• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Varsinais-Suomen Yrittäjät

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 5 min sitten

AAA-luokkaan kipusi 379 yritystä – katso lista

17. Toukokuu 2018 - 15:20

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 10.5.-16.5. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 379 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ALAJÄRVI Sähköasennus Winter Oy 2011 901000 221000 ALAVUS Korikorjaus Jii & Jii Oy 1996 977000 86000 ASKOLA Askolan Tili Oy 2007 265000 38000 ESPOO Empl Oy 2014 177000 15000 ESPOO Marja Tolvanen Oy 1991 267000 83000 ESPOO Noste Oy 1996 209000 67000 ESPOO YI DA OY 2011 470000 55000 ESPOO Arkkitehtitoimisto Jarmo Sulonen Oy 1989 207000 66000 ESPOO Ikebana Oy 1981 245000 15000 ESPOO LVI-Flow Oy 2013 316000 20000 ESPOO Mortia Oy 2014 1930000 117000 ESPOO Piiri-Siivous Oy 1997 933000 157000 ESPOO plant4you Oy 2015 252000 112000 ESPOO Tarvo Consulting Oy 2011 178000 58000 ESPOO Wisago Oy 2014 227000 109000 ESPOO AMBERTEC Oy 1987 458000 46000 ESPOO Bitville Oy 1996 765000 81000 ESPOO Isännöintiväylä Oy 1972 471000 56000 ESPOO Klinkmann Oy 2013 30196000 1123000 ESPOO Lipidomics Consulting Oy Ab - Lipidomics Consulting Ltd 2016 268000 134000 ESPOO Oy Welander & Welander Ab 1992 2861000 318000 ESPOO Showlink Oy 1992 3059000 244000 ESPOO Tietomitta Oy 1993 4505000 501000 ESPOO Viktor Work-Life Metrics Oy 2014 180000 28000 EVIJÄRVI Järvi Z Oy 1991 962000 303000 FORSSA Oy Teema Line Ltd 1984 1215000 100000 HANKO VN Bygg AB - LU Rakennus Oy 1998 23940000 1969000 HEINOLA Exler Oy 2001 266000 27000 HELSINKI Art Fysio Oy 2003 245000 64000 HELSINKI Dittmar & Indrenius Advokatbyrå Ab 1903 16005000 4742000 HELSINKI Fleischeri Oy 1991 829000 61000 HELSINKI ICECAPITAL Real Estate Asset Management RPF I Oy 2014 585000 379000 HELSINKI Kevra Oy 1978 1486000 148000 HELSINKI Koillisen Jet&Jib Oy 2003 501000 43000 HELSINKI Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies 1923 742000 61000 HELSINKI Larikka Oy 1996 1075000 243000 HELSINKI Tietosalmi Oy 1990 217000 22000 HELSINKI Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy, Virkkunen & Co Architects Ltd 1986 1553000 337000 HELSINKI AT-Eristys Oy 2006 1553000 115000 HELSINKI Bildy Oy 2016 216000 36000 HELSINKI Burkert Finland Oy 1986 8445000 410000 HELSINKI Chang Sheng Oy 2015 210000 12000 HELSINKI Chautari Oy 2012 672000 54000 HELSINKI Datarctic Oy 2015 172000 100000 HELSINKI Estarax Oy 2011 244000 19000 HELSINKI Frontline Responses Finland Oy 2011 4067000 708000 HELSINKI Hammasvelho Oy 2012 1661000 128000 HELSINKI Inno-tuote Oy 1976 1018000 224000 HELSINKI Kauneushoitola Yläkerta Oy 2012 250000 21000 HELSINKI Kiinteistö Oy Kirkonkyläntie 101 2010 177000 99000 HELSINKI Kriatec Oy 2011 262000 36000 HELSINKI LMN AGENCY OY 2007 808000 67000 HELSINKI Manhattan Fast Food Oy 1980 2541000 669000 HELSINKI M-Fysiatria Oy 2011 256000 33000 HELSINKI Northern Works Oy 2014 330000 45000 HELSINKI NRJ Finland Oy Ab 1996 3775000 363000 HELSINKI Nurmi Consulting Oy 2011 235000 79000 HELSINKI Optima Freight Oy 2011 3030000 173000 HELSINKI Oy Alligator Design Ab 1986 245000 21000 HELSINKI Oy Emrah Group Ltd 2000 288000 9000 HELSINKI Passi & Ripatti Oy 2013 518000 97000 HELSINKI RAKPA Oy 2016 502000 74000 HELSINKI Still Consulting Oy 2016 187000 180000 HELSINKI Tantris Oy 2009 368000 77000 HELSINKI Three E. Champs Oy Ab 2014 215000 66000 HELSINKI Value Group Oy 2007 310000 198000 HELSINKI Varastoaatelit Oy 1993 1281000 106000 HELSINKI Arkkitehdit Korolainen & Heino Oy 2007 397000 85000 HELSINKI Arkkitehdit Lehtonen Oy 2014 708000 214000 HELSINKI Asia Exchange Oy 2007 852000 91000 HELSINKI Avocado Republic Oy 2011 217000 22000 HELSINKI City Restor Finland Oy 2012 320000 72000 HELSINKI Comisor Oy 1984 189000 254000 HELSINKI EL-Systems Finland Oy 2004 2136000 210000 HELSINKI EPV Tuotantoverkot Oy 2005 3368000 827000 HELSINKI Helsingin Timanttiporaus Apollonia Oy 1980 497000 32000 HELSINKI Idän Niitty Oy 1994 427000 24000 HELSINKI IH Medical Oy 2008 461000 354000 HELSINKI Keskuskauppakamarin Palvelu Oy 1981 355000 107000 HELSINKI Kiinteistö Oy Seppäläntie 5 1994 495000 236000 HELSINKI Kunstventures Oy 2014 276000 59000 HELSINKI Lara 07 Oy 2014 321000 65000 HELSINKI LKI-Asiantuntijapalvelut Oy 2001 662000 1893000 HELSINKI MFKA-Kustannus Oy 1981 447000 73000 HELSINKI Miracle Finland Oy 2007 2764000 466000 HELSINKI Noon Viestintä Oy 2016 214000 21000 HELSINKI Oksasen Kalustetyö Oy 1994 1235000 45000 HELSINKI Opus Business Park Oy 2000 186000 3000 HELSINKI Oy Aleborg Ltd 2000 2142000 48000 HELSINKI Planera Oy 2015 1748000 278000 HELSINKI Primulator Oy 1993 4368000 521000 HELSINKI Rengastalo Oy 1933 712000 37000 HELSINKI Roboco Oy 2016 371000 108000 HELSINKI Sterigma Oy 1996 4387000 217000 HELSINKI Studio Martti Järvi Oy 1996 210000 26000 HELSINKI Taplow Finland Oy 1991 1006000 107000 HELSINKI Tecsol Oy 2004 1145000 54000 HELSINKI TO Trading Oy 1995 200000 22000 HELSINKI Toast Post Production Oy Ltd 2001 837000 53000 HELSINKI Vamos Ahead Oy 2016 170000 22000 HELSINKI Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy 1965 4126000 396000 HOLLOLA Kilpi-Koskinen Oy 1985 948000 153000 HOLLOLA Rotso Engineering Oy 2003 183000 96000 HUMPPILA RMS - Asennus Oy 1995 365000 82000 HYVINKÄÄ Einon Tech Oy 1989 189000 38000 HÄMEENKYRÖ AT-TURVA OY 2005 253000 22000 HÄMEENLINNA Myynnix Oy 2010 941000 242000 HÄMEENLINNA Valiomies Selin Oy 1960 936000 180000 HÄMEENLINNA Lammin Metallikaluste Oy 1998 586000 102000 IISALMI Nextime Solutions Oy 2000 1544000 1916000 IITTI Järvenpään Pinnoitus Oy 1992 244000 43000 ILMAJOKI Rejatek Oy 2003 215000 80000 JANAKKALA HÄMEEN SPES OY 2013 178000 32000 JOENSUU IteReal Oy 2015 773000 1978000 JOENSUU Aktiivius Oy 2013 1143000 105000 JOENSUU Joensuun Laivaus Oy 1979 2535000 482000 JOENSUU Joensuun Teatteriravintola Oy 2013 1027000 83000 JOENSUU Scanpole Oy 2014 19355000 3162000 JOROINEN JOROISTEN SÄHKÖTYÖ OY 2015 427000 36000 JYVÄSKYLÄ Avecom Media Oy 1997 1093000 77000 JYVÄSKYLÄ MetsoKaihdin Oy 2004 384000 32000 JYVÄSKYLÄ Järvi-Suomen Asunnot Oy 1996 6506000 918000 JYVÄSKYLÄ RODAVEST OY 2015 348000 581000 JYVÄSKYLÄ Särpe Oy 1991 724000 126000 JÄMSÄ Temagroup Oy 2008 525000 83000 JÄRVENPÄÄ Competum Oy 2011 188000 36000 JÄRVENPÄÄ Temakodit Oy 2009 2513000 414000 KAARINA Haklift Oy 1997 12321000 1044000 KAARINA IntoJob Oy 2013 238000 59000 KAARINA Oy Bellvest Ab 1989 2732000 2570000 KALAJOKI Puusepänliike Liias Oy 1982 211000 49000 KANGASALA DocTre Oy 2010 263000 88000 KANGASALA Rowex Oy 1994 287000 34000 KANGASALA Vehkosuon Komposti Oy 2001 606000 168000 KANGASALA Noi Due Oy 2000 3392000 744000 KANGASNIEMI Reifer Oy 2007 3586000 459000 KAUHAJOKI Wilma-Kaluste Finlandia Oy 1991 809000 119000 KAUHAVA Härmän Ravirata Osakeyhtiö 1933 562000 14000 KAUHAVA Kestopalkki LPJ Oy 1997 2857000 234000 KAUHAVA Yrityspalvelu Ylinen Oy 1998 421000 22000 KEMI Heikki Tyystälä Oy 2015 344000 68000 KEMPELE SYNKRONI OY 2009 15663000 2456000 KERAVA Keravan Autokoulu Oy 1986 323000 20000 KERAVA Snellman Pro Oy 1993 24162000 965000 KERAVA K & N Rakennusliike Niemelä Oy 1982 595000 285000 KEURUU Keuruun Hiekkapuhallus ja Maalaus Oy 2007 333000 30000 KIRKKONUMMI Krimamo Oy 2012 232000 12000 KIRKKONUMMI TVA-Ravintolat Oy 2009 323000 64000 KITEE CNC Kakkonen Oy 1999 450000 95000 KIURUVESI Viljo Tavaratalo Oy 2012 770000 75000 KOKKOLA Kokkolan Hautakivipalvelu Oy 1996 861000 202000 KOKKOLA H5 Film Sound Oy Ltd 2013 268000 64000 KOKKOLA Konehuolto Mikael Sabel Oy 2011 864000 216000 KOKKOLA T H Sukellus Oy 2005 285000 93000 KONTIOLAHTI Juhan Nostopalvelu Oy 1997 822000 146000 KORSNÄS Korsnäs Forest Service Ab 1995 201000 6000 KORSNÄS Oy K Hultholm Ab 1984 11132000 423000 KOTKA Kotkan Merityö Oy 2007 472000 98000 KOTKA PPT Pölynpoistotekniikka Oy 1991 2071000 151000 KOUVOLA Pektra Oy 1993 6226000 318000 KOUVOLA KINO 123 Oy 2011 1589000 164000 KOUVOLA SecTools Oy 2009 906000 87000 KOUVOLA Kouvolan Kotikeskus Oy 1988 261000 28000 KUHMO Kuhmon Raskaskone Oy 2000 1562000 214000 KUOPIO Asianajotoimisto Sarvi Koponen Lukkari Oy 2000 1733000 555000 KUOPIO Siivousliike Eeman Oy 2015 211000 25000 KUOPIO Kuava Oy 2007 208000 66000 KUOPIO Kuopion Konepaja Oy 2010 3269000 384000 KUORTANE Rakennus-Myllymäki Oy 1999 640000 155000 KUORTANE Violakoti Ulla Peurala Oy 1995 331000 26000 KURIKKA Kaivuu ja maansiirto Jari Korpela Oy 1996 642000 100000 KURIKKA Remontti- ja Sisustuspalvelu T. Alho Oy 2015 211000 33000 KUUSAMO Wanha Aatami Oy 2006 387000 45000 KUUSAMO KateLinja Oy 2015 633000 41000 LAHTI Lahden Konservatorio Oy 1923 603000 217000 LAHTI Mainostoimisto Ilme Oy 1996 2761000 373000 LAHTI Delmac Oy 1984 202000 51000 LAHTI Fisukustannus Oy 1989 247000 74000 LAHTI Kiinteistö Oy Hirsimetsäntie 18 1989 243000 228000 LAHTI Rambooms Oy 1991 13041000 2525000 LAHTI Exerent Oy 2014 224000 42000 LAHTI Geo-Hydro Oy 1973 244000 60000 LAHTI Kiinteistöyhtiö Villa-Viisari Oy 1972 232000 225000 LAHTI Lahden Asennus-Team Oy 1981 620000 60000 LAHTI Löwenmark Oy 2000 175000 41000 LAHTI Penope Oy 2013 18704000 1020000 LAHTI Special Color Oy Lahti 1997 986000 187000 LAIHIA Oy Novelpack Ab 1999 595000 69000 LAPPEENRANTA Rakennus Leitto Oy 2015 725000 92000 LAPPEENRANTA Koneurakointi Raskila Oy 2000 202000 66000 LAPPEENRANTA Lappeen Näkövisio Oy 2003 601000 29000 LAPPEENRANTA Novoka Oy 2002 1683000 153000 LAPPEENRANTA Vipetec Oy 2001 516000 78000 LAPUA Team Penttilä Oy 2000 2107000 75000 LAUKAA Minsos Oy 2012 231000 26000 LAUKAA Viherrys Heinonen Oy 2001 828000 86000 LEPPÄVIRTA OPA Health Oy 2012 195000 102000 LEPPÄVIRTA Jarmatic Oy 2005 1620000 284000 LIETO Asemanteko Finland Oy 2009 796000 182000 LIETO Rakentajat Varheenmaa Oy 1988 849000 72000 LOHJA ABL Rakentajat Oy 2016 275000 10000 LOHJA Retomec Oy 2000 1003000 99000 LOHJA VMH Ilmastointi Oy 2010 344000 48000 LOIMAA Autosähköpiste Oy 1989 813000 74000 LOPPI Kuljetus Hanninen Oy 2006 190000 43000 MAALAHTI Ab Nimetech Oy 1994 5907000 1087000 MAARIANHAMINA Matkreatören i Mariehamn ab 2015 2770000 281000 MAARIANHAMINA Oy ViskoTeepak Ab 2007 46735000 2550000 MAARIANHAMINA SK-Dental Ab 1989 486000 71000 MIKKELI Lääkärikeskus Ikioma Oy 2013 3190000 406000 MIKKELI Mikkelin Kuntopalvelu Oy 1983 501000 57000 MUHOS J. ja S. Määttä Oy 1989 340000 11000 MUHOS PTP Luttinen Oy 1994 1245000 369000 MUHOS Talotekniikka Kylmäoja Oy 2008 208000 30000 MUSTASAARI Polttoväri Oy 2012 3837000 400000 MUSTASAARI Ab Kaffe Lasse 2013 329000 39000 MUURAME Annival Interior Oy 2012 938000 167000 MÄNTSÄLÄ Kiinteistö Oy Tokmanni Loviisa 2014 521000 352000 MÄNTSÄLÄ Kiinteistö Oy Tokmanni Orivesi 2014 264000 331000 NAANTALI COATING HOUSE OY 2011 1737000 191000 NAANTALI Naantalin Natra Oy 1992 1682000 399000 NAANTALI Valtonen Consulting Oy 2015 226000 108000 NIVALA Armit Oy 2006 454000 54000 NIVALA Nivalan Timanttikairaus Oy 2006 3454000 736000 NOUSIAINEN Nousten rakennustyö Oy 2008 196000 68000 NURMES Kivi-Vellu Oy 2009 318000 43000 NURMIJÄRVI AWtools Oy 1996 1534000 56000 NÄRPIÖ Kalles Grönsaker Ab 2013 595000 340000 ORIMATTILA Kone-Tomppa Oy 2000 950000 379000 ORIVESI MJM-Sähkö Oy 2013 179000 13000 OULU HSO-Import Oy 2012 464000 16000 OULU Kivioja Engineering Oy 1994 1859000 250000 OULU Tonttu Päiväkodit Oy 2012 437000 44000 OULU YO ZEN Oy 2011 292000 106000 OULU BitFactor Oy 2013 13429000 2234000 OULU Craftman Oy 2011 4059000 572000 OULU Dentium Oy 2004 221000 30000 OULU InfraHansa Oy 2012 459000 96000 OULU Oulun Kiipeilykeskus Oy 2013 592000 72000 OULU Pekan Eurohinnat Oy 2007 2139000 149000 OULU Kiviliike Heikkinen Oy 2012 1041000 117000 OULU Pakkahuone Oy 1998 802000 204000 OULU Pohjolan Toivekodit Oy 2016 721000 91000 OULU Sähköinsinööritoimisto Ari Heikkinen Oy 1991 283000 104000 OULU WayStep Consulting Oy 2011 243000 109000 PARAINEN Airduo Oy 1996 1367000 72000 PARAINEN M-Market Houtskär Ab 2000 1467000 68000 PARAINEN Oy LaD Ab 2014 181000 37000 PIEKSÄMÄKI HM Haapakoski Oy 2011 192000 6000 PIEKSÄMÄKI Oy Checkmark Ltd 2009 6567000 589000 PORI Enersense Technologies Oy 2011 415000 49000 PORI LT-Sähkö Oy 2009 993000 43000 PORI Porin Mainostuotanto Oy 1990 193000 23000 PORVOO Café Cabriole Oy 2007 1799000 114000 PORVOO Sari Holmlund Oy 2000 217000 40000 PORVOO Bojo Oy 1979 392000 114000 PORVOO Navicode Oy 2014 214000 130000 PORVOO Prohab Oy 1999 280000 92000 PUDASJÄRVI Taksi Piipponen Oy 2010 192000 38000 PUNKALAIDUN Konekorjaamo Viitasaari Oy 2012 246000 47000 RAAHE Raahen Lämpöinssi Oy 1983 3455000 208000 RAAHE KL1-GROUP OY 2011 1493000 350000 RAASEPORI Choice Steel Oy 2007 265000 137000 RAISIO Aldoris Oy 2012 2687000 115000 RAISIO Turun Pihamulta Oy 2015 428000 91000 RAUMA Kollan teräsrakenne Oy 1973 653000 94000 RAUMA TankkiTuomiset Oy 2012 1195000 174000 RAUMA Oy Lai-Mu Ab 2006 11544000 1518000 RAUMA Rauman Vesikattomestarit Oy 1993 750000 45000 RIIHIMÄKI Coater Service Oy 2006 269000 6000 RIIHIMÄKI Hidasta elämää Suomi Oy 2014 407000 71000 RÄÄKKYLÄ Levonkorpi Oy 1989 197000 62000 SALO FennoVita Oy 1989 800000 188000 SALO LVI Snabb Oy 2011 282000 73000 SALO DigiLux Oy 2006 1234000 158000 SALO Hannu Kalliola Oy 2014 277000 132000 SALO Perniön Putkitarvike OY 2004 205000 12000 SALO Koneurakointi Vainio Oy 2015 601000 205000 SALO Perniönseudun Lehti Oy 1964 324000 43000 SALO Salon Finnputki Oy 1987 1293000 188000 SASTAMALA Äetsämarket Oy 2013 2862000 173000 SAVONLINNA JK Herkku Oy 2011 428000 44000 SAVONLINNA Kodinkulma Oy LKV 2008 300000 69000 SAVONLINNA Allrocks Oy 2010 185000 58000 SAVONLINNA IH Site Service Oy 2008 261000 189000 SAVONLINNA M&M Drilling Oy 2014 185000 6000 SEINÄJOKI Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy 2000 328000 88000 SEINÄJOKI Insinööritoimisto Eero Kellberg Oy 1993 205000 13000 SEINÄJOKI J Fingerroos Oy 2013 376000 49000 SEINÄJOKI Lännen Autokatsastus Oy 1996 1063000 135000 SIPOO JR-Romu Oy 1989 170000 4000 SIPOO Ab Södico Oy 2012 489000 81000 SIPOO Insinööritoimisto Haikonen Oy 1984 294000 33000 SIPOO Liquid Tension Studio Oy 2013 196000 79000 SIPOO Sipoon Poltinhuolto Oy 2005 177000 73000 SOMERO Someron Asuntokeskus Oy 1992 175000 18000 SOTKAMO Sotkamon Kuljetin ja Rengashuolto Oy 2016 924000 275000 SUND Björlin GITech Ab 2012 200000 36000 SUONENJOKI SPT-Asennus Oy 1992 303000 13000 SUONENJOKI Suonenjoen Sähköasennus Oy 1996 756000 129000 TAMPERE PalonenLABS Oy 2012 214000 32000 TAMPERE WATTLESS OY 2010 199000 21000 TAMPERE Lännen Isännöintipalvelu Oy 2008 2659000 363000 TAMPERE Messukylän Teollisuuskiinteistöt Oy 1982 996000 268000 TAMPERE RXTX-Tuote Mika Rissanen Oy 2001 933000 179000 TAMPERE SP Kukkatarvike Oy 1997 220000 3000 TAMPERE Viitoppa Oy 2010 458000 63000 TAMPERE Agentuuri Rehakka Oy 2003 181000 123000 TAMPERE Dekati Oy 1993 3426000 531000 TAMPERE MJS-Sähkö Oy 2008 420000 124000 TAMPERE Renovatek Oy 2014 598000 112000 TAMPERE Runfa Oy 2010 406000 34000 TAMPERE Suunnittelu Teräsmaa Oy 2005 899000 138000 TURKU Enter SystemSolutions Oy 1997 5164000 221000 TURKU Lounaisasunnot Oy 2014 253000 109000 TURKU Italfood Oy 2014 191000 132000 TURKU Lounaspolku Oy 2009 321000 63000 TURKU Lyyti Oy 2007 3279000 579000 TURKU Ocudent Oy 2009 226000 96000 TURKU Opeco Oy 2008 264000 49000 TURKU Pure Media Company Oy 2012 406000 133000 TURKU Le Bihan Enterprises Oy 2000 976000 51000 TURKU Maalausurakointi Aalto Oy 1980 1536000 247000 TURKU Medisara Oy 2008 288000 66000 TURKU Meritalon Hammaslääkärit Oy 2015 204000 10000 TURKU Rst-Team Oy 2008 2377000 115000 TURKU Sähkövalaisin Kujala Oy 1989 288000 19000 TURKU Turun Sähköpojat Oy 2015 206000 23000 TUUSULA CARE BUILDING SERVICE OY 2012 388000 12000 TUUSULA Energis Oy 1987 701000 103000 TUUSULA LVI Premium Oy 2011 551000 96000 TUUSULA Lökströmin Auto Oy 1983 563000 126000 UUSIKAARLEPYY A Granbäcks farm Ab 2010 209000 69000 UUSIKAARLEPYY Nystedts Gräv Ab 1976 1214000 135000 UUSIKAARLEPYY Ab Feora Oy 1979 5045000 1143000 UUSIKAARLEPYY Ch & M Nyman Ab 1976 412000 131000 UUSIKAUPUNKI Akun Apu Oy 2011 478000 77000 UUSIKAUPUNKI Karmiiniliike Zenger Oy 2005 247000 15000 VAASA Oy Janpe Ab 1990 581000 45000 VAASA Aberratio Oy 2015 173000 159000 VAASA Oy Scandinavian Digital Media Ab 1992 988000 327000 VAASA Oy Vaasan Luonnonravinto-Vasa Naturkost Ab 2009 776000 90000 VAASA Excosoft Oy 2012 448000 90000 VALKEAKOSKI Wanajan Woima Oy 2009 232000 53000 VANTAA Kotikolmoset Oy 1998 2317000 214000 VANTAA Maillefer Extrusion Oy 2001 69174000 3281000 VANTAA Makner Oy 1994 1924000 258000 VANTAA Pro Patio Oy 2004 2469000 211000 VANTAA Rakennuspalvelu Andrei Oy 2012 174000 22000 VANTAA SchoolStore Team Oy 2016 828000 220000 VANTAA Super Otus Oy 2016 194000 41000 VANTAA TaxiChampion Oy 2016 218000 44000 VANTAA Zähis Oy 1999 354000 89000 VANTAA BLX Finland Oy Ltd. 2015 510000 43000 VANTAA Kübler Suomi Oy 1990 2015000 142000 VANTAA Lajac Oy 2008 814000 80000 VANTAA Maarakennus Jarmo Luostarinen Oy 2014 197000 69000 VANTAA Medousa Oy 2011 197000 41000 VANTAA Projektor IT Oy 2008 234000 100000 VARKAUS Dalton Bros. Finland Oy 2011 184000 134000 VARKAUS Varkaus Optik Oy 2016 761000 104000 VARKAUS Varkauden Asuntomarkkinat Oy 1993 188000 27000 VIHTI AT-Spark Oy 1995 229000 37000 VIHTI Adare Oy 2013 292000 154000 VIHTI Hampton Lifestyle Oy 2008 638000 73000 VIHTI VHK Kylmärakennus Oy 2012 539000 29000 VIHTI Traditune Oy 1994 224000 20000 VIROLAHTI Ismo Seppälä Transport Oy 1994 207000 35000 VIRRAT Mediayhtiö B105 Oy 2001 224000 17000 VÖYRI B Henrikssons Farm Ab 1996 256000 77000 VÖYRI Krooks farm Ab 2002 909000 185000 YLIVIESKA Savarin Katsastus Oy 2009 1367000 164000 YLIVIESKA Vieskan Sisustajat Oy 1987 710000 25000 YLIVIESKA Lattianvalu- ja Rakennuspalvelu Kuula Oy 2014 1324000 169000 YLÖJÄRVI Kuljetus Petri Määttä Oy 2015 190000 26000 YLÖJÄRVI Sinivire Oy 2010 331000 6000 YLÖJÄRVI Tampereen Rappauspalvelu Oy 2003 280000 8000 YPÄJÄ Maakuntakiinteistöt Oy 2009 266000 82000 ÄÄNEKOSKI Kodinrakennus.com Verkkokauppa Oy 2012 190000 15000          

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

SAK selvitti uuden teknologian vaikutuksia työhön – Hyvät työolot tukevat teknologian käyttöönottoa

17. Toukokuu 2018 - 14:06

SAK:n kehittämän mittarin mukaisesti hyvissä työoloissa työskentelevistä SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä neljäsosa kokee uuden teknologian käyttöönoton pelkästään myönteiseksi ja yhdeksän prosenttia kielteiseksi. Mittarin perusteella huonoissa tai melko huonoissa työoloissa pelkästään myönteisiä kokemuksia on vain kuudella prosentilla työntekijöistä ja pelkästään kielteisiä 38 prosentilla.

Työolojen laatua mitattiin barometrissa SAK:n kehittämällä Hyvän työn mittarilla, joka mittaa työelämän perusasioita sekä työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä. Uutta teknologiaa koskeva osaraportti on osa SAK:n hanketta, jossa selvitetään kevään ajan tekoälyn ja muun kehittyneen teknologian käyttöönoton vaikutuksia SAK:laisten palkansaajien työhön.

Työhyvinvoinnilla ja työn tuottavuudella on selkeä yhteys

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila korostaa, että teknologian käyttöönoton onnistuminen on työpaikan omissa käsissä.

– Työpaikan työolojen laadun parantaminen lisää myönteistä suhtautumista uuteen teknologiaan. Tulos vahvistaa käsitystä, että työhyvinvoinnilla ja työn tuottavuudella on selkeä kohtalonyhteys.

Työoloilla on suurempi vaikutus uuden teknologiaan vastaanottamiseen kuin toimialalla, iällä tai sukupuolella. Nuorilla enintään 30-vuotiailla työntekijöillä on paremmat kokemukset teknologiasta kuin vanhemmilla. Miehet suhtautuvat uuteen teknologiaan naisia myönteisemmin ja teollisuudessa teknologian käyttöönotto näyttää onnistuvan paremmin kuin muilla toimialoilla.

Uudella teknologialla ei ole merkittäviä työllisyysvaikutuksia

Teknologiset muutokset ovat SAK:laisilla aloilla yleisiä. Lähes puolet (48  prosenttia) työolobarometrin vastaajista kertoi, että heidän työssään on viimeisten vuosien aikana otettu käyttöön uusi teknisiä laitteita.

Uutta teknologiaa käyttöön ottaneiden työpaikkojen työntekijöistä kolme neljännestä kertoi, ettei heille kuuluneita työtehtäviä ole siirtynyt koneiden, automaattien, robottien tai muun teknologian tehtäväksi. Vain neljällä prosentilla työntekijöistä työtehtäviä oli siirtynyt merkittävästi ja 22 prosentilla jossain määrin koneiden tehtäväksi.

Työolobarometriin haastateltiin noin 1 200 SAK:laisen ammattiliiton jäsentä.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Googlen johtaja haastaa yritysjohdon syventymään teknologian mahdollisuuksiin: ”Onko johto ajan tasalla digi-investointien suhteen?”

17. Toukokuu 2018 - 12:24

– Isommat yritykset tekevät valtavasti osaamiskartoituksia. Pitäisikö panostaa siihen, että yrityksissä kartoitettaisiin uuden toimintaympäristön vaatima osaaminen: mitä osaamista heillä pitäisi olla pärjätäkseen tulevaisuudessa? Antti Järvinen kysyy.

Järvisen mukaan edelläkävijöiden seuraaminen osoittaa, että yrityksissä pitäisi pyrkiä purkamaan siiloja ja päästää uuden liiketoiminnan osaajat tekemään yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

Googlen selvitys kartoitti, miten suomalaisten suurten yritysten päättäjät näkevät yrityksensä digitaaliset valmiudet globaalissa kilpailutilanteessa suhteessa investointeihin, osaamiseen ja teknologioihin.  Selvitys tarkasteli yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Yritykset eivät ole globaalikilpailun voittokahinoissa

Googlen Antti Järvisen mukaan tuloksista syntyy sellainen ajatus, että suomalaiset suuret yritykset ovat pääosin vain selviytymässä digitaalisessa ympäristössä ja markkinassa. Siellä ei olla voittamassa.

Selvitys paljasti, että suuryrityksissä digi-investoinnit nähdään pääasiassa keinona pysyä mukana digitalisoituvassa kilpailussa asiakkaista.

– Suurten yritysten investoinnit eivät vieläkään kohdistu liiketoiminnan kasvattamiseen ja kaupallistamiseen. Se ei nouse erittäin merkittäväksi vastaajien suurelle joukolle. Digitalisaatio kuitenkin on suurin kasvun moottori perinteiselle bisnekselle, ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiselle.

Reilu kolmannes (36 prosenttia) vastaajista nosti digi-investoinnit erittäin tärkeäksi keinoksi kehittää uusia tuotteita tai palveluita. Jos mukaan lasketaan uuden kehittämisessä digi-investoinnit melko tärkeäksi näkevät, niin osuus nousee 78 prosenttiin.

– Suurin kysymykseni on, että onko suurten yritysten johto ajan tasalla tämän kanssa. Tämä mielenkiintoista, koska kasvuahan meidän pitäisi hakea.

Selvityksen mukaan digitaalisuudesta kasvua hakevat aikoivat panostaa verkkokauppaan, asiakaskohtaiseen räätälöintiin, kanta-asiakasohjelmiin ja muun muassa uusiin palveluihin.

– Avoimissa vastauksissa mainittiin investointikohteiksi erilaisia järjestelmähankkeita asiakaspalvelukanaviin sekä toisaalta nousi end-to-end-asiointi.

End-to-end pitää sisällään koko toimitusketjun palaset.

– Elämme liiketoiminnassa, varsinkin kuluttajaliiketoiminnassa, globaalissa kilpailussa. Verkkokaupan kehittäminen, markkinoinnin automaatio ja mobiilipalvelujen kehittäminen eivät nouse riittävän korkealle suomalaisyritysten asialistalla, Järvinen painottaa.

Järvisen mukaan yksinkertaistaen mobiilin voidaan ajatella olevan pelkistetysti yhtä kuin asiakaskokemus.

” Yrittäjän on ymmärrettävä asiakasta” – Kuluttajien e-intensiteetti loistavaa tasoa

Antti Järvinen on huolissaan siitä, että yrityksissä ei nähdä teknologiaa, ei nähdä sitä, että teknologia auttaa ymmärtämään asiakasta. Teknologiaa ei hänen mukaansa myöskään nähdä kasvun ajurina.

– Yrittäjän on ymmärrettävä asiakasta; suomalaisten kuluttajien e-intensiteetti, kyky asioida internet-ympäristössä, on erittäin kehittynyttä. Mutta näyttää sille, että yritysten kehitysinvestoinnit eivät kohdistu sinne palvelukehitykseen eivätkä myynnin ja markkinoinnin automaatioon.

Selvitys paljasti senkin, että vain puolella suuryrityksistä on datastrategia.

– Selkokielellä tämä tarkoittaisi, että yritykset tietäisivät, miten käyttävät dataa omien tuotteidensa ja palveluidensa parantamiseen, miten datan perusteella kehitetään uusia palveluita ja miten käyttävät dataa tuottavuuden paranemiseen.

Esimerkiksi 52 prosenttia vastaajista käyttää dataa laajemmin kuin vain re-marketingin pohjana, eli esimerkiksi dynaamisen hinnoittelun ja kustannusten optimoinnin tarkoituksiin.

Pk-yritysselvitys: Kahdeksan kertaa nopeampi kasvu

Helmikuisen Googlen selvityksen mukaan pk-yritykset, joilla on verkkosivusto, kasvoivat noin kahdeksan kertaa nopeammin kuin yritykset, joilla ei ole lainkaan verkkosivua.

Viimevuotisen Google, SY:n ja Vainun pk-yritysten digikyvykkyyttä kartoittaneen selvityksen mukaan digipudokkaiden luokkaan kuuluu 35 prosenttia pk-yrityksistä, eli heillä ei ole ollenkaan verkkoläsnäoloa.

– Emme ole nähneet merkittävää muutosta siinä, Järvinen toteaa.

Lähitulevaisuudessa aiotaan tänään julkistetun selvityksen mukaan hieman useammin investoida erittäin merkittävästi kuin nyt. Ero nykytilanteeseen on kuitenkin hyvin pieni, eikä mitään digi-investointien kiihtymistä ole nähtävissä.

– Nyt on se hetki, jolloin pitää investoida uuteen teknologiaan. Voisi ajatella, että investointien olennaiselle kiihdyttämiselle olisi olemassa selkeitä perusteita.

Parin vuoden takaisen Elisa Oyj:n ja Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan yrityksen kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tärkein yrityksen digitalisoinnin astetta selittävä tekijä on yrittäjän oma suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Elisa etsii parasta tekoälyideaa – voittajalle luvassa 50 000 euroa

16. Toukokuu 2018 - 17:23

Elisa AI Co-Creation Challenge kerää tekoälytiimit yhteen kehittämään uusia tuotteita ja -palveluita. Datan, liiketoimintavalmennuksen ja markkinointinäkyvyyden lisäksi joukkueet pääsevät tekemään yhteistyötä Elisan kanssa. Voittaja valitaan pitchauskisassa Slushissa ja luvassa on 50 000 euron palkkio.

Joukkueilla on mahdollisuus ratkaista ongelmia Elisan eri liiketoiminta-alueilla: viihteessä, teollisessa IoT:ssa, operaattoreiden liiketoimintaprosesseissa, digitaalisessa terveydenhuollossa ja asiakaspalvelussa.

Joukkueet saavat pääsyn anonyymiin dataan, jonka avulla he voivat kouluttaa tekoälymallejaan. Siinä missä ääninauhoituksia voitaisiin hyödyntää suomenkielisen puheentunnistuksen luomiseen, Elisa Viihteen dataa voitaisiin käyttää älykkäiden videosuositusten tarjoamiseen. Osallistujia ohjataan voittavan idean luomisessa, testaamisessa ja kokeilussa, pienimmän toimivan tuotteen rakentamisessa sekä pilotoinnissa asiakkaan kanssa. Tavoitteena on rakentaa markkinakelpoinen ja kaupallistettava tuote kilpailun loppuun mennessä.

– Tämä on startupeille, tutkijoille ja muille yrityksille mahdollisuus päästä kehittämään uutta yhdessä Elisan kanssa. Tiimit pääsevät käsiksi ainutlaatuiseen dataan, oppivat ymmärtämään asiakasta ja voivat yhteiskehittää liiketoimintaa nopeatempoisesti. Tekoälyliiketoiminnan kehittämisellä on valtava vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan, Elisan uusista palveluista vastaava johtaja Henri Korpi sanoo.

Elisa AI Co-Creation Challengen hakuaika on käynnissä. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kolmen minuutin esittelyvideon joukkueestaan ja ideastaan Elisalle 1.7.2018 mennessä. Saapuneiden kilpailuideoiden joukosta Elisan asiantuntijapaneeli valitsee 20.7. mennessä 10-15 mielenkiintoisinta. Kilpailu huipentuu joulukuussa Slushissa, jossa finalistit pitchaavat ja voittajat palkitaan 50 000 euron pääpalkinnolla.

Kilpailun ohjeet ja kilpailuehdot löytyvät täältä.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

SDP vero-ohjelma julki: Tämä uudistus iskisi pieniin yrityksiin

16. Toukokuu 2018 - 15:56

SDP julkaisi tänään vero-ohjelmansa, josta odotettiin varsin kärjekästä. Lopputulos oli odotettua säyseämpi ja sovittelevampi.

Puolue kantaa huolta etenkin verovuodoista ja omistuksen verotuksesta, jota sen mielestä pitää maltillisesti kiristää.

Verovuodoilla viitataan listaamattomien yritysten verotukseen, jota pitää SDP:n mukaan tiukentaa. Jo aikaisemmin puolue on kertonut haluavansa muutoksia verotuksen painopisteen muuttamista omistuksen verottamiseen. SDP ehdottaa, että pääomaverokantojen nostamista alle 30 000 tuloissa 30 prosenttiin ja yli 30 000 euron pääomatuloissa 32 prosenttiin. Tavoitteena olisi päästä lähemmäs EU:n keskiarvoa.

Ohjelmassa halutaan muutosta myös yritysten sukupolvenvaihdosten matalaan verotukseen ja etenkin nollaverotukseen, joka koskee nyt muun muassa instituutiosijoittajien ja säätiöiden osinkotuloja. Nollaverotuksen SDP korvaisi viiden prosentin lähdeverolla.

Puolue toteuttaisi veromuutokset asteittain niin, että ne käynnistyisivät seuraavan hallituskauden aikana.

"Yrittäjävähennyksestä ei pidä luopua"

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan yrittämiseen ja omistamiseen kohdistuvat veronkorotukset nakertavat tulevaa talouskasvua.

– Yrittäminen, omistaminen ja investoinnit ovat pitkäjännitteistä toimintaa, jota veropolitiikan tulee tukea.  Hyvä verojärjestelmä on ennustettavaa, sillä epävarmuus verotuksen suunnasta ja tasosta johtaa väistämättä taloudellisen aktiviteetin alenemiseen ja tuotannollisen toiminnan siirtymiseen muualle. 

Kuismanen on huolissaan SDP:n halusta poistaa yrittäjävähennys.

– SDP painottaa, että veropohjaa tulisi tiivistää ja laajentaa veronkorotusten sijaan. Näin yhteisövero pysyisi jatkossakin kilpailukykyisenä. On kuitenkin outoa, että SDP haluaa poistaa yrittäjävähennyksen. Sehän nimenomaan auttaa pienituloisia, ei osakeyhtiömuotoisia yrittäjiä, jotka eivät ole hyötyneet yhteisöveron alentamisista. Tämä on se joukko, jolla on suuri kasvupotentiaali ja sitä kautta mahdollisuus työllistää, Kuismanen jatkaa.

SDP ehdottaa myös arvonlisäveron alarajan nostamista. Tätä Kuismanen pitää tervetulleena, kuten myös osinkoverotuksen veropohjan tiivistämistä.

– Se on tervetullut uudistus, sillä monet kansainväliset ja kotimaiset institutionaaliset sijoittajat sekä muut osinkoverotuksesta vapautetut yhteisöt eivät juurikaan maksa osinkoveroja Suomeen.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Etätyö lisääntyy, tapaamiset jäämässä historiaan: Nyt halutaan chattailla

16. Toukokuu 2018 - 15:30

Microsoft selvitti alkuvuodesta, miten esimerkiksi työntekijän sukupuoli ja ikä muokkaavat yhteistyömieltymyksiä ja mitkä teknologiat helpottavat eniten etätyöntekijän arkea. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena yli 14 000 työntekijälle seitsemässä eri maassa.

Monessa yrityksessä palaverit, puhelut ja sähköposteihin vastaaminen vie jopa 80 prosenttia työntekijöiden työajasta. Samaan aikaan etätyöskentelyn suosio kasvaa. Yhdysvalloissa on arvioitu, että maan työntekijöistä enemmistö toimii freelancereina vuoteen 2027 mennessä.

Microsoftin tekemän selvityksen mukaan 61 prosenttia työntekijöistä pitää enemmän lyhyestä ja ytimekkäästä viestinnästä. Kaikissa selvityksen ikäryhmissä suosituimpia viestintämuotoja olivat henkilökohtaiset tapaamiset, sähköpostit ja chat.

Keski-ikäiset ja tätä vanhemmat työntekijät arvostivat enemmän tapaamisia kasvokkain, kun parikymppiset työntekijät kokevat chatit yhtä mielekkäinä. Etätyöntekijöiden mielestä videokokoukset esimerkiksi jaetulla näytöllä ja puhelut ovat huomattavasti tärkeämpiä yhteistyön välineitä. Työnantajan tiloissa työskentelevät vastaajat sen sijaan arvostivat näitä vähemmän.

– Jos uudet digitaaliset työkalut tuodaan työpaikalle ilman johdon tukea ja työntekijöiden koulutusta tai kannustusta niiden käyttöön, niiden hyödyt jäävät vähäisiksi, Microsoftin Marketing & Operations -yksikön johtaja Andreas Korczak toteaa yhtiön tiedotteessa.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ohjelmistofirma sponssaa työntekijöilleen cityfillarit: "Meillä tehdään elämästä kivaa"

16. Toukokuu 2018 - 14:40

IWA on ottanut selkeän kannan etätöihin ja työssä viihtymiseen. Toimitusjohtaja Rami Korhosen mukaan tärkeintä on, että työt hoituvat.

– Pidämme tärkeänä henkilökuntamme hyvinvointia ja hyväkuntoisuutta sekä kaikenlaista rohkaisemista aktiivisuuteen. Tehdään elämästä kivaa samalla kun tehdään duunia, Korhonen tiivistää.

Viime keväänä yrityksessä mietittiin uusia tapoja muun muassa liikunnan lisäämiseen.

– Joku keksi idean, että yritys voisi sponssata työntekijöille cityfillarit. Päätimme antaa sellaisen mahdollisuuden kaikille Helsingin työntekijöillemme, Korhonen jatkaa.

IWA tarjoaa nyt toista kesää työntekijöilleen HSL:n citypyörät.

– Moni tulee töihin omalla pyörällä, joten vasta muutama on ottanut edun käyttöön. Kokemukset edusta ovat kuitenkin olleet myönteisiä, Korhonen sanoo.

Yritykselle kyseessä ei ole suuri investointi, sillä yhden henkilön oikeus citypyörään maksaa 25 euroa kesäkaudelta. Viime vuonna IWA sai HSL:n Yritys joka liikuttaa -sertifikaatin.

Etätyötä Thaimaassa

IWAn työntekijöillä on täysin vapaa työaika, joten he voivat käytännössä itse määritellä, milloin ja missä tekevät työtä.

– Päivisin, iltaisin tai vaikka öisin. Tärkeintä on, että työt hoituvat. Pyrimme helpottamaan harrastusten ja työn yhteensovittamista. Jos jossakin projektissa on hetki, ettei ole tiukkaa aikataulua, meidän kannalta on sama tekeekö töitä kotoa tai mökilltä tai surffikohteessa.

IWAn päädesigner Tiia Tamminen tekee töitä enimmäkseen Portugalissa, missä hän viihtyy ennen kaikkea surfauksen takia.

Vaikka etätöitä suositaan, valtaosa IWAn henkilökunnasta tekee töitä yrityksen toimistolla Helsingin Kampissa.

– Thaimaassa meillä on parinkymmenen henkilön toimisto. Tuemme myös työntekijöiden reissaamista toimistojen välillä. Talvella moni haluaa tehdä töitä Thaimaasta käsin pari viikkoa tai kuukauden. Siinä on oma etunsa, että palaverit voidaan pitää vaikka uima-altaalla, Korhonen sanoo.

Kuva: IWA / Paavo Tamminen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

XAMK pokkasi pääpalkinnon yrittäjyyskilpailussa

16. Toukokuu 2018 - 14:01

Suomen Yrittäjien yhdessä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kanssa järjestämän yrittäjyysopetuskilpailun on voittanut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK. Se kilpaili StartUp Passion In Baltic Region -projektilla.

Yrittäjyysopetuskilpailussa etsittiin tänä vuonna ammattikorkeakouluista yrittäjyysopetuksen malleja, joissa on kansainvälistä "twistiä".

– Saimme kisaan kahdeksan kovatasoista osallistujaa. Kukin niistä twistasi yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä omalla tyylillään. XAMKin Passion In Baltic Region onnistui parhaiten vangitsemaan tavoittelemamme tahtilajin. Hankkeessa on vahva valtiorajat ylittävä ulottuvuus, joka konkretisoituu monikansallisten opiskelijayritysten kehittämisenä ja kansainväliseen liiketoimintaan rohkaisemisena”, kiteyttää kilpailua Suomen Yrittäjissä koordinoiva digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

XAMKin hankkeen tavoitteena on yhdistää Baltian alueen opiskelijoita järjestämällä muun muassa erilaisia tapahtumia ja koulutuksia. Mukana hankkeessa ovat Tallinnan yliopisto ja Tukholman kauppakorkeakoulu. 

Ammattikorkeakoulujen tämänvuotisen valtakunnallisen yrittäjyysopetuskilpailun teemana oli "yrittäjyyttä ilman rajoja". Tavoitteena oli tuoda esiin vaikuttavia kansainvälisesti orientoituneita yrittäjyysopetuksen malleja esimerkiksi globaalien haasteiden ratkaisemiseen, maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden yrittäjyyden edistämiseen tai korkeakoululähtöisten yritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseen.

– Yrittäjyysopetus on parhaimmillaan innostavaa, luovaa, toiminnallista ja yhdessä tekemistä – kuten yrittäjyyskin. On mahtavaa havaita, että ammattikorkeakoulut edistävät laajalla rintamalla ja erilaisin luovin tavoin yrittäjyyttä, ja katsovat samalla myös Suomea pidemmälle, iloitsee kisan tuomaristossa istunut Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Voittaja julkistettiin tänään keskiviikkona Porin AMK-päivillä, jossa XAMK palkittiin opetushenkilöstön yrittäjyysosaamista kehittävällä 5 000 euron koulutussetelillä. Palkinnon mahdollistaa Suomen Yrittäjien Osaavia opettajia — yrittäviä nuoria -projekti. Kunniamaininnan kisassa ansaitsi Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemian KV-tiimi.

Palkittavan mallin valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen ja asiantuntija Eerikki Vainio, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin varapuheenjohtaja Maria Jokinen, Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtori Pia Marjanen sekä Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä ja projektipäällikkö Päivi Ojala.

Lue lisää StartUp Passion in Baltic Region -hankkeesta XAMKin sivuilta sekä hankkeen sivuilta.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Huippusuosittu älypuhelin saa jatkoa: Honor 10 myyntiin toukokuussa, mukana myös kasvontunnistus

16. Toukokuu 2018 - 12:30

Huawein sisartuotemerkki Honor on vallannut Suomessa tukevan jalansijan keskihintaluokan älypuhelinten markkinoilla. Nyt puhelimesta on esitelty uusin versio, Honor 10. Se tulee myyntiin Suomessa 24. toukokuuta. Ennakkomyyntikampanja käynnistyi eilen. 

Honor-mallisto kilpailee samassa hintaluokassa muun muassa Oneplus-puhelinten kanssa. Kyseessä on jatkuvasti yhä suositumpi hintaluokka myös Suomessa.

Honor 10 tulee saatavilla varsin kilpailukykyisillä ominaisuuksilla. Puhelimessa on neljä gigatavua RAM-muistia. Tallennustilaa on edellisestä mallista tutut 64 gigatavua. Tarjolle tulee myös 50 euroa kalliimpi versio, jonka ostaja saa 128 gigatavun tallennusmuistin.

Honor 10:n näytön koko on 5,84 tuumaa. Näytön ylälaidassa on monesta viime aikoina julkistetusta älypuhelimesta tuttu "lovi", joka pitää sisällään muun muassa etukameran. Näytön alalaidassa on sormenjälkilukija, jota käytetään muun muassa näyttölukituksen avaamiseen. Lukijan pitäisi tunnistaa sormi aikaisempaa paremmin myös silloin, kun sormi on kostea. Tämä on uuden ultraääniteknologian ansiota.

Aikaisempien Honor-puhelinten tavoin myös kymppiversiossa on ominaisuuksia Huawein huippumalleista kuten äskettäin myyntiin tulleesta P20-mallista, kuten nopea prosessori.

Puhelimen takapinta on lasia.

Huawei on tuonut viimeisimpiin malleihinsa uudenlaisia värivaihtoehtoja. P20-sarjassa huomiota herätti twilight-moniväriversio ja nyt Honor 10:een tuodaan sitä muistuttava värivariantti. Erikoisväreissä vaihtoehtoja ovat myös vihreä ja sininen, perusväreissä musta ja harmaa.

Etukamerassa 24 megapikseliä

Tekoälystä kohistiin ja P20 Pron lanseerauksen yhteydessä ja nyt tekoäly on otettu mukaan myös Honor 10:n kameraan. Sitä käytetään muun muassa kuvauskohteiden tunnistamisessa ja valaistusasetusten optimoimisessa.

Honor 10:een on asennettu kaksoiskamera. Puhelimen pääkamerassa on 16 megapikselin kenno ja mustavalkokamerassa megapikseleitä on 24. Etukameran tarkkuus on peräti 24 megapikseliä. Mielenkiintoinen ominaisuus on etukameran käyttö myös kasvontunnistuksessa.

Musiikkidiggarit saattavat riemastua siitä, ettei Huawei ole poistanut puhelimesta 3,5 millimetrin kuulokeliitäntää.

Uutuusluurin käyttöjärjestelmä on Android 8.1.

Kuva: Huawei

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Unohda kaiuttimet, nyt tulee älytyyny: Toimii myös terapiakäytössä

16. Toukokuu 2018 - 11:44

Flexound Augmented Audio on suomalainen teknologiayritys, jonka kehittämä Humu toistaa musiikkia ja lisäksi värähtelee.

Uutta on se, ettei tyynyn sisällä ole lainkaan kaiutinta. vaan vaahtokumilla ympäröity joustava ja värähtelevä elementti. Valmistaja väittää tyynyn pystyvän toistamaan äänialueen varsin laajalla skaalalla, 20 hertsistä ja 20 kilohertsiin.

Tyynyä voi käyttää paitsi elokuvien ja tv:n katselussa, myös rentoutumiseen ja erilaisten terapiaäänien kuuntelemiseen.

Tärinä mukautuu äänen mukaan esimerkiksi niin, että sotaelokuvan jyske myös tuntuu hartioiden päällä.

Humun voi yhdistää langattomasti tai kaapelilla televisioon, tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen. Tyyny maksaa tällä hetkellä noin 300 euroa. Se valmistetaan Kiinassa.

Yritys on laajentanut toimintaansa nopeasti kansainväliseksi. Humua kaupataan jo Suomen lisäksi muun muassa Japanissa, Kiinassa ja suurimmissa Euroopan maissa. Edessä on laajentuminen rapakon taaksen Yhdysvaltoihin, jonne Flexound on saanut ensimmäisen patentin.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Akavalaisen liiton selvitys: Halukkuus paikalliseen sopimiseen sitä suurempaa mitä paremmat resurssit

16. Toukokuu 2018 - 10:00

Paikallisen sopimisen resursseina nähtiin Akavan Erityisalojen kyselyssä kokonaisuutena, jonka osa-alueita ovat luottamus, tietämys, hyvä tahto, rohkeus, ajan käyttö sekä neuvotteluosaaminen.

Sopimisen resurssien myönteinen yhteys neuvotteluhalukkuuteen pätee, olipa kyse palkoista tai työajoista. Halukkuus neuvotella omasta palkasta, työajan pituudesta ja sijoittelusta sekä etätyökäytännöistä oli sitä todennäköisempää, mitä paremmiksi paikallisen sopimisen resurssit omalla työpaikalla koettiin.

– Tulos antaa hyvää osviittaa siitä, mihin työpaikoilla tulee panostaa, kun halutaan edistää paikallista sopimista myös asennetasolla, arvioi neuvottelupäällikkö Saara Aikio Akavan Erityisaloista.

– Esimerkiksi luottamuksesta puhutaan paljon juhlapuheissa, mutta olennaista on, miten henkilöstö asian oikeasti kokee. Paljon luottamusta ja osaamista, niin uskallus neuvotella paikallisesti lisääntyy. 

Luottamuspulaa vajaalla kolmanneksella

Jäsenten mielestä tärkeimmät paikallisen sopimisen edellytykset ovat luottamus sekä tieto oikeuksista, velvollisuuksista, lainsäädännöstä ja yrityksen tilasta. Noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti näitä erittäin tärkeinä. 

Tärkeitä edellytyksiä oli enemmistön mielestä myös neuvotteluosaaminen, rohkeus, mahdollisuus käyttää aikaa sopimiseen sekä hyvä tahto. 

Osalla työpaikoista paikallisen sopimisen edellytykset olivat kunnossa, osalla niissä oli pahoja puutteita. Esimerkiksi 60 prosenttia vastaajista arvioi, että omalla työpaikalla on ainakin jonkin verran luottamusta, mutta 31 prosentilla arvio oli päinvastainen. Viisi prosenttia arvioi, ettei luottamusta ole lainkaan.

Tietoa sopimisen tueksi on, mutta monilla työpaikoilla liian vähän

Noin 47 prosenttia arveli, että tietoa paikallisen sopimisen tueksi on ainakin jonkin verran, mutta toisaalta 32 prosenttia arvioi tiedon määrän liian vähäiseksi. 

Neuvotteluosaamista oli vähintään jonkin verran 47 prosentilla, mutta toisaalta 37 prosenttia arvioi osaamisen tällä alueella puutteelliseksi. 

Työpaikan koolla oli merkitystä. Pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla työskentelevät arvioivat muita myönteisemmin työpaikkansa paikallisen sopimisen resursseja. Erityisesti myönteiset kokemukset luottamuksesta ja rakentavasta asenteesta työpaikalla olivat pienillä työpaikoilla työskentelevillä yleisempiä kuin muilla. Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula ei ylläty tuloksesta, että pienissä yrityksissä ja pienillä työpaikoilla luottamus on hyvä ja sitä myötä myös edellytykset paikalliselle sopimiselle.

– Myös TEM:n työolobarometri antaa vastaavat tulokset. Pienissä yrityksissä yrittäjä ja työntekijä tekevät samaa työtä ja tuntevat toisensa. Isommilla työpaikoilla kannattaa panostaa yhdessä tekemiseen ja siihen, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Tässä myös ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä rooli. Ketään ei saa sulkea työpaikan kehittämisen ulkopuolelle, vaan kaikilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa järjestäytymisestä riippumatta, Makkula sanoo.

Puolet valmiita neuvottelemaan itse

Noin puolet olisi halukas neuvottelemaan itse työaikaan liittyvistä eri asioista työnantajan kanssa. Liukuvasta työajasta neuvottelisi jopa kaksi kolmasosaa.

Omasta palkasta olisi ylipäätänsä valmis neuvottelemaan noin 60 prosenttia ja siitä, onko oma palkkataso oikea suhteessa muihin neuvottelisi 45 prosenttia.

Oma ammattiliitto oli suosituin vaihtoehto kysyttäessä, kuka voisi sopia työntekijöiden puolesta. Toiseksi yleisimmin neuvotteluvaltuudet annettaisiin henkilöstöedustajalle. 

”Paikallisesti huomioidaan sekä yrityksen että työntekijöiden edut ja tarpeet”

Paikallisen sopimisen tavoitteista kärkeen kyselyssä nousivat henkilöstön motivaation edistäminen, työolojen parantaminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

SY:n Janne Makkulan mukaan vallan ja vastuun siirtäminen kabineteista työpaikoille auttaa kyselyssä kärkeen nousseiden paikallisen sopimisen tavoitteiden saavuttamisessa.

– Paikallinen sopiminen ei ole reitti työehtojen heikentämiseen, vaan se on yhdessä tekemistä ja sopimista tavalla, jossa sekä yrittäjän ja yrityksen että työntekijöiden edut ja tarpeet voidaan huomioida, esimerkiksi työaikojen järjestelyjen osalta. Yritys ei voi menestyä ilman motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä.

– Kun kerran on tahtoa ja luottamusta sopimiseen, sille pitäisi antaa myös lainsäädännössä tilaa. Tällä hetkellä erityisesti pienten yritysten mahdollisuudet sopia yhdessä henkilöstönsä kanssa ovat kaikkein rajoitetuimmat. Tässä avain on hallituksella ja eduskunnalla ja kannustan sitä käyttämään, Makkula vetoaa päättäjiin.

Yrityksen kilpailukyvyn parantamista tai paikallisten olosuhteiden huomioimista pidettiin kyselyssä vähemmän tärkeinä. Silti näitäkin tavoitteita piti vähintään melko tärkeänä yli puolet vastaajista.

– Esimerkiksi henkilöstöedustajien mukanaolo yrityksen hallintoelimissä parantaisi varmasti ymmärrystä liiketoiminnasta ja ”samassa veneessä” olemisen kokemusta, Aikio Akavan Erityisaloista pohtii.  

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

VM selvittää henkilötunnusten uusimista – Yrittäjien asiantuntija peräänkuuluttaa muutoksen yritysvaikutuksia

15. Toukokuu 2018 - 18:30

Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys kansalliseksi toimintamalliksi. Työryhmässä on jäsenenä Suomen Yrittäjien asiantuntija Petri Holopainen. Työryhmän toimikausi alkoi syyskuussa ja jatkuu 31. joulukuuta 2019 saakka. Sen ohjausryhmän puheenjohtajaksi on nimitetty viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta.

Jos henkilötunnus muuttuu pituudeltaan tai numeroiltaan, tällä voi olla yritysvaikutuksia. Petri Holopaisen mukaan on mahdollista, että muutoksesta seuraisi yrityksillekin järjestelmäuudistuksia.

–  Suomen Yrittäjät peräänkuuluttaa yritysvaikutuksia asiassa. Vaikutuksia tulee todennäköisesti viranomaistoimintaan, kun heillä on todella paljon erilaisia ohjelmistoja, joita täytyisi muuttaa. Jos lainsäädäntöä tulee, tehdään todennäköisesti viranomaisten toimesta kattavat vaikutustenarvioinnit myös yritysten osalta, Holopainen tiivistää työryhmän työn tämänhetkisen tilanteen.

VM: Nykyistä henkilötunnusta tulee kehittää

Nykyisestä henkilötunnuksesta ilmenevät usein tarpeettomasti henkilön syntymäaika ja sukupuoli, mikä osaltaan estää tunnuksen laajemman hyödyntämisen. Toisaalta nykyisen henkilötunnuksen muoto ja muodostamissäännöt aiheuttavat sen, että henkilötunnuksia on päivä- ja sukupuolikohtaisesti käytössä ainoastaan rajallinen määrä.

Valtiovarainministeriön lokakuisen tiedotteen mukaan nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että merkittävä osa Suomessa tilapäisesti oleskelevista tai asioivista henkilöistä jää vaille yksilöivää tunnusta. Tämä vaikeuttaa henkilöiden asiointia sekä viranomaisissa että yksityisellä sektorilla.

Tavoitteena myös estää identiteettivarkauksia aiempaa paremmin

Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys kansalliseksi toimintamalliksi henkilöiden yksilöimiseen Suomessa. 

Työn aikana selvitetään myös keinoja estää identiteettivarkauksia aiempaa paremmin sekä edistää rekisteritietojen hajautettua hallintaa ja käyttöä, henkilön mahdollisuuksia itseensä liittyvien tietojen hyödyntämiseen ja tietoturvallisten menetelmien käyttämistä henkilön tunnistamisessa.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kirsi Sormunen: Vastuullisuus vaikuttaa yrityksen arvoon ja indikoi johtamisen laatua

15. Toukokuu 2018 - 16:43

– On muutamia asioita, joiden takia vastuullisuus on omistajan kannalta tärkeä asia. Vastuullisuus vaikuttaa yrityksen arvonmuodostukseen ja se, kuinka vastuullisesti yritystä johdetaan, on hyvä indikaattori johdon laadusta, Kirsi Sormunen puhui tänään FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimuksen julkistustilaisuudessa.

Sormunen viittaa Harvardissa vuonna 2011 tehtyyn selvitykseen, joka osoittaa myös, että hyvin hoidettu yritysvastuu helpottaa pääoman saatavuutta.

– Kestävän kehityksen vaatimusten huomiointi osoittaa hyvää riskienhallintaa ja kykyä kääntää toimintaympäristön muutokset kannattavaksi liiketoiminnaksi, Sormunen sanoo. Hän toimii muun muassa VR Groupin hallituksessa.

Kirsi Sormunen on työskennellyt pitkään yritysvastuun parissa, muun muassa Nokia Oyj:llä.

Hyödyt näkyvät maineessa ja toimintaedellytysten turvaamisessa

Sormusen mukaan on hyvä, että yrityksissä nähdään vastuullisuus jo bisnesmahdollisuutena, eikä enää vain riskien hallintana.

Vastuullisuuden merkitys yrityksille kasvaa tasaisesti, selviää kyselytutkimuksesta. Erittäin olennaiseksi vastuullisuuden kokee nyt jo lähes 70 prosenttia kyselyn vastaajista.

Vastuullisuuden suurimpina hyötyinä yrityksissä nähdään maineen rakentaminen ja brändin arvo, toiseksi nousee tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistaminen. Yritysvastuun toimenpiteet kyselyn vastaajayrityksissä liittyvät useimmiten päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuteen.

Sormunen herätteli puheenvuorossaan suomalaisia yrityksiä nostamaan kestävän kehityksen teemoja myös markkinointiin.

– Suomalaiset yritykset ovat aika arkoja kytkemään kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta brändin rakentamiseen ja markkinointiin.

FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus on alan laajin kyselytutkimus Suomessa. Tutkimukseen osallistui 185 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja asiantuntijaa Suomen 1000 suurimmasta yrityksestä. Tutkimuksen toteutti T-Media FIBSin toimeksiannosta.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tavoitteena ratkaista maailman suurin terveydenhuollon haaste – Keskiössä verestä saatu terveysdata

15. Toukokuu 2018 - 15:12

Kansainvälistä tunnustusta saaneen verianalyysipalvelun lisäksi Nightingale tulee tarjoamaan virtsan, aivo-selkäydinnesteen (likvori) ja napaverinäytteiden metabolomiikka-analyyseja huippututkimuksen käyttöön maailmanlaajuisesti. Uudet palvelut tulevat käyttöön syksyllä 2018.

– Mahdollisuus tutkia erilaisten biologisten nesteiden metabolisia profiileja lisää molekyylitason ymmärrystä tautien synnystä ja terveyden ylläpitämisestä, kertoo Nightingale Healthin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Teemu Suna.

Verianalyysikoe voi ennustaa verisuonisairauksien ja diabeteksen riskiä

Vuonna 2013 perustettu yritys (entiseltä nimeltään Brainshake Oy) on kehittänyt verianalyysiteknologian, jolla verinäytteestä saadaan analysoitua tavallisen neljän sijasta 228 veren merkkiainetta. Teknologia toimii niin, että verinäyte laitetaan korkeataajuiseen magneettiin. Mittaus perustuu samaan teknologiaan kuin magneettikuvantaminen.

– Visuaalisen kuvan sijaan informaatio tulee spektrimuotoisena kuvastaen verinäytteen molekyylirakennetta, Suna kertoi keväällä 2017 Yrittäjä-lehdelle.

Yrityksen verianalyysikoe voi ennustaa sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen riskiä. Kyseiset sairaudet kehittyvät koko eliniän aikana.

Nightingalen uudet palvelut tarjoavat uusia työkaluja erityisesti tutkijoille, jotka työskentelevät sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, neurologisten, munuaissairauksien sekä äidin ja sikiön terveyteen liittyvän tutkimuksen parissa.

– Nightingalen uudet alustat hyödyntävät verianalyysimme tavoin korkean suorituskyvyn NMR (Nuclear Magnetic Resonance) -teknologiaa, joka tarjoaa kustannustehokkaita ja skaalautuvia analyysipalveluita uusien aineenvaihdunnan yhdisteiden löytämiseen ja löydösten muuntamiseksi kliinisiksi sovelluksiksi, kertoo Nightingale Healthin Head of Products and Services Janna Ranta.

Tavoitteena ratkaista maailman suurin terveydenhuollon haaste

Nightingalen nykyinen verianalyysipalvelu pohjautuu yli 100 vertaisarvioituun tieteelliseen artikkeliin ja se sai CE-merkinnän vuonna 2017. Nightingalen laatujärjestelmä on sertifioitu EN ISO 13485 -standardin mukaisesti ja laadunhallinta on merkittävässä asemassa kaikissa yhtiön tarjoamissa palveluissa.

– Kansainvälinen EN ISO 13485 laatustandardi takaa analyysien ja tulosten korkean laadun. Standardin asettamat vaatimukset ovat erittäin korkeat ja vaaditun tason saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja sekä vuosien työtä, Suna sanoo.

Yrityksen tavoitteena on ratkaista maailman suurin terveydenhuollon haaste, sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes, jotka aiheuttavat vuosittain yli 1200 miljardin euron kustannukset maailmanlaajuisesti.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Vastuullisuuden mittareina seurataan yllättäen asiakas- ja työtyytyväisyyttä

15. Toukokuu 2018 - 13:12

Yritysvastuuverkoston Yritysvastuu 2018 -tutkimuksen mukaan näin nähtiin erityisesti suurissa, yli 200 miljoonan liikevaihdon yrityksissä, joista 88 prosenttia näkee nyt hyödyt panostuksia suurempina. Vastaava luku pienemmissä yrityksissä oli 73 prosenttia.

– Tulos kertoo, että yritysvastuu on selvästi siirtynyt hyväntekeväisyydestä liiketoiminnan ytimeen. Kiitos tästä kuuluu pitkälti kuluttajille, sijoittajille ja muille yritysten sidosryhmille. Vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta, ja ne yritykset, jotka ovat oikeasti kuunnelleet asiakkaitaan, ja panostaneet systemaattisesti vastuullisuuteen esimerkiksi kehittämällä hankintakäytäntöjään, alkavat nyt nähdä työn tulokset viivan alla, sanoo FIBSin johtava asiantuntija Siru Sihvonen.

Tutkimuksen mukaan yritykset seuraavat vastuullisuustavoitteiden täyttymistä erityisesti asiakastyytyväisyyden ja työtyytyväisyyden kautta. Sihvosen mukaan tämä johtunee siitä, että asiakas- ja työtyytyväisyydelle on mittarit, ja näitä on helppo mitata.

Nesteen johtaja kannustaa menemään pienin askelein eteenpäin

FIBS ry:n tilaisuudessa puhunut Nesteen Uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala hämmästeli tutkimuksen löydöstä, että yritykset kokevat haasteelliseksi kestävän kehityksen asioiden viemisen strategiaan.

– Jos haaste ei ole siinä, että ylin johto ei ole sitoutunut, eikä kustannuksissa eikä osaaminenkaan ole haaste. Miten se haaste voi olla, että me yritykset emme saa vietyä näitä asioita strategiaan. Nyt pitää miettiä, pitäisikö yksinkertaistaa, pitäisikö mennä pienin askelein eteenpäin. Voi edetä ns.  inside out, eikä outside in, eli aloittaa siitä, että mitä se vastuullisuus meidän yritykselle on ja mitä se meille tuo.

Reilut 70 prosenttia huomioi vastuullisuuden hankinnoissaan

73 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoittaa huomioivansa vastuullisuuskriteerit omissa hankinnoissaan, ja lähes joka toinen panostaa lapsi- ja pakkotyövoiman torjuntaan. Jo 85 prosentilla (65 prosenttia vuonna 2017) kyselyyn vastanneista yrityksistä on koko toiminnan kattava eettinen toimintaohjeisto. Valtaosa on laatinut ohjeiston myös alihankkijoilleen.

Vastuullisuuden hyötyjen realisoituessa aihe on alkanut kiinnostaa entistä enemmän myös yritysten ylintä johtoa. 78 prosenttia yrityksistä ilmoittaa käsittelevänsä yritysvastuukysymyksiä johtoryhmässä. Kyselytutkimuksen mukaan tästä huolimatta vain joka toinen yritysvastuusta vastaava johtaja tai päällikkö on mukana keskusteluissa.

– Hyvästä kehityssuunnasta huolimatta vastuullisuus näyttää edelleen olevan yrityksissä ensisijaisesti tukitoiminto, Siru Sihvonen toteaa.

Hallitusammattilainen Kirsi Sormusen mukaan jo osakeyhtiölaissa nousee esiin yhtiön velvoite vastuullisuuteen.

– Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua, laissa sanotaan. Yritysvastuu on juuri tätä, eli toimia vastuullisesti yhteiskunnassa.

Hän on muun muassa Suomen Mentoreiden hallituksen jäsen, DIFin Senior Advisor vastuullisuuskysymyksissä ja Suomen Kiertotalousohjelman toinen puheenjohtaja

FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus on alan laajin kyselytutkimus Suomessa. Tutkimuksessa on selvitetty suurten ja keskisuurten suomalaisyritysten yhteiskuntavastuutoiminnan käytäntöjä, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.

Tutkimukseen osallistui 185 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja asiantuntijaa Suomen 1000 suurimmasta yrityksestä. Tutkimuksen toteutti T-Media FIBSin toimeksiannosta. FIBS-verkostossa on mukana jo yli 300 yritystä ja yhteisöä.

Kuvassa Kirsi Sormunen

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tällainen on Suomessa kehitetty robottiauto – näkee jopa sumuseinän taakse

15. Toukokuu 2018 - 7:00

VTT:n kehittämä, Marilyniksi kutsuttu robottiauto lähtee huomenna Saksan Ulmiin, jossa kokoontuvat eri ajoneuvovalmistajien robottiautot RobustSENSE-tapahtumassa.

Marilynin kerrotaan näkevän ihmissilmää paremmin sumuisissa, jopa lumisissa olosuhteissa. Auto luovii eteenpäin ilman pysähdyksiä huonollakin säällä.

Auto pystyy myös näkemään sumuseinän takana olevan ihmishahmon ja pysähtymään automaattisesti. Tämän mahdollistaa auton katolle kiinnitetty LiDAR-tutka, joka näkee aallonpituuksia, joita ihminen ei erota.

– Vaikka Marilynin näkökyky rajoittuu sankassa sumussa noin 30:een metriin, uudenlainen tutka mahdollistaa auton ajamisen hiljaa sen sijaan, että sen toiminta pysäytettäisiin täysin, kertoo projektipäällikkö Matti Kutila VTT:n robottiautotiimistä.

Autossa on käytössä myös radiotutkia, mutta niiden herkkyys muille kuin metallisille esteille ja toisaalta erottelukyky ovat rajoitettuja etenkin, kun halutaan tehdä hahmontunnistusta.

– Marilyn pystyy myös yhdistelemään tutka- ja LiDAR-tekniikoita painottamalla eri antureiden parhaita puolia. Tämä tekee automaattiajoneuvosta turvallisemman kuin ihmisen ajamasta autosta - tosin siihen on vielä matkaa, mutta melkoinen harppaus on nyt otettu ja oikeaan suuntaan, Kutila korostaa.

– Meillä on silti edelleen pitkä matka 24/7 automaattiajamiseen, mutta haave on taas pitkän loikan verran lähempänä. Jos juostaan 42 km maratonia, niin ehkäpä maali on nyt 10 km lähempänä, hän vertaa.

Robottiautoihin on tähän mennessä lisätty koko ajan enemmän skenaarioita (kaupunkia, kantatietä, lunta, exit-ramppia), joista auto suoriutuu. Näitä testataan myös Ulmin tapahtumassa.

– Marilyn ajaa varta vasten telttaan tehdyn sumupatjan läpi siten, etteivät kyydissä olevat ihmiset näe sen taakse. Kammion jälkeen auto väistää automaattisesti edessä olevaa estettä, tässä tapauksessa nukkea. Marilynin antureista 905 nanometrin LiDARit eivät näe sumun läpi, mutta uusi 1550 nm:n LiDAR on ainoa anturi, jonka pohjalta väistöpäätös tehdään.

Muut robottiautot tulevat Ulmin yliopistolta, Daimlerilta, FZI:lta, Fiatilta, Ficosalta sekä Fraunhoferilta ja CTAG:ilta.

Seuraavan kerran Marilyn kokeilee taitojaan kesällä automaattisessa parkkeeraamisessa siten, että se saa ohjauskomentonsa auton ulkopuolelta.  

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: VTT

Kategoriat: Yrittäjät

Linda Liukkaalle 100 000 dollarin apuraha - suomalainen lastenkirjasarja leviää uusille markkinoille

14. Toukokuu 2018 - 17:11

Hello Ruby -lastenkirjasarjastaan tunnetun Linda Liukkaan menestys jatkuu.

Dubain Expo 2020 -maailmannäyttelyn organisaatio on antanut Liukkaalle 100 000 dollarin Expo Live -apurahan. Apurahan turvin on tarkoitus levittää Hello Rubya uusiin paikkoihin ja samalla tutustuttaa lapsia tekoälyyn, koodaamiseen ja tietojenkäsittelyyn.

– Ohjelmointi on 2000-luvun kieli, jolla on maailmassa yhä suurempi merkitys. Siksi Hello Rubyn kaltaiset projektit ovat tärkeitä. Olemme iloisia voidessamme auttaa sitä laajentumaan ja tavoittamaan yhä useampia lapsia, Expo Liven Vice President Yousuf Caires sanoo.

– Apuraha antaa Hello Rubylle mahdollisuuden laajentua uusille markkinoille kuten Lähi-itään, Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan. Sen avulla voimme luoda dynaamista, viihdyttävää ja pedagogista verkkosisältöä, joka innostaa opettajia ja lisää heidän käytännön osaamistaan, Liukas toteaa.

Ensimmäinen kirjasarjan osa ilmestyi vuonna 2015. Hello Ruby on suunnattu 4–10-vuotiaille lapsille.

– On iso sattuma, että olen päätynyt tälle alalle. Aalto-yliopisto perustettiin samoihin aikoihin vuonna 2010, ja satuin törmäämään suomalaiseen startup-skeneen, Liukas kertoi Yrittäjä-lehden haastattelussa viime syyskuussa.

Vuonna 2014 Kickstarter-joukkorahoituskampanja keräsi kuukaudessa uskomattomat 380 000 dollaria. Tuo summa on lähes kuudennes Suomen vuoden 2014 kirjallisuusviennistä Kirjallisuuden vientikeskus FILIn mukaan.

Liukkaan tavoite oli 10 000 dollaria, jolla olisi kattanut kirjan editointityön ja painokulut.

– Minusta ei ikinä olisi tullut lastenkirjailijaa ilman internetiä, Linda Liukas totesi haastattelussa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Tommi Anttonen

 

Kategoriat: Yrittäjät

Microsoftin jättipotkujen seuraus: Sadat ryhtyivät yrittäjäksi

14. Toukokuu 2018 - 14:00

Microsoft ilmoitti kesällä 2015 laiteliiketoiminnan strategiamuutoksesta ja antoi lähtöpassit yli 3 000 henkilölle. Vähennykset kohdistuivat Tampereelle, Espooseen ja Saloon.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes 90 prosenttia irtisanotuista työntekijöistä löysi uuden työpaikan.

Nopeaan uudelleen työllistymiseen tai muun urapolun löytämiseen tähdättiin viidellä eri tavalla: neuvontapalveluilla (TE-toimistot), toimivien yritysten digitalisoitumisella (Tekesin Digiboosti), uusien investointien houkuttelulla Suomeen (Invest in Finland) ja uusien yritysten synnyttämisellä sekä osaamisen ylläpitämisellä ja kehittämisellä (Polku-ohjelma ja Euroopan globalisaatiorahasto).

 – Nopean uudelleen työllistymisen tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Erittäin vaikean lähtötilanteen jälkeen on tullut myös paljon positiivisia uutisia, kun kokeneet ammattilaiset ovat synnyttäneet Suomeen uusia it-yrityksiä, tehostaen näin digitalisaation etenemistä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Microsoftin oma Polku-ohjelma tarjosi tukea 205:lle yritykselle. Yhteensä 11 prosenttia irtisanotuista ryhtyi yrittäjäksi. 55 prosenttia irtisanotuista osallistui yhtiön ja TE-toimistojen yhteistyössä järjestämään muutoskoulutukseen.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että niin moni entinen kollegamme on työllistynyt Polku-ohjelman avulla. Ohjelma on saanut paljon kiitosta niin osallistujilta kuin ulkoisilta tahoilta, sanoo Microsoftin Polku-ohjelman johtaja Rilla Hiillos.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Järvi-Suomi Kiinan suurimman online-matkatoimiston listoille

14. Toukokuu 2018 - 13:05

Visit Finland, Järvi-Suomi ja Aasian suurin online-matkatoimisto, kiinalainen Ctrip ovat sopineet merkittävästä yhteistyöstä Järvi-Suomen markkinoimiseksi kiinalaisille kuluttajille.

Ctrip on maailman toiseksi suurin ja Kiinan suurin online-matkatoimisto. Osana sopimusta Ctrip on paketoinut useita uusia matkoja Järvi-Suomen alueelle. Visit Finland aloitti markkinointiyhteistyön Ctripin kanssa 2016, jolloin Ctrip otti myyntiin uusia StopOver-, eli lyhyen pysähdyksen, tuotteita Suomeen.

Oxford Economicsin arvion mukaan kiinalaisten matkailu Eurooppaan kasvaa 7,5 prosentin keskimääräistä vuosivauhtia seuraavat viisi vuotta. Saman arvion mukaan Pohjois-Eurooppa kasvattaa osuuttaan kiinalaisten ulkomaanmatkailusta.

– Kilpailu kiinalaisista matkailijoista on maailmalla kova. Suomen sekä suomalaisten matkakohteiden ja matkailupalveluja tarjoavien yritysten on tärkeää olla mukana markkinoimassa ja myymässä eri kanavissa Kiinassa. Ctripin alustan avulla tavoitamme suoraan kiinalaiset kuluttajat, sanoo myyntijohtaja Heli Mende Business Finlandin Visit Finland -yksiköstä.

Kiinalaismatkailijoiden merkitys on kasvanut viime vuodet kovaa vauhtia ja myös Suomessa on nähty näyttäviä kasvulukuja. Suurin osa matkoista on ollut Pohjoismaiden kiertomatkoja, joissa Suomi, pääasiassa Helsinki mutta myös Turun alue, ovat osana matkaohjelmaa. Viime vuosina kiinalaisten matkailijoiden kiinnostusta Suomea kohtaan on kasvatettu ainoana kohteena eli ns. monodestinaationa, koska tällöin matkailijat viipyvät Suomessa pidempään.

– Lappi ja erityisesti Rovaniemi ovat onnistuneet tässä hienosti talvikaudella. Suomi on kiinalaisia selkeästi kiinnostava uusi kohde ja olemme kasvaneet muita Pohjoismaita nopeammin. Suomi on jo talvisesonkina Pohjoismaiden markkinajohtaja kiinalaismatkailijoiden keskuudessa, Mende toteaa.

Suurin osa kiinalaisista tulee pohjolaan kuitenkin kesäkaudella ja siksi kesän matkailun kehittämisessä on runsaasti potentiaalia. Järvi-Suomi ja Suomen saaristo- sekä rannikkoalueet ovat Kiinassa vielä täysin tuntemattomia, mutta herättävät matkatoimistojen keskuudessa suurta kiinnostusta.

"Kiinnostus myös hiljaisimmille kausille"

Itäisen Järvi-Suomen neljä maakuntaa Pohjois- ja Etelä- Savo sekä Pohjois- ja Etelä-Karjala ovat lähteneet yhteisellä panostuksella mukaan Kiina-markkinoille.

– Tämä yhteistyö on erinomainen lähtölaukaus yhteiselle markkinalähtöiselle tuotekehitykselle. Ctripin kanssa tehtävällä kampanjayhteistyöllä pyritään kasvattamaan Järvi-Suomen kohteiden näkyvyyttä ja kiinnostavuutta kiinalaisten keskuudessa. Lakeland-brändin tunnettuus ottaa tässä merkittävän harppauksen eteenpäin, sanoo Järvi-Suomen matkailuyhteistyötä koordinoiva Kiti Häkkinen Business Finlandista.

Pitkällä tähtäyksellä tavoitteena on kasvattaa Suomen kaikkien neljän matkailullisen suuralueen Lapin, Järvi-Suomen, saariston ja rannikon sekä Helsingin alueen tunnettuutta ympärivuotisina matkakohteina, jotta paine ei kohdistu vain huippusesongeille. Suomessa on jo huippusesonkien aikana pullonkauloja lento-ja majoituskapasiteetissa.

– Meidän on kyettävä herättämään kiinnostus Suomea kohtaan myös hiljaisimmille kausille, jotta voimme kehittää matkailua kestävällä pohjalla. Jos onnistumme tässä, sillä on selkeät positiiviset vaikutukset erityisesti matkailuyritysten liiketoiminnan kehittämiseen, työllisyyteen ja vientiin rinnastettavaan matkailutuloon, Mende sanoo.

Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin 362 000 kiinalaisten yöpymistä (sisältäen Hongkongin). Kiinalaisten yöpymisten määrä Suomeen kasvoi viime vuonna 33 prosenttia ja pelkästään tämän vuoden tammi-maaliskuussa 25 prosenttia. Kiina on Suomen viidenneksi suurin matkailijoiden lähtömarkkina.

– Vuosikymmenen alussa Suomen matkailu kasvoi pääasiassa Venäjän markkinan varassa. Viime vuosina olemme onnistuneet rakentamaan kestävää matkailua useammalta markkinalta ja matkailu Suomeen kasvaa nyt kaikkialta maailmasta. Kiinan ohella suurimmat panostukset kohdistetaan Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Japaniin, joiden markkinoilta odotamme kasvua myös tälle vuodelle, Mende kertoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Ravintolat pettyivät alkoholin ulosmyyntiin – "pulloakaan ei ole myyty"

14. Toukokuu 2018 - 10:00

Maaliskuussa voimaan tullut uusi alkoholilaki mahdollisti ravintoloille korkeintaan 5,5 prosenttisten juomien ulosmyynnin.

Ylen uutisen mukaan alkoholin ulosmyynti on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.

Valvira on myöntänyt luvan noin 300:lle Suomen 8 400 anniskeluluvallisesta ravintolasta. Ulosmyynti vaatii vähittäismyyntiluvan.

– Jää nähtäväksi, onko se oikea bisnes ravintoloitsijalle. Ravintoloilta on kuulunut sellaista viestiä, että alkoholijuomien vähittäismyynti asiakkaille on ollut hyvin vähäistä, sanoo Valviran ryhmäpäällikkö Kari Kunnas Ylelle.

Saman vahvistaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholihallintoyksikön päällikkö Riku-Matti Lehikoinen.

– Ravintoloiden kiinnostus alkoholin ulosmyyntiin on toistaiseksi ollut pientä. Se ei ole ollut mikään hittituote, Lehikoinen toteaa Ylelle.

– Yksi ravintoloitsija sanoi, että pulloakaan ei ole myyty.

Lahtelaisravintola Tirra kuuluu luvan hakijoiden joukkoon.

– Meillä on myynnissä laaja olutvalikoima, johon kuuluu myös harvinaisempia erikoisoluita. Haluamme tarjota mahdollisuuden ostaa niitä myös kotiin, yrittäjä Antti Sirvo kertoo Ylen haastattelussa.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi pitää uudistusta kuitenkin tärkeänä

– Tietenkään pieni ravintola ei pärjää kauppaketjun tehokkuudelle ja hinnoille. On kuitenkin iso uudistus, että ravintolat saivat oikeuden ulosmyyntiin tasavertaisesti kaupan kanssa, Lappi toteaa.

– Odottaisin, miltä tuleva kesä tulee ulosmyynnin osalta näyttämään.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät