Varsinais-Suomen Yrittäjät

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 36 min sitten

Yrittäjyysstrategian selvityshenkilöiksi Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen – "tavoitteena konkreettisia ehdotuksia"

16. Helmikuu 2018 - 18:00

Suomen ensimmäisen yrittäjyyden edistämisen strategisen toimenpideohjelman selvityshenkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen.

Asiasta kertoi perjantaina elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä täytäntöönpantaessa tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu vaalikausien yli. Emme tee selvitystyötä missään kammiossa vaan kuulemme relevantteja tahoja, Järventaus kertoo.

Jussi Järventaus on muun muassa pitkäaikainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri.

– Laajojen kaarien ohella on tarkoitus saada aikaan konkreettisia ehdotuksia. Tavoitteena on antaa käytännön hyötyä päätöksentekijöille ja sitä kautta yrittäjille ja yrittäjyyteen, Järventaus luonnehtii.

Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen on tällä hetkellä biohiililtä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan suomalaisen, Yhdysvalloissa toimivan Carbo Culture -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta.

– Yritystoimintaan liittyy nyt sääntelyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvityksessä tulee liittymään startupien ja kasvuyritysten kipukohtiin, joista toistuvia esimerkkejä löytyy kollegoilta ja sijoittajilta, Kekäläinen kertoo.

Lintilä toivoo selvityshenkilöiden ottavan kantaa laajasti muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan ja työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

– Tavoitteena on oltava kotimaisen työn, tuottavuuden ja omistajuuden vahvistaminen. Kun näissä onnistutaan, siitä hyötyy koko Suomi, Lintilä sanoo.

"Autamme parhaan kykymme mukaan"

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää yrittäjyysstrategiaa erinomaisena hankkeena.

– On tärkeää, että yrittäjyyskysymyksiä mietitään hallintorajojen ja vaalikausien yli. Uskon, että hanke tuottaa hyvää aineistoa tulevia päätöksiä ja hallitusohjelmatyötä ajatellen, Pentikäinen toteaa.

– Ministeri on löytänyt mainiot selvityshenkilöt. Heillä on vahva osaaminen yrittäjyydestä ja kykyä katsoa myös eteenpäin. He lähestyvät asiaa eri näkökulmista, mikä on hyvä asia, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestö antaa hankkeelle täyden tuen.

– Autamme parhaan kykymme mukaan, jotta syntyvä yrittäjästrategia tarjoaisi ainespuut, joilla Suomesta voidaan tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Se on tärkeää paitsi yrittäjille myös koko kansakunnan hyvinvoinnille, Pentikäinen korostaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lea Hult

Kategoriat: Yrittäjät

Suvi Widgren myi viisi vaatemyymälää, vuokrasi talonsa ja lähti vuodeksi maailmalle

16. Helmikuu 2018 - 15:34

– Ole aina utelias ja avoimin mielin, sillä elämä on juuri niin upea, kuin sille antaa mahdollisuuden. Pieni itsekkyys elää omanlaistaan elämää ei voi olla huono, koska onnelliset ihmiset saavat elämässä hyvää aikaan, myös ympärilleen, Suvi Widgren pohtii.

Vuodenvaihteessa 2016-17 Widgren kirjoitti Facebook-sivuilleen.

– VILAn avaimet oli jätetty pöydälle ja matkalaukku pakattu maailmanympärysmatkaa varten. Vuoden seikkailu maailmalla odotti meidän perhettä. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, mutta uteliaina ja innosta puhkuen valloitimme maailmaa kuukausi ja manner kerrallaan.

”Olen aina ollut sellainen suuri eläjä”

Yrittäjäperheessä kasvaneen Widgrenin pikkutytön unelma toteutui, kun hän ryhtyi vaateliike Vilan franchising-yrittäjäksi vuonna 2006.

– Olen päässyt olemaan monen nuoren naisen työnantaja: kymmenessä vuodessa minulla oli yhteensä 130 työntekijää. Liikevaihto oli kolme miljoonaa ja tulos tiukassa, hän summaa kymmenen vuoden kokemuksen.

Vuonna 2012 hän perusti viidennen Vila-myymälän. Muotiyrittäjyys lähti Jyväskylästä, mutta sittemmin liikkeitä oli Keski-Suomen ulkopuolellakin, muun muassa Tampereella.

Jyväskyläläinen Suvi Widgren päätti 33-vuotiaana myydä franchise-myymälät. Kyllästyikö hän muotibisnekseen?

– Tykkäsin älyttömästi työstäni, ei ollut mitään sellaisia ongelmia. Olen kuitenkin aina yrittäjänä sykkinyt kasvun perään. Kysyin Vila-ketjulta mahdollisuutta laajentua ulkomaille, mutta he kertoivat, ettei se kuulu strategiaan.  Minulle tuli vahvasti olo, että jos jään paikoilleni, rupean kyllästymään. Se näkyisi työssäni.  

– Tein ison päätöksen. Monet ovat kauhistelleet päätöstäni, että miten uskalsin hypätä tyhjän päälle. Olen aina ollut sellainen suuri eläjä, ja uskon että elämä kantaa, ja näin se on tehnyt.

Hän myi liikkeensä toiselle Vilan franchising-yrittäjälle ja oli vakuuttunut, ettei henkilökunnalle koituisi suuria muutoksia.

Työ ja vapaa-aika aina balanssissa

Widgren teki yrittäjänä ”vain” 40 tunnin työviikkoa ja antoi ennen kaikkea vastuuta työntekijöilleen.

– Yritys voikin parhaiten silloin, kun osasin jakaa vastuuta. Ei tarvitse olla itse suuna päänä siinä. Minun tehtäväni oli viestintä, kommunikointi ja tukeminen.

Hän sai yritystoiminnassaan apua ja neuvoja niitä tarvitessaan.

– Olen pystynyt kysymään tyhmiäkin kysymyksiä, ja sitä kautta saanut apuja. En koe, että olisin ikinä ollut yksin.

Widgren elätti reissussa myös perheensä

Yrityskaupasta tuli tilille mukava summa rahaa. Widgrenistä tuli puolimiljonääri. Yrityksen myyminen mahdollisti vuoden reissaamisen. Maailmanympärimatkan tavoitteena oli vuosi, mutta ajatuksena oli mennä fiiliksen mukaan.

– Laitoimme omakotitalon ja kesämökin vuokralle vuodeksi sekä myimme auton. Siivosin kotoa kaapit, ja myin tavaroita, oli kirpputoripöytää. Lähdimme helmikuun ensimmäisenä päivänä, ehdimme hoitaa tammikuussa tilinpäätökset.

Reissuun lähtivät mukaan aviomies Petri Widgren ja 6-vuotias tyttö Vieno. Aviomies irtisanoutui työpaikastaan, kun matka kutsui.

Neljä ikimuistoisinta elämystä 

Reissun reitti oli: Indonesia, Uusi-Seelanti, Australia, Chile, Bolivia, Ecuador, Galapagos-saaret, Havaiji, Yhdysvallat ja Karibian risteily. Australiassa perhe viipyi useamman kuukauden ja muuten matka eteni lähes viikottain. Etelä-Amerikassa meni kaksi kuukautta.

Neljä reissun ikimuistoisinta paikkaa nousevat helposti Widgrenin mieleen.

– Etelä-Chilessä Patagonian aluetta voin suositella sitä kaikille: menkää kokemaan jotain uskomatonta. Toisena Kauai:n saari Havaijilla. Australiaan voisimme koko perhe muuttaa milloin vain. Esimerkiksi Melbourne ja Sydney ovat kauniita ja moniulotteisia. Neljäntenä tulee Bolivian maailman suurimmat suola-aavikot, jotka ovat neljän kilometrin korkeudessa. En tiennyt, että maailmasta löytyy tämmöisiä paikkoja, joissa näet livenä vaikkapa flamingoja.

– Sitten, kun tulin Suomeen, ymmärsin, kuinka ihanan hiljainen maa Suomi on. Suomessa arki vie nopeasti ja imee rumbaan mukaan.

Suvi Widgren miettii nyt, että ihminen tarvitsee kontrasteja: pitää olla töitä, jotta loma tuntuu lomalta. Vuosi oli yllättävän rankka, mutta uskomaton. Maailmanympärimatkalla tuli kaipuu Suomeen, josta tammikuussa 2017 Suvilla oli ollut kova hinku pois.

Mitä neuvoisit yrittäjälle, ketä kuumottelee pitkälle reissulle lähtö?

– Esimerkiksi minut rekrytoitiin ravintola EGG Internationaliin toiselta puolelta maapalloa Skypen kautta. Tänä päivänä internetillä, näköpuhelimella voi hoitaa kaiken ihan mistä vain. Olen monen vanhemman yrittäjän kanssa väitellyt siitä, kun he eivät luovu mistään, vaan haluavat olla kaikessa mukana. Se on henkisistä päätöksistä kiinni, ainoa haaste olivat aikaerot.

Widgren kertoo yrittäneensä keksiä reissussa hyvää liikeideaa, ”mutta sitä ei löytynyt”.

– Bongasin EGG Internationalin toimitusjohtajan rekrytointi-ilmoituksen LinkedInistä. Tiesin, että toimitusjohtajan paikalla pääsee tekemään laajasti asioita.

Widgren lähti mukaan osakkaaksi, osakkaita on 14.

– Semmoista olen pohtinut, kun olen vasta 34-vuotias, että mitä tulevaisuudessa vielä ehtii tapahtua. Nyt keskityn tähän hetkeen ja nautin tästä.

 

Kuvat: Suvi Widgrenin arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ysiluokkalaiset työnhaussa – Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle

16. Helmikuu 2018 - 14:29

Viime vuonna Kesäsetelin avulla Helsingin koulujen 9.-luokkalaisista 29 prosenttia sai kesätyöpaikan. Lisäksi Kesäseteli mahdollisti yli 1000 uutta työpaikkaa nuorille. Viime vuonna nuoret päätyivät useimmiten toimisto- ja mediatyöhön (16 prosenttia), liikunta- ja vapaa-ajan tehtäviin (14) ja kaupan alalle (12).


Mikä Kesäseteli on? Kesäseteli on nuorten, Helsingin Yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa 9.-luokkalaisen nuoren kesäksi töihin Kesäsetelillä 3.6.–13.8.2018 välisenä aikana.

Nuori antaa kesäsetelin työnantajalle

Kesäseteli jaetaan 71:ssa helsinkiläisessä koulussa kaikille koulun yhdeksäsluokkalaisille, ja sen jakavat opinto-ohjaajat. Seteli on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toiselle. Miten Kesäseteli toimii? Nuoret saavat koulusta Kesäsetelin ja ottavat yhteyttä työnantajiin. Nuori kertoo Kesäsetelistä työnantajalle hakiessaan työpaikkaa, mutta jos asia ei tule puheeksi, niin siitä kannattaa myös kysäistä.

Saatuaan työpaikan nuori antaa Kesäsetelin työnantajalle, joka palauttaa Kesäsetelin kaupungille työsuhteen päätyttyä, jolloin kaupunki korvaa työnantajalle 300 euroa. Nuoren nettopalkka on vähintään 350 euroa 60 työtunnilta. Viikkotyöajan on oltava vähintään 18 tuntia. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi ajaksi, jolloin palkan tulee olla enemmän kuin 350 euroa. 

Työpaikan ei tarvitse olla Helsingissä

Kesäsetelillä nuoret voivat hakea töihin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin ja seurakuntiin
Työpaikan ei tarvitse sijaita Helsingissä.


Ilmoita kesätyöpaikka Kesäsetelin sivustolla:

http://kesaseteli2018.munstadi.fi/tyopaikkoja/ 

Kuva: Helsingin kaupunki

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hyvä työntekijäkokemus parantaa yrityksen tulosta – Pienten sarjan voitti Integrata

16. Helmikuu 2018 - 11:21

Viime vuoteen verrattuna yritysten liikevaihto kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Listalle nousi tänä vuonna 13 ensikertalaista.

Great Place to Work®:n tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin kolmeen kokoluokkaan yritysten työntekijämäärän mukaan. Suurten yritysten sarjassa Suomen parhaaksi työpaikaksi nousi toistamiseen 27 hotellin Scandic. Keskisuurten yritysten luokassa voittoon nousi Euroopan parhaiden työpaikkojenkin listalla nähty 160 henkilöä työllistävä digitaalinen insinööritoimisto Nitor. Pienten sarjan parhaaksi työpaikaksi kipusi tamperelainen konsultointiyritys Integrata, joka henkilöstömäärän kasvusta huolimatta on onnistunut ainutlaatuisen kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Tutkimuksen pisteytyksestä kaksi kolmasosaa koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja kolmasosa johtamiskäytäntöjen asiantuntija-arviosta. Tutkimukseen osallistui 156 organisaatiota, jotka työllistävät yhteensä noin 50 000 työntekijää. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus mittaa yrityskulttuurin luottamuksen tasoa. 

Parhaiden työpaikkojen Trust Index pysyi erinomaisella 87 prosentin tasolla, eli lähes 9/10 työntekijästä pitää työpaikkaansa hyvänä. Kokonaisuudessaan suomalainen työelämä saa Trust Index -arvokseen 56 prosenttia.

Paras keskisuuri: Oma Kamu-konsepti työn ja perheen tasapainottamiseen

Nitor nousee neljäntenä listavuotenaan keskisuurten ykköseksi. Organisaatio on myös sijoittunut Euroopan parhaiden työpaikkojen listalle kolmesti. 

– Olemme mukana tutkimuksessa neljättä kertaa ja neljättä kertaa myös kärkisijoilla. Kuluneen vuoden aikana olemme erityisesti keskittyneet kehittämisessä uuden monikäyttöisen toimitilamme rakentamiseen sekä työn, perheen ja muiden elämänalueiden tasapainottamista työntekijöiden mentoroinnilla tukevan Kamu-konseptin kehittämisellä, kommentoi Tiina Vanala Nitorilta.
 

Paras pieni työpaikka: Integrata, jossa ei ole esimiehiä


Integrata osallistui Suomen parhaat työpaikat -prosessiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 ja ylsi silloin suoraan pienten sarjan sijalle 6. Integratalla uskotaan asiakastyytyväisyyden syntyvän henkilöstön kautta. Integratan asiakkaista 100 prosenttia suosittelisi yritystä kumppanikseen.

Integrata on esimiehetön organisaatio ja sen toiminnan tueksi tarvitaan yhteinen ymmärrys tavoitteista sekä keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Tiimin yhteistuotoksena syntyi Integrata Manifesto, joka avaa taustalla olevat periaatteet ja tekee läpinäkyväksi luodut arvoasetelmat. 

Integratan toimitusjohtaja Riku Heinonen kuvailee integratalaisuutta mielentilaksi.

– Olemme tietoisesti ohjanneet keskipisteen pois sisäisen tehokkuuden kehittämisestä ihmisten vaalimiseen, jotta integratalaiset voivat johtaa itse itseään ja keskittyä arvoa tuottavaan työhön.
 

Hyvä työntekijäkokemus parantaa asiakastyytyväisyyttä

Great Place to Work mittaa organisaatioiden henkilöstön kokemuksen Trust Index -kyselyn avulla ja tämän vuoden listamenestyjät ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka positiivinen työntekijäkokemus korreloi suoraan asiakastyytyväisyyden kanssa.

– Useiden uusien tutkimusten mukaan työntekijäkokemuksella on merkittävin vaikutus asiakkaiden kokemukseen yrityksestä, sen tuotteista, palveluista, brändistä, imagosta sekä laadusta. Trust Index -kysely tarjoaa liiketoiminnan johdolle keinon kuulla henkilöstön kokemus, sanoo Great Place to Workin toimitusjohtaja Katriina Grönqvist.

Pienet organisaatiot (20-49 työntekijää) 1

Integrata Oy 

2

Zef Oy 

3

Fraktio Oy 

4

Paytrail Oyj

5

Kompozure 

6

Koti Puhtaaksi

7

Netlight Consulting 

8

Geniem Oy 

9

Alfame Systems Oy 

10

ONE Mars 

11

Visual Components Oy 

12

Suomen Tilaajavastuu Oy 

13

EMU Oy

14

Insaco Oy 

15

Projecta

Keskisuurten sarja (50-499 työntekijää) 1

Nitor 

2

Pipelife Finland Oy 

3 Wunder 4

Dittmar & Indrenius 

5

Etelä- Savon Työterveys 

6

Lejos Oy 

7 Sievo 8 AbbVie 9

Tuxera 

10

Fingrid Oyj 

11

Pohjolan LVIturva 

12 Next Games Oyj 13

Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 

14

Visma Solutions Oy 

15

Mandatum Life 

16

Newsec 

17

Svea Ekonomi 

18 Framery 19

Pohjola Rakennus Oy 

20

Vaadin Ltd 

21 Softability 22

Exove Oy 

23

Marski Data 

24 Greenled 25

Progman

26

Suomen Punainen Risti, Veripalvelu 

27

Yleinen työttömyyskassa YTK 

28

RD Velho Oy 

29 Talent Vectia 30

Sampo Oyj

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy myy Yrityspörssin

16. Helmikuu 2018 - 7:48

–  Tässä on huikea potentiaali. Kiinnostuin Yrityspörssin liiketoiminnasta, koska uskon yrityskauppojen lukumäärän kasvavan merkittävästi lähivuosina, kertoo yrityspörssi.fi:n uusi omistaja ja toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava.

Yrityskauppoja oli vuoden 2017 lopussa tehty 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Yrityspörssi on jo nyt Suomen kiinnostavin kauppapaikka yrityksen ostamiseen ja myymiseen,

– Yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa pystymme kehittämään palvelusta entistä vetovoimaisemman ja auttamaan pk-yrityksiä toteuttamaan yrityskauppoja tehokkaammin, Meri Varkoi-Anhava sanoo.

– Yrityspörssin kehitys on ollut myönteistä, mutta nyt on hyvä saada sen kehittämiseen selvästi eri ote ja selkeä vastuutaho. Palvelua on hyvä kehittää eteenpäin yhdessä sitoutuneen yrittäjän kanssa, Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n toimitusjohtaja Taru Jussila toteaa.

Suurin osa ostetuista yrityksistä menestyy

Suomessa on arviolta 30 000 yritystä, joille yrityksen myyminen on ajankohtaista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä yrittäjistä vain puolet toteuttaa toiveensa omistajan vaihtumisesta joko myymällä yrityksensä tai toteuttamalla sukupolvenvaihdoksen.

Olemassa olevan yrityksen ostaminen ja sen kehittäminen on yleensä ”varma sijoitus”:

–  Ostettavista yrityksistä 92 prosenttia jatkaa toimintaansa kolmen toimintavuoden jälkeen, Meri Varkoi-Anhava painottaa.

–Yrityksensä myymistä miettineiden kannattaa lähteä hyvissä ajoin liikkeelle, jo useita vuosia ennen H-hetkeä, esimerkiksi eläköitymistä. Sopivan ostajan löytäminen omalle elämäntyölle voi kestää jonkin aikaa, Varkoi-Anhava sanoo.

Finnveran mukaan 28% ostettavista yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi. Yleisesti kovaa kasvua tavoittelee joka kymmenes yritys. 

–  Mediassa huomiota saavat usein suuret yrityskaupat. Suurin osa yrityskaupoista on kuitenkin pienten ja keskisuurten yritysten kauppoja. Onnistuneet omistajanvaihdokset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten yrittäjien menestykseen ja työpaikkojen lukumäärään lähivuosina, Suomen Yrittäjien Taru Jussila kertoo.

Liiketoiminnan ostamisella uusi suunta uralle

Uuden Yrityspörssin taustalla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, media-alasta, luokitellusta ilmoittelusta ja yrityskaupoista. Meri Varkoi-Anhava on kauppatieteen maisteri ja tehnyt kymmenen vuoden uran johtotehtävissä myynnin ja markkinoinnin parissa, muun muassa Procter & Gamblella ja viimeksi markkinointijohtajana Hiltillä.

Muina osakkaina yrityspörssi.fi:n ostavassa yhtiössä on Meri Varkoi-Anhavan ja Sypoint Oy:n lisäksi Eero Anhava, Pekka Ketonen, Juha Jaskara ja Janne Leino.

–  Olin haaveillut yrittäjyydestä jo vuosia ja toimivan palvelun ostaminen tuntui itselle sopivimmalta tavalta ryhtyä yrittämään. Haluan luoda Yrityspörssistä Suomen parhaan palvelun yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville, Varkoi-Anhava kertoo.

 

Lisätietoja:

www.yritysporssi.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yksinyrittäjien arvostus ylös: Ylen uutinen sai yrittäjäaktiivin takajaloilleen

15. Helmikuu 2018 - 17:00

Develooppi Oy:n yrittäjä Tytti Laine haluaa nostaa yksinyrittäjien arvostusta Suomessa. Laine ihmettelee Ylen verkkosivuilla viime viikolla julkaistua, Nanson tehtaan sulkemisesta kertovaa uutista, jossa vähäteltiin mikroyrittäjien asemaa. Artikkelin mukaan mikroyritykset eivät ratkaise isojen joukkojen työllistymistä.

– On ihan päivänselvä asia, että mikroyritysten rooli on iso. Suomen koko yritysmassasta suurin osa on alle 10 hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on Suomessa 183 000, se on huima määrä. Jokainen heistä työllistää itse itsensä.

Yrittäjävalmennuksia tekevä Laine muistuttaa, että yksinyrittäjiä on Suomessa määrällisesti enemmän kuin maa- ja metsätaloustyrittäjiä.

– Se on merkittävä työnteon muoto. Toki yksittäiselle alueelle on iso merkitys sillä, että yli 100 ihmistä sanotaan irti, kuten Nanson tapauksessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksinyrittäjien status ei näy useinkaan julkisuudessa. Jos mikroyrittäjä lopettaa toimintansa, siitä ei kerrota. Ei seurata sitä, kuinka moni yksinyrittäjä on lopettanut toimintansa kuukauden tai vuoden aikana, hän jatkaa.

Merkittävä osa mikroyrittäjistä toimii erilaisissa verkostoissa ja työllistää osa-aikaisesti.

– Harva toimii totaalisen yksin. On alihankkijoita, kirjanpitäjiä ja yhteistyökumppaneita, joille yksinyrittäjä maksaa palveluista. Sitä kautta moni mikroyrittäjä vaikuttaa toisten työllistymiseen.

Tytti Laine on Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjyyden verkoston johtoryhmän jäsen sekä Suomen Yrittäjänaiset ry:n hallituksen jäsen.

Yksinyrittäminen kasvussa

– Yksinyrittäjien määrä on kasvanut valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa. Jos tästä joukosta joka neljäs työlliostäisi ensimmäisen työntekijän, puhutaan melkein 50 000 työntekijästä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Hän muistuttaa, että yksinyrittäjien asemaa voitaisi parantaa esimerkiksi laajentamalla liikunta- ja kulttuurisetelien verovähennysoikeus myös heille.

– Se on selkeä epäkohta. Arvio on, että verovähennyksen salliminen ei aiheuttaisi kovin merkittäviä kustannuksia. 

Hämeenniemen mukaan yksinyrittäjät kokevat sääntelyn ja byrokratian erityisen raskaaksi, koska yksi ihminen joutuu vastaamaan yksin kaikesta.

Vuosi sitten tehdyn Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjien koulutustaso on noussut. Aiempaa useammalla on nykyisin yliopisto- tai amk-tutkinto. Vastaajista 35 prosenttia kertoi palkanneensa työntekijän jossakin yritystoimintansa vaiheessa. Painavin peruste sille, ettei työntekijää ole palkattu, on työn riittämättömyys useammalle henkilölle.

Lähes puolet yksinyrittäjistä toimii säännöllisessä yhteistyössä 2–3 muun yrittäjän tai yrityksen kanssa.

Kuvat: Tytti Laineen albumi, iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

47 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

15. Helmikuu 2018 - 14:30

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.-14.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 47 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 128 000 euroa.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Trueflaw Oy

2002

362000

68000

ESPOO

Navimare Oy

2010

264000

34000

ESPOO

Terveyspalvelu Heimonen Oy

2011

218000

4000

ESPOO

Tapiolan Burger Oy

2004

1820000

98000

ESPOO

Scanditron Finland Oy

1976

4918000

312000

HELSINKI

Grani Asunnot oy

2011

6243000

1248000

HELSINKI

Pienhotellit Atlecon Oy

1986

343000

99000

HELSINKI

Toihan Oy

2014

212000

61000

HELSINKI

LeTu Oy

2012

277000

30000

HELSINKI

Restructuring Advisors Finland Oy

2001

772000

147000

HELSINKI

Suomen Porrasinfo Oy

1984

274000

71000

HELSINKI

Saloton Oy

2011

262000

118000

HELSINKI

Sicnell Oy

2013

187000

23000

HELSINKI

Viherrinki Oy

1985

845000

40000

HUITTINEN

Metsä JJL Oy

2016

253000

18000

ILOMANTSI

Hermannin Viinitila Oy

1990

675000

75000

IMATRA

Jekku-Petteri Oy

2011

400000

15000

JOMALA

Lindro Konsult Ab

2005

192000

58000

JUUPAJOKI

Pro Huolto Jokinen Oy

2010

761000

94000

JYVÄSKYLÄ

Trio-keittiöt Oy

1993

1412000

113000

JYVÄSKYLÄ

Nemesia Oy

2007

186000

19000

KAARINA

Omakoto Oy

2014

243000

61000

KANKAANPÄÄ

LAVORARE OY

2013

326000

203000

KEMINMAA

Auto-Kasala Oy

1988

455000

26000

KOKKOLA

Acero Oy

2007

216000

20000

KOTKA

Ilma-Eero Oy

1996

645000

30000

KUUSAMO

Koillisen Yrityskeskus Oy

1987

175000

25000

LAHTI

Lahden Autopurkamo Oy

1985

175000

69000

MASKU

Timo Könttä Oy

1998

20659000

849000

MIKKELI

Savon Sammutinhuolto Oy

1983

351000

26000

MUURAME

Devitec Oy

2006

406000

47000

NOKIA

JL Laatuneuvonta Oy

2009

208000

68000

NURMIJÄRVI

All-Pack Oy

1989

643000

52000

NURMIJÄRVI

Bulldog's Garage Oy

1993

1022000

354000

NÄRPIÖ

Ab Ecomont Oy

1989

2101000

302000

PARKANO

Tilireko Oy

2014

221000

16000

PORVOO

KBB Service Oy Ab

2010

193000

25000

PUNKALAIDUN

Jukka Ojainmaa Oy

2002

484000

58000

SEINÄJOKI

Etelä-Pohjanmaan Kolariosat Oy

1989

1192000

34000

SOTKAMO

Bobcat Urakointi J.Tuhkanen Oy

2015

195000

71000

TURKU

Hammaslaboratorio Turun Kulmahammas Oy

1999

780000

116000

TURKU

OK Repair Oy

1994

556000

33000

TURKU

Renisco OY

1991

192000

211000

VAASA

Oy Fondis Ab

1982

3349000

243000

VANTAA

TRT-Sähkö Oy

2006

246000

43000

VANTAA

Noritek Oy

1991

1089000

63000

VIITASAARI

JP Kunnossapito Oy

2016

532000

268000

Kategoriat: Yrittäjät

Perhevapaan todellisuus: Palkattoman työnteon ja lapsen hoidon yhdistelyä

15. Helmikuu 2018 - 13:00

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin niin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Anne Kangas sanoo.

Vaikka uudistus nyt kaatui, niin yrittäjäjärjestö kuin työmarkkinajärjestöt pitävät perhevapaauudistusta välttämättömänä. Se on yksi keino työllisyyden lisäämisessä.

Vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin.

Kankaan lapset ovat 4- ja 1-vuotiaita.

Osin töissä ja osin kotona hoitamassa lasta

SY on vaatinut, että tarvitaan nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoitaminen vanhempainpäivärahalla.

Perhevapaauudistuksen työryhmältä ei saatu lopullista esitystä yrittäjille kaavailluista joustoista perhevapaan pitämiseen. Viime viikolla perhevapaauudistus kariutui ja siirtyi mahdollisesti seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

Helsinkiläinen 160 henkeä työllistävä Kangas uskoo, että sovitellun hoitorahan käytön joustavoittaminen yrittäjille voisi pienentää kokonaiskuvassa äitiyskorvauksiin menevää euromäärää. Näin siksi, että yrittäjävanhemmat tekisivät vähän töitä ja nostaisivat siitä palkkaa sekä osan ajasta hoitaisivat lasta.

– Näkemykseni mukaan äitiyslomallakin pitäisi tietyllä tavalla voida tehdä töitä. Ei yrittäjät voi jättää omaa yritystä yhtäkkiä vuodeksi lepäämään. Yrittäjävanhemman pitäisi voida saada soviteltua hoitorahaa. Tuki mahdollistaisi sen, että voisi palkata lisähoitoapua.

Kahdeksan päivän ikäinen vauva kokouksissa mukana

Anne Kangas meni ensimmäinen lapsen kohdalla ”virallisesti” töihin, kun tyttö oli kahdeksan kuukautta.

– Mutta Laura taisi olla kahdeksan päivän ikäinen, kun hän oli mukana ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Kyllä yrittäjät tekevät myös hoitovapaalla töitä, se on todellinen tilanne.

Perheen kuopus oli puoli vuotta, kun äiti palasi töihin ja mies jäi kotiin vielä puoleksi vuodeksi.

– Joustoja todella tarvittaisiin, niin kuin yrittäjäjärjestö on peräänkuuluttanut. Ja äitiysloman ja hoitamisen yhdistäminen olisi mahdollista toteuttaa. Se helpottaisi naisten vetämiä yrityksiä.

– Jos olisi ollut mahdollista, niin olisin hyödyntänyt. Molempien lasten äitiysloman aikana tein töitä, mutta en nostanut siitä palkkaa, Kangas kertoo karun totuuden.

Yrittäjän on paljon vaikeampi olla töistä poissa kuin palkkatyötä tekevän vanhemman.

Kulut yhteiskunnan kontolle – Hoitokodissa kulut 70 000 euroa

Hoitokotiyrittäjää sapettaa myös vanhemmuuden kustannusten kasaantuminen naisvaltaisten työnantajien harteille.

– Se on väärin, että yritykset joutuvat maksamaan vanhemmuudesta tulevia kuluja. Ne pitäisi tasaisesti jakaa yhteiskunnan, veronmaksajien maksettavaksi. Työntekijöiden lapsista johtuvat kulut ovat meille iso erä vuosittain. Yrityksessämme on keskimäärin seitsemän äitiyslomaa per vuosi ja tänä vuonna tiedämme jo, että niitä tulee enemmän.

Keskimäärin vanhemmuudesta johtuvat kulut ovat Hoitokoti Päiväkummussa olleet 70 000 euroa vuodessa. Vanhemmuuden kulujen per lapsi on laskettu olevan noin 10 000 euroa. Viime vuoden huhtikuusta työnantaja on voinut hakea 2500 euron kertakorvauksen vanhemmuuden kustannuksista, mutta valtaosa kuluista jää yrittäjän kannettavaksi.

– Nyt jo perheet pystyvät aika joustavasti valitsemaan sen, kumpi käyttää perhevapaan yhteisen osuuden, mutta tilastosta näkyy, että äidit sen pääasiassa käyttävät. Ehkä isäkiintiötä pitäisi kasvattaa tulevassa uudistuksessa.

Anne Kankaan yrityksessä on ollut vanhemmuudesta johtuvia kriittisiä tilanteita.

– Yhdessä ryhmäkodissamme puolet tiimistä jäi yhden vuoden aikana äitiyslomalle, se tapahtui onneksi silloin, kun firma oli jo isompi. Eli kahdeksasta henkilöstä neljä jäi äitiyslomalle.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta. Työntekijöistä miehiä on alle 10 prosenttia.

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Aloittava yrittäjä, hanki oikeaa tietoa

15. Helmikuu 2018 - 12:00

Sanna Meronen-Vileniuksen viesti yrittäjäksi ryhtyvälle on yksinkertainen: Kysy, kysy ja vielä kerran kysy. Kirjaa vastaukset paperille tai vahvista tiedot sähköpostitse.

– Ja varaudu siihen, että homma voi silti mennä pieleen, kuten minulla. Nyt jo naurattaa, mutta pari vuotta sitten raivostutti, toimitusjohtaja ja yrittäjä Sanna Meronen-Vilenius sanoo. Hänellä on vuokrajohtajuutta, yrityskonsultointia ja -koulutusta tarjoava yritys Koko & kehitys Oy.

Meronen-Vileniuksen yrittäjäura alkoi muutama vuosi sitten suunnitelmallisella tiedonhankinnalla. Hän kysyi neuvoja usealta taholta. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli starttiraha: voisiko sitä saada, vaikka olisi ennen yrityksen perustamista toiminut kevytyrittäjänä, eli laskutuspalvelun kautta?

– Minulle sanottiin, ettei kevytyrittäjyys ole starttirahan saamisen este. Niinpä aloin tehdä yrittäjän töitä laskutuspalvelun kautta ja perustin myös nettisivut, joilla markkinoin toteuttamiani palveluja. Samalla laadin rauhassa liiketoimintasuunnitelmaa ja tein starttirahahakemuksen myöhemmin perustettavaa yritystä varten.

Lopulta starttirahaa ei kuitenkaan myönnetty, sillä yrityksen toiminnan ja markkinoinnin katsottiin alkaneen jo aiemmin. 

– Kukaan ei tällaisesta sudenkuopasta vihjannut edes puolella sanalla, Meronen toteaa. 

Nykyään lainsäädäntö on muuttunut, ja starttirahaa voi saada silloin, kun sivutoiminen yrittäjyys muuttuu päätoimiseksi. Mutta Meronen-Vileniuksella oli toinen tilanne. Kun starttirahaa ei voinut saada, hän laski itsellään olevan kolme vaihtoehtoa:

– Katkeroitua ja lyödä hanskat tiskiin. Alkaa perätä oikeuksiani ja käydä taistoon tuulimyllyjä vastaan. Tai unohtaa koko jupakka. Niinpä menin nettiin ja pistin kaikesta sisuuntuneena osakeyhtiön pystyyn, Meronen-Vilenius muistelee vuoden 2015 kesän tapahtumia.

Kevytyrittäjyys päättyi siis osakeyhtiön perustamiseen.

Yrittäjyys haaveena

Meronen-Vilenius on yrittäjäperheen tytär ja halunnut aina yrittäjäksi. 

– Kaikki tekemiseni opiskelujen alusta lähtien ovat olleet polkua kohti yrittäjyyttä. Yhteisöpedagogin tutkinnon päälle olen opiskellut muun muassa liiketaloutta, hankintatoimea ja projektinhallintaa.

Uskallusta täytyi silti kerätä.

– Odotin sopivaa hetkeä, että tuntisin itseni valmiiksi ja riittävän kokeneeksi. Se hetki tuli, kun menin toimitusjohtajaksi vieraalle ja tajusin, että tämähän sujuu, Meronen-Vilenius sanoo.

Meronen-Vileniuksella on varmasti myös keskimääräistä enemmän tietoa yrittäjyydestä, sillä hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Yrittäjissä kehittämis- ja projektipäällikkönä ja Suomen Yrittäjissä järjestöpäällikkönä.

Miksi näin kokenut edes mietti kevytyrittäjyyttä?

– Halusin rauhassa kehittää yritystä ja tehdä hyvän liiketoimintasuunnitelman varmistaakseni starttirahan saamisen. Palkkatöissä sellaiseen ei ole aikaa ja energiaa. Sitä paitsi minulla oli myös heti asiakkaita, joita halusin palvella.

Meronen-Vileniusta viehätti myös ajatus siirtymävaiheesta ennen varsinaista yrittäjyyttä, jossa on enemmän vastuita ja velvollisuuksia. Kevytyrittäjällä laskutuspalvelu hoitaa veroasiat ja byrokratian, eikä tarvitse miettiä y-tunnuksia ja yel-maksuja.

Tietoa monesta lähteestä

Kevytyrittäjyys oli muutama vuosi sitten monelle uusi asia.

– Liikkeellä oli enemmän huhuja kuin tiukkaa faktaa. Minuakin peloteltiin ties mistä vaaroista. Onkin tärkeä hakea tietoa luotettavista lähteistä, kuten yrittäjäjärjestöistä ja viranomaisilta.

Kevytyrittäjyys jäi Meronen-Vileniuksen kohdalla lopulta lyhytaikaiseksi. Toisille hän sitä silti suosittelee.

– Se sopii varmasti palkkatöissä oleville ja opiskelijoille, jotka haluavat työskennellä yrittäjänä vain osa-aikaisesti ja kokeilla oman liikeideansa toimivuutta. Sekin vaikuttaa, miten helpolla haluaa päästä. Laskutuspalvelun käyttö on yksinkertaista.

Jos tavoitteena on olla sataprosenttisesti yrittäjä ja jäädä palkkatöistä pois, Meronen-Vilenius perustaisi saman tien varsinaisen yrityksen. 

– Siinä on imagoetu ja hankinnoistakin saa tehdä alv-vähennyksiä.

Kahden tilikauden kokemuksella Meronen-Vilenius on todennut osakeyhtiön olevan juuri hänelle sopivin yritysmuoto. Pääosa Koko & kehitys Oy:n toiminnasta on vuokrajohtajapalvelua.

– Teen eri alojen yrityksissä muutamien kuukausien pituisia osa- tai kokopäiväisiä johtajanpestejä. Työskentelen kädet savessa muun organisaation kanssa. Pestiin voidaan yhdistää esimerkiksi konsultointia ja kehityspajoja.

Lisäksi Meronen-Vilenius on yrityksensä kautta myös Uudenmaan Yrittäjissä osa-aikainen pk-yritysten hankintaneuvoja. Hän ohjaa yrityksiä julkisiin hankintoihin osallistumisessa.

Meronen-Vileniuksella on vielä vinkki yrittäjäksi ryhtyvälle, on sitten mielessä varsinainen tai kevytyrittäjyys. Hänen mukaansa yrittäjäjärjestöön kannattaa liittyä, koska sieltä saa tiedon ja tuen lisäksi myös verkostoja.

– Vanhojen ja uusien verkostojen merkitystä ei kannata koskaan väheksyä. Riippuu varmaankin alasta, mutta ainakin minulle muiden antamat suositukset ovat olleet ehdottomasti parasta markkinointia ja jopa liikevaihdon kasvattaja, Sanna Meronen-Vilenius sanoo.

Kuva: Meeri Utti

 

Lue lisää starttirahan hakemisesta >>

Lue lisää yrityksen perustamisesta >>

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko jo ilmoittautunut kevään huipputapahtumaan – tätä kaikkea tarjoaa Yrittäjäristeily

15. Helmikuu 2018 - 11:15

Historian toinen Yrittäjäristeily järjestetään Silja Europalla 14.-15.4.2018.

Luvassa on jälleen huikea kattaus asiaa ja viihdettä.

– Vuonna 2016 järjestetty ensimmäinen risteily keräsi osallistujilta huippuarvosanat. Tämän vuoden päänäyttämönä toimiva Silja Europa on täysin uudistettu, joten puitteet ovat varmasti entistä loistavammassa kunnossa jokaisessa hyttiluokassa. Henkilökunta on valmis ja innoissaan vastaanottamaan laivan täydeltä yrittäjiä, kuvailee Suomen Yrittäjien kehityspäällikkö Karri Ruuskanen.

– Europan tilaratkaisut mahdollistavat ohjelman keskittämisen kahdelle kannelle, jolloin ohjelmasta toiseen siirtyminen on helppoa ja selkeää.

Ohjelma tarjoaa koulutuksellisia puheenvuoroja, inspiraatiota, verkostoitumista sekä ansaittua taukoa arjen keskelle kaikille yrittäjille, yrittäjiksi aikoville tai muuten yrittämisestä kiinnostuneille.

– Risteilyllä on tarjolla runsaasti hyödyllistä tietoa muun muassa tulevasta tietosuoja-asetuksesta, verotuksesta ja omistajanvaihdoksista. Osallistujilla on myös mahdollisuus saada lakineuvontaa. Unohtamatta vanhojen ja uusien tuttavuuksien tapaamista. Kaikki tämä saman katon alla kahdessa päivässä!

"Kannattaa toimia nopeasti"

Ruuskanen nostaa huipputason esiintyjistä esille koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmanin, joka puhuu risteilyllä johtamisesta.

– Lisäksi aina suorapuheinen, Leijonan luola -sarjastakin tuttu bisnesenkeli Kim Väisänen sekä hyvin epäsuomalaiseen tapaan menestyksestä kertova Andrei Koivumäki varmasti herättävät keskustelua.

Viihteestä vastaa Maija Vilkkumaa ja bilebändi Gepardi. Sinkuille on tarjolla oma illallispöytänsä.

Risteilylle on ilmoittautunut jo satoja osallistujia.

– Laiva täyttyy kovaa vauhtia. Kannattaa toimia nopeasti, jos haluat varmistaa juuri omien toiveidesi mukaisen hytin, Ruuskanen neuvoo.

– Rohkeasti mukaan, olit sitten liikkeellä ensimmäistä kertaa tai kokeneempi konkari. Luvassa on risteily, jota ei kannata jättää väliin.

Ilmoittaudu mukaan täällä!

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ministeri ja Pentikäinen huolestuneita: Pk-yritykset kärsivät työvoimapulasta

15. Helmikuu 2018 - 9:30

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

– Viime vuosi oli hieno kasvun vuosi ja näkymät ovat edelleen positiiviset - mutta yritysten työvoimapula huolettaa, se ei ole enää pelkästään Lapissa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Alueelliset ero ovat suuria: Keski-Pohjanmaan työllisyysaste on 75 prosenttia ja Pohjois-Karjalan 65 prosenttia. Ja kohtaanto-ongelma on paha jos samaan aikaan on 300 000 työtöntä ja 100 000 avointa työpaikkaa, ministeri Lintilä manaa.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, kertoo Mikael Pentikäinen.

Kasvuodotukset tasaantuneet

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat tuoreen barometrin mukaan tasaantuneet viime syksystä. Muutokset suhdanneodotuksissa ovat syksyn 2017 barometriin verrattuna kuitenkin vähäiset. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa viennin painottumisen lisäksi se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän.

Pk-yrityksistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja kahdeksan prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös teollisuudessa ja palveluissa tapahtui negatiivinen muutos.

Korkein saldoluku on teollisuudessa ja rakentamisessa. Palvelujen odotukset ovat lähes yhtä hyvät kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, mutta odotukset eivät merkittävästi laskeneet edellisestä barometrista.

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Saldoluku säilyi samalla tasolla kuin syksyn barometrissa, ja sai arvon 39. Tämä on lähellä hyvän talouskehityksen pitkäaikaista keskiarvoa.

– Kannattavuusodotukset ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan kun talouskasvu on jatkunut. Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä ovat positiiviset mutta edelleen hyvin alhaiset taloustilanteeseen nähden, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Koulutusta ja työelämää uudistettava

– Suomen osaamisjärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Mielestäni on selvää, että se ei palvele tällä hetkellä riittävän hyvin työelämän tarpeita – ei nyt, ja on riski, että vielä vähemmän tulevaisuudessa, sanoo Mikael Pentikäinen.

Pentikäinen ja Lintilä viittaavat arvioihin, että Suomessa pitää uudelleen kouluttaa lähimmän 10 vuoden aikana miljoona suomalaista. Heidän mukaansa pitää järjestää enemmän lyhyitä koulutuksia ja minitutkintoja sekä nykyistä tiiviimpää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä.

– Ei pidä ajatella koulutusta vastaavaa työtä, vaan työtä vastaavaa koulutusta, Lintilä siteeraa ex-pääministeri Esko Ahoa

– Pitää myös rohkeasti uudistaa Suomen työmarkkinoita. Pitää luoda nykyaikaan sopiva sopimusyhteiskunta, Pentikäinen painottaa.

Suomen Yrittäjät haluaa, että työpaikoille annetaan sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeavia palkkaus- tai työaikajärjestelmiä sekä mahdollisuutta ennakoida, jos yrityksen talous on notkahtamassa.

– Tähän liittyy se, että  kaikille annetaan oikeus osallistua henkilöstöedustajan valintaan ja poistetaan työlainsäädännöstä järjestäytymättömien sopimisen kiellot.

– Mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista pitää helpottaa muuttamalla asiallinen ja painava syy asialliseksi tai perustelluksi syyksi. Kevennetään yleissitovuutta, rajataan se minimipalkkoihin. Nostetaan alv:n alarajaa pienyrittäjyyden helpottamiseksi, Pentikäinen listaa työelämän uudistuskohteita.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tarvitsetko työntekijää? Ohjaamoissa nuoret ja työnantajat kohtaavat rekrytapahtumissa

14. Helmikuu 2018 - 17:00

Valtakunnallisella Ohjaamoviikolla kaikissa Ohjaamoissa on avoimet ovet. Työministeri Jari Lindström avasi viikon päätapahtuman Rovaniemellä.

– Kymmenen yritystä oli kaupungintalolla rekrytoimassa ihmisiä. Rekrytapahtumat ovat säännöllistä toimintaa muissakin Ohjaamoissa ympäri vuoden. Yhytämme nuoria ja yrityksiä toisiinsa tällaisilla tapahtumilla. Erityisesti alakohtaiset tapahtumat ovat osoittautuneet hyväksi, Ohjaamoiden kehittämishankkeen projektipäällikkö Pasi Savonmäki Ely-keskuksesta kertoo.

Rekrytointikanava yrityksille

Ohjaamot ovat kaikille nuorille avoimia. Savonmäen mukaan Ohjaamo-toiminnassa on voimakkaasti ennaltaehkäisevä ajatus, eli vaikuttaa jo ennen kuin nuoren asiat menevät solmuun.

– Yritysyhteistyö on tärkeää, yritykset ovat kiinnostuneita rekrytoimaan, mutta eivät välttämättä tiedä Ohjaamo-hankkeesta. Valmistelemme nuoria haastattelutilanteisiin ja työnhakuun. Työnhaku itsenäisesti ja omin toimin ei välttämättä ole helppoa kaikille. Samalla avaamme yrityksille mahdollisuuden rekrytoida tätä kautta.

Voiko yrittäjä olla teihin yhteydessä, kun rekrytoinnit ovat ajankohtaisia?

– Ilman muuta yritys voi olla yhteydessä. Ohjaamo-toiminta kulkee käsi kädessä kaupungin työvoimapalvelujen kanssa. Ohjaamo ei pyri olemaan nuorten työvoimatoimisto, mutta TE-toimisto on verkostossa mukana, Savonmäki kertoo.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rekrytointitapahtumat ovat ihan nonstoppia-toimintaa. Vantaalla on rekrytapahtumapäiviä varmaankin joka viikko.

Pasi Savonmäki on tyytyväinen, että taloustilanteen piristyttyä myös nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun.

Kuva: Mira Uusiportimo

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Google tutki: Verkkosivulla ratkaiseva merkitys pk-yrityksen menestymiseen

14. Helmikuu 2018 - 14:47

Google, Suomen Yrittäjät ja Vainu.io toteuttivat viime keväänä laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten pk-yritykset hyödyntävät verkkoa esimerkiksi asiakashankinnan kanavana.

Tuolloin selvisi, että kolmannekselta pk-yrityksistä puuttuu verkkosivu vielä kokonaan. Merkittävä osa yrityksistä tyytyi staattiseen verkkosivuun. Paitsioon oli näin ollen jäänyt asiakasmäärän kasvattaminen verkkomainonnalla, verkkokaupalla tai verkkosivun chat-asiakaspalvelulla.

Tutkimus toistettiin viime syksynä kolmessa Pohjoismaassa ja nyt sen tulokset ovat selvillä. Tuore tutkimus toteutettiin tarkastelemalla lähes 170 000 yrityksen verkkosivuja kolmessa maassa.

Tulosten perusteella kahdella kolmesta pk-yrityksestä Pohjoismaissa (Suomi, Ruotsi ja Norja) on ainoastaan staattinen verkkosivusto ja vain noin joka viides mainostaa digitaalisesti. Ruotsi menestyy kaikissa kategorioissa parhaiten.

Tuloksista selviää myös, että ne suomalaiset pk-yritykset, joilla on verkkosivusto ja jotka mainostavat tai hyödyntävät interaktiivisia palveluja, kasvoivat noin kahdeksan kertaa nopeammin kuin yritykset, joilla ei ole lainkaan verkkosivua. Yritykset, joilla oli vain staattinen verkkosivu, kasvoivat selvästi hitaammin.

"Verkkokaupan kalleus on harhaluulo"

– Uusi selvitys vahvistaa aikaisemman tutkimuksen tuloksia. Yritykset, jotka ovat verkossa ja pyrkivät aktiiviesti hankkimaan asiakkaita, menestyvät paremmin, Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen sanoo.

Suomessa on edelleen paljon yrityksiä, joilla ei ole lainkaan verkkosivuja. Järvisen mukaan syitä siihen on monia.

– Kyse on osittain osaamisesta ja peloista. Osaamattomuus ja tietämättömyys ovat silti eri asioita. Kaikki pk-yritykset eivät välttämättä tiedosta, miten iso rooli digitaalisuudella on ja sillä, että yrityksen pitäisi olla löydettävissä verkkosivujensa kautta. Osittain kyse on varmasti myös rahasta.

Järvisen mukaan yleinen harhaluulo on, että verkkokaupan ja esimerkiksi chat-asiakaspalvelun toteuttaminen olisi kallista.

– Näin ei ole. Itse asiassa hinta on nykyisin jo varsin kohtuullinen.

– Haluan ehdottomasti kannustaa suomalaisyrityksiä uteliaisuuteen ja selvittämään, mitkä ovat yrityksen omat mahdollisuudet. Se tulee olemaan palkitsevaa, Järvinen jatkaa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pankin selkeä kanta kryptovaluuttoihin: Suhtaudumme erittäin kriittisesti

14. Helmikuu 2018 - 13:26

Pankit ovat suhtautuneet hyvin penseästi kryptovaluuttoihin, ainakin mitä tulee valuuttakaupankäyntiin.

Yrittäjäsanomien haastattelema OP Ryhmän varallisuudenhoidossa toimiva liiketoiminta-alueen johtaja Rami Kinnala on samoilla linjoilla.

– Suhtaudumme virtuaalivaluuttoihin erittäin kriittisesti. Ne eivät ole oikeita valuuttoja ja niitä käytetään hyvin usein valuuttakaupankäyntiin liittyvän sääntelyn kiertämiseen. Pankeille on erittäin tärkeä estää rahanpesua, joka niin ikään on liitetty kryptovaluuttoihin.

Kinnala ei halua ottaa kantaa siihen, onko kryptovaluutoissa enimmäkseen kyse rikollisesta toiminnasta vai ei.

– Perusperiaate on se, että kyse ei ole oikeasta säännellystä valuutasta, johon liittyisi esimerkiksi sijoittajan tai tallettajan suoja. Myöskään virtuaalipörsseissä ei ole samanlaisia suojamekanismeja kuin säännellyillä pörsseillä ja markkinapaikoilla.

Lohkoketju kiinnostaa pankkeja

Kinnala pitää kuitenkin kiinnostavana moneen kryptovaluuttaan oleellisesti liittyvää lohkoketjuteknologiaa.

– Se mahdollistaa tulevaisuudessa eri osapuolten suoran kommunikoinnin ja lisääntyneen kustannustehokkuuden myös pankkien toiminnassa.

OP Ryhmä kuuluu pankkien muodostamaan R3-konsortioon, joka selvittää lohkoketjuteknologian hyödyntämistä.

– Olemme erittäin kiinnostuneita sen hyödyntämisestä jatkossa, mutta emme niinkään kryptovaluutoista.

Ei kannustusta sijoittamiseen

Virtuaalivaluuttojen toinen puoli liittyy niiden käyttöön sijoituskohteena.

– Emme anna sijoitussuosituksia mutta korostamme asiakkaille, että he toimivat omalla riskillä. Kyse erittäin spekulatiivisesta sijoituskohteesta.

Kinnalan mielestä on hyvä nostaa esille Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen varoitus virtuaalivaluuttoihin sijoittamisesta.

– Virtuaalivaluutan hinta perustuu hyvin spekulatiiviseen tuoton ja kysynnän väliseen epätasapainoon. On mahdotonta ennustaa, minne arvo kehittyy tai meneekö se nollaan.

Markkinoilta löytyy sijoitustuotteita, jotka tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa virtuaalivaluuttoihin rahastojen kautta.

– Emme suosittele pankkina niitäkään, mutta ne tarjoavat säännellyn sijoitustuotteen, jonka kautta on mahdollisuus ottaa riskiä virtuaalivaluuttojen arvon kehityksestä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kohuttujen VR-lasien hinta paljastui: Ei perustallaajille

14. Helmikuu 2018 - 10:57

Magic Leap -yhtiöstä kantautuvat tuoreet tiedot kertovat, että tulossa on tämän vuoden aikana useampi malli kohutuista lisätyn todellisuuden laseista.

Viime vuoden lopulla yhtiö paljasti vihdoin lasinsa ja kertoi suunnitelmiaan tälle vuodelle. Yhtiön takana on merkittäviä sijoittajia, muun muassa Google ja AliBaba.

Tuoreiden tietojen mukaan yhtiö aikoo tarjota alkuvaiheessa muun muassa NBA-otteluita yhdistetyssä todellisuudessa. Kyseessä on verrattain uusi termi (engl. mixed reality tai merged reality), jolla tarkoitetaan virtuaalisen ympäristön yhdistämistä todelliseen maailmaan. Siinä missä virtuaalitodellisuudessa liikutaan keinotekoisessa maailmassa, yhdistetty todellisuus tuo mukaan todentuntuisemman elementin.

Tavalliselle käyttäjälle tämä tarkoittaa lisättyä todellisuutta esimerkiksi tavallisessa kotiympäristössä. Laseja käyttämällä voi nähdä kotona virtuaalisia lemmikkejä tai fantasiahahmoja. Lasit mahdollistavat myös hyötytiedon kuten juna-aikataulujen välittämisen laseihin silloin, kun käyttäjä tarvitsee kyseistä tietoa esimerkiksi rautatieasemalla.

Eroja Microsoftin HoloLensiin

Magic Leapin laseista on kohistu pitkään, koska niiden on uskottu vievän yhdistetyn todellisuuden uudelle tasolle. Alkuvaiheessa yhtiö aikoo tarjota lasien käyttäjille muun muassa NBA-koripalloliigan otteluita. Otteluita voisi katsoa "virtuaaliselta seinältä" ja käyttäjä voisi samaan aikaan siirrellä lasien näkymään esimerkiksi sosiaalisen median palveluita. Magic Leapin tavoitteena on korvata perinteinen televisio.

Lasien ensimmäinen Creator Edition -versio on tarkoitettu ainoastaan kehittäjien käyttöön. Myöhemmin valmistajalta odotetaan massamarkkinoille tarkoitettuja laseja. Markkinoilla odotetaan, että Magic Leap tuo tarjolle useita eri kokoisia ja eri tavoin hinnoiteltuja lasimalleja. Edullisimmat versiot tulevat olemaan hinnaltaan samaa luokkaa kuin nykyiset premium-tason älypuhelimet.

Kilpailijoihin, kuten Microsoftin HoloLens-laseihin verrattuna Magic Leap tarjoaa kiinnostavan ominaisuuden, 3D-äänimaailman. Äänet välittyvät hyvin pienikokoisista kaiuttimista. Erona HoloLensiin on myös se, että laseissa ei ole lainkaan perinteistä näyttöä vaan silmiin lähetetään valonsäteitä, joiden on laskettu vastaavan mahdollisimman tarkasti virtuaalista esinettä.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tämä suomalainen älyroska-astia näkyy pian Tukholman katukuvassa

14. Helmikuu 2018 - 10:06

Roska-astioistaan tunnetun suomalaisen Lehtovuoren kauppa on merkittävä etenkin uudenlaisten älyroskisten markkinoilla. Yrityksen CitySolar on älykäs roska-astia, joka on suunniteltu paikkoihin, joissa halutaan vähentää tyhjennyskertojen määrää ja jossa jätettä kertyy paljon.

CitySolar on varustettu aurinkoenergialla toimivalla puristinyksiköllä, joka tiivistää kerättyä materiaalia sisäastiassa ja keräyskapasiteettia saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Tyhjennyskertojen tiheyttä saadaan useissa tapauksissa pienennettyä 5-10 kertaisesti, yrityksestä kerrotaan. CitySolar kertoo astian täyttymisestä automaattisesti jätehuoltoon. Näin vältytään turhilta jätekuljetuksilta.

Valmistaja lupaa älyroskiksen maksavan itsensä takaisin kuljetussäästöinä alle kolmessa vuodessa.

Sijainti tallentuu pilveen

Ruotsin tilaus on Lehtovuoren historian suurin kertakauppa. Kyseessä on CitySolar-roskisten ensimmäinen tilaus ja samalla kansainvälinen päänavaus. CitySolarit valmistetaan perheyhtiön tehtaalla Ylöjärvellä. Tehdas työllistää 40 henkilöä.

– Jo tämä sopimus aiheuttaa uusia rekrytointeja muutaman henkilötyövuoden verran. Strategisesti tilaus on voitto teknologiakehityksellemme ja kansainvälistymisellemme, yhtiön tiedotteessa kerrotaan.

Älyroskikset toimitetaan ensi vuoden aikana. Tilaus käsittää 80 älyroska-astian lisäksi yli 1000 muuta kaupunkikalustetta kuten lajitteluastioita.

CitySolarissa uutta on roska-astioiden sijainnin ja täyttöasteiden tallentuminen pilvipalveluun. Näin käyttäjä näkee jätehuollon tilanteen reaaliaikaisesti.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Koneliikkeen yrittäjä joutui varkausaallon kohteeksi – "poliisilla on peiliinkatsomisen paikka"

13. Helmikuu 2018 - 16:01

Hämärämiehet piinaavat Ranuan Tarvikekeskusta.

Yrittäjä Jari Heikkilä laskee, että varkaat ovat iskeneet viime vuonna käynnistyneessä rikosaallossa 5-10 kertaa samaan liikkeeseen.

– Moottorikelkkoja, moottoripyörä, mönkijä ja vesiskootteri peräkärryineen, Heikkilä luettelee.

– Jos olisimme 1-2 miehen yhtiö, niin tämä olisi liikevaihdon kannalta erittäin vakavaa.

Heikkilän mukaan epäillyt tekijät ovat paikallisia nuorukaisia, "joilla on suuri himo ajella kelkalla".

– He katkaisevat kettingit isoilla pihdeillä, saavat tietotaidolla laitteet käyntiin. Ajelevat niillä niin kauan kuin bensaa riittää. Mistään bisneksestä ei ole kysymys vaan poikamaisesta säheltämisestä. Sumeilematta ajellaan ja hullutellaan, Heikkilä arvioi.

Yrittäjää harmittaa rikosilmoitusten tekemisestä aiheutuva lisätyö.

– Poliisin tutkinta ei etene. Olemme ihmetelleet, miksei kukaan ota yhteyttä meihin. Netissä tehdyt rikosilmoitukset sähköposteineen eivät päädy Rovaniemeltä Ranualla olevalle tutkijalle, Heikkilä sanoo.

– Minä painotan henkilökunnalle, että sähköposteja pitää lukea ja niihin on vastattava. Olla ajan hermolla koko ajan. Kyllä poliisilla on tässä peiliinkatsomisen paikka, Heikkilä luonnehtii.

"Ilmeisesti homma lähtenyt liikkeelle"

Iltalehdelle tapausta kommentoi rikoskomisario Mikko Halme Lapin poliisilaitokselta.

– En osaa tähän asiaan sanoa, että millä tavalla kyseinen yrittäjä on ilmoitukset alun perin poliisille tehnyt. Sähköisen rikosilmoituksen tekeminen poliisi.fi -sivujen kautta on toimiva järjestelmä. Järjestelmän kautta tulleet ilmoitukset syötetään poliisiasiantietojärjestelmään, jonka jälkeen ne siirtyvät tutkintaan hoidettavaksi, Halme totesi IL:ssä.

Halmeen mukaan "poliisilla on kyseiseen yritykseen kohdistuviin rikoksiin liittyen tiedossa epäiltyjä ja heitä on kuultu esitutkinnassa".

– Ilmeisesti homma on jollain tavalla nyt lähtenyt liikkeelle, viime viikolla ulkomailla matkaillut Heikkilä toteaa Yrittäjät.fi:lle.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Jari Heikkilä

Kategoriat: Yrittäjät

Toimivat Tassut ja muut uudet yritykset – katso lista

13. Helmikuu 2018 - 14:05

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 259 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

Kotipaikka

Yritys

Akaa

FoodMik Oy

Akaa

Akaa kakku

Askola

Tmi Atte Kokko

Eckerö

Grette Consulting

Espoo

VIP-Lindqvist

Espoo

Asunto Oy Espoon Westendin Mäensyrjä 12

Espoo

Asunto Oy Espoon Westendin Mäensyrjä 14

Espoo

Asunto Oy Espoon Westendin Mäensyrjä 16

Espoo

MIS4U Oy

Espoo

Sundsberg Club 2 Oy

Espoo

Tottalaskenta Palvelut

Espoo

RANIOT Technologies Oy

Espoo

Jirsens digservice

Espoo

E.Lybeck

Espoo

Aino Sound

Espoo

NBKujala Consulting

Espoo

Elisa Leppänen

Espoo

LignoGate

Espoo

Tmi Eetu Nykänen

Föglö

SkarénsEntreprenad

Hamina

Import wilja oy

Hamina

Kaakon tase

Hanko

Puisto- ja metsäpalvelu Juny

Harjavalta

KJK Terhi Polvi

Heinola

Tmi Ville Vaimala

Helsinki

Marjut Alitalo tmi

Helsinki

Finracs Staff Oy

Helsinki

Samer Residence consultancy services Oy

Helsinki

GABRIEL ART TATTOO

Helsinki

Eeva Nuutinen Training

Helsinki

Tmi Saara Eskola

Helsinki

Imove Capital Oy

Helsinki

LA BOTTE GAIA

Helsinki

CC Breakaway Oy

Helsinki

Riikola Capital Oy

Helsinki

Hilvenius Capital Oy

Helsinki

Goeswithskies Oy

Helsinki

Bilas Oy

Helsinki

Funiho Oy

Helsinki

Kirijaki Oy

Helsinki

Kauneushoitola Ad Gloriam Oy

Helsinki

tmi r hartikainen

Helsinki

Firebird Production Oy

Helsinki

NCN Trade & Service Oy

Helsinki

SABA RAKENNUS

Helsinki

Contrafactum Tmi

Helsinki

Tmi Mella Pesonen

Helsinki

Aikio Entertainment

Helsinki

OP Kailari

Helsinki

Yi Wen

Helsinki

Kristina G

Helsinki

luckyhell

Helsinki

Pavement

Helsinki

Axessible Tmi

Helsinki

HablaPalabra

Helsinki

Tmi Hanna Mäntynen

Helsinki

Matikka haltuun

Helsinki

Tmi Iuliia Cherkasova

Helsinki

Sofia Heikkilä

Helsinki

Kova Consulting

Helsinki

Timandra Fashion

Huittinen

Tmi K H Rantanen

Hyvinkää

JTMA-Service Oy

Hyvinkää

Asunto Oy Hyvinkään Hangonsillan Tähti

Hyvinkää

R&J Palvelut

Hyvinkää

Tmi Jari Latva-Käyrä

Iitti

Tmi Veera Leiramo

Ilmajoki

AD-Designs

Ilmajoki

Laura De Vil

Inari

Lee Rodgers Art and Design

Janakkala

Tmi Satu Honkasalo

Joensuu

Bittimaja Oy

Jyväskylä

Tilintarkastus Vihinen Oy

Jyväskylä

Hair by Katariina Tmi

Jyväskylä

Tmi Heta Kurko

Jyväskylä

Anni Keurulainen

Jyväskylä

Tmi Ulla-Maija Rytkönen

Jyväskylä

Hengentuuli

Jyväskylä

Jonnamaaria

Jämsä

TV-Metsäpalvelu

Jämsä

Lähimetsä

Järvenpää

TIMO THERMO OY

Järvenpää

Kiipperi Oy

Järvenpää

Juhan Puupalvelu

Järvenpää

Tmi Urheiluhieroja Tomi Nyberg

Kaarina

Covat Rakennus Oy

Kaarina

Lapsijooga Energiset

Kaarina

Air Gang

Kaarina

Jalkahoitaja Tiivalila

Kajaani

Lemmikkipalvelu Hopeakuu

Kalajoki

JSA Kuljetus Oy

Kangasala

Standalone Photos

Kangasniemi

Jäätelökioski Liikanen avoin yhtiö

Kankaanpää

Hammaslääkäri Matti Antila

Karkkila

Monialapalvelu Miika Auvinen, tmi

Kauhava

Juosvil Oy

Kauhava

Metsäautio

Kemi

TST-MOTORS

Kemi

Moylyn

Kempele

As Oy Kempeleen Linnanherra

Kerava

Punainen Tupa Solutions Oy

Kerava

Mobcrew Oy

Kerava

CCIS Palvelu

Kirkkonummi

Harri Työlahti

Kirkkonummi

R.M Creative Learning Playschool OY

Kittilä

Masun Sukset ja Mäystimet

Kokemäki

Tmi Alavuo

Kontiolahti

JS.Design - Taidetta & Tekstiilejä

Kouvola

Digiavain

Kouvola

CadMad

Kruunupyy

Britt-Mari Norrman

Kuhmo

Lentualta Oy

Kuopio

Tmi Eija Urtti

Kuopio

V-P Heiskanen

Kuopio

Tmi Juha pehkonen

Kuopio

Tmi Ilona Ratilainen

Kuopio

Savon Rakentamispalvelu NaMi

Lahti

Insinööritoimisto Emelma

Lahti

Asunto Oy Lahden Laulujoutsen

Lahti

Asunto Oy Lahden Neitokurki

Lahti

Päijät-Yhtiöt Oy

Lahti

Urheiluhieroja Kristian Laitinen

Lahti

Miila Sandberg Tmi

Lahti

Koulutettu hieroja Henrika Kinnunen

Laihia

Maanrakennus Ranne Oy

Lappeenranta

Quinto Oy

Lapua

Vaimee oy

Lemland

SofiaS Foto

Lempäälä

My Way Capital Oy

Lempäälä

Puheterapia Outi Koivula

Leppävirta

TK Power

Leppävirta

Jo-Ri Yhtiöt Oy

Leppävirta

Tmi Eveliina Mönkkönen

Lohja

Dealan-D'e

Lohja

toiminimi Sirkku Alanne

Lohja

Psykoterapia Meri Leppämäki

Loimaa

JMT-Kone

Loviisa

Fma Madicken Bäckman

Lumijoki

Heikki Sutela

Maarianhamina

PrimaLube Ab

Maarianhamina

Backoutdoor Ab

Merijärvi

Rakennus Tanska OY

Muonio

Tuomas sieppi

Muurame

RentoHetki

Mynämäki

JM Wanhain Oy

Nokia

Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Laatutila

Orimattila

RKoit Rakennus

Orivesi

Oriveden melontakeskus / melontaa.fi

Oulainen

Tmi Kari A.J.Perälä

Oulu

Kauneushuone Hilla

Oulu

Tmi Kyllikki Vainionpää

Oulu

Metsä-Mehtola

Oulu

AvMed

Oulu

LexWill Oy

Oulu

Lasanen Incorporated Oy

Oulu

Suomen Kestopinta Oy

Oulu

Music Mercan

Oulu

Tmi Salla Karjalainen

Parkano

Juspe Leppihalme

Pieksämäki

PihlajaPro Oy

Pieksämäki

Hipun Herkku

Pirkkala

Kiinteistö Oy Turunstartti

Pirkkala

Exatec Oy

Pori

Carelia Corro Oy

Pori

Ernesto Navarro Polo

Pori

Tmi Antti Peltonen

Pori

Made by Roosa-Maria

Pori

Ohjelmatoimisto Ai Että Mikä Fiilis!

Pori

Sileeniemi Oy

Porvoo

Byc.fin Tmi

Porvoo

MaHut Oy

Puumala

SK Saimaa Coop Osk

Pälkäne

Tmi Aukusti Koivisto

Raahe

Lauran hyvinvointipiste

Raasepori

MojoBags Oy

Rauma

Tmi Ella Salminen

Rautjärvi

Karelia Husky Adventures

Riihimäki

IO Asentaja

Ruovesi

Car-OS Oy

Salla

Partones Oy

Salo

perhe - ja paripsykoterapeutti Suvi Kiuas

Salo

TEKVA-palvelut

Savitaipale

Florafolia

Savonlinna

AnnaCatharina Oy

Seinäjoki

H. Multaniemi

Seinäjoki

Kaikua oy

Seinäjoki

Autohuolto Seitoy Oy

Seinäjoki

Wongbut

Seinäjoki

Tmi Aapo Koskimäki

Seinäjoki

Psykologi- ja psykoterapiapalvelut Hanna Ojala

Siikainen

Tmi Pentti Raekallio

Siilinjärvi

Toimivat Tassut

Sipoo

Annikan talli- ja ponipalvelut

Siuntio

T:mi Juho Hirvinen

Sonkajärvi

Ossin Pumppu ja Kylmä

Taipalsaari

NN-House Oy

Tampere

ML-Prosessitekniikka

Tampere

BMusic

Tampere

Caru Oy

Tampere

Visapros Oy

Tampere

Biller FIN Oy

Tampere

Promisia Osk

Tampere

TAITTEEN Tekijät hyvinvointiohjaus

Tampere

Tmi Marle Muuronen

Tampere

Botheyna

Tampere

Tmi Jonna Leiniö

Tampere

Helen Toomus-Levandi

Tampere

Krista Havisalmi

Tampere

Jali Hautala

Tampere

Jarkko Ruohotie

Tampere

Tiina Elisa Heikkinen

Toivakka

Tekka-Rakentajat Oy

Tornio

Psykologi psykoterapeutti Minttu Postila

Tornio

tmi samuel alamäki

Turku

JSA-Safety

Turku

King Fiftyfive Oy

Turku

Tmi Oona Anniina

Turku

Kalle Ranta

Turku

Koulutus ja konsultointi Jokelainen tmi

Turku

Mira Mäenpää

Turku

Harry Vuorinen

Turku

Valentina Vannesluoma

Turku

Suoramutka.com

Turku

Tmi Minna Holkeri

Tuusula

Loewm Oy

Tuusula

RealGym

Ulvila

ETYKKI OY

Uusikaarlepyy

Lola Care

Vaasa

Recomill Oy

Vaasa

ARPVision Oy

Vaasa

Lähidata

Vaasa

TuplaN

Vaasa

Vjjkinnunen

Vaasa

Maarit Mäkelä

Valkeakoski

Taksi Jussi Haliseva

Vantaa

Thialia Oy

Vantaa

Lavrona Oy

Vantaa

KIRSI MERI

Vantaa

Asunto Oy Vantaan Rajatie 39a

Vantaa

NL Training

Vantaa

zvezdelina.bg

Vantaa

Tmi A. Lohvansuu

Vantaa

studio blush

Vantaa

Digitough

Vantaa

Koulutettu hieroja Jari Lindström

Vantaa

JONANA

Vantaa

Tmi Arjentoivo

Vantaa

Petteri Partanen Tmi

Vantaa

Liikenne by Veijo

Vieremä

Maatila Hentilä Venla Matleena

Vihti

Ravintola Hopeaniemi

Vihti

Arvokalut

Vihti

Ovigo

Vihti

Upgrade Style&Decor

Vimpeli

HierojaHilli

Vöyri

Leif Öst Ab

Vöyri

Olivia cafe och grill Brudsund

Ylöjärvi

Varuix

Ylöjärvi

MetAc OY

Kategoriat: Yrittäjät

Pikkujoulumyynnistä menestys – näin sujui ravintoloiden vuodenvaihteen sesonki

13. Helmikuu 2018 - 12:00

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan jäsenkyselyyn vastanneiden yritysten mukaan pikkujoulusesosnki sujui odotuksia paremmin.

Yrityksistä 83 prosenttia kasvatti myyntiään edellisestä vuodesta. Lähes kolmannes yrityksistä ylsi yli 4 prosentin kasvuvauhtiin.

Vain 5 prosenttia ilmoitti pikkujoulumyynnin heikentymisestä edellisvuoteen nähden.

Venäläisasiakkaiden määrä kasvoi vuodenvaihteessa lähes 70 prosentissa yrityksistä.

Myös yritysten tapahtuma- ja kokousmyynti kehittyi positiivisesti.

– Tapahtuma- ja kokousmyynnin odotetaan kasvavan edelleen nyt keväällä, mutta kasvuvauhdin odotetaan olevan hieman edelliskuukausia maltillisempaa, kertoo MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät toiveikkaina: Ministeri aikoo nopeuttaa konkurssimenettelyä

13. Helmikuu 2018 - 10:06

– Oikeusministerinä aion edistää toimenpiteitä, jotka parantaisivat konkurssin tehneen yrittäjän mahdollisuuksia päästä uuteen alkuun. Konkurssimenettelyn tulee mielestäni olla mahdollisimman nopea. [- - ] Tulen vielä tällä vaalikaudella tekemään esityksen konkurssilain muuttamisesta, jolla nopeutettaisiin konkurssimenettelyä, ministeri Antti Häkkänen sanoi lauantaina 10. helmikuuta Etelä-Karjalan maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Lappeenrannassa.

Suomessa on esimerkiksi velkajärjestelylaki, jonka puitteissa veloista voi vapautua lähtökohtaisesti kolmessa vuodessa. Suomen yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Tiina Toivosen mukaan Suomen järjestelmä ei ole täydellinen, ja jos muualla maailmassa on hyviä ja toimivia esimerkkejä yrittäjyyden edistämiseksi, on niistä syytä ottaa oppia myös Suomessa.

– Keskustelu käy vilkkaana myös EU-tasolla, sillä komissio esittää omaa malliaan veloista vapautumisen suhteen, Toivonen mainitsee.

Oikeusministeriössä teossa kansainvälinen vertailu

Ministeri Häkkäsen mukaan rehellisesti ja lain mukaan toiminutta yrittäjää ei saa estää palaamasta yritystoiminnan pariin, vaan tulee yrittää löytää keinoja, joilla yrittäjäksi palaaminen olisi mahdollista. 

– Nykyistä velkajärjestely- ja velkasaneerauslakeja on pidetty pääosin toimivina, mutta pidän jatkuvaa arviointia tärkeänä. Tätä tavoitetta tukemaan oikeusministeriössä on toimeksiannostani tehty kansainvälistä vertailua eri maiden lainsäädännöistä, eli siitä miten konkurssin tehnyt yrittäjä voi vapautua velkavastuustaan. Vertailu valmistuu lähiaikoina ja tämän jälkeen se lähtee laajalle lausuntokierrokselle.

SY tekee selvitystä yrittäjyyden aloittamisen esteistä

Konkurssin tekeminen vaikeuttaa uuden rahoituksen saamista luottotietomerkinnöistä johtuen.

– Osana luottotietolain uudistustarpeiden selvittämistä tulemme arvioimaan myös kysymystä siitä, voisiko konkurssin tehneen yrittäjän mahdollisuutta palata yritystoimintaan helpottaa, Antti Häkkänen kertoi viikonloppuna Lappeenrannassa.

SY katsoo niinikään, ettei keskustelu pelkästään veloista vapautumisesta riitä, kun on kyseessä konkurssin tehnyt yrittäjä.

– Lainsäädäntöesteitä on muuallakin, esimerkiksi maksuhäiriöt estävät usein pienempimuotoisenkin yritystoiminnan aloittamisen. Jos yrittäjä ei saa puhelinliittymää, nettiyhteyttä tai vaadittavia vakuutuksia tai ei pääse verottajan ennakkoperintärekisteriin, on yritystoiminnan aloittaminen hyvin hankalaa, Toivonen luettelee esteitä.

SY tekee paraikaa omaa selvitystä yrittäjyyden aloittamisen esteistä. Toivonen kiittelee, että ministerikin suhtautuu tähän yhteiskunnallisen tason ongelmaan ratkaisukeskeisesti.

Häkkänen luetteli yritystoiminnan pariin palaamisen esteitä, jotka voivat olla moninaisia: verottajan rekistereihin pääsy, julkisiin hankintoihin osallistumisoikeus sekä erilaiset elinkeinolupamenettelyt voivat olla uuden yritystoiminnan aloittamisen esteenä.

– Tulen aloittamaan keskustelut myös kollegoideni kanssa siitä, miten myös muut ministeriöt voisivat osaltaan olla mukana helpottamassa yrittäjän uutta mahdollisuutta.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät