Yrittäjät tiedotteet

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 40 min sitten

Venäläiset tulivat Yrittäjäpäiville

21. Lokakuu 2017 - 11:48

Pk-yrityksiä Venäjällä edustava Opora Rossii –järjestön edustajat ovat käyneet Yrittäjäpäivillä aiempinakin vuosina. Opora on Suomen Yrittäjien yhteistyökumppani Venäjällä.

Opora edustaa noin 370 000 yritystä, jotka luovat noin viisi miljoonaa työpaikkaa. Opora toimii koko Venäjän alueella ja sillä on 81 alueellista edustustoa. Järjestö on perustettu vuonna 2002.

Opora Rossiin ja Suomen Yrittäjien yhteistyö alkoi vuonna 2008 Oporan Pietarin puheenjohtajan Dimitri Ivanovin aloitteesta.

– Tämän jälkeen olemme järjestäneet noin 60 yhteistä tilaisuutta: seminaareja, tapaamisia, foorumeita, tutustumismatkoja. Yhteistyön keskeisenä päämääränä on lisätä suomalaisten ja venäläisten yritysten välistä yhteistyötä, kertoo Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

”Haemme oppia Suomesta”

– Pk-yrittäjyys Venäjällä on vielä nuorta ja se kehittyy koko ajan. Haemme oppia ja yhteistyötä Suomesta, kertovat Opora Rossiin edustajat Tahir Bikbaev ja Dimitri Petrovichev. Bikbaev on valtakunnallisen yrittäjäjärjestön hallituksen jäsen ja Petrovichev Pietarin alueen johtaja.

–Tavoitteenamme on kaksinkertaistaa venäläisen pk-sektorin tuotanto ja osuus bruttokansantuotteesta, Bikbaev ja Petrovichev sanovat.

Venäjällä pk-sektorin osuus BKT:sta on nyt noin 20 prosenttia, Suomessa se on noin 40 prosenttia.

–Meillä oli hyvä palaveri Suomen Yrittäjien johdon kanssa. Meidän pitää yhdessä kehittää yrittäjyyttä, venäläiset toteavat.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin yrittäjä kerää voimia arkeen: 3 tarinaa luonnon keskeltä

20. Lokakuu 2017 - 18:13

Omasta jaksamisesta huolehtiminen on avainasemassa etenkin yksinyrittäjän kohdalla. Jos oma terveys pettää, vaakalaudalla voi olla myös toimeentulo.

Tapasimme kolme eri alan yrittäjää Kolilla, jonne yrittäjät tekivät yhteisen retken parhaillaan käynnissä olevien Yrittäjäpäivien aikana.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kasvuohjelman yrityksiin 1800 uutta työpaikkaa – ”Positiivinen vipuvaikutus”

20. Lokakuu 2017 - 14:30

Eniten suuntaudutaan Pohjoismaihin ja muihin EU-maihin. Yritykset myös ennakoivat liikevaihtonsa yli nelinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Kasvajat-selvitykseen vastasi noin 160 yritystä, jotka osallistuivat tänä vuonna Suomen suurimpaan pk-yritysten kasvun sparrausohjelmaan, Kasvu Openiin. Yritykset ovat eri toimialoilta, eri puolilta Suomea ja kasvun eri vaiheissa. Reilu kolmannes vastanneista yrityksistä on perustettu vuonna 2014 tai sen jälkeen.

Ulkomaille laajentuminen on suunnitteilla kahdeksalla kymmenestä vastaajasta. Vastaajista 31 prosentilla ei ole tällä hetkellä toimintaa ulkomailla. Yleisimmät kohdemaat ovat Ruotsi, muut EU-maat ja muut Pohjoismaat.

Uudet tuotteet ja uudet markkinat kärjessä

Yleisimmät keinot kasvutavoitteiden saavuttamiseksi ovat uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen (80 prosenttia), uusille markkinoille laajentuminen (77) sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen (65). Tärkeimmät keinot kasvutavoitteiden saavuttamiseksi toistuvat samoina vuosittain. Kasvajat-kyselyä on toteutettu sparrauksessa mukana oleville yrityksille vuodesta 2015 saakka.

1,9 miljardia uutta liikevaihtoa

Kasvu Openin raportin mukaan vastaajat arvioivat yli nelinkertaistavan liikevaihtonsa vuoteen 2020 mennessä. Kun yritysten keskimääräinen liikevaihto on nyt noin miljoona euroa, arvioidaan sen olevan vajaan kolmen vuoden kuluttua yhteensä keskimäärin 5,5 miljoonaa euroa.

– Tutkimus osoittaa selvästi kasvunälkäisten yritysten positiivisen vipuvaikutuksen Suomen talouteen. Tänä vuonna sparrauksessa mukana olevat yritykset arvioivat luovansa lähes 1800 uutta työpaikkaa ja 1,9 miljardia uutta liikevaihtoa seuraavan kolmen vuoden aikana, sanoo tutkimuksesta vastanneen Kasvun Roihu Oy:n toimitusjohtaja Matti Härkönen.

Viime vuoteen verrattuna liikevaihdon kehityksen odotetaan olevan suurempaa, mutta henkilöstömäärän kehityksen arvioidaan hieman viime vuotta maltillisemmaksi.

Sparraus koettiin hyödylliseksi

Vuodesta 2015 lähtien toteutetussa Kasvajat-selvityksessä kasvun haasteet toistuvat samoina. Suurimmat kasvun haasteet ovat kasvun rahoituksen saaminen (30), osaavien ihmisten löytyminen ja rekrytointi (15) sekä puutteelliset taidot ja resurssit myynnissä ja markkinoinnissa (15).

Kaikki vastaajat ovat tavanneet Kasvu Open -sparrausohjelmaan aikana vähintään kymmene eri asiantuntijaa, joista 1-2 on ollut rahoitusalan ammattilaisia.

Suurin osa vastaajista (87 prosenttia) koki Kasvu Openin sparrauksen vahvistaneen yrityksensä valmiuksia kasvuun. Uusien verkostojen luominen, lisääntynyt näkyvyys ja strategian päivittyminen koettiin Kasvu Openiin osallistumisen suurimmiksi hyödyiksi.

Kasvu Openin valtakunnallinen finaali järjestetään 25.-26.10. Jyväskylässä. Tällöin valitaan kasvunäkymiltään lupaavimmat yritykset jo toimivien yritysten ja startupien sarjoissa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Professori huolissaan pienten digivalmiuksista

20. Lokakuu 2017 - 13:00

Ensin yrittäjien pitää Arto Lahden mukaan ymmärtää ongelma, eli tulla tietoisiksi siitä, mitä lisäarvoa digi tuo yrittäjyyteen. Hän on käynnistänyt keskustelut pk-seudun ammattikorkeakoulujen kanssa yrittäjien ja opiskelijoiden yhteisen digiohjelman käynnistämiseksi.

– Keskeistä olisi myös löytää jatkajia nykyisille luopuville yrittäjille riittävän ajoissa, jotta yritys saataisiin kasvupolulle. Ajatus on tehdä tätä kilpailunomaisesti pääkaupunkiseudun oppilaitosten kanssa, jolloin opiskelijat suunnittelisivat yritysten uudistamista tiimeinä ja todellisten esimerkkien valossa.

Professori Lahden mukaan digivallankumous mahdollistaa pk-yrityksille noin 20–40 prosentin tehokkuuslisän ja samalla avaa tien kansainvälisille markkinoille kohtuullisilla kustannuksilla.

Erilaiset kilpailut ja tapahtumat motivoivat luomaan uutta. Lahti muistetaan hänen Aalto-yliopistolla järjestämistään tuotepalvelukilpailuista, joissa sijoittajat Leijonan luolan tapaan arvioivat opiskelijoiden liikeideoita.

Kansallinen kysymys

– On iso kansallinen kysymys, miten restarttien hiljainen tieto saataisiin edes joltain osin siirtymään, jotta työpaikat jatkuisivat ja kenties osasta tulisi kasvuyrityksiä.

Restartup-termillä tarkoitetaan omistajanvaihdoksen kynnyksellä olevia yrityksiä.

Liiketoiminnan digitalisoinnin keskeisimmät prosessit, kuten laskujen lähettäminen ja käsittely sekä avainlukujen seuranta on ohjelmistoyhtiö Visman mukaan digitalisoitu 52 prosentissa suomalaisyrityksiä. Selvityksen otos oli pienehkö, vain 430 henkilöä. Tuore Suomen Yrittäjien ja Elisan tutkimus paljasti, että tietotyön välineitä, kuten etäyhteyttä työpaikan verkkoon, käytetään vähemmän pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ulkopuolella.

Lahti ottaa esimerkin digitaalisuuden tuomasta kustannushyödystä.

– Esimerkiksi sähkömies, jolla on asiakastiedot älypuhelimessa. Työt hoituvat paljon nopeammin, ja kustannus per asiakas on järkevä. Silloin sitä työtä ostetaan enemmän.

Hän hahmottelee myös operaattoriyhteistyötä pk-yritysten digihaasteen taklaamiseen.

– Ajatuksena, että voitaisiin räätälöidä digipaketteja pienille yrityksille. 

Kymmenet tuhannet yrittäjätyöpaikat ovat arvokkaita, sillä niissä on keskimäärin muitakin kuin yrittäjä itse. Suomessa ei ole yritetty löytää ratkaisuja luopuvien yrittäjien tarpeisiin, väittää professori Lahti.

– Sitten kun ottaa kysymyksen, että miten luopuvien yrittäjien kanssa päästäisiin kohtaamiseen oppilaitosten kanssa. Mistä löytyisi paremmin resursseja heidän tarpeisiinsa? Silloin yleinen puhe ei auta.

Elämäntyönä yrittäjyys

Lahti oli yrittäjyyden professori Helsingin Kauppakorkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopistossa vuodesta 1990 tähän syksyyn asti. Sitä ennen hän oli markkinoinnin, yrittäjyyden ja pienyritystoiminnan professori. Hän oli presidenttiehdokkaana vuonna 2006.

Kuva: Aalto-yliopisto/ Anni Hanén

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät käynnistyivät: Katso videolta Jyrki Mäkysen ja Mikael Pentikäisen mietteet

20. Lokakuu 2017 - 11:04

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen ja toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoivat tuoreeltaan perjantai-aamuna julkaistun Yrittäjägallupin sisältöä.

Gallupin pääkohtia oli tieto siitä, että 70 prosenttia pk-yrittäjistä haluaisi sopia työehdoista henkilöstön kanssa työpaikalla.

Oheisesta Facebook Live -videosta selviää myös, millaisia rakenteellisia uudistuksia Jyrki Mäkynen toivoo työttömyyden parantamiseksi.

Yrittäjäpäivien ohjelmassa on perjantaina järjestön liittokokous, retkiä ja illalla karjalaiset pidot. Lauantaina seminaarissa on joukko kiinnostavia puhujia. Päivä huipentuu iltagaalaan, jossa juhlapuhujana on pääministeri Juha Sipilä. Gaalassa jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot.

 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Selvä enemmistö haluaisi sopia paikallisesti – Vain kuudesosa kuuluu työnantajaliittoon

20. Lokakuu 2017 - 10:00

Suomen Yrittäjien liittokokouksessa vaaditaan, että Suomessa on oltava sopimisen vapaus yrittäjien ja työntekijöiden kesken. Yrittäjät edellyttää, että yrityksen kilpailutilanne pitää voida ottaa huomioon. Ketään – ei työntekijöitä eikä yrityksiä – saa syrjiä.

– Suomen talouskasvu pitää vakiinnuttaa, julkinen talous saada tasapainoon ja työllisyysaste nostaa 80 prosenttiin, yrittäjäjärjestö linjaa.

Tämä on mahdollista, jos Suomesta tehdään yrittäjyyden ihanneyhteiskunta.

– Vain yrittäjien riskinoton, yritysten menestyksen ja niiden tuoman hyvinvoinnin kautta kasvu jatkuu, työpaikat lisääntyvät ja julkinen talous tasapainottuu, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen avaa. 

Yrittäjäjärjestön liittokokous on parhaillaan koolla Joensuussa. 

Peräti 63 prosenttia luopuisi yleissitovuudesta

Tänään julkistettu Yrittäjägallup kertoo, että peräti 70 prosenttia pk-yrittäjistä haluaisi sopia työehdoista yrityksissä. Vastaajista vain 16 prosenttia kuuluu työehtosopimuksia tekevään työnantajaliittoon. Peräti 63 prosenttia kannattaa työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista.  

Yrittäjägallupin tuloksista selviää myös, että 74 prosenttia yrittäjistä arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen rohkaisisi palkkaamaan lisää työntekijöitä. 

Yrittäjägallupiin vastasi 1012 yrittäjää. Tiedot kerättiin syys-lokakuussa. Sen teki Kantar TNS.

Koheneva työllisyys edellyttää rakenteellisia uudistuksia

Elokuun 2017 kausitasoitettu työttömyysaste oli 8,6 prosenttia eli noin 233 000 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden piirissä arvioidaan olevan noin 200 000 henkilöä. Näiden väliin jää vain noin 30 000 henkilöä. 

– Työttömyyttä ei siis voi merkittävästi alentaa ilman, että tehdään työmarkkinoille rakenteellisia uudistuksia, Mäkynen sanoo. 

– Lisäksi on varmistettava, että suomalainen verojärjestelmä ymmärtää yrittäjyyttä, kannustaa yrittäjäriskiin, on kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä vakaa ja ennakoitavissa, Mäkynen listaa uudistustarpeita.

Yrittäjägaalan juhlapuhujana pääministeri Juha Sipilä

Suomen Yrittäjien liittokokous avasi perjantaina yrittäjäjärjestön vuoden päätapahtuman Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, joille osallistuu yli 1200 pk-yrittäjää eri puolilta Suomea.  

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät valinnanvapauslaista: ”Sote-keskuksien välille tulee synnyttää kunnon kilpailua”

20. Lokakuu 2017 - 8:40

SY:n mukaan luonnos jättää paljon päätösvaltaa maakunnille. Maakuntapäättäjien on tulevaisuudessa varmistettava, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

– Luonnos antaa hyvän pohjan uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kyseessä on suuri järjestelmämuutos. Se olisi merkittävä askel parempaan, mutta ei pidä luulla, että kaikki tulee kerralla valmiiksi. Paljon jää tehtävää ja kehitettävää tuleviin vuosiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä, Pentikäinen sanoo.

Terveyskeskusyrittäjällä luotto valinnanvapauden onnistumiseen

Kunnanlääkärit Kiuruvesi on Suomen ensimmäinen valinnanvapauspalveluja tarjoava yritys.  Valinnanvapauskokeilujen asukkailla on mahdollisuus valita itse terveyskeskus eri palveluntuottajien välillä.

Kunnanlääkärit Kiuruvesi työllistää yrittäjien lisäksi sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan.

– Uskomme, että toiminta kantaa, kun valinnanvapauslainsäädäntö tulee. Meillä draiverina on se, että saamme tuotua palvelut lähelle ihmistä. Meidän pitää pystyä jatkossa investoimaan, nyt olemme saaneet palkat maksettua, yrittäjä ja lääkäri Sami Salminen sanoo.

Miten terveyskeskusyrittäjä suhtautuu päättäjien poukkoiluun valinnanvapauslainsäädännön kanssa?

– Kukaan ei kaipaa tähän maahan oligopolia, jossa olisi vain muutama kansainvälinen palveluntuottaja ja sitten julkinen tuottaja, Salminen uskoo.

Pentikäinen: Keskittyminen on estettävä

Pentikäisen mukaan on tärkeä varmistaa, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

- Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

Yksityiskohdatkin hiottava kuntoon

Hallitus haluaa, että pk-yritykset voivat osallistua sote-palvelujen tuottamiseen niin sote-keskuksina kuin asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kautta. Lakiluonnoksessa on kuitenkin yksityiskohtia, jotka voivat hankaloittaa tavoitteen toteutumista.

Lakiluonnos sanoo, että palveluntuottaja vastaa palveluunsa liittyneiden hoitokomplikaatioiden ja vastaavien korjaamisen kustannuksista.

– Tällainen vaade on esimerkiksi yksinyrittäjänä toimivalle fysioterapeuttiyrittäjille kohtuuton. Tähän on jatkovalmistelussa löydyttävä eri kokoisia toimijoita tasapuolisesti kohteleva ratkaisu, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yksi Yrittäjiä huolestuttava yksityiskohta liittyy sosiaalialan yrittäjyyteen. Luonnoksen mukaan sote-keskuksessa sosiaaliohjausta ja -neuvontaa antavan henkilön on oltava palvelussuhteessa sote-keskukseen.

– Tarkoittaako tämä, että sosiaalialan ammattihenkilö ei voi toimia ammatinharjoittaja-yrittäjänä osana sote-keskusta samalla tavoin kuin esimerkiksi lääkäri? Kallama kysyy.

Vaatimuksella on merkittävä vaikutus pk-yrittäjien mahdollisuuksiin pyörittää sote-keskusta. Valinnanvapauskokeilujen perusteella tiedetään, että esimerkiksi sote-keskus, jossa toimii esimerkiksi kolme lääkäriä, ei vielä työllistäisi kokopäiväisesti sosiaalialan ammattihenkilöä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Pentikäinen pohtii parlamenttia

19. Lokakuu 2017 - 20:51

– Minun on otettava asiaan kantaa, jos Väyrynen palaa. Pitää miettiä rauhassa ja keskustella sekä työnantajani että perheeni kanssa, jotta päätökseni on valmis, jos tämä realisoituu.

– Tilanteeni EU-vaalien jälkeen on muuttunut. Olin vaalien aikaan itse yrittäjä ja vapaa lähtemään, mutta nyt olen yrittäjäjärjestön palveluksessa. Toki perustelujen täytyy olla painavat, jos pyytää eroa tehtävästä, johon äänestäjät ovat valinneet, vastaa Mikael Pentikäinen Joensuussa.

Joensuussa alkaa perjantaiaamuna Yrittäjäpäivät yrittäjäjärjestön liittokokouksella.

”Tilanne aidosti auki”

Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo tilanteen olevan vielä ”aidosti auki”.

– Vielä on liian aikaista sanoa oikeastaan mitään. Mikaelin täytyy pohtia asiaa omalta kohdaltaan ja sitten me arvioimme asian yhdessä järjestön kannalta. Sen jälkeen päätös mahdollisesta toimivapaasta tehdään Yrittäjien hallituksessa. Sitä päätöstä on turha ennakoida.

– Yrittäjien kannalta EU on tärkeä, koska iso osa yrityksiä koskevasta sääntelystä lähtee unionista. Siinä mielessä parlamentti on merkittävä paikka nähdä ja tehdä EU-vaikuttamista suomalaisten yritysten hyväksi, joten päätöstä on harkittava tarkoin, sanoo Mäkynen.

Missä vaiheessa Pentikäisen työ Yrittäjissä on?

– Meneillään on isoja asioita sekä vaikuttamisen että järjestön uudistamisen saralla. Mikaelin rooli on tärkeä, mutta meillä on tällä hetkellä erittäin pystyvä organisaatio viemässä asioita eteenpäin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi tutkimus mullistaa vanhat käsitykset – nämä tekijät pitävät asiakassuhteen elossa

19. Lokakuu 2017 - 13:45

Ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulu Hankenissa tarkastettava Lotta Vuoriston väitöskirja tuo uutta tietoa yritysten ja kuluttajien kohtaamisista asiakassuhteissa.

Yleisesti käytetyn vuorovaikutusteorian sijaan tutkimus osoittaa, että asiakassuhde jatkuu tai päättyy riippumatta siitä miten yritys näkee asian.

– Tutkimuksessa löytyi aivan uusia ulottuvuuksia. Asiakassuhteet ovatkin monimutkaisempia ja ristiriitaisempia kuin mitä on perinteisesti kuvattu, Vuoristo kertoo Yrittäjät.fi:lle.

– Vaikuttaa siltä, että asiakas on usein samanaikaisesti sekä tyytyväinen että tyytymätön.

Vuoriston mukaan yritykset omilla ratkaisuillaan nostavat joko tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden tunnetta.

– Asiakassuhteen mallinnus kuluttajanäkökulmasta on tärkeää. Tulisi katsoa asiakkaan elämää kokonaisuudessaan. Asiakassuhde on ehkä alkanut jo aikoja sitten, tai jatkuu asiakkaan mielessä hamaan tulevaisuuteen asti. Yksi markkinointiviesti tänään on asiakkaan silmissä vain hiekanjyvänen kokonaisuutta ajatellen.

– Jos kuluttaja on lähtökohtaisesti tyytymätön, yhdellä kontaktilla tai kohtaamisella on pieni merkitys. Taas toisaalta, jos hän on tyytyväinen, yritys voi horjuttaa sitä tunnetta aika vähän, Vuoristo toteaa.

Asiakassuhteita ilman yritystä

Making Sense of Customer Relationships: a Consumer Perspective -väitöstutkimuksessaan Vuoristo löysi asiakassuhteita, jossa yritystä ei ollut enää olemassakaan ja asiakassuhde jatkui silti.

– On yritysten kannalta lohdullista, että jos asiakassuhde on rakentunut asiakkaan mielessä mielekkääksi ja merkitykselliseksi, on se silloin aika vakaalla pohjalla.

Vuoriston mielestä markkinointiviestintää kohdennetaan liian nykyhetkeen fokusoivaksi.

– Pitäisi ajatella pidemmälle ihmisten menneisyyteen ja tuelvaisuuteen. Emme me elä tyhjiössä, meillä on jatkuva virta elämässä. Ajatuksia siitä, mistä olemme tulossa, minne menossa.

– Ajatellaan esimerkiksi autoalaa. Yleensä kaupantekohetkellä kysytään tuotteeseen ja lisäpalveluihin liittyviä asioita. Yritetään hahmottaa asiakkaan sen hetkistä elämäntilannetta. Ei esimerkiksi mietitä vaikkapa asiakkaan eläkesuunnitelmia, rakenneta asiakassuhteen kaarta pitemmälle. Vanhalla tavalla myyjä saa kaupattua auton, mutta uudella tavalla ajateltaessa asiakas saattaa palata myöhemmin, asiakassuhde jää elämään.

Vuoristo väittelee aiheesta perjantaina 27. lokakuuta.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

118 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

19. Lokakuu 2017 - 13:15

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 12.10.-18.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 118 yritystä.

 

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ALAVIESKA

Alavieskan LVI Oy

1991

1868000

142000

ALAVUS

Kuljetus Timo Talvitie Oy

2008

243000

47000

ESPOO

Predisys Oy

1992

1636000

139000

ESPOO

Agile Work Oy

2014

373000

61000

ESPOO

Hammaslaboratorio X-iDent Oy

2010

371000

28000

ESPOO

METIX OY

2012

253000

46000

ESPOO

Sofigate Group Oy

2011

37341000

1979000

ESPOO

MK-Invent Oy

1994

300000

65000

ESPOO

Fantastico Music Oy

2001

285000

29000

FORSSA

IO Kustantajapalvelut Oy

2006

275000

147000

HAILUOTO

Polarmoss Oy

1985

2092000

98000

HAMINA

Rahti-Pakkanen Oy

1984

268000

33000

HEINOLA

Päijät-Hämeen Tili- ja Tilintarkastus Oy

1995

436000

86000

HELSINKI

Fail-Safe IT Solutions Oy

2010

353000

174000

HELSINKI

Forty4 Ab

2015

299000

174000

HELSINKI

Gasification Technologies Oy

1997

319000

60000

HELSINKI

Ilona Rauhala Oy

2007

238000

79000

HELSINKI

Länsi-Suomen Puhallusvilla Oy

2009

936000

52000

HELSINKI

Moscow Trade House Oy

2012

655000

28000

HELSINKI

Pika-Bangla Oy

1993

237000

29000

HELSINKI

Suomen Täsmäkorjaus Oy

1987

170000

101000

HELSINKI

AK BYGGTEAM AB

2015

2252000

455000

HELSINKI

Arlot Oy

1993

174000

24000

HELSINKI

Dexinvest Oy

2004

870000

687000

HELSINKI

Felt Bay Pub Oy

2010

836000

173000

HELSINKI

Trading Vaittinen Oy

1995

370000

54000

HELSINKI

Amilecap Oy

2004

193000

66000

HELSINKI

Dionecraft Oy

1996

327000

14000

HELSINKI

Forvest Oy

2006

1297000

1153000

HELSINKI

Kannon-Romu Osakeyhtiö

1960

4292000

1114000

HELSINKI

Rakum Oy

1991

249000

13000

HELSINKI

Teleda Oy

2007

206000

22000

HELSINKI

Fidens Oy

2012

197000

30000

HELSINKI

Kiinteistöpalvelu Korttelitalonmies Oy

2012

175000

17000

HELSINKI

LehtiMarket Consumer Service Oy

2008

479000

116000

HELSINKI

Movements Beauty Company Oy

1994

248000

37000

HELSINKI

Revoltti Oy

2006

1168000

120000

HELSINKI

TR-Trans OY

1986

512000

66000

HELSINKI

Vikmi Auto Oy

1996

530000

17000

HELSINKI

Kaukomaa Group Oy

1992

5778000

326000

HELSINKI

Oy Berkon Ab

1990

806000

236000

HELSINKI

SiniVida Oy

2009

2461000

96000

HOLLOLA

Geops Oy

2004

599000

92000

HYVINKÄÄ

Sasetec Oy

2001

382000

50000

II

Oulun Lämpökaivonporaus Oy

2005

485000

65000

ILMAJOKI

Savelan Tilikeskus Oy

1991

233000

24000

INARI

Huoltoasema V. Granath Oy

1983

2879000

90000

INARI

Talviravintolat Oy

2003

609000

4000

INKOO

LoggEn Ab

2014

582000

261000

JOENSUU

Lavapaja Korhonen Oy

1987

197000

19000

JOENSUU

Huoneistosisustus Invenius Oy

1990

477000

57000

JUVA

Juvan Sähkö Oy

1989

526000

36000

JYVÄSKYLÄ

Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

2013

730000

96000

JYVÄSKYLÄ

Rakennuspalvelu Bestrak Oy

2010

286000

73000

KAARINA

Kotivesi Suomi Oy

1995

911000

35000

KAARINA

Safewithme Oy

2015

631000

22000

KALAJOKI

T Isopahkalan Turkis Oy

1995

333000

64000

KALAJOKI

T. Kestilä Oy

1993

1274000

584000

KEMI

SubFeele Oy

2015

630000

43000

KERAVA

Ollies Sport & Security Oy

2008

220000

71000

KEURUU

Oy Prolaser Ltd

1989

3296000

476000

KITEE

Maanrakennus Ikäheimonen Oy

2001

464000

43000

KITTILÄ

Levin Kokous- ja Koulutuspalvelut Oy

1997

463000

126000

KOKKOLA

Maanrakennus B. Dahlbacka Oy

1984

5033000

412000

KONTIOLAHTI

Päiväkoti Kymppi Oy

2009

177000

21000

KONTIOLAHTI

Kontio-Sähkö Oy

1983

917000

266000

KOUVOLA

Häkätech Oy

2007

179000

87000

KOUVOLA

Kymen Selluvilla Asennus Oy

2007

172000

17000

KOUVOLA

Anjalankosken Metallinen Oy

1978

1044000

69000

KRISTIINANKAUPUNKI

Oy Klåvus Group Ab

2010

546000

96000

KUOPIO

Energia-Muuraus Oy

1996

957000

172000

KURIKKA

Yrityspalvelu Junikco Oy

2003

301000

10000

LAHTI

Agabena Tilit Oy

1984

175000

72000

LAHTI

Lahden NC-Työstö Oy

1984

204000

72000

LAHTI

Mainospepe Oy

1985

200000

12000

LAITILA

Vakka-Suomen Talohuolto Oy

1987

330000

56000

LAPPEENRANTA

Kuljetus Kilpiä Oy

1995

2570000

355000

LAPPEENRANTA

Innorak Oy

1991

679000

28000

LAPPEENRANTA

Mekava Oy

1970

1124000

262000

LAPUA

Lakeuden Kiinteistöhuolto Oy

2007

334000

35000

MAARIANHAMINA

Lead Invest Ab

2007

334000

224000

MUONIO

K.A. Kolström Oy

1897

4261000

637000

MYNÄMÄKI

Sairaankuljetus Koski Oy

2001

269000

16000

MÄNTSÄLÄ

Mäntsälän Keittiöexpert Oy

1991

350000

44000

NURMIJÄRVI

PMA-rakennus ja konehuolto Oy

2012

210000

65000

OULU

Ilmastointitekniikka Oy Pitkäaho

2008

1412000

217000

OULU

Metsäkuljetus Sipola Oy

1991

600000

159000

PARAINEN

Ramela Oy

2015

196000

33000

PETÄJÄVESI

Petäjäveden Energia Oy

2003

826000

162000

PORVOO

People´s Village Oy

1989

209000

31000

ROVANIEMI

Napapiirin Betoni Oy

1989

6362000

511000

ROVANIEMI

Nosto- ja Huolintalinja Finland Oy

1994

389000

23000

SALO

Mököistenmäen huolto-osakeyhtiö

1973

216000

4000

SALO

Salon Vihanneshalli Oy

2010

650000

265000

SALO

Angelniemen Antenni Oy

2013

174000

15000

SEINÄJOKI

Mikju Oy

2010

9259000

1839000

SIILINJÄRVI

Timo Villanen Oy

1999

270000

56000

TAMPERE

Konsulttitoimisto Metodi Oy

2014

243000

42000

TAMPERE

Jookos Oy

2005

672000

49000

TAMPERE

Meisenet Oy

1994

1264000

178000

TAMPERE

PK-Kaivin Oy

1997

282000

110000

TAMPERE

Professional Sport Service Fi Oy

1985

253000

48000

TAMPERE

ADALIA OY

2005

824000

69000

TAMPERE

BeAn Solutions Oy

2013

207000

82000

TAMPERE

Tamsara Oy

2015

496000

49000

TAMPERE

Pirkanmaan Boxi Oy

2002

389000

31000

TORNIO

Insinööritoimisto REITEK Oy

2005

406000

117000

TORNIO

Taalovaara Group Oy

2009

192000

64000

TURKU

TURUN TILITALO OY

2007

197000

10000

VANTAA

Busch Vakuumteknik Oy

1992

2604000

219000

VANTAA

Restasony Oy

2015

649000

194000

VANTAA

Eläinlääkäri Sonja Alaskewicz Oy

2012

381000

45000

VANTAA

TP Reen Oy

2012

244000

22000

VANTAA

Nikinmäen Putki Oy

2014

204000

35000

VANTAA

Oreko Oy

2014

173000

13000

VANTAA

Dosime Oy

2014

214000

27000

VIHTI

Nummelan Putkisaneeraus Oy

2008

384000

99000

YLÖJÄRVI

AP Rengashuolto Oy

2014

202000

6000

Kategoriat: Yrittäjät

Kuntoilubuumi villitsee, bisnes rullaa harvoilla – "yhdestä eurosta yrittäjälle tulosta kaksi senttiä"

19. Lokakuu 2017 - 12:07

Terveellisen elämäntavan tavoittelu kiinnostaa myös liiketoimintana. Vuodesta 2008 vuoteen 2015 mennessä kuntokeskusten luku- ja henkilöstömäärä sekä liikevaihto ovat lähes tuplaantuneet.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 toimialalla oli yhteensä 426 yritystä ja ne työllistivät yli 1 800 henkilöä. Yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 200 miljoonaa euroa.

Halvimmillaan kuntokeskukset veloittivat asiakkaalta 30 euroa kuukaudessa, laajemmissa palveluvalikoimissa kuukausihinnat vaihtelivat tyypillisesti 60 ja 100 euron välillä.

Uusien yritysten tullessa markkinoille vanhempia on poistunut alalta.

Tilastokeskuksen mukaan etenkin yksinyrittäjälle raskas kulurakenne on haastava.

Vuonna 2015 yhdestä kunto­keskukselle maksettavasta eurosta jäi keski­määrin yrittäjälle tulosta vain kaksi senttiä.

Kuntoilualan osakeyhtiöistä noin 39 prosentilla käyttökate oli negatiivinen.

Liikevaihdoltaan kymmenen suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli 82 miljoonaa euroa. Se on noin 40 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta sekä henkilöstömäärästä. Näillä liiketoiminta on erittiän kannattavaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yritysvastuuverkosto: Kestävässä kehityksessä 10 biljoonan mahdollisuus

19. Lokakuu 2017 - 8:40

Yritysvastuuverkosto FIBSin mukaan suomalaisyritykset hyödyntävät vain vähän kestävän kehityksen bisnesmahdollisuuksia.

Tuoreesta kyselystä kertoi torstain Talouselämä-lehti.

FIBSin mukaan alle neljännes suomalaisyrityksistä näkee YK:n kestävän kehityksen 17 globaalia tavoitetta liiketoimintamahdollisuutena.

Talouselämään kirjoittaneiden FIBSin Riikka Leppäsen ja Ulla Roihan mukaan kestävässä kehityksessä olisi kuitenkin tavoiteltavaa myös suomalaisyrityksille. Globaalin markkinan koko on 10 biljoonaa eli 10 tuhatta miljardia euroa.

– Suomesta löytyy innovatiivisia ja maailmaa muuttavia yrityksiä, jotka jo nyt ratkovat ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia tuotteillaan ja palveluillaan. Koko yrityskentällä on kuitenkin vielä paljon tehtävää, Leppänen ja Roiha kirjoittavat Talouselämässä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi laki liikesalaisuuksista tärkeä erityisesti pk-yrityksille

19. Lokakuu 2017 - 8:14

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietinnön keskiviikkona. Työryhmä ehdottaa säädettäväksi uutta liikesalaisuuslakia, jolla pannaan täytäntöön EU:n liikesalaisuusdirektiivi.

Mietinnön julkaisua seuraa lausuntokierros, jonka jälkeen laki etenee eduskuntaan. Liikesalaisuusdirektiivi on pantava kansallisesti täytäntöön 9.6.2018 mennessä.

- Liikesalaisuuksien korkeatasoinen suoja on erityisen tärkeä pk-yrityksille. Erilaisen aineettoman tiedon merkitys yritystoiminnassa on korostunut, joten on tärkeää, että yrityksillä on käytettävissä tehokkaita keinoja oikeudenloukkausten varalta, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä kommentoi esitystä liikesalaisuuslaista.

Suomessa liikesalaisuuksien suoja on ollut jo aiemmin verrattain hyvä, mutta ehdotus parantaa sitä.

- Lakiin tulee ensimmäistä kertaa selkeät säännökset siitä, mikä liikesalaisuus on ja milloin sen hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei ole sallittua.

Eri lakeihin on aiemmin sisältynyt erilaisia nimityksiä, kuten liike- ja ammattisalaisuus sekä yrityssalaisuus. Uuteen lakiin kootaan liikesalaisuuksia koskeva voimassaoleva siviilioikeudellinen sääntely ja otetaan uutena liikesalaisuusdirektiivin edellyttämät säännökset. Lakiin sisältyy siten määritelmien lisäsi säännökset siitä, mitä liikesalaisuuksien loukkauksista seuraa sekä säännöksiä liikesalaisuuksia käsittelevistä oikeudenkäynneistä.

Liikesalaisuuslaki koskee myös työsuhteita

Liikesalaisuuslaki soveltuu myös työsuhteisiin ja täydentää työsopimuslain säännöksiä. Laki ei kuitenkaan muuta merkittävästi nykytilaa, kuten julkisuudessa olleista tiedoista on saattanut ymmärtää.

- Uusi laki pohjautuu nykysääntelyyn ja direktiiviin. Uusista sananvapauden tai muiden perusoikeuksien rajoituksista ei siten ole kyse, Albert Mäkelä sanoo.

Ehdotettava laki ei rajoita salassapitosopimuksien tekemistä työsuhteissa. Tällaisia määräyksiä ei sisälly myöskään direktiiviin.

Vaikka uusi laki on kokonaisuutena hyvä, Suomen Yrittäjät jätti yhdessä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa eriävän mielipiteen pykälästä, joka koskee liikesalaisuuden ilmaisemista työntekijöiden edustajalle. Ehdotettu pykälä perustuu direktiiviin, mutta työntekijöiden edustajien tiedonsaanti toteutuisi direktiivissä edellytetyllä tavalla jo voimassa olevan lainsäädännön ja ehdotetun lain muiden säännösten nojalla.

- Tiedonsaantioikeudet sisältyvät jo nykysääntelyyn, joten uutta säännöstä ei tarvita, Mäkelä sanoo.

- Työntekijällä on oikeus käyttää riitatilanteissa ammattiliiton apua kuten ennenkin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yllätys eurooppalaisessa barometrissä – "mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille"

18. Lokakuu 2017 - 11:09

Euroopan yrittäjäjärjestö UEAPME:n pk-barometrin odotuksia paremmat luvut yllättivät myös puheenjohtaja Ulrike Rabmer-Kollerin.

Suhdanneodotuksia mittaava luku nousi 80,2 pisteeseen, korkeimmilleen sitten vuosina 2007-2008 alkaneen talouskriisin.

– Taustalla on eurooppalaisten kuluttajien ostovoiman myönteinen kehittyminen, Rabmer-Koller totesi tiedotteessa.

Julkaistun barometrin kokonaiskuva on Euroopan tasolla samansuuntainen kuin syyskuussa julkaistun Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin (SY, Finnvera ja TEM).

Positiivinen suhdannenäkymä Euroopassa heijastuu tällä hetkellä myös selkeänä talouskasvuna Suomessa.

"Digitaalisuus avaa uusia markkina-alueita"

Odotukset suhdanteiden kasvusta suhteessa toteutuneeseen kehitykseen vuoden alkupuoliskolla ovat Euroopan tasolla kuitenkin positiivisempia kuin Suomen pk-yrityksillä.

– Yhtenä syynä voi pitää kotimaan pk-yritysten investointien heikompia näkymiä tulevaisuuden odotusten suhteen verrattuna kevään toteutuneeseen tasoon, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen.

– Tämä herättää huolen nykyisen varsin korkean talouskasvun kestosta. Investoinnit ovat siemeniä myös talouden pidempiaikaiselle kasvulle ja niiden nihkeys vie pohjaa tulevalta kasvulta, Seppänen jatkaa.

Julkaistun barometrin mukaan etenkin odotukset tilauskannan kasvun vauhdista ovat pk-yrityksillä huomattavan suuret. Tämä kertoo Euroopan tasolla positiivisista näkymistä loppuvuodelle.

– Positiiviset näkymät lähialueilla heijastuvat parempina mahdollisuuksina myös suomalaisille yrityksille, iloitsee Seppänen.

Seppänen muistuttaa myös digitaalisuuden tarjoamista kansainvälistymisen mahdollisuuksista.

– Digitaalisuuden myötä avautuu pk-yrityksille paljon uusia markkina-alueita. Tätä tilaisuutta ei kannata jättää hyödyntämättä, Seppänen toteaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Microsoftilta uutuuskannettava työkäyttöön: Tällainen on Surface Book 2

18. Lokakuu 2017 - 10:05

Microsoft tuo markkinoille seuraajan Surface Book -kannettavalle. Tehokannettavan uusi versio parantaa suorituskykyä entisestään ja pidentää myös laitteen akkukestoa.

Surface Book 2:lle luvataan 17 tunnin akun kesto. Uuden näytönohjaimen ja prosessorin myötä valmistaja lupaa laitteelle viisi kertaa enemmän tehoa kuin edellisessä mallissa. Microsoftin mukaan Applen MacBook Prohon verrattuna tehoa on tuplasti.

Tehon luvataan riittävän ammattilaiskäyttöön tarkoitettujen ohjelmien kuten (esimerkiksi Adoben, Autodeskin ja Dessaultin ohjelmistot) käyttämiseen. Lisäksi kannettavalla voi pelata uusimpia pelejä.

Vielä on epäselvää, koska uutuusmalli saapuu Suomen markkinoille. Eurooppaan laite tulee 13,5-tuumaisella näytöllä. Rapakon takana laitteen alkaen-hinta on 1499 dollaria. 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tuore tutkimus: Pienissä yrityksissä innostuttiin henkilöstökoulutuksesta

18. Lokakuu 2017 - 9:05

Suurissa, vähintään 250 hengen yrityksissä koulutuksiin osallistuminen on pysynyt ennallaan. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen toteuttamasta vuotta 2015 koskevasta Yritysten henkilöstökoulutustilastosta, joka toistetaan viiden vuoden välein eri Euroopan maissa.

Pienessä työpaikassa mahdollisuudet osallistua henkilöstökoulutukseen ovat selvästi heikommat kuin suurten yritysten työntekijöillä, mutta ero on kaventunut kymmenessä vuodessa.

Vuonna 2005 osallistumisaste koulutuksiin pienissä yrityksissä (10–49 työntekijää) oli 24 prosenttia ja suurissa yrityksissä (yli 250 työntekijää) 47 prosenttia. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 38 ja 49 prosenttia.

Kurssimuotoista koulutusta oli järjestänyt 78 prosenttia yrityksistä. Kaikkien yritysten työntekijöistä osallistui kurssimaiseen henkilöstökoulutukseen vuoden 2015 aikana 44 prosenttia. Aikaisemmin naisten osallistumisaktiivisuus on ollut jonkin verran miehiä korkeampi, mutta vuonna 2015 miesten ja naisten osallistumisaste oli samalla tasolla.

Lisää koulutustunteja

Koulutukseen osallistuneiden osuus on siis noussut hiukan, mutta saadun koulutuksen määrä työntekijää kohden on laskenut hieman. Vuonna 2010 kurssikoulutustunteja kaikkia yritysten työntekijöitä kohti laskettuna kertyi yhdeksän ja vuonna 2015 kahdeksan tuntia.

Koulutus ja oppiminen ovat monimuotoistumassa ja samalla ero perinteisen kouluttautumisen ja muun ammattitaidon kehittämisen välillä on hämärtymässä. Yritysten panostus kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen on viime vuosina pysynyt melko ennallaan, mutta erityisesti erilaiset työn ohessa opiskelun muodot sekä itse-, etä- ja verkko-opiskelu ovat vastaavasti selvästi lisääntyneet. 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Rakennuspalvelu Kotoisa ja muut uudet yritykset − katso lista

17. Lokakuu 2017 - 13:19

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 244 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka

Yritys

Alajärvi

Logitin Oy

Espoo

Kazi Services

Espoo

Sappa Trade Oy

Espoo

Seaber Oy

Espoo

Sooci Oy

Espoo

Tynnyripuiston Hotelli Oy

Espoo

Alixali

Espoo

Kahon Pilipinas avoin yhtiö

Espoo

JMH-Car Service Oy

Espoo

Sinikaarna

Espoo

Viestintää12

Espoo

Milk Interior Design

Espoo

Logistiikkapalvelu Siirtotec

Espoo

CPalermo

Espoo

Baialucius Real Estate Oy

Espoo

DE-palvelu

Espoo

Luova Huominen

Espoo

Batifa

Espoo

Nardo Consulting oy

Espoo

Linnearis

Espoo

Cemmia

Espoo

Virta Digital

Espoo

Quantsight Oy

Espoo

LKV Koivuranta

Föglö

Basic Invest

Haapavesi

Haapaveden Vesi Oy

Hamina

TrukkiSoukka Ky

Helsinki

VOIDEskincare

Helsinki

Rokuli design works

Helsinki

Griinsect Oy

Helsinki

FC-Bridge Capital Oy

Helsinki

Osgenic Oy

Helsinki

Durubi Real Estate Management Oy

Helsinki

9xx-Garage Oy

Helsinki

General foods Helsinki Oy

Helsinki

North Works EU Oy

Helsinki

Immerse Ab

Helsinki

Mineiro Oy

Helsinki

Kiinteistö Oy Kajaanin Samoojantie

Helsinki

RostTransInvest Oy

Helsinki

VaHe Trading Oy

Helsinki

DVEK

Helsinki

Souldier Oy

Helsinki

Aeropole Aircraft Maintenance Oy

Helsinki

Forefi Oy

Helsinki

mudar technologies Oy

Helsinki

1604 Qasim Khokhar Oy

Helsinki

Sinivirta Oy

Helsinki

Mekaaninen Baletti avoin yhtiö

Helsinki

Hilkas Fin Oy

Helsinki

Design Ki osk

Helsinki

Vierellä

Helsinki

Litemera Ab

Helsinki

Taideterapeutti Marketta Oja

Helsinki

Viikin kylmähuolto

Helsinki

ASEU Solutions Oy Ltd

Helsinki

Bird's Eye Projects

Helsinki

Rippunen Oy

Helsinki

Veroo

Helsinki

Ilkityö

Helsinki

Giedre's house Tmi

Helsinki

ApaCap Oy

Helsinki

SeeLink Oy

Helsinki

Lean Recruiting

Helsinki

KUNTOJANA

Helsinki

Liikunnallinen Vinni T:mi

Helsinki

Judit Maaria OY

Helsinki

Perseverance Holding

Helsinki

Rakennuspalvelu Toimineliö

Helsinki

IRAFIX

Helsinki

Pokara Pyötsiä

Helsinki

Toni Tuomala Tmi

Helsinki

Sami Kallunki

Hollola

Koulutettu hieroja Mikko Salonen

Hyvinkää

Willan Suutari Oy

Hyvinkää

Paks Oy

Hyvinkää

Parturi De Luxe Tmi

Hämeenlinna

SafetyBlox Oy

Hämeenlinna

Inspicito

Ikaalinen

Innonium Oy

Ikaalinen

Maijastina Oy

Imatra

KukkaSaimaa

Imatra

TMI MÖKKITALKKARI V-P KOSONEN

Joensuu

Pohjois-Karjalan Simai

Joensuu

Matti Ihanus

Joensuu

Kiinteistö Kirurgi

Jyväskylä

Kiinteistö Oy Jyväskylän Ruokosaaren Liiketalo

Jyväskylä

Elinan Vyöhyketerapia Peukaloinen

Jyväskylä

Kukka- ja Viherpalvelu Tähtisilmä

Jyväskylä

SkiSport ÄKY

Jyväskylä

LVI Jone

Järvenpää

Hieronta Manualit

Kaarina

MatFabrik Oy

Kajaani

KOy Kajaanin Katajatalo

Kalajoki

Caracom Group Oy

Kangasala

Päivähoito Sarastus

Kangasala

Pukuvuokraamo Kavaljeeri Oy

Kauhava

HK Media-apu

Kemi

Rakennusvarma Wood Oy

Keminmaa

EL-Kaivin T:mi

Kerava

Jutellen

Kerava

Alfanne

Keuruu

Keuruun Tilitupa Oy

Kirkkonummi

F:ma Järvelid

Kirkkonummi

Tmi Evebel

Kirkkonummi

J & T Ravintolat Oy

Kitee

Annen Jalkahoito

Kittilä

Paanosenmännikkö

Kittilä

LSP Palvelut

Kokkola

Asunto Oy Kokkolan Isokivenpuisto

Kokkola

Muscle Studio Teemu Metsokumpu

Kruunupyy

MatarOpå

Kuhmo

KOy Kuhmon Hirviniemi

Kuhmo

KOy Kuhmon Yli-Huumola

Kuhmo

KOy Kuhmon Pekosentupa

Kuopio

Piirre C Oy

Kuopio

TulkkausVisio Oy

Kuopio

Asunto Oy Kuopion Marjakallio

Kuopio

Mikulma Tmi

Kuopio

Hopemaker

Kuusamo

Setsun Kennel Tmi / Seija Hautajärvi

Lahti

Oy Insinööritoimisto Tarkastaa.fi

Lahti

Plaani DesignWorks

Lahti

Friida Bröms

Lapinlahti

T:mi Onnentoivotus

Lappeenranta

Rava Games Oy

Lappeenranta

Lappeenrannan Remonttihuone Oy

Lapua

Tmi Sanna Pohto

Lapua

Asunto Oy Lapuan Myllynkulma

Lemi

Kotiapu Alma Oy

Lempäälä

LHR Group Oy

Lempäälä

KKY Rakennus Oy

Lempäälä

Juhlakirsikka

Lieto

Sanna Collin

Liminka

Zamas oy

Liperi

Tmi Mixar

Loviisa

Arboristi- ja metsäpalvelu Mikkola

Mikkeli

H & H Show Cruise Oy

Muurame

Asunto Oy Muuramen Roomupolku

Myrskylä

KOy Myrskylän Maijala

Mäntsälä

Hast Import

Nivala

Green Tech shop Oy

Nurmijärvi

Varapaikka Oy

Nurmijärvi

BC Capital Oy

Orivesi

RR Kotipalvelua

Orivesi

Tmi Virtotek

Oulu

Solacium

Oulu

Round Zero Oy

Oulu

Rakennuspalvelu MiSaJa Oy

Oulu

Konsultointi- ja Terapiapalvelut NITA Oy

Oulu

Petri Laitinen Emulation Consultant & Specialist

Oulu

Tmi Salla Paakkola

Padasjoki

Toiminimi Ari Koivu

Pieksämäki

Palokin talli

Pori

Oikee. Clothing

Pori

Rakennuspalvelu Kotoisa

Pornainen

Laura KB

Porvoo

Aquaidae

Pudasjärvi

Syvänmaa Oy

Pudasjärvi

Sanna Loukusa

Rauma

Memek Oy

Rauma

Ceertu Oy

Riihimäki

Asunto Oy Riihimäen Aurinkopuisto 1

Rovaniemi

Finn Made Edu

Rovaniemi

Kurimonkoski

Rovaniemi

Tmi Platonova

Saarijärvi

Marwia

Sastamala

Kodinhoito- ja hoivapalvelut Carita Lehti

Sauvo

Tintin Kotiapu

Savitaipale

TeamVakkila

Savonlinna

SF-Yhtiöt Oy

Savonlinna

HierontaOskari

Seinäjoki

Kampaamo Fabiola

Seinäjoki

Seiremont Oy

Seinäjoki

CEG Konsultointi Oy

Seinäjoki

Lakeuden Konsultointi Oy

Seinäjoki

D.N.BELAIRE

Seinäjoki

Asunto Oy Seinäjoen Reissumies

Seinäjoki

Maisemasuunnittelu Hanna Kangas

Siikainen

Hautaustoimisto Kolibri

Siikalatva

Laukka Käsityö

Siilinjärvi

Jaana Anette

Siilinjärvi

Hohtoväri

Sipoo

HERO Valmennus Oy

Sodankylä

Villa Notkola

Sotkamo

Calf Ranch Koskenmäki

Suomussalmi

Seppänen Elina

Tammela

Kuusiston asennus

Tampere

Thai Bun Dee - hieronta

Tampere

LDO Palvelu Oy

Tampere

Viicon Group Oy

Tampere

Kiinteistö Oy Tampereen Vehmaskoti

Tampere

Renkku Tuotteet ja Palvelut

Tampere

Fifth Innovation Oy

Tampere

FRESHAIR-FINLAND OY

Tampere

Asunto Oy Tampereen Pyynikin Pyhäranta

Tampere

Brotton

Tampere

YH-Tammi Oy

Tampere

Tmi Emilia Valkonen

Tampere

Tmi Karoliina Pitkänen

Tornio

Ethem Food avoin yhtiö

Turku

Kätzäkoti

Turku

Jennajosefiina

Turku

Supercool Entertainment Oy

Turku

Tmi Anmari Aro

Turku

Stratacache Oy

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 21

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 23

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 22

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 24

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 25

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 16

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 18

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 17

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 19

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 20

Turku

HL Marketing & Design

Turku

Iisiravinto

Turku

LS-Kiinteistöpalvelut

Turku

Tmi Deinas

Tuusula

Emilian aitta

Vaasa

TeeSe Botnia Oy Ab

Valkeakoski

Jennin metsätila

Vantaa

Teks Express Oy

Vantaa

ScrapLab Osk

Vantaa

Asunto Oy Vantaan Lennonjohtaja

Vantaa

Asunto Oy Vantaan Kopteri

Vantaa

Asunto Oy Vantaan Purseri

Vantaa

IisiJeesi

Vantaa

Meeran Paratiisi

Vantaa

Mika-Petteri Saarimäki

Vantaa

Koirahieronta Koirasi Apuna

Varkaus

Soukanharjun Tila avoin yhtiö

Vesilahti

Kulttuuriosuuskunta Perikuva

Vihti

Hopeaniemi Resort Oy

Vihti

Rätte Holding Oy

Virolahti

Kone Kaitainen Oy

Ylöjärvi

Shiny Pets

Ylöjärvi

Whisper of Soul

Ylöjärvi

Korpisen pihatyöt

Ylöjärvi

Teresan koiratarvike

Ypäjä

Lilja Horses

Äänekoski

Sabe pizza

Äänekoski

NatuMer Oy

Kategoriat: Yrittäjät

Työterveyshuollon hankkiminen on nyt helpompaa – Katso lista palveluntarjoajista

17. Lokakuu 2017 - 10:01

Yrittäjät voivat halutessaan hakeutua työterveyshuollon asiakkaaksi puitesopimuksen kautta ilman erillisiä sopimusneuvotteluja.

- Yhteishankinnalla varmistetaan, että palvelut ovat helposti saavutettavia, laadukkaita, kohtuuhintaisia ja vastaavat jäsenyrittäjiemme tarpeita, Uudenmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Petri Ovaska perustelee.

Järjestä työterveyshuolto yksinkertaisemmin

Puitesopimus helpottaa sekä yksittäistä yrittäjää että työterveysyritystä. Yhteisesti hankitut työterveyshuoltopalvelut vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa ja helpottavat palveluiden järjestämistä.

Uudistus tuo helpotusta erityisesti yksinyrittäjille. Uudistuksella pyritäänkin kannustamaan yksinyrittäjiä hoitamaan työterveyshuoltonsa palvelut ajan tasalle.

Yrittäjäjärjestön jäsen voi solmia puitesopimuksella ennaltaehkäisevän eli lakisääteisen työterveyshuollon ja halutessaan yrittäjä voi lisätä puitesopimukseen ennaltaehkäisevän (lakisääteisen) työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon.

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto sisältää muun muassa työpaikkaselvityksen, kirjallisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman, tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen, terveystarkastukset sekä työyhteisön toimivuuden edistämisen. Lisäksi sopimus sisältää sairauspoissaolojen seurannan ja tapaturmien torjunnan yhteistyössä yrittäjän kanssa.

Halutessaan yrittäjä voi lisätä puitesopimukseen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon, joka sisältää työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työfysioterapeutin tai muun työterveyshuollon ammattilaisen antaman hoidon laboratorio -ja kuvantamistutkimuksineen. Ja halutessaan erikoislääkärikonsultaatiot, kun hoitovastuu on työterveyslääkärillä.

Lisäksi jäsenyrittäjä voi itse sopia työterveyshuollon muista palveluista, joita Kela ei korvaa työterveyshuollon kustannuksina. Tällaisia ovat esimerkiksi työfysioterapeutin hieronta.

Kilpailutetut palveluntarjoajat

Itä-Uudellamaalla sopimuskumppaneina ovat Loviisan Lääkäriasema Ergo ja Porvoon Lääkärikeskus.

Keski-Uudellamaalla sopimuskumppanit ovat Lääkärikeskus Aava, Attendo ja Diagnos Terveyspalvelut.

Länsi-Uudellamaalla sopimuskumppaneina ovat Folkhälsan, Lääkäriasema Mediriina ja Mehiläinen.

Puitesopimuksen kilpailutus toteutettiin yhteistyössä Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman TyhyverkostoX / TTT-Palvelut -hankkeen kanssa, jonka päätoteuttaja on Työterveyslaitos.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Nämä asiat puolustavat Huawei-uutuuden valintaa bisnespuhelimeksi: DigiPauli arvioi uunituoreen Mate 10 Pron

17. Lokakuu 2017 - 8:52

Huawei Mate 10 Pro asettuu markkinoilla samaan kategoriaan iPhone 8:n, Nokia 8:n ja Samsungin huippumallien Galaxy S8:n ja Note 8:n kanssa. Laite toimitetaan uusimmalla Android 8 -käyttöjärjestelmällä.

Kyseessä on siis raskaan sarjan älypuhelin, joka soveltuu viihdekäytön ohella myös vaativampaan työkäyttöön.

Työkäyttöä helpottaa esimerkiksi toiminto, jolla Mate 10 Pron saa liitettyä suoraan pöytänäyttöön hdmi-kaapelilla. Tämän jälkeen älypuhelin toimii kosketusalustana.

Katso videolta, mitä mieltä DigiPauli on laitteesta ja mitä puutteita puhelimesta löytyy.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Syötkö ja liikutko epäsäännöllisesti?

17. Lokakuu 2017 - 8:51

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Palkansaaja tekee yleensä töitä 37,5 – 40 tuntia viikossa, mutta Tilastokeskuksen mukaan lähes 40 prosenttia yrittäjistä tekee yli 50-tuntisia viikkoja säännöllisesti. Kiireen keskellä ei vilkuilla kelloa ja pitkää työviikkoa tekevät syövät harvemmin lounaan kuin lyhyempää viikkoa tekevät. Liikkuminenkin jää monella yrittäjällä vähiin.

Hyvä ja säännöllinen ruokailu sekä liikkuminen vaikuttavat positiivisesti kenen tahansa jaksamiseen.

Luontoiseduista säästöjä yrittäjälle

Yrittäjän kannattaa ottaa käyttöön luontoisedut, sillä oman jaksamisen parantumisen lisäksi yrittäjä itse ja työntekijät hyötyvät lounas- ja liikunta/kulttuuriseteleistä niiden verovähennyskelpoisuuden vuoksi.

–  Esimerkiksi 400 euron liikuntaetu maksaa osakeyhtiölle 320 euroa, koska yrittäjä voi vähentää osakeyhtiön verokannan mukaisen summan verotuksessa. Nyt vuonna 2017 tuo verokantahan on 20 prosenttia, havainnollistaa asiaa Eazybreakin toimitusjohtaja Antti Känsälä.

Edellämainittu liikuntaetu on yrittäjälle palkansaajana verotonta tuloa, joten siinäkin mielessä yrittäjälle syntyy verohyötyä. Edellytyksenä luontoisetujen hyödyntämiselle on, että edunsaajalle maksetaan rahapalkkaa. Toiminimiyrittäjä ei voi hyödyntää luontoisetuja.

Esimerkkilaskelma

Havainnollistamme luontoisetujen verohyötyä yksinkertaisella esimerkkilaskelmalla: Ilman etuja osakeyhtiön vero olisi alla olevassa tapauksessa tasan 2000 euroa, nyt noin 1750 euroa:

Verotettavat tulot

20 000 €

Vähennyskelpoiset menot

10 000 €

Lounasetu

566,50 €

Liikunta- ja kulttuurietu

400 €

Työmatkaetu

300 €

Vähennyskelpoiset menot yht.

11 266,50 €

Verotettava tulo

8 733,50 €

Vero (20 % v. 2017)

1 746,70 €

– Yrittäjän kannattaa tarjota luontaisetuja kaikille työntekijöille. Luontoiseduista syntyy kyllä palkan sivukuluja, mutta verovähennysoikeuden ansiosta itse edut ovat halpoja, Eazybreakin Antti Känsälä toteaa.

Hän muistuttaa myös, että investointi työsuhde-etuihin sitouttaa henkilöstöä ja pitää parhaat tekijät paremmin yrityksessä.

Antti Känsälän johtama yhtiö Eazybreak tarjoaa kännykällä helposti maksettavia ja hallinnoitavia sähköisiä lounasseteleitä sekä liikunta- ja kulttuuriseteleitä ja työmatkaetuja. Yhtiö mullisti paperiset lounassetelimarkkinat tuomalla vuonna 2010 markkinoille mobiililounassetelin.

Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa Hus, Yliopiston apteekki ja Tieto Oyj. Käyttäjiä on jo noin 100 000 ja yrityksiä noin 200. Vuoden 2017 aikana Eazybreakin kautta maksetaan yli 40 miljoonan euron edestä erilaisia etuuksia.

Jopa 60% Eazybreak-alennus Yrittäjien jäsenille

Suomen Yrittäjien yhteistyökumppani Eazybreak tarjoaa Yrittäjien jäsenille käyttöön Eazybreakin mobiilipalvelun jopa 60% alennuksella. 1.4.2018 mennessä Eazybreakin käyttöön ottaneet saavat palvelun käyttöönsä 5 € alennetulla kuukausimaksulla vuoden 2018 loppuun saakka.

Palvelun käyttöönotto kestää vain muutaman minuutin.

Tutustu luontoisetuihin, säästöihin ja mobiilisovellukseen Työnantajan ABC-sivuillamme ja tarkemmin Eazybreakin sivuilla.

 

Kategoriat: Yrittäjät