• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Yrittäjät tiedotteet

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 2 min sitten

Uusi Nokia-puhelin tulossa huomenna: Tämä siitä tiedetään

28. Toukokuu 2018 - 9:53

HMD Globalin valmistamien Nokia-puhelinten malliston odotetaan täydentyvän huomenna tiistaina, kun yhtiö esittelee uuden älypuhelinmallin Moskovassa. HMD kertoi suunnitelmistaan Twitterissä.

Paikkana Moskova on poikkeuksellinen, sillä yleensä älypuhelinjulkistukset ovat sijoittuneet Keski-Eurooppaan, Aasiaan tai Yhdysvaltoihin. HMD käyttää twiitissään hashtagia #ChargedUp.

Markkinoilla ennakoidaan,. että yhtiö aikoo esitellä kansainvälisille markkinoille suunnatun version aikaisemmin Kiinassa esitellystä Nokia X6:sta. Kyseessä on edullisen hintaluokan Android-älypuhelin, jossa on 5,8-tuumainen kosketusnäyttö. Laitteessa on pikalataus, johon edellä mainittu hashtag saattaa viitata. HMD on aikaisemmin kertonut, että X6:n voi ladata tyhjästä 50 prosentin varaustilaan puolessa tunnissa.

Ilta-Sanomien Digitoday arvioi, että hashtagilla voidaan viitata myös langattomaan laturiin, jollaista HMD Global ei ole vielä tarjonnut puhelintensa ostajille.

HMD Global on onnistunut tavoitteessaan päästä varteenotettavaksi peluriksi Android-puhelinten markkinoilla. Tutkimusyhtiö Canalysin mukaan Nokia-puhelimet olivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä Euroopan viidenneksi myydyimpiä älypuhelimia 1,6 miljoonan kappaleen myynnillä. Tämä tarkoittaa 3,5 prosentin markkinaosuutta.

Kuva: HMD Global

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Veljekset samassa veneessä

27. Toukokuu 2018 - 7:45

Sipoolaisyrityksen pääkonttorin neuvotteluhuoneen seiniä kiertää mustavalkokuvien rivistö. 1950-luvun lopulla otetussa valokuvassa nelivuotiaat kaksospojat Ben ja Jan seisovat veneen keulassa yhdessä vanhemman veljensä Christerin kanssa, Tor-Björn-isän toimiessa kipparina.

Tor-Björn Fagerströmin hieman aiemmin perustama Marino otti tuolloin ensiaskeleitaan. Veneily oli ollut miehen harrastus, josta kehkeytyi myös leipätyö.

Kaikki oli lähtenyt kuulopuheista. Siitä, että Ruotsissa oli käytössä lasikuiduksi nimetty materiaali, josta voisi rakentaa veneitä.

Fagerströmien kotitalon kellarissa Helsingissä syntyi ensimmäinen Marinon lasikuituveneen muotti – sopivasti joulun alla, jolloin "leikkisästi sanottuna kinkkukin maistui styreenille".

Veljesten rooli Marinossa käynnistyi viikkorahaa ansaitsevista apupojista. Mutterien erittelystä, kulkuvalojen ruuvaamisesta, pressukaarien kokoamisesta. Ja vesisateen täyttämien veneiden tyhjentämisestä ennen kouluun lähtöä.

Tuotanto pyöri Hangon kauppahallissa, jossa ”toisella puolella myytiin lihaa ja vihanneksia, toisella puolella leivottiin Marinon veneitä”. Sen jälkeen valmistus siirtyi vuokratiloihin Jokelaan.

Isän venekisat tarjosivat hyvän testiympäristön Marinon malleille. Sitten iski öljykriisi ja lopetti veneiden avomerikilpailut.

– Veneiden on oltava taloudellisia. Se iskostui selkärankaan, tiivistää Marinon hallituksen puheenjohtaja Jan Fagerström opit 1970-luvun öljykriisistä.

1967 Marino oli muuttanut Uudellemaalle, Sipooseen. 1 000-neliöinen halli ja myöhemmin sen lisäosa nousivat aivan Sipoonjoen rantatörmän läheisyyteen, "30 metrin päähän maailman seitsemästä merestä".

Isältä neuvoja pankkikriisiin

Jan Fagerström tuli yhtiön palkkalistoille 1.9.1972.

– Olen ollut täällä kohta 46 vuotta putkeen ja tittelit vaihtelevat tuotantopäälliköstä hallituksen puheenjohtajaan – siis jos niillä haluttaisiin briljeerata. Yhteistyökumppanit kutsuvat konserni- johtajaksi, hän nauraa.

Lähes kaikki toimintojen toteutukset sekä veneissä että alihankintatuotteissa ovat Janin johtaman tiimin käsialaa.

Velipoika Ben kiersi toisenlaisen polun. Opiskelujakson jälkeinen ura löytyi amerikkalaisyhtiöstä, joka myi muun muassa erilaisia sairaala- tarvikkeita.

– Yhdessä vaiheessa perheen illallisen jälkeen isä raotti ensimmäisen kerran "seuranneensa" minun uraani. Hän kertoi vetäytyvänsä Marinon johdosta ja etsivänsä jatkajaa. Pyysi minua takaisin, Ben Fagerström kertoo.

Mietintäaikaa ei juuri tarvittu. Ben Fagerström palasi Marinolle vuonna 1983, ensin varatoimitusjohtajaksi, ja vuonna 1985 sukupolvenvaihdoksen myötä toimitusjohtajaksi.

– Strategiamme oli tuolloin isot, asuttavat veneet. Näin, että niissä olisi hyvä tulevaisuus.

Pankkikriisi vuonna 1991 romahdutti kuitenkin kaiken.
– Muistan kuinka mietin, mitä hemmettiä nyt pitää tehdä. Tarvitsin aidosti neuvoja.

Niinpä Ben Fagerström meni isänsä juttusille, joka oli nähnyt venemaailman ala- ja ylämäet 1950-luvulta lähtien.

Marino oli ennen pankkikriisiä investoinut uuteen tehtaaseen Pohjanmaalle, joka valmisti sata isoa venettä vuodessa nyt täysin tyhjille markkinoille.

– Isän neuvo oli, että ei tämä tilanne kestäisi kauan, pitäisi vaan jatkaa samassa tahdissa, koska "sitten teillä on valmiit kamat kun muut vasta aloittavat niiden tekemistä", Ben Fagerström muistelee.

Tehtaan piha täyttyi veneistä ja kassan pohja pilkotti.

– Kysyin uudestaan, mitä pitäisi tehdä kassan huvetessa. Isä antoi loistavan neuvon ”myykää”. Kiitin neuvoista ja totesin, etten enää kysy neuvoja, Ben Fagerström myhäilee.

Venepuoli sai lopulta vetoapua Suomen devalvointipäätöksestä ja kauppa virisi, erityisesti Saksan kanssa.

Katoksia bussipysäkeille

Marino sai uutta liiketoimintaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksen innoittamana.

– Kuulin radion lehtikatsauksesta, että Suomeen tuodaan bussipysäkkikatoksia Ranskasta. Kirjoituksessa oli jokin lause, tyyliin "onko tämä esimerkki helposta kaupasta".

Veljekset pitivät tuumaustauon ja palaveerasivat bussipysäkkeihin mainoksia myyvän yrityksen kanssa.

– Tutkimme mallikappaletta ja ilmoitimme, että ranskalaisessa tuotteessa on ainakin yksi vika. Me emme pystyisi tekemään lasikuidusta näin huonoa laatua. Se sinetöi lopulta kaupan eduksemme.

– Muutimme katosten rakennetta. Tänä päivänä teemme yhä niitä samasta materiaalista, päivittäen katoksia nykyajan vaatimuksiin, esimerkiksi digitalisaatioon liittyen, Jan Fagerström sanoo.

– Olemme pitäneet tärkeänä, että liiketoiminta veneiden ja muiden tuotteiden välillä olisi järkevässä tasapainossa. Veneiden ulkopuolisen tekniikan osuus liikevaihdosta vaihtelee 20–70 prosenttiin.

Marinon viimeisin, tammikuussa päättynyt tilinpäätöskausi oli plus-merkkinen.

– Monet aiemmat vuodet ovat olleet negatiivisia. Se on johtunut siitä, että emme osaa myydä ulkomaille isoja veneitä, vaikka olemme tehneet kovasti töitä sen eteen. Isot, asuttavat veneet eivät myöskään enää ole se juttu, joka kiinnostaa.

Pohjanmaan tehtaan Marino myi vuonna 2013. Koko tuotanto pyörii nyt Sipoossa.

 

"Yrittäjyys aiemmin miellyttävämpää"

Vuonna 2015 yhtiö toi takaisin retroklassikkonsa, tuulilasivene-Mustangin.

– Se on yhä meidän hitti. Edustaa tilauskannasta 80 prosenttia, Ben Fagerström laskee.

– Ulkomaille niistä menee lähes 30 prosenttia.

1980-luvun menestysvuosina Marinon leivissä oli 70 työntekijää. Nyt heitä on kuusi.

– Olemme joutuneet sopeutumaan, Jan Fagerström myöntää.

Yrittäjyys on tuonut muitakin muutoksia.

– Se oli aiemmin paljon miellyttävämpää, mukavampaa. Ei ollut niin kiinni valtion tai EU:n byrokratiasta kuten tänä päivänä. Meillä on tuotannossa 4 henkilöä, yksi kirjanpitäjä ja yksi toimitusjohtaja. Silti meidät rinnastetaan samaan kategoriaan kuin 30 000 työllistävä yritys. Se on täysin väärin, Ben Fagerström kritisoi.

Hämmennystä herättää myös uusi EU:n tietosuoja- asetus (GDPR).

– Ymmärrän, että siitä aiheutuu työtä suurille toimijoille, esimerkiksi Googlelle, mutta miksi myös meille, pienelle venevalmistajalle? Me haluamme vain hyvää veneilykesää kaikille.

Sähkömoottorit ovat tulleet osaksi veneilyä, samoin jakotalous. Oman veneen voi vuokrata asuntojen Airbnb-tyyliin.

– Teemme deittiveneen veneiden vuokravälityspalvelu Skipperille. Vuokraat veneen, koukkaat böönan kyytiin, ja otat eväskorin mukaan. Toivottavasti tämä palvelu kiinnostaa, Jan Fagerström tuumii.

Toinen täysin uusi osastrategia liittyy veneiden kaiken kattavaan huoltopalveluun.

– Tarjoamme huolenpitosopimusta asiakkaillemme. Korjaamme, kausihuollamme, ja tuomme veneen takaisin laituriin. Teemme koko paketin.

"Jonkun muun helppo jatkaa"

Muitakin uusia avauksia on suunnitteilla, mutta niistä kaksikko vaikenee.

– Viiden vuoden päästä tarjoamme taas jotain uutta. Aiheet ovat mielessä. Mietimme niitä tiiminä, poikien kanssa.

Marino täyttää ensi helmikuussa 60 vuotta. Fagerströmit toivovat, että yhtiö jatkaisi toimintaansa vielä pitkään.

– Olisi katastrofi, jos Marino poistuisi markkinoilta, Jan Fagerström sanoo.

Omistukseen tulee kuitenkin muutoksia. Saman suvun sisältä ei löydy jatkajaa.

– Ei se tunnu hyvältä, Ben Fagerström sanoo hiljaa.

– Mutta meillä on hyvä tiimi ja tästä on jonkun muun helppo jatkaa, vaikka me emme olisikaan enää remmissä, 8 minuuttia veljeään nuorempi Jan päättää.

Juttu julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

 

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at) yrittajat.fi

Kuvat

Meeri Utti

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Mobiilimaksaminen yleistyy – katoaako käteinen?

26. Toukokuu 2018 - 7:15

Kortilla vai käteisellä? Vuosikymmenten ajan yrittäjän ja asiakkaan vuoropuheluun kuulunut pakollinen kysymys on siirtymässä kansanperinteen joukkoon – tai ainakin muuttamassa muotoaan.

Kahden maksutavan rinnalle ovat rynnistäneet mobiilit maksutavat. Esimerkiksi MobilePaylla tehtiin viime vuonna yhteensä 3,7 miljoonaa rahansiirtoa, euromäärällisesti yli 100 miljoonan euron edestä.

Mobiilimaksusovelluksella tehtyjen siirtojen kuukausittainen määrä kasvoi vuodessa 200 prosenttia.

– Yhteensä 85 prosenttia maksutapahtumista on henkilöiden välisiä, kertoo MobilePayn myynnistä ja kumppanuuksista vastaava johtaja Anniina Heinonen.

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen vahvistaa yleisen mobiilimaksamisen kasvusuunnan, vaikkakaan "Suomi ei ole kasvun kärkimaita".

Hän löytää yhdeksi syyksi suomalaisten bonususkollisuuden.
– Bonuskorttien yhdistäminen mobiiliin maksamiseen on ollut aika hankalaa.

S-ryhmä kertoi helmikuussa ottavansa MobilePayn käyttöön ensi syksynä.

"Vaikea lähteä mukaan"

Toinen kasvua hidastava tekijä piilee maksutapojen moninaisuudessa. Pankeilla on omia maksusovelluksia, samoin älypuhelinvalmistajilla. Jotkut sovellukset rajaavat käytön asiakkuuden tai puhelimen oman käyttöjärjestelmän mukaan.

– Yrittäjälle tämä on haaste. Pitäisi olla monta erilaista maksutapaa ja kaikki maksaminen on yrittäjälle kallista. Erilaisten laitteiden ja härpäkkeiden keskellä pitäisi miettiä, mikä on oma kohderyhmä. Uskaltaako jonkun maksutavan jättää pois vai karkottaako se päätös asiakkaita? Voihan olla, että jonkun nykyisen maksutavan elinkaari jääkin tulevaisuudessa vain muutamaan vuoteen, Loikkanen pohtii.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professori Virpi Tuunainen ymmärtää yrittäjien tilanteen.

– Uusiin maksutapoihin on vaikea lähteä mukaan ennen kuin kuluttajat käyttävät kyseistä palvelua. Ja kuluttajat eivät lähde vauhdilla mukaan ennen kuin on riittävästi palveluita.

Toiveena yhteinen standardi

Maksusovellusten opettelu voi myös nousta ei-diginatiiville yrittäjälle kynnyskysymykseksi. Tuunainen toivookin mobiilimaksamiseen jonkinlaista standardointia.

– Sellainen yhteinen standardi, joka kuluttajan olisi helppo ottaa käyttöön. Esimerkiksi Pohjoismaissa kännykät yleistyivät aikoinaan nopeasti, koska ne olivat operaattorivapaita.

– Nyt Apple iPhone -puhelimeni huomauttaa, että miksi en ota käyttöön Apple Pay -maksutapaa. Siksi kun minulla ei ole Nordean maksukorttia.

"Käteisen käyttö vähenee nopeasti"

Suomen Pankin huhtikuisessa katsauksessa 54 prosenttia suomalaisista kertoi suosivansa korttimaksamista. Pelkästään käteismaksuja ilmoitti suosivansa joka viides.

Suomessa keskimääräinen käteismaksu on 12,70 euroa, korttimaksuissa yli kaksinkertainen, 28,50 euroa. Euromaista suomalaiset nostavat harvimmin käteistä.

Ruotsi on jo linjannut siirtyvänsä cashless societyyn, yhteiskuntaan ilman käteistä rahaa.

– Kyllä Suomessakin käteisen käyttö vähenee nopeasti.

– En usko, että kivijalkakauppiaan kannattaa luopua korttimaksamisesta, Tuunainen toteaa.

Finanssiryhmä OP:n tutkimusyksikön OP Labin yksikönpäällikkö Kristian Luoma pitää mobiilimaksamisen kasvun esteenä juuri korttimaksamisen hyvyyttä.

– Näkemykseni mukaan käteismaksujen määrä putoaa radikaalisti tulevina vuosina. Nyt on jo kauppiaita, jotka eivät ota vastaan käteistä. Viiden vuoden päästä käteinen on harvinaisuus. Ja se on aidosti hyvä asia, Luoma sanoo.

Juttu on julkaistu Yrittäjäsanomien numerossa 3/18

 

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Grafiikka

Maarit Kattilakoski

Kuva: Istockphoto/visualspace

 

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Tule Yrittäjien ja HEI Networkin Maailma Kylässä-osastolle verkostoitumaan

25. Toukokuu 2018 - 15:00

– Suomi kansainvälistyy ja muuttuu entistä monimuotoisemmaksi. Maahanmuuttajien yrittäjyys auttaa osaltaan Suomea kasvamaan, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja sanoo.

– Maailma kylässä -festivaali Helsingissä on vuosien varrella muodostunut tärkeäksi kohtaamispaikaksi, jossa tästä aiheesta keskustellaan ja monet järjestöt kohtaavat siellä.

SY ja HEI Network esittelemässä toimintaansa

Löydä tapahtumaosastolle Facebookin avulla. SY:llä ja HEI Networkilla on Facebook-tapahtuma Suomen Yrittäjät ja HEI Network Maailma kylässä -festivaaleilla. Festarin pääteema on Agenda 2030 - Kestävä kehitys.

SY:n ja HEI Networkin (Helsinki Entrepreneurs International) toimintaan voi käydä tutustumassa Maailma kylässä - festivaaleille 26.-27. toukokuuta.

– Meidät löytää Rautatientorilta Open Finland -osastolta. Luvassa monenlaista kivaa toimintaa: tietokilpailua, arvontaa ja lisäksi voit osastollamme virkata oman maasi lipun maailmankartalle. Liput kiinnitetään isoon maailmankarttaan.

SY ja Uusyrityskeskukset maahanmuuttajayrittäjien tukena

SY:n ja Suomen Uusyrityskeskukset (SUK) ry:n yhteinen hanke maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi alkoi maaliskuussa. Yksityisyrittäjäin säätiö on myöntänyt hankkeelle tuen kuluvalle vuodelle.

– Hankkeessa kartoitetaan maahanmuuttajayrittäjien tarpeet. Tavoitteenamme on saada maahanmuuttajayrittäjiä integroitua järjestön toimintaan, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Mari Kokko kertoo.

Hankkeessa järjestetään tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja verkostoitumista sekä verkkomateriaaleja on tulossa. Syksyllä Suomen Yrittäjät ja NewCo järjestettävät yhdessä pilotin, jonka kautta tarjotaan mentoreita maahanmuuttajayrittäjille. NewCo YritysHelsinki on palvelukeskus yrittäjäksi aikoville ja jo yrittäjinä toimiville.

Kuva: iStock Photo/Rawpixel

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen sote-lykkäyksen uhasta: Poliitikkojen pitää viedä asia nyt maaliin

25. Toukokuu 2018 - 13:26

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee paraikaa uudistuksen kannalta olennaista valinnanvapauslakia.

Julkisuuteen vuodetun valiokunnan lausuntoluonnoksen perusteella näyttää siltä, että valiokunta aikoo ehdottaa valinnanvapauden lykkäämistä hallituksen esittämästä aikataulusta.

– Alan pk-yritysten – joita on yli 18 000  – kannalta epävarmuuden jatkuminen ja uudistuksen kaatuminen olisi hyvin haitallista, Mikael Pentikäinen sanoo.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan keskustelu on edelleen kesken ja lausunto voi vielä muuttua luonnoksesta. Mediatietojen mukaan valinnanvapauslaissa on parikymmentä kohtaa, joihin valiokunta haluaa korjauksia. Lakipykälien viilaaminen voi myöhästyttää merkittävästi koko uudistuksen toteutumista.

– Uudistusta on valmisteltu pitkään ja mielestämme huolella palautetta kuullen. Siksi poliittisen järjestelmän pitää näyttää kykynsä tehdä päätöksiä, ja viedä asia maaliin. Jos tämä nyt kaatuu, se on luottamuskolaus kansanvallalle, Pentikäinen toteaa.

– Jos uudistus toteutuu esitetyssä muodossa, uskomme sen avaavan paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Olemme vakuuttuneita, että se tulee parantamaan sote-palveluita ja myös tehostamaan niiden tuotantoa.

”Valinnanvapaus ei sekoita tai riko”

– Valinnanvapaus ei sekoita tai riko mitään ja valinnanvapaus on keskeinen osa uudistusta. Sen kautta pystytään lisäämään peruspalveluiden saatavuutta ja ihmiset pääsevät paremmin ja nopeammin hoitoon, painottaa Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö ja sote-asiantuntija Susanna Kallama.

– Valinnanvapaus vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja on kansalaisen etu. Saamme valita kuka yleislääkärimme on ja saamme valita kotiin vietävät palvelut ja asumispalvelut. Eikö ole ihan oikein, että ihminen saa itse päättää, kuka hänen kotiinsa tulee, Kallama toteaa.

– Erikoissairaanhoito jää edelleen julkisen sektorin vastuulle eli toiminta arjessa jatkuu kuten ennenkin, Susanna Kallama muistuttaa.

Maakuntavaalitkin lykkääntyvät?

Jos uudistus myöhästyy, myös maakuntavaalit myöhentyvät. Maakuntavaalit on ollut tarkoitus järjestää lokakuun lopussa. Vaalien vuoksi lakikokonaisuus on ollut tarkoitus saada valmiiksi hallituksen aikataulujen mukaan ennen kesälomia.

Oikeuskanlerinvirasto kuitenkin lausui alkuviikosta, että lakien voimaantulon ja vaalien väliin tulee jättää noin kuuden kuukauden tauko.

Jos vaalit lykkääntyvät, maakuntavaltuustot eivät pääse aloittamaan työtään ajoissa ja uudistuksen seuraavatkin vaiheet todennäköisesti myöhästyvät.
– Moni maakunta on hyvin valmistautunut uudistukseen. Luotamme, että ne saavat yhdessä muiden toimijoiden kanssa uudistuksen liikkeelle ja pystyvät esitetyltä pohjalta rakentamaan kuhunkin maakuntaan sopivan mallin. Toki on vielä paljon työtä, Pentikäinen toteaa.

– Tiedän, että myös oppositiossa on uudistuksen ymmärtäjiä. Toivon, että jotkut myös oppositiossa voisivat harkita uudistuksen tukemista, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.

Susanna Kallaman blogi sote-aiheesta täällä

 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tulorekisteri tulee – Uudistus vaatii yrittäjältä ryhtiliikettä palkkatietojen ilmoittamisessa

25. Toukokuu 2018 - 10:00

– Nyt viimeistään loppuu Excel-palkanlaskennat, jos joku on niitä vielä harrastanut, Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n Minna Kokki sanoo.

Minna Kokin vanhempien perustama yritys tarjoaa myös isännöintipalveluita. 

Valtiovarainministeriö on arvioinut Taloushallintoliiton laskelmien pohjalta, että tulorekisteri säästäisi toteutuessaan yksityisellä sektorilla vuodessa 1,6 miljoonaa työtuntia. Laskelmissa on otettu huomioon muun muassa ilmoituksista aiheutuva lisätyö. Henkilöstön koulutuksesta ja ohjelmistojen päivityksistä uuteen menettelyyn syntyy kustannuksia.

– Tilitoimistoissa ajansäästö tulee siitä, kun palkkatodistuksia ei tarvitse lähetellä erikseen ammattiyhdistysliikkeille ja esimerkiksi Kelalle. Nettosäästö meillä tulee olemaan plus miinus nolla, mutta viranomaiskäsittelyssä ajansäästö tulee olemaan huomattava, Kokki laskee.

Hän toimii Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtajana. Nykyisin esimerkiksi lomautukset ja eläköitymiset aiheuttavat lisätyötä tilitoimistoille.

Kokki laskeskelee, että uudistuksen kakkosvaiheessa palkanlaskennan täydentävien tietojen koodaaminen järjestelmään vie jonkin verran nykyistä enemmän aikaa.

– Tällä hetkellä laitamme palkka-aineiston asiakkaalle ennen maksua tarkistettavaksi, eli joudumme tekemään seurantaa, emmekä voi lähettää tulorekisteri-ilmoitusta suoraan palkanlaskennan jälkeen. Mutta ensi vuoden alusta viisi päivää palkanmaksun jälkeen pitää lähettää ilmoitus.

Menettelytavat sovitaan asiakkaiden kanssa

– Isoin osa asiakkaistamme lähettää meille tuntilistat sähköpostilla. Todennäköisesti, kun siirrytään tulorekisteriuudistuksen kakkosvaiheeseen vuonna 2020, joudumme terävöittämään tietojen keräämistä asiakkaalle päin.

Kokin mukaan vastaisuudessa asiakkaiden on petrattava palkkatietojen ilmoittamista, myös yrittäjien itsensä palkanmaksussa.

– Kaiken kaikkiaan pitää terävöittää tuntikirjauksia, esimerkiksi sairaspoissaolojen ilmoittamista. Monet ilmoittavat kuukauden tuntimäärän, eivätkä ilmoita mitään muuta, silloin laajan ilmoittamisen tavoitteet eivät täyty millään muotoa.

– Aiomme valmistella asiakkaillemme tuntikirjauspohjan, josta näkyy, mitä ilmoitetaan ja milloin. Suosittelisin, että lähdetään heti antamaan niitä täydentäviä tietoja. Iso muutos entiseen on, että palkkaennakot tullaan käsittelemään palkkana jo maksuhetkellä.

Yksi Karjalan Tili- ja Isännöintikeskus Oy:n asiakkaista on 38 henkilöä työllistävä Lappeenrannan Kuljetus Oy, jonka toimitusjohtaja Jukka Tyster on jo kysellyt Kokilta tulorekisteriuudistuksen vaikutuksista.

– Automatisointi ilmoituskäytännöissä on hyvä asia. Meillä on ollut jo useita vuosia käytössä sähköinen työajanseuranta. Tulorekisteriuudistus antaa työntekijöille mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti omaa palkkakertymä esimerkiksi pätkätöissä, Tyster sanoo.

Kokki uskoo, että tulorekisteriuudistus voi olla heidän bisnekselleen hienoinen kasvun paikka. Osa voi harkita palkanlaskennan ulkoistamista, jos ei vielä ole näin tehnyt.

Mikä tulorekisteri?

Tulorekisterin myötä yritysten ja yrittäjien antamat erilaiset viranomaisilmoitukset tulevat poistumaan. Tilalle tulee yksi ilmoitus, jonka nimi on tulorekisterin palkkatietoilmoitus. Useat palkkajärjestelmät rakentavat parhaillaan tulorekisteripäivityksiä, ja jos omasta palkkajärjestelmästä on rakennettu sähköinen yhteys tulorekisteriin, tiedot siirtyvät hyvin vähällä vaivalla tulorekisteriin.

Paperilla voi antaa tiedot vain erityisestä syystä.  Erityisenä syynä voitaisiin pitää tilanteita, joissa ei kohtuudella voitaisi edellyttää tietojen antamista sähköisesti.

Kuva ja video: Riikka Koskenranta

Infografiikka: Lea Hult

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Viestintävirasto varoittaa: Kehittynyt haittaohjelma leviää näissä laitteissa

25. Toukokuu 2018 - 6:30

Viestintävirasto varoittaa koti- ja pienyritysreitittimien käyttäjiä kehittyneestä VPNFilter-haittaohjelmasta.

Arvioiden mukaan haittaohjelma on saastuttanut jo noin 500 000 päätelaitetta 54 maassa.

Haittaohjelma voi kuunnella reitittimen läpi menevää liikennettä mukaan lukien salasanat, sitä voidaan myös käyttää ponnahduslautana sisäverkkoon suuntautuvissa hyökkäyksissä.

Haittaohjelmassa on moduuli, jonka avulla voi myös kuunnella laitteen läpi menevää teollisuusautomaatiossa käytettyä Modbus-liikennettä.

VPNFilterin avulla hyökkääjä voi tehdä päätelaitteesta toimimattoman ja sen palauttaminen toimintakuntoiseksi voi olla mahdotonta.

Viestintäviraston mukaan haittaohjelmasta on löydetty yhtäläisyyksiä vuonna 2015 Ukrainan sähköverkkoihin tunkeutumisessa käytetyn BlackEnergy -haittaohjelman kanssa.

Viestintävirasto selvittää mahdollisia haittaohjelman saastuttamia uhreja Suomesta ja kontaktoi nämä teleoperaattoreiden kautta.

Käyttää oletustunnuksia ja salasanoja

Haittaohjelma leviää laitteisiin käyttäen laitteiden tunnettuja haavoittuvuuksia, sekä oletustunnuksia ja salasanoja.

Ensimmäisessä vaiheessa laite saastutetaan ohjelmalla, joka hakee laitteeseen varsinaisen haittaohjelmakomponentin. Vaiheen yksi haittaohjelma pysyy laitteessa myös laitteen uudelleen käynnistyksen jälkeen. Toisen vaiheen haittaohjelman saa kuitenkin poistettua laitteesta uudelleenkäynnistämällä sen.

Tietoturvayhtiö Symantecin mukaan VPNFilter pystyy saastuttamaan seuraavia reititinlaitteita:

Linksys E1200

Linksys E2500

Linksys WRVS4400N

Mikrotik RouterOS Cloud Core Routers: Versiot 1016, 1036, ja 1072

Netgear DGN2200

Netgear R6400

Netgear R7000

Netgear R8000

Netgear WNR1000

Netgear WNR2000

QNAP TS251

QNAP TS439 Pro

Muut QNAP NAS laitteet, joissa käytetään QTS ohjelmistoa

TP-Link R600VPN

 

Viestintäviraston ohjeet laitteiden käyttäjille:

1) Yllä listattujen laitteiden omistajien on syytä palauttaa laite tehdasasetuksille. Näin mahdollinen haittaohjelma poistuu laitteesta.

2) Asenna laitteeseen samalla valmistajan uusin saatavilla oleva päivitys. Seuraa milloin uusia päivityksiä on saatavilla ja asenna ne.

3) Muuta oletustunnukset ja salasanat laadukkaisiin salasanoihin.

4) Poista etähallinta laitteesta mikäli et sitä tarvitse.

5) Mikäli mahdollista, estä laitteeseen pääsy palomuurilla.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto/CASEZY

 

Kategoriat: Yrittäjät

Klassikkoautoilla pääkaupunkiseudun Vuoden nuoreksi yrittäjäksi

24. Toukokuu 2018 - 17:30

Pääkaupunkiseudun Vuoden 2018 nuoreksi yrittäjäksi on valittu Oskari Åvall. Åvallin yritys on Grips Garage Oy. Yritys on erikoistunut erityisesti englantilaisten klassikkoautojen entisöintiin, huoltoon ja myyntiin.

Åvall aloitti kunnostamaan isänsä maahantuomaa vuoden 1956 MG MGA Roadsteria 18-vuotiaana. Entisöintiin meni puolitoista vuotta aikaa. Tarkka työ kannatti ja auto sai mm. näyttelypalkinnon. Sana taitavasta entisöijästä lähti kiertämään.

Entisöintitöitä alkoi tulla niin paljon, että Åvall perusti oman yrityksen 20-vuotiaana.

Kymmenen vuotta myöhemmin Grips Garage työllistää Åvallin lisäksi viisi kokopäiväistä sekä kaksi osa-aikaista työntekijää. Liikevaihto on tällä hetkellä hieman yli puoli miljoonaa euroa.

Korjaamolla tehdään kaikki muut auton kunnostustyöt paitsi maalaus ja kromaus. Ne teetetään alihankkijoilla Suomessa.

Yritys on myös tehnyt yhteistyötä e-Drive Retron kanssa. Tarkoituksena on tuoda ensimmäisenä Suomessa asiakkaille mahdollisuus hankkia aito vanha klassikkoauto varustettuna sähkömoottorilla.

Tulevaisuuden Åvall näkee positiivisena. Hän sanoo tietävänsä tarkalleen, mitä tulee tekemään. Uudet rekrytoinnitkaan eivät enää pelota.

Harrastuksesta Suomen johtavaksi entisöintiyritykseksi jalostunut toiminta on Oskari Åvallin intohimo. Vapaa-aikanaankin hän tekee museoajoneuvotarkastuksia Autohistorialliselle Seuralle.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Lempinen, Vantaan Yrittäjät

 

Kategoriat: Yrittäjät

74 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

24. Toukokuu 2018 - 16:13

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 17.5.-23.5. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 74 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 11,3 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin miljoona euroa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

 

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa AKAA TP Jantunen Oy 1998 539000 65000   ESPOO Dentsply IH Oy 1964 7057000 682000   ESPOO Siivouspilleri Oy 2015 181000 56000   ESPOO Toonika Oy 2012 198000 16000   HEINOLA Vesan Kuljetus Oy 1989 1531000 205000   HEINÄVESI Korpipojat Oy 2002 1124000 122000   HELSINKI DP Recycling OY 2013 2483000 57000   HELSINKI Akkus & Karagöl Oy 1999 633000 49000   HELSINKI AMLA Services Oy 2015 188000 168000   HELSINKI Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy 1992 797000 46000   HELSINKI Enres Oy 1993 1222000 108000   HELSINKI Image Builder Oy 1990 181000 38000   HELSINKI Medets Oy 2012 181000 55000   HELSINKI Plastiroll Oy 2012 31707000 2464000   HELSINKI Raksun talli Oy 2010 296000 11000   HELSINKI Riisula-rakennus Oy 2007 10890000 1719000   HELSINKI Saraco D&M Oy 2002 2756000 570000   HELSINKI SIX Financial Information Finland Oy 2002 920000 1279000   HELSINKI Sputnik Oy 1987 3473000 2408000   HELSINKI Taksikasi Oy 1993 359000 29000   HELSINKI VEMOSIM Oy 2003 176000 17000   HELSINKI Kotokunta Oy 2016 666000 387000   HELSINKI Sun Housing Oy 2011 238000 13000   HYVINKÄÄ Ravintola Turkinpippuri Oy 2001 563000 63000   HÄMEENLINNA KS-Yhtymä Oy 2011 176000 14000   HÄMEENLINNA PIKASSOS OY 2002 344000 45000   IMATRA Asianajotoimisto Jarmo Salmi Oy 1991 183000 73000   JYVÄSKYLÄ K-S Ykstuuma Oy 2012 803000 59000   JYVÄSKYLÄ Sorhio Oy 1995 330000 29000   KARSTULA Puunkorjuu J. Valkeinen OY 1993 439000 80000   KEMIÖNSAARI Ase- ja Korjausliike Talvitie Oy 1989 174000 39000   KERAVA Marrow Oy 1990 834000 87000   KOKKOLA Medityö Oy 2011 338000 119000   KUHMO Huoltamo K ja P Salmela Oy 1991 2822000 49000   KUOPIO Kuopion Hammaskulma Oy 1979 1581000 282000   KUOPIO Rakennustyö Salminen Oy 2012 26172000 2987000   KURIKKA Kotohoiva Maarit Kohtanen Oy 2016 227000 18000   KUUSAMO Kuusamon Luontaistuote Oy 1990 287000 23000   LAHTI MRB-Holding Oy 1981 18542000 2835000   LAHTI Probind Oy 1995 655000 144000   LAHTI Upsoft Oy 2016 179000 72000   LUUMÄKI PALA JA PAINIKE OY 2001 193000 13000   MAALAHTI PAV Oy Ab 1990 6808000 1020000   NAANTALI Rakennusliike Tommi Sohlman Oy 2014 474000 80000   NAKKILA HTQ Management Oy 2013 216000 34000   NOKIA Nokian Mirla-Palvelut Oy 1985 346000 29000   NOKIA Nokian Ruiskupuriste Oy 1988 864000 229000   NÄRPIÖ Ab RR Bygg & Slip Oy 2002 307000 68000   NÄRPIÖ J. Rosenqvist Ab 1992 1691000 182000   PEDERSÖREN KUNTA Herrmans Oy Ab 2001 52627000 7274000   PIETARSAARI reviva oy ab 2014 260000 18000   PORI Festum Oy 2003 5456000 295000   PORVOO Höyrytys Sandström Oy 2006 863000 272000   PORVOO Rauno Tarkkonen Oy 1984 1345000 245000   RAAHE Jot-Rent Oy 1991 2039000 215000   SAVONLINNA Findonia Oy 2011 1079000 111000   SEINÄJOKI Semko Oy 1995 6893000 416000   SIEVI Scanfil Oyj 2012 5,3E+08 32603000   SONKAJÄRVI Three Plus Group Oy 2008 3981000 2335000   TAMPERE Prokorak Oy 2010 601000 19000   TAMPERE Meluta Oy 2015 378000 58000   TAMPERE Oy Cybersoft Ab 1990 997000 238000   TAMPERE Sisäilmalähetti Oy 2016 1600000 215000   TAMPERE VK-Holding Oy 1975 662000 4070000   TURKU Brahestad Fastigheter Oy 2014 4783000 4230000   TURKU Late-Rakenteet Oy 1988 5790000 424000   TURKU Lounais-Suomen Isännöinti Oy 1994 411000 28000   TURKU Oy Swedish Orphan Biovitrum Ab 1995 3270000 359000   TURKU Palotron Oy 1995 924000 38000   TUUSULA Seri-Deco Group Oy 2015 14558000 1147000   TUUSULA Seri-Deco Oy 1995 13982000 1189000   VANTAA Hietala Rest Oy 1988 1228000 137000   VANTAA Meconet Oy 1941 44871000 3405000   VANTAA Solotop Oy 1995 7270000 423000              
Kategoriat: Yrittäjät

Näin vakuutat ja perehdytät kesätyöntekijän – Voit myös nimetä tutorin tuuraajalle

24. Toukokuu 2018 - 15:00

Työnantajan on perehdyttämisen lisäksi muistettava hoitaa kesätyöntekijän vakuutukset kuntoon. Työtapaturmavakuutus on hankittava ennen ensimmäistä työpäivää ja työeläke-vakuutus (tyel) ensimmäistä palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana.

– Kun työnantajakohtainen vuositason palkkasumma ylittää 1200 euroa, silloin työtapaturmavakuutus on otettava, Fennian osastopäällikkö Leena Nurmilaukas kertoo.

Työntekijälle on otettava tyel-vakuutus, kun palkanmaksussa ylittyy 58,27 euron kuukausittainen raja. Työeläkevakuuttamisessa on 17 vuoden ikäraja.

Sähköinen palvelu helpottaa

Jos yrityksessä ei ole vielä palkanmaksujärjestelmää, yrittäjän kannattaa rekisteröityä esimerkiksi Verottajan ylläpitämään maksuttomaan palkka.fi -järjestelmään. Vastaavia pienyritykselle soveltuvia palveluja ovat esimerkiksi suoratyo.fi sekä palkkaus.fi. Sähköisessä palvelussa hoituvat sivukulujen tilitykset ja palkanmaksu.

– Työtapaturmavakuutus on kattava ja omavastuuton, ilman mitään ylärajaa. Se kattaa kaikki työtapaturmista ja työmatkoista aiheutuvat tapaturmat. Työtapaturmavakuutuksesta korvataan jopa eläkkeen maksuun asti.

– Jos työnantaja on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, asia menee tapaturmavakuutuskeskuksen hoitoon. Silloin työntekijä pakkovakuutetaan. Työnantajalle määrätään sanktio, Leena Nurmilaukas muistuttaa.

Lisäksi vahingon sattuessa peritään vakuutuksen laiminlyöneeltä työnantajalta enintään 5000 euron omavastuu.

Perehdytä huolellisesti

Kun työhön saa hyvän perehdytyksen, vahinkoja sattuu vähemmän.  

– Kesätyöntekijä kannattaa perehdyttää yhtä huolellisesti kuin muutkin työntekijät, vaikka hän on töissä vain määräaikaisesti, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen neuvoo.

Nuori on perehdytettävä työhön ja siihen liittyviin vaaroihin sekä varmistettava, että hän osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Erityisen tärkeää on ohjeistaa toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa.

– Perehdytys kannattaa aloittaa tutustuttamalla kesätyöntekijä omaan yksikköönsä, sen tiloihin ja henkilöstöön. Tärkeintä on luoda positiivinen ilmapiiri, jossa uusi kesätyöntekijä uskaltaa kysyä ja toimia avoimesti.  Yksi vaihtoehto perehdyttämiseen ja työssä opastamiseen voi olla nimetä kokeneempi työntekijä kesätyöntekijän ”tutoriksi”.

Rytkösen mukaan yrityksen toiminta ja tavoitteet sekä työtehtävät ja niihin liittyvät tavoitteet kannattaa kertoa kesätuuraajalle mieluiten jo ennen työsopimuksen solmimista.

– Perehdyttämisessä on myös tärkeää kertoa, että kesätyöntekijällä on oikeus ja velvollisuus kertoa esimiehelleen tai työkaverilleen mahdollisesti havaitsemistaan puutteista tai ongelmista työpaikalla tai työtehtävien hoitamisessa.

> Lisätietoa Nuoren työntekijän oppaasta

Muista. Alaikäisille kesätyöntekijöille on erityissäännöksiä. Lisätietoja saa työsuojeluviranomaisten neuvonnasta 0295 016 620 maanantaista perjantaihin klo 9–15.

Muistilista onnistuneeseen kesätyösuhteeseen

1 Opasta

Käy läpi työtehtävät ja niissä käytettävät laitteet. Työn riskit, niiden välttäminen sekä turvavälineiden käyttö. Toiminta häiriötilanteissa.

2 Ohjeista, keneltä apu loma-aikoina

Kesälomien aikana työpaikalla ei välttämättä ole kokeneita työntekijöitä paikalla ja tukea voi näin ollen olla vähemmän saatavilla.

3 Oikeus ja velvollisuus

Kertoa esimiehelleen tai työkaverilleen mahdollisesti havaitsemistaan puutteista tai ongelmista työpaikalla tai työtehtävien hoitamisessa.

4 Muista palkkalaskelma ja työtodistus

Työnantajan on pidettävä kirjaa työtunneista. Muista palkanmaksun yhteydessä antaa palkkalaskelma. Kun työsuhde loppuu, muista työtodistus.

* Neuvot antoi Suomen Yrittäjien Atte Rytkönen.

 

* Korjaus 28.5 klo 13: tyel-ansion alaraja korjattu. Summa muuttuu vuosittain.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tähän yrityksen myyminen yleensä kariutuu: Älä tee yleistä virhettä

24. Toukokuu 2018 - 13:15

Yritysten omistajanvaihdos ei läheskään aina onnistu. Seurauksena voi olla yrityksen toiminnan alasajo.

Tampereella eilen ja tänään järjestetyssä Kunnallisjohdon seminaarissa aihe herätti vilkasta keskustelua- Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi muistutti yleisöä, että omistajanvaihdos on aina parempi vaihtoehto kuin toiminnan lopettaminen tai konkurssi.

Viime vuonna Finnvera käytti 120 miljoonaa euroa omistajanvaihdosten rahoittamiseen.

– Käytännössä vaihtoehtoja on kolme. Ei niiden välillä pitäisi olla epäselvyyttä siitä, mihin kannattaa pyrkiä.

Älä aja toimintaa alas

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdosten asiantuntija Timo Maunulan mukaan liian moni yritykselleen ostajaa etsivä yrittäjä lähtee ajamaan toimintaansa alas.

– Yritystä pitäisi kehittää loppuun asti, jotta se olisi mahdollisimman kiinnostava ostokohde. Ei ostajia kiinnosta yritys, joka on menettänyt asiakkaitaan ja jota ajetaan alas.

Toinen yleinen virhe on yrityksen hinnan arvioiminen liian korkealle.

– Esimerkiksi vanhoille koneille asetetaan monesti liian kallis hinta. Ne saattaa saada halvemmalla jostain muualta. Muutoinkin hintaa kannattaa miettiä tarkasti. Maunula jatkaa.

Korkean hinnan taustalla on usein tunnearvo ja liian kalliiksi arvioitu varasto. Moni saattaa laskea myös liian paljon arvoa tulevaisuuden kasvulle.

Muita haasteita ovat yrityksen sijainti, joka voi karkottaa ostajia. Merkittävämpi ongelma on se, ettei jatkajaa löydy omasta perheestä.

– Moni nuori lähtee Helsinkiin eivätkä he ole enää käytettävissä yrityksen johtoon, Maunula sanoo.

Näin kunta hyötyy

Maunula kertoi Tampereen tapahtumassa hyviä uutisia omalta alueeltaan, jossa yrityskauppoja on tehty tänä vuonna jo yhdeksän kappaletta. Maunulan mukaan koko vuoden määrä tulee olemaan suurempi kuin kahtena edellisvuonna.

– Kunnat hyötyvät jokaisesta sukupolvenvaihdoksesta. Samalla kun yrittäjät saavat jatkajan toiminnalleen ja saavat korvauksen tekemästään työstä, uudet yrittäjät voivat löytää valmiin, toimivan yrityksen. Samalla jokainen yrityskauppa luo verotuloa kunnalle.

Maunula muistuttaa myös, että onnistuneet yrityskaupat luovat elinvoimaisuutta kuntaan.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Saku Tuomisen ohje: Toimi näin kun ideasi saa seuraavan kerran tutun vastaanoton

24. Toukokuu 2018 - 12:27

Kunnallisjohdon seminaarin osanottajat saivat rutkasti ajateltavaa, kun Idealist Groupin luovana johtajana työskentelevä Saku Tuominen nousi Tampere-talon isolle lavalle.

Tuominen tunnetaan paitsi takavuosien tv:n hittiohjelmista, myös uusia koulutusideoita kehittelevästä HundrED-hankkeesta.

Siinä missä eilinen pääpuhuja, Euroopan Investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb ennusti teknologian muuttavan kaiken, Tuominen uskoo että paljon jää myös muuttumatta.

– Joitakin asioita se muuttaa paljon vähemmän kuin mitä luulemme nyt.

Tuomisen varsinainen viesti yleisölle oli ajattelutavan muuttaminen silloin, kun halutaan aikaansaada muutoksia.

– Luovuus on monessa työpaikassa riistäytynyt käsistä. Muutosta haetaan täyttämällä yhdessä post it -lappuja. Muutaman kuukauden päästä joku huomaa, ettei yhtäkään lapuille kirjatuista ideoista ole toteutettu.

Tuominen sanoo lopettaneensa omassa organisaatiossaan ideoinnin.

– Se päätös on pelkästään parantanut työn laatua. Kokeilen myös kokeilemaan ideointipalavereja, joissa ideoidaan mitä ainakaan ei tehdä.

"Joskus kannattaa myös lopettaa tekeminen"

Yleisö repesi ymmärtävään nauruun, kun Tuominen kertoi monelle tutun esimerkin.

– Yleensä kun työpaikalla esitetään idea, vastaus on että laitetaan mietintään. On hyvä, että asioita mietitään, mutta pääsääntöisesti tuo vastaus tarkoittaa, ettei idean esittäjää ole kuunneltu. Suosittelen, että kun kuulette tuon vastauksen, laittakaa kalenteriin merkintä kolmen kuukauden päähän. Kysykää silloin kyseiseltä henkilöltä, onko tämä miettinyt asiaa.

Tuomisen mielestä yrityksissä pitäisi pohtia, miten joku ongelma ratkaistaan ja laittaa ehdotukset kokeiluun saman tien. Jos ratkaisu ei toimi, se haudataan.

– Usein ihmisten on haasteellista muuttaa asioita eri suuntaan, tehdä eri tavalla kuin on totuttu. Asiat muuttuvat niin, että joku näkee jotain jota joku muu ei näe. Aluksi pitää nähdä, sitten tehdä. Jos halutaan muuttaa asioita, pitäisi ensi tunnistaa mikä ihmisiä innostaa, eikä tehdä mitään väkisin.

– Jos jonkin asian tekeminen on tuntunut vaikealta useamman kuukauden ajan, se ei voi olla oikein. Joskus kannattaa myös lopettaa tekeminen.

Tuominen kannusti kuulijoita kokeilemaan enemmän.

– Isot muutokset tulevat aina yllätyksenä. Sen takia kannattaa kokeilla asioita. Jos joku ehdottaa sinulle hyvää ideaa, sano että kokeillaan!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Vähäpäästöisyys kiinnostaa yritysautoissakin - jopa tuhannen euron säästö vuodessa

24. Toukokuu 2018 - 12:15

Secto Automotiven teettämän kyselyn mukaan vähäpäästöinen autoilu kiinnostaa myös yrityksissä.

Kyselyyn vastanneista yritysautopäättäjistä 52 prosenttia kertoo pyrkivänsä pienentämään yrityksensä autokannan hiilidioksidipäästöjä seuraavan vuoden aikana.

– Vähäpäästöisyys on enemmänkin kuin ekoteko. Esimerkiksi 30 000 vuotuisilla ajokilometreillä yritys voi säästää polttoainekustannuksissa lähes 1 000 euroa vuodessa pienentämällä ajettavan auton Co2-arvot 150 grammasta 100 grammaan, Secto Automotiven toimitusjohtaja Ville Alanen taustoittaa.

Yritysautopäättäjistä 45 prosenttia arvioi autokantansa kasvavan seuraavan vuoden aikana, vain 6 prosenttia ilmoitti autokantansa koon pienenevän

Seuraavan neljän vuoden aikana 28 prosenttia yrityksistä uskoo hankkivansa täyssähköauton. Ladattavan hybridiauton on hankkimassa 42 prosenttia vastanneista yrityksistä.

Hallitus on asettanut tavoitteen liikenteen päästöjen puolittamisesta ja 250 000 rekisteröidystä sähköautosta vuoteen 2030 mennessä.

– Tavoitteeseen pääseminen vaatisi, että seuraavan 13 vuoden aikana ensirekisteröitävistä ajoneuvoista 16 prosenttia olisi sähköautoja. Vuoden 2017 vastaava luku oli 2,2 prosenttia ja on selvää, että ilman radikaalia toimenpiteiden laajentamista tavoitteisiin ei tulla pääsemään, Alanen sanoo.

Ensi vuoden alusta voimaan tuleva IFRS-kirjanpitostandardi muuttaa yritysten tavan kirjata liikkuvan käyttöomaisuuden rahoitusta. Muutoksen myötä IFRS-kirjanpitotavan alaisten yritysten on pääsääntöisesti aktivoitava kaikki yli 12 kuukauden leasingsopimukset taseeseen.

Yritysautopäättäjistä 5 prosenttia uskoi IFRS-muutoksen vaikuttavan yrityksensä tapaan rahoittaa liikkuvaa käyttöomaisuutta. 57 prosenttia piti IFRS-muutoksen vaikutuksia rahoitustapaan epätodennäköisinä.

Secto Automotiven toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 861 yritysautoilun päättäjää, käyttäjää ja hallinnoijaa. Kyselyyn vastanneet 345 yritysautopäättäjää hallinnoivat yhteenlaskettuna 9 645 Trafi-rekisteröidyn ajoneuvon kantaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

Kategoriat: Yrittäjät

Katso tunnelmat Kunnallisjohdon seminaarista – Alexander Stubb yllätyshaastattelussa

24. Toukokuu 2018 - 11:24

Kunnallisjohdon seminaariin osallistui eilen ja tänään yhteensä yli 1200 kuntavaikuttajaa. Tiistain pääpuhuja oli entisenä poliitikkona itseään tituleerannut Euroopan Investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb, joka puhui teknologian murroksesta.

Stubb ei anna haastatteluja Suomessa, mutta suostui yllättäen kameran eteen hetkeä ennen astumistaan Tampere-talon lavalle.

Katso fiilikset tapahtumasta ja Stubbin yllättävä kommentti oheiselta videolta!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

11-vuotias kioskiyrittäjä Rasmus haaveilee tulevaisuudesta Lapissa - "jostakin on rahaa saatava"

24. Toukokuu 2018 - 10:00

11-vuotias haminalainen Rasmus Riivari perusti kioskin syrjäisen metsätien varteen.

Tulevaisuuden haave, muutto Lappiin, poiki idean omasta kioskista.

– Ajattelin, että aikuisena voisin mennä Lappiin opettajaksi. Kun minua varoiteltiin Lapin korkeista asuntojen hinnoista, aloitin kioskiyrittäjänä. Jostakin on rahaa saatava, Rasmus kertoo Reimari-lehdelle.

Riivari satsaa kioskinsa markkinointiin.

– Mainoksiin kannattaa panostaa. Jo Kouvolantien varressa on mainos silloin, kun kioski on auki. Lisää mainoksia on sitten kioskin tienhaarassa. Olen jakanut mainoksia myös naapureitten postilaatikoihin, tekstiviestitkin ovat olleet käytössä.

 – Kioski on avoinna viikonloppuisin, muttei ehkä joka viikonloppu. Tilanteet elävät muitten kiireitten ja säänkin mukana.

Myynnissä on esimerkiksi linnunpönttöjä, joita koululainen on rakentanut yhdessä isänsä kanssa.

– Kahvia, teetä, pillimehua, leivonnaisia, karkkipusseja. Viime kesänä myynnissä oli myös suppilovahveroita ja itse rakentamiani leluja, nuori yrittäjä sanoo lehdelle.

Riivari palkittiin valtakunnallisessa Yritys hyvä -kilpailussa 3.-6.-luokkalaisten sarjassa.

Kioskin kanssa riittää myös kehitystyötä.

– Kioskin tila kahden polttopuupinon välissä on liian pieni, jotta kahvipöydän voisi sijoittaa katoksen alle. Tilaa voisi syntyä luontevasti, jos ryhtyisin myymään myös polttopuuta asiakkaille, alueen kesämökkiläisille. Tästä on neuvoteltava isän kanssa, pohtii Rasmus lehtihaastattelussa.

Lähde: Reimari

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuvituskuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Tuore tutkimus: Suomeen perustetaan vuodessa noin sata lupaavaa startupia

24. Toukokuu 2018 - 8:17

Suomeen perustetaan vuodessa noin sata lupaavaa startupia. Tulos selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreesta Startupit kansantaloudessa -tutkimuksesta.

Määrä vastaa noin kahta prosenttia kaikista vuosittain aloittavista nuorista yrityksistä, joilla on perusedellytykset kasvulle.

Vuonna 2016 Suomeen perustettiin pääomasijoittajia kiinnostavia startupeja 79. Muita aloittelevia yrityksiä useammin ne toimivat ohjelmistoalalla ja sijaitsivat yrityshautomoissa ja -kiihdyttämöissä.

Joka kolmannella näistä potentiaalisista kasvuyrityksistä oli vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta.

Tutkijoiden mukaan kyseiset startupit olivat muihin aloittaviin yrityksiin verrattuna selvästi innovatiivisempia ja kasvuhakuisempia ja jo lähtökohtaisesti muita aloittavia yrityksiä suurempia perustajatiimin koolla ja perustamisvuoden työllisyydellä mitattuna.

Startupeilla on keskimäärin 3–4 perustajajäsentä ja ne työllistävät perustamisvuonna keskimäärin 6,6 henkilöä.

Startup-maailmassa puhutaan usein myös "yksisarvisista", joilla tarkoitetaan yli miljardin euron markkina-arvon alle 10 vuodessa saavuttaneita yrityksiä. Suomen startup-historia sisältää vasta yhden tällaisen yrityksen, peliyhtiö Supercellin.

Lähde: ETLA: Startupit kansantaloudessa (Paavo Hurri, Annu Kotiranta, Mika Maliranta, Satu Nurmi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen, Samuli Sadeoja)

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto/ridofranz

 

Kategoriat: Yrittäjät

Seinäjoki, Lieto ja Muurame palkittiin parhaina yrittäjäkuntina

23. Toukokuu 2018 - 16:28

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselystä, joka julkistettiin keskiviikkona Kunnallisjohdon seminaarissa Tampereella.

Elinkeinopolitiikka ja resurssit saavat yrittäjiltä parhaat arviot, samoin viestintä ja tiedottaminen sekä koulutus ja osaaminen. Tyytymättömimpiä yrittäjät ovat kunnan hankintapolitiikkaan. (Juttu jatkuu videon alapuolella)

 

 

Maakunnista Pohjois-Karjalassa yrittäjät olivat tyytyväisimpiä kuntien toimintaan. Seinäjoki voitti yli 50 000 asukkaan kuntien sarjan, Lieto alle 10 000 – 50 000 asukkaan sarjan ja Muurame alle 10 000 asukkaan sarjan. Eniten sijoitustaan vuodesta 2016 parantanut kunta on pirkanmaalainen Ruovesi.

Keskiarvo kuntien elinkeinopolitiikasta koko maassa on 6,74. Muurame keskiarvo oli 8,73, Liedon 8,87, Seinäjoen 7,61 ja Ruoveden 6,82. (Juttu jatkuu videon alapuolella)

 

 

Yrittäjien antamat arviot parantuneet

Yrittäjien arviot ovat parantuneet kaikilla osa-alueilla edellisestä, kaksi vuotta sitten tehdystä kyselystä. Nyt kyselyyn vastasi yli 5800 yrittäjää eri puolilta Suomea.

– Kyselyn tulos osoittaa, että kunnissa on laajalti ymmärretty, että ilman yrityksiä kunta kuolee pois. Siksi viisaat kuntapäättäjät pohtivat ja toteuttavat aktiivisesti keinoja yritystoiminnan edistämiseksi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

 – Onneksi kuntajohto ympäri Suomen ymmärtää kasvavassa määrin yrittäjyyden merkityksen verotulojen, työpaikkojen ja palveluiden mahdollistajana. Yrittäjäjärjestö haluaa olla vahvasti kuntapäättäjien tukena, Pentikäinen sanoo. (Juttu jatkuu videon alapuolella)

 

 

Suomen Yrittäjät on kysynyt yrittäjien arviota kotikuntansa elinkeinopolitiikasta nyt kahdeksan kertaa.

– Parantuneet tulokset kertovat siitä, että yhteistyöstä on hyötyä, ja sitä kannattaa jatkaa, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannamari Heinonen sanoo.

Kuntien ranking-listat oheisen videon alapuolella.

toimitus(at)yrittajat.fi

Videot: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi

 

 

Yrittäjien mielestä parhaat kunnat

Yli 50 000 asukasta 

Seinäjoki

Jyväskylä

Joensuu

Kouvola

Salo

Kuopio

Oulu

Rovaniemi

Lappeenranta

Turku

 

10 000–50 000 asukasta

Lieto

Ilmajoki

Lieksa

Ylöjärvi

Lempäälä

Ulvila

Pirkkala

Naantali

Kaarina

Alavus

 

Alle 10 000 asukasta

Muurame

Merikarvia

Vieremä

Keitele

Säkylä

Ilomantsi

Pomarkku

Karvia

Siikainen sekä Rusko

 

Yrittäjien mielestä parhaat maakunnat

Pohjois-Karjala

Satakunta

Etelä-Pohjanmaa

Pirkanmaa

Savo

Varsinais-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Lappi

Uusimaa

Etelä-Karjala

Etelä-Savo

Kainuu

Keski-Pohjanmaa

Pääkaupunkiseutu

Kymi

Rannikko-Pohjanmaa

Häme

Päijät-Häme

 

Kategoriat: Yrittäjät

Jätealan yrittäjä peukuttaa tulevaa jätteiden markkinapaikkaa – ”Helpottaa kunnan toissijaisen vastuun todentamista”

23. Toukokuu 2018 - 16:00

Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallista sähköistä markkinapaikkaa, jonka kautta ammattitoimijat voivat tarjota ja etsiä jätteitä ja tuotannon sivuvirtoja sekä niihin liittyviä palveluja. Pääasiallisia käyttäjiä tulevat olemaan jätteen tuottajat. Esimerkiksi purku-urakan jälkeen markkinapaikalla voi selvittää sen, minne purkujätteen voisi toimittaa.

RL-Huolinta Oy:n toimitusjohtaja Nina Rasolan mukaan markkinapaikka on erittäin toivottu hanke.

– Sähköinen alusta olisi äärimmäisen tärkeä mahdollisen markkinapuutteen kartoittamiseen ja kunnan toissijaisen vastuun todentamiseen. Eli sen avulla pystyisi kartoittamaan, onko aitoja markkinapuutteita jollain alueilla. Sen sijaan sivuvirtojen hyödyntämisessä markkinapaikan tarve on kauempana tulevaisuudessa.

Kunnan toissijaisella vastuulla tarkoitetaan kunnan vastuuta hoitaa jätehuolto niissä tapauksissa, joissa yksityisiä tarjoajia ei ole markkinoilla.

Kunta on vastuussa kotitalouksien ja eräiden muiden jätteiden jätehuollosta. Lisäksi sillä on velvollisuus järjestää jätehuolto, jos jätteen haltija tätä pyytää muun palveluntarjonnan puuttuessa ja jos jäte soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmään.

Palvelussa näkyy tarjonta ympäri maan

YM:n tavoite on, että jatkossa tällaista säännöllistä palvelua tarvitsevan jätteen haltijan tulee etsiä jätehuoltopalvelua markkinapaikan kautta. Jos sopivaa palvelua ei ole tarjolla, jätteen haltija voi tehdä markkinapaikassa palvelupyynnön kunnan jätelaitokselle.

Rasola toivoo, että sähköisestä markkinapaikasta tulee toimiva. Hän toimii myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana.

– Meidänkin yritys pystyisi hyödyntämään markkinapaikkaa osittain, kun meillä ei ole omaa jätteen käsittelyä.

RL-Huolinta tarjoaa jätehuoltopalveluita.

Tavoitteena edistää kiertotaloutta – osa jätelain uudistusta

Ministeriö haluaa edistää kiertotaloutta markkinapaikalla, lisätä kierrätysmateriaalien arvoa ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Markkinapaikka on tarkoitus toteuttaa niin, että myös muut vastaavat digitaaliset alustat voivat liittyä siihen.

Markkinapaikan valmistelu on osa jätelain uudistusta. Tavoitteena on avata valtakunnallinen markkinapaikka vuoden 2019 alkupuolella. Markkinapaikkaa tulee ylläpitämään Motiva Oy.

Markkinapaikan hankinnan on tarkoitus käynnistyä kesäkuussa. Hankinnan valmistelua varten YM on julkaissut tietopyynnön HILMAssa.

– Tällä tietopyynnöllä pyrimme kartoittamaan potentiaalisia toimittajia, hankinnan toteutusmalleja sekä kustannustasoa. Ympäristöministeriö tekee päätökset hankintaprosessin käynnistämisestä ja aikataulusta tämän kartoituksen jälkeen, HILMAn hankepyynnössä todetaan.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Stubb: Yrittäjien ja kuntapäättäjien pitää koko ajan uudistua

23. Toukokuu 2018 - 14:20

Kunnallisjohdon seminaari starttasi keskiviikkona Tampere-talossa, nyt 26. kerran. Kaksipäiväisessä tapahtumassa on historiallisen suuri osallistujamäärä, noin 1200 kuntapäättäjää ja yrittäjää.

Puhujina ovat Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubbin lisäksi muun muassa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, professori Mari Vaattovaara, futuristi Elina Hiltunen ja luova johtaja Saku Tuominen.

Vahvana teemana ensimmäisenä seminaaripäivä on tekoäly ja sen vaikutus kuntatasolla. Muita teemoja keskiviikkona ja torstaina ovat muun muassa kuntien elinkeinopolitiikka, yritysten ja kuntien hyvät yhteiset käytännöt, maakunta ja sote, omistajaohjaus ja kuntien hankinnat.

- Tämä on tärkeä tapahtuma, jossa yhdistetään paikallisia yrittäjäaktiiveja ja kuntien päättäjiä. Mitä kotikunta voi tehdä yrittäjien eteen, että yrittäjät voivat tehdä mahdollisimman paljon kotikunnan puolesta, kiteytti Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen Kunnallisjohdon seminaarin annin.

- Suomen Yrittäjillä on 392 paikallisyhdistystä, vähintään yksi jokaisessa kunnassa. Kunnan menestyksen kehä alkaa kasvaa ja verotulot ja työpaikat lisääntyvät yritysten edellytysten luomisen avulla. Yhteistyö tulee kasvamaan ja meidän pitää saada myös oppilaitokset mukaan, totesi Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

 Puolet työpaikoista katoaa?

Alexander Stubb visioi puheenvuorossaan teknologian vaikutusta talouselämään, politiikkaan ja yhteiskuntaan.

–Yrittäjyys muuttuu ja on tullut erilaisia platformeja alustoja kuten Facebook ja Uber. Koko peruslogiikka eli opiskelu-työ-eläke-kuvio muuttuu. On ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä puolet nykyisistä työpaikoista katoaa robotiikan vuoksi – totta vai ei, Stubb maalaili.

Hänen jälkeensä puhunut Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju rauhoitteli seminaariväkeä kertomalla tuoreista tutkimustuloksista, joiden mukaan robotit korvaavat työvoimasta 9 prosenttia ja Suomessa 7 prosenttia.

Yksi ratkaisevista kysymyksistä on Stubbin mukaan ihmisen ja oppivan tekoälyn suhde.

– Vuonna 2050 ihminen ei ehkä saa enää ajaa autoa, koska se on liian vaarallista. Tekoäly hoitaa sen, Stubb vitsaili.

Tekoäly vaikuttaa myös politiikkaan ja vaaleihin. Stubbin mukaan pahimmillaan digitaaliset diktatuurit ohjaavat politiikkaa.

–Tekoäly tietää missä olet, mitä teet, mitä ostat, mistä matkakohteesta tai ruuasta pidät, paljonko sinulla on asuntolainaa, mikä on sydämesi syke. Tekoäly tietää pian sinusta enemmän kuin sinä itse, Alexander Stubb sanoo.

Hänen mukaansa hurja esimerkki löytyy Kiinasta, missä Alipay rankkaa ihmiset ja vaikuttaa heidän arkipäiväiseen elämäänsä, esimerkiksi vakuutusten saantiin.

Valtavia eettisiä kysymyksiä

Stubbin näkee kehityksemme niin, että aluksi ihminen oli biologinen olento ja eläin, nyt olemme älypuhelimia käyttäviä hydridejä. Kolmas vaihe on se, kun alamme saada uusia ruumiinosia koneiden avulla ja aivoihin on ujutettu koneen osia.

– Olemme valtavien eettisten kysymysten edessä teknologian kehityksen ja itseään opettavan tekoälyn vuoksi. Ajatellaanpa vaikkapa sitä jos lapsella on parantumaton sairaus tai hänellä on oppimisvaikeuksia ja nämä voidaan lääkkeillä parantaa – niin parannammeko? Stubb pohti.

– Kehitystä kuvastaa se, että ennen hevonen veti ihmistä, nyt ihminen vetää hevosta autolla, Alexander Stubb kevensi tunnelmaa.

– Lähitulevaisuudessa ihmiset voidaan jakaa teknologiapessimisteihin, teknologiaoptimisteihin ja heihin, jotka suhtautuvat positiivisesti ohjattuun tekoälyyn, Stubb analysoi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Sahayrittäjät huolissaan: ”Juuri ja juuri nollatulos” – Metsäjäteillä menee sen sijaan kovaa

23. Toukokuu 2018 - 13:00

Näin kertoo Sahateollisuus ry medioille lähettämässään tiedotteessa kaksi viikkoa sitten. Liitto toi esiin huolensa suomalaisen sahateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn romahtamisesta hyvästä vientikysynnästä ja hinnankorotuksista huolimatta.

– Kilpailijamaissa sahat tahkoavat ennätystuloksia. Koko metsäteollisuudessa eletään huippusuhdannetta. Kolme Suomen suurinta metsäyritystä tekivät yli kymmenen prosentin liiketulosta vuonna 2017. Erinomainen tulos perustui suurelta osin sellun rajuun hinnannousuun, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori toteaa.

Sahateollisuus huomauttaa, että yksityinen puunostaja Junnikkala Oy on kuitenkin ilmoittanut keskeyttävänsä puun oston. Sahojen mielestä syynä hinnan nousuun on se, että sellutehtailla on raaka-ainepula ja sahatukkia menee myös sellukattiloihin.

Sahateollisuuden kansainvälinen kilpailukyky on romahtanut sahatavaran hyvästä vientikysynnästä ja hinnankorotuksista huolimatta.

Yle uutisoi eilen illan uutislähetyksessä sahojen ahdingosta. Uutisessa todettiin, että syksyllä saatetaan nähdä sahojen pudotuspeli. Yle Uutisten mukaan huolimatta Suomen isojen metsäyritysten ennätystuloksista, sahoilla sellubuumi on näkynyt rajuna tukin hinnan nousuna.

Sahatavaran hinta ei ole noussut siinä missä sellun.

– Elämme sahatavaran globaalia korkeasuhdannetta, ja tavara menee kaupaksi. Kilpailu on kuitenkin kovaa emmekä ole saaneet siirrettyä korkeita tukin hintoja sahatavaran hintoihin, Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck kertoi Yle Uutisille.

Koskisen Oy palkittiin valtakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla vuonna 2016.

Kuitupuun ostajia käytännössä kolme ja tukin ostajia kymmeniä

Merivuori selittää tiedotteessa markkinatilannetta.

– Metsäintegraatit käyttävät käytännössä kaiken markkinoille tulevan kuitupuun. Sen sijaan osuus tukin käytöstä on vain puolet itsenäisten sahojen käyttäessä toisen puolen. Näin ollen metsäjäteille lankeaa koko lasku kuitupuun mahdollisesta hinnannoususta, mutta vain puolet tukin hinnan noususta.

Kuitupuun ostajia on käytännössä kolme ja tukin ostajia kymmeniä. Kuitupuun kysyntä on kasvanut, mutta tukin hinta on kääntynyt rajuun nousuun.

Sahojen kilpailuasema kärsii myös energia- ja ilmastopolitiikasta

Sahateollisuuden mukaan metsänomistajat pyrkivät maksimoimaan kantorahatulonsa. On helpompi kilpailuttaa kymmenien ostajien markkinalla tukin hinta kuin kolmen ostajan markkinalla kuitupuun hinta.

– Laskun maksaa itsenäinen sahateollisuus. Kuitupuuta tuodaan myös ulkomailta, lähinnä Baltiasta ja Venäjältä. Tuontipuu on huomattavasti kotimaista kalliimpaa. Lisäksi jopa tukkia keitetään selluksi. Näin puolustetaan kotimaisen kuitupuun alhaista hintaa.

Sahateollisuus huomauttaa, että sahojen kilpailuasema kärsii myös energia- ja ilmastopolitiikasta. – Uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävä tukipolitiikka on vääristänyt sahojen purun ja kuoren markkinat ja hinnat ovat pudonneet. Koska jakeet ovat muun tuotannon ohessa syntyviä sivutuotteita, valuvat niistä aiheutuneet kassavirtamenetykset suoraan sahojen tuloslaskelman viimeiseltä riviltä.

Metsäteollisuudelle ohjatut kansainvälistä kilpailukykyä takaamaan tarkoitetut tukijärjestelmät on suunnattu vain suurteollisuudelle, Sahateollisuus ry toteaa.

– Energiaveroleikkuri ja päästökauppakompensaatio ovat erinomaisia esimerkkejä tuista, jotka hyödyntävät lähes yksinomaan metsäintegraatteja.

Sahateollisuus ry on vuonna 1945 perustettu itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö. Yhdistyksellä on 34 jäsenyhtiötä, joiden osuus Suomen sahatavaran tuotannosta on noin puolet. 

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät