Yrittäjät uutisarkisto

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 8 min 48 s sitten

Yritysten maksuviiveet yleistyvät, kun talous kehittyy positiivisesti

4. Syyskuu 2017 - 15:15

Yritysten maksuviiveet ovat yleistyneet kolmella prosentilla viime vuodesta, ja niitä on nyt saman verran kuin kaksi vuotta sitten.

- Talouden elpymisen myötä yrityksen solmivat enemmän uusia asiakkuuksia, ja uudet asiakkuudet johtavat useammin maksuviiveisiin. Lisäksi laskusuhdanteessa konkurssit yleistyivät, ja runsaiden maksuviiveiden piinaamat yritykset joutuivat vähitellen lopettamaan toimintansa. Nyt näyttää siltä, että on päästy jälleen tasapainoon, toteaa johtaja Juha Iskala Intrum Justitiasta.

Tätä tukevat myös konkurssitilastot, sillä konkurssien määrä on kääntynyt laskuun.

Mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä todennäköisemmin sillä on maksuviiveitä. Suuret yritykset pitävät edelleen tilaston kärkisijaa, ja niiden maksuviiveet ovat entisestään yleistyneet. Jopa 35 prosenttia yli 100 henkeä työllistävistä yrityksistä oli perinnän kohteena huhti–heinäkuussa 2017. Kaikki Suomen yritykset mukaan luettuna maksuviiveitä oli kuudella prosentilla.

Maantieteellisesti maksuviiveitä oli eniten pohjoissavolaisilla (8 % alueen yrityksistä), satakuntalaisilla (7 % alueen yrityksistä) ja kainuulaisilla (7 % alueen yrityksistä) yrityksillä. Toimialoista kärkipaikkaa pitää edelleen majoitus- ja ravitsemisala (13 % toimialan yrityksistä).

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien uuden kampanjan tähtenä maailmanmestari Eva Wahlström

4. Syyskuu 2017 - 7:47

Katso video:

 

 

Yrittäjien mainoselokuvassa laiska valmentaja Keijo Jaatinen (Heikki Silvennoinen) saa valmennettavakseen nyrkkeilyn maailmanmestarin Eva Wahlströmin. Mainoselokuvasta on pitkä yli kahden minuutin versio sekä lyhyt 30 sekunnin mainos, jossa painotetaan mobiilijäsenkorttia.

Mainosfilmejä levitetään sosiaalisessa mediassa ja jäsenkampanjasta on myös mainokset omissa printtilehdissä sekä Kauppalehdessä ja Talouselämässä.

Valmentaja Keijo Jaatisen antisankarihahmo on seikkaillut mainosvideoilla jo lätkäkaukalossa, rallipoluilla ja kuntavaaliehdokkaana.

– Keijo Jaatisen tarina on jatkunut vuoden 2016 alusta erinomaisin tuloksin. Mainosvideot ovat tuoneet pelkästään Facebookissa yli 7 miljoonaa näyttöä, yli 35 000 tykkäystä ja yli 10 000 jakoa, kertoo Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen.

Tarina on kasvanut jokaisessa uudessa mainoksessa, samoin kampanjan huomioarvot ovat nousseet uskomattomiin mittoihin eri kanavissa – ja tuottaneet tuloksia:

– Vuoden 2016 kampanjalähdöt nostivat netin kautta Yrittäjiin liittyneiden jäsenten määrän + 40 % kasvuun edellisvuoteen verrattuna, Johanna Hallikainen painottaa. (JUTTU JATKUU KUVIEN JÄLKEEN)

Mainosfilmiä varten Porvoon Linnankosken lukion juhlasali lavastettiin nyrkkeilyareenaksi.

Uusi kasvo tarpeen

– Jäsenkampanja haluttiin nyt nostaa uudelle tasolle, joten siihen tarvittiin uusi kasvo. Oli hienoa, että saimme maailmanmestari Eva Wahlströmin mukaan tarinaan. Luvassa on kutkuttavaa materiaalia, Johanna Hallikainen kuvailee.

Mainosfilmissä laiska nyrkkeilyvalmentaja Keijo Jaatinen jatkaa tutulla linjallaan toteamalla, että ”sitä jos liikaa yrittää, tulee vaan turpaan ja paha mieli.”

Mutta kuinka Jaatiselle nyt käykään, kun valmennettavana on sähäkkä nyrkkeilyn naisten maailmanmestari? Luvassa on suorastaan tyrmääviä juonenkäänteitä.

Mainoksen lopussa on tuttu iskulause: ”Mitä siitäkin tulisi jos ei olisi yhtään yritystä?”

Mainos kuvattiin 8. kesäkuuta Porvoossa nyrkkeilijöiden harjoitushallilla ja Linnankosken lukion juhlasalissa, johon rakennettiin nyrkkeilykehä ja lavastettiin urheiluareena. Paikalle oli järjestetty myös yleisöä nyrkkeilyotteluun.

Mobiilijäsenkortti 25.9.

Syksyn jäsenkampanjan yhteydessä lanseerataan 25.9. myös mobiilijäsenkortti. Kampanjan aikana jäsenille lähetetään tekstiviesti, jossa kerrotaan uudesta mobiilijäsenkortista.

Mobiilijäsenkortin ansiosta järjestön tarjoamat lukuisat edut kulkevat jatkossa aina jäsenten mukana. Kortilta löytyvät omat tiedot, valtakunnalliset ja alueelliset edut, uutiset ja tapahtumat, viestit sekä yhteystiedot ja linkit.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kuvat Leena Niemimäki

leena.niemimaki@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ihan pienelläkin työnantajayrityksellä oltava työterveyshuoltosopimus - Huomioi nämä viisi asiaa

3. Syyskuu 2017 - 9:00

Lisäksi on tarjolla sairaanhoitoa sisältävä ns. laaja paketti.Markkinoille on viime aikoina tullut myös kuukausimaksullisia työterveyshuoltopaketteja.

– Pienyrittäjät eivät tiedä ollenkaan tarpeeksi työterveyspalvelujen hankkimisesta. Moni ajattelee, että tämä on ylimääräinen kustannus koko työterveyshuolto, mutta jos on työntekijöitä, on työterveyshuolto pakollinen, Turun Perhelääkärit Oy:n toimitusjohtaja, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Penttinen sanoo Yrittäjäsanomille.

Paikallinen lääkäriyritys palvelee etupäässä pk-yrityksiä

– Meillä näyttää nyt paremmalta kuin pari vuotta sitten. Tuntuu siltä, että pienten yritysten työterveyshuolto ei kelpaa isoille alan yrityksille, mutta meille nimenomaan kelpaa. Meillä on 250 asiakasyritystä tällä hetkellä: yksinyrittäjistä 40-50 työntekijän yrityksiin.

Satakuntalainen pienyrittäjä kertoi Yrittäjäsanomille työterveyshuoltosopimuksen hankkimisen hankaluuksista. Hän kertoo kuulleensa kollegoiltaan samanlaisia kokemuksia.

– Isot firmat eivät tarjoa lainkaan lakisääteistä tasoa, vaan yrittäjien on taloustilanteesta huolimatta tehtävä laajan tason sopimuksia.

Hän kokee, että periaatteessa laajan tason sopimus on hyvä, jos on varaa siihen.

– Periaatteessa työterveyshuolto on hirveän hyvä asia.

Usein työterveyssopimus tehdään oman kunnan toimijan kanssa, mutta palvelut on mahdollista hankkia vieraan kunnan toimijalta.

Millaisen palvelupaketin mikroyrittäjät tavallisimmin ottavat?

– Lakisääteisen eli ennaltaehkäisevän, mutta paljon myös sairaanhoitoa sisältäviä paketteja otetaan. Oma käsitykseni on, että laajemman paketin ottaminen varmasti hyödyttää työnantajaa., Turun Perhelääkäreiden Jukka Penttinen kertoo.

Työnantajan on mahdollista saada työterveyskuluista Kela-korvauksia.

Työterveyttä pienille

Mikroyrityksistä työterveyshuolto oli 72,5 prosentilla vuonna 2013 ja noin 80 prosentilla vuonna 2014. Sen sijaan yksinyrittäjistä ja ammatinharjoittajista vain 15 prosenttia on ottanut itselleen työterveyshuoltosopimuksen. Tieto on vuodelta 2015.

Työterveyslaitoksen asiantuntija Helena Palmgrenin mukaan suurin hyöty pienryitykselle on se, että työterveyden avulla saadaan sairauspoissaoloja ehkäistyä, ja näin turvataan yrityksen toiminta.

– Noin 10 Suomen Yrittäjien aluejärjestöä ja toimialajärjestöjä on mukana kokeilussa, jossa järjestö neuvottelee työterveyshuoltosopimuksia, joihin yrittäjä voi liittyä, Palmgren kertoo.

Huomioi nämä työterveyshuollossa 1 RÄÄTÄLÖINTI 

Työterveyssopimus on hyvä räätälöidä: kullakin yrityksellä on omat intressinsä. Sopimuksen räätälöidä niin, että yrittäjä saa omanlaisensa palvelut ja työntekijät omansa. 

2 SAATAVUUS 

Lääkäriaseman saavutettavuus ja saatavuus, eli riittävän nopea pääsy palvelujen pariin.

3 TUTUT HOITAJAT 

Tuttu työterveyshoitaja ja -lääkäri, eli hoitohenkilökunta ei vaihdu koko ajan.

4 PAIKALLISUUS 

Paikallisuudesta on hyötyä. Näin työterveyshuollon henkilökunta tuntee alueen erityispiirteet, kuten väestökysymykset ja yrittämisen ongelmat tietyllä alueella.

5 ILMAPIIRI 

Yrittäjän auttaminen ja tuutoroiminen johtamisen asioissa on tärkeää johtajan henkisen tilan kannalta. Työpaikan henkisen ilmapiirin selvittäminen on keskeinen osa työterveyshuoltoa. 

Vinkit antoi Turun Perhelääkäreiden Jukka Penttinen.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusankoskelaistehtaan kokeilu kannatti – mustikkalakritsista tuli hitti

2. Syyskuu 2017 - 8:15

Kaikki lähti kokeilusta.

– Halusimme tehdä jotain uutta, kokeilla erilaista, muistelee kymenlaaksolaisen Lakumestan toimitusjohtaja Erkki Vänttinen.

Joensuusta löytyi sopivaa mustikkarouhetta. Enää piti selvittää sopiva sekoitussuhde lakritsin kanssa.

– Yhden kokeen jälkeen pääsimme Suomen Sokerin pieneen laboratorioon jatkamaan testausta.

Vuodenvaihteessa mustikkalakritsi oli valmis. Kun kauppa kävi tehtaanmyymälässä, tuotetta vietiin myös muualle Suomeen.

– Nyt olemme saaneet sitä myös vähittäiskaupan puolelle. Kivasti on mennyt, Vänttinen luonnehtii.

– Torstaina lähti viimeksi iso erä. Yrittäjänä on tehtävä vähän pitempääkin päivää.

Lakumestassa on kolme yrittäjää ja kaksi työntekijää.

– Jokainen isompi asia käydään yhdessä porukalla läpi.

Pakkaus ja pussitus tehdään käsin. Joka kuukausi tehtaalta lähtee tuhansia kiloja makeisia.

– Pakkauskoneen hankkiminen on ollut jo pitkään mietinnän alla. Nämä ovat niitä ikuisuuskysymyksiä pienemmillä yrittäjillä, Vänttinen sanoo.

Mustikkalakritsin suosiosta uutisoi torstain Kouvolan Sanomat.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ravintola-alan yrittäjän tuskastunut Facebook-päivitys ihmetyttää – Onko näissä viranomaisten vaatimuksissa mitään järkeä?

1. Syyskuu 2017 - 15:48

Turtolan päivitys kyseenalaistaa osan viranomaisvaatimuksista, jotka ovat kohdistuneet hänen yritystoimintaansa vuosien mittaan. Turtola on toiminut yrittäjänä kahdeksan vuoden ajan.

Päivityksessä listataan erilaisia viranomaisvaatimuksia ja tarkastusten aiheita. Sitä on jaettu vajaassa vuorokaudessa yli 3000 kertaa. 

– Vuosien varrella olen maksanut myös verovaroin rahoitetuille viranomaisille tuhansia ja tuhansia euroja erilaisia maksuja. On tarkastettu jääpalat. Lasku tuli. Tarkastettu salaatti. Lasku tuli. Palotarkastaja käy säännöllisesti. Lasku tulee. Terveystarkastaja, alkoholitarkastaja, työsuojelutarkastaja, gramextarkastaja ja ties mitä. Lasku tulee kyllä, Turtola listaa. 

Välillä tarkastajien toiminta on ollut jopa katteetonta.

– Jazzien aikaan laajensin viikoksi terassin. Hain rakennusluvan. Lasku tuli, tarkastaja ei. Kuten myös anniskelualueen laajentamisesta.

Yksi erikoisimmista vaatimuksista on liittynyt säilyketölkkeihin.

– Terveystarkastaja vaati säilyketölkit hyllylle, joka ei ole kulunut. Minä laitan kyllä. Kynnyksetkin pitää vaihtaa.

Tarkastajien vaatimukset ovat saattaneet aiheuttaa isoja kustannuksia oudoista asioista kuten lukittavista vaatekaapeista henkilökunnalle.

Osa Turtolan postaukseen kommentoineista on niin ikään törmännyt outoihin tarkastuskäytäntöihin.

"Juuri näin. Kerrankin kun perustettiin uutta ravintolaa. Tuli työsujeluhenkilö ja sanoi että lattiassa on liikaa kaatoa, korjattava", virallinen leima paperiin. Seuraavana päivänä tuli terveystarkastaja "lattiassa on liian vähän kaatoa, korjattava" ja virallinen leima paperiin. Tee siinä sitten jotain muutakin, kuin maksat hölynpölystä."

Erään kommentoijan mielestä olisi helpompaa luovuttaa.

"Helpommaksi tulisi laittaa lappu luukulle. Suomi on sellainen maa jossa yrittäjä on monesti firman pienituloisin henkilö kun kaikkien kulujen jälkeen ei jää kovin palkaksi otettavaa. Ja auta armias jos homma ei toimikaan, toimeentulotukea on turha pyytää. "Sinun olisi pitänyt osata säästää", oli kommentti kun firmasta loppui yhtäkkiä rahavirta eikä säästöjä ollut kerennyt kertyä. Siinä voi ihmetellä sitten miksi ihmiset on ulosotossa ja velkakierteessä vaikka painais ilman lomia töitä perse hiessä. Suomi kannustaa yrittämään ja suosimaan suomalaista. Ei toimi."

 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Työaikalain esityksessä vakava ongelma ammattiliittoon kuuluvasta luottamusmiehestä

1. Syyskuu 2017 - 15:44

Tänään perjantaina päättyy lausuntokierros työaikalain muutosta valmistelevan työryhmän mietinnöstä. Riitaisan työryhmän työ päättyi kesäkuun lopussa ja Suomen Yrittäjät jätti jo tuolloin eriävän mielipiteen esityksestä.

Ryhmässä oli edustukset yrittäjien lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitosta, Akavasta, SAK:sta, STTK:sta sekä kuntien, valtion ja kirkon työmarkkinalaitoksista.

Työaikalain uudistamista valmisteelleen työryhmän tavoite oli saattaa lainsäädäntö vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita.

- Työryhmän esitys ei sisällä työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, jotka auttaisivat lisäämään työpaikkoja ja nostamaan työllisyysastetta. Tarvitsemme työllisyyttä kestävästi vahvistavia reformeja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Työaikalakiesityksen mukaan vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies kelpaisi sopijaosapuoleksi, kun työehtosopimus edellyttää luottamusmiestä. Poikkeus on säännöllisen työajan järjestelyistä sopiminen.

– Tätä emme voi hyväksyä. Meillä ei ole mitään ammattiyhdistystoimintaa vastaan, mutta liittoon kuuluminen ei voi olla edellytys päästä sopimaan omista asioista. Sopiminen ei varsinkaan pienessä yrityksessä onnistu, jos osa henkilöstöstä jätetään vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Korkein oikeus totesi keväällä, että ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

– Mietinnön ehdotukset olisivat ristiriidassa tämän perustuslakiin pohjautuvan linjauksen kanssa, Makkula jatkaa.

Nykyinen työaikalaki tarjoaa ratkaisun

Työaikalain mukaan on mahdollista, että työnantajaliittoon kuulumaton yritys, joka noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, voi sopia säännöllisen työajan järjestelyistä työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa luottamusvaltuutetun, muun henkilöstön valitseman edustajan tai koko henkilöstön kanssa.

– Tämä malli kannattaisi laajentaa kaikkeen työaikoja koskevaan paikallisen sopimiseen. Se toisi työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset yhdenvertaiseen asemaan liittoihin kuuluvien yritysten kanssa. Malli asettaisi myös työntekijät keskenään yhdenvertaiseen asemaan, Makkula sanoo.

Suomen noin 87 000 työnantajayrityksestä vain noin 20 000 kuuluu työnantajaliittoihin. Vain joissakin tuhansissa yrityksissä on käytössä luottamusmiesjärjestelmä.

Esityksessä olevat yö- ja sunnuntaityötä koskevat rajoitukset eivät myöskään ole Yrittäjien mukaan tätä päivää.

Nollatuntisopimuksia ei pidä vaikeuttaa

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksia myös nollatuntisopimusten uudistamiseksi. Tarkoitus on rajoittaa vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä.

– Esitetty sääntely vaikeuttaisi työn tarjoamista ja lisäisi yritysten siirtymistä vuokratyön tai alihankinnan käyttöön, Mikael Pentikäinen toteaa.

Pentikäinen muistuttaa, että on olemassa paljon työtä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko työtunteja on tarjolla. Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa.

toimitus@yrittajat.fi

 

Lausunto työaikalain uudistamista selvittäneen työryhmän mietinnöstä

Lausunto nollatyösopimusten käytön pelisääntöjä selvittävän työryhmän mietinnöstä

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Odotatko uutta iPhonea? Nyt selvisi, koska se esitellään

1. Syyskuu 2017 - 13:30

Apple on julkistanut päivän, jolloin se esittelee iPhone 8 -älypuhelimen. Kyseessä on kiinnostava uutuus, koska ensimmäinen iPhone esiteltiin 10 vuotta sitten.

IPhone 8:n lisäksi julkistustilaisuudesta on lupa odottaa uusia Apple Watch -älykelloja ja uutta versiota Apple TV:stä. Lisäksi Apple kertoo todennäköisesti uudesta iOS-mobiilikäyttöjärjestelmäversiosta.

Julkisuudessa ennakoidaan, että Apple esittelee tilaisuudessa kolme uutta iPhone-versiota. Yksi niistä on huippuominaisuuksilla varustettu iPhone 8, jonka hinta kivunnee kalleimmillaan lähelle tuhatta euroa. Laitteessa on vahvistamattomien tietojen mukaan oled-näyttö ja uudenlainen kasvot tunnistava etukamera. Odotuksissa on myös langaton lataus.

Apple TV:n huhutaan tukevan 4K-resoluutiota ja Apple Watch -älykelloon odotetaan LTE-verkkotukea.

Syyskuun 12. päivän tilaisuus järjestetään ensimmäisen kerran Applen uutuuttaan hohtavassa pääkonttorissa Cupertinossa ja sen Steve Jobsin nimellä ristityssä auditoriossa.

Uutta iPhonea on määrä odottaa myyntiin Suomessa lokakuun aikana.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kaasuautot yleistyvät yrityksissä, Octavia ylivoimainen ykkönen: ”Vapaassa autoedussa hinta voi olla ongelma”

1. Syyskuu 2017 - 11:21

Tällä hetkellä kaasuautoleasingin valinneet yritykset keskittyvät kaasuverkon läheisyyteen eteläiseen Suomeen.

Gasumilla uskotaan, että tilanne muuttuu kun lisää tankkauspisteitä avataan.

– Avaamme tänä vuonna kymmenen uutta asemaa. Vastikään avasimme Poriin, Hämeenlinnaan, Jyväskylään ja Vantaalle, myyntiyksikön päällikkö Jani Arala sanoo.

Tämän hetken ylivoimaisesti suosituin kaasuautomalli on Skoda Octavia. Volkswagen Golf tulee kakkosena.

– Naistyöntekijöiden keskuudessa Audi A3 on ollut suosittu, Arala jatkaa.

Vastikään Audi toi markkinoille kaasukäyttöisen A4 Avantin, josta odotetaan menestystä myös leasingautona.

Aralan mukaan kaasu on erityisen kiinnostava vaihtoehto erityisesti käyttöetuasiakkaille, jotka hyötyvät suoraan edullisemmista polttoainekustannuksista.

– Vapaassa autoedussa katsotaan enemmän auton verotusarvoa. Kaasuautot maksavat hieman enemmän, jolloin leasingvuokra ja verotusarvo ovat suurempia. Tällöin saatetaan valita mieluummin bensakone paremmilla varusteilla.

Arala muistuttaa, että säästö näkyy yrityksen kassassa, jos vapaan autoedun haltija ajaa kaasu- tai hybridiautolla.

– Paljon on kiinni siitä, millainen autopolitiikka yrityksellä on. Jatkossa yhä useampi yritys suosii hankinnoissaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.

"Hinta on vielä hidaste"

Pk-yritysten leasing-sopimuksiin keskittyvän Secto Automotiven toimitusjohtaja Ville Alanen pitää kaasuautojen yleistymisen suurimpana kynnyksenä yrityksille kohtuullisen suppeaa tankkausverkostoa.

– Toinen hidaste monelle yritykselle on autojen hieman kalliimpi hinta. Uskon kuitenkin, että hallitus tukee jatkossa kaasuautoilua verotusta keventämällä.

Alanen oli lievästi pettynyt hallituksen ensi vuoden talousarvioon, joka ei tuonut vielä helpotuksia yritysautoiluun. Seuraavan kerran sellaisia odotetaan ensi vuoden alussa julkaistavassa loppuraportissa.

– Me haluamme olla tukemassa energiaystävällisten autojen yleistymistä. Se ei liity pelkästään sähköautoiluun. Itse uskon, että verotus tukee jatkossa myös kaasuautoilua.

– Kyselyitä kaasuautoilusta tulee yrityksiltä paljon. Kiinnostusta on, mutta tässä vaiheessa monessa yrityksessä tehdään laskelmia siitä, missä vaiheessa hankinta kannattaa. Tarjolla olevien automallien määrä on vielä varsin rajallinen, mikä myös hidastaa kaasuautojen yleistymistä.

Secto on kahden kuukauden ajan tarjonnut kaasuautojen leasing-sopimuksia kiinteällä kuukausihinnalla, johon kuuluu huoltojen, renkaiden ja pesujen lisäksi kiinteä kaasuhinta neljäksi vuodeksi.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kuitit helposti talteen puhelimella

1. Syyskuu 2017 - 10:42

Paperisten kuittien sujuva hallinta vaatii kärsivällisyyttä ja määrätietoisuutta. Arkistointi mappeihin sujuu kuten aina ennenkin, mutta parempiakin vaihtoehtoja on olemassa. Kun kuvat arkistoi puhelimella suoraan pilveen, ne löytyväthelpommin kuin mapin ääreltä.

Yksinkertaisin tapa kuitin digitalisointiin eli skannaukseen paperilta kuvaksi on yksinkertaisesti napata siitä kuva puhelimen kameralla. Parempaan tulokseen pääsee kuitenkin käyttäen skannaussovellusta.

Skannaus on helppoa

Yksi hyvä ja ilmainen vaihtoehto kuittien ja muidenkin dokumenttien skannaukseen on Adobe Scan, joka löytyy Android- ja iOS-puhelimille. Käyttöön riittää ilmaisen Adobe-tilin luominen, joka onnistuu vaivattomasti suoraan sähköposti-, Facebook- tai Google-tunnuksia käyttäen. Ilmaistilillä saa käyttöön viisi gigatavua tallennustilaa, joka riittää helposti useille tuhansille kuiteille.

Kuittien skannaus on äärettömän helppoa Scanin avulla. Parhaaseen tulokseen päästään, kun kuitti asetetaan tummalle taustalle. Scan nappaa kuitista automaattisesti kuvan, kun se havaitsee paperin reunat. Reunojen avulla sovellus oikoo kuvan automaattisesti suorakulmioksi, vaikka kamera olisi vinossa. Samalla kertaa voi skannata useita kuitteja tai vaikka ottaa kuvat kuitin tuotteista, jolloin ne pysyvät yhdessä kokonaisuudessa.

Rajaa ja järjestele

Skannauksia voi rajata, järjestellä ja muuttaa mustavalkoisiksi. Kaikki kerralla otetut kuvat tallentuvat samaan pdf-tiedostoon, jonka voi nimetä itse. Selkeyden ja helpomman löydettävyyden avuksi tiedostot voi nimetä esimerkiksi ”2017-08-05 Mustekasetit”. Pdf:t tallentuvat Adoben Document Cloud -pilvipalveluun. Tiedostoja voi jakaa sovelluksesta suoraan sähköpostilla tai linkkeinä tai ne voi siirtää iCloudiin tai Google Driveen. Lisäksi niihin pääsee käsiksi tietokoneella kirjautumalla Adoben pilvipalveluun. Isompien dokumenttien kanssa sovelluksen tekstintunnistus mahdollistaa digitoitujen asiakirjojen etsimisen niiden sisällön perusteella.

Sähköinen dokumentointi on nopeasti palkitsevaa. Kuittien ja muiden dokumenttien etsiminen ja saatavuus paranevat merkittävästi. Opetteluun tarvitsee yhden kuitin, jonka jälkeen ei enää kaipaakaan takaisin vanhaan paperirumbaan.

Osku Kannisto

toimitus@yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

91 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

31. Elokuu 2017 - 15:57

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 24.8.-30.8. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 91 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,4 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 184 000 euroa.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Algol Pharma Oy

1984

19810000

1534000

ESPOO

Arrivederci Oy

1989

254000

9000

EURA

Fistekno Oy

1994

731000

212000

HAAPAJÄRVI

Leketrans Oy

1994

1332000

226000

HELSINKI

CL-Yhtiöpalvelu Oy

1996

2595000

50000

HELSINKI

HL-Property Oy

1998

2571000

181000

HELSINKI

Piela Ventures Oy

1987

4710000

268000

HELSINKI

Restamen Oy

1992

622000

183000

HELSINKI

Aarni Kiinteistöt Oy

2011

3500000

1133000

HELSINKI

Ay-Tilipalvelu Oy

1984

786000

181000

HELSINKI

FINMEN Oy

2011

171000

9000

HELSINKI

Insinööritoimisto Devacon Oy

1995

195000

41000

HELSINKI

Kiiltokaari Oy

2013

187000

18000

HELSINKI

Oy Silmäpeli Optiikka Ab

1999

399000

93000

HELSINKI

PJT-Forest Oy

1999

217000

41000

HELSINKI

Visualisointitoimisto 3DTaito Oy

2014

279000

81000

HELSINKI

Accounting Rocks Oy

2013

274000

49000

HELSINKI

Attendo Kotiplus Oy

1989

708000

75000

HELSINKI

JDG Rakennus OY

2013

194000

19000

HELSINKI

N & N Lindgren Oy

2005

656000

22000

HELSINKI

Picaset Oy

1981

1125000

269000

HELSINKI

Volpro Oy

2012

305000

96000

HELSINKI

Attendo Hammaslääkäriasemat Oy

1988

1184000

812000

HELSINKI

Attendo Villa Stella Oy

2007

965000

163000

HELSINKI

Directo Oy

2008

203000

34000

HELSINKI

SIP Nordic Oy

2009

388000

75000

HELSINKI

Attendo Neliapila Oy

2000

1556000

382000

HELSINKI

SMC Pneumatics Finland Oy

2000

12164000

791000

HELSINKI

Zenka Oy

2015

647000

430000

HOLLOLA

Lahden Automaatio ja Sähköpalvelu Oy

2011

247000

32000

HYVINKÄÄ

Palo Stop Asennus Oy

2014

338000

13000

HÄMEENLINNA

SP-Raudoitus Oy

2011

2524000

169000

IISALMI

Nostotyö Jukka Parviainen Oy

1987

710000

229000

JOENSUU

Joen Kiinteistörakennus Oy

2004

4118000

298000

JYVÄSKYLÄ

Fennotecon Oy

2011

251000

45000

JÄRVENPÄÄ

Kaunis Kaniini Oy

1993

2603000

240000

KALAJOKI

T & A Mämmelä Oy

1998

4287000

478000

KAUHAVA

Reticon Oy

2010

1791000

192000

KERAVA

Kuljetus Jari Peltola Oy

2007

177000

22000

KIRKKONUMMI

ERIKKILA OY

1987

11717000

891000

KOTKA

KYMEN INFRATEKNIIKKA OY

2012

171000

77000

KOTKA

Kotka Coatings Oy

1993

1869000

257000

KUOPIO

Jatic automaatit Oy

1995

189000

51000

LAHTI

Sipilän Sähkö Oy

2014

253000

23000

LAHTI

Velj. Wahlsten Oy

2015

6249000

678000

LAITILA

Jomitec Oy

2002

871000

113000

LAUKAA

RJ-Elektro Oy

1999

764000

126000

LEPPÄVIRTA

Deekax Air Oy

1996

2430000

324000

LIETO

Vesivisa Oy

2000

513000

59000

LIPERI

Rakennustyö Jarno Talvela Oy

2015

272000

12000

MASKU

Turun Seudun Hyötykuljetus Oy

2013

1327000

312000

MUHOS

M & R Tikkanen Oy

1986

340000

17000

NAANTALI

OY BC-CONTROL Ltd.

2011

193000

13000

NURMIJÄRVI

Sähköhuolto Puikkonen Oy

2014

325000

31000

NURMIJÄRVI

Bekason Oy

2006

2174000

262000

OULU

Peartek Oy

1995

311000

36000

OULU

Oulun Ikkunahuolto Oy

2015

367000

45000

PARAINEN

ARTE-Team Oy

2014

482000

63000

PERHO

Koneurakointi ja Kuljetus J Isomöttönen Oy

2003

1569000

200000

PORI

Talotekniikka Järvinen Oy

2015

682000

38000

PORVOO

Oy Glen Dimplex Nordic Ab

1993

557000

37000

PORVOO

Salomaan Kuljetus Oy

1970

210000

116000

RAISIO

Mopozu.fi Oy

2012

238000

14000

RIIHIMÄKI

Asennuspalvelu KiVa Oy

2005

507000

89000

ROVANIEMI

Timanttityöt PauKo Oy

2006

1323000

160000

SALO

Paradise Seven Heaven OY

2002

230000

18000

SEINÄJOKI

SFT Finntekniikka Oy

1996

1764000

118000

SEINÄJOKI

PTS-Rakennus Oy

2006

1331000

548000

SIILINJÄRVI

Metallirakenne M. Miettinen Oy

1986

771000

172000

SIUNTIO

Ammatillinen Perhekoti Pikku Varis Oy

2006

373000

74000

TAMPERE

Tampereen Vihertaito Oy

1997

467000

35000

TAMPERE

TK-Laitehuolto Oy

1992

814000

98000

TAMPERE

Winfile Ohjelmistot Oy

2001

182000

84000

TAMPERE

Brander Oy

1936

1927000

133000

TAMPERE

Stevenel Oy

1998

913000

343000

TAMPERE

Suomen Hissi-insinöörit Oy

2012

222000

54000

TAMPERE

Finlatec Oy

2015

707000

688000

TURKU

Kuljetus H. Viherkoski Oy

2010

981000

172000

TURKU

Sisustusasentajat Holma & Holma Oy

1982

228000

19000

TURKU

Turun Kellariravintola Oy

2001

737000

58000

TURKU

Turun Energiahitsaus ja saneeraus Oy

2014

2835000

187000

TUUSULA

KK-Kiito Oy

2008

202000

24000

UUSIKAUPUNKI

Kiinteistövälitys Kari Toivonen Oy

2015

242000

112000

VALKEAKOSKI

Ois Auto Oy

2015

187000

27000

VANTAA

Tilikonttuuri Oy

2006

277000

18000

VANTAA

JiHaa Oy

2010

174000

59000

VANTAA

T & V Knaapi Oy

2000

676000

43000

VANTAA

Avant Audio Oy

1993

868000

303000

VANTAA

Tabox Oy

1999

406000

17000

VANTAA

KA-Tekniikka Oy

2004

244000

81000

VIRRAT

Via Feenix Oy

1995

388000

35000

 

Kategoriat: Yrittäjät

Peukku avauksille, rakenneuudistuksen puute pettymys

31. Elokuu 2017 - 15:31

Hallitus julkisti tänään suunnitelmansa valtion ensi vuoden talousarvioksi. Siinä on useita yksittäisiä avauksia, jotka edistävät yrittäjyyttä.

– Hallitusta on syytä kiittää siitä, että se haluaa edistää yritysten omistajanvaihdoksia, tukea työttömien yrittäjyyttä ja säilyttää alueellisen kuljetustuen. Näillä kaikilla on iso merkitys yrittäjyyden edistämisessä eri puolilla maata, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

400 000 euroa yritysten omistajanvaihdosten edistämiseen

Hallitus kertoi edistävänsä yritysten omistajanvaihdoksia osoittamalla hanketoimintaan ensi vuonna 400 000 euroa. Hallituksen mukaan toimien tulisi kohdistua myyjiin, luopujiin, ostajiin, jatkajiin, asiantuntijoihin, rahoittajiin sekä julkisiin toimijoihin. Suomen Yrittäjät on edistänyt omistajanvaihdoksia eri puolilla Suomea jo vuosia.

Työttömän siirtymistä yrittäjäksi helpotetaan

Hallitus kertoi, että työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen mahdollistetaan. Työttömyysturvalakia muutetaan niin, että yritystoiminnan sivu- ja pääsivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän kuukauden aikana siitä, kun yritystoiminta on aloitettu. Tämä asia on peräisin Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin ja Akavan johtajan Maria Löfgrenin selvityksestä, jonka he tekivät työministeri Jari Lindströmin pyynnöstä.

Alueellinen kuljetustuki säilyy

Alueellista kuljetustukea jatketaan vuosille 2018–2019. Tarkoitus on alentaa lisäkustannuksia, jotka tulevat syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yrityksille pitkistä kuljetusmatkoista. Suomen Yrittäjät ja sen aluejärjestöt vaativat ennen budjettineuvotteluja alueellisen kuljetustuen säilyttämistä.

Yritystukiremontti ja perhevapaauudistus – ”Yrittäjät mukaan valmisteluun”

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettamassa työryhmän laatimaan pitkän aikavälin suunnitelman ja esitykset yritystukien uudistamiseksi. Työryhmään kutsutaan kaikkien eduskuntaryhmien edustus. Suomen Yrittäjät on vaatinut, että yritystuet uudistetaan pitkäjänteisesti ja niin, että yritykset pystyvät ennakoimaan ne.

Hallitus asettaa ministerityöryhmän ja virkamiestyöryhmän valmistelemaan perhevapaauudistusta. Hallitus kertoi valmistelevansa perhevapaan uudistukset ”yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa”.

Pentikäisen mukaan on erittäin hyvä, että perhevapaauudistusta ja yritystukiremonttia aletaan valmistella.

– On tärkeää, että kaikki keskeiset osapuolet, myös Suomen Yrittäjät, ovat mukana jatkovalmistelussa, Pentikäinen sanoo.

Rakenneuudistukset tekemättä

Yrittäjäjärjestön mielestä on valitettavaa mutta ei yllätys, että rakenteellisia uudistuksia ei tehty.

– Tämä on se hetki, jolloin rakenteelliset uudistukset esimerkiksi työmarkkinoilla kannattaisi aloittaa, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Kuismasen mukaan on hyvä, että veronalennuksiin ei lähdetty, koska julkisen talouden tasapainottaminen on erityisen tärkeää tulevan talouskasvun kannalta.
 

Yrittäjäsanomat

Kategoriat: Yrittäjät

LEI-tunnusta ei tarvitse hankkia rahasto-osuuksiin – Mutta jos käyt arvopaperikauppaa, lue tämä

31. Elokuu 2017 - 15:00

Toisin kuin Yrittäjäsanomat uutisoi kesäkuussa, LEI-tunnusta ei tarvita rahasto-osuuksiin.

– Osittain epätietoisuus johtui siitä, että esimerkiksi Finanssivalvonnan sivujen mukaan LEI-tunnus tarvitaan, kun käydään kauppaa arvopapereilla tai rahoitusvälineillä. LEI-vaatimus koskee kuitenkin vain sellaisia arvopapereita ja rahoitusvälineitä, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Tätä eivät ns. tavalliset rahasto-osuudet ole, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen selvittää.

Velvoite johtuu eurooppalaisesta sääntelystä. Kaikkien rahoitusvälineitä omistavien y-tunnuksellisten yritysten on hankittava LEI-tunnus tämän vuoden marraskuusta alkaen.  Direktiivi tulee voimaan tammikuussa.

”Tämä koskee merkittävää osaa yrityksiä”

LEI-tunnusvelvoitteen piirissä olevia rahoitusvälineitä ovat muun muassa listattujen yritysten osakkeet, joukkovelkakirjat ja erilaiset johdannaiset. LEI-tunnus on kansainvälinen yhteisötunnus, joka on tarkoitettu kaikkien johdannaissopimuksia käyttävien yritysten ja yhteisöjen tunnistamiseen.

– Merkittävä osa pk-yrityksistä omistaa arvopapereita ja rahoitusvälineitä, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena.

EU-sääntely velvoittaa pankit ja sijoituspalveluyritykset tarkistamaan tunnuksen olemassaolon ennen yrityksen antamia rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja. Ilman LEI-tunnusta arvopaperi- tai johdannaiskaupat ja muut toimet rahoitusvälineillä saattavat jäädä toteuttamatta.

Yhteisötunniste parantaa rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä

LEI-tunnus on maailmanlaajuinen yhteisötunniste, jolla rahoitusmarkkinoilla toimivat ja johdannaissopimuksia käyttävät yritykset ja yhteisöt voidaan tunnistaa yksiselitteisesti. LEI-tunnuksen avulla parannetaan rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Sen voi ajatella vastaavan kotimaista y-tunnusta.

LEI-tunnuksia myöntää Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus PRH. PRH:n sivuilla on ohjeet ja hakemuslomake tunnuksen hakemiseen. LEI-tunnus rekisteröidään vuodeksi kerrallaan. Tunnus on maksullinen.

PRH lähettää seuraavaa vuotta koskevan laskun hyvissä ajoin ennen rekisteröintiajan päättymistä.

LEI tulee sanoista Legal Entity Identifier.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Startup kehitti sote-palveluiden vertailusivuston

31. Elokuu 2017 - 12:51

– Meitä oli kaksi lääketieteen opiskeiljaa ja kaksi diplomi-insinööriä sovelluskehittäjinä. Yksi ”dippainsseistä” kysyi opiskelijalta, onko terveydenhuollossa hinta-eroja. Siitä se oikeastaan lähti, muistelee Kristian Ahlers, yksi eMedi Innovationsin perustajista.

Ahlersin mukaan tiimi halusi tarttua sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ”selkeästi puutteelliseen läpinäkyvyyteen”.

– Ei pelkästään hinnassa vaan kuluttajan oli ylipäätään vaikea vertailla, mihin hänen kannattaisi hakeutua hoitoon.

Syntyi lääkärihinta.fi -vertailusivusto, jossa voi hinnan lisäksi vertailla hoitoonpääsyaikoja julkisella tai yksityisellä sektorilla.

Smartumista irrotettu Palvelutili Oy ostaa Ahlersin ja kumppaneiden startupin. Yrityskaupasta uutisoi torstain Kauppalehti.

Palvelulla on kuukaudessa 20 000 käyttäjää.

– Tuntuu harmittavalta, että sote-keskustelussa keskitytään enimmäkseen rakenteisiin ja lakipykäliin eikä siihen, miten kansalainen osaa orientoitua uudessa, muuttuvassa kentässä. Tavoitteisiin ei päästä, ellei kansalaisia voimaannuteta, Ahlers sanoo.

Palvelun kehittäjien katseet ovat kääntyneet myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

– Ongelmat ovat siellä ihan samoja. Väestön ikääntyessä paineet markkinoiden toimivuuden suhteen ovat todella suuria. Kehittyvissä maissa taas ei ole palveluverkostoja.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Liikenteen päästövähennykset näkyisivät yrittäjien kukkarossa – ”kustannuksia kohtuullistettava”

31. Elokuu 2017 - 11:34

Parlamentaarisen työryhmän vastavalmistunut väliraportti tuo tulevaisuudessa useita muutoksia liikenteeseen.

Väliraportin mukaan liikenteen päästöjä halutaan vähentää tukemalla vähäpäästöisempää liikennettä, tekemällä vero- ja sääntelymuutoksia sekä parantamalla joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.

EU on asettanut Suomelle ei-päästökauppasektorilla 39 prosentin päästöjen vähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Suomi on painottamassa päästövähennyksiä liikennesektorille. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia linjaa, että liikenteen päästöt on vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen kritisoi liikenteelle asetettua päästövähennystavoitetta.

– Päästöjen vähennykset ovat erittäin tärkeitä ja Suomen pitää kantaa oma vastuunsa asiassa, mutta liikenteelle ollaan langettamassa huomattavasti suurempi päästövähennystaakka kuin mitä kustannustehokkuusnäkökulmasta olisi järkevää tehdä, Seppänen toteaa.

– Näin langetetaan turhia kustannuksia niin kuljetusalalle, kuljetuspalveluita käyttäville yrityksille kuin paljon autoa käyttäville yrittäjille.

Parlamentaarinen työryhmä esittää, että biopolttoaineiden osuus kasvatetaan 30 prosenttiin aiempien päätösten mukaisesti.

"Osaamista olemassa"

Kuljetusyrittäjä Jari Välikangas pitää biopolttoaineiden keskeistä roolia tärkeänä päästövähennyksiä tavoiteltaessa.

– Biopolttoaineet ovat erinomainen keino saavuttaa lyhyellä aikavälillä päästövähennyksiä. Meillä on olemassa osaamista ja raaka-aineita biopolttoaineiden hyödyntämiseen, eikä kuljetuskalustoa tarvitse lähteä uusimaan. Tuotantoketju tulee työllistämään myös valtavan määrän alan yrittäjiä, Välikangas sanoo.

Myös Seppänen tukee biopolttoaineiden keskeistä roolia päästöjenvähennyksissä.  

– Kotimaiset biopolttoaineet on kansantalouden kannalta erinomainen vaihtoehto päästövähennyksiä tavoiteltaessa, Seppänen toteaa.

Biopolttoaineet tulevat nostamaan dieselin pumppuhintaa.

– Kuljetusalan kustannuksia on syytä kohtuullistaa. Näin vältyttäisiin kuljetuspalveluiden kohtuuttomilta hintojen nousulta.

Vuonna 2030 polttoaineisiin on sekoitettava 30 prosenttia uusiutuvaa polttoainetta. VTT:n laskelmien mukaan dieselin hinta nousisi kyseisen jakeluvelvoitteen myötä noin 0,10 euroa litralta.

"Edessä päästöjen vähennystalkoot"

Työryhmän mukaan sähköautojen lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi työryhmä haluaa selvittää mahdollisuutta muuttaa työsuhdeautokantaa mahdollisimman vähäpäästöiseksi.

Väliraportissa esitetään myös julkisen sektorin ajoneuvohankintoja koskevan lainsäädännön uudistamista sekä raskaan liikenteen energiatehokkuuden parantamista.

Päästöihin perustuvien ruuhkamaksujen käyttöönottokin halutaan selvittää.

Seppänen toteaa, että väliraportin toimenpide-ehdotukset päästövähennysten osalta jäävät kunnianhimoltaan hyvin torsoksi.

– Päästöjen vähennystalkoot ovat joka tapauksessa edessä. Tämä tarkoittaa myös laajasti taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa, Seppänen sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Merja Blomberg Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtajaksi

31. Elokuu 2017 - 10:58

Paikka avautui hakuun kesällä aiemman toimitusjohtajan Matti Vuojärven siirryttyä Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtajaksi.

Paikkaa haki 26 henkilöä, joista haastateltiin kuusi.

– Saimme erinomaisen toimitusjohtajan, joka tuntee maakunnan pienyrittäjien arjen. Järjestötoiminnan tuntemus ja valmiit verkostot puolsivat myös valintaa, sanoo aluejärjestön hallituksen puheenjohtaja Jouni Porokka.

47-vuotias Merja Blomberg on toiminut 12 vuotta Pohjois-Karjalan Yrittäjien järjestöpäällikkönä. Sitä ennen hän toimi 11 vuotta Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry:ssä ja ennen järjestöjä kaupanalan, terveys- ja sosiaalialan sekä ravintola-alan yrityksissä.

Merja Blomberg on koulutukseltaan yhteisöpedagogi sekä yo-laskentamerkonomi. Lisäksi on suorittanut mm. näyttötutkintomestarikoulutuksen ja ottanut vastaan merkonomin tutkintoja, yrittäjän ammattitutkintoja sekä muiden tutkintojen yrittäjyysosioita.

– Suomen Yrittäjät ovat vuosien aikana parantaneet huomattavasti otettaan. On ollut ilo tehdä työtä tässä järjestössä, joka ottaa rohkeasti kantaa sekä seuraa aktiivisesti elinkeinoelämän ympäristöä ja muutoksia, Merja Blomberg iloitsee.

– 12 vuoden aikana olen päässyt sisälle pienyrittäjien arkeen, ongelmiin ja myös iloihin. Sidosryhmät ja elinkeinoelämä ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella. Yrittäjämäinen ote näkyy varmasti työssäni.

– Olen tehnyt nyt 23 vuotta järjestötyötä, kun johonkin ryhdyn, niin sen teen ja työmoraalini on korkealla, kertoo Merja Blomberg.

Yrittäjäpäivät Joensuussa

Pohjois-Karjalan Yrittäjillä on edessä vilkas syksy. Vastuulla ovat Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, jotka pidetään 20. -22. lokakuuta Joensuussa.

– Yrittäjäpäivät on hieno tapahtuma ja kannustan meidän maakunnan yrittäjiä tulemaan joukolla Yrittäjäpäiville! Ei näin isoa tapahtumaa saada tänne joka vuosi, edellisistä onkin aikaa jo 12 vuotta., Blomberg hehkuttaa.

Yrittäjäpäivien perjantain ohjelmassa on Suomen Yrittäjien liittokokous ja tarjolla on myös erilaisia retkivaihtoehtoja.

Perjantai-iltana otetaan rennommin ja illan teemana ovat Karjalaiset pidot. Lauantaina on tarjolla mielenkiintoista seminaariohjelmaa, jossa on kolme teemaa Huomisen takojat, Maailma muutoksessa ja Metsästä menestykseen.

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät huipentuvat upeaan Yrittäjägaalaan, jossa palkitaan vuoden 2017 Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnon saajat.

Juhlapuhujana on pääministeri Juha Sipilä.

Taitava tangolaulaja

Merja Blomberg tunnetaan paitsi yrittäjyyden asiantuntijana ja tarmokkaana järjestöihmisenä myös tangolaulajana. Hän on ollut mukana Tangomarkkinoillakin.

Blomberg innostui laulamisesta noin kymmenen vuotta sitten.

- Järjestimme yrittäjäjuhlaa yhdessä Anne Vänskän kanssa. Juhlaan piti saada ohjelmaa, päätimme laulaa yhdessä. Siitä tulikin melkoinen show, lauloimme mm. Abban Winner takes it all, sen jälkeen oli suorastaan pakko ottaa laulutunteja. Siitä se lähti, Blomberg kertoi taannoin Ylelle.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Perheen omasta allergiataustasta syntyi liikeidea – ”jotain muutakin kuin eväsretkiä puistoon”

31. Elokuu 2017 - 10:50

Haaviston torstaiaamu on käynnistynyt kuten muutkin aamut jo pian kolmen viikon ajan: leipomalla.

12. elokuuta Haavisto avasi Tampereella kahvila Alleduurin, joka huomioi erityisruokavaliot.

– Olen luonteeltani hyvin yrittäjähenkinen. Haluan, että työ on hyödyllistä ja tarpeellista, ja että se tuottaa minulle iloa, Haavisto miettii kahvilayrittäjyytensä taustoja leipomisen ohessa.

– Perheeni on todella allerginen. On todella tarkkaa puuhaa mitä syömme ja missä syömme. Usein kannamme aina itse eväät mukanamme. Esimerkiksi Tampereella on vain yksi paikka, jossa voimme syödä. Jokainen perhe haluaisi varmaan joskus käydä yhdessä herkuttelemassa, mutta halusin tarjota jotain muutakin kuin vain eväsretkiä puistoon.

Kun sellaista ei löytynyt, syntyi ajatus omasta kahvilasta.

– Nyt oli sopiva hetki, löysin hyvän liiketilan sopivalta paikalta Tampereen keskusta-alueelta.

Alleduurin tuotteissa ei käytetä maitoa, kananmunaa, vehnää, ruista, ohraa, pähkinöitä eikä kalaa.

– Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni allergiaa aiheuttava aine olisi tuotteistamme poissa.

– Erityisesti vegaanit ovat löytäneet kahvilan. Myös asiakkaiden iloiset reaktiot ovat yllättäneet, ”eikö tässä ole gluteenia, eikö varmasti ole?”, Haavisto kertoo kommenteista.

Valtaosa tuotteista syntyy oman, vuosien aikana kasvaneen reseptikirjan avulla.

– Ehkä kaksi prosenttia on valmiita reseptejä, muut ovat omia virityksiä.

Haaviston koemaistajina toimii ystäväjoukko.

– Sitä ei kannata myydä mikä ei häviä testiryhmän lautaselta, Haavisto sanoo.

Haaviston kahvilasta uutisoi keskiviikon Aamulehti.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko kuullut Ohjaamosta? Se auttaa löytämään nuoret työntekijät

30. Elokuu 2017 - 16:00

Ohjaamo-palvelut auttavat työvoimaa etsivät yritykset ja työpaikkaa hamuavat nuoret löytämään toisensa. Ohjaamo-palveluita koordinoiva Kohtaamo-hanke on mukana InvestEU-kampanjassa.

Suomessa on arviolta noin 25 000 iältään 20-24 -vuotiasta nuorta aikuista työelämän ja koulutuksen ulkopuolella.

Ohjaamot auttavat nuoria työelämään

Nuorten ja nuorten aikuisten kouluttautumisen, työllistymisen ja osallisuuden tukemiseksi on käynnistetty Ohjaamo-palveluja jo yli 40 paikkakunnalla.

Ohjaamojen kehittäminen on osa Nuorisotakuun toteuttamista Suomessa.

Kohtaamo-koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Pasi Savonmäki kertoo yritysyhteistyön nostavan koko ajan merkittävyyttään Ohjaamoissa.

– Yritysyhteistyön muodot ovat rekrytointiin liittyviä. Yksi merkittävä asia Ohjaamojen roolissa nuorien kanssa toimiessa on se, että ohjaamoissa myös valmennetaan nuoria työnhakuun. Ohjaamojen rooli on niin tärkeä, koska nykyisin TE-toimistojen mahdollisuudet tämän tyyppiseen asiakastyöhön ovat vähäisemmät kuin aiemmin.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Ohjaamot järjestävät viikoittain työnantajatreffejä.

Ohjaamot kertovat myös yrittäjyydestä mahdollisena uravalintana. 

Poweria duunista -rekrytointitapahtuma Vantaalla 6. syyskuuta

Tilaisuudessa logistiikka-, rakennus-, kuljetus-, turvallisuus- ja teollisuuden aloja edustavat yritykset etsivät sekä kokeneita ammattilaisia että uusia tekijöitä.

Poweria duunista -tapahtuma järjestetään Vantaalla Kulttuurikeskus Vernissassa (Tikkurilantie 36), keskiviikkona 6. syyskuuta. klo 15-17. 

Ohjaamosta työnhakuunsa tukea saaneet nuoret voivat tilaisuudessa päästä työhaastatteluun. Paikalla työnhakijoita haastattelemassa on pk-yrityksiä, kuten Helsingin Taksipalvelu Oy ja suurempia yrityksiä.

Ensimmäiset Ohjaamot avasivat ovensa 2015 alkupuolella ESR-hankkeiden rahoituksella. Juha Sipilän hallitus päätti keväällä puoliväliriihessä lisätä Ohjaamojen rahoitusta vuoden 2018 alusta.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Vain 10 pinnaa silmälasikaupasta ketjujen ulkopuolella – Kivijalkojen osuus supistui

30. Elokuu 2017 - 14:07

Vain kymmenes optisen alan vähittäiskaupan liikevaihdosta syntyy silmälasiketjujen ulkopuolella.

Optisen alan kauppa kävi vuoden alkupuoliskolla hyvin yltäen noin puolentoista prosentin kasvuun viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala, Näe ry, kertoo tiedotteessaan.

Näe ry kannustaa kuntia kokeilemaan valinnanvapauden toimivuutta silmäterveyspalveluissa jo nykyisen palvelusetelilain puitteissa.

– Silmäterveyspalveluiden valinnanvapauden laajentamisessa kuntien ei ole mikään pakko odottaa sote-uudistusta, NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast esittää.

Liiton toimialakatsauksen mukaan alan vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 1,4 prosenttia yli 161 miljoonaan euroon. Yli 80 prosenttia liikevaihdosta muodostui silmälasilinsseistä ja -kehyksistä.

Kaikkien silmälasien keskihinta laski viisi prosenttia.

– Moni kuluttaja ostaa useammat kuin yhdet lasit kerralla. Asiakkaat tarvitsevat erilaisia linssejä erilaisiin toimintoihin. Silmälasien merkitys muotiasusteena on kasvanut, Panu Tast kertoo.

Ketjuilla 90 prosenttia markkinoista

Kaupan keskittyminen ketjuyrityksille jatkui voimakkaana. Markkinoiden kärkipaikkoja pitävät Instru Optiikka ja Silmäasema kasvoivat eniten. Ketjuista kolmanneksi suurin on Specsavers reilun 13 prosentin markkinaosuudella.

Optisen alan odotukset vuoden loppupuoliskolle ovat positiiviset. Kokonaismyynnin uskotaan kasvavan, ja erityisesti monitehosilmälasien kauppaan uskotaan.

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala (NÄE ry) edustaa optikkoliikkeitä, yksityisiä silmäklinikoita sekä niitä palvelevia valmistajia, maahantuojia ja tukkukauppoja. 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Tässä on uuden Nokia 8:n myyntivaltti: "Bothie" esittelyssä videolla

30. Elokuu 2017 - 11:01

HMD Global on ristinyt kyseisen toiminnon "bothieksi". Nimellä viitataan etu- ja takakameroihin, joiden kuva näkyy näytöllä erillisissä laatikoissa. Toiminnon avulla voi suoratoistaa videota, jossa sekä kuvaaja että kuvattava näkyvät samaan aikaan.

Bothie-toiminnosta on hyötyä etenkin, jos haluat haastatella henkilöä ja näkyä myös itse kuvassa samaan aikaan. Tällöin videota ei enää tarvitse tehdä ainoastaan puhelimen etukameralla pitäen laitetta epämukavasti molempien videolla esiintyvien edessä.

Ennen toiminnon käyttämistä puhelimeen määritellään Facebook- tai Youtube-tili, jolle video halutaan suoratoistaa. Videon voi myös tallentaa normaaliin tapaan puhelimen kuvakansioon.

Katso videolta HMD Globalin Pohjoismaiden markkinoista vastaavan johtajan Ossi Korpelan haastattelu, joka on tehty uudella toiminnolla.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kysely: Kestävän kehityksen tavoitteet ovat olennaisia liiketoiminnalle – maailmalla fokus bisneshyödyissä

30. Elokuu 2017 - 10:56

Suuri osa myös uskoo, että oman yrityksen toimet YK-tavoitteiden edistämiseksi ovat riittäviä.

Kuitenkin muihin maihin verrattuna Suomessa selvästi harvempi näkee tavoitteet liiketoimintamahdollisuutena, joihin panostamalla voi kasvattaa liikevaihtoa ja laajentaa toimintaa uusille markkinoille sekä saada mainehyötyjä.

– Toisaalta yritysten kannattaisi myös huomioida, että YK-tavoitteet ohjaavat tulevina vuosina vahvasti globaalien haasteiden ratkaisuun keskittyviä julkisia ja yksityisiä sijoitusvirtoja. Näillä apajilla kannattaisi kaikkien toimialojen yritysten kalastella, FIBSin päällikkö Ulla Roiha huomauttaa FIBS ry:n tiedotteessa.

Ilmastoteot, kestävä teollisuus ja innovaatiot listan kärjessä

17:stä eri YK-tavoitteesta suomalaisyritykset panostavat etenkin ilmastotekoihin (46 prosenttia vastaajista), kestävään teollisuuteen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin (37) sekä vastuulliseen kuluttamiseen (31).

Tiedot käyvät ilmi FIBSin tekemästä Suomen ensimmäisestä yrityksille suunnatusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevästä kyselystä, johon vastasi 125 Suomessa toimivan yrityksen edustajaa.

YK:n jäsenvaltioiden vuonna 2015 sopiman 17:n kestävän kehityksen tavoitteen (Sustainable Development Goals, SDG) tarkoituksena on edistää ihmisten hyvinvointia ja suojella ympäristöä kaikkialla maailmassa.

Suomessa YK-tavoitteisiin panostetaan ennen kaikkea siksi, että niitä pidetään globaalisti tärkeinä ja ajankohtaisina (59 prosenttia vastaajista). Muualla maailmassa tärkein syy on halu linjata ydinliiketoiminta vastaamaan yhteiskunnan tarpeita. Yrityksistä joka kolmas sanoo, että tavoitteisiin panostamalla voi kasvattaa liikevaihtoa ja laajentaa toimintaa uusille markkinoille.

– Asiaa pidetään kyllä tärkeänä, mutta vielä ei ihan täysin uskota, että luomalla ratkaisuja globaaleihin ongelmiin voisi oikeasti tehdä hyvää bisnestä, FIBSin Ulla Roiha toteaa.

Käytännössä yritykset kehittävät tuotteita ja palveluita

Tavoitteita edistävistä käytännön toimenpiteistä Suomessa kärjessä ovat tuotteiden ja palveluiden kehittäminen (72 % vastaajista), muualla maailmassa näihin panostaa vain joka toinen yritys.

Selkeä ero muihin maihin verrattuna ovat teknologiaan ja dataan liittyvät ratkaisut, joita Suomessa tuottaa joka kolmas yritys, muualla maailmassa vajaa neljännes.

Yritykset ovat aikanaan osallistuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden laadintaan. Päävastuu tavoitteiden toteutumisesta on valtioilla, mutta ilman yritysten taloudellisia ja teknologia panostuksia tavoitteita ei saavuteta.

FIBS ry:n mukaan yrityksille YK-tavoitteet ovat tilaisuus kehittää ja kasvattaa liiketoimintaa. Tavoitteet tarjoavat ideoita uusien tuotteiden ja palveluiden innovointiin, pääsyn maailman miljardimarkkinoille sekä mahdollisuuden rakentaa mainetta vastuullisena toimijana, erottua kilpailijoista ja tehostaa riskienhallintaa.

Kysely perustuu vastaavaan GlobeScanin ja SustainAbilityn alkuvuonna tekemään kansainväliseen tutkimukseen, johon vastasi yli 500 alan asiantuntijaa ympäri maailman. FIBSin verkkokysely yrityksille YK:n kestävän kehityksen tavoitteista liiketoiminnassa tehtiin 4.5-9.6.2017. Kyselyyn saatiin 125 vastausta sekä suurten että pk-yritysten edustajilta. Neljännes kaikista vastaajista työskentelee teollisuusalan yrityksissä.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät