Yle Turku

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Turku | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 1 vuosi 4 viikkoa sitten

Paimion teurastamon salakatselusta epäilty mies sai sakkotuomion avunannosta

9. Syyskuu 2016 - 15:22

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut keskisuomalaisen miehen 50 päiväsakkoon Paimion Teuramo Oy:n toimintaan liittyvässä salakatselujutussa. Maksettavaa kertyy noin 300 euroa. Lisäksi hän joutuu maksamaan teurastomolle reilut 500 euroa vahingonkorvauksia.

Teurastamoon oli asennettu viime vuoden syyskuussa salaa tallennuslaitteisto. Yle julkaisi myöhemmin kyseistä kuvamateriaalia eläinten huonosta kohtelusta MOT-ohjelmassa.

Oikeus ei yhtynyt syyttäjän näkemykseen, jonka mukaan 33-vuotias vastaaja olisi ollut jutun päätekijä. Näyttöä siitä, kuka teon oli suunnitellut, valmistellut ja toteuttanut ei saatu.

Tuomio tuli avunannosta julkisrauhan rikkomiseen, salakatseluun ja salakuunteluun. Vastaaja kiisti kaikki syytteet.

Teurastamon työtapoihin liittyvät asiat ovat edelleen poliisitutkinnassa.

Kaarinalaiskoulussa oppilaat joutuvat jakamaan matikankirjansa – rahat menivät sähköisiin oppikirjoihin

9. Syyskuu 2016 - 14:04

Sähköisiin oppikirjoihin siirtyminen on aiheuttanut ongelmia Kaarinassa. Kotimäen koulussa määräraha ei riittänyt enää paperisiin oppikirjoihin sähkökirjojen hankinnan jälkeen.

Koska koululla ei ollut varaa hankkia kirjoja kaikille oppilaille, joutuvat oppilaat nyt matematiikan oppitunneilla käyttämään yhteisiä oppikirjoja. Kotitehtävien tekoa varten he ottavat tabletilla kuvan oppikirjasta.

Tehtävät tehdään vihkoon. Niin sanottuja vihkokirjoja on käytössä monissakin kouluissa, mutta yleensä jokainen oppilas saa oman kirjan, jonka voi viedä kotiin.

– Oppitunneilla tämä ei ole mikään ongelma, koska oppilaat istuvat pareittain muutenkin, koulun rehtori Katriina Kavantola kertoo.

Sähköiset oppimateriaalit hankalia matematiikassa

Kaarinan kaupunki on ollut edelläkävijä sähköisiin oppimateriaaleihin siirtymisessä. Kaupunki on jakanut koululaisten käyttöön tabletteja ja esimerkiksi Kotimäen koulussa käytetään jo runsaasti sähköisiä oppimateriaaleja. Esimerkiksi alakoulussa nyt syksyllä uutena alkanutta yhteiskuntaoppia opiskellaan vain sähköisten materiaalien pohjalta.

Katariina Kavantolan mukaan matematiikan opetuksessa sähköisiin oppikirjoihin siirtymistä jarruttavat asenteet ja tekniset seikat.

– Matematiikan opiskelu ei ole vain kirjoittamista. On kaikenlaisia merkkejä, joita pitää etsiä näppäimistöstä, Kavantola sanoo.

Rehtori myöntää, että säästäminen oppikirjoista ei välttämättä ollut paras ratkaisu.

– Ehkä säästökohteen olisi pitänyt olla joku muu. Nyt tilanne on kuitenkin se, että rahat ovat loppu, joten ainakin toistaiseksi koitamme jatkaa tällä, hän sanoo.

Oppikirjoista säästäminen on noussut syksyllä puheenaiheeksi muissakin kouluissa. Esimerkiksi Porissa oppilaille on jaettu niin rähjäisiä kirjoja, että jopa sivistystoimenjohtaja luonnehti somessa kiertävän kirjakuvan olleen "pikkuisen häpeällinen".

Ilkka Kanervasta Etyjin erityisedustaja kriisipesäkkeisiin

9. Syyskuu 2016 - 12:36

Turkulainen kansanedustaja ja Etyjin yleiskokouksen emerituspresidentti Ilkka Kanerva (kok) on nimitetty järjestön rauhanvälityksen erityisedustajaksi.

Kanervaa työllistävät uudessa tehtävässä Euroopan kriisipesäkkeet ja pitkittyneet konfliktit, erityisesti Ukraina ja Vuoristo-Karabah. Lisäksi hänen tarkoituksenaan on varautua tapahtumiin, joilla on vaara kärjistyä konflikteiksi.

Kanervan toimenkuvaan kuuluvat myös yhteistyö muiden kansainvälisten rauhanvälityksen parissa työskentelevien järjestöjen kanssa ja parlamentaarisen diplomatian edistäminen.

Vesiruttoa tavattu ensi kertaa Turussa – vieraslajeja ei oteta vakavasti

9. Syyskuu 2016 - 11:27

Vesirutto on ahkera leviämään. Jos vesirutosta pienikin osa lähtee ajelehtimaan virtaavan veden mukana, kasvi pystyy leviämään uuteen paikkaan.

Turun kaupungin ympäristönsuojelun mukaan tehokasta hävittämiskeinoa vesirutolle ei toistaiseksi tunneta.

– Koska kyseessä on vesikasvi, sen poistaminen on hankalaa. Kasvia on vaikea kiskoa irti niin, että siitä ei lähtisi yhtään palasta, havainnollistaa ympäristönsuojelun suunnittelija Liisa Vainio.

– Yritämme nyt miettiä, miten saisimme vesiruton pois ja kuriin, kun sitä on vasta vähän.

Kakskerrasta löytynyt laji on ilmeisesti kanadanvesirutto. Liisa Vainion mukaan vesiruttolajit muuttavat vesistöjen ravinnekiertoa ja vaikuttavat myös veden laatuun. Massakasvustot haittaavat veneilyä, kalastusta ja muuta virkistyskäyttöä.

– Mitä aikaisemmin esiintymää lähdetään poistamaan, sitä helpommaksi ja halvemmaksi se tulee.

Mekaaninen tai kemiallinen poisto

Vieraslajikasvien torjuntaan on mekaanisia ja kemiallisia keinoja. Mekaaninen poisto on käytännössä kitkemistä, niittämistä ja juurien kaivamista ylös.

– Turussa emme mieluusti käytä kemiallisia aineita, kuten glyfosaattia. Jättipalsameihin olemme ruiskuttaneet etikkaa. Se on osoittautunut ympäristöystävälliseksi, halvaksi ja tehokkaaksi torjunta-aineeksi.

Esimerkiksi jättiputkien torjunnassa käytetään myös muovipeitteitä, jotta kasvit eivät saa valoa kasvaakseen.

Vesistöissä, rantojen vesirajassa tai kosteikoissa ei saa poistaa vieraslajeja kemiallisesti, esimerkiksi glyfosaatilla.

Turku onnistunut kukistamaan jättiputkea

Jättipalsamin ja jättiputken kitkeminen on kaupungille säännöllistä työtä.

– Jättiputken osalta olemme saaneet hyviä kokemuksia. Meillä on toista sataa paikkaa, joissa olemme käyneet torjuntatöissä. Osasta paikkoja jättiputki on hävinnyt kokonaan tai kasvustot ovat pienentyneet merkittävästi, kiittelee Turun kaupungin vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki.

Mäen mukaan kaupunki pyrkii aktiivisesti tiedottamaan vieraslajeista ja vastaamaan niitä koskeviin kysymyksiin.

Vuoden 2016 hortonomiksi valittu, Turun kiinteistölaitoksen ylläpitopäällikkö Mari Helin korostaa, että vieraslajikasvit ovat väärässä paikassa vakavia uhkia.

– Vieraslajien kanssa on oltava tarkkana. Ne ovat aggressiivisia kasveja.

Esimerkiksi kanadanpiiskua ja isotuomipihlajaa löytyy paljon yksityisiltä pihoilta.

– Kaupungin osalta pidämme huolta siitä, että esimerkiksi puistoihin ei laiteta rakennus- tai suunnitteluvaiheessa vieraslajikasveja, Helin sanoo.

"Tietoa muttei tietoisuutta"

Ympäristönsuojelun suunnittelija Liisa Vainio kokee, että kaupungin on hyvä lisätä tiedottamista vieraslajeista. Vainio sysää vastuuta myös kasveja myyville tahoille.

– Haitallisesti leviäviä kasveja voisi poistaa valikoimista tai kertoa asiakkaille selkeämmin haitallisuudesta. Törmään usein siihen, että ihmiset saattavat tunnistaa kasvin vieraslajiksi, mutta he eivät ymmärrä tai välitä, miten vieraslaji vaikuttaa. Tietoa on, mutta tietoisuus puuttuu.

Asiantuntijan omaa sydäntä vihloo eniten lupiini.

– Sen leviämisestä on puhuttu niin paljon. Lupiinia tosin on jo niin runsaasti, että sen kitkeminen tuntuu jopa toivottomalta, Liisa Vainio toteaa.

Lisätty klo 14.41: Vesistöissä, rantojen vesirajassa tai kosteikoissa ei saa poistaa vieraslajeja kemiallisesti.

Museolaiva kallistui rajusti Turussa – pelastuslaitos kävi tarkistamassa tilanteen

9. Syyskuu 2016 - 9:31

Museolaiva Sigyn kallistui aamulla rajusti nostotyön aikana. Veteen telakoidun museolaivan pohjaa tilkitään talvea varten. Kun alusta nostettiin, yksi laivaa kannattelevista tankeistä täyttyi liikaa, mikä aiheutti rajun kallistuman.

Alusta oltiin nostamassa kahdentoista ponttonin avulla.

Pelastuslaitos kävi paikalla tarkistamassa tilanteen. Aluksen henkilökunta sai kuitenkin hoidettua tilanteen itse. Laiva ei ollut vaarassa kaatua. Vuonna 1887 vesille laskettu parkki Sigyn on Suomen ensimmäinen museolaiva ja myös kansainvälisesti ainutlaatuinen alus.

Uutistenlukijan muisto Turun Ylestä 70-luvulta: Jännitin niin paljon, etten nähnyt kellon sekuntiviisareita

9. Syyskuu 2016 - 8:16

Yleisradion Turun toimitukseen 1970-luvun alussa töihin tullut Tuire Flemming muistelee uransa alkuaikona.

– En koskaan hakenut sinne, vaan silloinen johtaja Juhani Lavén soitti kesken pyykkipäiväni ja pyysi tulemaan töihin, kertoo Tuire Flemming, silloinen Tuire Taiminen.

Toinen eläkkeelle siirtynyt toimittaja Pia Ekholm kertoo, että hänen haaveammateistaan toinen oli reportterin työ.

– Olin tullut siihen tulokseen, ettei minusta tulekaan YK:n pääsihteeriä, joka oli alkuperäinen tavoite. Eräänä kauniina päivänä ymmärsin, että radiota tehdään myös Turussa. "Ei sinulla pahempaa puhevikaa tunnu olevan, joten tule maanantaina töihin", kertoo Ekholm Lavénin sanoneen hänelle.

Konserttitalossa elettiin ahtaasti

Turun Yleisradio toimi aluksi Konserttitalon tiloissa. Siellä aloitti työnsä myös Tuire Flemming. Työ oli välillä jännittävääkin.

– Seisoimme rivissä, kun Urho Kekkonen tuli Kultarannasta antamaan Yleisradiolle lausunnon. Olin niin jännittynyt, etten muista, mikä se lausunto oli. Koko henkilökunta seisoi siellä tikkusuorassa, kertoo Flemming.

Työtahti oli Flemmingin mukaan rauhallinen. Lähetyksiä oli kaksi kertaa päivässä. Toisen kymmenminuuttisen täytti Porin toimitus. Toisaalta Turusta tehtiin juttuja myös valtakunnan lähetyksiin, esimerkiksi Tänään iltapäivällä -lähetykseen.

– Tilanahtaudesta kertoo se, että nuoret miehet laittoivat toimittaja Terttu Petäjän kerran hyllylle. Ohi käveli arkkipiispa, joka tervehti tyynesti, kertoo Flemming nauraen.

Uutisia välitetään, ei esitetä

Pia Ekholm puolestaan aloitti uutistyön Käsityöläiskadulla 1970-luvun lopulla. Hän sai arvokkaita neuvoja kollegalta, sittemmin kirjailijaksi siirtyneeltä Jukka Parkkiselta.

– Hän antoi minulle paperin, josta luin uutissähkeitä. Hän sanoi lukemistani yksitoikkoiseksi. Sanoin, etten ole aiemmin esiintynyt. Parkkinen tokaisi siihen, että et sinä täällä mitään esiinny. Sinä välität tietoja, jotka ovat tärkeitä kuuntelijoille. Ei tänne tulla esiintymään. Nyt tuntuu, että kaikki, jotka ovat radiossa äänessä, esiintyvät siellä itsenään, Ekholm pohtii.

Työn vastuullisuus painoi välillä.

– Koskaan ei ollut tyytyväinen, mutta uutinen oli saatava valmiiksi. Aina tuli tunne, että olisin voinut tehdä jutun paljon paremmin, kertoo Ekholm.

Jännitys sumensi silmät

Pia Ekholm kertoo, että toimittajat koulutettiin 70-luvulla siihen, että Yleisradio on erehtymätön.

– Sen takia me jännitimme niin; sydän hakkasi, kun kanava oli auki. Kaupallisten kanavien menestys perustui siihen, että toimittajat mokailivatkin. He olivatkin ihmisiä, pohtii Ekholm.

Flemmingin jännitys sai kerran jopa silmät sumenemaan.

– Ensimmäisessä uutistenluvussa olin niin hermostunut, etten nähnyt studion ison kellon sekuntiviisaria. Simo Pasanen näki minun hätäni ja tuli nauhan aikana sanomaan, että hän ottaa minua kädestä kiinni, kun pitää sulkea suu, Flemming kertoo.

Mitä entiset toimittajat ajattelevat 90 vuotta täyttävästä Ylestä?

– Olen radiofriikki. Kunnioitan radiouutisia. Ne ovat ajan tasalla. Olin loppuajan Ylen Ykkösessä ja tein pitkiä ohjelmia. Nyt haluan kuulla nopeasti, mitä maailmassa tapahtuu, Flemming vertailee.

– Kuuntelen Yle Ykköstä. Kaipaan syvempiä juttuja, joissa puhutaan pitempään yhdestä asiasta. Kantapöytä-ohjelmassa myös yleisö saa olla mukana vuorovaikutuksessa konserttilähetyksen aikana. Se on hienoa, Ekholm.

Virityskuvan värisävyt ja terveiset Nuorten sävellahjassa – Kerro sinäkin oma muistosi Ylestä

9. Syyskuu 2016 - 7:07

Tarja Hiltunen, radiojuontaja

Kun olin teini-ikäinen, kuuntelimme aina Nuorten sävellahjaa. Lähetimme kerran tyttöporukalla kaverillemme onnittelut ohjelmaan. Kaverimme ei tiennyt tästä mitään, mutta me olimme kodeissamme sormet mankalla valmiina nauhoittamaan, jotta saamme varmasti onnittelut talteen kasetille.

Kun onnittelut tulivat, me muut painoimme kotona rec-nappia, mutta kaveri, jolle onnittelut tulivat, kirkaisi ja heitti radionsa maahan. Hän pelästyi niin paljon. Sitä en muista, soiko toivekappaleemme, mutta ainakin se oli Paul Youngia.

 

Petra Ristola, toimittaja

Olin lapsena Pikkukakkos-fani ja katsoin aina Nukkumattia. Lopussahan Nukkumatti heitti unihiekkaa, joten kerran ajattelin, että nyt otan unihiekan kiinni.

Etsin lattialta hiekanmurusen ja ajattelin, että tässä se unihiekka on ja nyt pääsen nukkumaan.

 

Antti Korhonen, vastaava tuottaja

Olin alle kymmenvuotias, kun parhaan kaverini äiti oli toimittajana Yleisradiossa. He tarvitsivat johonkin gallupiin lasten mielipiteitä siitä, millaiset jääkiekkoharjoitusmahdollisuudet Kuopiossa on.

Olin kaikkea muuta kuin urheilullinen, enkä ollut ikinä edes luistellut. Siitä huolimatta jouduin jakamaan mielipiteeni.

Illalla jännitin, milloin radiouutisista tulee se haastattelu, jossa olin ehkä 15 sekuntia äänessä, muistelee vastaava tuottaja Antti Korhonen.

 

Satu Aaltonen, sisältövastaava

Asuin lapsena maalla ja katsoin tosi paljon virityskuvaa. Niitä värisävyjä tuli tuijotettua.

Sitten tuli teksti-tv, jossa oli aina luettavaa.

Ensimmäinen Yle-julkaisuni oli juuri teksti-tv:llä. Osallistuin nuortenpalstan kilpailuun, ja sain julki osani jännityskertomuksesta. Metsänvartija oli mielestäni syyllinen, kertoo sisältövastaava Satu Aaltonen.

 

Mitä muistoja sinulle putkahtaa Ylestä? Kerro ne alla olevassa kommenttikentässä!

Jätelava paloi raisiolaisen kerrostalon pihalla – poliisi tutkii syttymissyytä

9. Syyskuu 2016 - 6:49

Pelastuslaitos sai hälytyksen Kirjokallionkadulle ennen iltakymmentä torstaina. Kerrostalon pihalla oli toistaiseksi tuntemattomasta syystä syttynyt tulipalo jätelavalla.

Palo aiheutti lieviä vahinkoja viereiselle henkilöautolle, mutta tuli ei päässyt leviämään läheiseen kerrostaloon.

Poliisi tutkii palon syttymissyytä.

Risteilijöiden koko kasvaa Turun telakka-altaissa

8. Syyskuu 2016 - 19:01

Maailman risteilyaluksista noin joka kymmenes rakennetaan Turun telakalla. Turun yliopiston erikoistutkija Tapio Karvosen mukaan eri puolilla maailmaa on tällä hetkellä tilauksessa yhteensä 70 risteilyalusta.

Näistä seitsemän risteilijää valmistuu seuraavien kuuden vuoden aikana Turussa. Lisäksi Turun telakan tuotannossa on Tallinkin matkustaja-autolautta.

Suurin Turun telakalla koskaan rakennettu loistoristeilijä on Allure of the Seas. Alus valmistui korealaisomistaja STX:n aikana vuonna 2010. Meyerin Turun telakalla rakennettavat alukset lähentyvät kokonsa puolesta Oasis-luokan risteilyalusten kokoa.

Mein Schiff 6 

TUI Cruises -varustamon tilaama alus Mein Shiff 6 (valmistusnumero NB-1390) valmistuu keväällä 2017. Laivan bruttovetoisuus on 99 800 GT. Laivan pituus on 295 metriä, leveys 36 metriä ja syväys 8 metriä. Laivaan mahtuu 2 794 matkustajaa. Samankokoinen sisaralus Mein Shiff 5 (valmistusnumero NB-1389) luovutettiin TUI Cruises -varustamolle alkukesästä 2016.

Tallink Megastar

Tallink Gruppin tilaama matkustaja-autolautta Tallink Megastar (valmistusnumero  NB-1391) valmistuu vuonna 2017. LNG-käyttöisen laivan bruttovetoisuus on 49 200 GT. Aluksen pituus on 212 metriä, leveys 30 metriä ja syväys 7 metriä. Megastarille mahtuu 2 824 matkustajaa.

Mein Schiff 1 ja 2

TUI Cruises -varustamon tilaama alus Mein Schiff 1 (valmistusnumero NB-1392) valmistuu vuonna 2018. Laivan bruttovetoisuus on 111 000 GT. Aluksen pituus on 316 metriä, leveys 36 metriä ja syväys 8 metriä. Laivan matkustajamäärä on 3 132. Aluksen samankokoinen sisaralus Mein Shiff 2 (valmistusnumero NB-1393) valmistuu vuonna 2019.

Costa 1 ja 2

Carnival Corporation & plc -varustamon tilaama Costa 1 (valmistusnumero NB-1394) valmistuu vuonna 2019. LNG-käyttöisen laivan bruttovetoisuus 180 000 GT. Aluksen ulkomittoja ei ole vielä julkistettu. Laivaan mahtuu 6 600 matkustajaa. Samankokoinen sisaralus Costa 2 (valmistusnumero NB-1395) valmistuu vuonna 2021.

Carnival 1 ja 2

Carnival Corporation & plc -varustamon tilaama Carnival 1 -aluksen on tarkoitus valmistua vuonna 2020. LNG-käyttöisen laivan bruttovetoisuus on 180 000 GT. Tämänkään aluksen ulkomittoja ei ole vielä julkistettu. Laivan matkustajamäärä on noin 5 200. Samankokoinen sisaralus valmistuu vuonna 2022.

Turun yliopiston erikoistutkija Tapio Karvosen mukaan risteilymarkkinat ovat kasvamassa etenkin Aasiassa. Varustamoiden luottamus tulevaisuuteen on kasvamassa ja tämä näkyy laivatilauksissa ja telakoilla.

Kapteenille sakkoja Saaristomerellä aiheutetuista vaaratilanteista

8. Syyskuu 2016 - 15:07

Matkustaja-aluksen päällikkönä toiminut 42-vuotias mies aiheutti kahdesti vaaratilanteen Saaristomerellä. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut hänet 20 päiväsakkoon hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä. Maksettavaa kertyy reilut 900 euroa.

Ensimmäinen tapauksista sattui viime vuoden toukokuussa, kun yhteysalus Eivor ajoi hetkisen keulavisiiri auki. Viime vuoden elokuussa miehen komentama matkustaja-alus Aspö puolestaan laiminlöi väistämisvelvollisuutta Utön edustalla.

Vastaaja kiisti aiheuttaneensa merionnettomuusvaaraa. Keulavisiiri avattiin hänen mukaansa veden poistamiseksi laivasta. Väistämisvelvollisuuteen liittyviä tilanteita aiheutuu miehen mielestä ahtailla kulkuväylillä toistuvasti.

Oikeus katsoi, että vastaajan toimille ei löytynyt hyväksyttävää syytä.

Asiantuntija toivoo Interiltä tiukempaa puristusta maalinteossa

8. Syyskuu 2016 - 15:01

Turun seudun vahva jalkapallomaine on murentunut. Tepsin putoaminen sarjatasoa alemmaksi ja Interin tarpominen ovat Suomen Palloliiton piirijohtaja Jouni Koivuniemen mukaan merkki suvantovaiheesta. Hän uskoo, että turkulaiset ovat hetken päästä taas liigan terävimmässä kärjessä.

FC Interiltä Koivuniemi toivoo viimeistä puristusta.

– Kiikastaminen on yleensä monen asian summa. Pelaajia on ollut ehkä väärään aikaan väärältä pelipaikalta loukkaantuneena. Hyökkäyspeli on ollut takkuista ja maalintekokaan ei ole alkukauden ja kesän aikana ihan täysillä onnistunut. Terävämpi peli-ilme olisi voinut kääntää runsaita tasapelejä voitoiksi, pohtii Koivuniemi.

Vahvistusten peluuttamiseen huomiota

Jouni Koivuniemi pohtii, että urheilu ja jalkapallo ovat usein aaltoliikettä. Hän ei ole koviin huolestunut parhaillaan vallitsevasta suvantovaiheesta eikä kutsu sitä jyrkäksi alamäeksi.

Koivuniemi uskoo, että Inter pystyy säilyttämään liigapaikkansa ja Turun Palloseurakin nousee takaisin liigaan ehkä jo tämän kauden päätteeksi.

– Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö oltaisi hetken päästä Suomen terävimmässä kärjessä. Meillä on muita mittareita kuin liigajoukkueiden määrä tai menestys liigassa. Kyllä meillä kuitenkin aika hyvin pääasiassa pyyhkii.

Mutta mikä merkitys on sillä, että alueen omat nuoret eivät mahdu tärkeimpiin joukkueisiin? Omat pojat joutuvat penkille, kun vahvistukset pelaavat.

– Se on kaksipiippuinen asia. Jos haluaa absoluuttiselle huipulle, joukkueeseen tarvitaan myös vahvistuksia. On tärkeää löytää oikeat tyypit ja sellaiset, jotka todellakin vahvistavat joukkuetta eivätkä vie omilta nuorilta pelipaikkaa, kertoo Koivuniemi.

Jalkapallo kiinnostaa

Yksi lajin menetyksen mittareista on harrastajien määrä, joka on nousussa jalkapallon osalta koko maassa. Viime vuosina Turun seudulla jalkapallon on aloittanut satoja uusia harrastajia. Heitä on jo 14 000, ja kun Turun ja Satakunnan piirit yhdistyvät vuodenvaihteessa, alueella on yli 20 000 futaria.

– Suurimpana lajiliittona ollaan vastuullisessa tehtävässä, että harrastajat myöskin pysyvät lajin parissa, pohtii Jouni Koivuniemi.

Turun seudulla on kasvamassa edelleen huippufutareita Kasper Hämäläisen tai Mika Ojalan jalanjäljissä.

– Turun alueella on todella vahvoja, juniorityötä tekeviä seuroja. Olen aika luottavainen siihen, että huippupelaajia tulee jatkossakin, kertoo Koivuniemi.

Gymnaestrada kerää Turkuun 10 000 voimistelijaa

8. Syyskuu 2016 - 13:21

Voimistelun valtakunnallinen suurtapahtuma Gymnaestrada järjestetään vuoden 2018 kesäkuussa Turussa. Kaupunkiin on saapumassa noin 10 000 voimistelijaa ja tuhansia katsoja.

Ohjelma koostuu muun muassa näytöksistä, kilpailuista ja koulutustilaisuuksista. Keskeinen tapahtumapaikka on Kupittaan liikunta-alue.

Tavoitteena on myös kehittää voimistelun olosuhteita ja toimijoiden osaamista Turussa. Kaupungin ohella järjestelyistä vastaavat paikalliset voimisteluseurat.

Rikosoikeuden professori: Auerin kärsimyskorvaus voi vielä nousta

8. Syyskuu 2016 - 10:09

Valtiokonttorin myöntämä 488 800 euron kärsimyskorvaus Anneli Auerille oli rikosoikeuden professori Jussi Tapanin mukaan odotetunlainen. Se jäi kuitenkin kauas Auerin vaatimuksista. Tapani uskoo, että summa voi vielä nousta oikeudessa.

– Alkuperäinen vaatimus oli muistaakseni 2 500 euroa vuorokaudelta ja myönnetty summa oli 800 euroa. En pidä epätodennäköisenä, että vaatimus hyväksyttäisiin edes osittain.

Keskusteluun on noussut muun muassa julkisuuden rooli murhatapauksen käsittelyssä. Anneli Auerin asianajaja Juha Manner on toivonut tarkempaa selvitystä siitä, miksi asian saama runsas julkisuus ei vaikuttanut päätökseen tämän enempää.

– Onhan ero Nils Gustafssonin saamaan vuorokausikorvaukseen pieni, kun Auerin juttu on niin poikkeuksellinen, Tapani toteaa.

Nils Gustafsson sai yli 700 euron päiväkohtaisen korvauksen Bodomin murhatapauksessa istuttuaan syyttömänä vankilassa vajaat kaksi kuukautta vuonna 2004.

Erimielisyyttä päivien määrästä

Juha Manner ei ole tyytyväinen päämiehensä saamiin korvauksiin muiltakaan osin. Hänen mukaansa Auer istui miehensä murhasta syyttömänä vankilassa enemmän kuin Valtiokonttorin laskemat 611 päivää.

– Jos ollaan eri mieltä siitä, minkä päivien mukaan laskelmat tehdään, muuttuu asetelma. Silloin voi olla vielä suuremmat perusteet testata päätöstä, mutta asianosaiset harkitsevat itse näkevätkö tämän tarpeelliseksi, Tapani toteaa.

Auer saa ennätyskorvaukset, mutta haluaisi lisää – Asianajaja: Miksi julkisuus ei vaikuttanut enemmän?

8. Syyskuu 2016 - 8:13

Anneli Auerin asianajaja Juha Manner ei ole täysin tyytyväinen Valtiokonttorin Anneli Auerille myöntämään vajaan 490 000 euron kärsimyskorvaukseen. Mannerin mukaan Valtiokonttori ei esimerkiksi riittävästi perustele sitä, miksi asian saama runsas julkisuus ei vaikuttanut enemmän päätökseen.

Valtiokonttori totesi Auerin istuneen syyttömänä vankilassa 611 vuorokautta miehensä Jukka S. Lahden murhasta. Auerille myönnettiin 800 euroa jokaiselta vuorokaudelta. Auer oli vaatinut 2 500 euron vuorokausikorvausta.

– En tietenkään odottanut pyydettyä korvausmäärää täysimääräisenä, mutta kun tapausta vertaa verrokkitapauksiin, korvaus ei ole paljon suurempi, Manner toteaa.

Mannerin mukaan Auer istui murha-asian takia vankilassa kauemmin kuin 611 vuorokautta. Hän on keskustellut keskiviikkona annetusta korvauspäätöksestä alustavasti Auerin kanssa. Kanteen nostamista käräjäoikeuteen on harkittu.

– Päätämme asiasta lopullisesti ensi viikolla, kun olemme tarkemmin perehtyneet asiaan.

Valtiokonttorin myöntämästä käsrimyskorvauksesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

IS: Auerille ennennäkemättömän suuret korvaukset vankeusajalta

8. Syyskuu 2016 - 7:13

Valtiokonttori on keskiviikkona myöntänyt Anneli Auerille Suomen rikoshistorian suurimman kärsimyskorvauksen, Ilta-Sanomat kertoo. Valtiokonttori totesi Auerin istuneen 611 vuorokautta syyttömänä vankilassa miehensä Jukka S. Lahden murhasta.

Päiväkohtaista korvausta Auerille myönnettiin 800 euroa jokaiselta vuorokaudelta. Kokonaisuudessaan kärsimyskorvaussumma nousi 488 800 euroon. Valtiokonttori perustelee tavanomaista korkeampaa summaa vapaudenmenetysajan pituudella, epäillyn teon törkeydellä sekä rangaistuksen pituudella.

Korvaukset jäivät Auerin esittämiä vaatimuksia pienemmiksi. Auer pyysi korvausvaatimuksessaan jokaiselta menetetyltä vuorokaudelta 2 500 euron korvauksia vedoten asian saamaan poikkeukselliseen julkisuuteen.

Lehden haastattelema Auerin asianajaja Juha Manner arvioi, että hänen päämiehensä tulee nostamaan kanteen Valtiokonttorin päätöksestä käräjäoikeuteen.

Ex-poliisiylijohtaja Paatero: "Vastaanottokeskuksissa on alettu järjestäytyä – vaarallisesta ilmiöstä vaietaan"

7. Syyskuu 2016 - 19:05

Viime vuonna poliisiylijohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Mikko Paatero on huolissaan vastaanottokeskuksissa esille tulleesta ilmiöstä.

– Tietyn tyyppiset turvapaikanhakijat ovat alkaneet järjestäytyä vastaanottokeskuksissa. He ovat luoneet järjestelmiä, joiden johtajat pitävät kokonaisuuden tiukasti käsissään, sanoo entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero Ylelle.

Paateron mukaan osa turvapaikanhakijoista ei poistu Suomesta, kun he saavat kielteisen päätöksen.

– Silloin kun nämä henkilöt saavat kielteisen päätöksen ja häviävät vastaanottokeskuksista maan alle, tilanne on äärimmäisen arvaamaton, Paatero sanoo.

Paateron mukaan tällainen tilanne on otollinen esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden rekrytoinnille. 

– Uskon, että Suomessa toimivat rikollisjärjestöt alkavat rekrytoida omiin ryhmiinsä tietyn tyyppisiä turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen ja aikovat jäädä Suomeen, Paatero sanoo.

Entinen poliisiylijohtaja uskoo, että Suomeen voi tulla myös kokonaan uusia järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä.

– Toinen uhkakuva on, että Suomeen tulee kokonaan uusia järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä, joita kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet perustavat, Paatero sanoo.

"Aseellisen koulutuksen saaneita enemmän kuin on annettu ymmärtää"

Entinen poliisiylijohtaja sanoo olevansa huolissaan myös siitä, että useilla turvapaikanhakijoilla on aseellinen koulutus.

– Kyllä se on ilman muuta selvää, että näitä on paljon enemmän kuin on annettu ymmärtää. Osalla heistä on varmasti ihan oikeat turvapaikanhakemisperusteet, mutta osa on lähtenyt erilaisia tilanteita pakoon. Ja sitä emme tiedä, miten he sitten suhtautuvat, jos saavat Suomesta kielteisen päätöksen, Paatero sanoo.

Paatero ei suostu sanomaan, kuinka paljon Suomessa on aseellisen koulutuksen omaavia turvapaikanhakijoita tällä hetkellä.

– Minä en halua sitä kommentoida. Viranomaisilla on siitä varsin selkeä kuva. Poliisi saa kertoa tarkempia lukuja, jos katsoo sen aiheelliseksi.

"Poliisi on hiljaa ja ministeriön virkamiehet antavat liian positiivisen kuvan"

Mikko Paatero sanoo, että tämän hetkisestä vastaanottokeskusten tilanteesta vaietaan. Viranomaiset antavat tilanteesta silotellun ja liian positiivisen kuvan.

Kuka antaa siloteltua kuvaa, onko se poliisi?

– Poliisi pyrkii kyllä kertomaan oikeat tiedot, mutta poliisikin on nyt julkisuudessa hiljaa.

Kuka sitten antaa siloteltua kuvaa?

– Lähinnä sisäministeriön virkamiesjohto, Paatero sanoo.

Onko tilanne poliitikkojen tiedossa?

– Kyllä luulen, että poliisi on tätä tilannetta poliitikoille hyvin tarkkaan kertonut, ja he ovat ajan tasalla. Tätä keskustelua ei ole kuitenkaan käyty julkisuudessa.

Paimio kaavailee yt-neuvotteluja lisäsäästöjen saavuttamiseksi

7. Syyskuu 2016 - 16:20

Paimion virkamiesjohto pohtii yt-neuvottelujen aloittamista. Kaupunginjohtaja Jari Jussinmäen mukaan henkilöstösäästöjen avulla tavoiteltaisiin noin kolmen prosentin eli 700 000 euron säästöä.

Taustalla ovat kaupungin talousvaikeudet. Tarkempia säästökeinoja Jussinmäki ei paljasta.

– Kaupungin taloudellinen tilanne on huolestuttava. Paimio on ollut alijäämäkunta jo useita vuosia. Meillä on rakenteellinen epätasapaino eli tulot ovat menoja pienemmät, toteaa Jari Jussinmäki.

Paimion viime vuoden alijäämä oli 3,5 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden ennusteen mukaan luku uhkaa painua 1,2 miljoonaa miinukselle.

Yt-prosessissa mahdollisesti esille nousevista säästötoimista Jussinmäki toistaiseksi vaikenee.

– En arvioi tässä vaiheessa yhdenkään toimenpiteen toteutumista. Tapaan henkilöstöjärjestöjen edustajat syyskuun aikana. Katsotaan, millä tavalla mennään eteenpäin, korostaa Jussinmaki.

Paimion kaupungin palveluksessa on noin 500 henkilöä.

Turkuhalli muutti taas nimeään

7. Syyskuu 2016 - 12:55

Turkuhalli saa uuden nimen. Areena tunnetaan jatkossa uuden sponsorin mukaan Gatorade Centerinä. Gatorade on urheilujuomabrändi, joka tekee Suomessa yhteistyötä Hartwallin kanssa.

Gatoraden ohella myös Atriasta tulee yksi HC TPS:n ja halliyhtiön pääyhteistyökumppaneista.

Vuonna 1990 avatulla Turkuhallilla on vuosien saatossa ollut useita nimiä. Nimet ovat vaihdelleet sponsorien mukaan.

Sponsorinimien ohella hallia on sen alkuajoista lähtien kutsuttu myös nimellä Turkuhalli. Yle käyttää hallista nimeä Turkuhalli, ja tämä nimi säilynee myös liikenneopasteissa.

Nähtäväksi jää, millaisia lempinimiä uusi Gatorade Center saa hallin yleisöltä. Edellinen liha-alaan viittaava sponsorinimi taipui kansan suussa muun muassa nakkikattilaksi.

Seitsemälle syytteitä Salon arvokuljetusauton ryöstöyrityksestä

7. Syyskuu 2016 - 11:15

Salon Suomusjärvellä tapahtuneen arvokuljetusauton ryöstöyrityksen syyteharkinta on valmistunut. Syyttäjä vaatii neljälle henkilölle rangaistusta törkeän ryöstön yrityksestä. Syytetyistä kolme on Suomen kansalaisia ja yksi Suomessa asuva ulkomaalainen.

Lisäksi kaksi henkilöä saa syytteet ryöstössä käytettyyn autoon liittyvästä petoksesta ja yksi yllytyksestä petokseen.

Haastehakemus on toimitettu Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, jossa asia tulee aikanaan pääkäsittelyyn.

Ryöstöyritys tapahtui helmikuussa E18-moottoritiellä. Ryöstäjät pysäyttivät arvokuljetusauton, mutta eivät onnistuneet saamaan saalista.

Poliisi suoritti ensimmäiset kiinniotot pari viikkoa ryöstöyrityksen jälkeen.

Kaarinan Voivalaan suunnitteilla yli 500 ihmisen asuinalue

7. Syyskuu 2016 - 10:01

Kaarinan Voivalaan, Kuusistonsalmen läheisyyteen suunnitellaan mittavaa uudisrakentamista. Kyseessä on reilun kymmenen hehtaarin laajuinen, pääosin entisen kauppapuutarhan käytössä ollut alue.

Kaavamuutosehdotuksessa alueelle tulisi kolmekerroksisia asuinrakennuksia sekä omakoti- ja rivitaloja. Rakennusoikeus olisi noin 30 000 kerrosneliötä, ja asukasmääräksi tulisi noin 550.

Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsittelee ehdotusta keskiviikkona.