Yrittäjät uutisarkisto

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 41 min sitten

205 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista!

16. Marraskuu 2017 - 14:51

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 9.11.–15.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 205 yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue: Luomukoti Oy ja muut uudet yritykset - katso lista

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Ingenia Oy

2015

250000

134000

ESPOO

Kuljetusliike R. Löfström Oy

1987

226000

30000

ESPOO

Parkettihuolto ja Saneeraus P. Kemppainen Oy

1985

959000

82000

ESPOO

Espoon PR-Rakennus Oy

1993

430000

44000

ESPOO

Finnprotec Oy

2005

3044000

370000

ESPOO

Innomieli Oy

1991

180000

47000

ESPOO

Linave Oy

1993

172000

10000

ESPOO

Ykköskari Oy

1996

184000

31000

ESPOO

CLUEMATICS OY

2009

218000

27000

ESPOO

Scandinavian Chefs Gourmet Catering Oy

1999

351000

21000

ESPOO

Telcar Oy

2000

357000

23000

ESPOO

Lempinen & Partners Oy

2012

908000

109000

EURA

Satamuna Oy

2004

11974000

721000

EURAJOKI

Rakennus Rauvola Oy

1981

2380000

136000

EURAJOKI

Lappenki Oy

2013

343000

84000

HEINOLA

Maansiirto Vesanen Oy

1997

256000

103000

HELSINKI

EtnoFitness International Oy

2010

354000

33000

HELSINKI

Hakkilan Katsastus Oy

2013

315000

51000

HELSINKI

Hopex Oy

2003

179000

16000

HELSINKI

NBO-New Business Office Oy

2010

1277000

131000

HELSINKI

Oy Gerhard Eriksson Ab

1978

621000

220000

HELSINKI

Pantronic Oy

1992

313000

15000

HELSINKI

S-Tech Oy

2009

221000

77000

HELSINKI

Toimistolaskenta TL OY

1989

313000

17000

HELSINKI

DoGood Terveyspalvelut Oy

2006

280000

11000

HELSINKI

Gipfel Oy

1996

510000

72000

HELSINKI

Helsinki Salmisaarenaukio 1 Oy

2004

4411000

1349000

HELSINKI

Lapland Media Group Oy

1996

284000

49000

HELSINKI

Mendocino Oy

2005

360000

58000

HELSINKI

Omakammari Oy

1993

604000

85000

HELSINKI

PwC Julkistarkastus Oy

1996

1848000

233000

HELSINKI

Seepsula Oy

1987

22658000

2974000

HELSINKI

Sisä-Suomen lämpöhuolto Oy

2015

325000

19000

HELSINKI

Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy

2004

11017000

3502000

HELSINKI

Editus Oy

1994

386000

106000

HELSINKI

Edufix Oy

2005

1092000

109000

HELSINKI

Ikkunanpuhdistusliike Unto Koskinen Oy

2005

226000

40000

HELSINKI

JS Konsultointi Oy

2004

192000

103000

HELSINKI

Karhu Helsinki Oy

1996

1943000

262000

HELSINKI

Kiinteistö- ja pihatyö P. Sundström Oy

1995

345000

7000

HELSINKI

Kultausliike Hannu Ivonen Oy

2002

212000

9000

HELSINKI

Oy Faktavisa Ab

1993

1997000

134000

HELSINKI

Pikavuokraus Oy Koponen

1992

1132000

103000

HELSINKI

Point Records Oy

1993

556000

47000

HELSINKI

Roihupellon autokorjaamo Oy

1997

815000

35000

HELSINKI

R-S Adviser Oy

2004

207000

64000

HELSINKI

Sjöman Helsingin Nosturit Oy

1975

9690000

1067000

HELSINKI

Taloasema Oy

2009

864000

180000

HELSINKI

VK Liikuntapalvelut Oy

1999

857000

62000

HELSINKI

Aavaranta Oy

2014

2675000

2010000

HELSINKI

Arkkitehti Oy Jouko Poskiparta

2000

212000

32000

HELSINKI

Brandt Group Oy, Ltd

1998

61150000

12030000

HELSINKI

CSI Helsinki Oy

2003

1189000

197000

HELSINKI

Incar Invest Oy

2008

22161000

1332000

HELSINKI

KNF-Laboratoriot Oy

1989

1570000

323000

HELSINKI

Kriwel Oy

1997

358000

51000

HELSINKI

Oy DuoTerra Ltd

2007

940000

932000

HELSINKI

Rhinion Oy

2009

176000

108000

HELSINKI

UB Real Asset Management Oy

2013

3271000

986000

HELSINKI

Uudenmaan korjausrakentajat Oy

2008

2741000

158000

HELSINKI

Windrox Alakatot Oy

2013

1857000

165000

HELSINKI

Carlu Oy

2009

531000

31000

HELSINKI

DANOTEC OY

2012

3701000

630000

HELSINKI

Home Desk Story Oy

2013

660000

105000

HELSINKI

Interim Sales Oy

2013

435000

12000

HELSINKI

Kuusisaaren Geter Oy

2011

291000

88000

HELSINKI

Motorota Oy

2011

595000

68000

HELSINKI

MRS-Palvelut Oy

2013

614000

55000

HELSINKI

Pattara Oy

2011

758000

87000

HELSINKI

Source Creative Oy

2012

630000

59000

HELSINKI

Ykkösöljy Oy

2014

819000

44000

HOLLOLA

Equifit Oy

2005

353000

54000

HOLLOLA

Tähkäpolku Oy

1993

604000

118000

HUITTINEN

Huittisten Seudun Tilikeskus Oy

1993

403000

55000

HÄMEENLINNA

Raamarit Oy

1978

700000

328000

HÄMEENLINNA

Integr Holding Oy

2014

484000

1161000

HÄMEENLINNA

Siivous- ja rakennusapu SRK Oy

2011

186000

9000

IISALMI

Fincon Oy

2004

482000

92000

IISALMI

HJP Kehitys Oy

2013

173000

40000

IITTI

Hardent Oy

2007

789000

85000

ILOMANTSI

Solida Taloushallintopalvelut Oy

1982

172000

42000

INARI

Tilipalvelu Pirkko Kemppainen Oy

1990

411000

93000

INKOO

ATC Global Solutions Oy Ab

2005

2056000

96000

JOENSUU

Kuljetusliike Sami Juntunen Oy

2004

1654000

369000

JOENSUU

Kuljetusliike Marko Juntunen Oy

1995

555000

58000

JUVA

Metsä-Rasi Oy

1991

924000

136000

JUVA

Juvan Ajolähtö Oy

1993

262000

31000

JYVÄSKYLÄ

Keski-Suomen Rakennus-Purku Oy

2007

245000

23000

JYVÄSKYLÄ

Inmics Software Engineering Oy

2001

251000

43000

JYVÄSKYLÄ

Balentor Oy

1993

3840000

435000

JYVÄSKYLÄ

Celtic-Rakennus Oy

2010

1036000

180000

JYVÄSKYLÄ

JKL Mechanics Oy

2005

843000

68000

JYVÄSKYLÄ

Parkos Oy

2008

269000

54000

JYVÄSKYLÄ

Funtor Oy

2009

1905000

142000

KAARINA

Hotellinx Systems Oy

2001

1248000

319000

KAARINA

Piikkiön Autokoulu Oy

2007

244000

17000

KAARINA

PL HITSAUS JA ASENNUS OY

2012

193000

22000

KAJAANI

Veturin Rohdos Oy

2014

989000

299000

KANGASALA

Tuulimäen Nuorten ja Lasten Koti Oy

1999

681000

192000

KAUHAVA

Rakennuspalvelu Pauli Katajamäki Oy

2007

1712000

212000

KAUHAVA

Kortesco Oy

1989

474000

85000

KAUNIAINEN

RealAudit Oy Ab

2007

702000

159000

KAUSTINEN

Pohjanmaan Teräshormi Oy

1994

197000

47000

KEMPELE

Kuunsilta Sijoitus Oy

2015

12856000

12670000

KEMPELE

Ovikauppa Ercoma Oy

2007

2705000

174000

KIHNIÖ

Flotiina Oy

2007

344000

45000

KIRKKONUMMI

Advokatbyrå MK-Law Ab

2010

531000

102000

KIRKKONUMMI

EAS Finland Ltd Oy

2011

1715000

118000

KITEE

Kithydro Oy

2009

2027000

146000

KITTILÄ

Perhekoti Päiviö Oy

2006

335000

11000

KOKKOLA

Heavy Duty Hydraulic Oy

1994

357000

5000

KOKKOLA

Amanihoiva Kotihoito Oy

2015

172000

36000

KOLARI

MediYlläs Oy

1996

841000

89000

KOTKA

Homebeach Kauhakone Oy

1995

1150000

286000

KOTKA

Liikekeskuksen hammaslääkärit Oy, Arto Rajala

1986

1076000

79000

KOTKA

Smart Green Talotekniikka Oy

2011

343000

12000

KOUVOLA

PMC-Pipe Oy

2004

1281000

258000

KOUVOLA

Rakennusespo Oy

1992

1683000

67000

KOUVOLA

Ryhmäkoti Tinttaralla Oy

2005

521000

38000

KUHMO

Kainuun Jäteyhtymä Oy

2003

897000

62000

KUHMO

Seppo Kyllönen Oy

1988

1652000

177000

KUOPIO

Kuljetus Pulkkinen Oy

1992

1207000

222000

KUOPIO

Jahtihovi Oy

2005

882000

178000

KUOPIO

SataSavo Oy

2011

243000

177000

KURIKKA

Pauli Ahonen Oy

1995

390000

48000

LAHTI

Lujamaalaus Oy

1991

793000

161000

LAHTI

Rakennus & Muuraus Tyyskä Oy

1992

205000

30000

LAHTI

Salomaan Kirjapaino Oy

1981

244000

21000

LAHTI

Hammaslääkäriasema Kymppihammas Oy

2007

511000

29000

LAHTI

Oy Leppinen Steel Ltd

2002

17024000

3982000

LAHTI

Vimadent Oy

1999

1029000

118000

LAIHIA

J Jaskari Oy

2015

533000

110000

LAIHIA

Maanrakennus A. Pajula Oy

2002

1100000

62000

LAPPEENRANTA

Karelia Lines Oy

1985

1062000

37000

LAPPEENRANTA

SPT-Painting Oy

1990

7575000

339000

LAPPEENRANTA

Carelcast Oy

1997

593000

127000

LEMPÄÄLÄ

Lismar Oy

1982

867000

220000

LEMPÄÄLÄ

Dance Actions Finland Oy

2001

739000

125000

LEMPÄÄLÄ

Jarmo Lindström Oy

1994

453000

50000

LIETO

Tuulistarhat Oy

1986

1193000

139000

LOHJA

Näyttökoe Oy

1994

546000

155000

LOHJA

Kuljetus Jarkko Saario Oy

1999

1913000

191000

LOHJA

JS MedCo Oy

2013

412000

410000

LOIMAA

Matti Riipinen Oy

1989

567000

212000

MAALAHTI

Wikcon Ab Oy

2005

4372000

630000

MUONIO

Lapland Hotels Management Oy

2006

1598000

240000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Veljekset Välikoski Oy

1979

872000

278000

NURMES

Saher-Aidat Oy

1987

4088000

398000

NURMIJÄRVI

North East Trading Oy

2010

697000

43000

NÄRPIÖ

Oy Jacma Ab

1996

1907000

315000

OULU

Rätinki-Yhtiöt Oy

1994

1381000

109000

OULU

Isännöinti J.Koskela Oy

2002

397000

39000

OULU

Noweco Partners Oy

2011

0

317000

PARAINEN

Ab Parline Oy

1997

541000

85000

PELLO

Kuljetusliike Kurth Oy

1983

3189000

530000

PIEKSÄMÄKI

Naaran KP-Metalli Oy

1986

1364000

101000

PIETARSAARI

Ab CML-Emas Invest Oy

1980

235000

248000

PIRKKALA

Aki Hyrkkönen Oy

2003

42372000

4324000

PORI

Activity Stones Oy

2002

203000

48000

PORI

Esko Hakamäki Oy

1995

313000

136000

PORI

Porin Hammaslääkäripalvelu Oy

1971

1953000

524000

PORVOO

Hammaslaboratorio Nastahammas Oy

1991

235000

19000

PYHÄNTÄ

Salvos Finland Oy

2010

7102000

1179000

PÄLKÄNE

Hämeen Ilma-Tec Oy

2006

2105000

238000

RAISIO

Bus.Pet Oy

2006

199000

8000

RAISIO

Taksipalvelu VOPE Oy

2007

218000

27000

RAISIO

Finn Epox Oy

1995

2070000

159000

ROVANIEMI

Koimi Oy

2013

174000

127000

ROVANIEMI

Lapin Takuurakennus Oy

2011

399000

10000

ROVANIEMI

T & T Metsäpalvelu OY

2015

373000

47000

SALO

Softsalo Oy

1986

585000

120000

SASTAMALA

FP Finnprofiles Oy

1989

8890000

1282000

SAVONLINNA

UniikkiPakkaus Hietanen Oy

2015

231000

78000

SAVONLINNA

Punkaharjun Tilitoimisto Oy

2011

194000

33000

SEINÄJOKI

Asianajotoimisto Tapio Malmivaara Oy

1996

252000

253000

SODANKYLÄ

Hannu Norman Oy

1984

664000

85000

SODANKYLÄ

Hotel Aurora Oy

2004

1494000

551000

TAIVASSALO

Capitulum Oy

2008

311000

696000

TAMPERE

Camimax Oy

2004

183000

10000

TAMPERE

Exafore Oy

2015

1254000

686000

TAMPERE

Hämeen Saneeraustyö Oy

1990

201000

41000

TAMPERE

WeMec Oy

2004

613000

28000

TAMPERE

DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy

1973

5366000

780000

TAMPERE

TPL Optiot Oy

1987

617000

205000

TAMPERE

Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy

1982

846000

389000

TAMPERE

Best Way Logistics Oy

2011

1044000

72000

TAMPERE

JK Mikrobitekniikka Oy

2015

1009000

265000

TAMPERE

Moment Ventures Oy

1997

11182000

529000

TORNIO

Holmberg Cases Oy

1989

275000

30000

TURKU

KUI Design Oy

2008

290000

20000

TURKU

SolaSys Oy

2002

1403000

292000

TURKU

Verhoiluliike Wiik Oy

2005

549000

116000

TURKU

Benete Oy

1997

270000

154000

VAASA

YH-Kuljetus Oy

2013

4818000

550000

VANTAA

Rautarakenne E.Kauppinen Oy

1979

6185000

237000

VANTAA

Restwo Oy

1996

1723000

161000

VANTAA

HARMAC Oy

2010

786000

35000

VANTAA

Ilmastointipuhdistus PoLu Oy

1987

227000

79000

VANTAA

Suojalaitehuolto Oy Vantaa

2003

252000

21000

VANTAA

Terästyö Naumanen Oy

1985

587000

92000

VANTAA

Tikkurilan Tilitoimisto Oy

1989

229000

69000

VIHTI

Star-Racing Oy

1985

786000

137000

VIRRAT

Metsäkonehuolto Mikko Ala-Sulkava Oy

1989

634000

40000

YLIVIESKA

Sadepisara Oy

1989

804000

263000

YLÖJÄRVI

pikkuOtus oy

2012

486000

42000

Kategoriat: Yrittäjät

Näin yritys voi sopia palkoista paikallisesti uuden TES:n avulla

16. Marraskuu 2017 - 14:07

Teknologiateollisuuden TES sisältää merkittäviä uusia avauksia, jotka lisäävät paikallista sopimista, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

– Paikallinen sopiminen on ulotettu nyt palkkaratkaisuun. Voidaan neuvotella paikallisesti ottaen huomioon yrityksen talous, tilauskanta, työllisyystilanne ja kustannuskilpailukyky markkinoilla, Makkula listaa.

Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus.

Neuvottelujen takaraja 15.12.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus astui voimaan 8. marraskuuta ja se on voimassa 31.10.2020 saakka. Paikallisilla neuvotteluilla on jo kiire, sillä työehtosopimus lähtee siitä, että vuotta 2018 koskevat neuvottelut on käytävä 15.12. 2017 mennessä.

Vuotta 2019 koskevat neuvottelut puolestaan on käytävä joulukuun puoliväliin 2018 mennessä.

Miten palkat muuttuvat?

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula painottaa, että paikallinen sopiminen palkankorotuksen osalta on ensisijainen vaihtoehto Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan.

– Kun yhdessä käydään läpi yrityksen tilanne ja sovitaan, niin voidaan päätyä nollakorotukseen tai toisaalta palkkoja voidaan korottaa enemmänkin kuin työehtosopimukseen on kirjattu, työmarkkinajohtaja Janne Makkula kiteyttää.

Jos asioita ei saada sovittua paikallisesti, tulee käyttöön Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ns. perälautamalli. Palkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaan 1,1 prosenttia.

Osana perälautamallia palkkojen korottamiseen käytetään myös työpaikkakohtainen 0,5% erä. Korotusta tulee siis yhteensä 1,6%.

Työpaikkakohtaisesta 0,5% erästä työnantaja määrittää kunkin henkilökohtaisen korotuksen. Jollekin se voi olla minimissään 0,1%, jollekin toiselle hieman enemmän. Jos talokohtaista erää ei sovita se jaetaan yleiskorotuksena liittojen ohjeistuksen mukaisesti.

Näin pekkaspäiviä voidaan muuttaa työpäiviksi

Teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa paikallisesti sopien myös sen, että työaikaa voidaan pidentää. Kuusi päivää ns. pekkaspäivistä eli 48 tuntia voidaan paikallisesti sopien muuttaa työpäiviksi. Kaikkinensa näitä pekkaspäiviksi kutsuttuja työajanlyhennysvapaita on 12,5 päivää vuodessa.

Pekkaspäivien sopimisessa sovitaan järjestäytymättömässä yrityksessä ensin pääperiaatteet ns. kehyssopimuksella joko työntekijöiden edustajan kanssa tai koko henkilökunnan kanssa. Kehyssopimuksen puitteissa kukin työntekijä voi sopia omasta henkilökohtaisesta järjestelystään.

Pekkaspäivissä ei ole erillistä ns. perälautamallia. Jos sopimukseen ei päästä, työpaikalla mennään sitten tessin mukaan.

Lomarahat ja palvelusvuosilisät vapaiksi

Teknologiateollisuus uusi tes antaa myös mahdollisuuden vähentää säännöllistä työaikaa eli työpaikalla voidaan sopia lomarahat vapaiksi vaihtamisesta. Tässäkin pitää olla kaikkia yrityksen työntekijöitä koskeva kehyssopimus.

Myös palvelusvuosilisät voi jatkossa vaihtaa vapaisiin, ilman kehyssopimista. Palvelusvuosilisiä alkaa kertyä 10 vuoden jälkeen.

Laki kohtelee yrityksiä eriarvoisesti

Edellä esitellyt paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat myös järjestäytymättömien yritysten käytettävissä. Työehtosopimusten kaikkien paikallisen sopimuksen mahdollisuuksien kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja, varatuomari Janne Makkula perää lainsäätäjältä eli eduskunnalta toimia, että paikallisen sopimisen kiellot poistetaan laista, jotta asioista voidaan aidosti sopia paikallisesti.

Työlakeihin on säädetty paikallisen sopimisen kieltoja yleissitovuutta noudattaville, työantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille.

Työmarkkinajohtaja Makkula toteaa, että työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille.

– Kiellot merkitsevät käytännössä sitä, että jos työehtosopimusten osapuolet ovat sallineet paikallisen sopimisen tietyistä laissa säädetyistä asioista, sopiminen on mahdollista ainoastaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, Makkula sanoo.

Työaikalain osalta kielto koskee esimerkiksi ylityökorvauksen suuruudesta toisin sopimista, mikäli työehtosopimus tällaisen sopimisen mahdollistaa.

– Eduskunta ne kiellot on sinne laittanut ja vain eduskunta voi ne sieltä poistaa. Ei ole olemassa mitään perusteita sille, että yrityksiä kohdellaan lainsäädännössä eriarvoisesti sen mukaan ovatko ne liittoihin järjestäytyneitä vai ei, siksi kiellot pitäisi poistaa. Sen voi tehdä ainoastaan eduskunta.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä vähemmistö

Työnantajaliittoihin kuulumattomia, mutta oman alan työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella noudattavia yrityksiä on noin 50000. Niistä tuhannet noudattavat Teknologiateollisuuden tessiä. Työntekijöitä tällaisissa yrityksissä on tyypillisimmillään puolenkymmentä.

Näissä ns. järjestäytymättömissä yrityksissä ei yleensä ole eikä tarvitsekaan olla liittoon kuuluvaa luottamusmiestä. Yrittäjät voivat neuvotella työntekijöiden keskuudestaan valitseman luottamusvaltuutetun välityksellä tai vaikka kaikkien kanssa yhtä aikaa kahvihuoneen pöydän ääressä, Makkula sanoo.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä on noin 20000 ja ns.vapaassa kentässä (ei yleissitovuutta) on samoin noin 20000 yritystä.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toivoo, että Teknologiateollisuuden tessissä nyt olevien kaltaisia paikallista sopimista helpottavia muutoksia tulee myös muiden alojen työehtosopimuksiin, joista neuvotellaan lähiaikoina, muun muassa palvelualoilla.

– Vain lainsäätäjä voi asettaa kieltoja. Lainsäätäjä ei ole asettanut kieltoa palkkojen paikalliselle sopimiselle, painottaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittäjät

 

Suomen Yrittäjät toimittaa jäsenilleen ensi viikolla yksityiskohtaisemmat ohjeet Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamiseen

 

Teknologiateollisuuden koko tes löytyy täältä

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien Tiina Toivonen: Jätemarkkinat avattava ehdotettua nopeammin

16. Marraskuu 2017 - 12:57

Ympäristöministeriön tuoreessa esityksessä ehdotetaan, että jätemarkkinat avataan yksityisille jätehuollon yrityksille. Asumisessa syntyvät kuntalaisten jätteet jäisivät kuitenkin edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on hyvä ja yrittäjäjärjestön toivoma uudistus.

Ympäristöministeriö esittää, että jätetoimialalla tulisi poiketa hankintalain säännöksistä pienten yritysten vahingoksi. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kuntayhtiöt voivat kilpailla yritysten kanssa kymmenen prosentin siivulla aina vuoteen 2030 saakka. Siirtymäajan jälkeen määritelmä palautuisi viiteen prosenttiin. 

Jätetoimialalla on pitkään kiistelty siitä, kuinka paljon kuntaomisteiset isot yhtiöt voivat kilpailla etuoikeutetussa asemassa yksityisten pienten yritysten kanssa samoista asiakkaista. Käytännössä kyseessä on keskustelu hankintalainsäädännön sidosyksikkömääritelmistä, joiden mukaan kuntayhtiö voi pääsääntöisesti kilpailla yritysten kanssa asiakkaista liikevaihdostaan enintään viiden prosentin tai 500 000 euron edestä.

– Ministeriö siis esittää jätetoimialalle sellaista kilpailua vääristävää lainsäädäntöä, jota ei ole pidetty mahdollisena millään toisella toimialalla, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen konkretisoi. 

Kokoluokaltaan monikymmenkertaisella sote-toimialalla siirtymäsäännös ulottuu vain vuoden 2021 loppuun.

– Vaadimme, että jätehuollossa on samat pelisäännöt kuin muilla toimialoilla. Esitetty 12 vuoden siirtymäaika on perusteettoman pitkä. Sitä on lyhennettävä niin, että viiden prosentin sidosyksikkörajaa ryhdytään noudattamaan vuoden 2020 alussa, Toivonen vaatii.

 

Suomen Yrittäjien mukaan suurten kuntaomisteisten osakeyhtiöiden pitää olla laissa samalla viivalla pienten yritysten kanssa, kun toimitaan kunnan vastuun ulkopuolella ja kilpailuilla markkinoilla. 

Yrittäjät pitää tärkeänä, että ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätehuollon sähköinen markkinapaikka-alusta saa riittävän rahoituksen. 

– Hanke on hyvä ja se kannattaa toteuttaa jo ensi vuonna. Valmistuessaan se avaisi kilpailua, parantaisi kuntalaisten jätehuollon palveluja sekä alentaisi näin kustannuksia, Toivonen sanoo. 

– Riittävää kunnianhimoa aikatauluihin tarvitaan, jotta tavoite saattaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä toteutuisi.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä ihmettelee: Kullalta vaikuttanut kirjelähetys katosi

16. Marraskuu 2017 - 11:52

Porvoolaisen kalastusvälineitä myyvän yrityksen tuotteet eivät koskaan päätyneet asiakkaalle saakka.

Kirjeessä piti olla 20 mormyskaa eli viehettä. Ne on valmistettu volframista, joka vaikuttaa kullalta. Asiakkaalle saakka päätyi kirje, jossa oli vain repeytynyt lasku.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Kalastustarvikekauppa Mekaron yrittäjä Rea Heinonen kertoo reklamoineensa tapauksesta Postille.

– Kirje oli asianmukaisesti pakattu ja teipattu, Heinonen kertoo Yrittäjäsanomille.

– Jos kirje on tuhoutunut jakelukoneessa, niin tavaran pitäisi myös löytyä sieltä, Heinonen ihmettelee.

Heinosen mukaan tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan.

– Ruotsiin lähettämästäni kirjeestä oli nurkat avattu ja sisältö tyhjennetty. Savonrantaan postitetusta lähetyksestä katosivat pieneen muovipussiin pakatut mormyskat. Jäljellä jäi vain tyhjä muovipussi.

Postin ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasojan mukaan vaurioituneiden kirjeiden määrä on 0,0092 prosenttia kirjeiden kokonaisvolyymista.

Ainasoja arvioi näkemänsä kuoren perusteella, että Heinosen lähettämä kirje on repeytynyt lajittelukoneessa.

– Postin asiakaspalvelusta voi kysyä kadonneen tavaran perään.

– Postitettavien lähetysten on oltava pakattu niin, että ne kestävät koneellista käsittelyä. Lähetykset, joissa on terävä "pullistuma" kuoren sisällä, ovat vaarassa vaurioitua verrattua sellaisiin, joiden pinta on tasainen. Tästä on oletettavasti ollut kyse eli lähetys on vaurioitunut tällaisen kohouman vuoksi.

Minkä arvosanan antaisit Postin toiminnasta, Rea Heinonen?

– Antaisin seiskan. Asiakkaalle on toimitettava kertaalleen lähetetyt tavarat uudestaan. Jos ne ovat loppu meiltäkin, on ne tilattava. Tai annettava vaihtoehtoisesti jotain muuta tilalle.

– Tietysti se harmittaa. Asiakkaat ovat kuitenkin ymmärtäneet tilanteet.

Lue lisää: Posti lyhentänyt pakettien säilytysaikaa puolella

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Hukkaako yrityksesi suuren säästöpotentiaalin?

15. Marraskuu 2017 - 14:00

Millaisella yrityksellä on tänä päivänä varaa olla hyödyntämättä tehokkaita menettelytapoja, jotka säästävät rahaa? Niitä löytyy varsin paljon, ainakin kun tarkastellaan, miten yritykset käsittelevät työntekijöiden matkakuluja ja muita vastaavia menoja.

Yritykset, jotka ovat ottaneet työvälineikseen puhelinsovellukset, erottuvat selvästi tehokkaimpina.

Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) tutkijat ovat pohjoismaisen maksukorttiyhtiö Eurocardin toimeksiannosta tutkineet, millaisia menettelytapoja yrityksillä on työntekijöiden matkakulujen ja muiden työhön liittyvien kustannusten käsittelyssä, ja miten tehokkaita nämä käytännöt ovat. Tulokset osoittavat, että erot tehokkaimpien ja tehottomimpien yritysten välillä ovat merkittäviä.

Tutkimuksessa ilmeni, että kulujen käsittelyn automatisoiville yrityksille, etenkin voimakkaasti kasvaville yrityksille, tarjoutuu huomattavaa potentiaalia kustannussäästöihin

Jopa satojen tuhansien säästöt

Tehokkaimmat yritykset käyttävät yksittäisen matkalaskun käsittelyyn keskimäärin kahdeksan minuuttia. Tehottomimmillaan yrityksiltä kuluu kymmenkertainen aika, eli 80 minuuttia. Keskivertoyritys tarvitsee 24 minuuttia yhden matkalaskun koko prosessin läpiviemiseen. Tutkimukseen osallistuneissa, keskimäärin 3 750 työntekijän yrityksissä matkalaskuprosessien keskittäminen ja automatisointi voi parhaimmillaan säästää vuodessa satoja tuhansia euroja.

Syyt, miksi jotkut yritykset eivät luovu aikaa vievistä manuaalisista toimintatavoista, saattavat johtua toimialojen välisistä eroista: tehokkaiden ja automatisoitujen menettelytapojen käyttöönottoa ottoa ei pidetä yhtä tärkeänä eri alojen yrityksissä. Konepajateollisuuden yritykselle, jossa työmatkoja tehdään vähemmän, ei panostaminen käsittelyn nopeuttamiseen ole yhtä oleellista kuin suurelle konsulttiyhtiölle, jossa tällaiset kustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

Raportissaan tutkijat lisäksi korostavat, että mikäli työntekijöillä ja esimiehillä ei ole motivaatiota noudattaa sovittuja menettelytapoja, käsittelyn tehokkuus kärsii.

Tutkimus osoittaa selvästi, että yritykset, joissa työntekijät voivat tehdä matkalaskunsa puhelimilla ja sovelluksilla, saavat myös selvästi suurimmat tehokkuushyödyt.  

KTH-tutkimusraportin sisältämiä tietoja yritysten kulujen hallinnasta:

- Keskivertoyritys käyttää 24 minuuttia yksittäisen matkalaskun käsittelemiseen.
- Tehokkaimmat yritykset tekevät saman 8 minuutissa.
- Tehottomimmat yritykset puolestaan tarvitsevat 80 minuuttia.
- 26 prosenttia yrityksistä käyttää puhelinsovelluksia.
- 23 prosenttia käyttää ohjelmistoja.

 

Kategoriat: Yrittäjät

Maaseudun yritykset huomio! Nyt kannattaa hakea Kasvupolulle

15. Marraskuu 2017 - 13:15

Kyseessä on kasvuhaluisille maaseudulla sijaitseville yrityksille tarkoitettu ohjelma. Kaikille Kasvupolulle hakeneille on tarjolla huippuasiantuntijoiden apua ja sparrausta Kasvupajassa 14.2.2018. Lisäksi tuomaristo valitsee jatkoon 15 yritystä, joilla on eniten kasvupotentiaalia. Mukaan ohjelmaan voi hakea 10. joulukuuta mennessä hakulomakkeella https://www.kasvuopen.fi/hae

– KasvuPolku on yrittäjälle upea mahdollisuus verkostoitua ja kehittää omaa liiketoimintaa. Itse olin viime vuonna mukana Maaseudun Kasvupolun tuomaristossa, jossa sen näki konkreettisesti. Mukana olleet yritykset kehittyivät ihan silmissä. Kannattaa ehdottomasti etsiä itselle sopiva Kasvupolku ja lähteä mukaan, innostaa SY:n elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.

Toimialaa ei ole rajattu. Edellisen Maaseudun Kasvupolun voittajat olivat liikkuva juomavalmistaja Mehukas Saikkonen & Sippola Isostakyröstä ja premium-lihantuottaja Finn Angus Osuuskunta Sotkamosta.

– Suomen Yrittäjät on mukana mahdollistamassa valtakunnallista Maaseudun Kasvupolkua, kertoo Kallama.

Aluejärjestöistä Uudenmaan Yrittäjät on mukana Keski-Uudenmaan Kasvupolussa, Savon Yrittäjät Pohjois-Savon Kasvupolussa, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolussa.

Maaseutuverkosto on nyt toista kertaa mukana järjestämässä Maaseudun Kasvupolkua. Se on osa Kasvu Openia, Suomen suurinta kasvuhakuisten yritysten sparrauspalvelua.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Katso Paimion tosielämän Leijonienluola suorana lähetyksenä

15. Marraskuu 2017 - 8:33

Paimion Leijonienluola pidetään torstaina 16.11. klo 9 – 13. Tapahtuman tavoitteena  ei ole kerätä voittoa, vaan ajatuksena on palvella yrittäjiä valtakunnallisesti. Siksi Leijonienluola välitetään suorana kaikille halukkaille yrityksille osoitteessa www.paimio.fi/paimio-tv .

Alkuperäisessä Leijonan luola -tv-ohjelmassa yrittäjät ja keksijät koettavat saada idealleen rahoittajan. Paimion tapahtuman yritykset ja pääomasijoittajat voivat tulla ilmaiseksi ja ”ilman sirkushuveja”. Luvassa on Paimion esitteen mukaan ”mahdollisuus maksimaaliseen hyötyyn minimityöllä”.

Paimio pitää oman leijonien luolansa vahvuutena sitä, että tapahtumaa ei ole fokusoitu tiettyyn pääomasijoittajien tai yritysten sektoriin.

Näin homma toimii

Rahoitusta etsivät yritykset ovat tehneet etukäteen järjestäjälle lyhyen esityksen liikeideastaan, sen kannattavuudesta ja kasvusuunnitelmasta. Yritykset jaetaan neljään kokoluokkaan liikevaihdon perusteella alkaen startupeista ja päätyen yli 10 miljoonan euron yrityksiin.

Pääomasijoittajat puolestaan ovat valinneet ilmoittautuessaan omat kohderyhmänsä. Näin minimoidaan turha työ. Pääomasijoittajalla on mahdollisuus esitellä Leijonienluolassa lyhyesti omaa toimintaansa ja toimintaideologiaansa.

Lisää tietoa aiheesta: www.lupavalitapaimio.fi/

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pikaruokakuppila sai ihmiset jonottamaan – Hesburgerin Salmela: ”Kasvis ja kala ovat tulevaisuuden pikaruokaa”

14. Marraskuu 2017 - 18:30

Millaisena Suomen pikaruokakulttuurin grand old man Heikki Salmela näkee nyt jo tutuksi tulleen jonottamisilmiön? Myös Burger King ja Starbuck saivat aikaan pitkät jonot, kun ne rantautuivat Suomeen.

– Me suomalaiset olemme aina ihailleet amerikkalaista kulttuuria ja Taco Bell on osa sitä. Minusta on hieno juttu, että tulee uusia pikaruokapaikkoja ja ihmisille vaihtelua, Hesburgerin hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela kertoo Yrittäjäsanomille.

Taco Bell on vuonna 1962 perustettu amerikkalainen pikaruokaketju. Taco Bell ja suomalainen hotelli- ja ravintola-alan yhtiö Restel ovat tehneet monivuotisen sopimuksen, joka sisältää useita ravintoloita.

Mitä vinkkejä antaisit kotimaisille pikaruokaketjuyrittäjille laajentumiseen?

– Kokemuksella kerron: tee työtä kaksikymmentä vuotta niin, että vietät kaksi vapaapäivää vuodessa. Panosta kaikkesi asiakkaan palvelemiseen. Niin minä ja vaimoni olemme tehneet, nyt jo päivittäisestä toiminnasta luopunut Salmela sanoo.

Hänen poikansa Kari Salmela on yrityksen toimitusjohtaja ja Marko Salmela toimii markkinointi- ja suunnittelujohtajana.

Hesburger-ravintoloita on Suomen lisäksi Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Saksassa, Ukrainassa ja Bulgariassa sekä tuoreimpana Valko-Venäjällä. Salmelan mukaan Bulgariaan on tarkoitus avata jopa 50 uutta ravintolaa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja kasvattaa Hesburgerista koko maan kattava pikaruokaketju. Bulgariassa on avattu tänä vuonna viisi uutta ravintolaa.

Pikaruokamarkkinoilla tapahtuu

Pikaruokatarjonta on kasvanut voimakkaasti, etenkin suurissa kaupungeissa.

Muun muassa vuonna 2014 perustettu Just Vege on laajentanut tänä vuonna, vuodesta 2015 toiminut Chalupa on niin ikään avannut pääkaupunkiseudulla uusia ravintoloita.  Sitten on Splizzeriaa ja Kotipizzaa.

Heikki Salmela povaa seuraavaa menestystarinaa ja laajentajaa kasviksiin ja kalaan keskittyvän pikaruoan puolelta.

– Näen, että ympäristöystävälliset tuotteet; kasvis ja kala, tulevat olemaan tulevaisuuden pikaruokaa.

Hesen historia kantaa kauas

Ensimmäinen hampurilaisravintola Hesburger avattiin Turussa vuonna 1980.

Salmela myi Hesburger-ketjun ja omistamansa hotellit vuonna 1988 lähes 200 miljoonalla markalla (34 miljoonaa euroa) ja osti ketjun takaisin kolme vuotta myöhemmin laman aikaan takaisin 25 miljoonalla (4 miljoonaa euroa).

Yritys työllistää vakituisia työntekijöitä taustayhtiö Burger-In Oy:n palkkalistoilla lähes 1800. Jos franchising-ketjun pisteet lasketan mukaan, palveluksessa on Suomessa kaikkiaan noin 5000 henkilöä.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Posti lyhentänyt pakettien säilytysaikaa puolella

14. Marraskuu 2017 - 15:30

Vantaan Sanomat kertoo ongelmasta. Lisäksi esitäytetyt pakettikortit eivät ole olleet ajan tasalla.

– Säilytysajan lyhennys tuli yrittäjille täysin yllätyksenä, Kai Asplund ilmailualan kirjoja myyvästä Aviation Shopista kertoi vantaan Sanomille.

Muutoksen seurauksena yrittäjä on joutunut lähettämään asiakkaille uudestaan hänelle jo palautuneita paketteja ja maksamaan lähetyskulut uudestaan.

Postilla vielä käytössä vanhoja pakettikortteja

Vanhentuneita pakettikortteja, jossa kerrotaan kahden viikon säilytysajasta, on edelleen käytössä joissakin Postin palvelupisteissä.

Lehden haastattelema Postin pakettipalveluiden tuotehallinnasta ja -kehityksestä vastaava Kati Nevalainen kertoo, ettei Posti ehtinyt saada kaikkea esipainettua materiaalia ajoissa.

– Olemme antaneet ohjeen, että Postin työntekijät tekevät vanhoihin pakettikortteihin muutokset palvelupisteessä käsin kirjoittamalla, Nevalainen sanoo.

Uusien pakettikorttien pitäisi olla Postin palvelupisteissä viimeistään ensi viikon kuluessa.

 

Muissa kanavissa, kuten sähköpostilla, tulleissa saapumisilmoituksissa säilytysaika on seitsemän vuorokautta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Luomukoti Oy ja muut uudet yritykset – Katso lista

14. Marraskuu 2017 - 13:10

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 226 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Paikkakunta Yritys Akaa JMP-Varaosa Alavus Ahonpoika Askola Askolan Timanttiporaus Oy Eckerö Bostads Ab Österängen II Eckerö Enontekiö PROHE Espoo A-Expert Oy Espoo Luomukoti Oy Espoo 3K Capital Oy Espoo Coinline Games Oy Espoo Kauneuskamu Espoo Asunto Oy Espoon Tynnyripuisto Espoo Kairaajat Oy Espoo Velocitas Kuljetus Espoo N-Roome Espoo John Samuel Fitness Espoo Tiina Weber Hamina Pepen puu ja huvit Hanko Fafa & Fammo Heinola Mieli Design Helsinki Helsingin Työväenyhdistys ry Helsinki Helsinki Photo Works Helsinki ALAMEKO Oy Helsinki Leapfrog projects AB Helsinki Munkka Invest Oy Helsinki Silberson Nordic Oy Helsinki MEDIA MONKEY OY Helsinki RT Täsmämyynti Oy Helsinki Nefiya Tmi Helsinki Paadenranta Oy Helsinki Chironex Consulting Oy Helsinki Atomus Invest Oy Helsinki Scalaria Finland Oy Helsinki Modiant Oy Helsinki Shivelight Capital Oy Helsinki Happiness Holding Oy Helsinki Asunto Oy Helsingin Azor Helsinki Fad Games Oy Helsinki Kiinteistö Oy Rengon Hoivakoti Helsinki Kiinteistö Oy Loimaan Hoivakoti Helsinki Kiinteistö Oy Karstulan Hoivakoti Helsinki Kiinteistö Oy Rovaniemen Hoivakoti Helsinki Kiinteistö Oy Kankaanpään Hoivakoti Helsinki RankRaken Oy Helsinki North Nest Ventures Oy Helsinki Kielo AR 3 Oy Helsinki Kielo AR 4 Oy Helsinki Kielo AR 5 Kiinteistö Oy Helsinki Kielo AR 6 Kiinteistö Oy Helsinki Kielo AR Service Oy Helsinki MJ Content Production Helsinki Eloisatmedia Oy Helsinki Hiwa Tmi Helsinki YPV Uusimaa Oy Helsinki Hummeri Capital Oy Helsinki Asunto Oy Helsingin Palosuontie 1 Helsinki Creovista Ventures Oy Helsinki Kekki konsultoi & hoitaa Tmi Helsinki Valkoinen Orkidea Helsinki Meribel Beauty Helsinki AAG Consulting Oy Helsinki Lääkäripalvelu Metsäpäivi Helsinki Viestintäkioski Helsinki Creative Accounting Helsinki SurfnYogaHouse Helsinki Helsinki Asunto Oy Helsingin Bahamankatu 8 Helsinki Oy House of North Ltd. Helsinki Ville-Einarin viihdepalvelut Helsinki Somestylisti Helsinki Sonja Hietikko tmi Helsinki Tmi Anmian Helsinki Mikko Hassinen Tmi Helsinki Laihonen Growth Helsinki Marja Piimies Hollola Emmi Pakkanen Hyvinkää Anttofix Oy Hyvinkää Emrotec Trade avoin yhtiö Hyvinkää Asunto Oy Hyvinkään Hangonsillan Helmi Hämeenlinna MAURú-Design Janakkala Personal Trainer Mari Metsälä Janakkala Firesol Joensuu Wilmer & Co. Oy Joensuu Ibonur Oy Jomala Finadesign Jomala Loikas agenturer Ab Juuka Tmi Sami Huttunen Jyväskylä Digital Asset Management Oy Jyväskylä Heli Salminen Jyväskylä Ouwehand Consulting Jyväskylä Railot Oy Jyväskylä Tmi A Kylmälahti Jyväskylä PB Koneistus Oy Jyväskylä Arto Syrjälä Oy Jyväskylä Lääkäri Olga Wihersaari Jämsä Anssi Ahonen Oy Kaarina Johanna Onkamo Kaarina Kiinteistönvälitys Sali Oy LKV Kaavi Kiviahon aurauspalvelu Kajaani Teija Partanen Kalajoki Suunnittelu HVihelä Oy Kangasala Lauttalahden kartano - Lauttalahti gård Kangasala Ajankanssa palvelut Karkkila Aluver Oy Karvia Asunto Oy Karvian Kartano Kauhajoki Metsäpalvelut Hautala Kemiönsaari Antikvariat Kojan Kemiönsaari Sylles Matta Kerava Meikkman Kirkkonummi Asunto Oy Kirkkonummen Duo Kirkkonummi Accessus Kirkkonummi Linas Assistans Kokemäki MK Kivi Kokkola Mestarivalvojat Ky Kokkola JiiJii Zorro Oy Kolari CleanHill Kontiolahti Kuvauspalvelu Arovainio Koski Tl Kosken Autokatsastus Oy Kotka Matessi Kotka Tmi Bajrovic Kouvola Tmi Anne Reponen Kouvola Selvil Eriste Oy Kouvola Sähkö-Salovaara Oy Kouvola Kaakkois-Suomen Hyvinvointi OY Kuopio Pirteä Pina Oy Kuopio Pro-Motion Media Kuopio Hair beauty Linda Lahti NiWel Oy Lahti Peikko On-Site Services Oy Lahti William Gangsö Lahti RuuhiRilax Lahti JL Rakennuspalvelu Oy Lahti Flying Flake Lahti Toimintaterapia Minna Koivumäki Lahti Emma Veneoja Laihia Hirsisorvaus Samppala avoin yhtiö Lappeenranta Käänteentekevä Lappeenranta Maxico Trading Tmi Lappeenranta Sijoitus ja varainhoito V. T. Lavikainen Oy Lappeenranta Birdhouse Oy Lappeenranta Asunto Oy Lappeenrannan Näyttämö Lapua Speedoom Music Lieksa Tmi Tomi Kuha Lohja Funky Monkey Club Oy Luoto Nina Strömsnäs Maarianhamina Satus Beauty Masku T Tuijula Mikkeli Ismo Harmonen Multia Miao Jalkanen Naantali PRoaid Oy Nokia Mikon Sähköpaja Nousiainen Irene Päärni Nurmes GIA Branding Nurmijärvi Eetu Korkiakoski Tmi Nurmijärvi Rakennusvarma Kiinteistökehitys Oy Nurmijärvi T:mi Oona Battilana Orimattila Muodokko Orimattila JASA-AUTOHUOLTO OY Orivesi Spice of Pakistan Oulu Verona Invest Oy Oulu Cleanixi OY Oulu Saari J & S avoin yhtiö Oulu Eläinlääkäriasema Kamu Oy Oulu Liona Media Oy Oulu PK-Lattiat Oy Oulu Tmi Janica Yliriesto Oulu tmi pekka eirala Oulu Eeva Pennanen Oulu Tmi Meri Puolitaival Oulu Johanna Mäkelä-Kaikkonen Parainen JK-Marine Pori Uppolumi Oy Pori Kiinteistöhuolto T Anttila avoin yhtiö Pori Satakunnan Turvatekniikka Ky Pori Lännen Rakenne Oy Porvoo Jenni Wallin TMI Porvoo Esineiden.net Oy Porvoo Insinööritoimisto KIEMA Oy Porvoo Äänijänne Porvoo MEDISAUSKAS CAPITAL Porvoo Taksipalvelu Rönnholm Pyhtää Tmi Maxim Westman Raahe ankikoru Rauma Donvest Oy Rauma AJK-Infra Rauma Tmi J. Molkkari Riihimäki Hoitohuone Sofia Rovaniemi Tmi Veera Asikainen Rovaniemi PorinanPaikka Ruokolahti Torsanperä Rusko Haapavuoren hevostila Salo Cunga Design Sastamala MelWos Seinäjoki Jani Vedenjuoksu Seinäjoki Tmi Petra Hautala Sipoo Wickström Rolf Sipoo JEKIMA Trading Oy Säkylä Eero Lindfors Tampere Värjäri Mari Tampere Asunto Oy Kaukaniemen piha, Tampere Tampere Jukan Moniapu Tampere Kiinteistö Oy Kansi ja Areena Pysäköinti Tampere Taksi Jani Pihlman Tampere Annin Tyyli Tornio EHL Anu Marttala Turku Taksiassari Oy Turku Car Concept Ab Oy Ltd Turku Finvaje Oy Turku Kotihoito Lähellä Oy Turku ADdiction to beauty Turku Rakennusliike Teräskokko Oy Turku Lakipalvelu Kataja Turku Samin tukipalvelu Tuusula One Man Show JH Oy Tuusula Carinja Oy Ulvila Rakennus Fetula Vaasa RK-Visio Ab/Oy Vaasa Oy Vaasa Insider Ab Valkeakoski JenKyt Vantaa Hound Consulting Vantaa Rima-Excess Oy Vantaa flipp street oy Vantaa TMi Inna Hango Vantaa Innovaref Vantaa P.D.Tulkkauspalvelut Vantaa Tmi Sara Salerto Veteli Tapio Palohuhta Ky Ähtäri ANIXO Oy
Kategoriat: Yrittäjät

Kansainvälisen yrittäjyysviikon avasi Richard Branson

14. Marraskuu 2017 - 11:28

Global Entrepreneurship Network avasi ensimmäisen startup-keskuksen Johannesburgiin.

– Jokaisen ison yrityksen tässä maailmassa on aloittanut yrittäjä — ja pienet yritykset ovat ne, jotka luovat työpaikkoja, innovoivat ja tekevät kaikkien elämästä parempaa. Sinun täytyy ensin tehdä kova työ, että pääset asemaan, jossa voit käynnistää muutoksen, Branson sanoi avajaispuheessaan Johannesburgissa.

Eri puolilla maailmaa järjestetään ennätysmäärä yrittäjyystapahtumia osana 13.11. – 17.11.2017 vietettävää kansainvälistä yrittäjyysviikkoa, Global Entrepreneuship Week (GEW) -kokonaisuutta.

Mikkelin Pienyrityskeskuksessa tapahtuu koko viikon

Suomessa Yrittäjyysviikkoa vietetään muun muassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

GEW Yrittäjyysviikon aikana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamkissa järjestetään päivittäin tapahtumia opiskelijoille, yritysten edustajille sekä kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Lisätietoa: genglobal.org

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Second hand -verkkokauppa kasvaa kohisten – ”Tavoitteena olla Tukholma- ja Berliini-kelpoinen kuluttajabrändi”

14. Marraskuu 2017 - 10:39

Emmyn verkkokauppa on solminut yhteistyösopimuksen kotimaisen lastenvaatemerkin Vimma Companyn kanssa Vimman outlet-laatuisten vaatteiden myymisestä. Verkkokaupasta voi ostaa Vimman outlet-tuotteiden lisäksi myös kahden muun suositun suomalaisbrändin, Papun ja Silverjunglen, outlet-tuotteita.

Suomalaisen Emmy-palvelun liikeidea syntyi kolme vuotta sitten lähes kaikille tutusta tarpeesta.

– Vaivattomien kierrätystapojen puuttuessa tapahtuu helposti se pahin, eli käyttökelpoinen tekstiili päätyy roskikseen, toteaa Emmyn toimitusjohtaja Juha Mattsson.

Emmyn valikoimassa on tällä hetkellä yli 45 000 merkkivaatetta, -kenkää ja -asustetta, joista valtaosa on yksityisten ihmisten myyntiin lähettämiä yksittäiskappaleita.

Emmy-verkkokaupan takana ovat yrittäjät, Hanna Autio ja Markus Rautopuro. Emmyn toimipiste sijaitsee Lohjan Perttilässä.

Miljoonaluokan rahoituskierros

– Jossain on selvästi onnistuttu, sillä myyntimme on kolminkertaistunut vuodenvaihteen tasosta, ja kasvamme parhaillaan 20–30 prosenttia kuukaudesta toiseen pelkästään Suomen markkinoilla, toimitusjohtaja Juha Mattsson toteaa.

Yritys suuntaa seuraavaksi kansainvälisille markkinoille. Mattsson sanoi syyskuussa, että he ovat rakentamassa Emmystä ”Tukholma- ja Berliini-kelpoista kuluttajabrändiä”.

Myös sijoittajat ja brändit ovat olleet kiinnostuneita Emmyn konseptista. Alkukesällä kerätty seed-rahoituskierros toteutui suurempana kuin oli alun perin tavoitteena. Käytettyjen merkkivaatteiden myyntipalvelu ja verkkokauppa Emmy.fi keräsi kesän alussa noin 920 000 euroa rahoittaakseen kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoituskierrokseen osallistuivat joukko yksityissijoittajia, Tekes sekä Nordea.

Emmy.fi on käytettyjen merkkivaatteiden verkkokauppa ja avaimet käteen -myyntipalvelu. Emmy hoitaa tuotteiden lajittelun, valikoinnin ja tarkastuksen, valokuvauksen, varastoinnin, ja myynnin Emmy.fi-verkkokaupassa. Myyjälle tilitetään jopa 60 prosenttia tuotteiden kauppahinnoista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien valiokuntapaikat avoimeen hakuun – "haluamme saada parhaita asiantuntijoita"

13. Marraskuu 2017 - 14:40

Suomen Yrittäjät etsii valiokuntiin ja verkostoihin jäseniä avoimella haulla.

– Yritämme koota valiokuntia ja verkostoja, joissa on mahdollisimman monipuolinen kokemus erilaisesta yrittäjyydestä ja eri puolilta maata. Vain sillä tavalla yrittäjien ääni kuuluu riittävän voimakkaasti ja moniäänisesti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Valiokuntien ja verkostojen tarkoituksena on tukea Yrittäjien hallituksen työtä ja asioiden valmistelua sekä saada asioiden valmisteluun laaja-alaista osaamista.

– Yrittäjäjärjestö on yrittäjien järjestö. Haluamme toimia mahdollisimman avoimesti ja saada verkostoomme eri alueiden parhaita asiantuntijoita. Siksi avaamme valiokuntahakuja kaikille jäsenille. Jos haluat vaikuttaa, kerro kiinnostuksestasi, Pentikäinen kannustaa yrittäjiä.

Valiokunnat toimivat toimialaansa kuuluvien asioiden valmistelijoina. Valiokuntien näkemykset ja kannanotot tulevat hyväksyttäviksi Suomen Yrittäjien työvaliokuntaan tai hallitukseen.

– Yrittäjien tilanne ja yrittäjyyden arvostus on merkittävästi vahvistunut viime vuosina. Paljon on kuitenkin yhä tehtävää. Siksi on tärkeää, että saamme vaikuttamisen tueksi palautetta ja ideoita, Pentikäinen korostaa.

Valiokuntien ja verkostojen johtoryhmien toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jäsenet valitsee Suomen Yrittäjien hallitus. 

"Hakijoilla kovatasoista osaamista"

Pirkanmaan yrittäjät ovat kokeilleet parin vuoden ajan avointa hakua hallitus- ja valiokuntatyöskentelyssään.

– Olemme saaneet ihan uudenlaisia ihmisiä. Aivan superhyviä hakijoita, joilla on kovatasoista osaamista niin yritystoiminnasta kuin yhteiskunnallisilta aloiltakin, iloitsee Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.

– Puheenjohtajisto ja paikallisyhdistykset ovat toki edelleen tärkeitä, mutta haluamme myös uudistua, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa.

– Aiemmin paikallisyhdistysten hallituksissa sovittiin kuka menee minnekin. Nyt teemme tästä läpinäkyvää ja saamme enemmän jäsenten ääntä kuuluviin, Mäkinen luonnehtii.

Lue lisää Suomen Yrittäjien valiokunta- ja verkostohausta täältä.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Onko tässä Suomen suurin rieska – leipomoyrittäjän hittituote löytyi anopin resepteistä

13. Marraskuu 2017 - 14:29

Hoitovapaalla ollut Terhi Paasila mietti vuoden verran oman yrityksensä perustamista.

Takana oli kahdeksan vuotta miehensä vanhempien perheyrityksessä.

– Veri veti takaisin yrittäjyyteen, Paasila muistelee Yrittäjäsanomille.

Sopivat tilat löytyivät Keski-Uudeltamaalta, Tuusulan Hyökännummelta.

Remontin jälkeen Kotileipomo Lilja avasi ovensa lokakuussa.

– Alun perin tarkoitus oli, että minä leivon, ja paikalla on myös yksi kahvilatyöntekijä. Nyt on menossa neljäs viikko ja olen ottanut jo kaksi työntekijää lisää. Aukioloaikojakin on pidennetty.

– Käsintehdyt leivonnaiset ovat palaamassa muotiin. Olemme saaneet oikein hyvän ja positiivisen vastaanoton asiakkailtamme

Yksi syy suosioon löytyy Paasilan leipomasta rieskasta. 45-senttinen lämpimäinen saattaa olla Suomen suurin rieska.

Houkutteleeko suuremman herkun leipominen, jos joku kertoo vieneensä "ennätyksesi"?

– En ole ajatellut asiaa noin. Rieskaan on iskostunut aina sama mitta. Kai sitä isommankin pystyisi tekemään.

– Jotkut ihmettelevät, miksi rieskamme on noin valtavan iso. Toisten mielestä se tulee hyvin helposti syötyä lämpimänä. Ehkä meidät jo tunnetaan siitä, Paasila naurahtaa.

Jättikokoisen rieskan salaisuus löytyy Paasilan edesmenneen anopin lähes 30 vuotta vanhasta reseptistä.

Paasilan jättirieskasta uutisoi viime viikolla Keski-Uusimaa.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Kotileipomo Lilja

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien Pentikäinen: Yksityinen monopoli on huono Meri-Lapissakin

13. Marraskuu 2017 - 12:34

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina Meri-Lapin terveydenhuollon ulkoistuksesta. Lehden mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio ratkaisevat, lähtevätkö ne Mehiläisen kanssa perustettavaan yhteisyritykseen.

Sopimuksen pituus olisi 15 vuotta.

Helsingin Sanomissa haastateltu perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) luonnehti yksityisten terveyspalveluyritysten toimintaa Länsi-Pohjassa ”hämmentäväksi”.

– Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että yritykset toisella kädellä vaativat valinnanvapautta ja toisella kädellä ovat valmiita tekemään valinnanvapauden kanssa ristiriidassa olevia ratkaisuja, monopoleja kokonaisten alueiden mittaluokassa, Saarikko totesi HS:lle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa, että Suomessa on lähes 20 000 sote-alan yritystä, ja näistä suuria ulkoistuksia havittelee vain muutama.

– Suomen Yrittäjät ei kannata monopoleja. Ei julkisia eikä yksityisiä. Monopoli ei ole koskaan hyvä asia. Siksi emme ole innoissamme Meri-Lapin ulkoistamissuunnitelmasta, Pentikäinen sanoo.

– Jos yhdelle toimijalle antaa etukäteen monopoliaseman ja betonoi sitä pitkällä sopimuksella, se haittaa sote-uudistusta, joka tarjoaa näillä näkymin yrittäjille paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pitkällä sopimuksella voi olla markkinoita sulkeva vaikutus, Pentikäinen toteaa.

Pentikäisen mukaan sote-uudistus hyödyntää markkinoita ja kilpailua sote-palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa.

– Jos alueelle syntyy monopoli, hyödyt voivat jäädä saamatta, Pentikäinen korostaa.

– Nyt on viisautta Meri-Lapissakin odottaa, kuunnella selvitysmiehiä ja luoda tilaa yrittäjyydelle, esimerkiksi lisäämällä palveluseteleiden käyttöä, Pentikäinen toteaa.

Hän toivoo, että kaikilla yrityksillä on mahdollisuus menestyä ja sote-toimialalle syntyy runsaasti uutta yrittäjyyttä.

– Suomen Yrittäjät tekevät työtä sen hyväksi, että sote-alalla on tulevaisuudessa paljon erikokoisia, erilaisia ja erikoistuneita yrittäjävetoisia toimijoita ja että niillä kaikilla on mahdollisuus menestyä. Siten sote-palveluiden laatu ja tehokkuus voivat parantua, Pentikäinen sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ravintola-ala odottaa pikkujoulusesongilta reipasta kasvua

13. Marraskuu 2017 - 8:52

Sateinen ja viileä sää pilasivat anniskeluravintoloiden kesäkauden.

Kun tammi-syyskuussa anniskelukysyntä väheni 2,6 prosenttia, oli pudotus heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan pikkujoulusesongin odotukset herättävät kuitenkin lupauksia paremmasta.

Kasvua odottaa noin 70 prosenttia ravintoloista, yli kuuden prosentin loikkaa ennakoi joka viides.

Edellisvuotta heikompaa pikkujoulukysyntää povaa vain 4 prosenttia ravintoloista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

 

Kategoriat: Yrittäjät

"Yrittäjyys on kaikista varmin työpaikka"

12. Marraskuu 2017 - 6:00

Äidin siivotessa Saariselällä yritysten edustusmökkejä 5-vuotias Jenni-tytärkin halusi osallistua.

– Äiti opetti, että työ ei ole välttämätön paha, vaan se voi olla mukavaa hommaa. Lähdin innoissani äidin mukaan, Jenni Parpala kertoo.

Yhdessä pikkusiskon kanssa nuori neiti keräsi roskia – mehupalkalla.

– Poimimme muutaman roskan ja olimme heti vinkumassa "palkkaneuvotteluja". Roskienkeruu oli meille leikkiä, mutta opetti yrittäjyyttä.

Parpala ei vielä tuolloin unelmoinut yrittäjyydestä.

– Haaveilin korkeakoulutuksesta ja isosta firmasta työnantajana.

"Olen hyvä siivoamaan"

Vaasassa Parpala opiskeli merkonomiksi ja liittyi mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan.

– Halusin tehdä työtä, kuten olin tehnyt 13-vuotiaasta lähtien – tuoda oman osuuteni perheen pöytään.

Parpala mietti alaa, jossa hän olisi hyvä.

– Olen hyvä siivoamaan. Aloitin siivoamisen yrittäjäohjelman puitteissa. Matkustin bussilla siivousvälineiden kulkiessa repussa.

Parpala suoritti opinnot ja perusti toiminimen vuonna 2014. Puoli vuotta myöhemmin hänen Kiffel-yrityksellään oli ensimmäinen työntekijä.

– Olen aina luottanut omaan tekemiseen, joten ei se pelottanut.

– Aloittaessani sanoin, etten viiden vuoden päästä enää halua itse siivota. Haluan tuoda yritykselle kasvua.

 

"Pelottavia päätöksiä uskallettava tehdä"

Kiffeli tarkoittaa rikkalapiota, mutta Parpala poisti viimeisen kirjaimen pois.

– Ajatuksena oli kansainvälistyä. Nyt olemme kehittäneet oman mobiilisovelluksen, jonka kanssa katsomme, pystymmekö myymään sitä Suomen lisäksi myös ulkomaille.

Parpala kertoo olevansa onnellinen valinnoistaan.

– Siivousala on perinteinen, mutta sisältää valtavasti mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla.

– Timanttisen työntekijän löytäminen on helpottanut asioita, mutta olen kipuillut itseäni vanhempien ihmisten johtamisessa, jotka ovat tottuneet tekemään asioita tietyllä tavalla, vuonna 1992 syntynyt Parpala myöntää.

Vaasan jälkeen Kiffel on laajentunut Saariselälle. Toiveissa on kolmaskin toimipiste.

– Olen kysynyt itseltäni, pelottaako, jännittääkö, alkavatko asiat toimimaan, riitänkö minä tähän. Miettiessäni päätöksiä käytän omaa "mittariani". Mitä enemmän se aiheuttaa fyysistä pahoinvointia, olen taas askeleen edempänä kilpailijaa. Pelottavia päätöksiäkin on uskallettava tehdä.

"Huipputyypeillä iso merkitys"

Parpala on aktiivi Suomen Yrittäjien toiminnassa. Hän kehuu yrittäjäporukan antamaa vertaistukea.

– Kun on paha paikka, niin ympärillä olevilla huipputyypeillä on todella iso merkitys.

Parpalan haaveena on muutaman vuoden päästä olla "huomattavasti suuremman" Kiffelin toimitusjohtaja.

– Olen yrittäjä tyttöjeni takia. Aloittaessani en halunnut, että tytöt kulkevat työni perässä vaan toisinpäin. Yrittäjyys on ainut tapa mahdollistaa tämä haave. Työ on yksi osa elämää, mutta yrittäjyys on tapa ajatella ja elää koko elämää.

– Yrittäjyys on kaikista varmin työpaikka. Taulukko-ohjelmasta näkee itse, tuleeko potkut. Suuremman firman palveluksessa voi tehdä parhaansa, mutta silti joutua yt-neuvotteluihin.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Jouni Porsanger

Kategoriat: Yrittäjät

Markku heräsi todellisuuteen Yrittäjän digikoulussa: "En tiennyt aikaisemmin, mitä digitaalisuus tarkoittaa"

11. Marraskuu 2017 - 8:38

Loimaan Konepaja Oy:n yrittäjä Markku Peltola havahtui todellisuuteen vuosi sitten.

– Tajusin, että digitaalisuus muuttaa oikeasti yritysten toimintaympäristöä. En ollut aikaisemmin tiennyt, mitä digitaalisuus tarkoittaa.

Samoihin aikoihin Peltolan silmiin osui ilmoitus Yrittäjän digikoulusta.

– Ennen kouluun menoa oma tasoni oli hyvin puutteellinen. Digikoulu avasi silmiä kaikesta.

Peltolalla on kaksi metallikonepajayritystä, joissa molemmissa on alle kymmenen työntekijää. Aikaisemmin niitä kehitettiin varsin perinteisin keinoin.

– Kun toiminta on hiljalleen laajentunut, olen tajunnut että tarvitaan muutakin kuin pelkkä sähköposti ja Office-työkalut. Nyt olemme ajaneet sisään toiminnanohjausjärjestelmiä ja verkkolaskutusta. Samalla mukaan tulevat tietoturva-asiat.

Peltola on huomannut, että digitaalisuus antaa paljon uusia työkaluja myös markkinointiin. Hänen mielestään jokaisen yrityksen kannattaisi ottaa niistä selvää.

– Nyt olemme hyvässä vauhdissa uusien digitaalisten välineiden käyttöönotossa. Rakennamme tuotekategorisointia ja otamme käyttöön kustannusten seurantaa helpottavia työkaluja. Verkkolaskutuksen myötä laskujen teko helpottuu selvästi.

”Rohkeasti tutkimaan”

Moni yrittäjä on nyt siinä asemassa, missä Peltola vuosi sitten. Digitaalisuus saattaa aiheuttaa paljon avoimia kysymyksiä, etenkin jos oma tietotaito ja osaaminen on puutteellista.

– Oma lähtötilanteeni oli se, että molemmat yritykset olivat kuolemassa. Jatkajaa niille ei ollut omasta takaa. Yritysten kehittäminen oli jäänyt puolitiehen.

Kummallakaan Peltolan yrityksistä ei ollut omia kotisivuja. Toisella oli sähköposti.

– Oli hyvä tilanne rakentaa uutta nousua tyhjästä. Vastaavia yrityksiä on Suomessa paljon, Peltola sanoo.

Yrittäjän digikoulussa Peltola istui 30 muun yrittäjän kanssa kuulemassa asioista, jotka tuntuivat aluksi vierailta.

– Sanoisin, että osallistuminen kannattaa, jos on mahdollisuus. Sen jälkeen kannattaa rohkeasti lähteä tutkimaan asioita ajan kanssa. Apua saa esimerkiksi yritysneuvojilta ja yrityskeskuksista, jotka järjestävät koulutusta ja auttavat kontaktien löytämisessä.

Peltola kehottaa haastamaan yritysneuvojia ja kysyä, mitä digitalisaatio tarkoittaa.

– Yrittäjän olisi hyvä etsiä itselleen itselleen sopivia työkaluja. Verkkolaskutus on tässä mielessä hyvä esimerkki. Jossain vaiheessa tulee vastaan tilanne, etteivät yritykset lähetä enää muuta kuin verkkolaskuja. Siihen ja muihin tulevaisuuden haasteisiin on pakko vastata, muuten käy huonosti.

Peltola on päässyt mukaan paikalliseen digihankkeeseen, jonka kautta hän on saanut muun muassa konsultointipalveluita.

”Pakon edessä ollaan”

Peltolan tavoitteena omissa yrityksissään on saada digitaaliset työkalut käyttöön, jotta ne helpottaisivat päivittäisiä toimintoja.

– Jonkinlaisen pakon edessä tässä ollaan. Tilanne on nyt parempi, olemme löytäneet markkinointiin uusia kanavia ja ottaneet käyttöön Facebook-sivut.

Haasteita riittää edelleen, sillä henkilökuntaa ei ole paljon ja merkittävä osa vastuusta on Peltolalla itsellään.

– Kannattaa ehdottomasti hyödyntää niitä työntekijöitä, jotka voivat muiden töiden ohella hoitaa yrityksen Facebook-sivujen päivittämisen. Kaikilla ei ole siihen kiinnostusta.

Seuraavaksi Peltola harkitsee chat-palvelun käyttöönottoa yrityksen kotisivuille.

– Henkilöstön motivointi on digitaalisissa uudistuksissa avainasemassa. Pitää motivoida henkilökunta esimerkiksi perustelemalla, että uudet digitaaliset välineet helpottavat myös heidän työtään. Muutosvastarinta on normaalia mutta kyllä työntekijätkin ymmärtävät, että maailma muuttuu.

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut Yrittäjän digikoulut siirtävät Suomea digiaikaan. Reboot Finland -hankkeen ja Suomen Maksuttomat Yrittäjien digikoulut vierailevat kuluvan vuoden aikana lukuisilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Osallistujilta ei edellytetä aiempaa digiosaamista.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suomalaiselle glögiskumpalle merkittävä palkinto: "Huikea fiilis"

10. Marraskuu 2017 - 15:43

Vuonna 1969 perustettu The International Wine & Spirit Competition (IWCS) on vuosittain järjestettävä viinien maailmanmestaruuskilpailu, johon osallistuu viinejä yli kahdeksastakymmenestä maasta. Marraskuussa 2017 Lontoossa järjestettävässä palkintogaalassa suomalaisten innovoima ja Espanjassa valmistettu Glöet nousee lavalle pokkaamaan hopeaa.

Valmistajan mukaan Glöet saa makunsa joulun tutuista mausteista kuten kanelista, neilikasta, appelsiinista, inkivääristä ja vaniljasta. Tuote jäähdytetään kylmäksi ja se sopii tarjottavaksi seurustelujuomana, tervetuliaismaljana ja pikkusuolaisen tarjottavan tai joulun jälkiruokien kanssa. 

– Onhan tämä nyt huikeaa. Kun jouluna 2012 testailimme ja maistelimme omatekoista glögiskumppa-sekoitusta kotona ja mietimme miksi kukaan ei ole tehnyt tästä tuotetta, ei olisi voinut kuvitella, että Glöet voittaa palkinnon alan arvotetuimmassa viinikilpailussa, juoman kehittäjä Anette Raunio iloitsee.

Glöetin kasvu on ollut nopeaa. Vaikka tuote on ollut markkinoilla vasta kaksi kautta, Glöet on Suomen lisäksi myynnissä jo Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Saksassa, Itävallassa, Englannissa sekä Luxembourgissa. Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä Amerikan markkinan avaamisesta vielä täksi jouluksi.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen yritys voittaa palkinnon alan arvostetuimmassa kilpailussa viini- tai kuohuviinikategoriassa. Palkinto on loistava apu myyntityössä uusien maiden valloittamiseksi, Glöetiä valmistavan suomalaisen startup-yrityksen perustaja Juha-Matti Raunio sanoo.

Kuva: Valmistaja

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Etsitkö edullista laskutusohjelmaa? Tässä kolme tärppiä

10. Marraskuu 2017 - 11:24

Internetistä löytyy lukuisia yksinyrittäjille tarkoitettuja laskutusohjelmia, mutta niiden veloituskäytännöt vaihtelevat. Osa ohjelmista vaatii vuoden mittaisen kiinteän asiakkuuden, osa veloittaa lähetetyistä laskuista.

Listasimme kolme vaihtoehtoa. Googlettamalla löytyy muitakin vaihtoehtoja, mutta etenkään yksinyrittäjän ei välttämättä kannata maksaa isommille yrityksille suunnatuista kalliimmista palveluista.

Isolta Archimedes

Isoltan laskutusohjelma tarjoaa palvelun ilman kiinteää kuukausihinnoittelua, jos laskumäärä on enintään 10 vuodessa. Jos laskumäärä on enintään 200, kuukausihinta on 9,90 euroa. Rajattoman laskumäärän saa 19,90 eurolla kuukaudessa. Verkkolaskuista peritään erillinen kertahinta. Hintoihin lisätään arvonlisävero.

Zervant

Zervant tarjoaa 7 euron kuukausihinnalla (+alv) enintään kolme lähetettyä laskua kuukaudessa. Rajoittamattoman määrän laskuja saa 15 eurolla kuukaudessa.

Mezo

Mezo on kuukausimaksuton laskutuspalvelu, jonka hinnoittelu perustuu laskusta perittävään kertamaksuun. Yksi paperilasku maksaa 1,05 euroa. Verkkolasku on saman hintainen. Hintoihin lisätään arvonlisävero.

Kuva: Zervant

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät