Varsinais-Suomen Yrittäjät

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 29 min sitten

Nyt selvitetään yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta

24. Tammikuu 2018 - 17:44

K-kauppias Lauri Zittling kertoi yrittäjät.fi:ssä noin kuukausi sitten, että näpistyksistä aiheutuu hänen yritykselleen 10 000 – 15 000 euron kustannukset vuosittain.

– Minua uhattiin viimeksi viime viikolla puukolla ja työntekijääni lyötiin, Zittling kertoi.

Zittling ei ole ongelmineen yksin. Yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuva rikollisuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen aiheuttavat kustannuksia ja haittoja liiketoiminnalle sekä heikentävät henkilöstön turvallisuutta ja työssä viihtymistä.

Helsingin yliopisto toteuttaa tänä vuonna järjestyksessä toisen kansallisen yritysuhritutkimuksen. Tutkimuksessa kartoitetaan erityisesti vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipisteisiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvia rikoksia.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa yrityksiin kohdistuvia varkauksia ja vahingontekoja sekä työntekijöiden työssään kokemia väkivalta- ja uhkatilanteita. Tuloksia käytetään yritys- ja työturvallisuuden kehittämiseen, seurantaan ja tutkimukseen.

Tutkimus tehdään puhelinhaastatteluina alkuvuodesta 2018. Haastattelut suorittaa Kantar TNS Oy Helsingin yliopiston toimeksiannosta. Tutkimuksessa on mukana noin 3000 vähittäiskaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan toimipaikkaa koko Suomen alueelta. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.

Lisätietoja tutkimuksesta:

http://blogs.helsinki.fi/yritysuhritutkimus/

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Suomalaiset eivät halua pakkokiintiöitä perhevapaisiin

24. Tammikuu 2018 - 15:39

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua.

Puolet suomalaisista (51%) on myös sitä mieltä, että työnantajien sijasta yhteiskunnan pitäisi maksaa raskauden vuoksi sairauslomalla olevan tai sairasta lasta kotona hoitavan palkkakulut.

– Meillä on keskimäärin seitsemän työntekijää vuosittain äitiysvapailla. Lapsen syntymä on iloinen asia, mutta kyllä siitä tulee yrittäjälle merkittäviä kuluja, totesi hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas viikonloppuna yrittäjät.fi:n jutussa.

Anne Kankaan yritys työllistää noin 160 henkilöä, enimmäkseen naisia.

– Perhevapaauudistuksesta uhkaa tulla osin susi jo syntyessään, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Suomen Yrittäjien mukaan näyttää siltä, että uudistus lisää erityisesti äitien työnantajien kustannuksia. Se johtaa siihen, että varsinkin nuorten naisten työmarkkina-asema heikkenee. Silloin uudistuksen keskeinen tavoite vahvistaa naisten työllisyyttä ei toteudu.

– Työnantajien kulut uhkaavat lisääntyä, kun äitiyslomien alkua myöhennetään, jolloin yhä useampi jää äitiyslomalle sairauslomalta, ja kun isäkiintiön pidennys ja hoitorahan leikkaus vievät lapsia entistä enemmän päivähoitoon, jolloin sairaita lapsia hoidetaan entistä enemmän työnantajan kustannuksella kotona, Pentikäinen sanoo.

– Sairaita lapsia pitää hoitaa kotona, varhaiskasvatusta on hyvä lisätä ja isien hoitovastuuta kasvattaa, mutta on kohtuutonta, että laskun maksaa työnantajayrittäjä, painottaa Pentikäinen.

Suomen Yrittäjät on laskenut, että keskimäärin lapsi tulee maksamaan äidin työnantajalle nettona noin 8000 euroa. Summassa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Laskennan perusteena on käytetty sitä, että lapsi on sairaana keskimäärin viitenä työpäivänä vuodessa. Selvitysten mukaan isät hoitavat näistä keskimäärin kahtena päivänä eli 40 prosenttia.  (Juttu jatkuu grafiikan alapuolella)

Palkkakuluja yhteiskunnan maksettavaksi

Kantar TNS:n tekemässä tutkimuksessa 51% oli sitä mieltä, että on yhteiskunnan tehtävä maksaa palkkakulut, joita tulee raskauden vuoksi sairauslomalla olemisesta tai sairaan lapsen hoitamisesta kotona. Miehistä tätä mieltä on 53% ja naisista 49%.

Vain 23% suomalaisista on sitä mieltä, että työnantajan on edelleen maksettava nuo palkkakulut.

– Suomalaiset tukevat uudistusta, joka siirtää sairaslomalla olevan äidin ja kotona hoidettavan sairaan lapsen palkkakuluja työnantajalta koko yhteiskunnan kannettavaksi. On yhteiskunnan – ei yrittäjän – tehtävä tukea taloudellisesti vanhemmuutta. Kyse on yli sadasta miljoonasta, joten taakka ei ole pieni, Pentikäinen sanoo.

Hän huomauttaa, että jo nykyinen tilanne on erittäin raskas monelle naisvaltaisen alan yrittäjälle. Jos taakka vielä kasvaa, monen mitta täyttyy.

– Yrittäjien näkökulmasta perhevapaajärjestelmän pitää olla joustava ja antaa tilaa paikalliselle sopimiselle vanhempien ja työnantajan kesken. On mahdollista, että uudistus tuo erityisesti äitien valintoihin joustavuutta, mikä on hyvä, Mikael Pentikäinen toteaa.

Suomen Yrittäjien mielestä on tärkeä ymmärtää, että pitkät pakkokiintiöt ovat ongelmallisia yrittäjille, koska moni yritys on riippuvainen äidin tai isän työpanoksesta. Siksi järjestelmän pitää olla joustava ja mahdollistaa erilaisten perheiden ja yritysten tarpeet.

– Tuore gallup osoittaa, että suomalaiset eivät kannata pakkokiintiöitä vaan perheiden valinnanvapautta.

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua ja aineisto edustaa maamme 15 - 74-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaalla asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

75 000 yrittäjää saa tällä viikolla kutsun tutkimukseen

24. Tammikuu 2018 - 9:42

Työterveyslaitos kerää uutta tietoa yrittäjien työstä palautumisen keinoista.

Tutkimusten mukaan palkkatyössä yli 55 työtuntia viikossa lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Yrittäjien osalta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Se kuitenkin tiedetään, että yrittäjät tekevät selvästi palkansaajia pidempiä työviikkoja.

Suomen Yrittäjien loppuvuodesta 2017 teettämän kyselyn mukaan liki puolet yrittäjistä tekee yli 50-tuntista työviikkoa, ja lähes joka kymmenennellä työtunteja kertyy viikossa yli 70.

– Meillä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten pitkät työpäivät vaikuttavat yrittäjiin tai mitkä ovat parhaat keinot edistää yrittäjien työstä palautumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla, sanoo johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta.

– Koska lisäksi vain harva mikroyrittäjä hankkii itselleen työterveyshuollon, jossa työkykyä voitaisiin tukea ja tarkkailla, luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan myös yrittäjien työterveyshuollon palvelujen sisältöjen uudistamiseksi ja työterveyshuollon palvelujen kattavuuden lisäämiseksi, hän jatkaa.

Uusi kännykkäsovellus yrittäjien avuksi

Nyt tehtävää tutkimusta varten tutkimusryhmä on toteuttanut uuden mobiilisovelluksen. Sovellusta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tutkimuksessa kerätään tietoa siitä, voidaanko puhelimeen asennettavan sovelluksen kautta toteutettavalla ohjauksella muuttaa yrittäjien käyttäytymistä ja edistää heidän työstä palautumistaan ja työkykyä.

– Mobiilisovellus, joka on aina mukana, voisi olla sopiva keino tukea yrittäjiä. Tähän mennessä tutkimukseen on ilmoittautunut noin 605 yrittäjää. Tutkimusta on markkinoitu pääasiassa some-kanavissa, joten ilmoittautuneiden määrä osoittaa asialle olevan tilausta, Laitinen toteaa.

Ohjauksen sisällöt ja ohjausmenetelmät perustuvat tutkittuun tietoon ja on aiemmissa tutkimuksissa todettu käyttäytymisen muutosta edistäviksi. Sovelluksen teknologiset ratkaisut tukevat ja auttavat käyttäjää muutoksen teossa.

– Olemme panostaneet sovelluksen kehittämiseen kokoamalla parhaan mahdollisen osaamisen ja tutkimustiedon monitieteisesti. Sovellus auttaa asettamaan tavoitteita ja antaa vinkkejä ja palautetta työstä palautumiseen. Mukana Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä ovat Oulun, Tampereen ja Kölnin yliopistojen tutkijaryhmät, kertoo professori Harri Oinas-Kukkonen Oulun yliopistosta.

– Tämä tutkimuksemme on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, tietääksemme missään ei ole tehty yrittäjien palautumista edistäviä tutkimuksia aiemmin. Se kävi ilmi laajasta kirjallisuuskatsauksestamme, Laitinen toteaa.

Yrittäjät voivat ilmoittautua tutkimukseen osoitteessa www.ttl.fi/palaudu tai sähköpostikutsun saatuaan vastaamalla kyselyyn. Tutkimukseen voivat osallistua kokoaikaiset yrittäjät, joiden yrityksessä on alle 10 työntekijää.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaiset yritykset kymmenen kärjen joukossa Global 100 -listalla

23. Tammikuu 2018 - 17:45

Neste sijoittui Global 100 -listauksessa toiseksi ja Outotec on listan viidentenä. Vastuullisuuslista julkistettiin Sveitsin Davosissa järjestettävässä Maailman talousfoorumissa julkistettiin tiistaina.

Listan laatii kanadalainen yhtiö Corporate Knights. Se arvioi listausta varten noin 6 000 pörssiyhtiötä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun sekä hallinnon perusteella.

Suomalaisista yhtiöistä Kesko oli listan sijalla 31, Nokia sijalla 35 ja Wärtsilä 88. sijalla.

Global 100: Top 10 -lista:

1.      Dassault Systemes, Ranska

2.      Neste, Suomi

3.      Valeo, Ranska

4.      Ucb, Belgia

5.      Outotec, Suomi

6.      Amundi, Ranska

7.      Cisco Systems, Yhdysvallat

8.      Autodesk, Yhdysvallat

9.      Siemens, Saksa

10. Samsung, Etelä-Korea

Pk-yrityksillä ei raportointivelvollisuutta

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen kirjanpitolain muutoksen jälkeen kaikkien yritysten, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, ja joiden liikevaihto tai tase on tarpeeksi suuri, täytyy raportoida myös vastuullisuuteen liittyvistä tiedoistaan.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole Suomessa velvollisuutta raportoida vastuullisuuteen liittyviä tietoja, mutta nekin ovat nykyään yhä enemmän suurennuslasin alla. Esimerkiksi Asiakastieto on alkanut julkaista yritysten ”kunnollisuuslistausta”.

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vastuullinenyritys.fi

Asiakastiedon kunnollisuuskatsaus paljastaa, että kaksi kolmasosaa yritystoimintaan liittyvistä vastuullisuusrikkomuksista, kuten ympäristö- ja työturvallisuusrikkomuksista tehdään vähintään kymmenvuotiaissa yrityksissä.

Laiminlyöntejä eniten rakennusalalla

Laiminlyönneistä 22 prosenttia tehdään rakennusalalla. Tiedot perustuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaan, joka kokoaa jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustiedot ensimmäistä kertaa yhteen. Asiakastieto uskoo palvelun parantavan yrityskentän läpinäkyvyyttä merkittävästi.

Merkintöjä rikostuomioista ja seuraamusmaksuista löytyy viimeisen viiden vuoden aikana noin 1070 suomalaisyritykseltä, joista reilu viidennes toimii rakennusalalla. Seuraavaksi eniten rikkomuksia tehdään teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Kunnollisuuskatsaus paljastaa, että tiettyjen toimialojen lisäksi kokeneidenkin yritysten vastuullisuudessa on usein parannettavaa. Merkintöjä saavista yrityksistä kaksi kolmasosaa on toiminut vähintään 10 vuotta.

– Suomessa toimii siis 719 kokenutta yritystä, joiden vastuullisuudessa on ollut huomautettavaa, katsaus paljastaa.

toimitus(at)yrittajasanomat.fi

Kuva: Pixhill

 

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Some-tilien hallintasovellus herättänyt sijoittajien kiinnostuksen – ”Älytön lento päällä”

23. Tammikuu 2018 - 13:00

Helsinkiläisen Hookle Oy:n sovellus lupaa auttaa pienyrittäjät mukaan some-maailmaan ja automatisoida some-tilien hallinnan. Pk-yrittäjille erityisesti suunnitellun sovelluksen avulla yrittäjä pystyy hallitsemaan kokonaisuutta yhden työkalun kautta.

Demoversion käyttäjien palaute laitettiin tuotantoon ja uusi Beta-versio julkaistaan Los Angelesissa Googlen konferenssissa tänään.

Betaversion voi ladata hookle.netistä. Betassa on Facebook ja Twitter-kytkennät, kaupallisessa versiossa kytkentöjä tulee olemaan useampaan sosiaalisen median kanavaan.

Kiinnostusta eri maista

Hooklen yrittäjä Tero Seppälä kertoo, että marras-joulukuun vaihteen Slush-kasvuyritystapahtuma on poikinut hyvin sijoittajatapaamisia, ja tapaamisia on edelleen.

– Meillä on ollut älytön lento päällä. Tapaamamme sijoittajat sanoivat, että sovelluksellemme olisi ollut tarvetta Slushissa. Meillä meni itselläkin tapahtumassa aikaa, kun julkaisimme päivityksiä eri some-tileille, kaikkiin erikseen.

Tässä vaiheessa sovellus on maksuton ja se on ladattavissa Google Playstä. Apple-sovelluksen voi ladata yrityksen kotisivuilta.

– Kun sovellus alkaa palvella ihan oikeasti yrityksiä, siitä tulee maksullinen premium-versio. Jatkossakin rajoitettuun yksityiskäyttöön sen voi ladata ilmaiseksi, Tero Seppälä kertoo.

Googlen tämänpäiväinen konferenssi on kehittäjille. Se striimataan ympäri maailmaa.

– Olemme siellä yhtenä showcasenä ja mukana Keynote -puheessa. Se on iso juttu suomalaisille, että pääsee framille kyseisellä areenalla. Meillä on tapahtumassa myös omia esityksiä ja oma ständi.  

Muut yhtiökumppanit ovat Jere Seppälä ja Juha Uotila.

Pienyrityksen asiakkaat ovat jo somessa

Iso osa pk-yrityksistä on jälkijunassa heräämässä digitaalisuuteen. Sosiaalinen media on kustannustehokas ja vuorovaikutteinen kanava olla yhteydessä asiakkaisiin.

Seppälä muistuttaa, että pienenkin yrityksen asiakkaat, käytännössä katsoen kaikki kuluttajat, ovat jo sosiaalisessa mediassa.

– Käytännössä yrityksetkin näkyvät jo sosiaalisessa mediassa, halusivat ne sitä tai eivät, koska kuluttajat pitävät tästä huolen, lisää Seppälä.

– Pienyrittäjät tietävät, että heidänkin pitäisi olla, mutta ongelma on se, että some nähdään viidakkona ja mörkönä. Heille sovelluksemme tarkoitus on, että sen avulla pääsee helposti someen ja vietyä yrityksensäkin sinne.

Järjestelmä ehdottaa käyttäjälle automaattisesti sisältöjä.

Hooklen sovellus on tehty Googlen Flutter-teknologialla. Flutter-työkalu on vielä kehitysvaiheessa, ns. alfa moodissa. Uusi teknologia nopeuttaa mobiilisovelluksen kehittämisen Seppälän mukaan 3-5-kertaiseksi nykyisestä. Samalla kustannus puolittuu. Teknologian ydin on siinä, että yhdellä ja samalla koodilla voidaan kehittää sovellus eri mobiilialustoille. Normaalisti tehdään eri koodilla eri alustoille.

Ensimmäinen rahoituskierros lisää vauhtia

Pk-yrityksille suunnattu some-tilien hallinnan automatisoiva sovellus on kiinnostanut sijoittajia.

– Viime viikolla minulla oli seitsemän sijoittajatapaamista. Olemme tavanneet ruotsalaisia, englantilaisia ja suomalaisia sijoittajia. On tosi mukava, että kiinnostusta löytyy.

Tähän asti helsinkiläisyritys on kehittänyt tuotettaan Tekesin Tempo-rahoituksella ja omalla pääomalla. Rahoituskierros on tavoitteena saada maaliin ensimmäisen kvartaalin aikana.

– Sijoittajat haluavat ennen sijoituspäätöstä nähdä tietynlaista edistystä ja miten tuote otetaan vastaan. Sen jälkeen pääsemme kansainväliseen kasvuun huomattavasti nopeammalla kulmakertoimella.

Varsinainen, kaupallinen versio lanseerataan helmikuun lopussa Barcelonassa Mobile World Congressissa.

Kuvassa: Tero Seppälä, Jere Seppälä ja Juha Uotila.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Skotlannin Vihannes Oy ja muut uudet yritykset – Katso lista

23. Tammikuu 2018 - 11:23

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 151 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Alavieska Pikkupaino Aura Kiipun Rakennus Oy Espoo Ari Säävälä Espoo Kiinteistö Oy RMK Espoo Rakennuspalvelu Antikainen Oy Espoo Kameleonten Ab Espoo Thicon Oy Espoo Flipper Consulting Oy Espoo Eevukki Oy Espoo uudenmaan jokapaikanhöylät Espoo Telluuri Invest Oy Espoo Rodium Invest Oy Espoo Nokko Invest Oy Espoo Ortomedica Oy Espoo Ali Karakas Espoo Steady Pace Heinola J Ros Edition/Quality Helsinki Pete Consulting Helsinki Oy International Electric Company Helsinki Direct Rakennus Oy Helsinki Kasvu Finance Oy Helsinki Skål Helsinki Oy Helsinki Fit Panda Technologies Oy Helsinki Dileks Oy Helsinki Vihavainen & Korhonen avoin yhtiö Helsinki Puusepänpalvelu Siniranta Oy Helsinki Snow White Cherry Helsinki CAFE SOSE avoin yhtiö Helsinki Kessai Oy Helsinki BOLLMAN OY Helsinki TeleVicon Oy Helsinki GENARA consulting Oy Helsinki Dai yu shan oy Helsinki JPellikka Oy Helsinki Schildt Partners Oy Helsinki Simple Style Design Oy Helsinki Liukas Medical Service Oy Helsinki Moonic Oy Helsinki Aara skate oy Helsinki Two Fangs Oy Helsinki Kiisvik oy Helsinki CB Group OY Helsinki JJ-työt Helsinki Kim Koivu Oy Helsinki ZiebaConsulting Helsinki Matti Nevanlinna Hollola Safeta Ky Hyvinkää Ha-Ra Group Oy Hyvinkää Asunto Oy Hyvinkään Pappilankatu 18 Hyvinkää By Tiina B Hämeenkyrö E-Net Programs Oy Hämeenlinna Finskog Oy Ilmajoki Linna Design Ilomantsi Esarmi Oy Imatra Minunsaari Oy Janakkala Ponkalan Artesaanihunaja Joensuu Jyväskiinnike Joensuu PS, voikaa hyvin Jyväskylä Anna Grönlund Photography Jyväskylä Affor Oy Jyväskylä Gnonce oy Jyväskylä Terveystutka Oy Jyväskylä Codera Jyväskylä Eläinlääkäri Viivi Kangaskoski Järvenpää Tmi MMoods Järvenpää SKJ-COMPANY OY Järvenpää AM Gear Oy Järvenpää Tmi Tomi Vieltojärvi Kajaani Cimkat Oy Karkkila RLK Koskinen OY Karkkila Karkkilan Höylähirsi Kauhava Kauhava Association ry Kemiönsaari Fma Jani´s Allfix Kirkkonummi Borearctia Oy Ltd Kirkkonummi FHN Consulting Oy Kiuruvesi WesHepo Ky Kiuruvesi TAITOMAITO OY Kouvola Vipen Perkolaattori Oy Kouvola Aurantornin Kauppahuone Kuopio Juha Timonen Kuopio Intro Social Oy Kuopio Kukkapuoti Pioni&poimulehti Ky Kuopio Antikari Oy Lahti Foodwide Oy Lahti Chic Mini Me Oy Lappeenranta Askartelu-ja taidetarvike Paperkatti Oy Lapua Nordic Floors Oy Lieksa Eläinlääkäri Jonna Kuronen Lieto T:mi Timo Kajamies Lohja Tmi Tapio Luoma Lohja SB Builds Oy Loviisa Charlotta Suokas Mäntsälä Camsec Oy Nurmijärvi Grail Quest Oy Nurmijärvi Asunto Oy Nurmijärven Niittupolku Orimattila Päden paja Oulu FASTBALL GROUP OY Oulu hpl infra oy Oulu Puolen Suomen Taksi Oy Oulu Taiga Chemicals Oy Oulu Taikakäsi - Koulutettu hieroja Sari Lankinen Oulu HeiDidi Oulu Tmi Jonna Warppe Paimio GF Infrastructure Oy Pieksämäki Oy Karjalaiset Ab Pietarsaari Termoset LVI-VVS Oy Ab Pihtipudas JoMus Oy Pori Arviointi- ja kuntoutuspalvelut Lossi Oy Pori Oy NL Steel Ltd Raisio Asianajotoimisto Hannele Lehto-Laurila Rauma Lännen puunkaato oy Rovaniemi Fysial Method Oy Rovaniemi Asunto Oy Rovaniemen Puistopiha Salo Skotlannin Vihannes Oy Salo Formare Oy Saltvik Team MTRSPRT Sastamala Haukkis Oy Seinäjoki JM-Hemminki Oy Suomussalmi Konehuolto Tolonen Oy Suonenjoki Riikan Liikuntahuone Oy Tampere HW Autopesula Vaasa Tampere Luja Lab Oy Tampere Tesoman Pizza-kebab avoin yhtiö Tampere Stellium Oy Tampere Lifeturn Oy Tampere Kari Lehtisalo training Tampere Toiminimi Ritva Kannisto Tornio Dagen works Turku Peaches on beaches avoin yhtiö Turku Ohi Digital Avoin Yhtiö Turku Turun Hammaspalvelu Ky Turku 1618 Gillsten ja Virtanen Oy Turku Tmi Charmante & Beauty Turku Designkolmio Oy Turku Insto Kaunisto Oy Turku Asunto Oy Turun Ramstedtinranta Turku Partaluoman metsätila Turku Neljävierastakieltä Uusikaupunki Tmi Laura Aalto Uusikaupunki Tmi Toni Petteri Kivelä Uusikaupunki JTS Lift Service Oy Vaasa FORMBERG Vantaa OpliOne Oy Vantaa PKE Music Electronics Vantaa ASAMUS Vantaa Asunto Oy Vantaan Koralli Varkaus JSK-Services Ky Varkaus Eselko Oy Vihti Aericon Oy Vihti Nummelan Ykköset Oy Ähtäri PROAKTIV Finland Oy
Kategoriat: Yrittäjät

Vuoden nuori yrittäjä -kilpailuun ennätysmäärä ilmiantoja – ”Nuorten omistautumista arvostetaan”

23. Tammikuu 2018 - 10:24

Suomen Yrittäjien Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on maamme arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Palkinto on vertaisarvostukseen perustuva yrittäjiltä yrittäjille annettava tunnustus. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita.

Kilpailuun ilmoitettiin ennätysmäärä, 261 alle 35-vuotiasta yrittäjää eri puolilta Suomea. Kuka tahansa saattoi ehdottaa voittajaa.

– Ennätyksellinen määrä ilmiantoja kertoo sen, että nuorten yrittäjien kovaa työtä ja omistautumista osataan arvostaa joka vuosi enemmän, verkostopäällikkö Aicha Manai Suomen Yrittäjistä iloitsee.

– On ilo huomata, kuinka erilaisia toimialoja voittajaehdokkaat edustavat ja kuinka monimuotoinen joukko nuoret yrittäjät todella ovat. Ensi vuonna mennään vielä isoimmilla luvuilla.

Ilmiannot välitettiin tiedoksi Suomen Yrittäjien jäsenyhdistyksille, jotka ottavat ne huomioon virallisessa ehdokasasettelussaan.

Vuonna 2017 kilpailun voitti Takuullecom Oy:n Niklas Nukari Oulusta. 

Voittaja julki elokuussa Get Together -tapahtumassa

Kilpailu jakautuu alueellisiin alkukilpailuihin, joissa ratkaistaan Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen Vuoden nuoret yrittäjät, sekä valtakunnalliseen loppukilpailuun, johon osallistuvat aluetason voittajat sekä Suomen Yrittäjien toimialajärjestöjen esittämät ehdokkaat.

Loppukilpailun finalisteiksi valitaan viisi parasta ehdokasta. Valtakunnan Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -päätapahtumassa Hyvinkäällä 24. elokuuta 2018.

Yrittäjät valitsevat, voittajakolmikko palkitaan 30 000 eurolla

Voittajat valitsee raati, johon kuuluvat Takuullecom Oy:n yrittäjä Niklas Nukari, Hotelli Punkaharjun yrittäjä Saimi Hoyer, Nuorten Yrittäjien johtoryhmään kuuluva yrittäjä Leo Kadieff, yrittäjä Anna Perho, Business&Marketing Dot Oy:n yrittäjä Kati Rauhaniemi, SGN Group Oy:n Sam Nieminen, (Yksityisyrittäjäin Säätiön edustaja) ja digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä.

Yksityisyrittäjäin Säätiö tukee valtakunnallisen kilpailun kolmen parhaan palkitsemista yhteensä 30 000 euron suuruisella summalla. Alueellisten alkukilpailujen voittajien palkitsemiseen säätiö osoittaa 1 500 euron suuruisen tuen kullekin alueelle.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pk-yrityksissä "kultakausi" – kolme alaa kasvun kärjessä

22. Tammikuu 2018 - 15:00

Tilitoimistopalveluita ja taloushallinnon asiantuntijapalveluita tarjoavan Talenomin tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä nautitaan nyt kultakaudesta.

Barometrin mukaan pk-yritysten liikevaihto kasvoi marraskuussa peräti 8,4  prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Syyskuusta marraskuuhun liikevaihto pomppasi 6,5 prosenttia.

Marraskuussa kasvun kärjessä olivat teollisuus (12,4 prosenttia), rakentaminen (12,1 prosenttia) ja palveluala (10,2 prosenttia). Kaupan kasvu oli 5,2 prosenttia.

Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla rakentaminen vei kärkipaikan (13,9 prosenttia).

Maantieteellisesti parhaimmat kasvuluvut saatiin Pohjois-Pohjanmaalla (14,2 prosenttia) ja Pirkanmaalla (4,6 prosenttia). Samat alueet olivat kärjessä myös kolmen kuukauden jaksolla arvioituna.

– Jo ennen joulukuun lukuja voi ennakoida, että myös viimeinen vuosineljännes meni pienissä ja keskisuurissa yrityksissä päättyneenä vuonna erinomaisesti. Joulukuuta on nyt syytä seurata erityisen tarkasti, sillä edellytykset ovat olemassa aina vuoden kovimmaksi kasvukvartaaliksi, sanoo Talenomin toimitusjohtaja Jussi Paaso.

– Työttömien työnhakijoiden määrä on supistunut marraskuussa lähes tuplasti ennakoitua nopeammin. Tähän pk-yritysten kultakausi ei voi olla vaikuttamatta, kun muistetaan että yli puolet kotimaisten yritysten työpaikoista on pk-yrityksissä, Paaso toteaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Näiden elämyspelien suosio kiihtyy – "löytänyt nopeasti yleisönsä"

22. Tammikuu 2018 - 13:52

Viime vuosina voimakkaasti suosiotaan kasvattaneiden pakohuonepelien menestysbuumi jatkuu.

Joensuulaislähtöinen Huonepakopeli-ketju aikoo laajentua muualle Suomeen. Yritys etsii ketjuyrittäjiä avaamaan konseptin mukaisia toimipisteitä keskisuurten kaupunkien keskustoihin.

– Huonepakopeli on nopeasti löytänyt yleisönsä Joensuussa ja Mikkelissä, joten testattu konsepti soveltuu myös muualle Suomeen, kunhan löydämme innostuneet ihmiset niitä vetämään ja sopivat tilat kaupunkien keskustoista, kertoo ketjun perustaja Juha-Mikael Malinen.

– Etsimme nimenomaan operatiivisesta toiminnasta vastaavia yrittäjiä, joille annamme käyttöön valmiin ja hyväksi havaitun konseptin huonepakopelin liiketoimintaan. Vuokraamme yrittäjälle valmiit pelit, joten pelien suunnittelua ja rakentamista yrittäjän ei tarvitse osata. Sen sijaan päivittäisen toiminnan organisoinnista, pelien kokoamisesta ja korjaamisesta, rekrytoinneista, paikallismarkkinoinnista ja liiketilan kalustamisesta vastaa kukin yrittäjä itse.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Huonepakopeli

Kategoriat: Yrittäjät

Arvostettu talouslehti listasi 30 alle 30-vuotiasta huippunimeä – nämä suomalaiset mukana

22. Tammikuu 2018 - 11:42

Arvostettu talouslehti Forbes on listannut 30 alle 30-vuotiasta eurooppalaista verkkokaupan huippuyrittäjää.

Listalla on kaksi suomalaisnimeä.

Forbes nostaa esiin 26-vuotiaan Joonas Aholan, joka on MeetingPackagen perustaja ja toimitusjohtaja.

MeetingPackage on vuonna 2014 perustettu kokous- ja tapahtumatilojen markkinapaikka. Palvelulla on yli 250 000 kokoustilaa 120 maassa.

– Tuote toimii, nyt pitää nostaa vauhtia ja liikkua todella nopeasti, Ahola kertoi viime syksynä Kauppalehdelle.

Palvelu oli tuolloin kerännyt sijoittajilta 1,2 miljoonaa euroa.

Toinen suomalainen Forbesin listalla on 29-vuotias Iiro Kormi, joka on Zadaan toimitusjohtaja.

Zadaa on muotisovellus, joka auttaa käyttäjiään ostamaan ja myymään vaatteita samankokoisilta ja -tyylisiltä käyttäjiltä.

– Hienoa, että kova yhteinen työ tiimimme kanssa on huomioitu. Tällaisia nimityksiä on mukava ottaa vastaan. Olen pienestä pojasta lähtien ollut kiinnostunut liiketoiminnasta. Myin tislattua hiekkaa naapureille jo 6-vuotiaana, Kormi naurahtaa.

Zadaalla on yli 150 000 käyttäjää. Lisäksi palvelu tekee yhteistyötä muotibloggaajien kanssa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Zadaa

 

Kategoriat: Yrittäjät

Palkittu yrittäjä paljastaa motivaationsa lähteet - "en pidä itseäni bisnesmiehenä vaan rakentajana"

22. Tammikuu 2018 - 8:55

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto jaettiin lauantaina Rakennusliike Ola Oy:lle.

Yrittäjä Olli Heinikainen tutustui yrittäjyyteen jo lapsuusvuosina isän toimiessa tori- ja antikvariaattikauppiaana. Pojan ensimmäinen kesätyöpaikka oli mansikanmyyjänä.

– Koulunkäynti oli aika nihkeää vielä lukiossakin, mutta tekussa huomasin olevani omalla alalla ja kiinnostuksen myötä opinnot alkoivat maistua jopa stipendin arvoisesti. Ja kyllä ensimmäinen työpaikkakin irtosi paljolti opintomenestyksen kautta, Olli Heinikainen muistelee Mikkelin kaupungin verkkosivuilla.

Nyt Heinikaisen luotsaama rakennusliike Ola tekee lähes viiden miljoonan euron liikevaihtoa.

– Kuopiossa asuessani sain rakentaa todella monipuolisesti: Männistön kirkko, torinaluspysäköinti, Lihakunnan teurastamo, koulut, liikekeskukset  ja sairaalan rakentaminen  opettivat paljon. YIT:ssä vannottiin tuolloin sisäisen yrittäjyyden nimeen ja esimiestasolla kaikkien katsottiin olevan sisäisiä yrittäjiä. Tähän liittyen yhtiö tarjosi myös toimitusjohtajakoulutuksen, jossa oli mahdollisuus kuulla loistavia luennoitsijoita eri alojen huipuilta.

Nuorisotyön tukemisesta virtaa

Heinikainen korostaa erityisesti oman henkilökunnan osaamisen ja motivaation merkitystä.

– Kaikki, mikä suinkin on järkevää, tehdään itse. Alihankkijoihin turvaudutaan harvoin. Näin kokonaisuus, yksityiskohdat ja laatu pysyvät hanskassa, vakuuttaa Heinikainen.

– En pidä itseäni bisnesmiehenä, vaan rakentajana. Raha ei motivoi minua yrittäjänä, vaan mahdollisuus keksiä oikea toteutustapa hankalaankin paikkaan, oman porukan jatkuva kehittyminen rakentajina sekä työpaikkojen varmistaminen omalle väelle innostavat rahaa enemmän.

Heinikaista motivoi myös nuorisotyön tekeminen ja tukeminen.

– Tällaisesta nuorisotyötä tekevien seurojen tukemisesta tuntuu tulevan virtaa yrittämiseenkin, Olli Heinikainen pohtii.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Rakennusliike Ola

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjän digikoulu – tuhannen taalan paikka siirtää yritys digiaikaan

22. Tammikuu 2018 - 7:00

Yrittäjän digikoulukiertue tuo digitalisaation yrittäjän luo rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia pk-yrittäjille ja -yrityksille.

– Digikoulut järjestetään vuonna 2018 yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kumppanimme vuoden 2018 digikoulussa ovat Elisa, Holvi, Fennia ja Elo, kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pk-yrittäjät huomio: Kotisivu puuttuu hälyttävän monelta

Digiherätykselle on Suomessa kova tarve. Viime keväänä tehty Googlen ja Suomen Yrittäjien selvitys paljasti, että suomalaiset pk-yritykset ovat jääneet jälkeen digitaalisessa kehityksessä. Suomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä hieman yli kolmanneksella ei ole edes verkkopresenssiä eli yrityksellä ei esimerkiksi ole kotisivua.

Toukokuussa 2017 tehdyssä selvityksessä oli mukana lähes 67 700 yritystä, jotka työllistävät 1–249 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 30 000 euroa vuodessa.

Digi tuo kasvua

Digitalisaatio tuo tutkitusti kasvua, joka korostuu laaja-alaisimmin toimintaansa ja palveluitaan digitalisoineissa yrityksissä.

Elokuussa 2017 tehdyssä Elisan ja Yrittäjien kyselytutkimuksessa yritykset arvioivat, että vajaa 20 prosenttia niiden kasvusta tulee digitalisaation kautta. Tämä lukema on huomattavasti korkeampi niiden joukossa, jotka ovat digitalisoineet toimintaansa laajasti tai joiden palvelut perustuvat digitaalisuuteen. Tähän tutkimukseen vastasi 594 suomalaista pk-yrittäjää.

– Digitaalinen maailma avaa valtavan määrän mahdollisuuksia ja tuo yrittäjän arkeen sujuvuutta, joustavuutta ja tärkeimpänä kasvua. Meidän tehtävämme Elisalla on tarjota yrittäjille työkaluja, joilla voi helpottaa arkea ja tehdä jokapäiväistä työtä fiksummin. Me haluamme antaa jokaiselle yrittäjälle mahdollisuuden digitalisointiin – mahdollisuuden pienenkin olla suuri, sillä juuri sitä digitaalisuus on parhaimmillaan, Elisan Yritysasiakkaat-osaston päällikkö Nora Airas valottaa.

Tieto on arvokasta, tietoturva syytä laittaa kuntoon

Digikouluissa kuullaan jokaisella paikkakunnalla paikallisen yrittäjän tarina siitä, miten kyseinen yrittäjä on vienyt yrityksensä digiaikaan. Tämän jälkeen yrittäjät voivat osallistua kahteen käytännönläheiseen työpajaan. Työpajojen teemat ovat Kyberturvallisuus kuntoon, Palvelut ja tiedot pilveen ja Taloushallinto digiaikaan.

Fennian työpajassa kartoitetaan yrityksen tietoturvan taso ja annetaan suosituksia tietoturvariskien hallintaan. Osallistujilla onkin syytä olla kannettavat tietokoneet tai tabletit mukanaan.

– Tieto itsessään on arvokasta omaisuutta yrityksille. Jos yrityksen järjestelmät eivät ole käytössä tai tieto tuhoutuu, se voi aiheuttaa isojakin kustannuksia ja vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuuden, Fennian riskipäällikkö Jani Salonen sanoo.

Holvin markkinoinnista ja PR:stä vastaavan päällikön Elina Räsäsen mukaan yhä useamman yrityksen liiketoiminta on riippuvaista tietojärjestelmistä.

– Monet perinteiset taloudenhallinnan palvelut eivät enää palvele pienyrittäjän tarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä. Työkalut taloudenhallintaan eivät ole kustannustehokkaita ja vievät liikaa aikaa yrittäjän arjesta. Holvin tavoitteena on, että yrittäjät voivat hoitaa taloushallintonsa yhä ketterämmin digitaalisten työkalujen avulla.

Viime vuonna Yrittäjän digikoulu kiersi noin 15 paikkakunnalla yhteistyössä Reboot Finland -hankkeen kanssa. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, joka uudistaa Suomea digiaikaan useilla eri toimenpiteillä.

Kevään digikoulujen ilmoittautuminen avautuu helmikuussa. Lisää tietoa digikouluista ja kiertuepaikkakunnista:

www.yrittajat.fi/digikoulu

Lue lisää: Googlen maajohtaja: ”Pk-yritysten olemassaolo asiakkaille uhattuna”

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Toiminimestä kansainvälistyväksi osakeyhtiöksi

21. Tammikuu 2018 - 17:45

Emmi Salon liikunta- ja ravitsemusalan yritys Fitverstas Oy on kasvanut toiminimestä kommandiittiyhtiön kautta osakeyhtiöksi. Kaikki vaiheet ovat Kokkolan Vuoden 2017 nuoreksi yrittäjäksi valitun Salon mielestä olleet tarpeellisia.

– En tekisi mitään toisin, jos lähtisin nyt yrittäjäksi. Minulla olisi taatusti ollut paljon enemmän paineita ja stressiä, jos olisin heti alussa perustanut osakeyhtiön ja ryhtynyt tavoittelemaan isoa liikevaihtoa.”

Yrittäminen on sujunut Salosta helposti ja jouhevasti, kun yritys on saanut kasvaa isommaksi omassa tahdissaan. Aluksi Salo pyöritti yritystä kotoaan ja vasta viime syksynä siirtyi omaan toimistoon.

Suomen Yrittäjien jäsenyydestä Salo kokee hyötyneensä paljon yritystoiminnan eri vaiheissa.

 – Olen saanut Suomen Yrittäjistä paljon hyviä neuvoja, kuten myös KOSEKista (Kokkolanseudun Kehitys Oy), Salo kiittää.

Blogi toi ensimmäiset asiakkaat

Salosta tuli yrittäjä toukokuussa 2014. Hän oli muuttanut Tampereelta Kokkolaan opiskelemaan markkinointia, yrittäjyyttä ja johtamista ammattikorkeakouluun. Oman, personal trainer -palveluja tarjoavan yrityksen perustaminen oli ollut mielessä jo opintojen alkaessa. Salo on aiemmin kilpaillut niin ratsastuksessa kuin telinevoimistelussa, ja hän on valmentanut molempien lajien harrastajia.

 – Lähdin yrittäjäksi rennolla otteella ja sillä asenteella, että katsotaan, mitä tapahtuu, Salo kertoo.

Yritystoiminta lähti käyntiin oikein hyvin. Uudella yrityksellä oli valmiina iso liuta maksavia asiakkaita, koska Salo oli pitänyt Tampereelle jääneen ystävänsä kanssa treeniblogia, jota luettiin Suomen ulkopuolellakin.

 – Yritykseni laskutus oli hyvä heti ensimmäisestä kuukaudesta lähtien, koska blogin seuraajat olivat jo pitkään kyselleet, mistä he saisivat ostaa treeniohjeita.

Valmentajien tiimi kasvaa

Salo ryhtyi heti kasvattamaan Fitverstaan valmentajatiimiä.

 – Ensimmäinen valmentaja tuli tiimiini kahden kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta, Emmi Salo kertoo.

Nyt Salolla on 14 toiminimellä työskentelevää valmentajaa. Franchising-mallilla toimivat yrittäjät saavat Salon yritykseltä tukea liiketoimintansa pyörittämiseen ja markkinointiin.

Tällä hetkellä valmentajien henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa ravinto- ja liikuntavalmennusta saa 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Valmentajien joukko kasvaa yhdellätoista, kun Fitverstaan omassa valmentajakoulutuksessa olevat opiskelijat valmistuvat maaliskuussa. Sen jälkeen lähivalmennus leviää vielä viiteen uuteen kaupunkiin.

 – Asiakkaita meillä on noin 30 000 eri puolilla Suomea, Salo kertoo.

Ensi vuonna ulkomaille

Salo ei ole ehtinyt itse toimia valmentajana enää aikoihin. Valmentajien kouluttaminen ja yrityksen toiminnan kehittäminen täyttävät täysin Fitverstaan omistajan, toimitusjohtajan ja samalla Fitverstaan ainoan palkallisen työntekijän työpäivät. Avukseen Salo on hankkinut johdon assistentin, myyntivalmentajan ja tiimivalmentajan. He toimivat toiminimellä ja laskuttavat Salon yritystä.

Seuraavaksi Salo vie Fitverstaan ulkomaille. Ensin suunnataan Isoon-Britanniaan, sitten Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Ruotsiin.  Kansainvälistyminen on Salon mielestä helpoin aloittaa englanninkielisistä maista, koska englanninkielisiä tuotteita voidaan kohdentaa useaan maahan ja käännöstyö pitää tehdä vain kerran. Apua kansainvälistymissuunnitelmiinsa Salo on saanut muun muassa KOSEKista.

Kansainvälistymissuunnitelmat olivat syynä siihen, miksi Salo vaihtoi toiminimestä kommandiittiyhtiöön alkuvuodesta 2017.

 – Hain Tekesiltä innovaatiorahoitusta kansainvälistymiseen, eikä tukea myönnetä toiminimelle, Salo kertoo.

Kommandiittiyhtiö tuntui vielä tuossa vaiheessa Salon mielestä paremmalta ja kevyemmältä vaihtoehdolta kuin osakeyhtiö.

 – Kommandiittiyhtiö ei eroa rakenteeltaan juurikaan toiminimestä, joten se oli helppo ja turvallinen askel eteenpäin.

Tuossa vaiheessa ei ollut vielä tietoa siitä, että yrityksen liikevaihto tulisi kasvamaan räjähdysmäisesti. Syksyllä Salo oli jälleen uuden tilanteen edessä.

Osakeyhtiö laajenee konserniksi

Asiakkaat innostuivat ostamaan Fitverstaan verkkosivuilta Salon tuotteistamia uusia treenipaketteja niin paljon, että liikevaihto pomppasi yhtäkkiä 300 prosenttia ylöspäin ja Salon veroprosentti kipusi 48 prosenttiin.

Verotuksellisista syistä Salon oli järkevää ruveta maksamaan itselleen palkkaa ja vaihtaa yritysmuoto osakeyhtiöksi.

 – Minulle on ollut hirveän korkea kynnys ruveta maksamaan itselleni palkkaa, koska sehän on yritykselle kulu. Osakeyhtiö tulee kuitenkin järkeväksi yritysmuodoksi siinä vaiheessa, kun yrityksen liikevaihto on noin 100 000 euroa, Salo sanoo.

Fitverstaan liikevaihto nousi 2017 noin 350 000 euroon.

Salon osakeyhtiöstä tulee hyvin pian konserni, koska hän perustaa kansainvälistymistä varten tytäryhtiön. Myös valmennettavien koulutus on tarkoitus eriyttää tulevaisuudessa omaan, emosta erilliseen yhtiöön.

Emmi Salon neuvot aloittavalle yrittäjälle:
  • Suunnittele hyvin. Suunnitelma saa elää, eikä kaikkea tarvitse tietää etukäteen. On silti helpompi lähteä liikkeelle, jos tietää, mitä tekee esimerkiksi ensimmäiset kuusi kuukautta.
  • Kokeile uutta. Uutta ei kannata pelätä, koska vanhaan voit aina palata, jos kokeilu ei toimi.
  • Pidä kulut pieninä ja hanki hyvä kirjanpitäjä. Todella harva yrittäjä on mestari kirjanpidossa. Hyvä kirjanpitäjä auttaa kaikissa talousasioissa, myös yritysmuodon muuttamisessa.

 

Kuva: Anne Kytölä

 

Lue lisää yrityksen perustamisesta ja yritysmuodon valitsemisesta >>

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas maksaa vuosittain suuren summan äitiyslomien kustannuksia

20. Tammikuu 2018 - 8:31

Anne Kangas tietää äitiyslomakuvioiden pyörittämisen hyvin sekä yrittäjänä että äitinä. Hän palasi itse äitiyslomalta puolisen vuotta sitten. Kankaan yritys Hoitokoti Päiväkumpu Oy työllistää noin 160 kokoaikaista työntekijää, enimmäkseen naisia.

Hän on iloinen siitä, että nykyään työnantaja saa 2500 euron kertakorvauksen, kun työntekijä jää äitiyslomalle, mutta eihän se riitä kattamaan kustannuksia.

– Laskelmiemme mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa. Siinä on jo otettu huomioon huhtikuun alusta voimaan tullut 2 500 euron kertakorvaus, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Tuo 8 000 euroa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Kovin reilua ei ole sekään, että nykyjärjestelmän jäykkyyden vuoksi vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin, Anne Kangas toteaa.

Hän on sumplinut hoitokuvioita miehensä kanssa. Kangas tekee etäpäiviä ja heillä käy myös yksityinen hoitaja. Perheen esikoinen on nelivuotias.

– Meidän yritys on jo sen verran suuri, että voin järjestellä hoitoasioita, mutta pienissä yrityksissä sen yrittäjän pitää itse olla kokopäiväisesti hoitamassa asioita, sanoo Anne Kangas.

Jopa kassakriisi voi uhata

Nykyjärjestelmä voi johtaa yrityksen jopa kassakriisiin, kun yritys maksaa poissaolevalle työntekijälle ja saa vasta myöhemmin korvauksia Kansaneläkelaitokselta.

– Meillä jäi kahdeksan työntekijän ryhmäkodista saman vuoden aikana neljä työntekijää äitiyslomalle. Jos se olisi ollut yrityksemme ainoa yksikkö, tilanne olisi ollut todella vakava, yrittäjä Anne Kangas sanoo.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta sekä päivätoimintaa.

Tarvitaan joustavampi ja reilumpi järjestelmä

Suomen Yrittäjät on vaatinut, että perhevapaajärjestelmän kustannuksiin ohjataan nykyistä enemmän verovaroja yrittäjiltä tulevien eurojen sijaan. Lisäksi yrittäjien mahdollisuutta pitää omia perhevapaita pitää parantaa.

– Noin puolet äidin työnantajalle aiheutuvista kustannuksista syntyy päivistä, jolloin työntekijä on kotona hoitamassa sairasta lasta. Päiviä on arvioitu olevan keskimäärin viisi vuodessa lasta kohden, joista äidit pitävät 60 prosenttia. Näiden päivien palkkakustannuksia ei tällä hetkellä kompensoida työnantajalle lainkaan, sanoo SY:n Harri Hellstén.

Lisäksi työnantajan kustannuksia lisäävät esimerkiksi raskauden aikaiset sairauspoissaolot.

– Kyllähän meilläkin monella hoitajalla on vaikeaa tehdä työtään raskauden loppuvaiheessa ison vatsan kanssa, mutta kyllä vaan osa painaa menemään, hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas kertoo.

Hän toivoo, että yhteiskunta osallistuisi enemmän perhevapaiden kustannuksiin, etteivät ne jäisi varsinkin naisvaltaisten alojen yrittäjien maksettaviksi.

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin ja esimerkiksi hoitojärjestelyihin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Anne Kangas sanoo.

Yrittäjä, muista hakea 2500 euron korvaus

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Kelalta sitä on haettu touko–joulukuussa nyt noin 7000 kertaa. Toukokuussa ratkaistiin 100 hakemusta, mutta esimerkiksi marraskuussa niitä oli jo noin lähes 1800.

Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen. Ensimmäisten korvauksiin oikeutettujen hakuaika päättyy elokuussa.

– Meidän yritys ei ole vielä hakenut korvauksia, haemme yhtä aikaa vuosilomakustannusten korvausten kanssa, yrittäjä Anne Kangas kertoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Maan parhaat mallit yrittäjyysopetukseen haussa

19. Tammikuu 2018 - 17:00

Suomen Yrittäjät etsii valtakunnallisella yrittäjyysopetuskilpailulla innovatiivisimpia ja vaikuttavimpia yrittäjyyspedagogiikan malleja ammatillisen koulutuksen kentältä.

Kilpailussa ovat sarjat sekä ammattioppilaitoksille että ammattikorkeakouluille.

SY:n digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilän mukaan viime vuosina ammattikorkeakoulujen yrittäjyysopetuksen saralla on tapahtunut myönteistä kehitystä.

–  Opettajakunnassa on alettu ymmärtää, että yrittäjämäinen toiminnallinen pedagogiikka tarjoaa erinomaisen alustan harjoitella työelämässä tarvittavia taitoja sekä soveltaa teoriaopetuksessa opittuja asioita käytäntöön.

Innovatiiviset mallit esille – luupin alla kansainvälinen twisti

Vuoden 2018 kilpailun teemana on ”Yrittäjyyttä ilman rajoja”. Tavoitteena on tuoda esiin vaikuttavia yrittäjyysopetuksen malleja, joissa on kansainvälistä twistiä.

Kilpailuun voivat ilmoittautua opettajat, mutta erinomaista opettajaa voi nykäistä hihasta ja kertoa kilpailusta.

– Opiskelijat ja yrittäjät, jotka tietävät AMK:ssa harjoitettavan hyvää yrittäjyysopetusta, voivat rohkaista opetuksesta vastaavia opettajia tai muita oppilaitoksen toimijoita osallistumaan ja lähettämään meille kilpailutyö, Mikkilä rohkaisee.

Kilpailutyöt toimitetaan kuvan muodossa 20. huhtikuuta 2018 mennessä. Kuva voi olla esimerkiksi mallinnus, piirros tai valokuva. Mukaan tulee liittää kirjoitus, joka antaa lisätietoa yrittäjyysopetuksen mallista ja sen vaikuttavuudesta. Kirjoitus voi olla pituudeltaan enintään 500 merkkiä ja siihen voi upottaa linkkejä videoihin, kuviin ja teksteihin. Kilpailutyö voi olla myös kokonaan videomuodossa.

Kummankin sarjan voittaja palkitaan opetushenkilöstön yrittäjyysosaamista kehittävällä 5 000 euron koulutussetelillä. Palkinnon mahdollistaa Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -projekti.

Kilpailusivulle www.yrittajat.fi/yrittajyysopetuskilpailu

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Nousukiidossa oleva suklaabrändi avaa uuden tehtaan ja siirtyy älypakkauksiin

19. Tammikuu 2018 - 13:52

Kevään aikana toimintansa aloittava suklaatehdas moninkertaistaa Goodion tuotantokapasiteetin ja lisää tuotantotyöntekijöiden määrää. Yritys haluaa kantaa sosiaalista vastuuta, työntekijöistä kymmenesosa on vaikeasti työllistyviä.

Tehdasinvestoinnin arvo on yli miljoona euroa. Tehtaaseen hankittiin artesaanisuklaan valmistuslaitteet Italiasta.

– Suklaamme kysyntä kotimaassa sekä ulkomaan vientimme ovat kasvaneet huimasti viime vuonna. Uusi tehdas mahdollistaa sen, että pystymme vastaamaan paremmin kasvuvauhtiin, kertoo Goodion toimitusjohtaja Jonni Sinkkonen.

– Vaikka saammekin käyttöön uusia laitteita, on tuotanto silti paljolti käsityötä, mikä takaa edelleen tuotteidemme uniikin maun ja laadun.

Tavoitteena täysi läpinäkyvyys tuotannossa

Tuotantotilojen lisäksi tehtaaseen valmistuu loppuvuodesta vierailukeskus, jossa halukkaat pääsevät tutustumaan suklaan valmistukseen, raaka-aineiden alkuperään sekä maistelemaan Goodion suklaita, myös kehitysvaiheessa olevia.

Goodion tavoitteena on tuotantoketjun täysi läpinäkyvyys.

– Uuden tehtaan myötä pystytään paremmin tukemaan kestävän kehityksen periaatteita ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Raaka-aineiden jäljitettävyys saadaan myös nostettua uudelle tasolle, kun pakkauksissa siirrytään käyttämään yksilöityjä älypakkauksia, Sinkkonen kertoo tiedotteessa.

Yrityksellä on myös kahvila Helsingissä.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lakkoilu iskee moniin yrittäjiin – Professorikin uudistaisi sääntelyä

19. Tammikuu 2018 - 10:53

AKT ja Merimiesunioni valmistautuvat sulkemaan satamia 29. tammikuuta, jos satamayhtiöt eivät neuvottele lakkoon menevien työntekijöiden omasta työehtosopimuksesta. Molemmat liitot ovat työrauhan piirissä. Työnantajan mukaan työtaistelu koskee 40-50 työntekijää.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan Suomessa poikkeuksellisen sallivasti. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat. Suomessa vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan lakko on laillinen, jos se ei liity työehtosopimukseen.

Työoikeudellisesti poliittinen työtaistelu on toimi, joka kohdistetaan työmarkkinavastapuolen sijasta johonkin poliittiseen elimeen ja toteutetaan lopettamalla työnteko työpaikalla. Yleensä poliittisilla lakoilla pyritään vaikuttamaan eduskuntaan, valtioneuvostoon, kunnanvaltuustoon tai muihin poliittisiin toimijoihin.

Poliittinen lakko ei kuulu työaikaan

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen varoittaa, että järjestöpoliittiselta näyttävä toimi uhkaa aiheuttaa ongelmia monille yrityksille.

– Asetelma on vakava muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely on ajastaan jäljessä, mahdollistaa suhteettomat toimenpiteet ja voi aiheuttaa isoja vaurioita ulkopuolisille, tässä tapauksissa monille yrityksille, jotka ovat satamista riippuvaisia, sanoo Mäkynen.

Samanaikaisesti SAK kokoaa helmikuun alkuun työntekijöitä Senaatintorille poliittiseen työtaisteluun osoittamaan mieltä niin sanottua aktiivimallia vastaan.

Seppo Koskinen toteaa Evan raportissa, että Suomen tulisi siirtyä poliittisten lakkojen osalta eurooppalaiseen käytäntöön. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa poliittinen lakko on pääsääntöisesti kielletty. Poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan työajan ulkopuolelle.

Suomi on Koskisen vertailussa ainut Euroopan maa, joka suhtautuu täysin sallivasti poliittiseen lakkoiluun. Euroopassa poliittinen lakko ei saa Koskisen mukaan sitä suojaa, mikä työnantajan ja työntekijän välisille työtaisteluille, työtaisteluoikeudelle ja -vapaudelle, annetaan.

– Suomi kuuluu Eurooppaan tässäkin asiassa. Poliittinen lakko kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta työajan ulkopuolelle, Mäkynen toteaa.

Poliittinen lakko kohdistuu työnantajaan, jolle tulee menetyksiä lakon ajalta. Lakon vaikutukset leviävät laajasti myös muihin yrityksiin ja kansalaisiin.

SY vaatii työrauhasääntelyä uudistettavan – Professori esittää niinikään uudistuksia

Yrittäjät esittää, että hallituksen pitää käynnistää hanke, joka uudistaa työrauhasääntelyä. Nykyinen säätely on vanhaa, työriitalaki vuodelta 1962 ja työehtosopimuslaki vuodelta 1946. Säätely on SY:n mielestä myös epäselvää.

Työrauhasääntelyä pitää uudistaa osana laajempaa työmarkkinareformia, jota Suomessa tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi.

– Pitää luoda sääntely, joka estää kohtuuttomat tukityötaistelut. Valmistelu pitää käynnistää niin, että uusi linja voidaan kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan, Mäkynen ehdottaa.

Mäkysen mukaan pitää luoda malli, joka nostaa selvästi laittomien lakkojen sakkoja ja rajoittaa suhteettomia poliittisia työtaisteluita.

– Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista.

Yrittäjät korostaa, että mielenosoittaminen ja lakko-oikeus kuuluvat vapaaseen yhteiskuntaan. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi hallitusta vastaan osoitetaan mieltä työaikana.

– Vanhentuneen sääntelyn ja lakkoherkän kulttuurin vuoksi Suomessa on ollut työtaisteluita selkeästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Erityisesti laittomia lakkoja on Suomessa moninkertainen määrä, Mäkynen muistuttaa.

Professori Seppo Koskisen analyysin mukaan lakkoja, joissa on ollut ainakin jossain määrin poliittinen motiivi, on 2000-luvulla järjestetty 1–2 vuodessa. Veturinkuljettajien lakko elokuussa 2017 oli poliittinen ja seurausta siitä, kun liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti avaavansa rautateiden henkilöliikennettä kilpailulle.

Koskisen mukaan poliittista lakkoilua voidaan vähentää joko tiukentamalla lainsäädäntöä tai muuttamalla nykyistä yksioikoista oikeustulkintaa.

Kuva: iStockPhoto

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Porokolareita torjuva sovellus auttaa ammattiautoilijoita – Digiratkaisu pelastanut lukuisia poroja

19. Tammikuu 2018 - 9:44

Vuoden 2017 Kuljetuskuutio-palkinto myönnettiin jo kymmenien tuhansien autoilijoiden käytössä olevan Porokello-sovelluksen kehittäjille.

Porokellon alullepanijoina toimivat ammattiautoilijat, jotka voivat luoda sovellukseen varoituksia poroja havaitessaan. Varoitus näkyy tunnin ajan kaikille tiellä liikkujille, jotka ovat ottaneet Porokello-sovelluksen käyttöön sekä niille autoilijoille, jotka vastaanottavat varoitukset ajoneuvonsa navigaattoriin.

SKAL:in mukaan Porokello-sovellus on vuosien yhteistyön ja kehittämisen tulos. Se lähti liikkeelle kemijärveläisen Ahti Lahtelan ideasta. Poronhoitoalueella ikänsä asunut Lahtela kävi keskusteluja poronhoitajien kanssa, selvitti kolaritilastoja ja yllättyi porokolareiden suuresta määrästä. Ajatus reaaliaikaisesta porovaroitusjärjestelmästä tuli kuljetusyrittäjiltä.

Porokello-sovellus vapaasti ladattavissa

Porokellon toiminta perustuu ammattikuljettajien tuottamiin varoitussignaaleihin. Porokellossa on mukana yli 300 ammatikseen liikennöivää yritystä, joista yli 160 on kuljetusyrityksiä. Signaalilaitteina toimivat matkapuhelimet, joita on jaettu kuorma-autojen ohella muun muassa takseihin, linja-autoihin ja ambulansseihin. Ammattiautoilijoiden käytössä olevalla Porokello-puhelimella voi lähettää ja vastaanottaa porovaroituksia.

Syyskuusta 2017 alkaen porovaroituksia vastaanottavan Porokello-sovelluksen on voinut ladata sovelluskaupasta yleisimpiin puhelinmalleihin.

Palkinto luovutettiin eilen SKAL ry:n Älykästä logistiikkaa -seminaarissa Helsingissä.

Porokello on Lapin ELY-keskuksen hallinnoima hanke. Järjestelmän kehittämisessä ovat mukana myös Liikennevirasto, Paliskuntain yhdistys, Paikkatieto Online Oy, Milliemallie Oy, DNA Oyj, joka on toimittanut ammattiautoilijoiden käytössä olevat puhelimet ja liittymät sekä V-Traffic, jonka palvelu lähettää varoitukset noin puoleen miljoonaan henkilö- tai kuorma-auton GPS-navigointilaitteeseen. 

Vuoden 2016 Kuljetuskuutio myönnettiin Tullille panostuksista kuljetusrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa. 

 

Kuva: Pixhill

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Teollisuus: Suomessa osaamista mikromuoviongelman nujertamiseen – ”Karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois”

18. Tammikuu 2018 - 17:00

Euroopan komissio julkaisi tiistaina ensimmäisen muovistrategian, jossa ongelmaa lähestytään enemmän kannusteiden kuin velvoitteiden kautta. Komissio lupasi lisää rahaa kiertotaloushankkeisiin.

Kun puhutaan mikromuoveista, puhutaan alle viiden millimetrin synteettisistä partikkeleista. Vesistöihin päätyy vuosittain noin 12,2 miljoonaa tonnia muovia maailmassa.

– Siitä valtaosa on kehittyvien maiden, kuten Aasian huonosta jätehuollosta johtuvaa. Kulutuksen kautta vesistöihin joutuu [primääri mikromuovia].  Isot lähteet ovat autonrenkaat ja muoviteollisuuden pelleteistä pääsee karkuun mikromuoveja, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä kertoo.

Mitä muoviteollisuus on tehnyt ongelman suhteen?

Vesa Kärhä kertoo mikromuovin olevan heille myös resurssi ja raaka-aine. 1990-luvun lopulta lähtien Muoviteollisuus ry:llä on ollut ohjelma nimeltään Yksikään pelletti ei meiltä karkaa (operation clean sweep). Järjestö on kehottanut kaikkia jäsenyrityksiä sitoutumaan siihen.

– Vanhoja syntejä on, sitä ei käy kiistäminen, hän toteaa.

100 järjestön jäsenyrityksestä 30 käyttää Yksikään pelletti ei meiltä karkaa -menetelmää ja osaa jäseniä ohjelma ei koske, koska eivät käytä pellettejä.

– Ohjelmassa on erinäköisiä keinoja, maan läheisiä. On esimerkiksi asennettu filttereitä viemäreihin, ettei pääse enää viemäriin. Osalla tarrapaperi ympärillä, ettei jauhemaista pääse. Sitten on asennettu saostuskaivoja, kun tulee lasti pellettejä, lastaaja ei laita pelkästään letkua siiloon kiinni, vaan ympäröi ensi kankaalla kaivon suun.

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma on Kärhän mukaan ollut toimiva keino. Sen tavoitteena on vähentää teollisen tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

Yhdessä kilogrammassa on 50 000 pellettiä.

– On tärkeää, ettei paineilmalla puhallella ympäriinsä ämpärinsä niitä. Jokainen karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois. Kun olen kiertänyt, niin Ruotsissa on ollut siisteimmät muoviteollisuusfirmat.

Suomella on tarjota ratkaisuja ongelmaan

– Jos itse saisin olla diktaattorina päättämässä, niin rannikkoalueiden jätehuolto laitettaisiin kuntoon. Suomessa on saatu Ämmässsuo [kaatopaikka] kiinni 30 vuodessa, ja siirrytty laitosmaiseen jätehuoltoon. Suomessa on paljonkin annettavaa, esimerkiksi syväkeräysastioita ja teknisiä apuja, Vesa Kärhä sanoo.

Uponor Oyj on mukana Lahden kaupungin kanssa kehittämässä hulevesijärjestelmää Vesijärven rannalla. Kärhän mukaan ajatuksena on kaapata muovi, joka on vettä raskaampaa.

– Meillä on tarjota täältä niin EU-maille kuin muillekin talousalueille myös useita omia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja roskaamisen estämiseksi. Olemme myös johtavia osaajia vesihuollossa ja jätekäsittelyssä.

Kiertotalous synnyttää lisää liiketoimintaa

Komission muovistrategian mukaan kaiken muovin tulee olla kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä.

– Näen, että starategia on aikaansa jäljessä. Suomessa kaikki kuluttajapakkaukset on kerätty talteen ja kierrätetty jo 1,5 vuotta, siihen on tarjottu mahdollisuus kuluttajalle.  Muoviteollisuus pyrkii kaikessa tuotesuunnittelussa siihen, että se olisi kierrätettävää, Muoviteollisuus ry:n Kärhä sanoo.

Hänen mukaansa kierrätetylle muoville on löytynyt teollista käyttöä. Riihimäen muovijalostamon lajittelulinja puskee raaka-ainetta 70 prosentin hyötysuhteella.

Teknokemian Yhdistys ry:n toimitusjohtaja Sari Karjomaa kertoi mediatilaisuudessa, että Cosmetics Europe antoi vuonna 2015 suosituksen Euroopan kosmetiikkateollisuudelle luopua mikromuovien käytöstä vuoteen 2020 mennessä. 

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (a)t yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä pelasti keilaradalla sydänkohtauksen saaneen miehen hengen

18. Tammikuu 2018 - 16:41

Keskisuomalainen-lehti ja Iltalehti kertovat yrittäjä Jari Lasosen sankarillisesta ja nopeasta toiminnasta. Ilman Lasosta ja ”deffaa” 69-vuotias mies olisi mitä todennäköisimmin menehtynyt.

Karstulalainen keilausporukka oli viime viikon maanantaina keilaamassa paikallisen matkailuyrityksen, Wanhat Wehkeet Oy:n keilaradalla. Yhtäkkiä yksi porukasta kaatui maahan ja alkoi korahdella.

Iltalehti kertoo, että yrittäjä Lasonen ryntäsi nopeasti hakemaan rakennuksen toisessa päässä olevan sydäniskurin. Kun Lasonen laittoi piuhat kiinni, kone ilmoitti, että lyyhistyneellä miehellä on infarkti.

Sen jälkeen Jari Lasonen toimi koneen antamien ohjeiden mukaan ja antoi sähköiskun. Jari Lasonen oli käynyt viime syksynä kurssin sydäniskurin käyttämiseen, joten hän tiesi hyvin miten laitetta käytetään.

– Kun iski ensimmäisen kerran, niin kaveri oli jo ihan sinertävä iholtaan. Sitten alkoi hissun kissun väri palata, Lasonen kertoo Iltalehdelle.

Jonkin ajan kuluttua paikalle tuli ambulanssi, jonka henkilöstö kiitteli Lasosta. Infarktin saanut mies leikattiin Tampereella. Hänellä oli Lasosen mukaan tukos ja läppävika sydämessä.

Yrittäjä Jari Lasonen ei halua ottaa koko kunniaa miehen pelastamisesta:

 – Homma kyllä hienosti toimi. Kukaan ei jäänyt sormi suuhun. Tiimityönä tämä onnistui hyvin, Lasonen kertoo Iltalehdelle.

Monipuolinen matkailuyritys

Wanhat Wehkeet on varsinainen matkailun monialayritys. Alueelta löytyy kuusirataisen keilahallin lisäksi muun muassa museo, jossa on yli 100 ajoneuvoa eri vuosikymmeniltä. Vanhimpia ovat muun muassa Harley Davidson vuodelta 1917 ja T-Ford Touring vuosimallia 1926.

Matkailualueella on myös pieni hotelli, mökkejä sekä suosittu karavaanarialue saunoineen ja paljuineen. Yritys tarjoaa myös juhlapalveluja ja järjestää ruuat ja kahvitukset jopa 200 hengelle.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät