Yrittäjät tiedotteet

Julkaise syötteitä
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 39 min sitten

Huawein uutuuspuhelin tuo mukanaan ison akun ja keinoälyn

16. Lokakuu 2017 - 18:38

Saksan Münchenissä tänään esitelty Huawei Mate 10 Pro tulee Suomessa myyntiin marraskuun lopussa vajaan 800 euron hintaan. Laitteen ennakkomyynti alkaa 30. lokakuuta.

Mate 10 on Huawein lippulaivapuhelin, joka haastaa markkinoilla Applen iPhone 8:n ja Samsungin Galaxy-sarjan huippupuhelimet.

Tiukka markkinataisto näkyi Huawein julkistustilaisuudessa, sillä Mate 10 Prota verrattiin useaan otteeseen Applen iPhoneen.

Näyttö lähes reunasta reunaan

Ulkoisesti puhelin noudattaa nykytrendiä, jossa näyttö valtaa yhä suuremman alan etupaneelista. Sormenjälkitunnistin on sijoitettu osin tämän takia puhelimen taakse, jotta se ei veisi tilaa näytöltä.

Teknisesti Mate 10 Pron yksi merkittävimmistyä uutuuksista on valmistajan maailman ensimmäiseksi kutsuma tekoälyprosessori. Käytännössä prosessiri antaa sovelluskehittäjille uusia mahdollisuuksia tekoälyä hyödyntävien sovellusten suunnitteluun.

Huawei on etulinjassa myös mobiiliyhteyksissä, sillä Mate 10 Prossa on 4G-kaksois-sim ensimmäisenä maailmassa.

Tekoälyprosessorin ansiosta puhelimen kamera tunnistaa kohteen automaattisesti. Jos käyttäjä kuvaa esimerkiksi ruokaa, kukkia tai eläimiä, kamera tunnistaa kohteen ja pyrkii parantamaan kuvaa sen mukaisesti muuttamalla kameran asetuksia. Tekoälyä hyödynnetään myös käännössovelluksessa.

Mate 10 Prossa on aikaisempien Huawein puhelinten tapaan kaksoiskamera, joka on toteutettu yhteistyössä Leican kanssa.

Kaksoiskamerassa on 12 megapikselin RGB- ja 20 megapikselin mustavalkoiset sensorit ja optinen kuvanvakain. 

Isokokoinen akku

Huawei lupaa, että Mate 10 Pron akussa riittää potkua vähintään yhdeksi  mutta kevyemmässä käytössä jopa kahdeksi päiväksi. Akun koko on 4000 milliampeerituntia, mikä on yksi markkinoiden suurimmista puhelimen kokoluokassa. Akku tukee pikalatausta. Valmistajan mukaan puhelimen voi ladata 1 prosentista 20 prosenttiin 10 minuutissa.

Laitteessa on 128 gigatavun tallennusmuisti ja se on ensimmäisiä puhelimia, jotka toimitetaan uusimmalla Android 8.0 -käyttöjärjestelmällä. Puhelin on IP67-luokituksen mukaisesti veden- ja pölynkestävä.

Työkäyttäjälle puhelin tarjoaa mahdollisuuden liittää laite isompaan näyttöön hdmi-kaapelilla. Tällöin näyttöä voidaan ohjata puhelimen kosketusnäytöltä. Näytön kaveriksi voi liittää langattoman bluetooth-näppäimistön.

Mate Litessä neljä kameraa

Huawei tuo Suomen markkinoille myös Mate 10 Liten, jonka erikoisuus on neljä kameraa. Etuosan kameroissa on 13 megapikseliä ja 2 megapikseliä, takakameroissa 16 megapikseliä ja 2 megapikseliä.

Huawei Mate Liten hinta 64 gigatavun tallennusmuistilla on 399 euroa. Mate 10 Pro 128 gigan tallennusmuistilla maksaa 799 euroa.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät törmäävät haastatteluissa työtä vältteleviin

16. Lokakuu 2017 - 15:35

Työmarkkinatukea vuosia nostanut Ossi Nyman kertoi perjantaina työnvälttelystään Helsingin Sanomien haastattelussa. Hän kutsui itseään ideologiseksi työttömäksi, joka ei halua tehdä ikäviä töitä.

Jutusta nousi valtakunnallinen kohu ja TE-toimisto tutkii tapausta. Se aikoi jäädyttää tuet tutkinnan ajaksi.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mukaan valtaosa työttömistä varmasti haluaa työllistyä, mutta osa ei ole tosissaan.
– Kyllä yrittäjiltä tulee semmoista viestiä, että jotkut työhaastattelussa toteavat hakeneensa, koska heidät on velvoitettu, kertoi Makkula STT:n haastattelussa, jossa haastateltiin työantajien ja ammattiyhdistysliikkeen edustajia.

Yrittäjät.fi:ssä kerrottiin taannoin tamperelaisyrittäjästä, jolla olisi tarjota työtä neljälle ammattitaitoiselle kalusteasentajalle, mutta yhtään henkilöä ei tullut haastatteluun.

Arkirealismia tällaisissa tapauksissa on se, että hyvällä ansiosidonnaisella olevat ammattilaiset eivät heti lähde sellaisiin töihin, joissa on taulukkopalkka.

Karenssien määrä kasvanut

Työnhakuvelvoitteen laiminlyömisestä annettujen karenssien määrä oli 17 400 vuonna 2016. Vuonna 2013 karensseja oli vain 4100 vuodessa ja v.2014 luku oli 7400. Vuonna 2015 luku hyppäsi 17300:aan.

Nousun selityksenä on Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen linjaama rakennepoliittinen muutos, että työtarjousten määrää lisätään radikaalisti alkaen vuodesta 2014. Samalla työtarjouksista kieltäytyneiden määrä on lisääntynyt ja sitä kautta myös karenssit. 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Matkailu-ala ehdottaa: Kesälomat kaksi viikkoa myöhemmäksi – ”miljoonien eurojen hukattu mahdollisuus”

16. Lokakuu 2017 - 10:01

Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry haluaa muutoksia suomalaisiin loma-aikoihin kaksivaiheisella mallilla.

Kotimaan matkailun kasvusta huolimatta useat matkailu-alan yrittäjät joutuvat laittamaan lapun luukulle Keski-Euroopan kuumimman lomasesongin aikana.

– Nykyisen loma-ajan seurauksena matkailu vähentyy dramaattisesti jo ennen elokuun puoliväliä. Kesätyöntekijät lähtevät opiskelemaan, jolloin tekijöitä ei riitä, vaikka töitä olisikin. Yrittäjät joutuvat supistamaan toimintaansa juuri Keski-Euroopan lomasesongin aikana, joten kansainvälinen toiminta ei pääse kehittymään, kertoo tiedotteessa Suoma ry:n vastavalittu hallituksen puheenjohtaja Anne-Marget Hellén.

Suoma ry:n mukaan ”miljoonien eurojen hukattu mahdollisuus heijastuu myös nuorten työllisyystilastoihin”.

– Monet perheet toivovat, että lomat siirtyisivät kaksi viikkoa myöhemmäksi. Eurooppalaiseen rytmiin siirtyminen olisi myös elinkeinoelämän etu, Hellén kertoo.

Ehdotuksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa uuteen käytäntöön voisivat siirtyä ammattioppilaitokset ja ammattikorkeakoulut.

– Suurin osa kesätyöntekijöistä on opiskelijoita. Muutoksella parannettaisiin matkailualan yritysten mahdollisuuksia palvella asiakkaita. Samalla saataisiin tärkeä muutos nopeasti eteenpäin. Seuraavassa vaiheessa loma-aikojen pidentäminen ulotettaisiin myös peruskouluun ja lukioihin.

Koleasta kesäsäästä huolimatta kotimaanmatkailu lisääntyi reilun prosentin verran edellisvuoteen verrattuna.

– Suomen-matkailu on vahvasti kotimaanmatkailijoiden varassa. Kotimaisten matkailijoiden osuus kaikista yöpymisistä oli vuoden 2016 tilastojen mukaan 72 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvu selittyy lukuisilla paikallisilla tapahtumilla, joita markkinointiin kaikkien aikojen suurimmalla yhteismarkkinointikampanjalla, Hellén sanoo.

– Yhteismarkkinointi mahdollistaa paikallisille toimijoille valtakunnallisen näkyvyyden. Monet ovat kiitollisia, että vihdoinkin joku edistää kotimaanmatkailua kootusti, Anne-Marget Hellén kertoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin kuvattiin Yrittäjien mainos – mille Eva nauroi?

14. Lokakuu 2017 - 6:00

Mainoksen kuvauksissa kuullaan vähän väliä Eva Wahlströmin hersyvää naurua, kun hänen pokkansa pettää valmentaja Keijo Jaatista esittävän Heikki Silvennoisen touhun edessä.

Mainoselokuvan päätähdet ovat molemmat itsekin yrittäjiä. Eva Wahlström on tuore yrittäjä. Hän perusti Eva W Oy:n viime vuoden lopussa.

– En vielä oikein miellä itseäni yrittäjäksi. Tulevaisuudessa se on tietenkin isompi asia, kun minusta tulee muotoilija.

Wahlström opiskelee Aalto-yliopistossa sisustusarkkitehtuuria ja huonekalusuunnittelua.

– Ja korujen tekeminen tuntuu jotenkin omalta jutulta, käsillä tekeminen, ei koneella, Eva kuvailee.

Muusikko-näyttelijä Heikki Silvennoinen puolestaan on ollut yrittäjä jo pitkään. Hänellä on kahden muun Kummeli-koomikon kanssa yhtiö nimeltään Porkkana Ryhmä Oy, joka perustiin vuonna 1991. Silvennoisella on ollut vuodesta 1995 lähtien myös oma tuotantoyhtiö Pirkka-Hämeen Apina & Gorilla Oy.

– Yrittäjyys on motivoivaa. Se on aaltoliikettä. Kyllä se tuntuu hienolta, kun voit välillä työllistää kymmeniä ihmisiä vaikkapa elokuvan teossa, Silvennoinen sanoo.

”Varo ettei tule hiki”

– Pitää varoa ettei tule hiki ja mene ylikuntoon, Silvennoinen pysäyttää Yrittäjien mainoksen kuvauksissa hyppynarulla treenaavan Evan ja repii narua tämän käsistä – ja sotkee sen lopulta maailmanmestarin jalkoihin.

Wahlström ja koko kuvausporukka rämähtää myös nauramaan, kun Silvennoinen esittää pehmeää lyöntiä ja sihisee samalla. Lyönti ristitään välittömästi käärmelyönniksi.

– Pehmeästi, tällä tavalla, ei kannata alkaa riehumaan, valmentaja yrittää opastaa Wahlströmiä.

Mainoksen alkuosa kuvataan Porvoossa nyrkkeilijöiden harjoitussalilla ja sen viereisessä puistikossa. Parhaat vuotensa nähneen salin kulmaan lavastetaan pikavauhtia managerin toimisto ja ulos loihditaan auringonpaiste suurten valonheitinten avulla pilvisellä ilmalla.

Tässä varsinainen mainoselokuva (juttu jatkuu alapuolella):

 

 

Tuomari lyö Wahlströmiä kohti

Kuvauksia jatketaan paikallisen lukion juhlasalissa, missä on illan tärkeä ottelu. Vastustajaa esittää Gia Winberg, tuore thainyrkkeilyn MM-pronssin voittaja.

Juhlasali lavastetaan kuin Hartwall Areenaksi. Salin keskellä on nyrkkeilykehä. Sen viereen rakennetaan kiskot, joita pitkin elokuvakameraa ajetaan.

Tila ja tunnelma luodaan valojen, savukoneen, mustien kankaiden ja pienen yleisön avulla – ja tietysti jälkikäteen tietokoneella temppuja tehden.

Yleisö hätkähtää, kun tuomaria esittävä Mika Pietilä ”sekoaa” kesken kuvausten ja alkaa jahdata Wahlströmiä ympäri kehää ja lyö kuin mielipuoli kohti tätä. Wahlström väistelee iskuja hengästyneenä ja nauraa samalla hervottomasti.

Touhu on hurjan näköistä, onhan vastakkain kaksi maailmanmestaria. Pietilä on thainyrkkeilyn maailmanmestari vuodelta 1999 – ja Wahlströmin aiempi valmentaja. Toisensa tuntevan kaksikon koreografiat ovat kohdallaan, eivätkä lyönnit tarkoituksella osu maaliin.

Mainokset on nähty yhdeksän miljoonaa kertaa

Suomen Yrittäjien tuorein mainos on levinnyt sosiaalisessa mediassa reilun kuukauden ajan:

– Videon näyttöjä kertyi syyskuun aikana reilut 1, 9 miljoonaa, kertoo Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen.

Laiskan valmentajan Keijo Jaatisen antisankarihahmo on seikkaillut mainosvideoilla aiemmin lätkäkaukalossa, rallipoluilla ja kuntavaaliehdokkaana.

– Keijo Jaatisen tarina on jatkunut vuoden 2016 alusta erinomaisin tuloksin. Aiemmat mainosvideot ovat tuoneet Facebookissa yli 7 miljoonaa näyttöä, yli 35 000 tykkäystä ja yli 10 000 jakoa, Hallikainen sanoo.

Ponneton Jaatisen hahmo tuo vastakohdan kautta esiin sen, kuinka tärkeää on, että Suomessa on yrittämistä ja yrityksiä.

Uusimmassa mainoksessa nähdään nyt Eva Wahlströmin avulla uudella tavalla tuttu tunnuslause ”mitä siitäkin tulisi jos ei olisi yhtään yritystä”.

TEKSTI JA VIDEO:

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Turku Business Race vei oppilaat yrittäjyyden maailmaan

13. Lokakuu 2017 - 18:39

Oppilaat kiersivät suorittamassa paikallisten yritysten ja yhteisöjen järjestämiä tehtävärasteja osana Turku Business Race -kisaa, joka järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Nuoret kiersivät muutaman oppilaan ryhmissä neljällä eri tehtäväpisteellä Kupittaan, Vasaramäen tai Skanssin alueella.

Päivän aikana paikalliset yritykset ja yhteisöt järjestävät oppilaille tehtäviä, jotka liittyvät yrittäjyyteen, työelämään, yritysten asiakkaisiin ja tuotteisiin sekä tärkeisiin kansalaistaitoihin ja -velvollisuuksiin.

– Ajatuksena on tutustuttaa nuoret yrittäjyyteen, yritteliäisyyteen ja työelämään. Yritykset pääsevät puolestaan kohtaamaan tulevaisuuden asiakkaita ja työntekijöitä. Rastipisteillä on yrityksen toiminnan lyhyen esittelyn jälkeen yrittäjyyteen tai työelämään liittyvä tehtävä, josta ryhmät saavat suorituksensa mukaan pisteitä, pääjärjestäjiin kuuluneen YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio kertoo.

Muita järjestäjiä olivat Vasaramäen koulu ja 15 paikallista yritystä.

Voittajaryhmä palkittiin Vasaramäen koulun Lehmustien yksikössä järjestetyssä päätöstilaisuudessa. 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Sani Leinon vinkit yrityksen somemarkkinointiin: Pysy aitona ja tuo oma persoonasi esiin

13. Lokakuu 2017 - 9:35

Yrityskouluttaja ja social sellingin ammattilainen Sani Leino on kysytty esiintyjä erilaisisissa koulutustilaisuuksissa. Hän on erityisen aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa ja LinkedInissä.

Yrittäjäsanomat tapasi miehen ja kysyi vinkkejä yrityksen somestrategian muokkaamiseen. Leino pitää tärkeänä myös yrittäjän oman henkilöbrändin rakentamista osana yrityksen maineenhallintaa.

– Oma persoona ja aitous ovat tärkeitä. Kyse ei ole keinotekoisesta, rakennetusta kuvasta vaan siitä, millainen ihminen aidosti on.

 

 

Leino on rakentanut omaa henkilöbrändiään taidokkaasti, muun muassa auttamalla muita ilmaiseksi.

– Joku voisi sanoa että teen tyhmästi, kun jaan niin paljon informaatiota ilmaiseksi. Oma näkökulmani on se, että auttamalla muita ihmisiä saan väkisinkin hyvää takaisin jollain aikavälillä.

Katso oheiselta videolta Leinon vinkit!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Lakitoimiston palvelu auttaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa

13. Lokakuu 2017 - 9:17

Yrittäjästä työnantajaksi -hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Sen tavoitteena on kehittää ensimmäistä työntekijäänsä palkkaavien yksinyrittäjien työnantajataitoja ja rekrytointiosaamista. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa.

Hankkeen palveluntuottajat on nyt valittu tarjouskilpailun perusteella. Palvelu sisältää markkinoinnin, henkilökohtaisen ohjauksen ja sparrauksen sekä rekrytointisuunnitelman laatimisen. Palkkiot maksetaan palveluiden tulosten perusteella.

Yksi palveluntuottajista on helsinkiläinen lakiasiaintoimisto Turre Legal. 

– Monia yrittäjiä ahdistaa ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Siihen liittyy pelkoja ja tiedon puutetta. Niitä lähdemme nyt raivaamaan yhdessä yrittäjien kanssa, toimiston perustaja ja omistaja Herkko Hietanen (kuvassa) selvittää.

Hietasen mukaan yleisimpiä palkkaamiseen liittyviä kysymyksiä ovat kustannukset, työterveyden kilpailuttaminen ja työntekijän vakuutukset.

– Yrittäjä ei useinkaan halua kilpailuttaa työterveysfirmoja itse, jos joku voi tehdä sen hänen puolestaan. Se madaltaa osaltaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Virherekrytoinnin pelko estää palkkaamasta

Hietanen painottaa, ettei hänen yrityksensä pyri palvelemaan valtiovaltaa vaan yksittäistä yrittäjää.

– Virherekrytoinnin pelko on yksi niistä peloista, jotka estävät yrittäjää palkkaamasta. Se ei ole pelottelun asia, mutta asia joka yrittäjän täytyy ymmärtää. Samoin kuin sellainen tilanne, jossa työntekijä sairastuu.

Turre Legal avaa hankkeeseen liittyvän verkkosivun lähipäivinä.

– Ensin kartoitamme, millaista tietopa yrittäjät tarvitsevat. Sen jälkeen rakennamme verkon puolelle alustan sekä videoita, infograafikkaa ja muuta sisältöä. Ajatuksena on, ettei yrittäjän tarvitse tulla tapaamaan meitä fyysisesti, vaan voimme toimittaa sisällön älypuhelimeen.

Hietasen yritys järjestää kullekin yrittäjälle viikon pituisen koulutus- ja valmennusjakson, jolloin toimiston lakimiehet ovat yrittäjän käytettävissä. Koulutuksen jälkeen yrittäjä tavataan kasvotusten.

– Tavoitteena on valmentaa tämän ja ensi vuoden aikana noin 1000 yrittäjää Uudenmaan alueella.

Hietanen pitää mahdollisena, että valmennuksen seurauksena yrittäjä ajattelee, ettei haluakaan palkata ketään.

– Meidän tehtävämme on kertoa asioista rehellisesti.

Turre Legal ja muut hankkeen palveluntuottajat saavat palkkion työstään tarjouksessa määritellyin perustein. Turre Legalin palkkio määräytyy sen mukaan, miten laadukkaana yrittäjä palvelua pitää.

 Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen kanssa oikean kohderyhmän, eli rekrytointia ja kasvua suunnittelevien yritysten löytämiseksi.

– Tarjoamme verkostoamme yksinyrittäjien käyttöön. Tiedämme, että yksinyrittäjä harvoin yrittää yksin vaan tarvitsee verkostoja. Niiden avulla luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tuetaan yrittäjien jaksamista, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Kiinnostuitko palvelusta. Asiaa hoitavien yritysten yhteystiedot eri puolilta maata löytyvät täältä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Nina Rasola jatkaa Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtajana

13. Lokakuu 2017 - 7:51

Nina Rasola on toiminut aluejärjestönsä puheenjohtajana vuodesta 2015 alkaen. Toimikaudet ovat kerrallaan yksivuotisia. Hän on myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja.

Mitkä ovat tärkeimmät asiat Etelä-Savossa, mitä haluat viedä eteenpäin puheenjohtajana?

– Edunvalvonta, palvelut jäsenille sekä verkostoituminen lyhyesti sanottuna, Nina Rasola listaa.

– Kuntien, maakunnan ja yrittäjien yhteistyö on tärkeä asia, Rasola jatkaa.

Hän oli keskiviikkona kunnallisjohdon seminaarissa, missä käytiin hyviä keskusteluja.

No miten kuntien hankinnat paikallisilta yrityksiltä toimivat Etelä-Savossa?

– Vaihtelevasti, on hyviä ja huonoja esimerkkejä. Kirjo on laaja, Rasola toteaa.

Työlistalla on myös Etelä-Savon Yrittäjien toiminnan uudistaminen – että pystytään paremmin vastaamaan erityyppisten jäsenten tarpeisiin ja esimerkiksi saadaan ihmiset käymään tapahtumissa.

– Meillä on nuoria yrittäjiä, yksinyrittäjiä ja työnantajayrittäjiä, Nina Rasola kuvailee.

Digikoulutus tärkeää

Etelä-Savon Yrittäjien vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa todetaan, että toiminta keskittyy vaikuttamistyöhön ja edunvalvontaan. Tämä korostuu erityisesti tulevissa maakuntavaaleissa. Järjestö pyrkii kannustamaan yrittäjiä asettumaan ehdolle ja tuomaan yrittäjien näkökulmia sekä maakunnan että kuntien elinkeinopolitiikkaan. Näin pyritään lisäämään maakunnan ja kuntien elinkeinopolitiikan yrittäjämyönteisyyttä.

Koulutuksen lisääminen etenkin digitalisaatiota hyödyntämällä on avainasemassa. Hyppää kyytiin!  -hankeen avulla pyritään lisäämään koulutusta erityisesti digitalisaatioon ja sen merkitykseen yritystoiminnassa sekä yrittäjäjärjestön verkostojen ja vertaistuen lisäämisessä.

Rasola yrittäjäksi vuonna 2000

Nina Rasolan ura yrittäjänä alkoi vuonna 2000, kun hän astui isänsä kuoleman jälkeen perheyrityksen johtoon. Rasolalla ei ollut aiempaa kokemusta yrittäjänä.

Nykyään Nina Rasolalla on jätehuoltoyritykset Mikkelissä (RL-Huolinta) ja Sulkavalla (RL-palvelut) sekä muun muassa siivousta tarjoava RL-kotipalvelut. Nina Rasola on myös osakkaana hoivapalveluyritys Geriwellissä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yksi tapa hyödyntää kansainvälistymistä: It-yritys valjasti Thaimaan aikaeron edukseen

13. Lokakuu 2017 - 7:50

Verkkosivusto Tivi kertoo kahdeksan vuotta sitten perustetusta it-yrityksestä IWAsta, joka on lähtenyt hakemaan rohkeasti kasvua kansainvälistymisestä.

Esimerkki on erityisen kannustava, sillä tuoreessa pk-yritysbarometrissa suomalaisia pk-yrityksiä vaivasi osittain haluttomuus kasvuun ja kansainvälistymiseen.

– IWA ryhtyi melkein heti perustamisensa jälkeen kansainväliseksi, toimitusjohtaja Rami Korhonen kertoo Tivin haastattelussa. 

Yhtiöllä on monen kansainvälisen asiakkaan lisäksi monikansallinen työntekijäjoukk, sillä 45 työntekijästä puolet tekee töitä Helsingin pääkonttorilla ja toinen puoli pohjoisthaimaalaisessa Khon Kaenin kaupungissa. IWAn työkieli on englanti.

Apu löytyi Thaimaasta

Nopeaan kansainvälistymiseen päädyttiin "käytännön pakosta". IWAn perustajanelikosta vain yksi oli ohjelmoija, muut keskittyivät myyntiin. Näinpä koodaamiseen tarvittiin apua muualta.

– Kuulimme, että Khon Kaenissa on koodaritimi, joka oli myynyt osaamistaan ruotsalaisille. Aloitimme yhteistyön Skypen välityksellä ja menimme aika pian paikan päälle käymään. Teknologiajohtajamme Jussi Virtanen tykästyi paikkaan ja päätti jäädä sinne, Korhonen jatkaa.

Nyt IWAlla on Thaimaassa oma yhtiö, jossa työskentelee parikymmentä henkilöä. Thaimaan työntekijöitä hyödynnetään asiakasprojekteissa samalla tavalla kuin kotimaisia. Thaimaan osaamisesta on myös muunlaista hyötyä, sillä puolet yhtiön työvoimasta työskentelee eri aikavyöhykkeellä.

– Kun Suomessa on kiireinen projekti menossa ja iltapäivän palaverissa huomataan muutostarve, voidaan se Thaimaassa hoitaa aamulla töihin tullessa. Kun asiakas Suomessa aloittelee työpäiväänsä, toivotut muutokset on monesti saatu jo tehtyä, Korhonen sanoo Tivin haastattelussa.

Kasvu jatkuu

IWAn liikevaihto oli kaksi vuotta sitten miljoona euroa. Viime vuonna yllettiin 1,4 miljoonaan euroon ja tänä vuonna päästään yli kahteen miljoonaan.

– Kysyntä on kovaa, sillä asiakkaat investoivat nyt digitalisaatioon. Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen on avannut meille monia ovia, Korhonen jatkaa.

IWA palkkasi viime vuonna 15 uutta työntekijää ja aikoo loppuvuonna jatkaa rekrytointeja.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä testaa: Syynissä Samsung Galaxy Note 8 – Mitä hyötyä on kosketuskynästä?

13. Lokakuu 2017 - 6:37

Samsungin Galaxy Note 8 on seuraaja surullisenkuuluisalle Note 7:lle, joka kärsi akun ylikuumenemisista. Nyt obngelmat on selätetty ja markkinoilla on tuote, jolla kosiskellaan etenkin luovia suunnittelijoita ja muita käyttäjiä, joilla on tarvetta luonnostella ja tehdä muistiinpanoja puhelimen mukana tulevalla stylus-kosketuskynällä.

Annoimme uutuuslaitteen testattavaksi graafista suunnittelun ja palvelumuotoilun palveluita tarjoavalle Samuli Lahtiselle. Katso videolta Lahtisen mietteet!

Lisää tarinaa Samsungin puhelimesta on luvassa seuraavassa Yrittäjäsanomat-lehdessä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Valtaosa vastuullisuusrikkomuksista tehdään kokeneissa yrityksissä – Raportointivelvoite vain isoilla

12. Lokakuu 2017 - 16:00

Laiminlyönneistä 22 prosenttia tehdään rakennusalalla. Tiedot perustuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaan, joka kokoaa jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustiedot ensimmäistä kertaa yhteen. Asiakastieto uskoo palvelun parantavan yrityskentän läpinäkyvyyttä merkittävästi.Vastuullisuusrikkomuksia eniten rakennusalalla

Merkintöjä rikostuomioista ja seuraamusmaksuista löytyy viimeisen viiden vuoden aikana noin 1070 suomalaisyritykseltä, joista reilu viidennes toimii rakennusalalla. Seuraavaksi eniten rikkomuksia tehdään teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Kunnollisuuskatsaus paljastaa, että tiettyjen toimialojen lisäksi kokeneidenkin yritysten vastuullisuudessa on usein parannettavaa. Merkintöjä saavista yrityksistä kaksi kolmasosaa on toiminut vähintään 10 vuotta.

– Suomessa toimii siis 719 kokenutta yritystä, joiden vastuullisuudessa on ollut huomautettavaa, katsaus paljastaa.

Pienyritysten vastuullisuustietojen selvittäminen helpottuu palvelun myötä

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsauksen tiedot perustuvat Asiakastiedon uuteen digitaaliseen palveluun, jonka avulla voi seurata jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustietoja, kuten yritykseen liittyviä rikostuomioita, laiminlyönti- ja seuraamusmaksuja, ympäristösertifikaatteja ja toimialakohtaisia päästöjä.

Palvelussa yrityksiä tarkastellaan ympäristövastuun sekä sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun näkökulmista.

– Tähän asti etenkin pienten yritysten vastuullisuustietojen selvittäminen on ollut erittäin työlästä, joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Esimerkiksi tiedot rikostuomioista on pitänyt pyytää paperisista arkistoista, kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Otto Olsson.

Palvelun avulla vastuullisuustietojen seuranta voidaan ottaa osaksi jatkuvaa kumppanien tuntemis- ja riskienhallintaprosessia, Olsson toteaa.

Valtaosalla ei raportointivelvollisuutta

Vuonna 2018 voimaan tulevan kirjanpitolain muutoksen jälkeen kaikkien yritysten, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, ja joiden liikevaihto tai tase on tarpeeksi suuri, täytyy raportoida myös vastuullisuuteen liittyvistä tiedoistaan.

Asiakastiedon kunnollisuuskatsaus paljastaakin, että kolme neljästä yrityksestä, joiden tiedoista löytyy tuomioita ja seuraamusmaksuja, työllistää alle 500 henkilöä. Näillä yrityksillä ei siis ole lainkaan vastuullisuuteen liittyvää raportointivelvollisuutta.

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vastuullinenyritys.fi

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kaupan alalla tietojen suojaamisessa tehtävää – Yritykset kaipaavat tietoa rikosilmiöistä

12. Lokakuu 2017 - 14:00

Identiteettikaappauksissa on selvä nousutrendi. Kaikilla toimialoilla osuudet ovat kasvussa.

Varsinkin suuriin yrityksiin kohdistunut rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Tiedot ilmenevät Taloustutkimuksen yhteistyössä kauppakamarien ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa toteuttamasta koko Suomen kattavasta Yritysten rikosturvallisuus 2017 -selvityksestä.

– Kyselyyn vastanneista suurista yrityksistä joka toinen ilmoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien rikosten tai väärinkäytösten määrä on kasvanut, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen

Reilu kymmenes pk-yrityksistä petoksen uhrina

Kaikista vastaajayrityksistä 44 prosenttia arvioi, että rikosten ja väärinkäytösten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Etenkin suurissa yrityksissä kasvu koetaan voimakkaana.

Suurista yrityksistä jopa 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Pienissä yrityksissä osuus oli viisi prosenttia. Petoksia kohtasi yllättäen useimmiten suuret kuin pienet yritykset: pienistä ja keskisuurista yrityksistä 12–13 prosenttia ja suurista neljännes.

– Yritysten riskit tulevat yhä useammin verkosta. Monet kasvavista turvallisuusuhista, kuten identiteettivarkaudet ja petokset, piinaavat yrityksiä yhä enemmän yli toimialarajojen. Petosten tekotavoissa hyödynnetään usein sitä, että suurissa yrityksissä työntekijät eivät aina tunne toisiaan. Yritykset voivat varautua tapauksiin ainakin ohjeistamalla henkilöstöä, neuvoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

Yritykset tarvitsevat uusien turvallisuusuhkien torjumiseksi tietoa.

– Erityisen hälyttävää on, että osa yrityksistä ei saa tarvitsemaansa tietoa rikosilmiöistä viranomaisilta, eikä muistakaan lähteistä. Kaupan alalla tietoa tarvitsee 45 prosenttia yrityksistä ja muilla aloilla kolmannes, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista toteaa.

Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten

Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin. Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

– Yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaativat muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia henkilöstön koulutukseen, Eerikäinen arvioi.

Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin, kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

 

– Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöiden sietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnittelua on lisättävä kaikissa yrityskokoluokissa, suosittelee Eerikäinen.

– Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla, Eerikäinen toteaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

63 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

12. Lokakuu 2017 - 13:00

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 5.10-11.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 63 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa AKAA GeoPiste Oy 2000 387000 26000 ESPOO Ibaco Solutions Oy 2003 273000 53000 HAMINA Rakennuspelti Sahala Oy 1993 882000 84000 HELSINKI IPR Partners Oy 2005 418000 146000 HELSINKI Terminaalipalvelu Terex Oy 1997 264000 40000 HELSINKI Agenssi Oy 1994 248000 9000 HELSINKI aMazed Games Oy 2015 604000 154000 HELSINKI Intertrust (Finland) Oy 2010 700000 142000 HELSINKI Oy Koppers Finland Ab 1994 6545000 1222000 HELSINKI Design Office Antti Kotilainen Oy 2013 233000 103000 HELSINKI ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola Oy 1996 585000 69000 HELSINKI Hansa Power Oy 1990 397000 74000 HELSINKI Zenex Computing Oy 1992 1225000 165000 HÄMEENKYRÖ Waudewau Oy 2015 254000 94000 HÄMEENLINNA Onnenvuoren Sora Oy 1979 1928000 365000 IITTI Kausalan Autotarvike Oy 1981 778000 99000 ILMAJOKI Ilmajoen Yrityspalvelu Oy 2001 350000 46000 JOENSUU Carelian Nirko Oy 2008 1508000 55000 JYVÄSKYLÄ Ruuska Service Oy 2010 352000 25000 JÄRVENPÄÄ Realto OY 2011 338000 75000 JÄRVENPÄÄ Mast Markkinointi Oy 1996 254000 22000 KAARINA Aimo Virtanen Oy 1979 1550000 209000 KAJAANI Wildlife Safaris Finland Oy 1989 484000 96000 KAUHAJOKI Pohjanmaan Metallivälitys Oy 2003 3521000 857000 KAUNIAINEN Mankkaan Akseli Oy 2006 409000 20000 KIRKKONUMMI K Rakennus ja Saneeraus Oy 2014 931000 56000 KITTILÄ Hullu Poro Oy 2012 14772000 940000 KONTIOLAHTI Veljekset Saarelainen Oy 1984 176000 33000 LAHTI Heikki Ripatti Oy 2004 174000 89000 LAHTI KST-Yhtiö Oy 1996 7275000 590000 LAHTI Uusiomateriaalit Recycling Osakeyhtiö Ltd 1991 2499000 150000 LIETO Liedon Autohuolto Oy 1982 339000 37000 LIMINKA Verson Puoti Oy 2015 773000 107000 LIMINKA Maanrakennus Veljekset Ranta Oy 1983 228000 112000 LOHJA Ravintola Kervan Oy 2010 228000 20000 LOHJA Rakennusliike Karkki Oy 2000 287000 15000 LUUMÄKI Leipomo Konditoria Sanelko Oy 1994 1341000 87000 MAALAHTI Oy Nordwest Engineering Ab Ltd 2008 729000 143000 MIKKELI Mikkelin Nostajat Oy 1975 3779000 604000 MUURAME PRESSOVAC OY LTD 2003 752000 145000 NURMES Pohjois-Karjalan Kuljetus Nevalainen Oy 1996 1670000 99000 OULU Pitomaalaus Oy 2010 5725000 472000 OULU Tilipalvelu Tilit Tasan Oy 2014 181000 28000 RAAHE RKL Heikkinen Oy 1986 1397000 187000 RAISIO Petri Aro Oy 1996 466000 59000 RIIHIMÄKI Konepaja Wiler Oy 2013 996000 143000 RUOVESI Maanrakennus Unto Viitanen Oy 2007 1317000 240000 SEINÄJOKI Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy 1975 838000 91000 SEINÄJOKI Otus-Tuotanto Oy 2007 316000 49000 SEINÄJOKI LVI-Viitala Oy, Seppo Viitala 1992 795000 62000 SIPOO BPI-Chempump Oy 1990 1458000 233000 TURKU SerenusKodit Oy 2010 614000 53000 TURKU Asimo Oy 1996 630000 56000 TURKU Isännöinti & Tilipalvelu Attentus Oy 2002 243000 5000 TURKU Varvintori OY 1997 242000 71000 VAASA Hiekkapuhallus Lehmus Oy 1978 451000 44000 VANTAA Lumenir Oy 2008 746000 44000 VANTAA Miekka Oy 2003 277000 30000 VANTAA Oceanblue Logistics Oy 2015 685000 34000 VIHTI Pajulan Kiinteistö Oy 1994 538000 351000 VIMPELI Eurosteri Oy 1993 1588000 187000 VIMPELI Vimpelin Teollisuusmaalaus Oy 1996 1430000 222000 ÄÄNEKOSKI Äänekosken Hitsaus-Kolmio Oy 1992 213000 37000

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhentynee – "Pienentää kynnystä jäädä töistä pois"

12. Lokakuu 2017 - 12:59

– Mielestäni tervetullut uudistus. Työntekijäpuolella annetaan perusflunssasta kolme päivää sairauslomaa alkuun. Olisi hyvä, että yrittäjilläkin olisi mahdollisuus pitää sairauslomaa vähemmänkin vakavan sairauden kohdatessa, Sunnyone Promotion Oy:n yrittäjä Sanni Kaikkonen sanoo.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään ja teki asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa.

70 prosenttia sairastaneista yrittäjistä jättänyt hakematta sairauspäivärahaa

Lähes 70 prosenttia sairaslomaa pitäneistä Suomen Yrittäjien jäsenestä ei ole hakenut sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman alle neljän päivän kesto, eli oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien syksyllä 2016 jäsenistölleen tekemästä kyselystä.

- Omavastuun lyhentäminen on siis tärkeä muutos ja auttaa erityisesti yksinyrittäjiä. Muutoksen jälkeen yhä useampi yrittäjä voi jäädä sairastamaan ja saada siltä ajalta päivärahaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjä tekee välillä sairaanakin töitä

Onnistuuko sairasloman pitäminen?

– Sanotaan näin, että vähän tilanteesta riippuen ja mikä on sairauden aste. Toimistotyön hyvä puoli on se, että voit tehdä etänä. En muista, milloin olisi ollut varsinainen sairausloma. Yleensä yrittäjä tekee töitä oman kuntonsa mukaan day-by-day sanan mukaisesti. Puhelimen päässä on oltava joka tapauksessa, jos pahempi flunssa iskee, niin totta kai delegoin työntekijälle niitä hommia, Kaikkonen kertoo.

Hän palkkasi ensimmäisen vakituisen työntekijän toukokuussa. Sunnyone Promotion työllistää satoja keikkatyöntekijöitä vuosittain.

Kaikkosen mukaan sairauspäivärahan omavastuuajajan lyheneminen pienentää kynnystä jäädä töistä pois ja olla sairastuttamatta muita työpaikalla.

Sairauspäivärahan suuruus riippuu YEL-työtulosta.

Sanni Kaikkonen kertoo asettaneensa YEL-työtulonsa melkein minimiin.

– Viimeksi kun olen saanut sairauspäivärahaa, kerran elämässäni, jolloin minulla oli monen viikon flunssa ja tulehduskierre. Silloin sain noin 20 euroa per päivä.

Rahoitus saadaan nostamalla yrittäjien sairasvakuutusmaksua

Työntekijällä on omavastuuajalla työsopimuslain mukaan oikeus täyteen palkkaan.

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen on tarkoitus rahoittaa nostamalla yrittäjien sairasvakuutusmaksua. Korotus näkyisi keskimääräisellä 23000 euron YEL-työtulolla vuonna 2018 yrittäjän kukkarossa reilun kolmen euron lisämenona kuukaudessa. Päivärahaa sairauden ajalta samalla työtulolla saa noin 54 euroa päivässä.

Lakiesitys siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alussa.

Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitenemisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Nuori yrittäjä Kaikkonen kritisoi sitä, että yrittäjän sosiaaliturva on sidottu eläkejärjestelmään.

– Se on musta jollain tapaa hävytöntä, että pitää maksaa YEL:liä noin 1500 euroa kuussa, että voi saada järkevän kokoisen sairauspäivärahan. Järkevän kokoinen sairauspäiväraha vaatisi niin korkean YEL-tulon, ettei maksa itseään takaisin.

Kuva: Jaana Tihtonen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Digi-innovaatiokilpailu etsii matkailun mullistavaa ideaa

12. Lokakuu 2017 - 11:57

Ylläpitääkseen ulkomaisten matkailijoiden mielenkiinnon suomalaisten matkailuyritysten ja muiden palveluntarjoajien pitää olla hereillä, Team Finland -toimijat muistuttavat.

Suomen matkailu- ja elämysteollisuuden tulevaisuutta visioidaan D.Day for Travel -tilaisuudessa. Tilaisuudessa julkistetaan Team Finland -verkoston matkailun digi-innovaatiokilpailu, jolla halutaan vauhdittaa uusien suomalaisten, digitaalisuutta hyödyntävien matkailupalveluiden ja tuotteiden kehittämistä ja menestymistä.

Voittajalle on tarjolla kehityspolku ja tukea ideasta myyntiin.

– Tärkeää on, että idea ratkaisee olemassa olevan pulman tai vastaa tiedossa olevaan tarpeeseen ja että siinä on kansainvälistä kasvupotentiaalia. Me Team Finlandissa autamme viemään ideaa eteenpäin, lupaa Visit Finlandilla digitalisaatiokehityksestä vastaava Kaisa Kosonen.

Kilpailuun voi osallistua 10.10.–30.11.2017 ja voittaja julkaistaan tammikuussa 2018 matkamessuviikolla.

Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia matkailulle

Kiinnostus Suomea kohtaan matkailumaana on ollut kovassa kasvussa, mutta suotuisan kehityksen ylläpitämiseksi on tehtävä koko ajan enemmän. Digitalisaatiokehityksen kärkimaana Suomella on mahdollisuus saavuttaa etulyöntiasema tarttumalla matkailussa digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Jo nyt suuri osa – monilla markkinoilla suurin osa – matkailijoista etsii ja varaa matkoja online. Samaan aikaan ryhmämatkailusta ollaan nopeasti siirtymässä yksittäismatkailuun.

D.Day for Travel on Team Finlandin (Tekes ja Finpron Visit Finland) ja yhteistyökumppaneiden yhdessä järjestämä tilaisuus, jonka tavoitteena on innostaa Suomen matkailuteollisuutta yhdessä tarttumaan digitalisaation haasteeseen.

– Suomella on erinomainen mahdollisuus esitellä vankka digiosaamisensa sekä toimiva infrastruktuurinsa matkailun kautta. Matkailun D.Day on erinomainen foorumi kohdistaa yhteiset ponnistukset samaan suuntaan, asiakaskokemusten syventämiseen sekä myönteisten palvelullisten muistijälkien synnyttämiseen, sanoo Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Professori: Sosiaaliset suhteet ratkaisevat liiketoimintasuhteiden syntymisen, ei tuote

12. Lokakuu 2017 - 8:30

Tenure track-professori Tanja Leppäaho luotsaa aluksi päätoimisesti Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta. Projekti keskittyy myös verkostosuhteiden rooliin perheyritysten kansainvälistymisessä.

Tutkimuksella voi olla merkittävä vaikutus, sillä Suomella on vahva perinne perheyrityksistä, mikä on poikkeuksellista näin korkean kehityksen maaksi. 85 prosenttia Suomen yrityskannasta on perheyrityksiä.

– Tämän pitäisi olla Suomelle kilpailuvaltti, sillä Suomelle merkittävillä markkinoilla, kuten Venäjällä ja Kiinassa, perhesuhteet ovat erittäin tärkeitä. Paikalliset toimijat ottavat liikekumppanikseen mieluummin toisen perheyrityksen, sillä se on heille tuttu toiminnanmuoto, Leppäaho pohtii.

Tarvitaan lisää fokusta sosiaaliseen kanssakäymiseen

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Leppäahon mielestä suomalaiset ovat liikaa bisnes-teknis-orientoituneita ja liian vähän suhdeorientoituneita.

– Missään muualla maailmassa ei olla niin liiketoimintaorientoituneita kuin Suomessa. Kansainvälisillä markkinoilla kumppaneita ei varsinkaan alkuvaiheessa kiinnosta pätkääkään insinöörien esitelmöimät teknologiset ominaisuudet. Sille nauretaan. Sen sijaan ulkomaiset yritykset valitsevat kumppaniksi sen, joka vie heidät syömään ja investoi sosiaalisen suhteen luomiseen, Leppäaho väittää.

Näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että suomalainen tuote on laadukkaampi. Professorin mukaan sosiaalinen suhde on kuitenkin se, millä on lopulta merkitystä.

Monelle Leppäahon tutkimalle yritykselle ratkaisevaa yhteistyön muodostamisessa on ollut se, että he ovat Kiinassa osallistuneet potentiaalisen asiakkaan lapsen häihin. Se on ollut kiinalaiselle perheelle niin tärkeää, että heistä on tullut asiakas parhaillaan vuosikymmeniksi.

– Suomalaiset tuotteet ovat niin loistavia, että meidän ei tarvitse ruveta tekemään mitään muuta kuin luomaan sosiaalisia suhteita. Jo sillä saisimme Suomen kilpailukyvyn räjähdysmäiseen kasvuun. Ihmissuhteet ovat aina tärkeämpää kuin tuote käytännössä kaikilla Suomelle tärkeillä markkinoilla.

Ennen LUT:hen siirtymistään Tanja Leppäaho toimi Jyväskylän yliopistossa yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan tenure track-professorina.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Kategoriat: Yrittäjät

Uskallatko lähteä tosielämän Leijonan luolaan?

11. Lokakuu 2017 - 15:39

Suomessa on nähty televisiossa Suomen, USA:n, Kanadan, Englannin ja Ruotsin versiot Leijonan luolasta. Kotimaisessa sarjassa bisnesleijonina olivat muun muassa nykyinen ministeri Anne Berner ja miljonääri-sijoittaja Jorma Terentjeff.

Ohjelman ideana on, että ”leijonat” arvioivat kunkin liikeidean tai keksinnön. Jos leijonat näkevät potentiaalia ideassa, he tarjoavat tietyn summan rahaa ja haluavat vastineeksi prosenttiosuuden yrityksestä.

Paimio järjestää kaupungintalolla torstaina 16.11. oman Leijonienluola-tapahtuman, johon yritykset ja pääomasijoittajat voivat tulla ilmaiseksi ja ”ilman sirkushuveja”. Luvassa on Paimion esitteen mukaan ”mahdollisuus maksimaaliseen hyötyyn minimityöllä”.

Paimio pitää oman leijonien luolansa vahvuutena sitä, että tapahtumaa ei ole fokusoitu tiettyyn pääomasijoittajien tai yritysten sektoriin.

Näin homma toimii

Rahoitusta etsivät yritykset tekevät etukäteen järjestäjälle yhyen esityksen liikeideastaan, sen kannattavuudesta ja kasvusuunnitelmasta. Yritykset jaetaan neljään kokoluokkaan liikevaihdon perusteella alkaen startupeista ja päätyen yli 10 miljoonan euron yrityksiin.

Pääomasijoittajat puolestaan valitsevat ilmoittautuessaan omat kohderyhmänsä. Näin minimoidaan turha työ. Pääomasijoittajalla on mahdollisuus esitellä Leijonienluolassa lyhyesti omaa toimintaansa ja toimintaideologiaansa.

Yritykset ja pääomasijoittajat voivat ilmoittautua mukaan viimeistään 10. marraskuuta. Paikkoja on rajoitetusti ja ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisää tietoa aiheesta: http://www.lupavalitapaimio.fi/

Kategoriat: Yrittäjät

Tutkimus: Pk-yritysten digitaalisuus junnaa paikoillaan – yksi ryhmä muita innostuneempi

11. Lokakuu 2017 - 14:27

Elisan ja Suomen Yrittäjien Prior Konsultoinnilla teettämän tutkimuksen mukaan digitaalisuus ei ole juurikaan edennyt viimeisen vuoden aikana.

Tästä huolimatta yritykset kertoivat aikovansa investoida digitaalisuuteen enemmän kuin tähän mennessä.

Tietotyön perusvälineistä pk-yrityksissä hyödynnetään eniten älypuhelinta. 73 prosenttia vastaajista ilmoitti, että sähköpostin käyttö mobiililaitteella on omassa organisaatiossa arkipäivää.

Muista digivälineistä sähköinen laskutus on tutkimuksen mukaan yleistynyt. Sitä käyttää järjestelmällisesti nyt 64 prosenttia.

Kasvuyritykset antoivat kiitosta menestyksestä teknologialle. Parhaimpaan, yli 30 prosentin kasvuun yltäneistä yrityksistä joka kolmas luokitteli kasvun syyksi juuri digitaalisaation.

Pk-yrityksille digitaalisuus merkitsee ennen kaikkea prosessien sujuvoittamista.

Useimmat ilmoittivat, että johdon asenne ratkaisee digitaaliset panostukset.

"Digitaalisuus tekee pienistä suuria"

Vaikka tutkimuksen mukaan digitaalisuus laahaa, niin yksinyrittäjät näyttävät kirivän kehityksen kanssa.

Tietotyön välineistä, esimerkiksi etäyhteydestä, sähköisestä kalenterista ja verkkokokouksista tai videoneuvotteluista on jo tullut osa yksinyrittäjien arkea.

Kehitys näkyy myös markkinoinnissa. Yksinyrittäjien tärkeimmäksi sähköiseksi markkinointikanavaksi, kotisivujen rinnalle, on noussut sosiaalinen media.

He ovat aiempaa kiinnostuneempia myös hakukonemainonnasta ja -optimoinnista sekä sähköisestä uutiskirjeestä ja mobiilimarkkinoinnista.

– Tässä selvityksessä on lupauksia paremmasta. Digitaalisuuteen aiotaan investoida lisää, mikä lupaa hyvää. Kannattaa noteerata myös se, että vahvimmin kasvavissa yrityksissä digitaalisuus on usein kasvun ajuri, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Erityinen ilo on se, että yksinyrittäjät näkevät digitaalisuuden voiman. Digitaaliset välineet mahdollistavat verkostoitumisen ja antavat työkaluja kasvuun ja yhteistyöhön. Digitaalisuus tekee pienistä suuria, hän toteaa.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 594 yrittäjää.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Energiakeisari Mika Anttosen vinkit nuorille yrittäjille: Tiedä enemmän kuin muut ja keskity ydinosaamiseen

11. Lokakuu 2017 - 12:30

Energiayhtiö ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen puhui eilen Finlandia-talossa järjestetyssä FallUp -tapahtumassa, joka oli tarkoitettu nimenomaan nuorille startup-yrittäjille.

Taloussanomien mukaan Anttonen kertoi, kuinka hän hän nykyisin etsii ratkaisuja, joita voisi tarjota köyhille ihmisille. Valitettava tosiasia on, että valtaosa maailman ihmisistä elää köyhyysrajalla.

Arvomaailmansa Anttonen kertoi perineensä äidiltään. Hän oli ensimmäisellä luokalla ainoa lapsi, jonka vanhemmat olivat eronneet. 

– Se pakotti minut tekemään asiat vähän paremmin.

"Päätin olla hyvä"

Puheensa aikana Anttonen perusteli menestystään muun muassa sillä, että hän on ollut työurallaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Anttonen valmistui 1980–90-lukujen taitteessa Otaniemestä. Pian sen jälkeen hän sai töitä Nesteeltä, joka aloitti tuohon aikaan öljykauppaa. 

– Oma mielikuvitus oli rajana. Päätin olla hyvä siinä mitä tein, Anttonen kertoi yleisölle.

– Johto sanoi, että viisaus on Lontoossa. Uskoin, että suomalainenkin voi olla hyvä öljykauppias. Sain lisäintoa kun huomasin, että Lontoon kauppiaat eivät olleet niin hyviä kuin suomalainen, Anttonen muisteli Taloussanomien mukaan.

Anttonen sanoo tehneensä virheitä, mutta pääosin vain pieniä. Hänen mukaansa virheet pitää tunnustaa heti. 

Miehen ohjeet menestykseen ovat selkeät.

– En ole älykäs tai fiksu. Olen kova tekemään töitä, tunnen bisnekseni. Olen ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Menestyäksesi sinun pitää tietää enemmän kuin muut, hän tiivisti. 

Lähde: Taloussanomat

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yksi ala poikkeaa muista aloista yritysvastuun johtamisessa

11. Lokakuu 2017 - 12:26

Tämä käy ilmi yritysvastuuverkosto FIBS ry:n yritysvastuututkimuksen toimialavertailusta. Vertailussa olivat mukana energia-, elintarvike-, rakennus- ja kemianteollisuus, kone- ja metalliteollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä liike-elämän palvelut.

FIBSin mukaan yksi selkeimmistä eroista toimialojen välillä nousi esiin siinä, miten olennaisena yritykset pitävät yritysvastuuta liiketoimintansa kannalta sekä kuinka sitoutunut ylin johto on vastuullisuuteen.

– Vaikka jokaisella toimialalla yli puolet yrityksistä sanoo vastuullisuuden olevan erittäin olennaista liiketoimintansa kannalta, kemianteollisuus erottuu muista aloista selvästi: lähes jokainen (90 prosenttia) kyselyyn vastanneista kemian alan yrityksistä pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena, Energia-alan, elintarviketeollisuuden, kone- ja metalliteollisuuden sekä liike-elämän palvelualan yrityksistä näin ajattelee lähes neljä viidesosaa., sanoo FIBSin johtava asiantuntija Helena Kekki.

Vähiten olennaisena vastuullisuus nähdään rakennusalalla, jossa erittäin olennaisena sitä pitää vain joka toinen yritys, lähes yhtä epäolennaisena vastuullisuus nähdään tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Olennaisinta kemianteollisuudessa - ylimmän johdon sitoutuminen haasteena rakennusalalla

Vain harvat yritykset pitävät ylimmän johdon sitoutumista haasteena. Selvä poikkeus muihin aloihin verrattuna ovat rakennusalan yritykset, joista lähes joka neljäs (22 %) kyselyyn osallistuneista pitää johdon heikkoa sitoutumista vastuullisuustoiminnan kehitystä jarruttavana haasteena.

Kolmannes asettaa kannustimia johdon vastuullisuudelle

Yksi keskeisimmistä yritysten vastuullisuuden painoarvoa ja päätöksentekoa ohjaavista johtamiskäytännöistä on vastuullisuuden sisällyttäminen yrityksen johdon kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiin.

Vastuullisuus huomioidaan keskimäärin joka kolmannen yrityksen johdon palkitsemisjärjestelmissä. Kemianteollisuus erottuu myös tässä suhteessa muista edukseen, sillä valtaosassa (70) alan yrityksistä johdon vastuullisuudelle on asetettu kannustimia. Seuraavaksi eniten kannustimia löytyy energiateollisuudesta (56) ja rakennusalalta (44).

– Vasta harvat yritykset ovat sisällyttäneet vastuullisuuden palkitsemiskäytäntöihin, vaikka panostukset vastuullisuuteen ovat kokonaisuudessaan lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana selkeästi. Jokaisen yrityksen kannattaisi kuitenkin harkita kannustimia, sanoo Kekki.

Yritysvastuuammattilaisten määrä lisääntynyt

Toinen keskeinen vastuullisuuden painoarvoa kuvaava tekijä on vastuullisuusasiantuntijoiden määrä sekä alan asiantuntemus yritysten ylimmässä johdossa.

Tutkimuksen mukaan yritysvastuualan ammattilaisten määrä on lisääntynyt selvästi viimeisen kahden vuoden aikana, ja nykyisin yritysvastuujohtaja tai -päällikkö löytyy jo lähes joka toisesta yrityksestä Suomen 1000 suurimmasta yrityksestä.

Eniten yritysvastuujohtaja- tai päällikkönimekkeellä toimivia on kone- ja metalliteollisuudessa (62 prosenttia) sekä kemianteollisuudessa (60), vähiten taas rakennusalalla (28) sekä energiateollisuudessa (31).

FIBSin yritysvastuututkimukseen (2017) osallistui 200 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja asiantuntijaa Suomen tuhannesta suurimmasta yrityksestä, mukana oli pk-yrityksiä. Kyselyn toteutti T-Media FIBSin toimeksiannosta.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät