Varsinais-Suomen Yrittäjät

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 12 min sitten

105 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

14. Syyskuu 2017 - 14:25

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 7.9-13.9. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 105 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ALAJÄRVI Kujakon Oy 1999 1609000 508000 ESPOO Poplatek Oy 2009 2027000 414000 ESPOO Asian Fusion Oy 2007 786000 49000 ESPOO Jaapa-palvelut Oy 1981 272000 239000 ESPOO TJECO Oy 2014 384000 229000 ESPOO Vallikallion Laatoitus Oy 1991 599000 50000 ESPOO VH-Talot OY 2001 2175000 154000 HANKO MAA-IDEA OY 2014 211000 25000 HARJAVALTA Oy Preego Sa 1986 207000 87000 HELSINKI Altay Oy 1980 283000 30000 HELSINKI Suomen Viihderavintolat Oy 1991 4166000 359000 HELSINKI CreaMentors Oy 1994 1149000 235000 HELSINKI cut-e Finland Oy 2010 947000 361000 HELSINKI Dream Broker Oy 2007 8205000 586000 HELSINKI Zap Perspective Oy 1997 208000 41000 HELSINKI ATL-Rakennushuolto Oy 1993 9651000 802000 HELSINKI Exaplan Oy 2015 444000 149000 HELSINKI Insinööritoimisto SIR-Sähkö Oy 2004 992000 204000 HELSINKI Marko Säilynoja Oy 2000 5016000 236000 HELSINKI Oy Hagelstams Auktioner Ab 2011 1675000 399000 HOLLOLA Scanmess Oy 2009 428000 62000 HYRYNSALMI Lietejoen Lohi Oy 1981 242000 84000 HÄMEENLINNA JPK Medical Oy 2015 210000 140000 HÄMEENLINNA Cartrading Mika Oy 1997 365000 20000 II Matleena Oy 1988 593000 284000 ILMAJOKI Ilmajoen Kattomestarit Oy 1990 1069000 242000 ILMAJOKI Ravintola Alimento Oy 1995 518000 41000 IMATRA Miksa-Tili Oy 1993 272000 53000 JOENSUU Heville Oy 2008 541000 35000 JOKIOINEN Sähköasennus Timo Jaakkola Oy 2004 301000 38000 JYVÄSKYLÄ Ada & Alex oy 2006 241000 55000 JÄRVENPÄÄ Caves Oy 2003 1581000 274000 JÄRVENPÄÄ Kulmakonditoria Oy 2001 1424000 296000 KAARINA Eristysliike Lähde Oy 2015 305000 55000 KAARINA Paino-Kaarina Oy 1993 1308000 120000 KANKAANPÄÄ R & T Kuljetus Oy 2003 359000 58000 KANKAANPÄÄ Transcardia Oy 2007 760000 32000 KARSTULA Koneurakointi H. Mäenpuro Oy 2007 178000 83000 KEMI Linja-Kukka Oy 2009 361000 11000 KEMPELE Lame Oy 2015 653000 60000 KIRKKONUMMI K. Raiskinen Oy 1993 745000 76000 KIRKKONUMMI Perhekoti Vipunen Osakeyhtiö 2005 531000 145000 KOSKI TL Yli-Liipolan Tila Oy 2002 854000 145000 KOTKA Makeplast Oy 1992 408000 36000 KUOPIO Navitie Oy 1988 474000 83000 KUOPIO SMV Rakennus Oy 1988 1311000 70000 KUUSAMO Kuusamon Kelomestarit Oy 1993 805000 133000 LAHTI Villähteen Leipä Oy 2003 2296000 91000 LAHTI Jouni Partonen Oy 1998 1928000 31000 LAIHIA Lounas-kahvila Linjakas Oy 2000 200000 6000 LAPINLAHTI Lapinlahden Mari-Koti Oy 2004 752000 58000 LAPPEENRANTA SARIN KIOSKI-RAVINTOLAT OY 2013 186000 6000 LAPUA Kylmäkonehuolto M. Mäki Oy 1987 197000 94000 LAPUA Thermopolis Oy 2006 171000 44000 LIPERI Takomo-Ikonen Oy 1991 237000 11000 LOIMAA Invenir Oy 2013 4726000 622000 MAARIANHAMINA Knegar'n Ab 2009 887000 122000 MUURAME Hydromachin Oy 2011 746000 34000 NAANTALI Salamasaneeraus Oy 2002 2673000 483000 NOKIA MEVASET Oy 2015 987000 107000 OULU Eero Sjögren Oy 2004 3558000 780000 OULU Rakennuspalvelu Kokko Oy 2009 4141000 463000 OULU NeljäT Oy 2008 179000 16000 OULU NordenSteel Oy 2011 174000 35000 PADASJOKI Autohuolto J. Ahonen Oy 1974 279000 35000 PIRKKALA Näsimentor Oy 2007 305000 28000 PORI HC Ässät Pori Oy 2000 6408000 408000 PORVOO HLL Paulatuulikki Oy 2012 309000 107000 PYHÄJÄRVI Vaakaporauspalvelu VPP Oy 2000 1683000 159000 PYHÄRANTA Lännen Pintakäsittely Oy 1998 687000 74000 RAAHE Raahen Kiinteistönhoito Oy 1999 196000 21000 RAASEPORI Damex palvelut tjänster Oy Ab 2007 399000 32000 RAISIO Logpoint Oy 2005 178000 11000 RAUMA Pearsonic Oy 2002 279000 36000 RIIHIMÄKI Riihimäen Lukkohuolto Oy 1975 1360000 126000 ROVANIEMI LVI-Työt Kunnari Oy 2015 319000 40000 SALO Salon Rakennuskonevuokraamo Oy 1977 1416000 164000 SALO Salo-Hill Oy 2004 579000 64000 SALO Teijon Matkailu Oy 1996 646000 251000 SALO Tucasa Oy 2003 433000 67000 SASTAMALA Kiille Oy 2006 931000 86000 SIIKALATVA Pitraura Oy 1996 442000 80000 SOMERO Pendesol Oy 1995 206000 70000 TAMPERE Tamhockey Oy 1999 8379000 534000 TAMPERE Tampereen Hautauspalvelu Oy Juhani Mäkipää 2002 612000 111000 TAMPERE Tampereen Ilmastointiasentajat Oy 1989 245000 68000 TORNIO Petri Röntynen Oy 2015 180000 77000 TURKU M & M Tili-Kiinteistö Oy 1995 340000 22000 TURKU Exposet Oy 2005 338000 38000 TURKU Turun Kylmätekniikka Oy 1995 608000 22000 TUUSULA Mega Fix Oy 2013 447000 150000 TUUSULA Automeikkaamo Kristal Oy 2001 589000 14000 TUUSULA Boman Oy Teräsputkituotteet 1987 911000 308000 UUSIKAUPUNKI IceTrix Oy 2015 213000 29000 VAASA Trialtek Oy 2008 201000 354000 VAASA A. Viianen Oy 1993 201000 354000 VALKEAKOSKI Anpap Oy 2002 3296000 403000 VANTAA DG Shop Oy 2014 728000 18000 VANTAA Asianajotoimisto Olli Piipponen Oy 1996 175000 99000 VIEREMÄ Heinäsuon Turve Oy 2005 529000 134000 VIHTI Sinun Tilit Oy 2007 180000 16000 VIMPELI Järviseudun Pikakuljetus Oy 2002 226000 24000 YLITORNIO Kuljetus P Koivisto Oy 2000 1755000 154000 YLIVIESKA JS-Kone Oy 2001 792000 62000 YPÄJÄ Olli-Pekka Kaunela Oy 1999 267000 37000
Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Palvelusetelit käyttöön heti, auttaisi asiakkaita ja pienyrittäjiä

14. Syyskuu 2017 - 14:16

Kunnat voisivat hyvin moninkertaistaa palvelusetelien hyödyntämisen jo ennen sen voi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen voimaantuloa. Niin varmistettaisiin sote-alan lähipalvelut ja saataisiin säästöt ja asiakkaan valinnanvapaus saadaan heti liikkeelle. Tämä oli Suomen Yrittäjien ja sote- ja liikunta-alan toimialajärjestöjen pääviesti Kuntamarkkinoilla keskiviikkona ja torstaina.

Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan vain noin 120 kuntaa Suomen yli 300 kunnasta käyttää palveluseteleitä.

– Palvelusetelien käytön euromääräinen summa kasvaa, mikä kertoo siitä, että käyttäjät ovat tyytyväisiä, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n toimitusjohtaja Ismo Partanen kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

Seteli eniten käytössä päivähoidossa, palveluasumisessa ja kotihoidossa – paljon muitakin mahdollisuuksia

– Nyt palveluseteliä käytetään eniten päivähoitoon, palveluasumiseen ja kotihoitoon. Mutta se soveltuisi moneen muuhunkin palveluun, Susanna Kallama sanoo.

Näkemisen ja silmäterveyden yritysten järjestö NÄE ry ehdottaa, että palveluseteli kannattaisi ottaa heti käyttöön esimerkiksi kaihileikkauksissa, diabeetikkojen silmäpohjakuvauksissa kunnissa sekä silmänpainetaudin ja silmänpohjien ikärappeuman seurannoissa sairaanhoitopiireissä.

Myös esimerkiksi fysioterapeuttiyrittäjät pystyisivät tarjoamaan paljon apua palvelusetelillä.

– Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan aikaa lääkärille, hänet kannattaisi ohjata palvelusetelillä hyvän hoitotuloksen saamiseksi fysioterapeutille. Sen jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry toiminnanjohtaja Leila Salonen sanoo.

Palveluseteliä voisi käyttää myös liikuntapalveluissa.

– Liikunnan terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja liikkuminen on tärkeää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän säilyy kuntien tehtävänä myös sote-uudistuksen jälkeen, hän muistuttaa, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister sanoo.

Kuntamarkkinat järjesttiin Kuntatalolla Helsingissä 13. - 14.9. Suomen Yrittäjien, Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala Näe ry:n, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n sekä Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n asiantuntijat vastasivat kuntamarkkinaväen kysymyksiin.

Palvelusetelin lisäksi pääaiheena oli Suomen Yrittäjien tarjoama hankintaneuvonta.

 

Yrittäjäsanomat, toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Kommentti: Kalliiksi haukuttu iPhone X on Applen paras puhelin aikoihin, ainakin paperilla

14. Syyskuu 2017 - 10:22

Apple teki tiistain julkaisutilaisuudessa lähes kaiken sen, mitä odotettiin. IPhone 8 vaikuttaa kosmeettiselta päivitykseltä, mutta laitteessa on parannettu kameraa, näyttöä ja prosessoritehoa. Paljon enempää ei voisi odottaa.

Suurin kiinnostus kohdistui kuitenkin iPhone X -malliin, joka uudistaa iPhonen perinpohjaisesti ensimmäisen kerran vuosikausiin. Näyttö ulottuu modernisti aivan laitteen reunasta reunaan. Yhä suurempi osa käytöstä perustuu näytön koskettamiseen, sillä fyysistä kotinäppäintä ei enää ole. Tämä yleistynee älypuhelimissa jatkossa.

Suurin harppaus on kuitenkin tietoturvassa. IPhone X käyttää kasvontunnistusteknologiaa, joka ei ole käyttäjille vielä kovin tuttu asia. Aikaisemmissa iPhoneissa on käytetty sormenjälkitunnistusta, josta on tullut lähes vakiovaruste myös kilpailijoiden tuotteissa. Käyttäjä on voinut ohjelmoida puhelimeen useita sormenjälkiä.

Kasvontunnistusteknologia perustuu puhelimessa olevaan infrapunasensoriin, joka kohdistaa näkymätöntä valoa käyttäjän kasvoihin ja heijastaa niihin 30 000 mallinnuspistettä. Tämän avulla teknologia luo kasvoista kolmiulotteisen mallin, jota on vaikea väärentää.

Kasvontunnistus on Applen mukaan selvästi turvallisempi tapa pitää puhelimen tiedot salassa. Siinä missä sormenjälkitunnistus pettää yhden kerran 50 000:sta, kasvontunnistuksen kohdalla suhde on yksi miljoonasta.

Kysymys kuuluu, onko uusi Face ID -teknologia käyttäjän kannalta yhtä helppoa ja nopea kuin sormenjälkitunnistus. Applen julkaisutilaisuudessa tunnistus petti kerran. Yhtiö lupaa, että Face ID toimii pimeässäkin. Niin sen pitääkin, sillä merkittävä osa meistä käyttää puhelinta iltaisin pimeässä makuuhuoneessa.

IMore-sivuston artikkeli antaa lisää ajattelemisen aihetta. Se listaa Face ID:n rajoitteita, joita voivat olla muun muassa aurinkolasit. Sen sijaan vaihtuva hiustyyli tai silmälasit eivät aiheuta ongelmia tunnistautumiselle. Uuden IPhonen asetuksista voi määritellä, aukeaako lukitus myös esimerkiksi silmät suljettuna. Mutta toimiiko tunnistus Suomen oloissa, esimerkiksi lumisateessa? Se jää nähtäväksi.

Apple näyttää tehneen joitakin uudistuksia näytön koon ehdoilla. Kotinäppäimestä luopuminen pakottaa käyttäjän opettelemaan uudenlaisia pyyhkäisykomentoja, jotka eivät välttämättä tule selkärangasta. Kotinäkymään siirrytään pyyhkäisemällä ylös näytön keskeltä. Komentokeskus, joka aikaisemmin pyyhkäistiin esiin ruudun alaosasta, tulee nyt näkyviin pyyhkäisemällä näyttöä oikeasta yläkulmasta. Kokeilematta voisin ennustaa, että pyyhkäisyt eivät toimi joka kerralla yhtä luotettavasti kuin kotinäppäimen painallus.

IPhonen myötä saamme tutustua entistä useammin myös lisättyyn todellisuuteen. Jos toimit teknologia-alalla ja olet tekemisissä lisätyn todellisuuden sovellusten kanssa, iPhone 8 tai iPhone X on seuraava puhelimesi.

IPhone X:n hintaa on helppo kritisoida. Laite on kallis, mutta osittain syystäkin. Jos haluaa jotain uutta ja erilaista, siitä täytyy maksaa. Voisi ennemminkin sanoa, että iPhone 8 on liian kallis uusiin ominaisuuksiin nähden.

Pitkästä aikaa Apple on julkaissut jotain aidosti uutta ja erilaista. Viime vuosina olemme saaneet tottua kohtuullisen pieniin uudistuksiin, jotka ovat riittäneet kuluttajille mutta jotka eivät ole aiheuttaneet niin sanottua vau-efektiä. X:n kohdalla sellainen saatiin.

Pientä hymyilyä aiheuttaa langattoman latauksen esittely nyt vuosien jälkeen siitä, kun tekniikka tuli ensimmäisiin kilpailijoiden puhelimiin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Lähellä lakkautusta käynyt valimo kukoistaa ja palkkaa lisää

14. Syyskuu 2017 - 10:12

Yle kertoi eilen Karhulan Valimon hyvistä näkymistä. Ylen mukaan myös valimon entinen omistaja, Sulzer Pumps Finland, on siirtänyt töitä takaisin Kotkaan.

– Osa uusista toimittajista ei onnistunutkaan pysymään toimitusaikatauluissa, eivätkä pumpputehtaan laatuvaatimuksissa. Lisäksi Sulzerin bisnekset ovat nyt hyvässä vauhdissa, sanoo valimon toimitusjohtaja Pekka Kemppainen.

Liikevaihto vahvassa kasvussa

Aiemmin valimoa operoi Sulzer, ja toiminta oli vaarassa loppua kokonaan ennen kuin Karhulan Valimon toimitusjohtaja Pekka Kemppainen ja kaksi muuta valimo- ja konepajateollisuuden asiantuntijaa ostivat liiketoiminnan Kotkassa.

Sulzer työllisti valimossa 170 henkilöä. Kun tehtaalla valmisteltiin alasajoa, Karhulan Valimo osti toiminnan Sulzerilta. Valimon entinen omistaja Sulzer on valimon suurin asiakas, mutta valimon muita asiakkaita on muun muassa kiskokalustovalmistaja Transtech.

Viime syksynä yritys teki viiden miljoonan liikevaihtoa. Se kaksinkertaistui jo keväällä ja liikevaihdon kasvu on jatkunut.

Karhulan Valimo tekee teräsvaluja prosessiteollisuuteen, erikoisrautavaluja, koneenosia sekä osia kiskokalustoon.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusi kysymystä ja vastausta Yrittäjien koulutusteeseistä

13. Syyskuu 2017 - 20:29

Suomen Yrittäjät julkisti tiistaina 20 keinoa korkeakoulujen uudistamiseen.

Yrittäjien koulutuksesta, innovaatioista ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu vastaa Yrittäjien Facebookissa ja Twitterissä koulutusteesien herättämiin kysymyksiin.

1) Miten korkeakoulutuksen muuttaminen opiskelijalle maksulliseksi on yrittäjien edun mukaista? Eikö se nimenomaan vähentäisi pienyritysten kasvua kun pienituloisen yksinyrittäjän tai pienyrittäjän lapsella ei olisi enää niin hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan korkeakouluihin (josta saadun osaamisen turvin voisi lähteä kasvattamaan perheyritystä)?

Myöskin yrittäjyyden aloittaminen heti opiskelun jälkeen ja yrityksen kasvattaminen heti alkuvaiheessa olisi vaikeampaa kun opiskelun jälkeen olisi jo valmiiksi suuri määrä velkaa suhteessa omaisuuteen. Tai sitten vaatisi lisää monimutkaisia tuki- ja verovähennysjärjestelmiä, jotka taas lisäisivät byrokratiaa, kuten myös stipendijärjestelmän kehittäminenkin.

– Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellisen pitkät opiskeluajat. Tämä lyhentää korkeakoulutettujen työ- ja yrittäjyysuria. Tällä on vaikutusta mm. palkkakertymään ja tulevan eläkkeen tasoon. Lisäksi korkeakoulut voisivat ottaa nykyistä huomattavasti suuremman määrän opiskelijoita, jos valmistumisajat olisivat lyhyemmät.

– Lukukausimaksulla haluamme toisaalta nopeuttaa valmistumista ja toisaalta suunnata lisäresursseja korkeakouluille. Lukukausimaksut voisi korvamerkitä pedagogiseen kehittämiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen.

Lukukausimaksujen malli voisi olla esim. seuraavanlainen:

  • Lukukausimaksu olisi laskennallista lainaa valtiolle. Opintojen aikana ei maksua tarvitse maksaa.
  • Maksu voisi olla 1 000 euroa lukukaudessa eli 2 000 euroa vuodessa.
  • Mikäli opinnot etenevät tavoiteajassa, lukuvuosimaksu puolitetaan (1 000 euroa).
  • Jos esim. kandin tutkinnon saavuttaa tavoiteajassa, kertyneestä maksusta vähennetään 1 000 euroa.
  • Tavoiteajassa suoritetusta kandin tutkinnosta jää maksettavaksi 2 000 euroa.
  • Valtiolle jäänyt velka olisi verotuksessa vähennyskelpoista. Työttömyysaikana velkaa ei tarvitse lyhentää.

2) Miten perustelette sen, että lukukausimaksu lyhentää opintoja?

– Kun opinnoille asetetaan maksu, on opiskelijalla intressi valmistua tavoiteajassa, varsinkin jos valmistuminen vähentää maksua. Toisaalta ehdotamme, että lukukausimaksut ohjataan korkeakoulujen pedagogiseen kehittämiseen sekä opinto-ohjauksen resurssointiin. Laadukkaampi ohjaus tukee valmistumista.

3) Miksi pääsykokeista pitäisi luopua?

– Ylioppilastutkinnon ja korkeakoulutuksen aloittamisen väliin jää keskimäärin useita vuosia. Tämä pidentää valmistumisikää. Monet nuoret maksavat tuhansia euroja valmennuskursseista vuodesta toiseen pääsemättä korkeakoulutukseen. Toisen asteen tutkinnon merkitystä jatkoon pääsyyn pitää nostaa.

– Lisäksi esitämme, että avointen korkeakouluopintojen väylä tutkinto-opetukseen tulee avata niin, että jos suorittaa sovitun määrän opintoja, sovitussa ajassa ja määritellyin arvosanoin, on tie auki lähes kaikkiin tutkintoihin. Tämä tarjoaa "elinikäisen väylän" koulutukseen.

4) Miksi korkeakoulupaikkaa ei tarjota kaikille toisen asteen suorittaneille, ensimmäisen vuoden jälkeen kenkää niille, jotka eivät pysy vauhdissa?

– Tuo on täysin pohdittava vaihtoehto. Olemme teeseissämme pyrkineet nostamaan esiin kehittämiskohteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin. Herättämään keskustelua. Ratkaisumallit voivat olla monenlaisia.

5) Mitä tarkoitatte palveluilla yrityksille, entä kaupallistamispalveluilla?

– Korkeakouluille on laissa asetettu kolme tehtävää, joista yksi on laajasti ottaen tukea työelämää ja yrityksiä. Ei ole korkeakoulujärjestelmää ilman menestyvää ja kehittyvää yritystoimintaa. Toisaalta yritykset tarvitsevat yhä enemmän korkeakouluja tuekseen pysyäkseen kilpailukykyisinä. Molemmat tarvitsevat toisiaan.

6) Miksi haluatte nitistää ammattikorkeakoulut, ettekö arvosta ammattikorkeakouluja?

– Meillä on sirpaleinen ja osittain päällekkäinen korkeakoulujärjestelmä, jossa ammattikorkeakoulut eivät ole saaneet sitä asemaa, jonka ne olisivat ansainneet. Esimerkiksi tutkimusresurssien jaossa amk:t ovat jääneet jälkeen tai ylemmän amk-tutkinnon asemaa ei ole pystytty riittävästi selventämään tohtoriväylänä.

– Olemme valmiita luopumaan rakenteellisesta duaalimallista. Tarvitsemme yhtenäisempää ja tehokkaampaa järjestelmää. Tärkeää on, että tutkimukseen perustuva työelämälähtöinen toiminta jatkuu. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että osa ammattikorkeakouluista jatkaisi yliopistoina, tarkennetuin profiilein. Osa yliopistoista jatkaisi toimintaansa pääasiassa tiede- ja tutkimusyliopistoina. Osa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista sulautuisi yhteen. Tämä olisi suuri muutos myös yliopistoille, ei pelkästään ammattikorkeakouluille.

"Yrittäjät yliopiston tutkimus- ja kehityshankkeisiin"

Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja Leo Kadieff poimi 20 koulutusteesin joukosta kaksi lähempään tarkasteluun.

– Innovaatiopalveluiden kaupallistaminen olisi rohkea veto, jota kannattaisi kokeilla. Innovaatiopalveluiden yksikkö koostuu yleensä patenttijuristeista ja -asiamiehistä. Heitä on Suomessa jo valmiiksi vähän ja heistä on yksityisillä markkinoilla kova kysyntä. 

Parhaimmat patenttiasiamiehet lähtevät usein yksityiselle sektorille, jonka kanssa yliopiston on hankala kilpailla. Yksityistämällä innovaatiopalvelut kuroisimme umpeen osaamisvajetta ja lisäisimme tutkimuksen näkyvyyttä yksityiselle sektorille, Kadieff sanoo.

Toisena teesiesimerkkinä Kadieff nostaa ehdotuksen järjestelmästä, joka mahdollistaisi tutkijoiden lyhytaikaisen työskentelyn pk-yrityksissä ja yrittäjien työskentelyn tutkimushankkeissa.

– Idea on erinomainen, ja tälläinen järjestelmä on jo vireillä Turussa. Vielä haluaisin nähdä yrittäjien tuomisen yliopiston tutkimus- ja kehityshankkeisiin, kuten esityksessä on ehdotettu. Tohtoriopiskelijoista jää yliopistolle töihin vain noin 10 prosenttia. Olisi tärkeää, että tutkijat voisivat jo tutkimusten ohessa hypätä aihioihin puolin ja toisin. Näin tutkijat ja yrittäjät voisivat vaikuttaa ja oppia toisiltaan omalla maaperällään.

– Toisin kuin kansainvälisissä huippuyliopistoissa, Suomessa on yhä melko tavatonta, että yliopistoissa on sisäisiä, eli "Entrepreneur-in-residence" tai "In-house entrepreneur" -nimikkeellä toimivia yrittäjiä. Ulkomaisilla kampuksilla on yleistä tavata sekä yrittäjiä että tutkijoita, jotka tekevät kiinteästi yhteistyötä yhdessä. Näen selvästi, että tähän on Suomessakin puitteet, kunhan yliopistot oppivat tunnistamaan ja viestimään osaamisestaan, ja yrittäjät oppivat hyödyntämään sitä, Kadieff kertoo.

Lisää tietoa Suomen Yrittäjien esittämästä korkeakoulujärjestelmän uudistamisesta löydät täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kuljetusyritysten näkymät parhaat moneen vuoteen

13. Syyskuu 2017 - 16:00

Tullin mukaan Suomen viennin arvo kasvoi heinäkuussa 20 prosenttia ja tuonti 17 prosenttia edellisvuodesta. Tämä heijastui satamiin: 40 % ulkomaan liikennettä harjoittavista kuljetusyrityksistä lisäsi kuljetusmääriään kesällä (vrt. 3/2016: 21 %). Kaikista vastanneista 28 prosenttia nosti kuljetusmääriään (3/2016: 26 %).

Ulkomaan-, sopimus- ja säiliöliikennettä harjoittavista yrityksistä puolet (51 %) oli kasvattanut liikevaihtoaan kesän aikana (vrt. 3/2016: 26 %). Alueellisesti liikevaihtoaan kasvattaneita oli eniten pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa.

Kuljetuslajeittain tarkasteltuna vain puutavarakuljetuksissa liikevaihto laski useammalla kuin nousi, mikä selittyy tavanomaisella kausivaihtelulla. Suotuisin kehitys oli kappaletavarakuljetuksissa, joihin sisältyvät esimerkiksi isojen infrahankkeiden vaatimat rakennustarvikekuljetukset.

Kaikista vastanneista yrityksistä myynnin kasvusta raportoi 39 prosenttia (3/2016: 35 %). Loppuvuodelta 30 prosenttia vastanneista odottaa liikevaihdon kasvua.

Kova kilpailu 

Kysynnästä huolimatta kannattavuuskehitys oli vaatimatonta. Runsas viidennes (22 %) onnistui parantamaan kannattavuuttaan kesällä, mutta joka neljännen (25 %) kannattavuus laski. Tilanne kertoo kuljetusalan kovasta kilpailutilanteesta ja kapeista marginaaleista. Kuljetuskapasiteettia on tarjolla runsaasti, jolloin hinnoista neuvottelu on haastavaa. Myös investointihalukkuus uuteen kuljetuskalustoon on varovaista. Vain noin joka kuudes oli hankkinut (14 %) tai aikeissa hankkia (13 %) uutta kuljetuskalustoa.

Kuljetustalouden pitkän aikavälin tarkastelussa ollaan SKAL:n mukaan vahvalla nousukäyrällä.

Vähän kansainvälistä liikennettä

Kyselyyn vastanneista 582 yrityksestä 13 prosenttia harjoittaa kansainvälistä liikennettä jollain tasolla ja 4 prosenttia harjoittaa sitä merkittävässä määrin (> 40 % liiketoiminnasta).

SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen näkee kansainvälisen liikenteen harjoittamisen esteenä ennen kaikkea kustannustason:

– Ulkomainen työvoima on yksinkertaisesti halvempaa. Suomalaisella kustannustasolla ei pärjää Keski-Euroopassa.
Kabotaasi on nimitys tavaraliikenteelle, jota harjoitetaan toisesta EU‐ tai ETA‐valtiosta tulevalla kuorma‐autolla kansainvälisen kuorman purun jälkeen. EU salli kolme tällaista maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä. Kuljetusbarometrin perusteella suomalaisyrityksistä 2 prosenttia harjoittaa kabotaasia Suomen ulkopuolella vähintään kerran kuukaudessa. Tyypillisesti kyseessä on Suomesta toiseen Pohjoismaahan suuntautuva kuljetus, jonka päätyttyä tehdään siirtokuljetus kohdemaassa ennen maasta poistumista.

Myös tytäryritysten perustaminen ulkomaille on varovaista. Noin prosentti vastanneista on perustanut kuljetusyrityksen ulkomaille ja alle prosentti harkitsee yrityksen perustamista.

toimitus@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Uudessa Apple Watchissa on mobiiliverkkoyhteys – mutta ei Suomessa

13. Syyskuu 2017 - 15:22

Apple esitteli julkistustilaisuudessaan iPhone-mallien ohella myös uuden älykellon, Apple Watch Series 3:n.

Kellon suurin uudistus on mobiiliverkkoyhteys, jonka avulla kellolla voi soittaa puheluita ja viestitellä itsenäisesti ilman yhteyttä iPhoneen.

Suomessa ominaisuudesta ei kuitenkaan päästä nauttimaan, sillä täällä myyntiin tulee ainakin alkuvaiheessa ainoastaan kellon perusmalli, jossa ei ole mobiiliyhteyttä. Näin ollen uudistukset jäävät vähäisiksi verrattuna edelliseen Apple Watch -versioon. Kolmosversiossa on parannettu sykesovellus, joka varoittaa epätasaisesta sykkeestä. Lisäksi laitteessa on sisäänrakennettu korkeusmittari.

Mobiili.fin mukaan syynä voi olla suomalaisoperaattorien nuiva suhtautuminen eSIM-laitteisiin, jollainen myös uusi Apple Watch on. 

Suomessa uuden Apple Watchin hinta on 379 euroa (38 millimetrin koko) ja 409 euroa (42 millimetriä).

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kaipaatko osaajia it-alan yritykseen? Tämä palvelu voi pelastaa päiväsi

13. Syyskuu 2017 - 14:40

Suomalainen teknologia-alan yritys Reaktor on julkaissut PeaceMaker-palvelun, jolla pyritään vähentämään it-alaa jatkuvasti vaivaavaa osaajapulaa.

Palvelun avulla työtä etsivä osaaja voi hakea useisiin it-alan huippuyrityksiin yhdellä kerralla. Käyttäjä voi palvelun avulla selvittää, mikä yritys tarjoaa hänelle sopivinta työpaikkaa.

Palvelua mainostetaan sen kotisivuilla seuraavasti:

"Yritykset taistelevat Devaajista ja DevOps-osaajista. Sinä ansaitset rauhan. Ja parhaan mahdollisen työpaikan. Kilpailuta vain parhaat työnantajat. Yhdellä klikkauksella. Paras niistä voittakoon."

– Alan parhaat osaajat saavat lähes viikoittain yhteydenottoja ja työtarjouksia, joissa ei ole ymmärretty työntekijän teknistä erityisosaamista oikein tai niissä keskitytään epäolennaisuuksiin, kuten limujen määrään jääkaapissa, Reaktor kertoo tiedotteessa.

Yrityksen mukaan palvelun tarkoituksena on osaltaan herättää keskustelua rekrytointimarkkinoiden ylikuumentumisesta.

– Ihmisten tapaaminen ja rauhassa kasvotusten oikeista asioista puhuminen on ainoa keino selvittää totuus lupauksien takana. Halusimme tehdä keskustelun avaamisesta mahdollisimman helppoa, Reaktorin teknologiajohtaja Mikael Kopteff perustelee tiedotteessa.

– Suurin kasvun este on oikeiden tekijöiden löytäminen. Ihmisiä, joilla on kokemusta nykyaikaisesta ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehittämisestä, on yksinkertaisesti tällä hetkellä liian vähän tuleviin tarpeisiin. Tulevina vuosina tämä kysyntäkuilu tulee syvenemään entisestään, Kopteff lisää.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kopterikuvaus houkutellut alalle uusia yrittäjiä

13. Syyskuu 2017 - 14:34

Porilainen AirAction Oy tekee ilmakuvauksia kauko-ohjattavilla multikoptereilla. Teemu Taponen perusti yrityksensä vuonna 2014.
– Olen harrastanut koko ikäni rc-lennokkeja. Siitä se bisnesidea lähti. Lisäksi olen kuvannut videota omaksi ilokseni pidemmän aikaa. Tässä työssä pääsen yhdistämään kaksi harrastusta.
Taponen käyttää kuvauksissa itse rakennettua kopteria, johon saa kiinnitettyä järjestelmäkameran.
– Isompia koptereita on vähän myynnissä valmiina pakettina tai jos on, ne maksavat 20 000 euroa. Oman kopterini arvo on noin 10 000 euroa. Itse kokoamalla säästää paljon, Taponen selvittää.
Kokonaan hiilikuituisessa octokopterissa on kahdeksan moottoria ja se painaa 10 kiloa. Painon vuoksi lentoaika on lyhyempi kuin pienemmillä koptereilla. Kuvauslaadusta ei kuitenkaan tingitä, sillä kopterin ja kameran yhdistelmä kykenee tallentamaan 4K-videota ja 18 megapikselin valokuvia.
– Yleensä toimimme niin, että itse ohjaan kopteria ja kaveri vastaa kuvauksesta. Näin kuvaaja voi keskittyä paremmin omaan hommaansa.
Taposen mukaan ilmakuvaus vaatii monipuolista osaamista.
– Pitää ymmärtää tekniikasta, ilmailusäädöksistä ja lisäksi on oltava visuaalista silmää.
AirAction tekee nykyisin pääasiassa ammattikuvauksia yritysasiakkaille. Lisäksi yritys on ollut mukana dokumentti- ja elokuvaprojekteissa.
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Applen juhla-iPhone maksaa Suomessa yli 1300 euroa: Hyvästit kotinäppäimelle

12. Syyskuu 2017 - 22:46

Siinä missä tänään julkistettu iPhone 8 on vain päivitysmalli, iPhone X:n sisään amerikkalaisyhtiö on pakannut viimeisimmän teknisen osaamisensa.

Uutuus tulee ennakkotilattavaksi Suomessa 27. lokakuuta ja sen myynti käynnistyy 3. marraskuuta. Laite tulee myyntiin harmaan ja hopean väreissä.

X-malli on juhlaversio, joka nimensä mukaisesti juhlistaa iPhonen 10-vuotista taivalta. Malliston ensimmäinen puhelin esiteltiin vuonna 2007.

Uusi tekniikka ja juhlamallin imago näkyy myös laitteen hinnassa. Suomessa iPhone X maksaa halvimmillaan 1179 euroa, jos valitsee 64 gigatavun muistivariantin. Kalliimpi 256 gigan malli maksaa peräti 1349 euroa. Kyseessä on kaikkien aikojen kallein iPhone-puhelin.

Ulkoisesti laite on täysin eri näköinen kuin aikaisemmat iPhonet. IPhone X:n etuosa on lähes kokonaan näyttöä. Kotinäppäintä ei enää ole vaan kotinäkymään siirrytään pyyhkäisemällä ylös näytön alalaidasta. Näytöllä on kokoa 5,8 tuumaa mutta itse puhelin ei ole merkittävästi iPhone 8:aa suurempi. Laitteen sivulla on painike, joka korvaa joitakin kotinäppäimen toimintoja.

Apple käyttää uutuudessaan oled-näyttöteknologiaa, jollainen on aikaisemmin nähty muun muassa LG:n puhelimissa. Apple nimittää näyttöteknologiaa "Super Retinaksi".

Kasvontunnistus myös hämärässä

Kokonaan uutta on myös tapa, jolla puhelimen näyttölukitus avataan. Apple on luopunut sormenjälkitunnistuksesta ja käyttää laitteessa Face ID -kasvontunnistusteknologiaa. Vaikka julkistustilaisuudessa kasvontunnistus petti kerran, Apple lupaa sen toimivan myös hämärässä. Applen mukaan kasvontunnistuksella saavutetaan selvästi parempi tietoturva verrattuna sormenjälkitunnistukseen. Samaa tunnistautumistapaa käytetään myös sovelluskaupassa ja maksamisessa. Lukituksen avaaminen toimii, kun käyttäjä pitää silmänsä auki ja suuntaa katseensa kohti puhelinta.

IPhone X:n rakenne on ruostumatonta terästä ja takaosa on lasia. Lasipinta mahdollistaa puhelimen lataamisen langattomasti.

Entä kamera?

X-mallissa on kaksoiskamera, jossa on kaksinkertainen optinen zoom. Kumpikin linssi on varustettu optisella kuvanvakaimella. IPhone 8:n tavoin myös X:ssä on 4K-kuvaustoiminto 60 kuvan sekuntinopeudella ja 1080p-videokuvausmahdollisuus 240 kuvan sekuntinopeudella.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

IPhone 8 esiteltiin – Tässä kaikki mitä Applen uutuuspuhelimesta tarvitsee tietää

12. Syyskuu 2017 - 22:25

Apple on esitellyt odotetusti iPhone 8:n julkistustilaisuudessa upouudessa pääkonttorissaan Cupertinossa Los Angelesissa.

Puhelin tulee ensimmäisillä markkinoilla myyntiin 22. syyskuuta. Saatavuus Suomessa selviää piakkoin.

Mitä se maksaa?

IPhone 8 tulee Suomessa myyntiin lähiviikkoina 829 euron alkaen-hinnalla. Saataville tulee kaksi muistivaihtoehtoa, 64 ja 256 gigatavun versiot. Niistä jälkimmäinen maksaa 999 euroa.

Isomman iPhone 8 Plus -älypuhelimen hinta alkaa 939 eurosta. Isommalla 256 gigatavun muistilla varustetun Plus-mallin hinta on 1109 euroa.

Mitä uutta?

Ulkoisesti iPhone 8 eivät eroa ulkoisilta mitoiltaan edeltäjästään. Uutta on takaosan lasipinta, joka mahdollistaa langattoman latauksen. Näyttökoot ovat entisellään: iPhone 8:ssa on 4,7-tuumainen näyttö ja isommassa Plus-mallissa 5,5-tuumainen. Näyttötekniikka on kuitenkin uudistunut, sillä uusissä iPhone-malleissa on iPad Pro -tableteista tuttu True Tone -ominaisuus. Sen ansiosta näytön luettavuus paranee kirkkaassa valaistuksessa.

Molemmat mallit ovat edeltäjänsä tavoin vesitiiviitä. Laitteet tulevat myyntiin harmaan, hopean, ja kullan värisinä.

Puhelinten prosessoritehoa on kasvatettu uudella järjestelmäpiirillä. Laitteissa on myös uusi grafiikkasuoritin.

Millaiset kamerat?

IPhone 8:ssa on 12 megapikselin takakamera, joka on varustettu optisella kuvanvakaimella. Plus-mallissa on edeltäjän tapaan kaksoiskamera. Kameratekniikka laitteissa on parantunut muun muassa automaattitarkennuksen nopeuduttua. Videokuvaajat saattavat ilahtua 4K-kuvaustilasta 60 kuvan sekuntinopeudella.

Lisätty todellisuus tulee

Apple on kehittänyt iPhone 8:n kameran lisätyn todellisuuden sovelluksia silmällä pitäen. Kameroiden avulla puhelimella voi pelata uudenlaisia lisättyä todellisuutta (augmented reality) tukevia pelejä ja käyttää tekniikkaa tukevia muita sovelluksia. AR-teknologiaa varten iPhone 8:ssa on parannettu kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Suomen Yrittäjät julkisti 20 keinoa korkeakoulujen uudistamiseen

12. Syyskuu 2017 - 16:41

Ammattitaitoinen työvoima on avain yritysten ja Suomen talouden menestykseen. Siksi Suomen korkeakoulujärjestelmä on uudistettava. SY esittää 20 keinoa korjata tilanne tiistaina julkaistussa Yrittäjämyönteinen korkeakoulutus 2025 -asiakirjassa.

Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat paljon ammattitaitoisia työntekijöitä. Yhä suuremmalta osalta työntekijöistä edellytetään korkeakoulutasoista osaamista. Myös yrittäjiltä vaaditaan jatkuvasti enemmän, SY toteaa.

– Suomalainen korkeakoulujärjestelmä tarvitsee sekä rakenteellista, sisällöllistä että toimintatapojen uudistamista pystyäkseen vastaamaan työelämän ja yritysten nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, sanoo SY:n koulutuksesta, innovaatioista ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu

Hänen mukaansa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö on keskeisessä roolissa, jotta kovassa kansainvälisessä kilpailussa pärjätään.

– Korkeakoulujärjestelmää on viime vuosina uudistettu, mutta välttämättömät rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset ovat vielä pahasti kesken, Veli-Matti Lamppu toteaa.

Opiskeluaikoja saatava lyhyemmiksi

– Suurin osa työvoiman kysynnästä kohdistuu pk-yrityksiin. Myös kysyntä ja kilpailukorkeakoulutetuista osaajista kasvaa. Yhä suuremmalta osalta työntekijöistä edellytetään korkeakoulutasoista osaamista työuransa aikana, Lamppu painottaa.

Tämä edellyttää Lampun mukaan muun muassa sitä, että korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan niin nuorten kuin aikuistenkin osalta, mutta samalla opiskeluaikoja on saatava lyhyemmiksi.

Suomen Yrittäjien 20 teesin mukaan koulutukseen pääsyä pitää nopeuttaa luopumalla pääsykoeperusteisesta valinnasta. Opiskelijoiden vastuuta omista opinnoistaan pitää lisätä ottamalla käyttöön lukukausimaksut.

Kandidaatin tutkintoa tulee kehittää työelämään sisääntulotutkinnoksi. Maisterivaiheeseen hakeudutaan ja sitä suoritetaan enemmän jatkokoulutuksena työelämästä käsin.

Opetusta monilla kielillä

Työvoiman saannin turvaamiseksi ulkomaalaisten opiskelijoiden jäämistä Suomeen tulee edistää ja kaikille opiskelijoille kansainvälinen osaaminen on välttämätöntä. Koulutusta tulee voida antaa kaikissa korkeakouluissa sekä suomeksi että ruotsiksi ja muilla yhteiskunnan ja työelämän tarvitsemilla kielillä.

Liian hajanainen järjestelmä

Suomen Yrittäjien mukaan korkeakoulujärjestelmä on nyt liian hajanainen. Toimintojen pirstoutuminen ja päällekkäisyydet kuluttavat resursseja.

– Rakenteellisesta duaalimallista tuleekin luopua ja siirtyä yhteen lainsäädäntöön, jossa kaikki korkeakoulut profiloituvat koulutuksessa, tutkimuksessa ja työelämän kehittämisessä. Tämä tarkoittaa mm., että meillä on yliopistoja, jotka ovat keskittyneet työelämäperustaiseen koulutukseen ja tutkimukseen (vrt. Universities of applied scienses), tutkimusyliopistoja sekä näiden yhdistelmiä, kuvailee Veli-Matti Lamppu.

Suomen Yrittäjät vaatii, että korkeakoulujen yrittäjyysosaamista tulee voimakkaasti lisätä. Kaikille opiskelijoille tarjotaan yrittäjyyspolku yrittäjyysopinnoista oman yrityksen kehittämiseen korkeakoulun tutkimus- kehittämis- ja innovaatioympäristöjä hyödyntäen.

Suomen Yrittäjien 20 keinoa korkeakoulujärjestelmän uudistamiseksi

1. Korkeakoulutusta ohjaa yksi lainsäädäntö. Kaikki korkeakoulut ovat yliopistoja.
2. Yliopistoilla on selkeät, huolella rakennetut profiilit, jotka painottavat tutkimusta, tutkimusta soveltavaa työelämälähtöisyyttä tai näiden yhdistelmiä. Yliopistoja on nykyistä vähemmän, mutta ne toimivat eri puolilla maata. 
3. Yliopistojen perustehtävät ovat tutkimus, koulutus ja profiiliensa mukainen vaikuttavuus.
4. Yliopistot antavat opetusta useilla kielillä.
5. Yksityisiä yliopistoja voi perustaa. Ne voivat myydä kansallisia tutkintoja sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
6. Julkisesti rahoitetuilla yliopistoilla on lukukausimaksu. Opintotuki- ja stipendijärjestelmin varmistetaan kaikkien taloudellinen mahdollisuus opintoihin.
7. Korkeakoulutukseen valinta tapahtuu ensisijaisesti toisen asteen todistusten perusteella. Pääsykokeista pääasiassa luovutaan. Avoimissa korkeakouluopinnoissa tai täydennyskoulutuksessa suoritetut opinnot avaavat väylän tutkinto-opintoihin. 
8. Yliopistokeskusten ylläpidosta vastaavat alueen yliopistot, kunnat ja elinkeinoelämä.
9. Yliopistolla on yksi tai useampi kansainvälisen luokan tutkimusyksikkö.
10. Korkeakoulut ovat kansainvälisesti vetovoimaisia.
11. Innovaatioiden kaupallistamista tehostetaan yksityistämällä kaupallistamispalvelut.
12. Yliopistojen palvelut yrityksille toimivat alueellisesti yhden luukun periaatteella.
13. Tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyö on tiivistä.
14. On kehitetty järjestelmä, joka mahdollistaa tutkijoiden lyhytaikaisen työskentelyn pk-yrityksissä ja yrittäjien työskentelyn tutkimushankkeissa.
15. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyt ovat käytössä. Toisen yliopiston antamat opinnot hyväksytään toisen tutkinnoissa.
16. Tutkinnot on laadittu osaamisperusteisesti.
17. Opiskelijat saavat perustiedot ja käytännön kokemuksia yrittäjyydestä.
18. Opiskelijat suorittavat harjoittelun tai vaihdon ulkomailla.
19. Ulkomaalaisille tutkinnon suorittaneille tarjotaan automaattisesti työlupa.
20. Korkea-asteen elinikäisen oppimisen palvelutarjonta on laajaa ja palvelut ovat helposti yrittäjien saatavilla.

 

Lisää tietoa Suomen Yrittäjien esittämästä korkeakoulujärjestelmän uudistamisesta löydät täältä

 

toimitus@yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi koulutusasioiden päällikkö haluaa auttaa yrittäjiä tarttumaan digitalisaation mahdollisuuksiin

12. Syyskuu 2017 - 15:03

Joonas Mikkilä, 33, toimii tällä hetkellä Suomen Yrittäjissä järjestöpäällikkönä. Mikkilän edeltäjänä koulutusasioiden päällikkönä toimi järjestön palveluksesta pois siirtynyt Mika Tuuliainen.

Joonas Mikkilä on vastannut Nuorten Yrittäjien toiminnan kehittämisestä Suomen Yrittäjissä vuodesta 2014. Myöhemmin hänen vastuulleen ovat tulleet myös startup-operaatiot.

– Ennen yrittäjäjärjestöä työskentelin neljä vuotta Suomen Lukiolaisten Liitossa, jossa toimin koulutuspoliittisena asiantuntijana sekä loppuvaiheessa myös vt. pääsihteerinä. Tämä tehtävä antoi osaltaan hyvä pohjaa koulutusmaailman tuntemukseen.

Mitkä digi- ja koulutusasiat nostavat päätään?

Mikkilä nostaa esiin lähivuosien kolme kärkiasiaa yrittäjäjärjestön digi- ja koulutuspolitiikasta.

– Yksi iso juttu tulee olemaan yrittäjäliikkeen uusi korkeakouluvisio, joka julkistetaan tällä viikolla. Se on hyvin merkittävä kansalliseen osaamisjärjestelmäämme liittyvä avaus, ja työssäni korostuu sen tavoitteiden edistäminen. Toinen iso asia on digitalisaatio ja siihen liittyvä vaikuttaminen.  

Mikkilä painottaa, että maailma kehittyy digiteknologian myötä nopeammin kuin koskaan aiemmin, ja järjestön täytyy olla hereillä siitä, mitkä ovat tämän vallankumouksen olennaisimmat kehityssuunnat. On pysyttävä kärryillä myös siitä, miten kehityssuunnat vaikuttavat yrittäjiin sekä työelämään ja yhteiskuntaan laajemmin.

– Meidän pitää auttaa kenttäämme valmistautumaan tähän muutokseen, joka sisältää totta kai haasteita mutta sitäkin enemmän mahdollisuuksia.

Kolmanneksi hän nostaa innovatiivisen startup-kentän ja vakiintuneemman pk-yrityskentän törmäyttämisen sekä lähentämisen niin, että se hyödyttää molempia.

– Olennaista on startupien tarpeiden parempi tunnistaminen ja toisaalta niiden laajemmalle yrittäjäkunnalle tarjoamien älykkäiden työkalujen ja alustojen tehokkaampi hyödyntäminen. Meidän pitää pystyä auttamaan startupeja kehittymään ja löytämään sopivia kumppaneita myös pk-sektorilta.

Jäsenkentän digivalmiuksien parantaminen on tärkeää

Maanantaina julkistetun Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometrin mukaan vain 75 prosentilla yrityksistä on kotisivut. Sosiaalisessa mediassa on Pk-barometrin mukaan vain 51 prosenttia vastaajayrityksistä. Lisäksi sosiaalisen median palveluita aikoo ottaa käyttöön kahdeksan prosenttia yrityksistä.

Syksyn 2017 Pk-yritysbarometri perustuu 4 700 pk-yrityksen vastauksiin.

Mitkä asiat näet yrittäjäkentän suurimmiksi haasteiksi digiasioissa?

– Yrittäjissä on kolmenlaista porukkaa: yksi ryhmä ovat ne, jotka ovat digitalisaatiossa hyvin alkutekijöissään, toinen ryhmä on hypännyt digikelkkaan ja ottanut ainakin jossain määrin perustyökalut käyttöön. Kolmas porukka on se, joka on rakentanut koko liiketoimintansa uuteen teknologiaan perustuen.

Mikkilän mukaan kolmas porukka voisi tarjota paljon vetoapua perinteisille yrityksille. Yritysten digivalmiuksia kartoittaneissa selvityksissä on havaittu nämä kolme ryhmää. Viimeisin Pk-yritysten digitaaliset kyvykkyydet ja kasvu -selvitys toteutettiin yhdessä Googlen ja Vainu.io Software Oy:n kanssa. Se julkistettiin kesäkuussa.

Kuvaaja: Jarkko Översti

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Appelsiinitehdas Oy ja muut uudet yritykset - katso lista

12. Syyskuu 2017 - 14:52

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Uudet yritykset:

Kotipaikka Yritys Alavus Omid Ravintola Espoo Sarafi Oy Espoo Alikiny Oy Espoo Viafin Industrial Services Oy Espoo NTP-Finland Oy Espoo LASP Consulting Oy Espoo ZX-Mesh Oy Ltd. Espoo Amvice Oy Espoo TenoArt Oy Espoo Wirlex Espoo Appelsiinitehdas Oy Espoo Heli Venhola oy Espoo Kuvakuu Espoo Mattock software Espoo Tmi Sampsa Korhonen Espoo Personal Trainer Jasmin Sarin Espoo Westerlund Stefan Tmi Espoo Gibertz Unlimited Espoo Tony Brick Hamina Mai Ines oy Helsinki Suomen kansainvälisten taiteilijoiden keskus - International Artists' Center Finland Association Helsinki Amokor Oy Helsinki Shop Consulting Oy Helsinki Finnish Wine Award Oy Helsinki Virita Oy Helsinki Digital Marketing Group Finland Oy Helsinki Korat Tam Tam Helsinki Finland Cinematic Oy Helsinki Carpick Enterprises Oy Helsinki Munvuoro Oy Helsinki Suomen Asuntoportaali Oy Helsinki Pohjoisen Netsam Oy Helsinki Stockholms Auktionsverk Oy Helsinki Kiinteistö Oy Jyväskylän Sulkulantie Helsinki Avernus Oy Helsinki Smaragdus Oy Helsinki Pomarius Oy Helsinki Wowanders Oy Helsinki Vinner Group Ab Helsinki HeCapital Oy Helsinki Adminiral Oy Helsinki Mrozen Oy Helsinki Finnish Property Development Oy Helsinki Asunto Oy Helsingin Herukka Helsinki Lakimaa Oy Helsinki Atlas Fundia Oy Helsinki Insightful Helsinki Awisto Oy Helsinki Tumatum Oy Helsinki HL-PRESS Helsinki Valoisasti Helsinki Lilla Bonga Helsinki Co-kitchen Helsinki Boheemipokkarit Helsinki Emirhan Ansari Helsinki Urapukeutuja Helsinki Salacon Helsinki Yana El Founti Helsinki Puheterapiapalvelu Puhumo Helsinki Samuel Bloch Photography Helsinki Tmi Sanja Hietanen Helsinki Pavli Oy Helsinki Made by Peppi Helsinki Dogs in style Helsinki Tuula Kaittovuori Helsinki Ville Bergholm Helsinki Karoliina Myllymäki Helsinki Samuli Murto Helsinki King Eklund Productions Helsinki Marja Kihlström terapiapalvelut Helsinki tmi Roope Lindroos Hollola 1606 Kati Makkonen Oy Hyvinkää Asunto Oy Hyvinkään Aallotar Hyvinkää Asunto Oy Hyvinkään Ellinoora Hyvinkää Beauty Spa Sveitsi Oy Hämeenkyrö Pirkanmaan erikoistyöt Oy Hämeenlinna Asunto Oy Hämeenlinnan Oratie 4 Hämeenlinna Kiinteistökuvio Oy Hämeenlinna Tmi KujaKala Ikaalinen Renkikaksikko avoin yhtiö Imatra Menoauto Oy Imatra Bulvanian Musik Inkoo TeijaS Oy Inkoo Tmi Dennis Westerlund Joensuu Aquamill Group Oy Ltd Joensuu Kiinteistö Oy Joensuun Toronkulma Joensuu Joen Truck Center Oy Juuka Metsämäki Lomat Oy Juupajoki Isoniemen Tila Jyväskylä FINPARS BUSINESS SOLUTIONS OY Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Kartanonherra Jyväskylä Balja Jyväskylä Oy Jyväskylä Artsintaide Jyväskylä PT Vilska Järvenpää Petes reef Kaarina Kaarinan Autokiinteistöt Oy Kaarina Autopalvelu Uosukainen Kaarina Siivous- ja hyvinvointipalvelut J. Kaski Kaarina Annukka Muuri Kempele Lehmusjuuri Oy Kempele Feel5D Oy Kempele Juho Sutela Kerava Tokyka Kirkkonummi Montem Kittilä RentoiLevi Kokemäki Majava Keidas Kotka SL Kotka Oy Kouvola Holdon Oy Kristiinankaupunki Jens Hagback Kuopio Kuopion Liikunta ja Fysio Studio Tempo Oy Kuopio INBOUNDS ONLINE Kuopio Psykoterapiapalvelu Moodi Kuusamo Asunto Oy Kuusamon Oppari Lahti Balcony-pro Oy Lahti Inmalti Oy Laihia RakennusPoola Oy Lappeenranta PROFFROOF OY Lappeenranta Link Fashion Oy Lappeenranta Saara Sainio Laukaa Tmi Asko Vaskilampi Lemland Lou Coach Lemland F:ma Gustav Franzén Lempäälä Pirkanmaan Kuntoutuspalvelut Oy Lempäälä Yksityinen perhepäivähoitaja Minna Helkiö Lieto CLIX Parturi-Kampaamo Liminka Tmi Fonto Maarit Engberg Masku Mia's Deli Mikkeli Asunto Oy Mikkelin Kauppakulma Mynämäki Tmi Juhon Kala Myrskylä MT-Car Oy Nurmijärvi Muuntosuunnittelu Oy Nurmijärvi JTT Lehto Oy Nurmijärvi Tmi Nade Oulu Tilipalvelu P.Keimiöniemi Oulu Valava Oy Oulu Creamix Oulu Koodimylly Oulu Premium imports Oulu Konehuolto Pyykkönen Perho Bella Export & Import Pietarsaari Roots & Color Pietarsaari Bostads Ab Solringen 6 i Jakobstad Pietarsaari Bostads Ab Solringen 4 i Jakobstad Pori Rasmus Salonen Pori Hannamari Tikka Coaching Pori Veera Korhonen Pornainen RAKOKIVI PALVELUT OY Porvoo Chimera Industries Oy Porvoo Metsuri Arvo Pekka Porvoo Tmi J.Mäntynen Pälkäne VTO Concept Raasepori Bossanova Beach Club Oy Ab Raasepori Krokby Skogstjänst Ab Rantasalmi Rantasalon Metsät Avoin Yhtiö Rovaniemi Family Kader Oy Saarijärvi Tmi Pentti Särkioja Salo Akseli Junnila Saltvik Trash can fire records Sastamala Anne Kulmala Savonlinna ESKO BUILDING Savonlinna Fysioterapeutti Tiia Tervonen Seinäjoki Rakennus LatvalaT Oy Seinäjoki JM House Oy Seinäjoki Elkku Oy Seinäjoki Kyle Mulholland Seinäjoki Ostofokus Oy Seinäjoki Anttimos Garage tmi Seinäjoki TMI Tuomas Piirto Sipoo Nikkilän Eläinlääkärit Oy Nickby Veterinärer Ab Sipoo Tmi Eeva Liisa Virtanen Sulkava Lauran OMMELLUS Tampere Beautia Tampere As. Oy Tampereen Härmälänrannan Veturi Tampere Asunto Oy Tampereen Kalliorinne Tampere LSJ - Kiinteistöt Oy Tampere Hokister Oy Tampere Sharfik Nordic Tampere Siri Katariina Tampere Akvala tmi Tampere SiriratNP Tampere Siivous ja Kiinteistö Koivu Tohmajärvi Toiminimi Terho Multanen Turku Tashika seiko Turku AndrMak Oy Turku J & T Consulting Turku Excelvelho Turku Asemanhoito TKS Oy Turku TMI Tony Vesalainen Tuusula MQ Car Diamond Tyrnävä Sivosen kengityspaja Oy Vaasa Alf-iX Photography Vantaa GM Taksipalvelu Oy Vantaa BARNABAS Vantaa Tmi H. Laulumaa Vantaa HJ Import Services Vantaa Javanas Vantaa MisanCom Vihti PauHel Ky

 

Kategoriat: Yrittäjät

Arvostettu talousmedia ylistää suomalaisia älyhousuja: Vain hinta hirvittää

11. Syyskuu 2017 - 14:51

Kuopiolainen Myontec tunnetaan Mbody-älyhousuistaan, jotka mittaavat lihasaktivaatiota ja antavat kallisarvoista tietoa esimerkiksi juoksutekniikasta. Housuja käyttävät pääasiassa urheilijat.

Arvostettu amerikkalainen talousmedia Forbes listasi vastikään vuoden 2017 parhaat kuntoilu- ja fitnesstuotteet sekä alan kiinnostavimmat sovellukset. Myös Myontec pääsi listalle. Lehti kehuu housujen ominaisuuksia, mutta pitää hintaa liian kalliina peruskuntoilijoille. Tällä hetkellä Mbody-trikoiden hinta on vajaat 800 euroa.

Forbes huomioi Myontecin ensimmäisen kerran tämän vuoden alussa, jolloin se listasi fitness-laitteiden parhaimmistoa.

– Tällä on enemmänkin tunnettusarvoa, mutta se voi auttaa saamaan hyviä avauksia jenkkimarkkinoilla,  Myontecin toimitusjohtaja Janne Pylväs kertoo.

Myontec on keskittynyt tähän mennessä pääasiassa Euroopan markkinoille. Alkukesällä kuopiolaisyhtiö solmi ensimmäisen merkittävän sopimuksen Kiinassa. 

– Loppuvuonna kuulemme varmasti lisää uutisia jenkkimarkkinoilta, Pylväs lupaa.

Myontecin älyshortsit mittaavat kehon suorituskykyä housuihin integroitujen anturien avulla. Anturit ja mittalaite siirtävät tulokset langattomasti mobiilisovellukseen. Mbody on suunniteltu erityisesti pyöräilijöille ja triathlonisteille. Housujen kanssa käytettävä sovellus on tarjolla sekä iOS- että Android-puhelimiin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien ratikkaraivo repesi – ”liikevaihto pudonnut jopa kymmeniä prosentteja”

11. Syyskuu 2017 - 14:25

– Katu kaivetaan auki, ei siinä ole hirveästi mitään tehtävissä, huokaisee Tammelanpuiston Yrittäjien puheenjohtaja Kerkko Penttilä.

Penttilän mukaan ”yrittäjät ovat täysin lannistuneita”. Syynä on kaupunkiin rakennettavan raitiotien työmaa, joka on vaikeuttanut ihmisten liikkumista, erityisesti autoilua.

– Olemme huomanneet, että työmaa vaikuttaa muihinkin katuihin. Ei ainoastaan siihen, joka on kaivettu auki, vaan myös naapurikatuihin.

Penttilä arvioi, että työmaa on vienyt alueen yrittäjien liikevaihdosta pahimmillaan ”jopa useita kymmeniä prosentteja”.

– Joillakin lukema on ollut 30-40 prosenttia pelkästään viime huhtikuulta.

– Alueella on paljon tyhjiä tiloja. Osa yrittäjistä katsoo uusia tiloja, osa on lopettanut liiketoiminnan kokonaan. Monen kassa ei kestä pitkään, kun ihmiset eivät pääse kulkemaan kunnolla, Penttilä toteaa.

Kaupunki pesi näyteikkunoita

Nyt yrittäjiä pyydetään yhteisiin työpajoihin, kutsun mukaan ”ideoimaan toimenpiteitä ja toteutusta alueellasi”. Ensi viikolla työpajoja on kolme. Niitä jatketaan myös vuonna 2018.

Työpajoja vetää suunnitteluyritys WSP Finland.

– Kyse on yrittäjiä varten perustetusta projektista. Raitiotietyömaa ja muut isot työmaat vaikuttavat keskustan saavutettavuuteen. Vaikka ei saavutettavuus huonontuisikaan, niin sellainen mielikuva voi silti syntyä. Työpajoissa selvitetään työmaasta johtuvia ongelmia ja mitä toiveita yrittäjillä on kaupungin suuntaan. Pohdimme yhdessä haasteita, summaa WSP Finlandin projektipäällikkö Terhi Lahtinen.

Yle uutisoi viime viikolla, kuinka kaupunki on ilmaiseksi puhdistanut työmaan likaamia näyteikkunoita.

– Ratikan suhteen varmasti suurin pelko liittyy siihen, saavatko yrittäjät pidettyä asiakkaat keskustassa työmaan ajan. Yrittäjät voivat itsekin tehdä asioita sen eteen, lisätä mainontaa, kampanjoita ja käyttää sosiaalisen median kanavia. Kaupunki voi esimerkiksi pitää huolta siisteydestä, pestä ikkunoita, Lahtinen listaa.

Hän ei osaa arvioida, kuinka paljon ratikkaprojekti on mahdollisesti vaikuttanut alueen yritysten liikevaihtoon.

-Sitä on todella hankala mitata. Liikevaihtoon vaikuttavat monet muutkin asiat.

"Toimenpiteitä ennen joulukauppaa"

Lahtinen toivoo, että työpajoissa ideoitavat toimenpiteet näkyvät vielä ennen joulukaupan käynnistymistä.

– Saavutettavuus on varmasti se suurin yksittäinen teema. Pelätään, että asiakkailla on mielipide, ettei keskustaan pääse. Näin ihmiset valitsisivat mielummin keskustan laitamilla olevan ostoskeskuksen.

Tampereen keskustan ydin, Hämeenkatu, on myllerryksessä vielä pitkään.

– Ensi vuosi ja sitä seuraava ovat pahempia kuin nyt.

Työpajojen lisäksi keskustan kivijalkaliikkeissä kiertää kaupungin palkkaama henkilö ”luomassa keskusteluyhteyttä yrittäjiin”.

Tampereelle rakennetaan kaksihaarainen raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle vuosina 2017-2021.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lisää kasvua, enemmän kunnianhimoa: Mikael Pentikäinen huolestui kasvuhakuisten yritysten vähenemisestä

11. Syyskuu 2017 - 12:45

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää tänään julkistetun pk-barometrin tulosta lievänä pettymyksenä, vaikka yleiskuva onkin positiivinen.

Barometriin kohdistui Pentikäisen mukaan tällä kertaa tavallista suurempi mielenkiinto, koska Suomen talous on piristynyt selvästi ja samaa odotettiin myös pk-yritysrintamalla. Barometrin mukaan tämä ei ole täysin toteutunut.

– Nyt kysymys kuuluu, miten kasvu saadaan tarttumaan myös pk-yrityksiin. Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan sinne. Niillä on iso merkitys kestävän kasvun rakentajina.

Pentikäisen mukaan nyt olisi ensiarvoisen tärkeää saada aikaan rakenteellisia uudistuksia.

– On huolestuttavaa, että kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt laskuun. Juuri ne yritykset ovat niitä, jotka työllistävät. Tarvitsemme nyt kasvutalkoita, joilla nostetaan kunnianhimoa. Erityisen paljon pitää kannustaa pienimpiä pk-yrityksiä.

Barometrin mukaan kasvuhakuisuus vähentyy yrityskoon pienentyessä.

Pentikäisen mukaan kasvuhakuisuutta pitää tukea osaamisen kehittämisellä.

– Suomen Yrittäjät julkaisee tällä viikolla korkeakouluohjelman. Isot yritykset hyötyvät yliopistoista, mutta pk-kenttä jää usein vaille yliopistojen vetoapua.

Samaan hengenvetoon Pentikäinen muistuttaa, että dgitalisaatio helpottaa pientenkin yritysten kansainvälistymistä.

Kasvua rajoittava tekijä voi löytyä myös rahoituksesta. Lähes joka kuudennella pk-yrityksellä jää hankkeita toteuttamatta puutteellisen rahoituksen takia.

– Rahoituksen saatavuus näyttää kiristyneen etenkin pienillä yrityksillä, Pentikäinen sanoo.

Kuva: Pauli Reinikainen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Lisää kasvua, enemmän kunnianhimoa: Mikael Pentikäinen huolestui kasvuhakuisten yritysten vähenemisestä

11. Syyskuu 2017 - 12:45

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää tänään julkistetun pk-barometrin tulosta lievänä pettymyksenä, vaikka yleiskuva onkin positiivinen.

Barometriin kohdistui Pentikäisen mukaan tällä kertaa tavallista suurempi mielenkiinto, koska Suomen talous on piristynyt selvästi ja samaa odotettiin myös pk-yritysrintamalla. Barometrin mukaan tämä ei ole täysin toteutunut.

– Nyt kysymys kuuluu, miten kasvu saadaan tarttumaan myös pk-yrityksiin. Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan sinne. Niillä on iso merkitys kestävän kasvun rakentajina.

Pentikäisen mukaan nyt olisi ensiarvoisen tärkeää saada aikaan rakenteellisia uudistuksia.

– On huolestuttavaa, että kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt laskuun. Juuri ne yritykset ovat niitä, jotka työllistävät. Tarvitsemme nyt kasvutalkoita, joilla nostetaan kunnianhimoa. Erityisen paljon pitää kannustaa pienimpiä pk-yrityksiä.

Barometrin mukaan kasvuhakuisuus vähentyy yrityskoon pienentyessä.

Pentikäisen mukaan kasvuhakuisuutta pitää tukea osaamisen kehittämisellä.

– Suomen Yrittäjät julkaisee tällä viikolla korkeakouluohjelman. Isot yritykset hyötyvät yliopistoista, mutta pk-kenttä jää usein vaille yliopistojen vetoapua.

Samaan hengenvetoon Pentikäinen muistuttaa, että dgitalisaatio helpottaa pientenkin yritysten kansainvälistymistä.

Kasvua rajoittava tekijä voi löytyä myös rahoituksesta. Lähes joka kuudennella pk-yrityksellä jää hankkeita toteuttamatta puutteellisen rahoituksen takia.

– Rahoituksen saatavuus näyttää kiristyneen etenkin pienillä yrityksillä, Pentikäinen sanoo.

Kuva: Pauli Reinikainen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Poliisitarkastaja: Jos identiteetti anastetaan, ryhdy nopeasti toimiin

11. Syyskuu 2017 - 10:00

– Jos identiteetti anastetaan, sen selvittämisessä pitää olla tosi nopea, poliisitarkastaja Jyrki Aho neuvoo.

Aho kertoo poliisin tietoon tulleita identiteettivarkauksia olleen Suomessa viime vuonna lähes 3300 kappaletta ja tänä vuonna jo lähes 2150 kappaletta. Identiteettivarkaus on asianomistajarikos.

Ahon mukaan valtaosassa tietoon tulleista identiteettivarkauksista on ollut mukana yritys. Identiteettivarkauksia tehtaillaan myös luonnollisten henkilöiden välisessä kaupassa.

– Aiemmin muualla maailmassa toiminut rikollisuus on siirtynyt Suomeenkin. Aiemmin kieli suojasi meitä, huijaukset olivat monesti huonolla suomen kielellä laadittuja. Huijaukset ovat kehittyneet, siihen on tullut mukaan suomalaisia tekijöitä.

Identiteetillä tarkoitetaan henkilö- ja yhteystietojen lisäksi muun muassa maksukortin tietoja, verkkopankkitunnuksia, ajokorttia, jäsenkortteja, pin-koodeja, sähköpostia, käyttäjätilejä ja virtuaalisia identiteettejä eli esimerkiksi sosiaalisen median profiileja.

60 prosenttia petoksista liikkuu tietoverkoissa

Identiteettivarkaus on nykyään kriminalisoitu. Identiteettivarkaudella tarkoitetaan sitä, että joku erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tai muuta vastaavaa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa kolmannelle osapuolelle.

– Identiteettivarkauksien enemmistö on tilauspetoksia, ja vahinko saattaa realisoitua vasta, kun tavara on toimitettu maailmalle. Niissä tilataan puhelimia, tietokoneita ja helposti realisoitavissa olevaa tavaraa. Se monesti myydään eteenpäin, ja vahinko jää rahoitusyhtiölle tai sitten huijatulle firmalle.

– Tyypillinen tapaus on, että joku hukkaa tai joltain anastetaan ajokortti, jonka avulla hankitaan tavaraa tai avataan pankkitili ja hankitaan verkkopankkitunnukset. Sen jälkeen on otettu pikavippejä, kun on vahva tunnistautuminen verkossa.

Jyrki Ahon mukaan tällä hetkellä kaikista petostyyppisistä rikoksista 60 prosenttia tapahtuu tietoverkoissa ja internetissä.

Luottokielto-merkinnällä identiteettivarkauksia vastaan

Poliisitarkastaja Aho vinkkaa asettamaan omiin luottotietoihin Oma luottokielto -merkinnän, josta saa itselleen virallisen todistuksen. Palveluntarjoajilla on luottokielto-palvelu. Tämä ei siis estä yrittäjää tai kuluttajaa ottamasta luottoa, sillä voit hakea luottoa näyttämällä todistusta.

Identiteettivarkauksia tekevät rikolliset saadaan Suomen sisällä vastuuseen, mutta taloudellisia korvauksia ei tekijöiltä yleensä saada.

– Ei pidä uskoa kaikkeen, ei vakuuttaviin henkilöihin puhelimessa ja jos vanhan asiakkaan suhteen tapahtuu muutoksia, vaikka pankkitilissä, ne pitää ehdottomasti tarkastaa. Silloin tulee ottaa yhteys vanhaan kontaktiin, ja varmistaa asiat.

Kaupparekisteriin tehdystä muutosilmoituksesta heti tieto sähköpostilla

Soneran maaliskuussa julkistetun Yrittäjäkyselyn mukaan pk-yrittäjien pelko identiteettivarkauksista on kasvanut, ja noin 30 prosenttia vastaajista mainitsee ne huolenaiheenaan. Kyselyyn vastasi lähes 1100 yrittäjää eri toimialoilta.

PRH:lla on olemassa palveluita, joita yrittäjän kannattaa käyttää suojautumisessa identiteettivarkailta. Toukokuussa käyttöönotetussa palvelussa yritys saa kaupparekisteriltä sähköpostiviestin sen jälkeen, kun yritys on tehnyt muutosilmoituksen. Yrittäjä saa näin tiedon meneillään olevista rekisteröinneistä.

Tämä edellyttää, että yritys on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa, ja osoite on toimiva. Jos yrityksen sähköpostiosoitetta ei ole YTJ:ssä, yritys voi tehdä PRH:n kanssa vastaavan tyyppisen erillisen sopimuksen.

Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteripäällikkö Lalli Knuutila kertoo palvelusta olleen apua identiteettivarkausrikosten suitsimisessa.

– Sen avulla saa selville, yrittääkö joku väärentämällä ilmoittaa uusia hallituksen jäseniä tai muita tietoja. Näitä on tullut ilmi muutamia casejä, ja väärennös on karahtanut siihen.

Knuutilan mukaan PRH on parin viime vuoden aikana tarkastanut sisäisiä prosessejaan ja epäilyn herätessä ilmoitus menee lakimiehen tarkasteluun.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Pk-yritysbarometri julki: Yllättäen vain varovaista kasvua

11. Syyskuu 2017 - 9:00

Vaikka Suomen talous kasvaa reippaasti, pk-yritysten odotukset suhdanteista paranivat keväästä vain hieman.

– Näin varovainen muutos oli pettymys ja kertoo siitä, että kasvu ei koske kaikkia yrityksiä. Se voi olla merkki siitä, että kasvu on huteralla pohjalla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää tehdä rakenneuudistuksia tukemaan kasvua ja työllisyyttä. Hän peräänkuuluttaa myös erittäin vahvaa palkkamalttia.

– Vaikka vienti on kasvanut, talouskasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin tänään. Syksyn 2017 Pk-yritysbarometri perustuu 4 700 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Se kuvaa pk-yritysten odotuksia vuoden eteenpäin.

Investoinnit edelleen jäissä

Myös arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat edelleen hyvin alhaiset, samalla tasolla kuin kevään barometrissa.

– Investointien heikko kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yllättävää investointiodotuksissa on se, että edes voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä investointeja ei suunnitella enemmän kuin puoli vuotta sitten.

– Tämä saattaa kertoa kasvuodotusten laskemisesta. Lisäksi on huomattavaa, että näistä pk-yrityksistä hieman aiempaa useampi aikoo vähentää investointejaan, Malinen arvelee.

"Fiilikset korkealla"

Pilvipalveluita ja mobiilisovelluksia suunnittelevan Positive Productionsin toimitusjohtaja ja yrittäjä Pekka Nurmela ei täysin tunnista barometrin viestiä.

– Fiilikset ovat korkealla. Viime syksystä lähtien puhelimet ovat pirisseet enemmän ja käänne parempaan on tapahtunut asiakkaiden yhteydenottojen määrässä. Nyt muutos näkyy työjonossa. Nyt näemme aikaisempia vuosia pidemmälle, mitä työtä on sovittuna.

Nurmela on samalla huomannut, että uudenlaiset asiakkaat kyselevät yrityksen palveluista.

– Investointihalukkuutta on. Asiakkailla on positiivisia ongelmia sen suhteen, että on aslkanut tulla uusia tilauksia ja niiden hoitamiseen tarvitaan työkaluja.

Nurmelan mukaan löysää rahaa ei ole jaettavissa, mutta taloustilanne on selvästi aikaisempaa ennustettavampi ja vakaampi. 

– Me olemme nyt kahdeksan prosentin vuosikasvussa. Uskon, että kasvu jatkuu. On paljon näyttöä siitä, että yritykset jotka hyödyntävät digitaalisia palveluita, pysyvät kasvu-uralla.

Kasvuhakuisuus laskussa

Vaikka talouskasvu on kiihtynyt, voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kääntynyt lievään laskuun. Vastaajista 19 prosentilla ei ole kasvutavoitteita. Tällaisten yritysten osuus on yllättäen kasvanut.

– Tämä kertoo siitä, että Suomen talouden rakenteet eivät ole kunnossa. Yrittäjillä ei ole riittävästi kannusteita hakea voimakkaasti kasvua, Suomen Yrittäjien Petri Malinen sanoo.

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvukeino. Jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Suomessa on siis noin 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla.

– Odotukset kansainvälistymisestä kasvoivat jo toista kertaa peräkkäin, eli tämä ei ole sattumaa. Näiden yritysten yhteiskunnallista merkitystä korostaa se, että ne pystyvät kasvamaan ja työllistämään muita useammin, Malinen sanoo.
 
Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät