Yrittäjät uutisarkisto

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 7 min 52 s sitten

Värttinän Sari Kaasisesta tuli laulava ravintoloitsija

10. Syyskuu 2017 - 8:00

Sari Kaasinen, hänen avopuolisonsa Petteri Ukkola ja tytär Kiisa Koskimies aloittivat yritystoimintansa alun perin naisten työ- ja ojennuslaitoksena toimineella Kehruuhuoneella pikaisella päätöksellä.

Kaasisen esikoistytär oli työskennellyt linnoituksen alueella sijaitsevassa kahvilassa neljänä kesänä. Äidilleen Kiisa Koskimies pulppusi omia liiketoimintaideoitaan – kunnes tuli tieto, että Lappeenrannan kaupunki aikoo korjauttaa huonokuntoiset tilat ja etsii niille uutta käyttöä.

Koska Kehruuhuoneesta haluttiin myös kulttuuria tarjoava ”kaikkien kaupunkilaisten olohuone”, Sari Kaasinen näki sauman omalle osaamiselleen.

Kelloon uusilla yrittäjillä ei ole mahdollisuus paljon katsoa – varsinkin, kun ”ideatehdas” Sari Kaasinen kehittää koko ajan uutta toimintaa.

Kehruuhuoneen syksyyn kuuluvat esimerkiksi torstaiset päivätanssit.

Ravintolatoiminnan A ja O ovat karjalaisuus ja runsaus. Joissain kohdin perheyritys on ottanut takapakkia. Tänä kesänä Kehruuhuone ei järjestänyt enää livemusiikin täyteistä Humppaa & Skumppaa -festivaalia.

- Emme voineet ottaa nelipäiväiseen ulkoilmatapahtumaan liittyvää todella suurta taloudellista riskiä.

Kaasinen huokaisee puhuessaan kulttuurin ja bisneksen yhdistämisestä: onko kyse ylipäätään pienyrittäjälle mahdottomasta yhtälöstä?

- Jos olisimme yhdistys, saisimme apurahoja, mutta koska olemme osakeyhtiö, kulttuuritarjonnan järjestämisen katsotaan olevan osa normaalia liiketoimintaamme.

Perääntyminen voi olla paikka paikoin viisasta.

- Ei tuulimyllyjä vastaan kannata taistella loputtomasti. Jos laiva ei tahdo kääntyä, se ei käänny.

Epäilevät tuomaat eivät sen sijaan ole koskaan lannistaneet Kaasista.

Mutku ja sitku eivät sovi tekijänaisen suuhun. Kaasinen on ryhtynyt aina ennemmin tuumasta toimeen.

- Toki löytyisi hirveästi tekosyitä, mutta meillä on vain yksi elämä. Siitä kannattaa tehdä ainutlaatuista.

Kaasinen kiittelee Linnoituksen yrittäjien yhteistyötä.

- Silloin, kun tulin tänne ensimmäisen kerran vuonna 2009 Lappeenrantaan muutettuani, lähes kaikki ovet olivat kiinni, hän vertaa.

Musiikkia Kaasinen tekee yhä niin soolona kuin Set´Akat -yhtyeen kanssa. Lisäksi hän muun muassa opettaa Sari Kaasinen Oy -yrityksensä kautta.

Leila Itkonen

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Pienenkin yrityksen kannattaa brändätä – se näkyy viivan alla

9. Syyskuu 2017 - 11:34

– Brändäyksen alle kuuluvat mainonta, markkinointi, tuotteistaminen, toimitilojen sisustus… itse asiassa kaikki, mitä yrityksessä on, sanoo Ilkka Enkenberg Tarina-akatemiasta.

– Se on vaikkapa sitä, miten myyjä suhtautuu tiskillä asiakkaaseen tai se, että vastaa yrityksen Facebook-sivuilla asiakkaan kommenttiin. Asiakas innostuu ja kertoo kaverille ja viidakkorumpu alkaa päristä.

Enkenberg lähestyy brändäystä tarinan avulla. Sillä ei tarkoiteta yrityksen historiatarinaa.

– Se, että vuonna 1952 Seppo perusti separaattorifirman, ei voi olla kaiken pohja.

– Aina tarinoissa asiakkaan pitäisi olla päähenkilö ja brändin olla apulainen.

Varusteleka kulkee omia polkujaan

– Rehellisyys, suoruus, musta huumori ja ensiluokkainen palvelu.

Armeijahenkisiä tuotteita myyvän Varustelekan Toni Suokas listaa myymälän brändin aineksia.

Ainesten tinkimätön käyttö on vienyt myymälän julkisuuteen ja jopa mainonnan eettiseen neuvostoon.

Parranpärinää ovat herättäneet tuotteet kansanmurhabaretti ja vaimonhakkaajapaita sekä juhannusbingo-kilpailu, jossa keskikesän juhlassa hukkuneiden määrän oikein arvannut voittaa lahjakortin.

– Ollaanhan me brändäydytty vuosien saatossa aika raikuleiksi, Suokas toteaa.

– Tarinat ja kertomukset asioiden takaa ovat varmasti olleet yksi suuri [brändi-] tekijä kylmän myyntipuheen sijaan, hän lisää.

Varusteleka myy armeijan ylijäämätavaraa, ja moniin tuotteisiin liittyy tarina todellisista kriisitilanteista.

Kiistelty kansanmurhabaretti oli kotoisin entisestä Jugoslaviasta. Kovasta viitekehyksestä huolimatta yritys korostaa olevansa ”hyvien puolella”.

– Olemme pitäneet ihmisläheisyyden ja kansankielen vahvasti mukana toiminnassa, ja ne saavat meidät varmasti tuntumaan helpommin lähestyttävältä, Suokas sanoo.

– Brändäystä ei ole koskaan tarkasti suunniteltu, vaan se on tullut vuosien saatossa ihan itsestään.

Rohkeaa ja tarinallista

Vaikka Varustelekassa ei brändäystä ole suuresti mietitty, Yrittäjäsanomien haastattelemat asiantuntijat näkevät yrityksen hyvänä esimerkkinä vahvasta suomalaisesta pk-yritysbrändistä.

– Varustelekan tuotekuvaukset ovat legendaarisia, sanoo Ilkka Enkenberg Tarina-akatemiasta.

– Rohkealla nimikoimisella saadaan asiakkaat itse kertomaan tarinoita brändistä.

Mainoskuvissaan Varusteleka näyttää ihmisiä tuotteissaan keskellä armotonta luontoa tai konfliktia – aseellisten sijaan joskus henkisiäkin. Se parantaa lähestyttävyyttä, mikä on Enkenbergin mukaan osa toimivaa tarinallista brändiä.

Toinen tarinallistamisen hyöty on se, että yritys tekee itsestään samastuttavan. Katsokaa Varustelekan asiakaslupausta, Enkenberg viittaa.

– Yritys osoittaa voivansa astua asiakkaan saappaisiin. Tämä samastuminen on tarinallisuuden avain.

Huippubrändi Nike

Huippubrändeistä Enkenberg nostaa esikuvaksi globaalin urheiluvälinejätin Niken.

Niken vuoden 2012 olympialaisten mainoskuva osoittaa, miten tätä suuryritystä brändätään.

– On pieni poika on uimahyppytelineessä. Hän katsoo selvästi alas, valmistautuu hyppyyn ja kerää rohkeutta. Katsoja muodostaa tarinan päänsä sisällä: Poika on nieleskellen kiivennyt ylös, pian hän hyppää ja ui altaan reunalle.

– Tarina on se, että Niken avulla ihminen voittaa itsensä. Hän voittaa sisäisen vastustajansa, esimerkiksi halun jäädä sohvalle, Niken uudella tuotteella.

Näin Enkenberg toivoisi suomalaisyritystenkin tekevän.

– On hämmästyttävää, miten vähän Nikeä matkitaan. Se on tarinallistamisessa niin hyvä.

Isolta yritykseltä se onnistuu, mutta miten kahden hengen autokorjaamo voi brändätä itseään?

Brändiä kannattaa rakentaa kasvun vuoksi. Pieni autokorjaamo voi Enkenbergin mukaan myös kertoa tarinan, jossa asiakas on päähenkilö ja yritys apulainen.

– Ajatellaan edullista Facebook-ilmoitusta tai pientä lehtimainosta. Autokorjaamon ei tarvitse kehua niissä itseään, että olemme nopeita tai halpoja. Kerrotaan mieluummin se, miten paljon onnellisempi asiakas on tuotuaan kerran autonsa tälle korjaamolle.

Enkenberg auttaa vielä ottamalla esimerkin elokuvamaailmasta.

– James Bond on sankari, mutta ei ilman Q:n antamia apuvälineitä. Samoin yrityksen brändin pitää antaa asiakkaan loistaa ja mahdollistaa sankaruus.

Juhani Ojalehto

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjän järkytys: Grillikioski poltettiin kahdesti viikon sisään

8. Syyskuu 2017 - 17:43

– Ei ole sanoja kuvaamaan tunnetta mihin heräsin 04.00, kun poliisi soitti minulle työkeikalle Hyvinkäälle, Marko Koistinen kirjoitti Facebook-sivuilleen varhain torstaiaamuna.

Tuhopolttaja oli iskenyt torstain vastaisena yönä toistamiseen hänen Drive In Grilliinsä. Edellinen isku Asemakadulla Kuopion keskustassa sijaitsevaan grilliin oli vain kaksi vuorokautta aiemmin. Tällä kertaa kioski paloi niin raunioiksi, että ainoa mahdollisuus on purkaa se pois.

– Tuhopolttaja tappoi minun työni, lopetti työntekijöiden mahdollisuuden saada palkkaa elämiseen ja todennäköisesti lopetti Drive In Grillin vuodesta 1991 alkaneen historian. (JUTTU JATKUU KUVAN ALLA)

 

Drive in Grillin pyörittäminen oli Koistisen lapsuudenhaave, jonka hän toteutti vuoden 2016 alussa. Hän halusi työntekijöidensä kanssa nostaa grillikioskin sille tasolle, millä se oli aikoinaan ollut. Grilli oli mukana myös Sami Hedbergin Grillit huurussa -tv-sarjassa.

– Vakuutus korvaa kiinteistön, mutta yrityksen jatkumiselle ikinä Kuopiossa ei ole tietoa, voimia, halua, uskallusta, niin paljon joku halusi yrityksemme loppuvan ja tuhota kaiken, grilliyrittäjä Koistinen kuvaili tuntojaan.

Ensimmäisen, lievemmän tuhopolton jälkeen Marko Koistinen aikoi vielä jatkaa toimintaa. Yle kertoo, että vakuutusyhtiöstäkin oli ehtinyt tulla myönteinen päätös. Kiinteistöön oli jo sovittu uusia turvatoimia vartiointiliikkeen kanssa. Lämpösensorit olisivat tulleet maahan perjantaina.

Yle kertoo, että pelastuslaitoksen mukaan myös jälkimmäisen tulipalon syttymiskohdasta voi päätellä, että palo on sytytetty tahallaan. Poliisi tutkii asiaa.

Koistinen ihmettelee, miten joku voi vihata kiinteistöä tai yrittäjiä niin paljon, että tekee saman teon uudelleen.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

118 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

8. Syyskuu 2017 - 15:41

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon torstaihin mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 31.8. - 7.9. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 118 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 2,7 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 730 000 euroa.

 

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto , euroa Tulos, euroa ALAJÄRVI Taisto Penttilä Oy 1983 1295000 79000 ALAVUS Maansiirto Soukkala Oy 1984 695000 67000 ALAVUS Progmatic Oy 2007 298000 10000 ESPOO Exide Technologies Oy 1922 28941000 1447000 ESPOO Maanrakennus Hynninen Oy 1987 239000 37000 ESPOO Polttina Oy 2015 15949000 24446000 ESPOO Taikaverstas Oy 2015 1120000 206000 ESPOO Poplatek Oy 2009 2027000 414000 EURA Eurofinnmet European Finnish Metals Ltd Oy 1995 1912000 197000 HAAPAJÄRVI Sportshop Kaattari Oy 1998 356000 23000 HELSINKI Attendo Kellokas Oy 2006 705000 82000 HELSINKI B So Clean Oy 2005 278000 11000 HELSINKI Devisioona Oy 2015 339000 90000 HELSINKI Face2face Finland Oy 2015 2315000 260000 HELSINKI Innomedi Oy 2015 364000 110000 HELSINKI Kilim-Vienti Tuonti Oy Kilim-Export Import Ltd 1998 697000 20000 HELSINKI Optiprofi Screening OY 2015 950000 316000 HELSINKI Pajutex Oy 1992 274000 34000 HELSINKI Purtonor Oy 2015 1071000 69000 HELSINKI Riikantorppa Oy 2015 13074000 21946000 HELSINKI SRI Capital Oy 2014 1252000 1113000 HELSINKI Tweed Oy 2015 291000 30000 HELSINKI Assetum Asset Management Oy 2007 61632000 17000 HELSINKI Attendo Aapelikoti Oy 1999 726000 27000 HELSINKI Attendo Kanervikkola Oy 2003 1103000 117000 HELSINKI Keskikuljetus Oy 1959 2270000 161000 HELSINKI Viabar Oy 1999 687000 54000 HELSINKI Formi Oy 1998 173000 15000 HELSINKI NetMens Solutions Oy 2011 1415000 186000 HELSINKI Tukeva Tieto Oy 1994 188000 54000 HELSINKI Altay Oy 1980 283000 30000 HELSINKI Suomen Viihderavintolat Oy 1991 4166000 359000 HUITTINEN Suunnittelutoimisto Hakala Oy 1980 194000 23000 HYVINKÄÄ J ja S Hyvärinen Oy 1999 613000 99000 HYVINKÄÄ Teräskolmio Oy 1975 2888000 615000 HYVINKÄÄ Tilistar Oy 1996 2433000 320000 HYVINKÄÄ Hyvinkään Juvemet Oy 1997 317000 51000 ILMAJOKI Ilmajoen Kattomestarit Oy 1990 1069000 242000 JANAKKALA Maripaja Oy 1998 3481000 266000 JANAKKALA Peltisepänliike V Vuorio Oy 1997 332000 74000 JYVÄSKYLÄ Movetta Oy 2010 472000 83000 JYVÄSKYLÄ Musiikkikoulu PiaCello Oy 2014 182000 31000 JYVÄSKYLÄ RMB-Consulting Oy 2008 758000 185000 JYVÄSKYLÄ KKL Renkaat Oy 2008 249000 34000 KANGASALA FINEST-Asennus Oy 2015 408000 88000 KANKAANPÄÄ R & T Kuljetus Oy 2003 359000 58000 KANKAANPÄÄ Transcardia Oy 2007 760000 32000 KAUHAVA JK-Kourutukku Oy 2000 894000 381000 KEMI Digivisio Oy 2009 290000 51000 KEMPELE Lakeuden Ykkösrakentajat Oy 1998 1091000 330000 KIRKKONUMMI Ennuro Oy 2015 224000 164000 KIURUVESI Eetiplan Oy 1997 211000 29000 KOKEMÄKI Huoltokeidas Oy 1990 595000 64000 KOKKOLA Pohjanmaan Painepesu Oy 2012 449000 33000 KUOPIO Vertos Oy 2013 178000 86000 KUOPIO Puijon Huippu Oy 2009 1757000 42000 KUOPIO Westline Oy 2003 341000 31000 LAHTI Netsecure Oy 2006 3108000 1592000 LAHTI Villähteen Leipä Oy 2003 2296000 91000 LAIHIA Lounas-kahvila Linjakas Oy 2000 200000 6000 LAPPAJÄRVI Järviseudun Huolto- ja asennuspalvelu Oy 2011 293000 27000 LAPUA Workplan Oy 1989 207000 179000 LAUKAA NDT Servitek Oy 2001 253000 55000 LIPERI Puupietari Oy 1997 10470000 1044000 LOIMAA Loimaan HT-Asennus Oy 1996 2770000 187000 LOIMAA P H Keskinen Oy 2007 279000 57000 MAARIANHAMINA Knegar'n Ab 2009 887000 122000 MIKKELI Kospirt Oy 1974 1590000 189000 MUSTASAARI Trovato Oy 2003 188000 106000 NAANTALI Finnfeeds Finland Oy 1998 49721000 11345000 NAANTALI Satpool Finland Oy 2005 347000 42000 NAKKILA MT Männistö Oy 2015 345000 81000 NURMIJÄRVI Metsäpalvelu Mäki Oy 2001 244000 47000 NÄRPIÖ Nygårds Ur & Guld Ab 2001 319000 100000 NÄRPIÖ Träskböle Trädgård Ab 1997 3563000 1022000 OULU Decora Interiör Oy 1993 307000 46000 OULU Pohjolan Kiinteistörakenne Oy 2012 1479000 49000 OULU Prime Sales Oy 2012 3143000 339000 OULU Maalausliike Ari Eriksson Oy 1990 826000 97000 OULU Eero Sjögren Oy 2004 3558000 780000 PADASJOKI Autohuolto J. Ahonen Oy 1974 279000 35000 PETÄJÄVESI Petäjäveden Konetyö Oy 1983 460000 42000 PIETARSAARI Helens Pietarsaari Oy 2008 995000 231000 PIRKKALA Näsimentor Oy 2007 305000 28000 PORI Ahakon Oy 2012 215000 28000 PORI LAP Kiinteistöt Oy 2009 244000 140000 PORI Porin Maastotyö Oy 1994 2511000 444000 PORVOO HLL Paulatuulikki Oy 2012 309000 107000 PUDASJÄRVI Kuljetuspudas Oy 1995 2037000 173000 RAAHE Raahen Kiinteistönhoito Oy 1999 196000 21000 RAISIO Tuulissuon Rautavarasto Oy 1994 4817000 798000 RIIHIMÄKI Riihimäen Poolbar Oy 2010 172000 6000 ROVANIEMI Kaikor Oy 2015 1076000 259000 SAARIJÄRVI ER Group Oy 2007 238000 53000 SALO Salon Rakennustoimi Oy 1995 1177000 110000 SALO Salon Rakennuskonevuokraamo Oy 1977 1416000 164000 SASTAMALA Nordic Fish Oy 2015 40793000 8842000 SIPOO L-Palvelut Oy 1998 184000 38000 SOMERO Somerkirja Oy 2004 233000 12000 SÄKYLÄ Rakennus- ja Nostopalvelu Reunanen Oy 1998 331000 12000 TAMPERE Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy 2015 858000 291000 TAMPERE Creative Health Oy 2008 298000 55000 TAMPERE Suomen Musiikki & Media-Tapahtumat S.M.M. Oy 1989 212000 18000 TAMPERE Polske Oy 2001 1249000 190000 TAMPERE Posivento Oy 2007 176000 89000 TURKU Leanbeat Oy 2010 244000 53000 TURKU Rihake Oy 2015 287000 90000 TURKU Prosessiautomaatio Oy Insinööritoimisto Seppälä 1978 615000 28000 TURKU TK Center Oy 2014 522000 26000 UUSIKAUPUNKI IceTrix Oy 2015 213000 29000 VAASA Trialtek Oy 2008 201000 354000 VANTAA FINEST-HALL OY 2014 759000 27000 VANTAA Ruskeasannan Auto Oy 1972 249000 23000 VIHTI Tili- ja Konsulttipalvelu Laskentakanava Oy 1996 246000 92000 YLITORNIO Lapin Tulostieto Oy 1986 509000 82000 YLÖJÄRVI Flight Level Solutions Oy 2015 271000 166000 YPÄJÄ TSR-Tekniikka Oy 2009 211000 43000 ÄÄNEKOSKI Kuntoravinto Hakulinen Oy 1976 256000 10000
Kategoriat: Yrittäjät

Leonardo DiCaprio toi mainetta tälle Lapin hotellille

8. Syyskuu 2017 - 13:08

Arvovaltainen Time-lehti on valinnut Suomen ja erityisesti rovaniemeläisen hotellin Arctic Treehousen top 6 paikaksi, jossa pitää vierailla ennen vuotta 2018.
Lehti kirjoittaa joulupukista, hänen virallisesta kotikaupungistaan ja revontulista. Time mainitsee Arctic Treehouse -hotellin yhdeksi upeimmista paikoista nähdä "taivaan valot" eli revontulet.

Time hehkuttaa hotellin luonnonläheisyyttä, seinän kokoisia panoraamaikkunoita ja sisustusta. Santaparkin lähellä vaaran rinteessä oleva Arctic TreeHouse koostuu 37 erillisestä luksusmökistä, jotka ovat kuin luksuspuumajojen ja lasitalojen yhdistelmiä.

Arctic TreeHouse Hotelin on nyt noteerannut myös Hollywood Reporter -lehti, jonka jonka mukaan puumajat ovat nouseva trendi julkkismaailmassa. Esimerkiksi Julianne Moore, Sting ja Val Kilmer ovat rakennuttaneet itselleen sellaisen.

Hollywood Reporter kehuu samassa jutussa myös Lapin lasi-igluja, joita on Kakslauttasessa, Muonion Harrinivassa ja Levillä. Time-lehti puolestaan nostaa esiin myös helsinkiläisen sauna- ja ravintolakokonaisuuden Löylyn.

Yrittäjät yhteistyössä

– Hyvältähän se toki tuntuu, kun olemme saaneet kansainvälistä julkisuutta, sanoo Arctic TreeHouse Hotelin yrittäjä-toimitusjohtaja Ilkka Länkinen. Hän pyörittää vaimonsa Katja Ikäheimo-Länkisen kanssa myös Santa Parkia ja muitakin matkailuyrityksiä.

Länkinen on iloinen siitä, että rovaniemeläiset matkailuyritykset tekevät Visit Rovaniemen ohella markkinointia yhteistyössä ja talkoilla, järjestävät muun muassa mediavierailuja. Viime kaudella Rovaniemelle tehtiin yli 900 mediavierailua.

– Yksi järjestää majoituksen, toinen ruuat, kolmas saunan, neljäs safarit ja niin edelleen, Ilkka Länkinen kuvailee yrittäjien yhteistyötä.

Länkisten viime syksynä avatusta hotellista on ollut juttuja muun muassa brittiläisessä Guardianissa, Bloombergilla, New York Timesissa, Washington Postissa ja miljoonia lukijoita saavissa matkailublogeissa.

Hotellin varaustilanne, kysyntä ja tulevaisuus näyttää niin hyvältä, että Länkisillä on suunnitelmissa rakentaa 26 luksuspuumajaa lisää.

– Meillä on tällä hetkellä asiakkaita noin 60 maasta. Viime talvena singaporelaisia oli eniten ja nyt uutena ryhmänä ovat varakkaat arabit Saudi-Arabiasta ja sen naapurimaista, Ilkka Länkinen kertoo.

Branson ja DiCaprio tviittasivat

New York Times ja Washington Post tekivät alkuvuodesta juttua Rovaniemeltä, niin Arctic TreeHousesta kuin naisyrittäjyydestä ja siskoksista Katja Ikäheimo-Länkisestä ja Lappsetin Johanna Ikäheimosta.

Maailmankuulu miljardööri ja seikkailija Sir Richard Branson tviittasi jutun aiheesta – seuraavana päivänä saman jutun tviittasi myös Oscar-palkittu näyttelijä Leonardo DiCaprio. Bransonilla on Twitterissä yli 11 miljoonaa seuraajaa ja DiCapriolla yli 18 miljoonaa.

Ilkka Länkinen sai eri puolilta uteliaisuudesta kihiseviä tiedusteluja, että ovatko Branson ja DiCaprio majoittuneet heidän hotellissaan.

– Emmehän me tietenkään kerro keitä henkilöitä meillä on asiakkaina. Varmasti Mr ja Mrs Smithit nauttivat siitä, että meillä saa olla rauhassa luonnon keskellä, Ilkka Länkinen vastaa diplomaattisesti.

Arctic TreeHouse Hotel on saanut huomiota myös siten, että se on valittu ehdokkaaksi sekä kotimaiseen Travel Awards -kilpailuun että kansainväliseen World Luxury Hotels -kisaan sekä arkkitehtikilpailuun.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

"Suomen pk-yritykset ovat robotiikan kehitysmaita"

8. Syyskuu 2017 - 9:39

Robotiikka on yksi teknologiateollisuuden kuumista trendeistä, mutta yritysten toiminnassa sillä on vielä varsin pieni rooli.

– Yleisesti ottaen Suomi on jäljessä robotiikan käyttöönotossa ja soveltamisessa, Teak Aikuiskoulutuskeskuksen toimitusjohtaja ja rehtori Ari Maunuksela sanoo.

Hänen mukaansa petrattavaa on erityisesti pk-yrityksissä.

– Siellä ei ymmärretä riittävästi, mitä robotiikan soveltaminen tarkoittaa. Yritysjohdolta puuttuu näkemystä ja tietotaitoa robotiikan hyödyntämisestä ja sovelluksista. Yhtä lailla Suomesta puuttuu robotiikka-alan asiantuntijoita.

Maunukselan mielestä ratkaisu ongelmaan löytyy koulutuksesta.

– Nykyisin mikään koulutustaso ei tuota tarpeeksi kohdistettuja palveluita. Olemme huomanneet, että omille aikuiskoulutuksen kursseillemme tulee ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta valmistuneita.

”Ihminen on edelleen kustannustehokkain”

Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä pitää robotiikkaa ja automaatiota kiinnostavana, mutta ei näe vielä sen hyötyjä arkipäiväisessä toiminnassa.

– Olemme tutkineet logistiikkaan liittyviä ratkaisuja ja toistaiseksi robottien hankkimisen kustannukset ovat sen verran korkeat, ettei se kannata. Ihmisten voimin tehtävä tuotteiden liikuttelu on vielä tällä hetkellä kustannustehokkain tapa, 
Seppälä selvittää.

Verkkokauppa.com käyttää nykyisin liukuhihnoja, mutta täydellistä automaatiota ei ole otettu käyttöön. Maailmalla esimerkiksi Amazon on edennyt logistiikassa selvästi pidemmälle robotiikan suuntaan. Seppälä ei kuitenkaan usko, että kyse on puhtaasti säästöstä.

– Amazonin hankkeet ovat enemmän näytösluonteisia kuin oikeita liiketoiminnan ratkaisuja.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Varo tätä veronpalautushuijausta!

7. Syyskuu 2017 - 14:06

Verohallinto ei koskaan pyydä tilinumeroita tai luottokorttien numeroita sähköpostilla tai tekstiviestillä. Asiakkaiden kannattaa tuhota viesti avaamatta sitä.

Myös yrittäjäjärjestön jäsenille näitä huijausviestejä on tullut torstaina.

– Haluamme muistuttaa yrittäjille, ettei kenenkään tule koskaan antaa luottokorttinsa numeroa tai tilinumeroa sähköpostitse tai tekstiviestillä. Tällaiset pyynnöt ovat aina huijareiden lähettämiä, painottaa Suomen Yrittäjien lakiasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Reilun 300 euron ”veronpalautus”

Viestintäviraston sivuilla olevassa varoituksessa kerrotaan, että sähköpostitse lähetetyissä viesteissä ilmoitetaan vastaanottajan saavan palautuksia 318,12€ rekisteröitymällä ”verohallinnon” sivuilla ja tunnistautumalla oman nettipankin kautta. Huijaussivu muistuttaa ulkoasultaan vero.fi-sivuja.

Pankkien kuvakkeet ohjaavat Nordean, Danske Bankin tai S-Pankin kirjautumissivuja matkiville sivuille. Sivuilla pyydetään henkilö- ja pankkitietoja, ja luvataan soittaa 48 tunnin sisällä asiakkaalle.

Tietojenkalastelun pääasiallinen tarkoitus on varastaa käyttäjän luottokortti- ja pankkitiedot.

Jos asiakas on antanut luottokorttitietonsa huijaussivustolla, kortti kannattaa kuolettaa välittömästi. Luottokorttitiedot voi kuolettaa soittamalla numeroon 020 333 (ulkomailla: +358 20 333).

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Riskinotto kannatti – ”Kymmenen prosentin tulokseen voi alalla olla tyytyväinen”

7. Syyskuu 2017 - 11:51

Puhtikauran vuoden opit on siirretty nyt käytäntöön. Oatlaws-brändin tuotteiden ytimessä ovat terveelliset täysjyväkaurajuomajauheet, joiden rinnalle tulee muita kauratuotteita. Brändiä tehdään tunnetuksi muun muassa urheilijayhteistyöllä.

– Uskon, että isot elintarviketalotkin saattaisivat tehdä tämän tapaisia brändejä, jos uskaltaisivat.  Tämän tyyppinen brändääminen on tulevaisuutta.  Tuotteet ovat laadultaan maailmanluokkaa, yrittäjä Tuomas Ylä-Hemmilä uskoo.

Vuonna 1924 perustettu leipomo on ollut Ylä-Hemmilän perheen omistuksessa vuodesta 1996 lähtien.

– Isää edeltänyt yrittäjä teki konkurssin vuonna 1996. Isä oli kertonut siitä meille ruokapöydässä, että nämä ovat viimeiset Konstan sämpylät. Olin sanonut isälle 9-vuotiaana, että ”osta iskä sä se leipomo ja ruvetaan me tekemään niitä sämpylöitä”.

Ja isä Veikko Ylä-Hemmilä osti leipomotoiminnan. Nyt neljästä veljeksestä kolme ovat yrittäjinä perheyrityksessä, nuorimmainen veli on päivätöissä muualla.

Yritys työllisti useita kesätyöntekijöitä

Liikevaihto kasvoi 2015-16 tilikauden 1,3 miljoonasta juuri päättyneen tilikauden 2,3 miljoonaan. Vuoden 2015-16 tilikauden liikevaihto on hiukan alankanttiin, kun vuonna 2014 käynnistettyä kahvilatoimintaa pyöritettiin alkuun toiminimellä.

– Olemme käytännössä kolmessa vuodessa kolminkertaistaneet liikevaihtomme. Ihan näin rajua kasvua emme todennäköisesti tule tekemään jatkossa, koska silloin joutuisimme tekemään mittaluokaltaan isoja kertainvestointeja, Tuomas Ylä-Hemmilä kertoo Yrittäjäsanomille.

Yritys muutti Lahdesta Asikkalaan kesällä 2014, investointi ”pärähti 300 000 euroa pitkäksi”. Nyt yritys pystyy taas investoimaan tulorahoituksella. Samalla leipomotoiminnan rinnalle tuli kahvilabisnes.  

– Olemme koko ajan laittaneet rahat yritykseen kiinni. Kymmenen prosentin tulokseen voi alalla olla tyytyväinen.

Toimialaraporttien valossa leipomoteollisuuden keskimääräinen liiketulosprosentti liikkuu reilun yhden prosentin tietämissä. Ala elää haastavia vuosia, kilpailu on äärimmäisen kovaa.

Helsingistä ajettaessa hiukan ennen Vääksyn kanavaa tien laidassa sijaitseva leipomo-kahvila vetää puoleensa paikallisia ja kesäsesongin aikaan asiakasjono kiemurtelee leipälaarien ympäri.

Kesäsesonki meni erinomaisesti. Apuna oli noin kymmenen kesätyöntekijää. Yritys työllistää vakituisesti noin 20 työntekijää.

Kilpailumenestys toi lisää julkisuutta

Yritys lanseerasi Puhtikaura-kaurapuuterin viime vuonna. Se äänestettiin Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2016 Elintarviketeollisuusliiton järjestämässä kisassa.

– Se lähti siitä, kun saimme testikäyttöön kaurajauheen. Totesimme, että se sekoittuu nesteeseen todella hyvin eikä vastaavaa ole tarjolla markkinoilla.

Jauheen on kehittänyt Taivalkosken Mylly, jonka kanssa Viipurilainen Kotileipomo tekee tiivistä yhteistyötä.

– Olemme pystyneet nopeuttamaan tuotekehitystoimintaa, kun olemme kasvaneet.

Nyt on kaurabuumi päällä. Markkinoilla on nyhtökauraa, 100 % kauraleipää ja kaurapuuron kärrymyyntiä.

– Kaura on kovassa huudossa, ja miksei olisikaan. Myös leipäpuolella kauran kysyntä on noussut selkeästi, Tuomas Ylä-Hemmilä kertoo.

”Riskien hallintaa tehty, siltä varalta, jos vientihanke kyykkää isosti”

Ulkomaan markkinoille kehitetty, pian lanseerattava Oatlaws-täysjyväkaurajuomajauhe tarkoittaa perheyritykselle riskiä, mutta myös isoa mahdollisuutta.

– Oatlaws on oma yhtiönsä, vaikka samat taustatahot ovat sen takana. Olemme pyrkineet tällä riskien hallintaan. Jos kyykkäämme, niin ei mene koko 20 vuoden työ samalla hulauksella.

Uuden brändin tuotteet tuodaan ensin kotimaan markkinoille.

– Oatlaws’iin liittyy se, että keräämme tuoteportfolioon kovimmat kuivakauratuotteet. Oatlaws ei itse valmista tuotteita, vaan myy ja markkinoi. Olemme satsanneet tähän niin paljon kuin on ikinä uskallettu ja pyrimme hoitamaan oman osuutemme niin hyvin kuin suinkin pystymme.

Joka neljäs Suomessa syöty leipä on tehty ulkomailla

Leipuria kismittää ruokakaupoissa yleistyneet paistopisteet, joissa myydään ulkomailta rahdatuista raakapakasteista paistettuja leipomotuotteita.

– Ne ovat ottaneet ison siivun markkinasta. Paistopisteet ovat ajaneet hyvin paljon leipomoita vaikeuksiin. Tämö puistattaa, sillä kotimaisuus on meille yksi tärkeimmistä arvoistamme.

Ylä-Hemmilä jatkaa, että markkinoille tuodaan liian paljon keskinkertaisia tuotteita. Häneltä muovipussissa olevat palaleivät eivät saa hurraahuutoja.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Innovaatioseteli kiinnostaa nuoria yrityksiä

7. Syyskuu 2017 - 9:41

Syyskuun alkuun mennessä Tekes on rahoittanut yhteensä 2076 projektia innovaatiosetelillä. 72 prosenttia innovaatiosetelin hyödyntäjistä on ollut mikroyrityksiä ja 55 prosenttia yrityksistä on perustettu 2010-luvulla.

Tyypillistä innovaatiosetelillä tehtävää projektia ei Tekesin mukaan voida määritellä. Aihealueet jakautuvat tasaisesti: IPR ja patentointiprojektit 18%, tuotekehitys 16%, palvelumuotoilu ja -kehitys 15%, markkina- ja asiakasselvitys 13%, prototyyppi ja pilotointi 12%, muut 16%.

Miltei puolet hakemuksista on hylätty. Pääosa hylkäämisistä johtuu siitä, että yrityksellä ei ole ollut innovaatiosetelin kriteerit täyttävää uutta tuotetta tai palvelua.

–Ilahduttavaa huomata, kuinka paljon innovaatiosetelillä tehdään prototyyppejä ja pilotointia. Luvassa on siis uusia tuotteita ja palveluja pk-yrityksiltä, kertoo innovaatiosetelin tuotepäällikkö Risto Lustila Tekesiltä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suojaudu tietojen kalastelulta, hyökkäyksillä on vakavia seurauksia

6. Syyskuu 2017 - 14:30

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus tiedottaa nyt yrityksiä sähköpostitunnusten kalastelun uhasta. Valtaosa tietojenkalastelusivustoille vievistä linkeistä levitetään sähköpostin avulla. Mutta myös puhelimitse tehtävää tiedonkeruuta tapahtuu.

Sähköpostilla käsitellään paljon yritysten tärkeitä tietoja, joten pääsy sähköpostiin kiinnostaa luonnollisesti myös rikollisia. Kyberrikolliset yrittävät jatkuvasti huijata käyttäjätunnuksia yritysten työntekijöiltä. Yrityksen sähköpostin käyttäjätunnukset sallivat yleensä pääsyn myös muihin yrityksen tietojärjestelmiin.

Luvattomia uudelleenohjauksia Office 365 Exchange Online -palvelussa

Kesäkuussa 2017 Suomessa havaittiin runsaasti tietojenkalasteluun tähtääviä sähköpostiviestejä.

Kampanja oli kohdennettu lähinnä yritysten johdolle ja IT-ylläpidossa työskenteleville henkilöille. Onnistuneen sähköpostitunnusten kalastelun seurauksena organisaatioiden käyttämään Office 365 Exchange Online -pilvisähköpostipalveluun on esimerkiksi asetettu luvattomia sähköpostin edelleen ohjausta koskevia sääntöjä.

Oikealta näyttävien kalastelusivujen tehtailu on helppoa. Kyberturvallisuuskeskuksen tiedotteen mukaan tämä on yhdistelmänä rikolliselle äärimmäisen houkutteleva ja helppo työkalu, jolla erilaisia huijauksia, petoksia tai suurempia rikoskokonaisuuksia voidaan suorittaa.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan tietojenkalastelu on usein ensimmäinen vaihe onnistuneen hyökkäyksen suorittamisessa.

Yleensä motiivina on raha

Rikollisten kohteena on yleensä yksityishenkilöiden tai organisaatioiden varallisuus.

Tietojenkalastelun avulla kerätään tarvittavia tietoja, käyttäjätunnuksia, pankkitunnuksia, sekä luottokorttitietoja. Tietojenkalastelua voidaan myös käyttää esimerkiksi kartoittamaan organisaation rakenteita suuremman rikoskokonaisuuden varalle.

Tietojenkalastelun avulla haltuun otetulla sähköpostitilillä voidaan vaikkapa lähettää toimitusjohtajan nimissä laskutusosastolle viesti, jossa kehotetaan maksamaan lasku heti ulkopuoliselle tilille.

Tällaista viestiä on melkein mahdotonta erottaa tekaistuksi.

– Mikäli yritys käsittelee arvokasta tietoa, voi hyökkääjän motiivi olla vain tiedon vieminen yritykseltä. Yleisesti esimerkiksi tuotekehitystiedot ovat kiinnostavia, Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus muistuttaa.

Ilmoita huijauksista Kyberturvallisuuskeskukseen tai poliisille

Organisaatiotunnusten kalastelu on myös siksi ongelmallista, että yleensä samalla tunnuksella ja salasanalla kirjaudutaan organisaation moniin eri palveluihin.

Mikäli havaitset tai organisaationne havaitsee huijausyrityksiä, on asiasta tärkeää tiedottaa omaa henkilöstöä. Kyberturvallisuuskeskus ottaa vastaan ilmoituksia organisaatioihin kohdistuneista huijauksista ja niiden yrityksistä. Onnistuneista huijauksista on syytä tehdä rikosilmoitus paikallispoliisille.

Organisaatio voi suojautua hyökkäyksiltä seuraavilla tavoilla:

1. Luo käytännöt tietoturvapoikkeamien järjestelmälliseen käsittelyyn.

2. Valista sähköpostin käyttäjiä tietojenkalastelusta ylipäänsä ja ajankohtaisista kalastelukampanjoista erityisesti. Opasta käyttäjiä ilmoittamaan havaitsemistaan tietoturvapoikkeamista.

3. Käytä DMARC:a (Domain Message Authentication Reporting & Conformance)

4. Harkitse edelleen ohjausten asettamisen estämistä tavallisilta käyttäjiltä. Sähköpostijärjestelmän ylläpitäjä voi edelleen pyynnöstä asettaa edelleen ohjauksia.

Ohjeet Kyberturvallisuuskeskus

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Keravalaisyrittäjän ”harrastus” löysi markkinaraon – täipusseilla jokasyksyistä epidemiaa vastaan

6. Syyskuu 2017 - 13:31

Arabiemiraattien miljoonakaupunki Dubai ja suomalaisen varhaiskasvatuksen arki epidemioineen eivät ensikuulemalta nivoudu kovin hyvin yhteen.

– Olin työmatkalla Dubaissa ja mennessäni safarille piti pukea päähän kypärä, joka 40 asteen lämmössä oli kiertänyt päästä päähän, keravalainen Riina Nihti muistelee.

– Sen seurauksena parin hollantilaisen kaverin kanssa tuli puheeksi täiepidemia. Heidän maassaan kouluissa on pussit, jonne lapset laittavat vaatteensa epidemioiden hillitsemiseksi.

Kotimaassa Nihti selvitti, tuodaanko Suomeen kyseisiä täipusseja. Kun näitä ei löytynyt, hän perusti itse pusseja maahantuovan yrityksen, lähinnä ”harrastuksekseen”.

– Teen toista hommaa päivätyökseni, joten tähän ei ole jäänyt niin paljon aikaa.

Idea ja täipussit ovat kuitenkin saaneet hyvän vastaanoton. Yhtään pussia ei ole palautettu takaisin.

– Syksy on parasta markkinointiaikaa epidemioiden lähtiessä liikkeelle.

Päiväkodeissa lasten petivaatteet ja unilelut laitetaan pusseihin torkkuhetkien ajaksi.

Nihti toivoo, että epidemiaan liittyvästä häpeän tunteesta päästäisiin eroon.

– Täiepidemiaa pitäisi käsitellä samalla tavalla kuin flunssaa. Kerrotaanhan siitäkin, mutta täitartuntaa salaillaan, vaikka se ei kerro mitään lapsen hygieniasta tai puhtaudesta.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Sarjayrittäjä: Irtisanomiset 23-vuotiaana olivat elämäni kovin korkeakoulu

6. Syyskuu 2017 - 7:00

Ilkka O. Lavas osti helsinkiläisen kaupunkikulttuuriin keskittyvän City-lehden viisi vuotta sitten. Hän omistaa myös muun muassa ravintolat kartalla näyttävän eat.fi – verkkopalvelun ja TableOnline.fin.

City Digital Oy:n yrittäjä Lavas kertoi messuyleisölle oman yrittäjäuransa vaiheita ja pohti sitä, miten kasvuyritys voi pärjätä tulevaisuuden suunnitelmissa. Kasvuyritys onkin hyvä, ellei paras oppimisessa.

– Yrittäjyyttä on kaikkialla, emme me yrittäjät pelkästään ole yrittäjiä, vaan myös työntekijämme ovat innovatiivisia. Jos haluat menestyä tulevaisuudessa, sun työntekijöiden pitää ajatella yrittäjämäisellä mindsetillä, Lavas sanoi eilisessä puheenvuorossaan messuilla.

Vuonna 2016 City Digital Oy valittiin yhdeksi Suomen viidestä nopeimmin kasvavasta teknologiayrityksestä Deloitte Technology Fast 50 -listan mukaan.

Kasvunälkä päällä

– Kun menestyneitä yrityksiä on tutkittu, juuri innovointi ja jatkuva kehittäminen pitävät kehityksen yllä. Kun huomasimme, että ravintolat alkavat digitalisoitua, mietimme, mikä voisi olla meidän juttu olla ravintoloissa mukana. Ostimme TableOnlinen.

Lavaksen mukaan yhdistämällä City-media ja Table Onlinen ravintolaosaamisen ei saatu 1+1, vaan niistä tuli kolme.

– Saimme yhdistettyä kaksi toimijaa, jotka tukevat toisiaan.

Jonkin ajan päästä MTV3 oli myymässä eat.fi:tä.

– Ajattelimme, että se sopisi tähän hyvin. Eat.fi oli ihan retuperällä, sitä ei oltu kehitetty yhdeksään vuoteen. Mutta silti 100 000 ihmistä käytti palvelua joka viikko.

Lavas osti eat.fin. Pian tulee myös uusi versio ravintoloihin keskittyvästä eat.fistä.

Mieti, onko bisneksesi skaalautuvaa?

Sarjayrittäjä Ilkka O. Lavas neuvoo kasvuhaluiselle yrittäjälle miettimään, onko hänen firmassa jotain sellaista toimintaa, mitä voi monistaa.

– Periaatteidemme mukaisesti emme pelkää epäonnistumista. Mutta pitää juhlistaa myös onnistumisia, näistä kaikista pitää oppia. Kokeilla juttuja mahdollisimman nopeasti, iteroida sitä tuotetta. Nykyään kehitetään tuotteesta ensimmäisenä powerpoint-malli ja kysytään asiakkaalta, mitä se tykkää.

Lavas kertoo haluavansa rakentaa Suomeen uusia vientituotteita. Hänen firmassaan kehitettiin digitaalinen ravintoloihin keskittyvä alusta EatAndTheCity.com. Uuden liiketoiminnan ensimmäinen työntekijä on Saksassa.

Kysyttäessä hän kertoo yrittäjäuransa yhden kurjimmista asioista olleen irtisanomiset.

– 23-vuotiaana jouduin ensimmäisen kerran irtisanomaan ihmisiä. Se oli elämäni kovin korkeakoulu. Liikevaihto tippui 70 pinnaa. Jouduin sanomaan hyville ystäville, että kesän jälkeen ei ehkä enää ole hommia. Työntekujämäärä tippui 17 hengestä kolmeen henkilöön. Nyt 15 vuotta myöhemmin meillä on yli 100 henkilöä töissä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Mikä ihmeen aktori? Mentorointiohjelmaan osallistunut Joona hakee apua rekrytointiin ja jaksamiseen

5. Syyskuu 2017 - 16:48

Vuoden mittaiseen ohjelmaan haki 122 yrittäjää eri puolilta Suomea, ja siihen valittiin kuusikymmentä alle 40-vuotiasta yrittäjää. Kullekin ohjelmaan valitulle yrittäjälle on valittu Boardman-asiantuntijaverkostosta hänen tarpeisiinsa sopiva, liike-elämässä kouliintunut mentori. Mentori auttaa mentoroitavaa eli aktoria kehittymään toimialansa ammattilaisena, kasvattamaan yritystään tai selättämään käsillä oleva haaste, esimerkiksi omistajanvaihdos tai kansainvälistyminen.

Joensuulainen Joona Kotilainen pyörittää markkinointitoimisto Tovaria, veljensä kanssa puntyöstöön keskittynyttä Puuartistia ja omaa valokuvaukseen keskittynyttä toiminimeä.

Kotilainen on mentoroitava eli virallisella termillä "aktori", jolle Boardman on valinnut sopivan mentorin.

– Mentori on valittu oman hakemukseni perusteella. Tarkoituksena on ollut löytää sopiva henkilö, jolla on näkemystä ja joka voi auttaa minua yrittäjän tiellä eteenpäin.

Kotilainen on tavannut mentorinsa vasta kahdesti, mutta yhteys on jo löytynyt.

– Meillä on ollut inspiroivia keskusteluja. Niiden pohjalta yritetään löytää keinoja yrityksen kehittämisessä olevien haasteiden selättämiseen.

Kotilaisen haasteet liittyvät yrityksen kasvattamiseen, henkilöstöhallintaan, palkkaamiseen, rekrytointiin, oman ajan priorisointiin ja työssä jaksamiseen.

– Uskon, että vanhemmalla yrittäjällä on ollut omalla urallaan samanlaisia haasteita.

Mentorointiohjelma päättyy ensi vuoden syksyllä. Ensimmäisen ohjelman kokemusten perusteella tehdään päätökset toiminnan jatkosta.  

Kuva: Joona Kotilainen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Näin rekry-yritys erottautuu – ja omintakeisuus on tuonut menestystä

5. Syyskuu 2017 - 15:24

Messukeskuksessa on samanaikaisesti kaksipäiväisten yritysmessujen lisäksi myös muita tapahtumia, kuten Markkinoinnin viikko.  

Kovia kasvulukuja tahkonnut henkilöstöpalveluja tarjoava Wippii Work Oy hakee Yritys2017-messuilta tunnettuuden lisäämistä. Vuonna 2009 perustettu yritys on kasvanut joka vuosi kymmeniä tai jopa satoja prosentteja, paitsi vuonna 2014.

Yrityksen toinen perustaja ja toimitusjohtaja Markus Suonpää kertoo henkilöstöalan yrityksiä olevan Suomessa viitisen sataa ja ala on kilpailtu.

– Olemme saaneet olla vähän kuin omassa rauhassa. Aika vähän olemme kohdanneet kilpailua. Asiakkaat ovat olleet meillä vuosia, Suonpää kertoo Yrittäjäsanomille tyytyväisenä.

Näin erottaudutaan kilpailijoista

Wippii Work pyrkii erottautumaan henkilöstövuokrausyrityksistä välittämällä tekijöitä vain toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin.

– Haluamme asiakkaisiksi yrityksiä, jotka sitoutuvat kasvamaan kanssamme.

Yritys tarjoaa myös niin sanottuja nopean toiminnan joukkoja pääkaupunkiseudulla, mikä on räätälöity palvelu tilanteisiin, jolloin tarvitaan keikkatyöntekijää heti paikalle. Suonpää kertoo tilapäiseen tarpeeseen rekrytoitavien tekijöiden osuuden olevan vain viisi prosenttia liikevaihdosta.

Markus Suonpään ja Joonas Hyttisen perustama yritys työllistää 230 työntekijää.

Suonpää houkutteli messukävijöitä osastolle Speden speleistä tutulla nopeustestillä.

Valokuvauskopit vetonaulana – ja palvelutuotannon ydin

Messukävijöitä pieneksi jonoksi asti vetivät Funbox Oy:n photo booth-valokuvauskopit.

– Mainonnan viikko on ainoa tapahtuma, jossa olemme esillä itsenämme. Valokuvauskoppejamme voi tilata tapahtumiin, yrittäjä Niina Tuominen kertoo.

Yritys tarjoaa myös photo booth -gifvideokoppia, josta saa mukaansa kolmesta kuvasta koostetun gifvideon.

Tuominen on kolmesta osakkaasta ainoa kokopäiväinen tekijä yrityksessä. Funbox Oy palkkaa tarvittaessa keikkatyöntekijöitä ja freelancereita.

– Valokuvauskopit ovat mahdollisuus myös pienelle yritykselle, jos vain on budjettia, totta kai.

Potentiaalinen asiakas asteli osastolle kysymään yrittäjältä valokuvauskopin tilaamisesta kauppakeskukseen. Siinä yksi esimerkki käyttökohteesta.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->  

Kategoriat: Yrittäjät

”Maailma on auki!”

5. Syyskuu 2017 - 14:12

Yrittäjän päivän pääjuhlaa vietettiin tiistaina Korjaamolla Helsingissä. Kutsuvierasjoukkoa ravisteli HP Parviainen Duudsoneista ja Rabbit Filmsistä. Hän kertoi seinäjokisen yrittäjänelikon tarinan: aluksi he halusivat olla bändi, mutta kun kukaan heistä ei osannut soittaa, päättivät he hakata päätä seinään. Siitä lähti kansainväliseksi menestykseksi yltänyt video- ja televisiotuotanto.

Aivan helppoa se ei ollut.

– Ei meillä ollut mitään käsitystä siitä, miten tv-ohjelmia tehdään, mutta ei annettu sen haitata vaan korvattiin se intohimolla. Mutta meillä oli ihan käsittämättömän hauskaa, me elettiin unelmaamme: tehtiin tv-ohjelmaa!

Menestys toi epäilijöitä. Se sai Duudsonit pistämään isomman vaihteen päälle ja suuntaamaan ulkomaille. Taas piti opiskella.

– Oli pakko opetella itse tie maailmalle, miten tv-ohjelmia voi viedä. Jukka (Hildén) ja Jarno (Leppälä) rupesivat sitä tosissaan opiskelemaan.  

Työtä kesti kaksi vuotta. Suurimpaan unelmaan, Amerikan-televisioon päästiin kuuden vuoden puurtamisen jälkeen.

– Toivoisin että kaikki muistaisivat – erityisesti kaikki nuoret, kun meillä vanhemmilla ei välttämättä ole niin paljon aikaa – te pystytte mihin tahansa, kun olette määrätietoisia., pitkäjänteisiä ja valmiit tekemään todella paljon hommia, maailma on auki. Menkää rohkeasti älkääkä kuunnelko, jos aikuiset sanovat, ettei noin voi tehdä!

Suomen Yrittäjät

"Yritykset luovat elintason"

Yrittäjän päivän juhlassa oli paikalla paljon erilaisia yrittäjiä ja yrittäjien puolesta töitä tekeviä. Tällaisia viestejä he lähettivät yrittäjistä ja yrittäjille:

– Tekeminen on suurimman osan ajasta hauskaa, koska saa itse valita mitä tekee. Se on minulle itselleni hienoin pointti yrittämisessä. Siinä on aika vapaa. Vapaus on hieno elämänarvo. Ja jos on yksinyrittäjä, niin kuin moni aloitteleva yrittäjä on, voi joka kuukausi olla kuukauden työntekijä, juhlan juontanut yrittäjä Anna Perho sanoi.

–  Suomen elintason nousu on menestystarina 160 vuoden ajalta. Vaikka viime vuosikymmenen aikana on nähty heikompia vuosia, näkymät ovat nyt paremmat ja valoisammat. Elintasoa ei luo kansantalous vaan siinä toimivat yritykset ja yrittäjät työntekijöineen. Tulevaisuudessa elintasomme nousu riippuu siitä, miten taloutemme ja yrityksemme uusiutuvat, Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn sanoi juhlapuheessaan.

– Noin kolmannes nuorista osaa nähdä itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä. Kyllä ovat yrittäjyysasenteet muuttuneet myönteisemmiksi!, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi EK:n tutkimuksen tuloksista.

– Ei meillä ole mitään hätää, kun meillä on näin lahjakkaita nuoria ja upeita yrittäjiä. Yrittäjä on päivänsä, patsaansa ja liputuksensa ansainnut, yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki sanoi juhlan päätteeksi.

Eeva Ketvel 

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Laulukoulu Presto ja muut uudet yritykset - katso lista

5. Syyskuu 2017 - 14:11

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Uudet yritykset:

Kotipaikka Yritys Alavieska Toiminimi ville översti Askola Hannu Vihreäluoto Espoo Heli Alén Oy Espoo Special Optic Oy Espoo KARIOKI Espoo Arto Malkki Espoo Nuuksion kansalaisapu Oy Espoo Bettina Lommi-Järvinen Espoo Daily Practices Espoo mercura Forssa HoiwaHanna Hamina Henver Oy Heinävesi Kotityö Turunen Ky Helsinki Scorpo Helsinki MateMar Oy Helsinki Sorestate Oy Helsinki VKK Kuntoutus Oy Helsinki DHURBATARA OY Helsinki ProDerma Clinic Oy Helsinki Caffe Nonna Helsinki SwanIT Services Oy Helsinki ART Rakennuspalvelut Oy Helsinki Helsingin Lasikonsultointi Oy Helsinki Veimi Products Oy Helsinki BodyRight Mari Salopää Tmi Helsinki Starship ID Oy Helsinki International Choice Helsinki Kauppahuone Åhman Oy Helsinki Suphi Cankurt Helsinki Terveyspalvelut Kalema Helsinki Mad Cats Oy Helsinki Studio Baczynska Kimberley Helsinki William Lönnberg Helsinki Niina Kurkinen-Nyholm Helsinki Jana Batserikova Tmi Helsinki Indie Forest Helsinki Tmi Markus Johansson Helsinki LUONTO PARTURI-KAMPAAMO Helsinki Niova tmi Helsinki toivopäiväkoti Helsinki SipiSystems Helsinki valkoinen lintu group Hirvensalmi Tmi Sirja Venäläinen Hyvinkää Metsäpalvelut Kiiskinen Hämeenlinna Sariannan kotiapu Hämeenlinna Ammatillinen perhehoitokoti Niitty Hämeenlinna Dok koon Ilmajoki Vacca Oy Imatra Grilli Seventy seven avoin yhtiö Inari Lapin myyntiukko Ky Jomala Alegro AB Jyväskylä Tmi SamMeisam Food Jyväskylä Koskenvarsi Solutions Oy Jyväskylä Dapperley Clothing Jyväskylä Digifix Kaarina West Coast Repair Kajaani Hannu Lukkarinen Design Kalajoki Sähkötyö Jahetec Karstula EkoAarteet Karvia Kiinteistö Oy Koskitie 47 Kemi PALADIA Kempele Vauvelit Kempele Minna Sorvala Designs Kerava Faders Oy Kerava Viraali Oy Kerava Mari Savela Kirkkonummi Tiina Kärki Kirkkonummi Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Heli Alho Tmi Kouvola Tmi Annan kauneuspalvelut Kuopio birche Oy Kuopio Toiminimi A.M. Rautiainen Kuopio AJ ohjelmointi Lahti Wiberg-Virkki Company Oy Lahti Halo Fysioterapia Lahti Angle Event Technology Oy Lahti Tmi J. W. Forsström Laitila ALTO Invest Oy Lapinlahti Tmi Anne Ala-Korpi Lempäälä As Oy Lempäälän Hattulanmäki Lempäälä Mungis Oy Lohja Silvart Lohja LIVE WELL OY Lohja Taiteen Tarhurit Lohja TikiPro tmi Loppi BK Trading Oy Loviisa Karin Grandell Maarianhamina Perarthur Mikkeli 2Fit Ky Mikkeli 10-PALVELUT T:mi Mikkeli Rakennus K. Takkinen Muonio arton poro Nivala Kukkolan tila Nivala Hosrent Oy Nurmijärvi Asunto Oy Nurmijärven Valokas Orivesi Tmi Hapero Oulu Lapin paloturvallisuus Oy Oulu Asunto Oy Oulun Juoksija Oulu Roosa market Oulu Pianostudio Melodia Oulu Energiahoito Koo Aa Oulu Tmi Sini Valmari Padasjoki Arbour Finland Oy Paimio Terapiapalvelu Onnen Aistit ky Parainen C Brander Parikkala M & K Palmu Oy Pertunmaa A. Kämppi Pietarsaari Ab Bredbacka Capital Oy Pomarkku Softaasi Pori Tmi Jere Lahtinen Porvoo Eve Slunga Porvoo Tmi Loviisa Mutanen Porvoo The Hildebrands Pöytyä Raija Lehtilä Ky Pöytyä MJ Fitter Oy Raahe Raahen Vuokrapalvelu Oy Raasepori Firma Pernilla Backman Raisio Dijana Menkovic Ranua Jaakko Kouva Rauma T:mi Säför E.E Riihimäki Arppa No Riihimäki Kuntosuutari Rovaniemi Tmi Merja Hoitaa Ruokolahti MiiLahti Ky Saarijärvi Paananen Forest Tmi Sastamala Laulukoulu Presto Seinäjoki ThomasK Remonttipalvelut Sievi T:mi Heimo Kangasoja Siilinjärvi Hevospalvelut Lempinen Sonkajärvi Hieroja Halonen Suomussalmi Post-Modem Journeys Oy Säkylä Vilrent Oy Taipalsaari Tmi Juho Pajari Tampere Osmohills Oy Tampere Tmi Melinda Salo Tampere Kipco Tampere T:mi Emilia Salonen Tampere Tmi Tombha Tampere Tmi Sonja Kivistö Tampere Urheiluhieroja Emmi Huovinen Tampere RO-palvelut Juuso Rossi Tampere Wavy Potato Tampere T:mi Starport Turku ADLK - Rakennuspalvelu Oy Turku Hiushuone Peili avoin yhtiö Turku Avar-Group Oy Turku Jenna M Uusimäki Turku KK Project Oy Turku Turun NS-Rakennuspalvelu Turku TMI Jiri Masalin Turku TMI Joonas Alakurtti Tuusula Bull Fitness Tyrnävä Kiiltokulma Uusikaupunki JS - Power Training Valkeakoski Asunto Oy Valkeakosken Juusontie 5-7 Vantaa Superpallo Vantaa Unik Rakennus Oy Vantaa SimpRak Vantaa Kotiapu Salmela Vantaa Tmi Päivi Pärnänen Vantaa Psykoterapeutti Minna Gerrett Varkaus Savon Huoltopojat Ky Veteli Hierontapalvelu Helena Hautala Vihti Marketday Oy Ylöjärvi Trialis Oy Ylöjärvi Mäsäri Ylöjärvi MLP-Group Oy
Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen messuilla: Yrittäjyys on ratkaisu moniin ongelmiin

5. Syyskuu 2017 - 13:27

Yrityspäättäjille ja yrittämisestä kiinnostuneille järjestetty Yritys2017-ammattitapahtuma on houkutellut ensimmäisenä päivänä yli 1000 kävijää. Tapahtuma on kaksipäiväinen.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen puhui Yrittäjän päivänä järjestetyssä tilaisuudessa yrittäjyyden muutoksesta ja merkityksestä. Tämän päivän yrittäjyyden piirteitä ovat niin lisääntynyt kansainvälisyys kuin yrittäjien koulutustason nousu.

– Yksi mielenkiintoinen yrittäjyyden muutokseen liittyvä piirre on se, että yhä useampi yrittäjä toimii kansainvälisesti. Määrä on viime vuosina kasvanut. Digitalisaatio on yhtäkkiä avannut markkinat. Pienikin yritys voi esimerkiksi kansainvälisen verkkokaupan kautta hankkia asiakkaita läpi maailman, Mikael Pentikäinen johdatteli.

Suomen Yrittäjät on ensimmäistä kertaa järjestettävän Yritys2017 -ammattitapahtuman yhteistyökumppani.

Yrittäjyys muuttuu – Yksi iso kysymys odottaa ratkaisua

Pentikäinen luettelee tunnistettuja muutostrendejä: liikkuminen palkansaaja-yrittäjä-akselilla ja nuorten yrittäjäinnon kasvu.

– Yrittäjyys on suuressa muutoksessa: yksi muutostrendi on se, että yksinyrittäjien määrä kasvaa noin 4000:lla vuodessa. He toimivat hyvin usein verkostossa muiden yrittäjien kanssa. Työnantajayritysten määrä on laskenut Suomessa viimeisten vuosien aikana. Tämä on huolestuttava signaali.

Pentikäinen toivoo uusia järjestelmiä tukemaan maahanmuuttajia yrittäjyydessä. Maahanmuuttajat perustavat Suomessa yhä enemmän yrityksiä.

Toisaalta yrittäjäjärjestön nokkamies nosti esiin kansakunnan kannalta ison kysymyksen.

– Suomessa on yli 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Meillä pitäisi tapahtua noin 6000 omistajanvaihdosta vuodessa. Hyvin harvoin jatkaja löytyy perheen piiristä.

Onneksi hallitus varasi budjettiriihessä 400 000 euroa omistajanvaihdosten edistämiseen, Pentikäinen lisäsi.

Markkinoinnin viikko ja Yritys2017 rinta rinnan

Suomi on kilpailukykyvertailussa sijalla 84 tutkittaessa sitä, kuinka osaamme hyödyntää markkinointia tuotteiden ja palveluiden esiintuomisessa ja erottautumisessa.

Vertailu on Maailman Talousfoorumin ja huolenaiheen nosti esiin Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL ry:n hallituksen jäsen Sari-Liia Tonttila. Hän on Ahjo Communications viestintätoimiston partneri.

– Se ei riitä, että meillä on hyviä tuotteita Oulussa ja Otaniemessä. Olemme kilpailukykyvertailun innovaatiokategorioissa ja koulutuksessa kärjessä, meillä on kaikki mahdollisuudet mennä tosi pitkälle, ihan kärkiporukoihin, Tonttila sanoo.

– Miksi näin on? Suomessa edelleenkin markkinoinnin panostukset ovat hirvittävän pieniä. Se ei ole mitenkään investointi suomalaisessa kulttuurissa vaan se on kulu.

Lisäksi yritysten hallituksissa on hyvin vähän markkinoinnin ammattilaisia.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Jättiläinen laajenee: Ideaparkiin avautuu Pohjoismaiden suurin autokauppa

5. Syyskuu 2017 - 11:17

Tänään julkistetun tiedotteen mukaan ensimmäisinä uudessa 1,5 hehtaarin lisäosassa aloittavat Kamux, Vehon Vaihto+, Mobila/Wetteri ja Koskipesu. Uudessa autokeskuksessa myydään arviolta 10 000–15 000 autoa vuodessa. Laajennus tuo alueelle arviolta 100 uutta työpaikkaa.

– Ideaparkiin tulee Suomen isoin sisäautokaupan keskittymä. Täällä on tarjolla 1000 vaihtoautoa sekä täydet katsastus-, huolto-, rengas- ja korjauspalvelut. Laajennuksen myötä Ideaparkin vuokrattava liiketila kasvaa 115 000 neliöön. Täällä on Suomen suurin valikoima kauppoja, palveluja ja elämyksiä jokaiseen makuun, Ideaparkin perustaja ja suurin omistaja Toivo Sukari sanoo.

Sukarin mukaan uudistus on ainutlaatuinen kauppakeskusrintamalla jopa maailmanlaajuisesti. Vastaavaa kauppakeskuksessa toimivaa täyden palvelun autokauppakeskittymää ei ole muualla.

Suomen suurin kauppakeskus kasvattaa tarjontaansa miesasiakkaille kaksi kertaa Ratinan stadionin kokoisella laajennoksella. Samalla Ideapark lisää kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa.

– Tällainen kokonaisuus on ensimmäinen ja ainoa Suomessa. Se lisää varmasti myös matkailua. Täällä on kaikille perheenjäsenille mielenkiintoista tekemistä: muotia, autoja, hyvinvointipalveluja, rentoutumista ja ravintoloita. Tapahtumia ja kulttuuritarjontaa on joka viikonloppu, ja alueella voi harrastaa yli 30 urheilulajia. Syyskuun lopulla rallin SM-sarja huipentuu yleisöerikoiskokeeseen Ideaparkin pihalle, kauppakeskusjohtaja Visa Vainiola kertoo.

Autokauppa kasvaa tänä ja ensi vuonna

Ideaparkin autokauppakeskittymä nousee aikana, jolloin autokauppa on vahvassa kasvussa. Autoala ennustaa kasvun jatkuvan ensi vuonna. Henkilöautojen rekisteröinti kasvoi tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna luvun ennustetaan olevan neljä prosenttia.

– Ideapark on ainutlaatuinen kauppakeskuskonsepti Suomessa, ja tuleva vaihtoautokeskus sopii erinomaisesti Kamuxin kasvusuunnitelmiin ja Suomen myymäläverkoston laajentamiseen, Kamuxin maajohtaja Jussi Mäkinen perustelee.

Kamuxin myymälä on kooltaan noin 3 000 neliömetriä eli ketjun toiseksi suurin Suomessa. Vaihto+ perustaa Ideaparkiin sen sijaan valtakunnallisen noutopisteen.

– Tuomme Ideaparkiin ainoana alan toimijana kaiken merkkisten autojen huoltopalvelut noin seitsemän miljoonan vuotuisen asiakkaan saavutettaviksi, sanoo Vaihtoplus-liiketoiminnasta vastaava johtaja Pertti Nieminen

Ideapark Lempäälän pohjoispäädyn laajennusosan rakennustyöt alkavat 15.9.2017. Uusi liikesiipi avataan kesäkuussa 2018. Liiketiloista 80 prosenttia on vuokrattu.

Yrittäjäsanomat

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä, tiesitkö näistä verotusmuutoksista?

5. Syyskuu 2017 - 10:07

Marraskuu tuo useita muutoksia yhteisöjen ja yhteisetuuksien (esim. yhteismetsät) verotukseen.

Lakimuutokset tulevat voimaan 1.11.2017 yhteisöillä ja yhteisetuuksilla verovuoden 2017 osalta ja muilta verovelvollisilta verovuoden 2018 osalta.

Yrittäjien veroasiantuntija Sanna Linna-Aro listasi niistä viisi keskeisintä.

 

1) Yhteisöjen ja yhteisetuuksien uusi ennakkomenettely

Ennakon täydennysmaksu poistuu ja se korvataan lisäennakolla eli verovuoden päättymisen jälkeen määrättävällä ennakolla. Muuttuneita sääntöjä ryhdytään soveltamaan yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotuksessa 1.11.2017 alkaen. Näin ollen ennakon täydennysmaksua voi maksaa viimeisen kerran 31.10.2017.

Marraskuusta 2017 alkaen ennakkoperintää voi täydentää verovuoden päättymisen jälkeen hakemalla Verohallinnolta lisäennakkoa. Ennakkoperintää voi täydentään yhden kuukauden ajan verovuoden päättymisen jälkeen ilman korkoseuraamuksia. Eli jos ennakot eivät ole riittäneet 31.12.2017 päättyneen verovuoden verojen katteeksi, korko lähtee juoksemaan jäännösverolle jo 1.2.2018 alkaen.

Ennakon määräämisen ja muuttamisen määräajat pitenevät. Lisäksi on huomattava, että ennakkoa, ennakkoa koskevia muutoksia ja lisäennakkoa on haettava sähköisesti marraskuusta 2017 alkaen. Hakemuksen voi tehdä joko OmaVerossa, Ilmoitin.fi:ssä tai Tyvi -palveluiden kautta.

Lisätietoja >> 

 

2) Verojen maksamiseen, palauttamiseen ja perintään tulee muutoksia

Yhteisöjen ennakkoveron ja jäännösveron eri erillä ei enää ole omaa viitenumeroa, vaan marraskuusta alkaen kaikki ennakkoverot ja jäännösveron erät maksetaan verolajikohtaisella tuloveron viitteellä.

Jatkossa maksu käytetään tuloveroihin uusien säännösten mukaisessa järjestyksessä eli enää ei voi valita, mitä tuloveron erää maksaa. Maksu käytetään tuloveroihin niiden vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä. Jos veroilla on sama vanhentumispäivä, maksu käytetään verojen eräpäivän mukaisessa järjestyksessä.

Myös yhteisöjen tuloverojen tilinumero muuttuu. Uuden tuloverojen viitenumeron ja tilinumeron saa OmaVerosta tai verotuspäätöksen maksutiedoista. Yhteisöjen tuloveroa voi maksaa jatkossa myös OmaVerossa verkkomaksuna.

Yhteisöjen ennakko- ja jäännösverot sekä veronpalautukset merkitään jatkossa yhteenvedolle, jossa oma-aloitteiset verot näkyvät jo nyt. On huomattava, että puutteet oma-aloitteisten verojen tai tuloveron ilmoituksissa estävät veronpalautuksen molempien verojen osalta.

Lisätietoja >>

 

3) Tuloveroilmoitukset tulee antaa jatkossa sähköisesti

Marraskuusta alkaen yhteisöjen ja yhteisetuuksien on annettava tuloveroilmoitus sähköisesti. Sähköistä ilmoittamista varten yhteisö tarvitsee Katso-tunnisteen. Jos Katso-tunnistetta ei vielä ole hankittu, sellainen kannatta nyt hankkia. Vaihtoehtoisesti voidaan valtuutta esimerkiksi kirjanpitäjän antamaan yrityksen ilmoitukset sähköisesti.

Jatkossa veroilmoituksen antaa paperilla vain erityisestä syystä, esimerkiksi silloin, jos sähköinen ilmoittaminen on teknisen esteen vuoksi mahdotonta. Yrityksen ei tarvitse hakea erillistä lupaa paperista ilmoittamista varten eikä syytä tarvitse kertoa etukäteen.

Lisätietoja >>

 

4) Muutoksia korkojen laskentatapaan

Jatkossa korkoja lasketaan pitemmältä ajalta jäännösverolle ja veronpalautukselle sekä silloin, kun ilmoittaminen on laiminlyöty. Korot lasketaan todellisten päivien mukaan ja verovuosittain.

  • Huojennettu viivästyskorko korvaa maksettavan yhteisökoron.  Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan lähtökohtaisesti verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä ennakolle, jäännösverolle ja verotuksen muutoksen yhteydessä verolle määrättyyn eräpäivään asti.
  • Palautuskorko korvaa palautettavan yhteisökoron. Koron laskeminen alkaa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä tai maksupäivää seuraavasta päivästä, jos vero on maksettu verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden jälkeen.
  • Viivästyskorko korvaa viivekoron sekä veronlisäyksen. Viivästyskorkoa lasketaan verolle, jonka verovelvollinen maksaa eräpäivän jälkeen.

Lisätietoja >>

 

5) Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullista Verohallintoon

1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet yritykset maksavat ja ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäverot Verohallinnolle. Jatkossa kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat voidaan hoitaa Verohallinnon kanssa.

Maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset annetaan jatkossa oma-aloitteisesti. Yritykset ilmoittavat kaikki arvonlisäverot samalla verokauden veroilmoituksella. Maahantuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista varten yrityksen tulee laskea veron peruste ja veron määrä oma-aloitteisesti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että maahantuonnin arvonlisäveroa ei enää tarvitse maksaa ennen sen vähentämistä, kun yritys kohdistaa veron ja sen mahdollisen vähennyksen tullauskuukaudelle.

Yksityishenkilöt ja sellaiset yritykset, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, hoitavat jatkossakin Tullissa tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotukseen liittyvät asiat.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Maahanmuuttajayrittäjille uusi opas – ”ensimmäinen laatuaan Suomessa”

5. Syyskuu 2017 - 9:22

Kuka voi toimia yrittäjänä Suomessa? Mitä on otettava huomioon verotuksessa ja yrittäjän eläkevakuutuksessa? Mitä ovat viranomaisluvat ja -valvonta, entä Teosto- ja Gramex-maksut?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Helsingin kaupungin yrittäjyyspalvelukeskus NewCo Helsingin luoma, maahanmuuttajayrittäjille suunnattu Yrittäjäksi Suomeen – Mitä lupia tarvitset? -neuvontamateriaali.

– Kattavuudessaan julkaisu on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se auttaa ymmärtämään, missä järjestyksessä asioita tehdään. Oppaan tarkoituksena on selkeyttää yrittäjyyden polkua, kertoo NewCo Helsingin palvelupäällikkö Toivo Utso.

– Kielimuurikin tulee usein vastaan, jonka seurauksena asiat tehdään väärin. Koko lupaprosessi on Suomessa aika monimutkainen.

Materiaalista julkaistaan aluksi suomen- ja englanninkieliset versiot, myöhemmin kieliversioita tehdään lisää.

Opas helpottaa yritysneuvojienkin työtä.

– Myös monet oppilaitokset ovat kysyneet tätä materiaalia opiskelijoilleen, Utso sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät