Uutisten kerääjä

Ulosoton ei tarvitse olla lopullinen niitti: Toimi näin, niin voit päästä helpommalla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Helmikuu 2018 - 19:32

Taloussanomat uutisoi tänään yrittäjästä, joka on joutunut vaikeuksiin viisi vuotta sitten tehdyn ulosoton takia. Tuolloin ulosoton määrä oli 18 000 euroa.

Nimettömänä esiintyvä nainen ei ole pystynyt hoitamaan maksueriä vaan summa on kasvanut viidessä vuodessa 60 000 euroon ilman, että velka on lyhentynyt.

– Ulosotosta on lähes mahdoton selvitä työtä tekemällä, nainen kertoo haastattelussa.

Toiminimellä yrittänyt vastaa veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan, toisin kuin osakeyhtiössä. Tässä tapauksessa nainen menetti omistusoikeusasuntonsa velan takia.

– Ulosottomies on velalliseen nähden jumalan asemassa. Velallisella ei ole oikeutta valittaa. Päätökset ovat mielivaltaisia, eikä niissä tarvitse ottaa huomioon velallisen tilannetta. Jos yritystoimintani kassavirrasta ulosmitataan puolet, minun on mahdoton selviytyä mistään maksuista, nainen jatkaa.

Ulosottomies on perinyt helmikuuhun asti naisen toiminimen liikevaihdosta yhden kuudesosan. Tässä kuussa nainen nosti maksamansa erän määrää saatuaan enemmän tuloa liiketoiminnastaan.

Naisen mielestä harmittavaa on se, että vain osa velasta maksetaan velkojalle. Hänen mukaansa 300 euron velasta maksetaan velkojalle vain kymmenen euroa kuukaudessa. Velkaerästä peritään kuukausittain 27 euron ulosottomaksu sekä oikeudenkäynti- ja korkokuluja.

– En saa minkäänlaista sosiaalitukea, nainen kertoo.

"Laissa iso valuvika"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan naisen tarina kuulostaa valitettavan tutulta. Toivosen mielestä laissa on "valuvika".

– Se jättää ulosottomiehelle ison harkintavallan.

Ulosottokaari määrittää, paljonko palkasta ja tuloista saa ulosmitata. Lain mukaan elinkeinotulosta tulee jättää ulosmittaamatta viisi kuudesosaa ja palkkatuloista kaksi kolmasosaa. 

Velkajärjestelylakia muutettiin vuodesta 2014 alkaen niin, että myös toiminimiyrittäjillä on mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn ilman, että yritystoimintaa tarvitsee lopettaa. Suomen Yrittäjät ajoi uudistusta.

– Kyseinen laki on tehty nimenomaan sitä varten, että velkavankeuteen joutuvat henkilöt voivat kohtuullisessa ajassa vapautua veloistaan, Toivonen selvittää.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että aihepiiriä koskevaa lainsäädäntöä tarkastaltaisiin lähivuosina uudelleen ja siihen tehtäisiin tarvittavat uudistukset.

Keskustele ulosottomiehen kanssa

Toivonen kannustaa ulosotossa olevia yrittäjiä hakemaan helpotusta neuvottelemalla ulosottomiehen kanssa.

– Ensin kannattaa selvittää, onko tilanteessa mahdollisuus velkajärjestelyyn. Keskustelemalla voi olla mahdollista saada vapaamaksukuukausia.

Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Talousapu-neuvontapalveluun, joka on pienyrityksille maksuton. Palveluun voi soittaa nimettömänä. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjyysstrategian selvityshenkilöiksi Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen – "tavoitteena konkreettisia ehdotuksia"

Yrittäjät tiedotteet - 16. Helmikuu 2018 - 18:00

Suomen ensimmäisen yrittäjyyden edistämisen strategisen toimenpideohjelman selvityshenkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen.

Asiasta kertoi perjantaina elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä täytäntöönpantaessa tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu vaalikausien yli. Emme tee selvitystyötä missään kammiossa vaan kuulemme relevantteja tahoja, Järventaus kertoo.

Jussi Järventaus on muun muassa pitkäaikainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri.

– Laajojen kaarien ohella on tarkoitus saada aikaan konkreettisia ehdotuksia. Tavoitteena on antaa käytännön hyötyä päätöksentekijöille ja sitä kautta yrittäjille ja yrittäjyyteen, Järventaus luonnehtii.

Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen on tällä hetkellä biohiililtä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan suomalaisen, Yhdysvalloissa toimivan Carbo Culture -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta.

– Yritystoimintaan liittyy nyt sääntelyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvityksessä tulee liittymään startupien ja kasvuyritysten kipukohtiin, joista toistuvia esimerkkejä löytyy kollegoilta ja sijoittajilta, Kekäläinen kertoo.

Lintilä toivoo selvityshenkilöiden ottavan kantaa laajasti muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan ja työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

– Tavoitteena on oltava kotimaisen työn, tuottavuuden ja omistajuuden vahvistaminen. Kun näissä onnistutaan, siitä hyötyy koko Suomi, Lintilä sanoo.

"Autamme parhaan kykymme mukaan"

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää yrittäjyysstrategiaa erinomaisena hankkeena.

– On tärkeää, että yrittäjyyskysymyksiä mietitään hallintorajojen ja vaalikausien yli. Uskon, että hanke tuottaa hyvää aineistoa tulevia päätöksiä ja hallitusohjelmatyötä ajatellen, Pentikäinen toteaa.

– Ministeri on löytänyt mainiot selvityshenkilöt. Heillä on vahva osaaminen yrittäjyydestä ja kykyä katsoa myös eteenpäin. He lähestyvät asiaa eri näkökulmista, mikä on hyvä asia, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestö antaa hankkeelle täyden tuen.

– Autamme parhaan kykymme mukaan, jotta syntyvä yrittäjästrategia tarjoaisi ainespuut, joilla Suomesta voidaan tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Se on tärkeää paitsi yrittäjille myös koko kansakunnan hyvinvoinnille, Pentikäinen korostaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lea Hult

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjyysstrategian selvityshenkilöiksi Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen – "tavoitteena konkreettisia ehdotuksia"

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Helmikuu 2018 - 18:00

Suomen ensimmäisen yrittäjyyden edistämisen strategisen toimenpideohjelman selvityshenkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen.

Asiasta kertoi perjantaina elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä täytäntöönpantaessa tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu vaalikausien yli. Emme tee selvitystyötä missään kammiossa vaan kuulemme relevantteja tahoja, Järventaus kertoo.

Jussi Järventaus on muun muassa pitkäaikainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri.

– Laajojen kaarien ohella on tarkoitus saada aikaan konkreettisia ehdotuksia. Tavoitteena on antaa käytännön hyötyä päätöksentekijöille ja sitä kautta yrittäjille ja yrittäjyyteen, Järventaus luonnehtii.

Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen on tällä hetkellä biohiililtä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan suomalaisen, Yhdysvalloissa toimivan Carbo Culture -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta.

– Yritystoimintaan liittyy nyt sääntelyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvityksessä tulee liittymään startupien ja kasvuyritysten kipukohtiin, joista toistuvia esimerkkejä löytyy kollegoilta ja sijoittajilta, Kekäläinen kertoo.

Lintilä toivoo selvityshenkilöiden ottavan kantaa laajasti muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan ja työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

– Tavoitteena on oltava kotimaisen työn, tuottavuuden ja omistajuuden vahvistaminen. Kun näissä onnistutaan, siitä hyötyy koko Suomi, Lintilä sanoo.

"Autamme parhaan kykymme mukaan"

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää yrittäjyysstrategiaa erinomaisena hankkeena.

– On tärkeää, että yrittäjyyskysymyksiä mietitään hallintorajojen ja vaalikausien yli. Uskon, että hanke tuottaa hyvää aineistoa tulevia päätöksiä ja hallitusohjelmatyötä ajatellen, Pentikäinen toteaa.

– Ministeri on löytänyt mainiot selvityshenkilöt. Heillä on vahva osaaminen yrittäjyydestä ja kykyä katsoa myös eteenpäin. He lähestyvät asiaa eri näkökulmista, mikä on hyvä asia, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestö antaa hankkeelle täyden tuen.

– Autamme parhaan kykymme mukaan, jotta syntyvä yrittäjästrategia tarjoaisi ainespuut, joilla Suomesta voidaan tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Se on tärkeää paitsi yrittäjille myös koko kansakunnan hyvinvoinnille, Pentikäinen korostaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lea Hult

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjyysstrategian selvityshenkilöiksi Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen – "tavoitteena konkreettisia ehdotuksia"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Helmikuu 2018 - 18:00

Suomen ensimmäisen yrittäjyyden edistämisen strategisen toimenpideohjelman selvityshenkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen.

Asiasta kertoi perjantaina elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä täytäntöönpantaessa tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu vaalikausien yli. Emme tee selvitystyötä missään kammiossa vaan kuulemme relevantteja tahoja, Järventaus kertoo.

Jussi Järventaus on muun muassa pitkäaikainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri.

– Laajojen kaarien ohella on tarkoitus saada aikaan konkreettisia ehdotuksia. Tavoitteena on antaa käytännön hyötyä päätöksentekijöille ja sitä kautta yrittäjille ja yrittäjyyteen, Järventaus luonnehtii.

Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen on tällä hetkellä biohiililtä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan suomalaisen, Yhdysvalloissa toimivan Carbo Culture -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta.

– Yritystoimintaan liittyy nyt sääntelyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvityksessä tulee liittymään startupien ja kasvuyritysten kipukohtiin, joista toistuvia esimerkkejä löytyy kollegoilta ja sijoittajilta, Kekäläinen kertoo.

Lintilä toivoo selvityshenkilöiden ottavan kantaa laajasti muun muassa yrittäjien sosiaaliturvaan ja työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

– Tavoitteena on oltava kotimaisen työn, tuottavuuden ja omistajuuden vahvistaminen. Kun näissä onnistutaan, siitä hyötyy koko Suomi, Lintilä sanoo.

"Autamme parhaan kykymme mukaan"

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää yrittäjyysstrategiaa erinomaisena hankkeena.

– On tärkeää, että yrittäjyyskysymyksiä mietitään hallintorajojen ja vaalikausien yli. Uskon, että hanke tuottaa hyvää aineistoa tulevia päätöksiä ja hallitusohjelmatyötä ajatellen, Pentikäinen toteaa.

– Ministeri on löytänyt mainiot selvityshenkilöt. Heillä on vahva osaaminen yrittäjyydestä ja kykyä katsoa myös eteenpäin. He lähestyvät asiaa eri näkökulmista, mikä on hyvä asia, Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan yrittäjäjärjestö antaa hankkeelle täyden tuen.

– Autamme parhaan kykymme mukaan, jotta syntyvä yrittäjästrategia tarjoaisi ainespuut, joilla Suomesta voidaan tehdä yrittäjyyden ihanneyhteiskunta. Se on tärkeää paitsi yrittäjille myös koko kansakunnan hyvinvoinnille, Pentikäinen korostaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Lea Hult

Kategoriat: Yrittäjät

Suvi Widgren myi viisi vaatemyymälää, vuokrasi talonsa ja lähti vuodeksi maailmalle

Yrittäjät tiedotteet - 16. Helmikuu 2018 - 15:34

– Ole aina utelias ja avoimin mielin, sillä elämä on juuri niin upea, kuin sille antaa mahdollisuuden. Pieni itsekkyys elää omanlaistaan elämää ei voi olla huono, koska onnelliset ihmiset saavat elämässä hyvää aikaan, myös ympärilleen, Suvi Widgren pohtii.

Vuodenvaihteessa 2016-17 Widgren kirjoitti Facebook-sivuilleen.

– VILAn avaimet oli jätetty pöydälle ja matkalaukku pakattu maailmanympärysmatkaa varten. Vuoden seikkailu maailmalla odotti meidän perhettä. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, mutta uteliaina ja innosta puhkuen valloitimme maailmaa kuukausi ja manner kerrallaan.

”Olen aina ollut sellainen suuri eläjä”

Yrittäjäperheessä kasvaneen Widgrenin pikkutytön unelma toteutui, kun hän ryhtyi vaateliike Vilan franchising-yrittäjäksi vuonna 2006.

– Olen päässyt olemaan monen nuoren naisen työnantaja: kymmenessä vuodessa minulla oli yhteensä 130 työntekijää. Liikevaihto oli kolme miljoonaa ja tulos tiukassa, hän summaa kymmenen vuoden kokemuksen.

Vuonna 2012 hän perusti viidennen Vila-myymälän. Muotiyrittäjyys lähti Jyväskylästä, mutta sittemmin liikkeitä oli Keski-Suomen ulkopuolellakin, muun muassa Tampereella.

Jyväskyläläinen Suvi Widgren päätti 33-vuotiaana myydä franchise-myymälät. Kyllästyikö hän muotibisnekseen?

– Tykkäsin älyttömästi työstäni, ei ollut mitään sellaisia ongelmia. Olen kuitenkin aina yrittäjänä sykkinyt kasvun perään. Kysyin Vila-ketjulta mahdollisuutta laajentua ulkomaille, mutta he kertoivat, ettei se kuulu strategiaan.  Minulle tuli vahvasti olo, että jos jään paikoilleni, rupean kyllästymään. Se näkyisi työssäni.  

– Tein ison päätöksen. Monet ovat kauhistelleet päätöstäni, että miten uskalsin hypätä tyhjän päälle. Olen aina ollut sellainen suuri eläjä, ja uskon että elämä kantaa, ja näin se on tehnyt.

Hän myi liikkeensä toiselle Vilan franchising-yrittäjälle ja oli vakuuttunut, ettei henkilökunnalle koituisi suuria muutoksia.

Työ ja vapaa-aika aina balanssissa

Widgren teki yrittäjänä ”vain” 40 tunnin työviikkoa ja antoi ennen kaikkea vastuuta työntekijöilleen.

– Yritys voikin parhaiten silloin, kun osasin jakaa vastuuta. Ei tarvitse olla itse suuna päänä siinä. Minun tehtäväni oli viestintä, kommunikointi ja tukeminen.

Hän sai yritystoiminnassaan apua ja neuvoja niitä tarvitessaan.

– Olen pystynyt kysymään tyhmiäkin kysymyksiä, ja sitä kautta saanut apuja. En koe, että olisin ikinä ollut yksin.

Widgren elätti reissussa myös perheensä

Yrityskaupasta tuli tilille mukava summa rahaa. Widgrenistä tuli puolimiljonääri. Yrityksen myyminen mahdollisti vuoden reissaamisen. Maailmanympärimatkan tavoitteena oli vuosi, mutta ajatuksena oli mennä fiiliksen mukaan.

– Laitoimme omakotitalon ja kesämökin vuokralle vuodeksi sekä myimme auton. Siivosin kotoa kaapit, ja myin tavaroita, oli kirpputoripöytää. Lähdimme helmikuun ensimmäisenä päivänä, ehdimme hoitaa tammikuussa tilinpäätökset.

Reissuun lähtivät mukaan aviomies Petri Widgren ja 6-vuotias tyttö Vieno. Aviomies irtisanoutui työpaikastaan, kun matka kutsui.

Neljä ikimuistoisinta elämystä 

Reissun reitti oli: Indonesia, Uusi-Seelanti, Australia, Chile, Bolivia, Ecuador, Galapagos-saaret, Havaiji, Yhdysvallat ja Karibian risteily. Australiassa perhe viipyi useamman kuukauden ja muuten matka eteni lähes viikottain. Etelä-Amerikassa meni kaksi kuukautta.

Neljä reissun ikimuistoisinta paikkaa nousevat helposti Widgrenin mieleen.

– Etelä-Chilessä Patagonian aluetta voin suositella sitä kaikille: menkää kokemaan jotain uskomatonta. Toisena Kauai:n saari Havaijilla. Australiaan voisimme koko perhe muuttaa milloin vain. Esimerkiksi Melbourne ja Sydney ovat kauniita ja moniulotteisia. Neljäntenä tulee Bolivian maailman suurimmat suola-aavikot, jotka ovat neljän kilometrin korkeudessa. En tiennyt, että maailmasta löytyy tämmöisiä paikkoja, joissa näet livenä vaikkapa flamingoja.

– Sitten, kun tulin Suomeen, ymmärsin, kuinka ihanan hiljainen maa Suomi on. Suomessa arki vie nopeasti ja imee rumbaan mukaan.

Suvi Widgren miettii nyt, että ihminen tarvitsee kontrasteja: pitää olla töitä, jotta loma tuntuu lomalta. Vuosi oli yllättävän rankka, mutta uskomaton. Maailmanympärimatkalla tuli kaipuu Suomeen, josta tammikuussa 2017 Suvilla oli ollut kova hinku pois.

Mitä neuvoisit yrittäjälle, ketä kuumottelee pitkälle reissulle lähtö?

– Esimerkiksi minut rekrytoitiin ravintola EGG Internationaliin toiselta puolelta maapalloa Skypen kautta. Tänä päivänä internetillä, näköpuhelimella voi hoitaa kaiken ihan mistä vain. Olen monen vanhemman yrittäjän kanssa väitellyt siitä, kun he eivät luovu mistään, vaan haluavat olla kaikessa mukana. Se on henkisistä päätöksistä kiinni, ainoa haaste olivat aikaerot.

Widgren kertoo yrittäneensä keksiä reissussa hyvää liikeideaa, ”mutta sitä ei löytynyt”.

– Bongasin EGG Internationalin toimitusjohtajan rekrytointi-ilmoituksen LinkedInistä. Tiesin, että toimitusjohtajan paikalla pääsee tekemään laajasti asioita.

Widgren lähti mukaan osakkaaksi, osakkaita on 14.

– Semmoista olen pohtinut, kun olen vasta 34-vuotias, että mitä tulevaisuudessa vielä ehtii tapahtua. Nyt keskityn tähän hetkeen ja nautin tästä.

 

Kuvat: Suvi Widgrenin arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suvi Widgren myi viisi vaatemyymälää, vuokrasi talonsa ja lähti vuodeksi maailmalle

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Helmikuu 2018 - 15:34

– Ole aina utelias ja avoimin mielin, sillä elämä on juuri niin upea, kuin sille antaa mahdollisuuden. Pieni itsekkyys elää omanlaistaan elämää ei voi olla huono, koska onnelliset ihmiset saavat elämässä hyvää aikaan, myös ympärilleen, Suvi Widgren pohtii.

Vuodenvaihteessa 2016-17 Widgren kirjoitti Facebook-sivuilleen.

– VILAn avaimet oli jätetty pöydälle ja matkalaukku pakattu maailmanympärysmatkaa varten. Vuoden seikkailu maailmalla odotti meidän perhettä. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, mutta uteliaina ja innosta puhkuen valloitimme maailmaa kuukausi ja manner kerrallaan.

”Olen aina ollut sellainen suuri eläjä”

Yrittäjäperheessä kasvaneen Widgrenin pikkutytön unelma toteutui, kun hän ryhtyi vaateliike Vilan franchising-yrittäjäksi vuonna 2006.

– Olen päässyt olemaan monen nuoren naisen työnantaja: kymmenessä vuodessa minulla oli yhteensä 130 työntekijää. Liikevaihto oli kolme miljoonaa ja tulos tiukassa, hän summaa kymmenen vuoden kokemuksen.

Vuonna 2012 hän perusti viidennen Vila-myymälän. Muotiyrittäjyys lähti Jyväskylästä, mutta sittemmin liikkeitä oli Keski-Suomen ulkopuolellakin, muun muassa Tampereella.

Jyväskyläläinen Suvi Widgren päätti 33-vuotiaana myydä franchise-myymälät. Kyllästyikö hän muotibisnekseen?

– Tykkäsin älyttömästi työstäni, ei ollut mitään sellaisia ongelmia. Olen kuitenkin aina yrittäjänä sykkinyt kasvun perään. Kysyin Vila-ketjulta mahdollisuutta laajentua ulkomaille, mutta he kertoivat, ettei se kuulu strategiaan.  Minulle tuli vahvasti olo, että jos jään paikoilleni, rupean kyllästymään. Se näkyisi työssäni.  

– Tein ison päätöksen. Monet ovat kauhistelleet päätöstäni, että miten uskalsin hypätä tyhjän päälle. Olen aina ollut sellainen suuri eläjä, ja uskon että elämä kantaa, ja näin se on tehnyt.

Hän myi liikkeensä toiselle Vilan franchising-yrittäjälle ja oli vakuuttunut, ettei henkilökunnalle koituisi suuria muutoksia.

Työ ja vapaa-aika aina balanssissa

Widgren teki yrittäjänä ”vain” 40 tunnin työviikkoa ja antoi ennen kaikkea vastuuta työntekijöilleen.

– Yritys voikin parhaiten silloin, kun osasin jakaa vastuuta. Ei tarvitse olla itse suuna päänä siinä. Minun tehtäväni oli viestintä, kommunikointi ja tukeminen.

Hän sai yritystoiminnassaan apua ja neuvoja niitä tarvitessaan.

– Olen pystynyt kysymään tyhmiäkin kysymyksiä, ja sitä kautta saanut apuja. En koe, että olisin ikinä ollut yksin.

Widgren elätti reissussa myös perheensä

Yrityskaupasta tuli tilille mukava summa rahaa. Widgrenistä tuli puolimiljonääri. Yrityksen myyminen mahdollisti vuoden reissaamisen. Maailmanympärimatkan tavoitteena oli vuosi, mutta ajatuksena oli mennä fiiliksen mukaan.

– Laitoimme omakotitalon ja kesämökin vuokralle vuodeksi sekä myimme auton. Siivosin kotoa kaapit, ja myin tavaroita, oli kirpputoripöytää. Lähdimme helmikuun ensimmäisenä päivänä, ehdimme hoitaa tammikuussa tilinpäätökset.

Reissuun lähtivät mukaan aviomies Petri Widgren ja 6-vuotias tyttö Vieno. Aviomies irtisanoutui työpaikastaan, kun matka kutsui.

Neljä ikimuistoisinta elämystä 

Reissun reitti oli: Indonesia, Uusi-Seelanti, Australia, Chile, Bolivia, Ecuador, Galapagos-saaret, Havaiji, Yhdysvallat ja Karibian risteily. Australiassa perhe viipyi useamman kuukauden ja muuten matka eteni lähes viikottain. Etelä-Amerikassa meni kaksi kuukautta.

Neljä reissun ikimuistoisinta paikkaa nousevat helposti Widgrenin mieleen.

– Etelä-Chilessä Patagonian aluetta voin suositella sitä kaikille: menkää kokemaan jotain uskomatonta. Toisena Kauai:n saari Havaijilla. Australiaan voisimme koko perhe muuttaa milloin vain. Esimerkiksi Melbourne ja Sydney ovat kauniita ja moniulotteisia. Neljäntenä tulee Bolivian maailman suurimmat suola-aavikot, jotka ovat neljän kilometrin korkeudessa. En tiennyt, että maailmasta löytyy tämmöisiä paikkoja, joissa näet livenä vaikkapa flamingoja.

– Sitten, kun tulin Suomeen, ymmärsin, kuinka ihanan hiljainen maa Suomi on. Suomessa arki vie nopeasti ja imee rumbaan mukaan.

Suvi Widgren miettii nyt, että ihminen tarvitsee kontrasteja: pitää olla töitä, jotta loma tuntuu lomalta. Vuosi oli yllättävän rankka, mutta uskomaton. Maailmanympärimatkalla tuli kaipuu Suomeen, josta tammikuussa 2017 Suvilla oli ollut kova hinku pois.

Mitä neuvoisit yrittäjälle, ketä kuumottelee pitkälle reissulle lähtö?

– Esimerkiksi minut rekrytoitiin ravintola EGG Internationaliin toiselta puolelta maapalloa Skypen kautta. Tänä päivänä internetillä, näköpuhelimella voi hoitaa kaiken ihan mistä vain. Olen monen vanhemman yrittäjän kanssa väitellyt siitä, kun he eivät luovu mistään, vaan haluavat olla kaikessa mukana. Se on henkisistä päätöksistä kiinni, ainoa haaste olivat aikaerot.

Widgren kertoo yrittäneensä keksiä reissussa hyvää liikeideaa, ”mutta sitä ei löytynyt”.

– Bongasin EGG Internationalin toimitusjohtajan rekrytointi-ilmoituksen LinkedInistä. Tiesin, että toimitusjohtajan paikalla pääsee tekemään laajasti asioita.

Widgren lähti mukaan osakkaaksi, osakkaita on 14.

– Semmoista olen pohtinut, kun olen vasta 34-vuotias, että mitä tulevaisuudessa vielä ehtii tapahtua. Nyt keskityn tähän hetkeen ja nautin tästä.

 

Kuvat: Suvi Widgrenin arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Suvi Widgren myi viisi vaatemyymälää, vuokrasi talonsa ja lähti vuodeksi maailmalle

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Helmikuu 2018 - 15:34

– Ole aina utelias ja avoimin mielin, sillä elämä on juuri niin upea, kuin sille antaa mahdollisuuden. Pieni itsekkyys elää omanlaistaan elämää ei voi olla huono, koska onnelliset ihmiset saavat elämässä hyvää aikaan, myös ympärilleen, Suvi Widgren pohtii.

Vuodenvaihteessa 2016-17 Widgren kirjoitti Facebook-sivuilleen.

– VILAn avaimet oli jätetty pöydälle ja matkalaukku pakattu maailmanympärysmatkaa varten. Vuoden seikkailu maailmalla odotti meidän perhettä. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, mutta uteliaina ja innosta puhkuen valloitimme maailmaa kuukausi ja manner kerrallaan.

”Olen aina ollut sellainen suuri eläjä”

Yrittäjäperheessä kasvaneen Widgrenin pikkutytön unelma toteutui, kun hän ryhtyi vaateliike Vilan franchising-yrittäjäksi vuonna 2006.

– Olen päässyt olemaan monen nuoren naisen työnantaja: kymmenessä vuodessa minulla oli yhteensä 130 työntekijää. Liikevaihto oli kolme miljoonaa ja tulos tiukassa, hän summaa kymmenen vuoden kokemuksen.

Vuonna 2012 hän perusti viidennen Vila-myymälän. Muotiyrittäjyys lähti Jyväskylästä, mutta sittemmin liikkeitä oli Keski-Suomen ulkopuolellakin, muun muassa Tampereella.

Jyväskyläläinen Suvi Widgren päätti 33-vuotiaana myydä franchise-myymälät. Kyllästyikö hän muotibisnekseen?

– Tykkäsin älyttömästi työstäni, ei ollut mitään sellaisia ongelmia. Olen kuitenkin aina yrittäjänä sykkinyt kasvun perään. Kysyin Vila-ketjulta mahdollisuutta laajentua ulkomaille, mutta he kertoivat, ettei se kuulu strategiaan.  Minulle tuli vahvasti olo, että jos jään paikoilleni, rupean kyllästymään. Se näkyisi työssäni.  

– Tein ison päätöksen. Monet ovat kauhistelleet päätöstäni, että miten uskalsin hypätä tyhjän päälle. Olen aina ollut sellainen suuri eläjä, ja uskon että elämä kantaa, ja näin se on tehnyt.

Hän myi liikkeensä toiselle Vilan franchising-yrittäjälle ja oli vakuuttunut, ettei henkilökunnalle koituisi suuria muutoksia.

Työ ja vapaa-aika aina balanssissa

Widgren teki yrittäjänä ”vain” 40 tunnin työviikkoa ja antoi ennen kaikkea vastuuta työntekijöilleen.

– Yritys voikin parhaiten silloin, kun osasin jakaa vastuuta. Ei tarvitse olla itse suuna päänä siinä. Minun tehtäväni oli viestintä, kommunikointi ja tukeminen.

Hän sai yritystoiminnassaan apua ja neuvoja niitä tarvitessaan.

– Olen pystynyt kysymään tyhmiäkin kysymyksiä, ja sitä kautta saanut apuja. En koe, että olisin ikinä ollut yksin.

Widgren elätti reissussa myös perheensä

Yrityskaupasta tuli tilille mukava summa rahaa. Widgrenistä tuli puolimiljonääri. Yrityksen myyminen mahdollisti vuoden reissaamisen. Maailmanympärimatkan tavoitteena oli vuosi, mutta ajatuksena oli mennä fiiliksen mukaan.

– Laitoimme omakotitalon ja kesämökin vuokralle vuodeksi sekä myimme auton. Siivosin kotoa kaapit, ja myin tavaroita, oli kirpputoripöytää. Lähdimme helmikuun ensimmäisenä päivänä, ehdimme hoitaa tammikuussa tilinpäätökset.

Reissuun lähtivät mukaan aviomies Petri Widgren ja 6-vuotias tyttö Vieno. Aviomies irtisanoutui työpaikastaan, kun matka kutsui.

Neljä ikimuistoisinta elämystä 

Reissun reitti oli: Indonesia, Uusi-Seelanti, Australia, Chile, Bolivia, Ecuador, Galapagos-saaret, Havaiji, Yhdysvallat ja Karibian risteily. Australiassa perhe viipyi useamman kuukauden ja muuten matka eteni lähes viikottain. Etelä-Amerikassa meni kaksi kuukautta.

Neljä reissun ikimuistoisinta paikkaa nousevat helposti Widgrenin mieleen.

– Etelä-Chilessä Patagonian aluetta voin suositella sitä kaikille: menkää kokemaan jotain uskomatonta. Toisena Kauai:n saari Havaijilla. Australiaan voisimme koko perhe muuttaa milloin vain. Esimerkiksi Melbourne ja Sydney ovat kauniita ja moniulotteisia. Neljäntenä tulee Bolivian maailman suurimmat suola-aavikot, jotka ovat neljän kilometrin korkeudessa. En tiennyt, että maailmasta löytyy tämmöisiä paikkoja, joissa näet livenä vaikkapa flamingoja.

– Sitten, kun tulin Suomeen, ymmärsin, kuinka ihanan hiljainen maa Suomi on. Suomessa arki vie nopeasti ja imee rumbaan mukaan.

Suvi Widgren miettii nyt, että ihminen tarvitsee kontrasteja: pitää olla töitä, jotta loma tuntuu lomalta. Vuosi oli yllättävän rankka, mutta uskomaton. Maailmanympärimatkalla tuli kaipuu Suomeen, josta tammikuussa 2017 Suvilla oli ollut kova hinku pois.

Mitä neuvoisit yrittäjälle, ketä kuumottelee pitkälle reissulle lähtö?

– Esimerkiksi minut rekrytoitiin ravintola EGG Internationaliin toiselta puolelta maapalloa Skypen kautta. Tänä päivänä internetillä, näköpuhelimella voi hoitaa kaiken ihan mistä vain. Olen monen vanhemman yrittäjän kanssa väitellyt siitä, kun he eivät luovu mistään, vaan haluavat olla kaikessa mukana. Se on henkisistä päätöksistä kiinni, ainoa haaste olivat aikaerot.

Widgren kertoo yrittäneensä keksiä reissussa hyvää liikeideaa, ”mutta sitä ei löytynyt”.

– Bongasin EGG Internationalin toimitusjohtajan rekrytointi-ilmoituksen LinkedInistä. Tiesin, että toimitusjohtajan paikalla pääsee tekemään laajasti asioita.

Widgren lähti mukaan osakkaaksi, osakkaita on 14.

– Semmoista olen pohtinut, kun olen vasta 34-vuotias, että mitä tulevaisuudessa vielä ehtii tapahtua. Nyt keskityn tähän hetkeen ja nautin tästä.

 

Kuvat: Suvi Widgrenin arkisto

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ysiluokkalaiset työnhaussa – Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle

Yrittäjät tiedotteet - 16. Helmikuu 2018 - 14:29

Viime vuonna Kesäsetelin avulla Helsingin koulujen 9.-luokkalaisista 29 prosenttia sai kesätyöpaikan. Lisäksi Kesäseteli mahdollisti yli 1000 uutta työpaikkaa nuorille. Viime vuonna nuoret päätyivät useimmiten toimisto- ja mediatyöhön (16 prosenttia), liikunta- ja vapaa-ajan tehtäviin (14) ja kaupan alalle (12).


Mikä Kesäseteli on? Kesäseteli on nuorten, Helsingin Yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa 9.-luokkalaisen nuoren kesäksi töihin Kesäsetelillä 3.6.–13.8.2018 välisenä aikana.

Nuori antaa kesäsetelin työnantajalle

Kesäseteli jaetaan 71:ssa helsinkiläisessä koulussa kaikille koulun yhdeksäsluokkalaisille, ja sen jakavat opinto-ohjaajat. Seteli on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toiselle. Miten Kesäseteli toimii? Nuoret saavat koulusta Kesäsetelin ja ottavat yhteyttä työnantajiin. Nuori kertoo Kesäsetelistä työnantajalle hakiessaan työpaikkaa, mutta jos asia ei tule puheeksi, niin siitä kannattaa myös kysäistä.

Saatuaan työpaikan nuori antaa Kesäsetelin työnantajalle, joka palauttaa Kesäsetelin kaupungille työsuhteen päätyttyä, jolloin kaupunki korvaa työnantajalle 300 euroa. Nuoren nettopalkka on vähintään 350 euroa 60 työtunnilta. Viikkotyöajan on oltava vähintään 18 tuntia. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi ajaksi, jolloin palkan tulee olla enemmän kuin 350 euroa. 

Työpaikan ei tarvitse olla Helsingissä

Kesäsetelillä nuoret voivat hakea töihin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin ja seurakuntiin
Työpaikan ei tarvitse sijaita Helsingissä.


Ilmoita kesätyöpaikka Kesäsetelin sivustolla:

http://kesaseteli2018.munstadi.fi/tyopaikkoja/ 

Kuva: Helsingin kaupunki

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ysiluokkalaiset työnhaussa – Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Helmikuu 2018 - 14:29

Viime vuonna Kesäsetelin avulla Helsingin koulujen 9.-luokkalaisista 29 prosenttia sai kesätyöpaikan. Lisäksi Kesäseteli mahdollisti yli 1000 uutta työpaikkaa nuorille. Viime vuonna nuoret päätyivät useimmiten toimisto- ja mediatyöhön (16 prosenttia), liikunta- ja vapaa-ajan tehtäviin (14) ja kaupan alalle (12).


Mikä Kesäseteli on? Kesäseteli on nuorten, Helsingin Yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa 9.-luokkalaisen nuoren kesäksi töihin Kesäsetelillä 3.6.–13.8.2018 välisenä aikana.

Nuori antaa kesäsetelin työnantajalle

Kesäseteli jaetaan 71:ssa helsinkiläisessä koulussa kaikille koulun yhdeksäsluokkalaisille, ja sen jakavat opinto-ohjaajat. Seteli on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toiselle. Miten Kesäseteli toimii? Nuoret saavat koulusta Kesäsetelin ja ottavat yhteyttä työnantajiin. Nuori kertoo Kesäsetelistä työnantajalle hakiessaan työpaikkaa, mutta jos asia ei tule puheeksi, niin siitä kannattaa myös kysäistä.

Saatuaan työpaikan nuori antaa Kesäsetelin työnantajalle, joka palauttaa Kesäsetelin kaupungille työsuhteen päätyttyä, jolloin kaupunki korvaa työnantajalle 300 euroa. Nuoren nettopalkka on vähintään 350 euroa 60 työtunnilta. Viikkotyöajan on oltava vähintään 18 tuntia. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi ajaksi, jolloin palkan tulee olla enemmän kuin 350 euroa. 

Työpaikan ei tarvitse olla Helsingissä

Kesäsetelillä nuoret voivat hakea töihin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin ja seurakuntiin
Työpaikan ei tarvitse sijaita Helsingissä.


Ilmoita kesätyöpaikka Kesäsetelin sivustolla:

http://kesaseteli2018.munstadi.fi/tyopaikkoja/ 

Kuva: Helsingin kaupunki

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ysiluokkalaiset työnhaussa – Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Helmikuu 2018 - 14:29

Viime vuonna Kesäsetelin avulla Helsingin koulujen 9.-luokkalaisista 29 prosenttia sai kesätyöpaikan. Lisäksi Kesäseteli mahdollisti yli 1000 uutta työpaikkaa nuorille. Viime vuonna nuoret päätyivät useimmiten toimisto- ja mediatyöhön (16 prosenttia), liikunta- ja vapaa-ajan tehtäviin (14) ja kaupan alalle (12).


Mikä Kesäseteli on? Kesäseteli on nuorten, Helsingin Yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin kaupungin yhteinen hanke, jolla tuetaan nuorten kesätyöllistymistä. Kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa 9.-luokkalaisen nuoren kesäksi töihin Kesäsetelillä 3.6.–13.8.2018 välisenä aikana.

Nuori antaa kesäsetelin työnantajalle

Kesäseteli jaetaan 71:ssa helsinkiläisessä koulussa kaikille koulun yhdeksäsluokkalaisille, ja sen jakavat opinto-ohjaajat. Seteli on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toiselle. Miten Kesäseteli toimii? Nuoret saavat koulusta Kesäsetelin ja ottavat yhteyttä työnantajiin. Nuori kertoo Kesäsetelistä työnantajalle hakiessaan työpaikkaa, mutta jos asia ei tule puheeksi, niin siitä kannattaa myös kysäistä.

Saatuaan työpaikan nuori antaa Kesäsetelin työnantajalle, joka palauttaa Kesäsetelin kaupungille työsuhteen päätyttyä, jolloin kaupunki korvaa työnantajalle 300 euroa. Nuoren nettopalkka on vähintään 350 euroa 60 työtunnilta. Viikkotyöajan on oltava vähintään 18 tuntia. Työnantaja voi palkata nuoren myös pidemmäksi ajaksi, jolloin palkan tulee olla enemmän kuin 350 euroa. 

Työpaikan ei tarvitse olla Helsingissä

Kesäsetelillä nuoret voivat hakea töihin yrityksiin, yhdistyksiin, säätiöihin ja seurakuntiin
Työpaikan ei tarvitse sijaita Helsingissä.


Ilmoita kesätyöpaikka Kesäsetelin sivustolla:

http://kesaseteli2018.munstadi.fi/tyopaikkoja/ 

Kuva: Helsingin kaupunki

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hyvä työntekijäkokemus parantaa yrityksen tulosta – Pienten sarjan voitti Integrata

Yrittäjät tiedotteet - 16. Helmikuu 2018 - 11:21

Viime vuoteen verrattuna yritysten liikevaihto kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Listalle nousi tänä vuonna 13 ensikertalaista.

Great Place to Work®:n tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin kolmeen kokoluokkaan yritysten työntekijämäärän mukaan. Suurten yritysten sarjassa Suomen parhaaksi työpaikaksi nousi toistamiseen 27 hotellin Scandic. Keskisuurten yritysten luokassa voittoon nousi Euroopan parhaiden työpaikkojenkin listalla nähty 160 henkilöä työllistävä digitaalinen insinööritoimisto Nitor. Pienten sarjan parhaaksi työpaikaksi kipusi tamperelainen konsultointiyritys Integrata, joka henkilöstömäärän kasvusta huolimatta on onnistunut ainutlaatuisen kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Tutkimuksen pisteytyksestä kaksi kolmasosaa koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja kolmasosa johtamiskäytäntöjen asiantuntija-arviosta. Tutkimukseen osallistui 156 organisaatiota, jotka työllistävät yhteensä noin 50 000 työntekijää. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus mittaa yrityskulttuurin luottamuksen tasoa. 

Parhaiden työpaikkojen Trust Index pysyi erinomaisella 87 prosentin tasolla, eli lähes 9/10 työntekijästä pitää työpaikkaansa hyvänä. Kokonaisuudessaan suomalainen työelämä saa Trust Index -arvokseen 56 prosenttia.

Paras keskisuuri: Oma Kamu-konsepti työn ja perheen tasapainottamiseen

Nitor nousee neljäntenä listavuotenaan keskisuurten ykköseksi. Organisaatio on myös sijoittunut Euroopan parhaiden työpaikkojen listalle kolmesti. 

– Olemme mukana tutkimuksessa neljättä kertaa ja neljättä kertaa myös kärkisijoilla. Kuluneen vuoden aikana olemme erityisesti keskittyneet kehittämisessä uuden monikäyttöisen toimitilamme rakentamiseen sekä työn, perheen ja muiden elämänalueiden tasapainottamista työntekijöiden mentoroinnilla tukevan Kamu-konseptin kehittämisellä, kommentoi Tiina Vanala Nitorilta.
 

Paras pieni työpaikka: Integrata, jossa ei ole esimiehiä


Integrata osallistui Suomen parhaat työpaikat -prosessiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 ja ylsi silloin suoraan pienten sarjan sijalle 6. Integratalla uskotaan asiakastyytyväisyyden syntyvän henkilöstön kautta. Integratan asiakkaista 100 prosenttia suosittelisi yritystä kumppanikseen.

Integrata on esimiehetön organisaatio ja sen toiminnan tueksi tarvitaan yhteinen ymmärrys tavoitteista sekä keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Tiimin yhteistuotoksena syntyi Integrata Manifesto, joka avaa taustalla olevat periaatteet ja tekee läpinäkyväksi luodut arvoasetelmat. 

Integratan toimitusjohtaja Riku Heinonen kuvailee integratalaisuutta mielentilaksi.

– Olemme tietoisesti ohjanneet keskipisteen pois sisäisen tehokkuuden kehittämisestä ihmisten vaalimiseen, jotta integratalaiset voivat johtaa itse itseään ja keskittyä arvoa tuottavaan työhön.
 

Hyvä työntekijäkokemus parantaa asiakastyytyväisyyttä

Great Place to Work mittaa organisaatioiden henkilöstön kokemuksen Trust Index -kyselyn avulla ja tämän vuoden listamenestyjät ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka positiivinen työntekijäkokemus korreloi suoraan asiakastyytyväisyyden kanssa.

– Useiden uusien tutkimusten mukaan työntekijäkokemuksella on merkittävin vaikutus asiakkaiden kokemukseen yrityksestä, sen tuotteista, palveluista, brändistä, imagosta sekä laadusta. Trust Index -kysely tarjoaa liiketoiminnan johdolle keinon kuulla henkilöstön kokemus, sanoo Great Place to Workin toimitusjohtaja Katriina Grönqvist.

Pienet organisaatiot (20-49 työntekijää) 1

Integrata Oy 

2

Zef Oy 

3

Fraktio Oy 

4

Paytrail Oyj

5

Kompozure 

6

Koti Puhtaaksi

7

Netlight Consulting 

8

Geniem Oy 

9

Alfame Systems Oy 

10

ONE Mars 

11

Visual Components Oy 

12

Suomen Tilaajavastuu Oy 

13

EMU Oy

14

Insaco Oy 

15

Projecta

Keskisuurten sarja (50-499 työntekijää) 1

Nitor 

2

Pipelife Finland Oy 

3 Wunder 4

Dittmar & Indrenius 

5

Etelä- Savon Työterveys 

6

Lejos Oy 

7 Sievo 8 AbbVie 9

Tuxera 

10

Fingrid Oyj 

11

Pohjolan LVIturva 

12 Next Games Oyj 13

Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 

14

Visma Solutions Oy 

15

Mandatum Life 

16

Newsec 

17

Svea Ekonomi 

18 Framery 19

Pohjola Rakennus Oy 

20

Vaadin Ltd 

21 Softability 22

Exove Oy 

23

Marski Data 

24 Greenled 25

Progman

26

Suomen Punainen Risti, Veripalvelu 

27

Yleinen työttömyyskassa YTK 

28

RD Velho Oy 

29 Talent Vectia 30

Sampo Oyj

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hyvä työntekijäkokemus parantaa yrityksen tulosta – Pienten sarjan voitti Integrata

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Helmikuu 2018 - 11:21

Viime vuoteen verrattuna yritysten liikevaihto kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Listalle nousi tänä vuonna 13 ensikertalaista.

Great Place to Work®:n tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin kolmeen kokoluokkaan yritysten työntekijämäärän mukaan. Suurten yritysten sarjassa Suomen parhaaksi työpaikaksi nousi toistamiseen 27 hotellin Scandic. Keskisuurten yritysten luokassa voittoon nousi Euroopan parhaiden työpaikkojenkin listalla nähty 160 henkilöä työllistävä digitaalinen insinööritoimisto Nitor. Pienten sarjan parhaaksi työpaikaksi kipusi tamperelainen konsultointiyritys Integrata, joka henkilöstömäärän kasvusta huolimatta on onnistunut ainutlaatuisen kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Tutkimuksen pisteytyksestä kaksi kolmasosaa koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja kolmasosa johtamiskäytäntöjen asiantuntija-arviosta. Tutkimukseen osallistui 156 organisaatiota, jotka työllistävät yhteensä noin 50 000 työntekijää. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus mittaa yrityskulttuurin luottamuksen tasoa. 

Parhaiden työpaikkojen Trust Index pysyi erinomaisella 87 prosentin tasolla, eli lähes 9/10 työntekijästä pitää työpaikkaansa hyvänä. Kokonaisuudessaan suomalainen työelämä saa Trust Index -arvokseen 56 prosenttia.

Paras keskisuuri: Oma Kamu-konsepti työn ja perheen tasapainottamiseen

Nitor nousee neljäntenä listavuotenaan keskisuurten ykköseksi. Organisaatio on myös sijoittunut Euroopan parhaiden työpaikkojen listalle kolmesti. 

– Olemme mukana tutkimuksessa neljättä kertaa ja neljättä kertaa myös kärkisijoilla. Kuluneen vuoden aikana olemme erityisesti keskittyneet kehittämisessä uuden monikäyttöisen toimitilamme rakentamiseen sekä työn, perheen ja muiden elämänalueiden tasapainottamista työntekijöiden mentoroinnilla tukevan Kamu-konseptin kehittämisellä, kommentoi Tiina Vanala Nitorilta.
 

Paras pieni työpaikka: Integrata, jossa ei ole esimiehiä


Integrata osallistui Suomen parhaat työpaikat -prosessiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 ja ylsi silloin suoraan pienten sarjan sijalle 6. Integratalla uskotaan asiakastyytyväisyyden syntyvän henkilöstön kautta. Integratan asiakkaista 100 prosenttia suosittelisi yritystä kumppanikseen.

Integrata on esimiehetön organisaatio ja sen toiminnan tueksi tarvitaan yhteinen ymmärrys tavoitteista sekä keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Tiimin yhteistuotoksena syntyi Integrata Manifesto, joka avaa taustalla olevat periaatteet ja tekee läpinäkyväksi luodut arvoasetelmat. 

Integratan toimitusjohtaja Riku Heinonen kuvailee integratalaisuutta mielentilaksi.

– Olemme tietoisesti ohjanneet keskipisteen pois sisäisen tehokkuuden kehittämisestä ihmisten vaalimiseen, jotta integratalaiset voivat johtaa itse itseään ja keskittyä arvoa tuottavaan työhön.
 

Hyvä työntekijäkokemus parantaa asiakastyytyväisyyttä

Great Place to Work mittaa organisaatioiden henkilöstön kokemuksen Trust Index -kyselyn avulla ja tämän vuoden listamenestyjät ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka positiivinen työntekijäkokemus korreloi suoraan asiakastyytyväisyyden kanssa.

– Useiden uusien tutkimusten mukaan työntekijäkokemuksella on merkittävin vaikutus asiakkaiden kokemukseen yrityksestä, sen tuotteista, palveluista, brändistä, imagosta sekä laadusta. Trust Index -kysely tarjoaa liiketoiminnan johdolle keinon kuulla henkilöstön kokemus, sanoo Great Place to Workin toimitusjohtaja Katriina Grönqvist.

Pienet organisaatiot (20-49 työntekijää) 1

Integrata Oy 

2

Zef Oy 

3

Fraktio Oy 

4

Paytrail Oyj

5

Kompozure 

6

Koti Puhtaaksi

7

Netlight Consulting 

8

Geniem Oy 

9

Alfame Systems Oy 

10

ONE Mars 

11

Visual Components Oy 

12

Suomen Tilaajavastuu Oy 

13

EMU Oy

14

Insaco Oy 

15

Projecta

Keskisuurten sarja (50-499 työntekijää) 1

Nitor 

2

Pipelife Finland Oy 

3 Wunder 4

Dittmar & Indrenius 

5

Etelä- Savon Työterveys 

6

Lejos Oy 

7 Sievo 8 AbbVie 9

Tuxera 

10

Fingrid Oyj 

11

Pohjolan LVIturva 

12 Next Games Oyj 13

Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 

14

Visma Solutions Oy 

15

Mandatum Life 

16

Newsec 

17

Svea Ekonomi 

18 Framery 19

Pohjola Rakennus Oy 

20

Vaadin Ltd 

21 Softability 22

Exove Oy 

23

Marski Data 

24 Greenled 25

Progman

26

Suomen Punainen Risti, Veripalvelu 

27

Yleinen työttömyyskassa YTK 

28

RD Velho Oy 

29 Talent Vectia 30

Sampo Oyj

 

Kategoriat: Yrittäjät

Hyvä työntekijäkokemus parantaa yrityksen tulosta – Pienten sarjan voitti Integrata

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Helmikuu 2018 - 11:21

Viime vuoteen verrattuna yritysten liikevaihto kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Listalle nousi tänä vuonna 13 ensikertalaista.

Great Place to Work®:n tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin kolmeen kokoluokkaan yritysten työntekijämäärän mukaan. Suurten yritysten sarjassa Suomen parhaaksi työpaikaksi nousi toistamiseen 27 hotellin Scandic. Keskisuurten yritysten luokassa voittoon nousi Euroopan parhaiden työpaikkojenkin listalla nähty 160 henkilöä työllistävä digitaalinen insinööritoimisto Nitor. Pienten sarjan parhaaksi työpaikaksi kipusi tamperelainen konsultointiyritys Integrata, joka henkilöstömäärän kasvusta huolimatta on onnistunut ainutlaatuisen kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Tutkimuksen pisteytyksestä kaksi kolmasosaa koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja kolmasosa johtamiskäytäntöjen asiantuntija-arviosta. Tutkimukseen osallistui 156 organisaatiota, jotka työllistävät yhteensä noin 50 000 työntekijää. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus mittaa yrityskulttuurin luottamuksen tasoa. 

Parhaiden työpaikkojen Trust Index pysyi erinomaisella 87 prosentin tasolla, eli lähes 9/10 työntekijästä pitää työpaikkaansa hyvänä. Kokonaisuudessaan suomalainen työelämä saa Trust Index -arvokseen 56 prosenttia.

Paras keskisuuri: Oma Kamu-konsepti työn ja perheen tasapainottamiseen

Nitor nousee neljäntenä listavuotenaan keskisuurten ykköseksi. Organisaatio on myös sijoittunut Euroopan parhaiden työpaikkojen listalle kolmesti. 

– Olemme mukana tutkimuksessa neljättä kertaa ja neljättä kertaa myös kärkisijoilla. Kuluneen vuoden aikana olemme erityisesti keskittyneet kehittämisessä uuden monikäyttöisen toimitilamme rakentamiseen sekä työn, perheen ja muiden elämänalueiden tasapainottamista työntekijöiden mentoroinnilla tukevan Kamu-konseptin kehittämisellä, kommentoi Tiina Vanala Nitorilta.
 

Paras pieni työpaikka: Integrata, jossa ei ole esimiehiä


Integrata osallistui Suomen parhaat työpaikat -prosessiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 ja ylsi silloin suoraan pienten sarjan sijalle 6. Integratalla uskotaan asiakastyytyväisyyden syntyvän henkilöstön kautta. Integratan asiakkaista 100 prosenttia suosittelisi yritystä kumppanikseen.

Integrata on esimiehetön organisaatio ja sen toiminnan tueksi tarvitaan yhteinen ymmärrys tavoitteista sekä keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Tiimin yhteistuotoksena syntyi Integrata Manifesto, joka avaa taustalla olevat periaatteet ja tekee läpinäkyväksi luodut arvoasetelmat. 

Integratan toimitusjohtaja Riku Heinonen kuvailee integratalaisuutta mielentilaksi.

– Olemme tietoisesti ohjanneet keskipisteen pois sisäisen tehokkuuden kehittämisestä ihmisten vaalimiseen, jotta integratalaiset voivat johtaa itse itseään ja keskittyä arvoa tuottavaan työhön.
 

Hyvä työntekijäkokemus parantaa asiakastyytyväisyyttä

Great Place to Work mittaa organisaatioiden henkilöstön kokemuksen Trust Index -kyselyn avulla ja tämän vuoden listamenestyjät ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka positiivinen työntekijäkokemus korreloi suoraan asiakastyytyväisyyden kanssa.

– Useiden uusien tutkimusten mukaan työntekijäkokemuksella on merkittävin vaikutus asiakkaiden kokemukseen yrityksestä, sen tuotteista, palveluista, brändistä, imagosta sekä laadusta. Trust Index -kysely tarjoaa liiketoiminnan johdolle keinon kuulla henkilöstön kokemus, sanoo Great Place to Workin toimitusjohtaja Katriina Grönqvist.

Pienet organisaatiot (20-49 työntekijää) 1

Integrata Oy 

2

Zef Oy 

3

Fraktio Oy 

4

Paytrail Oyj

5

Kompozure 

6

Koti Puhtaaksi

7

Netlight Consulting 

8

Geniem Oy 

9

Alfame Systems Oy 

10

ONE Mars 

11

Visual Components Oy 

12

Suomen Tilaajavastuu Oy 

13

EMU Oy

14

Insaco Oy 

15

Projecta

Keskisuurten sarja (50-499 työntekijää) 1

Nitor 

2

Pipelife Finland Oy 

3 Wunder 4

Dittmar & Indrenius 

5

Etelä- Savon Työterveys 

6

Lejos Oy 

7 Sievo 8 AbbVie 9

Tuxera 

10

Fingrid Oyj 

11

Pohjolan LVIturva 

12 Next Games Oyj 13

Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 

14

Visma Solutions Oy 

15

Mandatum Life 

16

Newsec 

17

Svea Ekonomi 

18 Framery 19

Pohjola Rakennus Oy 

20

Vaadin Ltd 

21 Softability 22

Exove Oy 

23

Marski Data 

24 Greenled 25

Progman

26

Suomen Punainen Risti, Veripalvelu 

27

Yleinen työttömyyskassa YTK 

28

RD Velho Oy 

29 Talent Vectia 30

Sampo Oyj

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy myy Yrityspörssin

Yrittäjät tiedotteet - 16. Helmikuu 2018 - 7:48

–  Tässä on huikea potentiaali. Kiinnostuin Yrityspörssin liiketoiminnasta, koska uskon yrityskauppojen lukumäärän kasvavan merkittävästi lähivuosina, kertoo yrityspörssi.fi:n uusi omistaja ja toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava.

Yrityskauppoja oli vuoden 2017 lopussa tehty 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Yrityspörssi on jo nyt Suomen kiinnostavin kauppapaikka yrityksen ostamiseen ja myymiseen,

– Yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa pystymme kehittämään palvelusta entistä vetovoimaisemman ja auttamaan pk-yrityksiä toteuttamaan yrityskauppoja tehokkaammin, Meri Varkoi-Anhava sanoo.

– Yrityspörssin kehitys on ollut myönteistä, mutta nyt on hyvä saada sen kehittämiseen selvästi eri ote ja selkeä vastuutaho. Palvelua on hyvä kehittää eteenpäin yhdessä sitoutuneen yrittäjän kanssa, Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n toimitusjohtaja Taru Jussila toteaa.

Suurin osa ostetuista yrityksistä menestyy

Suomessa on arviolta 30 000 yritystä, joille yrityksen myyminen on ajankohtaista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä yrittäjistä vain puolet toteuttaa toiveensa omistajan vaihtumisesta joko myymällä yrityksensä tai toteuttamalla sukupolvenvaihdoksen.

Olemassa olevan yrityksen ostaminen ja sen kehittäminen on yleensä ”varma sijoitus”:

–  Ostettavista yrityksistä 92 prosenttia jatkaa toimintaansa kolmen toimintavuoden jälkeen, Meri Varkoi-Anhava painottaa.

–Yrityksensä myymistä miettineiden kannattaa lähteä hyvissä ajoin liikkeelle, jo useita vuosia ennen H-hetkeä, esimerkiksi eläköitymistä. Sopivan ostajan löytäminen omalle elämäntyölle voi kestää jonkin aikaa, Varkoi-Anhava sanoo.

Finnveran mukaan 28% ostettavista yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi. Yleisesti kovaa kasvua tavoittelee joka kymmenes yritys. 

–  Mediassa huomiota saavat usein suuret yrityskaupat. Suurin osa yrityskaupoista on kuitenkin pienten ja keskisuurten yritysten kauppoja. Onnistuneet omistajanvaihdokset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten yrittäjien menestykseen ja työpaikkojen lukumäärään lähivuosina, Suomen Yrittäjien Taru Jussila kertoo.

Liiketoiminnan ostamisella uusi suunta uralle

Uuden Yrityspörssin taustalla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, media-alasta, luokitellusta ilmoittelusta ja yrityskaupoista. Meri Varkoi-Anhava on kauppatieteen maisteri ja tehnyt kymmenen vuoden uran johtotehtävissä myynnin ja markkinoinnin parissa, muun muassa Procter & Gamblella ja viimeksi markkinointijohtajana Hiltillä.

Muina osakkaina yrityspörssi.fi:n ostavassa yhtiössä on Meri Varkoi-Anhavan ja Sypoint Oy:n lisäksi Eero Anhava, Pekka Ketonen, Juha Jaskara ja Janne Leino.

–  Olin haaveillut yrittäjyydestä jo vuosia ja toimivan palvelun ostaminen tuntui itselle sopivimmalta tavalta ryhtyä yrittämään. Haluan luoda Yrityspörssistä Suomen parhaan palvelun yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville, Varkoi-Anhava kertoo.

 

Lisätietoja:

www.yritysporssi.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy myy Yrityspörssin

Yrittäjät uutisarkisto - 16. Helmikuu 2018 - 7:48

–  Tässä on huikea potentiaali. Kiinnostuin Yrityspörssin liiketoiminnasta, koska uskon yrityskauppojen lukumäärän kasvavan merkittävästi lähivuosina, kertoo yrityspörssi.fi:n uusi omistaja ja toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava.

Yrityskauppoja oli vuoden 2017 lopussa tehty 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Yrityspörssi on jo nyt Suomen kiinnostavin kauppapaikka yrityksen ostamiseen ja myymiseen,

– Yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa pystymme kehittämään palvelusta entistä vetovoimaisemman ja auttamaan pk-yrityksiä toteuttamaan yrityskauppoja tehokkaammin, Meri Varkoi-Anhava sanoo.

– Yrityspörssin kehitys on ollut myönteistä, mutta nyt on hyvä saada sen kehittämiseen selvästi eri ote ja selkeä vastuutaho. Palvelua on hyvä kehittää eteenpäin yhdessä sitoutuneen yrittäjän kanssa, Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n toimitusjohtaja Taru Jussila toteaa.

Suurin osa ostetuista yrityksistä menestyy

Suomessa on arviolta 30 000 yritystä, joille yrityksen myyminen on ajankohtaista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä yrittäjistä vain puolet toteuttaa toiveensa omistajan vaihtumisesta joko myymällä yrityksensä tai toteuttamalla sukupolvenvaihdoksen.

Olemassa olevan yrityksen ostaminen ja sen kehittäminen on yleensä ”varma sijoitus”:

–  Ostettavista yrityksistä 92 prosenttia jatkaa toimintaansa kolmen toimintavuoden jälkeen, Meri Varkoi-Anhava painottaa.

–Yrityksensä myymistä miettineiden kannattaa lähteä hyvissä ajoin liikkeelle, jo useita vuosia ennen H-hetkeä, esimerkiksi eläköitymistä. Sopivan ostajan löytäminen omalle elämäntyölle voi kestää jonkin aikaa, Varkoi-Anhava sanoo.

Finnveran mukaan 28% ostettavista yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi. Yleisesti kovaa kasvua tavoittelee joka kymmenes yritys. 

–  Mediassa huomiota saavat usein suuret yrityskaupat. Suurin osa yrityskaupoista on kuitenkin pienten ja keskisuurten yritysten kauppoja. Onnistuneet omistajanvaihdokset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten yrittäjien menestykseen ja työpaikkojen lukumäärään lähivuosina, Suomen Yrittäjien Taru Jussila kertoo.

Liiketoiminnan ostamisella uusi suunta uralle

Uuden Yrityspörssin taustalla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, media-alasta, luokitellusta ilmoittelusta ja yrityskaupoista. Meri Varkoi-Anhava on kauppatieteen maisteri ja tehnyt kymmenen vuoden uran johtotehtävissä myynnin ja markkinoinnin parissa, muun muassa Procter & Gamblella ja viimeksi markkinointijohtajana Hiltillä.

Muina osakkaina yrityspörssi.fi:n ostavassa yhtiössä on Meri Varkoi-Anhavan ja Sypoint Oy:n lisäksi Eero Anhava, Pekka Ketonen, Juha Jaskara ja Janne Leino.

–  Olin haaveillut yrittäjyydestä jo vuosia ja toimivan palvelun ostaminen tuntui itselle sopivimmalta tavalta ryhtyä yrittämään. Haluan luoda Yrityspörssistä Suomen parhaan palvelun yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville, Varkoi-Anhava kertoo.

 

Lisätietoja:

www.yritysporssi.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy myy Yrityspörssin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 16. Helmikuu 2018 - 7:48

–  Tässä on huikea potentiaali. Kiinnostuin Yrityspörssin liiketoiminnasta, koska uskon yrityskauppojen lukumäärän kasvavan merkittävästi lähivuosina, kertoo yrityspörssi.fi:n uusi omistaja ja toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava.

Yrityskauppoja oli vuoden 2017 lopussa tehty 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Yrityspörssi on jo nyt Suomen kiinnostavin kauppapaikka yrityksen ostamiseen ja myymiseen,

– Yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa pystymme kehittämään palvelusta entistä vetovoimaisemman ja auttamaan pk-yrityksiä toteuttamaan yrityskauppoja tehokkaammin, Meri Varkoi-Anhava sanoo.

– Yrityspörssin kehitys on ollut myönteistä, mutta nyt on hyvä saada sen kehittämiseen selvästi eri ote ja selkeä vastuutaho. Palvelua on hyvä kehittää eteenpäin yhdessä sitoutuneen yrittäjän kanssa, Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n toimitusjohtaja Taru Jussila toteaa.

Suurin osa ostetuista yrityksistä menestyy

Suomessa on arviolta 30 000 yritystä, joille yrityksen myyminen on ajankohtaista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä yrittäjistä vain puolet toteuttaa toiveensa omistajan vaihtumisesta joko myymällä yrityksensä tai toteuttamalla sukupolvenvaihdoksen.

Olemassa olevan yrityksen ostaminen ja sen kehittäminen on yleensä ”varma sijoitus”:

–  Ostettavista yrityksistä 92 prosenttia jatkaa toimintaansa kolmen toimintavuoden jälkeen, Meri Varkoi-Anhava painottaa.

–Yrityksensä myymistä miettineiden kannattaa lähteä hyvissä ajoin liikkeelle, jo useita vuosia ennen H-hetkeä, esimerkiksi eläköitymistä. Sopivan ostajan löytäminen omalle elämäntyölle voi kestää jonkin aikaa, Varkoi-Anhava sanoo.

Finnveran mukaan 28% ostettavista yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi. Yleisesti kovaa kasvua tavoittelee joka kymmenes yritys. 

–  Mediassa huomiota saavat usein suuret yrityskaupat. Suurin osa yrityskaupoista on kuitenkin pienten ja keskisuurten yritysten kauppoja. Onnistuneet omistajanvaihdokset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten yrittäjien menestykseen ja työpaikkojen lukumäärään lähivuosina, Suomen Yrittäjien Taru Jussila kertoo.

Liiketoiminnan ostamisella uusi suunta uralle

Uuden Yrityspörssin taustalla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, media-alasta, luokitellusta ilmoittelusta ja yrityskaupoista. Meri Varkoi-Anhava on kauppatieteen maisteri ja tehnyt kymmenen vuoden uran johtotehtävissä myynnin ja markkinoinnin parissa, muun muassa Procter & Gamblella ja viimeksi markkinointijohtajana Hiltillä.

Muina osakkaina yrityspörssi.fi:n ostavassa yhtiössä on Meri Varkoi-Anhavan ja Sypoint Oy:n lisäksi Eero Anhava, Pekka Ketonen, Juha Jaskara ja Janne Leino.

–  Olin haaveillut yrittäjyydestä jo vuosia ja toimivan palvelun ostaminen tuntui itselle sopivimmalta tavalta ryhtyä yrittämään. Haluan luoda Yrityspörssistä Suomen parhaan palvelun yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville, Varkoi-Anhava kertoo.

 

Lisätietoja:

www.yritysporssi.fi

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yksinyrittäjien arvostus ylös: Ylen uutinen sai yrittäjäaktiivin takajaloilleen

Yrittäjät tiedotteet - 15. Helmikuu 2018 - 17:00

Develooppi Oy:n yrittäjä Tytti Laine haluaa nostaa yksinyrittäjien arvostusta Suomessa. Laine ihmettelee Ylen verkkosivuilla viime viikolla julkaistua, Nanson tehtaan sulkemisesta kertovaa uutista, jossa vähäteltiin mikroyrittäjien asemaa. Artikkelin mukaan mikroyritykset eivät ratkaise isojen joukkojen työllistymistä.

– On ihan päivänselvä asia, että mikroyritysten rooli on iso. Suomen koko yritysmassasta suurin osa on alle 10 hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on Suomessa 183 000, se on huima määrä. Jokainen heistä työllistää itse itsensä.

Yrittäjävalmennuksia tekevä Laine muistuttaa, että yksinyrittäjiä on Suomessa määrällisesti enemmän kuin maa- ja metsätaloustyrittäjiä.

– Se on merkittävä työnteon muoto. Toki yksittäiselle alueelle on iso merkitys sillä, että yli 100 ihmistä sanotaan irti, kuten Nanson tapauksessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksinyrittäjien status ei näy useinkaan julkisuudessa. Jos mikroyrittäjä lopettaa toimintansa, siitä ei kerrota. Ei seurata sitä, kuinka moni yksinyrittäjä on lopettanut toimintansa kuukauden tai vuoden aikana, hän jatkaa.

Merkittävä osa mikroyrittäjistä toimii erilaisissa verkostoissa ja työllistää osa-aikaisesti.

– Harva toimii totaalisen yksin. On alihankkijoita, kirjanpitäjiä ja yhteistyökumppaneita, joille yksinyrittäjä maksaa palveluista. Sitä kautta moni mikroyrittäjä vaikuttaa toisten työllistymiseen.

Tytti Laine on Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjyyden verkoston johtoryhmän jäsen sekä Suomen Yrittäjänaiset ry:n hallituksen jäsen.

Yksinyrittäminen kasvussa

– Yksinyrittäjien määrä on kasvanut valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa. Jos tästä joukosta joka neljäs työlliostäisi ensimmäisen työntekijän, puhutaan melkein 50 000 työntekijästä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Hän muistuttaa, että yksinyrittäjien asemaa voitaisi parantaa esimerkiksi laajentamalla liikunta- ja kulttuurisetelien verovähennysoikeus myös heille.

– Se on selkeä epäkohta. Arvio on, että verovähennyksen salliminen ei aiheuttaisi kovin merkittäviä kustannuksia. 

Hämeenniemen mukaan yksinyrittäjät kokevat sääntelyn ja byrokratian erityisen raskaaksi, koska yksi ihminen joutuu vastaamaan yksin kaikesta.

Vuosi sitten tehdyn Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjien koulutustaso on noussut. Aiempaa useammalla on nykyisin yliopisto- tai amk-tutkinto. Vastaajista 35 prosenttia kertoi palkanneensa työntekijän jossakin yritystoimintansa vaiheessa. Painavin peruste sille, ettei työntekijää ole palkattu, on työn riittämättömyys useammalle henkilölle.

Lähes puolet yksinyrittäjistä toimii säännöllisessä yhteistyössä 2–3 muun yrittäjän tai yrityksen kanssa.

Kuvat: Tytti Laineen albumi, iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yksinyrittäjien arvostus ylös: Ylen uutinen sai yrittäjäaktiivin takajaloilleen

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Helmikuu 2018 - 17:00

Develooppi Oy:n yrittäjä Tytti Laine haluaa nostaa yksinyrittäjien arvostusta Suomessa. Laine ihmettelee Ylen verkkosivuilla viime viikolla julkaistua, Nanson tehtaan sulkemisesta kertovaa uutista, jossa vähäteltiin mikroyrittäjien asemaa. Artikkelin mukaan mikroyritykset eivät ratkaise isojen joukkojen työllistymistä.

– On ihan päivänselvä asia, että mikroyritysten rooli on iso. Suomen koko yritysmassasta suurin osa on alle 10 hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on Suomessa 183 000, se on huima määrä. Jokainen heistä työllistää itse itsensä.

Yrittäjävalmennuksia tekevä Laine muistuttaa, että yksinyrittäjiä on Suomessa määrällisesti enemmän kuin maa- ja metsätaloustyrittäjiä.

– Se on merkittävä työnteon muoto. Toki yksittäiselle alueelle on iso merkitys sillä, että yli 100 ihmistä sanotaan irti, kuten Nanson tapauksessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksinyrittäjien status ei näy useinkaan julkisuudessa. Jos mikroyrittäjä lopettaa toimintansa, siitä ei kerrota. Ei seurata sitä, kuinka moni yksinyrittäjä on lopettanut toimintansa kuukauden tai vuoden aikana, hän jatkaa.

Merkittävä osa mikroyrittäjistä toimii erilaisissa verkostoissa ja työllistää osa-aikaisesti.

– Harva toimii totaalisen yksin. On alihankkijoita, kirjanpitäjiä ja yhteistyökumppaneita, joille yksinyrittäjä maksaa palveluista. Sitä kautta moni mikroyrittäjä vaikuttaa toisten työllistymiseen.

Tytti Laine on Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjyyden verkoston johtoryhmän jäsen sekä Suomen Yrittäjänaiset ry:n hallituksen jäsen.

Yksinyrittäminen kasvussa

– Yksinyrittäjien määrä on kasvanut valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa. Jos tästä joukosta joka neljäs työlliostäisi ensimmäisen työntekijän, puhutaan melkein 50 000 työntekijästä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Hän muistuttaa, että yksinyrittäjien asemaa voitaisi parantaa esimerkiksi laajentamalla liikunta- ja kulttuurisetelien verovähennysoikeus myös heille.

– Se on selkeä epäkohta. Arvio on, että verovähennyksen salliminen ei aiheuttaisi kovin merkittäviä kustannuksia. 

Hämeenniemen mukaan yksinyrittäjät kokevat sääntelyn ja byrokratian erityisen raskaaksi, koska yksi ihminen joutuu vastaamaan yksin kaikesta.

Vuosi sitten tehdyn Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjien koulutustaso on noussut. Aiempaa useammalla on nykyisin yliopisto- tai amk-tutkinto. Vastaajista 35 prosenttia kertoi palkanneensa työntekijän jossakin yritystoimintansa vaiheessa. Painavin peruste sille, ettei työntekijää ole palkattu, on työn riittämättömyys useammalle henkilölle.

Lähes puolet yksinyrittäjistä toimii säännöllisessä yhteistyössä 2–3 muun yrittäjän tai yrityksen kanssa.

Kuvat: Tytti Laineen albumi, iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yksinyrittäjien arvostus ylös: Ylen uutinen sai yrittäjäaktiivin takajaloilleen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 15. Helmikuu 2018 - 17:00

Develooppi Oy:n yrittäjä Tytti Laine haluaa nostaa yksinyrittäjien arvostusta Suomessa. Laine ihmettelee Ylen verkkosivuilla viime viikolla julkaistua, Nanson tehtaan sulkemisesta kertovaa uutista, jossa vähäteltiin mikroyrittäjien asemaa. Artikkelin mukaan mikroyritykset eivät ratkaise isojen joukkojen työllistymistä.

– On ihan päivänselvä asia, että mikroyritysten rooli on iso. Suomen koko yritysmassasta suurin osa on alle 10 hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on Suomessa 183 000, se on huima määrä. Jokainen heistä työllistää itse itsensä.

Yrittäjävalmennuksia tekevä Laine muistuttaa, että yksinyrittäjiä on Suomessa määrällisesti enemmän kuin maa- ja metsätaloustyrittäjiä.

– Se on merkittävä työnteon muoto. Toki yksittäiselle alueelle on iso merkitys sillä, että yli 100 ihmistä sanotaan irti, kuten Nanson tapauksessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksinyrittäjien status ei näy useinkaan julkisuudessa. Jos mikroyrittäjä lopettaa toimintansa, siitä ei kerrota. Ei seurata sitä, kuinka moni yksinyrittäjä on lopettanut toimintansa kuukauden tai vuoden aikana, hän jatkaa.

Merkittävä osa mikroyrittäjistä toimii erilaisissa verkostoissa ja työllistää osa-aikaisesti.

– Harva toimii totaalisen yksin. On alihankkijoita, kirjanpitäjiä ja yhteistyökumppaneita, joille yksinyrittäjä maksaa palveluista. Sitä kautta moni mikroyrittäjä vaikuttaa toisten työllistymiseen.

Tytti Laine on Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjyyden verkoston johtoryhmän jäsen sekä Suomen Yrittäjänaiset ry:n hallituksen jäsen.

Yksinyrittäminen kasvussa

– Yksinyrittäjien määrä on kasvanut valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa. Jos tästä joukosta joka neljäs työlliostäisi ensimmäisen työntekijän, puhutaan melkein 50 000 työntekijästä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Hän muistuttaa, että yksinyrittäjien asemaa voitaisi parantaa esimerkiksi laajentamalla liikunta- ja kulttuurisetelien verovähennysoikeus myös heille.

– Se on selkeä epäkohta. Arvio on, että verovähennyksen salliminen ei aiheuttaisi kovin merkittäviä kustannuksia. 

Hämeenniemen mukaan yksinyrittäjät kokevat sääntelyn ja byrokratian erityisen raskaaksi, koska yksi ihminen joutuu vastaamaan yksin kaikesta.

Vuosi sitten tehdyn Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjien koulutustaso on noussut. Aiempaa useammalla on nykyisin yliopisto- tai amk-tutkinto. Vastaajista 35 prosenttia kertoi palkanneensa työntekijän jossakin yritystoimintansa vaiheessa. Painavin peruste sille, ettei työntekijää ole palkattu, on työn riittämättömyys useammalle henkilölle.

Lähes puolet yksinyrittäjistä toimii säännöllisessä yhteistyössä 2–3 muun yrittäjän tai yrityksen kanssa.

Kuvat: Tytti Laineen albumi, iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä