Yrittäjät tiedotteet

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 40 min sitten

Suomalaiskeksintö havaitsee mustan jään: Voidaan asentaa autoon ilman lisälaitteita

6. Marraskuu 2017 - 16:09

Uusi suomalaiskeksintö lupaa mullistaa mustan jään havaitsemisen ja opastaa samalla kuljettajaa taloudellisempaan ajoon. Keksintö on ohjelmistopohjainen, minkä ansiosta se voidaan asentaa suurimpaan osaan raskaan liikenteen ajoneuvoista ilman erillisiä lisälaitteita.

Teknologian avulla liukkaat keliolosuhteet voidaan havaita aikaisempaa tarkemmin ja parhaimmillaan reaaliaikaisesti. Patentoidusta teknologiasta on aluksi tarjolla versio raskaan liikenteen käyttöön, mutta keksintö soveltuu myös yksityisajoneuvoihin.

– Kehittämämme ajon optimointijärjestelmä on ainoa, joka pystyy tunnistamaan kuljettajan vaikutuksen ajamisen taloudellisuuteen huomioimalla myös kuljettajasta riippumattomat tekijät, kuten säätilan, ruuhkat sekä ajoneuvojen eroavaisuudet, Jarmo Leino palvelun kehittäneestä EEE Innovations Oy:stä kertoo.

Ajoneuvoista kerätty tieto jalostetaan ja välitetään eteenpäin. Ajo-opastinjärjestelmä voidaan asentaa osaksi ajoneuvossa olevaa ohjelmistoa. Se voidaan asentaa myös omana kokonaisuutenaan, jolloin järjestelmä sisältää ajo-optimoinnin sekä liukkaudentunnistimen.

– Valjastamme raskaan liikenteen ajoneuvot liikkuviksi liukkaussensoreiksi ja jalostamme kerätystä informaatiosta arvokasta tietoa kaikkien tienkäyttäjien ja muiden tahojen hyödynnettäväksi, Leino jatkaa.

– Jos nyt kehitetty järjestelmä olisi ollut käytössä esimerkiksi traagisen Konginkankaan turman yhteydessä, kuljettaja olisi saanut tiedon liukkaasta tiestä hyvissä ajoin ennen kyseiseen kohtaan saapumista. Opastuksen lisäksi järjestelmä olisi voinut alentaa auton nopeutta kyseisellä alueella.

Uusi teknologia on lähtöisin VTT:n raskaan liikenteen tutkimushankkeista, ja niitä on pilotoitu Suomen lisäksi jo yhdessä EU-tason projektissa. Pilottihankkeen perusteella järjestelmän avulla voidaan saavuttaa parantuneen ajoturvallisuuden lisäksi jopa 20 prosentin säästöt polttoaineen kulutuksessa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

IPhone X kerää ruusuja ja risuja: Älä ainakaan pudota sitä

6. Marraskuu 2017 - 14:51

Ennakkotilaajat ovat jo saaneet oman iPhone X -puhelimensa Suomessa. Muutoin laitteita on vielä varsin vähän ja Applen oman verkkokaupan mukaan laitteen toimitusajat ovat edelleen 3-4 viikkoa.

Ensiarvioissa iPhone X:ää on kehuttu kaikkien aikojen parhaaksi iPhoneksi. Etukäteen suurin mielenkiinto kohdistui puhelimen kasvontunnistuksen toimivuuteen. IPhone X:ssä ei ole enää lainkaan sormenjälkitunnistusta vaan laitteen näyttö aktivoidaan omilla kasvoilla.

Engadget.com -verkkosivusto pitää Face ID -kasvontunnistusominaisuutta etupäässä onnistuneena. Sivusto pitää puhelimen hyvinä puolina myös laadukasta viimeistelyä, suorituskykyä sekä kameroiden kuvanlaatua. Miinuspuoliksi Engadget listaa kotinäppäimen puuttumisen. Sen takia käyttäjän on opeteltava kokonaan uudenlainen tapa siirtyä esimerkiksi kotinäkymään. Miinuspuoleksi kirjataan myös laitteen akun kesto.

Ei merkittävää eroa iPhone 8:aan

Cnet.com -sivusto pitää puhelinta niin ikään onnistuneena. Suurimmat kehut kohdistuvat laitteen OLED-näyttöön ja takakameraan. Parannettavaa Cnet löytää Engadgetin tavoin uudesta käyttöliittymästä, jota ohjataan ilman hyväksi koettua kotinäppäintä. Harmillista on myös se, että kaikki sovellukset eivät tue X:n isoa näyttöä. Cnet listaa miinusten joukkoon myös puhelimen korkean hinnan.

Myönteisistä Apple-arvioistaan tunnettu The Verge nostaa X:n kaikkien aikojen parhaaksi iPhoneksi, joka nostaa älypuhelinten muotokielen uudelle tasolle. Sivusto löytää myös huomautettavaa kuten puuttuvan kuulokeliitännän.

The Verge muistuttaa, että X ei tuo merkittäviä lisäominaisuuksia verrattuna iPhone 8:aan. IOS 11 -käyttöjärjestelmä toimii siinä samalla tavalla.

Herkästi rikkoutuva

Mobiililaitteita vakuuttava SquareTrade on tehnyt perinteisen särkyvyystestin nyt myös iPhone X:lle. Lopputulos on karu, sillä testin perusteella yksikään iPhone ei ole aikaisemmin särkynyt yhtä herkästi. SquareTrade muistuttaa myös, että X:n korjaaminen on hankalaa ja kallista.

X:n kuoret säröytyivät nopeasti tiputuksissa sekä etu- että takapuolelta. Kolhujen jälkeen kasvontunnistus ei enää toiminut eikä näyttö totellut kosketuksia.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Laitatko eurosi oikeaan markkinointiin? Hakukoneoptimoinnin merkitys kasvaa

6. Marraskuu 2017 - 12:12

Fonecta tutki suomalaisyritysten markkinointipanostuksia kuluneelta vuodelta ja sitä, mihin markkinoinnissa aiotaan panostaa tulevaisuudessa.

Verkkolöydettävyys, kotisivut ja sosiaalinen media ovat olleet pinnalla yritysten markkinoinnissa kuluneena vuonna. Hakusanamainonta ja hakukoneoptimointi ovat myös vallanneet alaa yritysten markkinointipanostuksissa. Tulevaisuudessa suomalaisyrityksissä panostetaan yhä enemmän sosiaalisen mediaan, sisältömarkkinointiin ja hakukoneoptimointiin nousevat tulevaisuuden panostuskohteiksi suomalaisyritysten markkinoinnissa. Lisäksi nousevia markkinointitrendejä ovat analytiikka ja mainonnan tehokas kohdentaminen. 

Fonecta tutki lokakuussa 2017 suomalaisyritysten markkinointipanostuksia nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kysyttiin, mihin yrityksissä markkinoinnin eurot on kuluneen 12 kuukauden aikana suunnattu ja mihin ne aiotaan tulevaisuudessa suunnata. Otantana olivat kaikenkokoiset suomalaisyritykset ja niitä oli yhteensä 2287 kpl, joten tutkimus vastaa hyvin koko markkinaa. Fonecta on toteuttanut vastaavan tutkimuksen myös vuosina 2013 ja 2015.

Löydettävyys verkossa kiinnostaa

Yritysten markkinoinnissa on viimeisen 12 kuukauden aikana panostettu erityisesti verkkolöydettävyyden parantamiseen, johon panostetaan nyt lähes puolet (43 %) enemmän kuin vuosina 2013 (26,8 %) ja 2015 (25,1%).

Omiin kotisivuihin käytettiin myös reippaasti markkinointibudjettia: yli 60 prosenttia yrityksistä kertoo panostaneensa kotisivuihinsa kuluneen vuoden aikana. Yli 40 prosenttia yrityksistä panosti läsnäoloonsa somessa kuluneen vuoden aikana, kun vuonna 2013 someen panostettiin vain kolmasosassa yrityksiä.

Hakukoneoptimointiin markkinoinnissaan panosti yli 40 prosenttia yrityksistä. Hakusanamainonnan suosio on myös kasvanut: kuluneena vuonna hakusanamainontaan panosti kolmasosa yrityksistä, kun vuonna 2013 hakusanamainontaan panosti vain neljäsosa (20,3 %). Analytiikan suosio kasvaa myös: analytiikkaan markkinoinnissaan panosti kolmasosa yrityksistä.

Kotisivut eivät enää riitä

– Yritykset panostavat jälleen omiin verkkosivuihin ja siihen, että ne myös löytyvät – verkkolöydettävyyteen panostaminen on selkeästi kasvussa ja sen merkitykseen on yrityksissä herätty nyt kunnolla. Enää ei riitä, että kotisivut laitetaan kerran kuntoon ja unohdetaan, vaan läsnäolo verkossa ymmärretään jatkuvaksi ja aktiiviseksi tekemiseksi. Asiakkaita pitää pystyä palvelemaan verkossa ostoprosessin eri vaiheissa tiedonhausta alkaen aina ostopäätöksen tekemiseen ja tuotteen tai palvelun toimitukseen asti”, Fonectan asiakkuuksista ja markkinoinnista vastaava johtaja Helena Somero summaa.

Tulevaisuudessa markkinoinnin panostukset kasvavat yrityksissä erityisesti somen, sisältömarkkinoinnin ja hakukoneoptimoinnin osalta. Lähes 40 prosenttia yrityksistä aikoo panostaa some-näkyvyyteen tulevaisuudessa. Sisältömarkkinoinnin panostuksiaan taas aikoo kasvattaa kolmasosa yrityksistä. Myös hakukoneoptimoinnin suosio jatkaa kasvuaan, panostuksiaan SEO:on aikoo kasvattaa yli 30 prosenttia yrityksistä. Kotisivuihin panostamisen suosio taas alkaa tulevaisuudessa tasoittua: melkein kolmasosa yrityksistä aikoo tulevaisuudessa kasvattaa panostuksiaan omiin verkkosivuihin.

– Somen ja sisältömarkkinoinnin suosion rinnalla mielenkiintoista on nähdä analytiikan ja hakukoneoptimoinnin suosion kasvavan markkinointipanostuksissa. Analytiikan ja hakukoneoptimoinnin panostuksiaan aikoo kasvattaa noin kolmasosa yrityksistä. Markkinoinnilta kaivataan tuloksellisuutta ja panostusten vaikutuksia halutaan mitata ja optimoida paremmin. Tämä näkyy myös display-mainonnan kohdentamisessa, johon aiotaan tulevaisuudessa panostaa neljäsosassa yrityksistä, Somero jatkaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kasvua yli 200 prosenttia: Menestys Afrikassa toi yrittäjäkilpailun voiton

6. Marraskuu 2017 - 10:02

Lahtelaisen Nocart Oy:n Vesa Korhonen vei Suomen EY Entrepreneur of the Year 2017 -kilpailun voiton viime perjantaina järjestetyssä EY Entrepreneur of the Year 2017 -juhlagaalassa. Voittajan valinnut tuomaristo inspiroitui Korhosen menestystarinasta, jonka ytimessä on kestävän kehityksen tukeminen.

Korhonen on luotsannut vuonna 2010 perustamaansa Nocart Oy:tä menestyksekkäästi. Yritys toteuttaa ja suunnittelee uusiutuvaan energiaan ja paikallisiin energialähteisiin pohjautuvia energiaratkaisuja ja voimaloita. Ne korvaavat useissa tapauksissa kalliin ja saastuttavan energiaratkaisun ympäristöystävällisellä vaihtoehdolla.

Korhosen Nocart edistää liiketoimintansa kautta kestävää kehitystä etenkin Afrikan ja Kaakkois-Aasian maissa, joista tällä hetkellä tulee noin 95 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Lahdessa ja liikevaihto oli vuonna 2016 yli 12 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli reilut 200 prosenttia, ja myös tulevaisuuden näkymät ovat erittäin kasvujohteiset.

– Vesa Korhonen luotsaa upeaa ja vastuullista globaalia menestystarinaa. Hän on onnistunut pääsemään vaikeille markkinoille suomalaisella osaamisella ja verkostoitumiskyvyllään. Suomalainen yritys, jonka päämarkkina-alue sijaitsee Afrikassa, on varsin harvinainen. Yritys on monikertaistanut liikevaihtonsa vuosittain ja tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset ja kannattavasti kasvavat. Tuntuu todella hyvältä palkita kirkkaimmalla mitalilla suomalainen insinööriosaaminen ja menestystarina, jonka ytimessä lepää kestävän kehityksen tukeminen, kilpailun tuomariston puheenjohtaja, Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen perustelee.

EY:n kansainvälisen yrittäjäkilpailun tavoitteena on kannustaa nykyisiä ja tulevia yrittäjiä kasvuhakuiseen ja vastuulliseen yrittäjyyteen sekä nostaa esiin inspiroivia tarinoita. Voittonsa myötä Korhonen tulee edustamaan Suomea yrittäjyyden maailmanmestaruuskilpailussa ensi vuoden kesäkuussa Monacossa. Hän kilpailee EY World Entrepreneur of the Year -tittelistä noin 60 muun maavoittajan kanssa.

Tunnustus nuorille yrittäjille

Vuoden Nuori Yrittäjä 2017 -palkinto luovutettiin LeaseGreen Group Oy:n Juho Rönnille ja Tomi Mäkipellolle. LeaseGreen on cleantech-palveluyritys, joka parantaa kiinteistöalalla toimivien asiakkaittensa energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta. Tuomaristo vaikuttui LeaseGreenin markkinoille tuomasta uudesta ajattelumallista ja täysin uniikista palvelusta sekä alkutaipaleen huikeasta kasvuvauhdista. Yrityksen liikevaihto on kasvanut parissa vuodessa yli 2 000 prosenttia ja ylsi viime vuonna jo liki 15 miljoonaan euroon. Yleisöäänestyksen tuloksena Rönni ja Mäkipelto pokkasivat myös Yleisön suosikki -palkinnon.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

SYT-Kassan jäsenmaksu alenee ensi vuonna

6. Marraskuu 2017 - 8:06

SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.

- Jäsenmaksumme laskee 2,65 prosentista 2,25 prosenttiin, eli verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan alle 13 €/kk. Toiveemme on aina ollut se, että ainakaan jäsenmaksun taso ei olisi yrittäjälle syy olla liittymättä SYT-kassaan. Muutama vuosi sitten jäsenmaksumme oli vielä matalampi, mutta sitten työttömyysetuuksien maksu nousi 30 prosenttia parina vuotena peräkkäin, jolloin jäsenmaksua jouduttiin nostamaan aika rajusti, sanoo Jokinen

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä ja voi liittyä SYT-kassaan, jos YEL-vakuutuksen työtulo on ensi vuonna vähintään 12 576 euroa vuodessa. SYT-kassa maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi jäävälle yrittäjälle. Päivärahan suuruus riippuu SYT-kassan vakuutustasosta, jonka yrittäjä valitsee itselleen.

Taso on sidottu YEL-vakuutuksen työtuloon. Yrittäjät, jotka eivät kuulu kassaan, voivat saada työttömyysajalta Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea (32,64 e/päivä v. 2018). Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Näin huippumanagerista tuli arboristi

5. Marraskuu 2017 - 9:00

Neljä miestä istuu Helsingin Konalassa sijaitsevan teollisuushallin pienessä varastohuoneessa ja juo vahvaa kahvia "koko viikon kiintiön täyteen". Miehet puhuvat suora- ja kiipeilykaadoista, hevoskastanjoista ja koivujen uusimmista sienitaudeista. Seinustalla lepäävät "puutohtoreiden" instrumentit raivaussahoista moottorisahoihin ja valjaisiin.

Elokuva-alalla ollut, "kaikkea sitä mitä muut eivät suostuneet tekemään" tehnyt Kai Vogt leipiintyi leffabisnekseen ja vuosituhannen alussa metsäalan koulussa tapasi Haile Gebra Eyesuksen, myöhemmin Timo Rantasen.

– Jotkut tulevat arboristiksi, jotta pääsevät kiipeilemään puissa. Jotkut – kuten minä – siksi, että puut ovat helvetin hienoja, Vogt luonnehtii.

Gebra Eyesus oli päätynyt Etiopiasta Neuvostoliiton ilmavoimien lentäjäkoulun kautta Suomeen 1990-luvun puolivälissä. Metsäalan opintojen jälkeen hän perusti oman yrityksen vuonna 2004. Rantanen on alan yrittäjistä kokenein.

– 1990-luvulla ei itselläni ollut muita vaihtoehtoja kuin perustaa oma yritys. Pahimman laman jälkeen huomasin yhtäkkiä, etten ollut pitänyt vuoteen mitään lomaa. Alussa oli otettava kaikki työt vastaan, Rantanen muistelee.

Reilu vuosi sitten kolmikko sai täydennystä Teja Kotilaisesta, ja 10 vuotta vireillä ollut suunnitelma yhteisen työosuuskunnan perustamisesta toteutui.

Syntyi Arboristikilta, "kruununjalokivi", jonka kautta tehdään kalustohankinnat ja jaetaan työtehtävät ryhmän jäsenille.

– Tällä hetkellä työkeikkoja on tarjolla hyvinkin paljon. Käymme katsomassa kohteet, joihin pyydetään, teemme tarjouksen ja asiakas valitsee – eikä aina hinta ole merkitsevin kriteeri. Monet valitsevat Arboristikillan laadun takia. Puunkaatajia on enemmän, puidenhoitajia vähemmän. Siellä on meidänkin painotuksemme, joskin puolet keikoista on vaikeita kaatoja, Kotilainen sanoo.

 

"Minusta tulee teidän manageri"

Kotilaisen, nykyisen arboristiopiskelijan menneisyydessä päivämäärä 14.9.1992 on merkitty isoin numeroin.

– Pääsin silloin työllistymistuella töihin Elävän Musiikin Yhdistykseen (ELMU) Helsingin Lepakkoon.

Takana oli "luppoaikaa" Kuuban Havannassa, jossa Kotilainen oli vuotta aiemmin tehnyt päätöksen: hänestä tulisi levy-yhtiön tuotantopäällikkö.

Vuonna 1995 Kotilaisen ideoimalla Oranssiklubilla esiintyi helsinkiläisyhtye The Rasmus laulajanaan Lauri Ylönen.

– Kävelin takahuoneeseen ja sanoin pojille, että minusta tulee teidän manageri. Tein heidän kanssaan sopimuksen välittömästi, Kotilainen kertoo "etsikkoajastaan" 25-vuotiaana.

Kuubassa tehty päätös oli täyttä totta vuonna 2001. Hänet valittiin Universal Music Finlandin tuotantopäälliköksi. Siellä Kotilaisen löytöihin kuuluivat muun muassa Don Johnson Big Band, Killer, Kwan ja Olavi Uusivirta.

"Ylpistyin, iski vauhtisokeus"

Uusi työ oli Kotilaisen mukaan ”evoluution huipentuma”.

– Maailman suurimman levy-yhtiön johtoporras antoi luottamusta ja bonuksia. Sain tehdä lähes mitä vain, toin esille hienoja artisteja. Track recordin (menestysmittarin) mukaan niistä puolet osui, puolet olivat huteja.

– Vuonna 2003 internet nähtiin suurena uhkana. Minä pidin sitä mahdollisuutena ja ehdotin nettisivuille tekstin lisäksi muun muassa videoita ja musiikkia, mutta se törmäsi tiiliseinään. Näin mahdollisuus valui hukkaan. Liian hidas reaktiokyky oli syynä, kun siihen ei sijoitettu resursseja läpimurron tapahtuessa, vaan yritettiin copy-protectionilla suojata levyjä. Sanoin, että lähden menemään.

Kotilainen perusti oman yrityksen, Break A Leg Entertainmentin, ja alkoi muun muassa järjestää erilaisia yleisötapahtumia.

– Sitten ylpistyin, iski vauhtisokeus. Fokus oli kateissa. Tuli tunne, että minähän osaan jo kaiken. Lisäksi olin menettänyt luottamuksen tiettyihin ihmisiin. Ajattelin, että tätäkö tämä elämä on, yhtä hirveää vääntöä.

– Kesti pitkään ymmärtää oma kuolevaisuuteni. Olinhan luonut brändin, olin kova jätkä Teja Kotilainen.

 

 

"Se oli kuin ukkosenjohdatin"

Kotilaisen täyskäännös alkoi muutosta Ruotsiin. Kieliopintojen lisäksi hän oli koulutuksessa, jossa ”autettiin löytämään uusia tavoitteita elämään”.

– Useiden arvovalintakierrosten jälkeen jäljelle jäi yksi, minulle se tärkein sana, natur [luonto]. Minun oli toimittava luonnon kanssa.

Kotilainen päätyi puutarha-alan kouluun. Tai oikeastaan Mikael Strömberg Kotilaisen ottaessa länsinaapurissa käyttöön toisen etunimensä ja sukunimensä.

Työharjoittelupaikaksi valikoitui Rosenhill trädgård och musteri Tukholman länsipuolella.

– Se oli kuin ukkosenjohdatin työntäessäni sormet traktorin ajamaan maaperään. Olin yhtä maan kanssa. Nostin perunaa maanisella tahdilla, Kotilainen muistelee.

"Viherala on minun juttuni"

Urbaanissa miljöössä ja useissa maailman suurkaupungeissa varttunut entinen rokkikukko ja ”vähän pyylevä, kaljuuntunut levy-yhtiösetä” on nyt uuden edessä.

Ruotsissa eletty aika teki miehestä nöyrän.

– Tavoitteenani on tulla arboristiksi. Se on tämän viheralan evoluution huipentuma.

Kotilaisen oppisopimuskoulutus päättyy ensi vuoden joulukuussa.

– Olen adrenaliininarkomaani, kaipaan sitä vereeni. Sitä saa stressistä, mutta jos sitä tulee jatkuvalla syötöllä, niin se kuluttaa loppuun. Näin on tapahtunut jo kolmesti.

– Tästä työstä en aio sinkoilla enää minnekään. Viherala on minun juttuni. Uskon, että tämä ala ei ole yhtä suhdanneherkkä kuin viihdeala. Uudellamaalla kyllä riittää puita ja pensaita leikattavaksi – ja toisaalta myös istutettavaa. Laskujeni mukaan olen istuttanut tänä vuonna viisi omenapuuta ja kaksi kirsikkaa. Hoitoleikannut olen varmaan kymmeniä. Se on itse asiassa bravuurini, leikata taiteellisesti harmoniseen muotoon omenapuita – pyrkien ottamaan huomioon puun hyvinvoinnin ja ettei se iskisi liikaa vesiversoa seuraavana vuonna – joka ei ole helppoa, Kotilainen päättää innostuneena.

Lue lisää Arboristikillasta Yrittäjäsanomista

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Maakunnissa juhlittiin yrittäjiä: Designvaateyritys ja raskaskonepaja palkittiin

4. Marraskuu 2017 - 21:30

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallinen Yrittäjäpalkinto osoitettiin PaaPii Design Oy:lle. Yrittäjäpalkinnon saajan valitsi K-P:n Yrittäjien palkintoraati.

Palkintoraati halusi nostaa maakunnan menestyvistä yrityksistä esille menestyjän, joka erikoistumisellaan ja vakaalla kasvullaan on erottunut esimerkillisenä esikuvana alueemme elinkeinoelämälle.

Juhlapuheen yrittäjägaalassa piti Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Haluan ottaa esille osaamisen, sillä osaamisella on suuri vaikutus yrittäjyyden edellytyksiin. Meidän pitää luoda järjestelmä, jossa pidetään huolta sivistyksestä läpi elämän. Se vaatii resursseja perusopetukseen, rohkeaa toisen asteen uudistamista – koulutussopimus ja amisreformi ovat suuria mahdollisuuksia yrittäjien kannalta –, korkeakoulureformia, jossa kaadetaan raja-aitoja ja avataan yliopistoja. Se vaatii järjestelmää, jossa voimme jatkuvasti minitutkinnoin ja avoimen väylän kautta vahvistaa osaamistamme, jotta selviämme muuttavassa työelämässä, Pentikäinen sanoi juhlavieraille

Luomupuuvillaista designia viedään yli 20 maahan

- PaaPii Design Oy on menestynyt erikoistumalla vaatetusalalla suunnitteluun, valmistukseen ja kansainvälistymiseen. Yrityksen kulmakivinä ovat lisäksi eettisyys ja ekologisuus. Myös yrittäjän rohkeus ja ennakkoluulottomuus on antanut yritykselle mahdollisuuden kasvaa voimakkaasti, raati totesi perusteluissaan.

PaaPii Design Oy on perustettu vuonna 2011. Yrittäjä ja toimitusjohtaja, Anniina Isokangas, valmisti aluksi lastenhuoneen sisustustuotteita ja pehmoleluja Alavetelissä. Sittemmin mukaan tuoteperheeseen tulivat luomupuuvillaiset vaatetuskankaat jotka ovat nykyisen yrityksen päätuote. PaaPii sai valtakunnallisen Nuori Yrittäjä palkinnon vuonna 2016.

Yrityksellä on myyntiä yli 20 maahan ympäri maailmaa. Yritys työllistää 10 henkilöä.

Tilaisuudessa jaettiin myös kuntakohtaisia yrittäjäpalkintoja.

Pohjois-Pohjanmaan palkittu: Tevo Oy:n arvot perustuvat hyvään käyttäytymiseen yrityksenä

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto myönnettiin TEVO Oy:lle. Raahelainen TEVO Oy on raskaskonepaja-alan kansainvälinen monialaosaaja, jonka liiketoiminnot ovat laajentuneet teräs- ja paperiteollisuudesta offshore- ja laivanrakennusteollisuuteen.

TEVO Oy:n palkitsemisperusteista sanotaan seuraavaa: Yritys on vahva teollisuuden tekijä, kan-sallinen ja kansainvälinen oman alansa menestynyt erikoisosaaja. Konserni työllistää 210 ammat-tilaista ja liikevaihto on 40 miljoonaa euroa.

– Tevo Oy:n arvot perustuvat hyvään käyttäytymiseen yrityksenä. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys pyrkii aina täyttämään asiakkailleen, työntekijöilleen, yhteistyökumppaneilleen ja yhteiskunnalle antamansa lupaukset ja odotukset vastuullisella tavalla, summaa arvoja Tevo Oy:n yrittäjä, toimitusjohtaja Teuvo Joensuu.

Palkintoja sateli myös Vuoden Kaupantekijälle ja Vuoden Yksinyrittäjälle

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien juhlassa palkittiin myös Vuoden Kaupantekijä 2017. Tunnustus meni Anne Tuohinolle Oulun Herkkuhetki Oy:stä.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Oulun Talousalueen käsi- ja pienteollisuussäätiö palkitsivat Vuoden Yksinyrittäjänä 2017 Maarit Paasimaan, jonka yritys on nimeltään Ompelimo Kaunis Ommel.

Vuoden Puheenjohtajana 2017 palkittiin Marko Rautio Pudasjärven Yrittäjistä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ryyni leipoo keskellä Turkua – Suunnitteilla jotakin uutta kotileipojille

4. Marraskuu 2017 - 12:00

Leipomo Grynin valikoima on laaja ja vaihtuva. Pelkästään croissantteja on yli kuutta erilaista.

– Teemme leivät juureen lähialueen luomuraaka-aineista, leipuri ja omistaja Janne Juusola kertoo.

Kaikki myymälän muut tuotteet, kuten mehu, tee ja kahvi tulevat lähialueen tuottajilta ja toimittajilta.

Leipomolaiset tuovat aina kauden raaka-aineita myyntilistaansa.

– Nyt listoilla ovat CAPU cashew-pähkinä- puolukkaleipä ja omena-kanelileipä, toinen Grynin omistaja ja leipuri Maija Salo sanoo.

Raumalta Turkuun muuttaneet leipurit Maija Salo ja Janne Juusola tapasivat toisensa leipomo Ketunleivässä Raumalla vuonna 2015.

Suosituimpia tuotteita ovat vehnäjuureen leivotut croissantit, maalaisleipä ja ruisjuureen leivottu rukiinen limppu. Grynissä on kolme leipuria.

Turun Salvumiehenkadulta alkuvuonna Turun ydinkeskustaan muuttanut Gryn aloitti leipomomyymälän lisäksi kahvilatoiminnan.

- Pidimme viime vuonna keskustassa pop up -leipäkauppaa usein lauantaisin, ja pakkohan tänne oli saada pysyvämpää toimintaa. Halusimme toimipaikan, jossa voisimme tehdä kaiken alusta loppuun itse, kolmas Grynin omistaja Tuija Juusola kertoo.

Gryn tarkoittaa jyvää ja kaiken alkua. Raumalaisittain se on myös ryyni.

– Tulevaisuuden tavoitteena on työllistää muutama leipuri lisää. Myös juurileivontakurssit ovat tulevaisuuden juttuja, joihin meillä on toivottavasti aikaa jo ensi vuonna, Tuija kertoo.

Tällä alalla pienyrittäjät eivät kilpaile keskenään, vaan Maija Salon mukaan tukevat mieluummin toisia leipomoyrittäjiä.

Paula Kangasniemi

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjäseniorit tarjoavat apua – "Liikaa minä itse -mentaliteettia"

3. Marraskuu 2017 - 19:00

Olisi hienoa, jos mentoroinnista tulisi luonnollinen osa koko järjestöä ja yrittäjäsenioritoiminta laajenisi valtakunnalliseksi.

– Meillä suomalaisilla yrittäjillä on liikaa sellaista minä itse -mentaliteettia, sanoo yrittäjäsenioreiden ensimmäinen puheenjohtaja Rauno Heikkilä.

Hän tarkoittaa sitä, että painetaan yksin hampaat irvessä, eikä haeta tukea, vaikka sellaista olisi saatavissa – jopa tarjolla, kuten Kangasalan Yrittäjäsenioreissa.

Kangasalan Yrittäjät aloitti säännöllisen yrittäjäseniorien toiminnan keväällä 2015. Seniorit toimivat paikallisyhdistyksen itsenäisenä osastona.

Senioriyrittäjät antavat tukea kenelle tahansa yrittäjälle, joka sitä toivoo. Erityisenä painopisteenä ovat nuoret, aloittavat yrittäjät ja perustamista harkitsevat. Yrittäjäseniorit toivovat ennakkoluulottomia kontakteja, vaikka mitään akuutteja ongelmia ei olisikaan.

Kangasalan Yrittäjäseniorit muun muassa antavat konkreettista fyysistä apua aktiiviyrittäjille toimipaikkojen avauksissa, remonteissa ja tilapäisten tavararuuhkien purkamisessa.

Senioriyrittäjät tarjoutuvat olemaan yrittäjille kuuntelija, uusien ideoiden antaja ja toimintavaihtoehtojen etsijä. Syvällisemmällä puolella tuki voisi sisältää mm. uhkien ja mahdollisuuksien kartoitusta, liikeidean tarkistusta sekä yrittäjäseniorien talousosaamisen hyödyntämistä.

Toiminta perustuu luottamukseen ja kaikkien tietojen ehdottomaan salassapitoon.

 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Puutarha ottaa miljoonien investointiriskin – Asiakkaina marketit ja ravintolat

3. Marraskuu 2017 - 15:43

Turkulainen-lehti kertoi tänään perheyrityksen isosta investoinnista. Yrittäjien usko kysynnän hyvään vireeseen on kova.

– Meillä on monta tukijalkaa. Tuore salaatti kiinnostaa, ja yrttien kysyntä kasvaa pikku hiljaa, yrittäjä Liisa Lindroth kertoo Turkulainen-lehdelle.

Yritys laajensi toimintaa ensimmäisen kerran jo viisi vuotta sitten, ja nykyisin talvisin puutarhalla työskentelee 12–14 työntekijää ja kesäsesonkina 30.

Turkulaisen mukaan puutarha suunnitelee vielä kahdeksan henkilön rekrytointia. Puutarha on perustettu vuonna 1996.

Liisa ja Hannu Lindrothin omistama Lindrothin Puutarha palkittiin vuonna 2013 parhaana kasvihuonevihannesviljelmänä Suomessa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

87 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista!

3. Marraskuu 2017 - 13:12

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 27.10.–2.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 87 yritystä.

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

CaritaCare Oy

2015

287000

119000

ESPOO

Cloudlife Oy

2015

334000

33000

ESPOO

Ilmapallokeskus Balloon Center Oy

1991

7710000

597000

ESPOO

Mekol-Rakennus Oy

1999

5589000

456000

ESPOO

Misaelma Holding Oy

2000

572000

670000

ESPOO

Coyde Engineering rakennuskohteiden työt ja palvelut Oy

2014

2093000

547000

EURA

Euran Sähköpalvelu Oy

2004

585000

30000

HAUSJÄRVI

Misataan Oy

2014

420000

25000

HEINOLA

KoskiChef Oy

2015

686000

112000

HELSINKI

Findals Oy

2011

152000

16000

HELSINKI

MAUSIN Oy

1937

216000

129000

HELSINKI

Minore Yhtiöt Oy

2012

563000

260000

HELSINKI

Sky Beauty Oy

2004

517000

80000

HELSINKI

Kakkostupa Oy

1977

1015000

49000

HELSINKI

RedLynx Oy

2000

9081000

705000

HELSINKI

Varmakatsastus Oy

2014

634000

302000

HELSINKI

Wise & Sally Oy

2014

436000

125000

HELSINKI

NARSPY OY

2010

1009000

144000

HELSINKI

Asennemedia Oy

2015

544000

84000

HELSINKI

Asianajotoimisto Kyläkoski Oy

2015

321000

93000

HELSINKI

Don Films Oy

2010

532000

84000

HELSINKI

Iskenno Oy

2015

366000

85000

HELSINKI

Koivisto & Zambra Oy

2015

277000

88000

HELSINKI

Lasi-Laitsaari Oy

2015

270000

14000

HELSINKI

Mikromafia Oy

2004

2584000

96000

HELSINKI

Oy Narda International Ltd

1989

325000

38000

HELSINKI

Reforma Property Development Oy

2015

643000

221000

HELSINKI

Veromian Oy

2015

357000

328000

HELSINKI

Alppi-Avain Oy

1983

483000

49000

HELSINKI

Ascensia Diabetes Care Finland Oy

2015

2749000

2669000

HELSINKI

Ootri Oy

1992

396000

32000

HÄMEENKYRÖ

Juslog Oy

2009

214000

13000

HÄMEENLINNA

RXB-RaXaBuild Oy

2013

280000

40000

ILMAJOKI

Rahti-Suomela Oy

1998

415000

71000

JYVÄSKYLÄ

Finnfuture Oy

1985

271000

27000

JYVÄSKYLÄ

Fimpec Oy

2009

7322000

1171000

JÄMSÄ

OY TTH-Holding AB

1987

211000

219000

JÄRVENPÄÄ

Putki Mesta Oy

1994

1637000

95000

KANKAANPÄÄ

Evermatic Oy

2009

849000

113000

KEMIJÄRVI

Vesijohtoliike P. Marjamaa Oy

1994

2126000

113000

KEMPELE

JHV Recycle Oy

2015

447000

130000

KERAVA

Kermetar Oy

1980

503000

31000

KIHNIÖ

Metasor Oy

1995

367000

117000

KIRKKONUMMI

Kirkkonummen Kukka ja Hautauspalvelu Oy

2003

468000

22000

KOUVOLA

Elimäen Kiinteistökeskus Oy

1989

764000

204000

KOUVOLA

Recticel Oy

2003

19609000

1643000

KUOPIO

Kuopion Sisäilma Oy

2015

898000

91000

KUOPIO

JS Trans Oy

2009

884000

54000

KÄRSÄMÄKI

Erikoiskuljetus Kyllönen Oy

1994

373000

46000

LAHTI

Eliittikatot Oy

2011

10721000

643000

LAHTI

Vapek Oy

2001

247000

43000

LAPPEENRANTA

Putkiasennus Ismo Tapioharju Oy

2005

253000

22000

LEMPÄÄLÄ

Tampereen Rantakoneistus Oy

1994

363000

85000

LIETO

Liedon Kuormakyyti oy

1994

253000

26000

LIPERI

J&P Kuiri oy

2015

342000

73000

LUMIJOKI

Na-To Logistiikka Oy

2009

745000

91000

MERIKARVIA

Kuljetusliike A. Kallioinen Oy

1996

306000

55000

MYNÄMÄKI

Asennuspalvelu Heikki Välimäki Oy

2013

505000

117000

NÄRPIÖ

Oy Linds Kök Ab

2000

449000

35000

OULU

Asianajotoimisto Eija Heikkinen Oy

2014

201000

59000

OULU

Nopsat Paketit Oy

1991

244000

46000

OULU

OAT Oy

1993

2213000

246000

OULU

Pulla-Pirtti Oy

1976

13642000

635000

OULU

Tuula ja Eero Rautio Oy

1983

347000

108000

PORI

Enial Oy

2012

179000

11000

PORI

John Harnett's One For The Road Oy

1995

225000

25000

RAASEPORI

Raseborgs Företagstjänst Ab

2010

180000

44000

SOMERO

Kuljetus Mika Lehto Oy

2014

183000

40000

TAMPERE

Marco Äijälä Oy

2015

369000

60000

TAMPERE

Viiskauttaviis Oy

2015

335000

298000

TAMPERE

Bar Group Be-Bop Tampere Oy

2003

486000

36000

TAMPERE

Dest Oy

1993

241000

30000

TAMPERE

Jerikom Oy

2005

172000

50000

TAMPERE

Rakennusliike Omakiinteistö Oy

2013

2802000

130000

TURKU

Maalausliike Tasaväri Oy

2014

236000

20000

TURKU

Falmot Hawk Oy

2000

563000

26000

TURKU

i-identity Oy

2006

226000

67000

TURKU

Mannana Oy

2011

255000

47000

TURKU

Tele1 Oy

2005

559000

118000

TUUSULA

PL-Kaupat Oy

2005

1857000

172000

TYRNÄVÄ

Kylmäsen Liikenne Oy

1989

711000

230000

UUSIKAARLEPYY

TM Bil & Maskinservice Ab

2015

702000

75000

VAASA

Oy EduVamia Ab

2015

2563000

563000

VAASA

INTERNOS Psykoterapiakeskus Oy

2008

193000

18000

VANTAA

FinFix Oy

2011

200000

11000

VANTAA

Takuusähkö Oy

1992

2530000

253000

VANTAA

E.U. Building Oy

2011

1110000

173000

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kokeilussa TE-keskus ja yksityinen henkilöstöfirma laittavat hynttyyt yhteen

3. Marraskuu 2017 - 13:00

Palvelun tuottaa TE-toimiston viranomaistyön tueksi yksityinen Työelämän Infopiste Oy, jolla on 15 vuoden kokemus työnhakuvalmennuksesta niin yksilö- kuin ryhmäohjauksessa.  

Pilotin tavoitteena on yhdistää kummankin tahon kokemus ja osaaminen uudella tavalla työtä hakevien ja työtä tarjoavien avuksi.

– Pilotti kehittää työnhakija- ja työnantajien palvelua hyväksi havaittujen käytäntöjen pohjalta tehokkaammaksi ja nopeammaksi muun muassa luomalla uusia yhteistyömalleja tehokkaaseen työnvälitykseen, Työelämän infopiste Oy:n valmentaja Olli Laakio ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yksikönpäällikkö Martti Rantala kertovat.

Uusi malli sujuvoittaa työntekijän etsimistä työnantajalle

TE-toimisto hoitaa viranomaistyöt ja Työnvälityspiste pitää säännöllisesti kuukausittain yhteyttä työnhakijaan. 

– Tavoite on mahdollisimman henkilökohtaisesti ja säännöllisesti kuunnella ja palvella ihmistä hänen työnhakunsa tukemiseksi. Työnvälityspiste kehittää ihmisen työnhakuvalmiuksia, kohentaa työtaitoja etsimällä sopivaa koulutusta ja neuvoo alan vaihtamisessa tai vaikka yritystoiminnan aloittamisessa. 

Työnantajien kannalta pilotti pyrkii helpottamaan työntekijöiden hakemista. Pilotin toimijat uskovat, että verkostoituminen yli raja-aitojen kaikkien alueen toimijoiden kesken johtaa uusien nopeampaan työmahdollisuuksien avaamiseen.

Erityisesti auto- ja meri- sekä muun teknologiateollisuuden tarpeisiin

Työnvälityspiste yhdistää työtä tarvitsevan työntekijän ja työtä tarjoavan työnantajan.

Työnantaja voi ilmoittaa palveluntarjoajalle työvoiman tarpeensa ja Työnvälityspiste kokoaa sopivat mahdolliset ehdokkaat työnantajalle lopullista valintaa varten.

Yritys voi myös hyödyntää työvoimakoulutuksia ja muita työllistämistä edistäviä tukitoimia.

Pilotti on tarkoitettu erityisesti auto- ja meriteollisuuden sekä muun teknologiateollisuuden työvoiman tarpeeseen. Pilotti on yksi hallituksen kärkihankkeista ja ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tuore professori odottaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa

3. Marraskuu 2017 - 10:46

Kauppatieteiden tohtori Annika Tidström on nimitetty Vaasan yliopiston liiketaloustieteen, erityisesti yrittäjyyden professoriksi.

Tutkimuspainotteinen professuuri on osa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Epanet-tutkimusverkostoa. Tidström tuleekin työskentelemään Seinäjoen yliopistokeskuksessa.

Tidström on tähän tutkinut etenkin yritysten samanaikaista kilpailua ja yhteistyötä yritysverkostoissa, yritysverkostojen jännitteitä sekä strategian käytänteitä.

– Yrittäjyyden professuurin erikoisala on pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyky ja liiketoiminnan kehittäminen. Verkostotutkimukseni sopii tähän hyvin, koska pieni yritys ei pärjää yksin. Yrityksen pitää tehdä yhteistyötä, mutta myös kilpailla muiden kanssa. Yrityksen pitää myös miettiä strategiaa, eli mitä kannattaa tehdä ja mitä tehdä, jos tulee ongelmia ja jännitteitä, Tidström sanoo.

Professori on toiminut myös kouluttajana ja konsulttina

Tidström odottaa uutta tehtäväänsä innostuneesti.

– Haluan tutustua uusiin yrityksiin ja oppia uutta, sekä jakaa professorina tietoa ja omaa osaamistani. Professorin tehtävään kuuluu yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Nautin siitä, että saan puhua seminaareissa ja luennoilla, Tidström paljastaa.

Turun saaristosta Paraisilta kotoisin oleva Tidström on tutkijanuransa ohella toiminut myös kouluttajana, konsulttina sekä puhujana aihepiirien liittyessä konfliktien johtamiseen, muutosjohtamiseen ja strategiakäytänteisiin. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Wärtsilän, LähiTapiola Pohjanmaan, Vaasan kaupungin ja ruotsalaisen vaatevalmistaja Odd Mollyn kanssa.

Lisäksi Suomen Ekonomit on palkinnut hänet opetuspalkinnolla.

Tidström puhuu Vaasan yliopiston järjestämällä Minä ja tiede -yleisöluennolla Seinäjoen kirjaston Jaaksi-salissa 13. marraskuuta klo 18. aiheena on ”Samanaikainen kilpailu ja yhteistyö – mahdollisuudet ja haasteet”.

Yrittäjyyden professuuri on määräaikainen ja jatkuu vuoden 2021 loppuun. Professuurin rahoittajia ovat Vaasan yliopiston lisäksi muun muassa Etelä-Pohjanmaan yrittäjät, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Ilkka-Yhtymä ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä.

Hän on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi Hankenilla vuonna 2006. Tidström on teollisten verkostojen ja liiketoimintasuhteiden dosentti Åbo Akademissa.

Kuva: Riikka Kalmi

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Asiantuntija: Palvelusetelit kannattaa ottaa käyttöön liikunnassa, se toisi säästöjä

3. Marraskuu 2017 - 10:00

– Liikunnan terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja liikkuminen on tärkeää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän säilyy kuntien tehtävänä myös sote-uudistuksen jälkeen, hän muistuttaa, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister sanoo.

– Meillä on olemassa hyviä malleja, joilla pystyisimme tekemään terveyden edistämistä: palvelusetelit, henkilökohtainen budjetointi ja liikunnan Käypä hoito -suositukset.

Tavoitteena että liikuntaneuvonnasta ohjaus myös yksityisille

SKY ry on ollut toteuttamassa toimialan yrittäjien ja Sydänliiton kanssa Sepelvaltimotautiasiakas kuntosalilla koulutusaineiston.  Esimerkiksi useissa kunnissa on liikuntaneuvontaa. Tavoitteena on, että jatkossa sieltä voitaisiin ohjata myös yksityiselle puolelle liikuntapalveluiden pariin.

Hämäläinen-Bister on valtion liikuntaneuvoston ennakointijaoston varapuheenjohtaja. Hän toivoo, että henkilökohtainen budjetti ulotettaisiin koskemaan yksityisiä palveluntarjoajia. Meillä on käytössä valmis ammattilaisten palveluverkosto kunto- ja terveysliikuntakeskuksissa.

Palvelusetelit käyttöön

Ikääntyvillä ihmisillä lihaskunnon ylläpitäminen ja parantaminen vaikuttavat positiivisesti toimintakykyyn monien kansansairauksien kohdalla. Liikunnan hyötyjä ovat myös hyvä olo ja uni.

– Jos haluamme laajempaa terveysvaikutusta, niin kuntosaliharjoittelu ja liikunta-aktiivisuus tukisivat hyvin monen ikäisen terveyden edistämistä.

– Mikään kunta ei tietojemme mukaan käytä tällä hetkellä palveluseteleitä liikuntaan. Sote-uudistuksen tavoitteena oli säästää kaksi miljardia, jos liikkuminen saataisiin pienilläkin asioilla etenemään, säästöt olisivat merkittäviä. 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Turhaa pelottelua vai todellinen uhka? Totuus lähimaksamisen turvallisuudesta

2. Marraskuu 2017 - 21:08

Lähimaksaminen onnistuu paitsi pankkikortin nfc-sirulla, myös älypuhelimella ja älykellolla. Kyseessä on varsin kätevä tapa maksaa, mutta onko se myös turvallista?

Skeptisimmät asiantuntijat uskovat, että lähimaksamisessa piilee väärinkäytösten vaara. Siitä huolimatta, että maksuväline kuten kortti tai puhelin pitää tuoda kiinni maksupäätetteeseen.

PaySec Finland on yksi yrityksistä, jotka myyvät lähimaksamisen estävää suojakorttia. Kortti lähettää häiriösignaalia, joka estää ympäristössä olevien korttien lukemisen. Helsinkiläinen Mukama sen sijaan kauppaa muun muassa rfid-suojattuja lompakoita.

Tivi.fi -verkkosivuston haastattelema kyberturvakeskuksen asiantuntija Jesse Alho sanoo, että lähimaksamisen välimatkaa voidaan pidentää, mutta tällöin korteilta voidaan lukea vain osa tiedoista. Alhon mukaan kortilta voidaan lukea sen numero ja voimassaoloaika, mahdollisesti myös kortinhaltija ja viimeisimmät maksutapahtumat. Hänen mielestään lähimaksamiselta suojaava lompakko on varsin fiksu ostos.

Tavallisen kuluttajan kannalta riski on pieni senkin takia, että lähimaksaminen on rajattu alle 25 euron suuruisiin ostoksiin.

Yleisimpiä kysymyksiä lähimaksamisesta

Entä jos lähimaksukortti päätyy vääriin käsiin?

Ilman tunnuslukua tehtyjen lähimaksujen määrää ja kokonaisarvoa on rajoitettu. Aika-ajoin maksupääte vaatii myös alle 25 euron ostosten hyväksymistä tunnusluvulla. Näin varmistetaan, että kortti on oikean kortinhaltijan hallussa. Lähilukuominaisuus lisää korttimaksamisen turvallisuutta, koska ilman tunnuslukua tehtävät maksut vähentävät mahdollisuuksia tunnusluvun urkintaan.

Pystyykö rikollinen kopioimaan kortin tiedot esimerkiksi julkisessa liikennevälineessä?

Kortin numero ja voimassaoloaika on mahdollista etälukea, mutta kortin kääntöpuolella olevaa kolminumeroista CVC/CVV-turvalukua ei saa etäluettua. Näiden tietojen avulla ei voi tehdä uutta maksukorttia.

Jos tuollaista väärinkäyttöä ilmenisi, pankki korvaisi sen kortinhaltijalle, kunhan tämä reklamoi tapahtuneesta viipymättä.

Pystyykö rikollinen perimään maksuja kortilta?

Korttimaksun vastaanottaja, eli kauppias – tai tällaisessa kuvitellussa tapauksessa rikollinen – tarvitsee aina korttitilityssopimuksen, jotta hän voi siirtää varoja omalle tililleen. Korttimaksun vastaanottaminen edellyttää siis yrityksen perustamista, korttitilityssopimuksen solmimista ja langattomalla nettiyhteydellä varustetun maksupäätteen hankkimista.

Lähteet: Tivi, OP:n kotisivut (riskienhallintapäällikkö Samuli Pehkosen haastattelu).

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko graafisen alan ammattilainen? Tämän näytön resoluutio ei jätä kylmäksi

2. Marraskuu 2017 - 15:55

ViewSonicin uusi 38-tuumainen näyttö (VP3881) on valmistajan VP Professional Monitor -sarjan ensimmäinen kaareva malli. Se on suunnattu etenkin graafisen alan ammattilaisille.

Uutuudessa on kaareva SuperClear IPS -paneeli 21:9-kuvasuhteella. Näytön tarkkuus on 3840 x 1600 pikseliä. Näyttö toistaa 99-prosenttisesti sRGB-väriavaruuden ja laitteessa on HDR10-tuki, joka parantaa dynaamista kontrastia ja värintoistoa.

Näyttö on kalibroitu tehtaalla ammattilaiskäyttöön. Sen ansiosta värit toistuvat tarkasti heti käyttöönoton jälkeen. Tarvittaessa näyttö voidaan kalibroida tarkasti eri käyttötarkoituksiin kuten kuvankäsittelyyn, videoeditointiin ja muuhun visuaaliseen sisällöntuotantoon.
 
VP3881:ssä on kolme kehyksetöntä reunaa, minkä ansiosta se soveltuu useamman näytön kokoonpanoihin, joissa on laaja työskentelyalue. Näytössä on sisäiset stereokaiuttimet. Liitäntöihin lukeutuvat HDR-valmis näyttöportti, 2 hdmi-liitäntää, USB Type C -liitäntä, kuulokeliitäntä sekä 4-porttinen USB-keskitin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Anna ajoi itsensä loppuun: "Ajattelin, että hyvinvoinnista puhuminen ei koske minua"

2. Marraskuu 2017 - 13:56

Tänään kerroimme Yrittäjägallupista, jonka tulokset eivät mairittele yrittäjien työssä jaksamista. Markkinointialalla toimiva Anna Jalava tietää henkilökohtaisesti, mistä uupumisessa on kysymys.

– Gallupin tulos ei yllätä. Silloin se yllätti, kun vuosia sitten puhuin omista kokemuksistani ensimmäistä kertaa. Yllätyin siitä, että sain satoja kommentteja yrittäjiltä. Oli järkytys huomata, kuinka moni ihminen koki aiheen niin läheiseksi, että vaivautui laittamaan minulle viestiä. Se auttoi ymmärtämään, miten yleisiä jaksamisen ongelmat ovat.

Tällä hetkellä Jalavan tilanne on hyvä. Hän on palautunut vaikeista vuosista ja muuttanut elämäänsä.

– Olen vaihtanut alaa ja teen töitä yksinyrittäjänä. Olen tehnyt itselleni todella tarkat rajat siitä, mihin suostun ja mitä teen sen eteen, etten uuvuta itseäni liikaa.

"Kuvittelin pystyväni tekemään liikaa"

Syitä Jalavan uupumiseen muutama vuosi sitten oli monia. Päällimmäisenä syynä oli tarve pitää kaikki langat omissa käsissä.

– Haalin uusia töitä, mutta en luopunut vanhoista. Kuvittelin pystyväni tekemään liikaa.

Jalava harmittelee yleistä uskomusta, joka pitää yrittäjiä lähes superihmisinä.

– Ajatellaan, ettei tunnu missään, vaikka tehdään töitä ympäri vuorokauden, 24/7. En itsekään miettinyt omaa palautumistani tai hyvinvointia, kun koko ajan oli kiire. Ajattelin, että hyvinvoinnista puhuminen ei koske minua. Tarvitsin herätyksen, jotta ymmärsin, etten voi vetää itseäni töissä piippuun ja kuvitella että jaksan vapaa-aikana lasten ja perheen kanssa.

Jalava päätyi sairauslomalle, jonka piti kestää kaksi viikkoa. Lopulta se kesti vuoden. Onneksi hän osasi hakea apua.

– Ymmärsin avun merkityksen siinä vaiheessa, kun en enää saanut mitään aikaiseksi.

Tietokone kiinni ajoissa

Jalava myi liiketoimintansa ja tekee nykyään töitä yksin. Hänelle on tärkeä asia olla vastuussa vain omasta toimeentulostaan.

– Kymmenen vuoden ajan olin aina tavoitettavissa mutta nyt minulla ei ole enää päivystysvelvollisuutta ja pääsen offlineen silloin kun haluan. Sen asian teen myös asiakkailleni selväksi. Kun vietän vapaailtaa tai lomaa, en vastaa puheluihin tai viesteihin, koska haluan huolehtia omasta jaksamisestani.

– Asiakkaani, joista suurin osa on itse yrittäjiä, ovat reagoineet positiivisesti kun kerron omista ajankäytön rajoituksistani. Moni on todennut, että pitäisi itse tehdä samanlainen päätös. Silti moni yrittäjä pelkää, että asiakkaat kaikkoavat, jos ei ole koko ajan tavoitettavissa.

Iltaisin Jalava ei avaa tietokonettaan, koska tietää sen vaikuttavan unen laatuun.

– Lisäksi teen huomattavasti lyhyempää työpäivää kuin aikoinaan. Monta tuntia tippunut pois. Kun tekee luovaa työtä, lisätunneista ei ole hyötyä. Enemmän hyötyä on siitä, että jätän koneen toimistolle ja lähden kotiin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tilasitko jo Suomen Yrittäjien Youtube-kanavan? Uusimmalla videolla Marco Bjurströmin opit yrittämisestä

2. Marraskuu 2017 - 13:02

Suomen Yrittäjien tubekanava kannattaa tilata, jos olet kiinnostunut kokeneiden yrittäjien vinkeistä, yrittäjän arkea helpottavista laitteista, järjestöuutisista ja kiinnostavista videoblogeista. Kanavalla on myös videoita Suomen Yrittäjien tapahtumista.

Tilaaminen käy helposti painamalla kanavan etusivun oikeassa laidassa olevaa punaista Tilaa-nappia. Tervetuloa tutustumaan kanavamme sisältöön! Kuulemme mielellämme myös ehdotuksia videoaiheiksi.

>>Tutustu kanavaan.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Talouden nousu ja veronpalautukset näkyvät: Tänä jouluna pukilla on kiire

2. Marraskuu 2017 - 12:04

Kaupan liitto on luottavainen tulevasta joulukaupasta. Liitto uskoo, että suomalaiset kuluttavat tänä vuonna enemmän rahaa jouluostoksiin kuin vuosi sitten.

Asiaa auttaa myös kuluttajien luottamus, joka on noussut ennätyksellisiin lukemiin Suomen talouden nousun vetämänä ja työllisyyden parannuttua.

Kaupan liiton mukaan joulukauppa kääntyykin tänä vuonna muutaman prosentin kasvuun. Viime vuonna joulukauppa laski.

Nousun moottorina ovat myös joulukuussa suomalaisten tileille kilahtavat isot veronpalautukset. Palautuksia on luvassa reilusti enemmän kuin viime vuonna.

Verohallinnon tietojen mukaan valtio maksaa veronpalautuksia noin 2,6 miljardia euroa kaikkiaan lähes 3,7 miljoonalle suomalaiselle. Palautusten kokonaismäärä kasvaa yli 10 prosenttia viime vuodesta.

Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskauppa on kelpo vedossa. Myynti kasvoi tammi-elokuussa pari prosenttia viime vuoteen verrattuna. Syyskuussa kasvu kiihtyi 2,7 prosenttiin. Viime vuonna raportoitiin miinusmerkkisiä lukemia.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Miten yritys valitsee kotipaikkansa - "peltihallipolitiikka ei enää kannata"

2. Marraskuu 2017 - 11:16

Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen on oikea henkilö kertomaan, millä kriteereillä yrittäjät valitsevat yritykselleen kotipaikan.

Heinosen käsistä syntyi vuonna 2013 väitöskirja Turun yliopiston kauppakorkeakouluun aiheesta "Kunnan yritysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen".

– Yrityksen perustajalla on yleensä vapaat kädet. Käytännössä hän perustaa yrityksen omalle asuinalueelle tai vähintäänkin samaan seutukuntaan. Äärimmäisen harvoin yrittäjä menee muualle. Silloinkin on perusedellytysten toteuduttava: mistä saan juuri itselleni sopivan tontin ja toimitilan, Heinonen tiivistää.

– Seutukunnan sisällä voi tapahtua siirtymisiä, jolloin yritys hakee esimerkiksi uusia toimitiloja. Yleensä ei lähdetä kauas, koska työntekijät ovat saman seutukunnan sisällä. Ainoa pysyvä kriteeri onkin liiketoiminnalliset edut.

Voiko yrittäjä siis kilpailuttaa kuntia saadakseen parhaat edut uudelle tai muuttavalle yritykselleen?

– Tiettyä kilpailutusta saattaa syntyä kun haetaan yritykselle kaikkein sopivinta paikkaa, mutta kuntien on tärkeää kertoa oman tarjoomansa. Sellaiseen ei ole enää mahdollisuutta, että ´jos nyt toimimme juuri tällä tavalla niin saamme kyseisen yrityksen`. Muistan hyvin 1990-luvulta, kun yritykset käyttivät keinotekoisia vetovoimatekijöitä, puhuttiin niin sanotusta peltihallipolitiikasta. Se ei enää pitkällä tähtäimellä kannata, ei sido tuotantoa alueelle.

– Ei ole mitään hyvää keinoa saada yritys tekemään investointeja oman kunnan alueelle. Enemmän vaikuttavat ne muut toimintaympäristöön liittyvät tekijät, esimerkiksi joku vastaava teollinen klusteri, jonka alueelle yrityksen kannattaa sijoittua.

"Kunta voi olla nopea, joustava, ymmärtävä"

Kunta on maankäytön vallanpitäjä, tärkein aluetason hallinnollinen viranomainen.

– Kaiken on tietenkin mentävä aina lain kirjaimen mukaan, mutta kunta voi olla myös nopea, joustava ja ymmärtää yritystä asiakkaana. Ei myyjä sano enää asiakkaalle, että ´ota tai jätä` vaan kuuntelee yrityksen tarpeita, on kumppani, Heinonen muotoilee.

Joustavuus ja ketteryys liitetään useimmiten pieniin kuntiin, jäykkyys ja byrokratian rattaat suurempiin kaupunkeihin.

– Yleisesti ottaen suuret kaupungit ovat pieniä jäykempiä. Virkakoneisto on isompi. Vaikka ylimmässä johdossa olisi hyvää tahtoa, voi sen jalkauttaminen olla hankalaa.

Väitöstutkimuksessaan Heinonen havaitsi, että pienet ja keskisuuret yritykset ”ovat usein tyytymättömiä siihen, että niiden tarpeet huomioidaan kunnan toiminnassa suuria yrityksiä heikommin”.

"Tämä ongelma näyttää olevan merkittävämpi suurissa kunnissa ja käytännön toiminnan tasolla pienet ja suuret kunnat poikkeavat toisistaan eniten juuri sen suhteen, kuinka paljon huomiota myös pk-sektori kunnan toiminnassa saa", Heinonen kirjoitti.

– Pienessä kunnassa pieni yritys on myös suhteellisesti isompi. Siellä myös yleensä tunnetaan lähes kaikki yritykset, Heinonen luonnehtii.

"Yritykset luovat elinvoimaa kuntaan"

Pienemmillä paikkakunnilla on omanlaisensa haasteet.

"Pienimpien kuntien keskeinen ongelma yritysten kannalta on niiden vähäinen kiinnostus yritystoimintaympäristön kehittämiseen." Toisaalta "pienillä kunnilla ei ole ongelmia tarjota kysyntään nähden riittävää palvelu- ja osaamistarjontaa".

Heinosen mukaan kunnissa ymmärretäänkin, että yritykset luovat elinvoimaa kuntaan.

– Yritysten perustamista ja kehittymistä pyritään edistämään. Toki keinot ovat erilaisia kuten alueetkin. On tärkeää, että ensimmäisenä yrityskontaktin saavalla kunnan työntekijällä on aina mahdollisuus käyttää ajantasaisinta tietoa kunnan tarjoomasta, jotta keskusteluyhteys saadaan heti avattua.

Kunnilla onkin erityisen tärkeä rooli, kuten Heinonen totesi väitöksessään: "Yritystoiminta on monin tavoin suoraan sidoksissa aluehallinnon päätöksentekoon. Tutkimuksessa on osoitettu, kuinka kunnan yritysilmapiirillä on suora vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen kunnan alueella. Toisin sanoen jokainen yksittäinen kunta vaikuttaa myös oman päätöksentekonsa ja organisaationsa toiminnan kautta siihen, kuinka yritystoiminta kunnan alueella kehittyy. Kunnan yritysilmapiiri on näin ollen yksi yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiin vaikuttava toimintaympäristötekijä ja toisin kuin monet muut, siihen kunta voi varmuudella ja hyvin suoraan vaikuttaa omalla toiminnallaan".

Kursivoidut lainaukset Jarkko Heinosen väitöstutkimuksesta Kunnan yritysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, 2013)

Lue lisää Yrittäjäsanomista, kuinka kolmessa kunnassa houkutellaan yrittäjiä, ja miten kyseisiin kuntiin suunnanneet yritykset tekivät päätöksen tulevasta kotipaikastaan.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät