Yrittäjät tiedotteet

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 40 min sitten

Tahkolla käynnistyy jättimäinen 100 miljoonan rakennushanke

10. Marraskuu 2017 - 10:29

Kuopion kaupunki ja Tahkon keskusta-alueen maanomistajat ovat käynnistämässä kiinteistökehityshanketta, jonka myötä Tahkon keskustasta luodaan täysin uudenlainen kokonaisuus. 

Tahkon kiinteistökehityshanke on 100 miljoonan euron kokoinen suurhanke. Sen myötä Tahkolle luodaan ulkoasultaan yhtenäinen keskusta-alue. Samalla palveluiden määrä alueella lisääntyy.

– Olemme jo pitkään suunnitelleet Tahkon keskustan kehittämistä ja vihdoinkin siirrymme tuumasta toimeen. Alueelle tulee uusia yrittäjiä ja matkailijamäärät ovat kasvussa. Kehittämishanke tekee Tahkon keskustasta mielenkiintoisen investointikohteen, PNT Real Estate Oy:n hallituksen puheenjohtaja H. Pentti sanoo. 

Lähtökohtana on tehdä Tahkon keskustasta helposti tavoitettava kävellen ja pyöräillen. Samalla parannetaan joukkoliikenteen liikennöinnin olosuhteita, liikenneturvallisuutta ja alueen saavutettavuutta. Merkittävä yksityiskohta suunnitteluprosessissa on pysäköinti. 

Tarkastelun kohteena ovat myös sisä- ja ulkotilat, joista halutaan nykyistä toimivampia. Suunnitelmissa on toiminnallinen keskusta, josta löytyy kahviloita ja ravintoloita, kauppoja sekä erilaisia matkailijoita kiinnostavia palveluja. Hanke lisää myös alueen majoituskapasiteettia. Rakennusoikeuden määrä on arviolta 40 000 – 50 000 neliötä.

– Rakennusoikeutta on niin paljon, että sitä ei ole tarkoitus hyödyntää pelkästään nykyisten maanomistajien toimesta, vaan toivotamme myös uudet operaattorit tervetulleiksi Tahkolle, PeeÄssän toimialajohtaja Ville Puustinen sanoo. 

Kuopio-Tahko alueen visiona on olla Suomen nopeimmin kehittyvä kokous- tapahtuma- ja matkailualue.

Kuva: Kuopio-Tahko Markkinointi Oy

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjäkaksikko halusi helpottaa joulukorttien lähettämistä – Näin toimii korttibotti

10. Marraskuu 2017 - 9:36

Joulukorttisesonki käynnistyy lähiviikkoina. Vaikka sähköiset palvelut ovat vähentäneet korttien lähettämistä, monelle käsissä hypisteltävä kortti kuuluu edelleen kiinteänä osana jouluperinteitä.

Emma Kyyrä ja Niklas Litmala halusivat helpottaa korttien lähettämistä, joka jää monilta viime tippaan.

– Halusimme keksiä joulukorttien lähettämiselle jonkin helpomman tavan, joka kohtaa digitaalisen sukupolven kasvatit ja yhdistää perinteisiin, kaksikko perustelee.

Korttibotti on netissä toimiva verkkokauppa, jonka avulla kortit voidaan lähettää suoraan vastaanottajille. Käyttäjä voi valita kortin viidestä eri vaihtoehdosta ja kirjoittaa oman tervehdyksensä. Postikorttibotin postikortit ovat suomalaisen desingtoimiston Polkan käsialaa.

Pienin tilaus palvelun kautta on 10 korttia. Tällöin palvelun hinta on 29,90 euroa. Kahdenkymmenen kortin lähettäminen palvelun kautta maksaa 57,90 euroa. Lisäkorttien hinta on 2,99 euroa.

"Helpottaa joulukiireitä"

Litmalan mukaan perinteisen joulukortin arvostus kasvaa, mitä harvinaisempaa sen lähettämisestä tulee.

– Joskus kortteja putosi postilaatikosta harva se päivä. Nyt paperinen posti tuntuu kuitenkin henkilökohtaisemmalta ja siinä on jotain hienoa, Litmala toteaa.

Emma Kyyrän mukaan perinteiset joulukortit saatetaan usein tehdä itse. Joulukorttien tekeminen saattaa olla perheen yhteinen harrastus. Kaikki eivät valitettavasti ehdi askartelemaan joulukortteja itse.

– Tässä mielessä korttibotti helpottaa erityisesti kiireisten ihmisten arkea.

Yritykset voivat hyödyntämään korttibottia asiakkaiden joulukirjeissä. Yritykset pystyvät syöttämään botille koko asiakasrekisterinsä ja näin muistamaan tärkeitä yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta.

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Microsoftin tehokannettavan toinen painos tuli tilattavaksi: Akun kesto yli 15 tuntia

10. Marraskuu 2017 - 8:01

Vaikka ennakkotilaus käynnistyy nyt, laitteen toimitukset alkavat vasta tammikuun puolenvälin jälkeen. Ennakkotilauksen voi tehdä Microsoftin verkkokaupassa ja jälleenmyyjillä.

Surface Book 2 on edeltäjänsä tavoin tilattavissa todellisena tehoversiona, jolloin hintakin on sen mukainen. Kallein, teratavun tallennustilalla ja huippunäytönohjaimella varustettu malli maksaa 3549 euroa.

Kannettavauutuuden parhaita puolia on tehon ohella pitkä akkukesto. Valmistaja lupaa akulle yhdellä latauksella jopa 17 tunnin käyttöajan.

Suomessa Surface Book 2 tulee saataville vain 13,5-tuumaisena versiona. Rapakon takana valittavana on myös 15-tuumainen malli.

Surface Book on niin sanottu hybridikannettava, jonka näyttöosa irtoaa tablet-käyttöön. Näytön kiinnityksen jälkeen laite muuntautuu kosketusnäytöllä varustetuksi kannettavaksi tietokoneeksi.

Ensimmäiseen versioon verrattuna uutta on USB Type-C -liitäntä. Laitteessa on lisäksi kaksi täysikokoista usb-liitäntää, muistikorttipaikka sekä kaksi Microsoftin omaa liitäntää lisälaitteita varten.

Ennakkotilattavina ovat seuraavat malliversiot:

Suomessa Surface Book 2:n mallivaihtoehdot ja hinnat ovat:

Intel Core i5-7300U -suoritin, 8 Gt RAM-muistia ja 256 Gt tallennustila, hinta 1 799 euroa
Intel Core i7-8650U -suoritin, 8 Gt RAM-muistia ja 256 Gt tallennustila, hinta 2 349 euroa
Intel Core i7-8650U -suoritin, 16 Gt RAM-muistia ja 512 Gt tallennustila, hinta 2 949 euroa
Intel Core i7-8650U -suoritin, 16 Gt RAM-muistia ja 1 teratavu tallennustilaa, hinta 3 549 euroa.

Kuva: Microsoft

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Verkkokauppabuumi näkyy varastojen arvoissa – ”vuokrat nousevat jatkossa”

9. Marraskuu 2017 - 15:38

Verkkokauppojen yleistyminen on kiihdyttänyt logistiikkakiinteistöjen markkinoita. Kiinteistöasiantuntijayritys JLL:n arvion mukaan ykkösluokan logistiikkakiinteistöjen arvot ovat nousseet yhden vuoden aikana 20,6 prosenttia.

Vuoden toisen neljänneksen hintataso oli noin 1 670 euroa neliöltä.

– Verkkokaupan yleistyminen näkyy siinä, että perinteisille isoille keskusvarastoille on vähemmän kysyntää. Tällä hetkellä kysytään lyhempään varastointiin sopivia läpivirtausvarastoja. Modernien varastotilojen hinnat ja vuokratasot ovat perinteisiä korkeammat, JLL:n Suomen toimitusjohtaja Tapani Piri kertoo.

– Hyvällä sijainnilla olevaan ja moderniin logistiikkarakennukseen kannattaa nyt sijoittaa, sillä ne tulevat olemaan jatkossa yhä halutumpia. Uskomme vuokratasojen nousevan jatkossa, Tapani Piri sanoo.

Trendinä on myös varaston ja sen logistiikan ulkoistaminen oman varaston ostamisen sijaan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

82 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista!

9. Marraskuu 2017 - 13:29

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 3.11.–8.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 82 yritystä.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

AKAA

Demon turvallisuus Oy

1997

242000

15000

ALAVUS

Louhinnat Jouni Huvila Oy

2015

231000

74000

ESPOO

Ramboll Environ Finland Oy

2008

927000

426000

ESPOO

Yrityspalvelu Pertti Myllymäki Oy kaupallisteollista kiinteistökonsultointia

1991

196000

101000

ESPOO

Ideal Engineering Group Oy

1992

15829000

1884000

ESPOO

AR Dental Oy

2014

301000

60000

ESPOO

Restaurant Lucky Lady Oy

2012

1106000

53000

HELSINKI

Agentit Finland Oy

2004

689000

144000

HELSINKI

Ellos Finland Oy

1997

38698000

9584000

HELSINKI

FactSet Digital Solutions Oy

2002

509000

39000

HELSINKI

HansaWorld Finland Oy Ab

2000

2341000

339000

HELSINKI

Huono Äiti Oy

2011

252000

40000

HELSINKI

J.Brand Oy

2015

374000

315000

HELSINKI

Mifuko Oy

2009

473000

73000

HELSINKI

Troi Group Oy

2010

536000

195000

HELSINKI

Ville Galle OY

2015

344000

240000

HELSINKI

Oy Qvadrat m2 Ab

1997

539000

67000

HELSINKI

Pesuset Oy

1977

220000

27000

HELSINKI

Beardanger Oy

2008

193000

30000

HELSINKI

Folk Helsinki Oy

2015

207000

57000

HELSINKI

Rancap Oy

1993

429000

38000

HELSINKI

Internationaali Säätö Oy

1996

452000

119000

HELSINKI

Mountain Medical Oy

2008

208000

29000

HELSINKI

Peltikorjaamo Parviainen Oy

1991

970000

264000

HELSINKI

Tilipros Oy

1996

590000

69000

HIRVENSALMI

MyFilm Oy

2009

187000

24000

HUITTINEN

Lauttakylän Putkityö Brunnila Oy

1957

1329000

134000

HYVINKÄÄ

Hyvivalo Oy

1990

196000

37000

HÄMEENLINNA

Kukkatalo Kouhia Oy

1989

444000

95000

IISALMI

Kangaskauppa E & S Oy

2003

194000

27000

JYVÄSKYLÄ

Castom Oy

2002

3901000

495000

JYVÄSKYLÄ

Prodeliver Oy

2012

1929000

143000

JYVÄSKYLÄ

Prasos Oy

2012

822000

170000

KAARINA

Varaosapalvelu E&M Oy

2013

1105000

93000

KAJAANI

pro armik oy

2011

561000

29000

KANGASALA

Siivouspalvelu Sari Hile Oy

2011

752000

62000

KEMPELE

Tupajukka Oy

1983

173000

63000

KERAVA

Kuljetusmartemaa Oy

2001

173000

28000

KERAVA

Oma Saneeraus Oy

2011

11367000

1987000

KIURUVESI

Himaharju Oy

1998

2081000

177000

KOKKOLA

LC PARTNERS OY

2005

2106000

144000

KOLARI

J J Stock Oy

1998

2395000

291000

KONTIOLAHTI

Amirak Oy

2007

315000

53000

KOTKA

Siivouspalvelu Sinivaara & Hänninen Oy

2014

205000

4000

KUOPIO

HK Kolarikorjaamo ja Automaalaamo Oy

2014

383000

85000

KUOPIO

Kuopion Neon 2 Oy

1994

5418000

1344000

LAHTI

Kuljetusliike P & A & H Ahonen Oy

1968

260000

39000

LAHTI

Val-vet Oy

1989

979000

119000

LAHTI

Kari Kohonen Oy

2010

485000

174000

LOVIISA

RASFOREST OY AB

2014

196000

56000

MYRSKYLÄ

Etelä-Suomen Jätevesitekniikka Oy

2007

280000

16000

MÄNTSÄLÄ

Coponta Oy

2010

237000

64000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Setex Monitoimirakennus Oy

2009

370000

12000

NAANTALI

Saariston Siipikarja Oy

1995

3234000

716000

NURMIJÄRVI

Sähkösuunnittelu Kortemaa Oy

2012

906000

240000

ORIMATTILA

Sammalisto Oy

1956

692000

23000

OULU

Holstinmäen Auto Oy

2015

296000

44000

OULU

Palvelumuotoilu Palo Oy

2013

333000

67000

PELLO

Lapin Peltinikkari Oy

2011

279000

20000

PORI

Raudoituspori Oy

2015

174000

19000

PORVOO

Kiinteistö Oy Tarmolan Painotalo

2004

368000

225000

PORVOO

Hindhår Storskog Oy Ab

1897

412000

270000

PYHTÄÄ

ATA-Diagnostiikka Oy

2010

1438000

402000

PÖYTYÄ

Maarak. Linjakaivuu Pöytyä Oy

2001

676000

203000

RAUMA

J.P. Steelman Oy

2003

549000

81000

RIIHIMÄKI

Rakennuspalvelu Jukka & Elina Oy

2008

184000

56000

SAARIJÄRVI

Rakennus Kujala Oy

1990

1609000

145000

SIMO

HV-Maarakennus Oy

1988

3388000

459000

SOMERO

Sähkö Lilja Oy

2014

183000

40000

SOMERO

Kivipalvelu Rantanen Oy

1998

577000

149000

SYSMÄ

Lehtohiltu Oy

2002

491000

19000

TAMPERE

TJ Consulting Oy

2005

178000

26000

TAMPERE

Tampereen Puutarha-Center Oy

1973

2816000

318000

TURKU

Suomisen Konepaja Oy

1993

427000

64000

TURKU

Autokorjaamo Maxiwash Oy

1996

415000

53000

TURKU

ASV Betoni Oy

2009

3090000

347000

VARKAUS

Rakennusliike S. Maunula Oy

1990

632000

120000

VIHTI

Vihdin Autotalo Oy

1997

9858000

379000

VIHTI

Sateenkaarimuksut Oy

1997

410000

16000

VÖYRI

Pertti Rinta Oy

2003

2102000

314000

YLÖJÄRVI

Automaalaamo J. Lindstedt Oy

1993

474000

57000

ÄÄNEKOSKI

Leif Lindeman Oy

2015

188000

64000

 

Kategoriat: Yrittäjät

Raportin lohduton arvio: Suomi digitalisaation alasarjaan – 3 vinkkiä yrittäjille

9. Marraskuu 2017 - 12:11

Tänään julkistetun The Boston Consulting Groupin kansainvälisen raportin mukaan suomalaisyritysten digistrategiat ovat maailmanluokkaa, mutta ne eivät johda haluttuihin lopputuloksiin.

Aikaansaannoksissa Suomi jää muiden Pohjoismaiden kanssa reilusti alle kansainvälisen keskitason ja uuden digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä jopa huonoimpaan neljännekseen.

Kansainväliseen raporttiin haastateltiin 1 300 yritysjohtajaa Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta.

– Ruusuinen kuva Suomen ja Pohjoismaiden digiosaamisesta on haalistumassa. Yrityksien kilpailukyky ja esimerkiksi mahdollisuudet kasvaa kansainvälisesti ovat uhattuina, jos strategiat ja visiot eivät käänny myös tuloksiksi, sanoo The Boston Consulting Groupin Pohjoismaiden digiliiketoiminnasta vastaava osakas Santeri Kirvelä.

Yrityskulttuuri jarruna

Kehitystä jarruttaa Kirvelän mukaan riskejä karttava yrityskulttuuri, jossa tehokkuutta haetaan kulukuurien kautta ja innovaatioissa keskitytään asteittaiseen, pienin askelin tapahtuvaan kehitykseen. 

– Suuressa suomalaisyrityksessä saattaa olla yli sata hajanaista digiprojektia meneillään, kun parempaan lopputulokseen pääsisi valitsemalla rohkeasti pari aihekokonaisuutta, joihin panostetaan kunnolla, Kirvelä summaa. 

– Olimme Suomessa hereillä digitalisaation edellisessä aallossa. Silloin tehtiin esimerkiksi nettipankkeja ja ensimmäisen vaiheen verkkokauppoja, mutta nyt olemme jääneet jälkeen muusta maailmasta.

Raportin mukaan ne yritykset, jotka digitalisoivat nykyistä liiketoimintaansa ja kehittelevät uutta menestyksekkäästi, päihittävät kilpailijansa keskimäärin 18 prosentilla myyntikatteita verrattaessa. Ero syntyy sekä kustannustehokkuuden että kasvun kautta.

Raportti suosittelee yrityksille kolmen kohdan ohjelmaa: isommin, rohkeammin ja nopeammin.

– Ensiksikin yritysten tulee asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita ja ottaa enemmän riskejä.  Toisekseen on etsittävä rohkeammin uusia liiketoimintamalleja sen sijaan, että panostetaan ainoastaan vanhan ylläpitämiseen. Kolmanneksi on saatava tuloksia nopeammin. Tähän vaikuttavat esimerkiksi työtavat, oikeiden osaajien rekrytoinnit ja mittarit, joilla digiprojektien menestystä mitataan, Kirvelä sanoo.

Suomen Yrittäjien ja Elisan tänä syksynä teettämän kyselyn mukaan pk-yritystenkin digitaalisuus junnaa paikallaan, mutta yksinyrittäjät kirivät kehityksen kanssa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Eva Wahlströmin pokka petti Yrittäjien kuvauksissa – katso hulvaton video

9. Marraskuu 2017 - 10:12

Yrittäjien syksyn mainoskampanjan elokuvassa laiska valmentaja Keijo Jaatinen (Heikki Silvennoinen) saa valmennettavakseen nyrkkeilyn maailmanmestarin Eva Wahlströmin.

Kuvauksissa kaikki kohtaukset eivät tallentuneet yhdellä otolla kuten Eva Wahlströmin hulvattomasta naurusta voi päätellä oheisella videolla.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Venäjän-kaupan kasvu jatkuu – ”riskejä aina olemassa”

9. Marraskuu 2017 - 8:38

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) tutkimuksen mukaan suomalaisyritysten näkymät Venäjän talouden kehityksestä ovat jatkuneet positiivisina.

65 prosenttia tutkimukseen vastanneista SVKK:n jäsenyrityksistä arvioi Venäjän talouden kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana.

Jalkinevalmistaja Kuomiokoski Oy:n toimitusjohtaja Antti Puttonen allekirjoittaa barometrin ilmapiirin.

– Meillä on ollut nousua idänkaupassa. Olemme kohtuullisen myönteisiä ja optimistisia jatkon suhteen, Puttonen sanoo.

Puolet kyselyyn vastanneista jäsenyrityksistä kertoi liiketoimintansa Venäjällä kasvaneen viimeisten puolen vuoden aikana.

Suurimmaksi ongelmaksi vientiä ja tuontia sekä liiketoimintaa Venäjällä harjoittavat yritykset listasivat poliittiset riskit ja sanktiot.

"Kohtuullisen positiivinen olo"

Puttosen mukaan myös ruplan kurssilla on ollut merkitystä.

– Se on asettunut jollekin kohtuulliselle tasolle aiempaan verrattuna. Edistää meidän bisneksiä.

– Varmasti riskejä on aina olemassa. Tällä hetkellä ja pitemmälläkin tähtäimellä on kohtuullisen positiivinen olo, Puttonen luonnehtii.

47 prosenttia barometrin vastanneista yrityksistä ilmoitti, että Venäjän tuonninkorvauspolitiikalla ja protektionistisilla toimilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan.

Yrityksiin ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjän vastapakotteet sekä kotimaisten tuotteiden suosiminen Venäjällä.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina ajanjaksolla 13.9. – 20.10.

Lue lisää tutkimuksesta Thomas Palmgrenin blogista

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Leipomo tuhoutui tulipalossa – kilpailijat tulivat apuun

9. Marraskuu 2017 - 7:42

Leipomoyrittäjä Jussi Kumpulan J. Martinin leipomo tuhoutui tulipalossa syyskuun lopussa Valkealassa.

Vahingot olivat mittavat, myös tehtaanmyymälä ja kahvila paloivat.

– On kova paikka, kun 13 vuotta on nostettu yritystä raiteilleen, ja myynti oli lähtenyt rullaamaan, yrittäjä Jussi Kumpula totesi Taloussanomien haastattelussa.

Edessä olisi ollut tärkeä joulusesonki.

Facebook-sivuillaan yhtiö ilmoitti keskeyttävänsä tuotannon toistaiseksi.

– Tapahtuman johdosta emme voi toimittaa tuotteitamme kauppoihin. Poikkeuksena ovat näkkileivät, joiden tuotantoa voidaan jatkaa Tammelan leipomossa. Haemme parhaillaan yhteistyökumppania, jotta leiväntuotanto saataisiin jatkumaan poikkeustilanteesta huolimatta, Facebook-päivityksessä kerrottiin.

Kumpula kertoi yllättyneensä tulipalon jälkeisellä viikolla. Kilpailijat lähettivät kannustusviestejä ja heistä neljä tarjosi, että he voisivat ottaa J. Martinin tuotteita tekoon.

– Se tuli vähän yllätyksenäkin, että he yrittävät vähän jeesata, Kumpula myönsi lehdelle.

– Tuoretuotteista on saatu tarjouksia muista leipomoista, mutta haasteena on logistiikka. Se pitäisi saada niin järkeväksi, että meidän kannattaa ostaa toiselta leipomolta, toimitettua sieltä kauppaan ja saada vielä jotain katettakin, Kumpula luonnehti Taloussanomissa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjyysoppia maahanmuuttajille: ”Tiedonpuute jarruttaa, siksi yrityksen perustaminen viivästyy”

8. Marraskuu 2017 - 17:30

– Tosi käytännölliset asiat jarruttavat, kuten tiedonpuute veroasioista. He eivät halua tehdä virheitä eivätkä uskalla sitten lähteä perustamaan, kouluttaja-yrittäjä Isabella Haas kertoo.

Stadin aikuisopiston MAHTAVA-hankkeessa vietetään mikroyrittäjyysviikkoa ja kurssitetaan maahanmuuttajia yrityksen perustamisessa. Teemaviikkoa vietetään 6.-10.11.2017 Yritys-Helsingin tiloissa.

Viikolle osallistuu pienyrittäjyydestä kiinnostuneita naisia ja miehiä, joilla on maahanmuuttajatausta. Osallistujat ovat kiinnostuneita erilaisista aloista, muun muassa valokuvausstudio, kampaamo, kääntäjäpalvelut ja sisällöntuottaminen. Graafisen suunnittelun palveluiden tarjoaminen on yhden osallistujan tavoitteissa.

Ei olla lähdössä suin päin yrittäjiksi

EDEL City Oy:n yrittäjä ja kurssin kouluttaja Isabella Haas kertoo, että tiedon tarvetta on palon.

 – Tukea tarvitaan periaatteessa kaikissa asioissa, mutta tämä kurssi keskittyy idean kehittämiseen ja liiketoimintasuunnitelman tekemiseen. Heillä ei ole tietoa yritysmuodoista. Monet sanoivat, etteivät ymmärrä veroasioita, ja siksi se pelottaa vähän, eivätkä he halua tehdä virheitä.  

Kurssilla osallistujat tekevät liiketoimintasuunnitelmat. Haas kertoo, että enemmistö osallistujista on koulutettuja.

– Mukana on hiusalan opiskelijoita, merkonomeja, kääntäjä, opettaja, psykologi ja graafinen suunnittelija.

Noin 15 osallistujan porukasta enemmistö on alle 30-vuotiaita.

– Kysyin heiltä, milloin yrityksen perustaminen on ajankohtaista. Vain yksi sanoi perustavansa yrityksen vuoden sisällä. Sitten eräs kolmen vuoden sisällä. Mutta muilla yrittäjäksi ryhtyminen on mielessä vasta noin viiden vuoden päästä.

– Tänään teimme alustavan liiketoimintasuunnitelman, ja he miettivät, paljonko rahaa tarvitsevat yrityksen perustamiseen. Siinä tulee reality check (eli tosiasioiden tarkistus), Isabella Haas kertoo.

Haasin oma yritys on ekologinen designyritys EDEL City Oy. Sen lisäksi hän aloitti vuosi sitten Upcycling design center-kierrätysdesigntoiminnan, joka pitää sisällään työpajoja. Hän on toiminut yrittäjänä seitsemän vuotta.

Pilottikokeilu yritysidean testaamiseen

– Mikroyrittäjyysviikko on MAHTAVA-kehittämishankkeessamme toteutettava pilottikokeilu, jossa maahan muuttaneille tarjotaan mahdollisuus testata omaa yritysideaansa toiminnallisissa työpajoissa, Stadin aikuisopiston MAHTAVA-hankkeen Projektipäällikkö Heidi Lehtovaara toteaa.

Viikko toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston ja YritysHelsingin kanssa. MAHTAVA-hanketta koordinoi Helsingin kaupunki, Stadin aikuisopisto, Työelämä- ja oppisopimuspalvelut ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Monialaisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Startup-firma lyhensi työpäivän neljään tuntiin - täysi palkka säilyi

8. Marraskuu 2017 - 16:19

– Haluamme tehdä puolet vähemmän, jotta meille jää aikaa keksiä, kuinka voimme tehdä asiat nykyistä nopeammin ja paremmin", sanoo Paavo Beckman.

Hänen Startup Catapult -yhtiönsä viisi työntekijää teki elokuun ajan vain puolet päivästä tavallisia töitään, mutta saivat silti täyttä kuukausipalkkaa. Toisen puolet työpäivästä he tekivät oman valintansa mukaan jotain, mikä auttoi voimaan paremmin ja olemaan tehokkaampia ja kekseliäämpiä: joogasi, tapasi ystäviään tai vaikkapa vain lepäsi puistonpenkillä.

Startup Catapult etsii jo vakiintuneille, suurille yrityksille osto- ja sijoituskohteiksi tai kumppaneiksi startup-yrityksiä. Asiakkaina sillä on tällä hetkellä YIT ja sveitsiläinen pankki Raiffeisen ja pari suurta suomalaisyhtiötä, jotka eivät halua nimeään mainittavan.

Liikevaihtoa yhtiöllä oli viime vuonna noin 75 000 euroa. "Tänä vuonna liikevaihto on noin kolme sataa tuhatta”, Beckman sanoo Talouselämässä.

Kokeilu kesti elokuun ajan, ja sen seurauksena syntyi monta konkreettista, työtä tehostavaa välinettä.

– Tekoäly alkaa poimia meille tulevista lasku- ja kuittisähköposteista tiedot suoraan talousjärjestelmäämme. Edes tilitoimiston ei tarvitse enää koskea laskuihin, Beckman kertoo.

– Selvitämme nyt, voisiko tekoäly soittaa ihmisille puolestamme. Me hyppäisimme puheluun mukaan vasta, kun kone saa kyseisen henkilön kiinni. Joudumme metsästämään joitain kansainvälisiä kontakteja joskus jopa kuukausia.

Firma alkoi myös hyödyntää työkalua, joka hakee eri kanavista merkityksellistä informaatiota automaattisesti.

Beckman muistuttaa, ettei mikään tutkimus tue käsitystä, että ihminen olisi kahdeksan tunnin työkone. Hän viittaa myös maailmalla tehtyihin päätöksiin lyhentää työaikaa. Esimerkiksi Göteborgissa Toyotan huoltoliikkeissä on tehty kuusituntista työpäivää jo toistakymmentä vuotta täydellä palkalla.

Beckmanin mukaan turha työ on vähentynyt. Järjestely kuitenkin toimii vain, jos johto luottaa työntekijöihin.

– Tiimin jäsenet ovat pystyneet ottamaan vastuuta osa-alueista, jotka heille eivät ole tavallisesti kuuluneet. Mitään velvoitetta tai painetta uuden tuomiseen pöytään ei ole, Beckman sanoo.

toimitus(at)yrittajat

Kategoriat: Yrittäjät

Iglukylän yrittäjä:Tämän kuvan on nähnyt jo miljardi ihmistä

8. Marraskuu 2017 - 14:15

Buzzfeed-sivustolla sunnuntaina julkaistua igluvideota oli keskiviikkona puoleen päivään mennessä katsottu jo yli 1,2 miljoonaa kertaa ja se on kerännyt yli 33000 tykkäystä ja yli 8000 kommenttia.

Tätä ennen lasi-igluja on kehuttu lukuisissa maailman valtamedioissa, somessa ja matkailusivustoilla.

– Me ollaan ylivoimaisesti tunnetuin matkailutuote Suomessa määrätyistä syistä, joista yksi on ilmakuva lasi-igluista. Sen on nähnyt yli miljardi ihmistä, sanoo Kakslauttasen yrittäjä ja pääomistaja Juhani Eiramo Ylelle.

Hän kertoo käyttävänsä some- ja nettinäkyvyyden mittaamiseen amerikkalaista mainostoimistoa.

 

 

Ylen mukaan Eiramon perheyrityksen liikevaihto on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa 13,3 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos neljään miljoonaan.

Kakslauttasen matkailualuetta on laajennettu jo vajaan kymmenen vuoden ajan. Marras-joulukuun vaihteessa valmistuvien laajennusten jälkeen yrityksellä on 550 vuodepaikkaa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kymmenet tuhannet yrittäjät saavat kutsun tutkimukseen

8. Marraskuu 2017 - 10:24

Tutkimus kohdistetaan alle kymmenen henkeä työllistäviin mikroyrityksiin. Niitä on peräti noin 94 prosenttia Suomen koko yrityskannasta.

– Tutkimustietoa tarvitaan, jotta ryhmälle voidaan luoda palveluita. Olisi myös tärkeä selvittää ovatko pitkät työpäivät yrittäjille samalla tavalla haitallisia kuin palkansaajille, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

Suomen Yrittäjien vastikään julkistaman Yrittäjägallupin mukaan 44 % vastanneista yrittäjistä tekee yli 50-tuntista tai sitä pidempää työviikkoa. Alle 40-tuntista työviikkoa tekee 27 prosenttia haastatelluista. Kahdeksalla prosentilla vastaajista työviikko venyi jopa yli 70 tuntiin.

Palkansaajille tehdyn tutkimuksen mukaan yli 50 työtuntia viikossa lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Yrittäjille vastaavaa tutkimusta ei ole tehty.

Kauppalehden mukaan ensi vuonna tehtävässä tutkimuksessa on apuna valmennussovellus.

– Mikroyrittäjillä ei ole aikaa ryhmäohjauksiin tai vastaanottokäynteihin. Mobiilisovellus, joka kulkee mukana, voisi olla sopiva keino palautumisen edistämiseen, Jaana Laitinen sanoo.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lähteekö Varustelekan Lindholm hattukauppiaaksi? – ”Otetaan länsi- ja eteläsuomalaisilta rahat ja luulot pois”

7. Marraskuu 2017 - 21:56

Varustelekan yrittäjä ja vahvoista mielipiteistään tunnettu Valtteri Lindholm törmäsi tänään luennointimatkallaan kotimaisen käsityöyrittäjyyden huipputuotokseen.

 –  Kävin tänään luennoimassa Mikkelissä, ja keskustan läpi kävellessäni ohimennen huomasin kunnon wanhan ajan hattukaupan. Kyse ei ollut pelkästään kaupasta, vaan takahuoneessa oli myös ateljee, jossa valmistettiin hattuja. Löysin sieltä just semmosen junankuljettajahatun, josta olen haaveillut, made in Finland ihan paikan päällä, ja hyvää villakangasta, hän kuvailee Facebookissa.

Mikkeliläisen Hattu-baarin laadukas kotimainen käsityö ei ollut edes hinnalla pilattu.

–  En edes kehtaa sanoa, miten halpa tää oli, mutta vihjeeksi voin antaa, että norjalaisesta ketjuliikkeestä Helsingin keskustasta saa vähän saman näköisiä, mutta Kiinassa polyesterista tehtynä kaksi kertaa kalliimmalla. Vaikea käsittää, miten hattukauppa pysyy näillä hinnoilla pystyssä, Lindholm kirjoittaa.

Valtteri Lindholm on kuullut laadukkaasta itäsuomalaisesta käsityöosaamisesta muualtakin.

–  Mikkelissä ja muualla Itä-Suomessa tehdään edelleen paljon sellaista, mitä ei enää uskoisi Suomessa valmistettavan. Laatu on just sitä, mitä suomalaiselta odottaa - korkeaa - ja tuotteiden takana on hienoja tarinoita.

Hän epäileekin, että vastaaville tuotteilla saattaisi olla iso kysyntä pääkaupunkiseudulla.

–  Jos näiden hattujen tarinan kertoisi Helsingin hipstereille ja myytäisiin netissä, hinnan voisi tuplata ja todennäköisesti työvoimaa pitäisi palkata lisää, että kysyntä saadaan katettua. Vaan eipä Punavuoresta kauhean usein tulla Mikkeliin shoppailemaan, ja jos tullaan, kukaan ei tiedä, mitä etsiä ja mistä.

Verkkokauppoja Savoon vai itse hattukauppiaaksi?

Omalaatuisesta ja menestyksekkäästä verkkokauppayrityksestään tunnettu Lindholm ehdottaakin savolaisille verkkokaupan perustamista.

–  Eikä mitenkään sillai, että sillä saatais paikallista kivijalkaa puolustettua muutamaa vuotta pidempään kansainvälisiä suuryrityksiä vastaan, vaan sillai, että etsitään ne paikalliset timantit - kuten vaikka tää Hattu-Baari, tehdään niille toimiva ja nykyaikainen nettikauppa, viilataan hintoja ylöspäin niin, että yrittäjälle jää muutakin kuin känsät käteen, ja otetaan länsi- ja eteläsuomalaisilta rahat ja luulot pois, Varustelekan omistaja sanailee.

Lindholmilla on jo mielessä myös ratkaisu mahdollisin digihaasteisiin.

–  Jos olemassa olevalla kivijalalla tai tuotannolla ei ole kykyä kaiken maailman nettivempeleisiin, paikalla on edelleen nuorta osaavaa ja oppivaa väkeä, joille olis varmaan ihan hyvä tarjota mielekäs tulevaisuus myös kotiseuduilla. Pienempien kuntien paikalliset kehitysyhtiöt vaikuttavat myös aika timanttiselta resurssilta - enpä ole kuullut, että vantaalaisille yrittäjille olis tarjolla kaupungin maksamaa henkilökohtaista konsulttisparrausta.

Valtteri Lindholm näkeekin, että tämä olisi mahdollisuus elvyttää näivettyviä kivijalkamyymälöitä – ja saada ne jopa uuteen nousuun.

–  Nykypäivän kiinakrääsän keskellä kotimaassa tehdyllä käsityöllä on arvonsa ja ostajansa, hän kirjoittaa.

Lindholm ei myöskään sulje pois mahdollisuutta, että hän tarttuisi vastaavaan bisnekseen itse.

–  Jos ei tästä muuten tuu mitään, mun pitää varmaan itse koittaa aggressiivisesti ostaa joku hattukauppa ja tuoda tätäkin suomalaista käsityötä taas vähän laajempaan tietoisuuteen, verkkokaupan pioneeri pohtii Facebookissa.

 

Lotta Tammelin

lotta.tammelin(@)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Anna uupui yrittäjänä – oletko sinä vaaravyöhykkeessä?

7. Marraskuu 2017 - 19:30

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan 44 % vastanneista yrittäjistä tekee yli 50-tuntista tai sitä pidempää työviikkoa. Alle 40-tuntista työviikkoa tekee 27 prosenttia haastatelluista. Kahdeksalla prosentilla vastaajista työviikko venyi jopa yli 70 tuntiin.

– Yrittäjät ovat usein erittäin innostuneita työstään eikä tunteja silloin lasketa, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén  totesi Ylen aamu-tv:ssä maanantaina.

– Kannattaa kuitenkin muistaa, että koska ihminen ei ole kone, kroppa ja pää saattavat väsähtää, Hellstén muistuttaa.

Markkinointialalla yrittäjänä toimiva Anna Jalava tietää henkilökohtaisesti, mistä uupumisessa on kysymys. Tällä hetkellä Jalavan tilanne on hyvä. Hän on palautunut vaikeista vuosista ja muuttanut elämäänsä.

– Olen vaihtanut alaa ja teen töitä yksinyrittäjänä. Olen tehnyt itselleni todella tarkat rajat siitä, mihin suostun ja mitä teen sen eteen, etten uuvuta itseäni liikaa.

"Kuvittelin pystyväni tekemään liikaa"

Syitä Jalavan uupumiseen muutama vuosi sitten oli monia. Päällimmäisenä syynä oli tarve pitää kaikki langat omissa käsissä.

– Haalin uusia töitä, mutta en luopunut vanhoista. Kuvittelin pystyväni tekemään liikaa.

Kahden viikon sairausloma venyi vuoden mittaiseksi.

Jalava harmittelee yleistä uskomusta, joka pitää yrittäjiä lähes superihmisinä.

–Tarvitsin herätyksen, jotta ymmärsin, etten voi vetää itseäni töissä piippuun ja kuvitella että jaksan vapaa-aikana lasten ja perheen kanssa.

Tietokone kiinni ajoissa

Jalava myi liiketoimintansa ja tekee nykyään töitä yksin. Hänelle on tärkeä asia olla vastuussa vain omasta toimeentulostaan.

– Kymmenen vuoden ajan olin aina tavoitettavissa, mutta nyt minulla ei ole enää päivystysvelvollisuutta ja pääsen offlineen silloin kun haluan. Kun vietän vapaailtaa tai lomaa, en vastaa puheluihin tai viesteihin, koska haluan huolehtia omasta jaksamisestani.

Iltaisin Jalava ei avaa tietokonettaan, koska tietää sen vaikuttavan unen laatuun.

– Lisäksi teen huomattavasti lyhyempää työpäivää kuin aikoinaan. Monta tuntia tippunut pois. Kun tekee luovaa työtä, lisätunneista ei ole hyötyä. Enemmän hyötyä on siitä, että jätän koneen toimistolle ja lähden kotiin.

Yli 10 prosenttia vaarassa palaa loppuun

Pitkistä työpäivistä huolimatta pahimmassa tilanteessa on omasta mielestään ainoastaan 12 prosenttia Yrittäjägallupin vastaajista. Tämä ryhmä kertoo olevansa jatkuvasti ylirasittunut tai lähellä loppuun palamista.

Puolet vastaajista on kokenut joskus ylirasitusta. Vastaajista 38 prosentilla ei ole ollut ongelmia jaksamisen kanssa.

Toimialoista pisintä päivää tekevät rakentamisen ja teollisuuden aloilla toimivat yrittäjät. Niissä yli 50-tuntista viikkoa teki yli puolet yrittäjistä.

–Pienessä työnantajayrityksessä yrittäjä on sekä liiketoimintajohtaja että henkilöstöjohtaja ja tekee työntekijöidensä rinnalla pitkää päivää tavallisena työntekijänä. Tämän päälle pitää hoitaa sitten vielä työnantajan velvollisuudet, SY:n Harri Hellstén kuvailee.

Yksinyrittäjillä puolestaan on huoli omasta toimeentulostaan ja kuvitelma, että jos todella pitkää päivää vielä pidentää, tulee ehkä enemmän tulojakin.

–Myös matala sosiaaliturvan taso saa monet uupuneet sinnittelemään liian pitkään, Hellstén sanoo.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuva: Ihana Elämys Oy

 

Lue Anna Jalavan koko tarina täältä

Lue lisää Yrittäjägallupin tuloksista

Kategoriat: Yrittäjät

Bruce Oreck sijoittaa Vallilan Konepajaan – visiossa koti pienyrityksille

7. Marraskuu 2017 - 18:30

Konepaja-kompleksi muodostuu kokoonpano-, maalaamo- sekä sähköjunarakennuksesta. Konepajaliike on visioinut alueelle monipuolisesti yritystoimintaa, esimerkiksi ravintoloita ja kuntokeskuksen. Nyt alueella toimii kirpputori ja tapahtumapaikka Konepajan Bruno.

Konepaja-liikkeen sivuilla julkaistussa Bruce Oreckin allekirjoittamassa kutsussa pyydetään asiasta kiinnostuneita mukaan suunnittelutyöhön.

– Ole osa yhteistyöprosessia kanssamme. Auta meitä tekemään Konepajasta niin jännittävä ja eloisa kuin se voi olla. 

Kutsu naapurustolle tapaamiseen Vallilan Konepajan tulevaisuudesta on torstaina 16.11.

Konepajaliikkeen visiossa Konepajan alue on koti pienyrityksille

– On aika antaa Konepajan kukoistaa – antaa sen olla täynnä kauneutta ja muotoilua, rakkaudella tehtyä ruokaa ja tuotteita, jotka heijastavat käsityötaitoja. Luovuuden ja hauskuuden koti. Sija paikallisille pienyrityksille ja kansainvälisille ideoille, Konepaja-liikkeen Facebook-sivuilla kirjoitettiin eilen.

Alue oli joulukuussa 2016 uutisissa, kun VR ilmoitti poikkeamislupahakemuksesta, joka kosketti suuren rautakaupan perustamista Vallilan konepajalle. Se hanke kuitenkin torpattiin.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Hoitola Unelmakulma ja muut uudet yritykset − katso lista

7. Marraskuu 2017 - 17:00

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 233 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Akaa Akaan Tilipalvelu Askola Tmi Kivilahti Matti Espoo Lettermound Espoo Chronomelt Entertainment Espoo Kokeva Finland Oy Espoo Stadin Parhaat Oy Espoo Cose Buone Oy Espoo Modern Accounting Espoo Lilla Fabrik Espoo KK Tekniikka Espoo Nanas hjälp Espoo M Collin Tmi Espoo "Anxi"parturi-kampaamo Espoo Sajaniemi Consulting Espoo Yabalak tmi Espoo Maanrakennusliike Ojala Eura Kirppis Löytökehä Eura Heikin Jelppi Forssa Asta Kojonsaari Heinola Heinolan Laskentapalvelu Heinävesi Musiikkikoulu Sanna Sallinen Helsinki MaiJari Helsinki Z & Z Accountants Oy Helsinki CELLATUM OY Helsinki Sane Group Oy Helsinki EDUARD METUS Helsinki SLP Pro Oy Helsinki Xllnc Nordic OY Helsinki AVK Family Oy Helsinki Norsia Oy Helsinki Value Data Oy Helsinki Medairon Oy Helsinki Autoverde Oy Helsinki V & L Invest Oy Helsinki Soflox Oy Helsinki Gold Egg Nugget Oy Helsinki Honk Finland Oy Helsinki Škjper Gek Oy Helsinki Onneli Holding Oy Helsinki Mantelimamma Helsinki AB-Beauty Oy Helsinki Proptech Ventures Oy Helsinki Debito Oy Helsinki Swintus Oy Helsinki Taitan Helsinki Helsingin Kiinteistöyhtymä Tmi Helsinki Viking Assistance Oy Helsinki Wanted Interior Oy Helsinki Gumpinger & Jousi Medical Oy Helsinki HP Economics Oy Helsinki Technology of Young Oy Helsinki Creative Export Innovations Oy Helsinki Otso Krunasta Helsinki Historiankirjoitus Ville Eerola Helsinki Johanna H.jalkahoitaja Helsinki Julin Business Consulting Helsinki Virtaa -valmennus Helsinki Fishroad Consulting Helsinki Roihupellon Rakennus Helsinki Uusin silmin Helsinki Viima Natural Cosmetics Oy Helsinki Psykoterapeutti Soile Piispa Helsinki Tmi Siiri Peppiina Helsinki Baleal Consulting Oy Helsinki tamaï Helsinki ArifBabar Helsinki Arjanteen kulttuuri- ja mediapalvelut Helsinki Peräkylä Coffee Helsinki Pieni Aika Yritys Helsinki ProSisko Helsinki Kimané Music Helsinki Spark Sustainability Ab Helsinki Tmi Kalle Partanen Helsinki PHT. Trading&Investing Hollola Hoitola Unelmakulma Hyvinkää M.K.H gorjatsko tmi Hämeenkyrö T:mi Soile Kaarela Hämeenlinna Ylänäisten tila Ii Tmi Petri Mäenkoski Imatra Saimaa Style Oy Joensuu Mömmön Retrokama Joensuu KoneJätkät Oy Joensuu MPKM Palvelut Jomala Aneta Invest Ab Jyväskylä Kiinteistö Oy Jyvässeudun Asunnot Jyväskylä Adana3 Oy Jyväskylä 1611 Janita Sahlberg Oy Jyväskylä As Oy Jyväskylän Männikkömetsä Jyväskylä Eventinos Oy Jyväskylä Tmi Timo Södergård Jyväskylä Tmi Laura Hartikainen Jyväskylä Ruuhilahti Järvenpää JTV Palvelut Ky Järvenpää Kaisa Määttänen Tmi Kaavi SELEHY Kalajoki KIINTEISTÖ- JA TEOLLISUUSHUOLTO P. PÖNTIÖ Kangasala Asset Development Oy Kangasala Tieisännöinti Maija Kirvesoja Kankaanpää KMR Rakennussuunnittelu-ja valvonta Kannus Veljekset Peltoniemi Oy Kannus Eemil Ranta-Nilkku Tmi Kauhava Priima Lounas Ky Keminmaa norrbotten timpurit oy Kempele As Oy Kempeleen Lammenranta 2 Kempele Puuparoni Ky Kerava Tmi Susamurunen Kerava Ektanom Kerava Parturi Bahman Kirkkonummi Malli-Isännöinti Oy Kirkkonummi A-Pictures Kittilä Puuseppä Kari Mokko Kokemäki Sakomet Oy Kokkola Biele Carmine Kokkola S-Kiilto Kokkola Ykköskirppis One Konnevesi E-K Lines Oy Kotka Tmi Leena Lindberg Kotka Teelusikka Kouvola Psykoterapia ja Työnohjaus Niina Isola Kouvola C-Kasettipesä Oy Kouvola Robot Analytics Oy Kouvola Tmi Minna Marita Kristiinankaupunki Mikael Grannas Kristiinankaupunki Serofix Tmi Kruunupyy Teri-Bygg/Rakennus Ab Oy Kuopio Energiatietoprojektit A. Halonen Kuopio Suunnittelupalvelu Iloa Kuopio A.U Saneeraus Oy Kuopio K2Autopesu OY Kuopio Insinööritoimisto Kovarak Oy Kuopio Morethanlights Kuusamo ReettaBrows Lahti Postin Rakennus Oy Lahti Media-Asennus Olli Järvinen TMI Lahti Helmi Kotiapu Lahti Sarianna Arvela Tmi Lahti Essi Nea Lapinlahti Ookren Oy Lappeenranta HALO Ravintolat oy Lappeenranta CareliaPaint Oy Lieto M.H.-Kunnossapito Lieto JK Movement Therapy Loimaa HS Konsultointi Loppi Lihasmuisti Maarianhamina AX Utveckling Ab Masku Tmi TaPiKuKu Muurame Sudenkorento Consulting Mäntsälä Pyörähuolto M.Mattila Mäntsälä Tmi Arja Stenroos Naantali Hunar S Tmi Naantali Tmi Mia Santala Wellness Nokia Tarja Silvola Oy Nurmes Annelin Tili ja Isännöinti Nurmijärvi T:mi K.Ranta Consulting Nurmijärvi Henri Warsell Orimattila Sorto Invest OY Oulu Perinteisen kiinalaisen lääketieteen Akuhoitaja Virpi Aula Oulu Mainostoimisto Luma Oy Oulu Nefron Oy Oulu ML-Pellitys Oulu Memuzin Oy Oulu Krista Pekkala Photography Oulu Hilla Miettinen photography Oulu Hieronta BOOQIE Oulu Kurikka-Sini Oulu Esker-palvelut Parainen Iniön Kotka Ky Pirkkala Edifice Nordic Group Oy Pori MH-Asennus Pori Rakennustyö Kuusisalmi Pori LiinaKyt Porvoo Kielileikki Punkalaidun Juhla- ja Pitopalvelu KinuskiSydän Raasepori Vitavivo Oy Raasepori Nyholms Byggtjänst Rauma 3B Invest Oy Rauma Sataklapi Oy Rauma Leipomo Ketunleipä Oy Rovaniemi Asunto Oy Rovaniemen Rauhanharju Rovaniemi OM Organic Beauty Oy Rovaniemi Anssi Tuisku Sastamala Eija Äm Savonlinna Activity Maker Oy Seinäjoki Iloiset Kaksoset Avoin yhtiö Sievi Eskola Juho Eeli Säkylä Rakentaja Uotila Oy Tammela A & O Design Oy Tampere Järvinen Anne Maria Tampere ELEON Tampere ValueTek Oy Tampere Trans AEriksson Tampere La Fábrica del Tango Oy Tampere TulkkausTaide Oy Tampere Tmi Armi Auvinen Tampere Tmi K. Kohtakangas Tampere Meidän aika Tampere Marjukka Manninen Tampere Tino Karolaakso Tampere Evamatto Tampere z-autokorjaamo Turku Juha Asanti Turku Timo Kallio Turku IiTa Design Turku Biopankkien Osuuskunta Suomi - FINBB Turku Åstrand Mat Oy Turku Turun Herkku Oy Turku Aalto Shipping Company Oy Turku Mikatro Talotekniikka Oy Turku PilateSM Tmi Turku ValuVest Oy Turku Henri Meerto Turku anastanamay Turku Tmi Liiqquu Turku Raw beauty Oy Turku Fysio TP Tuusula Kiinteistö Oy Tuusulan Alatalontie 11 Tyrnävä Hierontapalvelu HeVi Uusikaarlepyy Ab ENPO Oy Vaasa Super Company Oy Vaasa Vaskiluoto Motion Oy Vaasa Verket Wasa öppet bolag Vaasa Suomen Manga Cafe Oy Vaasa PRD Huoneistot Vaasa N-Jokinen Oy Vantaa Brooklyn Educational Services OY Vantaa Tverin Kati Vantaa GlaDDoG Vantaa Mia Minerva Varkaus Toiminimi Jari Immonen Varkaus Varkauden Second Hand Store Vihti Karin Nuohouspalvelu Vihti A.M Keho Huolto Ylöjärvi ViiMati
Kategoriat: Yrittäjät

”Koko omistajanvaihdoskenttä on huonosti markkinoitu” – Todennäköisyydet menestyä ovat hyvät

7. Marraskuu 2017 - 14:32

– Olin työmaakopissa ja kuulin sivukorvalla, että Miku Ruotsalainen oli kysellyt ja kertonut aikeistaan.  Sitten vähän soittoa, ja seuraavana päivänä istuimme Mikun kanssa samassa pöydässä, Jaakko Hakula kertoo yrityskauppojen tapahtumien kulusta.

Ruotsalaisella oli yhtenä vaihtoehtona ollut pillien pusiin laittaminen ja koneiden myynti.

– Se on käytetyn arvon ostoa, vasta sitten kun arki alkaa, tulee pikkuhiljaa selväksi, mihin olet lähtenyt, sanoo viisi kuukautta yrittäjäuraa omaava Hakula.

Omistajanvaihdos 2017 -konferenssin panelistit pohtivat näkökulmia siihen, miten yrityskaupalla aikaansaadaan kasvua.

Finvera Oyj:n aluepäällikkö Janne Koivuniemen mukaan siinä, miten yrityskaupalla voi kasvaa, on kaksi peruskanavaa.

– Toinen se, että kasvetaan ja yrityskaupalla haetaan lisää kasvua. Toinen tapa on se, mitä tapahtuu siinä yrityksessä ennen kuin alkaa suunnitella yrityskauppaa ja sitten mitä sen jälkeen. Eli Hakulan yritys on tässä loistava esimerkki. Entinen kaveri oli tyytyväinen siihen liikevaihtotasoon ja sitten tulee kasvuhakuinen kaveri toteuttamaan uusia suunnitelmia.

Mitkä avaintekijät yrityskaupassa määrittelevät, lähteekö yritys kasvu-uralle?

– Kyllä se ihmisestä on kiinni. Valtaosa yrittäjistä on sellaisia, jotka omistautuvat työlleen, eivätkä ole kasvuhaluisia. Perustajayrittäjät haluavat omistautua sille työlle, jota tekevät. Jatkajat ovat nimenomaan bisnesorientoituneita, Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen toteaa.

Hamari auditorium furniture solutions Oy sai alkunsa vuonna 2015.

Toimitusjohtaja Jari Jääskelä aloitti silloisella P.O. Korhosella vuonna 2003 ja lähti pyörittämään auditorioliiketoimintaa vuonna 2006, ja lopulta osti liiketoiminnan vuonna 2015.

– Omistautumisesta tuli omistajuus, kun jouduin ja pääsin tähän hommaan. Minulta kysyttiin, otanko tämän homman, nyt olen tässä ja aion tehdä tästä ison ja kovan homman, toimitusjohtaja Jari Jääskelä kertoo.  

Hamari toimittaa auditorioratkaisuja ympäri maailman yhteistyössä asiakkaiden ja suunnittelijoiden kanssa.

Yksi huolenaihe, kuinka moni myynnissä oleva yritys on ostokuntoinen

Jaakko Hakula on kauppatieteiden maisteri Vaasan kauppakorkeakoulusta eikä aiemmin ajattelut, että olisi joskus ”konepuolen yrittäjänä tankkailemassa vehkeitä”.

– Tämä firma on vuodesta 1997 tehnyt aina voitollisia tilikausia. Äkkiä näimme, että kasvun mahdollisuudet on, jos ruoriin tulee eri lailla virtaa, seitsemän henkilöä yhtiökumppaninsa ja entisen yrittäjän kanssa työllistävä Hakula kertoo.

Paneelin vetäjä toimitusjohtaja Matti Härkönen, Kasvun Roihu Oy:stä hauskuutti yleisöä epäilemällä, että koko omistajanvaihdoskenttä on huonosti markkinoitu ja viittasi aiemmin kerrottuihin todennäköisyyksiin menestyä.

– Todennäköisyys, että yritys lähtee vaihdoksen jälkeen kasvamaan, ja se todennäköisyys, että pysyy pystyssä. Tämänhän pitäisi olla 20 000 ihmisen tapahtuma.

Finnveran aineiston mukaan pk-yrityskaupat ovat yleisesti luultua vähemmän riskinen tapahtuma yrityksen elinkaarella, sillä kolmen vuoden kuluttua toimintaansa jatkoi vielä 92 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua yli 80 prosenttia omistajanvaihdoksen tehneistä yrityksistä.

- Omistajanvaihdos ei liity vain yrittäjän ikääntymiseen. Se on yritysten kehittymiseen ja kehittämiseen liittyvä luonnollinen asia yrityksen elinkaaressa, elinkeinoministeri Mika Lintilä korosti Omistajanvaihdos 2017 -konferenssissa.

Paljonko yrityskauppoja on tulossa lähitulevaisuudessa?

– Valistunut arvaus, että muutama tuhat kauppaa tehdään vuosittain, Juha Rantala veikkasi.

Yksi huolenaihe panelisteilla oli, se, että paljon on yrityksiä myynnissä, mutta kuinka moni niistä on ostokuntoinen.

– Jos ajattelemme, että tuolla valtava määrä pk-yrityksiä, jos ne vähän lähtisivät kasvamaan. Samoin se, ettei puhuta enää sitä, että tuolla on 70 000 yrittäjää, joiden pitäisi päästä eläkkeelle. Vaan tässä on kyse uudistumisesta ja kasvusta, että niille yrityksille löytyy jatkaja, Koivuniemi sanoi.

Joskus mielikuva yrittämisestä saattaa olla liian raadollinen.

– Ei se yrittäminen ole niin raadollista, sulla voi olla myös muu elämä. Tarkoitan, että sun ei ehkä tarvi tehdä viikonloppuna sitä samaa määrää töitä, Helsingin Kurottajapalvelu Oy:n Jaakko Hakula rauhoittelee.

Kuvassa Jaakko Hakula

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ov-asiantuntijan kunniamaininnan sai Mika Haavisto – ”Merkittävästi vaikuttanut yritysmarkkinoiden kehittymiseen”

7. Marraskuu 2017 - 12:00

Valinnan tekivät tilaisuuden järjestäneet organisaatiot Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Uusyrityskeskukset, Suomen Yrittäjät ja Finnvera konferenssiin osallistuneiden asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta.

Konferenssissa on koolla noin 200 omistajanvaihdosten asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Kunniakirjan Mika Haavistolle luovutti Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

– Mika Haavisto on tehnyt monta vuotta omistajanvaihdosten kehittämistyötä Suomessa. Hän on luonut uudenlaista konseptia omistajanvaihdosten edistämiseksi ja koordinoinut onnistuneesti keskeisten toimijoiden yhteistyötä yrittäjäpolvenvaihdosten vauhdittamiseksi. Mika Haavisto on merkittävällä tavalla vaikuttanut yritysmarkkinoiden kehittymiseen. Hänen useita vuosia jatkunut panoksensa pk-yrityskauppojen edistämisen eteen on huomionarvoinen, totesi Pauli Heikkilä ehdotuksissa esitettyjä perusteluja lainaten.

Omistajanvaihdosasiantuntijan valinnalla halutaan edistää mikro- ja pk-yritysmarkkinoiden kehittymistä.

– Yrityskaupoissa voisi puhua yritysten uudistumisesta, yrityksen kehityksen varmistamisesta. Se omistajanvaihdos on vain se väline, Mika Haavisto totesi kysyttäessä, miten tästä eteenpäin mennään ov-kehittämistyössä.

Kuva: Jarkko Översti

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Taloustieto siirtyy standardissa muodossa – ”Vaatikaa palveluntarjoajia ottamaan ne käyttöön”

7. Marraskuu 2017 - 10:01

Standardit digitaaliselle taloustiedolle ovat nyt kaikkien saatavilla. Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Antti Soro sanoo, että yrittäjien on vaadittava, että palveluntarjoajat ja ohjelmistotalot ottavat ne käyttöön. TALTIO-hanke oli Taloushallintoliiton ja liikenne- ja viestintäministeriön yhdessä käynnistämä hanke.

Merkittäviä hyötyjä myös pk-yrityksille

TALTIO-hankkeen tarkoituksena oli kirjapidon lähdeaineistojen (laskut, tiliote, kuitit) saaminen rakenteiseen tietomuotoon siten, että tieto on standardissa ja koneluettavassa muodossa siirrettävissä järjestelmistä toiseen. Taloustiedon standardiin ja digitaaliseen muotoon saattaminen säästää huomattavasti kirjanpitovelvollisten aikaa, kun tallennustyötä ei tarvitse tehdä käsin.

Digitaalisen taloustiedon hyödyt ovat merkittävät kaikenkokoisille yrityksille.

– Suomessa tehtiin viime vuonna noin 1,5 miljardia yksittäistä maksukorttimaksua. TALTIO-hankkeessa selvitimme, miten kuitti voidaan rakenteisessa muodossa toimittaa automaattisesti myyjän järjestelmästä ostajan haluamaan järjestelmään ja suoraan yrityksen taloushallinnon käytettäväksi, kertoo Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Antti Soro.

– Olemme myös tehneet alusta- ja tietovarastokokeiluja sekä luoneet standardit asunto-osakeyhtiöille, isännöitsijäntodistukselle sekä yhdistyksille ja säätiöille. Standardit ovat tällä hetkellä jokaisen saatavilla. Yritysten on vaadittava, että palveluntarjoajat ja ohjelmistotalot ottavat ne käyttöön.

”Reaaliaikatalous mahdollistaa tuottavuusloikan”

TALTIO-hankkeessa saatuja tuloksia hyödynnetään Teknologiateollisuudessa suunnitteilla olevassa jatkohankkeessa, jossa tulokset vietäisiin käytännön ratkaisuiksi. Samalla vakiinnutetaan digitaalisia reaaliaikatalouden toimintamalleja Suomessa.

– Reaaliaikatalous tarjoaa mahdollisuuden merkittävään tuottavuus- ja palveluloikkaan, joka hyödyttää kaikkia organisaatioita ja kansalaisia. Pitkällä aikavälillä myös jäsenyrityksemme hyötyvät digitalisoidusta taloushallinnosta, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

– Suunnitellun RTECO-hankkeen tarkoituksena on myös edistää vastaavaa kehitystä erityisesti Pohjoismaissa, Baltiassa ja EU:ssa. Ekosysteemien kehittämien alustojen pohjalta yritykset voivat luoda vientimahdollisuuksia tuotteilleen ja palveluilleen, Turunen jatkaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner puhui TALTIO-tulosseminaarissa Helsingissä perjantiana.

–Talousdataa hyödyntämällä voidaan helpottaa yritysten hallinnollista työtä ja kuluttajien arkea sekä luoda mahdollisuuksia innovatiiviselle palvelukehitykselle. Hyvä esimerkki on sähköinen kuitti, joka jo nyt joissakin palveluissa sujahtaa asiakkaan digitaaliseen lompakkoon. 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät