Yrittäjät

Suomalainen Jack tuli Kiinaan etsimään onneaan: "Kultakaivoksen löytäminen on ollut lähellä"

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Kesäkuu 2017 - 10:40

Jack Ilmonen istuu yhdessä Shanghain lukuisista Starbucks-kahviloista ja siemailee aamukahviaan.

– Starbucks on ehdoton suosikkipaikkani. Käyn täällä usein. Starbucks on opettanut kiinalaiset juomaan kahvia, hän sanoo.

Ilmosen rakkaus kahvilaketjuun syntyi Yhdysvalloissa, missä hän oli töissä investointipankissa. Lähtö amerikansuomalaiseksi oli ollut Ilmosen unelma nuoresta pojasta lähtien.

Kiinan taloustilanteen kehittyminen sai Ilmosen miettimään uusia haasteita.

– Halusin päästä osalliseksi valtavasta talouskasvusta. Kun tulin Kiinaan, minulla oli yksi tumma puku ja kannettava tietokone. Perustin oman yrityksen, jota olen nyt pyörittänyt 14 vuotta. Ihan hyvin olen pärjännyt. Kultakaivokseen en ole osunut vielä, mutta se on ollut pari kertaa lähellä.

Alkuvaiheessa Ilmosen taktiikka oli selvä: tavata mahdollisimman paljon ihmisiä, jakaa käyntikortteja ja myydä omaa osaamista. Jalkatyö tuotti tulosta, sillä Ilmonen sai telekom-yrityksen asiakkaakseen kolmen kuukauden sisällä. Hänestä leivottiin yhtiön liiketoiminnan neuvonantaja.

Pesti kesti muutaman vuoden ja sitten Ilmoselle lyötiin märkä rätti päin naamaa.

– Yhtiö heitti minut ulos kuukausi ennen bonusten irtoamista. Silloin tajusin, että olen Kiinassa.

– Olisin voinut suuttua mutta koska en tuntenut vielä maata ja sen kulttuuria, ajattelin että tappio on vain nieltävä.

Seuraavat kuusi kuukautta olivat Ilmoselle vaikeaa aikaa. Hän onnistui saamaan joitakin pieniä asiakkaita, mutta toimeentulo oli tiukassa.

Sitten tapahtui jotain odottamatonta.

– Samainen telekom-yritys, joka oli potkinut minut ulos, otti yhteyttä ja pyysi jälleen töihin.

Tämä on Ilmosen mukaan osa kiinalaista toimintakulttuuria: sopimuksiin ei yleensä kannata luottaa.

– Kiinassa oleellista on se, ettei välejä saa katkaista. Sopimukset tulevat ja menevät, mutta kontaktit pysyvät.

Katastrofi nimeltä Kotipizza

Ilmonen on ollut 14 vuoden aikana mukana kuudessa yrityskaupassa. Se on pienelle yritykselle paljon, mutta palkkiot eivät ole olleet vielä järin suuria.

Vuosien varrella Ilmonen on ollut tuomassa useita suomalaisyrityksiä Kiinan markkinoille. Aina ei ole onnistuttu, kuten kävi Kotipizzan kohdalla.

– Siinä meni kaikki väärin, mikä voi mennä.

Kiinassa on valtava pitsamarkkina, mutta Suomessa erinomaisesti menestynyt Kotipizza ei onnistunut siirtämään konseptia toiselle puolelle maapalloa.

– Kotipizza on erikoinen yhtiö: se menestyy Suomessa mutta aina kun yhtiö on yrittänyt laajentua Suomen rajojen ulkopuolelle, yritys on epäonnistunut.

Ilmosen mukaan Kiinassa ratkaisevaa on "kulttuurinen ketteryys ja sosiaalinen älykkyys".

– Kiinalaiset ovat vaikeita neuvotettelukumppaneita. He yrittävät valehdella ja käyttää hyväkseen. Neuvotteluissa vastapuolelta pumpataan kaikki oleellinen informaatio ulos. Pitää olla sosiaalinen kettu, jotta pystyy ymmärtämään tämän ja käyttämään myös kiinalaisia hyväkseen samalla tavalla.

Valitse agentti oikein – riskinä törkeä kopioiminen

Ilmosen mukaan länsimaalaisia vedetään usein neuvotteluissa kuin pässiä narusta.

– Moni kuvittelee, että neuvottelut menivät hyvin, vaikka kiinalaisista ei välttämättä kuulu enää koskaan sen jälkeen. Kun suomalainen saa Kiinasta agenttisopimuksen, kuvitellaan että Kiina on vallattu.

Paikallisen agentin kanssa tehdyissä sopimuksissa piilee Ilmosen mukaan merkittävä riski.

– Kun vuoden päästä ei ole vieläkään myyty mitään, Suomen päässä aletaan ihmetellä. Sitten menee vielä vuosi niin sopimus puretaan.

On käynyt niinkin, että kiinalainen agentti on pystyttänyt Kiinaan oman tehtaan, joka on kopioinut suomalaisten laitteen ja koneet. Sen jälkeen tuotetta myydään Kiinassa omalla tuotemerkillä.

– Viisainta on lähettää Kiinaan oma luottomies tai käyttää paikan päällä pitkään olleita, mieluiten pohjoismaalaisia konsultteja, jotka voivat oikeasti auttaa.

Ilmonen haluaa jatkossa tuoda Kiinaan etenkin suomalaista terveydenhuoltoa.

– Siihen minulla on parhaat valmiudet. Seuraavat parikymmentä vuotta Kiina tulee nousemaan taloudellisesti. Terveydenhoitoalan robotiikka tulee olemaan kova juttu.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalainen Jack tuli Kiinaan etsimään onneaan: "Kultakaivoksen löytäminen on ollut lähellä"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Kesäkuu 2017 - 10:40

Jack Ilmonen istuu yhdessä Shanghain lukuisista Starbucks-kahviloista ja siemailee aamukahviaan.

– Starbucks on ehdoton suosikkipaikkani. Käyn täällä usein. Starbucks on opettanut kiinalaiset juomaan kahvia, hän sanoo.

Ilmosen rakkaus kahvilaketjuun syntyi Yhdysvalloissa, missä hän oli töissä investointipankissa. Lähtö amerikansuomalaiseksi oli ollut Ilmosen unelma nuoresta pojasta lähtien.

Kiinan taloustilanteen kehittyminen sai Ilmosen miettimään uusia haasteita.

– Halusin päästä osalliseksi valtavasta talouskasvusta. Kun tulin Kiinaan, minulla oli yksi tumma puku ja kannettava tietokone. Perustin oman yrityksen, jota olen nyt pyörittänyt 14 vuotta. Ihan hyvin olen pärjännyt. Kultakaivokseen en ole osunut vielä, mutta se on ollut pari kertaa lähellä.

Alkuvaiheessa Ilmosen taktiikka oli selvä: tavata mahdollisimman paljon ihmisiä, jakaa käyntikortteja ja myydä omaa osaamista. Jalkatyö tuotti tulosta, sillä Ilmonen sai telekom-yrityksen asiakkaakseen kolmen kuukauden sisällä. Hänestä leivottiin yhtiön liiketoiminnan neuvonantaja.

Pesti kesti muutaman vuoden ja sitten Ilmoselle lyötiin märkä rätti päin naamaa.

– Yhtiö heitti minut ulos kuukausi ennen bonusten irtoamista. Silloin tajusin, että olen Kiinassa.

– Olisin voinut suuttua mutta koska en tuntenut vielä maata ja sen kulttuuria, ajattelin että tappio on vain nieltävä.

Seuraavat kuusi kuukautta olivat Ilmoselle vaikeaa aikaa. Hän onnistui saamaan joitakin pieniä asiakkaita, mutta toimeentulo oli tiukassa.

Sitten tapahtui jotain odottamatonta.

– Samainen telekom-yritys, joka oli potkinut minut ulos, otti yhteyttä ja pyysi jälleen töihin.

Tämä on Ilmosen mukaan osa kiinalaista toimintakulttuuria: sopimuksiin ei yleensä kannata luottaa.

– Kiinassa oleellista on se, ettei välejä saa katkaista. Sopimukset tulevat ja menevät, mutta kontaktit pysyvät.

Katastrofi nimeltä Kotipizza

Ilmonen on ollut 14 vuoden aikana mukana kuudessa yrityskaupassa. Se on pienelle yritykselle paljon, mutta palkkiot eivät ole olleet vielä järin suuria.

Vuosien varrella Ilmonen on ollut tuomassa useita suomalaisyrityksiä Kiinan markkinoille. Aina ei ole onnistuttu, kuten kävi Kotipizzan kohdalla.

– Siinä meni kaikki väärin, mikä voi mennä.

Kiinassa on valtava pitsamarkkina, mutta Suomessa erinomaisesti menestynyt Kotipizza ei onnistunut siirtämään konseptia toiselle puolelle maapalloa.

– Kotipizza on erikoinen yhtiö: se menestyy Suomessa mutta aina kun yhtiö on yrittänyt laajentua Suomen rajojen ulkopuolelle, yritys on epäonnistunut.

Ilmosen mukaan Kiinassa ratkaisevaa on "kulttuurinen ketteryys ja sosiaalinen älykkyys".

– Kiinalaiset ovat vaikeita neuvotettelukumppaneita. He yrittävät valehdella ja käyttää hyväkseen. Neuvotteluissa vastapuolelta pumpataan kaikki oleellinen informaatio ulos. Pitää olla sosiaalinen kettu, jotta pystyy ymmärtämään tämän ja käyttämään myös kiinalaisia hyväkseen samalla tavalla.

Valitse agentti oikein – riskinä törkeä kopioiminen

Ilmosen mukaan länsimaalaisia vedetään usein neuvotteluissa kuin pässiä narusta.

– Moni kuvittelee, että neuvottelut menivät hyvin, vaikka kiinalaisista ei välttämättä kuulu enää koskaan sen jälkeen. Kun suomalainen saa Kiinasta agenttisopimuksen, kuvitellaan että Kiina on vallattu.

Paikallisen agentin kanssa tehdyissä sopimuksissa piilee Ilmosen mukaan merkittävä riski.

– Kun vuoden päästä ei ole vieläkään myyty mitään, Suomen päässä aletaan ihmetellä. Sitten menee vielä vuosi niin sopimus puretaan.

On käynyt niinkin, että kiinalainen agentti on pystyttänyt Kiinaan oman tehtaan, joka on kopioinut suomalaisten laitteen ja koneet. Sen jälkeen tuotetta myydään Kiinassa omalla tuotemerkillä.

– Viisainta on lähettää Kiinaan oma luottomies tai käyttää paikan päällä pitkään olleita, mieluiten pohjoismaalaisia konsultteja, jotka voivat oikeasti auttaa.

Ilmonen haluaa jatkossa tuoda Kiinaan etenkin suomalaista terveydenhuoltoa.

– Siihen minulla on parhaat valmiudet. Seuraavat parikymmentä vuotta Kiina tulee nousemaan taloudellisesti. Terveydenhoitoalan robotiikka tulee olemaan kova juttu.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Posti osti lisää hoivapalveluita

Yrittäjät tiedotteet - 12. Kesäkuu 2017 - 17:56

Posti tiedotti maanantaina iltapäivällä, että SOL Henkilöstöpalvelujen henkilökohtaisen avustamisen liiketoiminta siirtyy Posti Kotipalveluille 1.7.2017. SOL Henkilöstöpalvelut tarjoaa henkilökohtaista avustamista pääkaupunkiseudulla, Kouvolassa, Kuusamossa ja Torniossa. Liiketoiminnassa on henkilöstöä noin 200.

–Toiveemme on, että valtio omistajana ohjaa Postia keskittymään jakeluun ja sen järjestämiseen, sanoo Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hänen mukaansa Posti tekee nykyään ostoksia niillä rahoilla, jotka se on saanut jakamalla postia. Samalla syntyy uusi suuri toimija ja markkina keskittyy.

– Mihin valtio tarvitsee monialayhtiötä, joka muinoin jakoi postia, Grekin kysyy.

Posti on viime aikoina ollut otsikoissa yllättävillä uusilla aluevaltauksilla, muun muassa nurmikonleikkuulla, vanhuspalveluilla ja bensan hintojen bongaamisella ABC-ketjulle. Toisaalta samaan aikaan on voimistunut kritiikki siitä, että posti ei kulje ajallaan ja lähetyksiä hukkuu.

Uusi postilaki tulee näillä näkymin keskiviikkona eduskunnan hyväksyttäväksi. Lakiesityksen mukaan postin jakeluvelvoite supistuisi viidestä kolmeen päivään viikossa taajamissa, jossa on sanomalehtien varhaisjakelu. Haja-asutusalueella, missä ei ole sanomalehtien varhaisjakelua, jakeluvelvoitetta ei supistettaisi. 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Posti osti lisää hoivapalveluita

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Kesäkuu 2017 - 17:56

Posti tiedotti maanantaina iltapäivällä, että SOL Henkilöstöpalvelujen henkilökohtaisen avustamisen liiketoiminta siirtyy Posti Kotipalveluille 1.7.2017. SOL Henkilöstöpalvelut tarjoaa henkilökohtaista avustamista pääkaupunkiseudulla, Kouvolassa, Kuusamossa ja Torniossa. Liiketoiminnassa on henkilöstöä noin 200.

–Toiveemme on, että valtio omistajana ohjaa Postia keskittymään jakeluun ja sen järjestämiseen, sanoo Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hänen mukaansa Posti tekee nykyään ostoksia niillä rahoilla, jotka se on saanut jakamalla postia. Samalla syntyy uusi suuri toimija ja markkina keskittyy.

– Mihin valtio tarvitsee monialayhtiötä, joka muinoin jakoi postia, Grekin kysyy.

Posti on viime aikoina ollut otsikoissa yllättävillä uusilla aluevaltauksilla, muun muassa nurmikonleikkuulla, vanhuspalveluilla ja bensan hintojen bongaamisella ABC-ketjulle. Toisaalta samaan aikaan on voimistunut kritiikki siitä, että posti ei kulje ajallaan ja lähetyksiä hukkuu.

Uusi postilaki tulee näillä näkymin keskiviikkona eduskunnan hyväksyttäväksi. Lakiesityksen mukaan postin jakeluvelvoite supistuisi viidestä kolmeen päivään viikossa taajamissa, jossa on sanomalehtien varhaisjakelu. Haja-asutusalueella, missä ei ole sanomalehtien varhaisjakelua, jakeluvelvoitetta ei supistettaisi. 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Posti osti lisää hoivapalveluita

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Kesäkuu 2017 - 17:56

Posti tiedotti maanantaina iltapäivällä, että SOL Henkilöstöpalvelujen henkilökohtaisen avustamisen liiketoiminta siirtyy Posti Kotipalveluille 1.7.2017. SOL Henkilöstöpalvelut tarjoaa henkilökohtaista avustamista pääkaupunkiseudulla, Kouvolassa, Kuusamossa ja Torniossa. Liiketoiminnassa on henkilöstöä noin 200.

–Toiveemme on, että valtio omistajana ohjaa Postia keskittymään jakeluun ja sen järjestämiseen, sanoo Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hänen mukaansa Posti tekee nykyään ostoksia niillä rahoilla, jotka se on saanut jakamalla postia. Samalla syntyy uusi suuri toimija ja markkina keskittyy.

– Mihin valtio tarvitsee monialayhtiötä, joka muinoin jakoi postia, Grekin kysyy.

Posti on viime aikoina ollut otsikoissa yllättävillä uusilla aluevaltauksilla, muun muassa nurmikonleikkuulla, vanhuspalveluilla ja bensan hintojen bongaamisella ABC-ketjulle. Toisaalta samaan aikaan on voimistunut kritiikki siitä, että posti ei kulje ajallaan ja lähetyksiä hukkuu.

Uusi postilaki tulee näillä näkymin keskiviikkona eduskunnan hyväksyttäväksi. Lakiesityksen mukaan postin jakeluvelvoite supistuisi viidestä kolmeen päivään viikossa taajamissa, jossa on sanomalehtien varhaisjakelu. Haja-asutusalueella, missä ei ole sanomalehtien varhaisjakelua, jakeluvelvoitetta ei supistettaisi. 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Nordea: Suomen talouskasvu kiihtyy kolmeen prosenttiin

Yrittäjät tiedotteet - 12. Kesäkuu 2017 - 17:00

- Merkittävän tarkistuksen taustalla ovat sekä kansainvälisen talouskasvun piristyminen että Suomen viennin kääntyminen kotimaisen kysynnän rinnalle tukemaa kasvua. Suomen viime talven kasvuluvut ovat tarkentuneet selvästi vahvemmiksi, ja tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli huippukova, tiivistää pääekonomisti Aki Kangasharju.

- Maailmantalouden kasvun uskaltaa ennustaa jatkuvan ainakin vuosikymmenen loppuun. Vielä viime syksynä kaikki näytti mustemmalta. Suomen vientimarkkinoiden kasvu on ollut viime aikoina jopa samaa luokkaa kuin ennen finanssikriisiä.

Kulutuksen kasvun jatkuminen pirteänä on Nordean mukaan yllättävää, koska palkansaajien ostovoima paranee vain niukasti. Kulutuksen kasvua pitävät yllä ennätyksellinen kuluttajaluottamus, säästämisen väheneminen ja työllisyyden kasvu.

Työllisyysaste voi nousta jopa yli 71 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Investointien piristyminen jatkuu, ja positiivista on, että myös tutkimus- ja kehitysmenojen lasku on vihdoin päättymässä.

Hyvä taloustilanne testaa uudelleen Suomen kyvyn toimia valuuttaunionissa.

- Mopo ei saa karata käsistä syksyn palkkakierroksella. Ruotsin ja Saksan palkkatasot nousevat 2 prosentin vauhtia. Suomen on päästävä selvästi sen alle palkkaliukumankin kera, muuten kilpailukyvyn paraneminen jää liian hitaaksi. Yksi nopean talouskasvun vuosi ei riitä täyttämään vuosikymmenen aikana syntynyttä kuoppaa, Aki Kangasharju arvioi.

- Kasvu jälleen hidastuu tulevina vuosina, kun vapaa kapasiteetti on otettu käyttöön ja työvoima vähenee. Arviomme ensi vuoden kasvuksi on 2 prosenttia ja vuoden 2019 kasvuksi 1 prosentti, hän jatkaa.

Kasvun hyytymisen voi estää vain palkkakurilla sekä työmarkkina- ja muita talousuudistuksia jatkamalla.

Kasvu 1,5 prosenttia useiden vuosien aikavälillä

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi toukokuun lopussa Kauppalehden haastattelussa, että talouskasvu rajoittuu nykyrakenteilla 1,5 prosenttiin useiden vuosien aikavälillä.

”Rakenteita muuttamalla pystyisimme nopeampaankin kasvupotentiaaliin”, Yrittäjien pääekonomisti sanoo.

”Yksittäisinä vuosina kasvu voi tietenkin olla paljon nopeampaa kuin 1,5 prosenttia. Oleellista on kuitenkin se, mikä on kasvupotentiaali keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Parametrimme eivät ole sen suhteen hirveän suosiolliset.”

Kuismanen on puhunut talouskasvua estävistä rakenteista. Suurimpana ongelmana hän pitää työmarkkinoita, joissa liikkumatilaa työttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden välillä on vähän. Työttömien joukosta on vaikea löytää yrityksille sopivaa työvoimaa.

Kuismanen näkee ongelman myös julkistaloudessa, jonka tulevaisuuden paikkaustarpeen hän katsoo kasvavan jatkuvasti.

Kategoriat: Yrittäjät

Nordea: Suomen talouskasvu kiihtyy kolmeen prosenttiin

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Kesäkuu 2017 - 17:00

- Merkittävän tarkistuksen taustalla ovat sekä kansainvälisen talouskasvun piristyminen että Suomen viennin kääntyminen kotimaisen kysynnän rinnalle tukemaa kasvua. Suomen viime talven kasvuluvut ovat tarkentuneet selvästi vahvemmiksi, ja tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli huippukova, tiivistää pääekonomisti Aki Kangasharju.

- Maailmantalouden kasvun uskaltaa ennustaa jatkuvan ainakin vuosikymmenen loppuun. Vielä viime syksynä kaikki näytti mustemmalta. Suomen vientimarkkinoiden kasvu on ollut viime aikoina jopa samaa luokkaa kuin ennen finanssikriisiä.

Kulutuksen kasvun jatkuminen pirteänä on Nordean mukaan yllättävää, koska palkansaajien ostovoima paranee vain niukasti. Kulutuksen kasvua pitävät yllä ennätyksellinen kuluttajaluottamus, säästämisen väheneminen ja työllisyyden kasvu.

Työllisyysaste voi nousta jopa yli 71 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Investointien piristyminen jatkuu, ja positiivista on, että myös tutkimus- ja kehitysmenojen lasku on vihdoin päättymässä.

Hyvä taloustilanne testaa uudelleen Suomen kyvyn toimia valuuttaunionissa.

- Mopo ei saa karata käsistä syksyn palkkakierroksella. Ruotsin ja Saksan palkkatasot nousevat 2 prosentin vauhtia. Suomen on päästävä selvästi sen alle palkkaliukumankin kera, muuten kilpailukyvyn paraneminen jää liian hitaaksi. Yksi nopean talouskasvun vuosi ei riitä täyttämään vuosikymmenen aikana syntynyttä kuoppaa, Aki Kangasharju arvioi.

- Kasvu jälleen hidastuu tulevina vuosina, kun vapaa kapasiteetti on otettu käyttöön ja työvoima vähenee. Arviomme ensi vuoden kasvuksi on 2 prosenttia ja vuoden 2019 kasvuksi 1 prosentti, hän jatkaa.

Kasvun hyytymisen voi estää vain palkkakurilla sekä työmarkkina- ja muita talousuudistuksia jatkamalla.

Kasvu 1,5 prosenttia useiden vuosien aikavälillä

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi toukokuun lopussa Kauppalehden haastattelussa, että talouskasvu rajoittuu nykyrakenteilla 1,5 prosenttiin useiden vuosien aikavälillä.

”Rakenteita muuttamalla pystyisimme nopeampaankin kasvupotentiaaliin”, Yrittäjien pääekonomisti sanoo.

”Yksittäisinä vuosina kasvu voi tietenkin olla paljon nopeampaa kuin 1,5 prosenttia. Oleellista on kuitenkin se, mikä on kasvupotentiaali keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Parametrimme eivät ole sen suhteen hirveän suosiolliset.”

Kuismanen on puhunut talouskasvua estävistä rakenteista. Suurimpana ongelmana hän pitää työmarkkinoita, joissa liikkumatilaa työttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden välillä on vähän. Työttömien joukosta on vaikea löytää yrityksille sopivaa työvoimaa.

Kuismanen näkee ongelman myös julkistaloudessa, jonka tulevaisuuden paikkaustarpeen hän katsoo kasvavan jatkuvasti.

Kategoriat: Yrittäjät

Nordea: Suomen talouskasvu kiihtyy kolmeen prosenttiin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Kesäkuu 2017 - 17:00

- Merkittävän tarkistuksen taustalla ovat sekä kansainvälisen talouskasvun piristyminen että Suomen viennin kääntyminen kotimaisen kysynnän rinnalle tukemaa kasvua. Suomen viime talven kasvuluvut ovat tarkentuneet selvästi vahvemmiksi, ja tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli huippukova, tiivistää pääekonomisti Aki Kangasharju.

- Maailmantalouden kasvun uskaltaa ennustaa jatkuvan ainakin vuosikymmenen loppuun. Vielä viime syksynä kaikki näytti mustemmalta. Suomen vientimarkkinoiden kasvu on ollut viime aikoina jopa samaa luokkaa kuin ennen finanssikriisiä.

Kulutuksen kasvun jatkuminen pirteänä on Nordean mukaan yllättävää, koska palkansaajien ostovoima paranee vain niukasti. Kulutuksen kasvua pitävät yllä ennätyksellinen kuluttajaluottamus, säästämisen väheneminen ja työllisyyden kasvu.

Työllisyysaste voi nousta jopa yli 71 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Investointien piristyminen jatkuu, ja positiivista on, että myös tutkimus- ja kehitysmenojen lasku on vihdoin päättymässä.

Hyvä taloustilanne testaa uudelleen Suomen kyvyn toimia valuuttaunionissa.

- Mopo ei saa karata käsistä syksyn palkkakierroksella. Ruotsin ja Saksan palkkatasot nousevat 2 prosentin vauhtia. Suomen on päästävä selvästi sen alle palkkaliukumankin kera, muuten kilpailukyvyn paraneminen jää liian hitaaksi. Yksi nopean talouskasvun vuosi ei riitä täyttämään vuosikymmenen aikana syntynyttä kuoppaa, Aki Kangasharju arvioi.

- Kasvu jälleen hidastuu tulevina vuosina, kun vapaa kapasiteetti on otettu käyttöön ja työvoima vähenee. Arviomme ensi vuoden kasvuksi on 2 prosenttia ja vuoden 2019 kasvuksi 1 prosentti, hän jatkaa.

Kasvun hyytymisen voi estää vain palkkakurilla sekä työmarkkina- ja muita talousuudistuksia jatkamalla.

Kasvu 1,5 prosenttia useiden vuosien aikavälillä

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi toukokuun lopussa Kauppalehden haastattelussa, että talouskasvu rajoittuu nykyrakenteilla 1,5 prosenttiin useiden vuosien aikavälillä.

”Rakenteita muuttamalla pystyisimme nopeampaankin kasvupotentiaaliin”, Yrittäjien pääekonomisti sanoo.

”Yksittäisinä vuosina kasvu voi tietenkin olla paljon nopeampaa kuin 1,5 prosenttia. Oleellista on kuitenkin se, mikä on kasvupotentiaali keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Parametrimme eivät ole sen suhteen hirveän suosiolliset.”

Kuismanen on puhunut talouskasvua estävistä rakenteista. Suurimpana ongelmana hän pitää työmarkkinoita, joissa liikkumatilaa työttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden välillä on vähän. Työttömien joukosta on vaikea löytää yrityksille sopivaa työvoimaa.

Kuismanen näkee ongelman myös julkistaloudessa, jonka tulevaisuuden paikkaustarpeen hän katsoo kasvavan jatkuvasti.

Kategoriat: Yrittäjät

Hyviä uutisia sairastuneelle yrittäjälle: Kelan uudistus vähentää paperisotaa

Yrittäjät tiedotteet - 12. Kesäkuu 2017 - 14:02

Jatkossa yrittäjälle kuuluva korvaus maksetaan yrittäjän suostumuksella suoraan yksityiselle palveluntuottajalle, jonka kanssa yrittäjä on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen.

Suorakorvaus on ollut jo pitkään käytössä julkisen työterveyshuollon palveluntuottajilla. Yksityisiä työterveyshuollon palveluja käyttävät yrittäjät ovat joutuneet hakemaan työterveyshuollon korvauksen Kelasta jälkikäteen. Nyt paperisota vähenee.

Yrittäjä maksaa jatkossa työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista vain omavastuuosuuden. Työterveyshuollon korvausta maksetaan enintään yrittäjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään saakka.

– Tämä on hyvä uudistus, koska se vähentää byrokratiaa työterveyshuollossa. Aikaisemmin yrittäjän on pitänyt hakea korvauksia, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Hellsténin mukaan uudistus voi vaikuttaa yrittäjien halukkuuteen työterveyspalveluiden hankkimiseen.

– Samalla tilitysmenettelyssä mukana oleville palveluntarjoajille tulee kilpailuetu muihin nähden.

Yrittäjät, joiden yksityinen työterveyshuoltopalvelujen tuottaja ei ole vielä mukana tilitysmenettelyssä, voivat hakea itse korvauksia työterveyshuollon kustannuksista nykyiseen tapaan.

Yrittäjälle kuuluvan korvauksen maksaminen suoraan yksityiselle palveluntuottajalle on yksi keino tehdä työterveyshuollon palvelujen ostaminen yrittäjille nykyistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Kelan tavoitteena on saada yrittäjiä kattavammin työterveyshuollon palvelujen piiriin.

Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan vuonna 2015 yrittäjien työterveyshuollon korvausta maksettiin noin 20 200 yksinyrittäjälle.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Hyviä uutisia sairastuneelle yrittäjälle: Kelan uudistus vähentää paperisotaa

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Kesäkuu 2017 - 14:02

Jatkossa yrittäjälle kuuluva korvaus maksetaan yrittäjän suostumuksella suoraan yksityiselle palveluntuottajalle, jonka kanssa yrittäjä on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen.

Suorakorvaus on ollut jo pitkään käytössä julkisen työterveyshuollon palveluntuottajilla. Yksityisiä työterveyshuollon palveluja käyttävät yrittäjät ovat joutuneet hakemaan työterveyshuollon korvauksen Kelasta jälkikäteen. Nyt paperisota vähenee.

Yrittäjä maksaa jatkossa työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista vain omavastuuosuuden. Työterveyshuollon korvausta maksetaan enintään yrittäjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään saakka.

– Tämä on hyvä uudistus, koska se vähentää byrokratiaa työterveyshuollossa. Aikaisemmin yrittäjän on pitänyt hakea korvauksia, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Hellsténin mukaan uudistus voi vaikuttaa yrittäjien halukkuuteen työterveyspalveluiden hankkimiseen.

– Samalla tilitysmenettelyssä mukana oleville palveluntarjoajille tulee kilpailuetu muihin nähden.

Yrittäjät, joiden yksityinen työterveyshuoltopalvelujen tuottaja ei ole vielä mukana tilitysmenettelyssä, voivat hakea itse korvauksia työterveyshuollon kustannuksista nykyiseen tapaan.

Yrittäjälle kuuluvan korvauksen maksaminen suoraan yksityiselle palveluntuottajalle on yksi keino tehdä työterveyshuollon palvelujen ostaminen yrittäjille nykyistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Kelan tavoitteena on saada yrittäjiä kattavammin työterveyshuollon palvelujen piiriin.

Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan vuonna 2015 yrittäjien työterveyshuollon korvausta maksettiin noin 20 200 yksinyrittäjälle.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Hyviä uutisia sairastuneelle yrittäjälle: Kelan uudistus vähentää paperisotaa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Kesäkuu 2017 - 14:02

Jatkossa yrittäjälle kuuluva korvaus maksetaan yrittäjän suostumuksella suoraan yksityiselle palveluntuottajalle, jonka kanssa yrittäjä on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen.

Suorakorvaus on ollut jo pitkään käytössä julkisen työterveyshuollon palveluntuottajilla. Yksityisiä työterveyshuollon palveluja käyttävät yrittäjät ovat joutuneet hakemaan työterveyshuollon korvauksen Kelasta jälkikäteen. Nyt paperisota vähenee.

Yrittäjä maksaa jatkossa työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista vain omavastuuosuuden. Työterveyshuollon korvausta maksetaan enintään yrittäjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään saakka.

– Tämä on hyvä uudistus, koska se vähentää byrokratiaa työterveyshuollossa. Aikaisemmin yrittäjän on pitänyt hakea korvauksia, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Hellsténin mukaan uudistus voi vaikuttaa yrittäjien halukkuuteen työterveyspalveluiden hankkimiseen.

– Samalla tilitysmenettelyssä mukana oleville palveluntarjoajille tulee kilpailuetu muihin nähden.

Yrittäjät, joiden yksityinen työterveyshuoltopalvelujen tuottaja ei ole vielä mukana tilitysmenettelyssä, voivat hakea itse korvauksia työterveyshuollon kustannuksista nykyiseen tapaan.

Yrittäjälle kuuluvan korvauksen maksaminen suoraan yksityiselle palveluntuottajalle on yksi keino tehdä työterveyshuollon palvelujen ostaminen yrittäjille nykyistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Kelan tavoitteena on saada yrittäjiä kattavammin työterveyshuollon palvelujen piiriin.

Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan vuonna 2015 yrittäjien työterveyshuollon korvausta maksettiin noin 20 200 yksinyrittäjälle.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Sarasvuo: Kasvatan taas varallisuuttani

Yrittäjät tiedotteet - 12. Kesäkuu 2017 - 11:53

Kolme vuotta sitten Sarasvuo julkaisi netissä mystisen saunavideon, jossa hän istui lauteilla ja saarnasi.

– Ne olivat terveiset kadotuksesta – ja kyllä, istuin saunassa alasti.

Videon julkaisun jälkeen Sarasvuo sai 5000 sähköpostikirjettä.

Saunavideo oli Sarasvuon uusimman projektin, verkkovalmennuksiin keskittyvän Strongholdin avaus.

– Tästä on tullut erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Vähän tällaista hippitoimintaa, mutta kannattavaa, Sarasvuo sanoo.

Kävi konkurssin partaalla

Sarasvuo on edelleen perustamansa Trainers’ Housen suurin omistaja. Hän omistaa yrityksestä 39 prosenttia.

Sarasvuolla menee nyt hyvin, mutta lähimuistissa ovat selvästi huonommat ajat. Erityisen kehnosti asiat olivat vuonna 2012 – 2014, jolloin Trainers’ House kävi konkurssin partaalla.

– Konkurssi olisi tosiasia, jos emme olisi päässeet velkasaneeraukseen. Velkojat laskivat, että konkurssista he eivät saa yhtään mitään.

Osakemarkkinat hinnoittelivat TH:n konkurssiyhtiöksi. Sarasvuon omistuksesta suli kymmeniä miljoonia. Trainers’ Housen liikevaihto surkastui muutamassa vuodessa 44:stä miljoonasta seitsemään miljoonaan. Henkilökuntaa karsittiin 450:stä vajaaseen neljäänkymmeneen. Yrityksen velat ja vastuut nousivat 49 miljoonaan euroon. Bisnes katosi alta.

– Pelkäsimme yrityssaneerausta. Kuvittelimme, että yritys on sen jälkeen pilkan kohde. Siinä tilanteessa oma uskoni yhtiöön hiipui pahan kerran. Samalla tulin aliarvioineeksi ihmisissä olevaa valtaisaa kasvupotentiaalia. (Juttu jatkuu kuvan alapuolella)

Yli 100 miljoonan verotulot

Sarasvuon jaksaminen hiipui. Hän oli tehnyt seitsemän vuotta töitä palkatta. Jaquar vaihtui Toyotaan.

– En murehdi omia menetyksiäni. Olen kiitollinen henkilöstölle ja asiakkaille siitä, miten nousimme takaisin, hän sanoo.

Vielä käynnissä olevan yrityssaneerausohjelman myötä ulkoiset velkojat saavat omansa. Sarasvuon henkilökohtaiset lainat yhtiölle sen sijaan nollaantuivat. Kaiken kaikkiaan Sarasvuo tuki varoillaan yhtiötä reilulla kymmenellä miljoonalla eurolla.

Trainer’s House on nyt nettovelaton yhtiö. Vuoden 2013 ongelmat ovat taakse jäänyttä elämää ja TH:lla on jälleen yli sata ihmistä töissä.

Sarasvuon mukaan hänen kansalaiskelpoisuutensa on palautunut ja ”vihamielinen kateus”  vähentynyt.

– Olin muka huono ihminen, kun maksoin enemmän veroja. Se oli ihmeellistä.

Sarasvuo on suorina veroeuroina laskettuna aiheuttanut Suomelle yli 100 miljoonan verotulot. Hän on lainannut miljoonia ilman reaalivakuuksia eikä ole perinyt saataviaan.

”En halunnut enää juoda”

Henkilökohtaisesta elämästään Sarasvuo ei ole koskaan halunnut liiemmin avautua. Omaelämäkerrassaan Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä hän puhuu kuitenkin alkoholin kirouksesta. Itse asiassa arkeen hiipineestä alkoholismista.

Vuonna 2008 Sarasvuo oli lenkkeilemässä personal trainerinsa kanssa, joka kiinnitti huomiota miehen korkeaan sykkeeseen. Vaikka lenkkivauhti oli hölköttelyä, syke huiteli 172:ssa.

”Menin kotiin. Aloitin uuden päiväkirjan. Rukoilin kirjaimellisesti apua. En halunnut enää juoda. Pyysin apua, koska en omin voimin pärjännyt alkoholin kanssa”.

Heinäkuun 10. päivänä vuonna 2008 Sarasvuon onnistui lopettaa juominen. Tilalle tulivat kuntoilu ja itsestään huolehtiminen.

Kiinnostus rahan tekemiseen lopahti

Vuosina 2009 – 2010 tapahtui jotain, joka sai Sarasvuon menettämään kiinnostuksensa rahan tekemiseen. Kiinnostuksen lopahtamiseen liittyy osaltaan Sarasvuon luonteenpiirre, jota hän suostuu avaamaan.

– Minulla on kamala tapa taantua kiukuttelijaksi, kun ihmiset osoittavat tyhmyytensä yhteisen edun edessä.

Finanssikriisin laukaisema ”yhteiskunnallinen tyhmyys” kasvatti Sarasvuon kiukkua. Lopulta se alkoi vaikuttaa omaan tekemiseen.

– Ajattelin, että kyllä mä pärjään ilman, että kasvatan yrityksiäni.

Kiinnostus rahaan lopahti useammaksi vuodeksi. Vuonna 2015 Sarasvuo raapusti paperille mallin Strongholdista ja sen mahdollisen liikevaihdon vaikutuksista Suomelle.

– Laskin että jos teen miljoona euroa tulosta, se tarkoittaisi kuuden miljoonan euron sponsorointia suomalaisille.

Sitten taas joku soitti mediassa suutaan, ja Sarasvuo jätti asian sikseen.

”Kasvatan taas varallisuuttani”

– Tänä keväänä olen päättänyt lopettaa kiukuttelun ja kasvattaa taas varallisuuttani, ihan kostoksi. Totta kai se ärsyttää ihmisiä. Olen muka pahoillani siitä jo etukäteen.

Samaan hengenvetoon Sarasvuo myöntää muuttuneensa. Julkinen kiukuttelu on vähentynyt, mutta se ei tarkoita pehmentymistä.

– Olen luopunut oikeassa olemisen hapettomasta tilasta. En tavoittele rahaa sen takia että itse hyötyisin, vaan siksi, että teen hyvää muille. Katson olevani yleishyödyllinen voima.

”Yrittäjän päätehtävä ei ole itsensä työllistäminen”

– Sellaiset yhteiskunnat, joissa yrittäjien osuus työvoimasta kasvaa merkittävän suureksi, voivat huonosti. Silloin valtaosa yrittäjäkunnasta ei pyri kasvamaan vaan työllistämään itsensä, Sarasvuo perustelee.

Hän puolustaa kasvuhakuista, rohkeaa yrittämistä. Siten Suomi saisi velkaantumisen kuriin.

– Suomeen tarvitaan lisää kasvuhaluisia yrityksiä. Ongelmana on, että keskimääräinen suomalainen yrittäjä ei oikein tiedä, mitkä ovat ne omissa käsissä olevat keinot, jotka johtavat yrityksen kasvuun. Se on ammattitaitokysymys.

Sarasvuon mukaan moni yrittäjä osaa työnsä hyvin, mutta se ei riitä.

– Yrittäjän päätehtävänä ei ole tehdä työtä, josta lähtee lasku asiakkaalle, vaan työstää ja kasvattaa yritystä.

– Yrittäjän pitäisi ymmärtää, että hänen tavoitteensa tulisi olla yrityksen kehittäminen, jotta se voi tehdä asiakkaalle enemmän töitä. Suomessa kaikki yrittäjät eivät hyväksy, että kasvu on hyvästä, melkeinpä välttämätöntä, Sarasvuo sanoo.

Sarasvuo sanoo haluavansa tehdä seuraavan 25 vuoden ajan kasvuyrittäjän töitä. Osa-aikainen eläkeläisyys ei kiinnosta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

 

Lue Jari Sarasvuon koko haastattelu Yrittäjä-lehdestä

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Sarasvuo: Kasvatan taas varallisuuttani

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Kesäkuu 2017 - 11:53

Kolme vuotta sitten Sarasvuo julkaisi netissä mystisen saunavideon, jossa hän istui lauteilla ja saarnasi.

– Ne olivat terveiset kadotuksesta – ja kyllä, istuin saunassa alasti.

Videon julkaisun jälkeen Sarasvuo sai 5000 sähköpostikirjettä.

Saunavideo oli Sarasvuon uusimman projektin, verkkovalmennuksiin keskittyvän Strongholdin avaus.

– Tästä on tullut erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Vähän tällaista hippitoimintaa, mutta kannattavaa, Sarasvuo sanoo.

Kävi konkurssin partaalla

Sarasvuo on edelleen perustamansa Trainers’ Housen suurin omistaja. Hän omistaa yrityksestä 39 prosenttia.

Sarasvuolla menee nyt hyvin, mutta lähimuistissa ovat selvästi huonommat ajat. Erityisen kehnosti asiat olivat vuonna 2012 – 2014, jolloin Trainers’ House kävi konkurssin partaalla.

– Konkurssi olisi tosiasia, jos emme olisi päässeet velkasaneeraukseen. Velkojat laskivat, että konkurssista he eivät saa yhtään mitään.

Osakemarkkinat hinnoittelivat TH:n konkurssiyhtiöksi. Sarasvuon omistuksesta suli kymmeniä miljoonia. Trainers’ Housen liikevaihto surkastui muutamassa vuodessa 44:stä miljoonasta seitsemään miljoonaan. Henkilökuntaa karsittiin 450:stä vajaaseen neljäänkymmeneen. Yrityksen velat ja vastuut nousivat 49 miljoonaan euroon. Bisnes katosi alta.

– Pelkäsimme yrityssaneerausta. Kuvittelimme, että yritys on sen jälkeen pilkan kohde. Siinä tilanteessa oma uskoni yhtiöön hiipui pahan kerran. Samalla tulin aliarvioineeksi ihmisissä olevaa valtaisaa kasvupotentiaalia. (Juttu jatkuu kuvan alapuolella)

Yli 100 miljoonan verotulot

Sarasvuon jaksaminen hiipui. Hän oli tehnyt seitsemän vuotta töitä palkatta. Jaquar vaihtui Toyotaan.

– En murehdi omia menetyksiäni. Olen kiitollinen henkilöstölle ja asiakkaille siitä, miten nousimme takaisin, hän sanoo.

Vielä käynnissä olevan yrityssaneerausohjelman myötä ulkoiset velkojat saavat omansa. Sarasvuon henkilökohtaiset lainat yhtiölle sen sijaan nollaantuivat. Kaiken kaikkiaan Sarasvuo tuki varoillaan yhtiötä reilulla kymmenellä miljoonalla eurolla.

Trainer’s House on nyt nettovelaton yhtiö. Vuoden 2013 ongelmat ovat taakse jäänyttä elämää ja TH:lla on jälleen yli sata ihmistä töissä.

Sarasvuon mukaan hänen kansalaiskelpoisuutensa on palautunut ja ”vihamielinen kateus”  vähentynyt.

– Olin muka huono ihminen, kun maksoin enemmän veroja. Se oli ihmeellistä.

Sarasvuo on suorina veroeuroina laskettuna aiheuttanut Suomelle yli 100 miljoonan verotulot. Hän on lainannut miljoonia ilman reaalivakuuksia eikä ole perinyt saataviaan.

”En halunnut enää juoda”

Henkilökohtaisesta elämästään Sarasvuo ei ole koskaan halunnut liiemmin avautua. Omaelämäkerrassaan Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä hän puhuu kuitenkin alkoholin kirouksesta. Itse asiassa arkeen hiipineestä alkoholismista.

Vuonna 2008 Sarasvuo oli lenkkeilemässä personal trainerinsa kanssa, joka kiinnitti huomiota miehen korkeaan sykkeeseen. Vaikka lenkkivauhti oli hölköttelyä, syke huiteli 172:ssa.

”Menin kotiin. Aloitin uuden päiväkirjan. Rukoilin kirjaimellisesti apua. En halunnut enää juoda. Pyysin apua, koska en omin voimin pärjännyt alkoholin kanssa”.

Heinäkuun 10. päivänä vuonna 2008 Sarasvuon onnistui lopettaa juominen. Tilalle tulivat kuntoilu ja itsestään huolehtiminen.

Kiinnostus rahan tekemiseen lopahti

Vuosina 2009 – 2010 tapahtui jotain, joka sai Sarasvuon menettämään kiinnostuksensa rahan tekemiseen. Kiinnostuksen lopahtamiseen liittyy osaltaan Sarasvuon luonteenpiirre, jota hän suostuu avaamaan.

– Minulla on kamala tapa taantua kiukuttelijaksi, kun ihmiset osoittavat tyhmyytensä yhteisen edun edessä.

Finanssikriisin laukaisema ”yhteiskunnallinen tyhmyys” kasvatti Sarasvuon kiukkua. Lopulta se alkoi vaikuttaa omaan tekemiseen.

– Ajattelin, että kyllä mä pärjään ilman, että kasvatan yrityksiäni.

Kiinnostus rahaan lopahti useammaksi vuodeksi. Vuonna 2015 Sarasvuo raapusti paperille mallin Strongholdista ja sen mahdollisen liikevaihdon vaikutuksista Suomelle.

– Laskin että jos teen miljoona euroa tulosta, se tarkoittaisi kuuden miljoonan euron sponsorointia suomalaisille.

Sitten taas joku soitti mediassa suutaan, ja Sarasvuo jätti asian sikseen.

”Kasvatan taas varallisuuttani”

– Tänä keväänä olen päättänyt lopettaa kiukuttelun ja kasvattaa taas varallisuuttani, ihan kostoksi. Totta kai se ärsyttää ihmisiä. Olen muka pahoillani siitä jo etukäteen.

Samaan hengenvetoon Sarasvuo myöntää muuttuneensa. Julkinen kiukuttelu on vähentynyt, mutta se ei tarkoita pehmentymistä.

– Olen luopunut oikeassa olemisen hapettomasta tilasta. En tavoittele rahaa sen takia että itse hyötyisin, vaan siksi, että teen hyvää muille. Katson olevani yleishyödyllinen voima.

”Yrittäjän päätehtävä ei ole itsensä työllistäminen”

– Sellaiset yhteiskunnat, joissa yrittäjien osuus työvoimasta kasvaa merkittävän suureksi, voivat huonosti. Silloin valtaosa yrittäjäkunnasta ei pyri kasvamaan vaan työllistämään itsensä, Sarasvuo perustelee.

Hän puolustaa kasvuhakuista, rohkeaa yrittämistä. Siten Suomi saisi velkaantumisen kuriin.

– Suomeen tarvitaan lisää kasvuhaluisia yrityksiä. Ongelmana on, että keskimääräinen suomalainen yrittäjä ei oikein tiedä, mitkä ovat ne omissa käsissä olevat keinot, jotka johtavat yrityksen kasvuun. Se on ammattitaitokysymys.

Sarasvuon mukaan moni yrittäjä osaa työnsä hyvin, mutta se ei riitä.

– Yrittäjän päätehtävänä ei ole tehdä työtä, josta lähtee lasku asiakkaalle, vaan työstää ja kasvattaa yritystä.

– Yrittäjän pitäisi ymmärtää, että hänen tavoitteensa tulisi olla yrityksen kehittäminen, jotta se voi tehdä asiakkaalle enemmän töitä. Suomessa kaikki yrittäjät eivät hyväksy, että kasvu on hyvästä, melkeinpä välttämätöntä, Sarasvuo sanoo.

Sarasvuo sanoo haluavansa tehdä seuraavan 25 vuoden ajan kasvuyrittäjän töitä. Osa-aikainen eläkeläisyys ei kiinnosta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

 

Lue Jari Sarasvuon koko haastattelu Yrittäjä-lehdestä

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Sarasvuo: Kasvatan taas varallisuuttani

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Kesäkuu 2017 - 11:53

Kolme vuotta sitten Sarasvuo julkaisi netissä mystisen saunavideon, jossa hän istui lauteilla ja saarnasi.

– Ne olivat terveiset kadotuksesta – ja kyllä, istuin saunassa alasti.

Videon julkaisun jälkeen Sarasvuo sai 5000 sähköpostikirjettä.

Saunavideo oli Sarasvuon uusimman projektin, verkkovalmennuksiin keskittyvän Strongholdin avaus.

– Tästä on tullut erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Vähän tällaista hippitoimintaa, mutta kannattavaa, Sarasvuo sanoo.

Kävi konkurssin partaalla

Sarasvuo on edelleen perustamansa Trainers’ Housen suurin omistaja. Hän omistaa yrityksestä 39 prosenttia.

Sarasvuolla menee nyt hyvin, mutta lähimuistissa ovat selvästi huonommat ajat. Erityisen kehnosti asiat olivat vuonna 2012 – 2014, jolloin Trainers’ House kävi konkurssin partaalla.

– Konkurssi olisi tosiasia, jos emme olisi päässeet velkasaneeraukseen. Velkojat laskivat, että konkurssista he eivät saa yhtään mitään.

Osakemarkkinat hinnoittelivat TH:n konkurssiyhtiöksi. Sarasvuon omistuksesta suli kymmeniä miljoonia. Trainers’ Housen liikevaihto surkastui muutamassa vuodessa 44:stä miljoonasta seitsemään miljoonaan. Henkilökuntaa karsittiin 450:stä vajaaseen neljäänkymmeneen. Yrityksen velat ja vastuut nousivat 49 miljoonaan euroon. Bisnes katosi alta.

– Pelkäsimme yrityssaneerausta. Kuvittelimme, että yritys on sen jälkeen pilkan kohde. Siinä tilanteessa oma uskoni yhtiöön hiipui pahan kerran. Samalla tulin aliarvioineeksi ihmisissä olevaa valtaisaa kasvupotentiaalia. (Juttu jatkuu kuvan alapuolella)

Yli 100 miljoonan verotulot

Sarasvuon jaksaminen hiipui. Hän oli tehnyt seitsemän vuotta töitä palkatta. Jaquar vaihtui Toyotaan.

– En murehdi omia menetyksiäni. Olen kiitollinen henkilöstölle ja asiakkaille siitä, miten nousimme takaisin, hän sanoo.

Vielä käynnissä olevan yrityssaneerausohjelman myötä ulkoiset velkojat saavat omansa. Sarasvuon henkilökohtaiset lainat yhtiölle sen sijaan nollaantuivat. Kaiken kaikkiaan Sarasvuo tuki varoillaan yhtiötä reilulla kymmenellä miljoonalla eurolla.

Trainer’s House on nyt nettovelaton yhtiö. Vuoden 2013 ongelmat ovat taakse jäänyttä elämää ja TH:lla on jälleen yli sata ihmistä töissä.

Sarasvuon mukaan hänen kansalaiskelpoisuutensa on palautunut ja ”vihamielinen kateus”  vähentynyt.

– Olin muka huono ihminen, kun maksoin enemmän veroja. Se oli ihmeellistä.

Sarasvuo on suorina veroeuroina laskettuna aiheuttanut Suomelle yli 100 miljoonan verotulot. Hän on lainannut miljoonia ilman reaalivakuuksia eikä ole perinyt saataviaan.

”En halunnut enää juoda”

Henkilökohtaisesta elämästään Sarasvuo ei ole koskaan halunnut liiemmin avautua. Omaelämäkerrassaan Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä hän puhuu kuitenkin alkoholin kirouksesta. Itse asiassa arkeen hiipineestä alkoholismista.

Vuonna 2008 Sarasvuo oli lenkkeilemässä personal trainerinsa kanssa, joka kiinnitti huomiota miehen korkeaan sykkeeseen. Vaikka lenkkivauhti oli hölköttelyä, syke huiteli 172:ssa.

”Menin kotiin. Aloitin uuden päiväkirjan. Rukoilin kirjaimellisesti apua. En halunnut enää juoda. Pyysin apua, koska en omin voimin pärjännyt alkoholin kanssa”.

Heinäkuun 10. päivänä vuonna 2008 Sarasvuon onnistui lopettaa juominen. Tilalle tulivat kuntoilu ja itsestään huolehtiminen.

Kiinnostus rahan tekemiseen lopahti

Vuosina 2009 – 2010 tapahtui jotain, joka sai Sarasvuon menettämään kiinnostuksensa rahan tekemiseen. Kiinnostuksen lopahtamiseen liittyy osaltaan Sarasvuon luonteenpiirre, jota hän suostuu avaamaan.

– Minulla on kamala tapa taantua kiukuttelijaksi, kun ihmiset osoittavat tyhmyytensä yhteisen edun edessä.

Finanssikriisin laukaisema ”yhteiskunnallinen tyhmyys” kasvatti Sarasvuon kiukkua. Lopulta se alkoi vaikuttaa omaan tekemiseen.

– Ajattelin, että kyllä mä pärjään ilman, että kasvatan yrityksiäni.

Kiinnostus rahaan lopahti useammaksi vuodeksi. Vuonna 2015 Sarasvuo raapusti paperille mallin Strongholdista ja sen mahdollisen liikevaihdon vaikutuksista Suomelle.

– Laskin että jos teen miljoona euroa tulosta, se tarkoittaisi kuuden miljoonan euron sponsorointia suomalaisille.

Sitten taas joku soitti mediassa suutaan, ja Sarasvuo jätti asian sikseen.

”Kasvatan taas varallisuuttani”

– Tänä keväänä olen päättänyt lopettaa kiukuttelun ja kasvattaa taas varallisuuttani, ihan kostoksi. Totta kai se ärsyttää ihmisiä. Olen muka pahoillani siitä jo etukäteen.

Samaan hengenvetoon Sarasvuo myöntää muuttuneensa. Julkinen kiukuttelu on vähentynyt, mutta se ei tarkoita pehmentymistä.

– Olen luopunut oikeassa olemisen hapettomasta tilasta. En tavoittele rahaa sen takia että itse hyötyisin, vaan siksi, että teen hyvää muille. Katson olevani yleishyödyllinen voima.

”Yrittäjän päätehtävä ei ole itsensä työllistäminen”

– Sellaiset yhteiskunnat, joissa yrittäjien osuus työvoimasta kasvaa merkittävän suureksi, voivat huonosti. Silloin valtaosa yrittäjäkunnasta ei pyri kasvamaan vaan työllistämään itsensä, Sarasvuo perustelee.

Hän puolustaa kasvuhakuista, rohkeaa yrittämistä. Siten Suomi saisi velkaantumisen kuriin.

– Suomeen tarvitaan lisää kasvuhaluisia yrityksiä. Ongelmana on, että keskimääräinen suomalainen yrittäjä ei oikein tiedä, mitkä ovat ne omissa käsissä olevat keinot, jotka johtavat yrityksen kasvuun. Se on ammattitaitokysymys.

Sarasvuon mukaan moni yrittäjä osaa työnsä hyvin, mutta se ei riitä.

– Yrittäjän päätehtävänä ei ole tehdä työtä, josta lähtee lasku asiakkaalle, vaan työstää ja kasvattaa yritystä.

– Yrittäjän pitäisi ymmärtää, että hänen tavoitteensa tulisi olla yrityksen kehittäminen, jotta se voi tehdä asiakkaalle enemmän töitä. Suomessa kaikki yrittäjät eivät hyväksy, että kasvu on hyvästä, melkeinpä välttämätöntä, Sarasvuo sanoo.

Sarasvuo sanoo haluavansa tehdä seuraavan 25 vuoden ajan kasvuyrittäjän töitä. Osa-aikainen eläkeläisyys ei kiinnosta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

 

Lue Jari Sarasvuon koko haastattelu Yrittäjä-lehdestä

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Messuraportti hikisestä Shanghaista: Taatusti erilainen vetolaukku ja kaloja houkutteleva syvyyskamera

Yrittäjät tiedotteet - 12. Kesäkuu 2017 - 7:35

CES Asia -teknologiamessut ovat sisartapahtuma tammikuun alussa Las Vegasissa Yhdysvalloissa järjestettäville maailman suurimmille kuluttajateknologian messuille.

Aasian tapahtumassa etenkin robotit olivat näkyvässä roolissa. Robotiikka tulee vauhdilla arkipäiväiseen elämään, halusimme sitä tai emme.

Kiina on otollista maaperää teknologiatapahtumalle, sillä maa kasvaa vauhdilla ja on yhä tärkeämpi markkina-alue myös suomalaisille yrityksille.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajasanomat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Messuraportti hikisestä Shanghaista: Taatusti erilainen vetolaukku ja kaloja houkutteleva syvyyskamera

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Kesäkuu 2017 - 7:35

CES Asia -teknologiamessut ovat sisartapahtuma tammikuun alussa Las Vegasissa Yhdysvalloissa järjestettäville maailman suurimmille kuluttajateknologian messuille.

Aasian tapahtumassa etenkin robotit olivat näkyvässä roolissa. Robotiikka tulee vauhdilla arkipäiväiseen elämään, halusimme sitä tai emme.

Kiina on otollista maaperää teknologiatapahtumalle, sillä maa kasvaa vauhdilla ja on yhä tärkeämpi markkina-alue myös suomalaisille yrityksille.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajasanomat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Messuraportti hikisestä Shanghaista: Taatusti erilainen vetolaukku ja kaloja houkutteleva syvyyskamera

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Kesäkuu 2017 - 7:35

CES Asia -teknologiamessut ovat sisartapahtuma tammikuun alussa Las Vegasissa Yhdysvalloissa järjestettäville maailman suurimmille kuluttajateknologian messuille.

Aasian tapahtumassa etenkin robotit olivat näkyvässä roolissa. Robotiikka tulee vauhdilla arkipäiväiseen elämään, halusimme sitä tai emme.

Kiina on otollista maaperää teknologiatapahtumalle, sillä maa kasvaa vauhdilla ja on yhä tärkeämpi markkina-alue myös suomalaisille yrityksille.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajasanomat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Pyritkö USA:n markkinoille? Kustannustehokkain vetoapu on verkkokauppa

Yrittäjät tiedotteet - 9. Kesäkuu 2017 - 14:09

Verkkokauppa on pk-yrityksille kustannustehokas keino kansainvälistyä ja saada näkyvyyttä Yhdysvalloissa, kertoo valtion vienninedistämisyhtiö Finpro tiedotteessaan.

– Meillä on tuoreita esimerkkejä siitä, että tuotteet ovat edenneet verkkokauppaa pitkin kivijalkamyyntiin, sanoo digitaaliseen kauppaan keskittyvän eCom Growth -kasvuohjelman johtaja Kari Pokkinen Finprosta.

Siikajoelta Amazoniin ja Walmartiin

Verkkokaupalla Yhdysvaltain markkinoille on mennyt muun muassa vapaa-ajan tuotteita valmistava suomalaisyritys Acon.

Kasvu Atlantin toisella puolella on vauhdikasta. Acon ennakoi Yhdysvaltojen nousevan liikevaihdolla mitattuna yrityksen tärkeimmäksi kohdemaaksi vuoteen 2018 mennessä. Aconin tuotteet on nostettu myös yhdysvaltalaisen vähittäiskauppajätti Walmartin verkkokauppaan.

Yritys käytti laukaisualustana verkkokauppa Amazonia, jonka kautta se kauppasi jääkiekon oheistuotteita. Amazonista yritys ohjasi jenkkishoppailijat johdonmukaisesti omille nettisivuilleen sillä tuloksella, että 70 prosenttia Yhdysvaltain myynnistä tapahtuu Aconin kautta.

Acon Finland Oy Ltd on Pohjois-Pohjanmaan Siikajoella kotipaikkaansa pitävä, liikevaihdoltaan 4,8 miljoonan euron yritys, joka työllistää 13 henkilöä.

Vipukirves iski lujaa Yhdysvaltoihin ja Meksikoon

Samanlaisia kokemuksia on myös kirvesvalmistaja Vipukirveellä.

Videopalvelu Youtuben välityksellä maailmalle levinnyt tallenne yrityksen kirvesinnovaatiosta poiki tuhansien tilausten jonon Vipukirveen verkkokauppaan keväällä 2014.

– Siitä lähtien Yhdysvalloista muodostui yrityksemme tärkein vientimaa. Myöhemmin julkaistu joukkorahoituskampanja kasvatti näkyvyyttämme entisestään Yhdysvalloissa, sanoo Vipukirveen toimitusjohtaja Hannu Karlsson.

Suomalaisyrityksen noste huomattiin aina meksikolaista työkaluvalmistaja Truperia myöten. Truperin kanssa aloitetun yhteistyön avulla suomalaiset vipukirveet löysivät tiensä yhdysvaltalaisrautakauppaketju Lowe’sin myymälöihin tämän vuoden alussa.

Vipukirves Heikki Oy:n mittaluokka liikevaihdollisesti on reilut 500 000 euroa.

Suomalaisyrityksiä verkkokaupan suurtapahtumassa Yhdysvalloissa

Yhdysvallat kiinnostaa yhä laajenevaa joukkoa suomalaisia verkkokauppayrityksiä.

Kuluvalla viikolla kaikkiaan 16 suomalaisyritystä vierailee Finpron eCom Growth -kasvuohjelman mukana verkkokaupan suurtapahtumassa IRCE:ssa Chicagossa Yhdysvalloissa.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Pyritkö USA:n markkinoille? Kustannustehokkain vetoapu on verkkokauppa

Yrittäjät uutisarkisto - 9. Kesäkuu 2017 - 14:09

Verkkokauppa on pk-yrityksille kustannustehokas keino kansainvälistyä ja saada näkyvyyttä Yhdysvalloissa, kertoo valtion vienninedistämisyhtiö Finpro tiedotteessaan.

– Meillä on tuoreita esimerkkejä siitä, että tuotteet ovat edenneet verkkokauppaa pitkin kivijalkamyyntiin, sanoo digitaaliseen kauppaan keskittyvän eCom Growth -kasvuohjelman johtaja Kari Pokkinen Finprosta.

Siikajoelta Amazoniin ja Walmartiin

Verkkokaupalla Yhdysvaltain markkinoille on mennyt muun muassa vapaa-ajan tuotteita valmistava suomalaisyritys Acon.

Kasvu Atlantin toisella puolella on vauhdikasta. Acon ennakoi Yhdysvaltojen nousevan liikevaihdolla mitattuna yrityksen tärkeimmäksi kohdemaaksi vuoteen 2018 mennessä. Aconin tuotteet on nostettu myös yhdysvaltalaisen vähittäiskauppajätti Walmartin verkkokauppaan.

Yritys käytti laukaisualustana verkkokauppa Amazonia, jonka kautta se kauppasi jääkiekon oheistuotteita. Amazonista yritys ohjasi jenkkishoppailijat johdonmukaisesti omille nettisivuilleen sillä tuloksella, että 70 prosenttia Yhdysvaltain myynnistä tapahtuu Aconin kautta.

Acon Finland Oy Ltd on Pohjois-Pohjanmaan Siikajoella kotipaikkaansa pitävä, liikevaihdoltaan 4,8 miljoonan euron yritys, joka työllistää 13 henkilöä.

Vipukirves iski lujaa Yhdysvaltoihin ja Meksikoon

Samanlaisia kokemuksia on myös kirvesvalmistaja Vipukirveellä.

Videopalvelu Youtuben välityksellä maailmalle levinnyt tallenne yrityksen kirvesinnovaatiosta poiki tuhansien tilausten jonon Vipukirveen verkkokauppaan keväällä 2014.

– Siitä lähtien Yhdysvalloista muodostui yrityksemme tärkein vientimaa. Myöhemmin julkaistu joukkorahoituskampanja kasvatti näkyvyyttämme entisestään Yhdysvalloissa, sanoo Vipukirveen toimitusjohtaja Hannu Karlsson.

Suomalaisyrityksen noste huomattiin aina meksikolaista työkaluvalmistaja Truperia myöten. Truperin kanssa aloitetun yhteistyön avulla suomalaiset vipukirveet löysivät tiensä yhdysvaltalaisrautakauppaketju Lowe’sin myymälöihin tämän vuoden alussa.

Vipukirves Heikki Oy:n mittaluokka liikevaihdollisesti on reilut 500 000 euroa.

Suomalaisyrityksiä verkkokaupan suurtapahtumassa Yhdysvalloissa

Yhdysvallat kiinnostaa yhä laajenevaa joukkoa suomalaisia verkkokauppayrityksiä.

Kuluvalla viikolla kaikkiaan 16 suomalaisyritystä vierailee Finpron eCom Growth -kasvuohjelman mukana verkkokaupan suurtapahtumassa IRCE:ssa Chicagossa Yhdysvalloissa.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Pyritkö USA:n markkinoille? Kustannustehokkain vetoapu on verkkokauppa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 9. Kesäkuu 2017 - 14:09

Verkkokauppa on pk-yrityksille kustannustehokas keino kansainvälistyä ja saada näkyvyyttä Yhdysvalloissa, kertoo valtion vienninedistämisyhtiö Finpro tiedotteessaan.

– Meillä on tuoreita esimerkkejä siitä, että tuotteet ovat edenneet verkkokauppaa pitkin kivijalkamyyntiin, sanoo digitaaliseen kauppaan keskittyvän eCom Growth -kasvuohjelman johtaja Kari Pokkinen Finprosta.

Siikajoelta Amazoniin ja Walmartiin

Verkkokaupalla Yhdysvaltain markkinoille on mennyt muun muassa vapaa-ajan tuotteita valmistava suomalaisyritys Acon.

Kasvu Atlantin toisella puolella on vauhdikasta. Acon ennakoi Yhdysvaltojen nousevan liikevaihdolla mitattuna yrityksen tärkeimmäksi kohdemaaksi vuoteen 2018 mennessä. Aconin tuotteet on nostettu myös yhdysvaltalaisen vähittäiskauppajätti Walmartin verkkokauppaan.

Yritys käytti laukaisualustana verkkokauppa Amazonia, jonka kautta se kauppasi jääkiekon oheistuotteita. Amazonista yritys ohjasi jenkkishoppailijat johdonmukaisesti omille nettisivuilleen sillä tuloksella, että 70 prosenttia Yhdysvaltain myynnistä tapahtuu Aconin kautta.

Acon Finland Oy Ltd on Pohjois-Pohjanmaan Siikajoella kotipaikkaansa pitävä, liikevaihdoltaan 4,8 miljoonan euron yritys, joka työllistää 13 henkilöä.

Vipukirves iski lujaa Yhdysvaltoihin ja Meksikoon

Samanlaisia kokemuksia on myös kirvesvalmistaja Vipukirveellä.

Videopalvelu Youtuben välityksellä maailmalle levinnyt tallenne yrityksen kirvesinnovaatiosta poiki tuhansien tilausten jonon Vipukirveen verkkokauppaan keväällä 2014.

– Siitä lähtien Yhdysvalloista muodostui yrityksemme tärkein vientimaa. Myöhemmin julkaistu joukkorahoituskampanja kasvatti näkyvyyttämme entisestään Yhdysvalloissa, sanoo Vipukirveen toimitusjohtaja Hannu Karlsson.

Suomalaisyrityksen noste huomattiin aina meksikolaista työkaluvalmistaja Truperia myöten. Truperin kanssa aloitetun yhteistyön avulla suomalaiset vipukirveet löysivät tiensä yhdysvaltalaisrautakauppaketju Lowe’sin myymälöihin tämän vuoden alussa.

Vipukirves Heikki Oy:n mittaluokka liikevaihdollisesti on reilut 500 000 euroa.

Suomalaisyrityksiä verkkokaupan suurtapahtumassa Yhdysvalloissa

Yhdysvallat kiinnostaa yhä laajenevaa joukkoa suomalaisia verkkokauppayrityksiä.

Kuluvalla viikolla kaikkiaan 16 suomalaisyritystä vierailee Finpron eCom Growth -kasvuohjelman mukana verkkokaupan suurtapahtumassa IRCE:ssa Chicagossa Yhdysvalloissa.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä