Yle ja Rannikkoseutu uutisia

Ilmarisen hylyn löytäjä muistelee – "Löytöretki tehtiin Ylen aloitteesta"

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 19:06

Panssarilaiva Ilmarisen hylky ehti lojua Itämeren pohjamudissa lähes 50 vuotta ennen kuin laiva löydettiin. Vuonna 1941 uponneen sotalaivan hylkyä ei alun perin haluttu edes etsiä, kertoo Ilmarisen löytänyt merivoimien geologi Jouko Nuorteva.

– Ilmarisen hylky haluttiin säilyttää sankarihautana.

Uponneen sota-aluksen etsinnät käynnistyivät Yleisradion aloitteesta. Ilmarisen vaiheista dokumentin tehnyt Jarmo Ratinen otti yhteyttä silloiseen Puolustusvoimain komentajaan, amiraali Jan Klenbergiin. Ratinen pyysi puolustusvoimilta apua panssarilaivan hylyn etsimiseksi.

– Ratisen tarkoituksena oli saada tv-dokumentti valmiiksi Ilmarisen uppoamisen 50-vuotismuistotilaisuuteen mennessä. Minä jouduin etsintöihin mukaan merivoimien komentajan käskystä, Nuorteva toteaa.

Etsinnöissä käytettiin harvinaista kalustoa

Itämeren mutainen pohja piti Ilmarisen hylyn visusti piilossa noin 70 metrin syvyydessä. Merivoimien kalusto osoittautui elintärkeäksi vanhan sota-aluksen paikantamisessa. Jouko Nuorteva kertoo, että etsinnöissä käytettiin viistokaikuluotainta, joka oli harvinaisuus 1990-luvun alun Suomessa.

– Siihen aikaan viistokaikuluotaimia taisi olla Suomessa kolme kappaletta. Se oli varmaan yksi syy, miksi Ilmarisen etsintä tuli merivoimien tehtäväksi.

Viistokaikuluotainta vedetään veneen perässä, jolloin laitteeseen yhdistetty piirturi luo kaikuluotainkuvaa ajolinjan molemmin puolin. Työsarkaa riitti, sillä yhdellä vedolla saa kuvaa noin 200 metrin alueelta, Nuorteva sanoo.

– Tässäkin tilanteessa teimme yhteistyötä merivartioston kanssa. He ajoivat viistokaikuluotainta systemaattisesti läpi noin 150 neliökilometrin alueella. He tekivät tarkkaa työtä.

Peruuntunut merimatka johti löytöön

Lopullinen läpimurto panssarilaiva Ilmarisen etsinnöissä tapahtui osin sattumalta. Elokuun iltana 1990 Utön edustalla riehui kova myrsky, joten Jouko Nuortevan ryhmä ei päässyt merille. Merivoimien geologi halusi kuitenkin käyttää illan hyödyksi, joten hän tarttui merivartioston etsinnöistä piirtyneisiin tulosteisiin.

Pian paperille piirtyneistä luotainkuvista erottui kaiku, jonka Nuorteva tunnisti laivan hylyksi. Havainnon koordinaatit täsmäsivät suurin piirtein paikkaa, mikä kirjallisuudessa on Ilmarisen uppoamispaikaksi määritelty. Seuraavana päivänä paikalle kutsuttiin vartiolaiva, jonka vedenalaisella robottikameralla Nuortevan havainto varmistui panssarilaiva Ilmarisen hylyksi.

– Kohteesta saatu akustinen kuva oli äärimmäisen epäselvä. Se johtui siitä, että Ilmarinen oli kääntynyt ylösalaisin ja uponnut perä edellä. Savesta pilkisti ainoastaan laivan keula, Nuorteva kuvailee.

Nuortevan löytö sai reilusti julkisuutta. Elossa olevat sotaveteraanit saivat tilaisuuden päästä katsomaan hylkyä sukellusveneen ikkunan läpi. Myös Jouko Nuorteva pääsi sukellusveneen kyytiin.

– Se oli kyllä aikamoinen elämys ja ikimuistoinen päivä. Se on jäänyt kyllä mieleen.

Kaarina päätti nopeuttaa Valkeavuoren koulun väistötilojen hankintaa

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 16:23

Kaarina ei ota Littoisten monitoimitaloa käyttöön Valkeavuoren alakoulun oppilaiden väistötilana. Suunnitelman mukaan neljän luokan piti siirtyä lokakuun alussa sisäilmaongelmista kärsivästä C-rakennuksesta väliaikaisesti Littoisiin. 

Kaupunginhallitus päätti maanantai-iltana nopeuttaa tilaelementtien hankintaa. Parakit on tarkoitus saada käyttöön viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä. Opiskelu C-rakennuksessa jatkuu siihen asti.

C-rakennuksen liikuntatilojen iltakäyttö jatkuu vuoden loppuun asti.

Turun tuhopolttosarja syyteharkintaan – pahimmat vahingot Ursininkadulla

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 16:03

Poliisi on saanut valmiiksi mittavan tuhopolttoihin liittyvän jutun esitutkinnan. Keski-ikäisen miehen epäillään syyllistyneen Turussa törkeään tuhotyöhön, tuhotyöhön ja kolmeen tuhotyön yritykseen.

Mittavimmat vahingot syntyivät tammikuussa Ursininkadulla sijaitsevan kerrostalon palosta. Ullakkotiloista levinneet liekit vaurioittivat useaa asuntoa. 

Epäilty tunnusti ensin sytyttäneensä palot, mutta kiisti myöhemmin teot. Seuraavaksi rikossarja siirtyy syyteharkintaan.

Osa Turun toriparkkivalituksista nurin

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 15:45

Turun hallinto-oikeus on jättänyt käsittelemättä osan Meidän Turku ry:n Turun toriparkkihankkeeseen liittyvistä valituksista. Kyse on Turun kaupunginvaltuuston toukokuussa tekemistä päätöksistä.

Oikeus tulkitsi, että yhdistyksellä ei ole valitusoikeutta kauppatorin yleisiä alueita ja katusuunnitelmia koskevista päätöksistä. Liikennesuunnitelmaluonnosten osalta asia ei ole valituskelpoinen, sillä kyse on valmistelusta.

Meidän Turku on valittanut myös kauppatorin maanvuokrasopimuksesta. Asian käsittely jatkuu hallinto-oikeudessa. Turun kaupungin on annettava lausuntonsa asiasta syyskuun loppuun mennessä.

Turun Toriparkki Oy suunnittelee kauppatorin alle pysäköintilaitosta.

Panssarilaiva Ilmarisen uppoamisesta 75 vuotta – menehtyneiden muistoksi laskettiin seppeleet

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 15:41

Panssarilaiva Ilmarisen uppoamispaikan lähellä on vietetty tiistaina muistotilaisuutta. Alus törmäsi Utön edustalla merimiinaan 75 vuotta sitten.

Merivoimien ja panssarilaivojen perinneyhdistyksen edustajat ovat laskeneet seppeleet mereen jääneiden miesten muistoksi.

– Suru on meidän mukanamme. Menetimme 271 miestä mereen seitsemässä minuutissa. Se on iso asia, sanoo Panssarilaivojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja, komentaja evp Eero Auvinen.

Mukana myös omaisia

Muistotilaisuudessa paikalla olleet kuvailevat tunnelmaa koskettavaksi.

– Tilanne oli hyvin lämmin, se kosketti meitä kaikkia, Eero Auvinen kertoo.

Mukana oli myös onnettomuudessa mukana olleiden miesten omaisia. Tuire Lehtorannan isä pelastui Ilmarisen uppoamisesta.

– Hän pääsi laivasta ulos, ja kun laiva kallistui, hän kulki laivan reunaa pitkin ja hyppäsi veteen. Perässä tulevat veneet heittivät hänelle pelastusrenkaan, Lehtoranta muistelee.

Eero Auvinen kertoo, että koska tapahtumista on jo 75 vuotta, matkalla ei ole mukana ketään Ilmariselta pelastunutta.

– Ilmariselta pelastuneista enää kolme on vaikuttamassa pontevasti maailman menoon. He eivät jaksa enää tulla näin pitkille matkoille, Auvinen sanoo.

Turun filharmoninen orkesteri iski silmänsä 200-vuotiaaseen kontrabassoon – "Arvosoittimilla on hintansa"

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 14:11

Kun orkesteri hankkii omistukseensa uuden soittimen, asia on hieman monimutkaisempi kuin voisi luulla. Ei voida vain ostaa ensimmäistä vastaantulevaa soitinta, sillä sen on istuttava sekä soittajan käteen että kokonaisuuteen.

– Arvosoittimen hankinnassa on suuri työ. Yksilön on sovittava salin akustiikkaan ja orkesterin yleiseen soittotyyliin. Esimerkiksi Turun konserttitalon sali vaatii aika isoäänisen soittimen, koska akustiikka on luja, kertoo Turun filharmonisen orkesterin intendentti Emilie Gardberg.

Turun kaupunginorkesteri eli Turun filharmoninen orkesteri on parhaillaan hankkimassa uutta kontrabassoa. Koska on kyse soittimista, joita orkesterissa on jo entuudestaan, uuden soittimen on sovittava yhteen myös vanhojen kontrabassojen kanssa.

– On erilaisia koulukuntia, eri maalaisia soittimia ja erilaisia käsityötekniikoita. Kaikenlaisia asioita, jotka vaikuttavat sointiin, Gardberg kertoo.

Koesoitot tärkeitä

Orkesterit omistavat tavallisesti osan siinä käytettävistä soittimista. Perinteisesti orkesterin omistuksessa ovat olleet lyömäsoittimet, flyygeli, piano, harppu ja usein myös kontrabassot. Muut soittimet ovat yleensä soittajiensa omia.

Syynä on muun muassa soitinten koko ja vaikea kuljetettavuus. Lisäksi esimerkiksi lyömäsoittimilla voi olla monta soittajaa ja sama soittaja voi soittaa useita erilaisia lyömäsoittimia.

Kun orkesteri päättää, että uusi soitin on hankittava, se tutustuu tarjontaan. Kun sopivanoloisia soittimia löytyy, niitä käydään kokeilemassa.

– Varsinkin arvosoitinta hankittaessa koesoitto on avainasemassa. Sitä tehdään paljon pienemmässä mittakaavassa myös henkilökohtaisissa soitinhankinnoissa. Aika usein jousisoittajalla saattaa olla vaikkapa useita jousia kokeiltavana monta kuukautta, ja he käyttävät niitä töissään, ja lopulta valitsevat yhden, Emilie Gardberg kertoo.

Turun filharmonisen orkesterin uuden kontrabasson tapauksessa koesoittoja on tehty Euroopassa. Sopiva soitin, 1800-luvun alussa rakennettu kontrabasso, löytyi Alankomaista.

– Arvosoittimen hankinta on vähän kuin ainutlaatuisen taulun hankinta. Ei hankita vain jotain yhtä taulua, vaan yksilöä, joka istuu juuri tiettyyn kohtaan kokonaisuutta, Gardberg sanoo.

Arvosoitinten hinnat ovat korkeita

Turun filharmonisen orkesterin kontrabasson hankinta on keskiviikkona Turun kaupungin kulttuurilautakunnan käsittelyssä. Hankittavan soittimen kauppahinta olisi 68 000 euroa.

Orkesterin intendentti Emilie Gardberg myöntää, että monia kaupunkilaisia saattaa mietityttää, miksi soittimiin käytetään näin suuria summia.

– Meille se on selvää, että arvosoittimilla on hintansa. Soittimella on suuri vaikutus siihen, miten orkesteri soi, ja siksi koemme asian hyvin tärkeäksi. Voin kyllä hyvin uskoa, että summat kuulostavat korkeilta, Gardberg sanoo.

Hänen mukaansa 68 000 euroa ei edes ole kovin korkea hinta arvosoittimelle. Kontrabasso voi Gardbergin mukaan helposti maksaa vaikkapa 150 000 euroa. Hinnat eivät kuitenkaan nouse samalle tasolle kuin esimerkiksi viulujen hinnat.

– Viuluissa hinnat saattavat nousta moniin miljooniin. Se liittyy soittimen sointiin, koko sen soittimen historiaan ja siihen, ketkä ovat olleet sitä tekemässä. Joidenkin soitinten koetaan olevan erityisen onnistuneita, ja ne voivat nousta huikeisiin summiin, Gardberg sanoo.

STT: Auer hakee lisää korvauksia

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 13:00

Miehensä murhasta aiheettomasti ja syyttömänä vankilassa istunut Anneli Auer ei tyydy Valtionkonttorilta saamaansa korvaukseen.

Auer kertoo sähköpostilla STT:lle, että hän aikoo viedä asian oikeuden käsiteltäväksi.

Valtiokonttori totesi Auerin istuneen syyttömänä vankilassa 611 vuorokautta. Auerille myönnettiin 800 euroa jokaiselta vuorokaudelta. Auer oli vaatinut 2 500 euron vuorokausikorvausta. Kokonaisuudessaan kärsimyskorvaussumma nousi 488 800 euroon.

Mannerin asianajaja Juha Manner vahvistaa asian Yleisradiolle. Manner kertoi tuoreeltaan Auerin korvauspäätöksen julkistamisen jälkeen, että hänen mielestään Valtiokonttori ei perustellut riittävästi sitä, miksi asian saama runsas julkisuus ei vaikuttanut enemmän päätökseen.

Meri- ja lääketeollisuuden noste vahvistaa yrittäjien uskoa

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 12:09

Varsinaissuomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten tulevaisuudennäkymät jatkuvat yleisesti ottaen positiivisina.

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä pk-yritysbarometrista selviää, että noin  40 prosenttia maakunnan yrittäjistä odottaa suhdannenäkymien paranevan. Noin 10 prosenttia ennakoi puolestaan tilanteen huononemista.

Toiveikkuutta vahvistaa erityisesti Turun telakan ja  lääketeollisuuden hyvä tilanne. Myös viennin odotetaan kasvavan voimakkaasti kaikilla toimialoilla. Maakunnan pk-yrityksistä 18 prosentilla on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla.

Työkaverisi voi olla avohoidon potilas: ”Psykiatrisia sairauksia ei kannata pelätä”

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 11:53

Psykiatriset sairaudet tuntuvat usein pelottavilta. Mieleltään sairaat ovat joidenkin käsitysten mukaan äkkipikaisia ja arvaamattomia. Pahimmillaan pelätään, että avohoidossa oleva mielenterveyspotilas voi koska tahansa vahingoittaa itseään tai jotain muuta.

Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen vastuualueen johtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu kertoo, että suurin osa avohoidon potilaista on aivan tavallisia ihmisiä. Heitä ei ole syytä pelätä.

– He ovat samanlaisia kuin sinä ja minä. Suurin osa psykiatrisia palveluita käyttävistä on työelämässä. Heillä on jokin ongelma tai sairaus, johon he hakevat apua aivan samalla tavoin kuin muihinkin sairauksiin haetaan apua.

Hoitoa kotiin tai pakolla sairaalaan

Psykiatristen potilaiden hoito on siirtynyt vuosien varrella yhä enemmän sairaalasta avohoitoon. Vaikka näin on pystytty säästämään rahaa, ei talous ole Kirsi-Maria Haapasalo-Pesun mukaan peruste avohoidolle – ainakaan yksinomaan.

– Lähtökohtaisesti ihmisiä pyritään auttamaan niin, että he asuvat omassa kodissaan. Heille tehdään hoitosuunnitelma, joka voi sisältää yhden tai vaikka seitsemän tapaamista viikossa. Hoitomuodoksi valitaan sellainen, josta potilas eniten hyötyy ja mikä on resurssien puolesta mahdollista.

Hoitomuotoina käytetään usein esimerkiksi kuvataide-, musiikki- ja liikuntaterapiaa. Osa potilaista saa henkilökohtaista ohjausta, toiset osallistuvat ryhmätapaamisiin. Hoidon tarve on hyvin yksilöllistä. Vakavimmissa tapauksissa potilas ohjataan sairaalahoitoon. Pakkohoitoakin käytetään mahdollisuuksien mukaan.

– Laki on aika tiukka. Täysi-ikäisellä psykoottisuus on se kriteeri, millä voidaan lähettää pakolla sairaalaan, Haapasalo-Pesu toteaa.

Ole valmis kuuntelemaan

Jos joku huomaa, että nyt on todellinen hätä, voi sivullinen pyytää mielenterveyspotilaan lähettämistä hoitoon. Tilanne arvioidaan terveyskeskuksessa, joka tekee tarvittaessa virka-apupyynnön.

– Jos potilas ei tule itse hoitoon, voi virkavalta hakea hänet, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu kertoo.

Tähän harvemmin joudutaan. Yleensä mielenterveysongelmat tulevat esiin jo huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa. Myös lieviin ongelmiin voi hakea apua terveyskeskuksesta. Kaikki eivät kuitenkaan huomaa, milloin niin pitäisi tehdä. Läheisten apu on silloin tarpeen.

– Uskon, että jos ihminen vain haluaa, hän pystyy näkemään läheisen oireilun. Kannattaa kysyä, onko kaikki hyvin ja tarjota apuaan. Se usein avaa pelin, mutta silloin pitää myös olla valmis kuuntelemaan.

Tarkkaile näitä merkkejä

Mielenterveysongelmat voivat näkyä ulospäin monin tavoin. Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu listaa niistä yleisimmät.

– Psykiatriset ongelmat näkyvät arjen toimintakyvyssä. Se voi laskea.

– Jos läheisesi järjenjuoksu on ennen ollut kirkas, mutta yhtenä päivänä et ymmärrä hänen puheitaan, on syytä epäillä ongelmia.

– Aiemmin sosiaalisesti aktiivinen henkilö voi vetäytyä kuoreensa.

– Monesti psyykkiset häiriöt aiheuttavat kärsimystä. Se voi näkyä esimerkiksi apeutena ja ärtyisyytenä.

Itsemurhaa tekevä ei ajattele kuolevansa, vaan pääsevänsä pakoon

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 11:29

Jos osuu kolaripaikalle, kaikille on selvää, että uhreja pitää auttaa. Mutta pitäisikö meillä kaikilla olla valmius auttaa myös ihmistä, jolla elämän vastoinkäymiset ovat herättäneet ajatuksen itsemurhasta.

Lounais-Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämän Turun kriisikeskuksen toiminnanjohtaja Roope Kankaanranta kutsuu itsemurha-aikeita prosessiksi.

– Ihminen kokee itsensä toivottamaksi. Hän on umpikujassa, josta ei omin voimin pääse pois.

– Itsemurhalle saattaa altistaa hoitamaton sairaus. Yhdeksällä kymmenestä itsemurhaa vakavasti yrittäneellä tai sen tehneellä on ollut psyykkinen häiriö.

– Itsemurhariskiä lisää suojaavien tekijöiden vähyys, kuten sosiaalisen verkon puute. Laukaisevana tekijänä voi olla menetyskokemus: työpaikka saattaa mennä alta, tulee ero tai läheinen kuolee. Käsien ulottuvilla saattaa olla itsemurhan mahdollistavia esineitä, muun muassa aseita. Prosessi etenee, jos siihen ei kukaan missään vaiheessa puutu, kuvaa Kankaanranta.

Älä jätä yksin

Kuka tahansa meistä voi törmätä tilanteeseen, jossa ihminen on päättänyt tappaa itsensä. Osaammeko silloin toimia?

– Ei ole olemassa mitään taikasanoja, Roope Kankaanranta lohduttaa.

– Toista ei saa missään tapauksessa jättää yksin. Häntä pitää puhuttaa ja luoda toivoa vakuuttamalla, että tilanteeseen on apua saatavilla. Ei voi myöskään luvata, ettei kerro kenellekään. Pikemminkin pitää ottaa yhteys vähintään hätäkeskukseen. Tärkeintä on itse pysyä rauhallisena.

Älä painosta

Itsemurhaa aikova ei kaipaa moralisointia. Akuutissa tilanteessa voi kuitenkin muistuttaa jäljellejäävistä läheisistä ja heidän tunteistaan.

– Kaikki kriittisen tilanteen laukeamiseen johtavat keinot voivat olla hyödyllisiä, Roope Kankaanranta sanoo.

Itsemurhaa aikovan lähettyviltä pitää poistaa tekoon soveltuvat välineet.

– Ihminen on ajatellut vahingoittavansa vain itseään, ei muita. On tosin vaikea arvioida sivulliselle koituvaa riskiä. Itse en lähtisi ottamaan esimerkiksi asetta pois kädestä, vaan pyytäisin sen siirtämistä kauemmas, Kankaanranta neuvoo.

Älä vähättele

Itsemurhasta puhuva ihminen kannattaa aina ottaa tosissaan. Roope Kankaanrannan mielestä on myytti, että itsemurhasta puhuva ihminen ei sitä tekisi.

– Valtaosa itsemurhan tehneistä on puhunut siitä aiemmin.

Itsemurhan aiottu tekotapa kertoo tilanteen vakavuusasteesta. Tosissaan oleva mies aikoo hirttäytyä, hukuttautua tai hypätä, nainen hukuttautua. Samoin ampuma-aseet kertovat vakaasta aikomuksesta.

– Lääkkeet ja viiltely ovat mahdollisesti enemmänkin avunpyyntö, Kankaanranta sanoo.

– Kukaan ei voi koskaan tietää, mitä toisen päässä liikkuu. Siksi itsemurhalla uhkailu on aina otettava tosissaan.

Akuutissa itsemurhariskissä oleva henkilö vaatii psykiatrista apua. Käytännössä kysymykseen saattaa tulla myös hoitojakso osastolla. Lääkärin tehtävä on arvioida, minkälainen riski potilaalla on toistaa tekonsa.

Yleltä uusi valtakunnallinen alueuutislähetys: Uutis-Suomi kokoaa tarinat läheltä ihmisiä

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 8:03

Yle käynnistää tänään tiistaina televisiossa ja verkossa nähtävän uuden alueuutislähetyksen. Uutis-Suomi -makasiini tarjoaa koosteen alueiden uutisaiheista Yle Areenassa ja TV1:n myöhäisillassa.

Uutis-Suomi on valtakunnallinen, ilmaisultaan ihmisläheinen uutislähetys, joka kokoaa päivän mielenkiintoisimmat tapahtumat ja uutiset eri puolilta Suomea kymmeneen minuuttiin.

– Pääsemme valikoimaan 11 eri alueuutislähetyksen parhaita paloja. Meillä on johtolankana, että jutut olisivat mahdollisimman kuvallisia ja televisionomaisia. Haluamme poimia mukaan sellaisia juttuja, jotka eivät ole päässeet valtakunnallisiin uutisiin, sanoo Salla Paajanen, yksi uuden lähetyksen juontajista.

Paajasen lisäksi lähetystä juontavat alueellisista uutisista tutut Milla Madetoja ja Mikko Hirvonen.

Uutis-Suomi lähetetään Yle TV1:ssä arkisin maanantaista perjantaihin aina 10 minuuttia ennen myöhäisuutisia. Tarkka lähetysaika vaihtelee päivittäin ohjelmakaaviosta riippuen. Yle Areenassa lähetys on nähtävissä noin klo 20.20.

– Heti, kun ohjelma on saatu tallennettua, se julkaistaan Areenassa. Yritämme saada lähetykset sinne mahdollisimman nopeasti, jo ennen puoli yhdeksän uutisia, Salla Paajanen sanoo.

Koko Suomen kuva

Lähetys tarjoaa kuvan siitä, miltä koko uutisten Suomi näyttää. Mikäli ajassa tapahtuu suuria ja merkittäviä asioita, voidaan lähetys myös teemoittaa ja käsitellä vain yhtä aihetta. Lähetyksessä voidaan tarpeen vaatiessa seurata suorana tapahtumaa miltä tahansa paikkakunnalta.

– Ylen aluetoiminnan uudistaminen antaa jälleen mahdollisuuden toteuttaa lupaamiamme tavoitteita, eli mahdollisuuden lisätä alueellisten tv-uutisten määrää, sanoo Ylen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko.

– Emme ole antaneet eri alueille valmiita kiintiötä tai järjestystä. Periaate on, että päivän kiinnostavimmat uutiset Suomesta valitaan mukaan.

Uuden lähetyksen alkuperäinen idea on peräisin länsinaapurista Ruotsista.

– Siellä vastaava uutislähetys Sverige idag on maan suosituimpia uutislähetyksiä, sanoo Kataja-Rahko.

Shefki Kuqilta kova syytös Veikkausliigalle: "HIFK halutaan pitää sarjassa"

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 7:48

Jalkapallon Veikkausliigassa sarjapaikkansa puolesta taistelevat FC Inter ja Helsingin IFK tasasivat maanantai-illan kierroksella pisteet 0-0-tuloksella. HIFK pysyi tuloksen myötä sarjassa kymmenentenä ja helsinkiläisten kanssa tasapisteissä oleva Inter karsijan paikalla sijalla 11.

Turussa pelatun ottelun puhutuin tilanne oli Bajram Nebijan ulosajo. Nebija torppasi kaksinkamppailun jälkitilanteessa HIFK:n Jani Bäckmanin kumoon ja ottelun erotuomari Dennis Antamo nosti Inter-pelaajalle punaisen kortin.

Suihkukomennus oli Interille toinen peräkkäisissä otteluissa. Turkulaisten päävalmentajan Shefki Kuqin mukaan punaisten korttien sarjalle on syynsä.

- Olen pitkään jo epäillyt, että kaikki haluavat HIFK:n pysyvän sarjassa. Tuomareita myöten. Tämä oli niin selkeää. Olen joukkueeseen erittäin tyytyväinen. Taistelu näkyi tänään, tämä oli joukkueena paras peli minun aikanani, Kuqi puhisi ottelun jälkeen lehdistötilaisuudessa.

- Stadiin on pakko saada paikallisderbyjä, jotta saadaan lisää yleisöä ja lisää tuloja molemmille seuroille. On ihan selkeää, että näin halutaan. Silmät täytyy avata, Kuqi jatkoi.

Miten Kuqi itse näki Nebijan ulosajon?

- Ehkä hänen (Antamo) mielestään meille oli tulossa liian hyvä hyökkäys. Jotain piti keksiä siihen, Kuqi sanoi.

- Jos taistelemme ja tappelemme näin loppukauden, niin selviämme, vaikka tuomarit olisivat meitä vastaan. Tämä on jalkapalloa ja haluan, että jätkäni taistelevat.

Veikkausliigaa on jäljellä vielä seitsemän kierrosta. Interin loppuohjelma on vaikea, kun vastassa ovat muiden muassa HJK, IFK Mariehamn, VPS, KuPS ja RoPS.

Turun kaupunginteatterilla menestyksekäs vuosi

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 7:43

Turun kaupunginteatterille vuosi 2015 oli taloudellisesti ja toiminnallisesti menestyksekäs. Kaupunginteatteri houkutteli kastsomoihin yli 100 000 ihmistä. Kasvua edellisvuoteen verrattuna kertyi lähes 50 prosenttia.

Hyvään tulokseen siivittivät Emma-teatterin kanssa yhteistyössä toteutettu kesäteatterikomedia Hockey Night ja Tamara-musikaali.

Uudenlaisessa käsienpesupyyhkeessä ei ole lainkaan pesuainetta

Yle Turku - 13. Syyskuu 2016 - 7:00

KleenU on kahden Nokialta poispotkitun miehen perustama yritys, joka haluaa luoda jotain uutta ja erilaista. Saku Helle ja Markku Oksman uskovat vahvasti ekologisuuteen ja vihreään tulevaisuuteen.

– Tähtäimenä on kasvaa kansainväliseksi cleantech-yritykseksi, sanoo KleenUn toimitusjohtaja Markku Oksman.

Tämän vuoden alussa perustetussa yrityksessä on miesten lisäksi kolmaskin työntekijä: myynnistä ja markkinoinnista vastaava Niko Kananen.

Sopii erinomaisesti allergikoille

Toistaiseksi KleenUlla ei ole vielä mitään myytävää, mutta ensi vuoden puolella on tarkoitus laittaa markkinoille yrityksen ensimmäinen tuote. Biohajoava, luonnonmukainen ja ekologinen kosteuspyyhe eli pesupyyhe.

– Siinä ei ole lainkaan synteettisiä kemikaaleja, ei pesuaineita, ei alkoholia eikä säilöntäaineita. Se on täysin ekologinen, Markku Oksman sanoo.

Oksmanin mukaan KleenUn pesupyyhkeet sopivat erinomaisesti allergikoille, sillä pyyhkeet ja niiden käyttämä kasvisuute valmistetaan kotimaisesta havupuusta. Pyyhkeet ovat pakkauksessa, jossa kuluttaja itse kostuttaa pyyhkeen vedellä ottaessaan uuden pyyhkeen käyttöön.

Yksi pesukerta vie vettä ruokalusikallisen. Määrä on vähäinen verrattuna tavalliseen käsienpesuun.

– Normaali käsienpesu vie vettä noin litran, Oksman selittää.

Hyvin pyyhkii

KleenU on testannut Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa kehittämäänsä pesupyyhettä laboratorio-olosuhteissa. Tulosten mukaan yrityksen pesuaineeton pyyhe pyyhkii pöpöt käsistä yhtä hyvin kuin perinteinen saippuapesu.

– On yleinen harhaluulo, että saippuaa tarvitaan valtavasti. Se ei pidä paikkaansa. Hyvälaatuinen paperi, joka kostutetaan hyvälaatuisella vedellä, on riittävä saamaan aikaan korkealaatuisen pesun, Markku Oksman sanoo.

Tähtäimenä koko maailma

Vaikka KleenUn pesupyyhe ei ole vielä markkinoilla, yrityksellä on jo tulevaisuudensuunnitelmia. Pesupyyhkeitä on tarkoitus markkinoida sinne missä ihmisiä liikkuu eli lentokentille, messuille ja yleisötapahtumiin.

Koska pesupyyhkeiden valttina on se, että ne säästävät vettä verrattuna normaaliin käsipesuun, kolmas maailma on luonteva kohde. Siellähän vedestä on muutenkin pulaa.

Ongelmana tietysti on, että siellä missä ei ole vettä, ei ole usein myöskään rahaa.

– Voi olla haasteita sen kanssa, paljonko pesu saa maksaa, Oksman myöntää.

– Olemme sitä selvittämässä. Olemme yhteydessä Afrikan maiden suurlähetystöihin ja etsimme kumppaneita selvittämään, miten tästä saataisiin edullinen pesu myös kehitysmaihin.

Turussa kehitetty uusi verinäytetutkimus parantaa munasarjasyövän toteamista

Yle Turku - 12. Syyskuu 2016 - 14:07

Turussa on kehitetty munasarjasyövän kasvainmerkkiainediagnostiikkaan uusi menetelmä. Sen avulla voidaan parantaa munasarjasyövän havaitsemista, sillä menetelmä erottaa hyvän- ja pahanlaatuisten kudosten tuottaman merkkiaineen toisistaan.

Menetelmän avulla voidaan parantaa myös hoitotulosten seurantaa ja ennakoida taudin uusiutumista. Tutkimuksessa käytettiin Turun yliopiston biotekniikan laitoksen teknologiaosaamista ja Tyksin Naistenklinikalla kerättyjä munasarjasyöpä- ja endometrioosipotilaiden verinäytteitä.

Uusi testi kehitettiin Turun yliopiston biotekniikan ja patologian yksiköiden, Tyksin Naistenklinikan ja Amsterdamin Vrije Universiteitin tutkijoiden yhteistyönä.

Uusikaupunki vetoaa aluesairaalan puolesta

Yle Turku - 12. Syyskuu 2016 - 12:24

Uusikaupunki vastustaa Vakka-Suomen sairaalan päiväkirurgian suunniteltua lakkauttamista. TYKS on suunnitellut keskittävänsä päiväkirurgiset leikkaukset Loimaalta ja Uudestakaupungista Turkuun.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille osoitetussa kannanotossa muistutetaan, että Vakka-Suomen sairaalan leikkaussalia on juuri remontoitu puolella miljoonalla eurolla.

Tutkija: "Pienpuolueaktiivit ovat demokratian sankareita"

Yle Turku - 12. Syyskuu 2016 - 8:49

Pienpuolueella on paremmat mahdollisuudet pärjätä kuntavaaleissa, jos se solmii vaaliliiton tai sillä on nimekkäitä ehdokkaita. Tätä mieltä on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

– Monen pienpuolueen ongelma on, että niillä on joko yksi tunnettu nimi tai ei yhtään.

Suhteellinen vaalitapa suosii vakiintuneita, isoja puolueita. Tästä huolimatta tulevissa kuntavaaleissa muutama uusi pienpuolue asettaa ehdokkaita vaaleihin.

– Vaalitaktisesti pienen puolueen paras väylä olisi ryhtyä vaaliliittoon isomman kanssa.

Pienpuolue tuo eloa puoluekenttään

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän mukaan pienpuolueet tekevät kuitenkin tärkeätä työtä.

– Voi sanoa, että pienpuolueaktiivit ovat demokratian sankareita.

Suomen vakiintuneeseen puoluekenttään tulee eloa pienpuolueista.

– Äänestäjillä on enemmän valinnanvaraa. Mahdollisuus perustaa uusi puolue ja asettaa ehdokkaita, on tärkeä asia poliittisen osallistumisen kannalta.

Tosiasia on kuitenkin se, että pienpuolueen mahdollisuus päästä läpi vaaleissa on vähäinen, Jokisipilä muistuttaa.

Kuntavaaleissa läpi päässeiden pienten puolueiden määrä on ollut laskussa viime vuosina, Jokisipilä muistuttaa.

– Vuoden 2008 kuntavaaleissa  vain viisi pientä puoluetta sai ehdokkaitaan läpi. Ja viime vaaleissa (2012) puolueita oli vain kaksi.

Piraattiasioista eläinoikeusasioihin

Suomessa on tällä hetkellä 12 rekisteröityä puoluetta. Tämän vuoden aikana Oikeusministeriö on hyväksynyt puoluerekisteriin Piraattipuolueen ja Liberaalipuolueen.

Suomen Eläinoikeuspuolue on kerännyt vaadittavat 5 000 kannattajakorttia ja jättänyt hakemuksensa puoluerekisteriin. Feministinen puolue on keräämässä kannattajakortteja ensi vuoden kuntavaaleja silmällä pitäen. Kannattajakorttikeräys on käynnissä myös esimerkiksi Muutospuolueella ja Itsenäisyyspuolueella.

– Pienen puolueen ongelmana voi olla se, että se on on liiaksi yhden asian puolue. Tällöin puolueorganisaatio on helposti myös olematon, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo.

Puoluelain mukaan puolue poistetaan rekisteristä, jos se ei ole saanut ehdokkaita läpi kahdessa peräkkäisessä eduskuntavaalissa.

Raskaan liikenteen ajokielto säilyy Turun Ratapihankadulla

Yle Turku - 12. Syyskuu 2016 - 7:00

Turun hallinto-oikeus on antanut välipäätöksen Turun Autoilijoiden ja Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien tekemään valitukseen. Oikeus hylkäsi vaatimuksen ajokiellon keskeyttämisestä.

Turun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta määräsi huhtikuussa yli 15-metristen rekkojen ajokiellon Ratapihankadulle ja lähiympäristöön. Perusteluina olivat muun muassa asumisviihtyvyys ja liikenneturvallisuus.

Valittajien mielestä kielto vaikeuttaa alan yritysten toimintaa.

Tuhat jongleerauspalloa, yhdeksän ihmistä ja koira – suomalaisten sirkuskiertue Romaniassa pursusi iloa

Yle Turku - 11. Syyskuu 2016 - 18:07

Aurinko oli laskemassa Budilan ylle. Reilun 4000 asukkaan kylä oli hiljainen, pääkadulla ei näkynyt ketään missään.

Suomalaiset taiteilijat olivat saaneet alleen paikallisen talonpojan hevoskärryt. Hevosen kaviot kopisivat hiljalleen maanpintaan, kun ryhmä saapui kiertueensa kolmanteen kylään.

Yksi ryhmän naisista alkoi soittaa kitaraa ja yksi miehistä heitteli palloja. Joukon romanialaislähtöinen vahvistus kertoi muutamille kadulla olijoille, että huomenna kylässä esiintyisi sirkus ja näytös olisi vieläpä ilmainen.

Äkkiä rauha oli poissa. Joka puolelta juoksi ihmisiä ja heistä kaikki jäivät seuraamaan kulkuetta. Osa ihmisistä roikkui kärryissä, osa tarjosi juotavaa. Kaikki hymyilivät.

– Siinä mietti, mistä nämä ihmiset oikein tulivat tänne. Samalla oli ihan hämillään, ja yritti katsoa, että miten täällä eletään ja mikä paikka tämä oikein on, kuvailee sirkustaiteilija Heikki Tolin.

Pitkäaikainen haave

Itä-Eurooppaan suuntautuva sirkuskiertue oli turkulaisen sirkustaiteilija Pekka Laamasen pitkäaikainen haave. Alkuperäinen ajatus oli tehdä katusirkuskiertue, mutta ajatus jalostui vierailuiksi lastenkoteihin eri puolille Itä-Eurooppaa. Idea sai valtaisan suosion.

– Yhtäkkiä sähköpostilaatikkoni täyttyi viesteistä, joissa toivottiin, että tulisimme esiintymään. Pelkästään Slovakiasta tuli 40 viestiä, Laamanen kertoo.

Taiteilijaporukan piti lähetä kiertämään lastenkoteja keväällä 2015. Elämä puuttui kuitenkin peliin, kun Laamasen pojan vakava sairaus uusiutui. Kiertue lykkääntyi ja samalla syntyi myös ajatus siitä, että kiertue kannattaisi toteuttaa ensimmäisellä kerralla hieman pienimuotoisemmin.

– Romania on maa, jossa vielä nykypäivänäkin elää paljon köyhyydessä olevia ihmisiä. Otin selvää maan tilanteesta ja päädyin siihen, että kiertue kannattaa tehdä juuri sinne, Laamanen sanoo.

Vuodenvaihteen jälkeen suunnitelmat konkretisoituivat, kun romanialainen avustusjärjestö Asociatia OvidiuRo ilmoitti, että se oli valmis järjestämään taiteilijaryhmälle esiintymiset ja työpajat päiväkoteihin, jotka sijaitsevat absoluuttisessa köyhyydessä elävien ihmisten alueilla.

Kolme viikkoa kestävälle kiertueelle sisällytettiin myös Bukarestissa oleva SOS-lapsikylä ja Hospice-järjestön kesäleiri, jossa oli vakavasti sairaita lapsia. Järjestöt olivat kuulleet kiertueesta ja toivoivat vierailua. Taiteilijat hakivat matkalleen joukkorahoitusta ja kun minimitavoite täyttyi, oli kiertue mahdollista toteuttaa.

Sirkus lapsenkengissä

Romaniassa ei ole juuri lainkaan sirkuskulttuuria. Yhdeksän vuotta Suomessa asunut, Romaniasta kotoisin oleva, Romulus Chiuciuc kertoo, että hänen kotimaassaan toimii joitakin sirkuksia, mutta esimerkiksi sirkuskouluja siellä ei ole lainkaan.

– Sirkus ei ole Romaniassa niin esillä oleva taidemuoto. Kaikki taiteilijat suuntaavat musiikkiin, näyttelemiseen tai kuvataiteeseen, sanoo Chiuciuc, joka on itse näyttelijä.

Kiertue starttasi Suomesta kesäkuun lopussa. Yhdellä matkailuautolla ja yhdellä henkilöautolla matkaan lähti kahdeksan aikuista, yksi lapsi ja yksi koira. Mukana oli myös lähes tuhat jongleerauspalloa, joita kiertuelaiset olivat ystävineen askarrelleet.

Matka Turusta Romaniaan vei kahdeksan päivää. Siinä ajassa oli hyvä askarrella lisää tarvikkeita, muun muassa soitintyöpajoissa käytettäviä soittimia. Samalla taiteilijat hioivat ohjelmansa kuntoon.

Ohjelman suunnittelu oli vaikeaa, kun taiteilijat eivät oikeastaan tienneet lainkaan, millaisiin paikkoihin ovat menossa. 

– Pekka sanoi sen hyvin, että se on niin kuin hatun nosto tuntemattomalle. Ehkä lähtökohtana oli se ilo: viedä iloa sinne, missä sitä kaivataan ja minne sitä ei ehkä yleisesti haluta viedä, Heikki Tolin kertoo.

Osa yhteisöä

Se, kuinka taiteilijat Romaniassa otettiin vastaan, yllätti kaikki. Ihmiset olivat ystävällisiä, iloisia ja avoimia.

– He olivat lämpimiä ja välittömiä. Me olimme kussakin kylässä kaksi tai kolme päivää, mutta tuntui heti, että olimme osa yhteisöä, Heikki Tolin kuvailee.

Kylät, joissa taiteilijat kiersivät, olivat muutaman tuhannen asukkaan pikkukyliä. Tolin kuvailee kylien rakentuvan yhdestä tai kahdesta tiestä, joiden varsilla oli taloja. Talojen takaa alkoivat pellot.

Vaikka monilla kylien asukkailla oli taloudellisesti vaikeaa, he halusivat silti antaa vieraille parastaan. Kyläläiset laittoivat taiteilijoille yhdessä ruokaa, ja jokainen halusi kutsua heidät kotiinsa.

– Se oli heille tärkeää. Romaniassa ihmisillä on fiilis, että valtio ei ole kiinnostunut heistä. Eniten siitä kärsivät lapset. Heille oli suuri juttu, että joku on kiinnostunut heistä, Romulus Chiuciuc kertoo.

Jotkin kylät olivat selvästi jakaantuneet. Mustalaisten, unkarilaisten ja romanialaisten asuinalueet saattoivat olla selkeästi erillään.

– Siellä oli absoluuttinen köyhyys ja hyvinvointi vierekkäin, vierekkäisissä kortteleissa, Heikki Tolin kertoo.

Vilpitöntä iloa

Taiteilijat järjestivät kussakin kylässä sirkustyöpajoja OvidiuRo-järjestön päiväkotien lapsille. Lapsille opetettiin jongleerausta, heidän kanssaan rakennettiin paperilennokkeja ja heille järjestettiin soitintyöpajoja.

– Lasten vilpitön ilo ja energian määrä oli valtava, Pekka Laamanen kuvailee.

Tekemisen sisältöä tärkeämpää oli ehkä jopa se, että sai vain tehdä jotakin, ja aikuisten kanssa. 

– He halusivat hirveästi huomiota ja ihan vaan sitä, että joku näkee heidät, Heikki Tolin kertoo.

Vierailut kylissä päättyivät esitykseen, johon olivat tervetulleita kaikki kyläläiset. Yhdeksän suomalaisen ryhmä onnistui tuomaan romanialaisiin kyliin valtavat määrät iloa. Ilo ei ollut kuitenkaan vain yksipuolista.

– Kun näki, kuinka lapset hymyilevät, tykkäävät ja nauravat, välittyi itselle ihan samanlainen fiilis, muusikko Ronda Lindberg sanoo.

– Ei me annettu mitään pois itsestämme. Päinvastoin, Tolin lisää.

Ilon lisäksi matkalle mahtui myös surua. Romanian jakautuminen eri kansojen välille näkyi myös lasten elämässä ja ajatusmaailmassa.

Heikki Tolin kertoo tapauksesta, joka sattui eräässä kylässä.

– Esitystämme oli katsomassa paljon lapsia, jotka kaikki olivat köyhästä mustalaiskylästä. Kun menimme sen jälkeen pitämään työpajaa, siellä oli unkarilaisia ja romanialaisia. Joku kysyi heiltä, mikseivät he olleet katsomassa esitystä. Viisivuotias tyttö vastasi, että koska siellä oli mustalaisia. 

Samanlaista asennetta näkyi myös muualla. Työpajassa pikkupoika saattoi halveksia toista samanikäistä poikaa, jos tämä kuului väärään ryhmään.

Vaikka kiertue vieraili köyhyydessä elävillä alueilla, eivät he nähneet kurjuutta. Kylien läpi mentiin karnevaalimaisesti ja iloisesti. Taiteilijat näkivät vain onnellisen, tuhatpäisen ihmisjoukon.

– Tuntui siltä, että maalaiskylissä pärjätään. Yhteisöllisyys oli niin vahvaa. Elämä ei vaikuttanut ulkopuolisen silmin mahdottomalta, mutta siellä pitäisi asua muutama kuukausi, jotta oikeasti tietäisi. Ei vain käydä nauramassa heidän kanssaan, Heikki Tolin sanoo.

Kulttuuritalosta sirkuskouluksi?

Kiertueen kolmanneksi viimeinen kohde oli Aracin kylä, jossa taiteilijat esiintyivät paikallisessa kulttuuritalossa. Talo oli kohtalaisessa kunnossa ja syntyi ajatus siitä, että sen voisi remontoida sirkuskoulukäyttöön.

– Romanialaiset taiteilijat kävivät katsomassa esitystämme ja he ihmettelivät, mikseivät he itse omassa maassaan tee vastaavaa. Miksi meidän piti tulla Suomesta asti esittämään sirkustaidetta ja järjestämään työpajoja, Pekka Laamanen sanoo.

Sirkus voisi antaa Romanian lapsille virikkeellistä tekemistä ja onnistumisen tunteita. Samalla sirkus voisi yhdistää eri kansoja.

– Ihanteellinen ajatus olisi, että lapset yhdessä unohtaisivat, että tämä on mustalainen, tuo on saksalainen, nuo ovat unkarilaisia ja nämä romanialaisia, Heikki Tolin kuvailee.

Romulus Chiuciuc kertoo siitä, miten kylissä näkyi lasten turhautumista. Heillä ei ole varaa maksaa harrastuksista, joten tekemistä ei välttämättä ole.

– Jossain näkyi, että lapset heittelivät vain kiviä ikkunoihin. Sirkuskoulu olisi loistava ratkaisu. Ehkä sillä tavalla koko sirkuskoulutoiminta lähtisi Romaniassa käyntiin, Chiuciuc pohtii.

Suomalaiset taiteilijat aikovat syksyllä selvittää, mitä kulttuuritalon kunnostaminen tulisi maksamaan.

Paikalliset ovat lupautuneet kunnostamaan rakennuksen talkoovoimin, joten ainoastaan materiaaleista koituisi kustannuksia. Rahoitusta taiteilijat aikovat hakea sekä Suomesta että Romaniasta.

– Uskon, että muutos lähtee sisältä, mutta kipinän voi tuoda ulkoapäin. Ajatus sirkuskoulusta ei ole mahdoton. Koko kiertueemmekin lähti ajatuksesta. Jos teemme päätöksen sirkuskoulun perustamisesta niin se tulee tulevaisuudessa suurella todennäköisyydellä toteutumaan, Pekka Laamanen sanoo.

Jos jotain haluaa oikein kovasti, ja on valmis tekemään töitä haluamansa eteen, halutulla asialla on hyvin todennäköisesti mahdollisuus toteutua. Näin on myös 12-vuotiaan Alexin kohdalla, jonka taiteilijat tapasivat Hospice-järjestön kesäleirillä – leirillä, jossa oli sairaita lapsia.

Kun taiteilijat antoivat lapsille jongleerauspallot, alkoi Alex välittömästi harjoitella. Hän harjoitteli ja harjoitteli, vaikka muut menivät uimaan.

– Alex kysyi minulta, onko mahdollista, että hänestä voisi tulla jonain päivänä jonglööri. Katsoin häntä ja sanoin, että jos tuo harjoittelu jatkuu, niin ei aikaakaan, Heikki Tolin kertoo.

Alex ja moni muu lapsi sai jongleerauspallot omakseen. Kun lapset opettavat oppimiaan taitoja toisilleen, tarttuu sirkuskipinä yhä useampaan lapseen. Siemen romanialaisen sirkuskulttuurin synnyttämiseksi on istutettu.

Video: Toimistokissa Seppo Pena pitää työntekijät virkeänä

Yle Turku - 11. Syyskuu 2016 - 10:09

14-viikkoinen Seppo Pena leikkii hiirilelullaan W&T Comedyn toimistossa Turun Logomossa. Toimiston työntekijät näpyttelevät tietokoneitaan muina naisina häiriintymättä kissasta.

Toimistokoira ei ole enää mikään harvinainen juttu, mutta entä sitten toimistokissa? Kun miettii, että kissallakin on todettu olevan parantavia vaikutuksia, niin miksi sitä ei ottaisi kissaa mukaan töihin?

Seppo Penan omistaja Ilona Puttonen on sitä mieltä, että kissa lisää työtehoa.

– Jos joku työasia ärsyttää päivän aikana, niin ei sitä voi pahalla päällä olla, kun sylissä kehrää kissanpentu.

Julkaise syötteitä