Yle Turku

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Turku | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 1 vuosi 4 viikkoa sitten

Muskelivene tuhoutui tulipalossa Raision venesatamassa

31. Elokuu 2016 - 13:22

Venepalo aiheutti uhkaavan tilanteen keskiviikkona aamupäivällä Raision Hahdenniemen satamassa. Suuritehoinen, noin seitsemän metriä pitkä moottorivene paloi laiturissa täydellä liekillä pelastuslaitoksen saapuessa paikalle.

Muskelivene tuhoutui. Myös sen vieressä ollut vene kärsi vaurioita.

Päivystävän palomestarin mukaan onni onnettomuudessa oli, ettei palopaikan lähituntumassa ollut useampia veneitä. Syttymissyystä ei ole tietoa.

Sauvon nokkakolarissa kuoli nuori mies – henkilöauto ajautui pakettiauton kaistalle

31. Elokuu 2016 - 11:45

Hätäkeskukseen tuli ilmoitus keskiviikkona kello 05.46 Sauvon-Kemiöntiellä, lähellä Nuutinniementien risteystä tapahtuneesta pakettiauton ja henkilöauton törmäyksestä.

Poliisin saamien tietojen mukaan onnettomuudessa osallisena ollut pakettiauto oli ajanut Kemiönsaaren suunnasta Sauvon-Kemiöntietä kohti Paimiota. Pakettiautossa oli kuljettajan lisäksi yksi matkustaja.

Henkilöauto oli ajautunut toistaiseksi tuntemattomasta syystä vastaantulevien kaistalle ja törmännyt pakettiautoon. Henkilöauton kuljettaja, vuonna 1992 syntynyt mies menehtyi välittömästi törmäyksessä. Henkilöautossa ei ollut matkustajia. Pakettiauton kuljettaja ja matkustaja loukkaantuivat.

Keli oli tapahtumapaikalla hieman sumuinen.

Poliisi tutkii tapahtunutta nimikkeellä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Alkoholilla tai muilla päihteillä ei näillä näkymin ollut osuutta onnettomuuteen.

Varkaat veivät pesiä ja tekivät ilkivaltaa salolaisessa mehiläistarhassa

31. Elokuu 2016 - 11:30

Salossa sijaitsevasta mehiläistarhasta on viety kaksi mehiläispesää. Alueella oli myös tehty ilkivaltaa. Yksi tarhaan jääneistä pesistä tuhoutui, kun sen lentoaukot oli tukittu polyuretaanivaahdolla. Mehiläiset tukehtuivat.

Myös muutamia muita pesiä oli yritetty sulkea vaahdolla, mutta tihutyö oli jäänyt kesken. Tarhan omistaja havaitsi rikoksen tiistaina. Poliisi tutkii asiaa.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto kehottaa asiakkaita olemaan tarkkana pesien ostotilanteissa. Jos pesien alkuperä epäilyttää, kannattaa kysellä niiden taustoja ja ottaa tarvittaessa yhteyttä viranomaisiin.

YH Kodit myy vuokra-asuntojaan Turun seudulta rahoittaakseen uudistuotantoa

31. Elokuu 2016 - 11:11

YH Kodit myy 1 800 asuntoa työeläkevakuutusyhtiö Elolle. Osapuolet ovat solmineet asiasta aiesopimuksen. 

Asunnot sijaitsevat pääosin Turussa ja Tampereella sekä niiden ympäristökunnissa. Kaupasta ei aiheudu muutoksia asukkaille, sillä asunnot säilyvät vuokrakäytössä. Myös vuokrasopimukset pysyvät ennallaan.

YH Kotien strategiana on rahoittaa kaupan avulla uusien vuokrakohteiden rakentamista. Tavoitteena on rakentaa noin 2 500 asuntoa Turun ja Tampereen seuduille seuraavien viiden vuoden aikana.

Kauppahintaa ei julkisteta. YH Kotien omistukseen jää edelleen 6 500 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa.

Turkuun uusia tieto- ja taloushallinnon työpaikkoja – Staria perustaa osaamiskeskuksen

31. Elokuu 2016 - 9:59

Tietojärjestelmä- ja talouspalveluyhtiö Staria Oyj rakentaa Suomeen kansainvälistä osaamiskeskusta, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Ensimmäinen tiimi perustetaan Turun toimipisteeseen. Tieto- ja taloushallinnon tehtäviin tarvitaan tänä syksynä 15 uutta, korkeakoulutettua työntekijää. Haku on käynnistynyt keskiviikkona.

Yhtiön mukaan Turkuun rakennettavan osaamiskeskuksen kautta palvellaan asiakasyrityksiä Euroopan laajuisesti.

Starian toimitusjohtaja Juha Tommila kertoo tiedotteessa, että Turku on luonteva paikka osaamiskeskukselle.

– Turun seudulla on paljon korkeakoulutettua, kielitaitoista ja kansainvälistä työvoimaa, joilla on tietojärjestelmien tai taloushallinnon osaamista.

Staria kouluttaa tarvitsemansa 15 asiantuntijaa yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Haku koulutusohjelmaan käynnistyy keskiviikkona, ja puolen vuoden koulutus alkaa lokakuussa.

– Myös jatkossa aiomme rekrytoida kymmeniä uusia työntekijöitä vuosittain, Juha Tommila arvioi.

Staria Oyj on vuonna 2003 perustettu tietojärjestelmä- ja talouspalveluyhtiö. Sillä on 120 työntekijää.

Turun vastaanottoyksiköissä 50 työntekijää yt-neuvotteluihin

31. Elokuu 2016 - 9:50

Vastaanottokeskusten asukkaat Varsinais-Suomessa 25.8.2016

Pansio, Turku: 184 asukasta, 300 paikkaa (yksityismajoituksessa 312)

Laitila: 199 asukasta, 200 paikkaa

Halikko, Salo: 163 asukasta, 150 paikkaa (yksityismajoituksessa 7)

Mäntykoti, Turku: 123 asukasta, 150 paikkaa

SPR:n Varsinais-Suomen piirin vastaanottokeskuksissa työskentelee yhteensä yli sata henkilöä. Maanantaina 5. syyskuuta alkavien yt-neuvottelujen piirissä on noin 50 Turun yksiköissä työskentelevää.

– Käymme yt-neuvotteluissa läpi toimintamme rakennetta, koska Turussa on useampi vastaanottoyksikkö: Pansio, Mäntykoti, Orikedon ryhmäkoti ja Pansion tukiasunnot, sanoo SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen.

Heikkisen mukaan suurin osa vastaanottoyksiköiden henkilökunnasta työskentelee toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla.

– Sopimukset on sidottu Maahanmuuttoviraston toimeksiantoihin. Jos virastosta tulee ilmoitus, että toimipaikka pitää sulkea, silloin ei ole edellytyksiä toiminnan jatkamiselle.

Esimerkiksi Turun Mäntykoti lakkautetaan Maahanmuuttoviraston päätöksen mukaisesti marraskuun loppuun mennessä. 

Valmiussuunnitelma ajan tasalla

SPR:n Varsinais-Suomen piiri on valmistautunut siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä voi yllättäen kasvaa, kuten kävi viime vuonna.

– Olemme varautuneet uusiin tulijoihin. Valmiussuunnitelmamme on ajan tasalla, sanoo toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen.

Hänen mukaansa Suomeen saapuu tällä hetkellä viikoittain noin sata turvapaikanhakijaa. Tasan vuosi sitten turvapaikkaa haki viikon aikana yli 850 ihmistä.

– Maailmantilanne ei ole rauhallinen. Välimeren yli tulee yhä paljon väkeä, toteaa Pauli Heikkinen.

Väitös: Hyväksyntä auttoi evakkolapsia kotoutumaan – sama pätee pakolaislapsiin

31. Elokuu 2016 - 8:33

Karjalan evakoihin suhtauduttiin uusilla asuinpaikoilla monin tavoin. Eeva Riutamaan väitöstutkimuksen mukaan ne evakkolapset, jotka hyväksyttiin, kotiutuivat uuteen yhteisöönsä ja saivat paremmat elämän eväät.

Toisten evakkolasten kokema kielteinen vastaanotto vaikutti myös myöhemmin elämässä.

– Lapsi, joka on saanut kunnioitusta ja hyväksyntää, kasvaa sellaiseksi, että hänkin hyväksyy, niin omat kuin vieraat, sanoo kasvatustieteiden maisteri Eeva Riutamaa.

Riutamaan mukaan evakkolapsi, joka koki syrjintää tai yksinäisyyttä on vanhetessaan vaarassa syrjäytyä.

– Sellainen vaille jääminen jättää tunteen, että kaikki on minulta pois – se pienikin leipäpala, jonka annan.

Vertaistuki tärkeää

Väitöstutkimuksen tuloksia voi soveltaa pakolaisperheiden kotouttamisessa. Jo se riittää, että ympäristö osoittaa hyväksyntää.

– Pakolaisperhe ei tarvitse kuin yhden toisen vertaisperheen, jossa on vaikka samanikäisiä lapsia. Pakolaisperhe hyväksytään, heistä ei puhuta rumin sanoin, heitä ei haukuta. Kun perhe saa hyväksyntää, se integroituu yhteiskuntaan.

Ensiarvoisen tärkeää olisi tukea pakolaisperheiden osallisuutta ja integroitumista uudessa ympäristössä.

– Hyväksyntä estää nykypäivän radikalisoitumisen. Jos perhe ja lapsi hyväksytään, ei synny katkeruutta eikä halua tuhota muita.

Raskaita muistoja pitää käsitellä

Eeva Riutamaan väitöstutkimuksessa on tarkasteltu luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin.

Tutkimuksen mukaan kodin menetys jättää raskaita tunnemuistoja, mutta niitä pitää käsitellä.

Tutkimustaan varten Riutamaa haastatteli 11 evakkolasta ja sai kyselytutkimukseensa vastauksen 631 evakkolapselta.

Tutkimus lisää ymmärrystä evakkolasten kasvukokemuksista ja tarjoaa uutta tietoa heidän selviytymisestään ja hyvinvoinnistaan.

Selviytymistä ovat tukeneet kotikasvatuksessa omaksuttu tulevaisuuden usko, sosiaalinen kanssakäyminen ja toiminnallisuus elämän eri alueilla. Evakkolapset, joiden kanssa kipeistä kokemuksista ja kodin menetyksestä on puhuttu, voivat ikääntyneinä pääsääntöisesti hyvin.

Eeva Riutamaan väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. syyskuuta 2016.

Vakava nokkakolari Sauvossa – yksi menehtyi

31. Elokuu 2016 - 7:31

Henkilöauto ja pakettiauto kolaroivat Varsinais-Suomessa, Sauvossa, tiellä numero 181. Onnettomuudessa oli osallisena kolme ihmistä.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen mukaan yksi ihminen on kuollut ja kaksi loukkaantunut vakavasti.

Pakettiauton ja henkilöauton nokkakolari tapahtui Sauvon-Kemiönsaarentiellä, Kemiönsaaren ja Torikka-Maalun tienhaarassa. Onnettomuus sattui keskiviikkoaamuna ennen kello kuutta.

Menehtynyt on henkilöauton kuljettaja. Vakavasti loukkaantuneet henkilöt on kuljetettu hoitoon Tyksiin.

Onnettomuuspaikalla raivaustyöt haittaavat liikennettä vielä kello kahdeksan jälkeenkin. Ennen kello kahdeksaa saatiin toinen kaista avattua liikenteelle.

Henkilöauton ja pakettiauton nokkakolari Sauvossa

31. Elokuu 2016 - 6:43

Onnettomuus haittaa liikennettä Sauvon-Kemiöntiellä. Päivystävän palomestarin mukaan pakettiauto ja henkilöauto ajautuivat nokkakolariin ennen kello kuutta. Tarkempi onnettomuuspaikka on Sauvossa, Kemiönsaaren ja Torikka-Maalun tienhaarassa.

Tie on suljettu liikenteeltä onnettomuuspaikan kohdalla. Pelastus- ja raivaustyöt ovat käynnissä.

Yliopistoon vaikka juristin avulla – ilman opiskelupaikkaa jääneet valittavat oikeuteen saakka

31. Elokuu 2016 - 5:30

Yliopistoon haluavat ovat valmiita menemään yllättävän pitkälle päästäkseen sisään oppilaitokseen.

Jos hakija kokee, että esimerkiksi hänen suoritustaan valintakokeessa on arvioitu väärin, hän voi valittaa yliopistolle sen päätöksestä jättää hakija vaille opiskelupaikkaa. Oikaisupyynnön eli valituksen tekemiseen käytetään jopa asianajajan palveluita.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan oikeustieteissä on pitkä perinne asianajajan käyttämisestä. Se on Tolvasen mukaan Helsingissä ja Turussa yleistä. Nyt ilmiö on rantautunut myös Itä-Suomen yliopistoon.

– Asianajajan tekemät valitukset eivät kuitenkaan yleensä menesty sen paremmin kuin hakijoiden itsensä tekemät, Tolvanen toteaa.

Apua valitukseen valmennusyrityksiltä

Tolvanen liittää juristin avun käytön valmennuskursseihin, joita jotkut hakijat käyvät ennen yliopiston pääsykokeita. Myös Lapin ja Turun yliopistoissa on huomattu, että valmennuskurssit mainostavat hakijoille erilaisia konsultointipalveluita.

Esimerkiksi valmennuskursseja järjestävä yritys voi tarjota myös palvelua, jossa hakijan valintakoe käydään läpi ja tehdään tarvittaessa oikaisupyyntö yliopistolle.

– Eräs yritys esimerkiksi tarjoaa konsultointipalvelua netissä 485 euron hintaan. Me emme yliopistolla voi tälle mitään. Me teemme omaa tehtäväämme, sanoo Arto Liljeblad Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Oikaisupyyntöjä lähetettiin Itä-Suomen yliopistoon tänä kesänä yhteensä  yli 100, Turun yliopistoon 87 ja Lapin yliopistoon 22. Asianajajan palveluita käyttäneiden määriä ei tiedetä, koska palvelun käyttämistä ei tarvitse mainita hakemuksessa.

Kaikkein innokkaimmat menevät hallinto-oikeuteen asti saadakseen opiskelupaikan. Matti Tolvasen mukaan Itä-Suomen yliopistosta menee muutamia tapauksia hallinto-oikeuteen, mutta sitä kautta opiskelupaikan saaminen on todella harvinaista.

Konsultista kädentaitajaksi – kaikki ikkunoiden entisöijät ovat alanvaihtajia

30. Elokuu 2016 - 20:05

Aikuisopiskelijoiden suosikkitutkinnot hakijamäärällä mitattuna Amiedu 2016:

1. Vartijan ammattitukinto

2. Liiketalouden perustutkinto

3. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Luksia 2016:

1. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

2. Hierojan ammattitutkinto

3. Tarkastussukeltajan ammattitutkinto

Metropolia 2016:

1. Sosiaalialan tutkinto (sosionomi)

2. Ensihoito (ensi/sairaanhoitaja)

3. Liiketalouden tutkinto (tradenomi)

Omnia 2016:

1. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

2. Liiketalouden perustutkinto

3. Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto

Marika Mattila osti miehensä kanssa kesäasunnon Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalta Suomusjärveltä kuusi vuotta sitten. Kesäasunnon remontti eteni ja maalaiselämään ihastunut helsinkiläinen viestintäkonsultti huomasi pitävänsä erityisesti ikkunoiden kunnostamisesta. Eniten valmistuneita aikuisopiskelijoita koko maassa 2014:

1. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

2. Liiketalouden perustutkinto

3. Johtamisen erikoisammattitutkinto

4. Myynnin ammattitutkinto

5. Laitoshuoltajan ammattitutkinto

(Lähde: Opetushallitus)

– Tämä elämäntapa vei mukanaan. Aloin miettiä, että miten voisin asua, elää ja työskennellä maaseudulla pysyvästi, ettei tarvitsisi palata maanantaiaamuiksi kaupunkiin. En ollut koskaan kuullut ikkunaentisöijän ammatista, mutta sellainen löytyi netistä ja kävin kurssin.

Alanvaihtaja ei ole kummajainen nykyisessä ammattikunnassaan, päinvastoin.

– Ikkunaentisöijien yhdistyksessä on noin 50 jäsentä. Heistä kaikki ovat aikuisia ammatinvaihtajia ja puolet tekee tätä nyt päätoimisesti. Joukossa on akateemisesti koulutettuja ihmisiä, IT-alalta tulleita, tarhantätejä, veturinkuljettaja, graafinen suunnittelija, pitopalveluyrittäjä ja niin edelleen.

Positiivisten näkymien alat kiinnostavat aikuisopiskelijoita

Eri aikuisoppilaitoksista kerrotaan, että varttuneemmat opiskelijat hakeutuvat useimmiten aloille, joilla on töitä tarjolla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suoritti vuonna 2014 yli 5 000 aikuisopiskelijaa. Tuoreempaa koko maan kattavaa tilastoa ei ole tarjolla.

Oppilaitoskohtaisista tiedoista ilmenee, että sosiaali- ja terveydenhoitoala on kuluvan vuoden hakijamäärällä mitattuna kärkikolmikossa ainakin Amiedussa, Luksiassa ja Omniassa.

Tällä hetkellä suosiotaan kasvattavat esimerkiksi Omniassa erityisesti kauneudenhoitoalan sekä kiinteistöpalveluiden perustutkinnot. 

"Elämä tuntuu oman kokoiselta ja näköiseltä"

Aikaisemmin Helsingissä viestintäkonsulttina työskennellyt Marika Mattila ei ole katunut alanvaihtoa. Sisävessaton kesäasunto on muuttunut ympärivuotiseksi kodiksi.

– Elämä tuntuu oman kokoiselta ja näköiseltä, nyt olen oman elämäni toimitusjohtaja. Jos haluan vaikka ottaa lounaan jälkeen nokoset pihakeinussa, niin sitten otan, ja jatkan töitä pidemmälle iltaan. Uskon, että touhuan ikkunoiden kanssa lopun ikäni.

Alanvaihtaja rohkaisee muitakin hyppäämään tuntemattomaan, jos vain yhtään siltä tuntuu.

– Jos jatkuvasti tuntuu siltä, että joku hiertää, niin kannattaa heittäytyä haaveilemaan. Mitä tekisit, jos ei olisi pakko tehdä mitään? Rohkaisen muitakin uuteen. Itsetarkoitus se ei ole, mutta jos siltä tuntuu, niin mene ja tee!

Bussien aikataulusotku vain osa ongelmaa – yhdellä matkakortilla kaupunkiin ja toisella kotiin

30. Elokuu 2016 - 13:33

Yle kertoi tiistaina bussivuorojen aikataulujen pirstaloitumisesta. Aikatauluja joutuu etsimään useilta verkkosivuilta ja pahimmillaan matkustajat joutuvat jopa soittamaan liikennöitsijöille saadakseen tietoa.

Sen lisäksi, että bussiaikataulut ovat pirstaloituneet eri verkkopalveluihin, matkustajat joutuvat nyt arpomaan eri lippuvaihtoehtojen välillä.

Linja-autoliikenteen Waltti-korttiuudistus on aiheuttanut tilanteen, että opiskelija saattaa tarvita kahta erilaista matkakorttia.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa opiskelija voi tulla kotikunnastaan Waltti-vuorolla Joensuuhun kouluun, mutta tarvitsee Matkahuollon kortin päästäkseen iltapäivällä takaisin kotiin.

– Opiskelijat eivät ole aina päässeet kouluun tai koulusta pois, koska Waltti-kortti käy vain Waltti-vuoroilla. Opiskelija joutuu siis etsimään aikatauluja ja sen lisäksi selvittämään, mikä bussikortti käy milläkin vuorolla, kertoo kehitysjohtaja Jatta Herranen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä.

Oppilaitosten opintotoimistoille erilaiset bussiliput ja yhteydet ovat aiheuttaneet runsaasti harmaita hiuksia. Opintosihteeri Kirsi Mustonen kertoo, kesän jälkeen matkalippujen valitsemista tehtiin lähes arpapelillä.

– Nyt olemme oppineet, millä bussivuorolla käy Waltti-kortti ja millä ei, Mustonen sanoo.

Taustalla on Waltti-korttiuudistus. Kyse on valtion uudenlaisesta matkustuskortista, joka korvaa Matkahuollon vastaavat tuotteet. Valtion rahoittamilla Waltti-vuoroilla eivät käy esimerkiksi Matkahuollon seutuliput.

Elokuun ajan Waltti-vuoroilla on vielä käynyt Matkahuollon matkakortit.

Syyskuun alusta alkaen Waltti-vuoroilla hyväksytään vain Waltti-kortti. Oppilaitokset muistuttavat opiskelijoita, että he hankkisivat oikeanlaisen matkakortin tai varaisivat rahaa matkan maksua varten.

Pian aikatauluhaku- ja lippuhaasteita koko Suomessa

Aikataulut ovat levällään verkossa, koska Matkahuolto poisti osan bussiaikatauluista omilta sivuiltaan. Matkahuolto perustelee poistamista sillä, ettei se tee ilmaista työtä kenellekään.

Matkahuollon mukaan se on poistanut valtiorahoitteisten vuorojen aikataulut Itä-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta.

Waltti-kortti on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Suomen kaupunkikeskuksissa. Tähän mennessä mukana ovat Joensuu, Kuopio, Mikkeli, Hämeenlinna, Lahti, Oulu, Vaasa, Lappeenranta, Kouvola, Jyväskylä ja Kajaani.

Seuraavaksi Waltti-kortin käyttö leviää Turkuun, Tampereelle, Rovaniemelle, Poriin, Imatraan, Kokkolaan, Meri-Lappiin, Saloon, Savonlinnaan ja Seinäjoelle.

Liikennevirasto kehittelee uutta linja-autoaikatauluhakua. Uhkana on kuitenkin, että aikatauluhakemisen ongelma laajenee myös Itä-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta muualle Suomeen.

Miesvanki pääsi karkuun pakovarmana pidetystä Turun vankilasta

30. Elokuu 2016 - 12:27

Miesvanki onnistui pakenemaan Turun vankilasta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kyseessä oli ensimmäinen onnistunut yritys vuonna 2007 valmistuneen vankilan historiassa.

Poliisi tavoitti karkurin lähimaastosta muutaman tunnin etsintöjen jälkeen. Vankilan johtaja Juhani Järvi ei halua kertoa tarkemmin paon yksityiskohdista salassa pidettäviin turvallisuustietoihin vedoten.

– Väkivaltaa ei ole käytetty, mikä on tässä kokonaisuudessa tietysti positiivinen asia. Pako näyttää huolellisesti suunnitellulta. Mikään äkkinäinen päähänpisto ei ollut kyseessä, kertoo Juhani Järvi.

Paennut vanki suorittaa pitkähköä huumausainerikostuomiota. Hän on rangaistuksensa alkuvaiheessa.

– Henkilökuntamme kyllä havaitsi paon, mutta tilanne tapahtui niin nopeasti, että sitä ei kyetty estämään. Poliisi saatiin pikaisesti paikalle, painottaa Järvi.

Vankila tekee selvityksen pakoon liittyvistä tapahtumista. Jatkotoimenpiteitä on Juhani Järven mukaan luvassa.

– Pidämme huolta siitä, että tämänkaltainen pako ei enää jatkossa toistu, painottaa Järvi.

Vankilapaosta kertoi ensimmäisena Iltalehti.

Kestääkö kantti? – Testaa, kuinka turkulainen olet

30. Elokuu 2016 - 12:09

1. Mikä rakennus? Turun tuomiokirkko  Katedralskolan i Åbo  Turun linna 2. Minkä rakennuksen edustalla tämä patsas on? Turun tuomiokirkko  Turun yliopiston suomen kielen laitos  Åbo Akademin päärakennus 3. Mikä turkulaisille rakas laiva? Bore  Suomen Joutsen  Aurajoen Hanhi 4. Missä tämä Hirvi-veistos sijaitsee? Puolalanpuistossa  Vartiovuorenmäellä  Kupittaanpuistossa 5. Mikä katu? Puistokatu  Puutarhakatu  Koulukatu 6. Mikä rakennus? Aurajoki-säätiön pääkonttori  Turun kaupungintalo  Arkkipiispantalo 7. Millä nimellä tunnetaan talo, jossa toimi aiemmin myös Yle? YLE-kolmio  KOP-kolmio  SYP-kolmio 8. Missä on Jarno Saarisen tie? Hirvensalossa  Ruissalossa  Prätkämäessä 9. Missä sijaitsee tämä aikoinaan Turun korkein asuintalo? Varissuolla  Majakkarannassa  Kupittaalla 10. Minkä talon julkisivua koristaa tämä Säästäväisyys-veistos? Turun Osuuspankin taloa  Turun Säästöpankin taloa  Suomen Pankin Turun konttoria  window.survey = window.survey || {} window.survey.initialState = {"survey":{"url":"turku-testi","name":"Turku-testi","open":"","urls":["turku-testi"],"close":"","owner":154,"results":[{"id":61,"text":"0/10 Tietämyksesi Turusta on todella onnetonta. Oletko kenties Tampereelta?","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":0,"dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""},{"id":62,"text":"1/10 Tietämyksesi Turusta on todella onnetonta. Oletko kenties Tampereelta?","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":"1","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""},{"id":63,"text":"2/10 Tietämyksesi Turusta on todella onnetonta. Oletko kenties Tampereelta?","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":"2","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""},{"id":64,"text":"3/10 Turku-tiedoissasi on pahoja aukkoja. Olet kuitenkin ilmeisesti joskus vieraillut kaupungissa.","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":"3","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""},{"id":65,"text":"4/10 Hallitset perusasiat, mutta turkulaisuuteen on vielä pitkä matka.","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":"4","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""},{"id":66,"text":"5/10 Turku on saanut sinusta jo otteen. Näkyy selvästi, että haluaisit tietää enemmänkin Turusta.","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":"5","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""},{"id":67,"text":"6/10 Turku ei ole selvästikään kotikaupunkisi. Siis ainakaan vielä.","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":"6","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""},{"id":68,"text":"7/10 Hyvällä omallatunnolla voit leuhkia ystävillesi tuntevasi Turun kuin omat taskusi. ","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":"7","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""},{"id":69,"text":"8/10 Voiko kukaan ei-turkulainen tuntea Turkua niin hyvin kuin sinä? Olet varmaankin asunut Turussa jo pitkään. ","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":"8","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""},{"id":70,"text":"9/10 Erittäin hyvä, muttei täydellinen. Täysi potti oli niin lähellä, että kuulit korvissasi jo Nummelin Timon viulun soiton.","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":"9","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""},{"id":71,"text":"10/10 Onneksi olkoon, täydet pisteet! Olet todennäköisesti syntynyt Heidekenillä ja kannat syntymätodistustasi aina mukana.\n","image":"17-6075257befa8dbceeb","scores":[{"score":"10","dimension":0}],"twitterShareText":"","facebookShareText":"","facebookShareTitle":""}],"openType":"open","questions":[{"id":0,"text":"1. Mikä rakennus?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"17-6054557bd67eb91ece","options":[{"id":1,"text":"Turun tuomiokirkko","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":2,"text":"Katedralskolan i Åbo","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":3,"text":"Turun linna","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Turun linnan rakentaminen alkoi 1280-luvulla. Linnan kulta-aikaa oli 1500-luku. Alun perin linna sijaitsi kallioluodolla Turun edustalla. Nykyään Turun linna on museo ja yksi Turun suosituimmista nähtävyyksistä. Vuosittain siellä vierailee yli 100 000 kävijää.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":4,"text":"2. Minkä rakennuksen edustalla tämä patsas on?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"17-6055057bd6b38f279f","options":[{"id":5,"text":"Turun tuomiokirkko","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":6,"text":"Turun yliopiston suomen kielen laitos","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":7,"text":"Åbo Akademin päärakennus","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan patsas sijaitsee Turun tuomiokirkon oikealla sivustalla. Patsas paljastettiin vuonna 1952 ja sen tekijä on Oskari Jauhiainen. Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö, jonka rakentaminen aloitettiin 1200-luvun lopussa. Kirkko on Suomen arvokkain rakennushistoriallinen muistomerkki.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":8,"text":"3. Mikä turkulaisille rakas laiva?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"17-6055257bd6e5373f9a","options":[{"id":10,"text":"Bore","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":11,"text":"Suomen Joutsen","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":12,"text":"Aurajoen Hanhi","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Kolmimastoinen fregatti Suomen Joutsen rakennettiin vuonna 1902 Ranskassa. Aluksi se toimi kauppalaivana, mutta vuonna 1930 Suomen valtio osti sen laivaston koululaivaksi. Vuodesta 1960 alkaen Suomen Joutsen toimi Aurajoessa merimiesammattikouluna, kunnes siitä tehtiin museolaiva vuonna 1991. Suomen Joutsen siirrettiin nykyiselle paikalleen Forum Marinumin edustalle vuonna 2002 Aurajoen toiselta puolelta Martinsillan kupeesta. ","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":13,"text":"4. Missä tämä Hirvi-veistos sijaitsee?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"17-6057257bd7745198d4","options":[{"id":14,"text":"Puolalanpuistossa","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":15,"text":"Vartiovuorenmäellä","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":16,"text":"Kupittaanpuistossa","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Jussi Mäntysen Hirvi-veistos on vuodelta 1923. Siitä on tehty neljä pronssivalosta, joista vanhin pystytettiin Viipuriin 1928. Muut veistokset ovat Lahdessa, Helsingissä ja Turussa. Mäntynen lahjoitti Hirvi-veistoksen Turun kaupungille vuonna 1969 ja se sijaitsee Kupittaanpuistossa lähellä ankkalampea.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":17,"text":"5. Mikä katu?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"17-6057557bd781566493","options":[{"id":18,"text":"Puistokatu","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":19,"text":"Puutarhakatu","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":20,"text":"Koulukatu","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Puutarhakatu on 2,3 kilometriä pitkä katu, joka alkaa Puolalanmäeltä ja kulkee läpi Port Arthurin puutaloalueen ja päättyy IX kaupunginosaan (Länsiranta) lähelle Turun linnaa ja satamaa. Alueelle on rakenteilla uusi Linnakaupungin kaupunginosa. ","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":29,"text":"6. Mikä rakennus?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"17-6063257bdaf11098aa","options":[{"id":30,"text":"Aurajoki-säätiön pääkonttori","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":"","allowFreeText":false},{"id":31,"text":"Turun kaupungintalo","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":32,"text":"Arkkipiispantalo","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Vuonna 1887 valmistuneen arkkipiispantalon on suunnitellut Jac Ahrenberg. Alun perin rakennuksessa yhdisteltiin eri tyylikausien vaikutteita. 1930-luvun remontissa sisätiloista tehtiin funkkistyylisiä. Talon ensimmäinen asukas oli arkkipiispa Torsten Thure Renvall. Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen on talon yhdestoista asukas.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":33,"text":"7. Millä nimellä tunnetaan talo, jossa toimi aiemmin myös Yle?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"17-6063357bdb1803becf","options":[{"id":34,"text":"YLE-kolmio","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":35,"text":"KOP-kolmio","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":36,"text":"SYP-kolmio","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Viljo Revellin suunnittelema KOP-kolmio valmistui vuonna 1964. Rakennus oli Turun ensimmäinen ostoskeskus. Nimensä se sai tilaajan Kansallis-Osake-Pankin mukaan. KOP-kolmio äänestettiin aikoinaan Turun rumimmaksi rakennukseksi.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":41,"text":"8. Missä on Jarno Saarisen tie?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"17-6063557bdb440893ee","options":[{"id":42,"text":"Hirvensalossa","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":43,"text":"Ruissalossa","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":44,"text":"Prätkämäessä","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Turkulainen Jarno Saarinen oli Suomen ensimmäinen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari. Hän kuoli 20. toukokuuta 1973 Monzan radalla kilpailuonnettomuudessa 27-vuotiaana. Jarno Saarinen tunnettiin yleisesti lempinimellä Paroni. Hänen mukaansa on nimetty Suomessa myöskin toinen tie, Alastaron moottoriradan osoite on Jarno Saarisentie. ","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":45,"text":"9. Missä sijaitsee tämä aikoinaan Turun korkein asuintalo?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"17-6063657bdb5d0b74fb","options":[{"id":46,"text":"Varissuolla","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":47,"text":"Majakkarannassa","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":48,"text":"Kupittaalla","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Vuonna 1987 rakennettu Varissuon Tornikartio tunnetaan yleisesti nimellä Varissuon tornitalo. 51-metriä korkeassa tornitalossa on viisitoista kerrosta. \nVuoteen 2001 asti se oli Turun korkein asuinrakennus. Tuolloin rakennettiin Majakkarantaan 58-metriä korkea Airiston Tähti, joka on edelleen Turun korkein asuintalo. ","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false},{"id":49,"text":"10. Minkä talon julkisivua koristaa tämä Säästäväisyys-veistos?","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"17-6063757bdb72f1e413","options":[{"id":50,"text":"Turun Osuuspankin taloa","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false},{"id":51,"text":"Turun Säästöpankin taloa","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","score":1,"allowFreeText":false},{"id":52,"text":"Suomen Pankin Turun konttoria","type":"multiple-choice-with-correct-answer","image":"","allowFreeText":false}],"description":"","explanation":"Sebastian Gripenbergin suunnittelema Säästöpankin talo valmistui Turkuun vuonna 1891. Rakennuksen julkisivun syvennyksiin sijoitettiin kolme Emil Wikströmin veistosta: Kauppa, Teollisuus ja Säästäväisyys. Patsaat ovat Turun Säästöpankin Wikströmiltä tarjouskilpailun perusteella tilaamia.","analyticsKey":"","allowMultipleAnswers":false}],"dimensions":1,"lockAnswers":false,"requireLogin":false,"nextInternalId":77,"twitterHashtag":"","previewTemplate":"uutiset","responsesPerLogin":"","submitAutomatically":true,"allowedResponseCountries":[],"id":316,"showQuestions":true,"selectedSurveyId":316},"surveys":[],"response":{"isEdited":false,"notifications":[],"answers":[],"score":0,"resultId":null,"id":null,"externalData":{},"showResult":false},"router":null,"error":{"message":null,"login":{"error":null},"survey":{"error":null,"notifications":[]}},"template":{"styles":{"body":{"fontFamily":"arial, sans-serif"},"questionTitle":{"color":"#000","marginTop":"10px","marginBottom":"10px","lineHeight":"25px","fontWeight":"bold","fontSize":"18px"},"optionText":{"fontSize":"14px","lineHeight":"19.6px","fontWeight":"normal","margin":0,"padding":"5px 10px 5px 5px","display":"inline-block"},"option":{"marginTop":"5px","display":"inline-block"},"questionExplanation":{"marginTop":"20px","padding":"20px 30px","backgroundColor":"#f1f1f1","marginBottom":"5px"},"result":{"fontSize":"30px","fontWeight":"bold"},"question":{"marginBottom":"30px"},"radioButton":{"margin":"1px 5px 1px 1px","width":"15px","height":"15px","verticalAlign":"text-bottom"},"resultImage":{"maxWidth":"580px","maxHeight":"580px"},"optionImage":{"maxWidth":"580px","maxHeight":"580px","verticalAlign":"middle","marginRight":"10px","width":"100%"},"questionImage":{"maxWidth":"580px","maxHeight":"580px","width":"100%"},"questionDescription":{"marginTop":"5px","marginBottom":"5px"},"questionFreeText":{"width":"100%","height":"100px","border":"1px solid #ccc","borderRadius":" 4px"},"questionDropdown":{"padding":"5px 10px","backgroundColor":"white","border":"1px solid #ccc","borderRadius":" 4px"},"questionDropdownOption":{},"optionFreeText":{"width":"100%","border":"1px solid #ccc","borderRadius":" 4px"},"correctOption":{"fontWeight":"bold"},"selectedCorrectOption":{"backgroundColor":"#B7D432","fontWeight":"bold"},"selectedIncorrectOption":{"backgroundColor":"#BF302A"},"button":{"margin":"10px 0","display":"block","background":"#009bb7","color":"#fff","height":"35px","lineHeight":"35px","textDecoration":"none","fontWeight":700,"textTransform":"uppercase","border":0,"padding":"0 10px","borderRadius":"3px","fontSize":".8em","cursor":"pointer"},"shareText":{},"alert":{"backgroundColor":"#F2DEDE","borderColor":"#ebccd1","color":"#a94442","padding":"15px"}},"texts":{"share":"Jaa: ","facebook":"Facebookissa","twitter":"Twitterissä","submit":"Lähetä","closed":"Kysely on suljettu","opens":"Avautuu","closes":"Sulkeutuu","answeringRequiresLoggingIn":"Vastaaminen vaatii sisäänkirjautumisen","login":"Kirjaudu sisään","gender":"Sukupuoli","female":"Nainen","male":"Mies","other":"Muu","birthdate":"Syntymävuosi"},"errors":{"Country not allowed":"Sijainnistasi ei voi osallistua.","\"answers\" must contain at least 1 items":"Vastaus puuttuu."},"locale":"fi","template":"uutiset"},"user":{"loggedIn":false,"displayName":"","photo":"","message":null,"id":null},"config":{"apiBaseUrl":"https://survey.yle.fi","imageBaseUrl":"https://kuva-api-production-eu-cld-res.cloudinary.com/image/upload/c_limit,f_auto,q_80,w_580,h_580/","shareImageBaseUrl":"https://kuva-api-production-eu-cld-res.cloudinary.com/image/upload/c_limit,f_auto,q_80,w_1200,h_630/"},"statistics":{"count":null,"questions":[],"responses":[]},"time":{"time":null,"diff":null},"widgetUser":{"loggedIn":null,"userId":null}};

Postilaatikkohuijareiden käsiin kymmeniä tuhansia euroja – useita ollut vangittuna

30. Elokuu 2016 - 10:55

Lounais-Suomen poliisille on kesän aikana tehty toistakymmentä rikosilmoitusta väärennetyistä laskuista. Laskuja sisältäviä kirjeitä on viety postin keltaisista kirjelaatikoista. Tämän jälkeen laskulomakkeeseen on vaihdettu uudet tili- ja viitenumerot ja ne on lähetetty uudelleen vastaanottajalle.

Maksettujen laskujen rahat ovat ohjautuneet rikollisten tileille. Poliisin mukaan rikolliset ovat näin onnistuneet huijaamaan itselleen kymmeniä tuhansia euroja. Osan huijausyrityksistä poliisi on onnistunut estämään yhteistyössä pankkien kanssa. Osassa tapauksista rikollisten tilejä on saatu jäädytettyä ennen kuin rahoja on ehditty nostaa tileiltä. 

Poliisin mukaan rikoksella yritettiin tavoitella satojen tuhansien eurojen saalista.

Poliisi ja posti yhteistyössä

Rikosten esitutkinta on Lounais-Suomen poliisilaitoksen Satakunnan alueella vielä kesken. Asian johdosta on ollut vangittuna useita henkilöitä. Rikosten selvittämiseksi ja uusien tapausten ehkäisemiseksi poliisi on tehnyt tutkinnan aikana yhteistyötä Postin kanssa.

Maksajalta ja laskuttajalta vaaditaan tarkkaavaisuutta

Poliisi kehottaa laskujen maksajia kiinnittämään erityistä huomiota laskuja maksaessaan saajan tilinumeroon. Jos on pienikin epäilys siitä, että tilinumero on väärä, kannattaa olla yhteydessä laskun todelliseen saajaan.

Laskujen postittajien tulisi kiinnittää huomioita siihen, minne laskuja jätetään. Poliisi neuvoo välttämään esimerkiksi hiljaisemmilla ja syrjäisemmillä paikoilla olevia kirjelaatikoita.

Teurastamon salakatselu käräjille – Ylen MOT-ohjelman kuvista nousi kohu

30. Elokuu 2016 - 8:48

Syytetyn epäillään kuvanneen salaa Paimion teurastamon toimintaa. Yleisradion MOT-ohjelma esitti kuvamateriaalia viime vuoden lokakuussa. Ohjelma aiheutti kohun eläinten julmasta kohtelusta teurastamoissa.

Syyteharkinta koski myös Ylen toimittajaa, mutta kihlakunnansyyttäjä Kai Selanderin mukaan yllytyksestä ei löytynyt näyttöä.

Teurastamon työtapoihin liittyvät asiat ovat poliisitutkinnassa.

Uusi ryhmäjohtaja haluaa Turun vasemmistoliitosta yhteistyökykyisemmän

30. Elokuu 2016 - 8:01

Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmän uudeksi puheenjohtajaksi valittiin maanantaina 62-vuotias valtiotieteiden maisteri ja kuntoutusohjaaja Pirjo Rinne.

Rinne voitti suljetussa lippuäänestyksessä Johannes Yrittiahon äänin 5–4.

– Kivalta tuntuu, kun pääsee taas tekemään omannäköistä politiikkaa, valtuuston 3. varapuheenjohtajana toiminut Pirjo Rinne iloitsee.

Anderssonin viitoittamalla tiellä

Ryhmäjohtajan paikka avautui, kun eduskuntaan valittu Li Andersson valittiin myös vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Aikaa ei enää jäänyt Turun ryhmän kaitsemiseen.

Pirjo Rinne kertoo olleensa tyytyväinen Anderssonin toimintaan ja jatkavansa samoilla linjoilla. Rinne uskoo, että hänen valintaansa ryhmän johtoon kannattivat nimenomaan ne, jotka haluavat jatkaa Anderssonin aloittamaa avoimempaa linjaa.

– Ehkä jollain tavalla halutaan, että vasemmistoliiton suuntaa muutettaisiin avoimemmaksi ja yhteistyömyönteisemmäksi, Rinne sanoo.

Yhteistyölläkin on kuitenkin rajansa. Vasemmistoliitto on ja pysyy Turku-sopimuksen ulkopuolella, ainoana isona ryhmänä.

– Ei mitään Turku-sopimuksia. Se ei ole hyvää politiikkaa. Päättäjien kädet on sidottu neljäksi vuodeksi, ja se ei ole kuntalaisten etu.

Yhteistyöllä syntyy parempia päätöksiä

Pirjo Rinne uskoo, että hän pystyy viemään vasemmistoliittoa Turussa kohti yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Asioista on parempi sopia yhdessä. 

– Olen ollut politiikassa jo niin kauan, että pystyn keskustelemaan muiden puolueiden kanssa ja kannustamaan niitä, joilla on valtaa, tekemään parempia päätöksiä.

– Toivon, että joissakin asioissa voitaisiin miettiä, sopia ja katsoa yhdessä.

Vaikka ryhmäjohtajan äänestys meni tiukille, Pirjo Rinne ei usko, että vasemmistoliittoon jää paikattavaksi isoja aukkoja.

– Johannes Yrttiaho on edelleen kaupunginhallituksessa, ja hän saa sitä kautta keskittyä oman puoluepolitiikan tekemiseen. Ryhmäjohtajan on kuitenkin otettava kaikki huomioon, ei siinä voi vetää omaa linjaa.

Lieto karsii valtuutettujen lukumäärää kuudella

30. Elokuu 2016 - 7:19

Liedon kunnanvaltuusto päätti valtuutettujen lukumäärän alentamisesta maanantain kokouksessaan. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuustoon valitaan 43 jäsentä. Valtuusto hylkäsi kokoomuksen esityksen, jossa valtuutettujen lukumäärää olisi pudotettu peräti 35:een.

Valtuuston koko kasvoi 43:sta 49:ään elokuussa 2014, kun uuden Liedon valtuusto kokoontui ensimmäistä kertaa. Tarvasjoen ja Liedon kuntaliitos toteutui varsinaisesti 1.1.2015.

Kuntalain mukaan 5 001–20 000 asukkaan kunnissa valtuutettujen minimilukumäärä on 27. Jos kunnassa halutaan minimikokoa suurempi valtuusto, päätöksestä on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Liedon kunnanvaltuuston mukaan demokratia toteutuu selvästi paremmin 43:lla valtuutetulla kuin 27:llä.

Liedon kunnan asukasmäärä on nyt noin 19 250. Kuntavaalien jälkeen kunnassa on noin 450 asukasta yhtä valtuutettua kohti.

Yleisurheilun viisinkertainen Suomen mestari lopettaa kilpauransa - "Tällä systeemillä en tule huippua koskaan saavuttamaan"

29. Elokuu 2016 - 21:39

28-vuotias Eemeli Salomäki kertoo huippu-urheilijataipaleensa lopettamispäätöksestä omassa blogitekstissään.

- Nyt ymmärrän sen, että tällä systeemillä en maailman seiväshuippua tule koskaan saavuttamaan, Salomäki tunnustaa.

-  Hyvin todennäköistä on, että hyppään myös ensi vuonna, mutta silloin vain omaksi iloksi. Tulevaisuudessa oma seiväshyppyura ei vain ole arvoasteikkoni yläpäässä, linjaa Someron Esan edustaja.

- Saan jatkaa uraani seiväshypyn kansallisella huipulla valmentajana ja toivottavasti kasvattaa urheilijoita maailman huipulle.

Salomäen ennätys 560 on vuodelta 2009. Hän vei Kalevan kisojen seiväsmestaruudet vuosina 2008, 2009, 2012, 2013 ja 2015.

Ravintolan jätepuntari näyttää ruoan haaskaajalle surullista naamaa

29. Elokuu 2016 - 19:52

Turussa yritetään vähentää ravintoloissa syntyvää ruokahävikkiä jätevirtamittarilla. Mittari punnitsee ja näyttää poisheitettävän ruoan määrän ruokailijalle. Samalla asiakas tulee antaneeksi ravintolalle palautetta syömästään ruoasta.

Turkulaisen Elomatic Oy:n kehittämä laite on tällä hetkellä testikäytössä opiskelijaravintola Galileissa Yliopistonmäellä.

Jätevirtamittari on osa Turun yliopistolla käynnissä olevaa Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa -tutkimushanketta. Jätevirtamittari on yksi esimerkki, jolla Turun yliopistossa opiskelijaruokaloiden ruokahävikkiä on pyritty vähentämään.

Mukana hankkeessa on toinenkin saman kampuksen opiskelijaravintola, Macciavelli. Siellä poisheitetty ruoka kompostoidaan ja käytetään hyödyksi.

– Ravinteikasta kompostimultaa hyödynnetään opiskelijoiden kaupunkiviljelypalstalla, kertoo hankkeen projektipäällikkö Leena Erälinna Turun yliopistosta.

Palautetta myös ravintolalle

Jätevirtamittari pyrkii herättelemään ruokailijoita siihen, kuinka paljon he heittävät ruokaa pois. Kun asiakas on palauttamassa likaisia astioita, mittarin näytölle ilmestyy punnituksen lopputulos grammoina.

Ruokailijoiden lisäksi laitteella halutaan vaikuttaa myös ravintoloihin.

– Se antaa päivittäin palautetta siitä, mistä ruoasta pidetään ja mistä ei, kertoo Galilein ravintolapäällikkö Hanna Hautajärvi.

Suomessa ruokaa heitetään pois eniten kotitalouksissa, mutta ravintoloiden osuus kaikesta ruokahävikistä on noin viidennes.

Ruokahävikkiä tulee etenkin opiskelijaravintoloissa, päiväkodeissa sekä vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Niissä roskiin menee jopa neljäsosa valmistetusta ruoasta.