• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät uutisarkisto

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 3 min sitten

Maksupäätteet hintavertailussa: iZettle, Nets vai Verifone?

30. Maaliskuu 2018 - 10:21

Yhä useampi yksinyrittäjä valitsee maksupäätteeksi älypuhelimen tai tabletin kanssa toimivan laitteen. Mobiilimaksupäätteiden määrän ennustetaan kasvavan selvästi seuraavien kahden vuoden aikana.

Mutta miten ne eroavat toisistaan? Vertailu paljastaa merkittäviä hintaeroja eri laitetoimittajien välillä. Hintoja kannattaa kuitenkin vertailla tarkasti, sillä ensisilmäyksellä kalliimpi vaihtoehto voikin olla edullisempi, jos myyntiä on paljon.

Pienimuotoiseen myyntiin suunnattu iZettle on hinnoiteltu selkeästi. Palvelun käytöstä ei peritä lainkaan avausmaksua eikä kiinteää kuukausimaksua.

Nets sitouttaa 36 kuukaudeksi

Siinä missä iZettle on yksinkertaisesti hinnoiteltu, Nets (entinen Luottokunta) myy tuotettaan selvästi monimutkaisemmalla hinnoittelumallilla.

Erilaisten kiinteiden kustannusten ja Nets Plus -maksupalvelun sitoutumispakon myötä yrittäjän maksut Netsille nousevat ensimmäisten kolmen vuoden aikana noin 2000 euroon. Nets Plus -palvelun sopimus tehdään kolmeksi vuodeksi.

Netsin etuna ovat kuitenkin edullisemmat myyntikohtaiset välityspalkkiot. Siinä missä iZettle perii tapahtumista 1,95 prosentin palkkion, Netsin palkkio on edullisimmillaan 0,31 prosenttia. Näin ollen Nets on kiinteistä kuluistaan huolimatta kannattava valinta yrittäjälle, joka tekee kauppaa säännöllisesti.

Nets tarjoaa myös edullisempaa Nets Payta, jossa maksupäätteen vuokra on edullisempi (29 euroa) ja vastaavasti korttiprovisio suurempi kuin normaalipalvelussa. Myös Pay-pakettiin sitoudutaan 36 kuukaudeksi.

Netsin asiantuntija muistuttaa, että sen hinnoittelu ei ole täysin vertailukelpoinen kilpailijoiden halvimpien palveluiden kanssa.

– Kuukausimaksumme sisältää aina vaihtolaitepalvelun sekä asiakastuen, myös iltaisin, kaupallinen johtaja Sami Toivonen sanoo.

Langaton vai langallinen?

Yrittäjän kannalta oleellinen valintaperuste voi olla maksupäätteen liikuteltavuus. IZettle sopii langattomuutensa ansiosta hyvin esimerkiksi satunnaiseen myyntiin. Netsin ja Verifonen edullisimmat maksupäätteet eivät ole langattomia.

Verifone on hinnoittelumalliltaan lähellä Netsiä. Yrittäjä maksaa maksupäätteestä avausmaksun ja laitteen ominaisuuksien mukaan määräytyvän kuukausimaksun. Maksuista perittävät palkkiot määräytyvät käytettyjen korttien mukaan. 

Isoja eroja palkkioissa

Verifone Finlandin markkinointijohtaja Henrik Henrikssonin mukaan kannettavat maksupäätteet ovat suosiossa ravintoloissa ja messuilla, muuten yrittäjät suosivat kiinteitä malleja.

– Jos yrittäjällä ei ole tarvetta ottaa maksua vastaan myyntitiskin ulkopuolella, kiinteä on suositumpi vaihtoehto.

Henriksson neuvoo yksinyrittäjiä harkitsemaan tarkoin, millaiselle kassajärjestelmälle on eniten käyttöä.

– Pitää pohtia, tarvitseeko raskasta kassajärjestelmää vai riittääkö yksinkertaisempi kassa ja siihen liitettävä maksupääte.

Henriksson muistuttaa, että välityspalkkiolla voi usein olla yrittäjälle suurempi merkitys kuin kiinteällä kuukausimaksulla.

– Jos korttisopimus on kallis, maksupäätteen kiinteä kustannus voi jäädä marginaaliseksi. Esimerkiksi debit-korttisopimusten hintahaitari Suomessa on 0,3 prosentista 2,95 prosenttiin. Pienyrittäjän toimeentulon kannalta sillä on iso merkitys.

Kaikissa uusissa maksupäätteissä on lähimaksuominaisuus.

– Jos törmää ostoksilla päätteeseen, jossa lähimaksua ei ole, sellainen laite alkaa olla melko vanha tai sitten käytössä on vanha ohjelmisto. Yleensä vanhankin päätteen lähimaksuominaisuuden saa toimimaan ohjelmistopäivityksellä.

Jatkossa lähimaksamisen suosion arvellaan kasvavan entisestään, kun mobiilimaksaminen yleistyy. Apple Pay on jo käytössä Suomessa ja perässä tulee muun muassa Samsungin oma maksupalvelu.

Hintavertailu

iZettle

Perushinta ilman alv: 68,47 euroa

Avausmaksu: Ei

Kuukausimaksu: Ei

Ominaisuudet: Langaton, tukee lähimaksamista

Välityspalkkio myynneistä: 1,95 prosenttia (kaikille korteille)

Muut kulut: -

Nets

Avausmaksu: 85 euroa 

Kuukausimaksu: Kortinlukijasta peritään 39,50 - 53 euron kk-maksu (ilman alv).

Välityspalkkio myynneistä: 0,31 prosenttia 0,75 euron ylärajalla (EU-alueen debit-kortit), 1,25 prosenttia (EU:n ulkopuoliset kuluttajien debit-kortit), 1,45 prosenttia (EU:n ulkopuoliset yritysten debit-kortit), 0,90 prosenttia (kuluttajien luottokortit), 1,10 prosenttia (yritysten luottokortit), 1,65 prosenttia (EU:n ulkopuoliset luottokortit).

Muut kulut: Nets Plus -maksupalvelusta peritään 60 euron avausmaksu. Sopimus tehdään kolmeksi vuodeksi.

Nets Pay

Avausmaksu: 60 euroa

Kuukausimaksu: 29 euroa

Välityspalkkio myynneistä: Visa- ja Mastercard-maksut 1,5 prosenttia.

Muut kulut: Toimitusmaksu 15 euroa

Verifone

Avausmaksu: 55 euroa

Kuukausimaksu: Alkaen 19,90 euroa (pöytämallinen laajakaistamaksupääte), akku- ja verkkovirtakäyttöinen maksupääte 24,90 euroa / kk, pelkästään akkukäyttöinen maksupääte 29,90 euroa / kk.

Välityspalkkio myynneistä: Kauppias voi valita, mitä korttisopimusta käyttää. Palkkio alkaen 0,3 prosenttia (EU-alueen debit-kortit), credit-korttien palkkio alkaen 0,6 prosenttia.

Muut kulut: Ei

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kysely: Moni pk-yritys haluaisi tehdä yhteistyötä startupin kanssa

29. Maaliskuu 2018 - 17:30

Pk-yritysten ja starupien yhteistyölle on tilausta, mutta siihen ei ole vastaajien mukaan riittävästi aikaa ja muita resursseja eikä kontakteja ja kanavia. Toisaalta yritykset eivät myöskään oikein hahmota minkälaista yhteistyötä voisi tehdä.

Erityisesti fasilitointia toivottiin kyselyn avovastauksissa yhteistyön jouduttamiseksi. Suomen Yrittäjien uusi kasvuyrittäjäverkosto pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen innostamalla pk-yrityksiä kasvamaan ja tarjoamaan tukea kasvupolulla.

Kysely tehtiin sähköpostilla ja siihen vastasi 64 pk-yrittäjää, joista noin puolen yritys on ollut toiminnassa yli 10 vuotta. Kysely ei ole tieteellisesti pätevä ja kattava kuten suurten tutkimuslaitosten tutkimukset 1000 vastaajan otannalla, mutta se on suuntaa-antava ja kertoo tunnelmista.

Neljäsosa tehnyt yhteistyötä

- 37 % vastanneista kokee, että startup-yhteistyö voisi auttaa yritystä kehittymään, 55 % ei osaa sanoa
- 23 % tehnyt startup-yhteistyötä
- 50 % kiinnostunut tekemään yhteistyötä startupin kanssa, 14 % ei ole kiinnostunut
- Yli 40 % kokee pk-startup-yhteistyön olevan Suomessa riittämättömällä tasolla, vain 9 %:n mielestä jossain määrin riittävällä tasolla
- 60 %:llä pk-yrityksistä on myönteinen mielikuva startupeista
- Yhteistyöalueiden Top 3: (1) Myynti ja markkinointi, (2) tietojärjestelmät, (3) tuotekehitys
- 38 % kokee startup-yhteistyön käynnistämisen haastavaksi, vain 14 % ei koe sitä haastavaksi

Mikä kasvuyrittäjäverkosto?

Suomen Yrittäjien uusi kasvuyrittäjäverkosto yhdistää kasvuhaluisia yrittäjiä ympäri maata eri toimialoilta, kokoluokista ja kehitysvaiheista. Verkosto edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä vahvistaa kasvuhakuisten yrittäjien vertaisverkostoa.

Verkosto myös auttaa kasvuun liittyvän tuen löytymistä ja tarjoamista, laajentaa julkista mielikuvaa kasvuyrittäjyydestä ja tuo esille kasvun esteitä.

Kasvuyrittäjäverkoston johtoryhmään kuuluvat:

Puheenjohtaja

Petri Roininen
Helsingin Yrittäjät ry

Jäsenet

Jouni Anttila
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry

Artem Daniliants
Helsingin Yrittäjät ry

Jukka Kontula
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry

Niina Koponen
Etelä-Savon Yrittäjät ry

Tiina Latikka

Hämeen Yrittäjät ry

Teemu Polo

Petri Salminen
Keski-Suomen Yrittäjät ry

Petri Tuomela
Akateemiset Yrittäjät AKY ry

SY:n toimiston vastuuhenkilö
verkostopäällikkö Aicha Manai
 

Työvaliokunnan edustaja
Jaakko Männistö

Varsinais-Suomen Yrittäjät ry

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kaj Turunen: Eduskunnassa vahva tuki yrittäjän perheenjäsenen aseman parantamiselle

29. Maaliskuu 2018 - 15:52

Yrittäjäsanomat uutisoi tänään Tiina Starcken tapauksesta, jossa nainen oli työllistynyt miehensä osaksi omistamassa yrityksessä mutta oli yllättynyt kun TE-toimisto luokitteli hänet täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Tämän seurauksena Starcke menetti oikeutensa soviteltuun ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.

Kaj Turunen lupaa viedä asian eduskunnan budjettiriiheen korjattavaksi.

– Suomen sosiaaliturvassa on ihan käsittämätön epäkohta, jonka vaadin korjattavaksi, hän sanoo.

Turusen mukaan on käsittämätöntä, miten Suomessa yrittäjän perheenjäsenet ja lähisukulaiset voidaan rinnastaa yrittäjiksi, vaikka heillä ei olisi osaa eikä arpaa yritystoiminnassa.

Yrittäjätaustainen Turunen on tehnyt epäkohdan korjaamiseksi helmikuussa lakialoitteen, joka on saanut allekirjoituksia yli puoluerajojen.

– Selkeyden, tasa-arvoisen kansalaisten kohtelun ja oikeudenmukaisuuden vuoksi on tärkeää saada yrittäjämääritelmästä pois ne yrittäjän perheenjäsenet, jotka eivät itse omista yrityksestä mitään, hän jatkaa.

Turusen lakiehdotuksen mukaan epäkohdan poistamisella yrittäjät uskaltaisivat työllistää omia perheenjäseniään aikaisempaa rohkeammin.

"Kun perheenjäsenet, jotka eivät omista yrityksestä tai ole sen hallinnossa, katsottaisiin työntekijöiksi myös työttömyysturvassa, ei heille aiheutuisi epäreiluja oikeudenmenetyksiä väärässä kassassa vakuuttamisen seurauksena tai siitä syystä, että heidän työsuhteensa perheyrityksessä on päätetty, mutta yritys on edelleen olemassa", lakiesityksessä kirjoitetaan.

"Yrittäjät vapaata riistaa"

Turunen uskoo, että lakimuutokselle on hyvät edellytykset.

– Näyttäisi siltä, että poliittista tahtoa on. Tämä voi olla seurausta siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole minkäänlaisia perusteita vastustaa tätä esitystä. Aikaisemmin osa virkamiehistä oli sitä mieltä, että asia olisi korjattavissa paremmalla informaatiolla. Tämä ei kuitenkaan ole informaatiolla korjattava asia vaan ongelma, joka on lainsäädännössä.

Turusen mukaan kyseinen laki on peruja vanhakantaisesta suhtautumisesta yrittäjiin ja yrittämiseen.

– Luulen, että tässä on taustalla olettamus, että jos yrittäjän perheenjäsen työskentelee yrityksessä, hän työskentelisi työttömyysturvalla. Käytännössä perheenjäsen voidaan tulkita yrityksen osaomistajaksi, vaikka pystytään todistamaan, ettei hän omista yrityksestä yhtään mitään.

– Jossain vaiheessa tässä yhteiskunnassa on pyritty jättämään yrittäjän perheenjäsenet työttömyysturvan ulkopuolelle, eikä siitä ole välitetty. On jopa ajateltu, että yrittäjän perheenjäsenille ei kuulu työttömyysturvaa ja työvoimatoimenpiteitä. Monta kertaa on näyttänyt siltä, että yrittäjät ovat vapaata riistaa tässä yhteiskunnassa.

Kuva: Eduskunta

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Missä voi nähdä Yrittäjä-elokuvan?

29. Maaliskuu 2018 - 13:45

Yrittäjä, ohjaaja Virpi Suutarin Yrittäjä-elokuva tuli ensi-iltaan viikko sitten. Dokumentti kuvaa yrittäjyyden ääripäitä, perinteistä perheyritystä ja hyvässä nosteessa eteenpäin porskuttavaa startup-yritystä. Yrittäjä – Ei tänne lepäämään olla tultu -dokumentti sai alkunsa ohjaajan havainnosta, että vaikka kaksi kolmasosaa yrittäjistä ansaitsee vähemmän kuin palkansaajat keskimäärin, he tuntevat silti enemmän paloa työhönsä.

– Tämä tutkimustulos sai minut kiinnostumaan, miksi näin on. Yhä useammasta meistä tulee jonkinlaisia yrittäjiä. Joudumme ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta työelämästämme, palkittu elokuvantekijä  Virpi Suutari kertoo.

Juuri kolmeen kertaan Tampereen elokuvajuhlilla palkitussa elokuvassa seurataan vuoden ajan nyhtökauran keksineiden Reetta Kivelän ja Maija Itkosen hullunmyllyä, aina ensimmäisen tuotantokoneen Kiinasta saapumisesta suureen yrityskauppaan asti. Mitä tapahtui kulisseissa silloin, kun kaikki halusivat ostaa tuotetta, jota ei ensin saanut mistään?

Samaan aikaan Honkajoella viisihenkinen Laineen perhe hankkii yhteisvoimin elantoa liha-autonsa ja sympaattisen pienen tivolinsa avulla. Kotikylän tyhjentyessä on myyntiautoon laitettu renkaat alle ja lähdetty tien päälle – sinne, missä asiakkaatkin ovat.

Ensikatsomalta elokuvan nyhtökauraa ja lihaa kauppaavat päähenkilöt näyttävätkin tulevan eri planeetoilta, mutta lähempää tarkasteltuina heissä on paljon samaa: luovuutta, sitkeyttä ja riskinottokykyä. 

Elokuvan traileri täällä 

Täällä näet Yrittäjä-elokuvan

HELSINKI

Kinopalatsi: Pe 12.40, la 12.40, su 10.30, ma 13.30, ti 14.20, ke 19.30 ja to 11.30.

ESPOO

Kino Tapiola ke 4.4. klo 17.45

LAHTI

Kino Iiris to 17:00

TAMPERE

Arthouse Cinema Niagara: La 14.30, su 14.00, ma 16.15, ti 9.45 ja 18.00, ke 13.00 ja 18.30 sekä to 12.15 Plevna: Ti 15.45, ke 15.00 ja to 15.00

TURKU

Kinopalatsi: Su 14.30 ja ma 12.00

JYVÄSKYLÄ

Fantasia To 14.15

JÄMSÄ

Kinotar 1-2 La klo 17.15

OULU

Plaza Ke 14.15 ja to 14.30.

KUOPIO

Kuvakukko Ma 19.45 ja Scala To 14.00

LAPUA

Bio Marilyn Ke 13.00

KAUHAJOKI

Bio Marlon La 15:00 ja ma tai ti 17.30 (tarkista teatterilta!)

KAUHAVA

Y-Kino To 19.30

KEMI

Kinopirtti Ti 20.00.

ROVANIEMI

Bio Rex Pe 18.05 ja ma 16.15 - sekä: la 7.4. 13.30, su 8.4. 13.00 ja ke 11.4. 18.30

+ VIITASAAREN ELOKUVAVIIKOLLA la 7.4. klo 16.00.

Elokuvan Facebook-sivu: https://www.facebook.com/Yrittaja.film/

Kategoriat: Yrittäjät

Tiina Starcke teki työsopimuksen miehensä firmaan, työttömyyskassa luokitteli täysipäiväiseksi yrittäjäksi: "Laki on käsittämätön"

29. Maaliskuu 2018 - 7:00

Tiina Starcke irtisanottiin vuoden 2016 syksyllä. Hän ei kuitenkaan halunnut jäädä ansiosidonnaiselle päivärahalle. Viime vuoden syksynä hänen miehensä yrityksessä tarvittiin toimistoapulaista, mutta vain osa-aikaisesti.

Starcke oli jo saanut TE-toimistolta vihreää valoa työlle miehensä osaksi omistamassa yrityksessä Eurassa. Hän sai firmasta osa-aikaista toimistotyötä. Työstä maksetun korvauksen lisäksi hänelle olisi maksettu soviteltua ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

– Ajattelin, että työnteko on se mikä pitää ihmisen selväjärkisenä. TE-keskuksen kanssa kävimme tilannetta läpi ja toimitettuani paperit sieltä tuli päätös, ettei työllistymiselle ole mitään estettä.

Tässä vaiheessa Starckella ei ollut aavistustakaan siitä, että hänet voitaisiin luokitella täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Starcke ei omista yhtäkään miehensä yrityksen osaketta eikä hänellä ole päätösvaltaa yhtiössä.

– Ihmettelin, kun työttömyyskassasta ei tullut päätöstä mukautetun ansiosidonnaisen maksusta. Sieltä pyydettiin täyttämään sähköinen lomake. Täytettyäni sen tuli pian päätös, että hakemukseni on hylätty koska työ- ja elin keinotoimiston antaman lausunnon mukaan työllistyn päätoimisesti yrittäjänä.

– Se tuntui järkyttävältä. Samassa lausunnossa oli se viesti, että mukautetun päivärahan maksu lopetetaan eikä minulla näin ollen ole enää työttömyysturvaa. Se oli todellinen sokki. En todellakaan koe olevani yrittäjä. Teen töitä ja yritän samaan aikaan katsoa, mistä löytäisin työkokemustani vastaavaa työtä.

Starcke on valittanut päätöksestä ja riitauttanut myös päivärahojen takaisinperinnän.

"TE-toimistolla voi olla vahingonkorvausvastuu"

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan nykylainsäädännössä on merkittäviä ongelmia liittyen yrittäjän puolison työttömyysturvaan.

Suomen Yrittäjät esittää hallituksen kuluvan kevään kehysriiheen, että yrittäjän käsite tulee muuttaa työttömyysturvassa vastaamaan yrittäjän eläkelain määritelmää. Ongelma koskee vähintään noin 22000 yrittäjän ei-omistavaa perheenjäsentä. Lisäksi lukuisat yrittäjät eivät tällä hetkellä uskalla rekrytoida työtöntä perheenjäsentään sosiaaliturvan menettämisen pelossa.

– Kun yrittäjä palkkaa yritykseensä kanssaan samassa taloudessa asuvan perheenjäsenensä, tätä henkilöä kohdellaan sekä työ-, vero- että sosiaalivakuutuslainsäädännössä työntekijänä muutoin paitsi työttömyysturvan osalta. Kun perheenjäsenen työskentely yrityksessä päättyy, tarkastellaan tilannetta työttömyysturvaoikeuden osalta yrittäjiä koskevien säännösten mukaan. Tämä tulee usein kaikille asianosaisille yllätyksenä, Harri Hellstén kertoo.

Suomen Yrittäjät ajaa lakiin muutosta, jotta selvästi työntekijän roolissa oleva yrittäjän puoliso katsotaan työntekijäksi myös työttömyysturvassa. Nykytilanne on aiheuttanut yllättäviä ja ikäviä ongelmia.

– Käytännössä yrittäjän perheenjäseneltä joko evätään ansiosidonnainen työttömyysetuus, koska hän työntekijä-olettaman vuoksi on vakuuttanut itsensä palkansaajakassassa tai häneltä evätään työttömyysetuus kokonaan, koska yritystoiminta yrittäjän toimesta jatkuu ja perheenjäsenen työskentely ei ole päättynyt työttömyysturvalaissa säädetyllä perusteella, Hellstén sanoo.

Vastaavassa tilanteessa olevia Hellstén kehottaa ottamaan yhteyttä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun.

– Autamme parhaamme mukaan tilanteen ratkaisemisessa. Parempi olisi toki huomata tilanne ennen kuin perheenjäsenen työskentely yrityksessä päättyy. ​Jos TE-toimiston virkailija on neuvonut asiakasta virheellisesti, siitä voi seurata vahingonkorvausvastuu, hän muistuttaa.

Yrittäjän perheenjäseneksi katsotaan puolison lisäksi yrittäjän lapset ja vanhemmat ja muut alenevassa ja ylenevässä polvessa olevat sukulaiset. Jos perheen lapsi on muuttanut pois kotoa, ei lainsäädäntöä sovelleta häneen.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Grafiikka: Anna Lantee

Kategoriat: Yrittäjät

Apteekkisääntely puhututtaa – Liitto selvitti mitä asiakkaat apteekeilta haluavat

28. Maaliskuu 2018 - 16:00

Neljä viidestä suomalaisesta (82 prosenttia) pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että apteekit ovat kotimaisessa omistuksessa ja lähes yhtä moni (79) sitä, että apteekin omistaja on terveydenhuollon ammattilainen, proviisori, ilmenee Apteekkariliiton toimeksiannosta tehdystä Suomalaisten apteekkiasiointi 2018 -tutkimuksesta.

Tutkimuksessa kysyttiin myös sitä, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät sitä, että lääkemyynnistä perittävät verot maksetaan Suomeen. Lähes kaikki (95) vastaajat pitävät tätä erittäin tai melko tärkeänä. Apteekkien sijainnin sääntelyä eli sitä, että viranomainen ohjaa apteekkien sijoittumista niin, että apteekkeja on myös harvaanasutuilla seuduilla, pitää tärkeänä yhdeksän kymmenestä.

Apteekkariliitto kannattaa proviisoriomistusta

Hallitus linjasi viime keväänä, että apteekit ovat jatkossakin alan kotimaisten ammattilaisten vastuulla ja omistuksessa. Hallituksen linjauksen tavoitteena on toisaalta lisätä apteekkien määrää Suomessa ja purkaa apteekkilupiin liittyvää sääntelyä nykyjärjestelmän puitteissa.

– Lääkeyrityksistä ja -tukkukaupoista riippumaton proviisoriomistus yhdistää ammatillisen ja taloudellisen vastuun apteekista ja varmistaa parhaiten sen, että apteekkitoimintaa ohjaavat ensisijaisesti terveydenhuollolliset eivätkä elinkeinopoliittiset tavoitteet. Se varmistaa myös lääkemyynnin verojen maksun Suomeen, muistuttaa toimitusjohtaja Merja Hirvonen Apteekkariliitosta.

Apteekin omistajalta vaaditaan proviisorin koulutus Suomen lisäksi myös kymmenessä EU-maassa, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa.

Suomessa on parin viime vuoden aikana käyty vilkasta keskustelua apteekkisääntelystä. Keskustelussa viitataan usein muihin Pohjoismaihin, kuten Ruotsiin ja Norjaan, joissa apteekkien perustamista ja omistamista on vapautettu 2000-luvulla.

 

Apteekkariliiton mukaan muutosten seurauksena Ruotsissa on päästy Suomen tasolle aukioloajoissa, mutta apteekkitiheydessä Ruotsi on vielä Suomea jäljessä.

– Norjassa apteekkien omistus on keskittynyt kolmelle suurelle ulkomaiselle apteekkiketjulle, jotka ohjaavat voimakkaasti apteekkien tuotevalikoimia, Hirvonen kertoo.

Virossa palataan apteekkien proviisoriomistukseen vuonna 2020.

Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan internetpaneeliin vastasi yli 1 100 iältään mannersuomalaista.

 

Kuva: Suomen Apteekkariliitto

 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pelialan uusi keskittymä aloittaa Maria 01 -yhteisössä – Avoin haku käynnistyi

28. Maaliskuu 2018 - 14:28

Kesän alussa avautuva Games Factory on pelialan yhteisöllinen tila, joka palvelee pelikentän toimijoita kokonaisuudessaan. Keskus toimii myös pelialan tapahtuma- ja showroom-tilana.  

– Olemme suomalaisen peliteollisuuden lähetystö- ja showroom-tila globaaleilla areenoilla, Games Factoryn toimitusjohtaja José Jácome kertoo.

Peliteollisuus on Suomen kulttuuriviennin suurin teollisuuden ala. Games Factoryn tehtävänä on edustaa, edistää ja vahvistaa suomalaista peliteollisuutta pitäen sisällään kaikentyyppiset pelit.  

Paikka tehdä yhteistyötä, jakaa tietoa ja osaamista

Suomen noin 250 pelialan yrityksestä 42 prosenttia sijoittuu Helsingin seudulle.

Games Factoryn tarkoituksena on kehittää pelialaa, peliyritysten kasvua, uusien alan yritysten syntyä sekä kaupungin maailmanlaajuista tunnettuutta ja houkuttelevuutta alan huippuosaajien keskuudessa.  

– Games Factoryn avaintehtävä on lisätä toimialan yhtenäisyyttä uudenlaisen kansallisen yhteisön kautta. Täällä pelinkehittäjät ja muut toimialan toimijat voivat tehdä yhteistyötä, jakaa tietoa ja valmiuksia.

Keskuksen yli 2 000 neliön tiloihin mahtuu 200 pelialan ammattilaista ja 15–20 alan yritystä, joita haetaan parhaillaan avoimella haulla.  

Helsingin kaupunki on myöntänyt innovaatiorahastostaan Helsinki Games Factorylle rahoitusta tälle vuodelle.

Maria 01 on Pohjoismaiden suurimpia startup-keskittymiä. Vuoden 2017 lopulla Helsingin kaupunki ilmoitti aikeista laajentaa Marian kampusaluetta, minkä myötä Maria 01 voi laajentaa ja saa käyttöönsä 4-6 kertaa nykyistä isommat tilat.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin yrittäjiä pompotetaan - Suomen Yrittäjät vaatii turhan byrokratian purkamista

28. Maaliskuu 2018 - 11:52

63 prosenttia pk-yrityksistä sanoo työllistävänsä enemmän, jos normeja olisi vähemmän, kertoo tuore Yrittäjägallup. 

Suomen Yrittäjät vaatii, että yritysten sääntelykustannuksia on vähennettävä 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä sanoo työllistävänsä enemmän, jos normeja olisi vähemmän. Kantar TNS:n helmi-maaliskuussa tekemään kyselyyn vastasi 1015 pk-yrityksen edustajaa.

Suomen Yrittäjät esittää, että jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle euron lisäkustannuksen, yrityksille koituvia kustannuksia on vähennettävä toisaalla kahden euron verran.

Alle kymmenen hengen mikroyrityksiä, joihin massiiviset velvoitteet osuvat kipeimmin, on 93,3 prosenttia Suomen yrityksistä. Apukeinoksi yrittäjäjärjestö tarjoaa pk-yritystestiä, jossa arvioidaan eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutukset nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Avi pompotti ravintoloitsijaa

Aluehallintovirasto (Avi) lähetti tolkuttoman pitkän listan kysymyksiä tamperelaiselle ravintolalle, joka anoi jatkoaikaa tanssi-illoille. Kyseinen ravintola on ollut kymmenien vuosien ajan samalla paikalla. Ravintolayrittäjä pitää asiaa suorastaan kiusantekona.

Avi pyysi ravintolayrittäjältä vastausta 25 kysymykseen, muun muassa seuraaviin asioihin:

1. Ovatko järjestyksenvalvojat luvanhaltijan palkkalistoilla vai ostetaanko palvelut alan yritykseltä?

2. Keskittyvätkö järjestyksenvalvojat vain järjestyksenvalvontatehtäviin vai onko heillä myös muita tehtäviä, esim. anniskelutehtäviä?

3. Mikä on tarjoiluhenkilökuntaan kuuluvien määrä työvuorossa iltaisin osastoittain?

4. Keskittyvätkö tarjoiluhenkilökuntaan kuuluvat vain anniskelutehtäviin vai onko heillä myös muita tehtäviä, kuten dj:n tehtävät?

5. Onko keittiössä viikonloppuiltaisin ruoan valmistukseen keskittynyt kokki vai lämmittääkö tarjoiluhenkilökunta valmiita annoksia?

6. Onko ravintolassa omaa drinkkilista ja millainen se mahdollisesti on?

7. Ovatko äänentoistolaitteet ja valaistus tavanomaista tasokkaammat ja jos ovat, niin millä tavalla?

8. Onko yläkerran ravintolasalin ohjelmatarjontana karaokea?

9. Ketkä ovat suunnitellun viihdeohjelman tuottajia, ostetaanko mahdolliset esiintyjät ohjelmatoimiston kautta vai ovatko mahdolliset bändit paikallisia musiikin harrastajia?

10. Onko aluehallintoviraston anniskelupaikkaan tekemän tarkastuksen jälkeen tehty sisustukseen ym. oleellisia muutoksia?

Katso koko juttu ravintolayrittäjän pompottamisesta täältä.

Evira ei hyväksy luonnonyrttejä

Lappilainen Arctic Warriors ei saanut Eviralta lupaa ruusujuuresta valmistettujen yrttijuomien valmistukseen. Ruotsissa ruusujuuren käyttö on sallittua.

– Vääryydeksihän sen kokee, että naapurista pusketaan meidän markkinoille täsmälleen sellaisia tuotteita, joita itse haluaisimme valmistaa, Arctic Warriorsin yrittäjä Katja Misikangas kertoi taannoin.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ei hyväksy luonnonyrttien käyttöä elintarviketuotannossa. Vuonna 2013 Evira veti ruksit 17 luonnoyrtin kohdalle.

Yrittäjä Katja Misinkangas ihmetteli sitä, miksi makujuomiin saa käyttää inkivääriä, guaranaa tai muita ulkomaisia kasveja, mutta esimerkiksi männynkerkät ja horsman, mesiangervon ja siankärsämön lehdet ja kukat ovat kiellettyjen listalla.

Myymäläauto ei saanut oluita

Polvijärveläisen yrittäjän Teemu Virrantalon myymäläautoon piti tulla myyntiin pienpanimoiden oluita. Suunnitelmat olivat jo pitkällä, koska Aluehallintovirasto oli antanut suullisen lupauksen.

Avi kuitenkin pyörsi aiemmat puheensa ja ilmoitti, että myyntiin tarvitaankin kirjalliset sopimukset kaikilta kymmeniltä maanomistajilta, joiden alueella myymäläauto liikkuu.

Virrantalon mukaan hänellä oli jo tuossa vaiheessa olemassa suostumukset 30 maanomistajalta, osa kirjallisina, osa suullisina.

– Minulla ei ollut tarkoitus ottaa valikoimiin isojen panimoiden tuotteita. Edullisin olut, 0,33 litraa, olisi maksanut 3,60 euroa. Ei siitä olisi tullut ongelmakäyttöä kenellekään, Virrantalo toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

TTL kehitti oppaan monikulttuurisille työpaikoille – Kerro uudelle tulijalle työpaikan kulttuurista

28. Maaliskuu 2018 - 11:06

Työterveyslaitoksen Osaaminen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla -hankkeessa selvisi, että maahanmuuttajien joukossa on selvästi muuta väestöä enemmän omiin työtehtäviinsä nähden ylikouluttautuneita henkilöitä – jopa joka kolmas. Suomessa työskentelee arviolta 140 000 maahanmuuttajataustaista 20–64-vuotiasta henkilöä.

Työpaikkaosaamisen ulottuvuuksissa pulmia työpaikoilla

Monikulttuurisilla työpaikoilla tarvitaan ammatillisen osaamisen lisäksi ns. työpaikkaosaamista, jonka perustan muodostavat yhteinen ymmärrys ja kieli. Työpaikkaosaaminen on jaettua ymmärrystä työn kokonaisuudesta, vuorovaikutuksesta, työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista. Siihen sisältyy myös työpaikan ja suomalaisen työelämän pelisäännöt, työterveys ja turvallisuus.

– Juuri nämä työpaikkaosaamisen ulottuvuudet ovat niitä, joissa työpaikoilla ilmeni pulmia. Yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen oli vielä matkaa, toteaa vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitokselta.

Työterveyslaitoksen hankkeen mukaan useille tutkimukseen osallistuneille maahanmuuttajalle esimerkiksi suomalaisten työpaikkojen matala hierarkia ja avoin keskustelu tuntuivat vieraalta, koska omassa lähtömaassa asiat olivat olleet toisin.

Omia mielipiteitä ei välttämättä uskallettu ilmaista, eikä epäselvissä tilanteissa pyytää selvennystä tai apua, koska oma kielitaito saatettiin kokea riittämättömänä tai tilanne muuten vieraana.

Moni maahanmuuttajatyöntekijä oli omaksunut passiivisen kuuntelijan roolin, tutkimuksesta selviää.

– Maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivatkin tarvita tavallista enemmän kannustusta osallistua. Tutkimuksessa ilmeni myös, että muualta tulleilla saattoi olla erilainen suhtautuminen työaikaan, poissaolokäytäntöihin, esimiehen ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen tai puhetapaan, Toivanen summaa.

– Vieraassa kulttuurissa myös omia oikeuksia saattoi olla haastavaa hahmottaa, esimerkiksi työntekijä ei välttämättä uskaltanut jäädä sairauslomalle.

Kielitaito heijastuu laajasti työpaikan toimintaan

Kielitaito heijastuu monitahoisesti työpaikan toimintaan ja oman osaamisen kehittämiseen. Se vaikuttaa esimerkiksi työohjeiden ymmärtämiseen, odotusten hahmottamiseen ja laajemman kokonaiskuvan muodostumiseen. Kielitaidon haasteet voivat vaikeuttaa uuden oppimista, työn laajentamista ja näin siirtymistä vaativampiin tehtäviin. Myös omien kehitysideoiden esiin tuominen vaikeutuu, jos kielitaito on heikko.

– Maahanmuuttajien osalta monesti toteutuu se, että heidän toimintansa rajautuu organisaation sisällä hyvin kapeaksi eikä kieli- ja kulttuurimuuri madallu. Silloin osaaminen ei monipuolistu tai laajene, kertoo ohjelmapäällikkö Ari Väänänen Työterveyslaitokselta.

Kysy, kannusta, uskalla, osallistu

Tutkimustoiminnan pohjalta kehitettiin käytännönläheinen Moniosaa! Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille. Malli tukee työntekijöiden osaamisen jäsentämistä, tunnistamista ja kehittämistä työpaikalla.

– Hankkeessamme haastatelluista maahanmuuttajista monet kertoivat, että heillä olisi edellytyksiä ja myös halua siirtyä vaativampiin tehtäviin, sanoo Väänänen.

Monikulttuurisilla työpaikoilla on paljon käyttämättömiä resursseja, jotka kannattaa ottaa paremmin käyttöön.

– Yhteinen keskustelu käyttämättömästä osaamisesta ja osaamisen kehittämiskohteista on hyvä alku osaamisen ja työn paremmalle yhteensopivuudelle.

Työterveyslaitoksen hanke toteutettiin vuosina 2015-2018. Keskeisimpiä käytettyjä aineistoja olivat kahdella elintarviketeollisuuden alan monikulttuurisella työpaikalla toteutetut haastattelut, Monimuotoisuusbarometri 2016.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Hirviökamerapuhelin tekee paluun: Huawein uutuus kiilasi iPhonen ohi

27. Maaliskuu 2018 - 19:37

Huawei on esitellyt tänään Pariisissa uusimman lippulaivapuhelimensa P20:n ja P20 Pron. Pro-mallia voisi kuvailla takavuosien Nokia 1020 -puhelimesta tutulla hirviökamerapuhelin-termillä, sillä Huawein uutuuslaitteessa on peräti 40 megapikselin takakamera. Vastaavaa ei ole nähty älypuhelimissa vähään aikaan. Applen iPhone ja Samsungin uusin lippulaiva jäävät megapikselitaistossa kauas taakse. Toisaalta suurempi megapikselien määrä ei suoraan merkitse parempia valokuvia, mutta tällä kertaa Huawei näyttää onnistuneen uudistuksessaan.

P20 Prossa on yhteensä kolme takakameraa. Pääkameran lisäksi tarjolla on 20 megapikselin mustavalkosensori ja kahdeksan megapikselin teleobjektiivilla varustettu sensori, jossa on myös optinen kuvanvakaaja. Telelinssin etuna on kolminkertainen optinen zoom, joka monipuolistaa mobiilikameran käyttömahdollisuuksia. Käytännössä kuvaaja pääsee aikaisempaa tarkemmin lähemmäs kuvattavaa kohdetta.

Kamera on valmistettu yhteistyössä Leican kanssa. Edullisemmassa P20:ssa on kaksoiskamera 12 ja 20 megapikselin mustavalko- ja värisensoreilla.

Uudistus tekee P20 Prosta kiinnostavan laitteen, sillä tähän mennessä valtaosa kilpailijoiden huippupuhelimista on käyttänyt kaksoiskamerateknologiaa.

Huawein lehdistötilaisuudessa esiteltiin useaan otteeseen laitteen hämäräkuvausominaisuuksia. Vertailukohteena olivat pahimpien kilpailijoiden iPhone X sekä Samsungin uunituore Galaxy S9. Huawein paikalla oleville toimittajille esittelemien valokuvien perusteella P20 Pro pystyy kuvaamaan selkeitä otoksia vielä  sellaisissakin valo-olosuhteissa, joissa kilpailijoiden kameroilla otetuissa kuvissa ei näy juuri mitään. Nähtäväksi jää, pitävätkö lupaukset käytännössä. P20 Pron kameran herkkyys nousee ISO-asteikolla jopa 102400:aan, tosin vasta myöhemmin tulevan ohjelmistopäivityksen myötä.

Kuvauskokemusta pitäisi parantaa myös aikaisempaa tehokkaampi lasertarkennus, joka nappaa kohteen pidemmältä etäisyydeltä kuin Huawein aikaisemmat malliversiot. Uutta on myös RGB-valoanturi, joka auttaa kuvaajaa oikean valkotasapainon säätämisessä. Huawei lupaa, että sen AIS-kuvanvakaustoiminnon avulla pystyy kuvaamaan hämärässä ilman jalustaa.

Vain toinen malleista vesitiivis

Megapikseli-ilotulitus jatkuu myös etukameran kohdalla, sillä molemmissa uutuusmalleissa on 24 megapiksaelin kamerakenno. Selfie-kuvia voi hienosäätää siten, että esimerkiksi kasvojen valaistusta voi säätää haluamakseen.

P20 Pron näyttö on hieman edullisempaa P20-mallia isompi, 6,1-tuumainen. P20:n näytöllä on kokoa 5,8 tuumaa. Kummankin näytön tarkkuus on 2240x1080 pikseliä. Yllättäen vain P20 Pro on saanut IP67-luokituksen eli laite kestää pölyä ja vettä. 

Tallennusmuistia molemmissa laitteissa on monelle käyttäjälle riittävät 128 gigatavua. Muistikorttipaikkaa ei ole tarjolla. Sen sijaan kumpaankin laitteeseen saa kaksi SIM-korttia. Molemmista laitteista on jäänyt historiaan 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä.

Lisätty todellisuus helpottaa kuvaamista

Uudet älypuhelimet menevät kukin vuorollaan kohti lisätyn todellisuuden aikakautta. Huawein molemmissa uutuuspuhelimissa on tekoälysovelluksia varten tehty laskentayksikkö.

Siinä missä Huawein huippupuhelin on tähän mennessä osannut tunnistaa lautasella olevan massan ruuaksi, nyt tekoäly on viisastunut ja pystyy tunnistamaan joitakin ruokalajeja ja esimerkiksi koirarotuja.

Tekoälyllä on oma roolinsa myös kameran ominaisuuksissa. Läheltä kuvattaessa kamera osaa ehdottaa automaattisesti makrokuvaustilaa ja neuvoo oikean kuvausetäisyyden ryhmäpotrettiin.

Kannattaako hankkia?

Yrittäjäsanomat otti P20 Pro -puhelimesta ensituntumat heti lanseeraustilaisuuden jälkeen. Lyhyt kokeilu teki selväksi, että Huawei on onnistunut kasaamaan yksiin kuoriin erittäin kilpailukykyisen paketin, joka onnistuu osin ohittamaan kilpailijat. Kameraan tehdyt uudistukset ovat merkittäviä ja vievät mobiilikuvaamista reilun askeleen eteenpäin. Huawei on P20 Pron myötä asettanut riman korkealle. Muissa ominaisuuksissa merkittävät uudistukset jäävät vähiin. Myönteistä on Pro-mallin iso 4000 milliampeeritunnin akku, jossa riittää potkua todennäköisesti yli vuorokauden käyttöön. Laite tukee pikalatausta. P20 Pron ulkoisesti mielenkiintoinen uutuus on kaksoisvärillä toteutettu Twilight-värivaihtoehto.

P20 -sarja saapuu Suomeen myyntiin ennen pääsiäistä. Ensimmäisenä kauppoihin ennättävät P20 Lite ja P20 (värivaihtoehdot pinkki, tumman sininen ja musta). P20 Liten suositushinta on 349 euroa ja P20-mallin 649 euroa.

P20 Pro on ennakkotilattavissa 28.3. alkaen ja sen toimitukset alkavat 16.4. Puhelimen suositushinta on 849 euroa. Värivaihtoehtoina ovat sininen, mustan ja violetin sävyinen Twilight.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Teemuru ja muut uudet yritykset – katso lista

27. Maaliskuu 2018 - 17:04

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa kaikkiaan 248 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

Kotipaikka

Yritys

Alavus

Kuorasjärven Kartano Oy

Askola

Hovilehto Pekka Veli Matti

Espoo

Jobinno Oy

Espoo

Minara Oy

Espoo

Bugman's Best Oy

Espoo

Nordic LYH

Espoo

MK Componet Oy

Espoo

Eetu Ristaniemi Oy

Espoo

Fressi Service

Espoo

FINNORM Rakennus Oy

Espoo

Jalas Coaching

Espoo

Global Research Advisors

Espoo

Tmi Vilma Aura

Halsua

Sunvire

Hartola

HARTOTECH OY

Helsinki

Kristiina Perttunen

Helsinki

Energiakalvot Heikkilä

Helsinki

Amrose

Helsinki

Abikoutsi Oy

Helsinki

Rakenunit Oy

Helsinki

Vlogplay International Oy

Helsinki

Nautit Ky

Helsinki

PromoRepublic Partners Oy

Helsinki

Seifest Oy

Helsinki

LVI-Sukitus.com Helsinki Oy

Helsinki

Tech-Fab Oy

Helsinki

Rocopo Oy

Helsinki

Glykos Biomedical Oy

Helsinki

SR Investments Oy

Helsinki

EuroDrilling Oy

Helsinki

GlucoModicum Oy

Helsinki

ArvoSähkö Oy

Helsinki

Pelto Catering Oy

Helsinki

Mari Marleena Oy

Helsinki

HM Consulting Oy

Helsinki

LAP Software Oy

Helsinki

Infraland Oy Ab

Helsinki

Banu cafe & bakery

Helsinki

Stylish Studio

Helsinki

Robina tmi

Helsinki

Nonbarelle

Helsinki

Fresh Pesula

Helsinki

Tmi Juha Hokkinen

Helsinki

Panu Törmä

Helsinki

Crew Point Company

Helsinki

Eläinlääkäri Anna Gustafsson

Helsinki

Petteri Ylinen

Helsinki

Tmi Sini Antila

Helsinki

ARIAN MAALAUS LIIKE

Helsinki

Eläinlääkäri Noora Turunen

Helsinki

Talsinto Sound

Helsinki

Eläinlääkäri Salla Kaattari

Helsinki

Metsälän sähkötyö

Helsinki

Laura Pönkänen

Helsinki

Tuomas Heikkonen

Helsinki

Asianajotoimisto Orvokki Heiskanen

Helsinki

Tmi Amira Zaghdoudi

Hollola

SOL Österman

Hollola

Jonnan Hiustyyli

Hämeenkyrö

PVP-Service Oy

Hämeenlinna

Trifami 3D Oy

Iisalmi

Tmi Matias Aulakoski

Inari

Hile Water Oy

Inari

Asunto Oy Ivalon vanha tullitalo Inari

Inari

Inarin Asunto Oy Hilla

Joensuu

Laakkonen Kaisa Liisa

Joensuu

catushka tmi

Joensuu

Joen Apupojat

Jyväskylä

Osuuskunta Punainen Tiilitalo

Jyväskylä

Sarle Invest Oy

Jyväskylä

Tmi Rene Huuskonen

Jyväskylä

ONEPINE OY

Jyväskylä

Get Inspired - Valmennus- ja koulutuspalvelut

Jyväskylä

Tuong Vi Nguyen-Nykänen tmi

Jämijärvi

Unelmien leivonta- ja käsityöpuoti

Jämsä

Aquila Automotive Finland Oy

Järvenpää

Räme Oy

Kaarina

JUSA Kaivuu Oy

Kaarina

Kiinteistö Oy Sammonpuiston Talliosake

Kaarina

Kamu Sirkka Oy

Kaarina

Tmi Jenni Harju

Kajaani

Kirjanpito J Tikkanen

Kalajoki

Korpivainio Oy

Kangasala

Kiinteistö Oy Kangasalan Talliosake 7

Kangasala

Korvatek

Kankaanpää

Teknim Oy

Kankaanpää

Tmi P. Hietikko

Karkkila

Jugibox

Kauhava

Polar Bear Company Finland Oy

Keuruu

Karbaari

Kirkkonummi

Dakon Oy

Kirkkonummi

Tili-Pöllö Oy

Kirkkonummi

Sähkö Glans

Kirkkonummi

Tarhuri Veronika

Kitee

Juurikan Vapaa-aika keskus Oy

Kitee

Hermoratahieronta Jemina

Kiuruvesi

Edustus Paavo Lappi Oy

Kokemäki

Finansell Oy

Kokemäki

TK konepalvelu

Kouvola

Monipalvelu Mäkelä

Kouvola

Tmi JJ Havukainen

Kuopio

Explorator Service Finland Oy

Kuopio

Fortylove Oy

Kuopio

Kiinteistö Oy Siikaniemen Talliosake

Kuopio

Eläväinen Oy

Kuopio

MB-Mononen

Kuortane

Tulitoimisto Oy

Kuortane

T:mi Muhosen Paavo

Kurikka

Tmi Seija Kaunismäki

Kuusamo

Autofixaus ja Pesu Oikarinen

Lahti

Hierontapalvelu Tupa Jumiton

Lahti

Vihertalo Varpula Oy

Lahti

Seven Steps Automation Oy

Lahti

Ilmastointi Sirviö

Lahti

Tmi Marja-Riitta Johnsson

Lahti

TammiTalkkari

Lahti

Tmi Ipunen

Lapinjärvi

Tmi Mikko Saastamoinen

Lappeenranta

Rusanen Invest Oy

Lappeenranta

KVTechnology Oy

Lappeenranta

Fysioterapia KM

Laukaa

Birch hill

Lempäälä

Villen Terästyö

Lieto

Hokuma Oy

Lieto

Datamind

Lieto

Aavatieto

Lohja

Storage Holding Jyväskylä Oy

Lohja

Jatobac Oy

Lohja

Pondenome

Lohja

Talkkaripalvelut JRäsänen

Loimaa

Hoitohuone Saraste

Loviisa

Teemuru Oy

Luoto

Prime Productions

Mikkeli

Saneeraus Vesa Turunen Oy

Mikkeli

Velpoeka Oy

Mustasaari

Cardioservice RJ Oy Ab

Mustasaari

T:mi Julia Peltomäki

Muurame

Asunto Oy Muuramen Lundintie 9

Mäntsälä

Asunto Oy Mäntsälän Koulupolku 6-10

Naantali

KTK-Invest Oy

Naantali

KTK-Trading Oy

Nokia

Kiinteistö Oy Kolmenkulman Talliosake

Nurmes

Tmi Pirtsu

Nurmijärvi

Asunto Oy Nurmijärven Unikko

Nurmijärvi

As Oy Nurmijärven Mäntyrinne

Nurmijärvi

KakkuAnni

Orimattila

Posit konsultointipalvelu

Oulu

Uleåmedia Oy

Oulu

Disair Oy

Oulu

Rat Crew Studios Oy

Oulu

Tuomas Tarkki Oy

Oulu

Kosahin Oy

Oulu

Elina Jussila Oy

Oulu

Arctic Reef Corals

Oulu

Lapin.Laakso

Oulu

Yoko Consulting

Oulu

Raven Tattoo & Art

Oulu

Tmi Aira Sova

Oulu

Sorja Nordic

Oulu

Cappa Cyclus

Oulu

Sydänkammari

Parainen

Bostads Ab Pargas Söderbybacken 2

Pedersören kunta

Balrog Light Weight Composites innovation and creation Ab Oy

Petäjävesi

RET Petäjävesi Oy

Pori

Sukkulakujan Erikoislääkärit Oy

Pori

Gatorguts Art

Pornainen

Matka Kari T:mi

Pornainen

Korkeamäki Päivi Tmi

Porvoo

Pihax Palvelut Tmi

Porvoo

Valtteri Lindholm Oy

Porvoo

Viktoria BY

Posio

RakSa Moilanen oy

Pudasjärvi

Pudislepi Oy

Pyhtää

Kalle Soovares

Raisio

Kuljetus Kuusela

Rauma

Tmi Jenni Maikola

Riihimäki

Branchky Marketing Ltd Oy

Riihimäki

Tmi T.Seuranen

Rovaniemi

RovaCare oy

Rovaniemi

As Oy Rovaniemen Kotipiha

Rovaniemi

Glutes and Lats Rovaniemi Oy

Rovaniemi

Johanna Maaria Tmi

Rovaniemi

Albertinjänkä

Rusko

Asunto Oy Ruskon Vimmula II

Salo

Saneeraus & Kalustus Pylkkänen Oy

Sastamala

Tmi Laura Viljanen

Savitaipale

Lihashuolto Saukkonen

Savonlinna

PARKONKANGAS PTP OY

Savonlinna

InBeat Oy

Seinäjoki

tmi Ari Männistö

Seinäjoki

Alasenhuhdan Remontti

Seinäjoki

Lindbergin Tila Oy

Seinäjoki

Toidea Johanna Hytönen

Seinäjoki

Toidea Ulla Sippola

Siikalatva

Siikalatvan Nurmi Oy

Sodankylä

FineSoft

Taipalsaari

Tmi Hannele Keltanen

Tampere

KV Arkkitehdit avoin yhtiö

Tampere

HammasTampere Oy

Tampere

Resta Saints Oy

Tampere

KABANCHIK

Tampere

Hämeenkadun Bistro Oy

Tampere

Winebridge Oy

Tampere

FysiOptimi

Tampere

Tmi Tony Rajala

Tampere

Tmi Leevi Kuronen

Tampere

Siveyden Sipuli

Tampere

Antti Kujala Tmi

Tornio

Maanrakennus J.Koskela Oy

Turku

Arja Halmo

Turku

Emil Nuutinen

Turku

Beauty Dash

Turku

RV-Trading Oy

Turku

Novinno andelslag

Turku

Viestintäväylä Avenuo Avoin yhtiö

Turku

Koyan Auto Tmi

Turku

Maiviscon

Turku

Veistämön Parturi

Turku

Gallus Capital Oy

Turku

Psykologipalvelut Mari Kekkonen

Turku

Barua

Turku

Tommi Kokki

Tuusula

Tmi Arto Huiskonen

Tuusula

IP-Motors

Tuusula

DNS Rakennuspalvelut Tmi

Tyrnävä

Asunto-osakeyhtiö Kersti 1 Tyrnävä

Ulvila

Kanetworks

Uusikaupunki

MR Estate Oy

Vaasa

M.Laitala Kellopalvelu

Vaasa

Narniaan Oy

Vaasa

Karlmed Oy

Vaasa

Asunto Oy Vaasan Smirnoffintie 9

Valkeakoski

Nikolai Intke

Vantaa

Scandifors Oy

Vantaa

Starbuna Oy

Vantaa

Life With Artists

Vantaa

Malinen Services

Vantaa

Dixie rocket Beauty

Vantaa

Juhana Vallas

Vantaa

Urheiluhieroja Sami Setälä

Vantaa

Sanatuuli

Varkaus

Energeia Päivätär

Vihti

Sara Vares

Vihti

Eevan kirjatee

Vimpeli

LH Auto Oy

Vöyri

Pohjanmaan Hirsirakennus Oy

Vöyri

BMS psykologisk rådgivning

Äänekoski

AI-Cafe

Kategoriat: Yrittäjät

Selvitys paljastaa esteet startupien kasvulle - 3 syytä

27. Maaliskuu 2018 - 15:00

Business Finlandin selvityksen mukaan Suomen startup-ympäristö on saamassa jalansijaa kansainvälisesti.

– Trendi on positiivinen. Viime vuosina olemme nousseet selvästi ylöspäin kansainvälisissä startup-vertailuissa. Lisäksi ulkomaisten pääomasijoittajien kiinnostus suomalaisia yrityksiä kohtaan on kasvanut ja pääomasijoitukset alkaviin yrityksiin ovat lisääntyneet, palvelujohtaja Marjo Ilmari Business Finlandista listaa.

"Startups, accelerators and role of Tekes" -arvioinnin toteuttivat 4Front, Etlatieto, The Evidence Network, Boro ja  IDEA Group LLP. Selvitys tarkastelee Suomen startup-ympäristön kehitystä ja Tekesin (nykyään Business Finland) startupeille suunnattujen palveluiden vaikuttavuutta.

Selvityksen yhteydessä lähes 1 000 suomalaista startup-yritystä vastasi kyselyyn yritysten kasvun esteistä ja innovaatiorahoituksen merkityksestä.

Tulosten mukaan suomalaisten startup-yritysten kolme suurinta kasvun estettä ovat rahoituksen puute (48 %), haastava kilpailuympäristö (29 %) ja asiantuntevien työntekijöiden löytäminen (29 %).

Yritysten vastauksista nousi esiin myös, että innovaatiorahoitus vaikuttaa vahvimmin strategiseen osaamiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja tuote- ja palvelutarjontaan.

Business Finland rahoitti viime vuonna 820 startup-yritystä noin 142 miljoonalla eurolla.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Työajoista pitää voida sopia paikallisesti

27. Maaliskuu 2018 - 12:55

Suomen Yrittäjien hallitus otti tiistaina kantaa maan hallituksen valmistelemaan työaikalakiin.

Lehtitietojen mukaan ay-liike painostaa hallitusta lakoilla ja torikokouksilla uhaten esitykseen, jossa työaikoja koskevan paikallisen sopimisen sopijaosapuoleksi kelpaa vain liittoon kuuluva luottamusmies, jos työehtosopimus sitä edellyttää. Yrittäjät ei hyväksy tätä.

– Suomen Yrittäjien hallitus muistuttaa, että työmarkkinajärjestön ajama malli on sama sopimisen malli, jonka Yrittäjät torjui keväällä 2016 ja joka herätti tuolloin yrittäjäkunnassa laajaa arvostelua, kannanotossa todetaan.

– Suomen Yrittäjien hallitus edellyttää, että hallituksen työaikalakiesitys mahdollistaa työajoista sopimisen paikallisesti paitsi luottamusmiehen myös koko henkilökunnan tai sen valitseman edustajan (luottamusvaltuutettu) kanssa ja että se ei syrji järjestäytymättömiä työntekijöitä eikä yrityksiä.

Luottamusmies ei voi olla ainut sopijavaihtoehto monesta syystä: Ensiksi luottamusmies on Yrittäjien arvion mukaan vain 3 000 - 5 000 työnantajayrityksessä, joiden kokonaismäärä on lähes 90 000. Toiseksi se käytännössä toisi luottamusmiesjärjestelmän yleissitovuuden piiriin ja vahvistaisi ay-liikkeen valtaa pk-kentässä - myös siinä järjestäytyneiden yritysten enemmistössä, jossa henkilökunta ei ole halunnut valita luottamusmiestä. Kolmanneksi yrittäjät eivät tule hyväksymään mallia, jossa pienissä yrityksissä pitäisi ryhtyä houkuttelemaan väkeä liittoon, jotta saa jonkun luottamusmieheksi voidakseen sopia liiton edustajan kanssa työpaikan perusasioista.

Yrittäjägallupin (Kantar TNS, 3/18) mukaan 59 prosenttia yrittäjistä arvioi työllistävänsä enemmän, jos voisi sopia enemmän paikallisesti työajoista. Vain 10 prosenttia yrittäjistä hyväksyy, että työajoista ja muista työehtojen joustoista voisi sopia vain liittoon kuuluvan luottamusmiehen kanssa.

– On ymmärrettävää, että työmarkkinaosapuolet kannattavat luottamusmiesvetoista sopimista, koska niiden ote yrityskentästä vahvistuisi merkittävästi. Yrittäjät vastustaa mallia, joka käytännössä tarkoittaa työntekijöiden pakkojäsenyyttä, jos haluaa hyötyä kaikista työehtosopimusten joustomahdollisuuksista, Suomen Yrittäjien hallitus toteaa kannanotossaan.

Yrittäjien hallitus otti tiistaina kantaa myös SDP:n viimeviikkoiseen eriarvoisuuden vähentämisohjelmaan.

– SDP rahoittaisi eriarvoisuuden vähentämisohjelmansa kiristämällä veroja yli 600 miljoonalla. Veronkorotuksista valtaosa kohdistuisi pk-yrittäjiin. SDP poistaisi niin yrittäjävähennyksen kuin listaamattomien yritysten osinkohuojennuksen. Lisäksi SDP kiristäisi ansio- ja pääomaveroja, Yrittäjien hallitus toteaa.

– Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pk-yrityksiin. Riskiä ottavat yrittäjät ovat keskeisessä roolissa Suomen talouden kääntämisessä, koska investoinnit ja uudet työpaikat edellyttävät kasvuhakuisia yrityksiä ja niiden omistajayrittäjiä.

Yrittäjävähennys on merkittävä erityisesti pienimmille yrittäjille.

– Yrittäjien selvityksen mukaan puolet yksinyrittäjistä ansaitsee alle 2000 euroa kuukaudessa. EU-komission mukaan itsenäisen ammatinharjoittajan köyhyysriski on Suomessa seitsemänkertainen verrattuna työntekijään. Köyhyysriskiero on toiseksi suurin koko Euroopassa. On outoa, että SDP väittää vähentävänsä eriarvoisuutta lisäämällä ahtaimmalla olevien yrittäjien köyhyysriskiä.

– Listaamattomien yritysten osinkohuojennus on keino kannustaa yrittäjiä ottamaan riskiä, investoimaan ja työllistämään. Jos yrittäjyyden kannustimia vähennetään, se heijastuu Yrittäjien mukaan työllisyydessä ja talouskehityksessä. Tämä olisi väärää politiikkaa tilanteessa, jossa kasvuhakuisia yrittäjiä on liian vähän. Uusimman Pk-yritysbarometrin mukaan vain joka kymmenes pk-yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Mämmitehdas toi markkinoille marja- ja perunamämmin – suomalaiset huolestuivat perinnemämmin kohtalosta

27. Maaliskuu 2018 - 11:32

Pääsiäisen lähestyessä akaalaisen Kymppi-Maukkaat Oy:n mämmiuunit ovat jo jäähtymässä.

– Valmistimme mämmiä vielä koko viime viikon, mutta nyt tuotannossa ei enää mämmiä valmisteta. Imellyskattilatkin on jo pesty, kertoo yrityksen myyntipäällikkö Raili Muikku.

Toimitukset jatkuvat vielä pääsiäisen nurkille.

– Tehtaalla on rauhallista, mutta silti jollain tavalla olo on jännittynyt. Mietimme, miten selviämme tästä kaudesta. Hyvältä silti näyttää, mämmiä on mennyt enemmän kuin viime vuonna.

Jännitystä on lisännyt alueellisten uutuusmämmien, itäsuomalaisen marjamämmin ja hämäläisen perunamämmin tuotanto.

– Kuluttajat ovat ottaneet ne vastaan äärimmäisen hyvin. Saimme alussa huolestuneita yhteydenottoja, joissa asiakkaat kyselivät, olemmeko muuttamassa perinteistä mämmiä. Emme ole, nämä uutuudet ovat sen tueksi ja rinnalle, Muikku kertoo.

Suomalaiset nauttivat pääsiäisenä yli 2 miljoonaa kiloa mämmiä. Valtaosa ostaa mämminsä 700 gramman pakkauksissa.

– Tehtaalla on kartonkeja lavakaupalla, Muikku luonnehtii.

Sesonkiin valmistautuminen alkaa jo edellisenä kesänä. Välissä tehdään joululaatikoita.

– Vuodenvaihteen jälkeen valmistamme jälleen mämmiä kolmessa vuorossa lähes pääsiäiseen saakka, Muikku kertoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Kymppi-Maukkaat

Kategoriat: Yrittäjät

Teemu palkkaa yli viisikymppisiä työttömiä – te-toimistokin hämmästyi

27. Maaliskuu 2018 - 9:40

Vuonna 2013 työttömäksi jäänyt tamperelainen Teemu Karhu päätti perustaa oman startup-yrityksen.

– Porukkaa putosi työttömäksi ihan hirveästi, ja aloin miettiä, miten saisin osaavan väen takaisin työelämään, Karhu kertoo Satakunnan Kansan ja Aamulehden haastattelussa.

Karhu perusti BearIT-ohjelmistoyhtiön. Ensimmäisen työntekijän hän palkkasi ensimmäisen toimintavuoden lopulla.

Samalla Karhu kehitteli LearnIT-valmennusohjelmaa työttömille työnhakijoille.

Tästä kiinnostui myös te-toimisto.

– He kysyivät, että mikä yritys te olette, kun palkkaatte niitä viisikymppisiä työttömiä, jotka eivät pääse muualla edes haastatteluihin, Karhu muistelee lehtihaastatteluissa.

Tämä johti pilottihankkeeseen, jossa Karhun yritys kouluttaa työttömiä muiden firmojen palveukseen. Pilotin työllistymisaste on ollut 90 prosenttia.

BearIT-yrityksen omien työntekijöiden keski-ikä on yli 50 vuotta.

– Työntekijöidemme kokemusvuodet ovat keskimäärin kaksikymmentä. Itse olen täällä kolmanneksi nuorin, sanoo 42-vuotias toimitusjohtaja Karhu lehdille.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

 

 

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Jakamistalous laajenee vesille – tällainen on suomalainen veneiden airbnb

27. Maaliskuu 2018 - 7:54

Espoolaispari kertoo Kauppalehti Option haastattelussa saaneensa idean veneiden airbnb-palvelusta perheenlisäyksen yhteydessä. Oma 32-jalkainen purjevene oli jäämässä laituriin koko kesäksi.

– Jakamistalous alkoi tuntua yhä järkevämmältä myös siksi, että tutkimusten mukaan Suomessa ja Ruotsissa veneet kelluvat laitureissa yli 90 prosenttia kaudesta, Anna-Leena ja Kristian Raij kertovat lehden haastattelussa.

Viime vuonna perustettua palvelua on kehitetty tulevalle kesälle.

– Tällä kaudella veneen voi vuokrata myös kipparin tai opettajan kanssa ja vaihtoehtoina ovat lisäksi elämykset, kuten kajakki- ja kalastusretket. Veneiden luovutus- ja vastaanottopalvelu on rakenteilla, ja kartoitamme huolto- ja talvisäilytyspalveluita.

Kaksikko aikoo laajentaa Skipperin myös muihin maihin.

– Olemme luoneet Suomeen ja Ruotsiin alle vuodessa tyhjästä ensimmäisen veneilyalustan, jossa omistajat voivat vuokrata veneitään osaaville veneilijöille ja päättää vuokrasta itse. Rahoitusta keräsimme seed-kierroksella 230 000 euroa markkinointi- ja myyntitarpeisiin. Tämän lisäksi olemme saaneet Tekesin Tempo-rahoituksen sekä ELY-keskuksen sinisen biotalouden kärkihankerahoitusta. Kansainvälistä kasvua varten teemme isomman rahoituskierroksen ja pyrimme hyödyntämään julkisia rahoitusohjelmia, Raijit kertovat Optiolle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Yritykset työllistäisivät enemmän jos ne saisivat sopia paikallisesti

26. Maaliskuu 2018 - 19:39

59 prosenttia yrityksistä sanoo, että ne tarjoaisivat enemmän työpaikkoja, jos ne saisivat enemmän sopia paikallisesti työehdoista ja työajoista. Peräti 75% yli 10 hengen yrityksistä työllistäisi enemmän paikallisen työehdoista sopimisen avulla ja alle 10 hengen yrityksistä 67%.

– Olin yllättynyt siitä, että näin suuri osa yrityksistä työllistäisi enemmän, jos saisi sopia työehdoista ja -ajoista paikallisesti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Yksinyrittäjät ovat varovaisimpia työllistäjiä, heistä 46 prosenttia uskoo työllistävänsä enemmän, jos saisivat sopia paikallisesti työehdoista. Kaikista yrityksistä 29% ei työllistäisi enempää kuin nykyisin.

– Paikallista sopimista on lisättävä, jotta yritykset pärjäävät kilpailussa, Pentikäinen sanoo.

Kantar TNS:n tekemään Yrittäjägallupiin osallistui 1015 yrittäjää tai yrityksen edustajaa ja tutkimuksen otannan voidaan katsoa edustavan varsin hyvin suomalaista pk-yrityskenttää. Kysely tehtiin helmi–maaliskuun vaihteessa.

Henkilöperusteista irtisanomista helpotettava

46 prosenttia kaikista Yrittäjägallupiin osallistuneista yrityksistä työllistäisi enemmän, jos henkilöperusteinen irtisanominen olisi helpompaa alle 10 työntekijän yrityksissä. Eniten kannatusta tämä kysymys saa 2–9 hengen yrityksissä.

– Yritykset eivät uskalla palkata, koska pelkäävät rekrytoivansa väärin ja koska henkilöperusteinen irtisanominen on vaikeaa, Pentikäinen selittää tavallisen palkansaajan korvissa karskilta kuulostavaa asiaa.

Vähiten henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen saisi yhden hengen yrityksiä työllistämään enemmän. Niistä 34 prosenttia sanoo työllistävänsä enemmän, jos irtisanominen olisi helpompaa. Yksinyrittäjät ovat kaiken kaikkiaan varovaisia ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisessa.

47 prosenttia kaikista gallupiin vastanneista yrityksistä sanoo myös, että ne työllistäisivät enemmän, jos nuorten, työttömien ja erityisryhmien minimipalkat olisivat alhaisemmat. Yli kymmenen hengen yrityksistä 65 prosenttia työllistäisi enemmän matalampien minimipalkkojen ansiosta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Grilliyrittäjän somekampanja villitsee Facebookissa: Lupaa lihapiirakkaan ylimääräisen nakin

26. Maaliskuu 2018 - 13:44

Haminassa grillikioskia pyörittävä Satu Lampikari-Olli osti Haminan torilla sijainneen grillivaunun vuonna 2013.

– Vaunussa myytiin aikaisemmin kahden nakin lihapiirakoita, joihin yrittäjä antoi kaupan päälle yhden ylimääräisen nakin.

Lampikari-Ollin ostettua grillivaunun hän luopui ylimääräisen nakin tarjoamisesta. Tämä herätti koko Suomen laajuisen mediakohun, ellei jopa someraivon.

– Siitä tuli kauhea haloo, asiaa puitiin radiossa ja televisiossa ja grillille naljailtiin. Ilmeisesti aikaisemmalla yrittäjällä ei ollut niin rahasta tiukkaa.

Todellinen syy oli luultavimmin se, että edellinen yrittäjä tilasi suuria eriä nakkeja suoraan valmistajalta. Lampikari-Olli joutuu maksamaan nakeista enemmän tilatessaan ne tukusta.

Tykkäyksiä jo yli tuhat

Facebook-kampanjan tarkoituksena on nostaa ylimääräinen nakki takaisin asiakkaiden saataville, mutta vain jos 10 000 tykkäystä toteutuu 18. huhtikuuta mennessä.

– Ajattelin, että tämä voisi olla hyvä tapa saada lisää sivutykkäyksiä. Nyt katsotaan, miten tärkeä se yksi nakki on.

Kampanja on selvästi huomattu, sillä tykkäysten määrä on noussut jo yli tuhanteen. Kyseinen nakkipostaus on kerännyt yli 40 000 näyttökertaa.

– Näin hyvää ilmaista mainosta ei saa millään. Nyt porukka ainakin tietää, että täällä ollaan.

Grillin aukioloaikoja pidennettiin ja töitä riittää nyt niin paljon, että Lampikari-Olli aikoo palkata kaksi työntekijää.

Se kuuluisa kahden nakin lihapiirakka on edelleen grillin myydyin.

Kuva: Satu Lampikari-Ollin kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Elisa Yritysgurun numerosta nyt IT-apua 20 % edullisemmin Suomen Yrittäjien jäsenille

26. Maaliskuu 2018 - 13:38

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

– Jos tulee vastaan ongelma it-asioissa yrittäjän ei ehkä kannata itse käyttää siihen kallista aikaansa ja hakata päätä seinään. Rohkeasti vain soittamaan meille, kannustaa Yritysgurun toiminnan pyörittämisestä vastaava team manager Jarkko Nieminen.

Hänen mukaansa neuvontapuhelu kestää yleensä alle 10 minuuttia. Suurin osa ongelmista pystytään hoitamaan puhelimella ja etähallintayhteydellä.

Yrittäjiltä tulee Yritysgurun palvelunumeroon kysymyksiä ja avunpyyntöjä laajalla skaalalla:

– Pääosin kysymykset liittyvät arkipäivisiin ongelmiin, joihin pitää saada nopeasti ratkaisu, Nieminen kertoo.

Näitä arkisia haasteita tulee eteen puhelinten, tablettien ja tietokoneiden käyttöönotossa ja käytössä.

– Sähköpostin kanssa voi olla ongelmia, postia voi kadota, sovelluksien käytössä autamme myös, Nieminen kuvailee.

– Usein meiltä kysytään myös verkkoasioista, että missä on vika kun en pääse koneella nettiin, team manager Jarkko Nieminen kertoo.

Myös tietoturvasta kysytään jonkin verran ja Yritysgurun asiakaspalvelijat muun muassa tarkistavat, että virussuojaus on päällä ja toimii.

– Onneksi vain vähän on sellaisia tapauksia, että haittaongelma on iskenyt, Nieminen sanoo.

Jäsenetuna 20% alennus Yritysgurun normaalihinnasta

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat nyt Elisa Yritysgrun it-palvelut 20% normaalihintaa edullisemmin. Palvelunumero tulee näkymiin jäsenetusivulla, kun yrittäjä on kirjautunut sisään jäsennumerollaan.

Puhelun hinta on 1,79 € minuutilta (+ pvm) kun se normaalisti on 2,19 € minuutilta. Yrittäjä voi myös ostaa Yritysguru-palvelun käyttöön kuukausihinnalla alkaen 19,90€/kk. Hinta sisältää rajoittamattoman määrän puheluita Yritysgurulle.

Lisää tietoa Yritysguru-jäsenedusta täällä.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Facebook on tarkkaillut puhelutietojasi vuosien ajan – Koskee etenkin Android-käyttäjiä

26. Maaliskuu 2018 - 11:00

Juuri kun Facebook ehti viimein pahoitella Cambridge Analytica -kohua ja yli 50 miljoonan amerikkalaisen Facebook-käyttäjän tietojen väärinkäyttöä, uusi skandaali on puhkeamassa.

Muun muassa Ars Technica uutisoi Facebookin tarkkailleen mahdollisesti jopa vuosien ajan etenkin Android-käyttäjiensä puhelu- ja tekstiviestitietoja.

Asia on noussut puheenaiheeksi etenkin Twitterissä, jossa käyttäjät ovat raportoineet ryhtyneensä tarkistamaan Facebookin tallentamia tietoja Cambridge Analytica -kohun tultua julki. Tiedoista löytyi monessa tapauksessa puhelu- ja viesti-informaatiota useiden vuosien ajalta.

Käyttäjät voivat ladata Facebookista kaiken palvelun keräämän datan zip-pakettina. Tästä datasta osa käyttäjistä on löytänyt tietoja esimerkiksi soittamistaan puheluista.

Facebook ei ole tallentanut kyseisissä tapauksissa esimerkiksi puheluiden sisältöä vaan ainoastaan sen, koska puhelu on soitettu ja kenelle.

Taustalla Messenger-uudistus

On oletettavaa, että puhelutiedot ovat päätyneet Facebookille Messenger-pikaviestipalvelun kautta. Jos käyttäjä on yhdistänyt numeronsa Messenger-palveluun, se saa todennäköisesti tietoonsa myös puhelutiedot. Facebook on pitkään pyytänyt käyttäjien lupaa yhdistää palveluunsa esimerkiksi käyttäjän tekstiviestit ja puhelut. Messenger-uudistus toteutettiin vuonna 2015.

Facebook on myöntänyt tietojen keräämisen, mutta kiistää toimineensa ilman käyttäjän lupaa. Yhtiö vetoaa nimenomaan käyttäjältä saatuun lupaan puheluiden ja tekstiviestien yhdistämiseen Messenger-palveluun. Yhtiön mukaan kerätyt tiedot on poistettu, jos käyttäjä on myöhemmin vetänyt antamabnsa luvan takaisin.

Ars Technican tietojen tallentamisessa on voitu käyttää hyväksi vanhojen Android-versioiden käyttöoikeuksissa olleita puutteita. Esimerkiksi Androidin versiossa 4.1 yhteystietojen lukuoikeus antoi sovellukselle myös oikeuden lukea käyttäjän tekstiviesti- ja puhelulokin tietoja. Google korjasi ongelm an vasta vuoden 2017 syksyllä.

Kuva: iStockPhoto

Lähde: Tivi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät