Uutisten kerääjä

Ginivalmistajan brändijohtajasta vuoden Markkinointihenkisin insinööri

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Marraskuu 2017 - 21:00

Ginivalmistaja Kyrö Distilleryn brändijohtaja, diplomi-insinööri Mikko Koskinen on voittanut Markkinointihenkisin insinööri 2017 -kilpailun.

Kilpailun järjestäneen Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n mukaan "Koskisen panos kaikissa markkinointiin liittyvissä valinnoissa on ollut merkittävä".

– Hänen johdollaan Kyröstä on tullut kokonaisvaltaisen markkinointiajattelun tyylipuhdas esimerkki, MTL perustelee.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan Suomessa on hyvät innovointikyvyt ja korkeatasoinen osaaminen.

– Tarvitsemme lisää markkinointitaitoja, jotta voimme hyödyntää osaamisemme kansainvälisesti menestyväksi bisnekseksi. Mikko Koskinen ja hänen työnsä on loistava esimerkki siitä, miten insinööri- ja markkinointiosaamista yhdistämällä saadaan tuloksia aikaiseksi, sanoo kilpailun päätuomarina toiminut ministeri Mykkänen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kyrö Distillery

Kategoriat: Yrittäjät

Näin verotuksesi muuttuu ensi vuonna

Yrittäjät tiedotteet - 16. Marraskuu 2017 - 17:00

Marraskuu toi useita muutoksia yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotukseen, joista Yrittäjäsanomat uutisoi lokakuussa.

Vuosi 2018 tuo tullessaan lisää muutoksia.

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullista Verohallintoon

1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet yritykset maksavat ja ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäverot Verohallinnolle. Jatkossa kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat voidaan hoitaa Verohallinnon kanssa.

Maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset annetaan jatkossa oma-aloitteisesti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että maahantuonnin arvonlisäveroa ei enää tarvitse maksaa ennen sen vähentämistä, kun yritys kohdistaa veron ja sen mahdollisen vähennyksen tullauskuukaudelle.

Yksityishenkilöt ja sellaiset yritykset, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, hoitavat jatkossakin Tullissa tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotukseen liittyvät asiat.

Valtion talousarvion 2018 verolait

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan kustannustason nousua vastaavat indeksitarkistukset. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.

Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.

Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.

Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee.

Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.

Kiinteistöveron ylärajan korotukset

Hallitus perui viime metreillä aikeensa korottaa ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien alarajoja, joka olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotukseen. Suomen Yrittäjät oli kiinnittänyt huomiota alarajan pakkokorotuksiin, sillä korotukset olisivat lisänneet asumisen kustannuksia siellä, missä kustannustaso on jo entuudestaan korkea.

Kiinteistöveron ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin.

Lisäksi vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden halutessaan korottaa kiinteistöveroa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Näin verotuksesi muuttuu ensi vuonna

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Marraskuu 2017 - 17:00

Marraskuu toi useita muutoksia yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotukseen, joista Yrittäjäsanomat uutisoi lokakuussa.

Vuosi 2018 tuo tullessaan lisää muutoksia.

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullista Verohallintoon

1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet yritykset maksavat ja ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäverot Verohallinnolle. Jatkossa kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat voidaan hoitaa Verohallinnon kanssa.

Maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset annetaan jatkossa oma-aloitteisesti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että maahantuonnin arvonlisäveroa ei enää tarvitse maksaa ennen sen vähentämistä, kun yritys kohdistaa veron ja sen mahdollisen vähennyksen tullauskuukaudelle.

Yksityishenkilöt ja sellaiset yritykset, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, hoitavat jatkossakin Tullissa tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotukseen liittyvät asiat.

Valtion talousarvion 2018 verolait

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan kustannustason nousua vastaavat indeksitarkistukset. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.

Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.

Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.

Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee.

Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.

Kiinteistöveron ylärajan korotukset

Hallitus perui viime metreillä aikeensa korottaa ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien alarajoja, joka olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotukseen. Suomen Yrittäjät oli kiinnittänyt huomiota alarajan pakkokorotuksiin, sillä korotukset olisivat lisänneet asumisen kustannuksia siellä, missä kustannustaso on jo entuudestaan korkea.

Kiinteistöveron ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin.

Lisäksi vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden halutessaan korottaa kiinteistöveroa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

Näin verotuksesi muuttuu ensi vuonna

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Marraskuu 2017 - 17:00

Marraskuu toi useita muutoksia yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotukseen, joista Yrittäjäsanomat uutisoi lokakuussa.

Vuosi 2018 tuo tullessaan lisää muutoksia.

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullista Verohallintoon

1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet yritykset maksavat ja ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäverot Verohallinnolle. Jatkossa kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat voidaan hoitaa Verohallinnon kanssa.

Maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset annetaan jatkossa oma-aloitteisesti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että maahantuonnin arvonlisäveroa ei enää tarvitse maksaa ennen sen vähentämistä, kun yritys kohdistaa veron ja sen mahdollisen vähennyksen tullauskuukaudelle.

Yksityishenkilöt ja sellaiset yritykset, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, hoitavat jatkossakin Tullissa tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotukseen liittyvät asiat.

Valtion talousarvion 2018 verolait

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan kustannustason nousua vastaavat indeksitarkistukset. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.

Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.

Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.

Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee.

Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.

Kiinteistöveron ylärajan korotukset

Hallitus perui viime metreillä aikeensa korottaa ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien alarajoja, joka olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotukseen. Suomen Yrittäjät oli kiinnittänyt huomiota alarajan pakkokorotuksiin, sillä korotukset olisivat lisänneet asumisen kustannuksia siellä, missä kustannustaso on jo entuudestaan korkea.

Kiinteistöveron ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin.

Lisäksi vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden halutessaan korottaa kiinteistöveroa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Kategoriat: Yrittäjät

205 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista!

Yrittäjät tiedotteet - 16. Marraskuu 2017 - 14:51

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 9.11.–15.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 205 yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue: Luomukoti Oy ja muut uudet yritykset - katso lista

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Ingenia Oy

2015

250000

134000

ESPOO

Kuljetusliike R. Löfström Oy

1987

226000

30000

ESPOO

Parkettihuolto ja Saneeraus P. Kemppainen Oy

1985

959000

82000

ESPOO

Espoon PR-Rakennus Oy

1993

430000

44000

ESPOO

Finnprotec Oy

2005

3044000

370000

ESPOO

Innomieli Oy

1991

180000

47000

ESPOO

Linave Oy

1993

172000

10000

ESPOO

Ykköskari Oy

1996

184000

31000

ESPOO

CLUEMATICS OY

2009

218000

27000

ESPOO

Scandinavian Chefs Gourmet Catering Oy

1999

351000

21000

ESPOO

Telcar Oy

2000

357000

23000

ESPOO

Lempinen & Partners Oy

2012

908000

109000

EURA

Satamuna Oy

2004

11974000

721000

EURAJOKI

Rakennus Rauvola Oy

1981

2380000

136000

EURAJOKI

Lappenki Oy

2013

343000

84000

HEINOLA

Maansiirto Vesanen Oy

1997

256000

103000

HELSINKI

EtnoFitness International Oy

2010

354000

33000

HELSINKI

Hakkilan Katsastus Oy

2013

315000

51000

HELSINKI

Hopex Oy

2003

179000

16000

HELSINKI

NBO-New Business Office Oy

2010

1277000

131000

HELSINKI

Oy Gerhard Eriksson Ab

1978

621000

220000

HELSINKI

Pantronic Oy

1992

313000

15000

HELSINKI

S-Tech Oy

2009

221000

77000

HELSINKI

Toimistolaskenta TL OY

1989

313000

17000

HELSINKI

DoGood Terveyspalvelut Oy

2006

280000

11000

HELSINKI

Gipfel Oy

1996

510000

72000

HELSINKI

Helsinki Salmisaarenaukio 1 Oy

2004

4411000

1349000

HELSINKI

Lapland Media Group Oy

1996

284000

49000

HELSINKI

Mendocino Oy

2005

360000

58000

HELSINKI

Omakammari Oy

1993

604000

85000

HELSINKI

PwC Julkistarkastus Oy

1996

1848000

233000

HELSINKI

Seepsula Oy

1987

22658000

2974000

HELSINKI

Sisä-Suomen lämpöhuolto Oy

2015

325000

19000

HELSINKI

Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy

2004

11017000

3502000

HELSINKI

Editus Oy

1994

386000

106000

HELSINKI

Edufix Oy

2005

1092000

109000

HELSINKI

Ikkunanpuhdistusliike Unto Koskinen Oy

2005

226000

40000

HELSINKI

JS Konsultointi Oy

2004

192000

103000

HELSINKI

Karhu Helsinki Oy

1996

1943000

262000

HELSINKI

Kiinteistö- ja pihatyö P. Sundström Oy

1995

345000

7000

HELSINKI

Kultausliike Hannu Ivonen Oy

2002

212000

9000

HELSINKI

Oy Faktavisa Ab

1993

1997000

134000

HELSINKI

Pikavuokraus Oy Koponen

1992

1132000

103000

HELSINKI

Point Records Oy

1993

556000

47000

HELSINKI

Roihupellon autokorjaamo Oy

1997

815000

35000

HELSINKI

R-S Adviser Oy

2004

207000

64000

HELSINKI

Sjöman Helsingin Nosturit Oy

1975

9690000

1067000

HELSINKI

Taloasema Oy

2009

864000

180000

HELSINKI

VK Liikuntapalvelut Oy

1999

857000

62000

HELSINKI

Aavaranta Oy

2014

2675000

2010000

HELSINKI

Arkkitehti Oy Jouko Poskiparta

2000

212000

32000

HELSINKI

Brandt Group Oy, Ltd

1998

61150000

12030000

HELSINKI

CSI Helsinki Oy

2003

1189000

197000

HELSINKI

Incar Invest Oy

2008

22161000

1332000

HELSINKI

KNF-Laboratoriot Oy

1989

1570000

323000

HELSINKI

Kriwel Oy

1997

358000

51000

HELSINKI

Oy DuoTerra Ltd

2007

940000

932000

HELSINKI

Rhinion Oy

2009

176000

108000

HELSINKI

UB Real Asset Management Oy

2013

3271000

986000

HELSINKI

Uudenmaan korjausrakentajat Oy

2008

2741000

158000

HELSINKI

Windrox Alakatot Oy

2013

1857000

165000

HELSINKI

Carlu Oy

2009

531000

31000

HELSINKI

DANOTEC OY

2012

3701000

630000

HELSINKI

Home Desk Story Oy

2013

660000

105000

HELSINKI

Interim Sales Oy

2013

435000

12000

HELSINKI

Kuusisaaren Geter Oy

2011

291000

88000

HELSINKI

Motorota Oy

2011

595000

68000

HELSINKI

MRS-Palvelut Oy

2013

614000

55000

HELSINKI

Pattara Oy

2011

758000

87000

HELSINKI

Source Creative Oy

2012

630000

59000

HELSINKI

Ykkösöljy Oy

2014

819000

44000

HOLLOLA

Equifit Oy

2005

353000

54000

HOLLOLA

Tähkäpolku Oy

1993

604000

118000

HUITTINEN

Huittisten Seudun Tilikeskus Oy

1993

403000

55000

HÄMEENLINNA

Raamarit Oy

1978

700000

328000

HÄMEENLINNA

Integr Holding Oy

2014

484000

1161000

HÄMEENLINNA

Siivous- ja rakennusapu SRK Oy

2011

186000

9000

IISALMI

Fincon Oy

2004

482000

92000

IISALMI

HJP Kehitys Oy

2013

173000

40000

IITTI

Hardent Oy

2007

789000

85000

ILOMANTSI

Solida Taloushallintopalvelut Oy

1982

172000

42000

INARI

Tilipalvelu Pirkko Kemppainen Oy

1990

411000

93000

INKOO

ATC Global Solutions Oy Ab

2005

2056000

96000

JOENSUU

Kuljetusliike Sami Juntunen Oy

2004

1654000

369000

JOENSUU

Kuljetusliike Marko Juntunen Oy

1995

555000

58000

JUVA

Metsä-Rasi Oy

1991

924000

136000

JUVA

Juvan Ajolähtö Oy

1993

262000

31000

JYVÄSKYLÄ

Keski-Suomen Rakennus-Purku Oy

2007

245000

23000

JYVÄSKYLÄ

Inmics Software Engineering Oy

2001

251000

43000

JYVÄSKYLÄ

Balentor Oy

1993

3840000

435000

JYVÄSKYLÄ

Celtic-Rakennus Oy

2010

1036000

180000

JYVÄSKYLÄ

JKL Mechanics Oy

2005

843000

68000

JYVÄSKYLÄ

Parkos Oy

2008

269000

54000

JYVÄSKYLÄ

Funtor Oy

2009

1905000

142000

KAARINA

Hotellinx Systems Oy

2001

1248000

319000

KAARINA

Piikkiön Autokoulu Oy

2007

244000

17000

KAARINA

PL HITSAUS JA ASENNUS OY

2012

193000

22000

KAJAANI

Veturin Rohdos Oy

2014

989000

299000

KANGASALA

Tuulimäen Nuorten ja Lasten Koti Oy

1999

681000

192000

KAUHAVA

Rakennuspalvelu Pauli Katajamäki Oy

2007

1712000

212000

KAUHAVA

Kortesco Oy

1989

474000

85000

KAUNIAINEN

RealAudit Oy Ab

2007

702000

159000

KAUSTINEN

Pohjanmaan Teräshormi Oy

1994

197000

47000

KEMPELE

Kuunsilta Sijoitus Oy

2015

12856000

12670000

KEMPELE

Ovikauppa Ercoma Oy

2007

2705000

174000

KIHNIÖ

Flotiina Oy

2007

344000

45000

KIRKKONUMMI

Advokatbyrå MK-Law Ab

2010

531000

102000

KIRKKONUMMI

EAS Finland Ltd Oy

2011

1715000

118000

KITEE

Kithydro Oy

2009

2027000

146000

KITTILÄ

Perhekoti Päiviö Oy

2006

335000

11000

KOKKOLA

Heavy Duty Hydraulic Oy

1994

357000

5000

KOKKOLA

Amanihoiva Kotihoito Oy

2015

172000

36000

KOLARI

MediYlläs Oy

1996

841000

89000

KOTKA

Homebeach Kauhakone Oy

1995

1150000

286000

KOTKA

Liikekeskuksen hammaslääkärit Oy, Arto Rajala

1986

1076000

79000

KOTKA

Smart Green Talotekniikka Oy

2011

343000

12000

KOUVOLA

PMC-Pipe Oy

2004

1281000

258000

KOUVOLA

Rakennusespo Oy

1992

1683000

67000

KOUVOLA

Ryhmäkoti Tinttaralla Oy

2005

521000

38000

KUHMO

Kainuun Jäteyhtymä Oy

2003

897000

62000

KUHMO

Seppo Kyllönen Oy

1988

1652000

177000

KUOPIO

Kuljetus Pulkkinen Oy

1992

1207000

222000

KUOPIO

Jahtihovi Oy

2005

882000

178000

KUOPIO

SataSavo Oy

2011

243000

177000

KURIKKA

Pauli Ahonen Oy

1995

390000

48000

LAHTI

Lujamaalaus Oy

1991

793000

161000

LAHTI

Rakennus & Muuraus Tyyskä Oy

1992

205000

30000

LAHTI

Salomaan Kirjapaino Oy

1981

244000

21000

LAHTI

Hammaslääkäriasema Kymppihammas Oy

2007

511000

29000

LAHTI

Oy Leppinen Steel Ltd

2002

17024000

3982000

LAHTI

Vimadent Oy

1999

1029000

118000

LAIHIA

J Jaskari Oy

2015

533000

110000

LAIHIA

Maanrakennus A. Pajula Oy

2002

1100000

62000

LAPPEENRANTA

Karelia Lines Oy

1985

1062000

37000

LAPPEENRANTA

SPT-Painting Oy

1990

7575000

339000

LAPPEENRANTA

Carelcast Oy

1997

593000

127000

LEMPÄÄLÄ

Lismar Oy

1982

867000

220000

LEMPÄÄLÄ

Dance Actions Finland Oy

2001

739000

125000

LEMPÄÄLÄ

Jarmo Lindström Oy

1994

453000

50000

LIETO

Tuulistarhat Oy

1986

1193000

139000

LOHJA

Näyttökoe Oy

1994

546000

155000

LOHJA

Kuljetus Jarkko Saario Oy

1999

1913000

191000

LOHJA

JS MedCo Oy

2013

412000

410000

LOIMAA

Matti Riipinen Oy

1989

567000

212000

MAALAHTI

Wikcon Ab Oy

2005

4372000

630000

MUONIO

Lapland Hotels Management Oy

2006

1598000

240000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Veljekset Välikoski Oy

1979

872000

278000

NURMES

Saher-Aidat Oy

1987

4088000

398000

NURMIJÄRVI

North East Trading Oy

2010

697000

43000

NÄRPIÖ

Oy Jacma Ab

1996

1907000

315000

OULU

Rätinki-Yhtiöt Oy

1994

1381000

109000

OULU

Isännöinti J.Koskela Oy

2002

397000

39000

OULU

Noweco Partners Oy

2011

0

317000

PARAINEN

Ab Parline Oy

1997

541000

85000

PELLO

Kuljetusliike Kurth Oy

1983

3189000

530000

PIEKSÄMÄKI

Naaran KP-Metalli Oy

1986

1364000

101000

PIETARSAARI

Ab CML-Emas Invest Oy

1980

235000

248000

PIRKKALA

Aki Hyrkkönen Oy

2003

42372000

4324000

PORI

Activity Stones Oy

2002

203000

48000

PORI

Esko Hakamäki Oy

1995

313000

136000

PORI

Porin Hammaslääkäripalvelu Oy

1971

1953000

524000

PORVOO

Hammaslaboratorio Nastahammas Oy

1991

235000

19000

PYHÄNTÄ

Salvos Finland Oy

2010

7102000

1179000

PÄLKÄNE

Hämeen Ilma-Tec Oy

2006

2105000

238000

RAISIO

Bus.Pet Oy

2006

199000

8000

RAISIO

Taksipalvelu VOPE Oy

2007

218000

27000

RAISIO

Finn Epox Oy

1995

2070000

159000

ROVANIEMI

Koimi Oy

2013

174000

127000

ROVANIEMI

Lapin Takuurakennus Oy

2011

399000

10000

ROVANIEMI

T & T Metsäpalvelu OY

2015

373000

47000

SALO

Softsalo Oy

1986

585000

120000

SASTAMALA

FP Finnprofiles Oy

1989

8890000

1282000

SAVONLINNA

UniikkiPakkaus Hietanen Oy

2015

231000

78000

SAVONLINNA

Punkaharjun Tilitoimisto Oy

2011

194000

33000

SEINÄJOKI

Asianajotoimisto Tapio Malmivaara Oy

1996

252000

253000

SODANKYLÄ

Hannu Norman Oy

1984

664000

85000

SODANKYLÄ

Hotel Aurora Oy

2004

1494000

551000

TAIVASSALO

Capitulum Oy

2008

311000

696000

TAMPERE

Camimax Oy

2004

183000

10000

TAMPERE

Exafore Oy

2015

1254000

686000

TAMPERE

Hämeen Saneeraustyö Oy

1990

201000

41000

TAMPERE

WeMec Oy

2004

613000

28000

TAMPERE

DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy

1973

5366000

780000

TAMPERE

TPL Optiot Oy

1987

617000

205000

TAMPERE

Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy

1982

846000

389000

TAMPERE

Best Way Logistics Oy

2011

1044000

72000

TAMPERE

JK Mikrobitekniikka Oy

2015

1009000

265000

TAMPERE

Moment Ventures Oy

1997

11182000

529000

TORNIO

Holmberg Cases Oy

1989

275000

30000

TURKU

KUI Design Oy

2008

290000

20000

TURKU

SolaSys Oy

2002

1403000

292000

TURKU

Verhoiluliike Wiik Oy

2005

549000

116000

TURKU

Benete Oy

1997

270000

154000

VAASA

YH-Kuljetus Oy

2013

4818000

550000

VANTAA

Rautarakenne E.Kauppinen Oy

1979

6185000

237000

VANTAA

Restwo Oy

1996

1723000

161000

VANTAA

HARMAC Oy

2010

786000

35000

VANTAA

Ilmastointipuhdistus PoLu Oy

1987

227000

79000

VANTAA

Suojalaitehuolto Oy Vantaa

2003

252000

21000

VANTAA

Terästyö Naumanen Oy

1985

587000

92000

VANTAA

Tikkurilan Tilitoimisto Oy

1989

229000

69000

VIHTI

Star-Racing Oy

1985

786000

137000

VIRRAT

Metsäkonehuolto Mikko Ala-Sulkava Oy

1989

634000

40000

YLIVIESKA

Sadepisara Oy

1989

804000

263000

YLÖJÄRVI

pikkuOtus oy

2012

486000

42000

Kategoriat: Yrittäjät

205 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista!

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Marraskuu 2017 - 14:51

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 9.11.–15.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 205 yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue: Luomukoti Oy ja muut uudet yritykset - katso lista

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Ingenia Oy

2015

250000

134000

ESPOO

Kuljetusliike R. Löfström Oy

1987

226000

30000

ESPOO

Parkettihuolto ja Saneeraus P. Kemppainen Oy

1985

959000

82000

ESPOO

Espoon PR-Rakennus Oy

1993

430000

44000

ESPOO

Finnprotec Oy

2005

3044000

370000

ESPOO

Innomieli Oy

1991

180000

47000

ESPOO

Linave Oy

1993

172000

10000

ESPOO

Ykköskari Oy

1996

184000

31000

ESPOO

CLUEMATICS OY

2009

218000

27000

ESPOO

Scandinavian Chefs Gourmet Catering Oy

1999

351000

21000

ESPOO

Telcar Oy

2000

357000

23000

ESPOO

Lempinen & Partners Oy

2012

908000

109000

EURA

Satamuna Oy

2004

11974000

721000

EURAJOKI

Rakennus Rauvola Oy

1981

2380000

136000

EURAJOKI

Lappenki Oy

2013

343000

84000

HEINOLA

Maansiirto Vesanen Oy

1997

256000

103000

HELSINKI

EtnoFitness International Oy

2010

354000

33000

HELSINKI

Hakkilan Katsastus Oy

2013

315000

51000

HELSINKI

Hopex Oy

2003

179000

16000

HELSINKI

NBO-New Business Office Oy

2010

1277000

131000

HELSINKI

Oy Gerhard Eriksson Ab

1978

621000

220000

HELSINKI

Pantronic Oy

1992

313000

15000

HELSINKI

S-Tech Oy

2009

221000

77000

HELSINKI

Toimistolaskenta TL OY

1989

313000

17000

HELSINKI

DoGood Terveyspalvelut Oy

2006

280000

11000

HELSINKI

Gipfel Oy

1996

510000

72000

HELSINKI

Helsinki Salmisaarenaukio 1 Oy

2004

4411000

1349000

HELSINKI

Lapland Media Group Oy

1996

284000

49000

HELSINKI

Mendocino Oy

2005

360000

58000

HELSINKI

Omakammari Oy

1993

604000

85000

HELSINKI

PwC Julkistarkastus Oy

1996

1848000

233000

HELSINKI

Seepsula Oy

1987

22658000

2974000

HELSINKI

Sisä-Suomen lämpöhuolto Oy

2015

325000

19000

HELSINKI

Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy

2004

11017000

3502000

HELSINKI

Editus Oy

1994

386000

106000

HELSINKI

Edufix Oy

2005

1092000

109000

HELSINKI

Ikkunanpuhdistusliike Unto Koskinen Oy

2005

226000

40000

HELSINKI

JS Konsultointi Oy

2004

192000

103000

HELSINKI

Karhu Helsinki Oy

1996

1943000

262000

HELSINKI

Kiinteistö- ja pihatyö P. Sundström Oy

1995

345000

7000

HELSINKI

Kultausliike Hannu Ivonen Oy

2002

212000

9000

HELSINKI

Oy Faktavisa Ab

1993

1997000

134000

HELSINKI

Pikavuokraus Oy Koponen

1992

1132000

103000

HELSINKI

Point Records Oy

1993

556000

47000

HELSINKI

Roihupellon autokorjaamo Oy

1997

815000

35000

HELSINKI

R-S Adviser Oy

2004

207000

64000

HELSINKI

Sjöman Helsingin Nosturit Oy

1975

9690000

1067000

HELSINKI

Taloasema Oy

2009

864000

180000

HELSINKI

VK Liikuntapalvelut Oy

1999

857000

62000

HELSINKI

Aavaranta Oy

2014

2675000

2010000

HELSINKI

Arkkitehti Oy Jouko Poskiparta

2000

212000

32000

HELSINKI

Brandt Group Oy, Ltd

1998

61150000

12030000

HELSINKI

CSI Helsinki Oy

2003

1189000

197000

HELSINKI

Incar Invest Oy

2008

22161000

1332000

HELSINKI

KNF-Laboratoriot Oy

1989

1570000

323000

HELSINKI

Kriwel Oy

1997

358000

51000

HELSINKI

Oy DuoTerra Ltd

2007

940000

932000

HELSINKI

Rhinion Oy

2009

176000

108000

HELSINKI

UB Real Asset Management Oy

2013

3271000

986000

HELSINKI

Uudenmaan korjausrakentajat Oy

2008

2741000

158000

HELSINKI

Windrox Alakatot Oy

2013

1857000

165000

HELSINKI

Carlu Oy

2009

531000

31000

HELSINKI

DANOTEC OY

2012

3701000

630000

HELSINKI

Home Desk Story Oy

2013

660000

105000

HELSINKI

Interim Sales Oy

2013

435000

12000

HELSINKI

Kuusisaaren Geter Oy

2011

291000

88000

HELSINKI

Motorota Oy

2011

595000

68000

HELSINKI

MRS-Palvelut Oy

2013

614000

55000

HELSINKI

Pattara Oy

2011

758000

87000

HELSINKI

Source Creative Oy

2012

630000

59000

HELSINKI

Ykkösöljy Oy

2014

819000

44000

HOLLOLA

Equifit Oy

2005

353000

54000

HOLLOLA

Tähkäpolku Oy

1993

604000

118000

HUITTINEN

Huittisten Seudun Tilikeskus Oy

1993

403000

55000

HÄMEENLINNA

Raamarit Oy

1978

700000

328000

HÄMEENLINNA

Integr Holding Oy

2014

484000

1161000

HÄMEENLINNA

Siivous- ja rakennusapu SRK Oy

2011

186000

9000

IISALMI

Fincon Oy

2004

482000

92000

IISALMI

HJP Kehitys Oy

2013

173000

40000

IITTI

Hardent Oy

2007

789000

85000

ILOMANTSI

Solida Taloushallintopalvelut Oy

1982

172000

42000

INARI

Tilipalvelu Pirkko Kemppainen Oy

1990

411000

93000

INKOO

ATC Global Solutions Oy Ab

2005

2056000

96000

JOENSUU

Kuljetusliike Sami Juntunen Oy

2004

1654000

369000

JOENSUU

Kuljetusliike Marko Juntunen Oy

1995

555000

58000

JUVA

Metsä-Rasi Oy

1991

924000

136000

JUVA

Juvan Ajolähtö Oy

1993

262000

31000

JYVÄSKYLÄ

Keski-Suomen Rakennus-Purku Oy

2007

245000

23000

JYVÄSKYLÄ

Inmics Software Engineering Oy

2001

251000

43000

JYVÄSKYLÄ

Balentor Oy

1993

3840000

435000

JYVÄSKYLÄ

Celtic-Rakennus Oy

2010

1036000

180000

JYVÄSKYLÄ

JKL Mechanics Oy

2005

843000

68000

JYVÄSKYLÄ

Parkos Oy

2008

269000

54000

JYVÄSKYLÄ

Funtor Oy

2009

1905000

142000

KAARINA

Hotellinx Systems Oy

2001

1248000

319000

KAARINA

Piikkiön Autokoulu Oy

2007

244000

17000

KAARINA

PL HITSAUS JA ASENNUS OY

2012

193000

22000

KAJAANI

Veturin Rohdos Oy

2014

989000

299000

KANGASALA

Tuulimäen Nuorten ja Lasten Koti Oy

1999

681000

192000

KAUHAVA

Rakennuspalvelu Pauli Katajamäki Oy

2007

1712000

212000

KAUHAVA

Kortesco Oy

1989

474000

85000

KAUNIAINEN

RealAudit Oy Ab

2007

702000

159000

KAUSTINEN

Pohjanmaan Teräshormi Oy

1994

197000

47000

KEMPELE

Kuunsilta Sijoitus Oy

2015

12856000

12670000

KEMPELE

Ovikauppa Ercoma Oy

2007

2705000

174000

KIHNIÖ

Flotiina Oy

2007

344000

45000

KIRKKONUMMI

Advokatbyrå MK-Law Ab

2010

531000

102000

KIRKKONUMMI

EAS Finland Ltd Oy

2011

1715000

118000

KITEE

Kithydro Oy

2009

2027000

146000

KITTILÄ

Perhekoti Päiviö Oy

2006

335000

11000

KOKKOLA

Heavy Duty Hydraulic Oy

1994

357000

5000

KOKKOLA

Amanihoiva Kotihoito Oy

2015

172000

36000

KOLARI

MediYlläs Oy

1996

841000

89000

KOTKA

Homebeach Kauhakone Oy

1995

1150000

286000

KOTKA

Liikekeskuksen hammaslääkärit Oy, Arto Rajala

1986

1076000

79000

KOTKA

Smart Green Talotekniikka Oy

2011

343000

12000

KOUVOLA

PMC-Pipe Oy

2004

1281000

258000

KOUVOLA

Rakennusespo Oy

1992

1683000

67000

KOUVOLA

Ryhmäkoti Tinttaralla Oy

2005

521000

38000

KUHMO

Kainuun Jäteyhtymä Oy

2003

897000

62000

KUHMO

Seppo Kyllönen Oy

1988

1652000

177000

KUOPIO

Kuljetus Pulkkinen Oy

1992

1207000

222000

KUOPIO

Jahtihovi Oy

2005

882000

178000

KUOPIO

SataSavo Oy

2011

243000

177000

KURIKKA

Pauli Ahonen Oy

1995

390000

48000

LAHTI

Lujamaalaus Oy

1991

793000

161000

LAHTI

Rakennus & Muuraus Tyyskä Oy

1992

205000

30000

LAHTI

Salomaan Kirjapaino Oy

1981

244000

21000

LAHTI

Hammaslääkäriasema Kymppihammas Oy

2007

511000

29000

LAHTI

Oy Leppinen Steel Ltd

2002

17024000

3982000

LAHTI

Vimadent Oy

1999

1029000

118000

LAIHIA

J Jaskari Oy

2015

533000

110000

LAIHIA

Maanrakennus A. Pajula Oy

2002

1100000

62000

LAPPEENRANTA

Karelia Lines Oy

1985

1062000

37000

LAPPEENRANTA

SPT-Painting Oy

1990

7575000

339000

LAPPEENRANTA

Carelcast Oy

1997

593000

127000

LEMPÄÄLÄ

Lismar Oy

1982

867000

220000

LEMPÄÄLÄ

Dance Actions Finland Oy

2001

739000

125000

LEMPÄÄLÄ

Jarmo Lindström Oy

1994

453000

50000

LIETO

Tuulistarhat Oy

1986

1193000

139000

LOHJA

Näyttökoe Oy

1994

546000

155000

LOHJA

Kuljetus Jarkko Saario Oy

1999

1913000

191000

LOHJA

JS MedCo Oy

2013

412000

410000

LOIMAA

Matti Riipinen Oy

1989

567000

212000

MAALAHTI

Wikcon Ab Oy

2005

4372000

630000

MUONIO

Lapland Hotels Management Oy

2006

1598000

240000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Veljekset Välikoski Oy

1979

872000

278000

NURMES

Saher-Aidat Oy

1987

4088000

398000

NURMIJÄRVI

North East Trading Oy

2010

697000

43000

NÄRPIÖ

Oy Jacma Ab

1996

1907000

315000

OULU

Rätinki-Yhtiöt Oy

1994

1381000

109000

OULU

Isännöinti J.Koskela Oy

2002

397000

39000

OULU

Noweco Partners Oy

2011

0

317000

PARAINEN

Ab Parline Oy

1997

541000

85000

PELLO

Kuljetusliike Kurth Oy

1983

3189000

530000

PIEKSÄMÄKI

Naaran KP-Metalli Oy

1986

1364000

101000

PIETARSAARI

Ab CML-Emas Invest Oy

1980

235000

248000

PIRKKALA

Aki Hyrkkönen Oy

2003

42372000

4324000

PORI

Activity Stones Oy

2002

203000

48000

PORI

Esko Hakamäki Oy

1995

313000

136000

PORI

Porin Hammaslääkäripalvelu Oy

1971

1953000

524000

PORVOO

Hammaslaboratorio Nastahammas Oy

1991

235000

19000

PYHÄNTÄ

Salvos Finland Oy

2010

7102000

1179000

PÄLKÄNE

Hämeen Ilma-Tec Oy

2006

2105000

238000

RAISIO

Bus.Pet Oy

2006

199000

8000

RAISIO

Taksipalvelu VOPE Oy

2007

218000

27000

RAISIO

Finn Epox Oy

1995

2070000

159000

ROVANIEMI

Koimi Oy

2013

174000

127000

ROVANIEMI

Lapin Takuurakennus Oy

2011

399000

10000

ROVANIEMI

T & T Metsäpalvelu OY

2015

373000

47000

SALO

Softsalo Oy

1986

585000

120000

SASTAMALA

FP Finnprofiles Oy

1989

8890000

1282000

SAVONLINNA

UniikkiPakkaus Hietanen Oy

2015

231000

78000

SAVONLINNA

Punkaharjun Tilitoimisto Oy

2011

194000

33000

SEINÄJOKI

Asianajotoimisto Tapio Malmivaara Oy

1996

252000

253000

SODANKYLÄ

Hannu Norman Oy

1984

664000

85000

SODANKYLÄ

Hotel Aurora Oy

2004

1494000

551000

TAIVASSALO

Capitulum Oy

2008

311000

696000

TAMPERE

Camimax Oy

2004

183000

10000

TAMPERE

Exafore Oy

2015

1254000

686000

TAMPERE

Hämeen Saneeraustyö Oy

1990

201000

41000

TAMPERE

WeMec Oy

2004

613000

28000

TAMPERE

DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy

1973

5366000

780000

TAMPERE

TPL Optiot Oy

1987

617000

205000

TAMPERE

Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy

1982

846000

389000

TAMPERE

Best Way Logistics Oy

2011

1044000

72000

TAMPERE

JK Mikrobitekniikka Oy

2015

1009000

265000

TAMPERE

Moment Ventures Oy

1997

11182000

529000

TORNIO

Holmberg Cases Oy

1989

275000

30000

TURKU

KUI Design Oy

2008

290000

20000

TURKU

SolaSys Oy

2002

1403000

292000

TURKU

Verhoiluliike Wiik Oy

2005

549000

116000

TURKU

Benete Oy

1997

270000

154000

VAASA

YH-Kuljetus Oy

2013

4818000

550000

VANTAA

Rautarakenne E.Kauppinen Oy

1979

6185000

237000

VANTAA

Restwo Oy

1996

1723000

161000

VANTAA

HARMAC Oy

2010

786000

35000

VANTAA

Ilmastointipuhdistus PoLu Oy

1987

227000

79000

VANTAA

Suojalaitehuolto Oy Vantaa

2003

252000

21000

VANTAA

Terästyö Naumanen Oy

1985

587000

92000

VANTAA

Tikkurilan Tilitoimisto Oy

1989

229000

69000

VIHTI

Star-Racing Oy

1985

786000

137000

VIRRAT

Metsäkonehuolto Mikko Ala-Sulkava Oy

1989

634000

40000

YLIVIESKA

Sadepisara Oy

1989

804000

263000

YLÖJÄRVI

pikkuOtus oy

2012

486000

42000

Kategoriat: Yrittäjät

205 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista!

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Marraskuu 2017 - 14:51

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 9.11.–15.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 205 yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue: Luomukoti Oy ja muut uudet yritykset - katso lista

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Ingenia Oy

2015

250000

134000

ESPOO

Kuljetusliike R. Löfström Oy

1987

226000

30000

ESPOO

Parkettihuolto ja Saneeraus P. Kemppainen Oy

1985

959000

82000

ESPOO

Espoon PR-Rakennus Oy

1993

430000

44000

ESPOO

Finnprotec Oy

2005

3044000

370000

ESPOO

Innomieli Oy

1991

180000

47000

ESPOO

Linave Oy

1993

172000

10000

ESPOO

Ykköskari Oy

1996

184000

31000

ESPOO

CLUEMATICS OY

2009

218000

27000

ESPOO

Scandinavian Chefs Gourmet Catering Oy

1999

351000

21000

ESPOO

Telcar Oy

2000

357000

23000

ESPOO

Lempinen & Partners Oy

2012

908000

109000

EURA

Satamuna Oy

2004

11974000

721000

EURAJOKI

Rakennus Rauvola Oy

1981

2380000

136000

EURAJOKI

Lappenki Oy

2013

343000

84000

HEINOLA

Maansiirto Vesanen Oy

1997

256000

103000

HELSINKI

EtnoFitness International Oy

2010

354000

33000

HELSINKI

Hakkilan Katsastus Oy

2013

315000

51000

HELSINKI

Hopex Oy

2003

179000

16000

HELSINKI

NBO-New Business Office Oy

2010

1277000

131000

HELSINKI

Oy Gerhard Eriksson Ab

1978

621000

220000

HELSINKI

Pantronic Oy

1992

313000

15000

HELSINKI

S-Tech Oy

2009

221000

77000

HELSINKI

Toimistolaskenta TL OY

1989

313000

17000

HELSINKI

DoGood Terveyspalvelut Oy

2006

280000

11000

HELSINKI

Gipfel Oy

1996

510000

72000

HELSINKI

Helsinki Salmisaarenaukio 1 Oy

2004

4411000

1349000

HELSINKI

Lapland Media Group Oy

1996

284000

49000

HELSINKI

Mendocino Oy

2005

360000

58000

HELSINKI

Omakammari Oy

1993

604000

85000

HELSINKI

PwC Julkistarkastus Oy

1996

1848000

233000

HELSINKI

Seepsula Oy

1987

22658000

2974000

HELSINKI

Sisä-Suomen lämpöhuolto Oy

2015

325000

19000

HELSINKI

Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy

2004

11017000

3502000

HELSINKI

Editus Oy

1994

386000

106000

HELSINKI

Edufix Oy

2005

1092000

109000

HELSINKI

Ikkunanpuhdistusliike Unto Koskinen Oy

2005

226000

40000

HELSINKI

JS Konsultointi Oy

2004

192000

103000

HELSINKI

Karhu Helsinki Oy

1996

1943000

262000

HELSINKI

Kiinteistö- ja pihatyö P. Sundström Oy

1995

345000

7000

HELSINKI

Kultausliike Hannu Ivonen Oy

2002

212000

9000

HELSINKI

Oy Faktavisa Ab

1993

1997000

134000

HELSINKI

Pikavuokraus Oy Koponen

1992

1132000

103000

HELSINKI

Point Records Oy

1993

556000

47000

HELSINKI

Roihupellon autokorjaamo Oy

1997

815000

35000

HELSINKI

R-S Adviser Oy

2004

207000

64000

HELSINKI

Sjöman Helsingin Nosturit Oy

1975

9690000

1067000

HELSINKI

Taloasema Oy

2009

864000

180000

HELSINKI

VK Liikuntapalvelut Oy

1999

857000

62000

HELSINKI

Aavaranta Oy

2014

2675000

2010000

HELSINKI

Arkkitehti Oy Jouko Poskiparta

2000

212000

32000

HELSINKI

Brandt Group Oy, Ltd

1998

61150000

12030000

HELSINKI

CSI Helsinki Oy

2003

1189000

197000

HELSINKI

Incar Invest Oy

2008

22161000

1332000

HELSINKI

KNF-Laboratoriot Oy

1989

1570000

323000

HELSINKI

Kriwel Oy

1997

358000

51000

HELSINKI

Oy DuoTerra Ltd

2007

940000

932000

HELSINKI

Rhinion Oy

2009

176000

108000

HELSINKI

UB Real Asset Management Oy

2013

3271000

986000

HELSINKI

Uudenmaan korjausrakentajat Oy

2008

2741000

158000

HELSINKI

Windrox Alakatot Oy

2013

1857000

165000

HELSINKI

Carlu Oy

2009

531000

31000

HELSINKI

DANOTEC OY

2012

3701000

630000

HELSINKI

Home Desk Story Oy

2013

660000

105000

HELSINKI

Interim Sales Oy

2013

435000

12000

HELSINKI

Kuusisaaren Geter Oy

2011

291000

88000

HELSINKI

Motorota Oy

2011

595000

68000

HELSINKI

MRS-Palvelut Oy

2013

614000

55000

HELSINKI

Pattara Oy

2011

758000

87000

HELSINKI

Source Creative Oy

2012

630000

59000

HELSINKI

Ykkösöljy Oy

2014

819000

44000

HOLLOLA

Equifit Oy

2005

353000

54000

HOLLOLA

Tähkäpolku Oy

1993

604000

118000

HUITTINEN

Huittisten Seudun Tilikeskus Oy

1993

403000

55000

HÄMEENLINNA

Raamarit Oy

1978

700000

328000

HÄMEENLINNA

Integr Holding Oy

2014

484000

1161000

HÄMEENLINNA

Siivous- ja rakennusapu SRK Oy

2011

186000

9000

IISALMI

Fincon Oy

2004

482000

92000

IISALMI

HJP Kehitys Oy

2013

173000

40000

IITTI

Hardent Oy

2007

789000

85000

ILOMANTSI

Solida Taloushallintopalvelut Oy

1982

172000

42000

INARI

Tilipalvelu Pirkko Kemppainen Oy

1990

411000

93000

INKOO

ATC Global Solutions Oy Ab

2005

2056000

96000

JOENSUU

Kuljetusliike Sami Juntunen Oy

2004

1654000

369000

JOENSUU

Kuljetusliike Marko Juntunen Oy

1995

555000

58000

JUVA

Metsä-Rasi Oy

1991

924000

136000

JUVA

Juvan Ajolähtö Oy

1993

262000

31000

JYVÄSKYLÄ

Keski-Suomen Rakennus-Purku Oy

2007

245000

23000

JYVÄSKYLÄ

Inmics Software Engineering Oy

2001

251000

43000

JYVÄSKYLÄ

Balentor Oy

1993

3840000

435000

JYVÄSKYLÄ

Celtic-Rakennus Oy

2010

1036000

180000

JYVÄSKYLÄ

JKL Mechanics Oy

2005

843000

68000

JYVÄSKYLÄ

Parkos Oy

2008

269000

54000

JYVÄSKYLÄ

Funtor Oy

2009

1905000

142000

KAARINA

Hotellinx Systems Oy

2001

1248000

319000

KAARINA

Piikkiön Autokoulu Oy

2007

244000

17000

KAARINA

PL HITSAUS JA ASENNUS OY

2012

193000

22000

KAJAANI

Veturin Rohdos Oy

2014

989000

299000

KANGASALA

Tuulimäen Nuorten ja Lasten Koti Oy

1999

681000

192000

KAUHAVA

Rakennuspalvelu Pauli Katajamäki Oy

2007

1712000

212000

KAUHAVA

Kortesco Oy

1989

474000

85000

KAUNIAINEN

RealAudit Oy Ab

2007

702000

159000

KAUSTINEN

Pohjanmaan Teräshormi Oy

1994

197000

47000

KEMPELE

Kuunsilta Sijoitus Oy

2015

12856000

12670000

KEMPELE

Ovikauppa Ercoma Oy

2007

2705000

174000

KIHNIÖ

Flotiina Oy

2007

344000

45000

KIRKKONUMMI

Advokatbyrå MK-Law Ab

2010

531000

102000

KIRKKONUMMI

EAS Finland Ltd Oy

2011

1715000

118000

KITEE

Kithydro Oy

2009

2027000

146000

KITTILÄ

Perhekoti Päiviö Oy

2006

335000

11000

KOKKOLA

Heavy Duty Hydraulic Oy

1994

357000

5000

KOKKOLA

Amanihoiva Kotihoito Oy

2015

172000

36000

KOLARI

MediYlläs Oy

1996

841000

89000

KOTKA

Homebeach Kauhakone Oy

1995

1150000

286000

KOTKA

Liikekeskuksen hammaslääkärit Oy, Arto Rajala

1986

1076000

79000

KOTKA

Smart Green Talotekniikka Oy

2011

343000

12000

KOUVOLA

PMC-Pipe Oy

2004

1281000

258000

KOUVOLA

Rakennusespo Oy

1992

1683000

67000

KOUVOLA

Ryhmäkoti Tinttaralla Oy

2005

521000

38000

KUHMO

Kainuun Jäteyhtymä Oy

2003

897000

62000

KUHMO

Seppo Kyllönen Oy

1988

1652000

177000

KUOPIO

Kuljetus Pulkkinen Oy

1992

1207000

222000

KUOPIO

Jahtihovi Oy

2005

882000

178000

KUOPIO

SataSavo Oy

2011

243000

177000

KURIKKA

Pauli Ahonen Oy

1995

390000

48000

LAHTI

Lujamaalaus Oy

1991

793000

161000

LAHTI

Rakennus & Muuraus Tyyskä Oy

1992

205000

30000

LAHTI

Salomaan Kirjapaino Oy

1981

244000

21000

LAHTI

Hammaslääkäriasema Kymppihammas Oy

2007

511000

29000

LAHTI

Oy Leppinen Steel Ltd

2002

17024000

3982000

LAHTI

Vimadent Oy

1999

1029000

118000

LAIHIA

J Jaskari Oy

2015

533000

110000

LAIHIA

Maanrakennus A. Pajula Oy

2002

1100000

62000

LAPPEENRANTA

Karelia Lines Oy

1985

1062000

37000

LAPPEENRANTA

SPT-Painting Oy

1990

7575000

339000

LAPPEENRANTA

Carelcast Oy

1997

593000

127000

LEMPÄÄLÄ

Lismar Oy

1982

867000

220000

LEMPÄÄLÄ

Dance Actions Finland Oy

2001

739000

125000

LEMPÄÄLÄ

Jarmo Lindström Oy

1994

453000

50000

LIETO

Tuulistarhat Oy

1986

1193000

139000

LOHJA

Näyttökoe Oy

1994

546000

155000

LOHJA

Kuljetus Jarkko Saario Oy

1999

1913000

191000

LOHJA

JS MedCo Oy

2013

412000

410000

LOIMAA

Matti Riipinen Oy

1989

567000

212000

MAALAHTI

Wikcon Ab Oy

2005

4372000

630000

MUONIO

Lapland Hotels Management Oy

2006

1598000

240000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Veljekset Välikoski Oy

1979

872000

278000

NURMES

Saher-Aidat Oy

1987

4088000

398000

NURMIJÄRVI

North East Trading Oy

2010

697000

43000

NÄRPIÖ

Oy Jacma Ab

1996

1907000

315000

OULU

Rätinki-Yhtiöt Oy

1994

1381000

109000

OULU

Isännöinti J.Koskela Oy

2002

397000

39000

OULU

Noweco Partners Oy

2011

0

317000

PARAINEN

Ab Parline Oy

1997

541000

85000

PELLO

Kuljetusliike Kurth Oy

1983

3189000

530000

PIEKSÄMÄKI

Naaran KP-Metalli Oy

1986

1364000

101000

PIETARSAARI

Ab CML-Emas Invest Oy

1980

235000

248000

PIRKKALA

Aki Hyrkkönen Oy

2003

42372000

4324000

PORI

Activity Stones Oy

2002

203000

48000

PORI

Esko Hakamäki Oy

1995

313000

136000

PORI

Porin Hammaslääkäripalvelu Oy

1971

1953000

524000

PORVOO

Hammaslaboratorio Nastahammas Oy

1991

235000

19000

PYHÄNTÄ

Salvos Finland Oy

2010

7102000

1179000

PÄLKÄNE

Hämeen Ilma-Tec Oy

2006

2105000

238000

RAISIO

Bus.Pet Oy

2006

199000

8000

RAISIO

Taksipalvelu VOPE Oy

2007

218000

27000

RAISIO

Finn Epox Oy

1995

2070000

159000

ROVANIEMI

Koimi Oy

2013

174000

127000

ROVANIEMI

Lapin Takuurakennus Oy

2011

399000

10000

ROVANIEMI

T & T Metsäpalvelu OY

2015

373000

47000

SALO

Softsalo Oy

1986

585000

120000

SASTAMALA

FP Finnprofiles Oy

1989

8890000

1282000

SAVONLINNA

UniikkiPakkaus Hietanen Oy

2015

231000

78000

SAVONLINNA

Punkaharjun Tilitoimisto Oy

2011

194000

33000

SEINÄJOKI

Asianajotoimisto Tapio Malmivaara Oy

1996

252000

253000

SODANKYLÄ

Hannu Norman Oy

1984

664000

85000

SODANKYLÄ

Hotel Aurora Oy

2004

1494000

551000

TAIVASSALO

Capitulum Oy

2008

311000

696000

TAMPERE

Camimax Oy

2004

183000

10000

TAMPERE

Exafore Oy

2015

1254000

686000

TAMPERE

Hämeen Saneeraustyö Oy

1990

201000

41000

TAMPERE

WeMec Oy

2004

613000

28000

TAMPERE

DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy

1973

5366000

780000

TAMPERE

TPL Optiot Oy

1987

617000

205000

TAMPERE

Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy

1982

846000

389000

TAMPERE

Best Way Logistics Oy

2011

1044000

72000

TAMPERE

JK Mikrobitekniikka Oy

2015

1009000

265000

TAMPERE

Moment Ventures Oy

1997

11182000

529000

TORNIO

Holmberg Cases Oy

1989

275000

30000

TURKU

KUI Design Oy

2008

290000

20000

TURKU

SolaSys Oy

2002

1403000

292000

TURKU

Verhoiluliike Wiik Oy

2005

549000

116000

TURKU

Benete Oy

1997

270000

154000

VAASA

YH-Kuljetus Oy

2013

4818000

550000

VANTAA

Rautarakenne E.Kauppinen Oy

1979

6185000

237000

VANTAA

Restwo Oy

1996

1723000

161000

VANTAA

HARMAC Oy

2010

786000

35000

VANTAA

Ilmastointipuhdistus PoLu Oy

1987

227000

79000

VANTAA

Suojalaitehuolto Oy Vantaa

2003

252000

21000

VANTAA

Terästyö Naumanen Oy

1985

587000

92000

VANTAA

Tikkurilan Tilitoimisto Oy

1989

229000

69000

VIHTI

Star-Racing Oy

1985

786000

137000

VIRRAT

Metsäkonehuolto Mikko Ala-Sulkava Oy

1989

634000

40000

YLIVIESKA

Sadepisara Oy

1989

804000

263000

YLÖJÄRVI

pikkuOtus oy

2012

486000

42000

Kategoriat: Yrittäjät

Näin yritys voi sopia palkoista paikallisesti uuden TES:n avulla

Yrittäjät tiedotteet - 16. Marraskuu 2017 - 14:07

Teknologiateollisuuden TES sisältää merkittäviä uusia avauksia, jotka lisäävät paikallista sopimista, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

– Paikallinen sopiminen on ulotettu nyt palkkaratkaisuun. Voidaan neuvotella paikallisesti ottaen huomioon yrityksen talous, tilauskanta, työllisyystilanne ja kustannuskilpailukyky markkinoilla, Makkula listaa.

Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus.

Neuvottelujen takaraja 15.12.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus astui voimaan 8. marraskuuta ja se on voimassa 31.10.2020 saakka. Paikallisilla neuvotteluilla on jo kiire, sillä työehtosopimus lähtee siitä, että vuotta 2018 koskevat neuvottelut on käytävä 15.12. 2017 mennessä.

Vuotta 2019 koskevat neuvottelut puolestaan on käytävä joulukuun puoliväliin 2018 mennessä.

Miten palkat muuttuvat?

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula painottaa, että paikallinen sopiminen palkankorotuksen osalta on ensisijainen vaihtoehto Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan.

– Kun yhdessä käydään läpi yrityksen tilanne ja sovitaan, niin voidaan päätyä nollakorotukseen tai toisaalta palkkoja voidaan korottaa enemmänkin kuin työehtosopimukseen on kirjattu, työmarkkinajohtaja Janne Makkula kiteyttää.

Jos asioita ei saada sovittua paikallisesti, tulee käyttöön Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ns. perälautamalli. Palkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaan 1,1 prosenttia.

Osana perälautamallia palkkojen korottamiseen käytetään myös työpaikkakohtainen 0,5% erä. Korotusta tulee siis yhteensä 1,6%.

Työpaikkakohtaisesta 0,5% erästä työnantaja määrittää kunkin henkilökohtaisen korotuksen. Jollekin se voi olla minimissään 0,1%, jollekin toiselle hieman enemmän. Jos talokohtaista erää ei sovita se jaetaan yleiskorotuksena liittojen ohjeistuksen mukaisesti.

Näin pekkaspäiviä voidaan muuttaa työpäiviksi

Teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa paikallisesti sopien myös sen, että työaikaa voidaan pidentää. Kuusi päivää ns. pekkaspäivistä eli 48 tuntia voidaan paikallisesti sopien muuttaa työpäiviksi. Kaikkinensa näitä pekkaspäiviksi kutsuttuja työajanlyhennysvapaita on 12,5 päivää vuodessa.

Pekkaspäivien sopimisessa sovitaan järjestäytymättömässä yrityksessä ensin pääperiaatteet ns. kehyssopimuksella joko työntekijöiden edustajan kanssa tai koko henkilökunnan kanssa. Kehyssopimuksen puitteissa kukin työntekijä voi sopia omasta henkilökohtaisesta järjestelystään.

Pekkaspäivissä ei ole erillistä ns. perälautamallia. Jos sopimukseen ei päästä, työpaikalla mennään sitten tessin mukaan.

Lomarahat ja palvelusvuosilisät vapaiksi

Teknologiateollisuus uusi tes antaa myös mahdollisuuden vähentää säännöllistä työaikaa eli työpaikalla voidaan sopia lomarahat vapaiksi vaihtamisesta. Tässäkin pitää olla kaikkia yrityksen työntekijöitä koskeva kehyssopimus.

Myös palvelusvuosilisät voi jatkossa vaihtaa vapaisiin, ilman kehyssopimista. Palvelusvuosilisiä alkaa kertyä 10 vuoden jälkeen.

Laki kohtelee yrityksiä eriarvoisesti

Edellä esitellyt paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat myös järjestäytymättömien yritysten käytettävissä. Työehtosopimusten kaikkien paikallisen sopimuksen mahdollisuuksien kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja, varatuomari Janne Makkula perää lainsäätäjältä eli eduskunnalta toimia, että paikallisen sopimisen kiellot poistetaan laista, jotta asioista voidaan aidosti sopia paikallisesti.

Työlakeihin on säädetty paikallisen sopimisen kieltoja yleissitovuutta noudattaville, työantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille.

Työmarkkinajohtaja Makkula toteaa, että työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille.

– Kiellot merkitsevät käytännössä sitä, että jos työehtosopimusten osapuolet ovat sallineet paikallisen sopimisen tietyistä laissa säädetyistä asioista, sopiminen on mahdollista ainoastaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, Makkula sanoo.

Työaikalain osalta kielto koskee esimerkiksi ylityökorvauksen suuruudesta toisin sopimista, mikäli työehtosopimus tällaisen sopimisen mahdollistaa.

– Eduskunta ne kiellot on sinne laittanut ja vain eduskunta voi ne sieltä poistaa. Ei ole olemassa mitään perusteita sille, että yrityksiä kohdellaan lainsäädännössä eriarvoisesti sen mukaan ovatko ne liittoihin järjestäytyneitä vai ei, siksi kiellot pitäisi poistaa. Sen voi tehdä ainoastaan eduskunta.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä vähemmistö

Työnantajaliittoihin kuulumattomia, mutta oman alan työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella noudattavia yrityksiä on noin 50000. Niistä tuhannet noudattavat Teknologiateollisuuden tessiä. Työntekijöitä tällaisissa yrityksissä on tyypillisimmillään puolenkymmentä.

Näissä ns. järjestäytymättömissä yrityksissä ei yleensä ole eikä tarvitsekaan olla liittoon kuuluvaa luottamusmiestä. Yrittäjät voivat neuvotella työntekijöiden keskuudestaan valitseman luottamusvaltuutetun välityksellä tai vaikka kaikkien kanssa yhtä aikaa kahvihuoneen pöydän ääressä, Makkula sanoo.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä on noin 20000 ja ns.vapaassa kentässä (ei yleissitovuutta) on samoin noin 20000 yritystä.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toivoo, että Teknologiateollisuuden tessissä nyt olevien kaltaisia paikallista sopimista helpottavia muutoksia tulee myös muiden alojen työehtosopimuksiin, joista neuvotellaan lähiaikoina, muun muassa palvelualoilla.

– Vain lainsäätäjä voi asettaa kieltoja. Lainsäätäjä ei ole asettanut kieltoa palkkojen paikalliselle sopimiselle, painottaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittäjät

 

Suomen Yrittäjät toimittaa jäsenilleen ensi viikolla yksityiskohtaisemmat ohjeet Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamiseen

 

Teknologiateollisuuden koko tes löytyy täältä

Kategoriat: Yrittäjät

Näin yritys voi sopia palkoista paikallisesti uuden TES:n avulla

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Marraskuu 2017 - 14:07

Teknologiateollisuuden TES sisältää merkittäviä uusia avauksia, jotka lisäävät paikallista sopimista, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

– Paikallinen sopiminen on ulotettu nyt palkkaratkaisuun. Voidaan neuvotella paikallisesti ottaen huomioon yrityksen talous, tilauskanta, työllisyystilanne ja kustannuskilpailukyky markkinoilla, Makkula listaa.

Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus.

Neuvottelujen takaraja 15.12.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus astui voimaan 8. marraskuuta ja se on voimassa 31.10.2020 saakka. Paikallisilla neuvotteluilla on jo kiire, sillä työehtosopimus lähtee siitä, että vuotta 2018 koskevat neuvottelut on käytävä 15.12. 2017 mennessä.

Vuotta 2019 koskevat neuvottelut puolestaan on käytävä joulukuun puoliväliin 2018 mennessä.

Miten palkat muuttuvat?

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula painottaa, että paikallinen sopiminen palkankorotuksen osalta on ensisijainen vaihtoehto Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan.

– Kun yhdessä käydään läpi yrityksen tilanne ja sovitaan, niin voidaan päätyä nollakorotukseen tai toisaalta palkkoja voidaan korottaa enemmänkin kuin työehtosopimukseen on kirjattu, työmarkkinajohtaja Janne Makkula kiteyttää.

Jos asioita ei saada sovittua paikallisesti, tulee käyttöön Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ns. perälautamalli. Palkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaan 1,1 prosenttia.

Osana perälautamallia palkkojen korottamiseen käytetään myös työpaikkakohtainen 0,5% erä. Korotusta tulee siis yhteensä 1,6%.

Työpaikkakohtaisesta 0,5% erästä työnantaja määrittää kunkin henkilökohtaisen korotuksen. Jollekin se voi olla minimissään 0,1%, jollekin toiselle hieman enemmän. Jos talokohtaista erää ei sovita se jaetaan yleiskorotuksena liittojen ohjeistuksen mukaisesti.

Näin pekkaspäiviä voidaan muuttaa työpäiviksi

Teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa paikallisesti sopien myös sen, että työaikaa voidaan pidentää. Kuusi päivää ns. pekkaspäivistä eli 48 tuntia voidaan paikallisesti sopien muuttaa työpäiviksi. Kaikkinensa näitä pekkaspäiviksi kutsuttuja työajanlyhennysvapaita on 12,5 päivää vuodessa.

Pekkaspäivien sopimisessa sovitaan järjestäytymättömässä yrityksessä ensin pääperiaatteet ns. kehyssopimuksella joko työntekijöiden edustajan kanssa tai koko henkilökunnan kanssa. Kehyssopimuksen puitteissa kukin työntekijä voi sopia omasta henkilökohtaisesta järjestelystään.

Pekkaspäivissä ei ole erillistä ns. perälautamallia. Jos sopimukseen ei päästä, työpaikalla mennään sitten tessin mukaan.

Lomarahat ja palvelusvuosilisät vapaiksi

Teknologiateollisuus uusi tes antaa myös mahdollisuuden vähentää säännöllistä työaikaa eli työpaikalla voidaan sopia lomarahat vapaiksi vaihtamisesta. Tässäkin pitää olla kaikkia yrityksen työntekijöitä koskeva kehyssopimus.

Myös palvelusvuosilisät voi jatkossa vaihtaa vapaisiin, ilman kehyssopimista. Palvelusvuosilisiä alkaa kertyä 10 vuoden jälkeen.

Laki kohtelee yrityksiä eriarvoisesti

Edellä esitellyt paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat myös järjestäytymättömien yritysten käytettävissä. Työehtosopimusten kaikkien paikallisen sopimuksen mahdollisuuksien kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja, varatuomari Janne Makkula perää lainsäätäjältä eli eduskunnalta toimia, että paikallisen sopimisen kiellot poistetaan laista, jotta asioista voidaan aidosti sopia paikallisesti.

Työlakeihin on säädetty paikallisen sopimisen kieltoja yleissitovuutta noudattaville, työantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille.

Työmarkkinajohtaja Makkula toteaa, että työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille.

– Kiellot merkitsevät käytännössä sitä, että jos työehtosopimusten osapuolet ovat sallineet paikallisen sopimisen tietyistä laissa säädetyistä asioista, sopiminen on mahdollista ainoastaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, Makkula sanoo.

Työaikalain osalta kielto koskee esimerkiksi ylityökorvauksen suuruudesta toisin sopimista, mikäli työehtosopimus tällaisen sopimisen mahdollistaa.

– Eduskunta ne kiellot on sinne laittanut ja vain eduskunta voi ne sieltä poistaa. Ei ole olemassa mitään perusteita sille, että yrityksiä kohdellaan lainsäädännössä eriarvoisesti sen mukaan ovatko ne liittoihin järjestäytyneitä vai ei, siksi kiellot pitäisi poistaa. Sen voi tehdä ainoastaan eduskunta.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä vähemmistö

Työnantajaliittoihin kuulumattomia, mutta oman alan työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella noudattavia yrityksiä on noin 50000. Niistä tuhannet noudattavat Teknologiateollisuuden tessiä. Työntekijöitä tällaisissa yrityksissä on tyypillisimmillään puolenkymmentä.

Näissä ns. järjestäytymättömissä yrityksissä ei yleensä ole eikä tarvitsekaan olla liittoon kuuluvaa luottamusmiestä. Yrittäjät voivat neuvotella työntekijöiden keskuudestaan valitseman luottamusvaltuutetun välityksellä tai vaikka kaikkien kanssa yhtä aikaa kahvihuoneen pöydän ääressä, Makkula sanoo.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä on noin 20000 ja ns.vapaassa kentässä (ei yleissitovuutta) on samoin noin 20000 yritystä.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toivoo, että Teknologiateollisuuden tessissä nyt olevien kaltaisia paikallista sopimista helpottavia muutoksia tulee myös muiden alojen työehtosopimuksiin, joista neuvotellaan lähiaikoina, muun muassa palvelualoilla.

– Vain lainsäätäjä voi asettaa kieltoja. Lainsäätäjä ei ole asettanut kieltoa palkkojen paikalliselle sopimiselle, painottaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittäjät

 

Suomen Yrittäjät toimittaa jäsenilleen ensi viikolla yksityiskohtaisemmat ohjeet Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamiseen

 

Teknologiateollisuuden koko tes löytyy täältä

Kategoriat: Yrittäjät

Näin yritys voi sopia palkoista paikallisesti uuden TES:n avulla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Marraskuu 2017 - 14:07

Teknologiateollisuuden TES sisältää merkittäviä uusia avauksia, jotka lisäävät paikallista sopimista, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

– Paikallinen sopiminen on ulotettu nyt palkkaratkaisuun. Voidaan neuvotella paikallisesti ottaen huomioon yrityksen talous, tilauskanta, työllisyystilanne ja kustannuskilpailukyky markkinoilla, Makkula listaa.

Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus.

Neuvottelujen takaraja 15.12.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus astui voimaan 8. marraskuuta ja se on voimassa 31.10.2020 saakka. Paikallisilla neuvotteluilla on jo kiire, sillä työehtosopimus lähtee siitä, että vuotta 2018 koskevat neuvottelut on käytävä 15.12. 2017 mennessä.

Vuotta 2019 koskevat neuvottelut puolestaan on käytävä joulukuun puoliväliin 2018 mennessä.

Miten palkat muuttuvat?

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula painottaa, että paikallinen sopiminen palkankorotuksen osalta on ensisijainen vaihtoehto Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan.

– Kun yhdessä käydään läpi yrityksen tilanne ja sovitaan, niin voidaan päätyä nollakorotukseen tai toisaalta palkkoja voidaan korottaa enemmänkin kuin työehtosopimukseen on kirjattu, työmarkkinajohtaja Janne Makkula kiteyttää.

Jos asioita ei saada sovittua paikallisesti, tulee käyttöön Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ns. perälautamalli. Palkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaan 1,1 prosenttia.

Osana perälautamallia palkkojen korottamiseen käytetään myös työpaikkakohtainen 0,5% erä. Korotusta tulee siis yhteensä 1,6%.

Työpaikkakohtaisesta 0,5% erästä työnantaja määrittää kunkin henkilökohtaisen korotuksen. Jollekin se voi olla minimissään 0,1%, jollekin toiselle hieman enemmän. Jos talokohtaista erää ei sovita se jaetaan yleiskorotuksena liittojen ohjeistuksen mukaisesti.

Näin pekkaspäiviä voidaan muuttaa työpäiviksi

Teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa paikallisesti sopien myös sen, että työaikaa voidaan pidentää. Kuusi päivää ns. pekkaspäivistä eli 48 tuntia voidaan paikallisesti sopien muuttaa työpäiviksi. Kaikkinensa näitä pekkaspäiviksi kutsuttuja työajanlyhennysvapaita on 12,5 päivää vuodessa.

Pekkaspäivien sopimisessa sovitaan järjestäytymättömässä yrityksessä ensin pääperiaatteet ns. kehyssopimuksella joko työntekijöiden edustajan kanssa tai koko henkilökunnan kanssa. Kehyssopimuksen puitteissa kukin työntekijä voi sopia omasta henkilökohtaisesta järjestelystään.

Pekkaspäivissä ei ole erillistä ns. perälautamallia. Jos sopimukseen ei päästä, työpaikalla mennään sitten tessin mukaan.

Lomarahat ja palvelusvuosilisät vapaiksi

Teknologiateollisuus uusi tes antaa myös mahdollisuuden vähentää säännöllistä työaikaa eli työpaikalla voidaan sopia lomarahat vapaiksi vaihtamisesta. Tässäkin pitää olla kaikkia yrityksen työntekijöitä koskeva kehyssopimus.

Myös palvelusvuosilisät voi jatkossa vaihtaa vapaisiin, ilman kehyssopimista. Palvelusvuosilisiä alkaa kertyä 10 vuoden jälkeen.

Laki kohtelee yrityksiä eriarvoisesti

Edellä esitellyt paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat myös järjestäytymättömien yritysten käytettävissä. Työehtosopimusten kaikkien paikallisen sopimuksen mahdollisuuksien kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja, varatuomari Janne Makkula perää lainsäätäjältä eli eduskunnalta toimia, että paikallisen sopimisen kiellot poistetaan laista, jotta asioista voidaan aidosti sopia paikallisesti.

Työlakeihin on säädetty paikallisen sopimisen kieltoja yleissitovuutta noudattaville, työantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille.

Työmarkkinajohtaja Makkula toteaa, että työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille.

– Kiellot merkitsevät käytännössä sitä, että jos työehtosopimusten osapuolet ovat sallineet paikallisen sopimisen tietyistä laissa säädetyistä asioista, sopiminen on mahdollista ainoastaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, Makkula sanoo.

Työaikalain osalta kielto koskee esimerkiksi ylityökorvauksen suuruudesta toisin sopimista, mikäli työehtosopimus tällaisen sopimisen mahdollistaa.

– Eduskunta ne kiellot on sinne laittanut ja vain eduskunta voi ne sieltä poistaa. Ei ole olemassa mitään perusteita sille, että yrityksiä kohdellaan lainsäädännössä eriarvoisesti sen mukaan ovatko ne liittoihin järjestäytyneitä vai ei, siksi kiellot pitäisi poistaa. Sen voi tehdä ainoastaan eduskunta.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä vähemmistö

Työnantajaliittoihin kuulumattomia, mutta oman alan työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella noudattavia yrityksiä on noin 50000. Niistä tuhannet noudattavat Teknologiateollisuuden tessiä. Työntekijöitä tällaisissa yrityksissä on tyypillisimmillään puolenkymmentä.

Näissä ns. järjestäytymättömissä yrityksissä ei yleensä ole eikä tarvitsekaan olla liittoon kuuluvaa luottamusmiestä. Yrittäjät voivat neuvotella työntekijöiden keskuudestaan valitseman luottamusvaltuutetun välityksellä tai vaikka kaikkien kanssa yhtä aikaa kahvihuoneen pöydän ääressä, Makkula sanoo.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä on noin 20000 ja ns.vapaassa kentässä (ei yleissitovuutta) on samoin noin 20000 yritystä.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toivoo, että Teknologiateollisuuden tessissä nyt olevien kaltaisia paikallista sopimista helpottavia muutoksia tulee myös muiden alojen työehtosopimuksiin, joista neuvotellaan lähiaikoina, muun muassa palvelualoilla.

– Vain lainsäätäjä voi asettaa kieltoja. Lainsäätäjä ei ole asettanut kieltoa palkkojen paikalliselle sopimiselle, painottaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittäjät

 

Suomen Yrittäjät toimittaa jäsenilleen ensi viikolla yksityiskohtaisemmat ohjeet Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamiseen

 

Teknologiateollisuuden koko tes löytyy täältä

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien Tiina Toivonen: Jätemarkkinat avattava ehdotettua nopeammin

Yrittäjät tiedotteet - 16. Marraskuu 2017 - 12:57

Ympäristöministeriön tuoreessa esityksessä ehdotetaan, että jätemarkkinat avataan yksityisille jätehuollon yrityksille. Asumisessa syntyvät kuntalaisten jätteet jäisivät kuitenkin edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on hyvä ja yrittäjäjärjestön toivoma uudistus.

Ympäristöministeriö esittää, että jätetoimialalla tulisi poiketa hankintalain säännöksistä pienten yritysten vahingoksi. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kuntayhtiöt voivat kilpailla yritysten kanssa kymmenen prosentin siivulla aina vuoteen 2030 saakka. Siirtymäajan jälkeen määritelmä palautuisi viiteen prosenttiin. 

Jätetoimialalla on pitkään kiistelty siitä, kuinka paljon kuntaomisteiset isot yhtiöt voivat kilpailla etuoikeutetussa asemassa yksityisten pienten yritysten kanssa samoista asiakkaista. Käytännössä kyseessä on keskustelu hankintalainsäädännön sidosyksikkömääritelmistä, joiden mukaan kuntayhtiö voi pääsääntöisesti kilpailla yritysten kanssa asiakkaista liikevaihdostaan enintään viiden prosentin tai 500 000 euron edestä.

– Ministeriö siis esittää jätetoimialalle sellaista kilpailua vääristävää lainsäädäntöä, jota ei ole pidetty mahdollisena millään toisella toimialalla, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen konkretisoi. 

Kokoluokaltaan monikymmenkertaisella sote-toimialalla siirtymäsäännös ulottuu vain vuoden 2021 loppuun.

– Vaadimme, että jätehuollossa on samat pelisäännöt kuin muilla toimialoilla. Esitetty 12 vuoden siirtymäaika on perusteettoman pitkä. Sitä on lyhennettävä niin, että viiden prosentin sidosyksikkörajaa ryhdytään noudattamaan vuoden 2020 alussa, Toivonen vaatii.

 

Suomen Yrittäjien mukaan suurten kuntaomisteisten osakeyhtiöiden pitää olla laissa samalla viivalla pienten yritysten kanssa, kun toimitaan kunnan vastuun ulkopuolella ja kilpailuilla markkinoilla. 

Yrittäjät pitää tärkeänä, että ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätehuollon sähköinen markkinapaikka-alusta saa riittävän rahoituksen. 

– Hanke on hyvä ja se kannattaa toteuttaa jo ensi vuonna. Valmistuessaan se avaisi kilpailua, parantaisi kuntalaisten jätehuollon palveluja sekä alentaisi näin kustannuksia, Toivonen sanoo. 

– Riittävää kunnianhimoa aikatauluihin tarvitaan, jotta tavoite saattaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä toteutuisi.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien Tiina Toivonen: Jätemarkkinat avattava ehdotettua nopeammin

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Marraskuu 2017 - 12:57

Ympäristöministeriön tuoreessa esityksessä ehdotetaan, että jätemarkkinat avataan yksityisille jätehuollon yrityksille. Asumisessa syntyvät kuntalaisten jätteet jäisivät kuitenkin edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on hyvä ja yrittäjäjärjestön toivoma uudistus.

Ympäristöministeriö esittää, että jätetoimialalla tulisi poiketa hankintalain säännöksistä pienten yritysten vahingoksi. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kuntayhtiöt voivat kilpailla yritysten kanssa kymmenen prosentin siivulla aina vuoteen 2030 saakka. Siirtymäajan jälkeen määritelmä palautuisi viiteen prosenttiin. 

Jätetoimialalla on pitkään kiistelty siitä, kuinka paljon kuntaomisteiset isot yhtiöt voivat kilpailla etuoikeutetussa asemassa yksityisten pienten yritysten kanssa samoista asiakkaista. Käytännössä kyseessä on keskustelu hankintalainsäädännön sidosyksikkömääritelmistä, joiden mukaan kuntayhtiö voi pääsääntöisesti kilpailla yritysten kanssa asiakkaista liikevaihdostaan enintään viiden prosentin tai 500 000 euron edestä.

– Ministeriö siis esittää jätetoimialalle sellaista kilpailua vääristävää lainsäädäntöä, jota ei ole pidetty mahdollisena millään toisella toimialalla, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen konkretisoi. 

Kokoluokaltaan monikymmenkertaisella sote-toimialalla siirtymäsäännös ulottuu vain vuoden 2021 loppuun.

– Vaadimme, että jätehuollossa on samat pelisäännöt kuin muilla toimialoilla. Esitetty 12 vuoden siirtymäaika on perusteettoman pitkä. Sitä on lyhennettävä niin, että viiden prosentin sidosyksikkörajaa ryhdytään noudattamaan vuoden 2020 alussa, Toivonen vaatii.

 

Suomen Yrittäjien mukaan suurten kuntaomisteisten osakeyhtiöiden pitää olla laissa samalla viivalla pienten yritysten kanssa, kun toimitaan kunnan vastuun ulkopuolella ja kilpailuilla markkinoilla. 

Yrittäjät pitää tärkeänä, että ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätehuollon sähköinen markkinapaikka-alusta saa riittävän rahoituksen. 

– Hanke on hyvä ja se kannattaa toteuttaa jo ensi vuonna. Valmistuessaan se avaisi kilpailua, parantaisi kuntalaisten jätehuollon palveluja sekä alentaisi näin kustannuksia, Toivonen sanoo. 

– Riittävää kunnianhimoa aikatauluihin tarvitaan, jotta tavoite saattaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä toteutuisi.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien Tiina Toivonen: Jätemarkkinat avattava ehdotettua nopeammin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Marraskuu 2017 - 12:57

Ympäristöministeriön tuoreessa esityksessä ehdotetaan, että jätemarkkinat avataan yksityisille jätehuollon yrityksille. Asumisessa syntyvät kuntalaisten jätteet jäisivät kuitenkin edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on hyvä ja yrittäjäjärjestön toivoma uudistus.

Ympäristöministeriö esittää, että jätetoimialalla tulisi poiketa hankintalain säännöksistä pienten yritysten vahingoksi. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kuntayhtiöt voivat kilpailla yritysten kanssa kymmenen prosentin siivulla aina vuoteen 2030 saakka. Siirtymäajan jälkeen määritelmä palautuisi viiteen prosenttiin. 

Jätetoimialalla on pitkään kiistelty siitä, kuinka paljon kuntaomisteiset isot yhtiöt voivat kilpailla etuoikeutetussa asemassa yksityisten pienten yritysten kanssa samoista asiakkaista. Käytännössä kyseessä on keskustelu hankintalainsäädännön sidosyksikkömääritelmistä, joiden mukaan kuntayhtiö voi pääsääntöisesti kilpailla yritysten kanssa asiakkaista liikevaihdostaan enintään viiden prosentin tai 500 000 euron edestä.

– Ministeriö siis esittää jätetoimialalle sellaista kilpailua vääristävää lainsäädäntöä, jota ei ole pidetty mahdollisena millään toisella toimialalla, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen konkretisoi. 

Kokoluokaltaan monikymmenkertaisella sote-toimialalla siirtymäsäännös ulottuu vain vuoden 2021 loppuun.

– Vaadimme, että jätehuollossa on samat pelisäännöt kuin muilla toimialoilla. Esitetty 12 vuoden siirtymäaika on perusteettoman pitkä. Sitä on lyhennettävä niin, että viiden prosentin sidosyksikkörajaa ryhdytään noudattamaan vuoden 2020 alussa, Toivonen vaatii.

 

Suomen Yrittäjien mukaan suurten kuntaomisteisten osakeyhtiöiden pitää olla laissa samalla viivalla pienten yritysten kanssa, kun toimitaan kunnan vastuun ulkopuolella ja kilpailuilla markkinoilla. 

Yrittäjät pitää tärkeänä, että ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätehuollon sähköinen markkinapaikka-alusta saa riittävän rahoituksen. 

– Hanke on hyvä ja se kannattaa toteuttaa jo ensi vuonna. Valmistuessaan se avaisi kilpailua, parantaisi kuntalaisten jätehuollon palveluja sekä alentaisi näin kustannuksia, Toivonen sanoo. 

– Riittävää kunnianhimoa aikatauluihin tarvitaan, jotta tavoite saattaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä toteutuisi.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä ihmettelee: Kullalta vaikuttanut kirjelähetys katosi

Yrittäjät tiedotteet - 16. Marraskuu 2017 - 11:52

Porvoolaisen kalastusvälineitä myyvän yrityksen tuotteet eivät koskaan päätyneet asiakkaalle saakka.

Kirjeessä piti olla 20 mormyskaa eli viehettä. Ne on valmistettu volframista, joka vaikuttaa kullalta. Asiakkaalle saakka päätyi kirje, jossa oli vain repeytynyt lasku.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Kalastustarvikekauppa Mekaron yrittäjä Rea Heinonen kertoo reklamoineensa tapauksesta Postille.

– Kirje oli asianmukaisesti pakattu ja teipattu, Heinonen kertoo Yrittäjäsanomille.

– Jos kirje on tuhoutunut jakelukoneessa, niin tavaran pitäisi myös löytyä sieltä, Heinonen ihmettelee.

Heinosen mukaan tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan.

– Ruotsiin lähettämästäni kirjeestä oli nurkat avattu ja sisältö tyhjennetty. Savonrantaan postitetusta lähetyksestä katosivat pieneen muovipussiin pakatut mormyskat. Jäljellä jäi vain tyhjä muovipussi.

Postin ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasojan mukaan vaurioituneiden kirjeiden määrä on 0,0092 prosenttia kirjeiden kokonaisvolyymista.

Ainasoja arvioi näkemänsä kuoren perusteella, että Heinosen lähettämä kirje on repeytynyt lajittelukoneessa.

– Postin asiakaspalvelusta voi kysyä kadonneen tavaran perään.

– Postitettavien lähetysten on oltava pakattu niin, että ne kestävät koneellista käsittelyä. Lähetykset, joissa on terävä "pullistuma" kuoren sisällä, ovat vaarassa vaurioitua verrattua sellaisiin, joiden pinta on tasainen. Tästä on oletettavasti ollut kyse eli lähetys on vaurioitunut tällaisen kohouman vuoksi.

Minkä arvosanan antaisit Postin toiminnasta, Rea Heinonen?

– Antaisin seiskan. Asiakkaalle on toimitettava kertaalleen lähetetyt tavarat uudestaan. Jos ne ovat loppu meiltäkin, on ne tilattava. Tai annettava vaihtoehtoisesti jotain muuta tilalle.

– Tietysti se harmittaa. Asiakkaat ovat kuitenkin ymmärtäneet tilanteet.

Lue lisää: Posti lyhentänyt pakettien säilytysaikaa puolella

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä ihmettelee: Kullalta vaikuttanut kirjelähetys katosi

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Marraskuu 2017 - 11:52

Porvoolaisen kalastusvälineitä myyvän yrityksen tuotteet eivät koskaan päätyneet asiakkaalle saakka.

Kirjeessä piti olla 20 mormyskaa eli viehettä. Ne on valmistettu volframista, joka vaikuttaa kullalta. Asiakkaalle saakka päätyi kirje, jossa oli vain repeytynyt lasku.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Kalastustarvikekauppa Mekaron yrittäjä Rea Heinonen kertoo reklamoineensa tapauksesta Postille.

– Kirje oli asianmukaisesti pakattu ja teipattu, Heinonen kertoo Yrittäjäsanomille.

– Jos kirje on tuhoutunut jakelukoneessa, niin tavaran pitäisi myös löytyä sieltä, Heinonen ihmettelee.

Heinosen mukaan tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan.

– Ruotsiin lähettämästäni kirjeestä oli nurkat avattu ja sisältö tyhjennetty. Savonrantaan postitetusta lähetyksestä katosivat pieneen muovipussiin pakatut mormyskat. Jäljellä jäi vain tyhjä muovipussi.

Postin ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasojan mukaan vaurioituneiden kirjeiden määrä on 0,0092 prosenttia kirjeiden kokonaisvolyymista.

Ainasoja arvioi näkemänsä kuoren perusteella, että Heinosen lähettämä kirje on repeytynyt lajittelukoneessa.

– Postin asiakaspalvelusta voi kysyä kadonneen tavaran perään.

– Postitettavien lähetysten on oltava pakattu niin, että ne kestävät koneellista käsittelyä. Lähetykset, joissa on terävä "pullistuma" kuoren sisällä, ovat vaarassa vaurioitua verrattua sellaisiin, joiden pinta on tasainen. Tästä on oletettavasti ollut kyse eli lähetys on vaurioitunut tällaisen kohouman vuoksi.

Minkä arvosanan antaisit Postin toiminnasta, Rea Heinonen?

– Antaisin seiskan. Asiakkaalle on toimitettava kertaalleen lähetetyt tavarat uudestaan. Jos ne ovat loppu meiltäkin, on ne tilattava. Tai annettava vaihtoehtoisesti jotain muuta tilalle.

– Tietysti se harmittaa. Asiakkaat ovat kuitenkin ymmärtäneet tilanteet.

Lue lisää: Posti lyhentänyt pakettien säilytysaikaa puolella

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjä ihmettelee: Kullalta vaikuttanut kirjelähetys katosi

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Marraskuu 2017 - 11:52

Porvoolaisen kalastusvälineitä myyvän yrityksen tuotteet eivät koskaan päätyneet asiakkaalle saakka.

Kirjeessä piti olla 20 mormyskaa eli viehettä. Ne on valmistettu volframista, joka vaikuttaa kullalta. Asiakkaalle saakka päätyi kirje, jossa oli vain repeytynyt lasku.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Kalastustarvikekauppa Mekaron yrittäjä Rea Heinonen kertoo reklamoineensa tapauksesta Postille.

– Kirje oli asianmukaisesti pakattu ja teipattu, Heinonen kertoo Yrittäjäsanomille.

– Jos kirje on tuhoutunut jakelukoneessa, niin tavaran pitäisi myös löytyä sieltä, Heinonen ihmettelee.

Heinosen mukaan tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan.

– Ruotsiin lähettämästäni kirjeestä oli nurkat avattu ja sisältö tyhjennetty. Savonrantaan postitetusta lähetyksestä katosivat pieneen muovipussiin pakatut mormyskat. Jäljellä jäi vain tyhjä muovipussi.

Postin ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasojan mukaan vaurioituneiden kirjeiden määrä on 0,0092 prosenttia kirjeiden kokonaisvolyymista.

Ainasoja arvioi näkemänsä kuoren perusteella, että Heinosen lähettämä kirje on repeytynyt lajittelukoneessa.

– Postin asiakaspalvelusta voi kysyä kadonneen tavaran perään.

– Postitettavien lähetysten on oltava pakattu niin, että ne kestävät koneellista käsittelyä. Lähetykset, joissa on terävä "pullistuma" kuoren sisällä, ovat vaarassa vaurioitua verrattua sellaisiin, joiden pinta on tasainen. Tästä on oletettavasti ollut kyse eli lähetys on vaurioitunut tällaisen kohouman vuoksi.

Minkä arvosanan antaisit Postin toiminnasta, Rea Heinonen?

– Antaisin seiskan. Asiakkaalle on toimitettava kertaalleen lähetetyt tavarat uudestaan. Jos ne ovat loppu meiltäkin, on ne tilattava. Tai annettava vaihtoehtoisesti jotain muuta tilalle.

– Tietysti se harmittaa. Asiakkaat ovat kuitenkin ymmärtäneet tilanteet.

Lue lisää: Posti lyhentänyt pakettien säilytysaikaa puolella

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Hukkaako yrityksesi suuren säästöpotentiaalin?

Yrittäjät tiedotteet - 15. Marraskuu 2017 - 14:00

Millaisella yrityksellä on tänä päivänä varaa olla hyödyntämättä tehokkaita menettelytapoja, jotka säästävät rahaa? Niitä löytyy varsin paljon, ainakin kun tarkastellaan, miten yritykset käsittelevät työntekijöiden matkakuluja ja muita vastaavia menoja.

Yritykset, jotka ovat ottaneet työvälineikseen puhelinsovellukset, erottuvat selvästi tehokkaimpina.

Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) tutkijat ovat pohjoismaisen maksukorttiyhtiö Eurocardin toimeksiannosta tutkineet, millaisia menettelytapoja yrityksillä on työntekijöiden matkakulujen ja muiden työhön liittyvien kustannusten käsittelyssä, ja miten tehokkaita nämä käytännöt ovat. Tulokset osoittavat, että erot tehokkaimpien ja tehottomimpien yritysten välillä ovat merkittäviä.

Tutkimuksessa ilmeni, että kulujen käsittelyn automatisoiville yrityksille, etenkin voimakkaasti kasvaville yrityksille, tarjoutuu huomattavaa potentiaalia kustannussäästöihin

Jopa satojen tuhansien säästöt

Tehokkaimmat yritykset käyttävät yksittäisen matkalaskun käsittelyyn keskimäärin kahdeksan minuuttia. Tehottomimmillaan yrityksiltä kuluu kymmenkertainen aika, eli 80 minuuttia. Keskivertoyritys tarvitsee 24 minuuttia yhden matkalaskun koko prosessin läpiviemiseen. Tutkimukseen osallistuneissa, keskimäärin 3 750 työntekijän yrityksissä matkalaskuprosessien keskittäminen ja automatisointi voi parhaimmillaan säästää vuodessa satoja tuhansia euroja.

Syyt, miksi jotkut yritykset eivät luovu aikaa vievistä manuaalisista toimintatavoista, saattavat johtua toimialojen välisistä eroista: tehokkaiden ja automatisoitujen menettelytapojen käyttöönottoa ottoa ei pidetä yhtä tärkeänä eri alojen yrityksissä. Konepajateollisuuden yritykselle, jossa työmatkoja tehdään vähemmän, ei panostaminen käsittelyn nopeuttamiseen ole yhtä oleellista kuin suurelle konsulttiyhtiölle, jossa tällaiset kustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

Raportissaan tutkijat lisäksi korostavat, että mikäli työntekijöillä ja esimiehillä ei ole motivaatiota noudattaa sovittuja menettelytapoja, käsittelyn tehokkuus kärsii.

Tutkimus osoittaa selvästi, että yritykset, joissa työntekijät voivat tehdä matkalaskunsa puhelimilla ja sovelluksilla, saavat myös selvästi suurimmat tehokkuushyödyt.  

KTH-tutkimusraportin sisältämiä tietoja yritysten kulujen hallinnasta:

- Keskivertoyritys käyttää 24 minuuttia yksittäisen matkalaskun käsittelemiseen.
- Tehokkaimmat yritykset tekevät saman 8 minuutissa.
- Tehottomimmat yritykset puolestaan tarvitsevat 80 minuuttia.
- 26 prosenttia yrityksistä käyttää puhelinsovelluksia.
- 23 prosenttia käyttää ohjelmistoja.

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hukkaako yrityksesi suuren säästöpotentiaalin?

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Marraskuu 2017 - 14:00

Millaisella yrityksellä on tänä päivänä varaa olla hyödyntämättä tehokkaita menettelytapoja, jotka säästävät rahaa? Niitä löytyy varsin paljon, ainakin kun tarkastellaan, miten yritykset käsittelevät työntekijöiden matkakuluja ja muita vastaavia menoja.

Yritykset, jotka ovat ottaneet työvälineikseen puhelinsovellukset, erottuvat selvästi tehokkaimpina.

Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) tutkijat ovat pohjoismaisen maksukorttiyhtiö Eurocardin toimeksiannosta tutkineet, millaisia menettelytapoja yrityksillä on työntekijöiden matkakulujen ja muiden työhön liittyvien kustannusten käsittelyssä, ja miten tehokkaita nämä käytännöt ovat. Tulokset osoittavat, että erot tehokkaimpien ja tehottomimpien yritysten välillä ovat merkittäviä.

Tutkimuksessa ilmeni, että kulujen käsittelyn automatisoiville yrityksille, etenkin voimakkaasti kasvaville yrityksille, tarjoutuu huomattavaa potentiaalia kustannussäästöihin

Jopa satojen tuhansien säästöt

Tehokkaimmat yritykset käyttävät yksittäisen matkalaskun käsittelyyn keskimäärin kahdeksan minuuttia. Tehottomimmillaan yrityksiltä kuluu kymmenkertainen aika, eli 80 minuuttia. Keskivertoyritys tarvitsee 24 minuuttia yhden matkalaskun koko prosessin läpiviemiseen. Tutkimukseen osallistuneissa, keskimäärin 3 750 työntekijän yrityksissä matkalaskuprosessien keskittäminen ja automatisointi voi parhaimmillaan säästää vuodessa satoja tuhansia euroja.

Syyt, miksi jotkut yritykset eivät luovu aikaa vievistä manuaalisista toimintatavoista, saattavat johtua toimialojen välisistä eroista: tehokkaiden ja automatisoitujen menettelytapojen käyttöönottoa ottoa ei pidetä yhtä tärkeänä eri alojen yrityksissä. Konepajateollisuuden yritykselle, jossa työmatkoja tehdään vähemmän, ei panostaminen käsittelyn nopeuttamiseen ole yhtä oleellista kuin suurelle konsulttiyhtiölle, jossa tällaiset kustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

Raportissaan tutkijat lisäksi korostavat, että mikäli työntekijöillä ja esimiehillä ei ole motivaatiota noudattaa sovittuja menettelytapoja, käsittelyn tehokkuus kärsii.

Tutkimus osoittaa selvästi, että yritykset, joissa työntekijät voivat tehdä matkalaskunsa puhelimilla ja sovelluksilla, saavat myös selvästi suurimmat tehokkuushyödyt.  

KTH-tutkimusraportin sisältämiä tietoja yritysten kulujen hallinnasta:

- Keskivertoyritys käyttää 24 minuuttia yksittäisen matkalaskun käsittelemiseen.
- Tehokkaimmat yritykset tekevät saman 8 minuutissa.
- Tehottomimmat yritykset puolestaan tarvitsevat 80 minuuttia.
- 26 prosenttia yrityksistä käyttää puhelinsovelluksia.
- 23 prosenttia käyttää ohjelmistoja.

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hukkaako yrityksesi suuren säästöpotentiaalin?

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 15. Marraskuu 2017 - 14:00

Millaisella yrityksellä on tänä päivänä varaa olla hyödyntämättä tehokkaita menettelytapoja, jotka säästävät rahaa? Niitä löytyy varsin paljon, ainakin kun tarkastellaan, miten yritykset käsittelevät työntekijöiden matkakuluja ja muita vastaavia menoja.

Yritykset, jotka ovat ottaneet työvälineikseen puhelinsovellukset, erottuvat selvästi tehokkaimpina.

Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) tutkijat ovat pohjoismaisen maksukorttiyhtiö Eurocardin toimeksiannosta tutkineet, millaisia menettelytapoja yrityksillä on työntekijöiden matkakulujen ja muiden työhön liittyvien kustannusten käsittelyssä, ja miten tehokkaita nämä käytännöt ovat. Tulokset osoittavat, että erot tehokkaimpien ja tehottomimpien yritysten välillä ovat merkittäviä.

Tutkimuksessa ilmeni, että kulujen käsittelyn automatisoiville yrityksille, etenkin voimakkaasti kasvaville yrityksille, tarjoutuu huomattavaa potentiaalia kustannussäästöihin

Jopa satojen tuhansien säästöt

Tehokkaimmat yritykset käyttävät yksittäisen matkalaskun käsittelyyn keskimäärin kahdeksan minuuttia. Tehottomimmillaan yrityksiltä kuluu kymmenkertainen aika, eli 80 minuuttia. Keskivertoyritys tarvitsee 24 minuuttia yhden matkalaskun koko prosessin läpiviemiseen. Tutkimukseen osallistuneissa, keskimäärin 3 750 työntekijän yrityksissä matkalaskuprosessien keskittäminen ja automatisointi voi parhaimmillaan säästää vuodessa satoja tuhansia euroja.

Syyt, miksi jotkut yritykset eivät luovu aikaa vievistä manuaalisista toimintatavoista, saattavat johtua toimialojen välisistä eroista: tehokkaiden ja automatisoitujen menettelytapojen käyttöönottoa ottoa ei pidetä yhtä tärkeänä eri alojen yrityksissä. Konepajateollisuuden yritykselle, jossa työmatkoja tehdään vähemmän, ei panostaminen käsittelyn nopeuttamiseen ole yhtä oleellista kuin suurelle konsulttiyhtiölle, jossa tällaiset kustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

Raportissaan tutkijat lisäksi korostavat, että mikäli työntekijöillä ja esimiehillä ei ole motivaatiota noudattaa sovittuja menettelytapoja, käsittelyn tehokkuus kärsii.

Tutkimus osoittaa selvästi, että yritykset, joissa työntekijät voivat tehdä matkalaskunsa puhelimilla ja sovelluksilla, saavat myös selvästi suurimmat tehokkuushyödyt.  

KTH-tutkimusraportin sisältämiä tietoja yritysten kulujen hallinnasta:

- Keskivertoyritys käyttää 24 minuuttia yksittäisen matkalaskun käsittelemiseen.
- Tehokkaimmat yritykset tekevät saman 8 minuutissa.
- Tehottomimmat yritykset puolestaan tarvitsevat 80 minuuttia.
- 26 prosenttia yrityksistä käyttää puhelinsovelluksia.
- 23 prosenttia käyttää ohjelmistoja.

 

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä