• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät tiedotteet

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 6 min sitten

Verottaja nappasi toiminimiyrittäjiltä veronpalautuksia - näin saat rahat takaisin

4 tuntia 2 min sitten

Verottaja ilmoitti tiistaina nettisivuillaan, että ”puhelinpalvelussamme on ruuhkaa. Jos asiasi koskee veronpalautuksen käyttämistä oma-aloitteiselle verolle, katso lisätietoa vero.fi:stä.

Verottajan tässä tapauksessa vikkelien järjestelmien vuoksi kävi näin:

Jos toiminimiyrittäjä maksoi 12.11. erääntyneet alvit tai työnantajamaksut tismalleen eräpäivänä, maksun tiedot eivät ehtineet kirjautua Verohallinnolle samana päivänä. Verottajan järjestelmä ehti sitten napata tällaisten yrittäjien veronpalautuksista veroon tarvittavat eurot.

– Kuulemma heillä on niin sähäkkä järjestelmä, että on kuitannut maksuun, vaikka olisi eräpäivänä alvit maksanut, koska eri pankkien välit aiheuttaa maksuviiveen ja näin ollen eräpäivänä maksetut eivät heillä heti näy, hämmästeli eräs yrittäjä verottajan toimintaa sosiaalisen median keskustelussa.

Verottaja perustelee nettisivullaan toimintaansa sillä, että ”veronkantolain mukaan palautusta tulee käyttää verovelvoitteen suoritukseksi”.

Tuplana ei sentään tarvitse maksaa

Toiminimiyrittäjän ei tietenkään tarvitse kärsiä nahoissaan ns. oma-aloitteisten verojen eli alvien tai työnantajamaksujen tuplana menemistä. Summan saa takaisin ja hyödykseen, mutta pientä vaivaa sen eteen voi joutua näkemään.

Ylimääräiseksi jääneen oma-aloitteisen veron maksu joko palautetaan automaattisesti tai se jää odottamaan tulevia erääntyviä veroja. Palautuksen ajankohta riippuu toiminimiyrittäjän OmaVerossa (vero.fi/omavero) asettamasta palautusajankohdasta ja -rajasta.

Näin haet rahoja takaisin

Yrittäjä voi hakea oma-aloitteisen veron maksua takaisin OmaVerossa  valitsemalla Toiminnot-kohdasta "Palautuksen hakeminen, oma-aloitteiset verot". Tällöin maksu palautetaan noin viikon kuluessa, ellei yrittäjällä ole muita maksamattomia veroja.

Voit tarkistaa OmaVerosta  tiedot veronpalautuksen käytöstä veroille:

1. Kirjaudu OmaVeroon. Näet etusivulla ainoastaan verotuspäätöksen mukaisen veronpalautuksen määrän.

2. Avaa etusivulla oleva "Suoritetut maksut ja palautukset" -välilehti.

3. Välilehdeltä näet tarkat tiedot palautuksesi käytöstä painamalla "Tiedot käytöstä".

Noin 3,6 miljoonaa suomalaista sai veronpalautuksia tiistaina. Veronpalautusten summa on yhteensä noin 2,9 miljardia euroa.

Ensi vuonna veronpalautusten maksaminen muuttuu. Niitä maksetaan useimmille ensi vuonna jo elokuusta alkaen. Joulukuinen yksi yhteinen maksupäivä jää historiaan.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi
 

Kategoriat: Yrittäjät

Chatbot Jenni aloitti Yrittäjien asiakaspalvelussa

10. Joulukuu 2018 - 14:29

– Tärkein tavoitteemme on, että tiedon hakemisesta yrittajat.fi:stä ja Suomen Yrittäjistä tulisi helpompaa ja tehokkaampaa, digimarkkinoinnin asiantuntija Arttu Talvela sanoo.

Kun yrittäjä kirjoittaa kysymyksen Suomen Yrittäjien chattiin yrittajat.fi:ssä Jenni useimmiten löytää ja kirjoittaa vastauksen parissa sekunnissa.

Jenni on yksi Suomen suurimpia botteja, sillä se on ohjelmoitu vastaamaan noin 700 kysymykseen.

– Mikäli kysymys on liian monimutkainen Jennin vastattavaksi, se ohjaa kysyjän asiakaspalveluun tai Suomen Yrittäjien asiantuntijalle, Arttu Talvela kertoo.

Asiakaspalveluun vahvistusta

Suomen Yrittäjissä aloitti joulukuun alussa uusi asiakaspalvelu- ja myyntitiimi.

– Haluamme palvella jäseniämme mahdollisimman sujuvasti eri tilanteissa ja kanavissa, puhelimella, chatissa, sähköpostilla ja someenkin perustetaan asiakaspalvelukanava, kuvailee asiakkuusjohtaja Johanna Hallikainen, joka vetää seitsemän hengen asiakaspalvelu- ja myyntitiimiä.

Suurin osa tiimiin jäsenistä koottiin sisäisinä siirtoina ja tehtävien uudelleenjärjestelyinä keskusjärjestöstä, mutta talon ulkopuolelta palkattiin myös yksi myyjä.

Uusi tehotiimi hoitaa asiakaspalvelun lisäksi jäsenkampanjoita, myy Yrittäjien tuotteita ja palveluita sekä tekee myös tapahtumamyyntiä.

Suomen Yrittäjien vaihde ottaa vuosittain vastaan kymmeniä tuhansia puheluita. Suurin osa niistä koskee lakineuvontaa ja työsuhdeasioita.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Anna Puun haarniska-asun suunnittelu ei ollut helpoimmasta päästä: "Armoton materiaali"

10. Joulukuu 2018 - 14:04

Anna Puun asu itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa herätti paljon ihastusta sosiaalisessa mediassa. Teemu Muurimäen suunnitteleman puvun valmistuminen kesti viikkoja.

– Muurimäki kysyi minua tähän mukaan. Olemme tehneet aikaisemminkin yhteistyötä Linnan juhlia varten, koruseppä Anu Ek kertoo.

Ekille projekti oli varsin erikoinen, sillä hän on tehnyt pääasiallisesti koruja.

– En ole koskaan ollut mukana näin suuritöisessä projektissa. Todella vaativa juttu. Työstämiseen meni kolme viikkoa.

Aikaa vei erityisesti jatkuva sovittaminen.

– Ruostumaton teräs on armoton materiaali. Se ei anna periksi eikä sitä pysty purkamaan. Se ei ole kangas, jota voi väännellä miten vaan. Pukua piti käydä sovittamassa Helsingissä ja sen jälkeen palata taas Keravalle työstämään. Sen takia projekti eteni hitaasti.

Apuna sovittamisessa käytettiin torsoa. Kokonaisuus koostui neljästä palasesta.

Vaativa hitsausprojekti

Muurimäen ja Ekin lisäksi puvun valmistumiseen osallistui Vuorenteko-metallipajan Jouko Vuori, jonka perheyritys vastasi puvun hitsauksesta.

– Täytyy myöntää, että kun kuulin asiasta ensimmäisen kerran, niin mietin, että kuinkahan tässä käy, Vuori kertoo Ilta-Sanomille.

Haasteita aiheuttivat etenkin ohuet teräsosat, joiden hitsisaumojen saaminen tarpeeksi kestäväksi oli oleelllista puvun onnistumisessa. Puku työstettiin vaativalla pistehitsausmenetelmällä.

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lakitoimistoyrittäjä Markus Talvio auttaa rikosten uhreja vapaaehtoistyöntekijänä

10. Joulukuu 2018 - 9:46

Markus Talvio, 48, toimi ensin tukihenkilönä uhreille muutaman vuoden ajan.

– Olen aina tykännyt auttaa toisia ihmisiä. Isäni oli myös paljon mukana monenlaisessa vapaaehtoistyössä, mikä varmaankin vaikuttaa taustalla, Talvio sanoo.

Markus Talvio on vuonna 2011 perustetun lakitoimisto JuriNetin perustajaosakas ja toimitusjohtaja. Lakitoimisto hoitaa paljon pk-yritysten liikejuridiikkaa, mutta myös rikosjuttuja.

Talvio on sarjayrittäjä, sillä hän perusti ensimmäisen yrityksensä jo 18-vuotiaana. Vuosien varrella hän on ollut omistajana it-yrityksissä, kiinteistönvälitystoimistossa ja kiinteistöalalla ja onpa hän ollut myös perustamassa lääkäriasemaa ja toiminut sen toimitusjohtajana usean vuoden ajan.

Oikeustiedettä aikuisiällä 

Markus Talvio kiinnostui rikosoikeudesta jo opiskeluaikanaan. Hän alkoi opiskella oikeustiedettä vasta aikuisiällä. Häntä pyydettiin aikanaan mukaan yhdeksi juristiksi Rikosuhripäivystyksen puhelinpäivystysrinkiin.

– Nykyään myös koulutan Rikosuhripäivystyksen aloittavia vapaaehtoistyöntekijöitä perehdytyskursseilla. Koulutus on perusjuridiikkaa, muun muassa asianomistajien oikeuksista ja rikosoikeudesta. Olen myös ollut mukana tekemässä Rikosuhripäivystyksen lainsäädäntölausuntoja ja kannanottoja, Talvio kertoo.

Markus Talvio on mukana myös useissa startupeissa ja lakialan yrityksissä osakkaana ja hallituksen jäsenenä sekä luennoi paljon.

Vapaaehtoistyö Rikosuhripäivystyksessä on Talvion mukaan palkitsevaa ja antaa hyvää vastapainoa päivätyölle juristina ja esimiehenä:

– On hienoa, kun voi auttaa ihmisiä konkreettisissa tilanteissa ja saa palautteen välittömästi. Teen myös bro bonoa jonkin verran. Vapaaehtoistyö antaa näkemystä ja kokemusta sekä auttaa pitämään jalat maassa, Talvio kuvailee.

Hänen mieleensä on jäänyt esimerkiksi raiskauksen uhri, jota hän pystyi puhelinpäivystyksessä auttamaan ja sai naisen menemään tutkimuksiin ja tekemään rikosilmoituksen.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Palautevyöry vaikutti: Hive Helsinki -koodikoulun ikärajat uuteen mietintään

10. Joulukuu 2018 - 9:18

Hive Helsingin ikärajasta sateli arvostelua erityisesti sosiaalisessa mediassa. Slushissa koulun lanseerannut Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kehui tapahtumassa Hiven pariisilaista esikuvaa ja erityisesti sitä, että koulu on avoin kaikille. Tästä huolimatta Hive Helsingin ikäraja oli asetettu 30 ikävuoteen.

Koulun hallituksen puheenjohtajana toimiva Linda Liukas on nyt ottanut kantaa keskusteluun Geek Women Unite -Facebook-ryhmässä.

Liukkaan mukaan tarkoituksena ei ollut asettaa yli 30-vuotiaita eriarvoiseen asemaan.

– Minua huoletti valmisteluvaiheessa erityisesti se, miten saadaan esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, välivuosiin jäävät, sellaiset jotka eivät millään tavalla koe itseään teknologia-alalle kuuluvina, sosioekonomisesti erilaiset ja niin edelleen mukaan tähän ja löydetään kanavat tavoittaa, Liukas kirjoittaa ryhmässä.

Liukkaan mukaan ikärajoja mietitään nyt uudemman kerran. Lisäksi huomioon otetaan uranvaihtajat, joille tarjotaan nopeampaa mahdollisuutta kouluttautua ohjelmointialalle. Yhtenä vaihtoehtona on opiskelu työn ohessa.

– Minusta ohjelmointiopetuksessa nykypäivänä on niin hienoa, että (ilmaisia) tapoja ja verkostoja oppia on valtavan paljon. Hiven tavoitteena on olla yksi vaihtoehto monien joukossa – osa oppilaista jatkaa korkeakouluun, osa muuntokouluttautuu, osa huomaa neljän viikon jälkeen että tämä ei olekaan minun juttuni. Toivottavasti saadaan iso, elävä ja monimuotoinen ekosysteemi koodikoulutuksen ympärille, Liukas kirjoittaa.

Vaativia tehtäviä yrityksiltä

Hive Helsinki on uudenlainen koulu, jossa ei ole opettajia, luokkia eikä perinteistä pääsykoetta. Oppilaat karsitaan nettitestin ja eräänlaisen pääsykoekurssin perusteella. Kurssin aikana selvitetään, ketkä ovat riittävän motivoituneita haastaviin tehtäviin. Oppilaat suorittavat koulussa tehtäviä, jotka tulevat yhteistyöyrityksiltä kuten F-Securelta ja Roviolta.

Supercell sijoittaa koulua vetämään säätiöön 8-10 miljoonaa euroa viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Sen jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa. Investoinnista merkittävä osa kuluu tilojen ohella oppilaiden käytössä oleviin laitteisiin.

Yrittäjäsanomien alkuperäisen jutun voit lukea täältä.

Kuva: Tommi Anttonen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko harkinnut oppisopimusta? Näin hyödynnät ammatillista koulutusta yrityksessäsi

8. Joulukuu 2018 - 11:00

Syyskuussa tehdyn Yrittäjägallupin mukaan yrittäjät suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 28 prosenttia tekee yhteistyötä ammattioppilaitoksen kanssa. Yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä 61 prosenttia kertoo tekevänsä yhteistyötä. Yhteistyöhön erittäin tyytyväisiä oli 16 prosenttia ja melko tyytyväisiä 65 prosenttia yrityksistä. Tulosten perusteella 12 prosenttia oli tyytymätön yhteistyöhön. Kantar TNS:n tekemään kyselyyn vastasi 1056 yrittäjää.  

– Vaikka yrittäjät ovat keskimäärin tyytyväisiä yhteistyöhön, on joukossa myös kriittisiä ääniä. On tärkeätä, että oppilaitokset puuttuvat yritysten havaitsemiin ongelmiin. Samalla oppilaitosten ja yritysten on jaettava aktiivisemmin kokemuksia myös yhteisistä onnistumisista, joita kentältä kyllä löytyy, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Myös tutkinnon osan suorittaminen onnistuu

Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä muistuttaa, että uudistus palvelee myös yrittäjän oman osaamisen kehittämistä.

– Työssä oppiminen on aikaisempaa joustavampaa ja oppisopimuksen voi solmia myös kokonaista tutkintoa lyhyempään jaksoon eli yhteen tutkinnon osaan. Toisin sanoen yrittäjä voi poimia tutkinnon sisältä jonkin osan ja suorittaa sen yritystoiminnan yhteydessä. Aikaisemmin oppisopimus on pitänyt solmia koko tutkintoon, Mikkilä selvittää.

Hän pitää hyvänä uudistuksena myös sitä, että esimerkiksi yrityksen kesätyöntekijä voi hyödyntää kesätyön oppimismielessä niin, että kesätyön aikana suoritetaan jokin tutkinnon osa oppisopimuksella. Riittää, että asiasta sovitaan oppilaitoksen kanssa.

– Näin yrittäjä saa koulutettua sellaista työvoimaa, joka palvelee hänen yritystään. Uusi ammatillinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden koulutuksen räätälöintiin aikaisempaa enemmän yrityksen tarpeisiin. Tulevaisuudessa henkilökunnan osaamista pitää kehittää yhä enemmän. Yritys voi esimerkiksi päättää, että osa henkilökunnasta suorittaa jonkin osan tutkinnosta oppisopimuksella.

Nykyisin kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kaksi kolmesta on aikuisia.

"Yritysten tietoisuutta lisättävä"  

Yrittäjägallupin mukaan 39 prosenttia yrityksistä tietää ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä liki puolet kertoo tietävänsä uudistuksesta. 

– Tietoa reformista on jaettava aktiivisemmin ja selkokielisemmin varsinkin paikallisella tasolla. Oppilaitosten edustajien on jalkauduttava yrityksiin, Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät on kuluvan vuoden ajan opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana kiertänyt kahden asiantuntijan voimin informoimassa yrityksiä ja yrittäjiä uudistuksesta. 

Oppilaitosyhteistyötä tehneistä yrityksistä 56 prosenttia on tehnyt koulutussopimuksen oppilaitoksen kanssa ja ottanut tai ottamassa sen kautta opiskelijan oppimaan yritykseen. Osuus vastaa 16 prosenttia kaikista yrityksistä. Saman verran yrityksiä kertoo tehneensä oppisopimuksen ja ottanut tai ottamassa sen kautta työntekijän yritykseen. Yli 10 henkilön yrityksistä 36 prosenttia on käyttänyt oppisopimusta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Rakennussunnittelija pääsi eroon 150 kilosta paperia – Yrittäjän kannattaa miettiä omia digipalveluiden tarpeita ja resursseja tarkkaan

7. Joulukuu 2018 - 16:00

Digitalisaation mukanaan tuomat muutostarpeet askarruttavat yrittäjiä. Samaan aikaan digitaaliset palvelut ja työvälineet sujuvoittavat arkea, mutta kehityksessä voi olla vaikea pysyä mukana. Palveluita ja ratkaisuja on paljon, eikä aina ole helppo valita, mikä niistä palvelee itseä ja omaa liiketoimintaa parhaiten.

Rakennussuunnittelupalveluita tarjoavan Planimon Mika Korhola kertoi omista ratkaisuistaan Yrittäjien Espoossa järjestämässä digikoulussa marraskuussa. Hänellä tarve digitaalisiin ratkaisuihin lähti siitä, että projektihallinta ja -materiaali oli saatava helpommin saavutettavaksi sidosryhmille ja toimiston etätyö mahdolliseksi. Myös arkistoitavalle paperille oli tehtävä jotakin.

Korholan alalla on tietojen arkistointivelvollisuus, mikä tarkoittaa paljon paperia. Korhola on kuitenkin onnistunut luomaan itselleen jos ei täysin paperitonta, ainakin minimipaperillisen työympäristön.

– Olen päässyt eron 150 kilosta A4-paperisaastetta. Olen arkistoinut 700 projektia sähköiseen muotoon, Korhola kertoo.

Rakennussuunnittelu on perinteisesti ollut hyvin paperikeskeinen ala. Korhola kertoo, että 1990-luvun lopussa alalla pienimmätkin suunnittelutoimistot alkoivat projektikirjauksia digitaalisesti ja siirtämään suunnittelua digitaalisiin työkaluihin. 

Korhola aloitti Access-pohjaisen tuntiseurannan ja pdf-laskutuksen vuonna 2010. Kokonaan sähköiseen projektihallintaan hän siirtyi vuonna 2013. 

Reilu kymmenen vuotta sitten hän teetätti Access-ohjelmistopohjaisen tuntikirjanpito-ohjelman itselleen, ja niitä peruja on käytössä edelleen. Nykyään alan viranomaisetkin ovat lähteneet mukaan digitalisiin palveluihin, mikä helpottaa paperitonta arkea.

Yksinkertaista digitaalisiin palveluihin siirtyminen ei aina ole. Planimo teetti Laurea-ammattikorkeakoulussa tilaustyönä paperiton toimisto -hankkeen, jonka piti kestää yhden lukukauden.

– Hankkeeseen meni lopulta kolme lukukautta, sillä aluksi piti miettiä, mitä paperiton toimisto tarkoittaa ja miten paperia korvataan. Siirtyminen täytyy suunnitella, Korhola sanoo.
Korhola neuvoo jokaista miettimään omia tarpeitaan, resursseja ja hyötyjä, mikä on itselle digitaalisissa ratkaisuissa oleellista. 

– Helpoiten ratkaistavat kannattaa hoitaa ensimmäisenä pois alta. Liian isoa kakkua tai kaikkea ei kannata yrittää ratkaista kerralla, Korhola sanoo.

Oma kysymyksensä on palveluntarjoajan ja digitaalisen ratkaisun valinta. Käytettävyys, hinta, tietoturva ja monta muuta kysymystä tulee vastaan valintoja tehdessä.

Korhola on päätynyt vastaamaan kaikesta itse. Ainoastaan sähköposti on Elisan pilvipalvelussa.

– Olen miettinyt, että mitä jos pilvipalveluntarjoaja lakkaa olemasta tai haluat vaihtaa palveluntarjoajaa. Miten vaihtaminen onnistuu ja miten saan tietoni turvallisesti siirrettyä? Siksi pidän kaiken omissa näpeissäni. Siinäkin on toki riskinsä. Vastaan järjestelmän haavoittuvuudesta ja tietoturvasta sekä toimivuudesta itse, Korhola kertoo. 

Kategoriat: Yrittäjät

HMD:n Nokia-puhelimet porskuttavat maailmalla – uutuusmalli piakkoin Suomeen

7. Joulukuu 2018 - 13:42

Nokia-puhelimistaan tunnettu HMD Global on ilmoittanut tuovansa kansainvälisille markkinoille uuden älypuhelinmallin Nokia 8.1:n.

Uutuusmalli noudattaa HMD:n aikaisempien älypuhelinmallien muotokieltä. Laitteen takaosa on lasipintainen ja sieltä löytyy kaksoiskamera (12 ja 13 megapikselin kamerat) ja sormenjälkitunnistin. Puhelimen kosketusnäytön koko on 6,18 tuumaa. Sisäistä tallennusmuistia laitteessa on 64 gigatavua ja RAM-käyttömuistia 4 gigatavua.

Laitteen myynti alkaa tammikuussa, mutta Suomen saatavuutta HMD ei ole vielä kertonut. Kansainväliseksi suositushinnaksi on ilmoitettu 399 euroa.

Nokia 8.1 tukee pikalatausta. Puhelimen 3500 milliampeeritunnin akun saa ladattua tyhjästä 50 prosentin varaukseen 30 minuutissa. Laite toimitetaan Android 9 -käyttöjärjestelmäversiolla.

Onnistunut alkutaival

HMD Global on onnistunut keräämään näkyvää huomiota alan messuilla. Yritys on noussut otsikoihin retropuhelimillaan kuten uudella versiolla banaanipuhelimesta.

Onnistuneiden älypuhelinlanseerausten seurauksena HMD Global on noussut maailman kymmenen suurimman älypuhelinvalmistajan joukkoon. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä HMD Global nosti toimitettujen älypuhelimien määrää peräti 782 prosentilla toimittamalla 4,5 miljoonaa älypuhelinta. Viime vuoden vastaavana ajankohtana HMD toimitti vain puoli miljoonaa laitetta. Yhtiön markkinaosuus on tällä hetkellä noin prosentti.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittajat juhlivat linnassa – "Mukava reissu!"

7. Joulukuu 2018 - 13:24

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli eilen yrittäjät esillä, sillä valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittaneet Elcoline Groupin perustajat Jere Räisänen ja Jouko Juvonen olivat puolisoidensa Sini Räisäsen ja Maria Koskisen kanssa kutsuvieraiden listalla.

– Ymmärtääkseni kaikille, jotka palkinnon saivat, on lähtenyt kutsu. Olihan siellä vähän epätodellinen olo, mutta mukava reissu! On hienoa, että meitä yrittäjiä oli siellä ja oli kiva päästä edustamaan yritystä. Vastaavia tilanteita ei varmasti tule montaa. Yrittämisellä tämä maa kasvaa ja kukoistaa, Elcolinen hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen kertoo juhlien jälkeisenä päivänä kotimatkaltaan kohti Varkautta.

Räisänen ja Juvonen perustivat Elcoline Groupin vuonna 2002 työllistääkseen itsensä. Nykyään yritys työllistää lähes 200 henkeä työntekijää. Se tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä ja huoltaa sekä asentaa IoT-laitteita. Yritystä työllistävät ydinvoimalat, öljynjalostamot, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuus sekä kaivokset.

Viime vuonna Elcoline-konsernin liikevaihto oli 15,4 miljoonaa euroa ja tulos 1,2 miljoonaa euroa.

Yrittäjät kohtasivat linnassa

Linnassa Räisänen ja Juvonen tapasivat myös muita yrittäjiä, kuten Nordic Business Forumin Jyri Lindénin ja Lyyti Oy:n perustaja Petri Hollménin. Miehet pääsivät juttusille myös Hjallis Harkimon kanssa, joka piti juhlapuheen vuonna 2016, kun Elcoline voitti maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Tuolloin seurue istui samassa illallispöydässä, joten presidentin linnassa oli vastassa vanhoja tuttuja.

– Juttelimme yrittäjien juttuja, Räisänen kertoo salaperäisesti.

Kokemus juhlista oli hänen mukaansa erilainen kuin mitä television välityksellä oletti.

– Kun juhlia on seurannut televisiosta, on syntynyt tiettyjä oletuksia ja mielikuvia. Kättely oli nopeasti ohi, jonka jälkeen menimme jonossa seuraavaan tilaan. Luulin, että linnassa olisi isoja saleja, mutta siellä olikin paljon pieniä huoneita. Harkimo on tietenkin ollut linnassa 15 kertaa, joten hänelle kaikki oli tuttua, Räisänen sanoo.

Räisänen ehti maistella tarjoiluja ja boolia sekä käydä valssaamassa tanssilattialla vaimonsa kanssa.

– Maistettiin kaikkea ja hyvää oli, Räisänen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat Vesa-Matti Väärä ja Jere Räisänen

Kategoriat: Yrittäjät

Linnan juhlien pukuloiston takana on pitkiä päiviä – Yksinyrittäjän aika ei tahdo riittää oman työn esiintuomiseen

6. Joulukuu 2018 - 12:00

Vaatturimestari Sonja Raassina on tehnyt aamusta iltaan töitä viime päivät, sillä iltapuvut itsenäisyyspäivän vastaanotolle täytyy saada ajoissa valmiiksi. Raassina tekee itsesuunnittelemiaan pukuja sekä muiden suunnittelijoiden, kuten Teemu Muurimäen suunnittelemia pukuja. 

– Yleensä kesä on kiireinen ja syksyä kohti tahti vain kiihtyy. Nyt kesä oli normaalitahtisempi, mutta syksy on kiireistä aikaa. Tilaukset Linnan juhliin voivat tulla nopeallakin aikataululla, sillä ihmiset saavat kutsuja eri tahdissa. Yksi asiakas sai kutsun yhdeksän päivää ennen juhlia, Raassina kertoo.

Vaatturimestari ei yleensä tee naisten pukuja, mutta ne tulivat tutuiksi, kun Raassina työskenteli suunnittelija Janne Renvallille juhlapukujen valmistajana vuosituhannen vaihteessa. Silloin hän alkoi valmistaa myös itse suunnittelemiaan pukuja naisille.

Tänä vuonna työn alla on ollut kolme pukua, joista yksi oli kansanedustaja Anneli Kiljusen äidin perintöpuku. Kansanedustajan isä Valto Käkelä sekä isoisä Elias Käkelä ovat olleet myös kansanedustajina. 

Raassinan puvuissa juhlii myös Sulapac-kasvuyhtiön Suvi Haimi. Sulapac kertoi Slush-kasvuyritystapahtumassa tuovansa yhdessä Stora Enson kanssa markkinoille biohajoavia pillejä, jotka on valmistettu puuhakkeesta ja biohajoavasta sidosaineesta. Yhtiö sai sijoittajaksi myös luksusbrändi Chanelin.
Nyt näitä pillejä nähdään myös Haimin itsenäisyyspäivän iltapuvussa. 

Raassina on tehnyt miestenkin pukuja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Hän on tehnyt esimerkiksi luonto-ohjelmista tutun Kimmo Ohtosen puvun vuonna 2016 sekä Varustelekan Valtteri Lindholmin puvun vuonna 2015. Tänä vuonna Raassinan kolmiosaisessa puvussa linnassa juhlii Fortumin kierrätyksestä ja jäteratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Kalle Saarimaa

Harvat saavat huomiota

Puvut ovat suuri osa itsenäisyyspäivän juhlia. Media ruotii linnan kuningattaria ja persoonallisia pukeutujia viikon juhlien jälkeen. Eniten huomiota saavat julkisuuden henkilöt ja heille pukuja suunnitelleet suunnittelijat. Pukujen tekijöiden nimiä ei useinkaan mainita.

Raassina myöntää, että markkinoinnillisesti itsenäisyyspäivän vastaanotosta voisi saada enemmän irti. Sosiaalinen media ja tiedotteet vievät kuitenkin yksinyrittäjän aikaa, jota on muutenkin itsenäisyyspäivän alla vähän. Tänä syksynä muiden kiireiden lisäksi hän on joutunut olemaan putkiremonttievakossa omista työtiloistaan, mikä on hankaloittanut työskentelyä.
 

– Yksinyrittäjänä aika ja paukut eivät tahdo riittää mainostamiseen ja aina ei saa lupaakaan julkistaa, kenelle puvun on tehnyt. Eniten puhutaan suunnittelijoista. Mutta eivät meikkaajien ja kampaajienkaan nimet tule aina esiin, Raassina toteaa.

Itsenäisyyspäivänä lähetys presidentin linnasta täytyy kuitenkin katsoa tarkalla silmällä. Oman luomuksen näkeminen televisiossa on jännittävää.

– Mietin vain, että nopeasti se hetki menee ohi, Raassina naurahtaa.

Kilpavarustelua ja persoonallista tyyliä

Raassinan mielestä on hienoa, että Linnan juhlissa pukeutumisen taso on vuosien mittaan noussut, joskin välillä pukeutumisessa on kilpavarustelunkin makua. Aina juhla-asua ei tarvitse kuitenkaan koota isolla rahalla. 

– Asukokonaisuudet ovat pidemmälle mietittyjä ja myös miehet uskaltavat pukeutua persoonallisemmin. Parhaat puvut eivät aina pääse edes esiin, Raassina sanoo.

Konkaritekijällä on neuvoja myös muille yrittäjille, jotka tulevaisuudessa tekevät pukuja tai koruja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. 

– Läheisiltä vaaditaan ymmärrystä. Puolisoni on myös yrittäjä, joten hän ymmärtää yrittäjän kiireet, Raassina sanoo.

Itsenäisyyspäivän jälkeen loppuvuodelle on vielä tiedossa ainakin yhden yhtyeen esiintymisasut. Jouluna on aikaa hengähtää. Raassina viettää sen Lapissa Sallassa hiihdellen.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat tekijältä

Kategoriat: Yrittäjät

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla näkyy yrittäjien työ – Yhteinen ympäristö -teema on huomioitu monella tavalla

6. Joulukuu 2018 - 10:00

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla on pukuloiston lisäksi mahdollisuus näyttää suomalaisen suunnittelu- ja käsityöosaamista. Halusimme nostaa suomalaisien yrittäjien taitoja esiin ja koota muutaman esimerkin tänään presidentin linnassa nähtävistä puvuista ja koruista. 

Tämän vuoden teema presidentin linnassa on nimeltään yhteinen ympäristömme. Kierrätys ja ekologisuus näkyy monin eri tavoin juhlavieraiden asuissa.

Kalasaalis juhlakäytössä

Keravalainen yksityisyrittäjä, taiteilija ja perinnenahkuri Anne Jouhtinen asustaa Taideyliopiston rehtorin Jari Perkiömäen ja tämän puolison, Jouhtisen ystävän ja kansanlaulaja ja tohtori Sirkka Kososen suomalaisin kalannahoin ja luin. 

Perkiömäen kalvosinnapit ovat rasvaparkitusta ja krappijuurella värjätystä ahvenesta, Kososella on kuhasta valmistetut keltasipulin kuorilla ja krapilla värjätyt luiset korvakorut ja sormus. Kososen ranneke on valmistettu luonnonväreillä värjätyistä sekä kananmunalla ja ruokaöljyllä parkituista kuhannahoista valmistettu mittava ranneke. 

– Kalannahat olen valmistanut vanhoin perinteisin keinoin, menneiden aikojen käsityömenetelmiä nykypäivään muokaten. Saaliin kokonaisvaltainen kunnioitus, kierrätys ja ekologisuus ovat toimintani peruskulmakiviä, Jouhtinen kertoo.


 

Kansanedustajan luottosuunnittelija

Vuoden hääpukusuunnittelijaksi tänä vuonna valittu Heidi Tuisku on suunnitellut kolmatta vuotta peräkkäin puvun RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivelle

Tuisku kertoo, että Veronica halusi puvustaan ajattoman ja tyylikkään puvun, joka kestää aikaa ja muodin muuttumista.

Syvän violetti puku tehtiin laskeutuvasta pitsistä ja kirkkaamman violetista dupion-silkistä. Pitkähihainen puku jättää olkapäät paljaaksi ja sen katseen kiinnittävä yksityiskohta on takana oleva vyö. 

Asuun kuuluvat myös puvun sävyihin sopiva laukku sekä Papaja-merkin suunnittelija Anneli Aaltosen suunnittelemat hopeiset Ratamo-korvakorut. 
 

Luonto löytyy korusta

Kuopiolainen korusuunnittelija Jenni Rutonen on tehnyt valtakunnallisen Vuoden Yrittäjä -palkinnon saaneen Elcolinen yrittäjän Jouko Juvosen puolison Maria Koskisen korut. Perhosaiheisesta Kesän Siivekäs – korusarjasta tehty korukokonaisuus liikkuu Linnanjuhlien luonto-aiheen symboliikan äärellä. Korukokonaisuuteen kuuluvat korvakorut, sormus ja iso käsivarsikoru.

Rutonen sai toimeksiannon kaksi viikkoa ennen juhlaa. Koskinen toivoi isoa ja näyttävää käsivarteen sijoitettavaa korua, jota tiukalla aikataululla olisi ollut mahdotonta valmistaa, varsinkin kesken joulukiireiden. Kesän Siivekäs -sarjan perhosista sai kuitenkin helposti näyttävän kokonaisuuden. 

– Tämä menee kokonsa puolesta viiden suurimman korun joukkoon, mitä olen ikinä valmistanut. Marialla on kaunis puku, joka on jyväskyläläisen Ommellisen valmistama ja perhosaihe sopii siihen hyvin, Rutonen kertoo.

Tämä vuosi on kuudes kerta, kun Rutosen koruja nähdään presidentin linnassa. Hän on varautunut nettikaupan myynnin kasvuun ja tekemään korusarjan koruja.

– Toivon, että tänä vuonna on se vuosi, kun nimeni ja korusarjan nimi sanotaan ääneen tv-lähetyksessä. Aikaisemmin on ollut huonoa tuuria näkyvyyden kanssa. Nyt on niin kookas koru, että sitä on vaikea olla huomaamatta, Rutonen kertoo.

Edellisen kerran Rutosen koruja nähtiin linnanjuhlissa vuona 2017. Rutosen koruja on nähty myös New Yorkin muotiviikoilla ja kansainvälisissä näyttelyissä.

Isän solmioissa Linnaan

Tyyki Design -merkillä työskentelevä Miia Aaltonen on tehnyt ensimmäisen luomuksensa itsenäisyyspäivän vastaanotolle kokoomuksen kansanedustaja Saara Sofia Sirénille.

Puku on syntynyt 60 kierrätetystä kravatista ja iltalaukku mainoskassimateriaalista. Puvussa on myös Sirénin isän solmioita.

– Materiaali on hankittu kierrätyskeskuksista, kirpputoreilta, second hand -kaupoista sekä saatu lahjoituksina. Haastavaa oli löytää juuri samansävyiset tummansiniset kravatit, joissa sai olla ainoastaan hieman jotain valkoista. Idea iltapukuun tuli vasta, kun sain kasaan riittävän määrän solmioita. Ensin niistä piti loihtia hame tai joku muu kevyempi vaatekappale, Aaltonen kertoo.

Työ oli haastavaa, sillä puvussa on paljon sommittelua ja pieniä paloja. Vaate on myös aika painava ja sisältää monta monta metriä silkkiä. Aaltonen on valmistanut iltapukuja myös kierrätysfarkuista. 

Sirénin asua koristavat Namu Jewellery -merkin kierrätyshopeiset korvakorut, jotka on suunnitellut Mari Ruohomäki

– Teen tänä vuonna ensimmäistä kertaa korut linnanjuhliin. Käytin kierrätyshopeaa ja tein korut asiakkaan toiveita kuunnellen ja hänen upeaan pukuunsa sopivaksi. Teemana linnanjuhlissa on tänä vuona kierrätys, joten kierrätyshopeiset korut sopivat oivallisesti teemaan, Ruohomäki kertoo.

 

Neljän korun takana

Hanna Korhonen on suunnitellut itsenäisyyspäivän vastaanotolle koruja neljälle asiakkaalle. Yhtä hän ei saa nimetä, mutta kolme muuta ovat kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie, terveystieteiden tohtori Minna Elomaa-Krapu, sekä Vaasan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Antonio Teca.

Sinisiipi-nimiset kaula- ja korvakorut on suunniteltu satavuotiaan Suomen itsenäisen matkan kunniaksi. Elomaa-Krapun kaulakoru esittää paatsamasinisiipeä, joka juhlavuonna valittiin satavuotiaan Suomen kansallisperhoseksi. Koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.

Antonio Tecan sormukset ovat taonnoilla koristellut sormukset, joiden kuviointi on luonnon pintoja mukaileva. Ne tuovat mieleen rosoisen kallion ja männynkaarnan tai veden väreilyn.

Mari-Leena Talvitien sormuksen materiaali on Lapin kullasta seostettu kulta, hopea, konjakin väriset timantit. Tämäkin koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.
 


Uusiotuottamisen pioneereilta kahdeksan pukua linnaan

Uusiokäytettyjä materiaaleja ja ekologisia vaatteenvalmistustekniikoita töissään käyttävät Remake EkoDesignin trashionista Outi Pyy ja ompelijamestari Paula Malleus loivat tänä vuonna yhteensä kahdeksan ekodesign pukua linnan juhliin.

Niissä näkyy koko uusiotuottamisen ja tekstiilikierrätyksen kirjo. Yksinkertaisimmillaan pukuja on korjattu ja muokattu kevyesti ja monimutkaisimmillaan ne on luotu kokonaan alusta lähtien erikoismateriaaleja ja erikoistekniikoita käyttäen.

Alla on yksi esimerkki kaksikon puvuista. VHS on kotimainen uudelleenkäytetystä videonauhasta käsinkudotusta kankaasta tehty puku. Sen pukee ylleen Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokosken puoliso vaikuttajaviestinnän johtava neuvonantaja Elina Moisio. Korut ovat vuoden 2019 kultaseppämestari Eero Hintsasen suunnittelemia.
 

Jatkokäyttö jo mielessä

Pukusuunnittelija Suvi Hänninen on tehnyt Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kaksi pukua yhdessä Klara Kivilahden kanssa. 
Toinen puku on suunniteltu Tiina Laisi-Puheloisen kaksiosainen puku ja toinen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen värikäs puku. 

Laisi-Puheloinen on Priceff-startup-yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja tutustunut Kivilahteen syöpäsäätioön juhlatoimikunnassa. Hän menee itsenäisyyspäivän vastaanotolle miehensä kenraali Ari Puheloisen kanssa. 

Laisi-Puheloinen on toiminut rauhanturvaajana Kosovossa, ja hänellä on kaksi kunniamerkkiä, joille haluttiin saada hyvä näkyvyys. 

– Tiinan puku on kaksiosainen, joten sitä voi käyttää jatkossa erikseen tai yhtä kokonaisuutena ja näin se on monikäyttöinen. Kierrätys ja ympäristöteemaa on hyödynnetty tänä vuonna puvuissa monin eri tavoin, Klara Kivilahti kertoo.

Kaksikon toisen, eli Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen puvun värit ovat ylioppilaskunnan 150-vuotisjuhlajulisteesta. Kangas on painatettu Aitoossa Prinscopion tehtaalla. 

Pulkkisen asuun kuuluu Ylioppilaskunnan juhlakääty, joka ei saa koskettaa ihoa, eli se täytyi ottaa suunnittelussa huomioon.

– Halusimme, että Suvi voi käyttää pukua ympäri vuoden ystävien häissä ja kesäjuhlissa itsenäisyyspäivän juhlien lisäksi, Kivilahti kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat: pukujen ja korujen tekijät

Kategoriat: Yrittäjät

Supercell tuo koodauskoulun Helsinkiin: Ei opettajia, ei luokkia, ei päästötodistuksia

5. Joulukuu 2018 - 11:34

Supercellin perustaja Ilkka Paananen tuo Helsinkiin Hive Helsinki -nimisen koodauskoulun, jonka esikuva on  Pariisissa mainetta niittänyt École 42. Paananen kertoi hankkeesta Slush-tapahtumassa Helsingissä.

Haapaniemenkatu 5:een Sörnäisissä perustettava koulu on tarkoitettu 18–30 -vuotiaille. Sitä vanhemmilla ei ole kouluun asiaa.

Koulusta tekee erikoisen muun muassa se, että sinne ei palkata opettajia eikä perinteisiä luokkahuoneita ole. Tehtävät ovat projektiluontoisia ja ne tulevat yhteistyöyrityksiltä. Niitä ovat muun muassa F-Secure, Nokia ja Rovio. Mukana on muös ulkomaisia yrityksiä kuten Zalando. Koulusta valmistuneet eivät saa todistusta, mutta halutessaan koulu luovuttaa heille diplomin ja selvityksen opinnoista.

– Hyvä ohjelmoija voi olla kuka tahansa, jolle ei vaan ole annettu mahdollisuutta. Usein ajatellaan liian stereotyyppisesti, että ohjelmoinnissa tietynlaiset miehet. Millainen maailma olisi, jos kirjoja kirjoittaisivat vain tietyn tyyppiset miehet, Paananen sanaili Slush-lavalla keskiviikkona.

École 42 on onnistunut kouluttamaan koodaajat ilman oppikirjoja, opettajia ja luokkia. 

– Kun kävin koulussa ensimmäisen kerran, olin todella vaikuttunut. Oppilaat oppivat koodaamaan tekemällä tehtäviä yhdessä. En ole koskaan kokenut sellaista energiaa ja intoa missään muussa koulussa. Mieleen tuli Slushin kaltainen tapahtuma. Tuli välittömästi mieleen, että tällainen konsepti täytyy tuoda Helsinkiin.

Ensimmäisessä vaiheessa 100 paikkaa

Aivan kuten Pariisissa, myös Hive Helsingin oppilaat valikoidaan nettitestin kautta. Siinä arvioidaan muun muassa kokelaiden luovia kykyjä. Testin läpäisseet kutsutaan seuraavaan vaiheeseen, eräänlaiseen pääsykoekurssiin, joka kestää 4 viikkoa. Sen aikana hakijoista seulotaan ne, jotka näyttävät olevan riittävän motivoituneita ja kykeneviä opiskelemaan koulussa.

– Pariisissa puolella sisään päässeistä ei ole minkäänlaista taustaa koodauksesta. Muutamassa vuodessa sata prosenttia opiskelijoista on saanut koodausalan töitä. Heistä 30 prosentista on tullut yrittäjiä, Paananen listasi.

Koulua rahoittaa voittoa tavoittelematon säätiö, johon Superell investoi 8-10 miljoonaa euroa. Ensimmäisen viiden vuoden jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa.

Nettitesti julkistetaan tammikuussa ja koulu on tarkoitus avata elokuussa. Ensimmäisessä vaiheessa sisään otetaan 100 opiskelijaa.

Hive Helsingin johtajana toimii Minna Kivihalme. Hän on toiminut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ohjelmajohtajana. Koulun johtokuntaa vetää Linda Liukas.

Paanasen mukaan koodauskoulusta kilpaili useita maita.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Stepan Sarpanevalla on Suomen harvinaisin ammatti – aivokirurgin tarkkuudella 35 luksuskelloa vuodessa

5. Joulukuu 2018 - 10:00

Syventävissä kelloseppäopinnoissa Sveitsissä Stepan Sarpanevalle selvisi, että hän on aika hyvä. Silmän ja käden yhteispeli oli saanut harjoitusta jo lapsena pienoismalleista, mutta vasta tuhannet tunnit tekivät ammattilaisen.

– Tämä on teknisesti aika lähellä aivokirurgin hommaa. 

Sarpaneva suunnittelee ja valmistaa Kaapelitehtaan työpajallaan luksuskelloja; hinnat liikkuvat 2 500 eurosta aina useisiin kymppitonneihin saakka.

Luksustuotteen määritelmä on Sarpanevan mukaan se, että niitä on vähän ja ne ovat vaikeasti saatavilla. S.U.F Helsinki -tuotemerkillä valmistetaan vuodessa noin parisataa kelloa, mutta täysin taidekäsityötä olevia Sarpaneva-kelloja vain 35 kappaletta.

– Sarpaneva-kellot ovat yksittäiskappaleita, ja ne tehdään asiakkaiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaat löytyvät ympäri maailmaa, vain 10 prosenttia myydään Suomeen.

S.U.F Helsinki -kellot puolestaan myydään verkkokaupan ja muutaman vähittäisliikkeen kautta pääasiassa Suomeen. Ne tehdään pienissä sarjoissa, ja osat valmistetaan alihankintana. Suunnittelu ja kokoonpano tapahtuvat Helsingissä.

Sarpaneva oli valmis oman brändin rakentamiseen opiskeltuaan ja työskenneltyään kymmenen vuoden ajan kellomaa Sveitsissä. 

Suomessa kelloja omalla tuotemerkillä tekee kaupallisesti hänen lisäkseen vain pari muuta.

– Tämä on Suomen harvinaisin ammatti, mutta silti kannattavaa liiketoimintaa, hän sanoo. 

Pelkoa ja bensan käryä

Brändi nojaa vahvasti tarinoihin, joissa näkyvät niin suomalainen melankolia kuin Sarpanevan kiinnostus moottoripyöriin. Moonshine-kuva ja käynnistyspolkimen ratas ovat tärkeitä kellon osia.

– Suomalaisuudessa kiinnostavat siihen sisältyvät pelko, kylmyys ja pimeys. Kellojeni tarina on lähellä tekijäänsä.

Työssään hän kertoo ajautuvansa hiljaisuuteen ja syvään keskittymiseen.

– Muuten en kaipaa suurta hiljaisuutta, enemmänkin bensan käryä ja meteliä.

Sarpaneva on tuottelias suunnittelija, uutta on aina mielessä.

– Jostain tulee palo tehdä aina uutta. Se saa välillä hulluuden partaalle, mutta suunnittelemiseen onneen se liittyy.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
 

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 6 / 2018.

Kategoriat: Yrittäjät

Utelias yrittäjä saa Slushista paljon: ideoita brändiin, tiiminrakennukseen ja verkostohuoltoon

5. Joulukuu 2018 - 8:30

Maanantai 3.12. klo 15

Joona Kotilainen hyppää junaan Joensuussa. Vuoro on Helsingissä ennen kahdeksaa, ja matkalla ehtii selata tapahtumarunkoa ja puheenvuoroja. Helsingissä hän tapaa asiakkaan illallisen merkeissä.

– Asiakas on Slushissa ja neuvottelee sijoittajien kanssa. Olemme tehneet heille markkinointimateriaalia. Keskustelimme ja menimme yhdessä virallisiin avajaisiin Yo-talolle. Saimme haettua myös tapahtumapassit.

Tiistai 4.12. klo 10 

Slush avataan räpillä ja Risto Siilasmaa puhuu, miten tärkeää on, että kaikki sitoutuvat yritykseen. Hän vertaa yritystä autoihin: jokaisen pitäisi tuntea yritys omakseen kuten autonsa. 

– Jokaisen yrittäjän on hyvä miettiä, kuinka saa oman tiimin mukaan, niin ettei pienestä risauksesta nosteta kytkintä. Vuokra-autoista harvemmin pidetään huolta, Kotilainen pohtii.

Tiistaina aamupäivällä Kotilainen on odottavalla fiiliksellä.

– Tämä on isompi tapahtuma kuin odotin, osallistujia on peräti 20 000. Fiilis on semipositiivinen. Hienoa olla paikalla.

Klo 12.25

Kuinka rakentaa brändi tyhjästä. Puhujina Sophia Bendz, Natasha Lytton, Anrnd Mueller ja Babba C Rivera.

– Brändinrakennus kiinnostaa markkinointiyrittäjänä tietenkin paljon. Paras tilanne on, jos voi alkaa rakentaa brändiä tyhjästä. Silloin ei ole taakkaa varjeltavasta historiasta.

Kotilainen on rakentanut markkinointitoimisto Tovarin brändiä yhdessä toisen perustajan, Jussi Pirhosen kanssa. Puuartistissa tiivistä yhteistyötä tehdään toimitusjohtaja Miikka Kotilaisen kanssa.

Klo 14.30

Neljä oppituntia epäonnistumisesta ja tärkein taito, jota kehittää. Puhujana Sonny Vu.

– Hänen mukaansa yrittäjän tärkein kyky on "sales". Kääntäisin sen tässä yhteydessä vaikutuskyvyksi sijoittajien, asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien suuntaan.

– Ymmärsin, että Slushissa ei ole tänä vuonna juurikaan nimekkäitä motivaatiopuhujia, vaan alan ammattilaisia, jotka puhuvat jostain teemasta. Itselle tärkeitä aiheita ovat brändäämisen lisäksi tiiminrakentaminen ja kasvun mahdollistaminen.

Klo 15

Kotilainen tapaa verkostoitumisalueella puolalaisen naisen, joka haluaa keskustella suomalaisten markkinointiyrittäjien kanssa brändinrakentamisesta.

– Hän lupautui auttamaan eräässä Tovarin kehitysaskeleessa tulevaisuudessa. 

– Haluan tavata paljon ihmisiä. Laitoin itse muutamia kutsuja verkostoitumissovelluksen kautta avainsanahaun avulla. Kontaktoin sisustamiseen ja kalustamiseen liittyvien yritysten henkilöitä Puuartistin roolissa. Lisäksi hoidan verkostoa tapaamalla asiakkaita ja muita tuttuja. Heidän kauttaan tutustuu myös muihin.

Klo 16.30

Kotilainen tapaa verkostoitumisalueella markkinoinnin analytiikan ammattilaisen. Mielenkiintoisen kohtaamisen jälkeen Kotilainen päättää ottaa tekoälyratkaisun koekäyttöön.

– En ole asettanut tapahtumalle myynnillisiä tavoitteita. Haluan keskustella kiinnostavista aiheista ja oppia uutta. Keskustelut rakentavat luottamusta, joka voi joskus kääntyä verkostoksi tai myynniksi.

Vapaata verkostoitumista

– Ihmiset ovat täällä avoimia ja kyselevät ja vastaavat mielellään. Ketä tahansa voi vetää hihasta ja alkaa juttelemaan. Sellainen ympäristö on itselle innostava. Vaikka väsyn fyysisesti, lataudun keskusteluista henkisesti.

– Kannattaa olla utelias ja innokas. Täällä saa hyviä ideoita, mihin maailma on menossa, ja voi myöhemmin käyttää oppimaansa liiketoiminnassa.

Puheenvuorojen seuraamista

– Slushissa on paljon muutakin kuin vain teknologiajuttuja. Kuka tahansa yrittäjä voi oppia startupien liiketoimintakulttuurista, monet puheenvuorot liittyvät ihmisiin, esimerkiksi tiiminrakentamiseen.

Tiistai-ilta

After partyt.

Keskiviikko 5.12.

Toinen Slush-päivä. 

– Useampi kiinnostava puhe tiedossa, aiheina ovat yrityksen rakentaminen kahdella mantereella (meillä Joensuu – Pori), luovuus vs. koneet, informaatiosota ja media sekä musiikkiteknologian kehitys.

Klo 18.29

Viimeinen juna Joensuuhun lähtee. Päätösjuhlat jäävät väliin.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
 

Kategoriat: Yrittäjät

Enkelisijoittaja Riku Asikainen: Maailman muuttaminen yrittämisellä vaatii olympiatason suoritusta

5. Joulukuu 2018 - 8:30

Kasvuyritystapahtuma Slush tarjoaa hyvät apajat rahoittajille kartoittaa mahdollisia rahoituskohteita. Tunnettu enkelisijoittaja Riku Asikaisella on hyvä tuntuma pitkältä ajalta Slushiin rahoittajan näkökulmasta. 

Asikainen korostaa rahoitusta hakeville yrityksille erityisesti yhtä neuvoa.

– Yrittäjän täytyy miettiä, mitä oikeasti haluaa. On aivan eri asia haluta muuttaa maailmaa omalla toiminnallaan kuin haluta elättää itsensä ja jatkaa kuitenkin samalla elämäntyylillä kuin tähänkin asti. Kummassakaan ei ole mitään pahaa, mutta näiden ero täytyy ymmärtää, Asikainen sanoo.

Hän käyttää urheiluvertausta: Suomessa on paljon enemmän olympiavoittajia kuin 2000-luvulla syntyneitä miljardin euron arvoista yhtiöitä. Vaatimustaso olympiatason urheilijoille on kovempi kuin hyville kuntoilijoille.

– Välillä täällä tulee vastaan yrittäjiä, jotka aika leppoisasti puhuvat maailman muuttamisesta, kunhan olisi rahoitus tai lupa-asiat järjestyisivät. Hyvät yrittäjät ratkaisevat kaikenlaisia ongelmia. Sitä yrittäminen on, Asikainen sanoo.

Hyvä asia on kuitenkin se, että piirinmestaruus ja junioritason menestyjiä on kiitettävästi. Niissä pitää pärjätä enne olympiakisoja. Asiakaisen mielestä moni yritys ja yrittäjä on oikealla tiellä. 

– On hienoa huomata, että parhaat osaajat uskaltavat miettiä yrittäjyyttä mahdollisuutena. Aikaisemmin yrittäjien koulutustaso oli matalampi kuin muun kansan, eli kärjistetysti ne, jotka eivät päässeet valtion virkoihin, ryhtyivät yrittäjiksi. Nyt tilanne on toisinpäin. Osaamistason nousu näkyy muun muassa kansainvälistymisessä, Asikainen miettii.

Rahoitusta etsivien yritysten on hyvä sisäistää ero rahoittajan ja rahan ero. Pitkälle tähtäävän yrittäjän kannattaa hakea rahoittajaa eikä vain rahaa.

Hyvä sijoittaja voi auttaa ja tukea yrittäjää eteenpäin, mutta jos henkilökemiat eivät toimi, suhteesta voi tulla tuskallinen. Parhaita ystäviä ei tarvitse olla, mutta kunnioitusta ja uteliaisuutta toista kohtaan on oltava. 

 –Sijoitus kestää keskimäärin 9-10 vuotta. Jos ei pidä ihmisestä, on rangaistus molemmille, jos ei voi sietää toista. Olen jättänyt ihan hyviä keissejä väliin, jos on tuntunut, että tämä ei ole ihan meikäläisen juttu, Asikainen sanoo. 

Kategoriat: Yrittäjät

Näkökulma: Slushin ensimmäinen päivä jätti ristiriitaisen jälkimaun

4. Joulukuu 2018 - 20:11

Slush on edelleen Euroopan suurimpia startup-tapahtumia, mutta tänään vaikutti siltä, että jotain puuttuu. Se näkyi jo tapahtuman aloitusseremoniassa, joka päättyi töksähtäen jättäen yleisön odottamaan jotain lisää.

Avauspuheenvuoron käyttänyt F-Securen perustaja ja Nokia-kirjan kirjoittanut Risto Siilasmaa kehotti vieraita nauttimaan tapahtumasta, tapaamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja pitämään hauskaa.

Käymieni keskustelujen perusteella yhä useampi todella pitää Slushia isoina bileinä, joissa tärkeintä ei ole asia vaan hauskanpito. Sellaisena tapahtumana Slush tuskin haluaa profiloitua.

Osa tapaamistani toimittajista pahoitteli, ettei tänä vuonna ollut onnistunut järjestämään kovin kiinnostavia tapaamisia. Osa kaipaa takavuosien tuotejulkistuksia, jotka nostivat Slushin kansainvälisiin otsikoihin. Puhujavalinnatkaan eivät kiinnostaneet yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Toki on muistettava, että Slush on edelleen tärkeä tapahtuma lukuisille startupeille. Kuten varatoimitusjohtaja Alexander Pihlainen kommentoi Yrittäjäsanomille, sijoitusilmapiiri on muuttunut radikaalisti. Startupeille on tarjolla rahaa takavuosia avokätisemmin, eikä Slush ole rahoituksen etsimisen kannalta enää yhtä tärkeä tapahtuma. Painopiste siirtyy liiketoiminnan valmennukseen ja sopivien sparraajien etsimiseen. Yhä tärkeämpi merkitys on oikeiden ihmisten kontaktoinnilla ja se vaatii huolellista valmistautumista ja taustatyötä.

Slushin käytävät näyttivät tänään väljemmiltä kuin viime vuonna. Saman oli huomannut myös startupmedia CoFounderin perustaja Tarmo Virki, jolla on kokemusta Slushista ja monista muista alan tapahtumista monelta vuodelta.

– Onhan tapahtumaa uudistettu, sen näkee kun täällä liikkuu. Tilan tuntu voi tulla siitäkin, että käytävät ovat viime vuotista leveämpiä.

Virkin mielestä koko "startup-skene" on muuttunut. Yritykset ovat ammattimaistuneet ja "hype" on jäänyt suhteessa pienempään rooliin. Samaan aikaan Slush muuttuu vetäjiensä mukana. Tänä vuonna johdossa ovat uudet nimet. Opiskelijat ovat vuodesta toiseen loihtineet Slushista häkellyttävän kokonaisuuden.

Yksi tämän vuoden muutoksista on sivutapahtumien kasvanut määrä. Slush on hajaantunut ympäri Helsinkiä, mikä voi näkyä Messukeskuksen päätapahtuman luonteessa.

Konsulttiyritys Netprofilen perustajalle Christina Forsgårdille Slushin ensimmäinen päivä jätti ristiriitaiset tunnelmat.

– Slush onnistuu vuodesta toiseen yllättämään osallistujat myönteisesti. Osallistuminen vaatii kuitenkin yhä enemmän työtä, jotta löytää itselle merkittävät ja antoisimmat tilaisuudet ja kohtaamiset. Investoripäivässä harmipuheenaiheeksi nousi verkostoitumistyökalu, joka ei toiminut Applen puhelimissa. Verkostoitumistilaisuuden kova ydin otti ikävän osuman, Forsgård kommentoi. 

Slushin perinne on ehdottomasti vaalimisen arvoinen. Se on kymmenen vuotta startupien historiaa, joka on muuttanut pysyvästi suomalaista liike-elämää. Tuskin 10 vuotta sitten kukaan olisi osannut odottaa, että Suomesta nousisi Supercellin ja Rovion kaltaisia peliteollisuuden jättejä. Ehkä nyt osaisimme odottaa, mutta kukaan meistä ei tiedä, miltä maailma näyttää kymmenen vuoden kuluttua.

Kuva: Jussi Ratilainen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pyöritätkö verkkokauppaa? Maksuekspertti neuvoo, miten asiakkaasi voisi olla tyytyväisempi

4. Joulukuu 2018 - 15:37

Yrittäjäsanomat tapasi Jani Tyynin tänään käynnistyneessä Slush-tapahtumassa. Tuoreen Klarna-johtajan mukaan suomalaisilla verkkokaupoilla on vielä paljon kehitettävää.

– Lähtökohta on, että kaupassa on mielenkiintoisia tuotteita oikealla hinnalla. Se ei kuitenkaan yksistään ratkaise mitään.

Tärkeimpänä asiana Tyyni pitää verkkokaupan löydettävyyttä, luotettavuutta ja asiakaskokemusta.

– Kun asiakas on löytänyt kaupan, hän miettii, miten luotettavana kauppaa voi pitää. Luottamusta voi herättää esimerkiksi se, jos kaupassa myydään tunnettujen brändien tuotteita. Kaupan on myös näytettävä hyvältä. Siinä korostuu esimerkiksi valokuvien laatu.

Perehtyessään suomalaisiin verkkokauppoihin Tyyni on pannut merkille, että monessa kaupassa ostoprosessi on toteutettu aivan liian monimutkaisesti.

– Suomalaisissa verkkokaupoissa on yleensä varsin monta välivaihetta ennen ostoksen tekemistä.

Tyyni on laskenut, että pahimmillaan vaiheita on ollut kahdeksan ennen kuin ostoprosessi on päättynyt.

– Ensimmäisessä vaiheessa kysytään nimi- ja osoitetiedot. Seuraavassa vaiheessa voi olla pitkä lista erilaisia toimitustapoja ja noutopisteitä, kun parhaassa tapauksessa nämä tiedot voisi puristaa yhteen ja hyödyntää olemassa olevia asiakastietoja.

– Maksutapojen valinta pitäisi saada mahdollisimman sujuvaksi. Koko prosessi pitäisi käytännössä puristaa yhteen vaiheeseen. Se on mahdollista lähitulevaisuudessa. Kun ostoskoriin on laitettu tuotteet ja käyttäjä klikkaa itsensä kassalle, sen jälkeen kaikki asiat pitäisi hoitua samassa näkymässä. Yksi klikkaus voi sisältää tiedon siitä, kenelle toimitetaan, mitä toimitetaan ja miten asiakas haluaa maksaa, Tyyni jatkaa.

Muista mobiili-optimointi

Nykyisin suurin osa verkkokauppojen asiakkaista vahvistaa maksunsa oman pankkinsa verkkopalvelussa. Tyyni ei pidä tätä kauppiaan kannalta parhaana vaihtoehtona, koska silloin asiakas ohjataan pois verkkokaupan sivuilta.

Klarna kilpailee isoja pankkeja ja luottoyhtiöitä vastaan maksutavalla, jossa asiakas voi kokeilla tuotetta ja palauttaa sen. Lasku maksetaan vasta, kun asiakas on päättänyt, mitkä tuotteet hän haluaa pitää.

– Mielestäni maksutapojen valitsemisessa ei ole kauppiaan kannalta kyse ainoastaan maksamisesta vaan kokonaisvaltaisesta ostokokemuksesta ja sen parantamisesta. Meidän tavoitteenamme on parantaa verkkokaupan asiakasmäärää ja mahdollistaa suurempi keskiostos, Tyyni sanoo.

Yhä tärkeämmässä roolissa on verkkokaupan optimoiminen mobiilikäyttäjille. Jo yli 60 prosenttia suomalaisista verkko-ostoksista tehdään mobiililaitteilla.

– Jos olisin verkkokauppias, miettisin tätä asiaa tarkasti. Mobiili on ehdottomasti otettava huomioon. Mielestäni kauppiaan pitäisi etsiä verkkokauppaansa maailman parhaat ratkaisut. Tänä päivänä suomalaisilla verkkokaupoilla on käsien ulottuvilla samat ratkaisut kuin kansainvälisillä kaupoilla. Miettisin myös, millä tavalla kivijalkamyymälään tuodaan sama sujuvuus kuin verkkokaupassa.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Virolainen yksisarvinen sai ensirahoituksen 19-vuotiaan perustajansa vanhemmilta

4. Joulukuu 2018 - 15:00

Heinäkuussa taksimarkkina avautui ja Suomeen tuli uusia kyytipalveluita tarjoavia yrittäjiä. Yksi niistä on virolainen Taxify, joka on viiden toimintavuotensa aikana kasvanut 30 maahan ja 60 kaupunkiin. Yrityksen markkina-arvo on jo yksisarvistasolla, eli yli miljardin euron arvoinen, viime keväisen 153 miljoonan euron rahoituskierroksen jälkeen.

Perustaja Markus Villig kertoi Slushissa yrityksen kasvutarinaa ja tulevaisuudensuunnitelmia.

Villig oli vain 19-vuotias, kun hän jätti yliopiston kesken ja päätti ryhtyä yrittäjäksi. Hänen haaveensa oli perustaa yritys teknologia-alalle, mutta nuorella miehellä ei ollut verkostoja, kokemusta tai mitään muutakaan, millä yrittäjäura olisi polkaistu käyntiin.

– Perustin yrityksen vanhemmilta saamillani muutaman tuhannen euron lainalla. Jouduin perustella rahan tarvetta muutaman kuukauden. Luulen, että vanhempani eivät uskoneet ikinä näkevänsä rahoja enää”, VIllig kertoo Financial Timesin toimittaja Maija Palmerin haastattelussa.

Alkuvuosina yhtiö työllisti 10-20 työntekijää. Nyt Taxify on 700 työntekijää työllistävä yhtiö, joka on rekrytoinut 600 työntekijää viimeisen vuoden aikana.

Tyytyväinen kuljettaja ratkaisee

Taksipalvelun lanseeraaminen tai sen kasvattaminen ei ole suoraviivaista työtä. Alkuvaiheessa taksiyhtiöt ja kuljettajat käyttivät radiopuhelimia ja varauskeskusta sekä niiden ympärillä pyörivää ohjelmistoa. Hyppy käyttämään uutta sovellusta oli yhtiöille iso. Vei aikainsa ennen kuin uusi sovellus ajoi vanhojen käytäntöjen ohi.

Villig kertoo, että toiminnan keskiössä on aina ollut käytännöllisyys ja hyöty kuljettajille sekä asiakkaille.

Palmer totesikin, että Taxify ottaa kyydistä huomattavasti pienemmän komission kuin kilpailijat. Taxify ottaa 15 prosentin komission, kun kilpailevat yhtiöt voivat ottaa 30 prosenttia.

– Kuljettajat haluavat joustavuutta ja vapautta päättää omista asioistaan. He eivät halua olla pelkästään Taxify-kuskeja. Voimme tarjota etuja, kuten parhaat autot tai puhelimet, mutta loppupeleissä se sovellus voittaa, jonka käyttämisestä jää eniten rahaa taskuun. Asiakkaat käyttävät sitä palvelua, missä on parhaat kuskit, Villig kertoo.

Afrikka ja Euroopan kaupungit ovat erilaisia – paikallinen lähestyminen on tärkeää

Taxify on myös laajentunut Afrikkaan, minne moni muu kilpailija ei ole uskaltautunut. Villigin mukaan on tärkeää sopeuttaa palvelu paikallisiin tarpeisiin. Esimerkiksi Afrikan kaupungeissa yhtiö on lisännyt turvallisuusominaisuuksia palveluun.

– Paikallisuus on tärkeää, kun haluaa laajentua uusille markkinoille, Villig toteaa.

Uusille markkinoille menemisessä on Euroopassakin haasteita, sillä jokainen maa ja kaupunki suhtautuu eri tavalla uusien palveluiden ja markkinahäiriköiden tuloon. 

Muun muassa Lontoo olisi suuri ja merkittävä markkina, mutta kaupungilla on tiukka linja tulokkaiden suhteen. Taxify on tuonut pari kuukautta sitten Pariisissa markkinoille skootterikyydit, mutta Lontoo on kieltänyt ne.

– Yritämme kertoa viranomaisille, että tämä niiden toimintatapa estää kilpailun. Kilpailun salliminen toisi ratkaisuja ongelmiin, joita monopoli ei ehkä pysty ratkaisemaan, Villig sanoo.

Taxify jatkaa kasvuaan, mutta se ei pyri kasvattamaan uusien maiden määrää, vaan lisäämään kaupunkeja niihin maihin, joissa se jo toimii. Kaupunkeja on nyt 60, mutta jatkossa niitä on noin sata. Puolassa palvelu on tulossa 25 kaupunkiin. Kasvua on muun muassa Afrikassa, missä palvelu rantautuu uusiin kaupunkeihin, kuten Nairobiin ja Lagosiin. 

Lisäksi yhtiö tuo uusia palveluita ja mahdollisesti jatkossa alabrändejä.

Nopeaan skaalautumiseen salaisuudeksi Villig luettelee muutaman pääkohdan.

– Meillä on miljoonia olemassa olevia käyttäjiä ja useita kuljetusmuotoja, joten voimme lanseerata nopeasti uusia palveluita olemassa oleville asiakkaille ja tarjota yhden sovelluksen, joka ratkaisee useita liikkumiseen liittyviä ongelmia, Villig sanoo.

Kategoriat: Yrittäjät

Telakauha Oy ja muut uudet yritykset − katso lista

4. Joulukuu 2018 - 14:34

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 293 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

 

Kotipaikka Yritys Akaa CL Capital Alavieska Aleksi Talus Enontekiö peltovuoman tila Enontekiö Narttelin Keidas Oy Espoo Sophos Capital Oy Espoo BackedByCFO Oy Espoo Telakauha OY Espoo Tmi Huner Awara Espoo Mediboost Oy Espoo Mituset Oy Espoo BIYTC Oy Espoo Susaneva Espoo LakiapuLaine Espoo Camey Kuljetus T:mi Espoo Tmi Jankas Lifestyle Espoo Viet Finland Import-Export Co. Espoo Halko Ventures Evijärvi Siivouspalvelu JuJu Forssa Forssan Peltipalvelu Oy Hamina Ravimäkipalvelut Oy Hattula AutoAway Europe Oy Hausjärvi Ryttylän Hiuspalvelu Heinola Tmi Tuuli Peltonen Helsinki ADS-Palvelut Oy Helsinki Irina - Kauneusammattilainen Helsinki STASEK RAKENNUS OY Helsinki Lavuria Oy Helsinki Pointer Search Oy Helsinki Kuljetus Line Oy Helsinki Porvoo Bierhaus Oy Helsinki Sagax Finland Holding 17 Oy Helsinki Toiminimi V-P Tähtinen Helsinki Ghazi Consultants Oy Helsinki Touch of Thai Oy Helsinki Birgitta Maria Eiroma Helsinki JTS-Jäkälä Ky Helsinki Digizen Oy Helsinki Mikler Oy Helsinki Toprox Oy Helsinki Boskil Oy Helsinki 1648 Iida Räsänen Oy Helsinki Roiko Trading Oy Helsinki NHK Putkiremontit Oy Helsinki Vantaanportin Autohuolto Oy Helsinki Toprox Oy Helsinki Boskil Oy Helsinki 1648 Iida Räsänen Oy Helsinki Roiko Trading Oy Helsinki NHK Putkiremontit Oy Helsinki Vantaanportin Autohuolto Oy Helsinki a Paper Tale Helsinki KKSS Kiinteistö Oy Helsinki Evli Healthcare I Feeder C Ky Helsinki Puska Markus Lasse Antero Helsinki Posti Fokus Oy Helsinki Tmi Joel Pohjola Racing Helsinki NÓME Creative Oy Helsinki EGP General Partner Oy Helsinki ISLA RAKENNUS OY Helsinki Rädda Världen Records Ab Helsinki Oy Psykologipalvelut Paul Lindroos Ab Helsinki Libitum Oy Helsinki Työterveys Taimi Etelä-Pohjanmaa Oy Helsinki Työterveys Taimi Keski-Suomi Oy Helsinki Hooli Media Group Oy Helsinki HAU Holding Oy Helsinki Primus Equities Oy Helsinki Off Ground Oy Helsinki Eyob Hermon Helsinki HYVÄÄ-TAKSI Helsinki Infist Oy Helsinki Coffee Dictator Oy Helsinki Albula Capital Oy Helsinki PT Access Suomi Helsinki Tuomi Ventures OY Helsinki Asunto Oy Helsingin Kotiasema Helsinki As Oy Helsingin Tammitalo Helsinki IMAGRITY Oy Helsinki Jennin Kotisiivoukset Helsinki Aminas beauty Helsinki MARY ROSARIO Helsinki Tmi Henna-Riikka P Helsinki Teemu Blomberg Helsinki Ababaile Helsinki Nina Tamlander Helsinki Graffiti Veks Helsinki Miiro Lehto Helsinki Tammenheimo Helsinki Psykoterapiapalvelut Olli Niemi Helsinki Medifirm Helsinki Nordicbisnes Helsinki Antti Hovila Hyvinkää JPLD Engineering Oy Hyvinkää IH-Tilipalvelu Hyvinkää Talotekniikka V. Ingman Hämeenlinna Minna Grönlund Iisalmi Eläinlääkäri A-M Siponen Iitti TK-Motors Ilomantsi T:mi Sakari Kujanpää Imatra Laskon Oy Imatra Laskon Oy Inkoo Reilu Rakennus Joensuu Hierontapalvelu SK Joensuu Matveinen Design Joensuu Noora Kolunsarka Jokioinen Mäki-Heikkilän Leipä Jokioinen T:mi Ari Koiranen Jomala JM Mat & Bak Ab Jyväskylä Kiinteistö Oy Jyväskylän Metsäraivio 2 Jyväskylä T-Vooni Oy Jyväskylä T-Vooni Oy Jyväskylä JPS-katsastuspalvelu Oy Jyväskylä Kiinteistö Oy Jyväskylän Palokankaantie 19 Jyväskylä Bo LKV Jyväskylä Oy Jyväskylä SAILONS YHTYE Jyväskylä Lindqvest Oy Jyväskylä Kiinteistöosakeyhtiö Pasanen Jyväskylä Hierontapalvelu Aleksi Vikki Jämsä Eläinpalvelu Spaw Järvenpää Crossfit Kulma Oy Järvenpää Crossfit Kulma Oy Järvenpää Tmi Karoliina Ekegren Kaarina Vår Pappa Betalar Oy Ab Kajaani As Oy Kajaanin Karpalokuja 12 Kalajoki Kalajoen Rohdos Oy Kangasala Taikahile avoin yhtiö Kauhajoki Ketolan Sähkökonehuolto Tmi Kauhajoki Pirjon Pakari Kauhajoki Oy Kauhava Kiinteistöpalvelu Ossi Laitala Kemijärvi JJT Metsätyö Ky Kempele Paccanen Oy Kerava RespaSolutions Oy Kerava Tmi Koulutettu hieroja Sanna Hartikainen Kerava Tmi Koulutettu hieroja Sanna Hartikainen Kerava Skandibisnes Keuruu Valonsilmu Kokemäki T:mi Teemu Välimäki Kokkola Karin Katsastus Kokkola Telvi OY Kokkola Kuljetus- ja turvakoulutus Petri Nieminen Kolari Tunturirahko Kotka Kiinteistö Oy Kotkan Kyminlinnantie 18 Kotka PilleRiin Oy Kouvola Kymen Huonekalupesula Kouvola Kotisävel Kristiinankaupunki Greenwatt Infra Oy Ab Kristiinankaupunki Greenwatt Infra Oy Ab Kuhmo Tmi MaPä Kuopio Metsätyö Nyyssönen Kuopio Erkki Dimitrow Oy Kuopio Erkki Dimitrow Oy Kuopio Päivänsäde Capital Oy Kuopio Kuntokeskus Pyramidi Oy Kuopio This Awful Brand Kuopio Rakennuttamispalvelu Missonen Oy Lahti Tmi J. Korvenranta Lahti Otter Sport Lahti Mukkulan Pesu&huoltopalvelu Lahti Hasol Oy Lahti Kuitusen Keikka Ky Lappeenranta Varmisto Oy Lappeenranta PBF Group Oy Lappeenranta Antti Nikku Lempäälä As Oy Lempäälän Vätäräisentie Lieto Hautauspalvelu Tähtinen Oy Luoto F:ma S Kecklund Mikkeli Mikkelin Monipalvelu Oy Muurame Seelsa Consulting Oy Mänttä-Vilppula Laurin metsänhoito Oy Mänttä-Vilppula Itäkallo Oy Naantali Pelitarvike Swap Nivala Osuuskunta LakeudenSydän Nivala Ahoplan LVIA-Suunnittelu Nurmes Korpi & Koti Nurmijärvi Paikalliset palvelut ry Närpiö Zebelli öppet bolag Oulainen OulaRent Oy Oulu Sydämen Voima Oulu DO Events Oy Oulu Prokädet avoin yhtiö Oulu Autohuolto Niko Martti Oulu ProEnerco Oy Oulu Hk konehuolto ja hitsaus Oy Oulu Esano Oy Oulu Omis Oy Oulu Fysioterapeutti Kim Lehtinen Oulu Tatu Pirkola Parainen Tmi Micaela Sundström Pieksämäki Solaf Pirkkala Kattokeskus Keski-Suomi Oy Pirkkala Kattokeskus Länsi-Uusimaa Oy Pirkkala Magic Light Music Pori Taksiliikenne Mikko Koskinen Pori NK Arts Pori Aateo Pori Tmi Janika Suomi Pori Tmi Annette Jaakola Pori Valtakunnan Kone Pornainen KAUNEUSHOITOLA JA SISUSTUS KATJA OKANY Pornainen Rakennuspalvelu Anttila J Porvoo RKN Bygg Rakennus Ab Oy Porvoo R2 Holding Oy Porvoo AtmaYoga Punkalaidun Hoiva- ja kotipalvelu Mari Oras Pyhäjärvi Envence Raasepori Danifix Raisio Kiinteistö Oy Alhaistenojankatu Raisio MPCK-Group Oy Raisio AJ Autopalvelut Oy Rauma Laikauto Oy Rauma MK-Ruokalat Oy Rauma Mainiot Hörpyt Oy Rovaniemi T:mi Ari Hangasvaara Rovaniemi Surnun Veljet OY Rovaniemi A Frank Idea Rovaniemi Rakennuspalvelu Taneli Moilanen Rusko Mattila & Jussila Oy Rusko Mattila & Jussila Oy Salo Tuned in Translation Salo Riatori Steel Oy Salo Riatori Steel Oy Salo Kaisa Niinistö Tmi Savonlinna Tuunaansaaren Luola Oy Savonlinna Lasikuitu Laitinen Tmi Savonlinna Valentinaelisa Savonlinna Aina avuks' Seinäjoki Kaksi Vaakaa Oy Seinäjoki Elmo Saikkonen Seinäjoki Kotipalvelu Elisa Valkonen Siikalatva Osuuskunta Kotasaari Siuntio Puunkaato Nyman Siuntio TK Trade Oy Siuntio Puunkaato Nyman Siuntio TK Trade Oy Soini EH Urakointi Sotkamo Metsäpalvelu Halla Oy Suonenjoki Fysioterapeutti Johanna Tervonen Tampere Kiinteistö Oy Tampereen Hautalankatu 19-20 Tampere Kiinteistö Oy Tampereen Hautalankatu 31 Tampere Kiinteistöosakeyhtiö Hermanni Tampere Hakaset Group Oy Tampere eGate Smart Building Innovation Oy Tampere Fresh Sound Family Oy Tampere Isedel Oy Tampere Isedel Oy Tampere Lounas Buffet Raholan Nurkka Oy Tampere Striim Capital Oy Tampere Artux Oy Tampere Heikki Pöyhönen Tampere Aurolei Tampere Toiminimi A.Kokko Tornio Emsem Oy Turku M.R.D Consulting Turku Al-Sudani Mustafa Zahid Hameed Turku Charlie Care Oy Turku Charlie Care Oy Turku Grönfors Sales Oy Turku Sub-Works oy Turku Meogonia Oy Turku Herra Group Turku HJ Cars Turku M.T-Terveyspalvelut Tuusula Kaivuu Pakanen Oy Tuusula Pienryhmäkoti Villa Sanka Oy Ulvila tmi Iida Halttunen Ulvila ASBCOM Oy Urjala Terveysfarma Oy Uurainen PITKÄNEN TUIJA Vaasa Innoframe Oy Vaasa Team Clam Valkeakoski Eriksson Tube&Pipe Engineering Oy Valkeakoski Eriksson Tube&Pipe Engineering Oy Vantaa Anu Elina Güner Vantaa Adelskog Oy Vantaa Latucon Oy Vantaa Latucon Oy Vantaa Sneaker Keeper avoin yhtiö Vantaa 360 Kuvapalvelu Oy Vantaa Amalea Oy Vantaa InHunt Risk Oy Vantaa Marex Palvelu Vantaa Pienkiinteistöpalvelu Heino Vantaa MoonLit Candles Vantaa Kekkilä-BVB Oy Vantaa G&C Materials Oy Vantaa PragmatIC Intelligence Consulting Vantaa MH Konsultointi Vihti BeartPro Oy Viitasaari Autokorjaamo Erkki Kokkinen Ky Ylivieska LarCo. Ylöjärvi OJS import Ylöjärvi Tmi H.Helenius Äänekoski Marjo Hallila    
Kategoriat: Yrittäjät

Slush alkoi räpillä ja Risto Siilasmaan kannustuksella: Näin 10-vuotias tapahtuma uudistui

4. Joulukuu 2018 - 11:51

Kymmenen vuotta sitten ensimmäistä kertaa järjestetty Slush on kasvanut noin 200 osallistujan pienestä tilaisuudesta lähes 20 000 kävijän megatapahtumaksi, joka on järjestetty viime vuodet Helsingin Messukeskuksessa.

Tilaisuuden aluksi Nokia-kirjastaan viime aikoina julkisuudessa ollut F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa kehotti osallistujia nauttimaan tapahtumasta ja tapaamaan mahdollisimman paljon ihmisiä.

Tänä vuonna Slushissa onkin panostettu aikaisempaa enemmän osallistujien "törmäyttämiseen" kasvattamalla tapaamisalueiden kokoa.

Tapahtuman varatoimitusjohtaja Alexander Pihlaisen mukaan startupit löytävät nykyisin sijoittajia aikaisempaa helpommin eikä Slush ole enää tässä mielessä yhtä relevantti tapahtuma kuin takavuosina. Hän uskoo, että tapahtuman luonne muuttuu jatkossa entistä enemmän liiketoiminnan sparraajien ja valmentajien etsimiseen. Tähän liittyy myös tänään julkistettu Slush Academy, joka aloittaa toimintansa alkuvuodesta.

Katso lisää Slush-tunnelmia ja Pihlaisen mietteitä oheiselta videolta!

Kuva: Petri Anttila

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät