• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät

Digiaika haastaa autokoulut – Janne Lemponen tykkää enemmän perinteisistä menetelmistä

Yrittäjät uutisarkisto - 4. Lokakuu 2018 - 14:46

– Tykkään mieluummin soittaa ja puhua asiat selviksi, mutta nuorille on viestien lähettäminen luontevampaa, toteaa Lemponen, joka harkitsee nyt Instagramiin liittymistä – vaikka tietääkin puskaradion olevan edelleen yrityksen paras markkinointikanava.

– Facebook on mennyttä elämää. Meillä oli siellä 1600 tykkääjää ja sivut olivat aktiivisessa käytössä. Nykyään Facebook ei ole enää nuorten juttu. Siksi täytyisi keksiä jotain muuta.

Pohjalaiseen perinteeseen kuuluu, että 18-vuotiaana hankitaan ajokortti ja oma auto. Mopoautoilukin on Etelä-Pohjanmaalla erittäin suosittua: Suomesta tuskin löytyy toista yläkoulua, jonka parkkipaikalla olisi yhtä paljon mopoautoja kuin Seinäjoen Marttilan koululla.

Tähän perustuu myös Janne Lemposen isän Olavi Lemposen vuonna 1995 perustaman PRO Drivers Ajokoulu Oy:n toiminta. Perheyritys siirtyi Jannelle 18 vuotta sitten.

Neljä henkilöä työllistävän PRO Driversin autotallissa on kolme autoa sekä lukuisia mopoja ja moottoripyöriä. Mopoautotunteja annetaan kilpailijalta vuokrattavalla menopelillä, mikä kertoo autokoulujen välisestä yhteistyöstä.

– Ennen oli autokoulujen kesken niin kova kisa, että luotiliivit päällä piti kulkea. Nykyään ollaan kavereita ja nostetaan kättä, nauraa Lemponen ja laskee Seinäjoella toimivien autokoulujen määräksi seitsemän.

Ajotunteja simulaattorilla

Digitalisaatio on muuttanut alaa paljon, eikä muutokselle näy loppua. Juuri nyt autokouluissa sopeudutaan 1.7.2018 voimaan tulleen ajokorttilain ja kuljettajantutkinnon uudistukseen, joka vei teoriaopetuksen verkkoon. Ajotunneista puolet on nykyään mahdollista ajaa simulaattorilla.

Uudistus tiesi niin ikään tutkintovaatimusten tiukkenemista, mikä on Lemposen mielestä käsittämätön yhtälö.

– Olen kuullut tapauksista, joissa teoriakoe ei ole mennyt läpi vielä viidennelläkään yrittämällä.

– Uudistukset ovat tervetulleita, jos ne ovat järkeviä. Hullulta tuntuu, että esimerkiksi liukkaan kelin rataharjoittelun voi tehdä simulaattorilla. Kuvaruutua tuijottamalla ei mitenkään voi saada samanlaista tuntumaa kuin ajoradalla.

Autokoulun rooli muuttuu

Opettaminen on aina ollut Lemposen työn suola. Nyt opetus siirtyy itseopiskelun tieltä historiaan, ja autokoulun rooli väkisinkin muuttuu.

– Olen tykännyt opetustilanteista. Siinä näkee, millä asenteella kaveri on matkassa, ja asenteisiin voi myös vaikuttaa. Myös erilaiset tarinat ja esimerkit ovat jääneet oppilailla mieleen. Kun asioita opiskellaan netissä, tällainen vuorovaikutus jää kokonaan pois.

Pro Drivers ei ainakaan tällä tietoa ole hankkimassa simulaattoria, vaan tarjoaa asiakkailleen edelleen oikeaa ajo-opetusta oikeilla autoilla.

– Kyllähän simulaattoriopetus olisi kustannustehokkaampaa, mutta tässäkin asiassa luotan enemmän vanhoihin menetelmiin.

Autokouluyrittäjä tietää, että isot, simulaattoriajoa tarjoavat ketjut rantautuvat pikkuhiljaa myös omalle tontille. Tämä tarkoittaa kilpailun kovenemista. Valppaana on siis oltava.

– Pitäisi olla aallonharjalla eikä pohjalla, tuumaa Lemponen ja ryhtyy miettimään seuraavaa siirtoa.

– Ei siihenkään kauaa mene, kun kuljettaja voi istua auton takapenkillä ja lukea Aku Ankkaa. Toivottavasti olen silloin jo eläkkeellä, hän naurahtaa.

Janne Lemponen kertoi yrittäjätarinansa Yrittäjän digikoulussa Seinäjoella. Fennian, Elisan ja Holvin vetämiin digityöpajoihin osallistui Seinäjoella reilut 20 yrittäjää.

Pirjo Latva-Mantila

toimitus(at)yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Digiaika haastaa autokoulut – Janne Lemponen tykkää enemmän perinteisistä menetelmistä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 4. Lokakuu 2018 - 14:46

– Tykkään mieluummin soittaa ja puhua asiat selviksi, mutta nuorille on viestien lähettäminen luontevampaa, toteaa Lemponen, joka harkitsee nyt Instagramiin liittymistä – vaikka tietääkin puskaradion olevan edelleen yrityksen paras markkinointikanava.

– Facebook on mennyttä elämää. Meillä oli siellä 1600 tykkääjää ja sivut olivat aktiivisessa käytössä. Nykyään Facebook ei ole enää nuorten juttu. Siksi täytyisi keksiä jotain muuta.

Pohjalaiseen perinteeseen kuuluu, että 18-vuotiaana hankitaan ajokortti ja oma auto. Mopoautoilukin on Etelä-Pohjanmaalla erittäin suosittua: Suomesta tuskin löytyy toista yläkoulua, jonka parkkipaikalla olisi yhtä paljon mopoautoja kuin Seinäjoen Marttilan koululla.

Tähän perustuu myös Janne Lemposen isän Olavi Lemposen vuonna 1995 perustaman PRO Drivers Ajokoulu Oy:n toiminta. Perheyritys siirtyi Jannelle 18 vuotta sitten.

Neljä henkilöä työllistävän PRO Driversin autotallissa on kolme autoa sekä lukuisia mopoja ja moottoripyöriä. Mopoautotunteja annetaan kilpailijalta vuokrattavalla menopelillä, mikä kertoo autokoulujen välisestä yhteistyöstä.

– Ennen oli autokoulujen kesken niin kova kisa, että luotiliivit päällä piti kulkea. Nykyään ollaan kavereita ja nostetaan kättä, nauraa Lemponen ja laskee Seinäjoella toimivien autokoulujen määräksi seitsemän.

Ajotunteja simulaattorilla

Digitalisaatio on muuttanut alaa paljon, eikä muutokselle näy loppua. Juuri nyt autokouluissa sopeudutaan 1.7.2018 voimaan tulleen ajokorttilain ja kuljettajantutkinnon uudistukseen, joka vei teoriaopetuksen verkkoon. Ajotunneista puolet on nykyään mahdollista ajaa simulaattorilla.

Uudistus tiesi niin ikään tutkintovaatimusten tiukkenemista, mikä on Lemposen mielestä käsittämätön yhtälö.

– Olen kuullut tapauksista, joissa teoriakoe ei ole mennyt läpi vielä viidennelläkään yrittämällä.

– Uudistukset ovat tervetulleita, jos ne ovat järkeviä. Hullulta tuntuu, että esimerkiksi liukkaan kelin rataharjoittelun voi tehdä simulaattorilla. Kuvaruutua tuijottamalla ei mitenkään voi saada samanlaista tuntumaa kuin ajoradalla.

Autokoulun rooli muuttuu

Opettaminen on aina ollut Lemposen työn suola. Nyt opetus siirtyy itseopiskelun tieltä historiaan, ja autokoulun rooli väkisinkin muuttuu.

– Olen tykännyt opetustilanteista. Siinä näkee, millä asenteella kaveri on matkassa, ja asenteisiin voi myös vaikuttaa. Myös erilaiset tarinat ja esimerkit ovat jääneet oppilailla mieleen. Kun asioita opiskellaan netissä, tällainen vuorovaikutus jää kokonaan pois.

Pro Drivers ei ainakaan tällä tietoa ole hankkimassa simulaattoria, vaan tarjoaa asiakkailleen edelleen oikeaa ajo-opetusta oikeilla autoilla.

– Kyllähän simulaattoriopetus olisi kustannustehokkaampaa, mutta tässäkin asiassa luotan enemmän vanhoihin menetelmiin.

Autokouluyrittäjä tietää, että isot, simulaattoriajoa tarjoavat ketjut rantautuvat pikkuhiljaa myös omalle tontille. Tämä tarkoittaa kilpailun kovenemista. Valppaana on siis oltava.

– Pitäisi olla aallonharjalla eikä pohjalla, tuumaa Lemponen ja ryhtyy miettimään seuraavaa siirtoa.

– Ei siihenkään kauaa mene, kun kuljettaja voi istua auton takapenkillä ja lukea Aku Ankkaa. Toivottavasti olen silloin jo eläkkeellä, hän naurahtaa.

Janne Lemponen kertoi yrittäjätarinansa Yrittäjän digikoulussa Seinäjoella. Fennian, Elisan ja Holvin vetämiin digityöpajoihin osallistui Seinäjoella reilut 20 yrittäjää.

Pirjo Latva-Mantila

toimitus(at)yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

AAA-luokkaan nousi 79 yritystä – katso lista

Yrittäjät tiedotteet - 4. Lokakuu 2018 - 12:48

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 27.9.–3.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 79 yritystä. Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 2,4 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 412 000 euroa. Keskiarvoa nostaa muutama yritys, muun muassa Froneri Finland Oy 71,8 miljoonan euron ja Fingersoft Oy liki 30 miljoonan euron liikevaihdoillaan.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto Tulos ESPOO Froneri Finland Oy 2016 71796000 6357000 ESPOO Korona Invest II Oy 2011 208000 85000 ESPOO Leikkiturva Oy 2016 909000 191000 ESPOO Oy Kilon talli - Kilo stall Ab 1980 654000 48000 ESPOO Capritec Oy 1996 411000 29000 ESPOO Whitelake Software Point Oy 1992 13739000 657000 ESPOO Jukka Romu Ky 2001 760000 108000 HATTULA Lovena Oy 2006 645000 102000 HELSINKI Avoline Oy 1994 1898000 153000 HELSINKI Brightstar 20:20 (FI) Oy 2010 1889000 461000 HELSINKI Katto-Kodit Oy 2001 1424000 93000 HELSINKI Kuljetusliike K-A. Holmberg Oy 1987 557000 75000 HELSINKI Peeta Oy 2007 2000000 172000 HELSINKI Suomen Lainalaatikko Oy 1978 2917000 246000 HELSINKI Deco Group Finland Oy 1993 516000 69000 HELSINKI Erac-Rakenne Oy 1991 5330000 570000 HELSINKI Taival Cap Oy 1999 890000 204000 HELSINKI Zocalo Oy 2011 389000 29000 HELSINKI Arksystems Oy 1989 5010000 246000 HELSINKI Fluxus Oy 2012 183000 29000 HELSINKI Moi & Co Oy 2010 335000 32000 HELSINKI Future Force MindMill Network Oy 2014 217000 56000 HELSINKI THP-laskentavisio Oy 2015 291000 21000 HELSINKI Tankon Oy 2013 190000 127000 HYVINKÄÄ BakAri Consulting Oy 2016 275000 214000 II Alaviuhkola Oy 1995 428000 258000 ISOKYRÖ Juha Riihimäki Oy 2008 260000 27000 JANAKKALA Urkurakentamo Martti Porthan Oy 1987 365000 74000 JOENSUU Ykkösteräs Oy 2014 1237000 168000 JYVÄSKYLÄ bCare Oy 2016 308000 72000 JYVÄSKYLÄ Drilltek Oy 1998 748000 112000 KAARINA Machine Trade Finland Oy 2016 476000 56000 KAJAANI Symbicon Oy 2005 4696000 839000 KANGASALA Rakennusliike J. Malm Oy 1988 15841000 1206000 KAUNIAINEN Helsingin Peltisepät Oy 2016 285000 54000 KEMI Mervi Salmi Oy 2010 449000 37000 KEMIJÄRVI Sipovaara Oy 2015 195000 33000 KEMPELE Simo Kukkohovi Oy 1990 561000 68000 KIRKKONUMMI KR-Muhviputki Oy 2007 190000 51000 KOUVOLA Kymen Talopalvelu Oy 2003 540000 52000 KUHMOINEN Ruokolan Metsäkuljetus Oy 1984 486000 80000 KUOPIO Maanrakennus Martikainen Oy 1989 1840000 242000 LAITILA Projectech Oy 2002 601000 101000 LAPPEENRANTA Korupirtti Oy 1978 767000 48000 LEMPÄÄLÄ Rakennuttajapalvelu Antero Kekki Oy 2006 467000 405000 LIMINKA Perhekoti Kylmänen Oy 2008 382000 49000 LOHJA Pusulan ALU-Trading Oy 1995 188000 19000 LOIMAA Mäki-Punto Oy 2016 893000 193000 MASKU Ablemans LCS Oy 2016 713000 157000 MIKKELI Pharmaduuri Oy 2015 592000 106000 MUSTASAARI Interdina Oy 1993 571000 58000 MÄNTSÄLÄ Kotkakorven Maansiirto Oy 2003 579000 122000 MÄNTTÄ-VILPPULA Tilintarkastus Mäkinen & Co Oy 1999 205000 34000 NAANTALI Elias Consulting Oy 2016 181000 57000 OULU Fingersoft Oy 2016 29591000 14669000 OULU Oulun Sähköspotti Oy 2012 288000 55000 OULU Pinninki Oy 2015 1166000 209000 OULU Spinor Oy 2003 612000 48000 PORVOO Oy Fishpoint Finland Ab 2013 1011000 58000 PYHÄNTÄ Hucon Oy 2010 308000 19000 PÖYTYÄ Taimiston Puutarha Oy 2016 183000 27000 RAAHE SydänmaanKoti Oy 2009 830000 212000 REISJÄRVI SK-Infra Oy 2014 697000 124000 RIIHIMÄKI Simosol Oy 2007 856000 108000 RUSKO Data At Business Oy 2016 388000 240000 SAARIJÄRVI Rakennuspalvelu Keijo Sironen Oy 1994 392000 28000 SALO Invataksi ja tilausliikenne Jalonen Oy 2012 396000 54000 SAVONLINNA Taksi Pentti Koikkalainen Oy 2016 249000 120000 SEINÄJOKI Niemistön Broiler Oy 1992 658000 151000 SIPOO KR-Työ Oy 1985 623000 38000 SOINI Tuurin valutuote Oy 2005 1150000 173000 TAMPERE Näköparkki Oy 2008 320000 27000 TAMPERE A & Sons Company Oy 2016 671000 627000 TAMPERE M&V Sports Communication Oy 2006 376000 41000 TAMPERE Samppamaalaus Oy 2012 557000 92000 TUUSULA Keravan Hinausapu Oy 2008 222000 78000 VAASA Kiinteistösaneeraus M. Mäki-Jokela Oy 1994 294000 54000 VALKEAKOSKI Cycle4green Oy 2009 477000 56000 VANTAA HSolutions Oy 2016 394000 113000          

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

AAA-luokkaan nousi 79 yritystä – katso lista

Yrittäjät uutisarkisto - 4. Lokakuu 2018 - 12:48

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 27.9.–3.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 79 yritystä. Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 2,4 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 412 000 euroa. Keskiarvoa nostaa muutama yritys, muun muassa Froneri Finland Oy 71,8 miljoonan euron ja Fingersoft Oy liki 30 miljoonan euron liikevaihdoillaan.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto Tulos ESPOO Froneri Finland Oy 2016 71796000 6357000 ESPOO Korona Invest II Oy 2011 208000 85000 ESPOO Leikkiturva Oy 2016 909000 191000 ESPOO Oy Kilon talli - Kilo stall Ab 1980 654000 48000 ESPOO Capritec Oy 1996 411000 29000 ESPOO Whitelake Software Point Oy 1992 13739000 657000 ESPOO Jukka Romu Ky 2001 760000 108000 HATTULA Lovena Oy 2006 645000 102000 HELSINKI Avoline Oy 1994 1898000 153000 HELSINKI Brightstar 20:20 (FI) Oy 2010 1889000 461000 HELSINKI Katto-Kodit Oy 2001 1424000 93000 HELSINKI Kuljetusliike K-A. Holmberg Oy 1987 557000 75000 HELSINKI Peeta Oy 2007 2000000 172000 HELSINKI Suomen Lainalaatikko Oy 1978 2917000 246000 HELSINKI Deco Group Finland Oy 1993 516000 69000 HELSINKI Erac-Rakenne Oy 1991 5330000 570000 HELSINKI Taival Cap Oy 1999 890000 204000 HELSINKI Zocalo Oy 2011 389000 29000 HELSINKI Arksystems Oy 1989 5010000 246000 HELSINKI Fluxus Oy 2012 183000 29000 HELSINKI Moi & Co Oy 2010 335000 32000 HELSINKI Future Force MindMill Network Oy 2014 217000 56000 HELSINKI THP-laskentavisio Oy 2015 291000 21000 HELSINKI Tankon Oy 2013 190000 127000 HYVINKÄÄ BakAri Consulting Oy 2016 275000 214000 II Alaviuhkola Oy 1995 428000 258000 ISOKYRÖ Juha Riihimäki Oy 2008 260000 27000 JANAKKALA Urkurakentamo Martti Porthan Oy 1987 365000 74000 JOENSUU Ykkösteräs Oy 2014 1237000 168000 JYVÄSKYLÄ bCare Oy 2016 308000 72000 JYVÄSKYLÄ Drilltek Oy 1998 748000 112000 KAARINA Machine Trade Finland Oy 2016 476000 56000 KAJAANI Symbicon Oy 2005 4696000 839000 KANGASALA Rakennusliike J. Malm Oy 1988 15841000 1206000 KAUNIAINEN Helsingin Peltisepät Oy 2016 285000 54000 KEMI Mervi Salmi Oy 2010 449000 37000 KEMIJÄRVI Sipovaara Oy 2015 195000 33000 KEMPELE Simo Kukkohovi Oy 1990 561000 68000 KIRKKONUMMI KR-Muhviputki Oy 2007 190000 51000 KOUVOLA Kymen Talopalvelu Oy 2003 540000 52000 KUHMOINEN Ruokolan Metsäkuljetus Oy 1984 486000 80000 KUOPIO Maanrakennus Martikainen Oy 1989 1840000 242000 LAITILA Projectech Oy 2002 601000 101000 LAPPEENRANTA Korupirtti Oy 1978 767000 48000 LEMPÄÄLÄ Rakennuttajapalvelu Antero Kekki Oy 2006 467000 405000 LIMINKA Perhekoti Kylmänen Oy 2008 382000 49000 LOHJA Pusulan ALU-Trading Oy 1995 188000 19000 LOIMAA Mäki-Punto Oy 2016 893000 193000 MASKU Ablemans LCS Oy 2016 713000 157000 MIKKELI Pharmaduuri Oy 2015 592000 106000 MUSTASAARI Interdina Oy 1993 571000 58000 MÄNTSÄLÄ Kotkakorven Maansiirto Oy 2003 579000 122000 MÄNTTÄ-VILPPULA Tilintarkastus Mäkinen & Co Oy 1999 205000 34000 NAANTALI Elias Consulting Oy 2016 181000 57000 OULU Fingersoft Oy 2016 29591000 14669000 OULU Oulun Sähköspotti Oy 2012 288000 55000 OULU Pinninki Oy 2015 1166000 209000 OULU Spinor Oy 2003 612000 48000 PORVOO Oy Fishpoint Finland Ab 2013 1011000 58000 PYHÄNTÄ Hucon Oy 2010 308000 19000 PÖYTYÄ Taimiston Puutarha Oy 2016 183000 27000 RAAHE SydänmaanKoti Oy 2009 830000 212000 REISJÄRVI SK-Infra Oy 2014 697000 124000 RIIHIMÄKI Simosol Oy 2007 856000 108000 RUSKO Data At Business Oy 2016 388000 240000 SAARIJÄRVI Rakennuspalvelu Keijo Sironen Oy 1994 392000 28000 SALO Invataksi ja tilausliikenne Jalonen Oy 2012 396000 54000 SAVONLINNA Taksi Pentti Koikkalainen Oy 2016 249000 120000 SEINÄJOKI Niemistön Broiler Oy 1992 658000 151000 SIPOO KR-Työ Oy 1985 623000 38000 SOINI Tuurin valutuote Oy 2005 1150000 173000 TAMPERE Näköparkki Oy 2008 320000 27000 TAMPERE A & Sons Company Oy 2016 671000 627000 TAMPERE M&V Sports Communication Oy 2006 376000 41000 TAMPERE Samppamaalaus Oy 2012 557000 92000 TUUSULA Keravan Hinausapu Oy 2008 222000 78000 VAASA Kiinteistösaneeraus M. Mäki-Jokela Oy 1994 294000 54000 VALKEAKOSKI Cycle4green Oy 2009 477000 56000 VANTAA HSolutions Oy 2016 394000 113000          

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

AAA-luokkaan nousi 79 yritystä – katso lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 4. Lokakuu 2018 - 12:48

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 27.9.–3.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 79 yritystä. Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 2,4 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 412 000 euroa. Keskiarvoa nostaa muutama yritys, muun muassa Froneri Finland Oy 71,8 miljoonan euron ja Fingersoft Oy liki 30 miljoonan euron liikevaihdoillaan.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto Tulos ESPOO Froneri Finland Oy 2016 71796000 6357000 ESPOO Korona Invest II Oy 2011 208000 85000 ESPOO Leikkiturva Oy 2016 909000 191000 ESPOO Oy Kilon talli - Kilo stall Ab 1980 654000 48000 ESPOO Capritec Oy 1996 411000 29000 ESPOO Whitelake Software Point Oy 1992 13739000 657000 ESPOO Jukka Romu Ky 2001 760000 108000 HATTULA Lovena Oy 2006 645000 102000 HELSINKI Avoline Oy 1994 1898000 153000 HELSINKI Brightstar 20:20 (FI) Oy 2010 1889000 461000 HELSINKI Katto-Kodit Oy 2001 1424000 93000 HELSINKI Kuljetusliike K-A. Holmberg Oy 1987 557000 75000 HELSINKI Peeta Oy 2007 2000000 172000 HELSINKI Suomen Lainalaatikko Oy 1978 2917000 246000 HELSINKI Deco Group Finland Oy 1993 516000 69000 HELSINKI Erac-Rakenne Oy 1991 5330000 570000 HELSINKI Taival Cap Oy 1999 890000 204000 HELSINKI Zocalo Oy 2011 389000 29000 HELSINKI Arksystems Oy 1989 5010000 246000 HELSINKI Fluxus Oy 2012 183000 29000 HELSINKI Moi & Co Oy 2010 335000 32000 HELSINKI Future Force MindMill Network Oy 2014 217000 56000 HELSINKI THP-laskentavisio Oy 2015 291000 21000 HELSINKI Tankon Oy 2013 190000 127000 HYVINKÄÄ BakAri Consulting Oy 2016 275000 214000 II Alaviuhkola Oy 1995 428000 258000 ISOKYRÖ Juha Riihimäki Oy 2008 260000 27000 JANAKKALA Urkurakentamo Martti Porthan Oy 1987 365000 74000 JOENSUU Ykkösteräs Oy 2014 1237000 168000 JYVÄSKYLÄ bCare Oy 2016 308000 72000 JYVÄSKYLÄ Drilltek Oy 1998 748000 112000 KAARINA Machine Trade Finland Oy 2016 476000 56000 KAJAANI Symbicon Oy 2005 4696000 839000 KANGASALA Rakennusliike J. Malm Oy 1988 15841000 1206000 KAUNIAINEN Helsingin Peltisepät Oy 2016 285000 54000 KEMI Mervi Salmi Oy 2010 449000 37000 KEMIJÄRVI Sipovaara Oy 2015 195000 33000 KEMPELE Simo Kukkohovi Oy 1990 561000 68000 KIRKKONUMMI KR-Muhviputki Oy 2007 190000 51000 KOUVOLA Kymen Talopalvelu Oy 2003 540000 52000 KUHMOINEN Ruokolan Metsäkuljetus Oy 1984 486000 80000 KUOPIO Maanrakennus Martikainen Oy 1989 1840000 242000 LAITILA Projectech Oy 2002 601000 101000 LAPPEENRANTA Korupirtti Oy 1978 767000 48000 LEMPÄÄLÄ Rakennuttajapalvelu Antero Kekki Oy 2006 467000 405000 LIMINKA Perhekoti Kylmänen Oy 2008 382000 49000 LOHJA Pusulan ALU-Trading Oy 1995 188000 19000 LOIMAA Mäki-Punto Oy 2016 893000 193000 MASKU Ablemans LCS Oy 2016 713000 157000 MIKKELI Pharmaduuri Oy 2015 592000 106000 MUSTASAARI Interdina Oy 1993 571000 58000 MÄNTSÄLÄ Kotkakorven Maansiirto Oy 2003 579000 122000 MÄNTTÄ-VILPPULA Tilintarkastus Mäkinen & Co Oy 1999 205000 34000 NAANTALI Elias Consulting Oy 2016 181000 57000 OULU Fingersoft Oy 2016 29591000 14669000 OULU Oulun Sähköspotti Oy 2012 288000 55000 OULU Pinninki Oy 2015 1166000 209000 OULU Spinor Oy 2003 612000 48000 PORVOO Oy Fishpoint Finland Ab 2013 1011000 58000 PYHÄNTÄ Hucon Oy 2010 308000 19000 PÖYTYÄ Taimiston Puutarha Oy 2016 183000 27000 RAAHE SydänmaanKoti Oy 2009 830000 212000 REISJÄRVI SK-Infra Oy 2014 697000 124000 RIIHIMÄKI Simosol Oy 2007 856000 108000 RUSKO Data At Business Oy 2016 388000 240000 SAARIJÄRVI Rakennuspalvelu Keijo Sironen Oy 1994 392000 28000 SALO Invataksi ja tilausliikenne Jalonen Oy 2012 396000 54000 SAVONLINNA Taksi Pentti Koikkalainen Oy 2016 249000 120000 SEINÄJOKI Niemistön Broiler Oy 1992 658000 151000 SIPOO KR-Työ Oy 1985 623000 38000 SOINI Tuurin valutuote Oy 2005 1150000 173000 TAMPERE Näköparkki Oy 2008 320000 27000 TAMPERE A & Sons Company Oy 2016 671000 627000 TAMPERE M&V Sports Communication Oy 2006 376000 41000 TAMPERE Samppamaalaus Oy 2012 557000 92000 TUUSULA Keravan Hinausapu Oy 2008 222000 78000 VAASA Kiinteistösaneeraus M. Mäki-Jokela Oy 1994 294000 54000 VALKEAKOSKI Cycle4green Oy 2009 477000 56000 VANTAA HSolutions Oy 2016 394000 113000          

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

GDPR tuli, teitkö ainakin nämä asiat? Ruotsissa odotetaan jo ensimmäisiä GDPR-tuomioita

Yrittäjät tiedotteet - 4. Lokakuu 2018 - 11:49

Ruotsalainen talousmedia DI Digital sai käsiinsä GDPR-tutkinnassa olevien 66 toimijan listan. Listalla on muun muassa terveysyhtiöitä, liittojärjestöjä, teleoperaattoreita, vakuutusyhtiöitä, pankkeja ja viranomaisia.

Datavalvontaviranomaisen tuomioita odotetaan parin viikon sisällä. Jos yhtiöt eivät ole noudattaneet sääntöjä, niitä uhkaa varoitus tai sakot, jotka voivat suurilla kansainvälisillä yhtiöillä nousta jopa kymmeneen miljoonaan. Sakko voi olla kaksi prosenttia liikevaihdosta.

Hoida nämä kuusi perusasiaa 

Suomen Yrittäjien asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen listasi kuusi käytännön asiaa, joista yrittäjän tulisi huolehtia tietosuoja-asetukseen liittyen.

1. Varmista, että yrityksesi tietosuoja on kunnossa

– Ajattele mikä voisi olla tietosuojan kannalta pahin mahdollinen skenaario mitä voisi tapahtua, ja valmistaudu tähän. Se voi tarkoittaa tietokoneen ja työkännykän tietoturvan kuntoon laittamista salasanoilla, virustorjunnalla jne. tai arkaluonteista sisältävien materiaalien laittaminen lukkojen taakse.

2. Varmista, että sinulla on asetuksen mukainen käsittelyperuste, joka oikeuttaa selvittelemään henkilötietoja

– Tietosuoja-asetuksessa määritellään perusteet, joiden mukaan henkilötietojen käsittely on laillista. Vähintään yksi asetuksen antamista edellytyksistä tulee täyttyä. Henkilötietoja voidaan käsitellä rekisteröidyn suostumuksella, oikeutetun edun perusteella (jäsenyys tai asiakkuus), sopimuksen, lakisääteisen velvollisuuden, elintärkeän edun tai yleisen edun perusteella.

3. Laadi seloste käsittelytoimista

– Tietosuoja-asetus velvoittaa yrityksen tekemään selosteen käsittelytoimista, jos henkilötietoja käsitellään useammin kuin satunnaisesti. Selosteen tarkoitus on palvella yrityksen omaa henkilötietojen dokumentointia. Tietosuojaviranomainen voi pyytää tätä dokumenttia nähtäväkseen.

4. Selvitä, tuleeko sinun tehdä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi

– Jos tietojenkäsittely aiheuttaa 
korkean riskin luonnolliselle henkilölle, tulisi rekisterinpitäjän laatia vaikutustenarviointi. Tällöin yrityksen tulisi pyytää neuvoja tietosuojavastaavalta, jos sellainen on nimitetty.

5. Informoi ja dokumentoi, kuinka rekisteröityjen informointi toteutetaan

– Henkilötietojen käsittelyn tulee 
olla läpinäkyvää ja rekisteröityjä tulisi informoida, kuinka heitä koskevia tietoja kerätään ja kuinka niitä käytetään.

6. Laadi sopimukset käsittelyn ulkoistamisesta

– Yritys voi ulkoistaa henkilötietojen käsittelytoimia. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi työntekijöiden palkanmaksun ulkoistaminen tilitoimistolle, ulkopuolisen IT-tuen käyttö, jolla on pääsy henkilötietoihin tai pilvipalvelun käyttöönotto, johon siirretään henkilötietoja. Tällaisissa tilanteissa henkilötietojen katsotaan siirtyvän henkilötietojen käsittelijälle eli palveluntarjoajalle. Tietosuoja-asetus velvoittaa laatimaan kirjallisen sopimuksen henkilötietoja ulkoistettaessa.

Lataa tietosuojaopas täältä

Pasi Lehtinen

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

GDPR tuli, teitkö ainakin nämä asiat? Ruotsissa odotetaan jo ensimmäisiä GDPR-tuomioita

Yrittäjät uutisarkisto - 4. Lokakuu 2018 - 11:49

Ruotsalainen talousmedia DI Digital sai käsiinsä GDPR-tutkinnassa olevien 66 toimijan listan. Listalla on muun muassa terveysyhtiöitä, liittojärjestöjä, teleoperaattoreita, vakuutusyhtiöitä, pankkeja ja viranomaisia.

Datavalvontaviranomaisen tuomioita odotetaan parin viikon sisällä. Jos yhtiöt eivät ole noudattaneet sääntöjä, niitä uhkaa varoitus tai sakot, jotka voivat suurilla kansainvälisillä yhtiöillä nousta jopa kymmeneen miljoonaan. Sakko voi olla kaksi prosenttia liikevaihdosta.

Hoida nämä kuusi perusasiaa 

Suomen Yrittäjien asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen listasi kuusi käytännön asiaa, joista yrittäjän tulisi huolehtia tietosuoja-asetukseen liittyen.

1. Varmista, että yrityksesi tietosuoja on kunnossa

– Ajattele mikä voisi olla tietosuojan kannalta pahin mahdollinen skenaario mitä voisi tapahtua, ja valmistaudu tähän. Se voi tarkoittaa tietokoneen ja työkännykän tietoturvan kuntoon laittamista salasanoilla, virustorjunnalla jne. tai arkaluonteista sisältävien materiaalien laittaminen lukkojen taakse.

2. Varmista, että sinulla on asetuksen mukainen käsittelyperuste, joka oikeuttaa selvittelemään henkilötietoja

– Tietosuoja-asetuksessa määritellään perusteet, joiden mukaan henkilötietojen käsittely on laillista. Vähintään yksi asetuksen antamista edellytyksistä tulee täyttyä. Henkilötietoja voidaan käsitellä rekisteröidyn suostumuksella, oikeutetun edun perusteella (jäsenyys tai asiakkuus), sopimuksen, lakisääteisen velvollisuuden, elintärkeän edun tai yleisen edun perusteella.

3. Laadi seloste käsittelytoimista

– Tietosuoja-asetus velvoittaa yrityksen tekemään selosteen käsittelytoimista, jos henkilötietoja käsitellään useammin kuin satunnaisesti. Selosteen tarkoitus on palvella yrityksen omaa henkilötietojen dokumentointia. Tietosuojaviranomainen voi pyytää tätä dokumenttia nähtäväkseen.

4. Selvitä, tuleeko sinun tehdä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi

– Jos tietojenkäsittely aiheuttaa 
korkean riskin luonnolliselle henkilölle, tulisi rekisterinpitäjän laatia vaikutustenarviointi. Tällöin yrityksen tulisi pyytää neuvoja tietosuojavastaavalta, jos sellainen on nimitetty.

5. Informoi ja dokumentoi, kuinka rekisteröityjen informointi toteutetaan

– Henkilötietojen käsittelyn tulee 
olla läpinäkyvää ja rekisteröityjä tulisi informoida, kuinka heitä koskevia tietoja kerätään ja kuinka niitä käytetään.

6. Laadi sopimukset käsittelyn ulkoistamisesta

– Yritys voi ulkoistaa henkilötietojen käsittelytoimia. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi työntekijöiden palkanmaksun ulkoistaminen tilitoimistolle, ulkopuolisen IT-tuen käyttö, jolla on pääsy henkilötietoihin tai pilvipalvelun käyttöönotto, johon siirretään henkilötietoja. Tällaisissa tilanteissa henkilötietojen katsotaan siirtyvän henkilötietojen käsittelijälle eli palveluntarjoajalle. Tietosuoja-asetus velvoittaa laatimaan kirjallisen sopimuksen henkilötietoja ulkoistettaessa.

Lataa tietosuojaopas täältä

Pasi Lehtinen

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

GDPR tuli, teitkö ainakin nämä asiat? Ruotsissa odotetaan jo ensimmäisiä GDPR-tuomioita

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 4. Lokakuu 2018 - 11:49

Ruotsalainen talousmedia DI Digital sai käsiinsä GDPR-tutkinnassa olevien 66 toimijan listan. Listalla on muun muassa terveysyhtiöitä, liittojärjestöjä, teleoperaattoreita, vakuutusyhtiöitä, pankkeja ja viranomaisia.

Datavalvontaviranomaisen tuomioita odotetaan parin viikon sisällä. Jos yhtiöt eivät ole noudattaneet sääntöjä, niitä uhkaa varoitus tai sakot, jotka voivat suurilla kansainvälisillä yhtiöillä nousta jopa kymmeneen miljoonaan. Sakko voi olla kaksi prosenttia liikevaihdosta.

Hoida nämä kuusi perusasiaa 

Suomen Yrittäjien asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen listasi kuusi käytännön asiaa, joista yrittäjän tulisi huolehtia tietosuoja-asetukseen liittyen.

1. Varmista, että yrityksesi tietosuoja on kunnossa

– Ajattele mikä voisi olla tietosuojan kannalta pahin mahdollinen skenaario mitä voisi tapahtua, ja valmistaudu tähän. Se voi tarkoittaa tietokoneen ja työkännykän tietoturvan kuntoon laittamista salasanoilla, virustorjunnalla jne. tai arkaluonteista sisältävien materiaalien laittaminen lukkojen taakse.

2. Varmista, että sinulla on asetuksen mukainen käsittelyperuste, joka oikeuttaa selvittelemään henkilötietoja

– Tietosuoja-asetuksessa määritellään perusteet, joiden mukaan henkilötietojen käsittely on laillista. Vähintään yksi asetuksen antamista edellytyksistä tulee täyttyä. Henkilötietoja voidaan käsitellä rekisteröidyn suostumuksella, oikeutetun edun perusteella (jäsenyys tai asiakkuus), sopimuksen, lakisääteisen velvollisuuden, elintärkeän edun tai yleisen edun perusteella.

3. Laadi seloste käsittelytoimista

– Tietosuoja-asetus velvoittaa yrityksen tekemään selosteen käsittelytoimista, jos henkilötietoja käsitellään useammin kuin satunnaisesti. Selosteen tarkoitus on palvella yrityksen omaa henkilötietojen dokumentointia. Tietosuojaviranomainen voi pyytää tätä dokumenttia nähtäväkseen.

4. Selvitä, tuleeko sinun tehdä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi

– Jos tietojenkäsittely aiheuttaa 
korkean riskin luonnolliselle henkilölle, tulisi rekisterinpitäjän laatia vaikutustenarviointi. Tällöin yrityksen tulisi pyytää neuvoja tietosuojavastaavalta, jos sellainen on nimitetty.

5. Informoi ja dokumentoi, kuinka rekisteröityjen informointi toteutetaan

– Henkilötietojen käsittelyn tulee 
olla läpinäkyvää ja rekisteröityjä tulisi informoida, kuinka heitä koskevia tietoja kerätään ja kuinka niitä käytetään.

6. Laadi sopimukset käsittelyn ulkoistamisesta

– Yritys voi ulkoistaa henkilötietojen käsittelytoimia. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi työntekijöiden palkanmaksun ulkoistaminen tilitoimistolle, ulkopuolisen IT-tuen käyttö, jolla on pääsy henkilötietoihin tai pilvipalvelun käyttöönotto, johon siirretään henkilötietoja. Tällaisissa tilanteissa henkilötietojen katsotaan siirtyvän henkilötietojen käsittelijälle eli palveluntarjoajalle. Tietosuoja-asetus velvoittaa laatimaan kirjallisen sopimuksen henkilötietoja ulkoistettaessa.

Lataa tietosuojaopas täältä

Pasi Lehtinen

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Rauli Mård vastaa Twitter-kohuun: "Vakuutan, että en ole ostanut yhtäkään seuraajaa"

Yrittäjät tiedotteet - 4. Lokakuu 2018 - 11:47

Tänään ilmestyneen uusimman Yrittäjä-lehden kanteen kuvattu taiteilija Rauli Mård tunnetaan Twitter-käyttäjien keskuudessa suuresta seuraajamäärästään. Seuraajat ovat yksi tapa mitata suosiota sosiaalisessa mediassa. Kriittisimmät ovat epäilleet, että Mård on kasvattanut seuraajakuntaansa rahalla.

Mård on noteerannut viime päivien keskustelun, mutta ei ole jaksanut antaa sille liikaa painoarvoa.

– Vakuutan, että en ole ostanut yhtäkään seuraajaa. Twitter muutti jokin aika sitten linjaansa ja poisti maailmanlaajuisesti toimimattomia, ei-aktiivisia tilejä. Tämän jälkeen seuraajamääräni putosi radikaalisti mutta on jo lähtenyt uuteen nousuun, Mård selvittää.

Tilien siivoamisen jälkeen nykyinen määrä on noin 220 000.

”Seuraan lähes jokaista takaisin”

Märdin mukaan suurin osa häntä somessa kritisoivista suomalaisista ei tiedä, miten laajat verkostot miehellä on ympäri maailmaa. Hänellä on henkilökohtaisia kontaktiverkostoja muun muassa Japanissa ja Intiassa.

– Hyvä esimerkki verkostoni toimivuudesta on, että Yrittäjä-lehden artikkeli toi minulle keikan YK:n suurlähettiläiden jokavuotiseen gaalatilaisuuteen New Yorkissa. 

– Twitterissä olen onnistunut kasvattamaan seuraajien määrää, koska seuraan itse lähes jokaista omaa faniani. Olen painanut seuraa-nappia 218 000 kertaa. Olen rakentanut eräänlaista seittiä someen. Arvostan ihmisiä, jotka seuraavat somessa aktiivisesti muita käyttäjiä. Mielestäni somessa tärkeintä on se, miten kiinnostunut käyttäjä on ympäröivästä maailmasta. Siksi pidän seurattavien määrää oleellisempana kuin seuraajien määrää, Mård jatkaa.

Vuonna 2016 MTV3 uutisoi Mårdin valtaisasta, yli 400 000:n Twitter-seuraajan määrästä. Tuolloin Mård kertoi saaneensa oppia Twitter-suosion kasvattamiseen kanadalaiselta agentiltaan.

– Hänen mukaansa omia seuraajia tärkeämpää on se, ketä itse seuraa. Sehän on loogista, koska et voi valita, ketkä sinua seuraavat, mutta jokaisen seurattavan kohdalla olen painanut tietoisesti follow-nappulaa. Seurattavien lista onkin eräänlainen sisällysluettelo sinuun, Mård kertoi.

”Kielteisyys korostuu somessa”

Mård on harmissaan somessa vallitsevasta kielteisen keskustelun kulttuurista.

– Valitettavasti kielteisyys tuntuu korostuvan nykyaikana. Reaaliaikainen, nopea reagointi tuntuu olevan tärkeämpää kuin asiallinen ja rakentava keskustelu. Lähdetään miinus edellä. Somen pitäisi olla positiivinen väylä saada omia ajatuksiaan liikkeelle. Ajattelutapa pitäisi muuttaa.

Mård on pyrkinyt tukemaan muita kansainvälistymisestä kiinnostuneita lähtemään rohkeasti liikkeelle.

– Joka ainoan, joka uskaltaa lähteä pistämään itseään alttiiksi kansainvälisesti, pitäisi olla esimerkki muille. Some on vain sivutuote.

– Tärkeintä ovat henkilökohtaiset kontaktit ja se, mitä mieltä he ovat minusta. Mitään muuta pääomaa minulla ei ole. Livekohtaamisissa on aivan sama, paljonko seuraajia on Twitterissä.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Rauli Mård vastaa Twitter-kohuun: "Vakuutan, että en ole ostanut yhtäkään seuraajaa"

Yrittäjät uutisarkisto - 4. Lokakuu 2018 - 11:47

Tänään ilmestyneen uusimman Yrittäjä-lehden kanteen kuvattu taiteilija Rauli Mård tunnetaan Twitter-käyttäjien keskuudessa suuresta seuraajamäärästään. Seuraajat ovat yksi tapa mitata suosiota sosiaalisessa mediassa. Kriittisimmät ovat epäilleet, että Mård on kasvattanut seuraajakuntaansa rahalla.

Mård on noteerannut viime päivien keskustelun, mutta ei ole jaksanut antaa sille liikaa painoarvoa.

– Vakuutan, että en ole ostanut yhtäkään seuraajaa. Twitter muutti jokin aika sitten linjaansa ja poisti maailmanlaajuisesti toimimattomia, ei-aktiivisia tilejä. Tämän jälkeen seuraajamääräni putosi radikaalisti mutta on jo lähtenyt uuteen nousuun, Mård selvittää.

Tilien siivoamisen jälkeen nykyinen määrä on noin 220 000.

”Seuraan lähes jokaista takaisin”

Märdin mukaan suurin osa häntä somessa kritisoivista suomalaisista ei tiedä, miten laajat verkostot miehellä on ympäri maailmaa. Hänellä on henkilökohtaisia kontaktiverkostoja muun muassa Japanissa ja Intiassa.

– Hyvä esimerkki verkostoni toimivuudesta on, että Yrittäjä-lehden artikkeli toi minulle keikan YK:n suurlähettiläiden jokavuotiseen gaalatilaisuuteen New Yorkissa. 

– Twitterissä olen onnistunut kasvattamaan seuraajien määrää, koska seuraan itse lähes jokaista omaa faniani. Olen painanut seuraa-nappia 218 000 kertaa. Olen rakentanut eräänlaista seittiä someen. Arvostan ihmisiä, jotka seuraavat somessa aktiivisesti muita käyttäjiä. Mielestäni somessa tärkeintä on se, miten kiinnostunut käyttäjä on ympäröivästä maailmasta. Siksi pidän seurattavien määrää oleellisempana kuin seuraajien määrää, Mård jatkaa.

Vuonna 2016 MTV3 uutisoi Mårdin valtaisasta, yli 400 000:n Twitter-seuraajan määrästä. Tuolloin Mård kertoi saaneensa oppia Twitter-suosion kasvattamiseen kanadalaiselta agentiltaan.

– Hänen mukaansa omia seuraajia tärkeämpää on se, ketä itse seuraa. Sehän on loogista, koska et voi valita, ketkä sinua seuraavat, mutta jokaisen seurattavan kohdalla olen painanut tietoisesti follow-nappulaa. Seurattavien lista onkin eräänlainen sisällysluettelo sinuun, Mård kertoi.

”Kielteisyys korostuu somessa”

Mård on harmissaan somessa vallitsevasta kielteisen keskustelun kulttuurista.

– Valitettavasti kielteisyys tuntuu korostuvan nykyaikana. Reaaliaikainen, nopea reagointi tuntuu olevan tärkeämpää kuin asiallinen ja rakentava keskustelu. Lähdetään miinus edellä. Somen pitäisi olla positiivinen väylä saada omia ajatuksiaan liikkeelle. Ajattelutapa pitäisi muuttaa.

Mård on pyrkinyt tukemaan muita kansainvälistymisestä kiinnostuneita lähtemään rohkeasti liikkeelle.

– Joka ainoan, joka uskaltaa lähteä pistämään itseään alttiiksi kansainvälisesti, pitäisi olla esimerkki muille. Some on vain sivutuote.

– Tärkeintä ovat henkilökohtaiset kontaktit ja se, mitä mieltä he ovat minusta. Mitään muuta pääomaa minulla ei ole. Livekohtaamisissa on aivan sama, paljonko seuraajia on Twitterissä.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Rauli Mård vastaa Twitter-kohuun: "Vakuutan, että en ole ostanut yhtäkään seuraajaa"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 4. Lokakuu 2018 - 11:47

Tänään ilmestyneen uusimman Yrittäjä-lehden kanteen kuvattu taiteilija Rauli Mård tunnetaan Twitter-käyttäjien keskuudessa suuresta seuraajamäärästään. Seuraajat ovat yksi tapa mitata suosiota sosiaalisessa mediassa. Kriittisimmät ovat epäilleet, että Mård on kasvattanut seuraajakuntaansa rahalla.

Mård on noteerannut viime päivien keskustelun, mutta ei ole jaksanut antaa sille liikaa painoarvoa.

– Vakuutan, että en ole ostanut yhtäkään seuraajaa. Twitter muutti jokin aika sitten linjaansa ja poisti maailmanlaajuisesti toimimattomia, ei-aktiivisia tilejä. Tämän jälkeen seuraajamääräni putosi radikaalisti mutta on jo lähtenyt uuteen nousuun, Mård selvittää.

Tilien siivoamisen jälkeen nykyinen määrä on noin 220 000.

”Seuraan lähes jokaista takaisin”

Märdin mukaan suurin osa häntä somessa kritisoivista suomalaisista ei tiedä, miten laajat verkostot miehellä on ympäri maailmaa. Hänellä on henkilökohtaisia kontaktiverkostoja muun muassa Japanissa ja Intiassa.

– Hyvä esimerkki verkostoni toimivuudesta on, että Yrittäjä-lehden artikkeli toi minulle keikan YK:n suurlähettiläiden jokavuotiseen gaalatilaisuuteen New Yorkissa. 

– Twitterissä olen onnistunut kasvattamaan seuraajien määrää, koska seuraan itse lähes jokaista omaa faniani. Olen painanut seuraa-nappia 218 000 kertaa. Olen rakentanut eräänlaista seittiä someen. Arvostan ihmisiä, jotka seuraavat somessa aktiivisesti muita käyttäjiä. Mielestäni somessa tärkeintä on se, miten kiinnostunut käyttäjä on ympäröivästä maailmasta. Siksi pidän seurattavien määrää oleellisempana kuin seuraajien määrää, Mård jatkaa.

Vuonna 2016 MTV3 uutisoi Mårdin valtaisasta, yli 400 000:n Twitter-seuraajan määrästä. Tuolloin Mård kertoi saaneensa oppia Twitter-suosion kasvattamiseen kanadalaiselta agentiltaan.

– Hänen mukaansa omia seuraajia tärkeämpää on se, ketä itse seuraa. Sehän on loogista, koska et voi valita, ketkä sinua seuraavat, mutta jokaisen seurattavan kohdalla olen painanut tietoisesti follow-nappulaa. Seurattavien lista onkin eräänlainen sisällysluettelo sinuun, Mård kertoi.

”Kielteisyys korostuu somessa”

Mård on harmissaan somessa vallitsevasta kielteisen keskustelun kulttuurista.

– Valitettavasti kielteisyys tuntuu korostuvan nykyaikana. Reaaliaikainen, nopea reagointi tuntuu olevan tärkeämpää kuin asiallinen ja rakentava keskustelu. Lähdetään miinus edellä. Somen pitäisi olla positiivinen väylä saada omia ajatuksiaan liikkeelle. Ajattelutapa pitäisi muuttaa.

Mård on pyrkinyt tukemaan muita kansainvälistymisestä kiinnostuneita lähtemään rohkeasti liikkeelle.

– Joka ainoan, joka uskaltaa lähteä pistämään itseään alttiiksi kansainvälisesti, pitäisi olla esimerkki muille. Some on vain sivutuote.

– Tärkeintä ovat henkilökohtaiset kontaktit ja se, mitä mieltä he ovat minusta. Mitään muuta pääomaa minulla ei ole. Livekohtaamisissa on aivan sama, paljonko seuraajia on Twitterissä.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjyysstrategia selkokielellä: Tätä reilun työelämän agendalla haetaan

Yrittäjät tiedotteet - 3. Lokakuu 2018 - 15:38

Tänään julkistettu yrittäjyysstrategia pitää sisällään muun muassa "Reilun työelämän agendan". Strategiassa tämä määritellään työntekijän ja työnantajan kokemaksi reiluudeksi ja jaksamiseksi. Strategian mukaan jatkossa käynnistetään työnantajayrittäjien olosuhteita mittaava vuosittainen tutkimus, jossa tarkastellaan yrittäjien jaksamista.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkulan mukaan on hyvä, että jatkossa yrittäjien näkemyksiä selvitetään tarkemmin.

– Nykyään toteutetaan vuosittain työolobarometri, jossa yksityisen sektorin työntekijät kertovat näkemyksiään työelämän laadusta ja esimerkiksi luottamuksesta ja tiedonkulusta. Pienet yritykset pärjäävät työntekijöiden mielestä näissä barometreissa parhaiten. Yrittäjien näkemyksiä työelämän laadusta sekä yrittäjänä ja työntekijänä toimimisesta ei sen sijaan selvitetä säännöllisesti. Kuitenkin yrittäjän jaksaminen ja kokemus esimerkiksi työllistämiseen liittyvistä velvoitteista ja normeista on aivan olennaista, koska yrittäjät tarjoavat työtä muille. On siten kaikkien etu, että tiedettäisiin nykyistä enemmän siitä, mitä yrittäjät työelämästä ja työllistämisestä ajattelevat ja miten he sen kokevat, Makkula sanoo.

Lisää paikallista sopimista

Jussi Järventauksen ja Henrietta Kekäläisen laatimassa ehdotuksessa yrittäjyysstrategiaksi 2018–2028 esitetään 45 keinoa, joilla muun muassa helpotetaan yritysten työllistämistä ja kasvua.

Strategiassa otetaan kantaa mylös paikalliseen sopimiseen. Alle 10 työntekijän yrityksissä halutaan antaa työnantajille ja työntekijöille lakiin perustuva oikeus sopia työehtosopimusten määräyksistä. Jos halua tähän ei ole, yrityksessä noudatettaisiin työehtosopimusta. 

Makkulan mukaan Suomi tarvitsee joustavampia työmarkkinoita.

– Sellaisia, jotka antavat sopimisen vapautta niille, jotka tätä vapautta haluavat hyödyntää. Tässä ei olisi kyse pakosta sopia työehtosopimuksesta poiketen, vaan mahdollisuudesta. Edellytyksenä olisi yhteisymmärrys siitä, että halutaan poiketa työehtosopimuksesta. Tällöin yritys- ja työpaikkatasolla voitaisiin tehdä juuri siihen yritykseen sopia työaika- ja palkkausjärjestelmiä, yhdessä sopien.

Makkula korostaa, että yhteinen sopiminen lisää luottamusta ja sitoutumista.

– Kuten työolobarometreista ilmenee, pienissä yrityksissä on vahva luottamus ja tieto kulkee hyvin. Sopimisen edellytykset ovat siis kunnossa. Tällä hetkellä ongelma on kuitenkin se, että lainsäädäntö estää erityisesti pieniä järjestäytymättömiä yrityksiä sopimasta paikallisesti. Nämä sopimisen kiellot pitää poistaa ja mahdollistaa myös työehtosopimuksesta poikkeaminen, jos siihen on yhteistä tahtoa, hän jatkaa.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjyysstrategia selkokielellä: Tätä reilun työelämän agendalla haetaan

Yrittäjät uutisarkisto - 3. Lokakuu 2018 - 15:38

Tänään julkistettu yrittäjyysstrategia pitää sisällään muun muassa "Reilun työelämän agendan". Strategiassa tämä määritellään työntekijän ja työnantajan kokemaksi reiluudeksi ja jaksamiseksi. Strategian mukaan jatkossa käynnistetään työnantajayrittäjien olosuhteita mittaava vuosittainen tutkimus, jossa tarkastellaan yrittäjien jaksamista.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkulan mukaan on hyvä, että jatkossa yrittäjien näkemyksiä selvitetään tarkemmin.

– Nykyään toteutetaan vuosittain työolobarometri, jossa yksityisen sektorin työntekijät kertovat näkemyksiään työelämän laadusta ja esimerkiksi luottamuksesta ja tiedonkulusta. Pienet yritykset pärjäävät työntekijöiden mielestä näissä barometreissa parhaiten. Yrittäjien näkemyksiä työelämän laadusta sekä yrittäjänä ja työntekijänä toimimisesta ei sen sijaan selvitetä säännöllisesti. Kuitenkin yrittäjän jaksaminen ja kokemus esimerkiksi työllistämiseen liittyvistä velvoitteista ja normeista on aivan olennaista, koska yrittäjät tarjoavat työtä muille. On siten kaikkien etu, että tiedettäisiin nykyistä enemmän siitä, mitä yrittäjät työelämästä ja työllistämisestä ajattelevat ja miten he sen kokevat, Makkula sanoo.

Lisää paikallista sopimista

Jussi Järventauksen ja Henrietta Kekäläisen laatimassa ehdotuksessa yrittäjyysstrategiaksi 2018–2028 esitetään 45 keinoa, joilla muun muassa helpotetaan yritysten työllistämistä ja kasvua.

Strategiassa otetaan kantaa mylös paikalliseen sopimiseen. Alle 10 työntekijän yrityksissä halutaan antaa työnantajille ja työntekijöille lakiin perustuva oikeus sopia työehtosopimusten määräyksistä. Jos halua tähän ei ole, yrityksessä noudatettaisiin työehtosopimusta. 

Makkulan mukaan Suomi tarvitsee joustavampia työmarkkinoita.

– Sellaisia, jotka antavat sopimisen vapautta niille, jotka tätä vapautta haluavat hyödyntää. Tässä ei olisi kyse pakosta sopia työehtosopimuksesta poiketen, vaan mahdollisuudesta. Edellytyksenä olisi yhteisymmärrys siitä, että halutaan poiketa työehtosopimuksesta. Tällöin yritys- ja työpaikkatasolla voitaisiin tehdä juuri siihen yritykseen sopia työaika- ja palkkausjärjestelmiä, yhdessä sopien.

Makkula korostaa, että yhteinen sopiminen lisää luottamusta ja sitoutumista.

– Kuten työolobarometreista ilmenee, pienissä yrityksissä on vahva luottamus ja tieto kulkee hyvin. Sopimisen edellytykset ovat siis kunnossa. Tällä hetkellä ongelma on kuitenkin se, että lainsäädäntö estää erityisesti pieniä järjestäytymättömiä yrityksiä sopimasta paikallisesti. Nämä sopimisen kiellot pitää poistaa ja mahdollistaa myös työehtosopimuksesta poikkeaminen, jos siihen on yhteistä tahtoa, hän jatkaa.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjyysstrategia selkokielellä: Tätä reilun työelämän agendalla haetaan

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 3. Lokakuu 2018 - 15:38

Tänään julkistettu yrittäjyysstrategia pitää sisällään muun muassa "Reilun työelämän agendan". Strategiassa tämä määritellään työntekijän ja työnantajan kokemaksi reiluudeksi ja jaksamiseksi. Strategian mukaan jatkossa käynnistetään työnantajayrittäjien olosuhteita mittaava vuosittainen tutkimus, jossa tarkastellaan yrittäjien jaksamista.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkulan mukaan on hyvä, että jatkossa yrittäjien näkemyksiä selvitetään tarkemmin.

– Nykyään toteutetaan vuosittain työolobarometri, jossa yksityisen sektorin työntekijät kertovat näkemyksiään työelämän laadusta ja esimerkiksi luottamuksesta ja tiedonkulusta. Pienet yritykset pärjäävät työntekijöiden mielestä näissä barometreissa parhaiten. Yrittäjien näkemyksiä työelämän laadusta sekä yrittäjänä ja työntekijänä toimimisesta ei sen sijaan selvitetä säännöllisesti. Kuitenkin yrittäjän jaksaminen ja kokemus esimerkiksi työllistämiseen liittyvistä velvoitteista ja normeista on aivan olennaista, koska yrittäjät tarjoavat työtä muille. On siten kaikkien etu, että tiedettäisiin nykyistä enemmän siitä, mitä yrittäjät työelämästä ja työllistämisestä ajattelevat ja miten he sen kokevat, Makkula sanoo.

Lisää paikallista sopimista

Jussi Järventauksen ja Henrietta Kekäläisen laatimassa ehdotuksessa yrittäjyysstrategiaksi 2018–2028 esitetään 45 keinoa, joilla muun muassa helpotetaan yritysten työllistämistä ja kasvua.

Strategiassa otetaan kantaa mylös paikalliseen sopimiseen. Alle 10 työntekijän yrityksissä halutaan antaa työnantajille ja työntekijöille lakiin perustuva oikeus sopia työehtosopimusten määräyksistä. Jos halua tähän ei ole, yrityksessä noudatettaisiin työehtosopimusta. 

Makkulan mukaan Suomi tarvitsee joustavampia työmarkkinoita.

– Sellaisia, jotka antavat sopimisen vapautta niille, jotka tätä vapautta haluavat hyödyntää. Tässä ei olisi kyse pakosta sopia työehtosopimuksesta poiketen, vaan mahdollisuudesta. Edellytyksenä olisi yhteisymmärrys siitä, että halutaan poiketa työehtosopimuksesta. Tällöin yritys- ja työpaikkatasolla voitaisiin tehdä juuri siihen yritykseen sopia työaika- ja palkkausjärjestelmiä, yhdessä sopien.

Makkula korostaa, että yhteinen sopiminen lisää luottamusta ja sitoutumista.

– Kuten työolobarometreista ilmenee, pienissä yrityksissä on vahva luottamus ja tieto kulkee hyvin. Sopimisen edellytykset ovat siis kunnossa. Tällä hetkellä ongelma on kuitenkin se, että lainsäädäntö estää erityisesti pieniä järjestäytymättömiä yrityksiä sopimasta paikallisesti. Nämä sopimisen kiellot pitää poistaa ja mahdollistaa myös työehtosopimuksesta poikkeaminen, jos siihen on yhteistä tahtoa, hän jatkaa.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Alkuvaiheen kasvuyrityksiä tulisi kannustaa verotuksella

Yrittäjät tiedotteet - 3. Lokakuu 2018 - 14:55

Kuismasen mielestä ehdotus alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinmallista on selvittämisen arvoinen. Veromallissa saanto verotetaan pääomatulona vasta siinä vaiheessa, kun saadut tai alihintaan ostetut osakkeet myydään. 

– Tämä olisi hyödyllistä esimerkiksi nopeasti kasvavissa teknologiayrityksissä, joissa henkilökuntaa halutaan sitouttaa ja palkita. Yrityksellä ei välttämättä ole kuitenkaan ehtinyt muodostua varallisuutta, että palkitseminen voitaisiin maksaa käteisenä.

Hallituksessa on Kuismasen mukaan käynnistymässä samansuuntainen valmistelu. Mahdollisessa jatkovalmistelussa otettaisiin huomioon Ruotsin vastaavanlaisesta veromallista käytettävissä olevat tiedot ja kokemukset.

Oikeustieteen lisensiaatti Jussi Järventauksen ja yrittäjä Henrietta Kekäläisen ehdotus yrittäjyyden edistämisen strategiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2018–2028 julkistettiin keskiviikkona.  

Selvityshenkilöt toteavat, että yrittäjien verotuksen kehittämisessä tulisi korostaa riskin ottamisen ja yritysten kasvattamisen tärkeyttä.  

– Selvityshenkilöiden näkemykset siitä, että yrityksissä yrittäjä ja muut omistajat tarkastelevat yhtiön ja osingon verotusta kokonaisuutena, on tervetullutta. Yrittäjälle ei ole verovapaita osinkoja, Kuismanen korostaa.

Selvityksen mukaan verotuksen tulisi kannustaa osaamisintensiivisiä ja aloittavia yrittäjiä, joilla on niukat nettovarat.

– Muuttuvassa taloudessa on yhä vähemmän yrittäjyyttä, joka perustuu fyysiseen pääomaan. Valitettavan usein tämä jää ilman huomiota, Kuismanen lisää. 

Strategiassa ehdotetaan myös myöhennettyä progressiivista yhtiöverotusta.

– On hyvä, että on tuotu erilaisia ehdotuksia pöydälle. Täytyy selvittää, ovatko ne sovellettavissa suomalaiseen verojärjestelmään.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Alkuvaiheen kasvuyrityksiä tulisi kannustaa verotuksella

Yrittäjät uutisarkisto - 3. Lokakuu 2018 - 14:55

Kuismasen mielestä ehdotus alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinmallista on selvittämisen arvoinen. Veromallissa saanto verotetaan pääomatulona vasta siinä vaiheessa, kun saadut tai alihintaan ostetut osakkeet myydään. 

– Tämä olisi hyödyllistä esimerkiksi nopeasti kasvavissa teknologiayrityksissä, joissa henkilökuntaa halutaan sitouttaa ja palkita. Yrityksellä ei välttämättä ole kuitenkaan ehtinyt muodostua varallisuutta, että palkitseminen voitaisiin maksaa käteisenä.

Hallituksessa on Kuismasen mukaan käynnistymässä samansuuntainen valmistelu. Mahdollisessa jatkovalmistelussa otettaisiin huomioon Ruotsin vastaavanlaisesta veromallista käytettävissä olevat tiedot ja kokemukset.

Oikeustieteen lisensiaatti Jussi Järventauksen ja yrittäjä Henrietta Kekäläisen ehdotus yrittäjyyden edistämisen strategiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2018–2028 julkistettiin keskiviikkona.  

Selvityshenkilöt toteavat, että yrittäjien verotuksen kehittämisessä tulisi korostaa riskin ottamisen ja yritysten kasvattamisen tärkeyttä.  

– Selvityshenkilöiden näkemykset siitä, että yrityksissä yrittäjä ja muut omistajat tarkastelevat yhtiön ja osingon verotusta kokonaisuutena, on tervetullutta. Yrittäjälle ei ole verovapaita osinkoja, Kuismanen korostaa.

Selvityksen mukaan verotuksen tulisi kannustaa osaamisintensiivisiä ja aloittavia yrittäjiä, joilla on niukat nettovarat.

– Muuttuvassa taloudessa on yhä vähemmän yrittäjyyttä, joka perustuu fyysiseen pääomaan. Valitettavan usein tämä jää ilman huomiota, Kuismanen lisää. 

Strategiassa ehdotetaan myös myöhennettyä progressiivista yhtiöverotusta.

– On hyvä, että on tuotu erilaisia ehdotuksia pöydälle. Täytyy selvittää, ovatko ne sovellettavissa suomalaiseen verojärjestelmään.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Alkuvaiheen kasvuyrityksiä tulisi kannustaa verotuksella

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 3. Lokakuu 2018 - 14:55

Kuismasen mielestä ehdotus alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinmallista on selvittämisen arvoinen. Veromallissa saanto verotetaan pääomatulona vasta siinä vaiheessa, kun saadut tai alihintaan ostetut osakkeet myydään. 

– Tämä olisi hyödyllistä esimerkiksi nopeasti kasvavissa teknologiayrityksissä, joissa henkilökuntaa halutaan sitouttaa ja palkita. Yrityksellä ei välttämättä ole kuitenkaan ehtinyt muodostua varallisuutta, että palkitseminen voitaisiin maksaa käteisenä.

Hallituksessa on Kuismasen mukaan käynnistymässä samansuuntainen valmistelu. Mahdollisessa jatkovalmistelussa otettaisiin huomioon Ruotsin vastaavanlaisesta veromallista käytettävissä olevat tiedot ja kokemukset.

Oikeustieteen lisensiaatti Jussi Järventauksen ja yrittäjä Henrietta Kekäläisen ehdotus yrittäjyyden edistämisen strategiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2018–2028 julkistettiin keskiviikkona.  

Selvityshenkilöt toteavat, että yrittäjien verotuksen kehittämisessä tulisi korostaa riskin ottamisen ja yritysten kasvattamisen tärkeyttä.  

– Selvityshenkilöiden näkemykset siitä, että yrityksissä yrittäjä ja muut omistajat tarkastelevat yhtiön ja osingon verotusta kokonaisuutena, on tervetullutta. Yrittäjälle ei ole verovapaita osinkoja, Kuismanen korostaa.

Selvityksen mukaan verotuksen tulisi kannustaa osaamisintensiivisiä ja aloittavia yrittäjiä, joilla on niukat nettovarat.

– Muuttuvassa taloudessa on yhä vähemmän yrittäjyyttä, joka perustuu fyysiseen pääomaan. Valitettavan usein tämä jää ilman huomiota, Kuismanen lisää. 

Strategiassa ehdotetaan myös myöhennettyä progressiivista yhtiöverotusta.

– On hyvä, että on tuotu erilaisia ehdotuksia pöydälle. Täytyy selvittää, ovatko ne sovellettavissa suomalaiseen verojärjestelmään.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Kategoriat: Yrittäjät

Kansallinen yrittäjyysstrategia valmistui – katso tärkeimmät kohdat

Yrittäjät tiedotteet - 3. Lokakuu 2018 - 13:10

– Kaikki tietävät yrittäjyyden merkityksen Suomelle. Aiemmin asioita on ajateltu liian putkimaisesti. Tämä on ensimmäinen horisontaalinen ja laaja ehdotus kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi, kehuu selvityksen tilannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Yrittäjyysstrategian on tarkoitus kantaa hallituskausien yli vuoteen 2028 ja sen painopisteenä ovat erityisesti pienyritykset ja pienyrittäjät. Lintilä uskoo näin tapahtuvan, koska strategiassa on monia kohtia, jotka sopivat useille puolueille.

–Tällä hallituskaudella ehditään ehkä vielä käynnistää jotakin, esimerkiksi sääntelyn purkamista, Lintilä toteaa.     

Häntä huolettaa yrittäjien jaksaminen, se on liian vaiettu aie.

–Suurin osa konkursseista johtuu siitä, että yrittäjältä loppuu jaksaminen, Lintilä toteaa.

Työ muuttuu ja yrittäjyys muuttuu

–Työn murros nostaa yrittäjyyden yhä merkittävämpään rooliin yhteiskunnassa, mutta yrittäjyyskään ei ole samanlaista kuin aiemmin, toteaa selvityshenkilö, Suomen Yrittäjien ex-toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Hän viittaa arvioihin, että uuden teknologian ansiosta jopa puolet nykyisistä työtehtävistä on automatisoitavissa. Työ pirstaloituu ja tämän päivän palkansaaja on huomisen yrittäjä.

Järventaus ottaa kantaa myös irtisanomisten helpottamiseen:

–Suomessa pysyvästi huono työsuoritus ei riitä irtisanomiseen, työsuorituksen pitää olla kelvoton, Jussi Järventaus luonnehtii.

Hänen mukaansa yrittäjille on syntynyt virherekrytoinneista ylimääräinen pelkokerroin ja työllistämisen kynnys on korkea.

–Onhan ay-liikkeellä itselläänkin ollut ongelmia näissä henkilöperusteiseen irtisanomiseen liittyvissä asioissa, Järventaus sanoo viitaten julkisuudessa olleisiin oikeudenkäynteihin.

Kansainvälistyminen ja optioiden verotus

Selvityshenkilö, yrittäjä Henrietta Kekäläistä huolettaa Suomen kansainvälistyminen, startupit ja kasvuyritykset:

– Yritysten alkutaipaleella pitäisi matkaa ja hallintotaakkaa helpottaa. Suomen pitää myös kansainvälistyä, saada osaajia tänne ulkomailta ja esimerkiksi täällä jo olevien opiskelijoiden pitäisi saada työlupa heti, Kekäläinen listaa.

– Listaamattomien yhtiöiden työntekijöiden optioverotuksen muutosehdotus on tärkein asia startupeille ja kasvuyhtiöille. Tämä ehdotus on kriittinen, mikäli Suomi haluaa olla kasvuyhtiöiden kotipaikka nyt ja huomenna, toteaa Henrietta Kekäläinen.

Yrittäjyysstrategian keskeisimmät kohdat

Reilun työelämän agenda

Työntekijän kokeman reiluuden ja jaksamisen ohella nostetaan tasavertaisesti esille työantajayrittäjän kokema reiluus ja jaksaminen. Käynnistetään työolobarometrin kaltainen työnantajayrittäjien olosuhteita mittaava vuosittainen tutkimus, jossa tarkastellaan työnantajayrittäjän jaksamista muun muassa työnantajavelvoitteiden toteuttamisessa.

Työllistämisen riskin pienentäminen

Työllistämisen riskin pienentämiseksi alle kymmenen henkilön yrityksissä laista poistetaan työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen osalta vaatimus painavasta syystä. Irtisanomiseen henkilöperustein riittäisi asiallinen syy.

Paikallisen sopimisen lisääminen ja yleissitovuuden muutos

Alle kymmenen henkilön yrityksissä työnantajille ja työntekijöille annetaan lakiin perustuva oikeus sopia työehtosopimusten määräyksistä poikkeavasti. Jos halua tai yhteisymmärrystä poikkeavan sopimuksen tekemiseen ei ole, noudatettaisiin työehtosopimusta.
Muutos koskisi sekä työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä (normaalisitovat työehtosopimukset) että työehtosopimuksia yleissitovana noudattavia yrityksiä (yleissitovat työehtosopimukset). 
Työehtosopimusten joustot ulotettaisiin koskemaan myös työehtosopimuksia yleissitovana noudattavia työantajaliittoihin kuulumattomia yrityksiä.

Myöhennetty progressiivinen yhtiöverotus

Listautumattoman yrityksen tulovero kannetaan siinä vaiheessa, kun osakas nostaa osinkoa yrityksestään, nostetun osingon määrän mukaisesti. Veron määrä laskettaisiin työn verotusta koskevan progressiivisen taulukon mukaan. Yrityksestä ulos otetun tulon vero olisi siten sama kuin palkansaajan tulovero. Verotuksella ei olisi kytköstä yhtiön nettovarallisuuteen.

Alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinten veromalli
Ehdotuksen mukaan valmistellaan alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinten veromalli, jossa saanto verotetaan vain siinä vaiheessa, kun saadut tai alihintaan ostetut osakkeet myydään. Verotus toteutuisi myyntivoitosta pääomatulon verona, jos myyntivoittoa – osakkeiden saamisen tai merkintähetken ja myyntihetken välistä arvonnousua – on syntynyt.

Mahdollisessa jatkovalmistelussa otettaisiin huomioon Ruotsin vastaavanlaisesta veromallista käytettävissä olevat tiedot ja kokemukset.

Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehtojen yhdistäminen 
Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot yhdistetään siten, että molemmat työnteon tavat täyttävät yhtäläisesti ja yhdessä työttömyysturvan työssäoloehdon. Työssäoloehto perustuisi vakuutettuun työtuloon ja työskentelyn kestoon, ei viikkotyöaikaan.
Jatkossa oikeuden syntyminen olisi siten kiinni ainoastaan vakuutetusta tulosta, jonka mukaan myös vakuutusmaksut määräytyvät, sekä vakuutetun ajan pituudesta.

Yrittäjän perheenjäsenelle työttömyysturvaa

Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvalle, perheen yrityksessä työskentelevälle perheenjäsenelle luodaan mahdollisuus saada työttömyysturvaa muuttamalla työttömyysturvalakia niin, että tällainen perheenjäsen katsotaan laissa työntekijäksi, ei yrittäjäksi, kuten nykyään.
Näin he voisivat vakuuttaa itsensä palkansaajien työttömyyskassassa ja saada sieltä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Hallitus on käynnistänyt asiaa koskevan valmistelun samankaltaisen ehdotuksen johdosta. Valmistelun tarkemmasta sisällöstä ei vielä ole tietoa. 

Vanhempainpäivärahajärjestelmän joustavoittaminen 
Vanhempainpäivärahaa joustavoitetaan esimerkiksi siten, että yrittäjänä toimivalla raskaana olevalla naisella olisi oikeus aloittaa äitiysrahakautensa nykyistä myöhemmästä ajankohdasta. Äitiysrahajaksot ns. suoja-ajan ylittävältä osin voisivat olla käytettävissä yrittäjänä toimivalla äidillä enintään kahdessa jaksossa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
Myös vanhempainrahajaksojen tulisi olla käytettävissä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Maksuhäiriöiden tallennusaikojen lyhentäminen ja yhdenmukaistaminen
Maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja lyhennetään oleellisesti, nykyisestä kolmesta vuodesta yhteen kuukauteen velan maksamisesta. Toistuvat maksuhäiriöt erikseen harkittavan ajan sisällä pidentäisivät aikaa. Vilpilliset menettelyt johtaisivat tuntuvaan pidennykseen. Tallennusaikojen lyhentäminen koskisi muitakin luonnollisia henkilöitä kuin yrittäjiä.

Maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistaminen

Maksukyvyttömyyslainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan saneerausdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon aikataulussa. Tässä yhteydessä selvitetään velkajärjestelymenettelyn yhdistäminen konkurssimenettelyyn ja velkajärjestelyyn pääsemisen perusteet, kuten tilapäisen maksuhäiriön vaikutus velkajärjestelyyn pääsemiseksi.

Reilu kilpailu ja kunnan toimiala
Kunnat alkavat järjestelmällisesti vetäytyä markkinoilta, joilla on tai joille voi syntyä riittävän kilpailun tuomaa yksityistä tarjontaa. Markkinapuute katsottaisiin olevan voimassa ainoastaan, jos yksityistä tarjontaa ei ole eikä sellaista myöskään voisi syntyä. Ehdotuksen toteuttaminen ei estäisi kuntia omistamasta vesi- ja sähkölaitoksia.

Yrittäjyyden asema koulutuksesa

Opetus- ja kulttuuriministeriössä pitää laatia koulutuspoliittinen strategia. Ehdotuksen mukaan yrittäjyyden asemaa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa vahvistetaan edelleen. Rehtoreiden ja koulunjohtajien koulutuksessa panostetaan yrittäjyyskasvatuksen merkityksen sisäistämiseen.

Yksi sisään, kaksi ulos -periaate

Yritysten sääntelytaakkaa pitää vähentää. Otetaan käyttöön yksi sisään, kaksi ulos -periaate, jonka mukaan uuteen säädökseen sisältyvä uusi velvoite edellyttää kahden kustannukseltaan vastaavan tason velvoitteen poistamista muualta lainsäädännöstä.

Pienet ensin -periaate

Säädösvalmistelussa otetaan käyttöön pienet ensin -periaate ja pk-yritystesti. 

Periaatteista käytäntöön

Valtioneuvosto tekee päätökset mainituista periaatteista. Ehdotuksemme mukaan ministeriöiden kansliapäälliköt vastuutetaan valvomaan periaatteiden toteutumista, apunaan ministeriöissä jo olevat tai niihin rekrytoitavat lainsäädäntöjohtajat. Periaatteiden toteutumista arvioi lainsäädännön arviointineuvosto ja valvoo valtioneuvoston oikeuskansleri osana perustuslaillista säädösten laadun valvontaansa.

Kolmikannan uusi tulkinta

Laaja yhteisymmärrys on pienen maan voimavara, mutta jos laajaa yhteisymmärrystä tärkeille yhteiskunnallisille kehittämishankkeille ei ole saatavissa, kehitystä ei tule pysäyttää. Kolmikantainen lainvalmistelu ei saa olla hallituksia tosiasiassa sitovaa sopimista, vaan valmistelua hallitukselle, joka aina tekee lopullisen päätöksen lakiesityksen sisällöstä ja sen antamisesta.
Yrittäjyysstrategian poikkihallinnollisuuden vahvistaminen

Hallitusohjelman perusteella hallitus päättää, että strategiasta vastaavan ministeriön vastuulle kuuluu edistää ja valmistella strategiaan hallitusohjelmassa määrättyjä asioita. 

Toteutus yli hallituskausien
Ehdotuksen mukaan pääministeri antaa vaalikauden aluksi eduskunnalle ilmoituksen/selonteon yrittäjyysstrategian keskeisten linjausten toteuttamisesta.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi 

Koko ehdotus yrittäjyysstrategiaksi löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta


   
 

Kategoriat: Yrittäjät

Kansallinen yrittäjyysstrategia valmistui – katso tärkeimmät kohdat

Yrittäjät uutisarkisto - 3. Lokakuu 2018 - 13:10

– Kaikki tietävät yrittäjyyden merkityksen Suomelle. Aiemmin asioita on ajateltu liian putkimaisesti. Tämä on ensimmäinen horisontaalinen ja laaja ehdotus kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi, kehuu selvityksen tilannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Yrittäjyysstrategian on tarkoitus kantaa hallituskausien yli vuoteen 2028 ja sen painopisteenä ovat erityisesti pienyritykset ja pienyrittäjät. Lintilä uskoo näin tapahtuvan, koska strategiassa on monia kohtia, jotka sopivat useille puolueille.

–Tällä hallituskaudella ehditään ehkä vielä käynnistää jotakin, esimerkiksi sääntelyn purkamista, Lintilä toteaa.     

Häntä huolettaa yrittäjien jaksaminen, se on liian vaiettu aie.

–Suurin osa konkursseista johtuu siitä, että yrittäjältä loppuu jaksaminen, Lintilä toteaa.

Työ muuttuu ja yrittäjyys muuttuu

–Työn murros nostaa yrittäjyyden yhä merkittävämpään rooliin yhteiskunnassa, mutta yrittäjyyskään ei ole samanlaista kuin aiemmin, toteaa selvityshenkilö, Suomen Yrittäjien ex-toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Hän viittaa arvioihin, että uuden teknologian ansiosta jopa puolet nykyisistä työtehtävistä on automatisoitavissa. Työ pirstaloituu ja tämän päivän palkansaaja on huomisen yrittäjä.

Järventaus ottaa kantaa myös irtisanomisten helpottamiseen:

–Suomessa pysyvästi huono työsuoritus ei riitä irtisanomiseen, työsuorituksen pitää olla kelvoton, Jussi Järventaus luonnehtii.

Hänen mukaansa yrittäjille on syntynyt virherekrytoinneista ylimääräinen pelkokerroin ja työllistämisen kynnys on korkea.

–Onhan ay-liikkeellä itselläänkin ollut ongelmia näissä henkilöperusteiseen irtisanomiseen liittyvissä asioissa, Järventaus sanoo viitaten julkisuudessa olleisiin oikeudenkäynteihin.

Kansainvälistyminen ja optioiden verotus

Selvityshenkilö, yrittäjä Henrietta Kekäläistä huolettaa Suomen kansainvälistyminen, startupit ja kasvuyritykset:

– Yritysten alkutaipaleella pitäisi matkaa ja hallintotaakkaa helpottaa. Suomen pitää myös kansainvälistyä, saada osaajia tänne ulkomailta ja esimerkiksi täällä jo olevien opiskelijoiden pitäisi saada työlupa heti, Kekäläinen listaa.

– Listaamattomien yhtiöiden työntekijöiden optioverotuksen muutosehdotus on tärkein asia startupeille ja kasvuyhtiöille. Tämä ehdotus on kriittinen, mikäli Suomi haluaa olla kasvuyhtiöiden kotipaikka nyt ja huomenna, toteaa Henrietta Kekäläinen.

Yrittäjyysstrategian keskeisimmät kohdat

Reilun työelämän agenda

Työntekijän kokeman reiluuden ja jaksamisen ohella nostetaan tasavertaisesti esille työantajayrittäjän kokema reiluus ja jaksaminen. Käynnistetään työolobarometrin kaltainen työnantajayrittäjien olosuhteita mittaava vuosittainen tutkimus, jossa tarkastellaan työnantajayrittäjän jaksamista muun muassa työnantajavelvoitteiden toteuttamisessa.

Työllistämisen riskin pienentäminen

Työllistämisen riskin pienentämiseksi alle kymmenen henkilön yrityksissä laista poistetaan työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen osalta vaatimus painavasta syystä. Irtisanomiseen henkilöperustein riittäisi asiallinen syy.

Paikallisen sopimisen lisääminen ja yleissitovuuden muutos

Alle kymmenen henkilön yrityksissä työnantajille ja työntekijöille annetaan lakiin perustuva oikeus sopia työehtosopimusten määräyksistä poikkeavasti. Jos halua tai yhteisymmärrystä poikkeavan sopimuksen tekemiseen ei ole, noudatettaisiin työehtosopimusta.
Muutos koskisi sekä työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä (normaalisitovat työehtosopimukset) että työehtosopimuksia yleissitovana noudattavia yrityksiä (yleissitovat työehtosopimukset). 
Työehtosopimusten joustot ulotettaisiin koskemaan myös työehtosopimuksia yleissitovana noudattavia työantajaliittoihin kuulumattomia yrityksiä.

Myöhennetty progressiivinen yhtiöverotus

Listautumattoman yrityksen tulovero kannetaan siinä vaiheessa, kun osakas nostaa osinkoa yrityksestään, nostetun osingon määrän mukaisesti. Veron määrä laskettaisiin työn verotusta koskevan progressiivisen taulukon mukaan. Yrityksestä ulos otetun tulon vero olisi siten sama kuin palkansaajan tulovero. Verotuksella ei olisi kytköstä yhtiön nettovarallisuuteen.

Alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinten veromalli
Ehdotuksen mukaan valmistellaan alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinten veromalli, jossa saanto verotetaan vain siinä vaiheessa, kun saadut tai alihintaan ostetut osakkeet myydään. Verotus toteutuisi myyntivoitosta pääomatulon verona, jos myyntivoittoa – osakkeiden saamisen tai merkintähetken ja myyntihetken välistä arvonnousua – on syntynyt.

Mahdollisessa jatkovalmistelussa otettaisiin huomioon Ruotsin vastaavanlaisesta veromallista käytettävissä olevat tiedot ja kokemukset.

Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehtojen yhdistäminen 
Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot yhdistetään siten, että molemmat työnteon tavat täyttävät yhtäläisesti ja yhdessä työttömyysturvan työssäoloehdon. Työssäoloehto perustuisi vakuutettuun työtuloon ja työskentelyn kestoon, ei viikkotyöaikaan.
Jatkossa oikeuden syntyminen olisi siten kiinni ainoastaan vakuutetusta tulosta, jonka mukaan myös vakuutusmaksut määräytyvät, sekä vakuutetun ajan pituudesta.

Yrittäjän perheenjäsenelle työttömyysturvaa

Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvalle, perheen yrityksessä työskentelevälle perheenjäsenelle luodaan mahdollisuus saada työttömyysturvaa muuttamalla työttömyysturvalakia niin, että tällainen perheenjäsen katsotaan laissa työntekijäksi, ei yrittäjäksi, kuten nykyään.
Näin he voisivat vakuuttaa itsensä palkansaajien työttömyyskassassa ja saada sieltä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Hallitus on käynnistänyt asiaa koskevan valmistelun samankaltaisen ehdotuksen johdosta. Valmistelun tarkemmasta sisällöstä ei vielä ole tietoa. 

Vanhempainpäivärahajärjestelmän joustavoittaminen 
Vanhempainpäivärahaa joustavoitetaan esimerkiksi siten, että yrittäjänä toimivalla raskaana olevalla naisella olisi oikeus aloittaa äitiysrahakautensa nykyistä myöhemmästä ajankohdasta. Äitiysrahajaksot ns. suoja-ajan ylittävältä osin voisivat olla käytettävissä yrittäjänä toimivalla äidillä enintään kahdessa jaksossa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
Myös vanhempainrahajaksojen tulisi olla käytettävissä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Maksuhäiriöiden tallennusaikojen lyhentäminen ja yhdenmukaistaminen
Maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja lyhennetään oleellisesti, nykyisestä kolmesta vuodesta yhteen kuukauteen velan maksamisesta. Toistuvat maksuhäiriöt erikseen harkittavan ajan sisällä pidentäisivät aikaa. Vilpilliset menettelyt johtaisivat tuntuvaan pidennykseen. Tallennusaikojen lyhentäminen koskisi muitakin luonnollisia henkilöitä kuin yrittäjiä.

Maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistaminen

Maksukyvyttömyyslainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan saneerausdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon aikataulussa. Tässä yhteydessä selvitetään velkajärjestelymenettelyn yhdistäminen konkurssimenettelyyn ja velkajärjestelyyn pääsemisen perusteet, kuten tilapäisen maksuhäiriön vaikutus velkajärjestelyyn pääsemiseksi.

Reilu kilpailu ja kunnan toimiala
Kunnat alkavat järjestelmällisesti vetäytyä markkinoilta, joilla on tai joille voi syntyä riittävän kilpailun tuomaa yksityistä tarjontaa. Markkinapuute katsottaisiin olevan voimassa ainoastaan, jos yksityistä tarjontaa ei ole eikä sellaista myöskään voisi syntyä. Ehdotuksen toteuttaminen ei estäisi kuntia omistamasta vesi- ja sähkölaitoksia.

Yrittäjyyden asema koulutuksesa

Opetus- ja kulttuuriministeriössä pitää laatia koulutuspoliittinen strategia. Ehdotuksen mukaan yrittäjyyden asemaa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa vahvistetaan edelleen. Rehtoreiden ja koulunjohtajien koulutuksessa panostetaan yrittäjyyskasvatuksen merkityksen sisäistämiseen.

Yksi sisään, kaksi ulos -periaate

Yritysten sääntelytaakkaa pitää vähentää. Otetaan käyttöön yksi sisään, kaksi ulos -periaate, jonka mukaan uuteen säädökseen sisältyvä uusi velvoite edellyttää kahden kustannukseltaan vastaavan tason velvoitteen poistamista muualta lainsäädännöstä.

Pienet ensin -periaate

Säädösvalmistelussa otetaan käyttöön pienet ensin -periaate ja pk-yritystesti. 

Periaatteista käytäntöön

Valtioneuvosto tekee päätökset mainituista periaatteista. Ehdotuksemme mukaan ministeriöiden kansliapäälliköt vastuutetaan valvomaan periaatteiden toteutumista, apunaan ministeriöissä jo olevat tai niihin rekrytoitavat lainsäädäntöjohtajat. Periaatteiden toteutumista arvioi lainsäädännön arviointineuvosto ja valvoo valtioneuvoston oikeuskansleri osana perustuslaillista säädösten laadun valvontaansa.

Kolmikannan uusi tulkinta

Laaja yhteisymmärrys on pienen maan voimavara, mutta jos laajaa yhteisymmärrystä tärkeille yhteiskunnallisille kehittämishankkeille ei ole saatavissa, kehitystä ei tule pysäyttää. Kolmikantainen lainvalmistelu ei saa olla hallituksia tosiasiassa sitovaa sopimista, vaan valmistelua hallitukselle, joka aina tekee lopullisen päätöksen lakiesityksen sisällöstä ja sen antamisesta.
Yrittäjyysstrategian poikkihallinnollisuuden vahvistaminen

Hallitusohjelman perusteella hallitus päättää, että strategiasta vastaavan ministeriön vastuulle kuuluu edistää ja valmistella strategiaan hallitusohjelmassa määrättyjä asioita. 

Toteutus yli hallituskausien
Ehdotuksen mukaan pääministeri antaa vaalikauden aluksi eduskunnalle ilmoituksen/selonteon yrittäjyysstrategian keskeisten linjausten toteuttamisesta.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi 

Koko ehdotus yrittäjyysstrategiaksi löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta


   
 

Kategoriat: Yrittäjät

Kansallinen yrittäjyysstrategia valmistui – katso tärkeimmät kohdat

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 3. Lokakuu 2018 - 13:10

– Kaikki tietävät yrittäjyyden merkityksen Suomelle. Aiemmin asioita on ajateltu liian putkimaisesti. Tämä on ensimmäinen horisontaalinen ja laaja ehdotus kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi, kehuu selvityksen tilannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Yrittäjyysstrategian on tarkoitus kantaa hallituskausien yli vuoteen 2028 ja sen painopisteenä ovat erityisesti pienyritykset ja pienyrittäjät. Lintilä uskoo näin tapahtuvan, koska strategiassa on monia kohtia, jotka sopivat useille puolueille.

–Tällä hallituskaudella ehditään ehkä vielä käynnistää jotakin, esimerkiksi sääntelyn purkamista, Lintilä toteaa.     

Häntä huolettaa yrittäjien jaksaminen, se on liian vaiettu aie.

–Suurin osa konkursseista johtuu siitä, että yrittäjältä loppuu jaksaminen, Lintilä toteaa.

Työ muuttuu ja yrittäjyys muuttuu

–Työn murros nostaa yrittäjyyden yhä merkittävämpään rooliin yhteiskunnassa, mutta yrittäjyyskään ei ole samanlaista kuin aiemmin, toteaa selvityshenkilö, Suomen Yrittäjien ex-toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Hän viittaa arvioihin, että uuden teknologian ansiosta jopa puolet nykyisistä työtehtävistä on automatisoitavissa. Työ pirstaloituu ja tämän päivän palkansaaja on huomisen yrittäjä.

Järventaus ottaa kantaa myös irtisanomisten helpottamiseen:

–Suomessa pysyvästi huono työsuoritus ei riitä irtisanomiseen, työsuorituksen pitää olla kelvoton, Jussi Järventaus luonnehtii.

Hänen mukaansa yrittäjille on syntynyt virherekrytoinneista ylimääräinen pelkokerroin ja työllistämisen kynnys on korkea.

–Onhan ay-liikkeellä itselläänkin ollut ongelmia näissä henkilöperusteiseen irtisanomiseen liittyvissä asioissa, Järventaus sanoo viitaten julkisuudessa olleisiin oikeudenkäynteihin.

Kansainvälistyminen ja optioiden verotus

Selvityshenkilö, yrittäjä Henrietta Kekäläistä huolettaa Suomen kansainvälistyminen, startupit ja kasvuyritykset:

– Yritysten alkutaipaleella pitäisi matkaa ja hallintotaakkaa helpottaa. Suomen pitää myös kansainvälistyä, saada osaajia tänne ulkomailta ja esimerkiksi täällä jo olevien opiskelijoiden pitäisi saada työlupa heti, Kekäläinen listaa.

– Listaamattomien yhtiöiden työntekijöiden optioverotuksen muutosehdotus on tärkein asia startupeille ja kasvuyhtiöille. Tämä ehdotus on kriittinen, mikäli Suomi haluaa olla kasvuyhtiöiden kotipaikka nyt ja huomenna, toteaa Henrietta Kekäläinen.

Yrittäjyysstrategian keskeisimmät kohdat

Reilun työelämän agenda

Työntekijän kokeman reiluuden ja jaksamisen ohella nostetaan tasavertaisesti esille työantajayrittäjän kokema reiluus ja jaksaminen. Käynnistetään työolobarometrin kaltainen työnantajayrittäjien olosuhteita mittaava vuosittainen tutkimus, jossa tarkastellaan työnantajayrittäjän jaksamista muun muassa työnantajavelvoitteiden toteuttamisessa.

Työllistämisen riskin pienentäminen

Työllistämisen riskin pienentämiseksi alle kymmenen henkilön yrityksissä laista poistetaan työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen osalta vaatimus painavasta syystä. Irtisanomiseen henkilöperustein riittäisi asiallinen syy.

Paikallisen sopimisen lisääminen ja yleissitovuuden muutos

Alle kymmenen henkilön yrityksissä työnantajille ja työntekijöille annetaan lakiin perustuva oikeus sopia työehtosopimusten määräyksistä poikkeavasti. Jos halua tai yhteisymmärrystä poikkeavan sopimuksen tekemiseen ei ole, noudatettaisiin työehtosopimusta.
Muutos koskisi sekä työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä (normaalisitovat työehtosopimukset) että työehtosopimuksia yleissitovana noudattavia yrityksiä (yleissitovat työehtosopimukset). 
Työehtosopimusten joustot ulotettaisiin koskemaan myös työehtosopimuksia yleissitovana noudattavia työantajaliittoihin kuulumattomia yrityksiä.

Myöhennetty progressiivinen yhtiöverotus

Listautumattoman yrityksen tulovero kannetaan siinä vaiheessa, kun osakas nostaa osinkoa yrityksestään, nostetun osingon määrän mukaisesti. Veron määrä laskettaisiin työn verotusta koskevan progressiivisen taulukon mukaan. Yrityksestä ulos otetun tulon vero olisi siten sama kuin palkansaajan tulovero. Verotuksella ei olisi kytköstä yhtiön nettovarallisuuteen.

Alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinten veromalli
Ehdotuksen mukaan valmistellaan alkuvaiheen kasvuyritysten osakekannustinten veromalli, jossa saanto verotetaan vain siinä vaiheessa, kun saadut tai alihintaan ostetut osakkeet myydään. Verotus toteutuisi myyntivoitosta pääomatulon verona, jos myyntivoittoa – osakkeiden saamisen tai merkintähetken ja myyntihetken välistä arvonnousua – on syntynyt.

Mahdollisessa jatkovalmistelussa otettaisiin huomioon Ruotsin vastaavanlaisesta veromallista käytettävissä olevat tiedot ja kokemukset.

Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehtojen yhdistäminen 
Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot yhdistetään siten, että molemmat työnteon tavat täyttävät yhtäläisesti ja yhdessä työttömyysturvan työssäoloehdon. Työssäoloehto perustuisi vakuutettuun työtuloon ja työskentelyn kestoon, ei viikkotyöaikaan.
Jatkossa oikeuden syntyminen olisi siten kiinni ainoastaan vakuutetusta tulosta, jonka mukaan myös vakuutusmaksut määräytyvät, sekä vakuutetun ajan pituudesta.

Yrittäjän perheenjäsenelle työttömyysturvaa

Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvalle, perheen yrityksessä työskentelevälle perheenjäsenelle luodaan mahdollisuus saada työttömyysturvaa muuttamalla työttömyysturvalakia niin, että tällainen perheenjäsen katsotaan laissa työntekijäksi, ei yrittäjäksi, kuten nykyään.
Näin he voisivat vakuuttaa itsensä palkansaajien työttömyyskassassa ja saada sieltä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Hallitus on käynnistänyt asiaa koskevan valmistelun samankaltaisen ehdotuksen johdosta. Valmistelun tarkemmasta sisällöstä ei vielä ole tietoa. 

Vanhempainpäivärahajärjestelmän joustavoittaminen 
Vanhempainpäivärahaa joustavoitetaan esimerkiksi siten, että yrittäjänä toimivalla raskaana olevalla naisella olisi oikeus aloittaa äitiysrahakautensa nykyistä myöhemmästä ajankohdasta. Äitiysrahajaksot ns. suoja-ajan ylittävältä osin voisivat olla käytettävissä yrittäjänä toimivalla äidillä enintään kahdessa jaksossa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
Myös vanhempainrahajaksojen tulisi olla käytettävissä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Maksuhäiriöiden tallennusaikojen lyhentäminen ja yhdenmukaistaminen
Maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja lyhennetään oleellisesti, nykyisestä kolmesta vuodesta yhteen kuukauteen velan maksamisesta. Toistuvat maksuhäiriöt erikseen harkittavan ajan sisällä pidentäisivät aikaa. Vilpilliset menettelyt johtaisivat tuntuvaan pidennykseen. Tallennusaikojen lyhentäminen koskisi muitakin luonnollisia henkilöitä kuin yrittäjiä.

Maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistaminen

Maksukyvyttömyyslainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan saneerausdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon aikataulussa. Tässä yhteydessä selvitetään velkajärjestelymenettelyn yhdistäminen konkurssimenettelyyn ja velkajärjestelyyn pääsemisen perusteet, kuten tilapäisen maksuhäiriön vaikutus velkajärjestelyyn pääsemiseksi.

Reilu kilpailu ja kunnan toimiala
Kunnat alkavat järjestelmällisesti vetäytyä markkinoilta, joilla on tai joille voi syntyä riittävän kilpailun tuomaa yksityistä tarjontaa. Markkinapuute katsottaisiin olevan voimassa ainoastaan, jos yksityistä tarjontaa ei ole eikä sellaista myöskään voisi syntyä. Ehdotuksen toteuttaminen ei estäisi kuntia omistamasta vesi- ja sähkölaitoksia.

Yrittäjyyden asema koulutuksesa

Opetus- ja kulttuuriministeriössä pitää laatia koulutuspoliittinen strategia. Ehdotuksen mukaan yrittäjyyden asemaa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa vahvistetaan edelleen. Rehtoreiden ja koulunjohtajien koulutuksessa panostetaan yrittäjyyskasvatuksen merkityksen sisäistämiseen.

Yksi sisään, kaksi ulos -periaate

Yritysten sääntelytaakkaa pitää vähentää. Otetaan käyttöön yksi sisään, kaksi ulos -periaate, jonka mukaan uuteen säädökseen sisältyvä uusi velvoite edellyttää kahden kustannukseltaan vastaavan tason velvoitteen poistamista muualta lainsäädännöstä.

Pienet ensin -periaate

Säädösvalmistelussa otetaan käyttöön pienet ensin -periaate ja pk-yritystesti. 

Periaatteista käytäntöön

Valtioneuvosto tekee päätökset mainituista periaatteista. Ehdotuksemme mukaan ministeriöiden kansliapäälliköt vastuutetaan valvomaan periaatteiden toteutumista, apunaan ministeriöissä jo olevat tai niihin rekrytoitavat lainsäädäntöjohtajat. Periaatteiden toteutumista arvioi lainsäädännön arviointineuvosto ja valvoo valtioneuvoston oikeuskansleri osana perustuslaillista säädösten laadun valvontaansa.

Kolmikannan uusi tulkinta

Laaja yhteisymmärrys on pienen maan voimavara, mutta jos laajaa yhteisymmärrystä tärkeille yhteiskunnallisille kehittämishankkeille ei ole saatavissa, kehitystä ei tule pysäyttää. Kolmikantainen lainvalmistelu ei saa olla hallituksia tosiasiassa sitovaa sopimista, vaan valmistelua hallitukselle, joka aina tekee lopullisen päätöksen lakiesityksen sisällöstä ja sen antamisesta.
Yrittäjyysstrategian poikkihallinnollisuuden vahvistaminen

Hallitusohjelman perusteella hallitus päättää, että strategiasta vastaavan ministeriön vastuulle kuuluu edistää ja valmistella strategiaan hallitusohjelmassa määrättyjä asioita. 

Toteutus yli hallituskausien
Ehdotuksen mukaan pääministeri antaa vaalikauden aluksi eduskunnalle ilmoituksen/selonteon yrittäjyysstrategian keskeisten linjausten toteuttamisesta.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi 

Koko ehdotus yrittäjyysstrategiaksi löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta


   
 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä