Uutisten kerääjä

Yrittäjien ja koulutusjohdon huippukokous Helsingissä

Yrittäjät uutisarkisto - 21. Marraskuu 2017 - 8:39

Tapahtuma kokoaa yhteen oppilaitosjohtoa kaikilta asteilta, yrittäjiä sekä sidosryhmiä. Kulttuuritehdas Korjaamolla järjestettävä foorumi tarjoaa inspiroivaa osaamisen kehittämistä monialaisessa kollegajoukossa, yhdessä yrittäjien kanssa. Tapahtumasta saa ajatuksia, askelmerkkejä ja verkostoja organisaation yrittäjyyttä tukevan osaamisen johtamiseen.

Koulutusjohdon foorumi on jatkoa Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarille, johon osallistuu vuosittain noin tuhat  vaikuttajaa ja yrittäjää. Yrittäjien yhteistyökumppanina koulutusjohdon foorumissa on muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Foorumi on suunnattu koulutuksen eri tason johtotehtävissä toimiville, luottamushenkilöjohdolle, yrittäjyysvastaaville sekä oppilaitosyhteistyöstä kiinnostuneille yrittäjille ja yrittäjyyttä tukeville sidosryhmille. Parhaimman hyödyn tapahtumasta saa osallistumalla yhdessä kollegojen kanssa.

Kannattaa ilmoittautua heti, sillä paikkoja on rajoitetusti.

Lisätietoa tapahtumasta täältä

 

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien ja koulutusjohdon huippukokous Helsingissä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 21. Marraskuu 2017 - 8:39

Tapahtuma kokoaa yhteen oppilaitosjohtoa kaikilta asteilta, yrittäjiä sekä sidosryhmiä. Kulttuuritehdas Korjaamolla järjestettävä foorumi tarjoaa inspiroivaa osaamisen kehittämistä monialaisessa kollegajoukossa, yhdessä yrittäjien kanssa. Tapahtumasta saa ajatuksia, askelmerkkejä ja verkostoja organisaation yrittäjyyttä tukevan osaamisen johtamiseen.

Koulutusjohdon foorumi on jatkoa Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarille, johon osallistuu vuosittain noin tuhat  vaikuttajaa ja yrittäjää. Yrittäjien yhteistyökumppanina koulutusjohdon foorumissa on muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Foorumi on suunnattu koulutuksen eri tason johtotehtävissä toimiville, luottamushenkilöjohdolle, yrittäjyysvastaaville sekä oppilaitosyhteistyöstä kiinnostuneille yrittäjille ja yrittäjyyttä tukeville sidosryhmille. Parhaimman hyödyn tapahtumasta saa osallistumalla yhdessä kollegojen kanssa.

Kannattaa ilmoittautua heti, sillä paikkoja on rajoitetusti.

Lisätietoa tapahtumasta täältä

 

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi kyselytutkimus paljastaa: Kolme neljästä kelpuuttaisi robotit hyvinvointipalveluihin

Yrittäjät tiedotteet - 20. Marraskuu 2017 - 17:32

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) laajan kyselytutkimuksen mukaan robotiikan käyttö hyvinvointipalveluissa on entistä hyväksyttävämpää.

Kyselyssä selvitettiin kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikasta.

Vastaajista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti robottien käyttöön.

– Se on korkea prosenttiosuus verrattuna moniin muihin kyselyihin. Vastauksiin varmasti vaikutti se, että kysely meni ammattilaisille eikä ”suurelle yleisölle”, toteaa professori Helinä Melkas Yrittäjäsanomille.

Hieman yli puolet totesi suhtautuvansa robotteihin aiempaa myönteisemmin.

Mukana kyselyssä oli hoivapalveluyrityksiä ja yrityksiä, jotka esimerkiksi maahantuovat tai markkinoivat robotteja.

– Usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin on varsin vahva. Hoivapalvelujen puolella on hyvin paljon tiedon tarvetta. Kaivataan neutraalia, mahdollisimman kattavaa tietoa siitä, mitä robotiikka tarkoittaa hyvinvointipalvelujen kentässä, Melkas kertoo.

"Roboteista monenlaisia mielikuvia"

Suurimmiksi haasteiksi luokiteltiin inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen väheneminen.

– Roboteista on monenlaisia mielikuvia. Joukossa voi olla aika erikoisiakin, esimerkiksi joihinkin elokuviin pohjautuvia. Siksi tarvitaan käytännön kosketusta ja kokeilumahdollisuuksia, Melkas korostaa.

Neljä eniten robottien käyttöönottoa edistävää tekijää olivat kyselyssä kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus.

Robotiikan arvellaan tuovan mukanaan kokonaisia uusia ammatteja, esimerkiksi huoltoon ja perehdytykseen liittyen.

Uudenlaista osaamista tarvitaankin erilaisissa teknologiaratkaisuissa, robottien käytössä, työelämän muutoksissa sekä robottiteknologian sosiaalisessa ulottuvuudessa.

Keväällä toteutettuun kyselyyn vastasi 250 henkilöä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi kyselytutkimus paljastaa: Kolme neljästä kelpuuttaisi robotit hyvinvointipalveluihin

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Marraskuu 2017 - 17:32

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) laajan kyselytutkimuksen mukaan robotiikan käyttö hyvinvointipalveluissa on entistä hyväksyttävämpää.

Kyselyssä selvitettiin kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikasta.

Vastaajista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti robottien käyttöön.

– Se on korkea prosenttiosuus verrattuna moniin muihin kyselyihin. Vastauksiin varmasti vaikutti se, että kysely meni ammattilaisille eikä ”suurelle yleisölle”, toteaa professori Helinä Melkas Yrittäjäsanomille.

Hieman yli puolet totesi suhtautuvansa robotteihin aiempaa myönteisemmin.

Mukana kyselyssä oli hoivapalveluyrityksiä ja yrityksiä, jotka esimerkiksi maahantuovat tai markkinoivat robotteja.

– Usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin on varsin vahva. Hoivapalvelujen puolella on hyvin paljon tiedon tarvetta. Kaivataan neutraalia, mahdollisimman kattavaa tietoa siitä, mitä robotiikka tarkoittaa hyvinvointipalvelujen kentässä, Melkas kertoo.

"Roboteista monenlaisia mielikuvia"

Suurimmiksi haasteiksi luokiteltiin inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen väheneminen.

– Roboteista on monenlaisia mielikuvia. Joukossa voi olla aika erikoisiakin, esimerkiksi joihinkin elokuviin pohjautuvia. Siksi tarvitaan käytännön kosketusta ja kokeilumahdollisuuksia, Melkas korostaa.

Neljä eniten robottien käyttöönottoa edistävää tekijää olivat kyselyssä kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus.

Robotiikan arvellaan tuovan mukanaan kokonaisia uusia ammatteja, esimerkiksi huoltoon ja perehdytykseen liittyen.

Uudenlaista osaamista tarvitaankin erilaisissa teknologiaratkaisuissa, robottien käytössä, työelämän muutoksissa sekä robottiteknologian sosiaalisessa ulottuvuudessa.

Keväällä toteutettuun kyselyyn vastasi 250 henkilöä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi kyselytutkimus paljastaa: Kolme neljästä kelpuuttaisi robotit hyvinvointipalveluihin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Marraskuu 2017 - 17:32

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) laajan kyselytutkimuksen mukaan robotiikan käyttö hyvinvointipalveluissa on entistä hyväksyttävämpää.

Kyselyssä selvitettiin kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikasta.

Vastaajista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti robottien käyttöön.

– Se on korkea prosenttiosuus verrattuna moniin muihin kyselyihin. Vastauksiin varmasti vaikutti se, että kysely meni ammattilaisille eikä ”suurelle yleisölle”, toteaa professori Helinä Melkas Yrittäjäsanomille.

Hieman yli puolet totesi suhtautuvansa robotteihin aiempaa myönteisemmin.

Mukana kyselyssä oli hoivapalveluyrityksiä ja yrityksiä, jotka esimerkiksi maahantuovat tai markkinoivat robotteja.

– Usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin on varsin vahva. Hoivapalvelujen puolella on hyvin paljon tiedon tarvetta. Kaivataan neutraalia, mahdollisimman kattavaa tietoa siitä, mitä robotiikka tarkoittaa hyvinvointipalvelujen kentässä, Melkas kertoo.

"Roboteista monenlaisia mielikuvia"

Suurimmiksi haasteiksi luokiteltiin inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen väheneminen.

– Roboteista on monenlaisia mielikuvia. Joukossa voi olla aika erikoisiakin, esimerkiksi joihinkin elokuviin pohjautuvia. Siksi tarvitaan käytännön kosketusta ja kokeilumahdollisuuksia, Melkas korostaa.

Neljä eniten robottien käyttöönottoa edistävää tekijää olivat kyselyssä kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus.

Robotiikan arvellaan tuovan mukanaan kokonaisia uusia ammatteja, esimerkiksi huoltoon ja perehdytykseen liittyen.

Uudenlaista osaamista tarvitaankin erilaisissa teknologiaratkaisuissa, robottien käytössä, työelämän muutoksissa sekä robottiteknologian sosiaalisessa ulottuvuudessa.

Keväällä toteutettuun kyselyyn vastasi 250 henkilöä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Työinnostusko turhaa puuhastelua – ei, vaan uuden työn kovaa ydintä

Yrittäjät tiedotteet - 20. Marraskuu 2017 - 16:16

Tekesin rahoittama Leading Passion -tutkimushanke tutkii suomalaista työelämää.

Kun automaatio korvaa yhä useampia rutiinihommia, on sekä jäljelle jäävissä että uusissa työtehtävissä entistä tärkeämpää se, minkälaisella energialla ja intohimolla työntekijät suhtautuvat työhönsä.

Innostus voikin tuottaa yritykselle parempaa kilpailukykyä ja tyytyväisempiä työntekijöitä.

– Olemme Leading Passion -hankkeessa määrittäneet suomalaisen työn innostuksen anatomian, jonka lähtökohtana on ajatus innostuksen yksilökohtaisuudesta. Innostus on jokaisen työntekijän henkilökohtainen kokemus, jolloin omien innostuksen lähteiden ja sen esteiden tunnistamisen merkitys korostuu. Innostusta on mahdollista löytää kaikista työnkuvista ja kaikenikäisenä, vaikka se ei aina näkyisikään ulospäin, toteaa Leading Passion -hankkeen vetäjä, yliopettaja Johanna Vuori Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Johtaja ei voi määrätä työntekijöitä innostumaan, mutta voi muiden työyhteisön jäsenten tavoin nujertaa innostuksen.

Esimies ei voi myöskään synnyttää innostusta, ainoastaan tukea sen muodostumista osoittamalla alaisilleen luottamusta ja antamalla heille sopivasti vapautta, vastuuta ja mahdollisuuksia muokata omaa työnkuvaansa innostavammaksi.

Tutkimushankkeen mukaan esimiesten ja alaisten tulisikin toimia yhdessä innostuksen tukemiseksi ja sen esteiden poistamiseksi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill


 

Kategoriat: Yrittäjät

Työinnostusko turhaa puuhastelua – ei, vaan uuden työn kovaa ydintä

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Marraskuu 2017 - 16:16

Tekesin rahoittama Leading Passion -tutkimushanke tutkii suomalaista työelämää.

Kun automaatio korvaa yhä useampia rutiinihommia, on sekä jäljelle jäävissä että uusissa työtehtävissä entistä tärkeämpää se, minkälaisella energialla ja intohimolla työntekijät suhtautuvat työhönsä.

Innostus voikin tuottaa yritykselle parempaa kilpailukykyä ja tyytyväisempiä työntekijöitä.

– Olemme Leading Passion -hankkeessa määrittäneet suomalaisen työn innostuksen anatomian, jonka lähtökohtana on ajatus innostuksen yksilökohtaisuudesta. Innostus on jokaisen työntekijän henkilökohtainen kokemus, jolloin omien innostuksen lähteiden ja sen esteiden tunnistamisen merkitys korostuu. Innostusta on mahdollista löytää kaikista työnkuvista ja kaikenikäisenä, vaikka se ei aina näkyisikään ulospäin, toteaa Leading Passion -hankkeen vetäjä, yliopettaja Johanna Vuori Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Johtaja ei voi määrätä työntekijöitä innostumaan, mutta voi muiden työyhteisön jäsenten tavoin nujertaa innostuksen.

Esimies ei voi myöskään synnyttää innostusta, ainoastaan tukea sen muodostumista osoittamalla alaisilleen luottamusta ja antamalla heille sopivasti vapautta, vastuuta ja mahdollisuuksia muokata omaa työnkuvaansa innostavammaksi.

Tutkimushankkeen mukaan esimiesten ja alaisten tulisikin toimia yhdessä innostuksen tukemiseksi ja sen esteiden poistamiseksi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill


 

Kategoriat: Yrittäjät

Työinnostusko turhaa puuhastelua – ei, vaan uuden työn kovaa ydintä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Marraskuu 2017 - 16:16

Tekesin rahoittama Leading Passion -tutkimushanke tutkii suomalaista työelämää.

Kun automaatio korvaa yhä useampia rutiinihommia, on sekä jäljelle jäävissä että uusissa työtehtävissä entistä tärkeämpää se, minkälaisella energialla ja intohimolla työntekijät suhtautuvat työhönsä.

Innostus voikin tuottaa yritykselle parempaa kilpailukykyä ja tyytyväisempiä työntekijöitä.

– Olemme Leading Passion -hankkeessa määrittäneet suomalaisen työn innostuksen anatomian, jonka lähtökohtana on ajatus innostuksen yksilökohtaisuudesta. Innostus on jokaisen työntekijän henkilökohtainen kokemus, jolloin omien innostuksen lähteiden ja sen esteiden tunnistamisen merkitys korostuu. Innostusta on mahdollista löytää kaikista työnkuvista ja kaikenikäisenä, vaikka se ei aina näkyisikään ulospäin, toteaa Leading Passion -hankkeen vetäjä, yliopettaja Johanna Vuori Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Johtaja ei voi määrätä työntekijöitä innostumaan, mutta voi muiden työyhteisön jäsenten tavoin nujertaa innostuksen.

Esimies ei voi myöskään synnyttää innostusta, ainoastaan tukea sen muodostumista osoittamalla alaisilleen luottamusta ja antamalla heille sopivasti vapautta, vastuuta ja mahdollisuuksia muokata omaa työnkuvaansa innostavammaksi.

Tutkimushankkeen mukaan esimiesten ja alaisten tulisikin toimia yhdessä innostuksen tukemiseksi ja sen esteiden poistamiseksi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill


 

Kategoriat: Yrittäjät

Tuija perusti kotihoitoyrityksen – paperit katosivat kuntiin ja AVIiin lähes kahdeksi kuukaudeksi

Yrittäjät tiedotteet - 20. Marraskuu 2017 - 13:33

Kaupallisen koulutuksen saanut Tuija Tiilikka kiinnostui ihmisläheisemmästä työstä "kovien myyntiduunien" ja kosmetologiuran jälkeen.

– Opiskelin aikuisiällä lähihoitajaksi. Kaupungin ja keikkafirman palveluksessa työskenneltyäni halusin perustaa oman yrityksen.

Viime elokuussa syntyi kotihoitoyritys Vande Oy.

Aluehallintoviraston (AVI) mukaan "yksityisen palvelujen tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle (AVI) tiedot rekisterin pitoa varten."

Näin Tiilikkakin lähetti ilmoitukset kolmeen kaupunkiin 24. elokuuta. Sieltä papereiden piti matkata AVIiin lopullista hyväksyntää varten.

– Olin yhteydessä kaikkiin kaupunkeihin puhelimitse 2-10 kertaa ja sähköpostit päälle. Yritin lievästi hoputtaa ja kysellä lähettämieni ilmoitusten perään. Enhän voinut tehdä tuona aikana mitään, en edes aloittaa markkinointia, Tiilikka muistelee.

"Byrokratia tuntui ylitsepääsemättömältä"

Yksi kirjaamo oli lähettänyt automaattisen vastauksen, jossa kerrottiin Tiilikan postin saapuneen perille.

– Yhdessä paikassa oli kuulemma sairauslomia, toisessa paperit eivät päätyneet kirjaamosta edes oikealle osastolle. Eräs käsittelijä oli lukenut paperit huolimattomasti ja tehnyt päätöksiä vain kotihoidon tukipalveluiden osalta.

– Sain kuulla, että lähettämäni paperit hoidetaan, mutta aina kului viikko tai kaksi.

Lopulta Tiilikka otti yhteyttä Aluehallintovirastoon ja kyseli papereista sitä kautta, kun ei kehdannut enää kaupunkeja hoputtaa.

Paperit saapuivat AVIiin lokakuun puolivälissä, lähes kaksi kuukautta ilmoitusten lähettämisen jälkeen.

– Paljon oli ideoita odottamassa ja pulssi kävi rauhattomana, mutta vasta lokakuussa pääsin töihin.

AVIn suoritemaksu ilmoituksista oli Tiilikan mukaan 560 euroa. Myönnetty starttiraha on noin 680 euroa kuukaudessa.

– Ymmärrän, että isolla terveydenhuoltoyrityksellä on oma osasto käsittelemään lupia, mutta pienen ihmisen kohdalla byrokratia tuntui aika ylitsepääsemättömältä, Tiilikka sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Tuija Tiilikka

Kategoriat: Yrittäjät

Tuija perusti kotihoitoyrityksen – paperit katosivat kuntiin ja AVIiin lähes kahdeksi kuukaudeksi

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Marraskuu 2017 - 13:33

Kaupallisen koulutuksen saanut Tuija Tiilikka kiinnostui ihmisläheisemmästä työstä "kovien myyntiduunien" ja kosmetologiuran jälkeen.

– Opiskelin aikuisiällä lähihoitajaksi. Kaupungin ja keikkafirman palveluksessa työskenneltyäni halusin perustaa oman yrityksen.

Viime elokuussa syntyi kotihoitoyritys Vande Oy.

Aluehallintoviraston (AVI) mukaan "yksityisen palvelujen tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle (AVI) tiedot rekisterin pitoa varten."

Näin Tiilikkakin lähetti ilmoitukset kolmeen kaupunkiin 24. elokuuta. Sieltä papereiden piti matkata AVIiin lopullista hyväksyntää varten.

– Olin yhteydessä kaikkiin kaupunkeihin puhelimitse 2-10 kertaa ja sähköpostit päälle. Yritin lievästi hoputtaa ja kysellä lähettämieni ilmoitusten perään. Enhän voinut tehdä tuona aikana mitään, en edes aloittaa markkinointia, Tiilikka muistelee.

"Byrokratia tuntui ylitsepääsemättömältä"

Yksi kirjaamo oli lähettänyt automaattisen vastauksen, jossa kerrottiin Tiilikan postin saapuneen perille.

– Yhdessä paikassa oli kuulemma sairauslomia, toisessa paperit eivät päätyneet kirjaamosta edes oikealle osastolle. Eräs käsittelijä oli lukenut paperit huolimattomasti ja tehnyt päätöksiä vain kotihoidon tukipalveluiden osalta.

– Sain kuulla, että lähettämäni paperit hoidetaan, mutta aina kului viikko tai kaksi.

Lopulta Tiilikka otti yhteyttä Aluehallintovirastoon ja kyseli papereista sitä kautta, kun ei kehdannut enää kaupunkeja hoputtaa.

Paperit saapuivat AVIiin lokakuun puolivälissä, lähes kaksi kuukautta ilmoitusten lähettämisen jälkeen.

– Paljon oli ideoita odottamassa ja pulssi kävi rauhattomana, mutta vasta lokakuussa pääsin töihin.

AVIn suoritemaksu ilmoituksista oli Tiilikan mukaan 560 euroa. Myönnetty starttiraha on noin 680 euroa kuukaudessa.

– Ymmärrän, että isolla terveydenhuoltoyrityksellä on oma osasto käsittelemään lupia, mutta pienen ihmisen kohdalla byrokratia tuntui aika ylitsepääsemättömältä, Tiilikka sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Tuija Tiilikka

Kategoriat: Yrittäjät

Tuija perusti kotihoitoyrityksen – paperit katosivat kuntiin ja AVIiin lähes kahdeksi kuukaudeksi

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Marraskuu 2017 - 13:33

Kaupallisen koulutuksen saanut Tuija Tiilikka kiinnostui ihmisläheisemmästä työstä "kovien myyntiduunien" ja kosmetologiuran jälkeen.

– Opiskelin aikuisiällä lähihoitajaksi. Kaupungin ja keikkafirman palveluksessa työskenneltyäni halusin perustaa oman yrityksen.

Viime elokuussa syntyi kotihoitoyritys Vande Oy.

Aluehallintoviraston (AVI) mukaan "yksityisen palvelujen tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle (AVI) tiedot rekisterin pitoa varten."

Näin Tiilikkakin lähetti ilmoitukset kolmeen kaupunkiin 24. elokuuta. Sieltä papereiden piti matkata AVIiin lopullista hyväksyntää varten.

– Olin yhteydessä kaikkiin kaupunkeihin puhelimitse 2-10 kertaa ja sähköpostit päälle. Yritin lievästi hoputtaa ja kysellä lähettämieni ilmoitusten perään. Enhän voinut tehdä tuona aikana mitään, en edes aloittaa markkinointia, Tiilikka muistelee.

"Byrokratia tuntui ylitsepääsemättömältä"

Yksi kirjaamo oli lähettänyt automaattisen vastauksen, jossa kerrottiin Tiilikan postin saapuneen perille.

– Yhdessä paikassa oli kuulemma sairauslomia, toisessa paperit eivät päätyneet kirjaamosta edes oikealle osastolle. Eräs käsittelijä oli lukenut paperit huolimattomasti ja tehnyt päätöksiä vain kotihoidon tukipalveluiden osalta.

– Sain kuulla, että lähettämäni paperit hoidetaan, mutta aina kului viikko tai kaksi.

Lopulta Tiilikka otti yhteyttä Aluehallintovirastoon ja kyseli papereista sitä kautta, kun ei kehdannut enää kaupunkeja hoputtaa.

Paperit saapuivat AVIiin lokakuun puolivälissä, lähes kaksi kuukautta ilmoitusten lähettämisen jälkeen.

– Paljon oli ideoita odottamassa ja pulssi kävi rauhattomana, mutta vasta lokakuussa pääsin töihin.

AVIn suoritemaksu ilmoituksista oli Tiilikan mukaan 560 euroa. Myönnetty starttiraha on noin 680 euroa kuukaudessa.

– Ymmärrän, että isolla terveydenhuoltoyrityksellä on oma osasto käsittelemään lupia, mutta pienen ihmisen kohdalla byrokratia tuntui aika ylitsepääsemättömältä, Tiilikka sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Tuija Tiilikka

Kategoriat: Yrittäjät

Tämä lukio on Suomen paras yrittäjyyskoulu

Yrittäjät tiedotteet - 20. Marraskuu 2017 - 9:22

Helsinkiläinen Etu-Töölön lukio palkittiin ainoana suomalaiskouluna viime torstaina Tallinnassa järjestetyssä TES Awards 2017 -gaalassa Suomen parhaana yrittäjyyskouluna.

Kaikkiaan gaalassa jaettiin 15 kansallista palkintoa, yksi kuhunkin maahan.

Yrittäjyyskoulupalkinnot jaetaan vuosittain. Valittujen koulujen kriteereihin kuuluu muun muassa, että yrittäjyyskasvatuksessa on mukana useita opettajia ja opiskelijoita, koululla on visio ja suunnitelma yrittäjyyskasvatukselle ja siihen on kohdennettu erityisiä resursseja. Lisäksi painotetaan verkostoitumista ja yhteistyötä yritysten kanssa.

Aiemmin Suomessa palkinnon ovat saaneet Ulvilan lukio ja Joupin koulu.

Etu-Töölön lukiossa on ollut yrittäjyyspainotus vuodesta 2009 ja vuosittain koulun eri yrittäjyyskursseja suorittaa yli 200 opiskelijaa koulun 650:sta opiskelijasta. Yrittäjyyden ympärillä järjestetään erilaisia tapahtumia ja koulu on luonut oman yrittäjyyskasvatuksen mallin, jota kehitetään aktiivisesti muun muassa yrittäjyystiimissä ja opettajien johdolla.

Viime vuonna koulussa toimi yli kymmenen opiskelijoiden perustamaa oikeaa yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Etu-Töölön lukio

Kategoriat: Yrittäjät

Tämä lukio on Suomen paras yrittäjyyskoulu

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Marraskuu 2017 - 9:22

Helsinkiläinen Etu-Töölön lukio palkittiin ainoana suomalaiskouluna viime torstaina Tallinnassa järjestetyssä TES Awards 2017 -gaalassa Suomen parhaana yrittäjyyskouluna.

Kaikkiaan gaalassa jaettiin 15 kansallista palkintoa, yksi kuhunkin maahan.

Yrittäjyyskoulupalkinnot jaetaan vuosittain. Valittujen koulujen kriteereihin kuuluu muun muassa, että yrittäjyyskasvatuksessa on mukana useita opettajia ja opiskelijoita, koululla on visio ja suunnitelma yrittäjyyskasvatukselle ja siihen on kohdennettu erityisiä resursseja. Lisäksi painotetaan verkostoitumista ja yhteistyötä yritysten kanssa.

Aiemmin Suomessa palkinnon ovat saaneet Ulvilan lukio ja Joupin koulu.

Etu-Töölön lukiossa on ollut yrittäjyyspainotus vuodesta 2009 ja vuosittain koulun eri yrittäjyyskursseja suorittaa yli 200 opiskelijaa koulun 650:sta opiskelijasta. Yrittäjyyden ympärillä järjestetään erilaisia tapahtumia ja koulu on luonut oman yrittäjyyskasvatuksen mallin, jota kehitetään aktiivisesti muun muassa yrittäjyystiimissä ja opettajien johdolla.

Viime vuonna koulussa toimi yli kymmenen opiskelijoiden perustamaa oikeaa yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Etu-Töölön lukio

Kategoriat: Yrittäjät

Tämä lukio on Suomen paras yrittäjyyskoulu

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Marraskuu 2017 - 9:22

Helsinkiläinen Etu-Töölön lukio palkittiin ainoana suomalaiskouluna viime torstaina Tallinnassa järjestetyssä TES Awards 2017 -gaalassa Suomen parhaana yrittäjyyskouluna.

Kaikkiaan gaalassa jaettiin 15 kansallista palkintoa, yksi kuhunkin maahan.

Yrittäjyyskoulupalkinnot jaetaan vuosittain. Valittujen koulujen kriteereihin kuuluu muun muassa, että yrittäjyyskasvatuksessa on mukana useita opettajia ja opiskelijoita, koululla on visio ja suunnitelma yrittäjyyskasvatukselle ja siihen on kohdennettu erityisiä resursseja. Lisäksi painotetaan verkostoitumista ja yhteistyötä yritysten kanssa.

Aiemmin Suomessa palkinnon ovat saaneet Ulvilan lukio ja Joupin koulu.

Etu-Töölön lukiossa on ollut yrittäjyyspainotus vuodesta 2009 ja vuosittain koulun eri yrittäjyyskursseja suorittaa yli 200 opiskelijaa koulun 650:sta opiskelijasta. Yrittäjyyden ympärillä järjestetään erilaisia tapahtumia ja koulu on luonut oman yrittäjyyskasvatuksen mallin, jota kehitetään aktiivisesti muun muassa yrittäjyystiimissä ja opettajien johdolla.

Viime vuonna koulussa toimi yli kymmenen opiskelijoiden perustamaa oikeaa yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Etu-Töölön lukio

Kategoriat: Yrittäjät

Japanissa 120 miljardin euron design-markkinat – ”suomalaisyrityksillä erinomainen mahdollisuus”

Yrittäjät tiedotteet - 20. Marraskuu 2017 - 8:53

Suomalaiset muotoilualan yritykset satsaavat nyt julkisiin ja yksityisiin rakennusprojekteihin Japanissa.

Kysyntä on kasvussa erityisesti projektimyynti-markkinoilla, jossa projekteihin etsitään suunnittelu-, materiaali- ja sisustusratkaisuja.

– Suomalaisella designilla on Japanissa jo lähtökohtaisesti erinomainen maine korkean laadun ja paikalliseen makuun sopivan muotokielen ansiosta. Japanin projektimyynti -markkinan arvioidaan olevan noin 120 miljardia euroa ja tulevien olympialaisten hotellirakentamisen ennustetaan kasvattavan sitä entisestään. Suomalaisyrityksillä on siis erinomainen mahdollisuus saada kakusta osansa, kun he pääsevät mukaan oikeisiin keskusteluihin, oikeaan aikaan ja oikeassa kohderyhmässä, Finpron luovien alojen toimialajohtaja Irma Patala kertoo.

Tokiossa 20.-22.11. järjestettävässä IFFT Interior Lifestyle Living -ammattitapahtumassa käydään keskusteluita suomalaisyritysten ja japanilaispäättäjien välillä.

Yritysten tavoitteena on löytää tapahtumassa uusia asiakkaita ja paikallisia yhteistyökumppaneita.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Japanissa 120 miljardin euron design-markkinat – ”suomalaisyrityksillä erinomainen mahdollisuus”

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Marraskuu 2017 - 8:53

Suomalaiset muotoilualan yritykset satsaavat nyt julkisiin ja yksityisiin rakennusprojekteihin Japanissa.

Kysyntä on kasvussa erityisesti projektimyynti-markkinoilla, jossa projekteihin etsitään suunnittelu-, materiaali- ja sisustusratkaisuja.

– Suomalaisella designilla on Japanissa jo lähtökohtaisesti erinomainen maine korkean laadun ja paikalliseen makuun sopivan muotokielen ansiosta. Japanin projektimyynti -markkinan arvioidaan olevan noin 120 miljardia euroa ja tulevien olympialaisten hotellirakentamisen ennustetaan kasvattavan sitä entisestään. Suomalaisyrityksillä on siis erinomainen mahdollisuus saada kakusta osansa, kun he pääsevät mukaan oikeisiin keskusteluihin, oikeaan aikaan ja oikeassa kohderyhmässä, Finpron luovien alojen toimialajohtaja Irma Patala kertoo.

Tokiossa 20.-22.11. järjestettävässä IFFT Interior Lifestyle Living -ammattitapahtumassa käydään keskusteluita suomalaisyritysten ja japanilaispäättäjien välillä.

Yritysten tavoitteena on löytää tapahtumassa uusia asiakkaita ja paikallisia yhteistyökumppaneita.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Japanissa 120 miljardin euron design-markkinat – ”suomalaisyrityksillä erinomainen mahdollisuus”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Marraskuu 2017 - 8:53

Suomalaiset muotoilualan yritykset satsaavat nyt julkisiin ja yksityisiin rakennusprojekteihin Japanissa.

Kysyntä on kasvussa erityisesti projektimyynti-markkinoilla, jossa projekteihin etsitään suunnittelu-, materiaali- ja sisustusratkaisuja.

– Suomalaisella designilla on Japanissa jo lähtökohtaisesti erinomainen maine korkean laadun ja paikalliseen makuun sopivan muotokielen ansiosta. Japanin projektimyynti -markkinan arvioidaan olevan noin 120 miljardia euroa ja tulevien olympialaisten hotellirakentamisen ennustetaan kasvattavan sitä entisestään. Suomalaisyrityksillä on siis erinomainen mahdollisuus saada kakusta osansa, kun he pääsevät mukaan oikeisiin keskusteluihin, oikeaan aikaan ja oikeassa kohderyhmässä, Finpron luovien alojen toimialajohtaja Irma Patala kertoo.

Tokiossa 20.-22.11. järjestettävässä IFFT Interior Lifestyle Living -ammattitapahtumassa käydään keskusteluita suomalaisyritysten ja japanilaispäättäjien välillä.

Yritysten tavoitteena on löytää tapahtumassa uusia asiakkaita ja paikallisia yhteistyökumppaneita.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Mikä ihmeen vöner – näin syntyi Suomea valloittava vegaanikebab

Yrittäjät tiedotteet - 19. Marraskuu 2017 - 8:00

Se tuntui aluksi rajulta pettymykseltä. Helsinkiläisnuorukainen Siva Parlar joutui hylkäämään haaveensa lentäjän ammatista.

Oli keksittävä jotain muuta.

– Vanhemmillani oli ravintola. Jätin lukion kesken ja lähdin ravintolaan työharjoitteluun. Opin siellä erittäin paljon, Siva Parlar, 26, muistelee.

Harjoittelujakson jälkeen poika ilmoitti ravintolan myyntiä harkinneille vanhemmilleen, että hän voisi ottaa paikan vastuulleen.

– Halusin näyttää, että pystyn siihen, vaikka olin vasta 18-vuotias.

Parlar muutti pitserian näköisekseen nimestä, ruokalistoista ja asiakaspalvelusta alkaen.

– Nollasta lähtien opiskelin yötä päivää ruuanvalmistusta, palvelua ja kaikkea mikä voisi liittyä ravintola-alaan, hän kuvailee.

"Yrittäjä on kaikki"

Se kannatti. Ravintola teki hyvää tulosta, ja Parlar kykeni palkkaamaan ensimmäiset työntekijänsä. Samalla nuoren miehen yrittäjähenkisyys vahvistui.

– Ilman ravintola-alan kokemustakin ymmärsin, että yrittäjä on kaikki. Ei ole mitään rajoja.

Viiden vuoden ajan Parlar haki isompia toimitiloja Helsingin keskustasta. Ehtipä hän myös myymään Helsingin Kruununhaassa sijainneen pitseriansa.

Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen hän päätyi takaisin samaan pitseriaan helmikuussa 2016, ja nosti ravintolan uuteen kukoistukseen. Samalla virisi ajatus vegaaneille tarjottavasta laadukkaasta ruuasta.

– Vegaanipitsat kiinnostivat, mutta tavoitteenani oli tarjota kaikille kaikkea. Lihastakin löytyi vegaaniversioita, mutta ei kebabista. Niin syntyi vöner.

 

"Hullut ideat heittävät eteenpäin"

Seuraavat kuukaudet kuluivat vöner-reseptejä kehittäen.

– Tarkoitus oli myydä vöneriä vain omassa paikassa, mutta jo ensimmäisen viikonlopun aikana ihmisiä tuli Helsinkiin Oulusta ja Tampereelta asti, vain vönerin takia.

Parlar yhdisti voimansa maahantuonnista vastaavan kumppanin kanssa.

Nyt kaksikko myy vöneriä jo 60-70 "vöneröityyn" ravintolaan eri puolille Suomea.

– Tavoite on 100 paikkaa vuoden loppuun mennessä.

– Hullut ideat ovat heittäneet meitä eteenpäin. Alussa olimme itse yhteydessä ravintoloihin, mutta sanan levittyä me saamme yhteydenottoja. Jonossa on koko ajan 15-20 paikkaa, Parlar kertoo.

"Jokaisella on mahdollisuuksia"

Parlarin mukaan vöner on hänelle intohimo.

– Vöner on vielä vauva, nuori ja herkkä. Mitä tahansa voi tapahtua, esimerkiksi jokin skandaali. Kaikki voi romahtaa. Elän kuitenkin tässä hetkessä. En katso taaksepäin enkä kovin pitkälle eteenpäin.

Parlar haluaa vönerin leviävän myös ulkomaille.

– Kaikki on täysin uutta. Tarvitsen tietotaitoa ja osaamista. Olen yllättynyt ja kiitollinen, että olen löytänyt ihmisiä, jotka osaavat antaa minulle suuntaa.

– Olen saanut paljon apua. Myöhemmin haluan myös itse auttaa ja opastaa nuoria yrittäjyydessä. Nuori tarvitsee jonkun, joka antaa tsemppiä ja luottamusta. Uskoa siihen, että jokaisella on mahdollisuuksia, Parlar miettii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Aleksi Poutanen

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä