Yrittäjät

Yksi tapa hyödyntää kansainvälistymistä: It-yritys valjasti Thaimaan aikaeron edukseen

Yrittäjät tiedotteet - 13. Lokakuu 2017 - 8:50

Verkkosivusto Tivi kertoo kahdeksan vuotta sitten perustetusta it-yrityksestä IWAsta, joka on lähtenyt hakemaan rohkeasti kasvua kansainvälistymisestä.

Esimerkki on erityisen kannustava, sillä tuoreessa pk-yritysbarometrissa suomalaisia pk-yrityksiä vaivasi osittain haluttomuus kasvuun ja kansainvälistymiseen.

– IWA ryhtyi melkein heti perustamisensa jälkeen kansainväliseksi, toimitusjohtaja Rami Korhonen kertoo Tivin haastattelussa. 

Yhtiöllä on monen kansainvälisen asiakkaan lisäksi monikansallinen työntekijäjoukk, sillä 45 työntekijästä puolet tekee töitä Helsingin pääkonttorilla ja toinen puoli pohjoisthaimaalaisessa Khon Kaenin kaupungissa. IWAn työkieli on englanti.

Apu löytyi Thaimaasta

Nopeaan kansainvälistymiseen päädyttiin "käytännön pakosta". IWAn perustajanelikosta vain yksi oli ohjelmoija, muut keskittyivät myyntiin. Näinpä koodaamiseen tarvittiin apua muualta.

– Kuulimme, että Khon Kaenissa on koodaritimi, joka oli myynyt osaamistaan ruotsalaisille. Aloitimme yhteistyön Skypen välityksellä ja menimme aika pian paikan päälle käymään. Teknologiajohtajamme Jussi Virtanen tykästyi paikkaan ja päätti jäädä sinne, Korhonen jatkaa.

Nyt IWAlla on Thaimaassa oma yhtiö, jossa työskentelee parikymmentä henkilöä. Thaimaan työntekijöitä hyödynnetään asiakasprojekteissa samalla tavalla kuin kotimaisia. Thaimaan osaamisesta on myös muunlaista hyötyä, sillä puolet yhtiön työvoimasta työskentelee eri aikavyöhykkeellä.

– Kun Suomessa on kiireinen projekti menossa ja iltapäivän palaverissa huomataan muutostarve, voidaan se Thaimaassa hoitaa aamulla töihin tullessa. Kun asiakas Suomessa aloittelee työpäiväänsä, toivotut muutokset on monesti saatu jo tehtyä, Korhonen sanoo Tivin haastattelussa.

Kasvu jatkuu

IWAn liikevaihto oli kaksi vuotta sitten miljoona euroa. Viime vuonna yllettiin 1,4 miljoonaan euroon ja tänä vuonna päästään yli kahteen miljoonaan.

– Kysyntä on kovaa, sillä asiakkaat investoivat nyt digitalisaatioon. Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen on avannut meille monia ovia, Korhonen jatkaa.

IWA palkkasi viime vuonna 15 uutta työntekijää ja aikoo loppuvuonna jatkaa rekrytointeja.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yksi tapa hyödyntää kansainvälistymistä: It-yritys valjasti Thaimaan aikaeron edukseen

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Lokakuu 2017 - 8:50

Verkkosivusto Tivi kertoo kahdeksan vuotta sitten perustetusta it-yrityksestä IWAsta, joka on lähtenyt hakemaan rohkeasti kasvua kansainvälistymisestä.

Esimerkki on erityisen kannustava, sillä tuoreessa pk-yritysbarometrissa suomalaisia pk-yrityksiä vaivasi osittain haluttomuus kasvuun ja kansainvälistymiseen.

– IWA ryhtyi melkein heti perustamisensa jälkeen kansainväliseksi, toimitusjohtaja Rami Korhonen kertoo Tivin haastattelussa. 

Yhtiöllä on monen kansainvälisen asiakkaan lisäksi monikansallinen työntekijäjoukk, sillä 45 työntekijästä puolet tekee töitä Helsingin pääkonttorilla ja toinen puoli pohjoisthaimaalaisessa Khon Kaenin kaupungissa. IWAn työkieli on englanti.

Apu löytyi Thaimaasta

Nopeaan kansainvälistymiseen päädyttiin "käytännön pakosta". IWAn perustajanelikosta vain yksi oli ohjelmoija, muut keskittyivät myyntiin. Näinpä koodaamiseen tarvittiin apua muualta.

– Kuulimme, että Khon Kaenissa on koodaritimi, joka oli myynyt osaamistaan ruotsalaisille. Aloitimme yhteistyön Skypen välityksellä ja menimme aika pian paikan päälle käymään. Teknologiajohtajamme Jussi Virtanen tykästyi paikkaan ja päätti jäädä sinne, Korhonen jatkaa.

Nyt IWAlla on Thaimaassa oma yhtiö, jossa työskentelee parikymmentä henkilöä. Thaimaan työntekijöitä hyödynnetään asiakasprojekteissa samalla tavalla kuin kotimaisia. Thaimaan osaamisesta on myös muunlaista hyötyä, sillä puolet yhtiön työvoimasta työskentelee eri aikavyöhykkeellä.

– Kun Suomessa on kiireinen projekti menossa ja iltapäivän palaverissa huomataan muutostarve, voidaan se Thaimaassa hoitaa aamulla töihin tullessa. Kun asiakas Suomessa aloittelee työpäiväänsä, toivotut muutokset on monesti saatu jo tehtyä, Korhonen sanoo Tivin haastattelussa.

Kasvu jatkuu

IWAn liikevaihto oli kaksi vuotta sitten miljoona euroa. Viime vuonna yllettiin 1,4 miljoonaan euroon ja tänä vuonna päästään yli kahteen miljoonaan.

– Kysyntä on kovaa, sillä asiakkaat investoivat nyt digitalisaatioon. Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen on avannut meille monia ovia, Korhonen jatkaa.

IWA palkkasi viime vuonna 15 uutta työntekijää ja aikoo loppuvuonna jatkaa rekrytointeja.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yksi tapa hyödyntää kansainvälistymistä: It-yritys valjasti Thaimaan aikaeron edukseen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Lokakuu 2017 - 8:50

Verkkosivusto Tivi kertoo kahdeksan vuotta sitten perustetusta it-yrityksestä IWAsta, joka on lähtenyt hakemaan rohkeasti kasvua kansainvälistymisestä.

Esimerkki on erityisen kannustava, sillä tuoreessa pk-yritysbarometrissa suomalaisia pk-yrityksiä vaivasi osittain haluttomuus kasvuun ja kansainvälistymiseen.

– IWA ryhtyi melkein heti perustamisensa jälkeen kansainväliseksi, toimitusjohtaja Rami Korhonen kertoo Tivin haastattelussa. 

Yhtiöllä on monen kansainvälisen asiakkaan lisäksi monikansallinen työntekijäjoukk, sillä 45 työntekijästä puolet tekee töitä Helsingin pääkonttorilla ja toinen puoli pohjoisthaimaalaisessa Khon Kaenin kaupungissa. IWAn työkieli on englanti.

Apu löytyi Thaimaasta

Nopeaan kansainvälistymiseen päädyttiin "käytännön pakosta". IWAn perustajanelikosta vain yksi oli ohjelmoija, muut keskittyivät myyntiin. Näinpä koodaamiseen tarvittiin apua muualta.

– Kuulimme, että Khon Kaenissa on koodaritimi, joka oli myynyt osaamistaan ruotsalaisille. Aloitimme yhteistyön Skypen välityksellä ja menimme aika pian paikan päälle käymään. Teknologiajohtajamme Jussi Virtanen tykästyi paikkaan ja päätti jäädä sinne, Korhonen jatkaa.

Nyt IWAlla on Thaimaassa oma yhtiö, jossa työskentelee parikymmentä henkilöä. Thaimaan työntekijöitä hyödynnetään asiakasprojekteissa samalla tavalla kuin kotimaisia. Thaimaan osaamisesta on myös muunlaista hyötyä, sillä puolet yhtiön työvoimasta työskentelee eri aikavyöhykkeellä.

– Kun Suomessa on kiireinen projekti menossa ja iltapäivän palaverissa huomataan muutostarve, voidaan se Thaimaassa hoitaa aamulla töihin tullessa. Kun asiakas Suomessa aloittelee työpäiväänsä, toivotut muutokset on monesti saatu jo tehtyä, Korhonen sanoo Tivin haastattelussa.

Kasvu jatkuu

IWAn liikevaihto oli kaksi vuotta sitten miljoona euroa. Viime vuonna yllettiin 1,4 miljoonaan euroon ja tänä vuonna päästään yli kahteen miljoonaan.

– Kysyntä on kovaa, sillä asiakkaat investoivat nyt digitalisaatioon. Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen on avannut meille monia ovia, Korhonen jatkaa.

IWA palkkasi viime vuonna 15 uutta työntekijää ja aikoo loppuvuonna jatkaa rekrytointeja.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä testaa: Syynissä Samsung Galaxy Note 8 – Mitä hyötyä on kosketuskynästä?

Yrittäjät tiedotteet - 13. Lokakuu 2017 - 7:37

Samsungin Galaxy Note 8 on seuraaja surullisenkuuluisalle Note 7:lle, joka kärsi akun ylikuumenemisista. Nyt obngelmat on selätetty ja markkinoilla on tuote, jolla kosiskellaan etenkin luovia suunnittelijoita ja muita käyttäjiä, joilla on tarvetta luonnostella ja tehdä muistiinpanoja puhelimen mukana tulevalla stylus-kosketuskynällä.

Annoimme uutuuslaitteen testattavaksi graafista suunnittelun ja palvelumuotoilun palveluita tarjoavalle Samuli Lahtiselle. Katso videolta Lahtisen mietteet!

Lisää tarinaa Samsungin puhelimesta on luvassa seuraavassa Yrittäjäsanomat-lehdessä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä testaa: Syynissä Samsung Galaxy Note 8 – Mitä hyötyä on kosketuskynästä?

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Lokakuu 2017 - 7:37

Samsungin Galaxy Note 8 on seuraaja surullisenkuuluisalle Note 7:lle, joka kärsi akun ylikuumenemisista. Nyt obngelmat on selätetty ja markkinoilla on tuote, jolla kosiskellaan etenkin luovia suunnittelijoita ja muita käyttäjiä, joilla on tarvetta luonnostella ja tehdä muistiinpanoja puhelimen mukana tulevalla stylus-kosketuskynällä.

Annoimme uutuuslaitteen testattavaksi graafista suunnittelun ja palvelumuotoilun palveluita tarjoavalle Samuli Lahtiselle. Katso videolta Lahtisen mietteet!

Lisää tarinaa Samsungin puhelimesta on luvassa seuraavassa Yrittäjäsanomat-lehdessä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä testaa: Syynissä Samsung Galaxy Note 8 – Mitä hyötyä on kosketuskynästä?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Lokakuu 2017 - 7:37

Samsungin Galaxy Note 8 on seuraaja surullisenkuuluisalle Note 7:lle, joka kärsi akun ylikuumenemisista. Nyt obngelmat on selätetty ja markkinoilla on tuote, jolla kosiskellaan etenkin luovia suunnittelijoita ja muita käyttäjiä, joilla on tarvetta luonnostella ja tehdä muistiinpanoja puhelimen mukana tulevalla stylus-kosketuskynällä.

Annoimme uutuuslaitteen testattavaksi graafista suunnittelun ja palvelumuotoilun palveluita tarjoavalle Samuli Lahtiselle. Katso videolta Lahtisen mietteet!

Lisää tarinaa Samsungin puhelimesta on luvassa seuraavassa Yrittäjäsanomat-lehdessä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Valtaosa vastuullisuusrikkomuksista tehdään kokeneissa yrityksissä – Raportointivelvoite vain isoilla

Yrittäjät tiedotteet - 12. Lokakuu 2017 - 17:00

Laiminlyönneistä 22 prosenttia tehdään rakennusalalla. Tiedot perustuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaan, joka kokoaa jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustiedot ensimmäistä kertaa yhteen. Asiakastieto uskoo palvelun parantavan yrityskentän läpinäkyvyyttä merkittävästi.Vastuullisuusrikkomuksia eniten rakennusalalla

Merkintöjä rikostuomioista ja seuraamusmaksuista löytyy viimeisen viiden vuoden aikana noin 1070 suomalaisyritykseltä, joista reilu viidennes toimii rakennusalalla. Seuraavaksi eniten rikkomuksia tehdään teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Kunnollisuuskatsaus paljastaa, että tiettyjen toimialojen lisäksi kokeneidenkin yritysten vastuullisuudessa on usein parannettavaa. Merkintöjä saavista yrityksistä kaksi kolmasosaa on toiminut vähintään 10 vuotta.

– Suomessa toimii siis 719 kokenutta yritystä, joiden vastuullisuudessa on ollut huomautettavaa, katsaus paljastaa.

Pienyritysten vastuullisuustietojen selvittäminen helpottuu palvelun myötä

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsauksen tiedot perustuvat Asiakastiedon uuteen digitaaliseen palveluun, jonka avulla voi seurata jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustietoja, kuten yritykseen liittyviä rikostuomioita, laiminlyönti- ja seuraamusmaksuja, ympäristösertifikaatteja ja toimialakohtaisia päästöjä.

Palvelussa yrityksiä tarkastellaan ympäristövastuun sekä sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun näkökulmista.

– Tähän asti etenkin pienten yritysten vastuullisuustietojen selvittäminen on ollut erittäin työlästä, joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Esimerkiksi tiedot rikostuomioista on pitänyt pyytää paperisista arkistoista, kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Otto Olsson.

Palvelun avulla vastuullisuustietojen seuranta voidaan ottaa osaksi jatkuvaa kumppanien tuntemis- ja riskienhallintaprosessia, Olsson toteaa.

Valtaosalla ei raportointivelvollisuutta

Vuonna 2018 voimaan tulevan kirjanpitolain muutoksen jälkeen kaikkien yritysten, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, ja joiden liikevaihto tai tase on tarpeeksi suuri, täytyy raportoida myös vastuullisuuteen liittyvistä tiedoistaan.

Asiakastiedon kunnollisuuskatsaus paljastaakin, että kolme neljästä yrityksestä, joiden tiedoista löytyy tuomioita ja seuraamusmaksuja, työllistää alle 500 henkilöä. Näillä yrityksillä ei siis ole lainkaan vastuullisuuteen liittyvää raportointivelvollisuutta.

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vastuullinenyritys.fi

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Valtaosa vastuullisuusrikkomuksista tehdään kokeneissa yrityksissä – Raportointivelvoite vain isoilla

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Lokakuu 2017 - 17:00

Laiminlyönneistä 22 prosenttia tehdään rakennusalalla. Tiedot perustuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaan, joka kokoaa jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustiedot ensimmäistä kertaa yhteen. Asiakastieto uskoo palvelun parantavan yrityskentän läpinäkyvyyttä merkittävästi.Vastuullisuusrikkomuksia eniten rakennusalalla

Merkintöjä rikostuomioista ja seuraamusmaksuista löytyy viimeisen viiden vuoden aikana noin 1070 suomalaisyritykseltä, joista reilu viidennes toimii rakennusalalla. Seuraavaksi eniten rikkomuksia tehdään teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Kunnollisuuskatsaus paljastaa, että tiettyjen toimialojen lisäksi kokeneidenkin yritysten vastuullisuudessa on usein parannettavaa. Merkintöjä saavista yrityksistä kaksi kolmasosaa on toiminut vähintään 10 vuotta.

– Suomessa toimii siis 719 kokenutta yritystä, joiden vastuullisuudessa on ollut huomautettavaa, katsaus paljastaa.

Pienyritysten vastuullisuustietojen selvittäminen helpottuu palvelun myötä

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsauksen tiedot perustuvat Asiakastiedon uuteen digitaaliseen palveluun, jonka avulla voi seurata jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustietoja, kuten yritykseen liittyviä rikostuomioita, laiminlyönti- ja seuraamusmaksuja, ympäristösertifikaatteja ja toimialakohtaisia päästöjä.

Palvelussa yrityksiä tarkastellaan ympäristövastuun sekä sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun näkökulmista.

– Tähän asti etenkin pienten yritysten vastuullisuustietojen selvittäminen on ollut erittäin työlästä, joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Esimerkiksi tiedot rikostuomioista on pitänyt pyytää paperisista arkistoista, kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Otto Olsson.

Palvelun avulla vastuullisuustietojen seuranta voidaan ottaa osaksi jatkuvaa kumppanien tuntemis- ja riskienhallintaprosessia, Olsson toteaa.

Valtaosalla ei raportointivelvollisuutta

Vuonna 2018 voimaan tulevan kirjanpitolain muutoksen jälkeen kaikkien yritysten, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, ja joiden liikevaihto tai tase on tarpeeksi suuri, täytyy raportoida myös vastuullisuuteen liittyvistä tiedoistaan.

Asiakastiedon kunnollisuuskatsaus paljastaakin, että kolme neljästä yrityksestä, joiden tiedoista löytyy tuomioita ja seuraamusmaksuja, työllistää alle 500 henkilöä. Näillä yrityksillä ei siis ole lainkaan vastuullisuuteen liittyvää raportointivelvollisuutta.

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vastuullinenyritys.fi

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Valtaosa vastuullisuusrikkomuksista tehdään kokeneissa yrityksissä – Raportointivelvoite vain isoilla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Lokakuu 2017 - 17:00

Laiminlyönneistä 22 prosenttia tehdään rakennusalalla. Tiedot perustuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaan, joka kokoaa jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustiedot ensimmäistä kertaa yhteen. Asiakastieto uskoo palvelun parantavan yrityskentän läpinäkyvyyttä merkittävästi.Vastuullisuusrikkomuksia eniten rakennusalalla

Merkintöjä rikostuomioista ja seuraamusmaksuista löytyy viimeisen viiden vuoden aikana noin 1070 suomalaisyritykseltä, joista reilu viidennes toimii rakennusalalla. Seuraavaksi eniten rikkomuksia tehdään teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Kunnollisuuskatsaus paljastaa, että tiettyjen toimialojen lisäksi kokeneidenkin yritysten vastuullisuudessa on usein parannettavaa. Merkintöjä saavista yrityksistä kaksi kolmasosaa on toiminut vähintään 10 vuotta.

– Suomessa toimii siis 719 kokenutta yritystä, joiden vastuullisuudessa on ollut huomautettavaa, katsaus paljastaa.

Pienyritysten vastuullisuustietojen selvittäminen helpottuu palvelun myötä

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsauksen tiedot perustuvat Asiakastiedon uuteen digitaaliseen palveluun, jonka avulla voi seurata jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustietoja, kuten yritykseen liittyviä rikostuomioita, laiminlyönti- ja seuraamusmaksuja, ympäristösertifikaatteja ja toimialakohtaisia päästöjä.

Palvelussa yrityksiä tarkastellaan ympäristövastuun sekä sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun näkökulmista.

– Tähän asti etenkin pienten yritysten vastuullisuustietojen selvittäminen on ollut erittäin työlästä, joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Esimerkiksi tiedot rikostuomioista on pitänyt pyytää paperisista arkistoista, kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Otto Olsson.

Palvelun avulla vastuullisuustietojen seuranta voidaan ottaa osaksi jatkuvaa kumppanien tuntemis- ja riskienhallintaprosessia, Olsson toteaa.

Valtaosalla ei raportointivelvollisuutta

Vuonna 2018 voimaan tulevan kirjanpitolain muutoksen jälkeen kaikkien yritysten, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, ja joiden liikevaihto tai tase on tarpeeksi suuri, täytyy raportoida myös vastuullisuuteen liittyvistä tiedoistaan.

Asiakastiedon kunnollisuuskatsaus paljastaakin, että kolme neljästä yrityksestä, joiden tiedoista löytyy tuomioita ja seuraamusmaksuja, työllistää alle 500 henkilöä. Näillä yrityksillä ei siis ole lainkaan vastuullisuuteen liittyvää raportointivelvollisuutta.

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vastuullinenyritys.fi

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kaupan alalla tietojen suojaamisessa tehtävää – Yritykset kaipaavat tietoa rikosilmiöistä

Yrittäjät tiedotteet - 12. Lokakuu 2017 - 15:00

Identiteettikaappauksissa on selvä nousutrendi. Kaikilla toimialoilla osuudet ovat kasvussa.

Varsinkin suuriin yrityksiin kohdistunut rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Tiedot ilmenevät Taloustutkimuksen yhteistyössä kauppakamarien ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa toteuttamasta koko Suomen kattavasta Yritysten rikosturvallisuus 2017 -selvityksestä.

– Kyselyyn vastanneista suurista yrityksistä joka toinen ilmoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien rikosten tai väärinkäytösten määrä on kasvanut, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen

Reilu kymmenes pk-yrityksistä petoksen uhrina

Kaikista vastaajayrityksistä 44 prosenttia arvioi, että rikosten ja väärinkäytösten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Etenkin suurissa yrityksissä kasvu koetaan voimakkaana.

Suurista yrityksistä jopa 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Pienissä yrityksissä osuus oli viisi prosenttia. Petoksia kohtasi yllättäen useimmiten suuret kuin pienet yritykset: pienistä ja keskisuurista yrityksistä 12–13 prosenttia ja suurista neljännes.

– Yritysten riskit tulevat yhä useammin verkosta. Monet kasvavista turvallisuusuhista, kuten identiteettivarkaudet ja petokset, piinaavat yrityksiä yhä enemmän yli toimialarajojen. Petosten tekotavoissa hyödynnetään usein sitä, että suurissa yrityksissä työntekijät eivät aina tunne toisiaan. Yritykset voivat varautua tapauksiin ainakin ohjeistamalla henkilöstöä, neuvoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

Yritykset tarvitsevat uusien turvallisuusuhkien torjumiseksi tietoa.

– Erityisen hälyttävää on, että osa yrityksistä ei saa tarvitsemaansa tietoa rikosilmiöistä viranomaisilta, eikä muistakaan lähteistä. Kaupan alalla tietoa tarvitsee 45 prosenttia yrityksistä ja muilla aloilla kolmannes, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista toteaa.

Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten

Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin. Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

– Yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaativat muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia henkilöstön koulutukseen, Eerikäinen arvioi.

Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin, kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

 

– Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöiden sietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnittelua on lisättävä kaikissa yrityskokoluokissa, suosittelee Eerikäinen.

– Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla, Eerikäinen toteaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kaupan alalla tietojen suojaamisessa tehtävää – Yritykset kaipaavat tietoa rikosilmiöistä

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Lokakuu 2017 - 15:00

Identiteettikaappauksissa on selvä nousutrendi. Kaikilla toimialoilla osuudet ovat kasvussa.

Varsinkin suuriin yrityksiin kohdistunut rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Tiedot ilmenevät Taloustutkimuksen yhteistyössä kauppakamarien ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa toteuttamasta koko Suomen kattavasta Yritysten rikosturvallisuus 2017 -selvityksestä.

– Kyselyyn vastanneista suurista yrityksistä joka toinen ilmoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien rikosten tai väärinkäytösten määrä on kasvanut, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen

Reilu kymmenes pk-yrityksistä petoksen uhrina

Kaikista vastaajayrityksistä 44 prosenttia arvioi, että rikosten ja väärinkäytösten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Etenkin suurissa yrityksissä kasvu koetaan voimakkaana.

Suurista yrityksistä jopa 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Pienissä yrityksissä osuus oli viisi prosenttia. Petoksia kohtasi yllättäen useimmiten suuret kuin pienet yritykset: pienistä ja keskisuurista yrityksistä 12–13 prosenttia ja suurista neljännes.

– Yritysten riskit tulevat yhä useammin verkosta. Monet kasvavista turvallisuusuhista, kuten identiteettivarkaudet ja petokset, piinaavat yrityksiä yhä enemmän yli toimialarajojen. Petosten tekotavoissa hyödynnetään usein sitä, että suurissa yrityksissä työntekijät eivät aina tunne toisiaan. Yritykset voivat varautua tapauksiin ainakin ohjeistamalla henkilöstöä, neuvoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

Yritykset tarvitsevat uusien turvallisuusuhkien torjumiseksi tietoa.

– Erityisen hälyttävää on, että osa yrityksistä ei saa tarvitsemaansa tietoa rikosilmiöistä viranomaisilta, eikä muistakaan lähteistä. Kaupan alalla tietoa tarvitsee 45 prosenttia yrityksistä ja muilla aloilla kolmannes, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista toteaa.

Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten

Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin. Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

– Yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaativat muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia henkilöstön koulutukseen, Eerikäinen arvioi.

Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin, kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

 

– Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöiden sietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnittelua on lisättävä kaikissa yrityskokoluokissa, suosittelee Eerikäinen.

– Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla, Eerikäinen toteaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kaupan alalla tietojen suojaamisessa tehtävää – Yritykset kaipaavat tietoa rikosilmiöistä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Lokakuu 2017 - 15:00

Identiteettikaappauksissa on selvä nousutrendi. Kaikilla toimialoilla osuudet ovat kasvussa.

Varsinkin suuriin yrityksiin kohdistunut rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Tiedot ilmenevät Taloustutkimuksen yhteistyössä kauppakamarien ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa toteuttamasta koko Suomen kattavasta Yritysten rikosturvallisuus 2017 -selvityksestä.

– Kyselyyn vastanneista suurista yrityksistä joka toinen ilmoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien rikosten tai väärinkäytösten määrä on kasvanut, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen

Reilu kymmenes pk-yrityksistä petoksen uhrina

Kaikista vastaajayrityksistä 44 prosenttia arvioi, että rikosten ja väärinkäytösten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Etenkin suurissa yrityksissä kasvu koetaan voimakkaana.

Suurista yrityksistä jopa 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Pienissä yrityksissä osuus oli viisi prosenttia. Petoksia kohtasi yllättäen useimmiten suuret kuin pienet yritykset: pienistä ja keskisuurista yrityksistä 12–13 prosenttia ja suurista neljännes.

– Yritysten riskit tulevat yhä useammin verkosta. Monet kasvavista turvallisuusuhista, kuten identiteettivarkaudet ja petokset, piinaavat yrityksiä yhä enemmän yli toimialarajojen. Petosten tekotavoissa hyödynnetään usein sitä, että suurissa yrityksissä työntekijät eivät aina tunne toisiaan. Yritykset voivat varautua tapauksiin ainakin ohjeistamalla henkilöstöä, neuvoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

Yritykset tarvitsevat uusien turvallisuusuhkien torjumiseksi tietoa.

– Erityisen hälyttävää on, että osa yrityksistä ei saa tarvitsemaansa tietoa rikosilmiöistä viranomaisilta, eikä muistakaan lähteistä. Kaupan alalla tietoa tarvitsee 45 prosenttia yrityksistä ja muilla aloilla kolmannes, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista toteaa.

Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten

Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin. Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

– Yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaativat muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia henkilöstön koulutukseen, Eerikäinen arvioi.

Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin, kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

 

– Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöiden sietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnittelua on lisättävä kaikissa yrityskokoluokissa, suosittelee Eerikäinen.

– Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla, Eerikäinen toteaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

63 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät tiedotteet - 12. Lokakuu 2017 - 14:00

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 5.10-11.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 63 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa AKAA GeoPiste Oy 2000 387000 26000 ESPOO Ibaco Solutions Oy 2003 273000 53000 HAMINA Rakennuspelti Sahala Oy 1993 882000 84000 HELSINKI IPR Partners Oy 2005 418000 146000 HELSINKI Terminaalipalvelu Terex Oy 1997 264000 40000 HELSINKI Agenssi Oy 1994 248000 9000 HELSINKI aMazed Games Oy 2015 604000 154000 HELSINKI Intertrust (Finland) Oy 2010 700000 142000 HELSINKI Oy Koppers Finland Ab 1994 6545000 1222000 HELSINKI Design Office Antti Kotilainen Oy 2013 233000 103000 HELSINKI ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola Oy 1996 585000 69000 HELSINKI Hansa Power Oy 1990 397000 74000 HELSINKI Zenex Computing Oy 1992 1225000 165000 HÄMEENKYRÖ Waudewau Oy 2015 254000 94000 HÄMEENLINNA Onnenvuoren Sora Oy 1979 1928000 365000 IITTI Kausalan Autotarvike Oy 1981 778000 99000 ILMAJOKI Ilmajoen Yrityspalvelu Oy 2001 350000 46000 JOENSUU Carelian Nirko Oy 2008 1508000 55000 JYVÄSKYLÄ Ruuska Service Oy 2010 352000 25000 JÄRVENPÄÄ Realto OY 2011 338000 75000 JÄRVENPÄÄ Mast Markkinointi Oy 1996 254000 22000 KAARINA Aimo Virtanen Oy 1979 1550000 209000 KAJAANI Wildlife Safaris Finland Oy 1989 484000 96000 KAUHAJOKI Pohjanmaan Metallivälitys Oy 2003 3521000 857000 KAUNIAINEN Mankkaan Akseli Oy 2006 409000 20000 KIRKKONUMMI K Rakennus ja Saneeraus Oy 2014 931000 56000 KITTILÄ Hullu Poro Oy 2012 14772000 940000 KONTIOLAHTI Veljekset Saarelainen Oy 1984 176000 33000 LAHTI Heikki Ripatti Oy 2004 174000 89000 LAHTI KST-Yhtiö Oy 1996 7275000 590000 LAHTI Uusiomateriaalit Recycling Osakeyhtiö Ltd 1991 2499000 150000 LIETO Liedon Autohuolto Oy 1982 339000 37000 LIMINKA Verson Puoti Oy 2015 773000 107000 LIMINKA Maanrakennus Veljekset Ranta Oy 1983 228000 112000 LOHJA Ravintola Kervan Oy 2010 228000 20000 LOHJA Rakennusliike Karkki Oy 2000 287000 15000 LUUMÄKI Leipomo Konditoria Sanelko Oy 1994 1341000 87000 MAALAHTI Oy Nordwest Engineering Ab Ltd 2008 729000 143000 MIKKELI Mikkelin Nostajat Oy 1975 3779000 604000 MUURAME PRESSOVAC OY LTD 2003 752000 145000 NURMES Pohjois-Karjalan Kuljetus Nevalainen Oy 1996 1670000 99000 OULU Pitomaalaus Oy 2010 5725000 472000 OULU Tilipalvelu Tilit Tasan Oy 2014 181000 28000 RAAHE RKL Heikkinen Oy 1986 1397000 187000 RAISIO Petri Aro Oy 1996 466000 59000 RIIHIMÄKI Konepaja Wiler Oy 2013 996000 143000 RUOVESI Maanrakennus Unto Viitanen Oy 2007 1317000 240000 SEINÄJOKI Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy 1975 838000 91000 SEINÄJOKI Otus-Tuotanto Oy 2007 316000 49000 SEINÄJOKI LVI-Viitala Oy, Seppo Viitala 1992 795000 62000 SIPOO BPI-Chempump Oy 1990 1458000 233000 TURKU SerenusKodit Oy 2010 614000 53000 TURKU Asimo Oy 1996 630000 56000 TURKU Isännöinti & Tilipalvelu Attentus Oy 2002 243000 5000 TURKU Varvintori OY 1997 242000 71000 VAASA Hiekkapuhallus Lehmus Oy 1978 451000 44000 VANTAA Lumenir Oy 2008 746000 44000 VANTAA Miekka Oy 2003 277000 30000 VANTAA Oceanblue Logistics Oy 2015 685000 34000 VIHTI Pajulan Kiinteistö Oy 1994 538000 351000 VIMPELI Eurosteri Oy 1993 1588000 187000 VIMPELI Vimpelin Teollisuusmaalaus Oy 1996 1430000 222000 ÄÄNEKOSKI Äänekosken Hitsaus-Kolmio Oy 1992 213000 37000

 

Kategoriat: Yrittäjät

63 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Lokakuu 2017 - 14:00

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 5.10-11.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 63 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa AKAA GeoPiste Oy 2000 387000 26000 ESPOO Ibaco Solutions Oy 2003 273000 53000 HAMINA Rakennuspelti Sahala Oy 1993 882000 84000 HELSINKI IPR Partners Oy 2005 418000 146000 HELSINKI Terminaalipalvelu Terex Oy 1997 264000 40000 HELSINKI Agenssi Oy 1994 248000 9000 HELSINKI aMazed Games Oy 2015 604000 154000 HELSINKI Intertrust (Finland) Oy 2010 700000 142000 HELSINKI Oy Koppers Finland Ab 1994 6545000 1222000 HELSINKI Design Office Antti Kotilainen Oy 2013 233000 103000 HELSINKI ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola Oy 1996 585000 69000 HELSINKI Hansa Power Oy 1990 397000 74000 HELSINKI Zenex Computing Oy 1992 1225000 165000 HÄMEENKYRÖ Waudewau Oy 2015 254000 94000 HÄMEENLINNA Onnenvuoren Sora Oy 1979 1928000 365000 IITTI Kausalan Autotarvike Oy 1981 778000 99000 ILMAJOKI Ilmajoen Yrityspalvelu Oy 2001 350000 46000 JOENSUU Carelian Nirko Oy 2008 1508000 55000 JYVÄSKYLÄ Ruuska Service Oy 2010 352000 25000 JÄRVENPÄÄ Realto OY 2011 338000 75000 JÄRVENPÄÄ Mast Markkinointi Oy 1996 254000 22000 KAARINA Aimo Virtanen Oy 1979 1550000 209000 KAJAANI Wildlife Safaris Finland Oy 1989 484000 96000 KAUHAJOKI Pohjanmaan Metallivälitys Oy 2003 3521000 857000 KAUNIAINEN Mankkaan Akseli Oy 2006 409000 20000 KIRKKONUMMI K Rakennus ja Saneeraus Oy 2014 931000 56000 KITTILÄ Hullu Poro Oy 2012 14772000 940000 KONTIOLAHTI Veljekset Saarelainen Oy 1984 176000 33000 LAHTI Heikki Ripatti Oy 2004 174000 89000 LAHTI KST-Yhtiö Oy 1996 7275000 590000 LAHTI Uusiomateriaalit Recycling Osakeyhtiö Ltd 1991 2499000 150000 LIETO Liedon Autohuolto Oy 1982 339000 37000 LIMINKA Verson Puoti Oy 2015 773000 107000 LIMINKA Maanrakennus Veljekset Ranta Oy 1983 228000 112000 LOHJA Ravintola Kervan Oy 2010 228000 20000 LOHJA Rakennusliike Karkki Oy 2000 287000 15000 LUUMÄKI Leipomo Konditoria Sanelko Oy 1994 1341000 87000 MAALAHTI Oy Nordwest Engineering Ab Ltd 2008 729000 143000 MIKKELI Mikkelin Nostajat Oy 1975 3779000 604000 MUURAME PRESSOVAC OY LTD 2003 752000 145000 NURMES Pohjois-Karjalan Kuljetus Nevalainen Oy 1996 1670000 99000 OULU Pitomaalaus Oy 2010 5725000 472000 OULU Tilipalvelu Tilit Tasan Oy 2014 181000 28000 RAAHE RKL Heikkinen Oy 1986 1397000 187000 RAISIO Petri Aro Oy 1996 466000 59000 RIIHIMÄKI Konepaja Wiler Oy 2013 996000 143000 RUOVESI Maanrakennus Unto Viitanen Oy 2007 1317000 240000 SEINÄJOKI Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy 1975 838000 91000 SEINÄJOKI Otus-Tuotanto Oy 2007 316000 49000 SEINÄJOKI LVI-Viitala Oy, Seppo Viitala 1992 795000 62000 SIPOO BPI-Chempump Oy 1990 1458000 233000 TURKU SerenusKodit Oy 2010 614000 53000 TURKU Asimo Oy 1996 630000 56000 TURKU Isännöinti & Tilipalvelu Attentus Oy 2002 243000 5000 TURKU Varvintori OY 1997 242000 71000 VAASA Hiekkapuhallus Lehmus Oy 1978 451000 44000 VANTAA Lumenir Oy 2008 746000 44000 VANTAA Miekka Oy 2003 277000 30000 VANTAA Oceanblue Logistics Oy 2015 685000 34000 VIHTI Pajulan Kiinteistö Oy 1994 538000 351000 VIMPELI Eurosteri Oy 1993 1588000 187000 VIMPELI Vimpelin Teollisuusmaalaus Oy 1996 1430000 222000 ÄÄNEKOSKI Äänekosken Hitsaus-Kolmio Oy 1992 213000 37000

 

Kategoriat: Yrittäjät

63 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Lokakuu 2017 - 14:00

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 5.10-11.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 63 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa AKAA GeoPiste Oy 2000 387000 26000 ESPOO Ibaco Solutions Oy 2003 273000 53000 HAMINA Rakennuspelti Sahala Oy 1993 882000 84000 HELSINKI IPR Partners Oy 2005 418000 146000 HELSINKI Terminaalipalvelu Terex Oy 1997 264000 40000 HELSINKI Agenssi Oy 1994 248000 9000 HELSINKI aMazed Games Oy 2015 604000 154000 HELSINKI Intertrust (Finland) Oy 2010 700000 142000 HELSINKI Oy Koppers Finland Ab 1994 6545000 1222000 HELSINKI Design Office Antti Kotilainen Oy 2013 233000 103000 HELSINKI ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola Oy 1996 585000 69000 HELSINKI Hansa Power Oy 1990 397000 74000 HELSINKI Zenex Computing Oy 1992 1225000 165000 HÄMEENKYRÖ Waudewau Oy 2015 254000 94000 HÄMEENLINNA Onnenvuoren Sora Oy 1979 1928000 365000 IITTI Kausalan Autotarvike Oy 1981 778000 99000 ILMAJOKI Ilmajoen Yrityspalvelu Oy 2001 350000 46000 JOENSUU Carelian Nirko Oy 2008 1508000 55000 JYVÄSKYLÄ Ruuska Service Oy 2010 352000 25000 JÄRVENPÄÄ Realto OY 2011 338000 75000 JÄRVENPÄÄ Mast Markkinointi Oy 1996 254000 22000 KAARINA Aimo Virtanen Oy 1979 1550000 209000 KAJAANI Wildlife Safaris Finland Oy 1989 484000 96000 KAUHAJOKI Pohjanmaan Metallivälitys Oy 2003 3521000 857000 KAUNIAINEN Mankkaan Akseli Oy 2006 409000 20000 KIRKKONUMMI K Rakennus ja Saneeraus Oy 2014 931000 56000 KITTILÄ Hullu Poro Oy 2012 14772000 940000 KONTIOLAHTI Veljekset Saarelainen Oy 1984 176000 33000 LAHTI Heikki Ripatti Oy 2004 174000 89000 LAHTI KST-Yhtiö Oy 1996 7275000 590000 LAHTI Uusiomateriaalit Recycling Osakeyhtiö Ltd 1991 2499000 150000 LIETO Liedon Autohuolto Oy 1982 339000 37000 LIMINKA Verson Puoti Oy 2015 773000 107000 LIMINKA Maanrakennus Veljekset Ranta Oy 1983 228000 112000 LOHJA Ravintola Kervan Oy 2010 228000 20000 LOHJA Rakennusliike Karkki Oy 2000 287000 15000 LUUMÄKI Leipomo Konditoria Sanelko Oy 1994 1341000 87000 MAALAHTI Oy Nordwest Engineering Ab Ltd 2008 729000 143000 MIKKELI Mikkelin Nostajat Oy 1975 3779000 604000 MUURAME PRESSOVAC OY LTD 2003 752000 145000 NURMES Pohjois-Karjalan Kuljetus Nevalainen Oy 1996 1670000 99000 OULU Pitomaalaus Oy 2010 5725000 472000 OULU Tilipalvelu Tilit Tasan Oy 2014 181000 28000 RAAHE RKL Heikkinen Oy 1986 1397000 187000 RAISIO Petri Aro Oy 1996 466000 59000 RIIHIMÄKI Konepaja Wiler Oy 2013 996000 143000 RUOVESI Maanrakennus Unto Viitanen Oy 2007 1317000 240000 SEINÄJOKI Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy 1975 838000 91000 SEINÄJOKI Otus-Tuotanto Oy 2007 316000 49000 SEINÄJOKI LVI-Viitala Oy, Seppo Viitala 1992 795000 62000 SIPOO BPI-Chempump Oy 1990 1458000 233000 TURKU SerenusKodit Oy 2010 614000 53000 TURKU Asimo Oy 1996 630000 56000 TURKU Isännöinti & Tilipalvelu Attentus Oy 2002 243000 5000 TURKU Varvintori OY 1997 242000 71000 VAASA Hiekkapuhallus Lehmus Oy 1978 451000 44000 VANTAA Lumenir Oy 2008 746000 44000 VANTAA Miekka Oy 2003 277000 30000 VANTAA Oceanblue Logistics Oy 2015 685000 34000 VIHTI Pajulan Kiinteistö Oy 1994 538000 351000 VIMPELI Eurosteri Oy 1993 1588000 187000 VIMPELI Vimpelin Teollisuusmaalaus Oy 1996 1430000 222000 ÄÄNEKOSKI Äänekosken Hitsaus-Kolmio Oy 1992 213000 37000

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhentynee – "Pienentää kynnystä jäädä töistä pois"

Yrittäjät tiedotteet - 12. Lokakuu 2017 - 13:59

– Mielestäni tervetullut uudistus. Työntekijäpuolella annetaan perusflunssasta kolme päivää sairauslomaa alkuun. Olisi hyvä, että yrittäjilläkin olisi mahdollisuus pitää sairauslomaa vähemmänkin vakavan sairauden kohdatessa, Sunnyone Promotion Oy:n yrittäjä Sanni Kaikkonen sanoo.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään ja teki asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa.

70 prosenttia sairastaneista yrittäjistä jättänyt hakematta sairauspäivärahaa

Lähes 70 prosenttia sairaslomaa pitäneistä Suomen Yrittäjien jäsenestä ei ole hakenut sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman alle neljän päivän kesto, eli oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien syksyllä 2016 jäsenistölleen tekemästä kyselystä.

- Omavastuun lyhentäminen on siis tärkeä muutos ja auttaa erityisesti yksinyrittäjiä. Muutoksen jälkeen yhä useampi yrittäjä voi jäädä sairastamaan ja saada siltä ajalta päivärahaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjä tekee välillä sairaanakin töitä

Onnistuuko sairasloman pitäminen?

– Sanotaan näin, että vähän tilanteesta riippuen ja mikä on sairauden aste. Toimistotyön hyvä puoli on se, että voit tehdä etänä. En muista, milloin olisi ollut varsinainen sairausloma. Yleensä yrittäjä tekee töitä oman kuntonsa mukaan day-by-day sanan mukaisesti. Puhelimen päässä on oltava joka tapauksessa, jos pahempi flunssa iskee, niin totta kai delegoin työntekijälle niitä hommia, Kaikkonen kertoo.

Hän palkkasi ensimmäisen vakituisen työntekijän toukokuussa. Sunnyone Promotion työllistää satoja keikkatyöntekijöitä vuosittain.

Kaikkosen mukaan sairauspäivärahan omavastuuajajan lyheneminen pienentää kynnystä jäädä töistä pois ja olla sairastuttamatta muita työpaikalla.

Sairauspäivärahan suuruus riippuu YEL-työtulosta.

Sanni Kaikkonen kertoo asettaneensa YEL-työtulonsa melkein minimiin.

– Viimeksi kun olen saanut sairauspäivärahaa, kerran elämässäni, jolloin minulla oli monen viikon flunssa ja tulehduskierre. Silloin sain noin 20 euroa per päivä.

Rahoitus saadaan nostamalla yrittäjien sairasvakuutusmaksua

Työntekijällä on omavastuuajalla työsopimuslain mukaan oikeus täyteen palkkaan.

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen on tarkoitus rahoittaa nostamalla yrittäjien sairasvakuutusmaksua. Korotus näkyisi keskimääräisellä 23000 euron YEL-työtulolla vuonna 2018 yrittäjän kukkarossa reilun kolmen euron lisämenona kuukaudessa. Päivärahaa sairauden ajalta samalla työtulolla saa noin 54 euroa päivässä.

Lakiesitys siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alussa.

Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitenemisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Nuori yrittäjä Kaikkonen kritisoi sitä, että yrittäjän sosiaaliturva on sidottu eläkejärjestelmään.

– Se on musta jollain tapaa hävytöntä, että pitää maksaa YEL:liä noin 1500 euroa kuussa, että voi saada järkevän kokoisen sairauspäivärahan. Järkevän kokoinen sairauspäiväraha vaatisi niin korkean YEL-tulon, ettei maksa itseään takaisin.

Kuva: Jaana Tihtonen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhentynee – "Pienentää kynnystä jäädä töistä pois"

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Lokakuu 2017 - 13:59

– Mielestäni tervetullut uudistus. Työntekijäpuolella annetaan perusflunssasta kolme päivää sairauslomaa alkuun. Olisi hyvä, että yrittäjilläkin olisi mahdollisuus pitää sairauslomaa vähemmänkin vakavan sairauden kohdatessa, Sunnyone Promotion Oy:n yrittäjä Sanni Kaikkonen sanoo.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään ja teki asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa.

70 prosenttia sairastaneista yrittäjistä jättänyt hakematta sairauspäivärahaa

Lähes 70 prosenttia sairaslomaa pitäneistä Suomen Yrittäjien jäsenestä ei ole hakenut sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman alle neljän päivän kesto, eli oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien syksyllä 2016 jäsenistölleen tekemästä kyselystä.

- Omavastuun lyhentäminen on siis tärkeä muutos ja auttaa erityisesti yksinyrittäjiä. Muutoksen jälkeen yhä useampi yrittäjä voi jäädä sairastamaan ja saada siltä ajalta päivärahaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjä tekee välillä sairaanakin töitä

Onnistuuko sairasloman pitäminen?

– Sanotaan näin, että vähän tilanteesta riippuen ja mikä on sairauden aste. Toimistotyön hyvä puoli on se, että voit tehdä etänä. En muista, milloin olisi ollut varsinainen sairausloma. Yleensä yrittäjä tekee töitä oman kuntonsa mukaan day-by-day sanan mukaisesti. Puhelimen päässä on oltava joka tapauksessa, jos pahempi flunssa iskee, niin totta kai delegoin työntekijälle niitä hommia, Kaikkonen kertoo.

Hän palkkasi ensimmäisen vakituisen työntekijän toukokuussa. Sunnyone Promotion työllistää satoja keikkatyöntekijöitä vuosittain.

Kaikkosen mukaan sairauspäivärahan omavastuuajajan lyheneminen pienentää kynnystä jäädä töistä pois ja olla sairastuttamatta muita työpaikalla.

Sairauspäivärahan suuruus riippuu YEL-työtulosta.

Sanni Kaikkonen kertoo asettaneensa YEL-työtulonsa melkein minimiin.

– Viimeksi kun olen saanut sairauspäivärahaa, kerran elämässäni, jolloin minulla oli monen viikon flunssa ja tulehduskierre. Silloin sain noin 20 euroa per päivä.

Rahoitus saadaan nostamalla yrittäjien sairasvakuutusmaksua

Työntekijällä on omavastuuajalla työsopimuslain mukaan oikeus täyteen palkkaan.

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen on tarkoitus rahoittaa nostamalla yrittäjien sairasvakuutusmaksua. Korotus näkyisi keskimääräisellä 23000 euron YEL-työtulolla vuonna 2018 yrittäjän kukkarossa reilun kolmen euron lisämenona kuukaudessa. Päivärahaa sairauden ajalta samalla työtulolla saa noin 54 euroa päivässä.

Lakiesitys siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alussa.

Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitenemisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Nuori yrittäjä Kaikkonen kritisoi sitä, että yrittäjän sosiaaliturva on sidottu eläkejärjestelmään.

– Se on musta jollain tapaa hävytöntä, että pitää maksaa YEL:liä noin 1500 euroa kuussa, että voi saada järkevän kokoisen sairauspäivärahan. Järkevän kokoinen sairauspäiväraha vaatisi niin korkean YEL-tulon, ettei maksa itseään takaisin.

Kuva: Jaana Tihtonen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhentynee – "Pienentää kynnystä jäädä töistä pois"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Lokakuu 2017 - 13:59

– Mielestäni tervetullut uudistus. Työntekijäpuolella annetaan perusflunssasta kolme päivää sairauslomaa alkuun. Olisi hyvä, että yrittäjilläkin olisi mahdollisuus pitää sairauslomaa vähemmänkin vakavan sairauden kohdatessa, Sunnyone Promotion Oy:n yrittäjä Sanni Kaikkonen sanoo.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään ja teki asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa.

70 prosenttia sairastaneista yrittäjistä jättänyt hakematta sairauspäivärahaa

Lähes 70 prosenttia sairaslomaa pitäneistä Suomen Yrittäjien jäsenestä ei ole hakenut sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman alle neljän päivän kesto, eli oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien syksyllä 2016 jäsenistölleen tekemästä kyselystä.

- Omavastuun lyhentäminen on siis tärkeä muutos ja auttaa erityisesti yksinyrittäjiä. Muutoksen jälkeen yhä useampi yrittäjä voi jäädä sairastamaan ja saada siltä ajalta päivärahaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjä tekee välillä sairaanakin töitä

Onnistuuko sairasloman pitäminen?

– Sanotaan näin, että vähän tilanteesta riippuen ja mikä on sairauden aste. Toimistotyön hyvä puoli on se, että voit tehdä etänä. En muista, milloin olisi ollut varsinainen sairausloma. Yleensä yrittäjä tekee töitä oman kuntonsa mukaan day-by-day sanan mukaisesti. Puhelimen päässä on oltava joka tapauksessa, jos pahempi flunssa iskee, niin totta kai delegoin työntekijälle niitä hommia, Kaikkonen kertoo.

Hän palkkasi ensimmäisen vakituisen työntekijän toukokuussa. Sunnyone Promotion työllistää satoja keikkatyöntekijöitä vuosittain.

Kaikkosen mukaan sairauspäivärahan omavastuuajajan lyheneminen pienentää kynnystä jäädä töistä pois ja olla sairastuttamatta muita työpaikalla.

Sairauspäivärahan suuruus riippuu YEL-työtulosta.

Sanni Kaikkonen kertoo asettaneensa YEL-työtulonsa melkein minimiin.

– Viimeksi kun olen saanut sairauspäivärahaa, kerran elämässäni, jolloin minulla oli monen viikon flunssa ja tulehduskierre. Silloin sain noin 20 euroa per päivä.

Rahoitus saadaan nostamalla yrittäjien sairasvakuutusmaksua

Työntekijällä on omavastuuajalla työsopimuslain mukaan oikeus täyteen palkkaan.

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen on tarkoitus rahoittaa nostamalla yrittäjien sairasvakuutusmaksua. Korotus näkyisi keskimääräisellä 23000 euron YEL-työtulolla vuonna 2018 yrittäjän kukkarossa reilun kolmen euron lisämenona kuukaudessa. Päivärahaa sairauden ajalta samalla työtulolla saa noin 54 euroa päivässä.

Lakiesitys siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alussa.

Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitenemisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Nuori yrittäjä Kaikkonen kritisoi sitä, että yrittäjän sosiaaliturva on sidottu eläkejärjestelmään.

– Se on musta jollain tapaa hävytöntä, että pitää maksaa YEL:liä noin 1500 euroa kuussa, että voi saada järkevän kokoisen sairauspäivärahan. Järkevän kokoinen sairauspäiväraha vaatisi niin korkean YEL-tulon, ettei maksa itseään takaisin.

Kuva: Jaana Tihtonen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Digi-innovaatiokilpailu etsii matkailun mullistavaa ideaa

Yrittäjät tiedotteet - 12. Lokakuu 2017 - 12:57

Ylläpitääkseen ulkomaisten matkailijoiden mielenkiinnon suomalaisten matkailuyritysten ja muiden palveluntarjoajien pitää olla hereillä, Team Finland -toimijat muistuttavat.

Suomen matkailu- ja elämysteollisuuden tulevaisuutta visioidaan D.Day for Travel -tilaisuudessa. Tilaisuudessa julkistetaan Team Finland -verkoston matkailun digi-innovaatiokilpailu, jolla halutaan vauhdittaa uusien suomalaisten, digitaalisuutta hyödyntävien matkailupalveluiden ja tuotteiden kehittämistä ja menestymistä.

Voittajalle on tarjolla kehityspolku ja tukea ideasta myyntiin.

– Tärkeää on, että idea ratkaisee olemassa olevan pulman tai vastaa tiedossa olevaan tarpeeseen ja että siinä on kansainvälistä kasvupotentiaalia. Me Team Finlandissa autamme viemään ideaa eteenpäin, lupaa Visit Finlandilla digitalisaatiokehityksestä vastaava Kaisa Kosonen.

Kilpailuun voi osallistua 10.10.–30.11.2017 ja voittaja julkaistaan tammikuussa 2018 matkamessuviikolla.

Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia matkailulle

Kiinnostus Suomea kohtaan matkailumaana on ollut kovassa kasvussa, mutta suotuisan kehityksen ylläpitämiseksi on tehtävä koko ajan enemmän. Digitalisaatiokehityksen kärkimaana Suomella on mahdollisuus saavuttaa etulyöntiasema tarttumalla matkailussa digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Jo nyt suuri osa – monilla markkinoilla suurin osa – matkailijoista etsii ja varaa matkoja online. Samaan aikaan ryhmämatkailusta ollaan nopeasti siirtymässä yksittäismatkailuun.

D.Day for Travel on Team Finlandin (Tekes ja Finpron Visit Finland) ja yhteistyökumppaneiden yhdessä järjestämä tilaisuus, jonka tavoitteena on innostaa Suomen matkailuteollisuutta yhdessä tarttumaan digitalisaation haasteeseen.

– Suomella on erinomainen mahdollisuus esitellä vankka digiosaamisensa sekä toimiva infrastruktuurinsa matkailun kautta. Matkailun D.Day on erinomainen foorumi kohdistaa yhteiset ponnistukset samaan suuntaan, asiakaskokemusten syventämiseen sekä myönteisten palvelullisten muistijälkien synnyttämiseen, sanoo Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Digi-innovaatiokilpailu etsii matkailun mullistavaa ideaa

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Lokakuu 2017 - 12:57

Ylläpitääkseen ulkomaisten matkailijoiden mielenkiinnon suomalaisten matkailuyritysten ja muiden palveluntarjoajien pitää olla hereillä, Team Finland -toimijat muistuttavat.

Suomen matkailu- ja elämysteollisuuden tulevaisuutta visioidaan D.Day for Travel -tilaisuudessa. Tilaisuudessa julkistetaan Team Finland -verkoston matkailun digi-innovaatiokilpailu, jolla halutaan vauhdittaa uusien suomalaisten, digitaalisuutta hyödyntävien matkailupalveluiden ja tuotteiden kehittämistä ja menestymistä.

Voittajalle on tarjolla kehityspolku ja tukea ideasta myyntiin.

– Tärkeää on, että idea ratkaisee olemassa olevan pulman tai vastaa tiedossa olevaan tarpeeseen ja että siinä on kansainvälistä kasvupotentiaalia. Me Team Finlandissa autamme viemään ideaa eteenpäin, lupaa Visit Finlandilla digitalisaatiokehityksestä vastaava Kaisa Kosonen.

Kilpailuun voi osallistua 10.10.–30.11.2017 ja voittaja julkaistaan tammikuussa 2018 matkamessuviikolla.

Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia matkailulle

Kiinnostus Suomea kohtaan matkailumaana on ollut kovassa kasvussa, mutta suotuisan kehityksen ylläpitämiseksi on tehtävä koko ajan enemmän. Digitalisaatiokehityksen kärkimaana Suomella on mahdollisuus saavuttaa etulyöntiasema tarttumalla matkailussa digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Jo nyt suuri osa – monilla markkinoilla suurin osa – matkailijoista etsii ja varaa matkoja online. Samaan aikaan ryhmämatkailusta ollaan nopeasti siirtymässä yksittäismatkailuun.

D.Day for Travel on Team Finlandin (Tekes ja Finpron Visit Finland) ja yhteistyökumppaneiden yhdessä järjestämä tilaisuus, jonka tavoitteena on innostaa Suomen matkailuteollisuutta yhdessä tarttumaan digitalisaation haasteeseen.

– Suomella on erinomainen mahdollisuus esitellä vankka digiosaamisensa sekä toimiva infrastruktuurinsa matkailun kautta. Matkailun D.Day on erinomainen foorumi kohdistaa yhteiset ponnistukset samaan suuntaan, asiakaskokemusten syventämiseen sekä myönteisten palvelullisten muistijälkien synnyttämiseen, sanoo Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä