Uutisten kerääjä

Mikä ihmeen vöner – näin syntyi Suomea valloittava vegaanikebab

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Marraskuu 2017 - 8:00

Se tuntui aluksi rajulta pettymykseltä. Helsinkiläisnuorukainen Siva Parlar joutui hylkäämään haaveensa lentäjän ammatista.

Oli keksittävä jotain muuta.

– Vanhemmillani oli ravintola. Jätin lukion kesken ja lähdin ravintolaan työharjoitteluun. Opin siellä erittäin paljon, Siva Parlar, 26, muistelee.

Harjoittelujakson jälkeen poika ilmoitti ravintolan myyntiä harkinneille vanhemmilleen, että hän voisi ottaa paikan vastuulleen.

– Halusin näyttää, että pystyn siihen, vaikka olin vasta 18-vuotias.

Parlar muutti pitserian näköisekseen nimestä, ruokalistoista ja asiakaspalvelusta alkaen.

– Nollasta lähtien opiskelin yötä päivää ruuanvalmistusta, palvelua ja kaikkea mikä voisi liittyä ravintola-alaan, hän kuvailee.

"Yrittäjä on kaikki"

Se kannatti. Ravintola teki hyvää tulosta, ja Parlar kykeni palkkaamaan ensimmäiset työntekijänsä. Samalla nuoren miehen yrittäjähenkisyys vahvistui.

– Ilman ravintola-alan kokemustakin ymmärsin, että yrittäjä on kaikki. Ei ole mitään rajoja.

Viiden vuoden ajan Parlar haki isompia toimitiloja Helsingin keskustasta. Ehtipä hän myös myymään Helsingin Kruununhaassa sijainneen pitseriansa.

Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen hän päätyi takaisin samaan pitseriaan helmikuussa 2016, ja nosti ravintolan uuteen kukoistukseen. Samalla virisi ajatus vegaaneille tarjottavasta laadukkaasta ruuasta.

– Vegaanipitsat kiinnostivat, mutta tavoitteenani oli tarjota kaikille kaikkea. Lihastakin löytyi vegaaniversioita, mutta ei kebabista. Niin syntyi vöner.

 

"Hullut ideat heittävät eteenpäin"

Seuraavat kuukaudet kuluivat vöner-reseptejä kehittäen.

– Tarkoitus oli myydä vöneriä vain omassa paikassa, mutta jo ensimmäisen viikonlopun aikana ihmisiä tuli Helsinkiin Oulusta ja Tampereelta asti, vain vönerin takia.

Parlar yhdisti voimansa maahantuonnista vastaavan kumppanin kanssa.

Nyt kaksikko myy vöneriä jo 60-70 "vöneröityyn" ravintolaan eri puolille Suomea.

– Tavoite on 100 paikkaa vuoden loppuun mennessä.

– Hullut ideat ovat heittäneet meitä eteenpäin. Alussa olimme itse yhteydessä ravintoloihin, mutta sanan levittyä me saamme yhteydenottoja. Jonossa on koko ajan 15-20 paikkaa, Parlar kertoo.

"Jokaisella on mahdollisuuksia"

Parlarin mukaan vöner on hänelle intohimo.

– Vöner on vielä vauva, nuori ja herkkä. Mitä tahansa voi tapahtua, esimerkiksi jokin skandaali. Kaikki voi romahtaa. Elän kuitenkin tässä hetkessä. En katso taaksepäin enkä kovin pitkälle eteenpäin.

Parlar haluaa vönerin leviävän myös ulkomaille.

– Kaikki on täysin uutta. Tarvitsen tietotaitoa ja osaamista. Olen yllättynyt ja kiitollinen, että olen löytänyt ihmisiä, jotka osaavat antaa minulle suuntaa.

– Olen saanut paljon apua. Myöhemmin haluan myös itse auttaa ja opastaa nuoria yrittäjyydessä. Nuori tarvitsee jonkun, joka antaa tsemppiä ja luottamusta. Uskoa siihen, että jokaisella on mahdollisuuksia, Parlar miettii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Aleksi Poutanen

Kategoriat: Yrittäjät

Mikä ihmeen vöner – näin syntyi Suomea valloittava vegaanikebab

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Marraskuu 2017 - 8:00

Se tuntui aluksi rajulta pettymykseltä. Helsinkiläisnuorukainen Siva Parlar joutui hylkäämään haaveensa lentäjän ammatista.

Oli keksittävä jotain muuta.

– Vanhemmillani oli ravintola. Jätin lukion kesken ja lähdin ravintolaan työharjoitteluun. Opin siellä erittäin paljon, Siva Parlar, 26, muistelee.

Harjoittelujakson jälkeen poika ilmoitti ravintolan myyntiä harkinneille vanhemmilleen, että hän voisi ottaa paikan vastuulleen.

– Halusin näyttää, että pystyn siihen, vaikka olin vasta 18-vuotias.

Parlar muutti pitserian näköisekseen nimestä, ruokalistoista ja asiakaspalvelusta alkaen.

– Nollasta lähtien opiskelin yötä päivää ruuanvalmistusta, palvelua ja kaikkea mikä voisi liittyä ravintola-alaan, hän kuvailee.

"Yrittäjä on kaikki"

Se kannatti. Ravintola teki hyvää tulosta, ja Parlar kykeni palkkaamaan ensimmäiset työntekijänsä. Samalla nuoren miehen yrittäjähenkisyys vahvistui.

– Ilman ravintola-alan kokemustakin ymmärsin, että yrittäjä on kaikki. Ei ole mitään rajoja.

Viiden vuoden ajan Parlar haki isompia toimitiloja Helsingin keskustasta. Ehtipä hän myös myymään Helsingin Kruununhaassa sijainneen pitseriansa.

Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen hän päätyi takaisin samaan pitseriaan helmikuussa 2016, ja nosti ravintolan uuteen kukoistukseen. Samalla virisi ajatus vegaaneille tarjottavasta laadukkaasta ruuasta.

– Vegaanipitsat kiinnostivat, mutta tavoitteenani oli tarjota kaikille kaikkea. Lihastakin löytyi vegaaniversioita, mutta ei kebabista. Niin syntyi vöner.

 

"Hullut ideat heittävät eteenpäin"

Seuraavat kuukaudet kuluivat vöner-reseptejä kehittäen.

– Tarkoitus oli myydä vöneriä vain omassa paikassa, mutta jo ensimmäisen viikonlopun aikana ihmisiä tuli Helsinkiin Oulusta ja Tampereelta asti, vain vönerin takia.

Parlar yhdisti voimansa maahantuonnista vastaavan kumppanin kanssa.

Nyt kaksikko myy vöneriä jo 60-70 "vöneröityyn" ravintolaan eri puolille Suomea.

– Tavoite on 100 paikkaa vuoden loppuun mennessä.

– Hullut ideat ovat heittäneet meitä eteenpäin. Alussa olimme itse yhteydessä ravintoloihin, mutta sanan levittyä me saamme yhteydenottoja. Jonossa on koko ajan 15-20 paikkaa, Parlar kertoo.

"Jokaisella on mahdollisuuksia"

Parlarin mukaan vöner on hänelle intohimo.

– Vöner on vielä vauva, nuori ja herkkä. Mitä tahansa voi tapahtua, esimerkiksi jokin skandaali. Kaikki voi romahtaa. Elän kuitenkin tässä hetkessä. En katso taaksepäin enkä kovin pitkälle eteenpäin.

Parlar haluaa vönerin leviävän myös ulkomaille.

– Kaikki on täysin uutta. Tarvitsen tietotaitoa ja osaamista. Olen yllättynyt ja kiitollinen, että olen löytänyt ihmisiä, jotka osaavat antaa minulle suuntaa.

– Olen saanut paljon apua. Myöhemmin haluan myös itse auttaa ja opastaa nuoria yrittäjyydessä. Nuori tarvitsee jonkun, joka antaa tsemppiä ja luottamusta. Uskoa siihen, että jokaisella on mahdollisuuksia, Parlar miettii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Aleksi Poutanen

Kategoriat: Yrittäjät

Yksinyrittäjälle vertaistuki on timanttia

Yrittäjät tiedotteet - 18. Marraskuu 2017 - 11:00

Yksinyrittäjä Teija Uitto-Kohonen on saanut yrittäjäjärjestöltä todella paljon olemalla mukana tapahtumissa ja koulutuksissa. Parturi-Kampaamo Teija on toiminut kahdeksan vuotta Vimpelissä.

– Minut napattiin melkein heti mukaan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien yksinyrittäjäverkostoryhmään. Ja olen ollut kohta neljä vuotta Vimpelin Yrittäjien puheenjohtajana.

Pitkä kokemus yksinyrittäjänä on osoittanut, että yksinyrittämisen parhaat puolet ovat toisaalta myös yksin toimimisen kääntöpuolia.

– Paras puoli tässä on, kun saa olla oman itsensä herra. Riippuen alasta pystyy aika vapaasti itse luomaan kalenteristaan sellaisen kuin haluaa. Mutta nuo samat asiat ovat yksinyrittäjyyden kääntöpuolia, siitä syystä kun vastuu on täysin itsellä. Jos on hankala elämäntilanne, ei voi soittaa kenellekään, vaan pitää itse luovia tilanteiden läpi, Uitto-Kohonen pohtii.

Hän on miehensä kanssa paluumuuttaja Vimpeliin. Teija Uitto-Kohoselle oli muuton kynnyksellä selvää, että Vimpelissä ei kampaajana ole palkkatöitä, vaan oma yritys oli näköpiirissä.

Järjestöaktiivi

Yrittäjä on ollut alusta asti Suomen Yrittäjien jäsen. Uitto-Kohonen on saanut jäsenyydestä ja luottamustehtävissä toimimisesta vertaistukea ja hyviä koulutuksia. Onpa myös eduskunnan ovi auennut jo useamman kerran vaikuttamisvierailuille.

– Yksinyrittäjäverkostossa korostuu vertaistuki. Se, että pääsee muiden yksinyrittäjien kanssa keskustelemaan asioista, moni painii samojen asioiden kanssa.

Kampaajayrittäjä on varsinainen järjestöaktiivi.

– Vimpelissä olen ollut paikallisesti mukana monenlaisissa jutuissa. Olemme järjestäneet yrittäjille muun muassa somesäpinät-koulutuksen, jossa tutustutimme yrittäjiä sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan, ja perinteisempiä aamiaistilaisuuksia.

Etelä-Pohjanmaalla toimii yksinyrittäjän iltakoulu, joka on suunnattu yksinyrittäjille. Uitto-Kohonen käy myös iltakoulua, jonka lopuksi osallistujat saavat todistukset läpikäydyistä asioista.

Paikallisyhdistyksen puheenjohtajuus on vienyt Teijaa ympäri maata.

– Kun käyn tilaisuuksissa eri puolilla Suomea, löydän aina tuttuja kasvoja.

Teija Uitto-Kohonen kannustaa uusia yrittäjiä verkostoitumaan ja menemään yrittäjäkoulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin.

– Yrittäjäjärjestöön kannattaa kuulua tietenkin sen takia, että pääsee edistämään yrittäjien asioita. Mitä aktiivisempi olet, sitä enemmän pystyt luomaan verkostoja ja löytämään vertaisporukkaa. Tähän porukkaan on tosi hienoa kuulua.

Teksti: Riikka Koskenranta

Kuva: Juha Harju

Kategoriat: Yrittäjät

Yksinyrittäjälle vertaistuki on timanttia

Yrittäjät uutisarkisto - 18. Marraskuu 2017 - 11:00

Yksinyrittäjä Teija Uitto-Kohonen on saanut yrittäjäjärjestöltä todella paljon olemalla mukana tapahtumissa ja koulutuksissa. Parturi-Kampaamo Teija on toiminut kahdeksan vuotta Vimpelissä.

– Minut napattiin melkein heti mukaan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien yksinyrittäjäverkostoryhmään. Ja olen ollut kohta neljä vuotta Vimpelin Yrittäjien puheenjohtajana.

Pitkä kokemus yksinyrittäjänä on osoittanut, että yksinyrittämisen parhaat puolet ovat toisaalta myös yksin toimimisen kääntöpuolia.

– Paras puoli tässä on, kun saa olla oman itsensä herra. Riippuen alasta pystyy aika vapaasti itse luomaan kalenteristaan sellaisen kuin haluaa. Mutta nuo samat asiat ovat yksinyrittäjyyden kääntöpuolia, siitä syystä kun vastuu on täysin itsellä. Jos on hankala elämäntilanne, ei voi soittaa kenellekään, vaan pitää itse luovia tilanteiden läpi, Uitto-Kohonen pohtii.

Hän on miehensä kanssa paluumuuttaja Vimpeliin. Teija Uitto-Kohoselle oli muuton kynnyksellä selvää, että Vimpelissä ei kampaajana ole palkkatöitä, vaan oma yritys oli näköpiirissä.

Järjestöaktiivi

Yrittäjä on ollut alusta asti Suomen Yrittäjien jäsen. Uitto-Kohonen on saanut jäsenyydestä ja luottamustehtävissä toimimisesta vertaistukea ja hyviä koulutuksia. Onpa myös eduskunnan ovi auennut jo useamman kerran vaikuttamisvierailuille.

– Yksinyrittäjäverkostossa korostuu vertaistuki. Se, että pääsee muiden yksinyrittäjien kanssa keskustelemaan asioista, moni painii samojen asioiden kanssa.

Kampaajayrittäjä on varsinainen järjestöaktiivi.

– Vimpelissä olen ollut paikallisesti mukana monenlaisissa jutuissa. Olemme järjestäneet yrittäjille muun muassa somesäpinät-koulutuksen, jossa tutustutimme yrittäjiä sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan, ja perinteisempiä aamiaistilaisuuksia.

Etelä-Pohjanmaalla toimii yksinyrittäjän iltakoulu, joka on suunnattu yksinyrittäjille. Uitto-Kohonen käy myös iltakoulua, jonka lopuksi osallistujat saavat todistukset läpikäydyistä asioista.

Paikallisyhdistyksen puheenjohtajuus on vienyt Teijaa ympäri maata.

– Kun käyn tilaisuuksissa eri puolilla Suomea, löydän aina tuttuja kasvoja.

Teija Uitto-Kohonen kannustaa uusia yrittäjiä verkostoitumaan ja menemään yrittäjäkoulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin.

– Yrittäjäjärjestöön kannattaa kuulua tietenkin sen takia, että pääsee edistämään yrittäjien asioita. Mitä aktiivisempi olet, sitä enemmän pystyt luomaan verkostoja ja löytämään vertaisporukkaa. Tähän porukkaan on tosi hienoa kuulua.

Teksti: Riikka Koskenranta

Kuva: Juha Harju

Kategoriat: Yrittäjät

Yksinyrittäjälle vertaistuki on timanttia

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 18. Marraskuu 2017 - 11:00

Yksinyrittäjä Teija Uitto-Kohonen on saanut yrittäjäjärjestöltä todella paljon olemalla mukana tapahtumissa ja koulutuksissa. Parturi-Kampaamo Teija on toiminut kahdeksan vuotta Vimpelissä.

– Minut napattiin melkein heti mukaan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien yksinyrittäjäverkostoryhmään. Ja olen ollut kohta neljä vuotta Vimpelin Yrittäjien puheenjohtajana.

Pitkä kokemus yksinyrittäjänä on osoittanut, että yksinyrittämisen parhaat puolet ovat toisaalta myös yksin toimimisen kääntöpuolia.

– Paras puoli tässä on, kun saa olla oman itsensä herra. Riippuen alasta pystyy aika vapaasti itse luomaan kalenteristaan sellaisen kuin haluaa. Mutta nuo samat asiat ovat yksinyrittäjyyden kääntöpuolia, siitä syystä kun vastuu on täysin itsellä. Jos on hankala elämäntilanne, ei voi soittaa kenellekään, vaan pitää itse luovia tilanteiden läpi, Uitto-Kohonen pohtii.

Hän on miehensä kanssa paluumuuttaja Vimpeliin. Teija Uitto-Kohoselle oli muuton kynnyksellä selvää, että Vimpelissä ei kampaajana ole palkkatöitä, vaan oma yritys oli näköpiirissä.

Järjestöaktiivi

Yrittäjä on ollut alusta asti Suomen Yrittäjien jäsen. Uitto-Kohonen on saanut jäsenyydestä ja luottamustehtävissä toimimisesta vertaistukea ja hyviä koulutuksia. Onpa myös eduskunnan ovi auennut jo useamman kerran vaikuttamisvierailuille.

– Yksinyrittäjäverkostossa korostuu vertaistuki. Se, että pääsee muiden yksinyrittäjien kanssa keskustelemaan asioista, moni painii samojen asioiden kanssa.

Kampaajayrittäjä on varsinainen järjestöaktiivi.

– Vimpelissä olen ollut paikallisesti mukana monenlaisissa jutuissa. Olemme järjestäneet yrittäjille muun muassa somesäpinät-koulutuksen, jossa tutustutimme yrittäjiä sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan, ja perinteisempiä aamiaistilaisuuksia.

Etelä-Pohjanmaalla toimii yksinyrittäjän iltakoulu, joka on suunnattu yksinyrittäjille. Uitto-Kohonen käy myös iltakoulua, jonka lopuksi osallistujat saavat todistukset läpikäydyistä asioista.

Paikallisyhdistyksen puheenjohtajuus on vienyt Teijaa ympäri maata.

– Kun käyn tilaisuuksissa eri puolilla Suomea, löydän aina tuttuja kasvoja.

Teija Uitto-Kohonen kannustaa uusia yrittäjiä verkostoitumaan ja menemään yrittäjäkoulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin.

– Yrittäjäjärjestöön kannattaa kuulua tietenkin sen takia, että pääsee edistämään yrittäjien asioita. Mitä aktiivisempi olet, sitä enemmän pystyt luomaan verkostoja ja löytämään vertaisporukkaa. Tähän porukkaan on tosi hienoa kuulua.

Teksti: Riikka Koskenranta

Kuva: Juha Harju

Kategoriat: Yrittäjät

Huijariviestejä paikallisyhdistyksille – Aiheena ”Matkan logistiikkapalvelut ja muut palvelut”

Yrittäjät tiedotteet - 17. Marraskuu 2017 - 15:00

Erityinen vaaranpaikka on luottamushenkilöiden vaihtuessa. Kyseinen huijaus tapahtui lokakuun puolivälissä.

– Yhdistyksemme rahastonhoitaja oli saanut s-postin, joka oli tullut puheenjohtajan, eli mun nimissä. Se näytti tulevan mun s-postista, mutta ei lainkaan tullut. Poliisilta kuulimme, että näitä on tapahtunut muitakin.

– Viestissä oli käytetty puhekielen ilmaisua. Maksatko tämän summan tänne ja tänne tilille. Aiheeksi oli laitettu matkan logistiikkapalvelut ja muut palvelut.

Huijauksia ympäri Suomen ja Pohjoismaissa

Yhdistyksen puheenjohtaja teki huijauksen jälkeen rikosilmoituksen ja pankin sulut.

– Rahastonhoitaja oli ymmärtänyt, että lasku koskee yhdistyksen matkaa. Meillä oli juuri ollut yhdistyksen kokous ja hän ihmetteli, kun en ollut siellä asiasta puhunut. Huijaus oli ovelasti tehty, kun siinä oli, että pitäisi pikaisesti toimia. Hän laittoi vielä vahvistussähköpotin ja siihen tuli vastaus, että ”juu, näin toimitaan”.

Tarkkaan katsottaessa viesti oli vähän huonolla suomen kielellä kirjoitettu. Poliisi on kertonut, että huijausviestejä on mennyt ihan samoilla sanoilla muillekin yhdistyksille ympäri Suomen.

Milloin ymmärsitte, että olitte joutuneet huijauksen kohteeksi?

– Rahastonhoitajalle oli tullut sellainen tunne, että tässä on jotain outoa. Hän soitti vielä perään. Puhuessamme ymmärsimme, että on tapahtunut aika paha juttu. Rahasummaa ei saanut enää takaisin.

Puheenjohtaja toimi ripeästi. Laskun maksusta oli noin tunti kulunut, kun hän pyysi sulkemaan tilin. Mutta maksutapahtumaa ei saatu enää pysäytettyä.

Rahat lähtivät brittiläiselle tilille ja sieltä poliisin kertoman mukaan eteenpäin.

Summa oli 3500 euroa ja se oli noin puolet yhdistyksen varoista.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Huijariviestejä paikallisyhdistyksille – Aiheena ”Matkan logistiikkapalvelut ja muut palvelut”

Yrittäjät uutisarkisto - 17. Marraskuu 2017 - 15:00

Erityinen vaaranpaikka on luottamushenkilöiden vaihtuessa. Kyseinen huijaus tapahtui lokakuun puolivälissä.

– Yhdistyksemme rahastonhoitaja oli saanut s-postin, joka oli tullut puheenjohtajan, eli mun nimissä. Se näytti tulevan mun s-postista, mutta ei lainkaan tullut. Poliisilta kuulimme, että näitä on tapahtunut muitakin.

– Viestissä oli käytetty puhekielen ilmaisua. Maksatko tämän summan tänne ja tänne tilille. Aiheeksi oli laitettu matkan logistiikkapalvelut ja muut palvelut.

Huijauksia ympäri Suomen ja Pohjoismaissa

Yhdistyksen puheenjohtaja teki huijauksen jälkeen rikosilmoituksen ja pankin sulut.

– Rahastonhoitaja oli ymmärtänyt, että lasku koskee yhdistyksen matkaa. Meillä oli juuri ollut yhdistyksen kokous ja hän ihmetteli, kun en ollut siellä asiasta puhunut. Huijaus oli ovelasti tehty, kun siinä oli, että pitäisi pikaisesti toimia. Hän laittoi vielä vahvistussähköpotin ja siihen tuli vastaus, että ”juu, näin toimitaan”.

Tarkkaan katsottaessa viesti oli vähän huonolla suomen kielellä kirjoitettu. Poliisi on kertonut, että huijausviestejä on mennyt ihan samoilla sanoilla muillekin yhdistyksille ympäri Suomen.

Milloin ymmärsitte, että olitte joutuneet huijauksen kohteeksi?

– Rahastonhoitajalle oli tullut sellainen tunne, että tässä on jotain outoa. Hän soitti vielä perään. Puhuessamme ymmärsimme, että on tapahtunut aika paha juttu. Rahasummaa ei saanut enää takaisin.

Puheenjohtaja toimi ripeästi. Laskun maksusta oli noin tunti kulunut, kun hän pyysi sulkemaan tilin. Mutta maksutapahtumaa ei saatu enää pysäytettyä.

Rahat lähtivät brittiläiselle tilille ja sieltä poliisin kertoman mukaan eteenpäin.

Summa oli 3500 euroa ja se oli noin puolet yhdistyksen varoista.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Huijariviestejä paikallisyhdistyksille – Aiheena ”Matkan logistiikkapalvelut ja muut palvelut”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 17. Marraskuu 2017 - 15:00

Erityinen vaaranpaikka on luottamushenkilöiden vaihtuessa. Kyseinen huijaus tapahtui lokakuun puolivälissä.

– Yhdistyksemme rahastonhoitaja oli saanut s-postin, joka oli tullut puheenjohtajan, eli mun nimissä. Se näytti tulevan mun s-postista, mutta ei lainkaan tullut. Poliisilta kuulimme, että näitä on tapahtunut muitakin.

– Viestissä oli käytetty puhekielen ilmaisua. Maksatko tämän summan tänne ja tänne tilille. Aiheeksi oli laitettu matkan logistiikkapalvelut ja muut palvelut.

Huijauksia ympäri Suomen ja Pohjoismaissa

Yhdistyksen puheenjohtaja teki huijauksen jälkeen rikosilmoituksen ja pankin sulut.

– Rahastonhoitaja oli ymmärtänyt, että lasku koskee yhdistyksen matkaa. Meillä oli juuri ollut yhdistyksen kokous ja hän ihmetteli, kun en ollut siellä asiasta puhunut. Huijaus oli ovelasti tehty, kun siinä oli, että pitäisi pikaisesti toimia. Hän laittoi vielä vahvistussähköpotin ja siihen tuli vastaus, että ”juu, näin toimitaan”.

Tarkkaan katsottaessa viesti oli vähän huonolla suomen kielellä kirjoitettu. Poliisi on kertonut, että huijausviestejä on mennyt ihan samoilla sanoilla muillekin yhdistyksille ympäri Suomen.

Milloin ymmärsitte, että olitte joutuneet huijauksen kohteeksi?

– Rahastonhoitajalle oli tullut sellainen tunne, että tässä on jotain outoa. Hän soitti vielä perään. Puhuessamme ymmärsimme, että on tapahtunut aika paha juttu. Rahasummaa ei saanut enää takaisin.

Puheenjohtaja toimi ripeästi. Laskun maksusta oli noin tunti kulunut, kun hän pyysi sulkemaan tilin. Mutta maksutapahtumaa ei saatu enää pysäytettyä.

Rahat lähtivät brittiläiselle tilille ja sieltä poliisin kertoman mukaan eteenpäin.

Summa oli 3500 euroa ja se oli noin puolet yhdistyksen varoista.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

72-vuotias palkittu: ”Lähes 40 vuotta ilman irtisanomisia, vientikauppa on pelastanut meidät”

Yrittäjät tiedotteet - 17. Marraskuu 2017 - 11:21

Varkauden Yrittäjien Elämäntyö-palkinnolla palkittu Varkauden Puun yrittäjä Timo Tenhunen on pitänyt työntekijöistään kiinni myös kovina aikoina.

– Uskon siihen, että se hyvä aika tulee nopeastikin. Meillä oli 1990-luvun lama-aikaan vain yksi plus-merkkinen vuosi, vuosi 1995. Lama vei aika syvälle, mutta pohjalta nousimme ylös. Minulla on ollut hyviä ihmisiä ympärillä, jotka ovat uskoneet firman tekemiseen, Tenhunen kertoi Yrittäjäsanomille.

Vientikauppa on ollut yrityksen pelastus vaikeina hetkinä.  Varkauden Puulla on eri maihin vientiä. 

– Mulla on ollut koko ajan tieto siitä, missä se kehityksen kärki menee, etteivät muut tee paremmilla vehkeillä töitä kuin me. Yksi joka on pitänyt, niin olemme käyneet alan messuilla Milanossa ja Hannoverissa.

72-vuotias yrittäjä on vielä päivittäisessä työssä mukana. Hänellä on vinkki nuoremmille.

– Ystäväni ovat sukupolvea nuorempia, jaksan senkin takia. 

Työntekijät a ja o

Tenhunen toteaa Warkauden Lehdessä, että olipa koneet ja laitteet miten hyviä tahansa, kaiken a ja o ovat kuitenkin ammattitaitoiset työntekijät. Edellisen kerran Tenhunen pokkasi palkinnon 1995 Vuoden Yrittäjänä. Yrityksen taloudellinen tilanne oli tuolloin hälyttävä.

– Konkurssi kolkutteli ovella. Tiukasti sai töitä tehdä, että selvittiin, hän muistelee.

Taantuma koetteli nytkin sen verran, että viime vuosi oli tappiollinen. Tämä vuosi on mennyt paremmin, ja yritys pääsee plussalle.

–  Ei ole koskaan ollut syytä irtisanoa huonoina tai hyvinä aikoina. Olen lähtöisin vaatimattomasta pienviljelijäperheestä ja arvostan ihmistä. Jokainen tarvitsee työtä, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, Tenhunen linjaa Iltalehdelle.

Timo Tenhuselle itselleen vaikeat ajat ovat olleet stressaavia, mutta niistä on päästy yli muun muassa sen avulla, että hänellä on ollut luottamukselliset välit tavarantoimittajiin, joiden kanssa on voitu sopia joustoista maksuissa.

– Meiltä lähtee tavara aina siten, miten on sovittu. Ja palkat on maksettu aina ajallaan työntekijöille, vaikka muita laskuja ei olisi pystytty maksamaan heti, Timo Tenhunen jatkaa Iltalehdelle.

Henkilökunnasta välittämisestä kertoo myös se, että Iltalehden mukaan ruoanlaitosta pitävä Tenhunen tekee ylityöhön jääville työntekijöilleen voileipiä valmiiksi, että työt sujuisivat mukavammin. Tenhunen uskookin, ettei monessakaan samankokoisessa tai suuremmassa yrityksessä toimita samalla tavalla kuin heillä.

– Moni on pitänyt tapaani toimia erikoisena. Kauppareissulla saan kyllä kiitosta ihmisiltä, että kylläpä pidät hyvää huolta työntekijöistäsi, hän kommentoi Iltalehdelle.

Pelkkä kokkailu ei riitä

Eikä yritys pelkällä kokkaamisella ole pystyssä pysynyt. Se on vaatinut tuotekehitystä ja markkinointia. Tenhunen palasikin Warkauden Lehden mukaan juuri Saksasta neuvotteluista.

– Vienti on ainoa, joka pelastaa. Siinä on vähemmän vaihtelua.

Palkinnosta Tenhunen toteaa, että eihän se huonolta voi tuntua, että palkitaan.

– Joku arvostaa tällaistakin puuhastelua, Timo Tenhunen kommentoi vaatimattomana Warkauden lehdelle.

Vuonna 1978 perustettu puulistoja valmistava yritys työllistää noin 40 työntekijää. Sisaryhtiö Jatkos Oy työllistää 4–10 henkeä.

Varkauden Yrittäjät palkitsi lisäksi Vuoden jännittävin -palkinnolla pakohuone Enigma Xperiencen yrittäjä Johanna Teivaisen, Vuoden yksinyrittäjänä Harri’s Food Factoryn Harri Pynnösen sekä Vuoden elämäntapayrittäjinä Keskuskonttorin Katja Torvikosken ja Luca Calzavaran.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Warkauden Lehti ja Iltalehti.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

72-vuotias palkittu: ”Lähes 40 vuotta ilman irtisanomisia, vientikauppa on pelastanut meidät”

Yrittäjät uutisarkisto - 17. Marraskuu 2017 - 11:21

Varkauden Yrittäjien Elämäntyö-palkinnolla palkittu Varkauden Puun yrittäjä Timo Tenhunen on pitänyt työntekijöistään kiinni myös kovina aikoina.

– Uskon siihen, että se hyvä aika tulee nopeastikin. Meillä oli 1990-luvun lama-aikaan vain yksi plus-merkkinen vuosi, vuosi 1995. Lama vei aika syvälle, mutta pohjalta nousimme ylös. Minulla on ollut hyviä ihmisiä ympärillä, jotka ovat uskoneet firman tekemiseen, Tenhunen kertoi Yrittäjäsanomille.

Vientikauppa on ollut yrityksen pelastus vaikeina hetkinä.  Varkauden Puulla on eri maihin vientiä. 

– Mulla on ollut koko ajan tieto siitä, missä se kehityksen kärki menee, etteivät muut tee paremmilla vehkeillä töitä kuin me. Yksi joka on pitänyt, niin olemme käyneet alan messuilla Milanossa ja Hannoverissa.

72-vuotias yrittäjä on vielä päivittäisessä työssä mukana. Hänellä on vinkki nuoremmille.

– Ystäväni ovat sukupolvea nuorempia, jaksan senkin takia. 

Työntekijät a ja o

Tenhunen toteaa Warkauden Lehdessä, että olipa koneet ja laitteet miten hyviä tahansa, kaiken a ja o ovat kuitenkin ammattitaitoiset työntekijät. Edellisen kerran Tenhunen pokkasi palkinnon 1995 Vuoden Yrittäjänä. Yrityksen taloudellinen tilanne oli tuolloin hälyttävä.

– Konkurssi kolkutteli ovella. Tiukasti sai töitä tehdä, että selvittiin, hän muistelee.

Taantuma koetteli nytkin sen verran, että viime vuosi oli tappiollinen. Tämä vuosi on mennyt paremmin, ja yritys pääsee plussalle.

–  Ei ole koskaan ollut syytä irtisanoa huonoina tai hyvinä aikoina. Olen lähtöisin vaatimattomasta pienviljelijäperheestä ja arvostan ihmistä. Jokainen tarvitsee työtä, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, Tenhunen linjaa Iltalehdelle.

Timo Tenhuselle itselleen vaikeat ajat ovat olleet stressaavia, mutta niistä on päästy yli muun muassa sen avulla, että hänellä on ollut luottamukselliset välit tavarantoimittajiin, joiden kanssa on voitu sopia joustoista maksuissa.

– Meiltä lähtee tavara aina siten, miten on sovittu. Ja palkat on maksettu aina ajallaan työntekijöille, vaikka muita laskuja ei olisi pystytty maksamaan heti, Timo Tenhunen jatkaa Iltalehdelle.

Henkilökunnasta välittämisestä kertoo myös se, että Iltalehden mukaan ruoanlaitosta pitävä Tenhunen tekee ylityöhön jääville työntekijöilleen voileipiä valmiiksi, että työt sujuisivat mukavammin. Tenhunen uskookin, ettei monessakaan samankokoisessa tai suuremmassa yrityksessä toimita samalla tavalla kuin heillä.

– Moni on pitänyt tapaani toimia erikoisena. Kauppareissulla saan kyllä kiitosta ihmisiltä, että kylläpä pidät hyvää huolta työntekijöistäsi, hän kommentoi Iltalehdelle.

Pelkkä kokkailu ei riitä

Eikä yritys pelkällä kokkaamisella ole pystyssä pysynyt. Se on vaatinut tuotekehitystä ja markkinointia. Tenhunen palasikin Warkauden Lehden mukaan juuri Saksasta neuvotteluista.

– Vienti on ainoa, joka pelastaa. Siinä on vähemmän vaihtelua.

Palkinnosta Tenhunen toteaa, että eihän se huonolta voi tuntua, että palkitaan.

– Joku arvostaa tällaistakin puuhastelua, Timo Tenhunen kommentoi vaatimattomana Warkauden lehdelle.

Vuonna 1978 perustettu puulistoja valmistava yritys työllistää noin 40 työntekijää. Sisaryhtiö Jatkos Oy työllistää 4–10 henkeä.

Varkauden Yrittäjät palkitsi lisäksi Vuoden jännittävin -palkinnolla pakohuone Enigma Xperiencen yrittäjä Johanna Teivaisen, Vuoden yksinyrittäjänä Harri’s Food Factoryn Harri Pynnösen sekä Vuoden elämäntapayrittäjinä Keskuskonttorin Katja Torvikosken ja Luca Calzavaran.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Warkauden Lehti ja Iltalehti.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

72-vuotias palkittu: ”Lähes 40 vuotta ilman irtisanomisia, vientikauppa on pelastanut meidät”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 17. Marraskuu 2017 - 11:21

Varkauden Yrittäjien Elämäntyö-palkinnolla palkittu Varkauden Puun yrittäjä Timo Tenhunen on pitänyt työntekijöistään kiinni myös kovina aikoina.

– Uskon siihen, että se hyvä aika tulee nopeastikin. Meillä oli 1990-luvun lama-aikaan vain yksi plus-merkkinen vuosi, vuosi 1995. Lama vei aika syvälle, mutta pohjalta nousimme ylös. Minulla on ollut hyviä ihmisiä ympärillä, jotka ovat uskoneet firman tekemiseen, Tenhunen kertoi Yrittäjäsanomille.

Vientikauppa on ollut yrityksen pelastus vaikeina hetkinä.  Varkauden Puulla on eri maihin vientiä. 

– Mulla on ollut koko ajan tieto siitä, missä se kehityksen kärki menee, etteivät muut tee paremmilla vehkeillä töitä kuin me. Yksi joka on pitänyt, niin olemme käyneet alan messuilla Milanossa ja Hannoverissa.

72-vuotias yrittäjä on vielä päivittäisessä työssä mukana. Hänellä on vinkki nuoremmille.

– Ystäväni ovat sukupolvea nuorempia, jaksan senkin takia. 

Työntekijät a ja o

Tenhunen toteaa Warkauden Lehdessä, että olipa koneet ja laitteet miten hyviä tahansa, kaiken a ja o ovat kuitenkin ammattitaitoiset työntekijät. Edellisen kerran Tenhunen pokkasi palkinnon 1995 Vuoden Yrittäjänä. Yrityksen taloudellinen tilanne oli tuolloin hälyttävä.

– Konkurssi kolkutteli ovella. Tiukasti sai töitä tehdä, että selvittiin, hän muistelee.

Taantuma koetteli nytkin sen verran, että viime vuosi oli tappiollinen. Tämä vuosi on mennyt paremmin, ja yritys pääsee plussalle.

–  Ei ole koskaan ollut syytä irtisanoa huonoina tai hyvinä aikoina. Olen lähtöisin vaatimattomasta pienviljelijäperheestä ja arvostan ihmistä. Jokainen tarvitsee työtä, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, Tenhunen linjaa Iltalehdelle.

Timo Tenhuselle itselleen vaikeat ajat ovat olleet stressaavia, mutta niistä on päästy yli muun muassa sen avulla, että hänellä on ollut luottamukselliset välit tavarantoimittajiin, joiden kanssa on voitu sopia joustoista maksuissa.

– Meiltä lähtee tavara aina siten, miten on sovittu. Ja palkat on maksettu aina ajallaan työntekijöille, vaikka muita laskuja ei olisi pystytty maksamaan heti, Timo Tenhunen jatkaa Iltalehdelle.

Henkilökunnasta välittämisestä kertoo myös se, että Iltalehden mukaan ruoanlaitosta pitävä Tenhunen tekee ylityöhön jääville työntekijöilleen voileipiä valmiiksi, että työt sujuisivat mukavammin. Tenhunen uskookin, ettei monessakaan samankokoisessa tai suuremmassa yrityksessä toimita samalla tavalla kuin heillä.

– Moni on pitänyt tapaani toimia erikoisena. Kauppareissulla saan kyllä kiitosta ihmisiltä, että kylläpä pidät hyvää huolta työntekijöistäsi, hän kommentoi Iltalehdelle.

Pelkkä kokkailu ei riitä

Eikä yritys pelkällä kokkaamisella ole pystyssä pysynyt. Se on vaatinut tuotekehitystä ja markkinointia. Tenhunen palasikin Warkauden Lehden mukaan juuri Saksasta neuvotteluista.

– Vienti on ainoa, joka pelastaa. Siinä on vähemmän vaihtelua.

Palkinnosta Tenhunen toteaa, että eihän se huonolta voi tuntua, että palkitaan.

– Joku arvostaa tällaistakin puuhastelua, Timo Tenhunen kommentoi vaatimattomana Warkauden lehdelle.

Vuonna 1978 perustettu puulistoja valmistava yritys työllistää noin 40 työntekijää. Sisaryhtiö Jatkos Oy työllistää 4–10 henkeä.

Varkauden Yrittäjät palkitsi lisäksi Vuoden jännittävin -palkinnolla pakohuone Enigma Xperiencen yrittäjä Johanna Teivaisen, Vuoden yksinyrittäjänä Harri’s Food Factoryn Harri Pynnösen sekä Vuoden elämäntapayrittäjinä Keskuskonttorin Katja Torvikosken ja Luca Calzavaran.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Warkauden Lehti ja Iltalehti.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Häirinnälle nollatoleranssi – näillä vinkeillä eroon häirinnästä työpaikalla

Yrittäjät tiedotteet - 17. Marraskuu 2017 - 10:07

Seksuaalista häirintää työpaikalla ei pidä hyväksyä missään muodossa, vaan sille pitää asettaa Nollatoleranssi niin kuin muullekin epäasialliselle kohtelulle, kuten työpaikkakiusaamiselle, Työterveyslaitos tiedottaa.

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena.

Häirintä voi olla luonteeltaan hyvin erilaista, niin fyysistä koskettelua ja lähentelyä kuin seksuaalisesti värittynyttä viestittelyäkin. Ahdistelu voi olla seksuaalisväritteistä työpaikkakiusaamista, jos se on systemaattista ja toistuvaa.

Työnantajalla velvollisuus ryhtyä toimeen

Jos työnantaja saa tiedon häirinnästä, on työnantaja velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi.

– On hyvä, että tämä monella työpaikalla vaiettu aihe saa päivänvalon. On tärkeää, että asiaa ei sallita työpaikalla eikä kenenkään kokemuksia pidä väheksyä. Kenenkään ei pidä pelätä työpaikalla tai sietää loukkaavaa käyttäytymistä, sanoo johtaja Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta.

Ota asia puheeksi

Jos koet seksuaalista häirintää, Työterveyslaitos ohjeistaa toimimaan näin:

Älä vähättele tapahtunutta
Reagoi välittömästi, älä oleta, että käytös loppuu, jos sitä ei ole huomaavinaan
Ota asia heti puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän kanssa. Hän ei itse välttämättä tiedä, että hänen käyttäytymisensä koetaan häiritsevänä.
Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut häiritsevänä.
Pyydä apua esim. tarvitessasi työtoveri tueksesi tähän puheeksi ottamiseen.
Jos sinusta tuntuu vaikealta ottaa asia puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän henkilön kanssa, vie asia suoraan esimiehelle. Tukea asian viemisessä esimiehen tietoon saat tarvitessasi esimerkiksi työsuojeluvaltuutetultasi tai työterveyshuollosta.

Jos ahdistelu toistuu, kirjaa tapahtumat: missä ja milloin, keitä oli paikalla. Säästä esimerkiksi mahdolliset häiritsevät ja loukkaavat sähköpostit.

Mikäli koet häiritsijäksi esimiehesi, ilmoita asiasta hänen esimiehelleen. Tarvittaessa voit myös pyytää apua ja neuvontaa työsuojeluviranomaiselta (AVI), omalta ammattiliitolta, luottamushenkilöltä tai tasa-arvovaltuutetulta.

Työterveyslaitos ohjeistaa verkkosivuilla, miten toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua työpaikallaan.

Seksuaalista häirintää määrittää tasa-arvolaki ja muuta työpaikkakiusaamista työturvallisuuslaki.
Työssä olevista naisista 3 prosenttia ja miehistä 1 prosenttia sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Nuoret kokivat useammin häirintää kuin vanhemmat työntekijät (Työ ja terveys Suomessa 2009, Työterveyslaitos).

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: iStock Photos

Kategoriat: Yrittäjät

Häirinnälle nollatoleranssi – näillä vinkeillä eroon häirinnästä työpaikalla

Yrittäjät uutisarkisto - 17. Marraskuu 2017 - 10:07

Seksuaalista häirintää työpaikalla ei pidä hyväksyä missään muodossa, vaan sille pitää asettaa Nollatoleranssi niin kuin muullekin epäasialliselle kohtelulle, kuten työpaikkakiusaamiselle, Työterveyslaitos tiedottaa.

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena.

Häirintä voi olla luonteeltaan hyvin erilaista, niin fyysistä koskettelua ja lähentelyä kuin seksuaalisesti värittynyttä viestittelyäkin. Ahdistelu voi olla seksuaalisväritteistä työpaikkakiusaamista, jos se on systemaattista ja toistuvaa.

Työnantajalla velvollisuus ryhtyä toimeen

Jos työnantaja saa tiedon häirinnästä, on työnantaja velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi.

– On hyvä, että tämä monella työpaikalla vaiettu aihe saa päivänvalon. On tärkeää, että asiaa ei sallita työpaikalla eikä kenenkään kokemuksia pidä väheksyä. Kenenkään ei pidä pelätä työpaikalla tai sietää loukkaavaa käyttäytymistä, sanoo johtaja Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta.

Ota asia puheeksi

Jos koet seksuaalista häirintää, Työterveyslaitos ohjeistaa toimimaan näin:

Älä vähättele tapahtunutta
Reagoi välittömästi, älä oleta, että käytös loppuu, jos sitä ei ole huomaavinaan
Ota asia heti puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän kanssa. Hän ei itse välttämättä tiedä, että hänen käyttäytymisensä koetaan häiritsevänä.
Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut häiritsevänä.
Pyydä apua esim. tarvitessasi työtoveri tueksesi tähän puheeksi ottamiseen.
Jos sinusta tuntuu vaikealta ottaa asia puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän henkilön kanssa, vie asia suoraan esimiehelle. Tukea asian viemisessä esimiehen tietoon saat tarvitessasi esimerkiksi työsuojeluvaltuutetultasi tai työterveyshuollosta.

Jos ahdistelu toistuu, kirjaa tapahtumat: missä ja milloin, keitä oli paikalla. Säästä esimerkiksi mahdolliset häiritsevät ja loukkaavat sähköpostit.

Mikäli koet häiritsijäksi esimiehesi, ilmoita asiasta hänen esimiehelleen. Tarvittaessa voit myös pyytää apua ja neuvontaa työsuojeluviranomaiselta (AVI), omalta ammattiliitolta, luottamushenkilöltä tai tasa-arvovaltuutetulta.

Työterveyslaitos ohjeistaa verkkosivuilla, miten toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua työpaikallaan.

Seksuaalista häirintää määrittää tasa-arvolaki ja muuta työpaikkakiusaamista työturvallisuuslaki.
Työssä olevista naisista 3 prosenttia ja miehistä 1 prosenttia sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Nuoret kokivat useammin häirintää kuin vanhemmat työntekijät (Työ ja terveys Suomessa 2009, Työterveyslaitos).

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: iStock Photos

Kategoriat: Yrittäjät

Häirinnälle nollatoleranssi – näillä vinkeillä eroon häirinnästä työpaikalla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 17. Marraskuu 2017 - 10:07

Seksuaalista häirintää työpaikalla ei pidä hyväksyä missään muodossa, vaan sille pitää asettaa Nollatoleranssi niin kuin muullekin epäasialliselle kohtelulle, kuten työpaikkakiusaamiselle, Työterveyslaitos tiedottaa.

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena.

Häirintä voi olla luonteeltaan hyvin erilaista, niin fyysistä koskettelua ja lähentelyä kuin seksuaalisesti värittynyttä viestittelyäkin. Ahdistelu voi olla seksuaalisväritteistä työpaikkakiusaamista, jos se on systemaattista ja toistuvaa.

Työnantajalla velvollisuus ryhtyä toimeen

Jos työnantaja saa tiedon häirinnästä, on työnantaja velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi.

– On hyvä, että tämä monella työpaikalla vaiettu aihe saa päivänvalon. On tärkeää, että asiaa ei sallita työpaikalla eikä kenenkään kokemuksia pidä väheksyä. Kenenkään ei pidä pelätä työpaikalla tai sietää loukkaavaa käyttäytymistä, sanoo johtaja Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta.

Ota asia puheeksi

Jos koet seksuaalista häirintää, Työterveyslaitos ohjeistaa toimimaan näin:

Älä vähättele tapahtunutta
Reagoi välittömästi, älä oleta, että käytös loppuu, jos sitä ei ole huomaavinaan
Ota asia heti puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän kanssa. Hän ei itse välttämättä tiedä, että hänen käyttäytymisensä koetaan häiritsevänä.
Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut häiritsevänä.
Pyydä apua esim. tarvitessasi työtoveri tueksesi tähän puheeksi ottamiseen.
Jos sinusta tuntuu vaikealta ottaa asia puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän henkilön kanssa, vie asia suoraan esimiehelle. Tukea asian viemisessä esimiehen tietoon saat tarvitessasi esimerkiksi työsuojeluvaltuutetultasi tai työterveyshuollosta.

Jos ahdistelu toistuu, kirjaa tapahtumat: missä ja milloin, keitä oli paikalla. Säästä esimerkiksi mahdolliset häiritsevät ja loukkaavat sähköpostit.

Mikäli koet häiritsijäksi esimiehesi, ilmoita asiasta hänen esimiehelleen. Tarvittaessa voit myös pyytää apua ja neuvontaa työsuojeluviranomaiselta (AVI), omalta ammattiliitolta, luottamushenkilöltä tai tasa-arvovaltuutetulta.

Työterveyslaitos ohjeistaa verkkosivuilla, miten toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua työpaikallaan.

Seksuaalista häirintää määrittää tasa-arvolaki ja muuta työpaikkakiusaamista työturvallisuuslaki.
Työssä olevista naisista 3 prosenttia ja miehistä 1 prosenttia sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Nuoret kokivat useammin häirintää kuin vanhemmat työntekijät (Työ ja terveys Suomessa 2009, Työterveyslaitos).

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: iStock Photos

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi kansalaisaloite: Äidin työnantajan perhevapaakorvauksia korotettava

Yrittäjät tiedotteet - 17. Marraskuu 2017 - 9:31

Uusi kansalaisaloite haluaa tasata vanhemmuuden työnantajakustannuksia.

10. marraskuuta jätetyssä aloitteessa ehdotetaan äidin työnantajalle maksettavan kertaluontoisen perhevapaakorvauksen korottamista nykyisestä 2 500 eurosta 5 000 euroon.

Aloitteen mukaan perheenlisäyksestä johtuvista kustannuksista suurempi osa koituu äidin kuin isän työnantajan maksettavaksi. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa työmarkkinoilla.

Tilastojen mukaan 2 600 euroa kuukaudessa ansaitsevan äidin työnantajalle tulee yhdestä lapsesta kuluja noin 8 000 euroa, kun mukaan lasketaan raskausajan sairauslomat, perhevapaista tulevat työnantajakustannukset sekä sairaan lapsen hoidosta johtuvat hoitovapaat.

Summasta on vähennetty Kelan työnantajalle maksamat korvaukset perhevapaista sekä 2 500 euron kertaluontoinen perhevapaakorvaus.

"Kaikki voittavat"

– Työnantajakustannukset ovat Suomessa jakaantuneet epätasaisesti isän ja äidin työnantajan välillä. Äidin työnantajan kustannukset ovat keskimäärin lähes kolminkertaiset isän työnantajan kustannuksiin. Sipilän hallitus päätti pienentää näitä eroja maksimissaan 2 500 euron suuruisella korvauksella äidin työnantajalle. Silti äidin työnantajan kustannukset ovat edelleen keskimäärin noin 8 000 euroa ja isän noin 3 000 euroa, kertoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

– Kansalaisaloitteella toteutetaan työelämän tasa-arvoa ja edistetään synnyttämishetken vapaata päätäntäoikeutta asianomaisten taholta. Työnantaja voi palkata minkä ikäisiä tahansa pelkäämättä synnyttämisestä aiheutuvia kuluja. Työnhakijat ja työntekijät voivat suunnitella elämänsä aikaisempaa omaehtoisemmin. Ratkaisu lisää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä työelämään että perhe-elämään. Tässä ratkaisussa kaikki voittavat, Koskinen sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää tärkeänä, että asiasta käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

– Työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset on perusteltua korvata mahdollisimman kattavasti, ei kuitenkaan ylikompensoiden. Koska lasten syntymä hyödyttää yhteiskuntaa, ei niinkään työnantajaa, pitäisi korvauksien rahoitukseen myös suunnata nykyistä enemmän verovaroja. Muun muassa näitä kysymyksiä Suomen Yrittäjät on pitänyt esillä käynnissä olevassa perhevapaiden uudistamistyössä.

Lue lisää perhevapaauudistuksesta täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi kansalaisaloite: Äidin työnantajan perhevapaakorvauksia korotettava

Yrittäjät uutisarkisto - 17. Marraskuu 2017 - 9:31

Uusi kansalaisaloite haluaa tasata vanhemmuuden työnantajakustannuksia.

10. marraskuuta jätetyssä aloitteessa ehdotetaan äidin työnantajalle maksettavan kertaluontoisen perhevapaakorvauksen korottamista nykyisestä 2 500 eurosta 5 000 euroon.

Aloitteen mukaan perheenlisäyksestä johtuvista kustannuksista suurempi osa koituu äidin kuin isän työnantajan maksettavaksi. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa työmarkkinoilla.

Tilastojen mukaan 2 600 euroa kuukaudessa ansaitsevan äidin työnantajalle tulee yhdestä lapsesta kuluja noin 8 000 euroa, kun mukaan lasketaan raskausajan sairauslomat, perhevapaista tulevat työnantajakustannukset sekä sairaan lapsen hoidosta johtuvat hoitovapaat.

Summasta on vähennetty Kelan työnantajalle maksamat korvaukset perhevapaista sekä 2 500 euron kertaluontoinen perhevapaakorvaus.

"Kaikki voittavat"

– Työnantajakustannukset ovat Suomessa jakaantuneet epätasaisesti isän ja äidin työnantajan välillä. Äidin työnantajan kustannukset ovat keskimäärin lähes kolminkertaiset isän työnantajan kustannuksiin. Sipilän hallitus päätti pienentää näitä eroja maksimissaan 2 500 euron suuruisella korvauksella äidin työnantajalle. Silti äidin työnantajan kustannukset ovat edelleen keskimäärin noin 8 000 euroa ja isän noin 3 000 euroa, kertoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

– Kansalaisaloitteella toteutetaan työelämän tasa-arvoa ja edistetään synnyttämishetken vapaata päätäntäoikeutta asianomaisten taholta. Työnantaja voi palkata minkä ikäisiä tahansa pelkäämättä synnyttämisestä aiheutuvia kuluja. Työnhakijat ja työntekijät voivat suunnitella elämänsä aikaisempaa omaehtoisemmin. Ratkaisu lisää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä työelämään että perhe-elämään. Tässä ratkaisussa kaikki voittavat, Koskinen sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää tärkeänä, että asiasta käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

– Työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset on perusteltua korvata mahdollisimman kattavasti, ei kuitenkaan ylikompensoiden. Koska lasten syntymä hyödyttää yhteiskuntaa, ei niinkään työnantajaa, pitäisi korvauksien rahoitukseen myös suunnata nykyistä enemmän verovaroja. Muun muassa näitä kysymyksiä Suomen Yrittäjät on pitänyt esillä käynnissä olevassa perhevapaiden uudistamistyössä.

Lue lisää perhevapaauudistuksesta täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi kansalaisaloite: Äidin työnantajan perhevapaakorvauksia korotettava

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 17. Marraskuu 2017 - 9:31

Uusi kansalaisaloite haluaa tasata vanhemmuuden työnantajakustannuksia.

10. marraskuuta jätetyssä aloitteessa ehdotetaan äidin työnantajalle maksettavan kertaluontoisen perhevapaakorvauksen korottamista nykyisestä 2 500 eurosta 5 000 euroon.

Aloitteen mukaan perheenlisäyksestä johtuvista kustannuksista suurempi osa koituu äidin kuin isän työnantajan maksettavaksi. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa työmarkkinoilla.

Tilastojen mukaan 2 600 euroa kuukaudessa ansaitsevan äidin työnantajalle tulee yhdestä lapsesta kuluja noin 8 000 euroa, kun mukaan lasketaan raskausajan sairauslomat, perhevapaista tulevat työnantajakustannukset sekä sairaan lapsen hoidosta johtuvat hoitovapaat.

Summasta on vähennetty Kelan työnantajalle maksamat korvaukset perhevapaista sekä 2 500 euron kertaluontoinen perhevapaakorvaus.

"Kaikki voittavat"

– Työnantajakustannukset ovat Suomessa jakaantuneet epätasaisesti isän ja äidin työnantajan välillä. Äidin työnantajan kustannukset ovat keskimäärin lähes kolminkertaiset isän työnantajan kustannuksiin. Sipilän hallitus päätti pienentää näitä eroja maksimissaan 2 500 euron suuruisella korvauksella äidin työnantajalle. Silti äidin työnantajan kustannukset ovat edelleen keskimäärin noin 8 000 euroa ja isän noin 3 000 euroa, kertoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

– Kansalaisaloitteella toteutetaan työelämän tasa-arvoa ja edistetään synnyttämishetken vapaata päätäntäoikeutta asianomaisten taholta. Työnantaja voi palkata minkä ikäisiä tahansa pelkäämättä synnyttämisestä aiheutuvia kuluja. Työnhakijat ja työntekijät voivat suunnitella elämänsä aikaisempaa omaehtoisemmin. Ratkaisu lisää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä työelämään että perhe-elämään. Tässä ratkaisussa kaikki voittavat, Koskinen sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää tärkeänä, että asiasta käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

– Työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset on perusteltua korvata mahdollisimman kattavasti, ei kuitenkaan ylikompensoiden. Koska lasten syntymä hyödyttää yhteiskuntaa, ei niinkään työnantajaa, pitäisi korvauksien rahoitukseen myös suunnata nykyistä enemmän verovaroja. Muun muassa näitä kysymyksiä Suomen Yrittäjät on pitänyt esillä käynnissä olevassa perhevapaiden uudistamistyössä.

Lue lisää perhevapaauudistuksesta täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Ginivalmistajan brändijohtajasta vuoden Markkinointihenkisin insinööri

Yrittäjät tiedotteet - 16. Marraskuu 2017 - 21:00

Ginivalmistaja Kyrö Distilleryn brändijohtaja, diplomi-insinööri Mikko Koskinen on voittanut Markkinointihenkisin insinööri 2017 -kilpailun.

Kilpailun järjestäneen Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n mukaan "Koskisen panos kaikissa markkinointiin liittyvissä valinnoissa on ollut merkittävä".

– Hänen johdollaan Kyröstä on tullut kokonaisvaltaisen markkinointiajattelun tyylipuhdas esimerkki, MTL perustelee.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan Suomessa on hyvät innovointikyvyt ja korkeatasoinen osaaminen.

– Tarvitsemme lisää markkinointitaitoja, jotta voimme hyödyntää osaamisemme kansainvälisesti menestyväksi bisnekseksi. Mikko Koskinen ja hänen työnsä on loistava esimerkki siitä, miten insinööri- ja markkinointiosaamista yhdistämällä saadaan tuloksia aikaiseksi, sanoo kilpailun päätuomarina toiminut ministeri Mykkänen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kyrö Distillery

Kategoriat: Yrittäjät

Ginivalmistajan brändijohtajasta vuoden Markkinointihenkisin insinööri

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Marraskuu 2017 - 21:00

Ginivalmistaja Kyrö Distilleryn brändijohtaja, diplomi-insinööri Mikko Koskinen on voittanut Markkinointihenkisin insinööri 2017 -kilpailun.

Kilpailun järjestäneen Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n mukaan "Koskisen panos kaikissa markkinointiin liittyvissä valinnoissa on ollut merkittävä".

– Hänen johdollaan Kyröstä on tullut kokonaisvaltaisen markkinointiajattelun tyylipuhdas esimerkki, MTL perustelee.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan Suomessa on hyvät innovointikyvyt ja korkeatasoinen osaaminen.

– Tarvitsemme lisää markkinointitaitoja, jotta voimme hyödyntää osaamisemme kansainvälisesti menestyväksi bisnekseksi. Mikko Koskinen ja hänen työnsä on loistava esimerkki siitä, miten insinööri- ja markkinointiosaamista yhdistämällä saadaan tuloksia aikaiseksi, sanoo kilpailun päätuomarina toiminut ministeri Mykkänen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kyrö Distillery

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä