Yle Turku

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Turku | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 35 viikkoa 5 päivää sitten

Kunnat etääntyvät toisistaan: Vuosikymmenten laskukierre vai työtä ja hyvä ilmapiiri?

3. Kesäkuu 2016 - 6:10

Suomessa neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. Minne opiskelemaan? Mistä löytyy työtä? Missä asua perheen kasvaessa? Muuttoon vaikuttaa moni muukin asia kuin se, mistä löytäisi elantonsa.

Aluetutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro selvitti, mitkä kunnat todella hyötyvät muuttoliikkeestä. Hän analysoi Suomen kaikkien 313 kunnan muuttovetovoimaa tutkimalla 11:tä muuttujaa, joiden joukossa olivat tilastot esimerkiksi työikäisten, työllisten, opiskelijoiden ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä keski- ja hyvätuloisten muuttajien määrästä.

– On paljon kuntia, jotka voivat olla muuttotappiollisia, mutta kuntaan muuttaa ihmisiä, joiden tulot ovat kohtuullisen korkeat. He hyödyttävät alueen taloutta, Aro painottaa.

Kovat vetovoimatekijät kuten opiskelu- ja työpaikat ovat perinteisesti saaneet ihmiset muuttamaan. Nykyisin entistä tärkeämpiä ovat asiantuntijoiden mukaan pehmeät vetovoimatekijät kuten paikkakunnan ilmapiiri ja vapaa-ajan mahdollisuudet.

– Millaisia mielikuvia paikkakunta herättää, mitä siellä voi tehdä, ketä muita siellä asuu? Tällaisiin kysymyksiin ei pääse tilastojen kautta kiinni, Aro muistuttaa.

Aluetieteen yliopistonlehtori Ilkka Luoto Vaasan yliopistosta huomauttaa monen elävän usealla paikkakunnalla. Harvaan asutut alueet heräävät kesällä eloon ihmisten vetäytyessä mökeille, maaseudulle ja saaristoon. Aika ajoin tämä herättää keskustelua verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Kuinka esimerkiksi mökkiläisten pitäisi osallistua mökkikuntansa elämään ja sen rahoittamiseen?

Yhteydet ja korkeakoulu takaavat elinvoiman

Aro jakoi kunnat viiteen viidennekseen muuttujien keskiarvon perusteella. Heikoimman viidenneksen tulevaisuuden hän näkee äärimmäisen hankalana.

– Sellaiset alueet pärjäävät, joilla sattuu olemaan nopeat liikenneyhteydet ja vieläpä korkeakoulu, Aro kuvailee tuloksia.

Tilastojen perusteella vahvat kunnat erottuvat: Niiden joukossa on paljon suurten ja keskisuurten kaupunkien kehyskuntia. Aroa ei yllättänyt se, että hänen valitsemillaan 11 muuttujalla vain kolme kuntaa sai kaikista muuttujista positiivisen arvon: Seinäjoki, Espoo ja Kauniainen.

– Muuttoliike on ikävä ilmiö siten, että se polarisoi: Vetovoimaiset alueet ovat vetovoimaisia lähes kaikilla tekijöillä. Muuttoliikkeessä piirteet vahvistavat toisiaan. Se on kehitys, johon on vaikea puuttua, Aro sanoo.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara huomauttaa, että heikoimmat kunnat ovat valtavassa rakennemuutoksessa, johon olisi päästävä käsiksi uudenlaisella aluepolitiikalla. Yhtenä seikkana hän nostaa esille kaavoituksen.

– Meillä puhutaan, ettei taajamien ulkopuolelle saisi kaavoittaa. Mutta pitäisikö nimenomaan hakea niitä reittejä ja raitteja, vaihtoehtoja, hän kyseenalaistaa.

"Ympäryskunnat yllättävän vahvoja"

Timo Aron mukaan ratkaisevaa ei ole se, mitä on tapahtunut tai tapahtuu parhaillaan, vaan olisi katsottava kauemmaksi tulevaisuuteen jopa 20 vuoden päähän. Millainen Suomi on 2030-luvulla?

Se, missä päin maata suomalaiset nyt asuvat, on vuosikymmenien kehityksen tulosta. Ongelmat nousevat pintaan nyt, kun työikäisten määrä vähenee ja vanhuksia on entistä enemmän. 

– Kahden heikoimman viidenneksen kuntien laskukierre on alkanut jo 1970- tai 80-luvulla. Se alkaa nyt karulla tavalla paljastua, Aro kuvailee.

Parhaat viidennekset puolestaan ovat olleet kestomenestyjiä. Ne ovat hyötyneet sijainnistaan kaupunkiseuduilla. Parhaimmistoa Aron analyysin mukaan ovat Uudenmaan Kauniainen, Sipoo, Tuusula ja Nurmijärvi, Pirkanmaan Pirkkala, Lempäälä, Nokia ja Ylöjärvi, matkailusta vetovoimaa saava Lapin Kittilä, Lieto Varsinais-Suomessa ja Joensuun naapurikunta Kontiolahti Pohjois-Karjalassa.

Professori Mari Vaattovaara yllättyi hieman siitä, että kasvavien kaupunkiseutujen ympäryskunnat ovat vertailussa näin vahvoja.

– Tämä on vastoin sitä, kun puhutaan, etteivät ne vetäisi tällä hetkellä. Todellisuus ei ehkä ole muuttumassa niin urbaaniksi kuin on ajateltu, Vaattovaara sanoo.

Elämä jatkuu, jos muutoksen voi jo kuvitella

Vaattovaaran näkemys on, että iso osa Suomesta pysyy elävänä. Hänen mukaansa suuri osa kunnista on sellaisia, joissa vaikeimmat muutokset ovat jo tapahtuneet – peruuttamattomalla tavalla.

Suomen voi nyt nähdä siten, että Etelä- ja Lounais-Suomessa on yhtenäinen vahva alue, joka ulottuu Pohjanmaan rannikkoa pitkin pohjoiseen. Lisäksi vahvoina erottuvat korkeakoulukaupungit Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu seutuineen. Vielä näiden lisäksi on yksittäisiä vahvoja paikkakuntia.

– Väli-Suomi on vaikea määritellä. Minulle se on Etelä- ja Lounais-Suomen ulkopuolella olevien maaseutumaisten alueiden reunakuntia, joissa maaseutuvaltaiset elinkeinot ovat yhä isossa roolissa. Ne ovat jääneet jälkeen elinkeino- ja toimialarakenteen suuntautuessa palvelualoille, Aro luonnehtii.

Digitalisaatio muuttaa maailmantaloutta. Suomalaisen kunnan tulevaisuuden kannalta kysymys kuuluu, miten paikkakunta mielletään: Kuinka vahva on usko, että kuntaan syntyy tulevaisuudessa työpaikkoja ja hyvinvointia.

Kuntien vetovoima listattiin – katso miten omasi sijoittuu

3. Kesäkuu 2016 - 6:10

Muuttovetovoima kertoo alueen elinvoimasta. Usein vetovoiman tarkastelu jää siihen, että katsotaan, paljonko mikäkin kunta on saanut tai menettänyt asukkaita. Aluetutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro halusi selvittää, mistä muuttovoitto muodostuu.

Hän tutki asiaa 11 muuttujan avulla. Muuttujien joukossa olivat muun muassa väestöennuste sekä kuntien kannalta haluttujen muuttajien kuten työikäisten, työllisten, opiskelijoiden, korkeakoulutettujen ja keski- ja hyvätuloisten nettomuuttolukemat viime vuosilta. Etenkin väestöennustetta ja työikäisten osuutta Aro pitää ratkaisevana kunnan tulevaisuuden kannalta.

Muuttujien keskiarvon perusteella Aro jakoi kunnat menestyjiin ja häviäjiin.

– Sellaiset alueet pärjäävät, joilla sattuu olemaan nopeat liikenneyhteydet ja vieläpä korkeakoulu, Aro kuvailee analyysinsa tuloksia.

Porin kehittämispäällikkönä työskentelevä Aro selvitti, kuinka muuttovetovoimatekijät kasautuvat eli kuinka moni 11 lukemasta oli positiivinen. Taulukosta voit tutkailla, moniko analyysin muuttujista oli tietyn kunnan kohdalla plussalla tai miinuksella. Vain kolmen kunnan, Espoon, Kauniaisten ja Seinäjoen, kohdalla kaikki lukemat olivat positiivisia.

Muuttujien perusteella Aro listasi kunnille myös sijoituksen. Se kertoo, kuinka kunta sijoittui näiden tilastotietojen osalta suhteessa muihin kuntiin.

Tähtisolisteja ja palaneita keikkabusseja – Seinähullut veljekset miehen ikään

2. Kesäkuu 2016 - 18:29

Huumorimusiikistaan ja estradiviihteestään tunnettu kokoonpano toimii edelleen aktiivisesti ja juhlii puolta vuosisataansa viikon mittaisella juhlakeikkaputkella Turussa.

Samanikäisiä yhtyeitä ei liene maassamme muita, joskin esimerkiksi vuosia telakalla ollut, vielä vanhempi Dallapé on elvytetty uutena kokoonpanona.

Seitsemän seinähullua veljestä muodostui hieman sattumankauppaa, neljän opettajan voimin.

Ensitahdit, tosin eri nimellä, soitettiin jo 1960-luvun puolivälissä Opettajavalmistuslaitoksen talvipäivillä. Alun perin oli tarkoitus keikkailla muutamana kesänä ennen päätymistä "kunniallisiin" töihin.

– Ajateltiin, että opettajaksi pääsee koska tahansa kun on paperit taskussa. Oltiin iloisia, vikkeliä poikamiehiä! Olin vähän soittajanretku, luopio koko suvussa. Onneksi tuli tämmönenkin päätös aikanaan tehtyä, enkä voi muuta kuin nauttia elämästäni ja sen tuomista hedelmistä, tuumaa Pentti Oskari Kangas.

Vaikka veljeksiä on kaikki vierailevat tähdet mukaan lukien ollut kaikkiaan nelisenkymmentä, hyörii nykyisinkin lavalla lähes alkuajoista mukaan tulleita soittajia. Esimerkiksi Arto Hyötyläinen hyppäsi heti valkolakin saatuaan mukaan 41 vuotta sitten, ja Takku Ylinen on kulkenut matkassa peräti 48 vuotta.

Kiekaiseva flikka kohosi kiintotähdeksi

Lukuisat suomalaisen iskelmämusiikin tähdet ovat olleet Seinähullujen solisteina, kuten Irwin.

Kankaan soittaessa Vexi Salmelle yhdisti tämä ”johtaja Goodmanille”, joka lähti oitis kesäkiertueen solistiksi. Asiasta sovittiin ennen kuin Irwin ampaisi hittilistojen kärkeen ja koko kansan tietoisuuteen kappaleellaan En kerro kuinka joudun naimisiin, mutta diili piti eikä Ryysyrannan mies yrittänytkään hilata hintaa ylöspäin.

Lea Laven liittyi muonavahvuuteen päivä Irwinin jälkeen. Juuri Ruotsista piikomasta palannut neitokainen päätyi mukaan niin vauhdilla, ettei ehtinyt edes kotona käydä varustautumassa.

– Olimme juuri aloittamassa Irwinin kanssa kiertuetta kesäkuun toisena päivänä 1966 Alakosken lavalla. Hän tuli farkuissa ja viininpunaisessa poolopaidassaan paljain jaloin lavan taakse kysymään, saisiko hän laulaa. Sanoin, että senkus kiekaset vaan flikka. Flikka kiekaisi Twilight Timen. Sanoin, että perkule vieköön, lähde mukaan! Kengät ostin hänelle myöhemmin, muistelee Kangas.

Menestyksekkään soolouran sittemmin tehnyt Lea Laven on edelleen Pentti Oskari Kankaan rakas ystävä. Laven nousee kahtena iltana lavalle Seinähullujen juhlaviikon aikana Turun Vaakahuoneella.

Muita Seinähullujen vierailevia tähtiä ovat olleet muun muassa Danny, Junnu Vainio, Sammy Babitzin, Jukka Kuoppamäki ja Sakari Kuosmanen. Yhtye on myös soittanut, tosin toisella nimellä, jopa itsensä Olavi Virran taustalla.

Tuulettavaa huumoria

Mittavan putken (1979-2007) Seitsemän Seinähullua teki myös Linnanmäen lavalla, jonne Uuden Iloisen Teatterin nokkamiehet palkkasivat yhtyeen housebändiksi. Yksi Jukka Virtasen aivoitus on pakko kaivaa yhä uudelleen esiin, ettei tule sanomista yleisön kanssa.

– Jokainen yhä osaa stemmat ja liikunnat. Jos joku vaikka sattuu katkaisemaan jalkansa, niin voi hypätä riviin. Jukka Virtasen ideasta Värttinästä tuli Räppänä, ja se oli Linnanmäellä sen kesän suosikki. Kansanmusiikkiyhtye Räppänä tuulettaa, hekottelee Risto Purhonen.

Suomea pitkin poikin ajaessa sattuu ja tapahtuu tietenkin niin lavalla kuin keikkabussissakin.

– Bussissa on ollut nukketeatteria, siellä on pelattu korttia ja bingoa… Yhdessä bussissa oli sauna, että on saunottu, ja pari bussia on poltettu. Että kaikkea melkein on tapahtunut, ynnäilee Raikke Smedberg.

Salossa kaksi metsäpaloa

2. Kesäkuu 2016 - 17:17

Pelastuslaitos sai hälytyksen Saloon Särkisalontielle torstaina alkuillasta kello 16:a jälkeen. Särkisalossa palaa noin kahdeksan aarin suuruinen alue metsän keskellä, kertoo pelastuslaitos.

Savunmuodostus on pelastuslaitoksen mukaan runsasta ja savu näkyy kilometrien päähän, kertoo pelastuslaitos.

Salossa Riitamäentiellä paloi kello 17:a jälkeen noin 200 m2 talousmetsää. Palo aiheutui salamasta. Pelastuslaitos sai palon sammutettua tunnissa.

Turussa kesän lämpöennätys

2. Kesäkuu 2016 - 16:38

Lämpöennätyksen rikkoutumisesta kertoo Matti Huutonen twitter-tilillään. Tiistaina Turun Artukaisissa mitattiin toukokuun lämpöennätys, 27,7 astetta.

 

Huutonen ennustaa, että maan eteläosassa kirjataan vielä perjantaina hellelukemia. Viikonloppuna sää viilenee.

Iitin Rönnholm ehdolla Maskun kunnanjohtajaksi

2. Kesäkuu 2016 - 15:37

Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm on ehdolla Maskun uudeksi kunnanjohtajaksi. Rönnholm ei hakenut virkaa, vaan hän antoi suostumuksensa hakuajan jälkeen. Suostumuksensa antoi myös Ruskon kunnanjohtaja Arto Oikarinen. Pestiä tavoittelee lisäksi keravalainen Antti Kuusela.

Riku Rönnholm on ehtinyt toimia Iitin kunnanjohtajana vasta runsaat kaksi vuotta. Hän kertoo viihtyneensä työssään ja kunnassa hyvin, mutta myöntää että perhesyiden vuoksi hän tuntee vetoa myös Maskuun. Kunnanjohtajan perhe asuu edelleen Varsinais-Suomessa.

Rönnholm toimi pitkään Iitissä väliaikaisen kunnanjohtajan tittelillä, koska hänen valinnastaan oli tehty valitus. Korkein hallinto-oikeus totesi valinnan lailliseksi tänä keväänä.

Turun lähellä sijaitsevan Maskun kunnanhallitus käsittelee kunnanjohtajan valintaa ensi maanantaina ja valtuusto 13. kesäkuuta. Rönnholmin ehdokkuudesta kertoi ensimmäisenä Iitinseutu -lehti.

Vihervuoden mitaleita Varsinais-Suomeen

2. Kesäkuu 2016 - 13:09

Viheralan hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä jaettiin torstaina 14 Vihervuoden mitalia Hämeenlinnan Verkatehtaalla pidetyssä Vihervuoden päätapahtumassa.

Varsinaissuomalaisista mitalin saivat Annika Tavasti, Viri Teppo-Pärnä, Tuomo Miettinen ja Varsinais-Suomen Perinnemaisemayhdistys.

Artesaani Annika Tavasti on palkintolautakunnan mukaan tehnyt pitkäjänteisesti monipuolista kulttuuriympäristökasvatustyöstä sekä lasten että ikäihmisten kanssa Salon seudulla. Hän on järjestänyt työpajoja lapsille ja vanhuksille kulttuurikävelyjä kulttuurimaisemassa.

Arkkitehti Viri Teppo-Pärnä puolestaan on toiminut vuosikymmenten ajan kulttuuriympäristöjen, rakennusperinnön ja maisemien vaalimisen omatuntona, erityisesti kotiseudullaan Paimiossa, kertoo palkintolautakunta. Hän on aktiivisesti puolustanut kulttuurimaiseman monia arvoja ja innostanut myös muita kansalaisia toimimaan näiden tärkeiden asioiden hyväksi.

Fillaripuutarhuri Tuomo Miettinen on valmistunut puutarhuriksi vuoden 2015 lopulla. Palkintoraati mainitsee, että Miettinen on ennakkoluulottomasti perustanut Fillaripuutarhuri-yrityksen, jonka yksinkertaisena ideana on palvella henkilökohtaisesti asiakkaita Turun seudulla omakotiympäristössä.

Myös Varsinais-Suomen Perinnemaisemayhdistys palkittiin mitalilla. Yhdistys on palkintoraadin mukaan maamme ainoa perinnemaisemien hoidon edistämiseen keskittyvä kansalaisjärjestö. Yhdistyksessä on oivallettu, että niittyjen ja ketojen kukkaloiston turvaamiseen tarvitaan jatkuvaa hoitoa: raivaamalla, niittämällä ja laiduntamalla, kehuu raati.

Ensimmäiset sinilevähavainnot Köyliönjärvellä

2. Kesäkuu 2016 - 12:59

Köyliönjärvellä on havaittu Lounais-Suomen ensimmäiset sinilevät tänä kesänä. Sinilevää on havaittu vähäinen määrä.

Ely-keskuksen vakioseuranta koostuu Lounais-Suomessa 38 havainnointipaikasta, joista 18 sijaitsee sisävesi- ja 20 merialueilla. Osa havaintopaikoista on ollut seurannassa mukana yli viidentoista vuoden ajan.

Ely-keskuksen katsauksen lisäksi Suomen Ympäristökeskus julkaisee viikoittaisen valtakunnallisen leväkatsauksen torstaisin.

Kevarikortti voi olla valttia kesätöissä – amislaiset voivat ajaa kortin halvalla Turussa

2. Kesäkuu 2016 - 12:17

Pienkonelinjan opiskelija Samuli Lehtinen harjoittelee Turun ammatti-instituutin pihalla kevytmoottoripyörän hallintaa. Logistiikan liikenne-opettaja Kari Nurmi antaa ohjeita ja tekee Lehtiselle erilaisia ratoja.

17-vuotias Lehtinen valmistuu vuoden päästä pienkonekorjaajaksi. Tässä vaiheessa opiskeluja kevarikortista on hyötyä alan kesätöissa.

– Huollan pyöriä ja kaikkea pienkoneisiin liittyvää. On hyvä, että pääsee itse testaamaan niitä.

Turun ammatti-instituutissa on mahdollista suorittaa kevytmoottoripyöräkortti pienkonekorjaajatutkinnon yhteydessä. Pienkonelinjan vastuuopettaja Verneri Onjukka tietää, että työelämässä kevarikortti on tärkeä.

– Se kortti on aivan ehdoton. Työnjohtajalla ei ole aikaa koeajaa jokaista peliä ja laitetta, joita on huollettu. Jos työntekijä ei pysty kaikkiin työvaiheisiin, se jarruttaa muita. 

Halvemmalla pääsee koulussa

Pienkonekorjaajaksi valmistunut työskentelee yhä enemmän moottoripyörien, mopoautojen, mönkijöiden ja veneiden kanssa. Tämän takia työharjoittelussa ja kesätöissä on etuna, jos työntekijä voi esimerkiksi siirtää traktorilla veneitä. 

Kevytmoottoripyöräkortin suorittaminen opiskelun yhteydessä on myös taloudellisesti kannattavaa. Teoria- ja ajo-opetus tapahtuu Turun ammatti-instituutissa.

– 150 euroa on karkea arvio, joka tulee viranomaiskuluista ja lääkärintodistuksista. Ajokoulussa kevarikortti voi maksaa lähemmäs 1 000 euroa, pienkonelinjan vastuuopettaja Verneri Onjukka sanoo.

Turun ammatti-instituutti on ensimmäisiä ammattikouluja, joissa opiskelija voi suorittaa kevytmoottoripyöräkortin opiskelun ohella.