• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Varsinais-Suomen Yrittäjät

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 5 min sitten

Poliisi varoittaa yrittäjiä uusista petosmuodoista – "luottotappion vaara erittäin suuri"

8 tuntia 37 min sitten

Kerroimme maaliskuussa poliisitutkinnassa olevista uusista petoshuijausten muodoista.

– Uudentyyppistä toimintaa ovat esimerkiksi rikokset, joissa yrityksen nimissä tehdään luotollinen asiakastili suomalaiseen kohdeyritykseen. Huijauksia organisoidaan pääosin Virosta, vaikka tilaajayritys on rekisteröity Suomeen, Helsingin poliisin rikoskomisario Hannu Kortelainen selvitti tuolloin Yrittäjät.fi:lle.

– Yrityksen "edustaja" tai valtakirjalla asioiva "työntekijä" käy ostamassa yrityksen tilille esimerkiksi sähkötyökaluja tai mobiililaitteita niin kauan kuin luottoa riittää.

Rikollisten julkisivuna toimivan, vastaperustetun yrityksen tarkoitus ei poliisin mukaan ole oikea yritystoiminta, vaan ainoastaan hankkia petoksella erilaista omaisuutta.

Nyt Kortelainen kertoo, että rikosten kohteeksi on joutunut noin kymmenkunta yritystä. Niiden myyntiartikkeleina on esimerkiksi sähkötyökaluja, viihde-elektroniikkaa, telepäätelaitteita ja tietokoneita.

– Tämä [asianomistajien] määrä voi vielä nousta, sillä tämän tyyppisissä petoksissa on asianomistajilla varsin pitkä viive ilmoituksen tekemiselle. Yritykset olettavat saavansa vielä ostajayrityksen nimissä tehdyistä ostoista (petoksista) saataviaan takaisin joko myöhässä maksettuna laskuna tai viimeistään esimerkiksi siviilioikeudellisen prosessin ja perinnän kautta. Tämä ei kuitenkaan käytännössä näissä tapauksissa toteudu, Kortelainen toteaa.

– Yksittäisten petosten keskimääräinen omaisuusvahinko on muutamia tuhansia euroja. Kokonaisuus on kuitenkin sen verran mittava, että vahingot nousevat kymmeniin jopa satoihin tuhansiin euroihin.

Kortelaisen mukaan poliisi ei ole tavoittanut jutun pääepäiltyjä eikä bulvaaneina toimineita, tuotteita noutaneita henkilöitä. Heidän otaksutaan oleilevan ulkomailla.

"Oletettavasti satoja petoksia"

Poliisilla on nyt tutkittavanaan myös uusia, ammattirikollisten/järjestäytyneen rikollisuuden kehittämiä huijausmuotoja.

– Suomeen tuodaan esimerkiksi Ruotsista ja Baltian maista henkilöitä "töihin". Todellisuudessa henkilöt eivät ole tulossa töihin vaan poliisin mukaan osaksi rikollista toimintaa.

– Henkilöitä siis värvätään lähtömaissa esimerkiksi 1 000 euron palkkiota vastaan petosbulvaaniksi. Henkilö tulee Suomeen ja hänelle hankitaan suomalainen henkilötunnus ja pankkitili verkkopankkitunnuksineen Suomessa operoivan rikollisjärjestön jäsenen ohjauksessa. Uskottavuuden lisäämiseksi henkilötunnusta ja pankkiyhteyksiä hankittaessa käytetään väärennettyjä työ- ja asunnonvuokrasopimuksia.

Tämän jälkeen tulokkaalle hankitaan henkilö- ja verkkopankkitunnusten avulla vuokra-asunto.

– Bulvaani antaa saamansa henkilötunnuksen ja pankkitunnukset heidät värvänneen rikollisporukan käyttöön ja poistuu itse maasta välttämättä edes tietäen, mitä kaikkia rikoksia hänen nimissään tehdään tai tullaan tekemään.

Kyseisillä henkilötiedoilla ja asiointivälineillä rikolliset hankkivat pikavippejä ja tekevät verkkokauppaostoksia, jättäen ne maksamatta.

Kortelaisen arvion mukaan ulkomailta värvättyjen henkilöiden nimissä tehtyjä petoksia on "oletettavasti satoja, koska bulvaanejakin on kymmeniä, ja jokaisen bulvaanin tiedoilla tehdään yleensä niin paljon petoksia kuin yritykset luottoa antavat".

– Iso osa näistä rikoksista ei ole vielä tullut poliisin tietoon, koska petoksen kohteeksi joutuneet yritykset yrittävät tavoittaa näitä "haamuasiakkaita" laskumuistutuksilla ja perinnän kautta, mutta se ei johda mihinkään, koska kyseinen henkilö on jo aikaa sitten poistunut kotimaahansa saatuaan suomalaisen henkilöllisyyden.

"Ei koskaan mitään korvauksia"

Mitä suomalaisyritykset voivat tehdä löytääkseen asiakasvirrasta kyseiset huijaukset?

– Tällaisten petosbulvaanien seulominen rehellisten asiakkaiden joukosta voi olla haastavaa, sillä näillä vastikään suomalaisen identiteetin saaneilla henkilöillä ei ole ehtinyt tulla mitään luottohäiriömerkintöjä luottotietorekisteriin eli he ovat luottotietoja tarkistettaessa moitteettomia asiakkaita, Kortelainen sanoo.

Kortelaisen mukaan sähköisen asioinnin perusteella myönnettäviä luottoja kannattaa "harkita hieman tiukemman seulan kautta", jos luottoa hakevalla tai luotollisia ostoksia tekevällä henkilöllä on lyhyt asumishistoria Suomessa.

– Tällaisten asiakkaiden kanssa luottotappion vaara on erittäin suuri, sillä ulkomaille aikaa sitten poistuneilta henkilöiltä, vaikka heidän henkilöllisyytensä pystyttäisiinkin selvittämään, ei tulla koskaan saamaan mitään korvauksia puhumattakaan heidän päämiehiltään. Tällaisten henkilöiden saaminen suomalaisen oikeusprosessin käsiin on myös hyvin haasteellista, Kortelainen toteaa.

Rikoskomisario toivoo Suomeenkin Ruotsin kaltaista positiivista luottorekisteriä.

– Jos tällaisesta rekisteristä pystyisi näkemään esimerkiksi sen, että aivan äskettäin henkilön tiedoilla on otettu useita pikalainoja eri yrityksistä ja tehty luotto-ostoksia eri verkkokaupoista, niin se on jo aika hyvä signaali siitä, että kyse ei ole ihan tavanomaisesta kuluttajakäyttäytymisestä. Vilkas luottohistoria voisi viitata mahdolliseen identiteetin väärinkäytökseen ja petokseen.

 

Poliisin 5 neuvoa yrittäjille:

  1. Ennen luotollisen asiakastilin avaamista tai sähköpostitse tulleen tilauksen luovuttamista tai toimittamista "epämääräiseen" osoitteeseen olisi hyvä tarkistaa tilaajayrityksen taustoja. Onko se juuri perustettu, onko sen johto- tai omistussuhteissa tapahtunut muutoksia ennen luottotilin avaamista tai tilauksen tekemistä?
  2. Löytyykö yritykselle yhteystietoja internetistä ja vastaako yhteystieto (osoite, puhelinnumero) tilauksessa annettuja tietoja?
  3. Olisi hyvä, jos tietyn riskitason ylittävissä tilauksissa/noudoissa toimipisteen asiointitapahtuman valvontatallenne otettaisiin talteen kaiken varalta. Viranomaiset tulevat sitä mahdollisesti kyselemään muutaman kuukauden, jopa vuoden kuluttua, kun epäilty rikos tulee ilmi maksamattomien laskujen muodossa. Normaalin tallennusajan puitteissa valvontatallenteita ei ole saatavissa enää siinä vaiheessa kun tilaus paljastuu rikokseksi.
  4. Bulvaaneilla on myös ollut väärennettyjä henkilökortteja ja ajokortteja, joten henkilöpapereitakin on syytä ehkä tarkastella tavallista tarkemmin, ottaa niistä mahdollisuuksien mukaan valokopio.
  5. Asiakirjassa oleva valokuva on usein bulvaanin oma kuva, mutta muut tiedot ovat jonkun muun henkilön. Jos henkilökortissa on esimerkiksi kantasuomalaisen henkilön nimi ja henkilö puhuu suomea ulkomaalaisittain murtaen tai ei puhu lainkaan suomea, niin tapausta/tilausta kannattaa tutkia hieman tarkemmin.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Pikkuyrittäjät palkitaan Yhdysvalloissa – jo 25 000 lasta mukana ohjelmassa

11 tuntia 42 min sitten

Nuori Yrittäjyys ry:n Pikkuyrittäjät-ohjelma palkitaan Gold Global Best Award -tunnustuksella Yhdysvalloissa lokakuussa.

IPN (International education business Partnership Network) on maailmanlaajuinen, yleishyödyllinen verkosto, joka on yli 20 vuoden ajan edistänyt työelämätaitojen oppimista ja opettamista kouluissa. IPN järjestää kahden vuoden välein Global Best Award -kilpailun, jonka palkintogaala pidetään Houstonin avaruuskeskuksessa USA:ssa, 19. lokakuuta.

Pikkuyrittäjät palkitaan Euroopan parhaana (Gold Global Best Award) kategoriassa Yrittäjyys ja yrittäjämäiset taidot. Samalla Pikkuyrittäjät on tässä kategoriassa ehdolla koko maailman parhaaksi, yhdessä muiden maanosien voittajien kanssa.

Kaikkiaan kilpailun kategorioita on kuusi ja gaalan päätteeksi palkitaan maailman paras yrittäjyyskasvatusohjelma/-innovaatio. Global Best Overall Awardin tavoittelussa on mukana myös Pikkuyrittäjät.

– Jo 25 000 lasta on päässyt mukaan innostavaan Pikkuyrittäjät-ohjelmaan, joka on saanut vahvan jalansijan kouluissa ympäri maata. On upeaa päästä esittelemään suomalaista koulutusinnovaatiota yhdessä koko tiimimme kanssa Houstoniin lokakuussa, kertoo Pikkuyrittäjien Mikko Nurminen.

Pikkuyrittäjät edusti Suomea samaisessa kilpailussa myös kaksi vuotta sitten.

Pikkuyrittäjät on alakouluille suunnattu 18 tunnin maksuton opinto-ohjelma, jossa lapset tutustuvat yrittäjyyteen ja perustavat 2-4 hengen ryhmissä oman Pikkuyrityksensä. Ohjelman aikana lapsia kannustetaan ja innostetaan olemaan rohkeita ja kokeilemaan uutta. He tunnistavat omat vahvuutensa, hyödyntävät tietonsa ja uskaltavat yrittää.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pikkuyrittäjät

 

Kategoriat: Yrittäjät

Uudet valvontamaksut uhkaavat hauholaista kalayrittäjää: "Tämä voi olla kuolinisku"

17. Elokuu 2018 - 12:56

Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee parhaillaan elintarvikevalvontamaksujen korotusta. Käytännössä maksujen määrä voisi jopa kymmenkertaistua nykyisestä.

Korotuksia perustellaan EU-asetuksen vaatimuksella siitä, että valvonnan tuottojen pitäisi vastata paremmin valvonnan kustannuksia.

Maksujen mahdollinen korotus huolestuttaa etenkin kalastus- ja tilapuotiyrityksiä. Yksi huolestunut on Hauhon Järvituotteen yrittäjä Konsta Kankaala, joka myy kalatuotteitaan yksityiskuluttajille sekä ravintoloille, kaupoille ja tukkuliikkeille.

– Toteutuessaan korotukset eivät pelkästään vaikeuta yritystoimintaa vaan ne saattavat lopettaa sen kokonaan, ainakin sellaisena kuin se on tällä hetkellä.

Kankaalan yritys tekee noin 50 000 euron liikevaihtoa. Jos ministeriön suunnitelmat toteutuvat, valvontamaksut voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin.

– Nykyisin valvontamaksut ovat joitakin satoja euroja vuodessa. Kyllä se kuolinisku olisi, jatkossa parin kuukauden palkka menee viranomaisille siihen, että he tekevät saman työn kuin tähänkin asti.

– Jos esitys tulee voimaan, minun pitää luultavasti lopettaa jalostustoiminta kokonaan, siirtyä kalastamaan isompia määriä ja myydä kalaa käsittelemättömänä, jolloin siitä ei pidä maksaa niin suuria valvontamaksuja.

Kankaala muistuttaa, että suunnitelmat sotivat EU:n kalatalouspolitiikkaa vastaan.

– EU:ssa pyritään tukemaan pienimuotoista toimintaa, joka ei vaaranna kalakantoja.

"Fileerauksesta tulisi kalliimpaa"

Valvottavilta elintarvikealan yrityksiltä kerättävistä valvontamaksuista tulisi suunnitelmien mukaan vuosittaisia ja kiinteitä. Jatkossa maksut eivät olisi enää kiinni siitä, tehdäänkö tarkastus, vaan vuosimaksua tulee maksaa, vaikkei tarkastuksia omalle kohdalle sattuisikaan.

Kiinteä vuosimaksu pitäisi sisällään mahdollisen valvontakäynnin ja käyntiin liittyvät näytteenotot. Maksuluokat valvontamaksuihin perustuvat puolestaan yrityksen riskiluokitukseen. 

Kankaalan mukaan uuden määräykset vaikuttaisivat etenkin kalan fileeraukseen.

– Jatkossa kalanjalostus tulisi huomattavan paljon kalliimmaksi uusien riskiluokkien takia.

Tällä hetkellä voimassa olevien säädösten mukaan Kankaala saa fileerata elintarvikehuoneistossaan enintään 1000 kiloa filettä. Hän pelkää, että mahdolliset lakimuutokset vaikuttaisivat myös muikun mädin talteenottoon.

"Kala säilyisi huonommin"

Kankaalan yritys toimittaa vakuumipakattua kalaa kuluttajille ja ravintoloille. Ministeriön suunnitelmien toteutuessa myös pakkaustapa pitäisi muuttaa, jos uudet riskiluokat tulevwt käyttöön.

– Jatkossa minun pitäisi pakata kala pakastepussiin, jotta säästäisin kustannuksissa. Siinä tapauksessa kala säilyy huonommin ja pakkaus on paljon rumemman näköinen.

Kankaala ei näe korjattavaa nykyisessä tilanteessa.

– Olen ollut alalla pian viisi vuotta enkä ole saanut ainuttakaan reklamaatiota tuotteista. Kukaan ei ole niistä sairastunut. Senkään takia en ole löytänyt tästä esityksestä mitään positiivista. Vaikuttaa pelkältä rahankeruulta. Hallituksen tavoitteena on ollut leikata turhanpäiväistä byrokratiaa, tämä kyllä sotii niitä puheita vastaan.

Yrittäjä aikoo seuraavaksi perehtyä tarkasti ministeriön esitykseen.

– Täytyy nyt lukea ehdotus ajatuksella läpi ja sitten kommentoida sitä. Teksti on melko vaikeaselkoista, joten sen kanssa menee aikaa, Kankaala harmittelee.

Elintarvikelakiluonnoksen lausuntoaika päättyy tänään.

Yrittäjät: Maksukorotukset vedettävä pois

Suomen Yrittäjät vaatii, että suunnitellut maksukorotukset vedetään pois. Yrittäjien mielestä valvonnan kohteiden ei tule yksin kantaa valvonnan kustannuksia. Jos maksuja täytyy tarkistaa, korotuksia tulee lieventää olennaisesti. Maksun suuruus voisi olla sidottu yrityksen liikevaihtoon, ainakin pienemmässä yrityskoossa.

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin pelkää, että esitys vaikuttaa rajulla tavalla etenkin pieniin yrityksiin.

– Suunniteltu valvontamaksujen nosto on erittäin suuri, ja sen vaikutukset olisivat rajut. Pienimmillä elintarvikeyrittäjillä 5 000 – 10 000 euron vuosittainen valvontamaksukulu johtaisi pohdintaan, kannattaako yritystoimintaa enää jatkaa. Valvontamaksujen tason tulisi mieluummin kannustaa yrittäjiä laadukkaaseen toimintaan. Jos esitykset toteutetaan, käy päinvastoin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Työnantaja, tästä korvauksesta et ehkä tiennyt – Näin saat 2500 euroa naispuolisen työntekijän perheenlisäyksestä

17. Elokuu 2018 - 11:36

Perhevapaakorvausta on voinut hakea viime vuoden keväästä alkaen. Yrittäjä voi hakea sitä myös Kelan sähköisessä asiointipalvelussa.

Kyseessä on 2500 euron suuruinen kertakorvaus, joka voidaan maksaa naispuolisen työntekijän raskaudesta tai adoptiosta, jos ehdot täyttyvät. Yrittäjä ei voi saada korvausta omista vanhemmuudesta aiheutuvista kustannuksistaan.

Näillä ehdoilla saat korvauksen

1. Työntekijälle on maksettu äitiysrahaa tai adoptioäidin vanhempainrahaa.

2. Työntekijälle on maksettu äitiysrahan tai adoptioäidin vanhempainrahan ajalta työ- tai virkaehtosopimukseen tai työsopimukseen perustuvaa palkkaa vähintään kuukauden ajalta yhtäjaksoisesti. Jos äiti tekee kuukauden palkallisen äitiysvapaan ajalla työpäiviä, se katkaisee kuukauden maksujakson.

3. Työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkamista. Työsopimuksen on kestettävä vähintään vuoden.

4. Työntekijän työaika on ennen äitiysrahakauden tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkamista vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisesta säännöllisestä työajasta.

5. Perhevapaakorvausta voi hakea myös työnantaja, joka maksaa äidille palkan ja vanhempainpäivärahan erotuksen.

6. Vuoden mittainen työsuhde voi täyttyä myös useammasta määräaikaisesta työsuhteesta, jos ne jatkuvat samalla työnantajalla yhtäjaksoisesti vähintään vuoden.

7. Perhevapaakorvausta voi hakea heti, kun palkkaa on maksettu vähintään kuukaudelta. Perhevapaakorvausta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa vanhemman vanhempainpäivärahakauden päättymisestä.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tiesitkö tästä OneDrive-uudistuksesta? Helpottaa tärkeiden tiedostojen varmuuskopiointia

17. Elokuu 2018 - 9:50

Microsoft on kertonut uusista ominaisuuksista suosittuun OneDrive-pilvipalveluunsa. Uudistukset helpottavat etenkin tärkeiden päivittäisten tiedostojen varmuuskopiointia pilvipalvelimelle.

Uutta on esimerkiksi tärkeiden kansioiden suojaus. Toiminnon avulla Windowsin Kuvat-kansio, Dokumentit-kansio- ja työpöytäkansio voidaan synkronoida suoraan pilveen. Sen jälkeen niiden sisältö voidaan jakaa samaa käyttäjätiliä käyttävien laitteiden kesken.

Kansioiden suojaustoiminto on ollut jo yrityskäyttäjien saatavilla, mutta nyt ominaisuus tulee tarjolle myös kuluttajaversioon. Toiminnon saa käyttöön OneDriven asetuksista menemällä tehtäväkeskukseen ja klikkaamalla pilvikuvaketta hiiren oikealla painikkeella. Tämän jälkeen valitaan lisää-valikosta asetukset, automaattinen tallennus ja "päivitä kansiot".

Kyseisestä ominaisuudesta on hyötyä niille, jotka tallentavat jatkuvasti tärkeitä tiedostoja työpöydälle.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Eikö yrityksesi ole vielä LinkedInissä? 8 vinkkiä, miten herätät mielenkiintoa ja boostaat huomiosi

17. Elokuu 2018 - 8:38

Kerroimme äskettäin vinkeistä, joilla LinkedIn-palvelusta saa enemmän irti yksityiskäyttäjänä. Palveluun voi kuitenkin luoda profiilin myös yrityksen nimissä, jolloin yrittäjällä on mahdollisuus tuoda yrityksen brändiä ja sanomaa esille etenkin myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille, jotka ovat ottaneet LinkedInin omakseen.

LinkedIn-profiilista voi olla yritykselle hyötyä paitsi näkyvyyden lisääntymisenä, myös tietoisuuden kasvattamisena yrityksen toimialasta ja osaamisesta. Samalla yritys voi lisätä uskottavuuttaan kertomalla esimerkiksi osaamisestaan.

Kokosimme 8 vinkkiä, joilla yritys voi boostata omaa LinkedIn-profiiliaan.

1. Suunnittele esittelyteksti huolellisesti

Luo yrityksesi profiiliin selkeä ja informatiivinen kuvaus siitä, mitä yritys tekee, mitkä ovat sen vahvuudet ja miten se erottautuu kilpailijoista. Ole persoonallinen ja uskalla erottautua. Testaa esittelyteksti tuttavillasi, jotka voivat arvioida sitä asiakkaan näkökulmasta. Muista puhutella esittelyllä suoraan asiakkaitasi ja kertoa esimerkiksi, miten voit auttaa.

2. Muista lisätä logo

Lisää profiiliisi yrityksen logo. Se näkyy käyttäjille pikkukuvassa esimerkiksi silloin, kun käyttäjät hakevat yritystäsi LinkedInin hakutoiminnolla. LinkedInin omien tilastojen mukaan logokuvan lisänneet yritykset keräävät kuusi kertaa enemmän liikennettä profiileihinsa.

3. Luo varsinaisen profiilin lisäksi Showcase Page

LinkedInissä yritys voi luoda tavallisen profiilisivun lisäksi Showcase-sivun, jonka tarkoituksena on kasvattaa seuraajayhteisön kokoa. Sivu mahdollistaa tavallista profiilia kohdistetumman sisällön jakamisen. Showcase-sivuja voi olla useampia ja ne voivat keskittyä esimerkiksi tietyn tuotteen tai palvelun ympärille. Sivuilla voi esimerkiksi kertoa vinkkejä ja kohdistaa julkaisuja nimenomaan kyseisen tuotteen käyttäjille.

4. Käytä avainsanoja

LinkedIn on varsin ystävällinen palvelu hakukoneoptimointia ajatellen. Siksi on tärkeää, että yrityksen esittelytekstissä ja julkaisuissa käytetään runsaasti oleellisia avainsanoja. Perehdy siis oman alasi yritysten markkinaan ja etsi muiden alalla toimivien yritysten postauksista oleellisia avainsanoja. 

5. Jaa yrityksen ammattialaan liittyviä uutisia

LinkedInissä parhaiten menestyvät postaukset käsittelevät ammatillisia aiheita. Jaa siis oman alasi uutisia kuten messuraportteja, alan vaikuttajien kirjoituksia, oman alasi uutisia ja muista jakaa myös omaa tietouttasi kuten blogitekstejä tai videoblogeja. Voit tuottaa videota myös suoraan LinkedIn-tilille. Muista kertoa uutuustuotteista mutta älä keskity pelkästään myymään vaan kertomaan osaamisestasi tuotteiden takana. Voit myös kertoa avoimista työpaikoista ja saada näin positiivista "pöhinää" yrityksesi ympärille.

6. Muista "social selling"

Sisältösi voi kiinnostaa, mutta se ei suoraan myy mitään. Muista siis herättää potentiaalisten asiakkaidesi kiinnostus myös myymällä tuotteitasi ja palveluitasi. Älä pidä kynttilää vakan alla vaan luota yrityksen brändiin.

7. Käytä analytiikkaa

Älä unohda tarkkailla yritysprofiilisi kävijämääriä ja suorituskykyä LinkedInissä. Palvelu itsessään tarjoaa analysointiin hyvät työvälineet. Profiilin haltija voi esimerkiksi nähdä, mitkä julkaisut saavat eniten näkyvyyttä ja kommentteja. Näiden tietojen perusteella on hyvä säätää tulevien julkaisujen sisältöä. Tarkkaile myös profiilisi kävijöiden maantieteellistä sijaintia ja jakautumista. Tämän tiedon avulla voit suunnata postauksia näille ryhmille.

8. Käytä julkaisuissa kuvia

LinkedInissä voi erottautua kuvilla, jotka välittävät yleisölle yrityksen persoonallista ääntä. LinkedInin omien tilastojen perusteella kuvan sisältävä julkaisu kerää peräti 98 prosenttia enemmän kommentteja verrattuna postaukseen, jossa ei ole kuvaa. Videot sen sijaan houkuttavat kommentoimaan 75 prosenttia enemmän kuin postaukset, joissa ei ole videota.

Lähteet: LinkedIn, Forbes

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen parantaisi työllisyyttä

16. Elokuu 2018 - 16:38

Hallitus linjasi viime huhtikuun kehysriihessä, että työsopimuslakiin valmistellaan muutos, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Lausuntoaika esitysluonnoksesta päättyi tänään. 

Esityksen mukaan jatkossa alle 20 työntekijän yrityksissä työntekijän voisi irtisanoa vähemmästä työvelvoitteen laiminlyönnistä tai rikkomisesta tai epäasiallisesta käyttäytymisetä kuin nyt, jos se vaikeuttaisi työnantajan tai työyhteisön toimintaa tai horjuttaisi työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta. Lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voitaisi pitää työnantajan kannalta kohtuullisena. Työntekijälle pitäisi antaa varoituksella mahdollisuus korjata tilanne.

– Erityisesti pienissä yrityksissä työsuhdeturvaa koskevat säännökset ovat ongelma: yrittäjä tekee työt usein mieluummin itse kuin ottaa työllistämisen riskin. Vaikka nyt esitettävillä muutoksilla helpotetaan työsopimuslain irtisanomiseen liittyviä perusteita ja menettelyitä, todellisuudessa kyse on työllistämisen helpottamisesta, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Uudistus auttaisi erityisesti työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia

Palkansaajajärjestöt ovat arvostelleet esitystä, vaatineet lakihankkeen hautaamista ja väittäneet, että ei ole mitään näyttöä siitä, että irtisanomisen helpottaminen pienyrityksissä auttaisi nostamaan kokonaistyöllisyyttä.

– Irtisanomissuojan heikentäminen lisää rekrytointien ja irtisanomisten virtaa. Tämä parantaa työttömien ja työvoiman ulkopuolelta tulevien mahdollisuuksia työllistyä, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo. 

– Suojan heikentäminen nostaa myös yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden nousu taas pitkällä aikavälillä johtaa työllisyyden lisääntymiseen ja sitä kautta vaikutus talouskasvuun muodostuu positiiviseksi, Kuismanen sanoo.

Myös esityksen vaikutusarviointeja koskevista selvityksistä käy ilmi, että nyt esitettävän kaltainen pienten yritysten lievempi sääntely on perusteltua, koska pienet yritykset ovat normaalisti herkempiä työsuhdeturvan aiheuttamille kustannuksille kuin suuremmat yritykset. Irtisanomissuoja siis vaikuttaa enemmän nimenomaan pienten yritysten rekrytointeihin. 

37 prosenttia pk-yrityksistä olisi valmis työllistämään enemmän, jos muutos toteutuu

Suomen Yrittäjien keväällä 2017 toteuttamaan kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä 37 prosenttia totesi olevansa valmis palkkaamaan uusia työntekijöitä, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin.

– Lisäksi on hyvä muistaa, että työvoiman vaihtuvuuden lisääntyminen edistää osaamisen leviämistä ja lisää todennäköisyyttä, että työntekijät päätyvät lopulta sellaisiin työtehtäviin, joissa heidän taitonsa ovat tehokkaassa käytössä, Kuismanen huomauttaa.

Vaatimus irtisanomisperusteen asiallisuudesta pitäisi riittää

Suomen Yrittäjät esittää lausunnossaan, että lain jatkovalmistelussa tehtäisiin muutoksia, joilla parannetaan sääntelyn vaikuttavuutta ja selkeyttä.

– Selkeintä olisi poistaa laista vaatimus irtisanomisperusteen painavuudesta ja edellyttää ainoastaan asiallista syytä. Lisäksi on varmistettava se, että uusia säännöksiä on mahdollista soveltaa huolimatta mahdollisista työehtosopimusten laista poikkeavista määräyksistä. Vain näin voidaan taata, että muutoksilla saadaan todellisuudessa aikaan haluttu vaikutus, Janne Makkula sanoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Hittipeli siivitti oululaisen verkkokaupan hurjaan kasvuun – "tietokonepelaaminen herännyt uuteen kukoistukseen"

16. Elokuu 2018 - 14:15

Käytettyjä pelitietokoneita ja kannettavia tietokoneita myyvän oululaisen Taitonetti Oy:n liikevaihto kaksinkertaistui viime tilikaudella. Liikevaihto ylitti neljän miljoonan euron rajan.

Taitonetti Oy:n toimitusjohtaja Mikko Veijola löytää pari merkittävää tekijää noin 100 prosentin vuosikasvun taustalta.

– Vahvan kasvun taustalla on muun muassa erikoistuminen käytettyihin pelikoneisiin. Tietokonepelaaminen on herännyt uuteen kukoistukseen supersuositun Fortnite-pelin myötä, Veijola toteaa.

Taitonetin pelikoneet on rakennettu yhdistämällä prosessoriltaan tehokkaisiin käytettyihin yrityskoneisiin pelaamiseen sopivat uudet näytönohjaimet. Käytetyn pelikoneen hinta on jopa puolet vastaavan tehoisesta uudesta koneesta.

– Youtube on täynnä pelaajien tekemiä videoita. Jos nopeasti haluaa tietää, kuinka pelit pyörivät pelikoneella, hyvä vinkki on, että laittaa Youtubeen hakusanaksi koneen prosessorin, näytönohjaimen ja pelin nimen, vinkkaa Veijola.

Toinen merkittävä kysynnän kasvattaja on ylioppilaiden tietokoneen tarpeen valtava kasvu ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen myötä.

– Uudet koneet eivät välttämättä ole Abitti-yhteensopivia. Me olemme markkinoinnissa ja tuotevalikoimassa huomioneet lukio-opiskelijat. Myös hintaerot opiskelijoiden suosimissa pienemmissä ja kevyemmissä kannettavissa ovat uusien ja käytettyjen välillä huomattavat, toteaa Veijola.

Kivijalkamyymälän sekä verkkokaupan ohella yritys myy tietokoneita myös Ruotsiin. 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Moninkertaisen maailmanmestarin yritys ja suosikkilaulajan levy-yhtiö ponnistivat parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

16. Elokuu 2018 - 12:49

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 10.8.-16.8. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 133 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 3,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 1,1 miljoonaa euroa.

Listalta löytyy muun muassa rallin moninkertaisen maailmanmestarin Tommi Mäkisen rallitalli, Tommi Mäkinen Racing Oy. Vuonna 2004 perustettu yhtiö teki 67 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 8,6 miljoonan euron tuloksen.

Rallin MM-sarjassa Mäkinen luotsaa japanilaisen Toyotan rallitallia.

– Kukaan ei pysty itse tekemään mitään, mutta kaikki on mahdollista, kun ympärillä on riittävästi viisaita päitä, Mäkinen totesi viime vuoden heinäkuussa Kauppalehdelle.

– Kun kaikki kehitetään itse, on jätettävä vapautta avoimelle keskustelulle ja ideoiden kehittämiselle. Muuten ei synny mitään uutta, hän luonnehti.

AAA-listalle on noussut myös helsinkiläinen levy-yhtiö Yume Records. Vuonna 2011 perustettu yhtiö on tuottanut useita laulaja-lauluntekijä Saara Aallon albumeja. Aalto nousi suuren yleisön tietoisuuteen kykykilpailujen kautta. Hän edusti Suomea tämän vuoden Euroviisuissa.

Yume Records teki 219 000 euron liikevaihdolla tulosta 68 000 euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

 

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ALAVIESKA Suomen Energianeuvonta Oyj 2011 280000 28000   ASKOLA GAS Systems, Finland Oy 1994 753000 187000   ASKOLA Kuljetus Jari Halmetoja Oy 2007 212000 62000   ESPOO Tupamaalarit Oy 2015 647000 81000   ESPOO Oy No Probs Ab 2010 321000 138000   ESPOO Ziehl-Abegg Finland Oy 2005 4859000 350000   ESPOO Hendell Aviation Oy 2004 600000 128000   ESPOO Työterveyspalvelut Medihanska Oy 2003 243000 59000   EURA Ari Nummela Oy 1994 415000 124000   EURA Sijoitusyhtiö Vekoto Oy 2004 865000 390000   FORSSA Forssan Hifikulma Oy 1999 1878000 55000   HAAPAJÄRVI Kari Kukkakorpi Oy 2001 406000 43000   HAMINA Evonik Silica Finland Oy 2004 38643000 58065000   HAUSJÄRVI Vihreä Kosmetiikka Finland Oy 2007 671000 45000   HEINOLA Artistiasu Oy 1993 533000 30000   HELSINKI Asianajotoimisto Oili Kela Oy 2014 454000 66000   HELSINKI CapMan Real Estate I Ky 2005 2464000 -15398000   HELSINKI Hovila Oy 1973 2746000 161000   HELSINKI Jaakko Puro Oy 1989 712000 320000   HELSINKI NIXI Marketing & Adventures Oy 2016 204000 106000   HELSINKI Oy Premier Brands Ltd 2013 241000 17000   HELSINKI PKS-Car Oy 2015 540000 62000   HELSINKI Aava Terveyspalvelut Oy 1966 70499000 4391000   HELSINKI Antti Ihamäki Oy 1991 215000 63000   HELSINKI Arctinar Oy 1988 281000 20000   HELSINKI Axopar Boats Oy 2014 29248000 4497000   HELSINKI Morning Glory Co. Oy 2016 235000 2083000   HELSINKI Mr Goodfood Oy 2013 1270000 115000   HELSINKI SJT-Rakennus Oy 2000 3404000 446000   HELSINKI Kamppus Oy 1996 518000 406000   HELSINKI Kiviconstruction Oy 2000 2021000 72000   HELSINKI Nordic Deco Oy 1992 197000 14000   HELSINKI Proveko Oy 2016 177000 54000   HELSINKI Suomen Pohjavesitekniikka Oy 1982 640000 503000   HELSINKI Tarkkanen Oy 1981 1156000 165000   HELSINKI Du Pont Suomi Oy 1997 5706000 951000   HELSINKI Ejerco Oy 1992 201000 103000   HELSINKI Eristyskartio Oy 2016 849000 201000   HELSINKI Nordic Envicon Oy 1988 1200000 65000   HELSINKI Osmo Repo Kiinteistöhoito Oy 1992 471000 35000   HELSINKI Perfect Home Oy 2010 1322000 118000   HELSINKI Slottsbacken Oy Ab 2004 190000 101000   HELSINKI Yritysvalmennus Logosgroup Oy 2008 198000 74000   HELSINKI Yume Records Oy 2011 219000 68000   HOLLOLA Herralan Saha Oy 1960 4924000 5236000   IMATRA Molkentin Oy 1968 580000 100000   INARI Arctic Future Oy 2006 1092000 42000   JOENSUU JJ&B Palvelut Oy 2016 456000 59000   JUVA Wilmanhelmi Oy 2014 809000 75000   JYVÄSKYLÄ Rakennusliike Seiska Oy 1968 10431000 299000   JYVÄSKYLÄ Tommi Mäkinen Racing Oy 2004 67699000 8593000   JYVÄSKYLÄ Osuuskunta Dimangia Innovations 2015 190000 18000   JÄRVENPÄÄ Jarmila Oy 1999 299000 143000   JÄRVENPÄÄ Teknotyö-Kuumasinkitys Oy 1989 6852000 1548000   JÄRVENPÄÄ TT Autopesu Oy 2013 217000 15000   KAARINA Hevoslääkärikeskus Hippomedi Oy 2012 682000 46000   KAJAANI Saneeraustekniikka Sartek Oy 1989 2396000 107000   KAUSTINEN Linttiturve Oy 2011 234000 101000   KEMPELE Simsonar Oy 2009 247000 96000   KERAVA FirePro Palokatko Oy 2016 1794000 228000   KERAVA TT Estate Oy 2016 1502000 231000   KIRKKONUMMI Perhekoti Anna & Matti Oy 2015 329000 130000   KIRKKONUMMI Eviman Oy 1990 202000 19000   KOKKOLA Rkl. A.Salonen Oy 1976 8916000 722000   KONTIOLAHTI Kontio-Energia Osuuskunta 1998 1179000 156000   KOSKI TL Sähköasennus Jouko Kujala Oy 1993 186000 11000   KOTKA Sol Trivium Oy 2016 354000 212000   KOTKA Insinööritoimisto Astecon Oy 1994 244000 166000   KOUVOLA Kuumic Oy 1992 742000 132000   KUOPIO Innolact Group Oy 2006 931000 67000   KUOPIO Rakennustyöt K. Rönkkö Oy 2005 583000 38000   KURIKKA J.A Toivola Oy 2009 332000 11000   KUUSAMO Metsäurakointi Ervasti Oy 2001 1570000 321000   LAHTI Originator Oy 1976 4788000 449000   LAHTI RestaMara Oy 2016 763000 42000   LAHTI Lahden Lomarakenne Oy 1995 454000 60000   LAHTI Mecanor Oy 1992 188000 243000   LEMPÄÄLÄ RPV Profile Oy 2016 510000 426000   LIMINKA Kempeleen Siirtokuljetus Oy 1992 8856000 929000   LOPPI Rakennus A. Ahola Oy 2008 182000 25000   MIKKELI Desipio Oy 2003 477000 81000   MUSTASAARI Hinauskuljetus Lähdekorpi Oy 1989 593000 142000   MUURAME Seppo Kärnä Oy 1999 837000 152000   MÄNTSÄLÄ Suomen Prolaite Oy 2008 963000 68000   MÄNTTÄ-VILPPULA Maanrakennus Siiro Oy 1976 680000 60000   NAANTALI Agentur Arne & Mirja Holmberg Oy 2013 8928000 830000   NIVALA Nivalan Grillikioski Lis-Mari Oy 2003 1118000 14000   NURMIJÄRVI Rakennuspalvelu Kyösti Vesterinen Oy 2002 1196000 147000   NURMIJÄRVI K.Tornack Oy 1985 315000 39000   OULU Metonmäen Auto Oy 2013 275000 26000   OULU PH Bros Oy 2004 197000 51000   OULU AISPRO Oy 2011 1528000 204000   OULU Isännöintipalvelu Hannu Maunu Oy 1984 384000 197000   OULU Oy Ylivoimala Ab 2010 1171000 350000   OULU Dentella Oy 2007 295000 21000   OULU Sähköpalvelu Jari ja Pasi Oy 2016 1421000 122000   PORI Yyterin autohuolto Oy 1991 526000 270000   PORI Desenhor Oy 2016 259000 139000   PORVOO Oy Painotalo tt-urex Ab 2006 803000 52000   PYHÄJÄRVI Pyhäsalmi Mine Oy 2001 129107000 54537000   PÖYTYÄ H. Hurmerinta Oy 2012 498000 104000   RAASEPORI Oy Transport Sjöman Ab 1992 1484000 331000   RAASEPORI Ralf Jung Ab 2000 1783000 560000   RAUMA Auttajat Oy 2015 508000 59000   ROVANIEMI Santa Rauta Oy 1998 10672000 454000   SASTAMALA Omset Oy 2004 590000 142000   SASTAMALA RAUROS OY 2005 627000 47000   SASTAMALA Kaukokiito Oy Vammala 1990 1224000 195000   SEINÄJOKI Seinäjoen Silmälasimarket Oy 1995 285000 38000   TAMPERE Halime Oy 2012 842000 62000   TAMPERE Levytyö Särkinen Oy 2009 12322000 787000   TAMPERE Tamrav Oy 2016 3364000 706000   TAMPERE LV-Keinoset Oy 2002 249000 8000   TAMPERE Trestima Oy 2012 506000 134000   TAMPERE Haltu Oy 2010 1010000 135000   TAMPERE Sarikum Oy 2005 307000 28000   TURKU Arorak Oy 1998 617000 76000   TURKU Asianajotoimisto Pontus Lindberg & Co Oy 1993 359000 120000   TURKU Empirica Finland Oy 2015 358000 30000   TURKU PakuAir Oy 2016 817000 101000   TURKU MARITIME TK 2016 274000 45000   TURKU VS:n Rappaus ja Maalaus Oy 1993 1373000 82000   TURKU LTJ-Rakennusliike Oy 2000 1158000 112000   TUUSULA SF Finimex Oy 2000 300000 47000   TUUSULA EK-Kaide Oy 2014 1830000 128000   TUUSULA Kouruset Oy 1993 1294000 447000   TUUSULA Motor Group Finland Oy 2015 2258000 204000   ULVILA Kuljetus Mika Merisalo Oy 2006 366000 58000   UUSIKAUPUNKI AH-Control Oy 1997 680000 247000   VANTAA Maxirak Oy 2004 561000 66000   VANTAA SiVaVi-Rakentajat Oy 2014 187000 49000   VANTAA Flyygeli & Pianohuolto Oy 1985 174000 12000   VETELI Rakennusliike KaPe Oy 2009 530000 88000              
Kategoriat: Yrittäjät

Neljä murtoiskua Sarin kahvilaan vuoden sisällä – "nyt riitti"

16. Elokuu 2018 - 10:52

Sari Liehu perusti Sarin Kotikahvilan Kuhmoisiin, eteläiseen Keski-Suomeen, 12 vuotta sitten.

– Ravintolakoulun käyneenä pidin leipomisesta ja ruuanlaitosta. Anniskeluravintolasta en välittänyt. Olin ensin vuokralla, sitten ostin paikan itselleni, Liehu muistelee.

Kahvilatoiminnan ohessa hän toimitti tarjottavia yksityistilaisuuksiin, asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.

– Olen yrittänyt jaksaa ja venyä, Liehu huokaisee.

Vuosi sitten syksyllä Kotikahvila joutui ensimmäisen kerran murtautujen kohteeksi, kahtena perättäisenä yönä.

– Ensimmäisenä yönä joku ilmeisesti keskeytti puuhat, mutta seuraavana yönä tekijä tai tekijät tunkeutuivat sisälle saakka. Viereisestä ompelimosta he saivat saaliikseen pohjakassan, Liehu kertoo.

– Talvi meni kuitenkin ihan kivasti, kuntakin sai valaistuksen kuntoon.

"Poliisi otti sormenjäljet vasta kun sitä itse pyysin"

Sitten koitti uusi kesä ja kahvilamurrot saivat jatkoa.

Liehu ei ole tyytyväinen poliisin toimintaan.

– Tuntuu siltä, ettei mitään tutkita, jos en itse sitä pyydä. Viime syksyn pohjakassasta ottivat sormenjäljet vasta kun sitä ehdotimme. Pirulauta sentään, jos minun pitää olla poliisi, yrittäjä, leipoja, kokki, siivooja ja tukkurikin, hän puuskahtaa.

– Kesäkuun tapauksessa tuulikaapista löytyi meidän keittiöveitsi. Poliisi ilmoitti, ettei kahvilassa ole käyty sisällä saakka, mutta totesin, etteivät meidän veitset kävele itsestään. Siinä mahdollisesti olevat sormenjäljet ovat joko tiskaajan ja/tai epäillyn tekijän, Liehu kertoo.

Tuorein murtoisku oli viime tiistain välisenä yönä. Kahvilan pohjakassa päätyi rikollisten käsiin. Liehun mukaan mahdollinen tekijä saattaa olla tallentunut naapuriliikkeen valvontakameraan.

– Nuukuuksissani en ole itse omia kameroita laittanut. Olen vanhoillisena ihmisenä opettanut omille lapsilleni, ettei toisen tavaraa sovi ottaa.

 

 

Tiistain jälkeen Sarin Kotikahvila on pitänyt ovensa suljettuna.

– No niin, paljon on 12 vuoden aikana keritty monenmoista touhuamaan, kiitos asiakkaille. Viimeisen vuoden aikana on henkistä puolta koeteltu moneen kertaan, murrot on aina paljon muutakin kuin pelkkä ovien tai ikkunoiden rikkomista ja mahdollisten tavaroiden viemistä, se on aina kolaus ihmiseen ja loukkaa sekä luo epäluottamuksen kaikkeen. Nyt on aika laittaa lappu luukulle ja etsiä uutta jatkajaa, ei ole enää mielekästä tehdä työtä jos joku sitä on vähän väliä sabotoimassa. Näin ollen kahvila on toistaiseksi suljettu, luvatut tilaukset toimitetaan. Lämpimin kiitoksin Sari, yrittäjä kirjoitti Kotikahvilansa Facebook-sivuille.

– Kahvila on kiinni niin kauan kunnes tekijät ilmoittautuvat minulle tai poliisille. Tai sitten kahvilalle löytyy uusi omistaja. Nyt riitti, näin olen päättänyt, Liehu vahvistaa Yrittäjät.fi:lle.

Asiakkaat ovat toivottaneet yrittäjälle voimia ja jaksamista.

– Viimeisimmän tapauksen jälkeen en uskaltanut enää yksin mennä aamulla kahvilaan.

– Kuukausi sitten teippasin murtoreiän umpeen pahvilla, mutta jäin yöksi kahvilaan. En rohjennut jättää pahvista ovea yön ajaksi. Se oli aika pelottava yö, jokainen rasahdus havahdutti. Ihan hullua pelätä henkensä edestä, Liehu sanoo.

Vaikka kahvila sulkikin ovensa, ei Liehu aio lopettaa toiminimeään.

– On kiva valmistaa asiakkaille juhlia. Se on monipuolista työtä. Tänäänkin on kokoustarjoiluja ja viikonloppuna isommat syntymäpäivät, Liehu toteaa.

Kotikahvilan murroista uutisoi Kuhmoisten Sanomat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Sarin Kotikahvilan Facebook-sivut

 

Kategoriat: Yrittäjät

Älä tee rekrytoinnissa näitä virheitä – "älyttömän iso brändiriski"

16. Elokuu 2018 - 8:42

Suuryrityksillä on valtavasti resursseja houkutella parhaita osaajia, mutta mitä pk-yrittäjä voi tehdä saadakseen yrityksensä näkyville rekrytointikamppailuissa?

Paljonkin, sanoo rekrytointiin erikoistuneen Jobillan operatiivinen johtaja Henri Nordström.

Mutta mikä on oikea tapa ja paikka?

– Pk-yrityksen perinteisissä kanavissa julkaisema työpaikkailmoitus jää pieneksi ja tuntemattomaksi, jos vieressä on jonkun suuryrityksen rekrytointi-ilmoitus samasta positiosta, Nordström myöntää.

Sitten on muu markkinointi ja mainonta.

– Lehti- tai muiden mainoskampanjoiden toteuttaminen, tv-mainonnasta puhumattakaan, on mahdotonta.

Digitaalinen kohdennettu mainonta onnistuu kuitenkin jopa kymmenillä tai sadoilla euroilla.

– Silloin on tiedettävä mihin mainos kohdennetaan, minne kävijä sieltä mainoksesta ohjataan.

Nordströmin mukaan yksi tapa voisi olla pk-yrityksen henkilökunnan esittely esimerkiksi yrityksen nettisivuilla.

– Porukka voisi olla esillä omilla kasvoillaan ja kertoa, minkälaista on työskentely kyseisessä yrityksessä, miksi he viihtyvät siellä. Sellainen viesti vetoaa paremmin kuin suuren korporaation ääni.

"Ei pitkiä kysymyslistoja"

Aalto-yliopiston opiskelija- ja alumnijärjestöjen omistaman Atalentin teettämän kyselytutkimuksen mukaan työnhakijat toivovat työnantajan viestivän aktiivisesti rekryprosessin etenemisestä. Tutkimus on luettavissa täältä.

– Monet hakijat kokevat perinteisen työnhakuprosessin kankeaksi ja vaikeaksi. Vähän kuin joissakin verkkokaupoissa, joissa ostaminen on monen napinpainalluksen takana. Vaikka yrityksellä olisi kuinka hyvä brändi ja makeaa mainontaa, niin hakemus voi jäädä lähettämättä, jos yhteyden avaaminen rekrytoijaan on vaikeaa.

Hakijatulvan keskellä yritykseltä saattaa kulua liikaa aikaa prosessista viestimiseen.

– Neuvoimme erästä asiakasta soittamaan heti potentiaalisille hakijoille. Hyvän hakijan hakemus saapui yritykseen ilta-aikana. Yritys soitti hakijalle seuraavana aamuna ja sopi tapaamisen. Sopimuksen allekirjoitushetkellä hakija sai soiton, jossa toinen firma olisi halunnut palkata hänet. Hitaammalla reagoinnilla olisi jäänyt huipputyyppi saamatta.

Nordström pitää hidasta tai passiivista rekryviestintää "älyttömän isona brändiriskinä".

– Työnhakijat näkevät aika paljon vaivaa. He saattavat kokea, ettei yritys näe vaivaa edes pienen sähköpostiviestin lähettämiseen. Vaikka negatiivinen vastaus tuntuu hakijasta pahalta, niin vastaamattomuus on kymmenen kertaa pahempi. Ja kuluttajabisneksessä kaikki ovat potentiaalisia asiakkaita.

– Markkina on menossa siihen suuntaan, että yrityksen pitäisi vakuuttaa hyvät hakijat, ei ihmisen yritystä.

Ensimmäisessä hakulomakkeessa ei työnhakijaa kannata väsyttää pitkillä kysymyslistoilla.

– Jos jo ansioluettelossa kerrottuja tietoja pyydetään syöttämään vielä toiseen kohtaan, niin se on yritykseltä todella ylimielistä suhtautumista hakijaa kohtaan. Rekrytoijan pitäisi miettiä ne minimitiedot, jotka hän tarvitsee. Jokainen ylimääräinen kysymys vie aikaa.

– Aidosti relevanteilla kysymyksillä yritys muodostaa sen käsityksen, onko kyseisen ihmisen kanssa syytä jatkaa keskustelua työhaastattelussa, Nordström toteaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Verkkokauppiaan bisnes kaventunut rajulla kädellä – "Digimarkkinointi tällä alalla vaatii isoja summia"

15. Elokuu 2018 - 18:11

Silmalasikauppa.fin yrittäjä Matti Hietanen harmittelee, ettei mikroyritys yrityksistä huolimatta saa verkkokaupalleen riittävästi näkyvyyttä, kun alan isot toimijat ”ovat miinoittaneet google adwordsit ja facebookit”.

Hioy Oy:n Matti Hietanen perusti silmälasien verkkokaupan vuonna 2004 jäätyään työttömäksi Salcompilta Kemijärvellä.

– Verkkokaupan markkinoinnissa on semmoinen ongelma, että vaikka ketjut eivät suoranaisesti myy netissä, mutta he ovat miinoittaneet Google Adwordsit ja Facebookit. Heillä on erilaiset resurssit, se hinta, jolla yrityksesi tulisi esille, on nostettu korkeaksi.

Yrityksen alkuvuosina asia oli toisin. Hietanen myi vielä kymmenen vuotta sitten enemmän silmälaseja verkossa, myös yritys oli silloin paremmin näkyvillä hakukoneiden tuloksissa.

– Olemme käyttäneet noin 50 000 euroa sivustoomme sekä Adwordsiin, Facebookiin, ja radiomainontaan jne, eikä tunnettavuutta ole saavutettu oikein mitenkään.

Siihen aikaan moni verkkokauppa oli vain lista tavaroista. Silmalasikauppa.fin varasto päivittyi ja päivittyy aktiivisesti joka päivä, mikä oli vielä uutta vuoden 2004 aikoihin.

Bisnes on kuivunut alta pois, isoksi osaksi Aasiaan

Hietasen Hioy Oy:n hiontapaja ja verkkokauppa työllisti parhaimmillaan kolme työntekijää. Vuonna 2012 lopetti viimeinen työntekijä. Nyt Hietanen on yksinyrittäjä. Vieressä on kuitenkin veljen optikkoliike, jonka reunahiontatyöt Hietanen hoitaa. Veljen, Juha Hietasen, liike Koillis-Optiikka on Hietasten äidin perustama vuonna 1958. Silmälasibisneksessä Matti Hietasen suku oli jo aiemmin, sillä hänen isoisänsä myi silmälaseja jo 1920-luvulla.

– Hioimme vielä vuonna 2014 isoille optikkoketjuille. Käytännössä se työ on siirtynyt ulkomaille. Pahimmillaan tilanne on se, että Aasiassa tehdään reunahiontatyö kehyksiin.

Reunahionta tarkoittaa sitä, että linssit tulevat valmistajilta pyöreinä ja niistä hiotaan reunat. Näin linssit saadaan asettumaan kehyksiin. Hietanen kertoo, ettei Suomessa enää montaa hiontapajaa löydy. Kato on käynyt ja työ on karannut pois halvemman työvoiman maihin.

– Aikoinaan silmälasien valmistuspajoja oli Suomessa noin kymmenkunta.

Asiakastyytyväisyys priimaa

Silmälaseja ei edelleenkään tilata paljoa verkkokaupoista. Vuonna 2016 Näe ry:n mukaan vain alle prosentti liiton kyselyn vastaajista oli ostanut viimeisimmät lasinsa verkosta.

– Hulluinta asiassa on se, että asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä tarjoamiimme palveluihin. Asiakkaidemme antama palaute Facebook-sivuillamme on 4,9/5 tähteä. Voimme olla erittäin tyytyväisiä osaamiseemme, toteaa Matti Hietanen.

Hietanen myi aikoinaan myös piilolaseja, mutta se ei ollut kannattavaa kovan kilpailun vuoksi.

Silmalasikauppa.fi teki itselleen Facebook-sivun vuosi sitten.

– Pienyrittäjän on vaikea löytää kanava, jonka kautta välittää viestiä olemassaolostaan. Minulle on muodostunut kuva silmälasikaupasta, että silmälasit ovat vieläkin statustuotteita. Niiden ostopaikkaa ei kerrota kaverilleen. Viidakkorumpu ei pärise sillä tavalla kuin jossain valmistavarakaupassa.

Hio Oy:n mallisto koostuu ruotsalaisen Scandinavian Frames -merkin kehyksistä, joihin saa varaosia monen vuoden jälkeenkin.

Uuttakin on yritetty

Verkkokaupassa on alusta asti ollut mahdollisuus virtuaalisovitukseen. Tosin se on melko pelkistetty ominaisuus.

Hietanen toteaa, että verkkosivut pitäisi saada uudistettua, mutta yrityksen tilanne on haasteellinen.

– Olen miettinyt, että luopuisin kokonaan silmälasien mynnisä, ja veisin toiminnan kapealle segmentille. Tekisin pelkästään linssien vaihtoja.

Verkkosivusto on kerran uudistettu 14 vuoden aikana isommin.

– Nykyisen sivuston ylläpitäminen on liian kallista. Tarkoitukseni on teetättää uusi kevyempi sivusto.

Kuva: videokaappauskuva/Hioy Oy

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Identiteettivarkaus voi iskeä sinuunkin – Niitä tehdään jo enemmän kuin asuntomurtoja, näin suojaudut

15. Elokuu 2018 - 13:05

Tuoreiden tietojen valossa identiteettivarkauksia tehtailtiin Suomessa viime vuonna lähes seitsemän kertaa enemmän kuin asuntomurtoja.

MySafetyn teettämän ja Research Insight Finlandin toteuttaman identiteettivarkaustutkimuksen mukaan Suomessa noin 30 000 ihmistä joutui viime vuonna identiteettivarkauden uhriksi.

Luku on iso, sillä esimerksi rattijuopumuksia tehtiin viime vuonna Suomessa yli 17 000 ja petoksia yli 23 000. Myös huumausainerikoksia tehtiin huomattavasti vähemmän kuin identiteettivarkauksia.

– Monet eivät tiedä, että identiteettivarkaus on rangaistava rikos. Henkirikokset, murrot tai muut fyysiset rikokset ovat konkreettisempia ja näkyvämpiä asioita, joten ne on helpompi käsittää – mutta henkilötietojen varastaminen, se on näkymätöntä: vain ykkösiä ja nollia, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund sanoo.

Mikä identiteettivarkaus?

Identiteettivarkaudella tarkoitetaan toisen ihmisen henkilötietojen kuten nimen tai henkilötunnuksen luvatonta käyttöä. Käytännössä rikollinen pyrkii esimerkiksi rahanarvoisiin sitoumuksiin väärällä identiteetillä.

Rikosten lisääntymisen taustalla on digitalisaatio ja tietoverkkojen yleistyminen. Samalla kun rikokset ovat yleistyneet, identiteettivarkauksista aiheutuneet taloudelliset vahingot ovat kasvussa. MySafetyn tutkimuksen mukaan joka toinen identiteettivarkauden uhri on kokenut rikoksesta taloudellista haittaa, ja kolmasosa uhreista yli 500 euron haittaa. Yli tuhannen euron haittoja koki tämän vuoden tutkimuksen perusteella noin neljäsosa vastaajista.

Suurin osa taloudellisista vahingoista aiheutuu tapauksista väärillä henkilötiedoilla tehdyistä tilauksista tai lainahakemuksista.

Rikokset selviävät harvoin

Yhä useammasta identiteettivarkaudesta tehdään rikosilmoitus, mutta rikokset selviävät aniharvoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan tänä vuonna rikosilmoituksen teki 55 prosenttia varkauden uhreista, viime vuonna 48 prosenttia. Viime vuonna noin 30 prosenttia id-varkauksista jäi selvittämättä. Viime vuoden vastaava luku oli 40 prosenttia. Yksi syy on liian vähäinen tutkivien poliisien määrä.

– Identiteettivarkaudet ovat ongelmallisia ja monimutkaisia selvittää, mikä ei myöskään helpota asiaa”, Niclas Fagerlund sanoo.

Näin suojaudut, 5 vinkkiä

1. Älä koskaan anna epäluotettaville tahoille henkilötietojasi tai luottokorttinumeroasi puhelimitse tai sähköpostitse.

2. Muista käyttää eri käyttäjätunnusta ja salasanaa eri verkkokaupoissa asioidessasi.

3. Käytä riittävän vahvaa, mutta tarpeeksi helposti muistettavaa salasanaa. Salasanassa olisi hyvä olla vähintään 15 merkkiä, joista osa on isoja ja pieniä kirjaimia ja erikoismerkkejä.

4. Tarkista, että kun maksat verkossa luottokortilla, verkko-osoite alkaa tunnuksella https//. Tällöin yhteytesi on suojattu.

5. Huolehdi tietokoneesi virustorjunnasta ja siitä että se on ajan tasalla.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjäksi luokiteltu Tiina iloitsee: "Toivon todella, että tämä epäkohta siirtyy historiaan"

15. Elokuu 2018 - 10:32

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) palasi eilisessä Lappeenrannan Yrittäjien järjestämässä keskustelutilaisuudessa haluunsa korjata yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvassa olevat epäkohdat.

– Kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva, Sipilä totesi.

Yrittäjäsanomat uutisoi viime keväänä kokemäkeläisestä Tiina Starckesta, joka luokiteltiin yrittäjäksi, vaikka teki työttömäksi jäätyään osa-aikaisesti palkkatöitä miehensä yrityksessä. Nainen menetti TE-keskuksen lausunnon myötä ansiosidonnaisen päivärahansa.

Starcke on seurannut suurella mielenkiinnolla Sipilän lausunnon aiheuttamaa keskustelua.

– Tämä herättää äärimmäistä iloa. Todella toivon, että asia menee nyt maaliin. Pidän paukkuja, että tällainen epäkohta saadaan korjattua, hän kommentoi tuoreeltaan Yrittäjäsanomille.

Starcke harmittelee, että monen yrittäjäperheen toimeentulo on laskenut selvästi nykylainsäädännön takia.

– Kun jäin työttömäksi, oli luonnollista, että mieheni omalta osaltaan mietti yhtiökumppaninsa kanssa, olisiko heillä tarjota työtä ja tämä vaihtoehto löytyikin, mutta vain osa-aikaisesti. Koska TE-keskus näytti asialle vihreää valoa, tähän vaihtoehtoon päädytiin.

"Työ pitää minut järjissäni"

Starcken mukaan nykyinen käytäntö, jossa yrittäjän puoliso luokitellaan helposti niin ikään yrittäjäksi, on vanha jäänne ja pitäisi siirtää historiaan.

– Nyt eletään sentään vuotta 2018. Enemmistö ihmisistä haluaa löytää töitä keinolla millä hyvänsä.

Starcke on jatkanut osa-aikaista työskentelyä miehensä yrityksessä. Sen lisäksi hän tekee festivaalituottajan töitä ja ohjaa joogaa.

– TE-keskus sanoi suoraan, ettei minun ole helppo työllistyä ikäni takia. Nyt olen kuitenkin työllistynyt ihan mukavasti. Yritän tehdä kaikenlaista. Se pitää minut järjissäni. Kotona oleminen ei ole minun juttuni.

Starcke korostaa, ettei hän tulisi toimeen sillä rahalla, jonka hänen miehensä yritys pystyy maksamaan osa-aikaisista töistä.

– Tulotasoni on pienentynyt selvästi siitä, mitä sain ennen kuin jäin työttömäksi. Rahan määrä ei silti ole tärkeämpää kuin se, että on töitä.

"Koko suhde koetuksella"

Starcken mukaan hänen nykytilanteensa on asettanut haasteita myös parisuhteelle.

– Kyllähän tämä tilanne laittaa suhteen koetukselle, kun ollaan yhdessä lähed 24 tuntia vuorokaudessa. Ei se ole ihannetilanne. Mieluummin olisin töissä ulkopuolisella, ettei työ- ja perhe-elämä menisi sekaisin.

Starcke on harkinnut yrittäjyyttä, mutta sekin olisi ollut vastoin TE-toimiston linjauksia.

– Olen yrittäjähenkinen. Kun sain TE-toimistolta yrittäjästatuksen, mietin että jos perustaisinkin oikeasti yrityksen. Siihen taas veroneuvojalta sain vastauksen, että osa-aikainen työni mieheni yrityksessä katsottaisiin todennäköisesti palkkatyöksi. En siis voisi olla toiminimiyrittäjä, vaikka minut oli juuri luokiteltu yrittäjäksi. Melko ristiriitaista, nainen ihmettelee.

Yrittäjät odottaa tuloksia

Suomen Yrittäjät on ajanut Sipilän esittämää muutosta pitkään. Viimeksi epäkohta oli esillä keväällä hallituksen kehysriihessä, mutta tuolloin hallitus lupasi asiaan vain pienen parannuksen.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen odottaa, että hallitus vie linjausta eteenpäin kuun lopulla budjettiriihessä.

– On hienoa yrittäjien ja heidän perheidensä kannalta, että yrityksessä työskentelevän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturva hoidetaan nyt kuntoon, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pahoittelee nykytilanteen aiheuttamia ongelmia.

– Nykylainsäädäntö on johtanut yrittäjäperheissä toimeentulo-ongelmien lisäksi pahimmillaan eroihin ja yritystoiminnan lopettamiseen.

– Lainsäädäntö on liian monimutkaista sen kohteeksi joutuneiden lisäksi sitä soveltaville virkamiehille. Se johtaa ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin: yrittäjän perheenjäsen päätyy koko työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle, vaikka on tosiasiallisesti työtön ja ilman toimeentuloa. Sieltä ei ole helppoa päästä takaisin järjestelmän piiriin, Hellstén jatkaa.

Yrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän perheenjäsentä, jotka eivät omista yritystä ja asuvat yrittäjän kanssa samassa taloudessa. He ovat työttömäksi jäädessään heikossa asemassa.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Mansen markkinointitoimistot haluavat kirittää yrityksiä markkinoimaan – Voittajalle tarjolla maksuton sparraustuki

15. Elokuu 2018 - 10:08

Suomalaisissa B2B-yrityksissä markkinointi on edustettuna ylimmässä johdossa 39 prosentilla, kun taas Ruotsissa ja Norjassa vastaavat luvut ovat 60 ja 62 prosenttia. Tämä käy ilmi Nordic CMO Survey 2017 -tutkimuksesta.

Tamperelaiset mainos- ja viestintätoimistot haluavat nyt kirittää pirkanmaalaisten yritysten markkinointia ja liiketoiminnan kehitystä. Tampereen suurinta alan tapahtumaa, Marketing Business Battlea järjestämässä olevat tahot käynnistivät yhdessä kampanjan, jossa tarjoavat yhdelle yritykselle ainutlaatuisen markkinoinnin boostauksen maksutta.

Mukaan voi ilmoittaa oman yrityksen tai tutun yrityksen

Yritykset haluavat Marketing Business Battlen kampanjalla osoittaa, millainen voima tehokkaalla ja vaikuttavalla markkinoinnilla on. Mukaan haetaan yrityksiä, jotka tiedostavat omat haasteensa markkinoinnin kanssa ja hakevat nyt sen avulla apua ja menestystä oman liiketoimintansa kasvattamiseen.

Voittajalle on luvassa työpaja ja markkinoinnin sparraus Marketing Business Battlen järjestävistä toimistoista kootun asiantuntijaraadin kanssa. Lopputuloksena syntyy markkinoinnillisia ideoita ja näkemyksiä täynnä oleva käsikirja, jonka avulla yritys voi lähteä rakentamaan markkinointiaan.

– Markkinoinnin tulee olla yrityksen strategian ytimessä, jolloin se on liiketoimintaa kasvattavaa ja vahvaa tuloksellisuutta tuottavaa tekemistä. Kampanjan avulla haluamme konkreettisesti auttaa yhtä yritystä kasvun polulle markkinoinnin ja viestinnän keinoin, kertoo toimitusjohtaja Anna Lehtisalo Villivisio Oy:stä.

Kampanjaan voi ilmoittaa mukaan paitsi oman yrityksensä myös tutun yrityksen tai työnantajan, joka kaipaa terävyyttä markkinointiinsa.

Mukaan hakeneista yrityksistä finalistit valitsee Marketing Business Battlessa moderaattorina toimiva Mikael Jungner sekä tapahtuman järjestävistä toimistoista koottu asiantuntijaraati. Voittajan päättää Marketing Business Battlen yleisö.

Marketing Business Battlen järjestävät KASKI Agency, Koju Films, markkinointitoimisto Bermuda, mainostoimisto Mediaporras, markkinointi- ja viestintätoimisto Propaganda, Valoria sekä Villivisio.

Mukaan voi hakea osoitteessa: businessbattle.fi/buusti/. Hakuaika päättyy 24.8.2018, ja shortlist julkaistaan 31.8.2018.

Marketing Business Battle järjestetään 16.11.2018 Solo Sokos Hotel Torni Tampereessa. Nordic CMO Survey 2017 toteutettiin neljässä eri maassa, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kyselyyn vastasi yhteensä vajaa 300 markkinointipäättäjää.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pääministeri vaatii parannusta yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan

14. Elokuu 2018 - 19:51

Suomen Yrittäjät on ajanut vastaavaa muutosta pitkään, sillä se on tärkeä monille yrittäjäperheille. Viimeksi asiaa rummutettiin keväällä hallituksen hallituksen kehysriihtä, mutta silloin hallitus lupasi asiaan vain pienen parannuksen.

– Kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva, Sipilä totesi keskustan tiedotteen mukaan.

Sipilän mukaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva ja perheyrityksessä työskentelevä pitää katsoa myös työttömyysturvassa työntekijäksi, kuten katsotaan kaikessa muussa lainsäädännössä. Pääministerin mukaan asia saadaan kuntoon työttömyysturvalain korjaamisella.

– On hienoa yrittäjien ja heidän perheidensä kannalta, että yrityksessä työskentelevän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturva hoidetaan nyt kuntoon, Mikael Pentikäinen sanoo.

Nykylainsäädäntö johtanut toimeentulo-ongelmiin ja jopa yritystoiminnan lopettamiseen

– Nykylainsäädäntö on johtanut yrittäjäperheissä toimeentulo-ongelmien lisäksi pahimmillaan eroihin ja yritystoiminnan lopettamiseen, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä kertoo.

– Lainsäädäntö on liian monimutkaista sen kohteeksi joutuneiden lisäksi sitä soveltaville virkamiehille. Se johtaa ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin: yrittäjän perheenjäsen päätyy koko työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle, vaikka on tosiasiallisestu työtön ja ilman toimeentuloa. Sieltä ei ole helppoa päästä takaisin järjestelmän piiriin, Hellstén sanoo.

Pääministeri Sipilän nyt vaatima muutos korjaisi asian.

Eteneekö asia kuun lopussa?

Yrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän perheenjäsentä, jotka eivät omista yritystä ja asuvat yrittäjän kanssa. He ovat työttömäksi jäädessään heikossa asemassa.

Seuraava sopiva vaihe edistää asiaa olisi elokuun lopussa järjestettävä hallituksen talousarvioneuvottelu, budjettiriihi. Lopullisen päätöksen asiasta tekisi eduskunta.

– Tämä epäkohta on johtanut jo liian monen yrittäjäperheen tuskaan. Asia pitää korjata heti. Se poistaisi epävarmuuden turvastaan kymmeniltä tuhansilta ja saisi varmasti tuhannet yrittäjät rohkaistumaan perheenjäsentensä työllistämiseen, Hellstén painottaa.

 

Eeva Ketvel

Kategoriat: Yrittäjät

Näin motivoit työntekijöitäsi lomakauden jälkeen – 5 vinkkiä

14. Elokuu 2018 - 15:15

"Nyt on lomat lusittu", on tuttu lausahdus monen yrityksen kahvihuoneessa. Onnistuneen kesäloman jälkeen paluu aamuherätyksiin ja työpaineisiin voi tuntua monen mielestä vaikealta.

Esimieheltä kaivataankin tunneälyä, jotta hän keksii parhaan tavan motivoida alaisiaan.

 – Tunneäly voidaan jakaa neljään eri osa-alueeseen työyhteisöjen näkökulmasta. Näitä ovat omien tunteiden tunnistaminen, sosiaalinen älykkyys, itsensä johtaminen sekä yhteisön keskinäiset suhteet. Esimerkiksi raporttimme mukaan omien tunteidensa tunnistaminen on yksi yksilön tärkeimmistä menestystekijöistä. Itsensä johtamisen taidot puolestaan auttavat pääsemään yli stressaavista tilanteista, Sodexo Suomen toimitusjohtaja Bianca Brink kertoo.

– Tunneälykkyyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo rekrytointivaiheessa, mutta toisaalta sitä voi myös opetella. Se auttaa tulemaan toimeen paitsi työkavereiden, myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi joissakin yrityksissä on havaittu, että tunneälykkyyden perusteella palkatut henkilöt tekivät enemmän myyntiä kuin tavallisen rekrytointiprosessin kautta tulleet työntekijät.

Myös työtilat vaikuttavat työntekijäkokemukseen. Tilatkin voidaan suunnitella tunteet huomioiden.

 – Eri tarpeita huomioivat työtilat voivat olla kilpailuvaltti. Esimerkiksi työpaikan lounasravintola ja taukotilat ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä monille työntekijöille, Brink vinkkaa.

Yritys, näin teet lomaltapaluusta helpompaa

  1. Ole joustava. Hyvä lomaltapaluu ei ole vain yksilön vastuulla. Tunneälykäs työantaja ei odota juuri lomalta palanneelta työntekijältä täyttä tehoa vaan pyrkii kuulostelemaan työntekijöiden tuntemuksia ja tarjoamaan jokaiselle työntekijälle omanlaisen tavan palata töiden pariin.
  2. Salli kaikenlaiset tunteet. Töihin palaaminen on muutostilanne ja ärsyyntyminen tai ahdistuminen ovat luonnollisia reaktioita. Tunneälykäs yritys huomioi myös negatiiviset tunteet, eikä lähde painostamaan työntekijöitään.
  3. Huomioi työkaverit. Tunneälykäs työkaveri antaa kollegansa orientoitua töiden pariin omaan tahtiinsa, eikä lähde painostamaan keskeneräisillä asioilla. Lomakokemusten jakaminen puolestaan vahvistaa työyhteisön välisiä suhteita. Työkavereiden kanssa seurustelu auttaa myös muistuttamaan työarjen mukavista puolista.
  4. Rohkaise työntekijöitä asettamaan tavoitteita. Selkeiden tavoitteiden asettaminen on itsensä johtamista. Tavoite ohjaa tekemistä automaattisesti oikeaan suuntaan ja sen saavuttaminen tuo mielihyvää.
  5. Ruoki innostusta. Motivaatio töihin paluuseen löytyy innostavista tehtävistä. Jos työntekijällä on vaikeuksia motivoida itseään, innostavia asioita on hyvä miettiä yhdessä. Tulevaisuuden tavoitteiden kirkastaminen voi myös auttaa motivaation löytymisessä.

Lähteet: Bomentis, Motiivilehti, Akavalainen

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Kesän huipputapahtuma räjäytti tämän alan myynnin – kasvua jopa 300 prosenttia

14. Elokuu 2018 - 13:30

Viihde-elektroniikka, kodinkoneet ja älypuhelimet kiinnostivat kuluttajia vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla. Kodintekniikan kokonaismyynti nousi 6 prosenttia.

Nousukärjessä olivat pienet kodinkoneet ja viihde-elektroniikka. Kamerakauppa sen sijaan oli lähes 16 prosentin alamäessä.

Isot televisiot saivat vetoapua kesän jalkapallon MM-kisoista. 55-tuumaisia televisioita ostettiin kesäkuussa 67,5 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Yli 70-tuumaisten ruutujen myynnin kasvu oli kappalemäärissä mitattuna peräti 300 prosenttia.

Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n (ETK) elektroniikkajaoston puheenjohtaja Markus Nummisalon mukaan ultra hd -televisioita ostettiin 45 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Pienemmistä kodinkoneista asiakkaita kiinnostivat erityisesti hammashoitotuotteet, silitysraudat ja parranajokoneet.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Vaaraton Algoritmikauppa ja muut uudet yritykset – katso lista

14. Elokuu 2018 - 11:55

Yrittäjät.fi lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 240 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

 

Kotipaikka Yritys     Akaa Tmi Anne Turtinen   Alajärvi Tuvar Oy   Espoo Tavarapilvi Oy   Espoo BUUF Oy   Espoo Vaader Oy   Espoo Taloustoimi EJK Oy   Espoo Sähköpalvelu Max Power Oy   Espoo Helsinkitoday Oy   Espoo Rho+1 Oy Ab   Espoo Trips Forever-Travel Agency   Espoo Real Rastivo Oy   Espoo Katariina Laakkonen Consulting Oy   Espoo Puolalanmäki Invest Oy   Espoo Esa Korpela Oy   Espoo 21 Works Oy   Espoo Frank's Car Wash Oy   Espoo Digimonkey Tmi   Espoo Annina Segerman Photography   Espoo Outi Saleva   Espoo Naomi's Secret   Espoo Laura Lilja   Espoo TG Projektit   Espoo Pääkaupunkiseudun LVI Palvelut   Espoo MC-Performance   Espoo Laura Rahka   Espoo Prince P   Espoo Yksityinen perhepäivähoitaja Helena Perkkiö   Espoo iHeal   Eura JiiKoo-Sähkö   Evijärvi Asunto Osakeyhtiö Evijärven Antinniemi   Haapavesi tmi Sauli Nissinen   Helsinki Liferay Nordic Oy   Helsinki S & S Keramat Oy   Helsinki Confix Oy   Helsinki My Motors Oy   Helsinki Aiellot S&S avoin yhtiö   Helsinki PKS Jakelu Oy   Helsinki Työterveysyhtiö Mainio Oy   Helsinki Anni Laser   Helsinki Hammaslääkäri Sirkku Ojala-Väyrynen   Helsinki Työtoveri Oy   Helsinki Patria ISP Oy   Helsinki Asunto Oy Helsingin Tankovainion Solina   Helsinki Arkade Nights Oy   Helsinki Jani Malmberg   Helsinki Ab Heligra Oy   Helsinki Asunto Oy Helsingin Amadores   Helsinki Asunto Oy Helsingin Havanna   Helsinki Asunto Oy Helsingin Fregatti   Helsinki Rioghail Services   Helsinki Icy North Games Oy   Helsinki Cafe Bruket Oy   Helsinki Oy Folium Farms Ab   Helsinki JUOXUTAXI OY   Helsinki Gumba Design Oy   Helsinki Ketjufi Yrittäjärekrytointipalvelut Oy   Helsinki JEFF HELSINKI OY   Helsinki Aina Ennenkin Oy   Helsinki Awareness Momentum Oy   Helsinki Jaakko Harkko Oy   Helsinki Banafa Consulting Oy   Helsinki Toiminimi Juho Kaikko   Helsinki Tmi Arline Simola   Helsinki Sisustus Galetski   Helsinki frede   Helsinki Mahdi Taksi   Helsinki Tmi Pasi Räisänen   Helsinki Kaulika Art   Helsinki TNT TAXI   Helsinki G Danford   Helsinki Lucky Moon   Helsinki Husky Bongs   Helsinki Quantible Oy   Helsinki Bittieuro Oy   Helsinki Mockbody   Helsinki Sovitellen   Helsinki Tmi Alexander Heinonen   Helsinki Asennus ja tuotannonsuunnittelu T. Tarhanen   Huittinen Matintalon Tila Oy   Hyvinkää Tmi Laura Emilia   Hyvinkää Aikataito Oy   Hyvinkää Tmi Jaan Kängsepp   Imatra Nokelainen Mira   Inari KEHYSTÄMÖ JYRIsi   Inkoo Kim Köhler   Janakkala JanaTech Oy   Janakkala Verna Aitto-oja   Joensuu Carads Oy   Joensuu Itä-Suomen vuokrapalvelu   Joensuu Joensuun Startup Kehitys Oy   Joensuu Maalaus- ja Remontointi LOISTO Oy   Joensuu Insinööri Ensio Oy   Joensuu Psykologi Anni Rantanen   Jyväskylä JionArto   Jyväskylä Samin ajoneuvopalvelut   Jyväskylä Diagnostiikka Center Oy   Jyväskylä Vaaraton Algoritmikauppa Oy   Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Levästentie 1   Jyväskylä Viivi Martikainen   Jyväskylä Venla Roponen   Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Arvon talo   Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Antin talo   Jämsä A&C Ravintolat Oy   Järvenpää Psykologi- ja psykoterapiapalvelu Larissa Hirvonen   Järvenpää Antia Avoin Yhtiö   Kaarina VS Basket Oy   Kajaani Fade Creative Oy   Kangasala Tam-Electro Oy   Kauniainen Sonja Hirvinen   Kemi RP-laitehuolto Oy   Keminmaa Kommee e-Commerce Oy   Keuruu T:mi Harri Laurinen   Kirkkonummi Asunto Osakeyhtiö Laguna Omsatu Kirkkonummi   Kirkkonummi Paul Design   Kirkkonummi JH Racing   Kirkkonummi Marrasmaa tmi   Kitee Kiteen Tili Oy   Kokkola Kokkolan OnnenPekka Oy   Kokkola Kiinteistö Oy Heinolan Portti   Kokkola Tmi Anssi Vuojolainen   Kontiolahti Suomen raksafirma Oy   Kontiolahti Tmi Hyvinvointihieromo Helinä   Kotka Tmi Tuomaksen Marja   Kouvola Hitusen   Kruunupyy Niklas Granqvist   Kuopio EXIMCO   Kurikka TNP-Install Oy   Kärkölä Tatu's Fabrication   Lahti Hoiva Invest Oy   Lahti WYD Oy   Lahti Infra Kevel Oy   Lahti Asetella   Lahti Sutek   Lahti Henna-Riikka Wacklin   Lahti Anu Pötsönen   Lapua Asunto Oy Lapuan Siltavahti   Lempäälä Asunto Oy Lempäälän Sarapiston Kanerva   Lempäälä Gleisner Oy   Lieksa Timitran Kiinteistö OY   Liminka Souq Seyarat   Lohja tmi Abu Dawi   Lohja Eläinlääkäri Elisa Nurmela   Loviisa Huoltopalvelut Perokorpi   Luhanka Koneurakointi Hokkanen   Masku Oskari Helenius   Mikkeli Thaivas kotisiivous   Mikkeli Tmi Emilia Lätti   Multia OSUUSKUNTA RYTKIÖN RIISTAVAJA   Mynämäki Tmi Janita Hietanen   Mynämäki Helwin Virvoke Oy   Mäntsälä HybridPower Oy   Mäntsälä EpaFix   Mäntsälä Kara Vural   Nurmijärvi Lepsämän vesiosuuskunta   Nurmijärvi ComCastle Oy   Nurmijärvi Tmi Maria Pennonen   Oulu Tenfold   Oulu Esaias Erikoisverstas Oy   Oulu HP Asennus   Oulu Akvatek Oy   Oulu Elhok Oy   Oulu Pilviotus Oy   Oulu Allevato Tmi   Oulu Kotipalvelu Jaana Julkunen   Oulu Tmi Tiina Jurvelin   Oulu Peltvest Oy   Parainen Tmi Tiina Lius   Pietarsaari Sokols Bygg Ab   Porvoo VeTo Enterprises   Porvoo Napros   Porvoo Villa Sjökulla   Pyhäranta Tmi Tero Vuorela   Pöytyä NuottiTupa   Raahe Osto ja Myynti Ilveskorpi Oy   Raasepori Queen kombucha   Raasepori Terapitjänster Bodil Strandström Terapiapalvelut   Raisio Psykologiapu Tanja Aaltonen   Ranua TMI Matti Kela   Rauma Rush Factory Oy   Rauma Rauman Kauneushoitola   Reisjärvi Luontaishoitola Keijumetsä   Riihimäki Matron maahantuonti Oy   Rovaniemi Sukituskontti oy   Rovaniemi Tuulituote tmi   Saarijärvi NKH Media   Saarijärvi Kauneuspiste Sini Ilona   Salo Ravintola Kastu Oy   Salo Lutku Oy   Salo expresslane taksit   Savitaipale Rakennuttajapalvelu Pertti Laine   Savonlinna Bear Turvapalvelut   Seinäjoki Kiinteistö Oy Seinäjoen Upankatu 1   Seinäjoki Jalkahoitaja MerMai   Seinäjoki Lauri Linden   Siilinjärvi Autohuolto Mönkkönen Oy   Siilinjärvi Lassen Ajokoulutus Oy   Sipoo Hanna Vuoristo-Halonen   Siuntio Länsi-Uudenmaan Hevosklinikka Oy   Somero Hoidaitseasi   Suomussalmi Kuljetus Tuomo Väisänen Oy   Sysmä Katja Nurminen   Taipalsaari Punaisen tilan ratsutalli   Tampere T:mi Jari Paukku   Tampere Nordic Enterprise Development Group Oy   Tampere Kihlman Consulting Oy   Tampere Chi up   Tampere Urheiluhieroja Anna-Julia Puuri   Tampere Elementtiasennus JL   Tampere Tmi Petteri Niinimäki   Tampere T:mi Petra Heikkari   Tohmajärvi OmaElämäni TMI KIRSI R-M.   Toholampi Härkänevan Tehdaspalokunta Oy   Tornio Kalevalainen jäsenkorjaaja Anna Vänttilä   Turku Leppäkari Consulting Oy   Turku Viktoriya Kuzina   Turku DJ Aaron Maple   Turku Salo & Ranta Oy   Turku Varsinais-Suomen Helmi Kiinteistöt Oy   Turku M&J Car Trading Oy   Turku Maderoterapia Turku   Turku Emilia Keinonen   Turku LVI Nord   Turku Papu - Terapia- ja hyvinvointipalvelut   Tuusula Meristu Kari   Tuusula MARARAK OY   Tuusula Tmi Logistiikka ja Terveys LogTer   Tuusula Mix-Nix   Ulvila Tmi Satu Vaininen   Ulvila Jennan Siivouspalvelu   Uusikaupunki Tmi M. Retti   Vaasa Harriet Gripenberg   Vantaa Tmi Remek S   Vantaa Asunto Oy Vantaan Vaaralanhovi   Vantaa Base Operator Oy   Vantaa Equimagic   Vantaa Heikkonen Solutions   Vantaa Asunto Oy Vantaan Aitanavain 7   Vöyri Robin Bokull Productions   Ylivieska Tuomas Hyväri Tmi   Ylöjärvi Psykologi- ja psykoterapiapalvelut Airi Hietakangas Oy        
Kategoriat: Yrittäjät

Nimekkäät huippusijoittajat investoivat lappilaisiin eväspatukoihin

14. Elokuu 2018 - 9:44

Lappilaisyritys Arctic Forest Foods Oy on saanut kansainvälistymisensä tueksi nimekkäitä suomalaissijoittajia. Yritykseen ovat investoineet muun muassa Peter Vesterbacka, Saga Forss sekä Pasi Joronen.

Luonnonantimista eväspatukoita valmistava yritys tähtää nyt kasvuun ja kansainvälisille markkinoille.

– Puhtaat suomalaiset marjat, kuten mustikka ja puolukka, ovat tulevaisuuden voimavara viennissä. Tätä valttikorttia meidän kotimaisten toimijoiden tulee hyödyntää entistä vahvemmin, toteaa Saga Forss.

– Tavoitteenamme on kasvattaa merkittävästi myyntiä kotimaassa ja aloittaa vaiheittain vienti valituille markkinoille. Tuoteportfoliota on tarkoitus laajentaa, jotta voimme entistä monipuolisemmin palvella asiakkaitamme. Kasvua tukemaan tarvitsimme lisää pääomaa ja olemme erittäin iloisia siitä, että saimme mukaan näin nimekkäät sijoittajat ja osaajat, toteavat yrityksen perustajat Jari Kurtti ja Sanna Sandgren.

Yrityksen eväspatukoita myydään yli 300 myyntipisteessä eri puolilla Suomea.

– Lappi on viime vuosina kasvattanut suosiotaan aasialaisten keskuudessa. Aasiassa yhden kaupungin väkiluku voi helposti vastata koko Suomen väkilukua. Meillä ei ole tarvetta valloittaa koko Aasiaa, vaan toimenpiteet on pystyttävä kohdistamaan sinne missä on ostovoimaisia ja laatutietoisia kuluttajia, sanovat Peter Vesterbacka ja Pasi Joronen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Jussi Rekiaro

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät