• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Ilmapallofirma sen tietää: vapun hittipallo on kakkaemoji!

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 30. Huhtikuu 2018 - 12:19

Kauppalehdessä kerrotaan Ilmapallomestareista, joka toimittaa normaalisti ilmapalloja erilaisiin tapahtumiin. Toimitusjohtaja Jouni Kämäräisen yritys elää nyt vuoden kiireisintä aikaa vapun vuoksi.

Palloja myydään Suomessa vuosittain satojatuhansia. Kauppiaita on Kämäräisen mukaan tuhatkunta, maahantuojia muutamia.

Tampereella sijaitsevan Ilmapallomestareiden varastoon ilmapallot tulevat Yhdysvalloista ja Euroopasta. Yhdysvaltalaisyhtiöt omistavat maailman ilmapallolisensseistä yli 90 prosenttia. Suurin peluri on Anagram, jolla on hallussaan lähes kaikki lisenssit.

– On kyseessä sitten Pikachu tai Nalle Puh, niin heillä on sen lisenssi, Kämäräinen kertoo Kauppalehdessä.

– Jos yksittäinen ihminen lähtisi itse tilaamaan, niin hän ei saisi palloja tiettyyn hintaan, eivätkä kaikki mallit olisi saatavilla. Jos tilaa suoraan internetistä, niin saa kiinalaisia piraattipalloja, Kämäräinen sanoo.

Varastotilaa Ilmapallomestareiden toimipisteellä on noin sata neliötä, mutta se vetää sisälleen lähes 200 000 tyhjää ilmapalloa. Kaikki pallot menevät kauppiaille tyhjinä.

Vappuhälinät alkavat Ilmapallomestareilla jo marraskuussa, kun yritys alkaa tehdä asiakkaille listaa saatavilla olevista palloista. Viimeistään joulukuussa kaikki seuraavan vapun hittipallot ovat periaatteessa jo tiedossa.

Palloja myydään ympäri maailmaa, eikä suurillakaan tehtailla ole välttämättä kapasiteettia tehdä nopealla aikataululla ilmapalloja kaikille tarpeeksi. Tämän takia tilaukset on saatava hyvissä ajoin etukäteen.

– Tämän vapun hittipallo on pooper-emoji, joita tilasin juuri lisää. Nyt kävikin ilmi, että kontti on mennyt Ruotsiin, enkä tiedä, saanko sitä konttia tänne vapuksi. Tilasin myös Englannista kaikki, mitä heillä oli saatavilla”, Kämäräinen kertoo Kauppalehdessä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Käytätkö sinä jo suomi.fi:tä?

Yrittäjät tiedotteet - 30. Huhtikuu 2018 - 9:47

– Suomi.fi-verkkopalvelun yritysosiosta löydät yritystoimintaan liittyvät tiedot, neuvot ja viranomaispalvelut yhdestä paikasta, vinkkaa digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä.

Aloittavalle yrittäjälle on tietoa esimerkiksi yrityksen perustamisesta ja rahoituksen hakemisesta. Kasvavalle yritykselle on tietoa työntekijöiden palkkaamisesta ja työnantajan velvollisuuksista.  

Suomi.fi-luukun takana on myös kattavasti tietoa, joka helpottaa liiketoiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Verkkopalvelussa kerrotaan esimerkiksi yrityksen kansainvälistymiseen tarjolla olevista palveluista.

– Suomi.fi:ssä voit myös varmistaa, mitä lupia ja velvoitteita yritykselläsi on ja miten niitä haetaan. Lupahaku näyttää tarvitsemasi luvat toimialasi mukaisesti, Joonas Mikkilä neuvoo.

Vuoden 2018 aikana myös suomi.fi-viestit laajenee kattamaan pienten yritysten viranomaisviestinnän.  Suomi.fi-valtuuksissa puolestaan yrityksen edustaja voi jo nyt valtuuttaa esimerkiksi yrityksen työntekijän hoitamaan yrityksen asioita.

Puolet yrittäjistä tietää suomi.fi:n

Maaliskuussa 2018 tehtyyn kyselyyn vastanneista yrittäjistä 56,7 % prosenttia ilmoitti jo tuntevansa palvelun nimeltä tai käyttäneensä sitä viimeisen kuuden kuukauden aikana. Suomen Kyselytutkimus Oy teki kyselytutkimuksen 900 pk-yrittäjälle ympäri Suomea.

Tutkimuksessa kysyttiin myös missä määrin vastaajat käyttivät internetiä ja julkishallinnon sähköisiä palveluita ylipäänsä. Lähes 96 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä internetiä päivittäin. Vain 14,8 prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt julkisia verkkopalveluita viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Myös tulorekisteri suomi.fi:hin

– Vuoden 2019 alussa käyttöön otettava tulorekisteri on yksi esimerkki digitalisoituvasta viranomaisasioinnista, joita suomi.fi niputtaa jatkossa yhden luukun taakse, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä kertoo.

Hänen mukaansa yrittäjien näkökulmasta yksi myönteinen esimerkki toimintaansa onnistuneesti uudistaneesta viranomaisesta on Verohallinto.

– Tämä on rohkaissut myös muita viranomaisia verkossa tapahtuvan asioinnin ja asiakaspalvelun kehittämiseen, Mikkilä toteaa.

Yhdellä syötöllä, yhdeltä luukulta

– Verot, maksut, luvat, ilmoitukset ja muut velvoitteet hoituvat onneksi nykyään jo huomattavasti sutjakammin. Paljon on silti vielä tehtävää, Joonas Mikkilä sanoo.

– Tavoitteena on oltava, että yrittäjän tarvitsee syöttää itseään tai yritystään koskeva tieto vain kertaalleen julkiselle sektorille, Mikkilä painottaa.

– Tämä yhden syötön periaate tarvitsee rinnalleen yhden luukun periaatetta: yrittäjän ja yrityksen on voitava asioida kaikkien keskeisten viranomaisten kanssa yhden verkkopalvelun ja -tunnistautumisen kautta, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä muistuttaa.

Ei enää paperikaavakkeita?

Digitalisaatio etenee vauhdilla. Maan hallituksen tavoitteena on, että vuodesta 2022 eteenpäin yritysten pitäisi hoitaa viranomaisasiointi digitaalisesti. Paperisia kaavakkeita ei enää postiteltaisi.

– Jos velvoite toteutuu, se haastaisi yrityksiämme kehittymään. Selvitystemme mukaan pk-yritysten digitalisaatio on edennyt varsin eritahtisesti. Yrittäjien näkökulmasta pieni kirittäminen tuskin on pahitteeksi, kunhan julkisten verkkopalvelujen käyttöön on tarjolla myös riittävästi ohjausta, Joonas Mikkilä sanoo.

– Uudistuksen tavoitteeksi on asetettava, että yritysten asioinnin tarve vähenee merkittävästi. Digitalisaatio ei tässäkään asiassa saa olla itseisarvo, vaan tapa tehdä asiat järkevämmin ja laadukkaammin, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä painottaa.

Lue Joonas Mikkilän blogi aiheesta täältä

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjä, mitä mieltä sinä olet julkisten palveluiden ja viranomaisasioinnin digitalisaatiosta ja kehittämistarpeista? Vastaamalla 10. toukokuutta mennessä neljän napakan kysymyksen kyselyymme autat meitä Suomen Yrittäjissä kertomaan päättäjille ja valmistelijoille yrittäjien näkemyksistä ja ideoista.

Kategoriat: Yrittäjät

Käytätkö sinä jo suomi.fi:tä?

Yrittäjät uutisarkisto - 30. Huhtikuu 2018 - 9:47

– Suomi.fi-verkkopalvelun yritysosiosta löydät yritystoimintaan liittyvät tiedot, neuvot ja viranomaispalvelut yhdestä paikasta, vinkkaa digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä.

Aloittavalle yrittäjälle on tietoa esimerkiksi yrityksen perustamisesta ja rahoituksen hakemisesta. Kasvavalle yritykselle on tietoa työntekijöiden palkkaamisesta ja työnantajan velvollisuuksista.  

Suomi.fi-luukun takana on myös kattavasti tietoa, joka helpottaa liiketoiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Verkkopalvelussa kerrotaan esimerkiksi yrityksen kansainvälistymiseen tarjolla olevista palveluista.

– Suomi.fi:ssä voit myös varmistaa, mitä lupia ja velvoitteita yritykselläsi on ja miten niitä haetaan. Lupahaku näyttää tarvitsemasi luvat toimialasi mukaisesti, Joonas Mikkilä neuvoo.

Vuoden 2018 aikana myös suomi.fi-viestit laajenee kattamaan pienten yritysten viranomaisviestinnän.  Suomi.fi-valtuuksissa puolestaan yrityksen edustaja voi jo nyt valtuuttaa esimerkiksi yrityksen työntekijän hoitamaan yrityksen asioita.

Puolet yrittäjistä tietää suomi.fi:n

Maaliskuussa 2018 tehtyyn kyselyyn vastanneista yrittäjistä 56,7 % prosenttia ilmoitti jo tuntevansa palvelun nimeltä tai käyttäneensä sitä viimeisen kuuden kuukauden aikana. Suomen Kyselytutkimus Oy teki kyselytutkimuksen 900 pk-yrittäjälle ympäri Suomea.

Tutkimuksessa kysyttiin myös missä määrin vastaajat käyttivät internetiä ja julkishallinnon sähköisiä palveluita ylipäänsä. Lähes 96 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä internetiä päivittäin. Vain 14,8 prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt julkisia verkkopalveluita viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Myös tulorekisteri suomi.fi:hin

– Vuoden 2019 alussa käyttöön otettava tulorekisteri on yksi esimerkki digitalisoituvasta viranomaisasioinnista, joita suomi.fi niputtaa jatkossa yhden luukun taakse, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä kertoo.

Hänen mukaansa yrittäjien näkökulmasta yksi myönteinen esimerkki toimintaansa onnistuneesti uudistaneesta viranomaisesta on Verohallinto.

– Tämä on rohkaissut myös muita viranomaisia verkossa tapahtuvan asioinnin ja asiakaspalvelun kehittämiseen, Mikkilä toteaa.

Yhdellä syötöllä, yhdeltä luukulta

– Verot, maksut, luvat, ilmoitukset ja muut velvoitteet hoituvat onneksi nykyään jo huomattavasti sutjakammin. Paljon on silti vielä tehtävää, Joonas Mikkilä sanoo.

– Tavoitteena on oltava, että yrittäjän tarvitsee syöttää itseään tai yritystään koskeva tieto vain kertaalleen julkiselle sektorille, Mikkilä painottaa.

– Tämä yhden syötön periaate tarvitsee rinnalleen yhden luukun periaatetta: yrittäjän ja yrityksen on voitava asioida kaikkien keskeisten viranomaisten kanssa yhden verkkopalvelun ja -tunnistautumisen kautta, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä muistuttaa.

Ei enää paperikaavakkeita?

Digitalisaatio etenee vauhdilla. Maan hallituksen tavoitteena on, että vuodesta 2022 eteenpäin yritysten pitäisi hoitaa viranomaisasiointi digitaalisesti. Paperisia kaavakkeita ei enää postiteltaisi.

– Jos velvoite toteutuu, se haastaisi yrityksiämme kehittymään. Selvitystemme mukaan pk-yritysten digitalisaatio on edennyt varsin eritahtisesti. Yrittäjien näkökulmasta pieni kirittäminen tuskin on pahitteeksi, kunhan julkisten verkkopalvelujen käyttöön on tarjolla myös riittävästi ohjausta, Joonas Mikkilä sanoo.

– Uudistuksen tavoitteeksi on asetettava, että yritysten asioinnin tarve vähenee merkittävästi. Digitalisaatio ei tässäkään asiassa saa olla itseisarvo, vaan tapa tehdä asiat järkevämmin ja laadukkaammin, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä painottaa.

Lue Joonas Mikkilän blogi aiheesta täältä

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjä, mitä mieltä sinä olet julkisten palveluiden ja viranomaisasioinnin digitalisaatiosta ja kehittämistarpeista? Vastaamalla 10. toukokuutta mennessä neljän napakan kysymyksen kyselyymme autat meitä Suomen Yrittäjissä kertomaan päättäjille ja valmistelijoille yrittäjien näkemyksistä ja ideoista.

Kategoriat: Yrittäjät

Käytätkö sinä jo suomi.fi:tä?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 30. Huhtikuu 2018 - 9:47

– Suomi.fi-verkkopalvelun yritysosiosta löydät yritystoimintaan liittyvät tiedot, neuvot ja viranomaispalvelut yhdestä paikasta, vinkkaa digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä.

Aloittavalle yrittäjälle on tietoa esimerkiksi yrityksen perustamisesta ja rahoituksen hakemisesta. Kasvavalle yritykselle on tietoa työntekijöiden palkkaamisesta ja työnantajan velvollisuuksista.  

Suomi.fi-luukun takana on myös kattavasti tietoa, joka helpottaa liiketoiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Verkkopalvelussa kerrotaan esimerkiksi yrityksen kansainvälistymiseen tarjolla olevista palveluista.

– Suomi.fi:ssä voit myös varmistaa, mitä lupia ja velvoitteita yritykselläsi on ja miten niitä haetaan. Lupahaku näyttää tarvitsemasi luvat toimialasi mukaisesti, Joonas Mikkilä neuvoo.

Vuoden 2018 aikana myös suomi.fi-viestit laajenee kattamaan pienten yritysten viranomaisviestinnän.  Suomi.fi-valtuuksissa puolestaan yrityksen edustaja voi jo nyt valtuuttaa esimerkiksi yrityksen työntekijän hoitamaan yrityksen asioita.

Puolet yrittäjistä tietää suomi.fi:n

Maaliskuussa 2018 tehtyyn kyselyyn vastanneista yrittäjistä 56,7 % prosenttia ilmoitti jo tuntevansa palvelun nimeltä tai käyttäneensä sitä viimeisen kuuden kuukauden aikana. Suomen Kyselytutkimus Oy teki kyselytutkimuksen 900 pk-yrittäjälle ympäri Suomea.

Tutkimuksessa kysyttiin myös missä määrin vastaajat käyttivät internetiä ja julkishallinnon sähköisiä palveluita ylipäänsä. Lähes 96 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä internetiä päivittäin. Vain 14,8 prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt julkisia verkkopalveluita viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Myös tulorekisteri suomi.fi:hin

– Vuoden 2019 alussa käyttöön otettava tulorekisteri on yksi esimerkki digitalisoituvasta viranomaisasioinnista, joita suomi.fi niputtaa jatkossa yhden luukun taakse, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä kertoo.

Hänen mukaansa yrittäjien näkökulmasta yksi myönteinen esimerkki toimintaansa onnistuneesti uudistaneesta viranomaisesta on Verohallinto.

– Tämä on rohkaissut myös muita viranomaisia verkossa tapahtuvan asioinnin ja asiakaspalvelun kehittämiseen, Mikkilä toteaa.

Yhdellä syötöllä, yhdeltä luukulta

– Verot, maksut, luvat, ilmoitukset ja muut velvoitteet hoituvat onneksi nykyään jo huomattavasti sutjakammin. Paljon on silti vielä tehtävää, Joonas Mikkilä sanoo.

– Tavoitteena on oltava, että yrittäjän tarvitsee syöttää itseään tai yritystään koskeva tieto vain kertaalleen julkiselle sektorille, Mikkilä painottaa.

– Tämä yhden syötön periaate tarvitsee rinnalleen yhden luukun periaatetta: yrittäjän ja yrityksen on voitava asioida kaikkien keskeisten viranomaisten kanssa yhden verkkopalvelun ja -tunnistautumisen kautta, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä muistuttaa.

Ei enää paperikaavakkeita?

Digitalisaatio etenee vauhdilla. Maan hallituksen tavoitteena on, että vuodesta 2022 eteenpäin yritysten pitäisi hoitaa viranomaisasiointi digitaalisesti. Paperisia kaavakkeita ei enää postiteltaisi.

– Jos velvoite toteutuu, se haastaisi yrityksiämme kehittymään. Selvitystemme mukaan pk-yritysten digitalisaatio on edennyt varsin eritahtisesti. Yrittäjien näkökulmasta pieni kirittäminen tuskin on pahitteeksi, kunhan julkisten verkkopalvelujen käyttöön on tarjolla myös riittävästi ohjausta, Joonas Mikkilä sanoo.

– Uudistuksen tavoitteeksi on asetettava, että yritysten asioinnin tarve vähenee merkittävästi. Digitalisaatio ei tässäkään asiassa saa olla itseisarvo, vaan tapa tehdä asiat järkevämmin ja laadukkaammin, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä painottaa.

Lue Joonas Mikkilän blogi aiheesta täältä

toimitus(at)yrittajat.fi

Yrittäjä, mitä mieltä sinä olet julkisten palveluiden ja viranomaisasioinnin digitalisaatiosta ja kehittämistarpeista? Vastaamalla 10. toukokuutta mennessä neljän napakan kysymyksen kyselyymme autat meitä Suomen Yrittäjissä kertomaan päättäjille ja valmistelijoille yrittäjien näkemyksistä ja ideoista.

Kategoriat: Yrittäjät

”Täällä on positiivinen pöhinä”

Yrittäjät tiedotteet - 29. Huhtikuu 2018 - 13:04

Raskas kumipyöräliikenne jylistää perjantaiaamuna kantatiellä 43 kohti Uuttakaupunkia kääntyäkseen juuri ennen kaupungin keskustaa oikealle, kohti Valmet Automotiven tehdasta.

Vastakkaisesta suunnasta samaan kohteeseen kaasuttavat satamasta tulevat ajoneuvoyhdistelmät.

Kevättalvella 2017 saksalainen autojätti Mercedes-Benz ja Valmet Automotive ilmoittivat yhteistyön jatkumisesta aiemman A-sarjan ja GLC-katumaasturin ohella uudella MB:n automallilla.

Uutinen käynnisti massiivisen rekrytointikampanjan. Autotehdas nousi hetkessä Suomen suurimmaksi tehtaaksi yli 4 000 työntekijällä. Samalla yleinen noususuhdanne virisi vuosien taantumajakson jälkeen.

Helmikuussa Valmet ilmoitti jatkavansa Mercedes-Benzin A-sarjan valmistusta Uudessakaupungissa.

– Jaksotus olisi voinut olla vähän toisenlainen, myöntää Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen.

Työvoimaa Oulusta saakka

Autotehtaan imussa kaupunkiin muutti ihmisiä erityisesti lähialueilta, mutta jopa Oulusta saakka.

Valmet Automotive on saanut kaipaamaansa työvoimaa. Pk-yrityksillä ei ole ollut resursseja vastaaviin rekrytempauksiin. Niinpä TE-toimisto ja kaupunki ovat tulleet apuun.

– Olemme järjestäneet rekrytointitapahtumia ja -messuja. Enää ei riitä, että yritykset ilmoittavat avoimista työpaikoista.

– Suurin pelko on, että työvoiman saatavuusongelmat haittaavat potentiaalisen kasvun hyödyntämistä. Pitemmällä aikavälillä yritykset voivat menettää asiakkuuksia, jos eivät pysty vastaamaan kysyntään, Heinonen pohtii.

Yleinen tunnelma merenrantakaupungissa on silti toisenlainen kuin aiemmin.

– Olen työskennellyt täällä vasta reilun vuoden, mutta käsitykseni mukaan edellisen ison [autotehtaan] buumin aikana jotkut olivat pessimistejä varoittaen, että ”huonosti käy”. Nyt innostus on jäänyt päälle ja myös toriparlamentin asenne kääntynyt uskon puolelle.

Hotellihuoneetkin kortilla

K-kauppias Jari Lehdolla on vertailupohjaa menneeseen maailmaan.

– Aloitin täällä kauppiaana 14.2.1994. Kun lähdimme neljän vuoden jälkeen muualle, autotehdas irtisanoi tuhat ihmistä. Pidin sitä silloin kauppiaalle valtavana mahdollisuutena, mutta nykytilanne on paljon mielenkiintoisempi. Se, että ihmisillä on töitä, Lehto muistelee.

18 vuoden poissaolon jälkeen, viime syksynä, Lehto perheineen palasi takaisin Uuteenkaupunkiin.

– Olimme remontoimassa kauppaa ja ihmettelimme, miksi emme tahdo saada vapaata hotellihuonetta. Selvisi, että kaupungissa oli paljon autotehtaan insinöörejä suunnittelemassa uusia tuotantolinjoja.

Lehdon palkkalistoilta löytyy useita työntekijöitä, joiden puoliso työskentelee autotehtaalla.

– Hienoa, että kulttuuri rikastuu muualta Suomesta ja Euroopasta tulevien myötä. Se tuo ostovoimaa varmasti joka alalle. Valtava mahdollisuus, Lehto fiilistelee.

– Me olemme saaneet riittävästi työvoimaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että muualla on vähän tiukempaa. (JUTTU JATKUU KUVAN ALAPUOLELLA)

Bussilla töihin Turusta ja Porista

Autotehdas ollut tuttu kumppani kuljetusliike Nybrok Oy:lle.

– Lottovoitto koko seutukunnalle, toimitusjohtaja Juha Haapanen sanoo.

– Työvoiman haalimisessa on omat ongelmansa, vuokra-asuntotilannekin on edelleen heikko. Autotehtaalle tullaan bussikuljetuksilla niin Turusta kuin Poristakin, mutta kyllä pitäisi porukka saada jäämään tänne. Lähes kahden tunnin työmatkat suuntaansa tekevät päivistä pitkiä.

Kansainvälistyminen näkyy arkipäivän kohtaamisissa pikkukaupungin kaduilla.

– Keskustaliikenne on lisääntynyt, välillä joku ajaa yksisuuntaista väärään suuntaan. Ottaa oman aikansa tutustua paikkakuntaan.

Nybrok on onnistunut rekrytoinneissaan autotehtaan buumista huolimatta – tai ehkä juuri sen ansiosta.

– Harvemmin saa valmista osaajaa emmekä ole sellaista halunneetkaan. Katsomme vuokratyön kautta 6 - 12 kuukautta, onko kyseessä tarvitsemamme tekijä. Tähän asti olemme vakinaistaneet heistä lähes kaikki.

Haapanenkin tietää, että autoteollisuus on suhdanneherkkä ala. Isot toimijat voivat sammuttaa tehtaan valot yhtä nopeasti kuin ovat ne sytyttäneetkin.

– Uskon, että siellä lasketaan varmasti aika paljon pitemmälle kuin vain julkaistujen sopimusten varaan. Nyt ollaan liikenteessä entistä laajemmalla pohjalla, Haapanen miettii.

(JUTTU JATKUU KUVAN ALAPUOLELLA)

Uusia asuntoja tulossa

Rakennus Lehtonen Oy:n toimitusjohtaja Ari Lehtonen seisoo vielä toistaiseksi tyhjällä merenrantatontilla Sorvakossa. Maapläntille pitäisi nousta Lehtosen rakennuttamana kolme 24 asunnon kerrostaloa.

Hän osasi odottaa autotehtaan uutisten seurauksena uusia tarjouspyyntöjä. Osa näistä on jo toteutettu.

– Töitä on ollut aika hyvin, ei ole tarvinnut miettiä lomautuksia, vaikka rakennusala on muuten kovin syklinen. Aiomme palkata lisää väkeä. Huippuluokan ammattilaisista on kova pula. Muuallakin, ei vain täällä Uudessakaupungissa.

– Kyllä täällä on positiivinen pöhinä ja ihmisillä mielialat korkealla, Lehtonen vahvistaa yrittäjäkollegojensa puheet.

Asuntokaupan vilkastumisen ymmärtää. Uudenkaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2017 ensimmäisellä yhdeksällä kuukaudella peräti 434 tulokkaalla.

Nousukulma on jyrkkä. Kaupunkilaisia oli viime syyskuun lopussa yhteensä 15 824.

Uudisrakentamisen ohella kaupunki tuotti hätätarpeeseen moduuliasuntoja

– Jonkin verran on myynnissä omakotitaloja ja uusia kerrostaloasuntoja, mutta ne ovat melko hintavia ensiasunnon ostajille. Esimerkiksi armeijasta päässyt nuorukainen ei ensimmäiseksi asunnoksi yleensä osta omakotitaloa. Parakkiasuntojakin on, mutta nekin ovat täynnä, Lehtonen kertoo.

Lehtonen on ollut yrittäjänä vuodesta 1998. Sitä ennen hän työskenteli perheyrityksen palveluksessa.

– Päivääkään en vaihtaisi pois. Vuosiin mahtuu niin kiivasta rakentamista kuin vähän hiljaisempaakin jaksoa, mutta kaikesta on aina oppinut jotain. Virheitä ei tule toistettua.

Uusia yrityksiä perustetaan

Yrittäjyysneuvoja Esa Kerkola on seurannut alueen – ja autotehtaan – nousuja ja laskuja 16 vuoden ajan.

–  Autotehtaan alamäet tai rekrypiikit eivät aiemmin näkyneet mitenkään neuvontamäärissä, Kerkola sanoo.

Nyt tilastot ja vanhat faktat ovat menneet uusiksi.

– Perustamismäärät kasvoivat selvästi vuosina 2016-2017. Yrityksen perustamisneuvonnassa nousua oli lähes neljännes aiempaan verrattuna.

– Ei koskaan näin ison mittaluokan pöhinä ole heijastunut yhtä vahvasti tulevaisuuden uskoon ja ihmisten aktiivisuuteen.

Lähes kaikki uuden yrityksen perustaneet ovat oman kaupungin väkeä.

– Vain 1-2 henkilöä on tullut muualta.

Kerkolan mukaan osa neuvonnan asiakkaista on jollakin tavalla suoraan kytkeytynyt autotehtaan toimintaan. Toiset ovat vain saaneet yleistä luottamusta kasvun mahdollisuuksiin – ja omaan alkavaan yritystoimintaan.

– Henkistä uskoa siihen, että tällä seudulla pärjätään, Kerkola muotoilee.

– Rohkeus lähteä liikkeelle on kasvanut. Aiemmin yrityksen perustamisprosessissa vetkuteltiin, se saattoi kestää jopa kuukausia. Nyt ryhdytään nopeammin sanoista tekoihin eikä enää jäädä harkitsemaan älyttömän pitkäksi aikaa.

Yritysideat maltillisia

Yritysneuvoja Esa Kerkola kertoo esimerkin erään yrittäjän uudesta tilanteesta.

– Hän kertoi, että ensimmäistä kertaa koko yrityksen historiassa tammikuussa oli aivan älytön kiire. Se on ollut perinteisesti hiljaista aikaa esimerkiksi rakennussektorilla.

Kasvuhalut eivät kuitenkaan ole karanneet täysin käsistä.

– Yritysideat ovat järkeviä ja maltillisia, ei perusteta humpuukiputiikkeja.

Ilman korkeakoulua, ammattikorkeakoulua ja yrityshautomoa Uusikaupunki on myös vailla startup-kulttuuria.

– Aika perinteisillä ideoilla mennään. Toki aina yritämme auttaa, Kerkola korostaa.

Elinkeinojohtaja Jarkko Heinosen haaveista startup-yksikkökin löytyy.

– Järjestelmä, jossa korkeakouluopiskelu onnistuisi niin, ettei välttämättä tarvitsisi muuttaa pois paikkakunnaltamme. Tarjoaisimme opintoja enemmän etänä, jolloin toisen asteen opiskelijat pysyisivät kaupungissa. Näin saisimme helpommin harjoittelijoita ja tulevaisuuden työntekijöitä yrityksiin. Antaisi myös pohjan yrityshautomon kehittymiselle, Heinonen sanoo.

Teksti Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi'); // -->

Kuvat Juha Sinisalo

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 2/2018

Kategoriat: Yrittäjät

”Täällä on positiivinen pöhinä”

Yrittäjät uutisarkisto - 29. Huhtikuu 2018 - 13:04

Raskas kumipyöräliikenne jylistää perjantaiaamuna kantatiellä 43 kohti Uuttakaupunkia kääntyäkseen juuri ennen kaupungin keskustaa oikealle, kohti Valmet Automotiven tehdasta.

Vastakkaisesta suunnasta samaan kohteeseen kaasuttavat satamasta tulevat ajoneuvoyhdistelmät.

Kevättalvella 2017 saksalainen autojätti Mercedes-Benz ja Valmet Automotive ilmoittivat yhteistyön jatkumisesta aiemman A-sarjan ja GLC-katumaasturin ohella uudella MB:n automallilla.

Uutinen käynnisti massiivisen rekrytointikampanjan. Autotehdas nousi hetkessä Suomen suurimmaksi tehtaaksi yli 4 000 työntekijällä. Samalla yleinen noususuhdanne virisi vuosien taantumajakson jälkeen.

Helmikuussa Valmet ilmoitti jatkavansa Mercedes-Benzin A-sarjan valmistusta Uudessakaupungissa.

– Jaksotus olisi voinut olla vähän toisenlainen, myöntää Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen.

Työvoimaa Oulusta saakka

Autotehtaan imussa kaupunkiin muutti ihmisiä erityisesti lähialueilta, mutta jopa Oulusta saakka.

Valmet Automotive on saanut kaipaamaansa työvoimaa. Pk-yrityksillä ei ole ollut resursseja vastaaviin rekrytempauksiin. Niinpä TE-toimisto ja kaupunki ovat tulleet apuun.

– Olemme järjestäneet rekrytointitapahtumia ja -messuja. Enää ei riitä, että yritykset ilmoittavat avoimista työpaikoista.

– Suurin pelko on, että työvoiman saatavuusongelmat haittaavat potentiaalisen kasvun hyödyntämistä. Pitemmällä aikavälillä yritykset voivat menettää asiakkuuksia, jos eivät pysty vastaamaan kysyntään, Heinonen pohtii.

Yleinen tunnelma merenrantakaupungissa on silti toisenlainen kuin aiemmin.

– Olen työskennellyt täällä vasta reilun vuoden, mutta käsitykseni mukaan edellisen ison [autotehtaan] buumin aikana jotkut olivat pessimistejä varoittaen, että ”huonosti käy”. Nyt innostus on jäänyt päälle ja myös toriparlamentin asenne kääntynyt uskon puolelle.

Hotellihuoneetkin kortilla

K-kauppias Jari Lehdolla on vertailupohjaa menneeseen maailmaan.

– Aloitin täällä kauppiaana 14.2.1994. Kun lähdimme neljän vuoden jälkeen muualle, autotehdas irtisanoi tuhat ihmistä. Pidin sitä silloin kauppiaalle valtavana mahdollisuutena, mutta nykytilanne on paljon mielenkiintoisempi. Se, että ihmisillä on töitä, Lehto muistelee.

18 vuoden poissaolon jälkeen, viime syksynä, Lehto perheineen palasi takaisin Uuteenkaupunkiin.

– Olimme remontoimassa kauppaa ja ihmettelimme, miksi emme tahdo saada vapaata hotellihuonetta. Selvisi, että kaupungissa oli paljon autotehtaan insinöörejä suunnittelemassa uusia tuotantolinjoja.

Lehdon palkkalistoilta löytyy useita työntekijöitä, joiden puoliso työskentelee autotehtaalla.

– Hienoa, että kulttuuri rikastuu muualta Suomesta ja Euroopasta tulevien myötä. Se tuo ostovoimaa varmasti joka alalle. Valtava mahdollisuus, Lehto fiilistelee.

– Me olemme saaneet riittävästi työvoimaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että muualla on vähän tiukempaa. (JUTTU JATKUU KUVAN ALAPUOLELLA)

Bussilla töihin Turusta ja Porista

Autotehdas ollut tuttu kumppani kuljetusliike Nybrok Oy:lle.

– Lottovoitto koko seutukunnalle, toimitusjohtaja Juha Haapanen sanoo.

– Työvoiman haalimisessa on omat ongelmansa, vuokra-asuntotilannekin on edelleen heikko. Autotehtaalle tullaan bussikuljetuksilla niin Turusta kuin Poristakin, mutta kyllä pitäisi porukka saada jäämään tänne. Lähes kahden tunnin työmatkat suuntaansa tekevät päivistä pitkiä.

Kansainvälistyminen näkyy arkipäivän kohtaamisissa pikkukaupungin kaduilla.

– Keskustaliikenne on lisääntynyt, välillä joku ajaa yksisuuntaista väärään suuntaan. Ottaa oman aikansa tutustua paikkakuntaan.

Nybrok on onnistunut rekrytoinneissaan autotehtaan buumista huolimatta – tai ehkä juuri sen ansiosta.

– Harvemmin saa valmista osaajaa emmekä ole sellaista halunneetkaan. Katsomme vuokratyön kautta 6 - 12 kuukautta, onko kyseessä tarvitsemamme tekijä. Tähän asti olemme vakinaistaneet heistä lähes kaikki.

Haapanenkin tietää, että autoteollisuus on suhdanneherkkä ala. Isot toimijat voivat sammuttaa tehtaan valot yhtä nopeasti kuin ovat ne sytyttäneetkin.

– Uskon, että siellä lasketaan varmasti aika paljon pitemmälle kuin vain julkaistujen sopimusten varaan. Nyt ollaan liikenteessä entistä laajemmalla pohjalla, Haapanen miettii.

(JUTTU JATKUU KUVAN ALAPUOLELLA)

Uusia asuntoja tulossa

Rakennus Lehtonen Oy:n toimitusjohtaja Ari Lehtonen seisoo vielä toistaiseksi tyhjällä merenrantatontilla Sorvakossa. Maapläntille pitäisi nousta Lehtosen rakennuttamana kolme 24 asunnon kerrostaloa.

Hän osasi odottaa autotehtaan uutisten seurauksena uusia tarjouspyyntöjä. Osa näistä on jo toteutettu.

– Töitä on ollut aika hyvin, ei ole tarvinnut miettiä lomautuksia, vaikka rakennusala on muuten kovin syklinen. Aiomme palkata lisää väkeä. Huippuluokan ammattilaisista on kova pula. Muuallakin, ei vain täällä Uudessakaupungissa.

– Kyllä täällä on positiivinen pöhinä ja ihmisillä mielialat korkealla, Lehtonen vahvistaa yrittäjäkollegojensa puheet.

Asuntokaupan vilkastumisen ymmärtää. Uudenkaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2017 ensimmäisellä yhdeksällä kuukaudella peräti 434 tulokkaalla.

Nousukulma on jyrkkä. Kaupunkilaisia oli viime syyskuun lopussa yhteensä 15 824.

Uudisrakentamisen ohella kaupunki tuotti hätätarpeeseen moduuliasuntoja

– Jonkin verran on myynnissä omakotitaloja ja uusia kerrostaloasuntoja, mutta ne ovat melko hintavia ensiasunnon ostajille. Esimerkiksi armeijasta päässyt nuorukainen ei ensimmäiseksi asunnoksi yleensä osta omakotitaloa. Parakkiasuntojakin on, mutta nekin ovat täynnä, Lehtonen kertoo.

Lehtonen on ollut yrittäjänä vuodesta 1998. Sitä ennen hän työskenteli perheyrityksen palveluksessa.

– Päivääkään en vaihtaisi pois. Vuosiin mahtuu niin kiivasta rakentamista kuin vähän hiljaisempaakin jaksoa, mutta kaikesta on aina oppinut jotain. Virheitä ei tule toistettua.

Uusia yrityksiä perustetaan

Yrittäjyysneuvoja Esa Kerkola on seurannut alueen – ja autotehtaan – nousuja ja laskuja 16 vuoden ajan.

–  Autotehtaan alamäet tai rekrypiikit eivät aiemmin näkyneet mitenkään neuvontamäärissä, Kerkola sanoo.

Nyt tilastot ja vanhat faktat ovat menneet uusiksi.

– Perustamismäärät kasvoivat selvästi vuosina 2016-2017. Yrityksen perustamisneuvonnassa nousua oli lähes neljännes aiempaan verrattuna.

– Ei koskaan näin ison mittaluokan pöhinä ole heijastunut yhtä vahvasti tulevaisuuden uskoon ja ihmisten aktiivisuuteen.

Lähes kaikki uuden yrityksen perustaneet ovat oman kaupungin väkeä.

– Vain 1-2 henkilöä on tullut muualta.

Kerkolan mukaan osa neuvonnan asiakkaista on jollakin tavalla suoraan kytkeytynyt autotehtaan toimintaan. Toiset ovat vain saaneet yleistä luottamusta kasvun mahdollisuuksiin – ja omaan alkavaan yritystoimintaan.

– Henkistä uskoa siihen, että tällä seudulla pärjätään, Kerkola muotoilee.

– Rohkeus lähteä liikkeelle on kasvanut. Aiemmin yrityksen perustamisprosessissa vetkuteltiin, se saattoi kestää jopa kuukausia. Nyt ryhdytään nopeammin sanoista tekoihin eikä enää jäädä harkitsemaan älyttömän pitkäksi aikaa.

Yritysideat maltillisia

Yritysneuvoja Esa Kerkola kertoo esimerkin erään yrittäjän uudesta tilanteesta.

– Hän kertoi, että ensimmäistä kertaa koko yrityksen historiassa tammikuussa oli aivan älytön kiire. Se on ollut perinteisesti hiljaista aikaa esimerkiksi rakennussektorilla.

Kasvuhalut eivät kuitenkaan ole karanneet täysin käsistä.

– Yritysideat ovat järkeviä ja maltillisia, ei perusteta humpuukiputiikkeja.

Ilman korkeakoulua, ammattikorkeakoulua ja yrityshautomoa Uusikaupunki on myös vailla startup-kulttuuria.

– Aika perinteisillä ideoilla mennään. Toki aina yritämme auttaa, Kerkola korostaa.

Elinkeinojohtaja Jarkko Heinosen haaveista startup-yksikkökin löytyy.

– Järjestelmä, jossa korkeakouluopiskelu onnistuisi niin, ettei välttämättä tarvitsisi muuttaa pois paikkakunnaltamme. Tarjoaisimme opintoja enemmän etänä, jolloin toisen asteen opiskelijat pysyisivät kaupungissa. Näin saisimme helpommin harjoittelijoita ja tulevaisuuden työntekijöitä yrityksiin. Antaisi myös pohjan yrityshautomon kehittymiselle, Heinonen sanoo.

Teksti Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi'); // -->

Kuvat Juha Sinisalo

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 2/2018

Kategoriat: Yrittäjät

”Täällä on positiivinen pöhinä”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 29. Huhtikuu 2018 - 13:04

Raskas kumipyöräliikenne jylistää perjantaiaamuna kantatiellä 43 kohti Uuttakaupunkia kääntyäkseen juuri ennen kaupungin keskustaa oikealle, kohti Valmet Automotiven tehdasta.

Vastakkaisesta suunnasta samaan kohteeseen kaasuttavat satamasta tulevat ajoneuvoyhdistelmät.

Kevättalvella 2017 saksalainen autojätti Mercedes-Benz ja Valmet Automotive ilmoittivat yhteistyön jatkumisesta aiemman A-sarjan ja GLC-katumaasturin ohella uudella MB:n automallilla.

Uutinen käynnisti massiivisen rekrytointikampanjan. Autotehdas nousi hetkessä Suomen suurimmaksi tehtaaksi yli 4 000 työntekijällä. Samalla yleinen noususuhdanne virisi vuosien taantumajakson jälkeen.

Helmikuussa Valmet ilmoitti jatkavansa Mercedes-Benzin A-sarjan valmistusta Uudessakaupungissa.

– Jaksotus olisi voinut olla vähän toisenlainen, myöntää Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen.

Työvoimaa Oulusta saakka

Autotehtaan imussa kaupunkiin muutti ihmisiä erityisesti lähialueilta, mutta jopa Oulusta saakka.

Valmet Automotive on saanut kaipaamaansa työvoimaa. Pk-yrityksillä ei ole ollut resursseja vastaaviin rekrytempauksiin. Niinpä TE-toimisto ja kaupunki ovat tulleet apuun.

– Olemme järjestäneet rekrytointitapahtumia ja -messuja. Enää ei riitä, että yritykset ilmoittavat avoimista työpaikoista.

– Suurin pelko on, että työvoiman saatavuusongelmat haittaavat potentiaalisen kasvun hyödyntämistä. Pitemmällä aikavälillä yritykset voivat menettää asiakkuuksia, jos eivät pysty vastaamaan kysyntään, Heinonen pohtii.

Yleinen tunnelma merenrantakaupungissa on silti toisenlainen kuin aiemmin.

– Olen työskennellyt täällä vasta reilun vuoden, mutta käsitykseni mukaan edellisen ison [autotehtaan] buumin aikana jotkut olivat pessimistejä varoittaen, että ”huonosti käy”. Nyt innostus on jäänyt päälle ja myös toriparlamentin asenne kääntynyt uskon puolelle.

Hotellihuoneetkin kortilla

K-kauppias Jari Lehdolla on vertailupohjaa menneeseen maailmaan.

– Aloitin täällä kauppiaana 14.2.1994. Kun lähdimme neljän vuoden jälkeen muualle, autotehdas irtisanoi tuhat ihmistä. Pidin sitä silloin kauppiaalle valtavana mahdollisuutena, mutta nykytilanne on paljon mielenkiintoisempi. Se, että ihmisillä on töitä, Lehto muistelee.

18 vuoden poissaolon jälkeen, viime syksynä, Lehto perheineen palasi takaisin Uuteenkaupunkiin.

– Olimme remontoimassa kauppaa ja ihmettelimme, miksi emme tahdo saada vapaata hotellihuonetta. Selvisi, että kaupungissa oli paljon autotehtaan insinöörejä suunnittelemassa uusia tuotantolinjoja.

Lehdon palkkalistoilta löytyy useita työntekijöitä, joiden puoliso työskentelee autotehtaalla.

– Hienoa, että kulttuuri rikastuu muualta Suomesta ja Euroopasta tulevien myötä. Se tuo ostovoimaa varmasti joka alalle. Valtava mahdollisuus, Lehto fiilistelee.

– Me olemme saaneet riittävästi työvoimaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että muualla on vähän tiukempaa. (JUTTU JATKUU KUVAN ALAPUOLELLA)

Bussilla töihin Turusta ja Porista

Autotehdas ollut tuttu kumppani kuljetusliike Nybrok Oy:lle.

– Lottovoitto koko seutukunnalle, toimitusjohtaja Juha Haapanen sanoo.

– Työvoiman haalimisessa on omat ongelmansa, vuokra-asuntotilannekin on edelleen heikko. Autotehtaalle tullaan bussikuljetuksilla niin Turusta kuin Poristakin, mutta kyllä pitäisi porukka saada jäämään tänne. Lähes kahden tunnin työmatkat suuntaansa tekevät päivistä pitkiä.

Kansainvälistyminen näkyy arkipäivän kohtaamisissa pikkukaupungin kaduilla.

– Keskustaliikenne on lisääntynyt, välillä joku ajaa yksisuuntaista väärään suuntaan. Ottaa oman aikansa tutustua paikkakuntaan.

Nybrok on onnistunut rekrytoinneissaan autotehtaan buumista huolimatta – tai ehkä juuri sen ansiosta.

– Harvemmin saa valmista osaajaa emmekä ole sellaista halunneetkaan. Katsomme vuokratyön kautta 6 - 12 kuukautta, onko kyseessä tarvitsemamme tekijä. Tähän asti olemme vakinaistaneet heistä lähes kaikki.

Haapanenkin tietää, että autoteollisuus on suhdanneherkkä ala. Isot toimijat voivat sammuttaa tehtaan valot yhtä nopeasti kuin ovat ne sytyttäneetkin.

– Uskon, että siellä lasketaan varmasti aika paljon pitemmälle kuin vain julkaistujen sopimusten varaan. Nyt ollaan liikenteessä entistä laajemmalla pohjalla, Haapanen miettii.

(JUTTU JATKUU KUVAN ALAPUOLELLA)

Uusia asuntoja tulossa

Rakennus Lehtonen Oy:n toimitusjohtaja Ari Lehtonen seisoo vielä toistaiseksi tyhjällä merenrantatontilla Sorvakossa. Maapläntille pitäisi nousta Lehtosen rakennuttamana kolme 24 asunnon kerrostaloa.

Hän osasi odottaa autotehtaan uutisten seurauksena uusia tarjouspyyntöjä. Osa näistä on jo toteutettu.

– Töitä on ollut aika hyvin, ei ole tarvinnut miettiä lomautuksia, vaikka rakennusala on muuten kovin syklinen. Aiomme palkata lisää väkeä. Huippuluokan ammattilaisista on kova pula. Muuallakin, ei vain täällä Uudessakaupungissa.

– Kyllä täällä on positiivinen pöhinä ja ihmisillä mielialat korkealla, Lehtonen vahvistaa yrittäjäkollegojensa puheet.

Asuntokaupan vilkastumisen ymmärtää. Uudenkaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2017 ensimmäisellä yhdeksällä kuukaudella peräti 434 tulokkaalla.

Nousukulma on jyrkkä. Kaupunkilaisia oli viime syyskuun lopussa yhteensä 15 824.

Uudisrakentamisen ohella kaupunki tuotti hätätarpeeseen moduuliasuntoja

– Jonkin verran on myynnissä omakotitaloja ja uusia kerrostaloasuntoja, mutta ne ovat melko hintavia ensiasunnon ostajille. Esimerkiksi armeijasta päässyt nuorukainen ei ensimmäiseksi asunnoksi yleensä osta omakotitaloa. Parakkiasuntojakin on, mutta nekin ovat täynnä, Lehtonen kertoo.

Lehtonen on ollut yrittäjänä vuodesta 1998. Sitä ennen hän työskenteli perheyrityksen palveluksessa.

– Päivääkään en vaihtaisi pois. Vuosiin mahtuu niin kiivasta rakentamista kuin vähän hiljaisempaakin jaksoa, mutta kaikesta on aina oppinut jotain. Virheitä ei tule toistettua.

Uusia yrityksiä perustetaan

Yrittäjyysneuvoja Esa Kerkola on seurannut alueen – ja autotehtaan – nousuja ja laskuja 16 vuoden ajan.

–  Autotehtaan alamäet tai rekrypiikit eivät aiemmin näkyneet mitenkään neuvontamäärissä, Kerkola sanoo.

Nyt tilastot ja vanhat faktat ovat menneet uusiksi.

– Perustamismäärät kasvoivat selvästi vuosina 2016-2017. Yrityksen perustamisneuvonnassa nousua oli lähes neljännes aiempaan verrattuna.

– Ei koskaan näin ison mittaluokan pöhinä ole heijastunut yhtä vahvasti tulevaisuuden uskoon ja ihmisten aktiivisuuteen.

Lähes kaikki uuden yrityksen perustaneet ovat oman kaupungin väkeä.

– Vain 1-2 henkilöä on tullut muualta.

Kerkolan mukaan osa neuvonnan asiakkaista on jollakin tavalla suoraan kytkeytynyt autotehtaan toimintaan. Toiset ovat vain saaneet yleistä luottamusta kasvun mahdollisuuksiin – ja omaan alkavaan yritystoimintaan.

– Henkistä uskoa siihen, että tällä seudulla pärjätään, Kerkola muotoilee.

– Rohkeus lähteä liikkeelle on kasvanut. Aiemmin yrityksen perustamisprosessissa vetkuteltiin, se saattoi kestää jopa kuukausia. Nyt ryhdytään nopeammin sanoista tekoihin eikä enää jäädä harkitsemaan älyttömän pitkäksi aikaa.

Yritysideat maltillisia

Yritysneuvoja Esa Kerkola kertoo esimerkin erään yrittäjän uudesta tilanteesta.

– Hän kertoi, että ensimmäistä kertaa koko yrityksen historiassa tammikuussa oli aivan älytön kiire. Se on ollut perinteisesti hiljaista aikaa esimerkiksi rakennussektorilla.

Kasvuhalut eivät kuitenkaan ole karanneet täysin käsistä.

– Yritysideat ovat järkeviä ja maltillisia, ei perusteta humpuukiputiikkeja.

Ilman korkeakoulua, ammattikorkeakoulua ja yrityshautomoa Uusikaupunki on myös vailla startup-kulttuuria.

– Aika perinteisillä ideoilla mennään. Toki aina yritämme auttaa, Kerkola korostaa.

Elinkeinojohtaja Jarkko Heinosen haaveista startup-yksikkökin löytyy.

– Järjestelmä, jossa korkeakouluopiskelu onnistuisi niin, ettei välttämättä tarvitsisi muuttaa pois paikkakunnaltamme. Tarjoaisimme opintoja enemmän etänä, jolloin toisen asteen opiskelijat pysyisivät kaupungissa. Näin saisimme helpommin harjoittelijoita ja tulevaisuuden työntekijöitä yrityksiin. Antaisi myös pohjan yrityshautomon kehittymiselle, Heinonen sanoo.

Teksti Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi'); // -->

Kuvat Juha Sinisalo

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 2/2018

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus kuluttamisen muutostrendeistä: hybridikuluttamista ja helppoutta arvostetaan

Yrittäjät tiedotteet - 28. Huhtikuu 2018 - 8:00

Tämä selviää Suomalaisen Työn Liitto teettämästä Suomalaiset ostopäätösten äärellä -tutkimuksesta.  Suomalaisen Työn Liitto selvitti tutkimuksella, mihin arvoihin ja asenteisiin kuluttajien valinnat perustuvat ja miksi ne koetaan tärkeiksi. 

Suomalaiset seuraavat kuluttamisen megatrendejä

Tutkimuksesta ilmenee, että suomalaiset seuraavat aikaansa ja ovat hyvin perillä ostoskäyttäytymisen ja kuluttamisen megatrendeistä. Heillä on myös vahva käsitys siitä, mitä he arvostavat ostamissaan tuotteissa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat erityisesti inhimillisiä, aidolta tuntuvia brändejä sekä läpinäkyviä ja avoimia yrityksiä. Kaikissa ikäryhmissä nousivat esiin samat teemat, kuten yksilöllisyyden kaipuu, itselle ja perheelle hyvinvointia tuovat asiat ja elämykset sekä asioinnin helppous.  

‒ Tutkimuksella haluamme lisätä ymmärrystä kuluttajien ostopäätösten taustoista, jotta voimme yhteistyössä yritysten kanssa auttaa heitä tekemään tiedostavia valintoja. Samalla voimme luoda suomalaisen työn tukemiselle edellytykset nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.  

Vastuullisuus esiin  – Kampanjalla puhutellaan myös julkisia hankkijoita

Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-merkki kertoo suomalaisesta työstä. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa. Suomalaisen Työn Liitto on käynnistänyt kolmivuotisen Onhan siinä Avainlippu -kampanjan, jolla se haluaa auttaa asiakkaita tekemään omien arvojensa mukaisia valintoja.

‒ Tässä ostamisen, kuluttamisen ja kaupan murroksessa on ilahduttavaa havaita, että Avainlippu vastaa myös tämän päivän kuluttajien arvo- ja asennemaailmaan pohjaaviin valintoihin. Avainlippu on tutkitusti eniten ostamiseen motivoiva merkki, jatkaa Lausala. 

Vuoden 2011 lopusta lähtien Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) jokaisen yksikön pihalla on liehunut Avainlippu merkkinä suomalaisen työn arvostuksesta ja työllisyyden tukemisesta.

PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelän mukan viidessä vuodessa Avainlippu-tuotteiden euromääräinen myynti on Pohjois-Karjalassa kasvanut 24 prosenttia.

Suomalaisen Työn Liitto ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa avasivat eilen perjantaina kampanjan yhdessä Kolilla.

‒ Panostamme nyt käynnistyvällä kolmivuotisella Avainlippu-kampanjalla siihen, että kuluttajat, yrityspäättäjät ja julkiset hankkijat toteuttavat ostopäätöshetkellä arvojaan ja kysyvät kampanjasloganin mukaan: Onhan siinä Avainlippu? Lausala kertoo.

Suomalaiset ostopäätösten äärellä -tutkimuksen TOP 3 muutosvoimaa

1. Uusi kuluttaminen – halvan ja parhaan yhdistely, 39 prosenttia vastaajista

Hybridikuluttajalla kulutuskäyttäytyminen vaihtelee hinnan ja laadun osalta eri ostosten ja tilanteiden mukaan. Laadun merkitys korostuu itselle tärkeiden asioiden kohdalla, kun taas edullinen hinta ohjaa kulutusta niissä asioissa, joita hän ei miellä niin tärkeiksi.  

2. Parasta minulle – parasta perheelleni, 34 prosenttia vastaajista

Kuluttajalle on tärkeää tehdä valintoja, joiden kautta hän voi panostaa omaan ja perheensä hyvinvointiin. Valinnoissa korostuu myös yksilöllisyys: tuotteita ja palveluita halutaan räätälöitävän tarpeita vastaaviksi. Perheen merkitys on korkealla sijalla ja lapsiin panostetaan aiempaa enemmän.  

3. Helppous ja mukavuus, 30 prosenttia vastaajista

Kuluttajat arvostavat mukavuutta ja asioinnin helppoutta, jolla he voivat säästää aikaa ja vaivaa itselleen tärkeisiin asioihin. Kuluttajille on tärkeää, että tuotteet ja palvelut vastaavat omaan tarpeeseen ja ne yhdistyvät sujuvaan asiointiin.  

Tutkimuksen mukaan nousussa olevat muut muutosvoimat ovat lisäksi inhimilliset brändit, merkityksellisyyden etsiminen, digielämäntapa, uudet juuret ja elämysjano.

Tutkimuksen toteutti Frankly Partners. Kvantitatiivinen online-kysely tehtiin 5.‒15.2.2018 kuluttajapaneelissa. Tutkimukseen vastasi noin 2000 henkilöä.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus kuluttamisen muutostrendeistä: hybridikuluttamista ja helppoutta arvostetaan

Yrittäjät uutisarkisto - 28. Huhtikuu 2018 - 8:00

Tämä selviää Suomalaisen Työn Liitto teettämästä Suomalaiset ostopäätösten äärellä -tutkimuksesta.  Suomalaisen Työn Liitto selvitti tutkimuksella, mihin arvoihin ja asenteisiin kuluttajien valinnat perustuvat ja miksi ne koetaan tärkeiksi. 

Suomalaiset seuraavat kuluttamisen megatrendejä

Tutkimuksesta ilmenee, että suomalaiset seuraavat aikaansa ja ovat hyvin perillä ostoskäyttäytymisen ja kuluttamisen megatrendeistä. Heillä on myös vahva käsitys siitä, mitä he arvostavat ostamissaan tuotteissa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat erityisesti inhimillisiä, aidolta tuntuvia brändejä sekä läpinäkyviä ja avoimia yrityksiä. Kaikissa ikäryhmissä nousivat esiin samat teemat, kuten yksilöllisyyden kaipuu, itselle ja perheelle hyvinvointia tuovat asiat ja elämykset sekä asioinnin helppous.  

‒ Tutkimuksella haluamme lisätä ymmärrystä kuluttajien ostopäätösten taustoista, jotta voimme yhteistyössä yritysten kanssa auttaa heitä tekemään tiedostavia valintoja. Samalla voimme luoda suomalaisen työn tukemiselle edellytykset nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.  

Vastuullisuus esiin  – Kampanjalla puhutellaan myös julkisia hankkijoita

Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-merkki kertoo suomalaisesta työstä. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa. Suomalaisen Työn Liitto on käynnistänyt kolmivuotisen Onhan siinä Avainlippu -kampanjan, jolla se haluaa auttaa asiakkaita tekemään omien arvojensa mukaisia valintoja.

‒ Tässä ostamisen, kuluttamisen ja kaupan murroksessa on ilahduttavaa havaita, että Avainlippu vastaa myös tämän päivän kuluttajien arvo- ja asennemaailmaan pohjaaviin valintoihin. Avainlippu on tutkitusti eniten ostamiseen motivoiva merkki, jatkaa Lausala. 

Vuoden 2011 lopusta lähtien Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) jokaisen yksikön pihalla on liehunut Avainlippu merkkinä suomalaisen työn arvostuksesta ja työllisyyden tukemisesta.

PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelän mukan viidessä vuodessa Avainlippu-tuotteiden euromääräinen myynti on Pohjois-Karjalassa kasvanut 24 prosenttia.

Suomalaisen Työn Liitto ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa avasivat eilen perjantaina kampanjan yhdessä Kolilla.

‒ Panostamme nyt käynnistyvällä kolmivuotisella Avainlippu-kampanjalla siihen, että kuluttajat, yrityspäättäjät ja julkiset hankkijat toteuttavat ostopäätöshetkellä arvojaan ja kysyvät kampanjasloganin mukaan: Onhan siinä Avainlippu? Lausala kertoo.

Suomalaiset ostopäätösten äärellä -tutkimuksen TOP 3 muutosvoimaa

1. Uusi kuluttaminen – halvan ja parhaan yhdistely, 39 prosenttia vastaajista

Hybridikuluttajalla kulutuskäyttäytyminen vaihtelee hinnan ja laadun osalta eri ostosten ja tilanteiden mukaan. Laadun merkitys korostuu itselle tärkeiden asioiden kohdalla, kun taas edullinen hinta ohjaa kulutusta niissä asioissa, joita hän ei miellä niin tärkeiksi.  

2. Parasta minulle – parasta perheelleni, 34 prosenttia vastaajista

Kuluttajalle on tärkeää tehdä valintoja, joiden kautta hän voi panostaa omaan ja perheensä hyvinvointiin. Valinnoissa korostuu myös yksilöllisyys: tuotteita ja palveluita halutaan räätälöitävän tarpeita vastaaviksi. Perheen merkitys on korkealla sijalla ja lapsiin panostetaan aiempaa enemmän.  

3. Helppous ja mukavuus, 30 prosenttia vastaajista

Kuluttajat arvostavat mukavuutta ja asioinnin helppoutta, jolla he voivat säästää aikaa ja vaivaa itselleen tärkeisiin asioihin. Kuluttajille on tärkeää, että tuotteet ja palvelut vastaavat omaan tarpeeseen ja ne yhdistyvät sujuvaan asiointiin.  

Tutkimuksen mukaan nousussa olevat muut muutosvoimat ovat lisäksi inhimilliset brändit, merkityksellisyyden etsiminen, digielämäntapa, uudet juuret ja elämysjano.

Tutkimuksen toteutti Frankly Partners. Kvantitatiivinen online-kysely tehtiin 5.‒15.2.2018 kuluttajapaneelissa. Tutkimukseen vastasi noin 2000 henkilöä.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus kuluttamisen muutostrendeistä: hybridikuluttamista ja helppoutta arvostetaan

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 28. Huhtikuu 2018 - 8:00

Tämä selviää Suomalaisen Työn Liitto teettämästä Suomalaiset ostopäätösten äärellä -tutkimuksesta.  Suomalaisen Työn Liitto selvitti tutkimuksella, mihin arvoihin ja asenteisiin kuluttajien valinnat perustuvat ja miksi ne koetaan tärkeiksi. 

Suomalaiset seuraavat kuluttamisen megatrendejä

Tutkimuksesta ilmenee, että suomalaiset seuraavat aikaansa ja ovat hyvin perillä ostoskäyttäytymisen ja kuluttamisen megatrendeistä. Heillä on myös vahva käsitys siitä, mitä he arvostavat ostamissaan tuotteissa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat erityisesti inhimillisiä, aidolta tuntuvia brändejä sekä läpinäkyviä ja avoimia yrityksiä. Kaikissa ikäryhmissä nousivat esiin samat teemat, kuten yksilöllisyyden kaipuu, itselle ja perheelle hyvinvointia tuovat asiat ja elämykset sekä asioinnin helppous.  

‒ Tutkimuksella haluamme lisätä ymmärrystä kuluttajien ostopäätösten taustoista, jotta voimme yhteistyössä yritysten kanssa auttaa heitä tekemään tiedostavia valintoja. Samalla voimme luoda suomalaisen työn tukemiselle edellytykset nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.  

Vastuullisuus esiin  – Kampanjalla puhutellaan myös julkisia hankkijoita

Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-merkki kertoo suomalaisesta työstä. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa. Suomalaisen Työn Liitto on käynnistänyt kolmivuotisen Onhan siinä Avainlippu -kampanjan, jolla se haluaa auttaa asiakkaita tekemään omien arvojensa mukaisia valintoja.

‒ Tässä ostamisen, kuluttamisen ja kaupan murroksessa on ilahduttavaa havaita, että Avainlippu vastaa myös tämän päivän kuluttajien arvo- ja asennemaailmaan pohjaaviin valintoihin. Avainlippu on tutkitusti eniten ostamiseen motivoiva merkki, jatkaa Lausala. 

Vuoden 2011 lopusta lähtien Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) jokaisen yksikön pihalla on liehunut Avainlippu merkkinä suomalaisen työn arvostuksesta ja työllisyyden tukemisesta.

PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelän mukan viidessä vuodessa Avainlippu-tuotteiden euromääräinen myynti on Pohjois-Karjalassa kasvanut 24 prosenttia.

Suomalaisen Työn Liitto ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa avasivat eilen perjantaina kampanjan yhdessä Kolilla.

‒ Panostamme nyt käynnistyvällä kolmivuotisella Avainlippu-kampanjalla siihen, että kuluttajat, yrityspäättäjät ja julkiset hankkijat toteuttavat ostopäätöshetkellä arvojaan ja kysyvät kampanjasloganin mukaan: Onhan siinä Avainlippu? Lausala kertoo.

Suomalaiset ostopäätösten äärellä -tutkimuksen TOP 3 muutosvoimaa

1. Uusi kuluttaminen – halvan ja parhaan yhdistely, 39 prosenttia vastaajista

Hybridikuluttajalla kulutuskäyttäytyminen vaihtelee hinnan ja laadun osalta eri ostosten ja tilanteiden mukaan. Laadun merkitys korostuu itselle tärkeiden asioiden kohdalla, kun taas edullinen hinta ohjaa kulutusta niissä asioissa, joita hän ei miellä niin tärkeiksi.  

2. Parasta minulle – parasta perheelleni, 34 prosenttia vastaajista

Kuluttajalle on tärkeää tehdä valintoja, joiden kautta hän voi panostaa omaan ja perheensä hyvinvointiin. Valinnoissa korostuu myös yksilöllisyys: tuotteita ja palveluita halutaan räätälöitävän tarpeita vastaaviksi. Perheen merkitys on korkealla sijalla ja lapsiin panostetaan aiempaa enemmän.  

3. Helppous ja mukavuus, 30 prosenttia vastaajista

Kuluttajat arvostavat mukavuutta ja asioinnin helppoutta, jolla he voivat säästää aikaa ja vaivaa itselleen tärkeisiin asioihin. Kuluttajille on tärkeää, että tuotteet ja palvelut vastaavat omaan tarpeeseen ja ne yhdistyvät sujuvaan asiointiin.  

Tutkimuksen mukaan nousussa olevat muut muutosvoimat ovat lisäksi inhimilliset brändit, merkityksellisyyden etsiminen, digielämäntapa, uudet juuret ja elämysjano.

Tutkimuksen toteutti Frankly Partners. Kvantitatiivinen online-kysely tehtiin 5.‒15.2.2018 kuluttajapaneelissa. Tutkimukseen vastasi noin 2000 henkilöä.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä