Uutisten kerääjä

Yrittäjä, vastuullisen kesäduunin tarjoaminen auttaa löytämään työvoimaa jatkossa

Yrittäjät tiedotteet - 20. Helmikuu 2018 - 10:26

Työnantajille kesätyö on hyvä tilaisuus tehdä hyvä ensivaikutelma tulevaisuuden työntekijöihin. Hoitamalla kesätyöasiat vastuullisesti työnantaja voi varmistaa vetovoimansa, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Selvitysten mukaan yli 90 prosenttia vastuullisissa kesätyöpaikoissa työskennelleistä nuorista haluaisi jatkaa samalla työnantajalla myös tulevaisuudessa.

Suomen Yrittäjät on jälleen mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

Kampanjassa mukanaoleva yrittäjä saa ilmoittaa kesätyöpaikat Oikotiellä

Kampanjassa mukanaoleva yrittäjä saa muassa oikeuden ilmoittaa organisaation kesätyöpaikat veloituksetta Oikotiellä ja kampanjasivustolla.

Nuorille Vastuullinen kesäduuni -logo on lupaus onnistuneesta kesätyökokemuksesta, joka luo myönteistä kuvaa työelämästä. Kampanjasivusto tarjoaa kesätyönhakijoille myös vinkkejä ja tukea kesätyön löytämiseen ja hakemiseen.

Suomen Yrittäjät kannustaa osallistumaan kampanjaan

Vastuullinen kesäduuni -kampanjasta hyötyvät myös pienet yritykset. Siksi Suomen Yrittäjät ry on yksi kampanjan asiantuntijakumppaneista ja on neuvotellut alle kymmenen henkilön mikroyrityksille edullisen 20 euron kampanjamaksun.

Tämän vuoden kampanjassa on tällä hetkellä mukana jo 422 työnantajaa. Kampanjan tavoitteena on tarjota yli 60 000 vastuullista kesätyöpaikkaa 14–29-vuotiaille ensi kesänä.

Viime vuonna kampanjaan osallistui 371 työnantajaa. Yhdessä he tarjosivat nuorille yli 55 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Vuoden 2018 tavoitteena on 500 yritystä ja yli 60 000 vastuullista kesätyöpaikkaa.

Yrittäjä hyötyy osallistumisesta

Mukaan lähtevä yrittäjä pääsee kehittämään kesätyöprosesseja ja esimiestyötä tutkimustiedon ja nuorten omien kesätyökokemusten pohjalta sekä työnantajien yhteisissä, maksuttomissa seminaareissa. Yrittäjä saa Vastuullinen kesäduuni -logon sekä kampanjamateriaalit käyttöön.

Samalla työnantajat pääsevät osallistumaan Vastuullinen kesäduuni 2018 -kilpailuun, jossa palkitaan parhaat kesätyönantajat.

Ilmoittaudu kampanjaan osoitteessa www.kesaduuni.org/ilmoittaudu.

Lisätietoa: www.kesaduuni.org

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä, vastuullisen kesäduunin tarjoaminen auttaa löytämään työvoimaa jatkossa

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Helmikuu 2018 - 10:26

Työnantajille kesätyö on hyvä tilaisuus tehdä hyvä ensivaikutelma tulevaisuuden työntekijöihin. Hoitamalla kesätyöasiat vastuullisesti työnantaja voi varmistaa vetovoimansa, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Selvitysten mukaan yli 90 prosenttia vastuullisissa kesätyöpaikoissa työskennelleistä nuorista haluaisi jatkaa samalla työnantajalla myös tulevaisuudessa.

Suomen Yrittäjät on jälleen mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

Kampanjassa mukanaoleva yrittäjä saa ilmoittaa kesätyöpaikat Oikotiellä

Kampanjassa mukanaoleva yrittäjä saa muassa oikeuden ilmoittaa organisaation kesätyöpaikat veloituksetta Oikotiellä ja kampanjasivustolla.

Nuorille Vastuullinen kesäduuni -logo on lupaus onnistuneesta kesätyökokemuksesta, joka luo myönteistä kuvaa työelämästä. Kampanjasivusto tarjoaa kesätyönhakijoille myös vinkkejä ja tukea kesätyön löytämiseen ja hakemiseen.

Suomen Yrittäjät kannustaa osallistumaan kampanjaan

Vastuullinen kesäduuni -kampanjasta hyötyvät myös pienet yritykset. Siksi Suomen Yrittäjät ry on yksi kampanjan asiantuntijakumppaneista ja on neuvotellut alle kymmenen henkilön mikroyrityksille edullisen 20 euron kampanjamaksun.

Tämän vuoden kampanjassa on tällä hetkellä mukana jo 422 työnantajaa. Kampanjan tavoitteena on tarjota yli 60 000 vastuullista kesätyöpaikkaa 14–29-vuotiaille ensi kesänä.

Viime vuonna kampanjaan osallistui 371 työnantajaa. Yhdessä he tarjosivat nuorille yli 55 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Vuoden 2018 tavoitteena on 500 yritystä ja yli 60 000 vastuullista kesätyöpaikkaa.

Yrittäjä hyötyy osallistumisesta

Mukaan lähtevä yrittäjä pääsee kehittämään kesätyöprosesseja ja esimiestyötä tutkimustiedon ja nuorten omien kesätyökokemusten pohjalta sekä työnantajien yhteisissä, maksuttomissa seminaareissa. Yrittäjä saa Vastuullinen kesäduuni -logon sekä kampanjamateriaalit käyttöön.

Samalla työnantajat pääsevät osallistumaan Vastuullinen kesäduuni 2018 -kilpailuun, jossa palkitaan parhaat kesätyönantajat.

Ilmoittaudu kampanjaan osoitteessa www.kesaduuni.org/ilmoittaudu.

Lisätietoa: www.kesaduuni.org

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä, vastuullisen kesäduunin tarjoaminen auttaa löytämään työvoimaa jatkossa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Helmikuu 2018 - 10:26

Työnantajille kesätyö on hyvä tilaisuus tehdä hyvä ensivaikutelma tulevaisuuden työntekijöihin. Hoitamalla kesätyöasiat vastuullisesti työnantaja voi varmistaa vetovoimansa, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Selvitysten mukaan yli 90 prosenttia vastuullisissa kesätyöpaikoissa työskennelleistä nuorista haluaisi jatkaa samalla työnantajalla myös tulevaisuudessa.

Suomen Yrittäjät on jälleen mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

Kampanjassa mukanaoleva yrittäjä saa ilmoittaa kesätyöpaikat Oikotiellä

Kampanjassa mukanaoleva yrittäjä saa muassa oikeuden ilmoittaa organisaation kesätyöpaikat veloituksetta Oikotiellä ja kampanjasivustolla.

Nuorille Vastuullinen kesäduuni -logo on lupaus onnistuneesta kesätyökokemuksesta, joka luo myönteistä kuvaa työelämästä. Kampanjasivusto tarjoaa kesätyönhakijoille myös vinkkejä ja tukea kesätyön löytämiseen ja hakemiseen.

Suomen Yrittäjät kannustaa osallistumaan kampanjaan

Vastuullinen kesäduuni -kampanjasta hyötyvät myös pienet yritykset. Siksi Suomen Yrittäjät ry on yksi kampanjan asiantuntijakumppaneista ja on neuvotellut alle kymmenen henkilön mikroyrityksille edullisen 20 euron kampanjamaksun.

Tämän vuoden kampanjassa on tällä hetkellä mukana jo 422 työnantajaa. Kampanjan tavoitteena on tarjota yli 60 000 vastuullista kesätyöpaikkaa 14–29-vuotiaille ensi kesänä.

Viime vuonna kampanjaan osallistui 371 työnantajaa. Yhdessä he tarjosivat nuorille yli 55 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Vuoden 2018 tavoitteena on 500 yritystä ja yli 60 000 vastuullista kesätyöpaikkaa.

Yrittäjä hyötyy osallistumisesta

Mukaan lähtevä yrittäjä pääsee kehittämään kesätyöprosesseja ja esimiestyötä tutkimustiedon ja nuorten omien kesätyökokemusten pohjalta sekä työnantajien yhteisissä, maksuttomissa seminaareissa. Yrittäjä saa Vastuullinen kesäduuni -logon sekä kampanjamateriaalit käyttöön.

Samalla työnantajat pääsevät osallistumaan Vastuullinen kesäduuni 2018 -kilpailuun, jossa palkitaan parhaat kesätyönantajat.

Ilmoittaudu kampanjaan osoitteessa www.kesaduuni.org/ilmoittaudu.

Lisätietoa: www.kesaduuni.org

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvaa Suomessa vauhdilla

Yrittäjät tiedotteet - 19. Helmikuu 2018 - 15:25

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Lisäksi niiden merkitys näyttää yrityskentässä vain kasvavan, todetaan Tilastokeskuksen talous- ja hyvinvointikatsauksessa.

Suomessa toimi vuonna 2016 yhteensä 9 736 ulkomaalaistaustaista yrittäjävetoista yritystä. Yritykset työllistivät liki 29 000 henkilöä ja tuottivat liikevaihtoa 3,5 miljardia euroa.

Vuodesta 2013 ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä on kasvanut miltei 700 yrityksellä. Liikevaihtoon on tullut lisäystä reilu miljardi euroa, ja henkilöstömäärä on kasvanut 9 000 hengellä.

Ulkomaalaistaustainen yrittäjä saattaa olla kilpailussa eriarvoisessa asemassa, sillä yritystoimintaan liittyvien haasteiden lisäksi vastaan voi tulla myös kieleen tai kulttuuriin liittyviä ongelmia ratkaistavaksi. Tilastokeskuksen aineistosta kuitenkin paljastui, että ulkomaalaistaustaisten yritysten joukosta löytyi yhtä todennäköisesti kasvuyrityksiä kuin muistakin yrityksistä.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista yrityksistä kasvuyrityksiä oli 2,6 prosenttia, joka on täsmälleen sama osuus kuin koko yrityskentässä.

Tässä yhteydessä kasvuyritykseksi määritellään yritys, jossa työskentelee kasvukauden alussa vähintään kolme henkilöä ja henkilöstömäärä kasvaa seuraavana kolmena vuotena vähintään 10 prosenttia vuosittain.

Eniten rakennus- ja ravintola-alalla

Eniten ulkomaalais­taustaisia kasvu­yrityksiä oli rakentamisen toimi­alalla. Kaikista rakentamisen kasvu­yrityksistä ne kattavat 5 prosenttia, kerrotaan Tilastokeskuksen Tieto&trendit-katsauksessa

Ravitsemistoiminnasta, eli käytännössä ravintoloista, kasvu­yrityksiä löytyi toiseksi eniten. Ulkomaalais­taustaiset muodostavat jo huomattavan osan, noin 15 prosenttia, kaikista alan kasvu­yrityksistä. Tämä ei yllätä, sillä ylipäätään ulkomaalais­taustaisten osuus kaikista ravintoloista on merkittävä.

Kolmas toimiala, joka nousee esiin aineistosta, on kiinteistö- ja maiseman­hoito. Tällä toimi­alalla ulkomaalais­taustaisten osuus on noin 8 prosenttia kaikista kasvu­yrityksistä.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvaa Suomessa vauhdilla

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Helmikuu 2018 - 15:25

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Lisäksi niiden merkitys näyttää yrityskentässä vain kasvavan, todetaan Tilastokeskuksen talous- ja hyvinvointikatsauksessa.

Suomessa toimi vuonna 2016 yhteensä 9 736 ulkomaalaistaustaista yrittäjävetoista yritystä. Yritykset työllistivät liki 29 000 henkilöä ja tuottivat liikevaihtoa 3,5 miljardia euroa.

Vuodesta 2013 ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä on kasvanut miltei 700 yrityksellä. Liikevaihtoon on tullut lisäystä reilu miljardi euroa, ja henkilöstömäärä on kasvanut 9 000 hengellä.

Ulkomaalaistaustainen yrittäjä saattaa olla kilpailussa eriarvoisessa asemassa, sillä yritystoimintaan liittyvien haasteiden lisäksi vastaan voi tulla myös kieleen tai kulttuuriin liittyviä ongelmia ratkaistavaksi. Tilastokeskuksen aineistosta kuitenkin paljastui, että ulkomaalaistaustaisten yritysten joukosta löytyi yhtä todennäköisesti kasvuyrityksiä kuin muistakin yrityksistä.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista yrityksistä kasvuyrityksiä oli 2,6 prosenttia, joka on täsmälleen sama osuus kuin koko yrityskentässä.

Tässä yhteydessä kasvuyritykseksi määritellään yritys, jossa työskentelee kasvukauden alussa vähintään kolme henkilöä ja henkilöstömäärä kasvaa seuraavana kolmena vuotena vähintään 10 prosenttia vuosittain.

Eniten rakennus- ja ravintola-alalla

Eniten ulkomaalais­taustaisia kasvu­yrityksiä oli rakentamisen toimi­alalla. Kaikista rakentamisen kasvu­yrityksistä ne kattavat 5 prosenttia, kerrotaan Tilastokeskuksen Tieto&trendit-katsauksessa

Ravitsemistoiminnasta, eli käytännössä ravintoloista, kasvu­yrityksiä löytyi toiseksi eniten. Ulkomaalais­taustaiset muodostavat jo huomattavan osan, noin 15 prosenttia, kaikista alan kasvu­yrityksistä. Tämä ei yllätä, sillä ylipäätään ulkomaalais­taustaisten osuus kaikista ravintoloista on merkittävä.

Kolmas toimiala, joka nousee esiin aineistosta, on kiinteistö- ja maiseman­hoito. Tällä toimi­alalla ulkomaalais­taustaisten osuus on noin 8 prosenttia kaikista kasvu­yrityksistä.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvaa Suomessa vauhdilla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Helmikuu 2018 - 15:25

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Lisäksi niiden merkitys näyttää yrityskentässä vain kasvavan, todetaan Tilastokeskuksen talous- ja hyvinvointikatsauksessa.

Suomessa toimi vuonna 2016 yhteensä 9 736 ulkomaalaistaustaista yrittäjävetoista yritystä. Yritykset työllistivät liki 29 000 henkilöä ja tuottivat liikevaihtoa 3,5 miljardia euroa.

Vuodesta 2013 ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä on kasvanut miltei 700 yrityksellä. Liikevaihtoon on tullut lisäystä reilu miljardi euroa, ja henkilöstömäärä on kasvanut 9 000 hengellä.

Ulkomaalaistaustainen yrittäjä saattaa olla kilpailussa eriarvoisessa asemassa, sillä yritystoimintaan liittyvien haasteiden lisäksi vastaan voi tulla myös kieleen tai kulttuuriin liittyviä ongelmia ratkaistavaksi. Tilastokeskuksen aineistosta kuitenkin paljastui, että ulkomaalaistaustaisten yritysten joukosta löytyi yhtä todennäköisesti kasvuyrityksiä kuin muistakin yrityksistä.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista yrityksistä kasvuyrityksiä oli 2,6 prosenttia, joka on täsmälleen sama osuus kuin koko yrityskentässä.

Tässä yhteydessä kasvuyritykseksi määritellään yritys, jossa työskentelee kasvukauden alussa vähintään kolme henkilöä ja henkilöstömäärä kasvaa seuraavana kolmena vuotena vähintään 10 prosenttia vuosittain.

Eniten rakennus- ja ravintola-alalla

Eniten ulkomaalais­taustaisia kasvu­yrityksiä oli rakentamisen toimi­alalla. Kaikista rakentamisen kasvu­yrityksistä ne kattavat 5 prosenttia, kerrotaan Tilastokeskuksen Tieto&trendit-katsauksessa

Ravitsemistoiminnasta, eli käytännössä ravintoloista, kasvu­yrityksiä löytyi toiseksi eniten. Ulkomaalais­taustaiset muodostavat jo huomattavan osan, noin 15 prosenttia, kaikista alan kasvu­yrityksistä. Tämä ei yllätä, sillä ylipäätään ulkomaalais­taustaisten osuus kaikista ravintoloista on merkittävä.

Kolmas toimiala, joka nousee esiin aineistosta, on kiinteistö- ja maiseman­hoito. Tällä toimi­alalla ulkomaalais­taustaisten osuus on noin 8 prosenttia kaikista kasvu­yrityksistä.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi – työntekijöitä vaikea löytää

Yrittäjät tiedotteet - 19. Helmikuu 2018 - 13:50

Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä 37 200, vuotta aiemmin määrä oli 26 400. Koko vuonna 2017 avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 41 600, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomen suuralueella. Kasvu oli suurinta toimialaryhmissä teollisuus, kaivostoiminta ja muu teollinen toiminta (+ 3 100) sekä julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (+ 2 800).

Avoimista työpaikoista 54 prosenttia oli työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 50 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi teollisuuden ja kaupan alojen toimipaikoissa.

"Osaavan väen puute on kasvun este"

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, totesi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen viime torstaina Pk-yritysbarometrin julkistamistilaisuudessa.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, sanoo Mikael Pentikäinen.

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi – työntekijöitä vaikea löytää

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Helmikuu 2018 - 13:50

Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä 37 200, vuotta aiemmin määrä oli 26 400. Koko vuonna 2017 avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 41 600, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomen suuralueella. Kasvu oli suurinta toimialaryhmissä teollisuus, kaivostoiminta ja muu teollinen toiminta (+ 3 100) sekä julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (+ 2 800).

Avoimista työpaikoista 54 prosenttia oli työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 50 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi teollisuuden ja kaupan alojen toimipaikoissa.

"Osaavan väen puute on kasvun este"

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, totesi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen viime torstaina Pk-yritysbarometrin julkistamistilaisuudessa.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, sanoo Mikael Pentikäinen.

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi – työntekijöitä vaikea löytää

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Helmikuu 2018 - 13:50

Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä 37 200, vuotta aiemmin määrä oli 26 400. Koko vuonna 2017 avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 41 600, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten Etelä-Suomen suuralueella. Kasvu oli suurinta toimialaryhmissä teollisuus, kaivostoiminta ja muu teollinen toiminta (+ 3 100) sekä julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (+ 2 800).

Avoimista työpaikoista 54 prosenttia oli työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 50 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi teollisuuden ja kaupan alojen toimipaikoissa.

"Osaavan väen puute on kasvun este"

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, totesi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen viime torstaina Pk-yritysbarometrin julkistamistilaisuudessa.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, sanoo Mikael Pentikäinen.

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Liikkuva parturi-kampaamo menee sinne missä asiakkaat ovat

Yrittäjät tiedotteet - 19. Helmikuu 2018 - 9:17

Tästä työstä puuttuu jotain tärkeää. Näin tuumi parturi-kampaaja Jenni Pirinen leikatessaan asiakkaidensa hiuksia perinteisessä parturi-kampaamossa.
Päätös ryhtyä yrittäjäksi oli virinnyt jo aiemmin Pirisen valmistuttua Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta.
– Yrittäjyyskurssilla Joensuussa kouluttajat näyttivät vihreää valoa vähän erilaiselle idealleni. Sain myös starttirahan, Pirinen muistelee.
Syntyi liikkuva parturi-kampaamo, joka menee sinne missä asiakkaatkin ovat.
– Koin perinteisen parturi-kampaajan työn itselleni ehkä vähän liian liukuhihnamaiseksi. Halusin siitä huomattavasti asiakaslähtöisempää.
– Kun asiakas vaihtuu nopeasti lennosta toiseen, niin eihän siinä ennätä edes kuulumisia kysellä, Pirinen tietää.

Kampauksia ja meikkauksia

Arktikas Hair perustettiin viime vuoden maaliskuussa. Ensimmäinen asiakaskäynti on jäänyt Pirisen mieleen.
– Pahasti allerginen ihminen ei pystynyt käymään kampaajalla vaan tarvitsi sellaisen omaan kotiinsa.
– On asiakkaita, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet kampaajalle vuosikausiin. He ovat olleet tyytyväisiä, että saavat kampaajakäynnin omaan kotiinsa, Pirinen sanoo.
Joukkoon mahtuu myös yritysasiakkaita.
– Olen ollut mukana mainoskuvauksissa ja kalenteriprojekteissa, joihin olen tehnyt hiusten lisäksi myös meikkauksia, Pirinen kertoo.
Työvälineet kulkevat mukana salkussa.
– Siellä ovat kaikki tärkeimmät työtehtävästä riippuen. Meikit meikkauksiin, sakset ja muut hiustenleikkauksiin.
Yrittäjyys on tullut Piriselle tutuksi käytännön kokemusten kautta.
– Kaikki on ollut uutta, oppimista joka päivä. Eniten ovat yllättäneet yrittäjälle koituvat lakisääteiset kustannukset.
– Markkinoinnissa olen lähtenyt liikkeelle minimibudjetilla, vastoinkäymisistä oppien, Pirinen luonnehtii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Lisää yrittäjien tarinoita torstaina 22.2.  ilmestyvässä Yrittäjä-lehdessä

 

Kategoriat: Yrittäjät

Liikkuva parturi-kampaamo menee sinne missä asiakkaat ovat

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Helmikuu 2018 - 9:17

Tästä työstä puuttuu jotain tärkeää. Näin tuumi parturi-kampaaja Jenni Pirinen leikatessaan asiakkaidensa hiuksia perinteisessä parturi-kampaamossa.
Päätös ryhtyä yrittäjäksi oli virinnyt jo aiemmin Pirisen valmistuttua Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta.
– Yrittäjyyskurssilla Joensuussa kouluttajat näyttivät vihreää valoa vähän erilaiselle idealleni. Sain myös starttirahan, Pirinen muistelee.
Syntyi liikkuva parturi-kampaamo, joka menee sinne missä asiakkaatkin ovat.
– Koin perinteisen parturi-kampaajan työn itselleni ehkä vähän liian liukuhihnamaiseksi. Halusin siitä huomattavasti asiakaslähtöisempää.
– Kun asiakas vaihtuu nopeasti lennosta toiseen, niin eihän siinä ennätä edes kuulumisia kysellä, Pirinen tietää.

Kampauksia ja meikkauksia

Arktikas Hair perustettiin viime vuoden maaliskuussa. Ensimmäinen asiakaskäynti on jäänyt Pirisen mieleen.
– Pahasti allerginen ihminen ei pystynyt käymään kampaajalla vaan tarvitsi sellaisen omaan kotiinsa.
– On asiakkaita, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet kampaajalle vuosikausiin. He ovat olleet tyytyväisiä, että saavat kampaajakäynnin omaan kotiinsa, Pirinen sanoo.
Joukkoon mahtuu myös yritysasiakkaita.
– Olen ollut mukana mainoskuvauksissa ja kalenteriprojekteissa, joihin olen tehnyt hiusten lisäksi myös meikkauksia, Pirinen kertoo.
Työvälineet kulkevat mukana salkussa.
– Siellä ovat kaikki tärkeimmät työtehtävästä riippuen. Meikit meikkauksiin, sakset ja muut hiustenleikkauksiin.
Yrittäjyys on tullut Piriselle tutuksi käytännön kokemusten kautta.
– Kaikki on ollut uutta, oppimista joka päivä. Eniten ovat yllättäneet yrittäjälle koituvat lakisääteiset kustannukset.
– Markkinoinnissa olen lähtenyt liikkeelle minimibudjetilla, vastoinkäymisistä oppien, Pirinen luonnehtii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Lisää yrittäjien tarinoita torstaina 22.2.  ilmestyvässä Yrittäjä-lehdessä

 

Kategoriat: Yrittäjät

Liikkuva parturi-kampaamo menee sinne missä asiakkaat ovat

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Helmikuu 2018 - 9:17

Tästä työstä puuttuu jotain tärkeää. Näin tuumi parturi-kampaaja Jenni Pirinen leikatessaan asiakkaidensa hiuksia perinteisessä parturi-kampaamossa.
Päätös ryhtyä yrittäjäksi oli virinnyt jo aiemmin Pirisen valmistuttua Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta.
– Yrittäjyyskurssilla Joensuussa kouluttajat näyttivät vihreää valoa vähän erilaiselle idealleni. Sain myös starttirahan, Pirinen muistelee.
Syntyi liikkuva parturi-kampaamo, joka menee sinne missä asiakkaatkin ovat.
– Koin perinteisen parturi-kampaajan työn itselleni ehkä vähän liian liukuhihnamaiseksi. Halusin siitä huomattavasti asiakaslähtöisempää.
– Kun asiakas vaihtuu nopeasti lennosta toiseen, niin eihän siinä ennätä edes kuulumisia kysellä, Pirinen tietää.

Kampauksia ja meikkauksia

Arktikas Hair perustettiin viime vuoden maaliskuussa. Ensimmäinen asiakaskäynti on jäänyt Pirisen mieleen.
– Pahasti allerginen ihminen ei pystynyt käymään kampaajalla vaan tarvitsi sellaisen omaan kotiinsa.
– On asiakkaita, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet kampaajalle vuosikausiin. He ovat olleet tyytyväisiä, että saavat kampaajakäynnin omaan kotiinsa, Pirinen sanoo.
Joukkoon mahtuu myös yritysasiakkaita.
– Olen ollut mukana mainoskuvauksissa ja kalenteriprojekteissa, joihin olen tehnyt hiusten lisäksi myös meikkauksia, Pirinen kertoo.
Työvälineet kulkevat mukana salkussa.
– Siellä ovat kaikki tärkeimmät työtehtävästä riippuen. Meikit meikkauksiin, sakset ja muut hiustenleikkauksiin.
Yrittäjyys on tullut Piriselle tutuksi käytännön kokemusten kautta.
– Kaikki on ollut uutta, oppimista joka päivä. Eniten ovat yllättäneet yrittäjälle koituvat lakisääteiset kustannukset.
– Markkinoinnissa olen lähtenyt liikkeelle minimibudjetilla, vastoinkäymisistä oppien, Pirinen luonnehtii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen(at)yrittajat.fi

Lisää yrittäjien tarinoita torstaina 22.2.  ilmestyvässä Yrittäjä-lehdessä

 

Kategoriat: Yrittäjät

Asiantuntija: ”Suurimmalla osalla on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin”

Yrittäjät tiedotteet - 17. Helmikuu 2018 - 11:00

– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin, sanoo Pentti Komssi, Pääkaupunkiseudun ja Helsingin Yrittäjien hankintaneuvoja.

– Kilpailutettuja kokonaisuuksia pidetään liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden vanhentunut käsitys on, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Sen muuttamiseksi vaaditaan kuntapäättäjiltä sitoutumista. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä, eli alle 50 hengen yrityksiä.

Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alusta. Lakiuudistuksella haluttiin parantaa pk-yritysten asemaa.

Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo tosin nousi 60 000 euron, mikä ei edesauta pk-yrittäjien mahdollisuuksia hankinnoissa.

Uudenmaan Yrittäjät kysyi yrittäjiltä ja kunnilta uuden hankintalain ensiaskeleista vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 100 yrittäjää ja vastaukset saatiin kolmestatoista kunnasta.  Myös muun muassa Vantaan Yrittäjät on selvittänyt asiaa jäsenistöltään. Vastaajia oli noin 460.

Yritysten kokemukset uudesta hankintalaista ovat ristiriitaiset.

– Hankintalain tarkoituksena oli edistää pk-yritysten markkinoillepääsyä tasavertaisesti suurempien toimijoiden kanssa. Vastausten mukaan tekemistä riittää niin tiedottamisen aktiivisuudessa ja yleisessä hankintalain hengen noudattamisessa, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Hankintayksiköiden pitää panostaa yhteistyöhön ja markkinatuntemukseen

Yrittäjät toivovat Uudenmaan Yrittäjien hankintakyselyssä hankintayksiköiltä avoimuutta, yhteistyötä, markkinatuntemusta ja paikallisuutta. Yrittäjistä 82 prosenttia uskoo, että tällä hetkellä kunnat hankkivat kynnysarvot alittavat hankinnat tilaamalla suoraan samoilta toimittajilta tai tarjoamalla hankintoja vain valitulle joukolle yrityksiä kilpailuttaen näitä.

Yrittäjät pitävät tärkeänä, että pienhankintakilpailutuksista ilmoitetaan avoimesti, esim. kunnan kotisivuilla, tilaisuuksissa, sähköisessä hankintajärjestelmässä tai lehdessä.

Vastaajakunnat sen sijaan kertoivat, että hankintalain voimaanastumisen jälkeen niissä on aktiivisesti päivitetty tai uusittu pienhankintaohjeita, lisätty tiedottamista ja otettu sähköinen järjestelmä käyttöön.  

Kyselyssä kysyttiin yrittäjiltä myös sopivaa rajaa pienhankintoihin. Vastausten mediaani asettui 10 000 euroon, mutta vaihteluväli oli huima.

Asiantuntija ehdottaa toimivaa mittaria hankintojen onnistumista seuraamaan

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan nykyiset hankintatavat eivät siis saa vielä aikaan riittävästi kilpailua, vaikka juuri se on hankintalain tarkoitus.

– Kilpailu parantaisi laatua ja toisi säästöjä. Mittari, jolla kunta itse voisi seurata onnistumistaan hankinnoissa olisi alkaa seurata, montako tarjousta saadaan tarjouspyyntöä kohti, ehdottaa Grekin.

– Jos luku on kasvava, tietää kunta tekevänsä jotakin oikein, sillä yritys ei tarjoa, ellei se usko voivansa menestyä. Näin on tehty Pohjois-Karjalassa. Siellä luku on noussut: 2012 noin neljä prosenttia vs. 2016 yli 19 prosenttia.

Grekin muistuttaa, että keinoja elinvoiman parantamiseen on: jakaa hankinnat pienempiin osiin ja valita useita toimittajia. Näin markkinat pysyvät toimivina.

62 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkisiin hankintoihin, mutta 77,5 prosenttia haluaisi osallistua.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Asiantuntija: ”Suurimmalla osalla on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin”

Yrittäjät uutisarkisto - 17. Helmikuu 2018 - 11:00

– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin, sanoo Pentti Komssi, Pääkaupunkiseudun ja Helsingin Yrittäjien hankintaneuvoja.

– Kilpailutettuja kokonaisuuksia pidetään liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden vanhentunut käsitys on, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Sen muuttamiseksi vaaditaan kuntapäättäjiltä sitoutumista. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä, eli alle 50 hengen yrityksiä.

Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alusta. Lakiuudistuksella haluttiin parantaa pk-yritysten asemaa.

Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo tosin nousi 60 000 euron, mikä ei edesauta pk-yrittäjien mahdollisuuksia hankinnoissa.

Uudenmaan Yrittäjät kysyi yrittäjiltä ja kunnilta uuden hankintalain ensiaskeleista vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 100 yrittäjää ja vastaukset saatiin kolmestatoista kunnasta.  Myös muun muassa Vantaan Yrittäjät on selvittänyt asiaa jäsenistöltään. Vastaajia oli noin 460.

Yritysten kokemukset uudesta hankintalaista ovat ristiriitaiset.

– Hankintalain tarkoituksena oli edistää pk-yritysten markkinoillepääsyä tasavertaisesti suurempien toimijoiden kanssa. Vastausten mukaan tekemistä riittää niin tiedottamisen aktiivisuudessa ja yleisessä hankintalain hengen noudattamisessa, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Hankintayksiköiden pitää panostaa yhteistyöhön ja markkinatuntemukseen

Yrittäjät toivovat Uudenmaan Yrittäjien hankintakyselyssä hankintayksiköiltä avoimuutta, yhteistyötä, markkinatuntemusta ja paikallisuutta. Yrittäjistä 82 prosenttia uskoo, että tällä hetkellä kunnat hankkivat kynnysarvot alittavat hankinnat tilaamalla suoraan samoilta toimittajilta tai tarjoamalla hankintoja vain valitulle joukolle yrityksiä kilpailuttaen näitä.

Yrittäjät pitävät tärkeänä, että pienhankintakilpailutuksista ilmoitetaan avoimesti, esim. kunnan kotisivuilla, tilaisuuksissa, sähköisessä hankintajärjestelmässä tai lehdessä.

Vastaajakunnat sen sijaan kertoivat, että hankintalain voimaanastumisen jälkeen niissä on aktiivisesti päivitetty tai uusittu pienhankintaohjeita, lisätty tiedottamista ja otettu sähköinen järjestelmä käyttöön.  

Kyselyssä kysyttiin yrittäjiltä myös sopivaa rajaa pienhankintoihin. Vastausten mediaani asettui 10 000 euroon, mutta vaihteluväli oli huima.

Asiantuntija ehdottaa toimivaa mittaria hankintojen onnistumista seuraamaan

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan nykyiset hankintatavat eivät siis saa vielä aikaan riittävästi kilpailua, vaikka juuri se on hankintalain tarkoitus.

– Kilpailu parantaisi laatua ja toisi säästöjä. Mittari, jolla kunta itse voisi seurata onnistumistaan hankinnoissa olisi alkaa seurata, montako tarjousta saadaan tarjouspyyntöä kohti, ehdottaa Grekin.

– Jos luku on kasvava, tietää kunta tekevänsä jotakin oikein, sillä yritys ei tarjoa, ellei se usko voivansa menestyä. Näin on tehty Pohjois-Karjalassa. Siellä luku on noussut: 2012 noin neljä prosenttia vs. 2016 yli 19 prosenttia.

Grekin muistuttaa, että keinoja elinvoiman parantamiseen on: jakaa hankinnat pienempiin osiin ja valita useita toimittajia. Näin markkinat pysyvät toimivina.

62 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkisiin hankintoihin, mutta 77,5 prosenttia haluaisi osallistua.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Asiantuntija: ”Suurimmalla osalla on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 17. Helmikuu 2018 - 11:00

– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin, sanoo Pentti Komssi, Pääkaupunkiseudun ja Helsingin Yrittäjien hankintaneuvoja.

– Kilpailutettuja kokonaisuuksia pidetään liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden vanhentunut käsitys on, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Sen muuttamiseksi vaaditaan kuntapäättäjiltä sitoutumista. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä, eli alle 50 hengen yrityksiä.

Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alusta. Lakiuudistuksella haluttiin parantaa pk-yritysten asemaa.

Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo tosin nousi 60 000 euron, mikä ei edesauta pk-yrittäjien mahdollisuuksia hankinnoissa.

Uudenmaan Yrittäjät kysyi yrittäjiltä ja kunnilta uuden hankintalain ensiaskeleista vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 100 yrittäjää ja vastaukset saatiin kolmestatoista kunnasta.  Myös muun muassa Vantaan Yrittäjät on selvittänyt asiaa jäsenistöltään. Vastaajia oli noin 460.

Yritysten kokemukset uudesta hankintalaista ovat ristiriitaiset.

– Hankintalain tarkoituksena oli edistää pk-yritysten markkinoillepääsyä tasavertaisesti suurempien toimijoiden kanssa. Vastausten mukaan tekemistä riittää niin tiedottamisen aktiivisuudessa ja yleisessä hankintalain hengen noudattamisessa, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Hankintayksiköiden pitää panostaa yhteistyöhön ja markkinatuntemukseen

Yrittäjät toivovat Uudenmaan Yrittäjien hankintakyselyssä hankintayksiköiltä avoimuutta, yhteistyötä, markkinatuntemusta ja paikallisuutta. Yrittäjistä 82 prosenttia uskoo, että tällä hetkellä kunnat hankkivat kynnysarvot alittavat hankinnat tilaamalla suoraan samoilta toimittajilta tai tarjoamalla hankintoja vain valitulle joukolle yrityksiä kilpailuttaen näitä.

Yrittäjät pitävät tärkeänä, että pienhankintakilpailutuksista ilmoitetaan avoimesti, esim. kunnan kotisivuilla, tilaisuuksissa, sähköisessä hankintajärjestelmässä tai lehdessä.

Vastaajakunnat sen sijaan kertoivat, että hankintalain voimaanastumisen jälkeen niissä on aktiivisesti päivitetty tai uusittu pienhankintaohjeita, lisätty tiedottamista ja otettu sähköinen järjestelmä käyttöön.  

Kyselyssä kysyttiin yrittäjiltä myös sopivaa rajaa pienhankintoihin. Vastausten mediaani asettui 10 000 euroon, mutta vaihteluväli oli huima.

Asiantuntija ehdottaa toimivaa mittaria hankintojen onnistumista seuraamaan

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan nykyiset hankintatavat eivät siis saa vielä aikaan riittävästi kilpailua, vaikka juuri se on hankintalain tarkoitus.

– Kilpailu parantaisi laatua ja toisi säästöjä. Mittari, jolla kunta itse voisi seurata onnistumistaan hankinnoissa olisi alkaa seurata, montako tarjousta saadaan tarjouspyyntöä kohti, ehdottaa Grekin.

– Jos luku on kasvava, tietää kunta tekevänsä jotakin oikein, sillä yritys ei tarjoa, ellei se usko voivansa menestyä. Näin on tehty Pohjois-Karjalassa. Siellä luku on noussut: 2012 noin neljä prosenttia vs. 2016 yli 19 prosenttia.

Grekin muistuttaa, että keinoja elinvoiman parantamiseen on: jakaa hankinnat pienempiin osiin ja valita useita toimittajia. Näin markkinat pysyvät toimivina.

62 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkisiin hankintoihin, mutta 77,5 prosenttia haluaisi osallistua.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusi yöllistä murtoa kauppaan – yrittäjä: Jouduin itse etsimään rikoksesta epäiltyä

Yrittäjät tiedotteet - 17. Helmikuu 2018 - 7:00

Ranualainen K-kauppias pettyi poliisin toimintaan pyytäessään apua murtoaallon keskellä.

Yrittäjät.fi uutisoi ranualaisen koneliikkeestä, johon varkaat ovat iskeneet useita kertoja.

– Poliisin tutkinta ei etene. Olemme ihmetelleet, miksei kukaan ota yhteyttä meihin. Netissä tehdyt rikosilmoitukset sähköposteineen eivät päädy Rovaniemeltä Ranualla olevalle tutkijalle, Ranuan Tarvikekeskuksen yrittäjä Jari Heikkilä totesi haastattelussa.

Ranualaisen K-market Hillamarketin kauppias Anu Hietakangas yhtyy Heikkilän kritiikkiin.

– Olemme painineet vähän samantyyppisen ongelman kanssa. Kahtena edelisenä talvella kauppaamme tehtiin kuusi murtoa. Talvella 2016 kolme kappaletta ja seuraavana talvena kolme murtoa, Hietakangas kertoo.

Hietakangas kertoo ensimmäisen tapauksen kohdalla soittaneensa kolmesti hätäkeskukseen, jotta sai paikalle poliisipartion.

– Epäilivät, ettei kyse ole isosta ongelmasta. Ajattelivat, että kutsun heidät turhaan paikalle. Lopulta he pyysivät, että menisin itse paikalle, jonka jälkeen tarvittaessa soittaisin uudestaan, että tarvitsen oikeasti apua. Itse tiesin, että tilanne oli selvä. En mene yritykseeni murron sattuessa yksin sisälle, Hietakangas muistelee.

Hietakankaan mukaan poliisit eivät aluksi löytäneet epäiltyä tämän henkilöllisyyden varmistuttua.

– Minä jouduin selvittämään epäillyn kotiosoitetta ja olemaan passissa tämän asunnolla kun poliisit saapuivat Rovaniemeltä.

– Kerran oli tilanne, että poliisi ei voinut mennä yksin kohteeseen, koska hänellä ei ollut työparia. Minua hämmästytti se kovin, koska minun olisi kuitenkin pitänyt olla valmis menemään kauppaan yksin.

"Vahingot kymppitonneja"

Rikosaallon viimeisin murto tapahtui viime vuoden maaliskuussa.

– Minusta poliisi suhtautui vähän välinpitämättömästi tilanteeseen. Tämä tulee minulle kalliiksi, mutta myös valtiolle ja veronmaksajille. Jos näihin puututtaisiin vähän nopeammin, olisi resursseja ja aikaa muihinkin töihin. Välillä tunsin, että tein muiden hommia yrittäessäni edistää asioita.

Hietakangas kertoo ymmärtävänsä, etteivät nykyresurssit mahdollista poliisipartioita joka paikkakunnalle. Rovaniemeltä on Ranualle noin 80 kilometriä.

– Enemmän koen ongelmaksi sen, että en saanut kaipaamaani apua ja tukea, jotta asiat hoidettaisiin loppuun asti, Hietakangas sanoo.

– Yrittäjän silmin vahingot olivat kymppitonneja ja jokaiseen tapaukseen käytetty työaika oli poissa muista, oikeista töistä.

Lapin poliisilaitokselta ei perjantaina iltapäivällä osattu kommentoida Hietakankaan väitteitä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusi yöllistä murtoa kauppaan – yrittäjä: Jouduin itse etsimään rikoksesta epäiltyä

Yrittäjät uutisarkisto - 17. Helmikuu 2018 - 7:00

Ranualainen K-kauppias pettyi poliisin toimintaan pyytäessään apua murtoaallon keskellä.

Yrittäjät.fi uutisoi ranualaisen koneliikkeestä, johon varkaat ovat iskeneet useita kertoja.

– Poliisin tutkinta ei etene. Olemme ihmetelleet, miksei kukaan ota yhteyttä meihin. Netissä tehdyt rikosilmoitukset sähköposteineen eivät päädy Rovaniemeltä Ranualla olevalle tutkijalle, Ranuan Tarvikekeskuksen yrittäjä Jari Heikkilä totesi haastattelussa.

Ranualaisen K-market Hillamarketin kauppias Anu Hietakangas yhtyy Heikkilän kritiikkiin.

– Olemme painineet vähän samantyyppisen ongelman kanssa. Kahtena edelisenä talvella kauppaamme tehtiin kuusi murtoa. Talvella 2016 kolme kappaletta ja seuraavana talvena kolme murtoa, Hietakangas kertoo.

Hietakangas kertoo ensimmäisen tapauksen kohdalla soittaneensa kolmesti hätäkeskukseen, jotta sai paikalle poliisipartion.

– Epäilivät, ettei kyse ole isosta ongelmasta. Ajattelivat, että kutsun heidät turhaan paikalle. Lopulta he pyysivät, että menisin itse paikalle, jonka jälkeen tarvittaessa soittaisin uudestaan, että tarvitsen oikeasti apua. Itse tiesin, että tilanne oli selvä. En mene yritykseeni murron sattuessa yksin sisälle, Hietakangas muistelee.

Hietakankaan mukaan poliisit eivät aluksi löytäneet epäiltyä tämän henkilöllisyyden varmistuttua.

– Minä jouduin selvittämään epäillyn kotiosoitetta ja olemaan passissa tämän asunnolla kun poliisit saapuivat Rovaniemeltä.

– Kerran oli tilanne, että poliisi ei voinut mennä yksin kohteeseen, koska hänellä ei ollut työparia. Minua hämmästytti se kovin, koska minun olisi kuitenkin pitänyt olla valmis menemään kauppaan yksin.

"Vahingot kymppitonneja"

Rikosaallon viimeisin murto tapahtui viime vuoden maaliskuussa.

– Minusta poliisi suhtautui vähän välinpitämättömästi tilanteeseen. Tämä tulee minulle kalliiksi, mutta myös valtiolle ja veronmaksajille. Jos näihin puututtaisiin vähän nopeammin, olisi resursseja ja aikaa muihinkin töihin. Välillä tunsin, että tein muiden hommia yrittäessäni edistää asioita.

Hietakangas kertoo ymmärtävänsä, etteivät nykyresurssit mahdollista poliisipartioita joka paikkakunnalle. Rovaniemeltä on Ranualle noin 80 kilometriä.

– Enemmän koen ongelmaksi sen, että en saanut kaipaamaani apua ja tukea, jotta asiat hoidettaisiin loppuun asti, Hietakangas sanoo.

– Yrittäjän silmin vahingot olivat kymppitonneja ja jokaiseen tapaukseen käytetty työaika oli poissa muista, oikeista töistä.

Lapin poliisilaitokselta ei perjantaina iltapäivällä osattu kommentoida Hietakankaan väitteitä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusi yöllistä murtoa kauppaan – yrittäjä: Jouduin itse etsimään rikoksesta epäiltyä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 17. Helmikuu 2018 - 7:00

Ranualainen K-kauppias pettyi poliisin toimintaan pyytäessään apua murtoaallon keskellä.

Yrittäjät.fi uutisoi ranualaisen koneliikkeestä, johon varkaat ovat iskeneet useita kertoja.

– Poliisin tutkinta ei etene. Olemme ihmetelleet, miksei kukaan ota yhteyttä meihin. Netissä tehdyt rikosilmoitukset sähköposteineen eivät päädy Rovaniemeltä Ranualla olevalle tutkijalle, Ranuan Tarvikekeskuksen yrittäjä Jari Heikkilä totesi haastattelussa.

Ranualaisen K-market Hillamarketin kauppias Anu Hietakangas yhtyy Heikkilän kritiikkiin.

– Olemme painineet vähän samantyyppisen ongelman kanssa. Kahtena edelisenä talvella kauppaamme tehtiin kuusi murtoa. Talvella 2016 kolme kappaletta ja seuraavana talvena kolme murtoa, Hietakangas kertoo.

Hietakangas kertoo ensimmäisen tapauksen kohdalla soittaneensa kolmesti hätäkeskukseen, jotta sai paikalle poliisipartion.

– Epäilivät, ettei kyse ole isosta ongelmasta. Ajattelivat, että kutsun heidät turhaan paikalle. Lopulta he pyysivät, että menisin itse paikalle, jonka jälkeen tarvittaessa soittaisin uudestaan, että tarvitsen oikeasti apua. Itse tiesin, että tilanne oli selvä. En mene yritykseeni murron sattuessa yksin sisälle, Hietakangas muistelee.

Hietakankaan mukaan poliisit eivät aluksi löytäneet epäiltyä tämän henkilöllisyyden varmistuttua.

– Minä jouduin selvittämään epäillyn kotiosoitetta ja olemaan passissa tämän asunnolla kun poliisit saapuivat Rovaniemeltä.

– Kerran oli tilanne, että poliisi ei voinut mennä yksin kohteeseen, koska hänellä ei ollut työparia. Minua hämmästytti se kovin, koska minun olisi kuitenkin pitänyt olla valmis menemään kauppaan yksin.

"Vahingot kymppitonneja"

Rikosaallon viimeisin murto tapahtui viime vuoden maaliskuussa.

– Minusta poliisi suhtautui vähän välinpitämättömästi tilanteeseen. Tämä tulee minulle kalliiksi, mutta myös valtiolle ja veronmaksajille. Jos näihin puututtaisiin vähän nopeammin, olisi resursseja ja aikaa muihinkin töihin. Välillä tunsin, että tein muiden hommia yrittäessäni edistää asioita.

Hietakangas kertoo ymmärtävänsä, etteivät nykyresurssit mahdollista poliisipartioita joka paikkakunnalle. Rovaniemeltä on Ranualle noin 80 kilometriä.

– Enemmän koen ongelmaksi sen, että en saanut kaipaamaani apua ja tukea, jotta asiat hoidettaisiin loppuun asti, Hietakangas sanoo.

– Yrittäjän silmin vahingot olivat kymppitonneja ja jokaiseen tapaukseen käytetty työaika oli poissa muista, oikeista töistä.

Lapin poliisilaitokselta ei perjantaina iltapäivällä osattu kommentoida Hietakankaan väitteitä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Ulosoton ei tarvitse olla lopullinen niitti: Toimi näin, niin voit päästä helpommalla

Yrittäjät tiedotteet - 16. Helmikuu 2018 - 19:32

Taloussanomat uutisoi tänään yrittäjästä, joka on joutunut vaikeuksiin viisi vuotta sitten tehdyn ulosoton takia. Tuolloin ulosoton määrä oli 18 000 euroa.

Nimettömänä esiintyvä nainen ei ole pystynyt hoitamaan maksueriä vaan summa on kasvanut viidessä vuodessa 60 000 euroon ilman, että velka on lyhentynyt.

– Ulosotosta on lähes mahdoton selvitä työtä tekemällä, nainen kertoo haastattelussa.

Toiminimellä yrittänyt vastaa veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan, toisin kuin osakeyhtiössä. Tässä tapauksessa nainen menetti omistusoikeusasuntonsa velan takia.

– Ulosottomies on velalliseen nähden jumalan asemassa. Velallisella ei ole oikeutta valittaa. Päätökset ovat mielivaltaisia, eikä niissä tarvitse ottaa huomioon velallisen tilannetta. Jos yritystoimintani kassavirrasta ulosmitataan puolet, minun on mahdoton selviytyä mistään maksuista, nainen jatkaa.

Ulosottomies on perinyt helmikuuhun asti naisen toiminimen liikevaihdosta yhden kuudesosan. Tässä kuussa nainen nosti maksamansa erän määrää saatuaan enemmän tuloa liiketoiminnastaan.

Naisen mielestä harmittavaa on se, että vain osa velasta maksetaan velkojalle. Hänen mukaansa 300 euron velasta maksetaan velkojalle vain kymmenen euroa kuukaudessa. Velkaerästä peritään kuukausittain 27 euron ulosottomaksu sekä oikeudenkäynti- ja korkokuluja.

– En saa minkäänlaista sosiaalitukea, nainen kertoo.

"Laissa iso valuvika"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan naisen tarina kuulostaa valitettavan tutulta. Toivosen mielestä laissa on "valuvika".

– Se jättää ulosottomiehelle ison harkintavallan.

Ulosottokaari määrittää, paljonko palkasta ja tuloista saa ulosmitata. Lain mukaan elinkeinotulosta tulee jättää ulosmittaamatta viisi kuudesosaa ja palkkatuloista kaksi kolmasosaa. 

Velkajärjestelylakia muutettiin vuodesta 2014 alkaen niin, että myös toiminimiyrittäjillä on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn ilman, että yritystoimintaa tarvitsee lopettaa. Suomen Yrittäjät ajoi uudistusta.

– Kyseinen laki on tehty nimenomaan sitä varten, että velkavankeuteen joutuvat henkilöt voivat kohtuullisessa ajassa vapautua veloistaan, Toivonen selvittää.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että aihepiiriä koskevaa lainsäädäntöä tarkastaltaisiin lähivuosina uudelleen ja siihen tehtäisiin tarvittavat uudistukset.

Keskustele ulosottomiehen kanssa

Toivonen kannustaa ulosotossa olevia yrittäjiä hakemaan helpotusta neuvottelemalla ulosottomiehen kanssa.

– Ensin kannattaa selvittää, onko tilanteessa mahdollisuus velkajärjestelyyn. Keskustelemalla voi olla mahdollista saada vapaamaksukuukausia.

Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Talousapu-neuvontapalveluun, joka on pienyrityksille maksuton. Palveluun voi soittaa nimettömänä. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ulosoton ei tarvitse olla lopullinen niitti: Toimi näin, niin voit päästä helpommalla

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Helmikuu 2018 - 19:32

Taloussanomat uutisoi tänään yrittäjästä, joka on joutunut vaikeuksiin viisi vuotta sitten tehdyn ulosoton takia. Tuolloin ulosoton määrä oli 18 000 euroa.

Nimettömänä esiintyvä nainen ei ole pystynyt hoitamaan maksueriä vaan summa on kasvanut viidessä vuodessa 60 000 euroon ilman, että velka on lyhentynyt.

– Ulosotosta on lähes mahdoton selvitä työtä tekemällä, nainen kertoo haastattelussa.

Toiminimellä yrittänyt vastaa veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan, toisin kuin osakeyhtiössä. Tässä tapauksessa nainen menetti omistusoikeusasuntonsa velan takia.

– Ulosottomies on velalliseen nähden jumalan asemassa. Velallisella ei ole oikeutta valittaa. Päätökset ovat mielivaltaisia, eikä niissä tarvitse ottaa huomioon velallisen tilannetta. Jos yritystoimintani kassavirrasta ulosmitataan puolet, minun on mahdoton selviytyä mistään maksuista, nainen jatkaa.

Ulosottomies on perinyt helmikuuhun asti naisen toiminimen liikevaihdosta yhden kuudesosan. Tässä kuussa nainen nosti maksamansa erän määrää saatuaan enemmän tuloa liiketoiminnastaan.

Naisen mielestä harmittavaa on se, että vain osa velasta maksetaan velkojalle. Hänen mukaansa 300 euron velasta maksetaan velkojalle vain kymmenen euroa kuukaudessa. Velkaerästä peritään kuukausittain 27 euron ulosottomaksu sekä oikeudenkäynti- ja korkokuluja.

– En saa minkäänlaista sosiaalitukea, nainen kertoo.

"Laissa iso valuvika"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan naisen tarina kuulostaa valitettavan tutulta. Toivosen mielestä laissa on "valuvika".

– Se jättää ulosottomiehelle ison harkintavallan.

Ulosottokaari määrittää, paljonko palkasta ja tuloista saa ulosmitata. Lain mukaan elinkeinotulosta tulee jättää ulosmittaamatta viisi kuudesosaa ja palkkatuloista kaksi kolmasosaa. 

Velkajärjestelylakia muutettiin vuodesta 2014 alkaen niin, että myös toiminimiyrittäjillä on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn ilman, että yritystoimintaa tarvitsee lopettaa. Suomen Yrittäjät ajoi uudistusta.

– Kyseinen laki on tehty nimenomaan sitä varten, että velkavankeuteen joutuvat henkilöt voivat kohtuullisessa ajassa vapautua veloistaan, Toivonen selvittää.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että aihepiiriä koskevaa lainsäädäntöä tarkastaltaisiin lähivuosina uudelleen ja siihen tehtäisiin tarvittavat uudistukset.

Keskustele ulosottomiehen kanssa

Toivonen kannustaa ulosotossa olevia yrittäjiä hakemaan helpotusta neuvottelemalla ulosottomiehen kanssa.

– Ensin kannattaa selvittää, onko tilanteessa mahdollisuus velkajärjestelyyn. Keskustelemalla voi olla mahdollista saada vapaamaksukuukausia.

Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Talousapu-neuvontapalveluun, joka on pienyrityksille maksuton. Palveluun voi soittaa nimettömänä. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä