Yrittäjät tiedotteet

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 39 min sitten

Lahtelaisyrittäjä kutsuu sinkut saunomaan: "Kiinnostaa etenkin viisikymppisiä"

25. Lokakuu 2017 - 14:32

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi lahtelaisyrittäjän tempauksesta, jossa hän kutsuu eri-ikäisiä sinkkuja tutustumaan toisiinsa saunomisen merkeissä tulevana lauantaina. Kuvan henkilö ei liity saunailtaan.

Sinkkujen saunailta on herättänyt runsaasti mielenkiintoa ja osallistujia on jo 45. Lehden mukaan sinkkusaunojat valitaan muun muassa iän, koulutustaustan ja horoskooppimerkin perusteella.

Yrittäjä Mika Lampisen mukaan kiinnostus heräsi Facebook-ilmoituksen jälkeen.

– Halukkaita on ilmoittautunut aika paljon. Kerran tämä varmasti järjestetään, ja sen jälkeen katsotaan uudestaan, että järjestetäänkö näitä lisää, Lampinen kommentoi Ilta-Sanomille.

Saunailtaan valitaan yhdellä kertaa kahdeksan naista ja kahdeksan miestä, eli kaikki ilmoittautuneet eivät mahdu mukaan. Lampinen valikoi parhaillaan toisilleen potentiaalisesti sopivia miehiä ja naisia näiden ilmoittautumislomakkeessa antamien vastausten perusteella. 

– Vähän alle ja päälle viisikymppisiä tämä on kiinnostanut kovasti. Sitten on myös 21- ja 22-vuotiaita, mutta kolmenkympin tietämillä on hiljaisempaa. Miehet ja naiset ovat ottaneet yhteyttä suurin piirtein saman verran, yrittäjä kertoo Ilta-Sanomille.

Idea saunailtaan heräsi Lampisen aiemmasta ammatista ohjelmatoimistossa. 

– Järjestin aiemmin paljon sinkkuiltamia, ja aloin miettiä, että toimisikohan se saunassa.

Miehet ja naiset saunovat tapahtumassa eri vuoroilla. Tutustuminen onnistuu saunomisen lomassa oleskelutilassa.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Vappu Pimiä hyppäsi mukaan ruokabisnekseen – satsaa laadukkaisiin raaka-aineisiin

25. Lokakuu 2017 - 13:51

Pimiä luotsaa Ruokaboksi-palvelua yhdessä digitaaliseen päivittäistavarakauppaan erikoistuneen Juhana Rintalan ja elokuvatuottaja Jesse Fryckmanin kanssa. Palvelu lanseerataan vaiheittain marraskuun alusta alkaen.

Kyseessä on viikoittain kotitalouksille ruokien raaka-aineita ja reseptejä toimittavasta palvelusta, jonka tarkoitus on helpottaa arkiruokailun suunnittelua ja valmistamista.

Juhana Rintala on aikaisemmin vastannut Ruotsissa ICA-ketjun digitaalisista palveluista.

– Raaka-aineet ja reseptiikan sisältävä palvelumalli on noussut muissa Pohjoismaissa merkittäväksi arkiruokailun helpottajaksi ja uskon, että kotitaloudet myös Suomessa löytävät pian sen tuomat edut. Ostoksiin ja kaupassa asiointiin käytetään noin puoli tuntia vuorokaudessa eli lähes viisi kokonaista työviikkoa vuodessa, eikä tämä edes sisällä ruokaostosten suunnittelemiseen käytettyä aikaa, Rintala kertoo.

Ruotsissa ja Norjassa ruokaboksipalveluiden osuus koko elintarvikkeiden päivittäiskaupasta on yli puoli prosenttia, Suomessa promilleluokkaa.

– Laskelmiemme mukaan Suomessa kohderyhmään kuuluvia kotitalouksia ainakin 30 000.

Ruokaboksi toimitetaan asiakkaan kotiin maanantaisin. Asiakas sitoutuu palveluun määräajaksi. Ruokaboksin reseptitiimiä luotsaa Vappu Pimiä.

– Olemme rakentaneet reseptiikan omista lähtökohdistamme tarjoten sellaista hyvänmakuista ja monipuolista arkiruokaa, mitä itsekin valmistamme kotona. Viikoittainen Ruokaboksi sisältää raaka-aineita liha-, kala-, kasvis- ja kana-aterioihin. Rakennamme päivittäiset menut perinteistä lautasmallia hyödyntäen.

Palvelun toimittamat raaka-aineet on mitoitettu neljän hengen kotitalouksien tarpeita vastaavaksi. Palvelun hinta on 89 euroa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Sovellusvinkki: Yrityksen talousluvut kätevästi älypuhelimen näytölle

25. Lokakuu 2017 - 11:56

Kuittien skannaaminen ja lähettäminen kirjanpitäjälle on suosittua esimerkiksi eTasku-sovelluksella, jonka suosio on kasvussa.

Lisääntynyt mobiilikäyttö on saanut kirjanpitoyritykset pohtimaan tapoja helpottaa yrityksen taloudenpitoa.

Nyt ladattavaksi on tullut Digitase Oy:n kehittämä  DigibalanceApp-sovellus, josta yrittäjä näkee yrityksen tärkeimmät talousluvut kuten taseen, talousennusteen, veroennusteen ja muistutukset ALV-maksuista.

Sovelluksen tarkoituksena on pitää pienyrittäjä ajan tasalla oman yrityksensä talousluvuista. Samalla se toimii yrittäjän ja kirjanpitäjän välisenä kommunikaatiovälineenä.

Mobiilisovelluksen lanseerausta on edeltänyt tutkimus- ja kehityshanke liittyen yksinyrittäjien ja muiden ns. mikroyrittäjien kirjanpitotarpeisiin ja –välineisiin. Tutkimuksen perusteella esiin nousi tarve saada vieraaksi koetut kirjanpito- ja yritysverotuksen asiat vaivattomasti hallintaan.

– Etenkin nuoret yrittäjät ovat tottuneet hoitamaan päivittäiset asiansa mobiilisti. Siksi haluammekin tarjota pienyrittäjille mahdollisuuden hoitaa myös yritysasiat mobiilisti, Digitase Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ilves kertoo.

Sovellus toimii kaksisuuntaisesti Digitaseen ja asiakkaan välillä.

– Asiakas voi toimittaa kirjanpitoon liittyviä tietoja meille ja me puolestaan tuotamme palveluun raportteja ja ajankohtaisia blogeja. Ajatuksena on, että kun yrittäjä avaa mobiilipalvelun, hän saa heti eteensä näkymän, joka kertoo yrityksen nykytilanteen sekä ennusteen. Uutena toiminnallisuutena on tuottamamme veroennakointi.

Sovellus on ladattavissa Google Play- ja AppStore-sovelluskaupoista.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Terve Nivel Oy ja muut uudet yritykset − katso lista

25. Lokakuu 2017 - 11:12

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 309 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka

Yritys

Akaa

Hämeenkyrön Teollisuuskiinteistöt Oy

Alajärvi

Tmi Tuomas Antila

Alavieska

Vieskan Kauppakeskus Oy

Askola

Ratia Ranch

Aura

Ar-To Invest Oy

Espoo

Fu Xiang Yuan Oy

Espoo

EQ Hanhisuanto

Espoo

AW and JS Consulting Oy

Espoo

WesAnne Oy Ab

Espoo

Jojo Media Oy

Espoo

Baltic Sea Patrol Finland Oy

Espoo

Scandinavian Ground Oy

Espoo

Stener Oy

Espoo

Leifs Automobiles Ab

Espoo

JCKFinland

Espoo

Konsultointi Suviolahti Oy

Espoo

Intomo muutoskykyvalmennus

Espoo

Kiinteistöosakeyhtiö Tervapirtti Oy

Espoo

XXLife Oy

Espoo

Asunto Oy Espoon Marinloiste

Espoo

Asunto Oy Espoon Marinpaiste

Espoo

Asunto Oy Espoon Marinmetsä

Espoo

Asunto Oy Espoon Marinpilke

Espoo

Asunto Oy Espoon Marinpursi

Espoo

Asunto Oy Espoon Marinpoukama

Espoo

PM Assets Oy

Espoo

Kauneudenhoito ja hyvinvointi AnSa Ky

Espoo

Kiinteistö Oy Finnoon Pysäköinti

Espoo

Alice Consulting

Espoo

WeTogether

Espoo

Reporak

Espoo

Sad Plankton

Espoo

Kristiina Karelo

Eura

LehtoCare Oy

Eura

Kiinteistö Oy Euran Yrittäjäntie 1

Eura

Trattoria la mia bella

Haapavesi

Sanna ja Ilkka Törmikoski avoin yhtiö

Helsinki

Strömfors Hyvinvointi Wellness

Helsinki

Puheterapiapalvelu Vuorovaikutus

Helsinki

Timo Henriksson tmi

Helsinki

Terve Nivel OY

Helsinki

Creative Contract Consultancy Oy

Helsinki

Ruru Oy

Helsinki

TK Kiinteistökehitys Espanja Ky

Helsinki

FIM Asian Housing Fund I Ky

Helsinki

Finland Technical Collaboration Oy

Helsinki

BB-rakennus Oy

Helsinki

Fyra vindar Oy

Helsinki

Hellewer Oy

Helsinki

Onni Consultancy Solutions Oy

Helsinki

Kiinteistö Oy Kajaanin Suksikatu 14

Helsinki

MeValuation Oy

Helsinki

Tmi Alsamarraie

Helsinki

HLP Asunnot Oy

Helsinki

QTM AI Holdings Oy

Helsinki

Dev-Den R&D

Helsinki

Chaos Dream Oy

Helsinki

Valmennustila Valo osk

Helsinki

Rieppo Service Oy

Helsinki

Lehmus-Invest Oy

Helsinki

Haataja Invest Oy

Helsinki

TrainEngage Oy

Helsinki

Saporita Panificazione Oy

Helsinki

V.edätys Oy

Helsinki

Oriole Group Oy

Helsinki

TWIGO OY

Helsinki

Studio Finchi

Helsinki

T:mi Staffans Terapi

Helsinki

Tmi SPR- Rakennus

Helsinki

G Beauty Lab Oy

Helsinki

Theo Tyrväinen Tmi

Helsinki

Rivano Ravintola

Helsinki

TAYO SERVICE

Helsinki

t:mi Vivet Bene

Helsinki

Lofman Consulting

Helsinki

Variable Object Assignment Oy

Helsinki

Auta Capital Oy

Helsinki

Eliel Capital Oy

Helsinki

Zinails Tmi

Helsinki

iAgent Capital Oy

Helsinki

Gigson Oy

Helsinki

Sivuduuni Global Oy

Helsinki

Kasvuvara Oy

Helsinki

Outi-Maria Oy

Helsinki

Hotel U14 Oy

Helsinki

1608 Harri Miettinen Oy

Helsinki

Asunto Oy Helsingin Hattara

Helsinki

Houselink Oy

Helsinki

Qissa Location Intelligence Oy

Helsinki

JS Management Group Oy

Helsinki

UPM Pulp Oy

Helsinki

Able Trade Consulting

Helsinki

Walas Capital Oy

Helsinki

Virkisteri Oy

Helsinki

Golf Hyrrä

Helsinki

ipl studio finland

Helsinki

JaakChamp

Helsinki

Hoitava energia Eeva Suhonen

Helsinki

Pilvi Szilvay Tuotanto

Helsinki

Orchidea Residence

Helsinki

Merikanto Media

Helsinki

Sovittelukouluttaja Julia Saarholm

Helsinki

IMDOG

Helsinki

Hieronta Saari

Helsinki

Salmedia

Helsinki

TTF NASSIR

Helsinki

NW Asset Management

Helsinki

Markus O. Kärki

Helsinki

TMI Aki Juvonen

Helsinki

Petra Haikonen

Helsinki

Berndt Österberg

Helsinki

JM Kohijoki

Helsinki

Maria Simula Consulting

Helsinki

Tmi Maria Severinkangas

Helsinki

Tmi Tommi Tampio

Huittinen

JAS Taksi

Hyvinkää

Etelä-Suomen Kurottajapalvelu Oy

Hyvinkää

VM Energiapalvelut

Hämeenkyrö

Aamu Tech Investment Oy

Hämeenkyrö

Eläinklinikka Tassupaikka Oy

Hämeenlinna

Tmi Rakennus Samu Kuronen

Iitti

A. Liikkanen Oy

Iitti

Harwidson Oy

Ilomantsi

Ahamed Muslim Ravintola Intia

Imatra

Janisa avoin yhtiö

Inari

Hippupuoti Oy

Isojoki

Kiinteistö Oy Isojoen Paikallinen

Joensuu

Asunto Oy Hubbardtin Talo Joensuu

Joensuu

Otsola Invest Oy

Joensuu

Cafe Taika Oy

Joensuu

Southern Ostrobothnia Minerals OY

Joensuu

Konepalvelu Kakkonen Oy

Joensuu

Multivest Oy

Juuka

Williolo

Jyväskylä

ROTIA PRKL OY

Jyväskylä

Asunto Oy Jyväskylän Sulkulantie 17

Jyväskylä

Tilitoimisto Virta Oy

Jyväskylä

KRYOS CONSULTING

Jyväskylä

Plus Yksi Koulutus

Jyväskylä

Hired Gun

Jyväskylä

Laskentapalvelu Nirkkonen

Järvenpää

Kerstin Jalkahoito Ajaton Askel

Järvenpää

Olli Kuvaa

Kaarina

Sakemanni Oy

Kaarina

Asunto-osakeyhtiö Kaarinan Lintukallionkatu Oy

Kaarina

Kiinteistöosakeyhtiö Pukkilan Kartano Oy

Kaavi

Hartikainen Pertti Tapio

Kajaani

A-Luokan Varaosatukku Kajaani Oy

Kajaani

Applirent Oy

Kajaani

Tmi Antti Keränen

Kajaani

Tmi Marjut Rönkkö

Kalajoki

Karpotec Tmi

Kalajoki

Unelmien Putiikki Ky

Kalajoki

JFK-AutoFix tmi

Kankaanpää

Tmi Jenny Peltomäki

Kauhava

AS Project OY

Kempele

DivingSalmon

Kerava

Suomen Tilaturva Oy

Kirkkonummi

DT Valvonta

Kirkkonummi

Syvärin Palvelut Oy

Kirkkonummi

JFE Consulting

Kirkkonummi

Veromo Oy

Kirkkonummi

Sovittelukouluttaja Mirva Kalteinen

Kokkola

As Oy Mantelinkulma Kokkola

Kotka

Tmi Minna Bergholm

Kotka

Lassy Creative

Kouvola

HASU TOMMI-TAPANI

Kouvola

WonMekunen

Kouvola

Kivibiitti

Kristiinankaupunki

Rakennus Tomppa

Kuopio

Mainosvirta Oy

Kuopio

Kuopion Urheilu Divari Oy

Kuopio

Asunto Oy Kuopion Pankkopolku 1

Kuopio

Asunto Oy Kuopion Keilanhuippu

Kuopio

Hyvän Olon Piste, Koulutettu Hieroja Merja Hallikainen

Kuopio

Työnohjauspalvelut Mari Kesola

Kuusamo

Service Solutions By Henna Saarinen

Kärkölä

TM Cares Oy

Lahti

Komplexi avoin yhtiö

Lahti

Huolto A. Laukkanen

Lahti

LiftTaso Oy

Lappeenranta

Asunto Oy Lappeenrannan Kahilanniemi

Lappeenranta

Padre House Oy

Lappeenranta

Tmi Tomi Lignell

Lappeenranta

Kauneuspalvelut Henna Hyrkkänen

Lapua

Pohjanmaan Rakennuskonsultointi Ky

Laukaa

Helpfinger OY

Laukaa

Multamäen metsätila

Lemland

ToRo Tug Holding Ab

Leppävirta

FK-huoltopalvelu

Lieto

Ilmaristen Grilli ja kahvikioski

Liminka

TM-PELTITYÖ

Lohja

Kadir Eroglu

Lohja

Tmi Sanna Ström

Loimaa

Tmi VA-Media Valtteri Arra

Loimaa

Metsänhoito Kivistö

Loimaa

Koralex Tmi

Loviisa

Rakennus Kronvall Oy Ab

Maarianhamina

TRANSPORTLACK

Maarianhamina

Påsen Ab

Maarianhamina

Ax Invest Ab

Marttila

ALBI

Mikkeli

Konsultointi Perälä Oy

Mikkeli

J.H Consulting

Mikkeli

Toimintaterapia Raisa Kekkonen

Muonio

Suutari Vilunkinen

Mustasaari

AktiVera dagrehabilitering öppet bolag

Mustasaari

W & B Mobility Avoin Yhtiö

Mustasaari

Asunto Oy Mustasaaren Koskisuon Kontio

Naantali

KOS, koti- ja yrityssiivoukset

Nurmes

Taina Matjuschi

Oulu

Tmi Hieroja Pajuluoma

Oulu

Noora Jurvakainen

Oulu

Osuuskunta Roihu Group

Oulu

Tmi:Koskenaho

Oulu

Puheterapeutti Ilona Niemelä

Oulu

T:mi Sähköpalvelu Keijo Tapaninaho

Oulu

Kiuttu Satu

Paimio

Tmi Joonas Laakso

Parkano

Valli & Santoo Yhtiöt Oy

Pedersören kunta

Magasin 167

Pello

ALcare

Pihtipudas

Kiinteistö Oy Pihtiputaan Nurmelanpolku

Pirkkala

Luotpe Oy

Pirkkala

Maretek Ky

Pori

Asunto Oy Porin Neitsytpolku 30

Pori

JaanaS Design

Pornainen

VJ-Patronen

Porvoo

Asunto Oy Porvoon Wanha Rautatieasema

Pyhäjärvi

Minttu Yrttisaippuat

Pyhäjärvi

LaaLaa

Raahe

Visionautti

Raasepori

A Jurkko

Raasepori

E. Lindblom

Raisio

Rakennuspalvelu Luokkanen

Raisio

Auto Spa Poikela

Rantasalmi

Metsätila Kolkonrannantie

Rauma

Maalaus Kaurtola

Riihimäki

PearlTek

Riihimäki

Bambi ja Kuu

Riihimäki

Hikia tietotekniikka

Rovaniemi

Tiina Peuna

Rovaniemi

HANLEI

Rovaniemi

Toiminimi Markku Määttänen

Salo

T:mi Mirva Röning

Sauvo

Dia&tara

Savonlinna

Nepsy Karuselli

Savukoski

Huoltoasema Sipolat Oy

Seinäjoki

Tmi Optimum Dom

Seinäjoki

Asunto Oy Seinäjoen Hermanninhovi

Seinäjoki

Eloniemi Oy

Seinäjoki

Hedelmäpuu

Seinäjoki

Mirjam Productions

Siikajoki

Lapinkylän Kaivuu Avoin yhtiö

Sipoo

Sport Park Sipoo Oy

Siuntio

Fysioterapeutti Satu Posti

Tampere

Projektitoimisto Kajo Osk

Tampere

Posire Oy

Tampere

Aspeni Oy

Tampere

Asunto Oy Tampereen Kalevan Paletti 3

Tampere

Asunto Oy Tampereen Kalevan Paletti 1

Tampere

Asunto Oy Tampereen Kalevan Paletti 2

Tampere

T-AI Holding Oy

Tampere

Sommar Tiden Oy

Tampere

JHS Hankerakennus Oy

Tampere

Bistro Piha Oy

Tampere

Minna Holopainen

Tampere

Viherkorjuu

Tampere

MP Remontit

Tampere

Angelica's Attic

Teuva

Viafin Installation Oy

Tornio

Tmi Valry

Tornio

Ripsi- ja kynsistudio Fia

Tornio

Tm:i Markus Rova

Turku

Isännöintipalvelu Haaristo & Yrjänheikki Oy

Turku

Belka sourcing

Turku

Jenno

Turku

Tmi Ainomaija Lammervo

Turku

Laura Haapanen

Turku

Hanna Korpela

Tuusula

As. Oy Tuusulan Kalliolinna

Tuusula

Trä D Oy Ab

Tuusula

Hemträvlig Oy Ab

Tuusula

RonHol

Uusikaupunki

Olli Laivo Tmi

Uusikaupunki

Kiinteistö Oy Venesäilö

Vaasa

OT Group Oy

Vaasa

T:mi Akselin tarina

Vaasa

Urosium Oy

Vantaa

Nohevat oy

Vantaa

Desi Chulha Oy

Vantaa

Annahoj Oy

Vantaa

Pikku Levo Tmi

Vantaa

Kiinteistö Oy Vantaan Ojahaanpolun Päiväkoti

Vantaa

M.Kemppi Oy

Vantaa

Specsavers Ylöjärvi Oy

Vantaa

Asunto Oy Vantaan Kookos

Vantaa

Asunto Oy Vantaan Morelli

Vantaa

Asunto Oy Vantaan Amarelli

Vantaa

tonisdrones

Vantaa

saiju

Vantaa

Red Flower

Vantaa

Nora Sadiku

Vantaa

TTM JALAL

Vantaa

Beauty Koo

Vantaa

Luovarte Tmi

Vantaa

Kajar Kopli

Ylöjärvi

KaiKvick oy

Ylöjärvi

armo lämsä

 

Kategoriat: Yrittäjät

Syötkö ja liikutko epäsäännöllisesti?

25. Lokakuu 2017 - 9:07

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Palkansaaja tekee yleensä töitä 37,5 – 40 tuntia viikossa, mutta Tilastokeskuksen mukaan lähes 40 prosenttia yrittäjistä tekee yli 50-tuntisia viikkoja säännöllisesti. Kiireen keskellä ei vilkuilla kelloa ja pitkää työviikkoa tekevät syövät harvemmin lounaan kuin lyhyempää viikkoa tekevät. Liikkuminenkin jää monella yrittäjällä vähiin.

Hyvä ja säännöllinen ruokailu sekä liikkuminen vaikuttavat positiivisesti kenen tahansa jaksamiseen.

Luontoiseduista säästöjä yrittäjälle

Yrittäjän kannattaa ottaa käyttöön luontoisedut, sillä oman jaksamisen parantumisen lisäksi yrittäjä itse ja työntekijät hyötyvät lounas- ja liikunta/kulttuuriseteleistä niiden verovähennyskelpoisuuden vuoksi.

–  Esimerkiksi 400 euron liikuntaetu maksaa osakeyhtiölle 320 euroa, koska yrittäjä voi vähentää osakeyhtiön verokannan mukaisen summan verotuksessa. Nyt vuonna 2017 tuo verokantahan on 20 prosenttia, havainnollistaa asiaa Eazybreakin toimitusjohtaja Antti Känsälä.

Edellämainittu liikuntaetu on yrittäjälle palkansaajana verotonta tuloa, joten siinäkin mielessä yrittäjälle syntyy verohyötyä. Edellytyksenä luontoisetujen hyödyntämiselle on, että edunsaajalle maksetaan rahapalkkaa. Toiminimiyrittäjä ei voi hyödyntää luontoisetuja.

Esimerkkilaskelma

Havainnollistamme luontoisetujen verohyötyä yksinkertaisella esimerkkilaskelmalla: Ilman etuja osakeyhtiön vero olisi alla olevassa tapauksessa tasan 2000 euroa, nyt noin 1750 euroa:

Verotettavat tulot

20 000 €

Vähennyskelpoiset menot

10 000 €

Lounasetu

566,50 €

Liikunta- ja kulttuurietu

400 €

Työmatkaetu

300 €

Vähennyskelpoiset menot yht.

11 266,50 €

Verotettava tulo

8 733,50 €

Vero (20 % v. 2017)

1 746,70 €

– Yrittäjän kannattaa tarjota luontaisetuja kaikille työntekijöille. Luontoiseduista syntyy kyllä palkan sivukuluja, mutta verovähennysoikeuden ansiosta itse edut ovat halpoja, Eazybreakin Antti Känsälä toteaa.

Hän muistuttaa myös, että investointi työsuhde-etuihin sitouttaa henkilöstöä ja pitää parhaat tekijät paremmin yrityksessä.

Antti Känsälän johtama yhtiö Eazybreak tarjoaa kännykällä helposti maksettavia ja hallinnoitavia sähköisiä lounasseteleitä sekä liikunta- ja kulttuuriseteleitä ja työmatkaetuja. Yhtiö mullisti paperiset lounassetelimarkkinat tuomalla vuonna 2010 markkinoille mobiililounassetelin.

Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa Hus, Yliopiston apteekki ja Tieto Oyj. Käyttäjiä on jo noin 100 000 ja yrityksiä noin 200. Vuoden 2017 aikana Eazybreakin kautta maksetaan yli 40 miljoonan euron edestä erilaisia etuuksia.

Jopa 60% Eazybreak-alennus Yrittäjien jäsenille

Suomen Yrittäjien yhteistyökumppani Eazybreak tarjoaa Yrittäjien jäsenille käyttöön Eazybreakin mobiilipalvelun jopa 60% alennuksella. 1.4.2018 mennessä Eazybreakin käyttöön ottaneet saavat palvelun käyttöönsä 5 € alennetulla kuukausimaksulla vuoden 2018 loppuun saakka.

Palvelun käyttöönotto kestää vain muutaman minuutin.

Tutustu luontoisetuihin, säästöihin ja mobiilisovellukseen Työnantajan ABC-sivuillamme ja tarkemmin Eazybreakin sivuilla.

Kategoriat: Yrittäjät

Mitä haluat kysyä Mikael Pentikäiseltä?

25. Lokakuu 2017 - 8:27

Mikael Pentikäinen saa vastata yrittäjien kysymyksiin ja toiveisiin päivittäin niin toimistollaan kuin kiertäessään eri puolilla maata yrittäjien tilaisuuksissa.

Hän aikoo edellämainittujen asioiden lisäksi jatkossa varata kerran kuukaudessa ajan, jolloin yrittäjät eri puolilta maata voivat esittää kysymyksiä hänelle netissä. Yrittäjien kyselytunti toteutetaan nykyaikaiseen tapaan chatissa ja Yrittäjien facebook-sivulla suorassa lähetyksessä.

Pentikäinen on tulevana torstaina 26. lokakuuta klo 16 – 17 koneensa ja kännykkäkameran edessä vastaamassa yrittäjien kysymyksiin. Voit lähettää hänelle tuolloin kysymyksen yrittajat.fi:n chatin kautta tai facebookissa Suomen Yrittäjien sivulla tuolloin käynnissä olevaan livelähetykseen kommenttikentän kautta.

Mikael Pentikäinen oli chatissa viimeksi muutama viikko sitten, jolloin Suomen Yrittäjillä oli käynnissä jäsenkampanja ja mobiilikortin lanseeraus.

– Aiomme kaikin mahdollisin keinon parantaa jäsentemme asiakaspalvelua täällä Suomen Yrittäjissä. Yksi tapa on uusi chatti. Sen kautta vastaamme niihin kysymyksiin, joita meidän jäsenillämme – ja mahdollisesti tulevilla jäsenillämme on, Pentikäinen kertoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Työntekijän myötä haave toteutuu – ”Jossain kohtaa pidämme pienen loman”

24. Lokakuu 2017 - 12:44

– Tein jonkinnäköisiä laskelmia rekrytoinnista. Se jännitti kovasti. Mulle oli suuri helpotus, että sain ensimmäisen työntekijän palkkatuen. Näin oli helpompi tehdä päätös palkkaamisesta, kun tiesin tuen mahdollisuudesta, Grancon Oy:n yrittäjä Jarno Hämäläinen kertoo.

Hämäläinen muutti yritysmuodon osakeyhtiöksi joulukuussa 2016, kun toiminta rupesi kasvamaan huomattavasti.

– Siihen aikaan oli tosi kiire ja kotona pieni tyttö ja kaikki muu. Mie aattelin, että kun selviän tästä jotenkin, niin rupean miettimään työntekijän palkkaamista.

Rekrytointi mahdollisti toiminnan laajentamisen.

– Yksin ei pysty kasvamaan, se riski mun oli otettava. En kadu hetkeäkään. Töissä oli aikamoista haipakkaa yhteen aikaan, työntekijän myötä stressi on helpottanut.

Työntekijä löytyi verkostojen avulla

Hämäläinen ei juurikaan ole pitänyt lomia. Joskus harvoin pari päivää putkeen, mutta pidempiä lomajaksoja ei ole ollut vuoden 2005 alkaneen yrittäjäuran aikana.

– Tulevaisuuden haave on jossain kohtaa pitää pieni loma. Käytännössä olen ollut töissä 24/7, milloinka päivittelen kotisivuja, kun en ole töissä.

Työntekijä löytyi verkostojen kautta. Kuopiolaisen Granconin uusi työntekijä oli aiemmin töissä Hämäläisen ystävän yrityksessä, joka on tätä nykyä myyty.

– Työntekijän kanssa synkkasi hyvin. Hänellä oli neljän kuukauden koeaika. Tosi hyvin se sitten lähti. Mietin edelleen, että jos vielä palkkaisin yhden työntekijän.

Kuinka paljon työntekijän palkkaaminen yrittäjälle oikeasti maksaa?

Vuonna 2016 kokonaisansioiden mediaani yksityisellä sektorilla oli 3 076 euroa kuukaudessa.

– Tämä kustannus edellyttää sitä, että verollista myyntiä pitää syntyä vähintään 5 192  (toisella laskurilla 5 547) euroa (palkka + alv) , eikä siinä ole vielä mukana minkäänlaista katetta tai voittoa, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo.

Yrittajat.fissä voit laskea työntekijän palkkaamisen todelliset kustannukset työnantajalle. Työntekijän palkanmaksuun on markkinoilla erilaisia palveluja, muun muassa: Palkkaus.fi ja keikkatyöntekijöiden palkkausta helpottava www.treamer.com.

Työvoimatoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen. Palkkatuki voi olla enintään 30 prosenttia, 40 prosenttia tai 50 % palkkauskustannuksista. TE-toimisto päättää sen keston tapaus kerrallaan.

Paperityöt lisääntyivät – ”Laskua pääsen lähettämään enemmän”

Hämäläisen aikaa on vapautunut myymiseen. Hän kiertelee suurimman osan viikosta autolla pitkin maakuntia asiakkaissa. Toimistopäiviä liiketilassa yrittäjällä on vain kerran viikossa. Paperityöt eivät ole lisääntyneet työntekijästä johtuen, sillä tilitoimisto hoitaa palkanmaksun.

– Ei paperityötä sen enempää, mutta kun liikevaihto on kasvanut, niin laskua pääsen lähettämään enemmän.

Liikevaihtoarvio tälle vuodelle on 500-600 000 euroa.

Yrittäjä teki aiemmin 12-tuntisia työpäiviä.

–  Kun reissusta tulin, sen jälkeen tein laskutuksen ja tarjouspyynnöt.

Hämäläinen on saanut työntekijän myötä työyhteisön.

– Kyllähän se hienolta tuntuu, nyt on jo yrityksen makua mielestäni. Pystymme yhdessä puhaltamaan siihen hiileen ja pystyy ajatuksia jakamaan yhdessä kaverin kanssa, on tosi hieno juttu.

Mitä perehdyttämisessä huomioitavaa?

Hämäläisen mainitsemat pelot rekrytoinnin onnistumisesta ovat osoittautuneet turhiksi.

– Alussa joutui opettamaan, kun kaveri ei ollut tällä alalla ollut. Ensimmäiset 1-2 kuukautta oli hieman hankalaa, mutta sitten kun se lähti, se ihan oikeasti lähti. Alussa yritin ottaa kylmän rauhallisesti ja se kannatti. Nyt pääsee niitä hedelmiä poimimaan, Hämäläinen kertoo tyytyväisenä.

Työntekijälle kannattaa laittaa kaikki yrityksen perusasiat paperille. Hämäläisellä ei ollut aiempaa kokemusta esimerkiksi harjoittelijasta.

– Mulla oma työntekijä on oma-aloitteinen. Jotakin mä kerroin, mutta hän kysyi, ja kirjasi kaikki asiat.

– Kannattaa ehdottomasti ottaa härkää sarvista kiinni, mitään ei oikein voi saavuttaakaan, jos ei sitä riskiä ota ja kokeile.

Hämäläisen mukaan omalle jaksamiselle pitää laskea arvo. Jos yrittäjä sairastuu työtaakan alle, kuka niitä töitä sitten tekee.

> Yrittajat.fin laskurissa voit laskea työntekijän palkkaamisen todelliset kustannukset työnantajalle. Laskuriin voit myös syöttää tiedot lomapäivistä ja muun muassa mahdollista pekkaspäivistä. 

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Enemmistö lopettaisi tuotteen ostamisen epäeettiseltä yritykseltä – joukkorahoitus kiinnostaa suomalaisia

24. Lokakuu 2017 - 10:39

Muita merkityksellisiä asioita ovat työpaikkojen synnyttäminen Suomeen, vastuullisuus ja kestävät arvot. Suomalaisista lähes 90 prosenttia ajattelee, että omistajat kantavat vastuun yrityksen liiketoiminnasta.

Hiukan yllättävä tutkimustulos on, että omistajuus on kuitenkin usein kuluttajille epäselvää, sillä noin puolet vastaajista kertoo, ettei yleensä tiedä, kuka tai mikä taho yritysten ja tuotteiden takana on.

Osuuskunta Tradekan Kantar TNS:llä teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä sitä, kuka omistaa yritykset, joiden tuotteita tai palveluita he ostavat. Lähes kahdeksan kymmenestä (78 %) suomalaisesta sanoo voivansa lopettaa jonkin tuotteen tai palvelun ostamisen, mikäli sitä tuottavan yrityksen omistaja toimii epäeettisesti tai omien arvojen vastaisesti.

Erilaisiin omistajiin suhtaudutaan eri tavoin

Tutkimuksen julkistustilaisuudessa puhunut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen nosti esiin kasvollisen yrittäjäomistajan neljä parasta piirrettä. Hän korosti, että nämä ovat hänen subjektiivisen seurannan tulos.

– Heitä yhdistää vahva kiitollisuus. He ovat kiitollisia omasta henkilöstöstään. Asiakas muistetaan aina ja kumppaneita kiitetään. Toisena he ovat käyneet matkan, joka ei ole ollut vailla vaikeuksia. Matkalla on ollut vastoinkäymisiä, Pentikäinen listaa.

Kolmanneksi hän nostaa yhdistäväksi piirteeksi vahvan yrittäjäpersoonan, usein visionäärityypin.

– Heillä on valtava halu antaa takaisin, sekä omalle maalle että lähiseudulleen. Isänmaallisuus, kotiseuturakkaus, halu antaa takaisin niille, jotka ovat matkalla auttaneet. Moni menestyksekäs yritys sijaitsee yrittäjän kotiseudulla, Pentikäinen pohtii kasvollisen omistajuuden hienoja piirteitä.

Erilaisiin omistajiin suhtaudutaan eri tavoin. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta kertoo suosivansa yrityksiä tai tuotteita, jotka ovat kotimaisessa omistuksessa. Myönteisimmin suhtaudutaan kasvollisiin henkilöomistajiin, kielteisimmin pääomasijoittajiin ja rahastoihin. Yritykset ja osuuskunnat ovat omistajina suositumpia kuin valtio tai kunta.

Suomalaisista 70 prosenttia voisi lähteä joukkorahoitukseen mukaan

Uudet omistamisen muodot kiinnostavat suomalaisia, sillä seitsemän kymmenestä vastaajasta pitää mahdollisena, että voisi itse lähteä mukaan joukkorahoitushankkeeseen. Vähintäänkin todennäköisenä tätä pitää kolmasosa vastaajista. Todellisuudessa joukkorahoittajina ei ole näin moni.

Osuuskuntien jäsenet suhtautuvat joukkorahoitukseen vielä keskimääräistä myönteisemmin.

Omistamansa yrityksen tuotteita myös ostetaan – vastuullisuuden trendi on nousussa

Vastaajista 72 prosenttia voisi ajatella lähtevänsä vaikuttamaan yhteiskuntaan olemalla omistajana sellaisessa yrityksessä, jonka toimintaan uskoo, mikäli omaa taloudellista tilannettaan ei tarvitsisi huomioida.

Osuuskuntaa pitää hyvänä omistusmuotona 61 prosenttia vastaajista, vastakkaista mieltä on vain 13 prosenttia.

Osakesäästäjien keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius kertoo piensijoittajine osakesalkkujen koostuvan pelkästään suomalaisista yhtiöistä.

– Siitä huolimatta, että olisi järkevää hajauttaa ulkomaille. Vastuullisuuden osalta sijoittajat jakautuvat: osa valitsee kohteet eettisyyden perusteella.

Rothoviuksen mukaan vastuullisuuden trendi on nousussa.

– Koko ajan yhä useampi pitää vastuullisuutta tärkeänä. Vastuullisuudessa on monia eri tekijöitä, esimerkiksi corporate governance, eli yrityksen hyvä hallinnointitapa.

– Jos sijoittaja omistaa esimerkiksi Nokian renkaita, niin sitten hankkii Nokian renkaat autoonsa.

Hän ei kannata valtio-omistajuutta: ”valtio on surkea osakkeenomistaja”.

Kyselytutkimus toteutettiin TNS Kantarin toimesta verkkokyselynä kesäkuussa 2017 ja siihen vastasi noin 1 030 suomalaista. Tulokset edustavat maamme 15–74-vuotiasta väestöä.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Jäivätkö Yrittäjäpäivät väliin? Katso videot Joensuun viikonlopusta

23. Lokakuu 2017 - 13:25

Suomen Yrittäjien Youtube-kanavalla on runsaasti videomateriaalia viime viikonlopun Yrittäjäpäiviltä Joensuusta.

Käy tilaamassa kanava niin näet jatkossakin mielenkiintoisia yrittäjätarinoita!

 

 

 

 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tietoturvayhtiö varoittaa kybermyrskystä: Massiivinen botnet-verkko muodostumassa

23. Lokakuu 2017 - 12:08

Yhtiö arvioi, että botnet-verkossa on jo yli miljoona yritystä ympäri maailman. Bottiverkkoon yritetään kaapata etenkin IoT-laitteita, joiden tietoturva ei ole ajan tasalla. IoT-laitteita ovat muun muassa langattomat valvontakamerat ja muut laitteet, joissa on langaton nettiyhteys.

Check Pointin tutkijat ovat löytäneet uuden botnet-verkon, joka on laajentunut selvästi nopeammin kuin vuoden 2016 kesällä havaittu Mirai-verkko.

Bottiverkoista on muodostumassa yhä merkittävämpi uhkatekijä yrityksille. Vaarana on, että verkot aiheuttavat vakavia ongelmia myös julkisille organisaatioille kuten sairaaloille ja julkisen liikenteen yrityksille.

Check Pointin mukaan vielä on liian aikaista arvioida, mikä ryhmittymä on kyseisen bottiverkon takana. Tietoturvayhtiö kehottaa yrityksiä varautumaan päivittämällä järjestelmänsä ja IoT-laitteensa ajan tasalle. Erityisen haavoittuviksi on havaittu langattomat valvontakamerat, joiden valmistajia ovat muun muassa D-Link, Netgear, Linksys ja TP-Link.

Bottiverkon muodostamiseen tarvitaan kontrolli useisiin langattomiin laitteisiin yrityksessä. Kun laitteet on saatu hallintaan, niihin lähetetään haittaohjelma. Tämän jälkeen laite lähettää haittaohjelmaa eteenpäin verkkoon itsenäisesti.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suomen Suoramainonta lopettaa mainosten lauantaijakelun – "Postin saalistushinnoittelu ajaa jakeluyritykset ahdinkoon"

23. Lokakuu 2017 - 10:15

Suomen Suoramainonta Oy lopettaa vuoden 2018 alussa mainosten lauantaijakelun. Yhtiön tiedotteen mukaan päätöksen taustalla on Posti Groupin saalistushinnoittelu mainosjakelumarkkinoilla.

Suomen Suoramainonta kertoo jättäneensä Postin toiminnasta valituksen kilpailuviranomaisille.

– Valtio-omisteisen yhtiön tehtävä ei saa olla kilpailtujen markkinoiden valtaaminen monopolin tuomin varoin. Kilpailun lisääminen postimarkkinoilla on Sipilän hallituksen tavoite, joka on selkeästi kirjattu uuteen postilakiin. Näyttää siltä, että Posti pyrkii ennaltaehkäisemään aidon kilpailun syntymisen postimarkkinoilla, Suomen Suoramainonta Oy:n toimitusjohtaja István Dénes kommentoi.

Kaupunkilehtien viikonloppujakelu pyritään turvaamaan erikseen määriteltävillä markkina-alueilla.

Suomen Suoramainonta arvioi Postin laskeneen mainoslähetysten hintojaan asiakkailleen jopa 50 prosenttia vuoden 2016 hintoihin verrattuna.

– Posti ilmeisesti myy mainosjakelua tappiolla. Näin valtio-omisteinen Posti on entistä määräävämmässä markkina-asemassa sanomalehtien varhaisjakelussa, päiväpostin jakelussa sekä mainosjakelussa, tiedotteessa luonnehditaan.

– Mikäli Postin toimintaan ei puututa, kilpailu mainosten ja kaupunkilehtien jakelussa loppuu. Tämä heikentää kuluttajien ja mainostajien asemaa sekä vaarantaa paikallislehtien toimintaedellytykset, toteaa Dénes.

"Jakelussa yrittäjät voivat hoitaa tuotannon"

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekinin mukaan Postin tulisi keskittyä vain lajitteluun.

– Jakelussa yrittäjät voivat hoitaa tuotannon, Grekin sanoo.

– Valtion tulisi omistajaohjata Postia siten, että kilpailluilla markkinoilla tapahtuva toiminta myydään osissa. Nykyinen hintojen ristiinsubventointi monopolisoi markkinat. Monopoleista aiheutuu keskimäärin 20 prosentin hyvinvointitappio, Grekin toteaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Palkitun Finn Springin toimitusjohtajan aamu alkoi onnitteluilla: "Todella mukava tunne"

23. Lokakuu 2017 - 9:32

Keski-Pohjanmaalla toimiva Finn Spring oli yksi lauantaina palkittu yritys Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Joensuussa.

– Olen saanut vastailla tämän aamun onnitteluihin. Tuntuuhan se hyvältä siinä mielessä, että toiset yrittäjät palkitsevat. Todella mukava tunne, yhtiön toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapala kertoo.

Ali-Haapalan mukaan palkinnosta on toivon mukaan muutakin hyötyä kuin pelkkä tunnustus.

– Pidämme sitä tottakai työvoittona koko organisaatiolle. Toivottavasti se poikii enemmän näkyvyyttä ja arvostusta.

Yrittäjäpäiviltä Ali-Haapalalle jäi käteen paljon hyviä keskusteluja.

– Se oli kaiken kaikkiaan hieno kokemus. Tuttuja oli paljon paikalla, koska olen ollut pitkään yrityselämässä mukana. Varsinaisia liikeneuvotteluja meidän on vaikea käydä, koska myymme isoille kauppaketjuille, jotka eivät ole mukana yrittäjäpäivillä.

"Heti sorvin ääreen"

Ali-Haapalan mukaan Finn Springin työ kansainvälistymisen eteen jatkuu.

– Meillä on kova tahtotila kasvaa. Suurimmat kasvunäkymät ovat Ruotsin puolella, siellä olemme vasta lähtötekijöissä. Viennin eteen panostetaan jatkuvasti.

Yhtiön lähdevettä myydään ensisijaisesti kotimarkkinoilla.

– Jokaisella hyvin toimivalla yrityksellä pitää olla ensin hyvin hoidossa kotimarkkinat. Sieltä saa rahaa toimintaan vientimarkkinoilla. Viennistä rahaa tulee viiveellä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko huolissasi tietosuojasta? Uusi vakuutus voi korvata miljoonia

22. Lokakuu 2017 - 11:15

EU:n tietosuoja-asetus herättää monessa yrityksessä kysymyksiä ja huolta siitä, mitä riskejä jatkossa voi seurata, jos tietosuojasta ei huolehdita oikealla tavalla.

Riskit voivat liittyä paitsi asiakkaiden, myös yrityksen omaan tietoturvaan. Otimme selvää, mitä Fennian uusi tietoturvavakuutus korvaa hädän hetkellä.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Juha Sipilä kommentoi paikallista sopimista: "Sopimus pehmeni"

22. Lokakuu 2017 - 8:23

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kommentoi Yrittäjäsanomille paikallista sopimista ja sitä, aikooko hallitus edistää sitä lähiaikoina.

– Kilpailukykysopimuksessa oltiin jo hyvin lähellä, että siinä olisi päästy pidemmälle. Viime hetkellä palkansaajien ja EK:n välillä sopimus pehmeni aika vähäksi. SDovimme nyt niin, että katsomme rauhassa syksyn kierroksen ja sitten arvioimme, onko siellä päästy eteenpäin ja sen pohjalta teemme arvion toimenpiteistä. Vielä ei ole toimenpidelistaa, mutta yksi virkamies seuraa paikallisen sopimisen etenemistä.

Sipilä otti kantaa myös yrittäjän sosiaaliturvan parantamiseen.

– Sairauspäivärahan muutos on erittäin tärkeä. Etenkin yksinyrittäjien puolella pitää miettiä sitä, että saisimme joissakin asioissa sosiaaliturvaa lähemmäs palkansaajan sosiaaliturvaa. Sairauspäivärahan muutos on yksi askel siihen suuntaan.

Katso lisää pääministerin mietteitä videolta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Koko kansan Marco vannoo: ” En lähde sitä leikkiä enää leikkimään”

22. Lokakuu 2017 - 7:30

Marco Bjurström tuli suomalaisten olohuoneisiin vuonna 1997 joka lauantai-ilta BumtsiBum -ohjelman juontajana. 31-vuotias esiintyjä räjäytti potin ja ohjelma voitti kolme Venla-palkintoa vuosina 1997–1998. Bjurström valittiin samoihin aikoihin television suosituimmaksi miesesiintyjäksi useana vuonna. 

Mies, joka puhuu unelmien seuraamisesta, perusti oman unelmansa jo vuonna 1987 kahden yhtiökumppaninsa kanssa. Nyt ollaan siinä pisteessä, että StepUp Oy juhlii 30-vuotistaivaltaan.

– Koko vuosi on juhlavuosi, onnellinen tanssikouluyrittäjä-esiintyjä tokaisee Yrittäjä-lehden haastattelussa.

– Tunnen ylpeyttä, kun ajattelen tätä 30 vuotta. Merkityksemme Suomessa on tosi suuri. Meitä ei ensimmäisinä vuosina arvostettu, vaan ajateltiin, että tanssityylimme on humpuukia, Bjurström kertoo alkutaipaleesta, jolloin tarvittiin kovaa uskoa omaan tekemiseen.

”Tarkoitus oli mennä sukufirmaan esimiestehtäviin”

Työuran piti alun perin mennä kuitenkin ihan toisin. Matkalla on tarvittu kohtalon ohjausta. Vuonna 1985 valkolakin saanut Marco Bjurström pääsi välivuoden jälkeen opiskelemaan sekä Teatterikorkeakouluun että Kauppakorkeakouluun samaan aikaan. Hänen ensimmäinen kesätyöpaikkansa oli ollut äidin suvun perheyrityksessä, joka toi maahan elektroniikkakomponentteja.

– TEAK oli päiväkoulu, joten anoin erikoisluvalla, että saanko opiskella molemmissa samaan aikaan. Lähdin kuitenkin TEAKista joululomalla ja menin kiltisti kauppikseen. Pääaineeni oli Pk-yritykset.

– Oli selvät ajatukset siitä, että kuljen sukuni jälkiä ja hankin kaupallisen koulutuksen. Mielessäni oli, että ehkä menisin sukufirmaan esimiestehtäviin.

Opiskelija-Bjurström oli koreografina kolmessa musikaalissa kauppisvuosinaan. Hymyssä suin hän toteaa, että ”kyllä silloin kohtalo osoitti, mikä on mun juttu: se ei ole debit ja credit”.

Opiskelu kauppakorkeakoulussa jäi pariin vuoteen. Tanssi vei vahvasti ja antoi 21-vuotiaana yrittäjäksi ryhtyneelle uuden ”perheen”.

– Siitä porukasta, jonka kanssa oltiin niin paljon yhdessä, syntyi loppujen lopuksi ajatus StepUp Oy:stä.

Bjurström perusti firman Tiina Kaivolan ja Ari-Pekka Saanion kanssa vuonna 1987. Ensimmäiset kymmenen vuotta StepUp järjesti showesiintymisiä ja muotinäytöksiä. Silloin Lönnrotinkadulla sijaitsevan yrityksen ensimmäisessä esitteessä oli Marcon kuva ja teksti I have a dream.

– Nyt ne unelmat ovat melkein kaikki toteutuneet.

2500 vedettyä luentoa ja valmennusta

Toimistohuoneen sohvalla Helsingin Sörnäisissä urastaan kertoo avoin ja pitkälti myötäsukaista julkisuutta saanut esiintyjä. 1980-luvun lopulla tanssikoulun ja koreografin töiden rinnalle alkoi tulla puhujan keikkoja.

– Kehityin tässä ihmisten innostamisessa, ja se johti juontamisiin: ensimmäiseksi tanssikoulujen juhlissa, joka johti seuraavaan ja seuraavaan. Seuraavaksi olenkin joka lauantai suomalaisten olohuoneissa heilumassa.

Pysytään kuitenkin Bjurströmin ja Ritva Enäkosken koulutusyrityksen R&M Consultingin ajassa. Nykyisin yritys on sulautettuna Namnam-Tuotantoon. Kouluttajakaksikko on vetänyt valmennuksia yrityksille 27 vuoden ajan.

He ovat vetäneet noin 2500 luentoa ja valmennusta. Suurimmat kokoontumiset ovat olleet Tampere-talon kokoluokkaa, ja pienimmät neukkari, jossa on viisi ihmistä. Bjurström kertoo, että hänelle on jäänyt paljon mieleen kohtaamisista pk-yritysten henkilöstön ja yrittäjien kanssa.

– Sellaisia etukäteistilauksia on ollut aika paljon, missä yrittäjä itse kokee, että heillä on hurjan rankkaa tai porukalla on huono fiilis. Mutta sitten kun sinne mennään, he ovatkin paljon ulospäinsuuntautuneempia ja asiat ovat paremmin kuin yrittäjä itse ajattelee.

Aiheena on usein keskinäisviestintä, se, miten työyhteisössä kommunikoidaan keskenään.

Reilun kolmen miljoonan liikevaihdon bisnes 

Mitä kaikkea on mahtunut kolmeen vuosikymmeneen?

StepUp Oy:n toimitusjohtajalle Tiina Kaivolalle yksi huippuhetki oli vuonna 1997, kun StepUp teki televisioon seitsemänosaisen StepUp Shown, joka näytettiin parhaaseen katseluaikaan.

Vuosiin on mahtunut ylä- ja alamäkiä. Show-alalla maksu tulee vasta sitten, kun hommat on tehty. Tämä tarkoitti sitä, että yrittäjien omat palkat joustivat alkuvaiheissa, jotta työntekijät saivat palkkansa.

– Nyt on tehty viime vuosina joka vuosi plussaa. Sitä ennen 25 vuotta tulos oli enimmäkseen miinusmerkkinen tai plusmiinusnolla.

Nyt tanssikoulu tekee reilun kolmen miljoonan liikevaihtoa.

Huippuhetkiä ja taloudellinen mahalasku

Rakkaus musiikkiteatteriin on saanut Marcon ottamaan isoja riskejä. Hänen yrityksensä Namnam-Tuotanto Oy tuotti Avenue Q -musikaalin vuonna 2007, jota esitettiin Savoy-teatterissa. Sen tuotantobudjetti paisui, ja pahaksi onneksi Suomi järjesti Eurovision laulukilpailut samaan aikaan, kun Avenue Q pyöri teatterissa. Bjurströmin yritykselle tuli isot velat.

–Täysimittaisen musikaalin tuottaminen ilman yhteiskunnan tukia on sulaa hulluutta. En lähde sitä leikkiä enää leikkimään, Bjurström toteaa ykskantaan.

Koulumusikaalit ovat eri asia, koska ne ovat voittoa tavoittelemattomia produktioita.

– Joku äly sisälläni tietää, minkä kokoisia riskejä otan, senkokoisia, että pystyn selviytymään.

Tanssin, ohjaamisen ja kouluttamisen lisäksi monipuolinen yrittäjä vaikuttaa myös ravintolayrityksessä. Hänen veljensä ja veljen vaimon luotsaaman Espan Sokerin omistamat kaksi Pompier ravintolaa toimivat Helsingissä.

Lue koko juttu uusimmasta Yrittäjä-lehdestä.

Kuvassa Tiina Kaivola (2. oikealla) ja Marco Bjurström (oikealla)

TEKSTI Riikka Koskenranta ja Marco Bjurströmin KUVA Meeri Utti

Tilaa Yrittäjä-lehti 
Kategoriat: Yrittäjät

Juuri nyt: Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajat julkistettiin

21. Lokakuu 2017 - 21:00

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saivat tänä vuonna Arcusys Oy Joensuusta, Finn Spring Oy Toholammilta, Fondia Oyj Helsingistä ja Lune Groyp Oy Ltd Juupajoelta. Palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa, Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Joensuussa.

Joensuulainen Arcusys kehitti digitaalisen oppimisen ympäristön avoimella lähdekoodilla. Arcusysin yritysidea keksittiin Pohjois-Karjalassa vuonna 2003 karussa tilanteessa: perustajat olivat jääneet edellisen työpaikan konkurssin takia työttömiksi. Siitä on päästy pitkälle, sillä työntekijöitä on nyt 170 ja yritys tekee yhteistyötä Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n kanssa. Arcusys on saanut tarjouksia maailmalta useiden miljoonien euron arvosta.

– Tuotteemme on täysin skaalautuva, se soveltuu minne vaan, toimitusjohtaja Jussi Hurskainen perustelee menestystä.

Arcusys palkittiin Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä jo toista kertaa, sillä vuonna 2012 yritys pokkasi Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon.

Finn Spring nousi markkinajohtajaksi

Toholammilla Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Finn Spring Oy valmistaa noin 90 prosenttia Suomessa myytävistä lähdevesistä sekä noin neljänneksen kivennäisvesistä. Yritys perustettiin vuonna 1991, kun maanviljelijät Hannu ja Virpi Ali-Haapala miettivät uusia keinoja elättää perheensä. Hannun Lontoossa asuva sisar vinkkasi, että Toholammin lähdevesi maistui paremmalta kuin suurkaupungissa myytävä pullovesi. Rohkealla ja ennakkoluulottomalla asenteella ideasta syntyi kannattavaa liiketoimintaa.

Tällä hetkellä yritys työllistää 80 työntekijää. Omaan SPRING-tuotevalikoimaan kuuluu lähdeveden lisäksi muun muassa kivennäisvesiä, makuvesiä, alkoholittomia siiderijuomia ja alkoholitonta olutta. Lisäksi valmistetaan kauppaketjujen omien merkkien juomia. Tärkeimmät markkinat ovat kotimaassa, ja vientiä on muun muassa Etelä-Koreaan, Saksaan, Arabiemiraateihin ja Kiinaan. Tuotantolaitoksia on kaksi Suomessa ja lisäksi tytäryhtiö Ruotsissa.

Listautuminen oli Fondian perustajien unelma

Helsingissä pääpaikkaansa pitävä lakipalveluyritys Fondia huolehtii asiakkaan koko juridiikan perustasta. Marianne Saarikko Janson ja Mårten Janson huomasivat vuonna 2004, että lakiapua tarvitseville yrityksille oli vain kaksi vaihtoehtoa: palkata juristi tai tehdä toimeksianto asianajotoimistolle.

Tärkeä oivallus oli rakentaa Fondiasta fantastinen työpaikka, jonne haluavat töihin parhaat osaajat ja tyypit. Väki pysyy, mikä on tärkeää asiakkaalle.

Alkuvuonna 2017 yksi unelma toteutui, kun Fondia listautui Helsingin pörssin pienten yhtiöiden Nasdaq First North Finland -markkinapaikalle.

– Kun anti ylimerkittiin 11-kertaisesti, yritys on menestynyt ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, on ollut helppo hymyillä, Mårten Janson summaa.

Lunetten missiona kuukautisvallankumous

Käytännöllinen ja toimiva muotoilu siivittivät Lunetten maailman suosituimmaksi kuukautiskupin tuottajaksi. Tuotetta myydään jo yli 40:ssä maassa. Kaikki sai alkunsa vuonna 2004, kun Lune Groupin perustaja ja toimitusjohtaja Heli Kurjanen kokeili kuukautiskuppia, mutta ei ollut tyytyväinen tuotteeseen. Seuraavana kesänä mökillä alkanut tuotekehitys johti siihen, että neljän kuukauden kuluttua ensimmäinen tuote oli valmis.

Lune Groupissa uskotaan kasvuun ja tarpeen heräämiseen silloin, kun aika on kypsä.

– Olemme pystyneet rahoittamaan firmaa tulorahoituksella ja kun emme ole lähteneet rönsyilemään, kaikki on pysynyt hanskassa, Kurjanen kertoo. Hänen mukaansa kehitysmaissa on 500 miljoonaa naista ilman kuukautissuojaa, joten potentiaaliset asiakkaat eivät lopu kesken.

Yhtiö tekee yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestön kanssa Afrikan isoimmassa slummissa Keniassa. Köyhän slummin tytöt, joilla ei ole mahdollisuuksia hankkia kuukautissuojia saavat kupit.

Yrittäjäsanomat

Kuvat: Esa Siltaloppi

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Pääministeri Yrittäjägaalassa: ”Asiat pitäisi pystyä sopimaan paremmin yrityksen sisällä”

21. Lokakuu 2017 - 19:23

– Jaan Suomen Yrittäjien huolen siitä, että paikallisessa sopimisessa ei päästy riittävästi eteenpäin. Asiat pitäisi pystyä sopimaan paremmin yrityksen sisällä, pääministeri Juha Sipilä sanoi Yrittäjägaalassa.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan on selvä, että asioista pitäisi pystyä sopimaan paremmin yritysten sisällä.

– Kun Suomen syöksykierrettä oikaistiin, ainakin yksi asia jäi puolitiehen. Jaan Suomen Yrittäjien huolen siitä, että paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenpäin, pääministeri sanoi juhlapuheessaan Valtakunnallisten yrittäjäpäivien Yrittäjägaalassa Joensuussa lauantai-iltana.

Sipilän mukaan suurten yritysten edunvalvonnan näkökulma on eri kuin pienten.

– Ymmärrän Suomen Yrittäjien tuskan tässä asiassa. Ja toivon pystyväni vielä auttamaan tässä, Sipilä sanoi.

–  Kun sovitaan työnantajien ja työntekijöiden välisistä asioista, se oikea pöytä on yrityksen neukkarin pöytä, jossa työntekijät ja työnantaja voivat sopia asioista nykyistä laajemmin.

Sipilä totiesi että tässä asiassa Suomi on selvästi kilpailijamaitaan jäljessä.

Yksinyrittäjien tilannetta parannettu, mutta tekemistä riittää vielä

Pääministeri kertoi, että kasvurahoitusta on lisätty ja yksityistä rahaa on paljon aiempaa enemmän. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä ulkomaalaisten startup-yrittäjien oleskeluluvasta eli niin kutsuttua startup-viisumia.

Hän muistutti, että yksinyrittäjien määrä kasvaa noin neljällä tuhannella joka vuosi, ja että heistä puolella heistä tulot jäävät alle 2 000 euroon kuukaudessa. Hän totesi, että innovaatiosetelistä ja maksuperusteisesta arvonlisäverotuksen tilityksestä on saatu hyviä kokemuksia ja hyvää palautetta.

–  Yrittäjyyden voi nyt aloittaa työttömyysturvalla, sairauspäivärahan omavastuuaikaa on lyhennetty. Myös yrittäjävähennys on merkittävä parannus. Mutta vielä on paljon tehtävää yksinyrittävän aseman helpottamiseksi.

Suomen Yrittäjät ajoi vahvasti kaikkia pääministerin mainitsemia uudistuksia, jotka auttavat yksinyrittäjiä.

Sipilän mielestä on kuitenkin huolestuttavaa, että työnantajayrittäjien määrä on laskenut parin vuoden aikana noin kahdeksalla tuhannella.

– Vaikka koeaikaa on jatkettu, takaisinottovelvoitetta lyhennetty, määräaikaisuus on tehty helpommaksi sopia, työmarkkinauudistuksia tarvitaan nimenomaan työnantajayrittäjien määrän kasvattamiseksi.

Sipilä totesi, että Suomi elää yrittäjyydestä ja yritysten menestyksestä.

– Jos meillä ei ole yrityksiä, ei ole työpaikkoja ja elinvoimaa. Jos meillä ei ole yrityksiä, ei ole työpaikkoja ja elinvoimaa. Jos meillä ei ole työtä, ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

"Pitääkö pizzerian perustajalla olla yliopistotason taidot?"

21. Lokakuu 2017 - 16:39

Yrittäjäpäivillä Joensuussa puhuneella Ali Giraylla on ravintola ja kaksi tulkkausyritystä. Kurditaustainen Giray auttaa työkseen maahanmuuttajia kieliongelmissa ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa sekä yrittäjyydessä.

Hänen toinen tulkkausfirmansa tarjoaa perinteisiä tulkkauspalveluja, toisessa yrityksessä taas on kehitetty Youpret-sovellus, jonka avulla esimerkiksi saa nopeasti yhteyden tulkkiin missä päin maailmaa.

– Maahanmuuttajille pitää opettaa yrittämistä. On arvokas asia jos joku onnistuu ansaitsemaan leipää itselleen ja perheelleen sekä vielä tarjoaa työtä muillekin - ja näyttää esimerkkiä, Giray sanoo.

Hän huomauttaa, että Helsingissä 40 prosenttia perustettavista uusista yrityksistä on maahanmuuttajataustaisia. Girayn aloitteesta Joensuussa on perustettu maahanmuuttajayrittäjän palkinto.

– Mutta nakkikioskin pitäjältä ei pitäisi vaatia Michelin-ravintolan omistajan taitoja ja valmiuksia, tai valtavaa paperisotaa pizzayrittäjältä, joka on pitänyt ravintolaa jopa vuosikymmeniä kotimaassaan, Giray sanoo.

Toisaalta kaikki eivät haluaisi alkaa pizzerian pitäjiksi, mutta monesti muut vaihtoehdot ovat vaikeampia. Opiskeluihinsa liittyen Ali Giray haastatteli 26 maahanmuuttajaa, joista vain yksi halusi ravintola-alalle.

Girayn mielestä yrittäjyyttä pitää saada enemmän oppia työn kautta ja aloittavan yrittäjän paperisotaa pitäisi vähentää.

– Kun minä aloin perustaa pizzeriaa 18-vuotiaana minulle naurettiin, Vuoden pakolaismieheksi viime vuonna valittu Giray muistelee.

Nyt Giraylle ei enää naureta, hän on yrittäjä, maakuntavaltuuston jäsen ja Joensuun Yrittäjien varapuheenjohtaja.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kurkistus Yrittäjäpäivien Karjalaisiin pitoihin: Perinteisiä ja vähemmän perinteisiä asuja

21. Lokakuu 2017 - 13:36

Tunnelma oli katossa, kun yrittäjät saapuivat teema-asuissaan Yrittäjäpäivien perjantain päättäneisiin Karjalaisiin pitoihin.

Katso videolta tunnelmia tilaisuudesta!

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kasvuyrittäjän kolme vinkkiä kansainvälistymiseen: "Älä jää SM-liigatasolle, mene suoraan NHL:ään"

21. Lokakuu 2017 - 11:59

Nelli Lähteenmäki tunnetaan You-app -sovelluksesta, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia.

– Missionamme on auttaa miljardeja ihmisiä elämään terveellisemmin. Yksi tavoite on sairauksien ennaltaehkäiseminen.

Yhdysvalloissa sovellus on saanut jo poikkeuksellista huomiota, kun Apple nosti sen paikallisen App Storen suositeltavien sovellusten ykköseksi.

– Se oli iso juttu meille. Harva suomalaissovellus on yltänyt samaan, Lähteenmäki iloitsee.

Lähteenmäki kannusti Yrittäjäpäivillä suomalaisia pk-yrittäjiä ajattelemaan kansainvälisesti mahdollisimman pian.

– Voit olla kansainvälinen jo ensimmäisestä päivästä alkaen. Mentaliteetti kannattaa asettaa maailmanluokan tasolle. Ulkomaille kannattaa lähteä, jos siellä ovat yrityksen kannalta parhaat osaajat, sijoittajat ja neuvonantajat. Toisaalta Suomessa on hyvä pysyä, koska täällä on kohtuullisen edullista ja pätevää työvoimaa.

Oppia Amerikasta

Lähteenmäen mukaan yrittäjän "ei tarvitse olla Piilaaksossa, mutta Piilaakson pitää olla yrittäjässä".

– Me esimerkiksi emme suunnittele mitään SM-liigaan vaan menemme suoraan NHL:ään, hän vertaa.

Lähteenmäki on työskennellyt useiden vuosien ajan Kalifornian Piilaaksossa.

– Yhdysvalloista opin esimerkiksi sen, miten tärkeitä asiakaspalvelu ja sen laatu ovat. Toinen oppi oli, että asiat etenevät todella nopeasti. Siellä ei jäädä odottelemaan viikkoa että joku vastaa sähköpostiin.

Kolmas oppi oli markkinoinnin ja myynnin resursoiminen.

– Hyvin tehty moottori ei riitä. Pitää osata kuorruttaa se kiinnostavasti.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät