• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yle Turku

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Turku | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 1 vuosi 52 viikkoa sitten

Uusikaupunki pettyi merimetsotyöryhmään

6. Kesäkuu 2016 - 7:12

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio on pettynyt merimetsotyöryhmän työn tuloksiin. Vainion mukaan työryhmän esittämät alueelliset neuvottelukunnat ja lintujen häirintä eivät ole riittäviä keinoja.

Työryhmä on esittänyt muun muassa alueellisten yhteistoimintaryhmien perustamista. Ryhmä katsoo, että vuorovaikutusta kesämökkiläisten, kalastajien, viranomaisten, järjestöjen, tutkijoiden ja kuntien kesken voitaisiin näin parantaa.

Merimetsotyöryhmän raportissa toimenpide-ehdotuksissa ei suoranaisesti viitata esimerkiksi pelotteeksi ampumiseen.

Ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä ampumisen ja muun häirinnän tehokkuuden on todettu vaihtelevan Itämeren eri maissa. Selvityksen mukaan ampumisella merimetsot on saatu siirtymään pois kohdealueelta muun muassa Ahvenanmaalla ja Ruotsissa.

Atso Vainio ei ole vakuuttunut edes pelotteeksi ampumisen tehokkuudesta. Hänen mukaansa vaarana on, että merimetso-ongelma vain siirretään toiselta alueelta toiselle.

– Kyllä me enemmän odotimme tältä työryhmältä. Pelotteeksi ampuminen saattaa aiheuttaa ainoastaan sen, että merimetsokolonnat vain siirtyvät uuteen paikkaan, uumoilee Vainio.

Sianlihan hinta noussut Saksassa – paremmat ajat Suomenkin sikatilallisille?

6. Kesäkuu 2016 - 6:54

Saksassa tapahtunut sianlihan tuottajahinnan nousu herättää toiveita Suomen sikatilallisissa. Hinta on kohonnut huhtikuun lopun jälkeen kaksikymmentäviisi senttiä eli viidenneksellä.

– Saksa on suurimpia sianlihan tuotantomaita eli sen tuottajahintaa seurataan. Matalimmillaan hinta oli 1,2 euron paikkeilla, Suomen sikatilallisten puheenjohtaja, huittisilainen Martin Ylikännö sanoo.

Kiina vetää?

Suomen keskihinta on Ylikännön mukaan tällä hetkellä noin 1,4 euroa, joten Saksan hintataso on noussut tästä ohi. Keväällä Saksan hintataso tosin oli huomattavasti Suomen hintojen alapuolella.

– Odotamme mielenkiinnolla, miten tämä vaikuttaa Suomeen. Ilmeisesti Kiinaan on alkanut mennä tavaraa; toivotaan että tämä jatkuu. Venäjän rajojen sulkeuduttua ei ole löytynyt korvaavia markkinoita. Lisäksi monissa maissa kuten Espanjassa on huomattavaa sianlihan ylituotantoa, Ylikännö sanoo.

Hintamuutoksia syksyllä?

Martin Ylikännö arvioi, että Saksan hinnannousu voi tuoda lisää tuloja myös suomalaisille siankasvattajille – mutta aikaisintaan syksyllä. Kaupan ja lihatalojen kanssa tehdyt aiemmat sopimukset ovat voimassa vielä kuukausia.

– Suomessa on myös noin 11–12 miljoonaa kiloa pakkasessa varastossa. Vaikka se on vain viisi prosenttia vuosituotannosta, se vaikuttaa, Ylikännö sanoo.

Monien sianlihantuottajien taloustilanne on viime aikoina ollut heikko, ja osa yrittäjistä on ajautunut talousvaikeuksiin.

Vartiovuorenmäki muuttuu kesällä Vaahteramäeksi – video

5. Kesäkuu 2016 - 16:48

Astrid Lindgrenin satuihin pohjautuva näytelmä on monelle tuttu kirjoista, tv-sarjasta ja näyttämöiltä ympäri Suomen.

– Jokaisella lapsella on oikeus tutustua näihin tarinoihin, ja jokaisella aikuisella on velvollisuus tarjota näitä satuja lapsille, näytelmän ohjaaja Miika Muranen toteaa.

Lindgrenin saduissa seikkailee usein voimakastahtoisia lapsihahmoja, eikä Eemelikään ole poikkeus.

– Jo pelkästään Eemelin metkuilut ovat sellaista kapinahenkeä, vaikka hän yrittää vilpittömästi viihdyttää. Lopputulos voi tosin olla karmiva, Muranen nauraa.

Näytelmä on tehty lasten silmien kautta. Aikuiset ovat ylikorostetun hassuja.

– Lapset näkevät aikuiset eri tavalla. Me olemme muka tosissamme, mutta lasten mielestä olemme hassuja ja hulvattomia, Muranen selittää.

Eemelinä metkuilu jännittää

Eemeliä näyttelevä, Uusi Päivä -tv-sarjastakin tuttu Valtteri Lehtinen vakuuttaa, ettei ollut lapsena yhtä kamala kuin hahmonsa.

– Yhtä vilpitön olin kyllä! Eemelihän tekee kaiken hyväntahtoisesti, mutta siitä syntyy soppa jos toinenkin. Olin todella energinen ja vilkas lapsi, joten sekin on tuttua, Lehtinen hymyilee.

Hahmo on Lehtiselle lapsuudesta tuttu.

– Mummolassa ja mökillä on Eemeliä luettu. Tutut teokset, tuttu henkilö, meillä on hyvä suhde, Lehtinen kertoo.

Ikonisen hahmon saappaisiin astuminen jännittää nuorta näyttelijää.

– Olen tosi otettu, että saan mahdollisuuden tehdä näin legendaarista hahmoa. Odotan esityksiä innolla, hän toteaa.

Soittimina raastinrauta ja sakset

Musiikki on tärkeä osa Vaahteranmäen Eemeli -näytelmää. Muusikko ja näyttelijä Laura Hänninen on sovittanut Vaahteranmäen Eemeli -tv-sarjasta tutut Georg Riedelin sävelmät uudelleen. Soittimina ei käytetä pelkästään perinteisiä pianoja ja kitaroita.

– Laura on käyttänyt soittimina muun muassa raastinrautaa, leikkuulautaa ja saksia, Miika Muranen luettelee.

Muranen kuvailee näytelmän kertovan ilosta, leikistä ja vilpittömyydestä, ja se on otettu huomioon myös musiikissa.

– Leikki kuuluu musiikissa. Välillä musiikkinumerot luovat tunnelmaa, välillä vievät tarinaa eteenpäin, ja välillä ne ovat vain hauskanpitoa, Muranen sanoo.

Murto ennätysvireessä Timanttiliigassa

5. Kesäkuu 2016 - 15:39

Wilma Murto oli oivassa vireessä yleisurheilun Timanttiliigan naisten seiväskilpailussa Birminghamissa. 17-vuotias Murto taivutti tuloksen 450 ja paransi näin 15 sentillä ulkoratojen parasta tulostaan.

Murto aloitti kisapäivänsä 435-korkeudesta, joka ylittyi toisella yrityksellä. 450 ylittyi komeasti ensimmäisellä hypyllä, mutta 460-korkeus oli liikaa. Murto sijoittui kovatasoisessa kilpailussa viidenneksi.

Murto ylitti hallikaudella junioreiden ME-tuloksen 471. Tammikuussa Saksassa ylittynyt 471 on naisten seiväshypyn Suomen ennätys.

Sandra Eriksson sijoittui kahdeksanneksi naisten 1 500 metrillä. Eriksson juoksi ajan 4.17,97. Voittoa juhli britti Sarah McDonald ennätyksellään 4.07,18.

Nuorten päättäjäisjuhlinta työllisti poliisia – paitsi Oulussa ja Turussa

5. Kesäkuu 2016 - 3:32

– Kyllä juhlittu on, kertoo poliisin tilannekeskus Tampereella.

Pyynikille, Rosendahlin rantaan kokoontui lauantaina runsaasti nuoria, jotka jaksoivat juhlia koulujen päättymistä pitkälle aamuyöhön saakka.

Tampereen poliisin mukaan alkoholi aiheutti häiriökäyttäytymistä ja pahoinpitelyjäkin kirjattiin. Poliisi kuitenkin toteaa, ettei tämän vuoden juhlinta eronnut aiemmista vuosista.

– Mitään massiviisen vakavaa ei ole kuitenkaan sattunut, poliisista kerrotaan.

Poliisilla tehtäviä Helsingissä ja Joensuussa

Myös Helsingissä päättäjäisilta ja -yö keräsi Kaivopuistoon ja kaikkialle kaupungin keskustaan paljon nuorisojoukkoa. Häiriötehtäviä on ollut paljon ja myös alkoholia on takavarikoitu runsaasti.

Komisario Juha Haapalaisen mukaan tilanne oli odotettavissa, eikä nuorten juhlinnassa ole ollut eroa aikaisempiin vuosiin.

– Ilkivaltaa ja päihtyneitä, mutta ei sen kummemmin rikoksia, Haapalainen kuvailee.

Itä-Suomen alueella poliisi arvioi lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön sujuneen kokonaisuudessaan ”aika hyvin”.

Joensuun tilannekeskuksen yleisjohtaja Ilpo Kortelainen kertoo, että poliisipartiot olivat aamuyöhön mennessä kaataneet maahan ainakin yli 50 litraa mietoja alkoholijuomia ja pari litraa väkeviä juomia. Lisäksi oli tehty muutama lastensuojeluilmoitus ja kirjoitettu useita rikesakkoja alkoholijuomien laittomasta hallussapidosta.

– Tasaisesti on ollut tehtävää ja alkoholista aiheutuvaa häiriöitä, kertoo Kortelainen.  – Mitään isompaa ei kuitenkaan ole ollut.

Oulu ja Turku kiittelevät nuoriaan

Sekä Oulussa että Turussa päättäjäisjuhlalllisuudet ovat sujuneet nuorten osalta siivosti.

Oulun poliisista kerrotaan, että nuoria on ollut jonkin verran liikenteessä, mutta ei edes runsaasti. Syynä on voinut olla kolea sää, jonka vuoksi moni on jäänyt sisätiloihin.

– Meillä on ollut tosi rauhallista siihen nähden, että on päättäjäisviikonloppu, sanoo vanhempi konstaapeli Mikko Vuorio.  – Poliisilla ei ole ollut juurikaan kiireisempää kuin tavallisena viikonloppuna.

Vuorio myöntää, että muutamia poliisin tietoon tulleita tilanteita on voinut tapahtua, mutta partioiltakaan ei tullut kaupungilta erityisiä viestejä.

– Fiksusti ovat nuoret käyttäyneet täällä Oulussa, poliisi kiittelee.

Turussakin koulujen loppumista juhlittiin rauhallisesti. Toisin kuin aiempina vuosina, kaupungin nuoret eivät tänä vuonna valloittaneet lainkaan Vartiovuorenmäkeä.

Komisario Marko Luotonen kertoo alkuillan sujuneen nuorten osalta rauhallisesti. 

– Kun vanhemmat ihmiset siirtyivät loppuillasta ravintoloihin, lisääntyivät tehtävätkin. Rattijuopumusta, väkivaltaa, mutta mitään vakavampaa ei ole sattunut.

Vuoden nuori taiteilija ei ripustaisi seinälleen mitään kuvia – "Tauluni haisevat kuin tahra"

4. Kesäkuu 2016 - 12:21

Reima Nevalainen kömpii ulos porvoolaisesta puutalosta kuin talvihorroksen jälkeen. Raju kevätaurinko siristyttää silmät. Iho on kalpea ja näin iltapäivälläkin mies tuntuu siltä, kuin hän katsoisi maailmaa aamun häikäisevässä valossa. On huhtikuu, harmaa pihamaa puskee muutamaa krookusta. Herraskaisen tyylikkäästi pukeutuvan miehen crocksit eivät oikein kuulu asuun. Ne ovat harmaan maalin ja pölyn peitossa.

Viime kuukausiin ei ole nukuttu. Väsymys ja stressi näkyvät, sillä 32-vuotiaan Nevalaisen tummaan tukkaan on tullut hiljattain pari harmaata hiusta. Nevalainen sai viime vuonna tietää, että hänet on valittu vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Titteli tarkoittaa laajaa omaa näyttelyä Tampereella ja Turussa. Se on mahtava tilaisuus. Kuka tahansa nuori taiteilija olisi siitä kateellinen.

Nevalaiselle tuli paniikki. Alkuperäisen suunnitelman mukaan näyttelyn piti aueta jo helmikuussa. Se tuntui mahdottomalta käytännön syistä. Iso näyttely vaatii valtavan määrän uusia töitä. Nevalainen voi huonosti ja oli suorastaan sairas.

Aikaa tuli kuitenkin lisää ja kaikki työt ehtivät valmistua, vieläpä etuajassa. Kaksi kuukautta ennen kesänäyttelyn aukeamista harjakattoinen taiteilijan työhuone näyttää pieneltä ja hylätyltä. Seinillä näkyy enää taulun reunojen muotoisia maalitahroja. Lattian muovi on harmaan ja mustan sävyjen peitossa. On vaikea kuvitella, kuinka suurimmat työt, neljä metriä leveät, ovat mahtuneet ovesta ulos. Kaikki työt ovat turvassa galleristin varastossa.

– On rauhallinen olo. Voi vain odottaa, tuleeko tästä jotain tosi hyvää vai tuhoanko urani tässä, kuvailee Nevalainen hiljaisella äänellä tunnelmiaan ja hymyilee varovaisesti.

Puutalossa Porvoossa

Työhuone sijaitsee taiteilijan asunnon vieressä samassa rakennuksessa. Nevalaisen jaloissa pyörii pieni chihuahuakoira. Se ei muistuta persoonaltaan yhtään vieressä olevaa miestä.  Koira tervehtii innoissaan tulijaa eikä epäile omaa egoaan. Koiran omistaja onkin keittiössä istuva Nevalaisen tyttöystävä. 

Nevalainen pääsi asumaan Porvoon taiteilijataloon pari vuotta sitten. Punainen kunnostusta kaipaava talo tönöttää rinteessä Porvoon vanhan kirkon lähellä. Pihapielessä on se samainen PRIVATE-kyltti, joka löytyy monelta turisteihin kyllästyneeltä porvoolaispihalta. Kujaa reunustavat syreenit ovat olleet pitkään turistien ihailema kuvauskohde. Ne revittiin viime kesänä alas.

Nevalaisella ei ole ollut aikaa laittaa pihaa. Hän on vain maalannut ja maalannut. Ei hän haluaisi muuta tehdäkään. Hän on niin pedantti, ettei pysty rentoutumaan ennen kuin asiat ovat valmiita.

– En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat, että maalaaminen on ihanaa ja rentouttavaa. Mielestäni se on hirveän vaikeaa. Se aiheuttaa unettomia öitä. Hiukset lähtee päästä ja närästää. Ehkä olen vain kateellinen heille, Nevalainen hymähtää.

Päivisin, huonosti nukutun yön jälkeen ei ruoka maistu. Maalaamista on voinut ajatella vasta iltapäivällä, joten päivä on kulunut tylsissä tietokonehommissa. Työhuoneen kattoikkunan valo on tuonut oman haasteensa, paras aika maalata on ollut ilta. Nevalainen ei silti ole mikään  taiteellinen yökukkuja. Öisin nukutaan, jos uni tulee, päivisin tehdään töitä.

Järven rannalla Kuhmoisissa

Kymmenvuotias Reima nykäistiin Espoon kupeesta ylemmän keskiluokan Kauniaisista ala-asteella asumaan Kuhmoisiin. Kirvesmiesisä rakensi sinne itse talon. Kaverit jäivät ja poika oli sokissa. Mutta uuteen elämään tottui nopeasti. Ainut lapsi keksi mielikuvitusmaailmoja. Yksinkään ei ollut tylsää. Nevalaisen äiti oli kotiäitinä ja teki siivoojan töitä.

Jossain vaiheessa vanhemmat huomasivat, että poika piirtää omituisia ukkeleita. Ehkä he ajattelivat, että poika pitäisi pistää piirtämään niitä jonnekin, missä niitä ymmärretään. Lähellä oli Oriveden opisto, joka tunnetaan erityisesti kuvataiteen, musiikin ja kirjoittamisen opetuksesta. Sinne Nevalainen meni lukion jälkeen.

– Kaikki ovat lukion jälkeen eksyksissä. Minulla ei ainakaan ollut kuvataidekasvatusta ollenkaan. En ollut koskaan käynyt missään näyttelyissä. Oriveden opistoaikana ryhdyin miettimään taidetta.

Nevalaisen töissä kummittelevat yhä kummalliset ukkelit ja ihmishahmot, vaikka taiteilijan mielestä työt ovat täysin abstrakteja. Niistä on turha etsiä viittauksia popkulttuuriin tai ajankohtaisiin asioihin. Värimaailma on murretuista maaväreistä harmaaseen ja mustaan. Materiaalit näkyvät maalauksissa ja osa on koottu, revitty ja silputtu eri kerroksista. Nevalaisen mielestä jopa poisrevitty materiaali on tärkeää.

– Teen kuvia samalla lailla kuin lapsena. Jos kadotan kyvyn tehdä oma maailma, sen maagisen mahdollisuuden rakentaa se tyhjästä, niin sitten en enää maalaa.

Tatamilla Kiotossa

Nevalainen nousi nykytaidepiirien kohistavaksi heti valmistumisvuonnaan. Näyttely Galleria Katariinassa meni hyvin ja yksi Suomen arvostetuimmista gallerioista, Galerie Forsblom, otti taiteilijaan yhteyttä. Hyvän nosteen keskellä Nevalainen päätti kuitenkin ottaa täyden irtioton ja lähti Japaniin, pois maalausten ja kaiken keskeltä.

Nevalainen ryhtyi valokuvaamaan ja pitämään piirustuspäiväkirjaa. Muutaman kuukauden apuraha loppui, mutta säästöillä Nevalainen pystyi asumaan ja matkustelemaan Japanissa kaksi vuotta.

Päätös lähteä Japaniin tuntui monesta järjettömältä. Miksi lähteä juuri parhaimman pöhinän kohdalla? Taiteilijan mielestä irtiotto kertoi hänelle itselleen sen, kuinka kova kantti hänellä oikeastaan on. Japani oli aina ollut tärkeä paikka ja nyt se myös toimi rajoitteena, jonka avulla taiteilijan piti keskittyä eri asioihin. Mitään isoa ei voinut maalata, koska Nevalainen ei halunnut vuokrata studiota. Siellä hän piirteli tien päällä ja pienen vuokrahuoneensa tatamilla ja kirjoitti blogia.

Galleriassa Helsingissä

Toukokuun lopussa Nevalaisesta on karissut talven väsymys. Hän on saapunut galleriaansa kuvattavaksi ja varovainen ilme on poissa. Näyttely lähestyy, ja hän jännittää, miten työt lopulta toimivat seinille ripustettuina. Kohta Nevalaisen työt täyttävät kokonaisen museon eivätkä vain tätä galleriaa.

Nevalainen kuvailee itseään onnekkaaksi. Hän kiittelee galleristiaan, monia uransa varrella tapaamiaan ihmisiä sekä sitä, että on saanut hienoja tilaisuuksia näyttelyille myös Suomeen-paluunsa jälkeen. Japanin jälkeen Galerie Forsblomilla oli Nevalaisen näyttely, joka oli myyntimenestys. Ja nyt edessä on vuoden nuori taiteilija -titteli, joka tekee Nevalaisen viimeistään tunnetuksi. Hänen töitään eksyy katsomaan kesämatkaturistit, nykytaiteen pahimmat arvostelijat, keräilijät, kulttuuritädit.

– Vuoden nuori taiteilija on tunnettu palkinto. Ihmiset muodostavat voimakkaan mielipiteen siitä näyttelystä. He joko tykkäävät tai vihaavat, arvelee Nevalainen.

Tähän saakka Nevalaisesta on tykätty. Kuraattorit ylistävät Nevalaisen tyyliä, kriitikot ovat siitä kiehtoutuneita ja galleristi saa työt helposti myydyksi.

Myynti vähän ihmetyttää Nevalaista. Ei siksi, etteikö hän pystyisi helposti luopumaan töistään. Ainoastaan jotkut Japanissa tehdyt kuvat ovat niin tärkeitä, että niitä hän ei myisi pois. Häntä vain kummastuttaa, miten joku voi elää hänen töittensä kanssa.

– Minulla ei ole kenenkään taidetta tai mitään kuvia seinillä. Työni ovat niin intiimejä osia minusta, että ne ovat kuin tahroja. Ne melkein haisevat. On vaikea käsittää, miten joku voi elää niitten kanssa kokopäiväisesti, pohtii Nevalainen.

Taiteilija on silti erittäin iloinen myyntimenestyksestään. Se mahdollistaa sen, että taidetta voi tehdä, kokopäiväisesti. Häntä tuntuu vain harmittavan, että osa pitää hänen töitään hyvin ahdistavina. Se ei ole tarkoitus. Pikemminkin työt kuvaavat hurmosta, joka on lähes uskonnollista, tyhjyyttä, puhtautta. Asioita, joita taide ja sen historia on tavoitellut aina.

– En minä ole keksinyt mitään uutta. Olen päässyt tähän pisteeseen vain maalaamalla ja maalaamalla ja olemalla sillä lailla itsekäs.

Erityisen vaikeaa on kertoa, mistä teokset ovat lähtöisin. Kummalliset ihmishahmot ovat monelle oikeita ihmishahmoja, mutta Nevalaiselle hänen kuvansa ovat täysin abstrakteja.

– Teen vain kuvia, jotka ovat tärkeitä minulle. Teen vain sitä samaa kuvaa uudestaan ja uudestaan. Kuvaa, josta itse tykkään.

Puolustusvoimat juhlii Turussa – suora lähetys paraatista kello 14 alkaen

4. Kesäkuu 2016 - 11:21

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati järjestetään Turussa tänään lauantaina kello 14 alkaen.

Puolustusvoimat kertoo, että ohimarssin aikana nähdään puolustusvoimien kalustoa, hävittäjien ylilento sekä marssivia osastoja meri-, maa- ja ilmavoimista.

Yle näyttää Areenassa suorana sekä paraatia edeltävän paraatikatselmuksen että ohimarssin. Suora lähetys paraatikatselmuksesta alkoi kello 13. Suora lähetys ohimarssista on katsottavissa Areenassa kello 14 alkaen. Tilaisuus lähetetään suorana myös Radio Suomessa.

Lähetys on katsottavissa myöhemmin jälkilähetyksenä myös Yle TV 1:llä kello 17.10 alkaen.

Viime vuonna lippujuhlan päivän paraati järjestetiin Oulussa.

Keskikesä kolme viikkoa etukenossa – juhannusruusut täydessä kukassa lounaassa

4. Kesäkuu 2016 - 9:12

Auringonpaisteiset, helteiset päivät ovat saaneet juhannusruusut villiintymään Turun seudulla jo touko-kesäkuun vaihteessa.

– Tämä on nyt jotain aivan poikkeavaa, ollaan kolme viikkoa etuajassa! Sen takia sitä juhannusruusuksi sanotaan, että se pakana ei ole auennut ennen kuin juhannuksena, ihmettelee emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi.

Eläkkeellä oleva ylipuutarhuri kertoo, että juhannusruusut ovat vasta nupullaan hänen entisellä työmaallaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa.

Täydessä kukassa ne ovat kuitenkin jo monilla aurinkoisilla kasvupaikoilla.

Tsaarinaikainen nimi vaihtoon?

Sekä valoa että lämpöä on riittänyt nyt niin, että Arno Kasvin mukaan kasvukausi käy ylikierroksilla. Kierroksille menee emeritus ylipuutarhurikin kuvaillessaan kevättä.

– Keväthän on ollut aivan, sanoisinko, raamatullinen! Ensin on maamies kylvänyt, päälle tuli pyydetty sade, ja sitten tämä. En viitsi kaikkia Raamatun herroja tähän vetää, mutta tämä on ollut aivan kuin vanhan rovastin saarnasta tämä kevät, että kaikki siunaukset vaan maajusseille!

Varhaisesta kukinnasta johtuen saattaa juhannusruusujen loisto olla jo lakastunut keskikesän juhlan vihdoin koittaessa.

– Se on sitten jo loppu! Joku kukka voi tulla, mutta nämä eivät toista kertaa kuki. Ei tästä sinänsä kasveille mitään haittaa ole, mutta jos rupeaa tällaisia keväitä pitämään, niin täytyy muuttaa nimi vaikka helluntairuusuksi. Kansan suusta tämäkin nimi on tullut.

Arno Kasvi taustoittaa juhannusruusun levinneen meille 1800-luvulla pääasiassa idän suunnalta.

– Pietarista tuli erivärisiä juhannusruusuja, koska siellä oli jo 1700-luvulla parhaat saksalaiset jalostajat näitä jalostamassa tsaariperheelle. Kun Suomella oli intiimit yhteydet sinne tsaarinvallan aikana, silloin niitä tuotiin. Koska ne tekevät juurivesaa, niitä on helppo siirtää, ja ne ovat pakkasen kestäviä.

Vitsaukset vaatisivat viileyttä

Kuuman alkukesän kääntöpuoli on havaittavissa ruusun lehtiä hieman kääntelemällä. Sopivat tuulet toivat taannoin myös vitsaukset Keski-Euroopan lämmöstä valtavina lauttoina.

– Täällä on vattukärsäkkäät hyökänneet ruusujen kimppuun vatun kukintaa odottaessaan. Ja onhan täällä kirvaakin varret täynnä, imee kaiken nupuista ja kasvu pysähtyy. Raamatullisesti kun hyvää annetaan, niin huonoa tulee kanssa; kirvat lisääntyivät mahdottomasti, ja lankesivat hyvään maahan.

Viikonlopun viilentyvät säät Etelä-Suomessakin ovat Arno Kasvin mielestä pelkästään hyvä asia.

– Ainoastaan kylmyys panee kirvat kuriin! Saisi tulla sadetta ja viileätä, saisi mennä ihan viiteen asteeseen öisin, niin se on parasta lääkettä! Nyt kun on niin pitkä päivä, saavat kasvit yöllä imettyä kosteutta, ja kirvojen ja muiden pöpöjen lisääntyminen hidastuu.

Metsäkauriin vasan löytäjät: "Tämä ei mennyt niin kuin on kirjoitettu"

3. Kesäkuu 2016 - 15:50

Turun eläinsuojeluyhdistys jakoi torstaina Facebookissa tarinan metsäkauriista, jonka emo oli hylännyt. Päivityksen mukaan vasaa oli pidelty ja siitä oli otettu kuvia ihmisten kanssa siinä määrin, että emo ei enää tullut poikasen luo.

Viesti keräsi sosiaalisessa mediassa kommentteja, jossa muun muassa ihmeteltiin ihmisten tyhmyyttä ja selfie-intoilua.

Viestin jälkeen Ylen toimitukseen otti yhteyttä mies, jonka mukaan eläimestä ei otettu selfie-kuvia. Yrittäjänä toimiva mies kertoi, että hänen työntekijänsä löysivät vasan leikatessaan asiakkaan nurmikkoa Paraisilla. 

Kesämökin parikymmentä senttimetriä pitkäksi venähtänyttä ruohoa leikattiin muun muassa trimmerillä.

– Yhtäkkiä löytyi tämä vasa ruohon seasta. Työntekijä pelästyi, että trimmerin nauha olisi osunut eläimeen ja nosti sen ylös, kertoo yrittäjä.

Toinen työntekijöistä piti vasaa sylissään toisen ottaessa siitä kuvan.

Työntekijät saivat neuvon jättää eläin ruohikkoon

Tämän jälkeen toinen työntekijöistä soitti metsästäjäisälleen ja kysyi neuvoa. Tämä kehotti laskemaan vasan takaisin, jotta emo tulisi sen hakemaan.

Yrittäjä kertoo, että vasa oli ilmeisesti itsekseen lähtenyt pois löytöpaikaltaan, joten työntekijät eivät eläintä enää nähneet.

Kaksi päivää myöhemmin kesämökin omistajat ilmoittivat eläinsuojeluyhdistykselle metsässä piipittävästä vasasta, jonka yhdistys haki hoiviinsa.

– Tämä on traaginen juttu, mutta tämä ei mennyt niin kuin on kirjoitettu. Eläin laitettiin takaisin maahan ja siitä on otettu ainoastaan yksi kuva. Selfien ottaminen ei pidä ollenkaan paikkaansa, korostaa yrittäjä.

Toimi näin, jos törmäät luonnossa yksinäiseen eläimen poikaseen

3. Kesäkuu 2016 - 15:23

Alkukesästä luonnossa voi kohdata villieläinten poikasia, jotka näyttävät hylätyiltä. Suurin osa poikasista ei kuitenkaan ole avun tarpeessa.

Eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopra tietää, että ihmiset ovat innokkaita pelastamaan eläinten poikasia. Hän kuitenkin toppuuttelee vähän pelastusintoa.

Jos eläin todella on huonokuntoinen ja selvästi tarvitsee apua, on syytä ottaa yhteyttä lähimpään eläinhoitolaan.

1. Tarkista, onko poikanen oikeasti avun tarpeessa

Suurin osa poikasista ei ole avun tarpeessa, joten on tärkeää tarkistaa, ettei poikasta lähdetä pelastamaan turhaan.

– Esimerkiksi jäniksen poikaset ovat koko päivän yksinään paikassa, jonka emo on katsonut turvalliseksi. Emo käy vain välillä ruokkimassa poikasiaan eikä sitä kuulukaan näkyä lähistöllä, Leyser-Kopra kertoo.

Toinen eläinryhmä, joita helposti pelastetaan, ovat oravanpoikaset. Alkukesästä luonnossa on todella paljon oravanpoikasia, joiden häntä on pörröinen, ei enää lyhytkarvainen. Sen ikäiset poikaset emo on yleensä jo vieroittanut.

Hyvä sääntö on, että jos poikaset näyttävät hyvinvoivilta ja pirteiltä, ne tuskin tarvitsevat ihmisen apua.

– Jos poikanen on hyvin pieni ja nuori, se on kylmettyneen ja viluisen oloinen, voidaan se toimittaa hoitoon. Hyvä keino on ottaa kuva eläimestä ja lähettää se eläinhoitolaan, niin voidaan varmistaa, onko poikanen oikeasti avun tarpeessa, Leyser-Kopra sanoo.

2. Koske eläimeen vain silloin, kun on pakko

Eläimen voi tarvittaessa siirtää turvallisempaan paikkaan, mutta turhaan poikasta ei pidä mennä koskemaan. Eläintä ei myöskään saa missään tilanteessa vangita tai ottaa elätiksi.

Aikaisemmin ihmisiä on varoiteltu siitä, että emo hylkää poikasensa heti, jos siihen tarttuu ihmisen hajua. Leyser-Kopra kertoo, että aivan niin asia ei ole.

– Tärkeintä on, että ei kovin paljon kosketa eikä sylitellä, hän sano.

Linnunpoikasten kohdalla poikasten paikasta toiseen siirtely aiheuttaa vielä vähemmän vahinkoa. Linnut tunnistavat poikasensa äänen, eivät hajun perusteella.

– Esimerkiksi lokinpoikasia joutuu välillä siirtelemään turvallisemmille vesille, kun ne putoavat keskikaupungilla pesistään talojen katoilta. Niitä voi huoletta siirtää jopa 50 metrin päähän alkuperäisestä paikasta, kunhan katsoo, että emo näkee koko ajan, mihin poikasta viedään. 

3. Vettä voi tarjota, ruokkiakin joskus

Ruokkiminen ei välttämättä ole pahasta, mutta on tiedettävä, mitä eläimelle kuuluu antaa.

– Ei poikasilla mitään sitä vastaan ole, jos niitä vähän tukiruokkii. Mutta ei pullaa sorsille eikä mäkkäriruokaa variksille. Esimerkiksi oravanpoikaset voivat olla kovin kiitollisia, jos ne saavat omenanpaloja tai pähkinöitä, Leyser-Kopra sanoo.

Kuumana kesäpäivänä myös veden tarjoaminen voi olla viisasta. Vettä täytyy kuitenkin muistaa tarjota todella matalasta astiasta, sillä esimerkiksi oravanpoikaset hukkuvat hyvin helposti.

Ely-keskus inventoi Lounais-Suomen perinnemaisemia

3. Kesäkuu 2016 - 14:33

Varsinais-Suomen Ely-keskus tekee kesällä  perinnemaisemien maastokartoituksia. Lisäksi Metsähallituksen luontopalvelut tekee inventointeja valtion mailla.

Tarkoitus on kartoittaa aiemmin inventoitujen kohteiden mahdolliset arvon ja hoidon muutokset. Lisäksi tarkistetaan kohteiden laajennusmahdollisuudet lähialueille. Myös aiemmin kartoittamattomien hoitosopimuskohteiden luontoarvot inventoidaan.

Perinnemaisemat ovat aiemmin karjan laidunnukseen pitkään käytettyjä alueita, joilla on ominainen niittylajisto, avoin tai puoliavoin maisema ja monipuolinen puustorakenne.  Ne ovat osa Suomen kulttuurihistoriaa.

Tieto perinnemaiseman arvosta tarvitaan sopimusalueiden hoitoon liittyvän korvaustason määrittämiseksi. Työ jatkuu ja laajenee myös muualle maahan tulevina kesinä.

Turun toriparkin vuokrasopimukseen tulossa puolen miljoonan euron korvausvelvoite

3. Kesäkuu 2016 - 12:58

Turun virkamiesjohto on neuvotellut Turun Toriparkki Oy:n kanssa solmittuun maanvuokrasopimukseen lisäyksen. Se tiukentaa yhtiön velvollisuuksia mahdollisen vuokraoikeuden siirron yhteydessä. Kaupunki voisi vaatia sopimusrikkeessä 500 000 euron korvauksen.

Korvausvelvoite syntyisi, jos yhtiö laiminlyö neuvotteluvelvollisuutensa kaupungin kanssa. Järjestely ei vähennä sopimukseen perustuvia muita velvollisuuksia.

Lisäpöytäkirja liittyy Turun kaupunginvaltuuston viime maanantaina hyväksymään maanvuokrasopimukseen. Siinä kaupunki vuokraa kauppatorin maanalaisen osan Turun Toriparkki Oy:lle 50 vuodeksi. Vuosivuokra on 70 000 euroa.

Päätökseen lisättiin Rkp:n tekemä toivomusponsi, jossa kaupungin tulee huolehtia , että vuokramiehelle muodostuu neuvotteluvelvoite ennen mahdollista vuokrasopimuksen siirtoa toiselle osapuolelle.

Lisäpöytäkirja ei muuta varsinaista maanvuokrasopimusta. Turun Toriparkki Oy:n suunnitelmissa on rakentaa vähintään 600 autopaikan pysäköintilaitos. Seuraavaksi tavoitteena on hakea hankkeelle rakennuslupaa.

Kaupunginhallitus käsittelee lisäpöytäkirjaa maanantaina.

Karkottivatko selfiet metsäkauriin vasalta emon?

3. Kesäkuu 2016 - 12:22

Alkukesä tuo eläinhoitoloihin aina paljon eläinten poikasia. Tällä hetkellä Turun eläinhoitolassa hoidetaan monia pikkuisia. Eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopralla ovat yötkin menneet valvoessa.

– Syötän pientä metsäkauriin vasaa ja oravanpoikasia kahden tunnin välein. Valoisana kesäyönä on helpompi pysyä pirteänä, mikä vähän helpottaa yöhoitajan hommaa, Leyser-Kopra sanoo.

Pikkuruinen metsäkauriin vasa on tuotu vauvalaan Paraisten Nauvosta. Ihan tarkkaan ei tiedetä, mitä oli tapahtunut, mutta jotain huhuja asiasta on kantautunut eläinhoitolan väelle.

– Jotkut työmiehet olivat ilmeisesti sitä kannelleet. Sen kanssa oli otettu kuvia tai jotain. Joka tapauksessa seurauksena oli, että siihen oli tarttunut liikaa ihmisen hajua ja emo oli sen sitten hylännyt, Leyser-Kopra kertoo.

Vasa oli piipittänyt metsässä kaksi päivää, kunnes ystävälliset mökkiläiset olivat soittaneet hoitolaan.

Leyser-Kopra kertoo, että onneksi vasa vaikuttaa varsin virkeältä.

– Se painaa vain noin 1,5 kiloa ja on suunnilleen aikuisen kengän kokoinen. Onneksi sen ruokahalu on hyvä, ja tavara tulee toisesta päästä ulos. Toisin sanoen suolistokin toimii! Leyser-Kopra iloitsee.

Pikkuruiset oravanpoikaset tarvitsevat hoitoa

Eläinhoitolassa ollaan jo tottuneita oravanpoikasten hoitajia. Nyt hoivaa hoitolassa saa liito-oravan poikanen, jonka emo oli kuollut. Poikasia tuli hoitolaan alunperin kaksi, mutta toinen ei selvinnyt rankasta elämänalusta.

Eläinhoitolan vauvalassa vankistuu liito-oravan kanssa yhdessä pikkuruinen oravanpoikanen, joka oli löytynyt kylmettyneenä Urheilupuistosta.

Heidi Leyser-Kopra kertoo, että moni osaa onneksi jo hyödyntää älypuhelinta, kun havaitsee jossain pienen eläimenpoikasen.

– Ihmiset ottavat ensin kuvan, jonka lähettävät meille. Sitten arvioidaan yhdessä, että miten jatketaan, hän kiittelee.

Oikealla toiminnalla pelastuu monen avuttoman eläimen henki.

Katajan haaviin isot vonkaleet – maajoukkuesentteri ja mestarivalmentaja siirtyvät Joensuuhun

3. Kesäkuu 2016 - 11:48

Joensuulainen Kataja Basket on nimennyt uudeksi päävalmentajakseen Greg Gibsonin. Gibson on valmentanut viimeiset kuusi vuotta Loimaalla, ensin I-divisioonassa Loimaan Korikonkareita ja sen jälkeen Korisliigassa Bisonsia. Bisons saavutti Gibsonin johdattamana kaksi Suomen mestaruutta (2012-13), SM-hopeaa (2015) sekä pronssia (2014).

Pelaajamarkkinoilta Kataja nappasi kevään siirtomarkkinoiden suurimman nimen, kun maajoukkuesentteri Tuukka Kotti, 35, vaihtaa maisemaa Pohjois-Karjalaan. 205-senttinen Kotti on pelannut viimeiset kolme kautta Loimaan Bisonsissa ja hänet on valittu kahdesti vuoden puolustuspelaajaksi (2014 ja 2016). Korisliigan lisäksi Kotti on pelannut muun muassa Italian pääsarjassa.

Joensuulaiset vahvistivat myös joukkueensa taustoja. Toiminnanjohtajaksi palaa Riku Tapio, joka viihtyi edelliset puolitoista vuotta Ykkösessä pelaavan FC KTP:n toiminnanjohtajana. Kotkalaislähtöinen Tapio toimi aiemmin Katajan toiminnanjohtajana vuosina 2013-15.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Sanomalehti Karjalainen.

Alakoulu takana ja yläkoulu edessä – "Me ollaan isoja, pieniä ja keskikokoisia"

3. Kesäkuu 2016 - 11:16

Kun takana on yli tuhat koulupäivää, niin on jo melkoinen koulunkäynnin konkari. Paraisilla Koivuhaan koulua käyvät kuudesluokkalaiset ovat oppineet tuntemaan toisensa, opettajansa ja oman koulurakennuksensa jokaisen nurkan hyvin, mutta syksyllä kaikki muuttuu. Tai ainakin melkein kaikki. 

6B-luokkalaiset Ada, Frida, Janiela, Jasmin ja Linnea kikattavat Paraisten keskuspuiston nurmikolla koulupäivän jälkeen. Alakoulun aika alkaa olla ohi. Tilanne pistää vähän mietteliääksi. Se on silti selvää, mitä ensimmäisenä tehdään, kun kädessä on alakoulun todistus.

– Mä menen uimaan ja syömään jätskiä, sanoo Janiela.

Ada, Jasmin ja Frida kertovat, että ihan ensiksi mennään näyttämään todistusta äideille. Mielessä on iloa, että alakoulu on suoritettu, mutta myös haikeutta muutoksesta.

– On kiva, että kesäloma alkaa, mutta onhan se vähän haikeaa, että alakoulu jää nyt taa, Frida muotoilee.

Yläkouluun meno jännittää, mutta hyvällä tavalla

Tytöt ovat nyt 12- ja 13-vuotiaita. Ihan selvää ei ole, että ollaanko sitä nyt isoja vai pieniä, vai jotain siltä väliltä. Linnean mielestä ollaan keskikokoisia.

– Alakoulussa ollaan nyt isoimpia, mutta kohta yläkoulussa niitä pienimpiä, Janiela sanoo.

Siirtyminen yläkouluun jännittää, mutta hyvällä tavalla.

– Tulee uusia ihmisiä. Uusia luokkakavereita ja uusia opettajia, sanoo Jasmin.

Tiiviiksi muodostunut tyttöporukka hajoaa syksyllä monelle eri luokalle. Se vähän harmittaa.

– En oikein tykkää siitä, että luokka hajoaa, mutta tuleehan sieltä sitten uusia kavereita lisää, Jasmin miettii.

Kesä eletään ensin ja sitten vasta keskitytään yläkouluun

Tytöillä kesälomaan mahtuu paljon erilaista ohjelmaa. Linnea ja Janiela lähtevät heinäkuussa kielimatkalle Englantiin. Jasmin aikoo mökkeillä paljon.

– Mä menen Punaisen Ristin kesäleirille Nauvoon, kertoo Ada.

Ainakin joku tytöistä myöntää, että tunteet saattavat olla lauantaina pinnassa, kun h-hetki koittaa kevätjuhlassa. Osa uskoo myös, että vanhemmilla saattaa tirahtaa tilaisuudessa muutama kyynel.

– Meidän iskä ei ainakaan itke, Frida sanoo saaden kaikki muut nauramaan.

Alakoulun opeille ja koulun muullekin henkilökunnalle lähtee tytöiltä vuolaat kiitokset kaikesta.

– Kiitos Turkka, Marjaana, Kari, Laura ja Mari sekä kaikki muut opettajat, he luettelevat yhteen ääneen.

– Ja kiitos avustajat! huutaa vielä joku.

Eivätkä tytöt unohda kiittää Koivuhaan koulun eläkkeelle jäävää rehtori Harri Lehtistäkään.

– Harri lähtee ja me lähdetään...ei sinne jää sit oikein ketään, Janiela sanoo hiljaa.

Kuntavisa: Tätäkään et tiennyt Suomen kunnista – vai tiesitkö sittenkin?

3. Kesäkuu 2016 - 11:08

1/10 Suomessa on neljä kuntaa, joissa asuu yli tuhat ihmistä neliökilometriä kohden. Mitkä ne ovat? Helsinki, Kauniainen, Turku, Lahti  Helsinki Kauniainen, Tampere, Kerava  Helsinki, Kauniainen, Kerava, Järvenpää 2/10 Kuinka monta alle tuhannen asukkaan kuntaa Suomessa on? 9  14  18 3/10 Kuinka monta yli 100 000 asukkaan kaupunkia Suomessa on? 7  9  13 4/10 Selvä enemmistö kunnista jää asukasluvultaan alle 10 000:n. Kuinka monta niitä on? 126  197  214 5/10 Suomessa on 313 kuntaa. Kuinka monta niitä oli vuonna 2001? 377  411  448 6/10 Kuinka monta asukasta on Suomen pienimmässä kunnassa Sottungassa? 100  200  300 7/10 Asukastiheys on pienin Lapissa, mutta missä kunnassa? Utsjoki  Enontekiö  Savukoski 8/10 Missä kunnassa ulkomaalaistaustaisten asukkaiden prosentuaalinen osuus on suurin? Vantaa  Föglö  Oulu 9/10 Missä kunnassa on suhteessa väkilukuun eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita? Kauniainen  Jyväskylä  Helsinki 10/10 Kuinka pitkä matka on linnuntietä Suomen eteläisimmän kunnan Hangon keskuksesta pohjoisimman kunnan Utsjoen keskukseen?

 1016 kilometriä  1137 kilometriä  1372 kilometriä  window.__INITIAL_STATE__ = {"survey":{"url":"kuntavisa","name":"Kuntavisa","open":"","urls":["kuntavisa"],"close":"","owner":52,"results":[{"id":60,"text":"Et saanut yhtään oikein","image":"","scores":[{"score":0,"dimension":0}],"twitterShareText":"En saanut yhtään oikein. Testaa taitosi Ylen kuntavisassa.","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"En saanut yhtään oikein"},{"id":61,"text":"Sait 1/10 oikein","image":"","scores":[{"score":"1","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"Sain 1/10 oikein."},{"id":62,"text":"Sait 2/10 oikein","image":"","scores":[{"score":"2","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"Sain 2/10"},{"id":63,"text":"Sait 3/10 oikein","image":"","scores":[{"score":"3","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"Sain 3/10 oikein"},{"id":64,"text":"Sait 4/10 oikein","image":"","scores":[{"score":"4","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"Sain 4/10 oikein"},{"id":65,"text":"Sait 5/10 oikein","image":"","scores":[{"score":"5","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"Sait 5/10 oikein"},{"id":66,"text":"Sait 6/10 oikein","image":"","scores":[{"score":"6","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"Sain 6/10 oikein"},{"id":67,"text":"Sait 7/10 oikein","image":"","scores":[{"score":"7","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"Sain 7/10 oikein"},{"id":68,"text":"Sait 8/10 oikein","image":"","scores":[{"score":"8","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"Sain 8/10 oikein"},{"id":69,"text":"Sait 9/10 oikein","image":"","scores":[{"score":"9","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"Sain 9/10 oikein"},{"id":70,"text":"Sait 10/10 oikein","image":"","scores":[{"score":"10","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"Testaa taitosi Ylen kuntavisassa","facebookShareTitle":"Sain 10/10 oikein"}],"openType":"open","questions":[{"id":0,"text":"1/10 Suomessa on neljä kuntaa, joissa asuu yli tuhat ihmistä neliökilometriä kohden. Mitkä ne ovat?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","options":[{"id":1,"text":"Helsinki, Kauniainen, Turku, Lahti","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":"","allowFreeText":false},{"id":2,"text":"Helsinki Kauniainen, Tampere, Kerava","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":3,"text":"Helsinki, Kauniainen, Kerava, Järvenpää","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Oikea vastaus on Helsinki, Kauniainen, Kerava ja Järvenpää. Suomen asutus on keskittynyt etelään ja suurimpien kaupunkikuntien seuduille. EU:n tiheimmin asuttu maa on Malta. Siellä asukastiheys on yli 1 300/neliökilometri.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":4,"text":"2/10 Kuinka monta alle tuhannen asukkaan kuntaa Suomessa on?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","options":[{"id":21,"text":"9","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":22,"text":"14","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":23,"text":"18","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Oikea vastaus on 14. Useimmat pienet kunnat sijaitsevat Ahvenanmaalla. Manner-Suomen asukasmäärältään pienin kunta on Luhanka. Siellä asui viime vuodenvaihteessa 761 ihmistä.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":9,"text":"3/10 Kuinka monta yli 100 000 asukkaan kaupunkia Suomessa on?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","options":[{"id":13,"text":"7","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":14,"text":"9","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":15,"text":"13","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Oikea vastaus on 9. Yhdeksänneksi suurimmassa kaupungissa, Lahdessa, asuu reilu 112 000 ihmistä. Kymmenenneksi suurin kaupunkikunta on Kouvola, jossa asuu vajaa 86 000 ihmistä. ","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":16,"text":"4/10 Selvä enemmistö kunnista jää asukasluvultaan alle 10 000:n. Kuinka monta niitä on?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","options":[{"id":17,"text":"126","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":18,"text":"197","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":19,"text":"214","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Oikea vastaus on 214. Kuntien keskimääräinen asukasluku oli viime vuonna 15 712. Hieman yli puolet Suomen kunnista on alle 6 068 asukkaan kuntia.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":20,"text":"5/10 Suomessa on 313 kuntaa. Kuinka monta niitä oli vuonna 2001?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","options":[{"id":24,"text":"377","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":25,"text":"411","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":26,"text":"448","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Oikea vastaus on 448. Vuonna 1955 kuntia oli vielä 547. Vuoden 2017 alussa on toteutumassa ainakin kolme kuntaliitosta.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":27,"text":"6/10 Kuinka monta asukasta on Suomen pienimmässä kunnassa Sottungassa?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","options":[{"id":28,"text":"100","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":29,"text":"200","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":30,"text":"300","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Oikea vastaus on 100. Sottunga sijaitsee Ahvenanmaan saariston itäosassa. 1920-luvulla asukkaita oli peräti 400 ja vuonna 1985 vielä 150.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":33,"text":"7/10 Asukastiheys on pienin Lapissa, mutta missä kunnassa?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","options":[{"id":34,"text":"Utsjoki","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":35,"text":"Enontekiö","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":36,"text":"Savukoski","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Oikea vastaus on Savukoski. Savukosken asukastiheys on 0,16/neliökilometri. Utsjoella ja Enontekijöillä luku on vain hieman korkeampi. ","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":37,"text":"8/10 Missä kunnassa ulkomaalaistaustaisten asukkaiden prosentuaalinen osuus on suurin?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","options":[{"id":38,"text":"Vantaa","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":39,"text":"Föglö","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":40,"text":"Oulu","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Oikea vastaus on Föglö. Ahvenanmaalla sijaitsevan Föglön asukkaista 18 prosenttia on kotoisin ulkomailta. Kunnassa on tosin asukkaita vain 560. Esimerkiksi Helsingissä muita kun äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvia oli vuodenvaihteessa 2014-2015 noin 13,5 prosenttia.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":41,"text":"9/10 Missä kunnassa on suhteessa väkilukuun eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","options":[{"id":42,"text":"Kauniainen","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":43,"text":"Jyväskylä","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":44,"text":"Helsinki","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Oikea vastaus on Kauniainen. Siellä asuvista 57 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Kivijärvellä Keski-Suomessa asuvista vain joka kymmenennellä on vastaava tutkinto.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":56,"text":"10/10 Kuinka pitkä matka on linnuntietä Suomen eteläisimmän kunnan Hangon keskuksesta pohjoisimman kunnan Utsjoen keskukseen?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","options":[{"id":57,"text":"1016 kilometriä","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":"","allowFreeText":false},{"id":58,"text":"1137 kilometriä","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":59,"text":"1372 kilometriä","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":"","allowFreeText":false}],"description":" ","explanation":"Oikea vastaus on 1137 kilometriä. Autolla ajomatkaa kertyy 1372 kilometriä. Hangosta Nuorgamiin matka on vielä parikymmentä kilometriä pidempi.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false}],"dimensions":1,"lockAnswers":true,"requireLogin":false,"nextInternalId":71,"twitterHashtag":"kuntavisa","previewTemplate":"uutiset","responsesPerLogin":"","submitAutomatically":true,"allowedResponseCountries":[],"id":201,"showQuestions":true,"selectedSurveyId":201},"surveys":[],"response":{"isEdited":false,"notifications":[],"answers":[],"score":0,"resultId":null,"id":null,"externalData":{},"showResult":false},"router":null,"error":{"message":null,"login":{"error":null},"survey":{"error":null,"notifications":[]}},"template":{"styles":{"body":{"fontFamily":"arial, sans-serif"},"questionTitle":{"color":"#000","marginTop":"10px","marginBottom":"10px","lineHeight":"25px","fontWeight":"bold","fontSize":"18px"},"optionText":{"fontSize":"14px","lineHeight":"19.6px","fontWeight":"normal","margin":0,"padding":"5px 10px 5px 5px","display":"inline-block"},"option":{"marginTop":"5px","display":"inline-block"},"questionExplanation":{"marginTop":"20px","padding":"20px 30px","backgroundColor":"#f1f1f1","marginBottom":"5px"},"result":{"fontSize":"30px","fontWeight":"bold"},"question":{"marginBottom":"30px"},"radioButton":{"margin":"1px 5px 1px 1px","width":"15px","height":"15px","verticalAlign":"text-bottom"},"resultImage":{"maxWidth":"580px","maxHeight":"580px"},"optionImage":{"maxWidth":"580px","maxHeight":"580px","verticalAlign":"middle","marginRight":"10px","width":"100%"},"questionImage":{"maxWidth":"580px","maxHeight":"580px","width":"100%"},"questionDescription":{"marginTop":"5px","marginBottom":"5px"},"questionFreeText":{"width":"100%","height":"100px","border":"1px solid #ccc","borderRadius":" 4px"},"questionDropdown":{"padding":"5px 10px","backgroundColor":"white","border":"1px solid #ccc","borderRadius":" 4px"},"questionDropdownOption":{},"optionFreeText":{"width":"100%","border":"1px solid #ccc","borderRadius":" 4px"},"correctOption":{"fontWeight":"bold"},"selectedCorrectOption":{"backgroundColor":"#B7D432","fontWeight":"bold"},"selectedIncorrectOption":{"backgroundColor":"#BF302A"},"button":{"margin":"10px 0","display":"block","background":"#009bb7","color":"#fff","height":"35px","lineHeight":"35px","textDecoration":"none","fontWeight":700,"textTransform":"uppercase","border":0,"padding":"0 10px","borderRadius":"3px","fontSize":".8em","cursor":"pointer"},"shareText":{},"alert":{"backgroundColor":"#F2DEDE","borderColor":"#ebccd1","color":"#a94442","padding":"15px"}},"texts":{"share":"Jaa: ","facebook":"Facebookissa","twitter":"Twitterissä","submit":"Lähetä","closed":"Kysely on suljettu","opens":"Avautuu","closes":"Sulkeutuu","answeringRequiresLoggingIn":"Vastaaminen vaatii sisäänkirjautumisen","login":"Kirjaudu sisään","gender":"Sukupuoli","female":"Nainen","male":"Mies","other":"Muu","birthdate":"Syntymävuosi"},"errors":{"Country not allowed":"Sijainnistasi ei voi osallistua.","\"answers\" must contain at least 1 items":"Vastaus puuttuu."},"locale":"fi","template":"uutiset"},"user":{"loggedIn":false,"displayName":"","photo":"","message":null,"id":null},"config":{"apiBaseUrl":"https://survey.yle.fi","imageBaseUrl":"https://kuva-api-production-eu-cld-res.cloudinary.com/image/upload/c_limit,f_auto,q_80,w_580,h_580/","shareImageBaseUrl":"https://kuva-api-production-eu-cld-res.cloudinary.com/image/upload/c_limit,f_auto,q_80,w_1200,h_630/"},"statistics":{"count":null,"questions":[],"responses":[]},"time":{"time":null,"diff":null},"widgetUser":{"loggedIn":null,"userId":null}};

Uudenkaupungin katuvalvonnan tulos: 19 huumerikosta kahdessa päivässä

3. Kesäkuu 2016 - 9:32

Useita huumeidenkäyttäjiä on jäänyt tällä viikolla kiinni Uudessakaupungissa. Lounais-Suomen poliisi valvoi tiistaina ja keskiviikkona tehostetusti katuja Uudenkaupungin poliisiaseman alueella.

Kahden päivän aikana kirjattiin 19 huumausainerikosta.

Komisario Kimmo Kulmala ei pidä määrää kuitenkaan poliisin kannalta huolestuttavana. Hänen mielestään Uudessakaupungissa ei ole viitteitä siitä, että kaupungissa rehottaisi huumeongelma tai -myynti.

– Kiinnijääneiden määrä on aika tavanomainen, mitä tällaisessa katuvalvonnassa paljastuu, Kulmala sanoo.

Ensikertalaisia huumevalvonnassa paljastui seitsemän. Ala-ikäisiä epäillyistä oli neljä.

Poliisin haltuun saatiin muun muassa amfetamiinia ja kannabista sekä suboxonea ja buprenofiinia.

Asiasta tehtyjen rikosilmoitusten tutkinta jatkuu.

Golf tekee sydämelle hyvää

3. Kesäkuu 2016 - 8:23

Suomen Sydänliiton ja Suomen Golfliiton yhteinen Sydän Golf 2016 -tour valistaa suomalaisia tänä kesänä golfin ja sydänterveyden yhteydestä.

Golf on erinomainen laji sydämelle: pelaamisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia sepelvaltimotaudin riskitekijöihin kuten kehonkoostumukseen ja veren rasva-arvoihin. Pelaaminen myös pienentää vyötärön ja olkavarren rasvapoimuja, parantaa selän lihas- ja kävelykestävyyttä sekä laskee sykettä.

Sydän Golf -touriin Paraisten Archipelagia Golfin kentälle osallistuneet Marjo Mauro ja Anne Heikkinen ovat molemmat pelanneet jo vuosia, mutta rakkaan harrastuksen yhteys sydänterveyteen ei ole juurikaan käynyt mielessä.

– Täytyy myöntää, etten ole golfiin tätä asiaa koskaan yhdistänyt, vaikka olen jopa ollut jo pitkään myös Sydänliiton jäsen, Mauro sanoo.

Hän on toki huomannut, että pelaaminen tekee hyvää.

– Tasaisesti ja pitkään on koko ajan pieni syke päällä. On se tehokasta liikuntaa.

Anne Heikkinen muistuttaa, että kentällä unohtuvat myös arkiset murheet.

– Tämä on todella hyvä irtautumiskonsti esimerkiksi työasioiden tuomista paineista. Jo se rentouttaa mieltä, kun lähtee ajamaan Paraisten kenttää kohti. Niin siinä käy, että disketissä tulee tilaa muille asioille, Heikkinen sanoo.

Molempien mielestä jo pelkkä golfkentän miljöö on ihmiselle hyväksi.

– Hieno, kaunis kenttä ja upea miljöö ympärillä. Linnut laulavat ja ympärillä tuoksuu hyvälle, he luettelevat.

Kunto kohenee ja kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntyy

Sydänliiton markkinointijohtaja Eeva Hietalahti on tyytyväinen yhteistyöhön Golfliiton kanssa.

– Golf on erinomainen tapa ylläpitää kuntoa. Ja kausi on monella loppujen lopuksi aika pitkä, joten syke laskee pelaamisen myötä monilla ihan pysyvästi.

Hietalahti muistuttaa, että stressi on yksi iso tekijä sydänterveydelle. Golfkentällä - tai jopa vain sen laidalla - sitä voi pienentää.

– Kannustamme kovasti ihmisiä luontoon. Oleskelu luonnossa tekee hyvää ja auttaa ihmistä palautumaan arjen stressistä. Golfkentäthän ovat ihanan näköisiä, vihreitä ja vehreitä. Ammattilaispuutarhurien hoitamilla kumpulevilla kentillä silmä ja mieli lepäävät. Ja ennen kaikkea sydän voi hyvin.

Loimaalla paloi kerrostalo – asukkaat saatiin turvaan

3. Kesäkuu 2016 - 6:49

Uhkaava tulipalo syttyi Loimaalla, Hirvikosken keskustassa torstain ja perjantain välisenä yönä. Palo syttyi liikerakennuksena toimivan kolmikerroksisen pienkerrostalon ylimmässä kerroksessa yöllä puoli kahden aikaan.

Rakennuksessa on neljä asuntoa ja kuusi asukasta. Neljä asukasta pääsi pois omin avuin, pelastuslaitos pelasti kaksi asukasta. Henkilövahingoilta vältyttiin.

Pelastuslaitos sai sammutettua tulipalon puoli neljän aikaan. Asukkaat ovat tällä hetkellä tilapäismajoituksessa.

Päivystyvän palomestarin mukaan kerrostalossa ei voi toistaiseksi asua, mutta asukkaat voivat käydä hakemassa asunnoistaan välttämättömiä tavaroitaan.

Talo kärsi savu- ja vesivahinkoja. Talosta on toistaiseksi myös vedet poikki.

Poliisi tutkii palon syttymissyytä.

Katso tästä kevään ammattiin valmistuneet – Yle kokosi koulunsa päättäneet yhteen

3. Kesäkuu 2016 - 6:45

Lista päivittyy sitä mukaa, kun koulut toimittavat tiedot valmistuneista. Mukana ovat toisen asteen oppilaitoksessa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet nuoret.

Lukuvuoden päättyessä ammatillisen tutkinnon saa yli 73 000 opiskelijaa. Heistä 55 000 on suorittanut ammatillisen perustutkinnon.

Hakukoneeseen on kerätty niiden valmistuneiden nimet, jotka ovat antaneet koululle luvan julkaista nimensä.