Yrittäjät uutisarkisto

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 30 min sitten

Drone tirkisteli taivaalta, yrittäjä pelästyi: Toimi näin, jos epäilet samaa

30. Tammikuu 2018 - 12:25

Lapin Kanssa kertoi eilen rovaniemeläisen yrittäjän dronehavainnosta. Mökkiyrittäjä Paula Kokkonen oli huomannut kesken töidensä, että ilmassa vain parin metrin korkeudella surisi drone eli nelikopteri tarkkailemassa tämän puuhia.

– Siitä jäi tosi inhottava olo, kun katselin dronen perään. Tunne oli uskomaton, että joku tarkkailee minua, Kokkonen kommentoi lehdelle.

Yrittäjä ei ehtinyt saada kuvaa todisteeksi.

Lain mukaan dronen lennättäminen yksityisalueen yläpuolisessa ilmatilassa on lähtökohtaisesti sallittua, mutta siitä ei saa aiheutua haittaa tai häiriötä kotirauhan piirissä tai muuallakaan maan päällä oleskeleville. Lennättäjän on lisäksi muistettava teknisellä laitteella katselua ja kuvaamista koskevat rajoitteet, joiden tarkoituksena on estää salakatselu. 

Rikosilmoitus vasta, jos epäilet rikosta

Poliisihallituksen droneasiantuntija kehottaa tekemään rikosilmoituksen viimeisenä keinona, vasta jos epäilee rikoksen tapahtuneen. Rikosilmoituksessa on oleellista kuvata tapahtunut niin tarkasti kuin mahdollista.

Poliisin mukaan rovaniemeläisyrittäjän kuvaama tapaus saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkistön, jos dronella kuvataan yksityisyydensuojan piiriin kuuluvalla alueella kuten pihalla. Rikosnimikkeistä tällöin voisi toteutua esimerkiksi salakatselu tai kotirauhan rikkominen.

– Nämä edellyttävät kuitenkin tahallisuutta ja asiaa vaikeuttaa se, ettei kotirauhan suojaaman alueen määritelmä ei ole aivan yksiselitteinen. Lisäksi on voitu rikkoa myös ilmailunormeja, ylikomisario Sami Hätönen Poliisihallituksesta kertoo.

"Varauduttava kaikessa toiminnassa"

– Miehittämättömissä ilma-aluksissa on rikollisen kannalta paljon potentiaalia. Vain mielikuvitus on rajana, miten niitä voidaan käyttää rikollisessa tarkoituksessa tai haitan aiheuttamiseen, Hätönen jatkaa.

Hätösen mukaan poliisilla on vielä varsin rajalliset mahdollisuudet puuttua drone-lentämiseen.

– Jos pääsemme tilanteeseen kiinni tuoreeltaan ja paikan päällä, se on helpompaa. Meiltä puuttuu kuitenkin edelleen toimintavaltuuksia ja tekniikkaa, mitä tarvitsisimme.

Hätönen muistuttaa yrittäjiä varautumaan taivaalta tuleviin uhkiin.

– Maailma on muuttunut siltäkin osin. Uhka ilmasta on tullut jäädäkseen. Aikaisemmin suojauduimme vain maanpäällisiltä luvattomilta tunkeiluilta. Uusi uhka on huomioitava kaikessa tekemisessä. Jos käsitellään luottamuksellista materiaalia kokoustilassa, on mahdollista, että sitä tarkkaillaan ulkoapäin pitkällä kameraoptiikalla. Silloin tulee kyseeseen myös toimitilojen suunnittelu.

Hätösen mukaan vakoilutapauksia on tullut poliisin tietoon vasta vähän.

– Osaltaan ehkä siksi, että ne eivät paljastu, eikä riskiä tiedosteta tarpeeksi hyvin.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kodintekniikan kaupassa hurraa-huutoja: Myynti piristyi reilusti

30. Tammikuu 2018 - 10:21

Viihde-elektroniikan myynti kasvoi viime vuonna 16,3 prosenttia. Kameroissa kasvua oli niin ikään reilusti, 11,6 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vähemmän kasvoi kodin tietotekniikka, 0,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta kodintekniikkaindeksistä.

Isot televisiot suosiossa

Viihde-elektroniikan myynnin kasvu oli suurinta ultra hd -televisioissa (kasvua 68,1 prosenttia). Televisiota ostavat päätyvät yhä useammin isoon, yli 55 tuuman kuvaruutuun. Televisioiden myyntiä kasvattaa myös halu hyödyntää suoratoistopalveluita. Nyt ultra hd -televisioiden osuus on peräti 79,9 prosenttia tv-kaupan arvosta, ja yli puolet (59,4 %) kotiin tuoduista televisioista on uhd-malleja. 

Langattomuus valttia äänentoistossa                                                                                                       

Musiikki kuunnellaan yhä useammin älypuhelimesta. Tästä kertoo pitkään jatkunut kasvu langattomien monihuone- ja bluetooth-kaiuttimien sekä etenkin hifi- ja mobiilikuulokkeiden (kasvua 41,1 prosenttia) ryhmissä. Tv-ääntä kohentavien soundbar- ja soundbase-kaiuttimien myynti kasvoi 30,8 prosenttia. 

Kamerakauppa vilkastui

Eniten kameramarkkinoilla suosiotaan nostivat peilittömät järjestelmäkamerat (kasvua 45,8 prosenttia). Niiden osuus kaikista järjestelmäkameroista oli kappalemäärissä mitattuna 41,0 prosenttia ja myynnin arvosta laskettuna 38,0 prosenttia. Peilietsimellä varustettujen järjestelmäkameroiden myynti kasvoi 1,3, kiinteäobjektiivisten 6,6, videokameroiden 2,4 ja action-kameroiden 9,0 prosenttia.

Älykellojen myynti nousi 23 prosenttia

Älypuhelimien kauppa jatkui vilkkaana koko vuoden 2017 ajan, ja niitä ostettiin Suomessa yli 2,3 miljoonaa kappaletta. Kasvua mitattiin sekä myynnin arvossa että kappalemäärissä.  Älykellojen myynnin arvo nousi 23 prosenttia. Tietokoneiden myynti kasvoi 7,7 prosenttia, mutta tablettien laski 12,4 prosenttia. Tabletteja ostetaan silti kappalemäärissä mitattuna saman verran kuin tietokoneita, ja kaupan arvo on yli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi kameramyyntiin.

Kuva: iStockPhoto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Matkailuyrittäjä epäilee taas huijausyritystä: Tietoturvaekspertti kehottaa tekemään tämän testin

29. Tammikuu 2018 - 15:18

Huijausyritykset ovat lisääntyneet viime aikoina myös matkailuyrittäjien keskuudessa. Suomen Yrittäjiin on otettu yhteyttä useita kertoja, viimeksi väitetysti Yhdysvalloista lähetettyyn sähköpostiin.

Nimettömänä esiintyvä savolainen matkailuyrittäjä kertoo äskettäin sattuneesta tapauksesta, jossa englanninkielisessä viestissä Marta Haywordina esiintyvä henkilö pyysi tarjousta 10 päivän lomasta neljälle henkilölle.

Lähetettyään tarjouksen yrittäjä sai selvästi epämääräisemmältä kuulostaneen vastauksen, jossa pyydettiin yrittäjän vahvistusta etukäteismaksulle. Lähettäjä pyysi viestissä yrittäjältä nimi- ja osoitetietoja puhelinnumeroineen sekä tietoja käytettävistä luottokorteista. Vastaus pyydettiin pikaisesti.

Tässä vaiheessa yrittäjä tunnisti lähettäjän huijariksi, eikä jatkanut kirjeenvaihtoa. Samalla hän tarkasti, ettei kirjeessä mainittua osoitetta löytynyt Seattlesta Yhdysvalloista. Yrittäjän tuttu osasi jäljittää viestien alkuperän Afrikkaan.

"Kloonausyritys mahdollinen"

– Oletan, että tässä on kyse normaalista petoksesta. Ehkä huijari yrittää saada tietoja, joiden avulla kyseiselle yrittäjälle voisi lähettää haamulaskuja tekaistujen asiakkaiden nimissä. Lähettäjä saattaa myös teeskennellä, että hän on maksanut etukäteismaksun, F-Securen tietoturva-asiantuntija Erka Koivunen sanoo.

– Valpas yrittäjä voi viimeistään reskontravaiheessa pysäyttää tällaisen huijausyrityksen, hän jatkaa.

Koivusen mukaan on myös mahdollista, että yrittäjän brändiä yritetään kloonata muualle.

– Sopivilla hakusanoilla liideiksi päätyviä asiakkaita yritetään jallittaa toisen, vastaavan kaltaisen (huijaus)yrityksen sivuille. Huijarille voi tällöin riittää se, että asiakkaat päätyvät hänen myymilleen sivustoille, joissa on hänen myymiään mainoksia, joista hän saa rahallista hyötyä. Tällöin suomalaisen matkailuyrittäjän potentiaaliset asiakkaat päätyvät umpikujaan, kenties toimimattomaan verkkokauppaan ja katsomaan turhia mainoksia.

Yksi vaihtoehto on, että huijarit myyvät suomalaisfirman nimissä matkoja niin, että ottavat maksun vastaan mutta eivät toimita palvelua.

– Tällaisella on kuitenkin lyhyet jäljet, luottokorttiyhtiöt puuttuvat siihen nopeasti. Suomalainen yrittäjä ei välttämättä ole operaation kohteena mutta hänen yrityksensä graafista ilmettä yritetään käyttää hyväksi.

Koivunen pitää kiinnostavana sitä, jos sähköpostiviestittelyyn on palkattu henkilö, joka vastaa yrittäjän lähettämiin viesteihin. 

– Voi olla, että huijari on maksanut tällaisesta palvelusta jollekin. 

Yrittäjä, tee näin

Koivunen neuvoo vastaavassa tilanteessa olevia yrittäjiä testaamaan mahdollinen huijaus.

– Ajatuksena on katsoa, onko yrittäjän brändiä käytetty väärin. Jos internet-haku tuottaa hyvin samanlaisen palvelun, jossa on selvästi matkittuja elementtejä ja läheisesti kilpailevaa toimintaa, voi olla että huijari on ollut asialla.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tätä puhelinta et ehkä toivonut takaisin – huhut povaavat retroversiota

29. Tammikuu 2018 - 13:23

HMD Global suunnittelee intialaisen Digit-verkkosivuston tietojen mukaan useamman takavuosien Nokia-puhelimen herättämistä henkiin uutena "retroversiona". Asiasta kertoo Suomessa muun muassa Mobiili.

Yksi tulevista malleista olisi 4G-versio viime vuonna paljon julkisuutta saaneesta 3310-puhelimesta. Nykyinen malli tukee vain 3G-verkkoja. Vielä ei tiedetä, tulisiko 4G-versio alkuvaiheessa myyntiin Euroopassa.

Vielä kiinnostavampaa Digitin saamissa tiedoissa on se, että HMD kaavailisi myös N-Gage -puhelimen tuomista uudelleen markkinoille. Kyseessä on vuonna 2003 julkaistu multimediapuhelin, joka sai tuolloin varsin ristiriitaisen vastaanoton sekä kuluttajien että asiantuntijoiden keskuudessa. Puhelin herätti useissa käyttäjissä epätietoisuutta muun muassa siitä, miten päin laitteeseen pitäisi puhua. N-Gagen taival jäikin melko lyhyeksi vaatimattoman kysynnän takia.

Digitin mukaan HMD pohtisi myös E72-mallin herättämistä henkiin. E72 oli qwerty-näppäimistöllä varustettu business-puhelin. Sellaiselle voisi olla kysyntää, sillä nykyisin fyysisellä näppäimistöllä varustettuja puhelimia on tarjolla erittäin vähän.

Kuva: Tuotekuva (Nokia)

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Muistilista ensi perjantain lakkoon: Saako työntekijä tulla töihin?

29. Tammikuu 2018 - 12:22

Auto- ja kuljetusalan liitto AKT ja Rakennusliitto päättivät järjestävät perjantaina 2. helmikuuta vuorokauden kestävän työnseisauksen. Samana päivänä SAK järjestää mielenilmauksen työttömyysturvan kohuttua aktiivimallia vastaan.

Useampi yrittäjä on ottanut yhteyttä Suomen Yrittäjien neuvontaan kysyäkseen neuvoja esimerkiksi siihen, saako liittoihin kuulumaton työntekijä tulla töihin lakosta huolimatta.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asiantuntijan Atte Rytkösen mukaan työntekijän on aina ilmoitettava työnantajalle etukäteen aikomuksestaan osallistua työtaisteluun.

Työtaisteluoikeus koskee myös sellaisten yritysten työntekijöitä, joita ei ole mainittu ammattiliittojen työtaisteluilmoituksissa.

Rytkönen muistuttaa, että työtaisteluun osallistuminen on vapaaehtoista. Työntekijöitä ei voida pakottaa osallistumaan työtaisteluun.

Työtaistelun aikana ei palkkaoikeutta

Työtaisteluun osallistuneilla työntekijöillä ei ole oikeutta palkkaan työtaistelun ajalta. Jos työtaistelu kohdistuu vain osaan työvuoroa, työntekijöillä on oikeus saada palkkansa siltä osin kuin he ovat olleet työssä.

Rytkösen mukaan työntekijöillä ei ole oikeutta luontoisetuihin työtaistelun aikana lukuun ottamatta asuntoetua. Myöskään työnantajan tapaturmavakuutus ei ole voimassa työtaistelun aikana.

Kuukausipalkkalaisten ensi perjantain palkka voidaan vähentää noudattaen asianomaisen työehtosopimuksen määräyksiä. Jos työntekijän työsuhteeseen ei sovelleta mitään työehtosopimusta, voidaan perjantain poissaolopäivän palkka laskea asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työpäivien mukaan.

Asianomaisen työehtosopimuksen määräykset voit tarkistaa tästä.

Aktiivimallia vastustava lakko sulkee perjantaina Suomen kaikki vientisatamat perjantaiaamuna aamukuudelta. Satamat seisovat lauantaihin kello 6 asti. Lakko koskee myös ympäristönhuoltoa eli roskien kuljetuksia. Perjantaina kello 6.00–18.00 lakossa ovat kaupan ja elintarvikealan automiehet. Tällöin kauppoihin ei kuljeteta elintarvikkeita.

Lisää tietoa poliittisista työtaisteluista ja niiden vaikutuksista yrittäjälle löydät täältä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Liiketoimintasuunnitelma auttoi ymmärtämään asiakkaita paremmin

28. Tammikuu 2018 - 22:18

Yritysvalmentajat Markku Jääskeläinen ja Ilkka Karttunen perustivat yrityshautomo Omapajan ihmisille, joilla oli kaikki edellytykset yrittäjänä menestymiseen mutta uskallus yrittäjäksi heittäytymiseen puuttui. 

– Laskutuspalvelun ajattelimme olevan vain järjestämämme valmennustoiminnan apuväline, Jääskeläinen kertoo.

Pian yrittäjät kuitenkin huomasivat, että todellisuus oli toinen: yrityshautomon valmennettavat halusivatkin jäädä tekemään töitä hautomon suojiin.

– He halusivat jäädä ennemmin kuin hankkia oman y-tunnuksen, Jääskeläinen sanoo.

Yrittäjät olivat uuden edessä: Jääskeläinen ja Karttunen olivat painottaneet vuosittain sadoille yritysvalmennettaville oman asiakaskunnan tuntemisen tärkeyttä. Nyt he itse olivat tilanteessa, jossa eivät tienneet, ketä heidän yrityksensä tulisi palvella ja mitä asiakkaat heiltä itse asiassa olisivat ostamassa. Kurssi korjattiin liiketoimintasuunnitelmalla.

Perusasioiden selvittäminen kannattaa

– Perusasioiden selvittäminen ja aivan perustavanlaatuiset lapiohommat voivat tulla eteen myös toiminnassa olevalle yritykselle, Jääskeläinen toteaa.

– Kaikkein tärkeintä on ymmärtää, että bisneksen perusta on asiakkaiden tarpeiden täyttäminen, ei ainoastaan oma osaaminen.

Kun Jääskeläinen ja Karttunen tutustuivat markkinoihin, he totesivat, että kevytyrittäjien laskutuspalveluille oli kysyntää, mutta tähän erikoistuneet palveluntarjoajat olivat valtakunnallisia ja suuria. Aivan ensiksi oli päätettävä, kannattiko haastavassa tilanteessa edes jatkaa yrityksen toimintaa.

Keskustelut jo olemassa olevien verkostojen kanssa vahvistivat kuitenkin käsitystä siitä, että oma yritys oli riittävän erilainen pärjätäkseen markkinoilla.

Liiketoimintasuunnitelma lisää ymmärrystä

Markkinatuntemus syntyy Jääskeläisen mukaan liiketoimintasuunnitelman suunnitteluprosessin myötä: Ketä ovat yrittäjän haluamat asiakkaat ja muodostavatko he riittävän suuren markkinan omalle liiketoiminnalle? Pystyykö yritys tarjoamaan asiakkaille jotain, mikä eroaa riittävästi sen kilpailijoiden tarjonnasta?

Jääskeläinen painottaa, että ennen kaikkea liiketoimintasuunnitelma korvaa luulon tiedolla. Ja sinä hetkenä – Jääskeläinen on nähnyt useasti – haaveilijoiden silmissä syttyy aivan uudenlainen palo.

– Tieto on se, mikä synnyttää intohimon tekemiseen ihmisessä, joka on siihen saakka haaveillut yrittäjyydestä. Silloin on helppo alkaa tehdä kaikkea sitä ideointia ja myyntiä, mitä yrittäjän polulla vääjäämättä on.

Tee liiketoimintasuunnitelmaa suurella tunteella

Jääskeläinen haastaa heittäytymään liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja ohjaa suhtautumaan siihen virallisen dokumentin sijaan suurella tunteella.

– Sen tulee olla dokumentti kaikesta siitä, mitä itse kokee, tuntee ja tietää omasta yritysideasta. Se tehdään nimenomaan itseä varten, ei jollekin muulle ulkopuoliselle arvioijalle.

Liiketoimintasuunnitelman tuloksena Jääskeläisen ja Karttusen yrityksen idea tarkentui entisestään. Yritys jatkaa alkuperäisen ajatuksen mukaisesti matalan kynnyksen vaihtoehtona yritysidean kasvattamiseksi. Prosenttimääräistä palkkiota vastaan kevytyrittäjä saa laskutuspalvelun lisäksi sparrausapua. Jos idea kantaa ja asiakkaalle on kannattavinta siirtää toiminta omaan yritykseen, Omapaja jatkaa halutessa tilitoimistokumppanina.

– Ajatus siitä, että ensin täyttää patentti- ja rekisterihallinnon lomakkeet ja alkaa sitten myydä ja haalia asiakkaita, on yksinkertaisesti liian pelottava. Nyt voidaan tavallaan käydä käsikynkkää siihen kuolemanlaaksoon, missä selvitetään, kantaako idea vai ei, Jääskeläinen sanoo.

Alkuun pääse riittävällä uteliaisuudella

Jääskeläisen mukaan yhä useampi on valmis ottamaan selvää mitä yrityspolulla on tarjolla. Laajemmassa mittakaavassa muutos merkitsee työelämän murrosta.

– Yrittämisestä tulee yhä useammalle oma ansaintamallinsa ja tapa saada palkkaa työstään. Mutta aivan ensin täytyy tuntea markkinat ja ottaa selvää kannattaisiko yrittäjyys sittenkin, eikä luovuttaa pelkän epäluulon takia.

Alkuun liiketoimintasuunnitelmassa pääsee jo riittävällä uteliaisuudella. 

– Yksin suunnitellessa voi olla suureksi avuksi, kun piirtää kuvia siitä tiedosta mitä itsellä jo on, sillä sitä kautta voi löytää yllättävän pieniäkin eteenpäin auttavia piirteitä. Isoa arkkia vain pöydälle, Jääskeläinen kannustaa. 

Kuva: Juha-Pekka Honkonen

 

Lue lisää liiketoimintasuunnitelmasta ja yrityksen perustamisesta >>

Kategoriat: Yrittäjät

Personal trainer kasvattaa yritystään aidolla markkinoinnilla

28. Tammikuu 2018 - 21:34

Fitness-urheilija Bettina Gräsbeck päätti ryhtyä yrittäjäksi viitisen vuotta sitten. Heti alkumetreillä Gräsbeck päätti, että hän on yrittäjä, joka näkyy ja kuuluu. 

–Tänä päivänä asia vain on niin, että fitness-alalla sosiaalisessa mediassa on oltava aktiivisesti mukana, jos yrittäjänä meinaa pärjätä, Gräsbeck sanoo.

Gräsbeckin yritys NB - Health and Nutrition Oy tarjoaa personal training -palveluita. Tärkein markkinointikanava on ollut alusta asti yrityksen omat kotisivut. Erityisen hyvin potentiaaliset asiakkaat ovat löytäneet blogikirjoitukset, joissa Gräsbeck kertoo harjoittelunsa ylä- ja alamäistä ja valmistautumisesta kilpailuihin sekä purkaa osiin omaa harjoitus- ja valmennusfilosofiaansa.

– Alkuun kirjoitin kerran viikossa. Nykyisin tähtään siihen, että kirjoitan blogiin kerran kuussa huolellisen tekstin, sillä en halua loputtomiin kertoa syöneeni taas kanaa, Gräsbeck neuvoo.

Strategia toimii. Gräsbeckillä on personal training -asiakkaita enemmän kuin hän ehtii ottaa.

– Parhaiten pärjää olemalla aito. Haluan, että ihmiset huomaavat minun vastaavan itsestäni somessa antamaa kuvaa.

Tee se itse -henki kantaa pitkälle

Perustettuaan yrityksen Gräsbeck työllisti itsensä ensimmäiset puolitoista vuotta suuren kuntosaliketjun kautta. Se oli tärkeää sekä kokemuksen että markkinoinnin näkökulmasta.

– Sain sitä kautta arvokasta kokemusta, tunnettavuutta ja ennen kaikkea tärkeitä kontakteja, joiden avulla uskalsin ryhtyä kokonaan itsenäiseksi.

Gräsbeck on huomannut, että itsensä markkinoiminen vaatii tee se itse -henkeä. Hyvä esimerkki ovat hänen tekemänsä treenausvideot, joita Gräsbeck julkaisee Youtube-videopalvelussa.

– Vihaan tietokoneita, enkä aloittaessani tiennyt tekniikasta mitään. Yhden videon tekemiseen menee kuitenkin niin paljon aikaa, ettei minulla olisi varaa maksaa siitä ammattilaiselle. Olen opetellut kuvaamaan ja editoimaan itse.

Ihan kaikkea ei tarvitse osata tehdä itse

Valmista tulee, kun jokaiselle omalle työtunnille ei laske hintaa. Samalla Gräsbeck kuitenkin muistuttaa, että yrittäjänkään ei tarvitse osata kaikkea itse. Esimerkiksi verkkosivujen tekemisen Gräsbeck on antanut ammattilaisten käsiin. Verkkosivut ovat tärkeä markkinointikanava, joten niiden on oltava edustavat ja toimittava varmasti.

– Ensimmäiset sivuni teetin kaverilla, ja tähän meni joitakin satasia. Seuraaviin panostin hieman enemmän, ja rahaa kului hieman yli tuhat euroa. Ajattelen summat ennen kaikkea investointina yritykseeni, en kuluina.

Aitous kantaa pitkälle

Gräsbeck innostuu ja kokeilee nopeasti, joten hutejakin joskus tulee. 

– Kerran maksoin Googlelle mainostamisesta, mutta en huomannut mitään vaikutusta. Ehkä en panostanut tarpeeksi rahaa, Gräsbeck miettii.

Sittemmin Gräsbeck ei ole mainostilasta maksanut. Näkyvyyttä saa ilmaiseksikin esimerkiksi Instagramissa, johon Gräsbeck postaa kuviaan ahkerasti.

– Kuvissa olen panostanut ammattilaisten käyttöön ja julkaisen vain huolella valikoituja kuvia. Kohderyhmäni ovat noin 40-vuotiaat naiset, ja heille visuaalisuus on äärimmäisen tärkeä tekijä.

Gräsbeck huomauttaa, että personal training -alalla hän on itse itsensä paras käyntikortti. Markkinointi vakuuttaa, kun hän itse näyttää terveeltä ja hyvinvoivalta. Siksi Gräsbeck huolehtii siitä, että oma ulkonäkö vaatteista meikkiin on mietittynä ja kunnossa.

– Ja kyllähän Instagram-kuvissa on kiinnostavampaa, jos niissä tekee jotakin muutakin kuin näyttelee vain omaa takapuoltaan.”

 

 Bettina Gräsbeckin markkinointivinkit yrityksen perustamista suunnittelevalle

1.    Tee itse mitä osaat – ja opettele lisää. Blogin pitäminen on huomattavasti edullisempaa kuin mediamainonta. Videoita voi opetella kuvaamaan ja leikkaamaan, vaikka ei tekniikka olisi alkuun vierasta.
2.    Osta mitä et osaa. Ole itsellesi rehellinen: kaikkeen aika ei riitä. Esimerkiksi verkkosivut voi olla järkevää ostaa ulkoa.
3.    Ole aito. Uskottavuus ammattilaisena syntyy, kun sosiaalisessa mediassa annettu kuva vastaa todellisuutta.

 

Kuva: Juho Paavola

 

Lue uuden yrittäjän markkinoinnin muistilista ja muuta tietoa yrityksen perustamisesta >>

Kategoriat: Yrittäjät

Starttiraha auttoi unelman toteuttamisessa

28. Tammikuu 2018 - 18:54

Porilaisen lastenputiikin syntytarina on kuin elokuvasta. Maija Kuusisto-Länsineva ja Jaana Häyrinen eivät tunteneet ennestään, mutta aloittivat sattumalta jutustelun lounaspöydässä. Puhuttiin haaveista ja palloteltiin ideaa kaupasta, jonka kautta lastenvaatteiden kierrätys olisi helppoa. Ideoitiin myös lastentarvikkeiden ja sisustustavaran myyntiä.

Yhdeksän kuukautta myöhemmin Tiitiäinen & Tyllerö avasi ovensa kauppakeskus IsoKarhussa Porissa.

Yrittäjät saivat heti alussa tuekseen starttirahan. Se irtosi vaivatta, rahoitus- ja liiketoimintasuunnitelmat oli tehty huolella. 

– Olimme varautunet pahempaankin byrokratiaan. Mutta kun kävimme Satakunnan elinkeinoyhtiö Prizztechissä esittelemässä ajatukset ja laskelmat, saimme puoltavan esityksen nopeasti. Pelkälle kirpputorille starttirahaa ei olisi myönnetty, mutta meillä oli tässä paljon muutakin, Häyrinen kertoo.

Starttirahan jatko vaati uuden suunnitelman

Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen starttirahalle haettiin jatkoa. Sekin järjestyi, kun perusteena olivat haasteet, joihin yrittäjät eivät itse voineet vaikuttaa. Yhtenä syynä olivat ongelmat verkkokaupan teknisen toimivuuden kanssa.

– Myös se vaikutti, että tulovirrat käytetyn ja uuden tavaran suhteen jakautuivat hieman eri lailla kuin suunnitelmissa oli. Teimme tarvittavat korjausliikkeet sekä tarkan aikataulutuksen niiden toteutukselle. Myös se, että olimme voineet nostaa jo hieman palkkaa, todisti että liiketoiminta oli elinkelpoista.

Vuoden kokemuksella yrittäjäkaksikko sanoo, että tärkeintä yrityksen perustamisessa on se oma juttu, minkä osaa ja mitä kukaan muu ei tarjoa.

– Ei tällaista firmaa voisi perustaa lapsettomana. Vain lapsiperheen arkea pyörittävä tuntee lapsiperheen tarpeet, Kuusisto-Länsineva sanoo.

Yrittäjyys tuo vapautta

Yrittäjyys oli molemmille uutta, mutta se oli elänyt haaveissa. Kumpikaan ei kuvittele, että oma yritys olisi oikotie onneen.

– Varmasti palkkatyössä pääsisi helpommalla. Tämä vaatii kovaa työtä, mutta tarjoaa kohtuullisen toimeentulon sekä vapautta tehdä asioita juuri omalla tavalla, Häyrinen miettii.

Vapautta haetaan myös tiukoilla käytännöillä. Aukioloajat ovat kauppakeskuksessa pitkät, ja siksi työnjako on selkeä: toinen tulee aamusta avaamaan putiikin, toinen huolehtii sen illalla kiinni. Päivällä ollaan yhtä aikaa töissä tunti tai pari. 

– Omasta jaksamisesta täytyy huolehtia, koko ajan ei voi paahtaa sata lasissa. Järjestely mahdollistaa myös sen, että ehtii viedä lapset päiväkotiin tai hakea sieltä pois. Yrittäjyys mahdollistaa myös aikaa perheelle ja vapaa-ajalle.

Yrittäjä suosii yrittäjää

Jälkiviisastelu on aina paikallaan. Aina voi tehdä jotain paremmin, jos aloittaisi uudestaan.

– Sen opimme, että väärässä paikassa ei kannata säästää. Kaikkea ei pidä yrittää tehdä itse, vaan mieluummin maksaa hieman, että joku joka osaa, tekee sen paremmin. Ja kun arki pyörii koko ajan, ei siinä ehdi perehtyä vaikkapa Google-markkinoinnin saloihin.

Yhteistyökumppanien valinta on myös tärkeää. 

– Yrittäjän kannattaa suosia yrittäjää, koska heillä on samanlainen ajatusmaailma ja motivaatio tehdä asioita tehokkaammin, sanoo Häyrinen.

Vaikka Tiitiäinen ja Tyllerö on vielä pieni yritys, sellaiseksi se ei halua jäädä.

– Porin kokoisessa paikassa rajat tulevat kivijalkamyymälässä äkkiä vastaan. Erityisesti verkkokaupasta haetaan kasvua. Digitalisaatio mahdollistaa, että ei tarvitse jäädä puuhastelun tasolle.

– Jätämme itselle tilaa toteuttaa kaikenlaisia ideoita. Yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että voi kokeilla, onnistua ja mokata. Jos joku ei toimi, sitten voi tehdä jotain muuta.

Kuva: Sami Turunen

Lue lisää starttirahasta ja yrityksen perustamisesta >>

Kategoriat: Yrittäjät

Sahayrittäjän kovat vuodet: ”Uskon nousevani tästäkin sillasta”

28. Tammikuu 2018 - 16:10

Ylöjärveläinen yrittäjä Kari Pirttijoki sai vuoden 2016 lokakuisena aamuna hätkähdyttävän puhelinsoiton.
– Sun höyläämö palaa, naapuri ilmoitti.
Pirttijoki näki ikkunastaan lähistöllä loimottavat liekit.
Palomiehet saapuivat kymmenisen minuuttia myöhemmin, mutta 15x30-metrinen halli paloi maan tasalle.
– Nähdessäni tuhon ajattelin, että tämä on loppuni. Kaikki oli ihan romuna, Pirttijoki muistelee.

"Ventovieraat tarjosivat apua"

Tuli vieraili Pirttijoen yrityksessä jo toistamiseen. 1990-luvulla tuulen riepottama sähköpylvään johto sytytti pölyisen ja puruisen rakennuksen.
– Aiempi palo otettiin kaikessa huomioon höyläämörakennuksen suunnittelussa. Materiaalien ei pitänyt edistää tulen leviämistä, mutta toisin kävi.
Enimmillään saha työllisti toistakymmentä henkeä kahdessa vuorossa.
– Sitten tulikin loppuunpalaminen, burnout. Monet neuvoivat, että "älä stressaa ja huolehdi". Luulen, että on aika vähän yrittäjiä, jotka pystyvät siihen.
– Viimeisen tulipalon syttymissyytä ei ole saatu selville. Poliisin mukaan tahallista sytyttämistä ei voida poissulkea, Pirttijoki kertoo.
Höyläämönsä menettäneelle Pirttijoelle satoi tukea ja sympatiaa.
– Se oli käsittämätöntä. Ventovieraat soittivat ja tarjosivat apua.

"Haen elämälle jatkoaikaa"

Tulipalon jälkeen Pirttijoki sairastui vakavasti.
– Olen hakemassa elämälleni jatkoaikaa. Aika näyttää, miten minulle käy. Virikettä on kuitenkin oltava, että pysyn järjissäni. Suunnittelu on minun henkireikäni, vaikkei niitä juttuja pystyisi koskaan toteuttamaan.
Toteuttamisen arvoinen juttu on Pirttijoen ideoima polttokäsitelty piilupaneeli, jota myydään erityisesti saunoihin.
– Illan pimeinä tunteina olen miettinyt, että olenko vähän hullu. Joku realisti voisi sanoa, että ajatteluni on ihan metsässä.
– Vieläkin uskon, että pärjään ja pystyn nousemaan ylös tästäkin sillasta. Koko omaisuus on kiinnitetty velkoihin. Niitä on runsaasti, mutta ei ongelmaksi asti. Mitä muita vaihtoehtoja minulla on kuin kehittää tätä tuotetta ja jatkaa yritystä, Pirttijoki sanoo.
Pasi Lehtinen
pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Kuva: Mika Kanerva

Kategoriat: Yrittäjät

Nämä sisarukset ovat olleet yrittäjinä yhteensä yli 160 vuotta

27. Tammikuu 2018 - 12:30

Syksyllä 1992 Risto Laatunen ei saanut nukuttua muutamaan yöhön. Muistiin painuneet dramaattiset tapahtumat sattuivat kesken työvuoron. Hän nouti asiakkaat Jaalasta ravintolasta kyytiin ja suunta oli Voikkaalle.
– Jouduin ryöstön kohteeksi. He sanoivat, että rahat tänne tai muuten ammutaan. Ryöstäjä laittoi käden povitaskuun, eläkkeelle jäänyt taksiyrittäjä Laatunen muistelee.
30-vuotiseen yrittäjäuraan mahtui paljon hyviäkin hetkiä, mutta myös vapaa-ajan vähyys tuli tutuksi. Työn suola löytyi sen monipuolisuudesta.

14 mersua

Vanhin veli Arto Laatunen ryhtyi maansiirtoyrittäjäksi jo vuonna 1959. Sen jälkeen vielä neljä Laatusen sisarusta valitsi yrittäjän tien, kukin tahollaan ja omalla alallaan.
– Läksin koulusta 15-vuotiaana velipojalle töihin. Läksin ajamaan koneita ja ajoin asvalttirekkaa, Risto Laatunen kertoo.
36-vuotiaana hän haki taksiluvat. Autoilijan uraan mahtui kolme miljoonaa kilometriä ja 14 Mersua. ”Mersu-uskollinen” mies kertoo vuoden 1989 olleen hänen uransa paras taloudellisesti.
– Ajoa oli niin paljon kuin ehti ajamaan. Sinä vuonna tuli 110 000 kilometriä, normaalisti oli 80 000:n paikkeilla.
Kun Jaalan Yrittäjät jakoi viime marraskuussa juhlassaan huomionosoituksia ansioituneille yrittäjille, Risto Laatunen sai viirin 70-vuotismerkkipäivän johdosta.
Nyt 80-vuotias Arto Laatunen sai Jaalan Yrittäjien Vuoden yrittäjäpalkinnon vuonna 1980 sekä timanttiristin elämäntyöstään vuonna 2009. Sisarusjoukon muut yrittäjät, Seppo, Risto ja Vesa Laatunen ovat hekin vastaanottaneet yrittäjäristit.

Asta Yliportimo teki uran K-kauppiaana Lahdessa miehensä kanssa. Yrittäjyys toki leijuu vahvana ilmassa ilman juhlavia tunnustuksiakin.
Nuorin veli Vesa Laatunen jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa, mutta ei ole malttanut lopettaa kaivuritöitä kokonaan.  Seppo Laatunen toimi myös kaivuriyrittäjänä 1960-luvulta lähtien ja pyöritti leirintäaluetta Jaalassa aikoinaan. Nyt eläkepäivillään hän on tehnyt puuveistoksia, joita on esillä hänen pystyttämässään Ateljee Pihkahovissa kotikunnassa.
Alun perin sisaruksia oli yhdeksän, suurin osa ryhtyi yrittäjiksi. Veljekset uskovat, että työnteko maatilalla jo pienestä pitäen on kylvänyt yritteliäisyyden siemenen. Toisaalta Jaalassa on ollut vähän työpaikkoja tarjolla.

Jo sodan jälleenrakennuksessa

Kahdeksankymppinen Arto Laatunen syntyi ennen toista maailmansotaa, ja jälleenrakennus tiesi valtavasti töitä kaivinkoneyrittäjälle. Silloin luotiin modernia päätieverkkoa ja levitettiin kyläteitä.
Sekä Risto että myöhemmin Vesa työskentelivät isoveljen yrityksessä kaivinkonetöissä.
Laatusten veljekset ovat olleet hyvässä maineessa Jaalassa. Asiakkaat puhuvat Laatusten laadusta.
– Kiitoksia tulee aina paljon. Tämä perustuu siihen, että työ pitää tehdä hyvin, niin töitä riittää eikä tule mitään sanomista, Vesa Laatunen kertoo.
– Vastoinkäymiset ovat sitä varten, että ne voitetaan, eikä saa antaa periksi. Tee aina hommasi niin hyvin kuin osaat. Omassa työssäni palvelu oli kaikista tärkeintä, sitten ne soittivat toisenkin kerran.
Jälkikasvusta ainoastaan Arton poika Tero on rakennusyrittäjä Tampereella.
– Ehkä lapset ovat nähneet, että ei ole helppoa hommaa yrittäjän elämä. Vapaa-aikaa on vähän. Yrittäjät ovat tärkeitä yhteiskunnalle. Pienyrittäjät aloittavat tyhjästä ja siinä pitää pärjätä, Risto tuumii.


Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta(at)yrittajat.fi

Kuva: Veijo Tervonen

Kategoriat: Yrittäjät

Kalankasvattamon ja paperitehtaan symbioosi – Miljoona kiloa kotimaista laaturuokaa

26. Tammikuu 2018 - 16:43

Huutokosken Arvo-Kala Oy, Pekka Viljakaisen AII Corporation ja tukkuri Heinon Tukku perustivat yhteisyrityksen Finnforelin kasvattamoa varten. Etelä-Savon Joroisissa Arvo-Tec Oy kehittää ja tuottaa kalanviljelyn ruokintateknologiaa. Yrityksellä on yli 40 vuoden kokemus kalankasvattamisesta.

Arvo-Tecin toimitusjohtaja Kaj Arvosella on yhteisyrityksestä kolmanneksen omistus.

Teollinen symbioosi parhaimmillaan

Uudessa kasvattamossa on kyse teollisesta symbioosista, jossa kaikki osapuolet hyötyvät.

– Tehdasalueella on oma vartiointi ja palokunta paikalla. Ostamme energiaa Stora Ensolta, eli sähkönsaanti on erittäin turvattua. Toinen suuri hyöty meille on, että kaikki poistuva vesi menee Storan Enson jätevedenpuhdistusjärjestelmään. Se helpotti paljon ympäristöluvan saantia, Arvonen kertoo.

Stora Enso hyötyy vastavuoroisesti, kun kalalaitoksen tuottama typpi johdetaan paperitehtaan puhdistusprosessiin.

Tuotantoa ajetaan parhaillaan ylös. Täysi tuotanto saadaan vauhtiin elo-syyskuussa. Investointi oli 12 miljoonan kokoinen.

– Tuotantotavoite on miljoona kiloa vuodessa. Jos sitä vertaa koko Suomen tuotantoon, mikä on 12-14 miljoonaa kasvatettua kalaa, on se merkittävä. Norjalaiset kasvattavat vuodessa 1400 miljoonaa kiloa.

Kalankasvatuksessa kalan terveys tärkeää

Myyntikokoon kalat kasvavat eri laitoksissa yhdeksässä kuukaudessa. Varkauden kaupunki rakennutti Finnforelille rakennuksen teollisuuskylään. Finnforeliin kuuluu Varkauden laitoksen lisäksi hautomo Hollolassa, joka ottaa vetensä suoraan Salpausselästä.

– Tällä varmistetaan kalanterveys, sieltä ne siirretään Huutokosken laitokselle noin neljän gramman painoisina. Kiertovesilaitoksella kasvatamme kalan noin seitsemään grammaan, sitten siirtyy Varkauteen loppukasvatusta varten.

Saimaan tuore tekee pakattua annoskokoista kirjolohifileetä ja tuplafileetä. Kauppoihin tuotteet tulevat helmikuun toisella viikolla maanlaajuisesti.

Tunnettu maailmalla

Arvo-Tec jatkaa omassa yrityksessä kalanviljelyn ruokintateknologian kehittämistä ja tuottamista. Arvosen mukaan heillä on 17 jälleenmyyjää ympäri maailmaa.

– Olemme tunnettuja maailmanlaajuisesti. Näemme, että kiertovesitekniikka on se, mikä valtaa alaa.

Arvo-Tec on perustettu vuonna 1995, sen emoyhtiö jo aiemmin. Yritys alkoi vuosituhannen vaihteessa kehittämään kiertovesiviljelyä suomalaisiin olosuhteisiin. Yritys on erikoistunut poikas- ja makean veden laitosten kalanruokintajärjestelmiin sekä ympäristökuormituksen minimoivaan ja kasvatusolosuhteet optimoivaan kiertovesiteknologiaan.

Kuva: Arvo-Tech Oy

Riikka Koskenranta

riikka. koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Virkistyspalveluissa merkittävää kasvupotentiaalia – ”Kiinalaisille pitää räätälöidä kiinnostavia tuotteita”

26. Tammikuu 2018 - 12:22

Luontoon perustuviin matkailu-, hyvinvointi- ja virkistyspalveluihin liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Luontomatkailu ja virkistyskäyttö ovat tärkeä osa Suomen biotaloutta, mutta kasvun toteutumiseksi tarvitaan räätälöityjä kannustimia ja toimenpiteitä, todettiin VirKein-hankkeen loppuraportissa.

–Syvensimme tietoa siitä, mitkä asiat kiinnostavat eri kulttuureista tulevia matkailijoita. Iso potentiaali on Kiinassa, Japanissa ja muualla Aasiassa. Heille pitää räätälöidä kiinnostavia tuotteita, mutta sitä yrittäjän on vaikeaa tehdä yksin, Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoo Luonnonvarakeskuksen uutisessa.

Virkistyspalvelut käsi kädessä luontoympäristön kanssa

Liiketoiminnan ja uusien tuotteiden kehittämiseksi tarvitaan innovaatiotoiminnan vahvistamista, asiakaslähtöisen markkinoinnin ja myynnin vahvistamista sekä toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämistä.

– Luontoympäristön laadun turvaamiseksi tarvitaan uudentyyppisten rahoitus- ja toimintamallien käytännön kokeiluja ja niitä tukevaa tutkimusta.

Nyt päättynyt hanke toteutettiin Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Valtioneuvoston kanslian hankkeessa haettiin keinoja metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi.

Hankkeessa koottiin yhteen nykyinen tieto sektorin talous- ja muista hyvinvointivaikutuksista, tilastoinnin tarpeista, kasvunäkymistä ja liiketoiminnan uusista malleista.

Raporttiin tästä

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

10 ratkaisua kestävään kuluttamiseen – Pienet kehittävät ratkaisuja suuryritysten kanssa

26. Tammikuu 2018 - 10:02

Sitran yrityskilpailu nostaa esiin kaupallisia pienyritysten ratkaisuja, joita hyödyntämällä kuluttajat voivat parantaa oman arkensa ekologista kestävyyttä.

Voittajilla ratkaisuja asumisesta ravintoon

Lähes 70 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tavallisesta arjesta: siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. Kiertotalouden mukaiseen kestävään kulutusmalliin siirtyminen edellyttää uusia ratkaisuja ja innovaatioita.

– Kestävästä kuluttamisesta on tulossa uusi normaali ja kuluttajat kaipaavat ratkaisuja, jotka tekevät kestävistä arjen valinnoista entistä helpompia. Tämä avaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sanoo Sitran Kestävä arki -avainalueen projektijohtaja Markus Terho.

Asumisen sarjassa parhaina ratkaisuina palkittiin energiatehokkuuskonsultointia tarjoava Green Coal Mining Oy sekä Jaaxx Oy:n tavaroiden yhteiskäyttöpalvelu Liiteri.net. Liikkumisen sarjan voiton nappasivat Tecinspire Oy:n kimppakyytien sopimista helpottava kalenterisovellus App2Day sekä autojen vertaisvuokrauspalvelu Shareit Blox Car.

Ruoka-sarjasta kehitysohjelmaan nousivat Järki Särki Oy:n särjestä valmistetut kalasäilykkeet ja katuruokayritys Idealgrain Oy, joka käyttää ruoissaan oluttuotannossa syntyvää mäskiä. Ruokahävikin vähentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen tähtää myös hävikkiruokaravintola Loop.

Tavarat ja palvelut -sarjasta kärkeen nousivat CosmEthics-mobiilisovellus, joka kertoo kosmetiikkatuotteiden viivakoodien perusteella niiden sisältämät ainesosat, sekä joustavan tavaroiden vuokraamisen mahdollistava Goodrnt-sovellus. Lisäksi kehitysohjelmaan pääsi yritysten työolojen läpinäkyvyyttä lisäävä palvelu Work Ahead, joka auttaa kuluttajia valitsemaan ihmisoikeuksia kunnioittaen tehtyjä tuotteita.

Kehitysohjelmassa suuryritykset sparraavat ratkaisuja

Kymmenen Fiksu arki- yrityskilpailun voittajaa pääsee mukaan kehitysohjelmaan, jossa he saavat kumppaniksi ison yrityksen, tukea ratkaisunsa kaupallistamiseen, kehittämiseen ja kokeiluihin kuluttajien kanssa sekä kymppitonnin kehitysrahaa.

– Fiksu arki -kehitysohjelman tavoitteena on kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja, jotka pienentävät arjen ympäristövaikutuksia ja vastaavat kuluttajien tarpeisiin. Pääpaino on alkuvaiheessa olevien, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa, Sitran Markus Terho sanoo.

Järjestäjien toiveissa on, että voittajista löytyy potentiaalia myös kansainvälistymiseen.

Kehitysohjelmassa kilpailun voittaneet pienyritykset saavat mahdollisuuden kehittää kestävän arjen kuluttajaratkaisujaan yhdessä tuomaristossa mukana olleiden suuryritysten kanssa. Yrityskumppaneina kilpailun tuomaristossa ovat Fazer, Gasum, IKEA, K-ryhmä, OP, Paulig, Realia Group, SATO, Tori.fi, Valio, Viking Line ja YIT.

Terho uskoo, että parhaat ratkaisut syntyvät avoimella innovaatioyhteistyöllä. Esimerkiksi K-ryhmä ryhtyy kehitysyhteistyöhön Järki Särki Oy:n kanssa.

 

Kuva: Pixhill.com

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Asiantuntijat varoittavat esineiden internetin riskeistä – "verkossa pelkästään lähettääkseen tietoja"

25. Tammikuu 2018 - 18:00

Tietoturva-asiantuntijoiden koostama raportti varoittaa esineiden internetin (IoT) riskeistä.

Tietoturvayhtiö F-Securen rahoittaman Internet of Things: Pinning down the IoT -raportin mukaan esineiden internetin tietoturvaa ja yksityisyyttä koskeva sääntely on puutteellista. Raportti suositteleekin pikaisia toimenpiteitä.

Kuluttajat eivät useinkaan ole tietoisia verkkoon kytkeytyneiden laitteiden riskeistä.

– Tuloksena voisi olla vielä pelottavampi tilanne kuin iltapäivälehtien puhelinhakkerointiskandaali Isossa-Britanniassa, sillä turvattomien internet-laitteiden käyttö on levinnyt erittäin laajalle, raportissa arvioidaan.

– Lopulta miltei jokainen kodissa oleva laite on verkossa, mutta käyttäjät eivät miellä niitä älylaitteiksi. Tyhmiltä vaikuttavat laitteet eivät tarjoa kuluttajille mitään erityisiä toimintoja, sillä ne ovat verkossa pelkästään lähettääkseen tietoja ja analytiikkaa yhtiölle, joka ne on valmistanut, sanoo F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen raportissa.

Durhamin poliisin poliisipäällikkö Michael Barton haluaisi välttää tiukkaa sääntelyä.

– Leluja ei voi myydä, jos niissä on mahdollisesti lapsia sokeuttavia neuloja. Autoja ei voi myydä, jos niiden jarrut toimivat vain ajoittain. Yhtä mahdotonta pitäisi olla myydä IoT-ratkaisuja, jotka mahdollistavat käyttäjän pankkitilin tyhjentämisen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Hyönteisruuan EntoCubelle 360 000 euron rahoituspotti – "kasvutavoitteet kunnianhimoisia"

25. Tammikuu 2018 - 15:36

Hyönteisruokatuotteita tuottava EntoCube on kerännyt rahoituskierrokseltaan 360 000 euroa. Yhtiöön sijoitti muun muassa HYY Yhtymä sekä ammattikokki, ravintolayrittäjä Henri Alén.

Yhtiö aikoo rahoituksen turvin kasvattaa kotimaista ruokahyönteistuotantoa. EntoCubella on tällä hetkellä Suomessa kuusi sirkkafarmia.

– Uuden rahoituspohjan ja uusien sijoittajien tuoman kokemuksen ja osaamisen myötä EntoCube vahvistaa asemaansa yhtenä johtavista hyönteisalan yrityksistä. Sijoitettu pääoma käytetään hyönteistuotannon nopeaan laajentamiseen, uusien tuotteiden lanseerauksiin ja kansainvälistymiseen. Kasvutavoitteemme ovat erittäin kunnianhimoisia, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Perttu Karjalainen.

Vuonna 2014 perustettu EntoCube työllistää tällä hetkellä 10 henkeä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: EntoCube

Kategoriat: Yrittäjät

36 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

25. Tammikuu 2018 - 14:04

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös uusista perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan yleensä tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 18.1.–24.1. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 36 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on 816 000 euroa ja tuloksen keskiarvo noin 136 000 euroa.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Espoon Raudoiteasennus OY

1991

2049000

229000

ESPOO

Finxs Oy Ltd

2011

572000

48000

ESPOO

KK-Kylmäpalvelu Oy

2010

2638000

519000

HELSINKI

Emed Nordic Oy

2001

595000

45000

HELSINKI

Laajasalon Lasi Oy

1986

500000

88000

HELSINKI

Oy Tilirex Ab

2002

972000

212000

HELSINKI

Qvin-Med Oy

2005

189000

136000

HELSINKI

Suomen Rengastukku Oy

2011

458000

31000

HELSINKI

Countic Oy

1999

172000

135000

HELSINKI

Isännöintivelho Oy

2013

186000

68000

HELSINKI

Hard Mondays Oy

1997

224000

20000

HELSINKI

K. Fogelberg Oy

2008

202000

55000

HELSINKI

ST-Ravintolat Oy

2001

2901000

245000

JOENSUU

AutoRitari Oy

2015

289000

18000

JYVÄSKYLÄ

Kaapelipojat Keski-Suomi Oy

2016

242000

92000

JYVÄSKYLÄ

Kotimäki Yhtiöt Oy

1988

3182000

1257000

JYVÄSKYLÄ

Niko Jokela Consulting Oy

2015

203000

23000

JYVÄSKYLÄ

Redanredan Oy

2016

219000

62000

JYVÄSKYLÄ

Ukonputki Oy

2013

372000

60000

KANGASNIEMI

Pelhane Oy

2002

915000

105000

KAUHAJOKI

Tilintarkastus Jaakkola Oy

1992

234000

46000

KERAVA

Timo Jormakka Oy

1980

264000

31000

KOUVOLA

Valkealan Turve Oy

1995

890000

207000

LAHTI

A-Kuivaus Oy

2002

5238000

404000

LAHTI

Erkodent Oy

1992

378000

58000

NOKIA

Laatukaivin Ojala Oy

2012

824000

145000

OULU

Oulun Hirsiset Oy

1992

1340000

61000

PÖYTYÄ

KONEURAKOINTI EJM MARKULA OY

2010

219000

37000

TAMPERE

ALL-Talotekniikka Oy

2013

677000

42000

TOHOLAMPI

Aurolahti 3D Suunnittelutoimisto Oy

2013

220000

43000

VAASA

Kolibridalen Ab

2009

238000

23000

VANTAA

Hoviputki Oy

2015

968000

259000

VANTAA

Menefta Consulting Oy

2012

199000

27000

VANTAA

Karjalan Katiska Oy

2012

243000

20000

VIITASAARI

Mari-Ravintolat Oy

2015

179000

5000

YLÖJÄRVI

Huolto Haara Oy

2015

185000

42000

Kategoriat: Yrittäjät

Uusia yrityksiä perustettiin aiempaa enemmän – nämä alat kärjessä

25. Tammikuu 2018 - 12:11

Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden kolmannella neljänneksellä (heinäkuu-syyskuu) perustettiin 6 795 yritystä. Tämä on 7,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana, jolloin aloitti toimintansa 6 311 yritystä.

Suosituin toimiala oli ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, jolla aloitti lähes 1 200 uutta yritystä. Seuraavaksi suosituimmat toimialat olivat rakentaminen ja kauppa.

Eniten uusia yrityksiä syntyi heinä-syyskuussa Uudellamaalla, 2 619 kappaletta. Seuraavaksi eniten uusia yrityksiä aloitti Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kunnittain suosituimmat paikat uusille yrityksille olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.

Tilastokeskuksen mukaan konkurssien määrä väheni viime vuonna noin 10 prosentilla verrattaessa edellisvuoteen.

Viime vuonna pantiin vireille yhteensä 2 160 konkurssia. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden päätoimialalla. Tämä sisältää esimerkiksi informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kiinteistöalan toiminnan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Pienillä työpaikoilla työolot kunnossa

25. Tammikuu 2018 - 10:34

Työolobarometri kertoo, että luottamus ja tiedon kulku on sitä parempi, mitä pienemmästä työpaikasta on kyse. Pienillä työpaikoilla työntekijöistä lähes puolet ei kuulu työntekijäliittoon.

– Luottamusmieslukko on siis todellinen ongelma, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrista, johon vastasi tuoreimmassa, vuonna 2016 tehdyssä Työolobarometrissa 1039 yksityisen sektorin palkansaajaa.

Suomen Yrittäjät eritteli vastaukset yrityskokoluokittain.

– Työolobarometri osoittaa jälleen kerran, että erityisesti pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden välit ovat avoimet ja luottamukselliset. Pienissä yrityksissä tietoja myös välitetään avoimesti. Edellytykset työpaikkasopimiselle ovat siis hyvät, Janne Makkula sanoo.

– Ongelmana on se, että lainsäädäntö antaa liian vähän tilaa hyödyntää tätä luottamusta. Se kieltää yleissitovaa työehtosopimusta noudattavaa yritystä hyödyntämästä merkittävää osaa työehtosopimusten joustoista.

Makkulan mukaan hallituksen keskeinen tehtävä on poistaa lainsäädännöstä sopimisen kiellot.

– On muistettava, että aidossa paikallisessa sopimuksessa ei ole kysymys liitoista eikä liittojen välisestä luottamuksesta tai sen puutteesta. Kysymys on työpaikoista ja siellä työtä tekevien ihmisten – yrittäjien ja työntekijöiden – keskinäisestä mahdollisuudesta sopia sellaisista työaika- ja muista järjestelyistä, jotka yhdessä hyväksi katsotaan, Makkula sanoo.

– Toivon vilpittömästi, että barometrin tietoja hyödynnetään, kun työlainsäädäntöä kehitetään. Luottamusta tutkitusti on. Sopimisen mahdollisuuksia tarvitaan lisää, eikä ketään saa sulkea työpaikkasopimisen ulkopuolelle. Kaikkia yrityksiä ja työntekijöitä on kohdeltava lainsäädännössä yhdenvertaisesti järjestäytymisestä riippumatta.

Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 Suomessa toimi 283 563 yritystä. Pienten ja keskisuurten yritysten, eli alle 250 työntekijää työllistävien yritysten, osuus kaikista yrityksistä on 99,8 prosenttia.

Alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus on 93,3 prosenttia, ja ne työllistävät 24 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä.

Alle 50 henkilöä työllistävät pienet yritykset ja mikroyritykset työllistävät yhteensä lähes puolet yksityisen sektorin työntekijöistä.

Uudet työpaikat syntyvät pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä trendi on selkeä ja jatkunut pitkään. Taustalla ovat elinkeino- ja tuotantorakenteen muutokset, kuten toimintojen ulkoistaminen ja palvelualojen kasvu. Yritykset ovat tyypillisesti pienempiä palvelualoilla. Myös yksinyrittäjien määrän kasvu selittää henkilöstömäärän lisääntymistä mikroyrityksissä.

Lue koko Yrittäjä – hyvä työnantaja –raportti täältä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Autokauppias paljastaa - tällaisen hyötyauton yrittäjä haluaa

25. Tammikuu 2018 - 7:58

Uusien pakettiautojen kauppa käy vilkkaana.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa kertoi Yrittäjät.fi:lle syksyllä, kuinka nousutrendi käynnistyi jo vuonna 2016. 

– Rakennussektorin sähkö- ja putkialojen yrittäjät, jotka liikuttavat toimistoansa laitteineen ja kalustoineen raksalta toiselle, ovat sen kasvun tuoneet, Rissa luonnehti.

– Ajoneuvokanta on vanha, niillä on ajettu paljon. Finanssikriisin aikaiset, 5-6 vuotta vanhat romut ovat käsissä, joten on pakko vaihtaa.

Ensirekisteröintien lisäksi myös käytetyt hyötyautot vaihtavat nyt vilkkaasti omistajaa.

– Keskikokoisilla, muutaman vuoden vanhoilla pakettiautoilla on selvästi kysyntää. Monille yrittäjille vähän ajettu ja muutaman vuoden vanha auto on taloudellisesti järkevä ostos. Autoissa on jo yleensä yrittäjän tarvitsemat perusvarusteet, kuten peräkoukku ja lisälämmitin, kertoo myyntipäällikkö Topi Vento Kamux Lahti Hyötyautoista Tuulilasille.

Tuulilasin mukaan hyötyauton vähäpäästöisyys on erityisen tärkeää niille yrittäjille, jotka tekevät urakoita kaupungeille ja kunnille.

– Hyötyauto on yrittäjälle työkalun lisäksi myös käyntikortti, joka antaa mielikuvan hänen toiminnastaan. Tämän huomaa toivotusta varustelutasosta, joka painottuu turvallisuuden ja käytännöllisyyden lisäksi huoliteltuun ulkonäköön. Turvallisuutta tuovat peruutuskamera ja lisävalot, mukavuutta taas matkapuhelimella ohjattu lisälämmitin ja ulkonäköä saadaan alumiinivanteilla ja näteillä teippauksilla, Vento mainitsi Tuulilasin haastattelussa.

Kuva: Istockphoto

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Rukan ”isä” Juhani Aho on poissa

24. Tammikuu 2018 - 19:04

Ahon kuolemasta kerrottiin keskiviikkona Rukakeskuksen Facebook-sivulla.  Rukalla ja Pyhällä oli keskiviikkona suruliputus Ahon muiston kunniaksi. 

Aho on koulutukseltaan korvalääkäri ja hän perusti 1960-luvun puolivälissä hammaslääkärivaimonsa Eilan kanssa Helsingin Lääkärikeskuksen. Laskettelukeskuksen yrittäjiä Ahoista tuli sattumalta 1970-luvun taitteessa, jolloin he ostivat vaikeuksiin joutuneen Rukahovin ja isä-Ahosta tuli koko hiihtokeskuksen omistaja.

Paikka oli tuttu, koska perheellä oli autiotila Rukan lähellä Kitkajärvellä, missä Juhani Aho tykkäsi käydä kalastamassa.

Nykyään perheyhtiö Aho Groupiin kuuluvat Rukakeskus, Pyhätunturi, Aava Lääkärikeskus ja Yhtyneet Medix Laboratoriot.

Kauppalehti kertoo, että Juhani Aho ei ollut eläessään harrastanut laskettelua. Hän lähti silti kehittämään pientä hiihtokeskusta. Vuonna 1987 Rukakeskus hankki Pyhätunturin samaan ketjuun.

Nykyään kaikki Juhani Ahon viisi lasta ovat perheyrityksen palveluksessa. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1999, jolloin Aho Groupin omistus siirtyi tasaosuuksin Juhani ja Eila Ahon lapsille.

– Minulla on ollut hyviä ystäviä ja tukijoita. Ilman ainutlaatuista vaimoa ja perheenäitiä asiat eivät olisi alkuunkaan niin kuin ne ovat", elämäänsä ja uraansa muisteleva Juhani Aho toteaa oheisella videolla.

Aho Group valittiin vuonna 2008 Vuoden Perheyritykseksi.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät