniä voisi palkata ilman että heidät luetaan yrittäjiksi. Tämä ongelma pitää korjata jatkossa.

Tiina Starcke: Parannuksella ei mitään vaikutusta

Miehensä yritykseen työllistynyt ja yrittäjäksi työttömyysturvassa luokiteltu Tiina Starcke on yksi niistä yrittäjän perheenjäsenistä, jotka eivät hyödy nyt julkistetusta parannuksesta.

– Se ei muuta omaa tilannettani mitenkään. Jotenkin tuntuu, että tämä on vain silmänlumetta.

– Itse kuulun niihin, joilla ei edes ole mitään mahdollisuuksia olla mukana mieheni yrityksen päätöksenteossa. Olen vain töissä siellä. Tiedän senkin, että en tulisi olemaan yrityksessä missään muussa roolissa, vaikka mieheni menehtyisi. Ne asiat on järjestetty muulla tavoin.

Starcke aikoo jatkaa työskentelyä miehensä yrityksessä. Hän on kuitenkin selvittänyt myös muita vaihtoehtoja.

– Tiedustelin verottajalta, miten suhtaudutaan siihen, jos perustan toiminimen ja laskutan nykyisen työni sen kautta. Veroneuvojan mukaan siinä on riski, koska työskentelen mieheni yrityksen tiloissa ja heidän ohjauksessaan. Verottaja voisi katsoa, että palkkioni olisi verrattavissa palkkatuloon ja siitä voisi tulla ongelmia.

– Voisin toki palautua työttömäksi työnhakijaksi mutta siihen leikkiin en lähde. Yritän mieluummin työllistyä.

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Hallituksen kädenojennuksesta vain pieni ilo: "Yrittäjän perheenjäsenten iso ongelma säilyy"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Huhtikuu 2018 - 9:42

Eilen päättyneessä hallituksen kehysriihessä julkistettiin pieni parannus yrittäjän perheenjäsenen työttmyysturvaan. Yrittäjäsanomat on aikaisemmin kertonut muun muassa Tiina Starcken tapauksesta, jossa nainen menetti ansiosidonnaisen työttömyysturvansa työllistyttyään miehensä yrityksessä.

Jatkossa työttömyysturvan mukaan yrittäjäksi luokiteltu perheenjäsen, joka on vakuuttanut itsensä palkansaajan työttömyyskassassa, voi takautuvasti vaihtaa jäsenyyden yrittäjän työttömyyskassaan. Väärin itsensä vakuuttaneet voivat siis korjata tilanteen jälkikäteen.

– Tämä muutos koskee hyvin pientä osaa yrittäjän perheenjäsenistä. Arviomme mukaan sellaisia samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä, jotka työllistyvät yrityksessä, muttaeivät omista yrityksestä mitään, on Suomessa noin 22 000. Uudistus koskee vain noin kymmentä prosenttia heistä. Tämänkin ryhmän osalta parannus on hyvin vähäinen, sillä kyseiset henkilöt luulevat olevansa työntekijöitä myös työttömyysturvassa, joten heidän työskentelynsä päätetään kuten työntekijän. Useimmilla varmasti jää yrittäjästatus voimaan, joten kassan siirto ei auta etuuden saamiseen, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Makkula on harmissaan siitä, että muutos ei ratkaise isoa ongelmaa. Moni yrittäjän perheenjäsen luokitellaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, vaikka kyseinen henkilö on perheyrityksessä vain työntekijä eikä omista yrityksestä mitään.

– Tämä uudistus on pieni muutos oikeaan suuntaan. Suomen Yrittäjät on ajanut työttömyysturvalain muuttamista niin, että ei-omistavat perheenjäsenet katsottaisiin tavallisiksi työntekijöiksi. Tämä perusongelma on edelleen olemassa, Makkula jatkaa.

Hän ei osaa sanoa, miksei ongelmaan saatu kehysriihessä parempaa ratkaisua.

– Työryhmien laskelmat eivät olleet kovin täsmällisiä tai laadukkaita. Arvioita muutoksen vaikutuksista ei ollut riittävästi. Vaikka uudistuksesta tulisi työttömyysturvajärjestelmälle kustannuksia, pitäisi arvioida, mikä työllistämisvaikutus olisi, jos perheenjäseniä voisi palkata ilman että heidät luetaan yrittäjiksi. Tämä ongelma pitää korjata jatkossa.

Tiina Starcke: Parannuksella ei mitään vaikutusta

Miehensä yritykseen työllistynyt ja yrittäjäksi työttömyysturvassa luokiteltu Tiina Starcke on yksi niistä yrittäjän perheenjäsenistä, jotka eivät hyödy nyt julkistetusta parannuksesta.

– Se ei muuta omaa tilannettani mitenkään. Jotenkin tuntuu, että tämä on vain silmänlumetta.

– Itse kuulun niihin, joilla ei edes ole mitään mahdollisuuksia olla mukana mieheni yrityksen päätöksenteossa. Olen vain töissä siellä. Tiedän senkin, että en tulisi olemaan yrityksessä missään muussa roolissa, vaikka mieheni menehtyisi. Ne asiat on järjestetty muulla tavoin.

Starcke aikoo jatkaa työskentelyä miehensä yrityksessä. Hän on kuitenkin selvittänyt myös muita vaihtoehtoja.

– Tiedustelin verottajalta, miten suhtaudutaan siihen, jos perustan toiminimen ja laskutan nykyisen työni sen kautta. Veroneuvojan mukaan siinä on riski, koska työskentelen mieheni yrityksen tiloissa ja heidän ohjauksessaan. Verottaja voisi katsoa, että palkkioni olisi verrattavissa palkkatuloon ja siitä voisi tulla ongelmia.

– Voisin toki palautua työttömäksi työnhakijaksi mutta siihen leikkiin en lähde. Yritän mieluummin työllistyä.

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan – mitä muita yritysten asioita hallitus päätti?

Yrittäjät tiedotteet - 11. Huhtikuu 2018 - 22:02

Henkilöperusteista irtisanomista aiotaan helpottaa alle 20 hengen yrityksissä. Hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa ei vielä ollut mitään yksityiskohtaisia esimerkkejä kerrottavaksi, että mitkä voivat olla tämän yksilöllisen irtisanomisen perusteita.

– Tämä on merkittävä työmarkkinauudistus ja sillä on suuri työllisyysvaikutus, mutta uusien työpaikkojen määrää on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Pienen yrityksen kannalta jokainen rekrytointi on suuri riski, ja yrittäjä pelkää palkkaavansa väärin. Toivottavasti yritykset uskaltavat palkata jatkossa enemmän, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Asian käsittely menee työryhmään ja toivotaan, että hallitus edistää sitä määrätietoisesti. Työryhmässä on riskinsä, siellä on hautaamisen mestarit hommissa, Pentikäinen miettii.

Syksyllä 2017 tehdyn Yrittäjägallupin mukaan kolme neljästä yrittäjästä arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottuminen mikroyrityksille kannustaisi palkkaamaan lisää työntekijöitä. Tutkimuksen teki Kantar TNS.

Pettymys: paikallinen sopiminen ei edennyt

Suomen Yrittäjille oli pettymys, että työaikalain uudistus ja siihen liittyvä paikallinen sopiminen ei edennyt. Järjestäytymättömät yritykset ovat epätasa-arvoisessa asemassa.

– Hallitus antoi kiky-sopimuksessa avaimet työmarkkinapomojen taskuun eikä saanut niitä sieltä pois, toimitusjohtaja Pentikäinen luonnehtii.

– Tämä on onneton asia pienten yritysten näkökulmasta. Tämän vaalikauden aikana työaikalain uudistus ei enää etene, Pentikäinen toteaa.

Työaikalain uudistaminen on tärkeää yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden vuoksi. Tuoreen Yrittäjägallupin (Kantar TNS 2-3/18) mukaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä 59 prosenttia sanoo työllistävänsä enemmän, jos ne voisivat sopia enemmän paikallisesti työajoista.

Yrittäjän perheenjäsenen asemaa parannetaan hieman

Hallitus aikoo parantaa yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa lukee näin:

”Hallitus edistää yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista muuttamalla työttömyyskassan jäsenyyttä koskevia säännöksiä niin, että itsensä virheellisesti palkansaajakassassa vakuuttanut työttömyysturvalain mukainen yrittäjän perheenjäsen voi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan.”

– Tämä on hallituksen esittämässä muodossa kovin pieni uudistus. Iso ongelma jää valitettavasti edelleen korjaamatta, Pentikäinen sanoo. 

Suomen Yrittäjät vaatii edelleen, että yrittäjän käsite tulee muuttaa työttömyysturvassa vastaamaan yrittäjän eläkelain määritelmää.  

Normien ja sääntelyn purussa hallitus teki Pentikäisen mukaan hyviä päätöksiä. Osayhtiön perustamispääoman vaatimuksesta luovutaan kokonaan. Nykyään tuo vaadittu perustamispääoma on 2500 euroa.

– Tämä kannustaa yksinyrittäjiä ja yrittäjäksi alkamista suunnittelevia perustamaan osakeyhtiöitä, Pentikäinen iloitsee.

– Samoin sakon muuntorangaistuksen palauttaminen näpistykseen syyllistyville on hyvä asia, Pentikäinen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan – mitä muita yritysten asioita hallitus päätti?

Yrittäjät uutisarkisto - 11. Huhtikuu 2018 - 22:02

Henkilöperusteista irtisanomista aiotaan helpottaa alle 20 hengen yrityksissä. Hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa ei vielä ollut mitään yksityiskohtaisia esimerkkejä kerrottavaksi, että mitkä voivat olla tämän yksilöllisen irtisanomisen perusteita.

– Tämä on merkittävä työmarkkinauudistus ja sillä on suuri työllisyysvaikutus, mutta uusien työpaikkojen määrää on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Pienen yrityksen kannalta jokainen rekrytointi on suuri riski, ja yrittäjä pelkää palkkaavansa väärin. Toivottavasti yritykset uskaltavat palkata jatkossa enemmän, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Asian käsittely menee työryhmään ja toivotaan, että hallitus edistää sitä määrätietoisesti. Työryhmässä on riskinsä, siellä on hautaamisen mestarit hommissa, Pentikäinen miettii.

Syksyllä 2017 tehdyn Yrittäjägallupin mukaan kolme neljästä yrittäjästä arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottuminen mikroyrityksille kannustaisi palkkaamaan lisää työntekijöitä. Tutkimuksen teki Kantar TNS.

Pettymys: paikallinen sopiminen ei edennyt

Suomen Yrittäjille oli pettymys, että työaikalain uudistus ja siihen liittyvä paikallinen sopiminen ei edennyt. Järjestäytymättömät yritykset ovat epätasa-arvoisessa asemassa.

– Hallitus antoi kiky-sopimuksessa avaimet työmarkkinapomojen taskuun eikä saanut niitä sieltä pois, toimitusjohtaja Pentikäinen luonnehtii.

– Tämä on onneton asia pienten yritysten näkökulmasta. Tämän vaalikauden aikana työaikalain uudistus ei enää etene, Pentikäinen toteaa.

Työaikalain uudistaminen on tärkeää yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden vuoksi. Tuoreen Yrittäjägallupin (Kantar TNS 2-3/18) mukaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä 59 prosenttia sanoo työllistävänsä enemmän, jos ne voisivat sopia enemmän paikallisesti työajoista.

Yrittäjän perheenjäsenen asemaa parannetaan hieman

Hallitus aikoo parantaa yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa lukee näin:

”Hallitus edistää yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista muuttamalla työttömyyskassan jäsenyyttä koskevia säännöksiä niin, että itsensä virheellisesti palkansaajakassassa vakuuttanut työttömyysturvalain mukainen yrittäjän perheenjäsen voi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan.”

– Tämä on hallituksen esittämässä muodossa kovin pieni uudistus. Iso ongelma jää valitettavasti edelleen korjaamatta, Pentikäinen sanoo. 

Suomen Yrittäjät vaatii edelleen, että yrittäjän käsite tulee muuttaa työttömyysturvassa vastaamaan yrittäjän eläkelain määritelmää.  

Normien ja sääntelyn purussa hallitus teki Pentikäisen mukaan hyviä päätöksiä. Osayhtiön perustamispääoman vaatimuksesta luovutaan kokonaan. Nykyään tuo vaadittu perustamispääoma on 2500 euroa.

– Tämä kannustaa yksinyrittäjiä ja yrittäjäksi alkamista suunnittelevia perustamaan osakeyhtiöitä, Pentikäinen iloitsee.

– Samoin sakon muuntorangaistuksen palauttaminen näpistykseen syyllistyville on hyvä asia, Pentikäinen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan – mitä muita yritysten asioita hallitus päätti?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 11. Huhtikuu 2018 - 22:02

Henkilöperusteista irtisanomista aiotaan helpottaa alle 20 hengen yrityksissä. Hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa ei vielä ollut mitään yksityiskohtaisia esimerkkejä kerrottavaksi, että mitkä voivat olla tämän yksilöllisen irtisanomisen perusteita.

– Tämä on merkittävä työmarkkinauudistus ja sillä on suuri työllisyysvaikutus, mutta uusien työpaikkojen määrää on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Pienen yrityksen kannalta jokainen rekrytointi on suuri riski, ja yrittäjä pelkää palkkaavansa väärin. Toivottavasti yritykset uskaltavat palkata jatkossa enemmän, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Asian käsittely menee työryhmään ja toivotaan, että hallitus edistää sitä määrätietoisesti. Työryhmässä on riskinsä, siellä on hautaamisen mestarit hommissa, Pentikäinen miettii.

Syksyllä 2017 tehdyn Yrittäjägallupin mukaan kolme neljästä yrittäjästä arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottuminen mikroyrityksille kannustaisi palkkaamaan lisää työntekijöitä. Tutkimuksen teki Kantar TNS.

Pettymys: paikallinen sopiminen ei edennyt

Suomen Yrittäjille oli pettymys, että työaikalain uudistus ja siihen liittyvä paikallinen sopiminen ei edennyt. Järjestäytymättömät yritykset ovat epätasa-arvoisessa asemassa.

– Hallitus antoi kiky-sopimuksessa avaimet työmarkkinapomojen taskuun eikä saanut niitä sieltä pois, toimitusjohtaja Pentikäinen luonnehtii.

– Tämä on onneton asia pienten yritysten näkökulmasta. Tämän vaalikauden aikana työaikalain uudistus ei enää etene, Pentikäinen toteaa.

Työaikalain uudistaminen on tärkeää yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden vuoksi. Tuoreen Yrittäjägallupin (Kantar TNS 2-3/18) mukaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä 59 prosenttia sanoo työllistävänsä enemmän, jos ne voisivat sopia enemmän paikallisesti työajoista.

Yrittäjän perheenjäsenen asemaa parannetaan hieman

Hallitus aikoo parantaa yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa lukee näin:

”Hallitus edistää yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista muuttamalla työttömyyskassan jäsenyyttä koskevia säännöksiä niin, että itsensä virheellisesti palkansaajakassassa vakuuttanut työttömyysturvalain mukainen yrittäjän perheenjäsen voi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan.”

– Tämä on hallituksen esittämässä muodossa kovin pieni uudistus. Iso ongelma jää valitettavasti edelleen korjaamatta, Pentikäinen sanoo. 

Suomen Yrittäjät vaatii edelleen, että yrittäjän käsite tulee muuttaa työttömyysturvassa vastaamaan yrittäjän eläkelain määritelmää.  

Normien ja sääntelyn purussa hallitus teki Pentikäisen mukaan hyviä päätöksiä. Osayhtiön perustamispääoman vaatimuksesta luovutaan kokonaan. Nykyään tuo vaadittu perustamispääoma on 2500 euroa.

– Tämä kannustaa yksinyrittäjiä ja yrittäjäksi alkamista suunnittelevia perustamaan osakeyhtiöitä, Pentikäinen iloitsee.

– Samoin sakon muuntorangaistuksen palauttaminen näpistykseen syyllistyville on hyvä asia, Pentikäinen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tietosuojapalveluita myydään nyt kovilla väitteillä – SY tarjoaa GDPR-oppaan ja mallipohjia

Yrittäjät tiedotteet - 11. Huhtikuu 2018 - 18:00

– Tässä on selkeästi tehty uhmakasta ja aggressiivista myyntiä ja peloteltu yrittäjiä, Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen kertoo.

Myös Suomen Yrittäjien asiantuntija Petri Holopainen on saanut samantyyppisiä yhteydenottoja yrittäjiltä. Laaksosen mukaan myyntipuheluissa on sanottu, että jo pelkästään painetut käyntikortit tulee tallentaa. Holopainen rauhoittelee yrittäjiä tässä asiassa.

– Käyntikorttipinon voi kirjata yrityksen omaan inventaarioon, eli kun luetteloi itselleen, vaikka exceliin omia eri rekistereitä. Tämäntyyppisestä inventaariosta on malli tietosuojavaltuutetun sivuilla, nimellä seloste käsittelytoimista.

Tietosuoja-asetus koskee lähes kaikkia yrityksiä, jotka käsittelevät henkilötietoja. Missä tilanteessa yritykselle voi napsahtaa sakot?

– Kun päätetään tietosuoja-asetuksen hallinnollisen sakon määräämisestä ja sen määrästä, on otettava huomioon muun muassa rikkomisen luonne, sen vakavuus ja kesto sekä mitä velvollisuuksia on rikottu. Lisäksi otetaan huomioon rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus sekä rekisteröityjen lukumäärä, joihin rikkomus vaikuttaa. Myös rekisteröidyille aiheutuneen vahingon suuruus vaikuttaa, Holopainen luettelee.

Tällöin sakko voi olla korkeimmillaan 10 miljoona tai kaksi prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Tietosuojaviranomainen lähtökohtaisesti neuvoo ja opastaa yrittäjiä

Jos yritys rikkoo seuraavia tietosuoja-asetuksen velvollisuuksia, voi sakko olla edellä mainittua korkeampi. Tällöin sakon suuruus voi olla korkeintaan 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, kumpi vain on suurempi.

Petri Holopaisen mukaan tällöin kyseessä on muun muassa henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteiden rikkominen tai rikotaan rekisteröidyn oikeuksia, kuten informointia ja läpinäkyvyyttä.

– Tietosuojaviranomainen kuitenkin lähtökohtaisesti neuvoo, ohjeistaa ja opastaa tietosuoja-asetukseen liittyen. Tietosuojaviranomainen voi huomauttaa tai antaa varoituksen. Vakavissa tietosuojan rikkomistapauksissa tietosuojaviranomainen voi antaa käsittelykiellon, jolloin henkilötietoja ei saa käsitellä.

Holopaisen mukaan tietosuojaviranomainen voi myös vaatia tietosuoja-asetuksen mukaiset asiat kuntoon uhkasakon nojalla tai, jos rikkomus on riittävän vakaa, voidaan tällöin määrätä edellä mainittuja sakkoja.

Asetus koskee myös merkintöjä, jotka voidaan yhdistää tiettyyn henkilöön

Henkilötiedolla tarkoitetaan henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan kuvaavia tietoja.

– Lisäksi sillä tarkoitetaan rekisteröidyn elinolosuhteita kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan yhdistää häneen, hänen perheeseensä tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviin henkilöihin. Kyse voi olla esimerkiksi asiakkaiden, työntekijöiden tai yrityskontaktien henkilötiedoista, kuten nimestä, osoitteesta, puhelinnumerosta tai mistä tahansa muusta tiedosta, jonka voi liittää tiettyyn henkilöön.

Holopainen antaa viime hetken vinkin, mistä mattimyöhäisen yrittäjän kannattaa lähteä liikkeelle.

– Kehotan perehtymään tietosuoja-asetukseen. Helpoimmin se käy perehtymällä Suomen Yrittäjien laatimaan tietosuojaoppaaseen. Käytännön toimena olisi laatia tietosuojaseloste omille nettisivuilleen ja esimerkiksi katsoa, tarvitseeko yhteistyökumppanien kanssa laatia sopimukset henkilötietojen käsittelystä (tilitoimisto tai IT-tuki). Mallipohjat ja ohje löytyvät Suomen Yrittäjien nettisivuilta.

Myös Suomen Asiakastieto tarjoaa kuukausimaksullista GDPR-palvelua. Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita tietosuoja-asetuksesta.

Suomen Yrittäjien tietosuojaopas

SY:n asiakirjapohjat jäsenyrittäjille

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tietosuojapalveluita myydään nyt kovilla väitteillä – SY tarjoaa GDPR-oppaan ja mallipohjia

Yrittäjät uutisarkisto - 11. Huhtikuu 2018 - 18:00

– Tässä on selkeästi tehty uhmakasta ja aggressiivista myyntiä ja peloteltu yrittäjiä, Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen kertoo.

Myös Suomen Yrittäjien asiantuntija Petri Holopainen on saanut samantyyppisiä yhteydenottoja yrittäjiltä. Laaksosen mukaan myyntipuheluissa on sanottu, että jo pelkästään painetut käyntikortit tulee tallentaa. Holopainen rauhoittelee yrittäjiä tässä asiassa.

– Käyntikorttipinon voi kirjata yrityksen omaan inventaarioon, eli kun luetteloi itselleen, vaikka exceliin omia eri rekistereitä. Tämäntyyppisestä inventaariosta on malli tietosuojavaltuutetun sivuilla, nimellä seloste käsittelytoimista.

Tietosuoja-asetus koskee lähes kaikkia yrityksiä, jotka käsittelevät henkilötietoja. Missä tilanteessa yritykselle voi napsahtaa sakot?

– Kun päätetään tietosuoja-asetuksen hallinnollisen sakon määräämisestä ja sen määrästä, on otettava huomioon muun muassa rikkomisen luonne, sen vakavuus ja kesto sekä mitä velvollisuuksia on rikottu. Lisäksi otetaan huomioon rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus sekä rekisteröityjen lukumäärä, joihin rikkomus vaikuttaa. Myös rekisteröidyille aiheutuneen vahingon suuruus vaikuttaa, Holopainen luettelee.

Tällöin sakko voi olla korkeimmillaan 10 miljoona tai kaksi prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Tietosuojaviranomainen lähtökohtaisesti neuvoo ja opastaa yrittäjiä

Jos yritys rikkoo seuraavia tietosuoja-asetuksen velvollisuuksia, voi sakko olla edellä mainittua korkeampi. Tällöin sakon suuruus voi olla korkeintaan 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, kumpi vain on suurempi.

Petri Holopaisen mukaan tällöin kyseessä on muun muassa henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteiden rikkominen tai rikotaan rekisteröidyn oikeuksia, kuten informointia ja läpinäkyvyyttä.

– Tietosuojaviranomainen kuitenkin lähtökohtaisesti neuvoo, ohjeistaa ja opastaa tietosuoja-asetukseen liittyen. Tietosuojaviranomainen voi huomauttaa tai antaa varoituksen. Vakavissa tietosuojan rikkomistapauksissa tietosuojaviranomainen voi antaa käsittelykiellon, jolloin henkilötietoja ei saa käsitellä.

Holopaisen mukaan tietosuojaviranomainen voi myös vaatia tietosuoja-asetuksen mukaiset asiat kuntoon uhkasakon nojalla tai, jos rikkomus on riittävän vakaa, voidaan tällöin määrätä edellä mainittuja sakkoja.

Asetus koskee myös merkintöjä, jotka voidaan yhdistää tiettyyn henkilöön

Henkilötiedolla tarkoitetaan henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan kuvaavia tietoja.

– Lisäksi sillä tarkoitetaan rekisteröidyn elinolosuhteita kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan yhdistää häneen, hänen perheeseensä tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviin henkilöihin. Kyse voi olla esimerkiksi asiakkaiden, työntekijöiden tai yrityskontaktien henkilötiedoista, kuten nimestä, osoitteesta, puhelinnumerosta tai mistä tahansa muusta tiedosta, jonka voi liittää tiettyyn henkilöön.

Holopainen antaa viime hetken vinkin, mistä mattimyöhäisen yrittäjän kannattaa lähteä liikkeelle.

– Kehotan perehtymään tietosuoja-asetukseen. Helpoimmin se käy perehtymällä Suomen Yrittäjien laatimaan tietosuojaoppaaseen. Käytännön toimena olisi laatia tietosuojaseloste omille nettisivuilleen ja esimerkiksi katsoa, tarvitseeko yhteistyökumppanien kanssa laatia sopimukset henkilötietojen käsittelystä (tilitoimisto tai IT-tuki). Mallipohjat ja ohje löytyvät Suomen Yrittäjien nettisivuilta.

Myös Suomen Asiakastieto tarjoaa kuukausimaksullista GDPR-palvelua. Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita tietosuoja-asetuksesta.

Suomen Yrittäjien tietosuojaopas

SY:n asiakirjapohjat jäsenyrittäjille

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tietosuojapalveluita myydään nyt kovilla väitteillä – SY tarjoaa GDPR-oppaan ja mallipohjia

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 11. Huhtikuu 2018 - 18:00

– Tässä on selkeästi tehty uhmakasta ja aggressiivista myyntiä ja peloteltu yrittäjiä, Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen kertoo.

Myös Suomen Yrittäjien asiantuntija Petri Holopainen on saanut samantyyppisiä yhteydenottoja yrittäjiltä. Laaksosen mukaan myyntipuheluissa on sanottu, että jo pelkästään painetut käyntikortit tulee tallentaa. Holopainen rauhoittelee yrittäjiä tässä asiassa.

– Käyntikorttipinon voi kirjata yrityksen omaan inventaarioon, eli kun luetteloi itselleen, vaikka exceliin omia eri rekistereitä. Tämäntyyppisestä inventaariosta on malli tietosuojavaltuutetun sivuilla, nimellä seloste käsittelytoimista.

Tietosuoja-asetus koskee lähes kaikkia yrityksiä, jotka käsittelevät henkilötietoja. Missä tilanteessa yritykselle voi napsahtaa sakot?

– Kun päätetään tietosuoja-asetuksen hallinnollisen sakon määräämisestä ja sen määrästä, on otettava huomioon muun muassa rikkomisen luonne, sen vakavuus ja kesto sekä mitä velvollisuuksia on rikottu. Lisäksi otetaan huomioon rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus sekä rekisteröityjen lukumäärä, joihin rikkomus vaikuttaa. Myös rekisteröidyille aiheutuneen vahingon suuruus vaikuttaa, Holopainen luettelee.

Tällöin sakko voi olla korkeimmillaan 10 miljoona tai kaksi prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Tietosuojaviranomainen lähtökohtaisesti neuvoo ja opastaa yrittäjiä

Jos yritys rikkoo seuraavia tietosuoja-asetuksen velvollisuuksia, voi sakko olla edellä mainittua korkeampi. Tällöin sakon suuruus voi olla korkeintaan 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, kumpi vain on suurempi.

Petri Holopaisen mukaan tällöin kyseessä on muun muassa henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteiden rikkominen tai rikotaan rekisteröidyn oikeuksia, kuten informointia ja läpinäkyvyyttä.

– Tietosuojaviranomainen kuitenkin lähtökohtaisesti neuvoo, ohjeistaa ja opastaa tietosuoja-asetukseen liittyen. Tietosuojaviranomainen voi huomauttaa tai antaa varoituksen. Vakavissa tietosuojan rikkomistapauksissa tietosuojaviranomainen voi antaa käsittelykiellon, jolloin henkilötietoja ei saa käsitellä.

Holopaisen mukaan tietosuojaviranomainen voi myös vaatia tietosuoja-asetuksen mukaiset asiat kuntoon uhkasakon nojalla tai, jos rikkomus on riittävän vakaa, voidaan tällöin määrätä edellä mainittuja sakkoja.

Asetus koskee myös merkintöjä, jotka voidaan yhdistää tiettyyn henkilöön

Henkilötiedolla tarkoitetaan henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan kuvaavia tietoja.

– Lisäksi sillä tarkoitetaan rekisteröidyn elinolosuhteita kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan yhdistää häneen, hänen perheeseensä tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviin henkilöihin. Kyse voi olla esimerkiksi asiakkaiden, työntekijöiden tai yrityskontaktien henkilötiedoista, kuten nimestä, osoitteesta, puhelinnumerosta tai mistä tahansa muusta tiedosta, jonka voi liittää tiettyyn henkilöön.

Holopainen antaa viime hetken vinkin, mistä mattimyöhäisen yrittäjän kannattaa lähteä liikkeelle.

– Kehotan perehtymään tietosuoja-asetukseen. Helpoimmin se käy perehtymällä Suomen Yrittäjien laatimaan tietosuojaoppaaseen. Käytännön toimena olisi laatia tietosuojaseloste omille nettisivuilleen ja esimerkiksi katsoa, tarvitseeko yhteistyökumppanien kanssa laatia sopimukset henkilötietojen käsittelystä (tilitoimisto tai IT-tuki). Mallipohjat ja ohje löytyvät Suomen Yrittäjien nettisivuilta.

Myös Suomen Asiakastieto tarjoaa kuukausimaksullista GDPR-palvelua. Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita tietosuoja-asetuksesta.

Suomen Yrittäjien tietosuojaopas

SY:n asiakirjapohjat jäsenyrittäjille

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suunnitteletko kevytyrittäjyyttä? Selvitä, onko edullisempaa laskuttaa Y-tunnuksella kuin ilman

Yrittäjät tiedotteet - 11. Huhtikuu 2018 - 16:13

Laskutuspalveluyritykset voivat sopia, että niiden kautta toimivat henkilöt saavat palkkionsa palkkana henkilön itse asiakkaansa kanssa sopiman toimeksiannon ajan. Näin siitä huolimatta, vaikka hän samanaikaisesti olisikin YEL-vakuutettu.

Palkansaaja-statuksesta verotuksessa seuraa erilaisia asioita

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Sanna Linna-Aro muistuttaa, että verotuksessa voidaan sopia muodollisesta työsuhteesta, ns. palkansaaja-statuksesta, vaikka tosiasiassa työsuhteen tunnusmerkit eivät täyttyisikään.

– Kun on palkansaaja, siitä seuraa erilaisia asioita, eli esimerkiksi miten arvonlisäverotus tulee huomioida laskutuspalvelumallissa ja voidaanko matkakorvauksia korvata verovapaasti. Palkansaaja ei voi olla arvonlisäverovelvollinen, jolloin arvonlisävero määräytyy lähtökohtaisesti laskutuspalveluyrityksen alv-velvoitteiden mukaan. Toisaalta palkansaajalle voidaan tietyin edellytyksin maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia, Linna-Aro selventää.

Jos muodollisesta työsuhteesta ei ole sovittu... 

On myös mahdollista, että laskutuspalvelua käyttävä työn suorittaja määritellään verotuksessa yrittäjäksi.

– Jos muodollisesta työsuhteesta ei ole sovittu, niin silloin kyse on työkorvauksesta, eli yrittäjänä tehdystä työstä. Edellytyksenä toki tällöin on, että työkorvauksen tunnusmerkit täyttyvät. Verohallinnon ohjeen mukaan työkorvauksen tunnusmerkkejä ovat muun muassa työn itsenäisyys, eli ei saa olla työnjohtoa ja valvontaa sekä sopimuksen ehtoihin ja palkkion määrittämiseen liittyvät seikat.

Veroasiantuntija Linna-Aro neuvoo selvittämään itselleen edullisimman toimintamallin.

– Laskutuspalveluissa tarkoitus on helpottaa prosesseja, mutta kannattaa miettiä, mikä toimintamalli on itselle edullisin. Sopivan mallin hahmottaminen voi olla hankalaa lainsäädännön eroavaisuuksista ja monimutkaisuuksista johtuen.

Selvitä, mikä malli itsellesi edullisin

Sanna Linna-Aron mukaan kevytyrittäjyys voi olla hyvä reitti yrittäjyyteen.

– Mutta jos yritystoiminta lähtee lentoon, niin kannattaa huolellisesti laskea, mikä toimintamalli on pidemmän päälle se kannattavin, esimerkiksi arvonlisäverotuksessa.

Taloustaito-lehti julkaisi helmikuun numerossa vertailulaskelman, jossa verrataan kahta laskutuspalvelua käyttävää kevytyrittäjää. Toinen heistä on perustanut toiminimen ja laskuttaa yrityksen laskutuspalvelun kautta. Toinen esimerkkiyrittäjä käyttää yksityishenkilöiden laskutuspalvelua. 8000 euron laskutuksella heidän yritystoiminnasta käteen jäävän tulonsa erotus on 1100 euroa.

Merkittävä osa laskelman kevytyrittäjien saadun tulon erosta syntyy siitä, että arvonlisäverovelvollisuuden vuotuinen alaraja 10 000 euroa. Oman yrityksen kautta toimittaessa vähäisen toiminnan harjoittajana he voisivat olla oikeutettuja arvonlisäveron alarajahuojennukseen.

 

Lue lisää: 7 kysymystä kevytyrittäjydestä

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suunnitteletko kevytyrittäjyyttä? Selvitä, onko edullisempaa laskuttaa Y-tunnuksella kuin ilman

Yrittäjät uutisarkisto - 11. Huhtikuu 2018 - 16:13

Laskutuspalveluyritykset voivat sopia, että niiden kautta toimivat henkilöt saavat palkkionsa palkkana henkilön itse asiakkaansa kanssa sopiman toimeksiannon ajan. Näin siitä huolimatta, vaikka hän samanaikaisesti olisikin YEL-vakuutettu.

Palkansaaja-statuksesta verotuksessa seuraa erilaisia asioita

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Sanna Linna-Aro muistuttaa, että verotuksessa voidaan sopia muodollisesta työsuhteesta, ns. palkansaaja-statuksesta, vaikka tosiasiassa työsuhteen tunnusmerkit eivät täyttyisikään.

– Kun on palkansaaja, siitä seuraa erilaisia asioita, eli esimerkiksi miten arvonlisäverotus tulee huomioida laskutuspalvelumallissa ja voidaanko matkakorvauksia korvata verovapaasti. Palkansaaja ei voi olla arvonlisäverovelvollinen, jolloin arvonlisävero määräytyy lähtökohtaisesti laskutuspalveluyrityksen alv-velvoitteiden mukaan. Toisaalta palkansaajalle voidaan tietyin edellytyksin maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia, Linna-Aro selventää.

Jos muodollisesta työsuhteesta ei ole sovittu... 

On myös mahdollista, että laskutuspalvelua käyttävä työn suorittaja määritellään verotuksessa yrittäjäksi.

– Jos muodollisesta työsuhteesta ei ole sovittu, niin silloin kyse on työkorvauksesta, eli yrittäjänä tehdystä työstä. Edellytyksenä toki tällöin on, että työkorvauksen tunnusmerkit täyttyvät. Verohallinnon ohjeen mukaan työkorvauksen tunnusmerkkejä ovat muun muassa työn itsenäisyys, eli ei saa olla työnjohtoa ja valvontaa sekä sopimuksen ehtoihin ja palkkion määrittämiseen liittyvät seikat.

Veroasiantuntija Linna-Aro neuvoo selvittämään itselleen edullisimman toimintamallin.

– Laskutuspalveluissa tarkoitus on helpottaa prosesseja, mutta kannattaa miettiä, mikä toimintamalli on itselle edullisin. Sopivan mallin hahmottaminen voi olla hankalaa lainsäädännön eroavaisuuksista ja monimutkaisuuksista johtuen.

Selvitä, mikä malli itsellesi edullisin

Sanna Linna-Aron mukaan kevytyrittäjyys voi olla hyvä reitti yrittäjyyteen.

– Mutta jos yritystoiminta lähtee lentoon, niin kannattaa huolellisesti laskea, mikä toimintamalli on pidemmän päälle se kannattavin, esimerkiksi arvonlisäverotuksessa.

Taloustaito-lehti julkaisi helmikuun numerossa vertailulaskelman, jossa verrataan kahta laskutuspalvelua käyttävää kevytyrittäjää. Toinen heistä on perustanut toiminimen ja laskuttaa yrityksen laskutuspalvelun kautta. Toinen esimerkkiyrittäjä käyttää yksityishenkilöiden laskutuspalvelua. 8000 euron laskutuksella heidän yritystoiminnasta käteen jäävän tulonsa erotus on 1100 euroa.

Merkittävä osa laskelman kevytyrittäjien saadun tulon erosta syntyy siitä, että arvonlisäverovelvollisuuden vuotuinen alaraja 10 000 euroa. Oman yrityksen kautta toimittaessa vähäisen toiminnan harjoittajana he voisivat olla oikeutettuja arvonlisäveron alarajahuojennukseen.

 

Lue lisää: 7 kysymystä kevytyrittäjydestä

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä