Yle Turku

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Turku | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 35 viikkoa 5 päivää sitten

Klondiken kullasta kirjasto korkeakoululle – mesenaattiveljekset vaurastuivat kekseliäisyydellään

4. Syyskuu 2016 - 10:49

Moni lähti kullan kiilto silmissään Klondikeen, mutta vain harvaa onnisti. Turkulaisveljekset Karl Fredrik Joutsen ja Anton Fabian Johnsson olivat harvoja rikastuneita.

Veljekset päätyivät Turun Nummenpakalta Amerikan kultamaille eri teitä.

Nuorempi heistä, Anton Fabian työskenteli merillä kuullessaan rapakon takana olevan tarjolla leveämpää leipää. Vanhempi, Karl Fredrik taas sai Amerikassa käyneeltä sukulaiselta vinkin kultaryntäyksestä.

Toisistaan tietämättä he päätyivät Seattleen lokakuussa 1897 ja alkoivat yksissä tuumin kerätä varoja kullanetsintään tarvittavaan välineistöön.

– Kohtalo varmaan ohjasi veljekset yhteen. Seattlessa oli eräänlainen ”suomalaisten olohuone”, siis kapakka, jossa suomalaiset viettivät iltaisin aikaa. Siellä he aivan sattumalta tapasivat, kertoo Johnssonin sukuseuran puheenjohtaja Ari Säteri.

Tie rikkauksiin ei ollut helppo, ja moni jäi matkalle. Klondiken kultaryntäykseen osallistui yli 100 000 ihmistä, mutta vain noin 40 000 pääsi perille.

– Dawson Cityyn päässeistäkin vain noin 4 000 rikastui, ja heistä vain nelisensataa kykeni säilyttämään omaisuutensa, kertoo Liedon Vanhalinnan museoamanuenssi Niina Tanskanen.

Kuusenkerkillä kuolemaa karkuun

Varallisuudesta riippuen Dawsoniin saattoi matkata laivalla tai koiravaljakolla. Vähävaraisimpien, kuten Joutsenen veljesten, reitti kulki raskainta polkua yli vuoriston, hyvin kireässä pakkasessa.

– Chilkoot Pass oli kova koettelemus. Siellä menehtyi paljon ihmisiä samana talvena kun hekin sen ylittivät. Siitä eteenpäin piti vielä laskea vaarallisia koskia 700 kilometriä ja ylittää suuria järviä, kuvailee Tanskanen.

Matkatavaroita oli yli 1 500 kiloa, sillä Kanadan rajan yli ei ollut asiaa ilman vuoden muonavarastoa. Kuorman kuljettaminen vaati useita edestakaisia reissuja, Tanskasen mukaan veljekset kuljettivat tavarat vuorten yli noin sadan kilon selkäkantamuksina.

– Olosuhteet olivat kovat, keripukki ja erilaiset taudit vaivasivat koko ajan. Alavilla paikoilla oli kuusissa keväisiä kerkkiä, joita he keräsivät reppuun ja keittivät teen kaltaista juomaa. Niistä he saivat vitamiineja, ja se on varmaan yksi syy, miksi juuri he selvisivät, arvelee Säteri.

Uudella ajattelulla tehoa työhön

Kullankeltainen leijona punaisessa valtauslipussa kertoi suomalaisveljesten iskeneen kultasuoneen. Pelkällä onnella rikkauksiin ei päästy käsiksi, vaan veljesten tapa uudistaa vanhoja työmenetelmiä ja investoida laitteisiin oli menestyksen avain.

Niina Tanskanen kertoo, kuinka Joutsenen veljesten kekseliäisyys tehosti työtä kaivauksella. Kulta kun piilotteli jopa 40 metrisen ikijään alla.

– Naapuripalstoilla luotettiin vanhoihin keinoihin ja sulatettiin pystykäytävä ikiroudan läpi aina peruskallioon asti nuotion avulla. Veljekset ottivat hyvin varhaisessa vaiheessa avuksi höyrykoneen, jolloin käytävä saatiin puhkaistua kahdessa päivässä. Muilla samaan kului kaksi viikkoa, eli se tehosti louhintaa huomattavasti.

Joutsenen veljekset valjastivat höyrykoneen myös pyörittämään liukuhihnaa, joka siirsi maa-ainesta. He kehittivät myös siirrettäviä rännejä, jolloin raskasta maa-ainesta ei enää tarvinnut kuljettaa rännien luo.

– He olivat sepän poikia, ja heillä oli koulutusta metallialalta ja sähkötekniikasta. He osasivat hyödyntää koulutustaan ja oppimiaan kädentaitoja, sanoo Säteri.

Vaatimattomat veljekset eivät houkutuksiin langenneet

Veljesten saapuessa Dawson oli vielä pieni telttakylä, mutta muutamassa vuodessa se kasvoi vilkkaaksi kaupungiksi. Kullanhuuhtojien saaliille oli runsaasti ottajia, moni hukkasi rikkautensa saluunoiden tiskeillä ja uhkapelipöydissä.

– Veljekset olivat työhön uppoutuneita, vähän ehkä hartaitakin ja hyvin isänmaallisia. Varmasti houkutukset olivat suuria, mutta veljekset pidättäytyivät näistä lieveilmiöistä, toteaa Ari Säteri.

Sen verran he tinkivät vaatimattomasta elämäntyylistään, että ennen kotiinpaluuta teettivät koruja osasta Klondiken kultaa. Rikkautta riitti silti yllin kyllin kotiin tuomisiksi.

Joutsenen veljekset ostivat Helsingin Pohjoisesplanadilta aiemmin Sinebrychoffin ja Mannerheimin sukujen hallussa olleen kivitalon.

– Pankinjohtaja ihmetteli, onko isännillä takaajia. Ei ollut. Rahaakaan ei ollut, mutta kultaa oli, ja sillä he ostivat talon. He asuivat itsekin siellä pitkään, melko suuressa, mutta ei mitenkään ylellisessä asunnossa. Veljekset elivät edelleenkin aika vaatimatonta elämää, kuvailee Säteri.

Klondiken kullalla kirjasto Turun yliopistolle

Säästäväisyydestä ollaan edelleen kiitollisia Turun yliopistonmäellä. Kivitalon myynnin ja mittavien lahjoitusten avulla saatiin rakennettua pääkirjasto, ja varoista oli apua myös lääketieteellisen tiedekunnan perustamisessa.

– Turun yliopiston kampusalueen ensimmäinen rakennus Vesilinnanmäellä rakennettiin Joutsenten kullalla. Jo vanhemman veljeksen vielä eläessä rahavaikeuksissa ollut yliopisto sai lahjakirjalla varoja, mutta testamentissa valtaosa varoista luovutettiin yliopiston käyttöön, muistuttaa museoamanuenssi Niina Tanskanen.

Ari Säterin sormessa kimaltelee sormus, joka ei ole aitoa Klondiken kultaa, mutta veljesten teettämien korujen pohjalta tehty sukusormus.

Hän kertoo turkulaisveljeksillä olleen vahva rakkaus kotiseutuunsa, vaikka Helsingissä pitkään asuivat ja viimeisen leposijan Hietaniemestä saivatkin.

– Itselläni on sellainen kuva, että he olisivat itse halunneet opiskella enemmän. Perustamalla stipendirahaston he halusivat kannustaa suvun jäseniä opiskelemaan. Voisin kuvitella, että Helsingissäkin näille rahoille olisi ollut ottajia, mutta Turun yliopistolle upea asia, että näin kävi. Toivottavasti tämä Vanhalinnassa esillä oleva näyttely innostaa kerryttämään rahaa yliopistolle; sitä yliopisto tänäkin päivänä tarvitsee!

Joutsenen veljesten tosielämän seikkailuista on avautunut Liedon Vanhalinnassa näyttely "Joutsenten kultaa".

Kosovon pelaajat uskovat voittoon: "Ei mahdotonta, vaikka vastassa on erittäin hyvä joukkue"

3. Syyskuu 2016 - 16:32

Suomen jalkapallomaajoukkueen MM-karsinnat alkavat maanantaina ensi kertaa arvokisoihin karsivaa Kosovoa vastaan. Toukokuussa kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan tunnustuksen saanut maa lähtee "vahvaa" Suomea vastaan kunnioittaen, mutta voittoa hakien.

- Ottelusta tulee rankka ja vaikea. Näimme Suomen ottelun Saksaa vastaan, ja he ovat kentällä hyvin järjestäytyneitä. Meidän on iskettävä vastahyökkäyksillä, sillä meillä on erittäin nopeita pelaajia, jotka taitavat myös maalinteon, pohti seuratasolla FCRB Salzburgia edustava Valon Berisha Kosovon jalkapalloliiton sivuilla julkaistussa tiedotteessa.

- Tämä on meille historiallinen ottelu, joten yritämme voittaa kaikin voimin. Se ei ole mahdotonta, vaikka vastassa on erittäin hyvä joukkue, suitsutti puolestaan puolustaja Avni Pepa.

Kosovo on pelannut Fifa-hyväksynnän jälkeen vasta yhden virallisen maaottelun. Kesäkuun koitos Färsaaria vastaan päättyi 2-0-voittoon. Suomeen maajoukkue saapui ilmeisesti perjantai-iltana, ja valmistavat harjoitukset ja majoittuminen on tehty Eerikkilässä.

- Osaamme kaikki odottaa vaikeaa peliä, mutta uskon voittoomme. Suomi ansaitsee arvostuksemme, mutta halumme ja tahtomme voittaa on niin suuri, että uskon meidän saavuttavan tavoitteemme, julisti Erol Zejnullahu.

MM-karsintaottelu Suomi - Kosovo maanantaina 5. syyskuuta kello 21.45. Suora lähetys TV2:lla, Yle Areenassa ja Yle Puheella.

Pekka Hyysalo kannustaa jälleen liikkumaan Aurajoen rantaan

3. Syyskuu 2016 - 10:13

Aurajoen rantaan odotetaan jopa paria tuhatta liikkujaa kannustamaan ja juoksemaan Pekka Hyysalon rinnalla. Hänen tavoitteenaan on vuosittain tuplata juoksulenkin pituus.

Tänä vuonna FightBack Runin matkoina ovat alkuperäinen 2,6 kilometriä, viimevuotinen 5,2 kilometriä sekä tämä tuplattuna eli 10,4 kilometriä

Huhtikuussa 2010 freestylehiihtäjä Pekka Hyysalon päivän viimeinen lasku päättyi vakavaan loukkaantumiseen. Lääkärien ennuste toipumisesta oli huono, mutta Hyysalon sisukas kuntoutuminen yllätti niin asiantuntijat kuin perheenkin. Vain kuusi kuukautta loukkaantumisen jälkeen hän käveli jälleen.

Tähän mennessä kerätyillä varoilla FightBack-projekti on kuluneen vuoden aikana ottanut huiman harppauksen eteenpäin. Maaliskuussa Turkuun avattu FightBack Empowering -tila mahdollistaa hyvät puitteet päävamman saaneiden kuntoutukselle. Tämän vuoden tapahtumassa kerätyillä varoilla mahdollistetaan tilan toiminta ja siellä tapahtuvan kuntoutuksen maksuttomuus sitä tarvitseville.

Lokakuussa saa ensi-iltansa Pekka Hyysalon kuntoutumisesta kertova dokumentti New Run.

Tapahtumassa voi osallistua myös Turun kaupungin syyskuun kestävään Koko Turku liikkuu -kampanjaan, jossa tavoitteena on kerätä kilometrejä maasta kuuhun, eli noin 384 000 kilometriä.

Juoksutapahtuma vaikuttaa myös Turun keskustan liikenteeseen molemmin puolin Aurajokea.

Henkilöautot kolaroivat Mynämäellä – toinen kuljettaja loukkaantui

2. Syyskuu 2016 - 14:54

Mynämäellä, valtatie kahdeksalla sattui kahden henkilöauton kolari perjantai-iltapäivällä ennen kello kahta.

Päivystävän palomestarin mukaan toinen autoista oli ollut kääntymässä vasemmalle, kun takaa tullut auto törmäsi sen perään. Onnettomuus sattui Roukkulintien tienhaarassa, ennen Mynämäen keskustaa. Perään ajaneen auton kuljettaja loukkaantui. Hänet vietiin tarkastettavaksi päivystykseen.

Autoissa ei ollut kuljettajien lisäksi muita henkilöitä. Valtatie 8:n toinen ajokaista Turusta Mynämäen suuntaan oli suljettuna onnettomuuspaikan kohdalla puolisen tuntia.

Vankilassa sikariaski muuttuu puukoksi ja kello huumekätköksi – apulaisjohtajan kokoelma vaalii vangin kulttuuria

2. Syyskuu 2016 - 12:10

”Murhamiehen pitkä pako”, ”Jengipomo kuoli yllättäen kesken oikeudenkäynnin”, ”Paloittelusurmaaja vaatii tietoa poliiseista” huutavat tarkkaan asetellut lööpit seinällä. Turun vankilan apulaisjohtaja Petri Kiurun työhuoneessa aukeaa erikoinen ja erityinen näkymä.

Vankeihin ja vankilaan liittyviä tavaroita löytyy ympäri huonetta. Lasivitriineihin on talletettu kokoelmia vangeilta takavarikoiduista tavaroista. Työpöytä on päällystetty vangeista kertovilla lehtileikkeillä. Lattialla työpöytään nojaavat vanhat kalterit.

– Olen ollut keräilijäluonne pikkupojasta lähtien. Olen keräillyt äänilevyjä ja vinyylejä ja siitä se on alkanut, kertoo Kiuru harrastuksestaan.

Vuonna 2007 vankila muutti uusiin tiloihin. Kakolan vankila jäi taakse ja uusi vankila avattiin Saramäkeen. Kakolaan jäi paljon vankilan historiaa. Työhuoneessaan olevalla vankilamuseolla Kiuru haluaa vaalia niin vangin kuin vartijankin kulttuuria.

Kätköjä vankilan ilmastointiputkissa

Vitriinissä on riveissä teräaseita. Ne ovat milloin mistäkin tehtyjä. Vankien kekseliäisyys on muuttanut aseeksi niin tiskiharjan, teroittimen kuin metallitölkin kannenkin.

Yksi uusimmista kokoelman tavaroista on metallisesta sikariaskista revitty teräase, jossa on pahvista tehty kahva. Teräaseet ovat Turun vankilassa valitettavan yleisiä.

– Niitä ei tehdä niinkään sen takia, että niillä tehtäisiin täällä kauheasti väkivaltaa. Kun olen haastatellut vankeja, he kertovat, että teräase pitää aina olla lähellä oman tontin vaalimiseen ja itsepuolustukseen, kertoo Petri Kiuru.

Kiuru nostaa esille puurunkoisen pöytäkellon. Siviilissä tehty kello oli lähetetty eräälle vangille.

– Vangit ovat aika päihdeongelmaisia. Itsensä päihdyttämiseen nähdään vankilassa paljon vaivaa, sanoo Kiuru.

Puurunkoisen kellon jalustaan oli tehty kätkö pillereille. Jalustan sisältä paljastui luvattomia lääkkeitä ja huumausaineita.

Turun vankilassa vangeilta takavarikoidaan viikoittain epäilyttäviä esineitä. Näitä tavaroita löytyy niin vankilaan saapuvissa postipaketeissa kuin laitoksen sisältä kätköistä. Kätköjä löytyy joko vankilan tai vankien omasta omaisuudesta, mutta myös vankilan rakenteista kuten ilmastointiputkista.

Apulaisjohtajan pöydällä makaa uusi arvoitus: metallista tehty suuren arpakuution kokoinen kuutio. Kiuru ottaa kuution käteensä ja ravistaa sitä. Kuutio helisee kevyesti.

– Seuraavaksi alan tutkia, mitä täällä on sisällä. Vaatii rälläkän, että tämän saa auki.

Uudenkaupungin autotehdas uskoo sähköautoihin

2. Syyskuu 2016 - 8:34

Uudenkaupungin autotehtaalla on vuosien saatossa valmistettu useita erilaisia sähköautoja ja -kulkuneuvoja. Eniten julkisuutta sai hybridiurheiluauto Fisker Karma, jonka valmistus kuitenkin loppui lyhyeen.

– Ikävää, että Fiskerin tuotanto meillä loppui. Olemme kuitenkin ylpeitä siitä, että pystyimme auttamaan tämänkin auton tuotannon valmistukseen asti, sanoo projektipäällikkö Jyri Kylä-Kaila.

Muita autotehtaan valmistamia sähköautoja ovat olleet muun muassa norjalainen Th!nk City ja tanskalainen golfauto Garia.

Tuotekehityspuolella on vilkasta

Samalla kun viereisessä isossa hallissa tehdään täyttä häkää Mersuja, kehitetään tuotekehityspuolella uusia sähkösovelluksia.

Viimeisin julkistettu sopimus on yhteistyö ylöjärveläisen Avant Technon kanssa. Avant toi alkuvuodesta markkinoille täyssähköisen, lyijyakkuja käyttävän pyöräkuormaajan. Uudessakaupungissa Avant e5:stä kehitetään nyt tehokkaampia litiumakkuja käyttävää mallia.

– Rakennuspuolella on valtavat markkinat sähkösovelluksille. Monilla työmailla ja rakennusten sisällä ei yksinkertaisesti saa enää käyttää polttomoottorilla toimivia ajoneuvoja, sanoo Kylä-Kaila.

Uusia asiakkuuksia haetaan jatkuvasti

Autotuotannolla Uudessakaupungissa näyttää menevän paremmin kuin koskaan. Silti kasvun varaa uskotaan olevan. Yhtenä kasvumahdollisuutena nähdään juuri sähköautot, kertoo tuotekehityspäällikkö Jari Mattila.

– Sähköautojen valmistus alkaa hyvin usein pienistä sarjoista. Tässä on selkeä mahdollisuus meille saada yhä lisää tuotantoa tänne Uuteenkaupunkiin, sanoo Mattila.  

Sotilaspoliisit valtasivat Köyliön kunnantalon – kaipaavat lisää harjoituskohteita

1. Syyskuu 2016 - 19:24

Kuntaliitos jätti Köyliön kunnantalon tyhjilleen vuodenvaihteessa. Päätöksenteon puitteiden siirryttyä Säkylään, löytyi keskeisellä paikalla olevalle rakennukselle muuta käyttöä. Porin Prikaatin sotilaspoliisitehtävissä olevat varusmiehet saivat siitä itselleen mieluisan harjoituskohteen.

– Meille on tärkeää päästä harjoittelemaan oikeassa kohteessa yhteiskunnan keskuudessa eikä aina vain tyhjässä rakennuksessa, jossa ei ole ovia eikä ikkunoita. Kunnantalolla on vielä kalusteetkin paikallaan, luutnantti Tuukka Hellman kiittelee.

Vastaaville tiloille olisi käyttöä enemmänkin.

– Aina kun sopiva kohde löytyy, pyrimme hyödyntämään sitä. Tämä vinkkinä lukijoille: Jos teillä on paikka, johon saamme tulla remuamaan, ilmoittakaa siitä puolustusvoimille. Tulemme mielellämme paikalle, Hellman toteaa.

Harjoitus uusiksi kunnes onnistuu

Tämän viikon harjoituksessa Köyliön entisellä kunnantalolla on varusmiesten esittämiä maalihenkilöitä, joita joukkueet lähtevät etsimään ja ottamaan kiinni.

– Varusmiesjohdolla on 10 minuuttia aikaa suunnitella tehtävä ja sitten katsotaan miten miehet selviytyvät. Tämä valmistaa joukkoa ensi viikolla olevaan loppusotaan. Nyt kouluttaja ei enää puutu mihinkään vaan miehet saavat tehdä omat virheensä ja onnistumisensa, Hellman kertoo.

Jos virheitä tulee, otetaan uusiksi. Tälläkin kertaa osa etsittävistä onnistui piiloutumaan kunnantalon sokkeloihin niin hyvin, että he pääsivät yllättämään etsijänsä.

– Jos lähestyminen epäonnistuu ja vastapelaaja saa aloitteen tai joukkue tekee muuten huonoja ratkaisuja, keskeytän harjoituksen ja se aloitetaan uudestaan.

Poliiseja vähennetään Lounais-Suomessa – jalkapartiointi käy entistä harvinaisemmaksi

1. Syyskuu 2016 - 16:19

Lounais-Suomen poliisissa mietitään jo tulevaa ja tehdään sopeuttamissuunnitelmaa ensi vuodelle.

– Meitä on tänään töissä 771 poliisia. Ensi vuoden aikana meitä on enää alle 750, sanoo Lounais-Suomen poliisipäällikkö Tapio Huttunen.

Vähennykset pyritään tekemään luonnollisen poistuman kautta.

– Kyllä tämä tietää poliisiasemille heikennyksiä, sanoo Huttunen.

Pääpaino on hälytystehtävissä ja tutkinnassa

Säästöjen jalkoihin on jäänyt etenkin poliisin jalkapartiointi, jota tehdään melko vähän nykyään.

– Kiireelliiset hälytystehtävät ja rikostutkinta on hoidettava. Tämä näkyy omaehtoisen toiminnan vähenemisenä. Jalkapartiointi ja kaikenlainen valvontatoiminta on vähentynyt, poliisipäällikkö Tapio Huttunen toteaa.

Nettipoliisina tunnettu ylikonstaapeli Riku Sukari vannoo jalkapartioinnin nimeen ja tekee sitä aina mahdollisuuksien mukaan.

– Se on erittäin tärkeää, että poliisi jalkautuu autosta ulos ja näkyy kansan parissa. Kansalaiset pääsevät keskustelemaan ja kaupunkiin tulee sellaista turvallisuuden tunnetta ennemmän, Sukari sanoo

– Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että poliisi tulee ulos autoistaan kasvoillaan ja kommunikoi ihmisten kanssa, Huttunen jatkaa.

Paluu 1980-luvulle – hetkeksi

Nykymuotoinen poliisitoiminta täyttää vuoden lopulla 200 vuotta. Pääjuhla on Turussa marraskuun 17. päivä.

Päivän ajaksi Turkuun palautetaan 1980-luvun meininki. Silloin Turun katuja kiertää 6–8 jalkapartiota.

Yli sata lammasta hätäteurastettiin Somerolla – eläinten hoitoa laiminlyöty vuosia

1. Syyskuu 2016 - 13:31

Poliisi tutkii törkeää eläinsuojelurikosta Somerolla. Poliisi ja aluehallintoviranomaiset suorittivat maanantaina eläinsuojelutarkastuksen lammastilalle.

Tarkastuksessa paljastui, että lammaskarjan hoito on laiminlyöty useiden vuosien ajan. Tilalla oli vakavasti sairaita ja loukkaantuneita elämiä.

Poliisin mukaan karjasuojissa lantaa oli lähes ikkunoihin asti. Lampaiden turkki oli päässyt kasvamaan ja likaantumaan kymmenien kilojen painoiseksi.  Lampaiden sorkkiin ja jalkoihin takertuneet narut olivat hiertäneet eläinten jalkoja poikki.

Kaikki tilan yli sata lammasta jouduttiin hätäteurastamaan. 

Turun lääninvankila myytiin – alueelle asuintaloja

1. Syyskuu 2016 - 13:30

Senaatti-kiinteistöt on myynyt Kakolanmäellä sijaitsevan entisen Turun lääninvankilan ja siihen liittyvät tontit. Ostajina ovat Kakola Yhtiöt Oy ja Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomi. Kakola Yhtiöt omistaa jo entuudestaan naapurissa sijaitsevan keskusvankilan alueen.

Kaupan arvo on 10 miljoonaa euroa. Sen myötä 17 000 kerrosneliömetriä Linnankadun suuntaista uudisrakennusoikeutta siirtyy Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomelle. Tontit on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi.

Turun lääninvankila siirtyy kokonaisuudessaan Kakola Yhtiöt Oy:lle. Lisäksi se saa reilun 3000 neliön rakennusoikeudet lääninvankilasta keskustaan päin olevalle alueelle.

Alueelle kerrostaloja

Lääninvankilan rakennus on arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokas, ja se on suojeltu. Asemakaavassa lääninvankilan tontin käyttötarkoitus on liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös opetus- ja ravintolatiloja sekä erityisasumista.

– Kaupan myötä pystymme palauttamaan vanhat rakennukset uudelleen kukoistukseen, yhdeksi Turun merkittävimmistä nähtävyyksistä, sanoo Kakola Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja, kiinteistöneuvos Olli Ojala.

Järjestely edellyttää vielä luovutuslain mukaisen valtioneuvoston päätöksen.

Alueelle on suunniteltu vajaata kymmentä kerrostaloa. Asuntoja tulisi yhteensä 200–300. Lääninvankila tulee pääasiassa asuinkäyttöön.

– Vielä on auki, kuinka paljon lääninvankilaan tulee asuntoja ja kuinka paljon muuta toimintaa, kertoo Ojala.

Suunnitelmissa on, että työt käynnistyisivät vuoden päästä kesällä.

Raision Mylly valitsi uudeksi johtajakseen markkinoinnin ja myynnin digiosaajan

1. Syyskuu 2016 - 12:20

Kati Kivimäki on Raisiossa sijaitsevan Kauppakeskus Myllyn uusi toimitusjohtaja. Hän siirtyy tehtävään Seppälän markkinointijohtajan paikalta.

Kivimäki on 43-vuotias. Hän aloittaa Myllyssä lokakuun alussa.

Kivimäen vahvuutena pidetään erityisesti markkinoinnin ja myynnin digiosaamista.

– Esimerkiksi sosiaalisen median kanavien kautta pystymme pitämään yhteyttä asiakkaisiimme myös silloin, kun he eivät ole vierailulla Myllyssä. Samalla tavoitamme myös uusia asiakkaita, kertoo Kivimäki Myllyn tiedotteessa.

Nykyinen toimitusjohtaja Pertti Vikkula siirtyy vuoden vaihteessa konsultointiyrityksen vetäjäksi.

Mylly arvioi saavuttavansa tänä vuonna 5,1 miljoonaa asiakasta ja yli 200 miljoonan euron myynnin.

Suomen Joutsen joutuu telakalle

1. Syyskuu 2016 - 10:44

Museolaiva Suomen Joutsen lähtee telakalle Naantaliin näillä näkymin 19. syyskuuta. Paikalleen Aurajoen varteen, merikeskus Forum Marinumin edustalle alus palaa noin kuukautta myöhemmin.

Telakoinnin aikana fregatin pohjan kunto tutkitaan ja sitä kunnostetaan. Myös ulkolaidat pintakäsitellään, takilan teräsosat pestään ja ankkurikettingit maalataan. Suomen Joutsen saa myös uuden valaistusjärjestelmän.

– Ei ole mitään erityistä syytä, että juuri nyt pitäisi pohja tarkistaa, mutta kymmenen vuoden välein on sopiva aika varmistua kunnosta. Ultraääni ei anna ihan täyttä varmuutta, joten on hyvä laittaa laiva välillä kuivatelakalle ja varmistua, että pohjassa on levyä tarpeeksi, toteaa Forum Marinumin toimitusjohtaja Tapio Maijala.

Suomen Joutsenen matka telakalle Naantaliin kestää noin neljä tuntia.

– Suunnitelma on, että Suomen Joutsen siirtyy arvokkaasti, useamman hinaajan avustamana heti Turun päivän jälkeen Naantalin Luonnonmaalle. On sääolosuhteista ja telakan tilanteesta kiinni, pitääkö suunnitelma, vai siirtyykö hinaus seuraaviin päiviin.

Kiiltävin kyljin itsenäisyyden juhlavuoteen

Alus luovutettiin vuonna 1991 Turun kaupungille, joka on sitoutunut huolehtimaan aluksen kunnostuksesta. Ylläpidosta ja museotoiminnasta vastaa Forum Marinum -säätiö.

– Kaikkiaan tämä on kahden vuoden projekti, josta telakointi on osa, ja töitä jatketaan täällä laiturissa ensi vuoden puolellakin. Budjettiarvio tälle kokonaisuudelle on 450 000 euroa, toteaa Tapio Maijala.

Kunnostuksella valmistaudutaan myös Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan sekä ensi kesäiseen suurten purjelaivojen tapahtumaan.

– Joutsen valmistautuu samalla kaupungin ja muiden tahojen tilaisuuksiin. Kapteenin salongin aulaosan lämpöeritys ja panelointi uusitaan. Museaalisesti perusnäyttely on nyt riisuttu telakointia varten, ja se tullaan uusimaan ensi kesäksi, kertoo Maijala.

Laiva valmistui Saint-Nazairessa, Ranskassa vuonna 1902, ja kuljetti Laënnec-nimellä mm. vilja- ja hiililasteja Euroopan, Pohjois ja Etelä-Amerikan sekä Australian välillä. 1920-luvun lopulla alus myytiin Saksaan, mistä Suomen valtio hankki sen laivaston koululaivaksi vuonna 1930.

Juttua täydennetty kello 12:16 Maijalan kommenteilla ja taustatiedoilla.

Kyberrikolliset vaanivat helposti höynäytettäviä – liian hyvä ei voi olla totta

1. Syyskuu 2016 - 7:37

Lounais-Suomen poliisilaitokselle perustettiin vuoden alussa oma kyberrikostutkintaryhmä. Siinä on yhteensä 11 poliisia.

– He ovat Porissa, Salossa, Raumalla, Turussa ja Raisiossa, kertoo rikosylikomisario Teijo Ristola.

Lounais-Suomessa on tehty tänä vuonna 237 rikosilmoitusta verkossa tapahtuneista rikoksista.

– Eniten niitä on tehty identiteettivarkauksista, tietomurroista ja viestintäsalaisuuden loukkauksista, sanoo kyberryhmän tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kaarle Lönnroth.

Poliisi vaikenee tapauksista

Lounais-Suomen poliisin kyberrikostutkintaryhmällä on tällä hetkellä 16 verkkorikosta aktiivitutkinnassa.

– Näistä kaksi on isompia kokonaisuuksia. Toisessa on kyseessä yritykseen kohdistunut tapaus, toisessa yksityishenkilöön. Enempää näistä ei voi kertoa, Lönnroth sanoo.

Lounais-Suomen kyberyksikkö tutkii pääosin tapauksia, joissa tekijä on alueelta. Uhrit voivat periaatteessa olla mistä päin maata tahansa.

Kaarle Lönnrothin mukaan kyberrikollisuuden määritelmä on hankala ja epätäsmällinen.

– Karkea määritelmä voisi olla se, että kyberrikoksessa on käytetty hyväksi tietoverkkoa tai rikos kohdistuu tietoverkkoon, ja siinä on aina tietotekninen elementti mukana.

Peiliin katsomisen paikka

Kaarle Lönnrothin mukaan kyberrikokset ovat lisääntyneet, ja ne ovat edelleen kasvamaan päin. Niinpä kansalaisten on syytä ottaa huomioon verkossa vaanivat uhat. Lönnrothin mukaan osa tapauksista pystyttäisiin estämään helposti.

– Kaikenlaisia tapauksia on tullut vastaan. Myös sellaisia, joissa ihminen voi oikeasti katsoa peiliin, ja sieltä löytyy lähes isoin syyllinen, Lönnroth muotoilee asian.

Poliisin mukaan osa verkkorikoksista on sellaisia, jotka pystyy välttämään terveellä järjellä.

– Jos netissä kaupataan 800 euron iPhonea eurolla, niin hälytyskellojen pitäisi soida, että tässä on nyt jotain outoa, sanoo kyberpoliisina Porissa toimiva Marko Levonen.

– Jos näyttää siltä, että tuo ei voi olla totta, niin se ei yleensä myöskään ole totta, Lönnroth täydentää.

Turvajärjestelmät kuntoon

Kyberpoliisien ohje kansalaisille on, että palomuurit ja virustorjunnat pitää olla kunnossa. Tarkkana pitää olla myös siinä, ettei avaa tuntemattomista osoitteista tulleita liitetiedostoja.

Itsestään ei myöskään kannata netissä kertoa ihan kaikkea.

– Varsinkin nuorisoa pitäisi varoittaa siitä, minkälaisia kuvia laittaa itsestään verkkoon, Lönnroth sanoo.

Pallivahan kirkon korjaukseen esitetään satoja tuhansia euroja

1. Syyskuu 2016 - 7:17

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ensi vuoden budjetin verotulokertymä on 25 miljoonaa euroa.

Investoinneissa suurimmat summat on varattu kosteusvaurioista kärsivän Pallivahan kirkon peruskorjauksen jatkamiseen ja Piikkiön kirkon uusiin urkuihin – kumpaankin 400 000 euroa.

Ensi vuoden talousarviosta päättää lopullisesti kirkkovaltuusto marraskuussa.

Rikkakasveja torjutaan sokerivaahdolla – ekologista keinoa testattu jo useissa kaupungeissa

1. Syyskuu 2016 - 5:15

Sokerivaahtotorjuntaa on testattu tähän mennessä jo Kokkolassa, Imatralla, Turussa, Helsingissä ja Espoossa. Ensi viikolla keitetään rikkaruohoja vielä Joensuussa ja Jämsässä, jonka jälkeen kausi on tältä kesältä ohi.

Tällä viikolla menetelmää käytetään Jyväskylän Rantaraitilla, jossa säiliöautosta levitettiin runsaasti sokeriliuoksesta syntyvää vaahtoa Lutakonrannan kiveyksille. Vaahto on vain lämmön eristeenä, sillä vaikuttava aine on kuuma vesi.

– Kuuma vesi vaikuttaa kasveihin, keittää ne ja räjäyttää soluseinämät. Sokerimaissitiiviste-vaahto eristää lämmön, ettei se karkaa taivaan tuuliin, vaan vaikuttaa kasveihin, kuvailee tuotantoinsinööri Heikki Parviainen NCC:stä.

Sokeria ei liuoksessa ole paljon. Tuhannessa litrassa vettä käytetään neljä litraa maissisokeritiivistettä. Ekologisella keinolla voidaan luopua myrkyllisistä torjunta-aineista, muun muassa glyfosaatista.

– Tätä voidaan käyttää siellä missä liikkuu paljon ihmisiä, eläimiä ja etenkin lapsia. Tämä on myrkytön vaihtoehto eli tässä ei käytetä kemiallisia aineita, kertoo Parviainen.

Ei haittaa uimareille

Lutakossa asuva Keijo Jolkkonen osui uintiretkellään vaahtoavalle rannalle ja oli hiukan ihmeissään.

– Kerran olen vaahtoa aiemmin nähnyt ja ihmettelin, että mitä tämä on. Minulla on tämä uintisuoritus kuitenkin niin nopea, ettei se haitannut. Ajattelin, että onko veneistä tai jostain laskettu jotakin, tuumii Jolkkonen.

Tänä kesänä kokeiltu sokerivaahtototorjunta näyttää hävittävän ainakin osan rikkakasveista. Käsittely on kuitenkin toistettava kolmeen kertaan kasvukauden aikana.

Menetelmää voi käyttää lähinnä hyvällä säällä, koska voimakas sade, kylmä ilma ja kova tuuli jäähdyttävät liian nopeasti veden ja siitä häviää lämpöteho.

– Vaahto ei tahmaa ja tämä näyttää olevan kiveyksissä hyvä menetelmä. NCC on käyttänyt menetelmää Suomessa nyt ensimmäisen kesän, mutta Tanskassa ja Ruotsissa tätä on käytetty yli 10 vuotta, kertoo Heikki Parviainen.

Keijo Jolkkonen arvioi uutta torjuntamenetelmää turvalliseksi ja ihmisystävälliseksi.

– Sehän meille riittää ja siitä on hyötyä, joten tämä ihan hyvä asia, miettii Jolkkonen uimareissullaan.

Käsijarru unohtui – auto valui jokeen Turussa

31. Elokuu 2016 - 18:49

Pysäköity Fiat Punto päätyi Aurajokeen Halistenkosken kohdalla Turussa keskiviikkona vähän ennen ilta kuutta. Päivystävän palomestarin mukaan henkilövahingoilta vältyttiin, mutta tilanteessa oli kaikki vaaran ainekset.

– Autossa ei ollut ketään kyydissä, mutta auto valui jokeen yli kevyenliikenteen väylän, jossa onneksi ei ollut pyöräilijöitä eikä kävelijöitä, sanoo päivystävä palomestari Marko Rostedt.

Rostedtin mukaan onni onnettomuudessa oli myös se, että Halistenkoskessa ei ollut tapahtuma-aikaan ketään kalassa. Auto päätyi jokeen paikassa, joka on suosittu sekä perhokalastajien että virvelimiesten keskuudessa.

– Kyllä tässä oli ainekset isoon onnettomuuteen, palomestari sanoo.

Auto lähti valumaan vesilaitoksen tontin parkkipaikalta, ja valui jokeen noin sadan metrin matkan. Auton kuljettaja oli unohtanut laittaa käsijarrun päälle jolloin auto oli lähtenyt valumaan pikkuhiljaa itsekseen.

Auto aiotaan nostaa joesta vielä tänä iltana. Halistenkosken ylimenevä autotie pidetään koko ajan liikennöitävässä kunnossa, mutta kevyen liikenteen väylä suljetaan noston ajaksi.

Pappi houkuttelee kansaa kaljalle – "Joskus kirkko voi olla aika ison kynnyksen paikka"

31. Elokuu 2016 - 17:47

Kari Kanala valittiin vajaa vuosi sitten Helsingin Paavalin seurakunnan kirkkoherraksi. Alue on haastava, sillä kirkkoon kuuluu alle 50 prosenttia asukkaista. Kallion seurakunnan ohella luku on Suomen alhaisin.

Niinpä Kanala on kehitellyt tapahtumia, joilla pyritään madaltamaan kirkon kynnystä. On katsottu jalkapalloa isolta näytöltä, nukuttu päiväunia kirkossa ja vietetty Taiteiden yötä. Kanalan omien saarnavuorojen jälkeen on myös mahdollista mennä oluelle kirkkoherran kanssa.

– Martti Lutherilla oli tapana pitää pöytäpuheita opiskelijoiden ja muiden kaduntallaajien kanssa. Ajattelimme, että jatketaan tätä perinnettä. Mielestäni on tärkeää tehdä matalan kynnyksen juttuja, joihin olisi helppo tulla. Kapakat jos mitkä ovat sellaisia paikkoja, Kanala sanoo.

Ensimmäinen kirkkokaljasessio keräsi yli 30 osanottajaa. Kanalan mukaan tilaisuudessa puhuttiin olutkulttuurista ja siitä, miten kirkko ja olut kuuluvat yhteen. Puhetta riitti myös Lutherista, reformaation merkkivuodesta ja kokoontumisen tärkeydestä.

– Paikat, joihin ihmiset kokoontuvat, ovat tärkeitä. Kirkko voi yhtä lailla olla sellainen, mutta joskus voi olla luontevaa mennä juttelemaan kaljalla istuvien ihmisten kanssa, Kanala sanoo.

Liperit kaulassa kaljalla

Paavalin seurakunnan alueella kirkkoon kuuluvien asukkaiden prosenttiosuus laski keväällä 2015 alle viiteenkymmeneen. Nyt luku on 49,3. Kirkkoherra haluaa luvut nousuun ja näyttää, että kirkolla on merkitystä myös nykyajassa.

– Kirkko tekee paljon työtä, joka on ennaltaehkäisevää, kohtaavaa ja missä säästyy myös yhteiskunnan rahaa esimerkiksi diakonian tasolla. Minä ajattelen, että oluelle meneminen on tietyllä tavalla myös diakoniaa. Palvellaan vähän itseä, mutta ennen kaikkea ollaan kaikkien saatavilla.

IPA-olueiden ystäväksi tunnustautuva Kanala hörppii olutta papin liperit kaulassa.

– Minusta on hyvä tunnustaa väriä. Sellaisina päivinä joina olen töissä, minulla on papin kamppeet päällä. Puhelinta pidän auki vapaapäivinäkin, loma on sitten tietysti erikseen.

Tähän liittyy ylevämpikin ajatus papin roolista ja roolimallina olemisesta.

– Toivon, että poikani näkisin minut aina samanlaisena, olin sitten seurakunnan edessä tai hänen edessään. Olen ihminen, mies ja pappi, ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Jos se järjestys järkkyy, olen aika onneton. Välillä on käynyt niin, että pappeudesta on tullut liian tärkeä asia.

Iso muutos maaliskuun alussa

Yksi seurakunnan jäsenmäärän kasvua rajoittava tekijä on kirkon suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin. Paavalin seurakuntaan kuuluu Vallilan, Hermannin, Itä-Pasilan, Kumpulan, Vanhankaupungin, Toukolan ja Arabianrannan kaupunginosat sekä osa Kalasatamaa, ja näillä alueilla riittää arvoliberaaleja asukkaita, joille esimerkiksi homoliittojen vastustaminen voi olla kynnyskysymys.

– Ensimmäinen maaliskuuta 2017 on iso kysymys meille. Viimeistään silloin tulee eteen tilanne, vihitäänkö, siunataanko ja saako kirkko tästä asiasta päätöstä aikaiseksi.

Kanalan oma suhtautuminen asiaan on hyväksyvä.

– Meidän lähtökohta on kuitenkin siunata eikä kirota. Elämän monimuotoisuuden ja rakkauden puolesta taisteleminen ovat mielestäni tärkeitä juttuja. Se ei ole ainoastaan ihmisoikeuskysymys, se on myös raamatullinen kysymys. Rakkaus ei ole metritavaraa, se ei ole mitattavissa. Sinne missä sitä on, sitä tulee myös lisää ja toivon, että kirkko voisi olla tällainen paikka.

Kanalan mukaan asiasta päättää periaatteessa kirkolliskokous, mutta käytännössä se tuskin saa asiasta päätöstä aikaiseksi.

– Toivon mukaan sitten piispalta tulee ohjeita. Minä linjaan asian sen mukaan, mitä oma piispani Irja Askola tekee.

Haastattelun jälkeen tuli tieto siitä, että evankelisluterilaisen kirkon piispainkokouksen mukaan kirkollinen vihkiminen ei ulotu samaa sukupuolta oleviin pareihin, vaikka sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan noin puolen vuoden kuluttua.

Paavalin seurakunnassa vietetään kirkkoherra Kari Kanalan saarnavuorojen jälkeen kirkkokaljatilaisuuksia. Syksyn 2016 tulevat kirkkokaljat juodaan 11.9, 23.10, 30.10. sekä 27.11.

Piispainkokous linjasi: Kirkollisessa vihkimisessä avioliiton osapuolina nainen ja mies

31. Elokuu 2016 - 15:07

Piispainkokous on ollut koolla uudistustoiveiden keskellä arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla Joensuussa. Käsittelyssä on ollut muun muassa evankelisluterilaisen kirkon avioliitto-opetus. 

Piispainkokouksen keskiviikkona iltapäivällä antaman 11-sivuisen selonteon mukaan kirkollisessa vihkimisessä avioliiton osapuolina ovat nainen ja mies.

Kirkollinen vihkiminen ei siis ulotu samaa sukupuolta oleviin pareihin, vaikka sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan 1. maaliskuuta 2017. Käytännössä samaa sukupuolta olevat parit vihittäisiin maistraatissa niin sanottuun siviiliavioliittoon. – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ja sateenkaariperheille kirkko ei käännä selkäänsä, vaan kaikessa muussa toivottaa heidät tervetulleeksi. He ovat osa meitä, eivätkä meidän ulkopuolellamme tai jotenkin ongelmana, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen.

Pettymystä kirkon sisällä

Selonteossa tunnustetaan, että "Avioliittolain muutos merkitsee, että Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä on avioliitossa samaa sukupuolta olevan kanssa". Selonteon mukaan kirkossa tulee kohdella kaikkia yhtäläisellä kunnioituksella.

Arkkipiispa Mäkinen myöntää, että kirkon sisällä piispainkokouksen näkemys voi herättää pettymystäkin. 

– Voin kuvitella, että odotuksia siitä, että nyt olisi tapahtunut jotakin ratkaisevaa, on varmastikin ollut.

Entä jos pappi haluaakin vihkiä samaa sukupuolta olevan parin eli poiketa linjasta?

– Tämänkaltaisen toiminnan seurauksia ei ole tässä vaiheessa mahdollista arvioida, pyörittelee Mäkinen.

Lopullinen päätösvalta vihkimisasiassa on kirkolliskokouksella.

– Kirkolliskokouksessa vaaditaan varsin suuri yksimielisyys, korostaa Mäkinen.

Osuuskauppa suunnittelee noin sadan henkilön vähennystä Salon seudulla

31. Elokuu 2016 - 15:06

Salon seudulla toimiva Suur-Seudun Osuuskauppa SSO uudistaa organisaatiotaan. Yhtiö aloittaa yt-neuvottelut noin sadan henkilötyövuoden vähentämiseksi.

Taustalla ovat kaupan kiristyvä kilpailu ja digitalisaation aiheuttamat muutostarpeet. Lisäksi yhtiön tehostamistoimet eivät ole kuluvan vuoden osalta tuottaneet toivottua tulosta.

Toimitusjohtaja Esko Jääskeläisen mukaan yhtiö suunnittelee useiden toimintojensa lopettamista tai muokkaamista. Muutokset voivat vaikuttaa myös henkilöstön tehtävänkuviin ja palkkaukseen. Irtisanomiset pyritään pitämään minimissä.

SSO toimii viidellä päätoimialalla. Henkilökuntamäärä on noin 1300.

Yt-prosessi ei koske autokauppaa ja kampaamoa. Tavoitteena on, että uudistusta koskevat suunnitelmat ovat valmiita lokakuun loppuun mennessä.

Apua hakevien lapsiperheiden määrä kasvaa Turun seudulla – yritykset lähteneet auttamaan

31. Elokuu 2016 - 13:55

Yhä useampi lapsiperhe Turun seudulla hakee apua arjesta selviämiseen. Vapaaehtoisvoimin toimivan Hope Turku -yhdistyksen asiakasmäärät kasvavat joka vuosi.

Yleensä uusia apua hakevia perheitä tulee vuodessa yli sata lisää. Tänä vuonna apua näytetään hakevan kuitenkin erityisen paljon.

– Onko se tämä yleinen kehitys, joka vetää perheet ihan piippuun? pohtii tiiminvetäjä Arja Heinonen Hope Turusta.

Hän uskoo, että tänä vuonna uusia Turun Hopesta apua hakevia perheitä tulee jopa 200 lisää. Hope antaa lapsiperheille muun muassa tavara- ja vaatelahjoituksia.

Yritykset ottavat yhteyttä

Useat yritykset ovat ottaneet yhteyttä Hopeen ja tarjonneet apua. Yksi apua tarjonneista on turkulainen ravintola Julinia. Lähes 350 Hopen asiakasta illastaa tällä viikolla turkulaisravintolassa.

Yrittäjä haluaa kannustaa myös muita ravintoloita lähtemään mukaan samanlaiseen toimintaan.

– Olemme ihan alusta asti toivoneet, että tähän lähtisi mukaan muitakin ravintoloita. Se ei ole keneltäkään pois, ja samalla voimme antaa apua enemmän, kertoo Iiro Toivanen Ravintola Juliniasta.