Uutisten kerääjä

Tutkimus: Keskisuuret yritykset uskovat kasvuun

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 21. Syyskuu 2017 - 13:35

Tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö EY:n tekemän kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset keskisuuret yritykset ovat muita luottavaisempia kasvun suhteen.

64 prosenttia suomalaisvastaajista uskoo yrityksensä kasvavan Maailmanpankin esittämää ennustetta (2,7 prosenttia) ripeämmin. Enemmistö luottaa jopa 6-15 prosentin kasvuun.

– Keskisuurten yritysten optimistisuus ja kasvunälkä ovat piristävää luettavaa. Kasvua haetaan ennen kaikkea markkinaosuuden kasvattamisesta, uusista maantieteellisistä markkinoista sekä yrityskaupoista. Kansainvälisellä tasolla reilu kolmasosa ja suomalaisvastaajistakin yli neljäsosa miettii tällä hetkellä yritysostoa tai yhdistymistä. Se kertoo siitä, että pääomamarkkinat eivät ole enää pelkästään isojen yritysten temmellyskenttää. Myös keskisuuret näkevät yrityskaupat ja listautumisen potentiaalisena välineenä kasvulle. Rohkeutta kasvaa siis löytyy, ja se on todella hyvä uutinen – myös Suomelle, sanoo kasvumarkkinoista vastaava johtaja Matti Copeland EY:ltä.

"Osaajat kiinnostuneita työpaikan sielusta"

Suomalaisvastaajien ykköshaaste on oikeanlaisen osaamisen löytäminen.

62 prosenttia yrityksistä aikoo palkata lisää osaajia vuoden sisällä.

– Tarve saada lisää osaajia näkyy tuloksista selvästi. Kilpailu parhaista asiantuntijoista on kuitenkin kovaa. Yritysten tulisi ymmärtää, miten parhaat osaajat saadaan houkuteltua ja pidettyä sitoutuneina. Yksi tärkeä erottava tekijä on yrityskulttuuri. Osaajat ovat kiinnostuneita työpaikan sielusta ja hakeutuvat paikkoihin, joissa on innostunut ilmapiiri ja mahdollisuus muutokseen.

Keskisuurten yritysten johdon näkemyksiä kasvusta tutkittiin 30 eri maassa. Suomalaisten lisäksi vastaajina oli noin 2 300 keskisuurta yritystä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tyrnäväläistehtaan vodka päätyi F1-kisan VIP-juhliin – ”meidät yritettiin ohittaa rahalla, mutta laatu ratkaisi”

Yrittäjät tiedotteet - 21. Syyskuu 2017 - 11:37

Elettiin kevättä 2016. Pohjois-Pohjanmaalta, Tyrnävän kunnasta tulevan Shaman Spiritsin väki oli messumatkalla Singaporessa "metsästämässä hyviä maahantuojia ja jakelijoita".

– Paikallinen bisnesperhe löysi meidät ja tykästyivät tuotesarjaamme. He myös pitivät huolen siitä, ettei kukaan muu päässyt meidän kanssa juttusille, muistelee Shaman Spiritsin toimitusjohtaja Ilpo Sulkala.

Ensimmäinen kontillinen tyrnäväläistehtaan tuotteita matkasi Singaporeen viime maaliskuussa.

– Perheen sukulaiset omistavat tapahtumatuotantoyrityksen, joka tekee muun muassa valaistuksen Singaporen F1-osakilpailuun. Sitä kautta pääsimme esittelemään Laplandia Vodkaamme kisajärjestäjille. He tykästyivät siihen valtavasti.

-Tuttavuussuhdekaan ei olisi auttanut, jos tuote ei olisi ollut kunnossa.

Näin suomalaisjuoma päätyi F1-kisan The Podium Lounge -juhlien kaatovodkaksi.

– Kansainväliset brändit yrittivät ostaa meidät ulos, ohittaa rahalla, mutta laatu ratkaisi. Aika mahtava juttu, Sulkala hehkuttaa.

Poduim lounge kokosi kisapäivien jälkeen kansainväliset VIP-vieraat ja F1-tiimit kuljettajineen.

– Lisäksi olimme sponsorina mukana Jackie Stewartin kunniaksi järjestetyllä gaalaillallisella. Sinne piti maksaa, olimme siellä Mersun ja muiden suurten nimien joukossa.

Huippuravintoloiden valikoimiin

Kansainvälistyminen etenee myös toista reittiä. Fine dining -ravintolaketju Nobu otti Laplandia-vodkan valikoimiinsa. Marraskuun loppuun mennessä suomalaisjuomaa on saatavilla kaikista kolmesta Lontoon Nobusta.

Yksi ketjun omistajista on näyttelijälegenda Robert de Niro.

– Etenemme monella rintamalla. Kaikki työ edesauttaa brändin rakentamisessa, jotta pääsemme premium-luokkaan

– Isot yritykset voivat kylvää kymmeniä ja satoja tuhansia euroja, mutta me yritämme toisella tavalla. Olemme rakentaneet brändiä vasta 2-2,5 vuotta. Väitän, että työ vie 10 vuotta, Sulkala tuumii.

Yhteistyötä suomalaiskuskien kanssa?

Skandinaavisuudesta on etua maailmalla.

– Skandinavian maat edustavat rehellistä ja luotettavaa porukkaa, jonka kanssa on helppo tehdä yhteistyötä. Maailmalla liikkuu niin paljon feikkiviinaa.

– Toki autourheilusta tutut nimet Häkkinen, Räikkönen ja Bottas auttavat tunnettavuuden lisäämisessä.

Sulkala ei sulje pois mahdollisuutta, että Shaman Spirits tekisi yhteistyötä esimerkiksi jonkun edellämainitun kanssa.

– Arvomaailmojen on kohdattava. Varmasti voimme saada aikaan järkevää ja hyvää yhteistyötä, mutta ehkä meillä ei vielä ole ihan varaa näiden herrojen hintalappuihin. Toisaalta, you never know, voisivatko he jeesata jotain pientä suomalaisyritystä menestymään maailmalla, Sulkala miettii.

Yritysten välinen yhteistyö on muutenkin Sulkalan toiveissa.

– Siteeraan erästä tuttuani, joka sanoi, että "Ilpo, ei Suomi ole maa, Suomi on klubi". Täällä kaikkien pitäisi tehdä yhteistyötä vientiteollisuuden kasvun eteen. Eivät suomalaiset alkoholitehtaatkaan kilpaile keskenään. Kaikki pärjäävät, jos yhdessä auttavat toinen toisiamme.

"Lisää työpaikkoja"

Haastattelua edeltäneenä hetkenä Sulkala kertoo käyneensä puhelinkeskustelun myyntihenkilöstön lisäämisestä.

– Väittäisin, että yhtiöön tulee 5-8 työpaikkaa seuraavan vuoden aikana, varsinkin markkinointiin, tiedotus- ja talouspuolelle.

Tuotantoprosessin puolella Shaman Spirits työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä.

– Tänä vuonna teemme 500 000-700 000 pulloa. Kasvumahdollisuus on 8-10 kertaistaa se 5 miljoonaan pulloon.

– Kaikki yrittäjät, toimialasta riippumatta, tietävät, mitä on rakentaa yritystoimintaa. Olla kuolemanlaaksossa, jossa tuntuu, että rahat loppuvat. Kuitenkin nurkan takana on paistamassa aika iso aurinko. Se vaatii voimia ja asennetta mennä eteenpäin, Sulkala summaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tyrnäväläistehtaan vodka päätyi F1-kisan VIP-juhliin – ”meidät yritettiin ohittaa rahalla, mutta laatu ratkaisi”

Yrittäjät uutisarkisto - 21. Syyskuu 2017 - 11:37

Elettiin kevättä 2016. Pohjois-Pohjanmaalta, Tyrnävän kunnasta tulevan Shaman Spiritsin väki oli messumatkalla Singaporessa "metsästämässä hyviä maahantuojia ja jakelijoita".

– Paikallinen bisnesperhe löysi meidät ja tykästyivät tuotesarjaamme. He myös pitivät huolen siitä, ettei kukaan muu päässyt meidän kanssa juttusille, muistelee Shaman Spiritsin toimitusjohtaja Ilpo Sulkala.

Ensimmäinen kontillinen tyrnäväläistehtaan tuotteita matkasi Singaporeen viime maaliskuussa.

– Perheen sukulaiset omistavat tapahtumatuotantoyrityksen, joka tekee muun muassa valaistuksen Singaporen F1-osakilpailuun. Sitä kautta pääsimme esittelemään Laplandia Vodkaamme kisajärjestäjille. He tykästyivät siihen valtavasti.

-Tuttavuussuhdekaan ei olisi auttanut, jos tuote ei olisi ollut kunnossa.

Näin suomalaisjuoma päätyi F1-kisan The Podium Lounge -juhlien kaatovodkaksi.

– Kansainväliset brändit yrittivät ostaa meidät ulos, ohittaa rahalla, mutta laatu ratkaisi. Aika mahtava juttu, Sulkala hehkuttaa.

Poduim lounge kokosi kisapäivien jälkeen kansainväliset VIP-vieraat ja F1-tiimit kuljettajineen.

– Lisäksi olimme sponsorina mukana Jackie Stewartin kunniaksi järjestetyllä gaalaillallisella. Sinne piti maksaa, olimme siellä Mersun ja muiden suurten nimien joukossa.

Huippuravintoloiden valikoimiin

Kansainvälistyminen etenee myös toista reittiä. Fine dining -ravintolaketju Nobu otti Laplandia-vodkan valikoimiinsa. Marraskuun loppuun mennessä suomalaisjuomaa on saatavilla kaikista kolmesta Lontoon Nobusta.

Yksi ketjun omistajista on näyttelijälegenda Robert de Niro.

– Etenemme monella rintamalla. Kaikki työ edesauttaa brändin rakentamisessa, jotta pääsemme premium-luokkaan

– Isot yritykset voivat kylvää kymmeniä ja satoja tuhansia euroja, mutta me yritämme toisella tavalla. Olemme rakentaneet brändiä vasta 2-2,5 vuotta. Väitän, että työ vie 10 vuotta, Sulkala tuumii.

Yhteistyötä suomalaiskuskien kanssa?

Skandinaavisuudesta on etua maailmalla.

– Skandinavian maat edustavat rehellistä ja luotettavaa porukkaa, jonka kanssa on helppo tehdä yhteistyötä. Maailmalla liikkuu niin paljon feikkiviinaa.

– Toki autourheilusta tutut nimet Häkkinen, Räikkönen ja Bottas auttavat tunnettavuuden lisäämisessä.

Sulkala ei sulje pois mahdollisuutta, että Shaman Spirits tekisi yhteistyötä esimerkiksi jonkun edellämainitun kanssa.

– Arvomaailmojen on kohdattava. Varmasti voimme saada aikaan järkevää ja hyvää yhteistyötä, mutta ehkä meillä ei vielä ole ihan varaa näiden herrojen hintalappuihin. Toisaalta, you never know, voisivatko he jeesata jotain pientä suomalaisyritystä menestymään maailmalla, Sulkala miettii.

Yritysten välinen yhteistyö on muutenkin Sulkalan toiveissa.

– Siteeraan erästä tuttuani, joka sanoi, että "Ilpo, ei Suomi ole maa, Suomi on klubi". Täällä kaikkien pitäisi tehdä yhteistyötä vientiteollisuuden kasvun eteen. Eivät suomalaiset alkoholitehtaatkaan kilpaile keskenään. Kaikki pärjäävät, jos yhdessä auttavat toinen toisiamme.

"Lisää työpaikkoja"

Haastattelua edeltäneenä hetkenä Sulkala kertoo käyneensä puhelinkeskustelun myyntihenkilöstön lisäämisestä.

– Väittäisin, että yhtiöön tulee 5-8 työpaikkaa seuraavan vuoden aikana, varsinkin markkinointiin, tiedotus- ja talouspuolelle.

Tuotantoprosessin puolella Shaman Spirits työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä.

– Tänä vuonna teemme 500 000-700 000 pulloa. Kasvumahdollisuus on 8-10 kertaistaa se 5 miljoonaan pulloon.

– Kaikki yrittäjät, toimialasta riippumatta, tietävät, mitä on rakentaa yritystoimintaa. Olla kuolemanlaaksossa, jossa tuntuu, että rahat loppuvat. Kuitenkin nurkan takana on paistamassa aika iso aurinko. Se vaatii voimia ja asennetta mennä eteenpäin, Sulkala summaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tyrnäväläistehtaan vodka päätyi F1-kisan VIP-juhliin – ”meidät yritettiin ohittaa rahalla, mutta laatu ratkaisi”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 21. Syyskuu 2017 - 11:37

Elettiin kevättä 2016. Pohjois-Pohjanmaalta, Tyrnävän kunnasta tulevan Shaman Spiritsin väki oli messumatkalla Singaporessa "metsästämässä hyviä maahantuojia ja jakelijoita".

– Paikallinen bisnesperhe löysi meidät ja tykästyivät tuotesarjaamme. He myös pitivät huolen siitä, ettei kukaan muu päässyt meidän kanssa juttusille, muistelee Shaman Spiritsin toimitusjohtaja Ilpo Sulkala.

Ensimmäinen kontillinen tyrnäväläistehtaan tuotteita matkasi Singaporeen viime maaliskuussa.

– Perheen sukulaiset omistavat tapahtumatuotantoyrityksen, joka tekee muun muassa valaistuksen Singaporen F1-osakilpailuun. Sitä kautta pääsimme esittelemään Laplandia Vodkaamme kisajärjestäjille. He tykästyivät siihen valtavasti.

-Tuttavuussuhdekaan ei olisi auttanut, jos tuote ei olisi ollut kunnossa.

Näin suomalaisjuoma päätyi F1-kisan The Podium Lounge -juhlien kaatovodkaksi.

– Kansainväliset brändit yrittivät ostaa meidät ulos, ohittaa rahalla, mutta laatu ratkaisi. Aika mahtava juttu, Sulkala hehkuttaa.

Poduim lounge kokosi kisapäivien jälkeen kansainväliset VIP-vieraat ja F1-tiimit kuljettajineen.

– Lisäksi olimme sponsorina mukana Jackie Stewartin kunniaksi järjestetyllä gaalaillallisella. Sinne piti maksaa, olimme siellä Mersun ja muiden suurten nimien joukossa.

Huippuravintoloiden valikoimiin

Kansainvälistyminen etenee myös toista reittiä. Fine dining -ravintolaketju Nobu otti Laplandia-vodkan valikoimiinsa. Marraskuun loppuun mennessä suomalaisjuomaa on saatavilla kaikista kolmesta Lontoon Nobusta.

Yksi ketjun omistajista on näyttelijälegenda Robert de Niro.

– Etenemme monella rintamalla. Kaikki työ edesauttaa brändin rakentamisessa, jotta pääsemme premium-luokkaan

– Isot yritykset voivat kylvää kymmeniä ja satoja tuhansia euroja, mutta me yritämme toisella tavalla. Olemme rakentaneet brändiä vasta 2-2,5 vuotta. Väitän, että työ vie 10 vuotta, Sulkala tuumii.

Yhteistyötä suomalaiskuskien kanssa?

Skandinaavisuudesta on etua maailmalla.

– Skandinavian maat edustavat rehellistä ja luotettavaa porukkaa, jonka kanssa on helppo tehdä yhteistyötä. Maailmalla liikkuu niin paljon feikkiviinaa.

– Toki autourheilusta tutut nimet Häkkinen, Räikkönen ja Bottas auttavat tunnettavuuden lisäämisessä.

Sulkala ei sulje pois mahdollisuutta, että Shaman Spirits tekisi yhteistyötä esimerkiksi jonkun edellämainitun kanssa.

– Arvomaailmojen on kohdattava. Varmasti voimme saada aikaan järkevää ja hyvää yhteistyötä, mutta ehkä meillä ei vielä ole ihan varaa näiden herrojen hintalappuihin. Toisaalta, you never know, voisivatko he jeesata jotain pientä suomalaisyritystä menestymään maailmalla, Sulkala miettii.

Yritysten välinen yhteistyö on muutenkin Sulkalan toiveissa.

– Siteeraan erästä tuttuani, joka sanoi, että "Ilpo, ei Suomi ole maa, Suomi on klubi". Täällä kaikkien pitäisi tehdä yhteistyötä vientiteollisuuden kasvun eteen. Eivät suomalaiset alkoholitehtaatkaan kilpaile keskenään. Kaikki pärjäävät, jos yhdessä auttavat toinen toisiamme.

"Lisää työpaikkoja"

Haastattelua edeltäneenä hetkenä Sulkala kertoo käyneensä puhelinkeskustelun myyntihenkilöstön lisäämisestä.

– Väittäisin, että yhtiöön tulee 5-8 työpaikkaa seuraavan vuoden aikana, varsinkin markkinointiin, tiedotus- ja talouspuolelle.

Tuotantoprosessin puolella Shaman Spirits työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä.

– Tänä vuonna teemme 500 000-700 000 pulloa. Kasvumahdollisuus on 8-10 kertaistaa se 5 miljoonaan pulloon.

– Kaikki yrittäjät, toimialasta riippumatta, tietävät, mitä on rakentaa yritystoimintaa. Olla kuolemanlaaksossa, jossa tuntuu, että rahat loppuvat. Kuitenkin nurkan takana on paistamassa aika iso aurinko. Se vaatii voimia ja asennetta mennä eteenpäin, Sulkala summaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Nukuitko taas huonosti? Näin univaje pilaa päiväsi

Yrittäjät tiedotteet - 21. Syyskuu 2017 - 9:47

Väsyttääkö taas? Keskittyminen on vaikeaa, eikä edes aamukahvi piristä riittävästi työpäivän käynnistämisessä?

– Tiedämme, että pitäisi nukkua, mutta uni jää muiden asioiden jalkoihin. Meillä on usein liikaa ristiin vetäviä tarpeita. Univajeella on kuitenkin paljon vaikutusta elimistöömme ja sitä kautta myös työhyvinvointiin, Sleep Team Helsinki -unitutkimusryhmässä väitellyt Vilma Lammi sanoo.

Valtaosa tarvitsee öisin unta 7-8 tuntia. Silti monet pihistelevät unen määrässä.

Huonosti nukuttu yö syö luovuutta ja proaktiivisuutta. Lisäksi se voi nollata edellisen päivän opit.

– Kun omaksumme töissä uutta tietoa, on tärkeää, että nukumme seuraavan yön kunnolla. Syvän unen aikana aivomme prosessoivat päivällä opittua ja painavat tiedon pitkäkestoiseen muistiin. Moni varmasti tunnistaa opiskelija-ajoiltaan ilmiön, kun luetaan yötä myöten kokeeseen ja ”oksennetaan” kaikki opittu tieto seuraavana aamuna paperille. Tentti saattaa mennä hyvin, mutta harvoin tieto jää pidemmäksi ajaksi säilöön.

”Elimistö taistele tai pakene -tilassa”

Uni vaikuttaa aivojen lisäksi myös sydänterveyteen, sekä immuunijärjestelmään ja aineenvaihduntaan.

Säännöllisestä vuorokausirytmistä tulisi tutkijan mukaan pitää kiinni myös vapaapäivinä.

– Jos menemme viikonloppuna nukkumaan useita tunteja myöhemmin kuin arkisin, sekoitamme rytmin. Se on melkein kuin ottaisimme joka perjantai matkan kohteeseen, jossa on muutaman tunnin aikaero.

Monilla juuri työasiat valvottavat. Yhden yön unettomuus ei Lammin mielestä ole vaarallista.

– On hyvä tietää, että uusissa tilanteissa uneton yö on luonnollista sopeutumista, eikä sitä kannata pelästyä. Joudumme helposti huolikierteeseen, jos stressaamme työstä ja unesta samaan aikaan.

Tutkija neuvoo "petkuttamaan" kehoa.

–  Kun stressaamme, elimistömme on taistele tai pakene -tilassa, eikä siksi päästä meitä nukahtamaan. Voimme huijata aivojamme elimistön kautta ja kertoa, että nyt on aika nukahtaa. Tämä onnistuu yksinkertaisimmillaan niin, että keskitymme rauhalliseen hengittelyyn, Lammi vihjaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Nukuitko taas huonosti? Näin univaje pilaa päiväsi

Yrittäjät uutisarkisto - 21. Syyskuu 2017 - 9:47

Väsyttääkö taas? Keskittyminen on vaikeaa, eikä edes aamukahvi piristä riittävästi työpäivän käynnistämisessä?

– Tiedämme, että pitäisi nukkua, mutta uni jää muiden asioiden jalkoihin. Meillä on usein liikaa ristiin vetäviä tarpeita. Univajeella on kuitenkin paljon vaikutusta elimistöömme ja sitä kautta myös työhyvinvointiin, Sleep Team Helsinki -unitutkimusryhmässä väitellyt Vilma Lammi sanoo.

Valtaosa tarvitsee öisin unta 7-8 tuntia. Silti monet pihistelevät unen määrässä.

Huonosti nukuttu yö syö luovuutta ja proaktiivisuutta. Lisäksi se voi nollata edellisen päivän opit.

– Kun omaksumme töissä uutta tietoa, on tärkeää, että nukumme seuraavan yön kunnolla. Syvän unen aikana aivomme prosessoivat päivällä opittua ja painavat tiedon pitkäkestoiseen muistiin. Moni varmasti tunnistaa opiskelija-ajoiltaan ilmiön, kun luetaan yötä myöten kokeeseen ja ”oksennetaan” kaikki opittu tieto seuraavana aamuna paperille. Tentti saattaa mennä hyvin, mutta harvoin tieto jää pidemmäksi ajaksi säilöön.

”Elimistö taistele tai pakene -tilassa”

Uni vaikuttaa aivojen lisäksi myös sydänterveyteen, sekä immuunijärjestelmään ja aineenvaihduntaan.

Säännöllisestä vuorokausirytmistä tulisi tutkijan mukaan pitää kiinni myös vapaapäivinä.

– Jos menemme viikonloppuna nukkumaan useita tunteja myöhemmin kuin arkisin, sekoitamme rytmin. Se on melkein kuin ottaisimme joka perjantai matkan kohteeseen, jossa on muutaman tunnin aikaero.

Monilla juuri työasiat valvottavat. Yhden yön unettomuus ei Lammin mielestä ole vaarallista.

– On hyvä tietää, että uusissa tilanteissa uneton yö on luonnollista sopeutumista, eikä sitä kannata pelästyä. Joudumme helposti huolikierteeseen, jos stressaamme työstä ja unesta samaan aikaan.

Tutkija neuvoo "petkuttamaan" kehoa.

–  Kun stressaamme, elimistömme on taistele tai pakene -tilassa, eikä siksi päästä meitä nukahtamaan. Voimme huijata aivojamme elimistön kautta ja kertoa, että nyt on aika nukahtaa. Tämä onnistuu yksinkertaisimmillaan niin, että keskitymme rauhalliseen hengittelyyn, Lammi vihjaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Nukuitko taas huonosti? Näin univaje pilaa päiväsi

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 21. Syyskuu 2017 - 9:47

Väsyttääkö taas? Keskittyminen on vaikeaa, eikä edes aamukahvi piristä riittävästi työpäivän käynnistämisessä?

– Tiedämme, että pitäisi nukkua, mutta uni jää muiden asioiden jalkoihin. Meillä on usein liikaa ristiin vetäviä tarpeita. Univajeella on kuitenkin paljon vaikutusta elimistöömme ja sitä kautta myös työhyvinvointiin, Sleep Team Helsinki -unitutkimusryhmässä väitellyt Vilma Lammi sanoo.

Valtaosa tarvitsee öisin unta 7-8 tuntia. Silti monet pihistelevät unen määrässä.

Huonosti nukuttu yö syö luovuutta ja proaktiivisuutta. Lisäksi se voi nollata edellisen päivän opit.

– Kun omaksumme töissä uutta tietoa, on tärkeää, että nukumme seuraavan yön kunnolla. Syvän unen aikana aivomme prosessoivat päivällä opittua ja painavat tiedon pitkäkestoiseen muistiin. Moni varmasti tunnistaa opiskelija-ajoiltaan ilmiön, kun luetaan yötä myöten kokeeseen ja ”oksennetaan” kaikki opittu tieto seuraavana aamuna paperille. Tentti saattaa mennä hyvin, mutta harvoin tieto jää pidemmäksi ajaksi säilöön.

”Elimistö taistele tai pakene -tilassa”

Uni vaikuttaa aivojen lisäksi myös sydänterveyteen, sekä immuunijärjestelmään ja aineenvaihduntaan.

Säännöllisestä vuorokausirytmistä tulisi tutkijan mukaan pitää kiinni myös vapaapäivinä.

– Jos menemme viikonloppuna nukkumaan useita tunteja myöhemmin kuin arkisin, sekoitamme rytmin. Se on melkein kuin ottaisimme joka perjantai matkan kohteeseen, jossa on muutaman tunnin aikaero.

Monilla juuri työasiat valvottavat. Yhden yön unettomuus ei Lammin mielestä ole vaarallista.

– On hyvä tietää, että uusissa tilanteissa uneton yö on luonnollista sopeutumista, eikä sitä kannata pelästyä. Joudumme helposti huolikierteeseen, jos stressaamme työstä ja unesta samaan aikaan.

Tutkija neuvoo "petkuttamaan" kehoa.

–  Kun stressaamme, elimistömme on taistele tai pakene -tilassa, eikä siksi päästä meitä nukahtamaan. Voimme huijata aivojamme elimistön kautta ja kertoa, että nyt on aika nukahtaa. Tämä onnistuu yksinkertaisimmillaan niin, että keskitymme rauhalliseen hengittelyyn, Lammi vihjaa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oululainen yritys pyörittää vertaisverkkokauppaa jo 18 Euroopan maassa

Yrittäjät tiedotteet - 20. Syyskuu 2017 - 13:43

Vertaisverkkokauppa vähänkäytetty.fi:n palvelussa ihminen voi ostaa muiden kuluttajien käytettyjä vaatteita ja muita pientavaroita. Palvelu toimii englanniksi jo 13:ssa Euroopan maassa nimellä netflea.com. Nyt tämä oululainen yritys on avannut palvelunsa Saksassa, Itävallassa, Hollannissa, Belgiassa ja Puolassa maiden omalla äidinkielellä.

Käytetyillä tavaroilla on runsaasti kysyntää ympäri Euroopan, mutta niiden tilaus ja toimitus maan rajojen ulkopuolelle on ollut yleensä kallista tai jopa mahdotonta. Netflea on poistanut nämä esteet niin vaatteiden kuin muidenkin pientavaroiden myynnin osalta. Omalla äidinkielellä saatavaa palvelua on tarkoitus laajentaa myöhemmin muihinkin maihin.

Finpron kasvuohjelma apuna

Euroopan valloituksessa Vähänkäytetty.fi:tä on auttanut Finpron kasvuohjelma, johon yritys on osallistunut. ECom Growth on Finpron digitaalisen kaupan kasvuohjelma, joka auttaa suomalaisia verkossa kauppaa käyviä yrityksiä kansainvälistymään ja kasvamaan.

– Netflea.com on mainio esimerkki kiertotalouden megatrendiin vastaavasta suomalaisesta verkkokauppayrityksestä, sanoo ohjelmapäällikkö Simo Heiskanen Finprosta.

Netflean keskitetty osto- ja myyntipalvelu takaa kuluttajille turvallisen, rajat ylittävän vertaisverkkokaupan, jossa ei ole huijausmahdollisuutta. Suomalaiset sijoittajat ovat kokeneet palvelun luotettavana ja kansainväliseen kasvuun sopivana sen toimintavarmuuden ja kattavan asiakaskunnan takia.

Vähänkäytetty.fi on toiminut Suomessa vuodesta 2014 saakka. Yritys on kasvanut yli 100 prosenttia vuosittain jo ennen Euroopan markkinoiden avaamista.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Oululainen yritys pyörittää vertaisverkkokauppaa jo 18 Euroopan maassa

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Syyskuu 2017 - 13:43

Vertaisverkkokauppa vähänkäytetty.fi:n palvelussa ihminen voi ostaa muiden kuluttajien käytettyjä vaatteita ja muita pientavaroita. Palvelu toimii englanniksi jo 13:ssa Euroopan maassa nimellä netflea.com. Nyt tämä oululainen yritys on avannut palvelunsa Saksassa, Itävallassa, Hollannissa, Belgiassa ja Puolassa maiden omalla äidinkielellä.

Käytetyillä tavaroilla on runsaasti kysyntää ympäri Euroopan, mutta niiden tilaus ja toimitus maan rajojen ulkopuolelle on ollut yleensä kallista tai jopa mahdotonta. Netflea on poistanut nämä esteet niin vaatteiden kuin muidenkin pientavaroiden myynnin osalta. Omalla äidinkielellä saatavaa palvelua on tarkoitus laajentaa myöhemmin muihinkin maihin.

Finpron kasvuohjelma apuna

Euroopan valloituksessa Vähänkäytetty.fi:tä on auttanut Finpron kasvuohjelma, johon yritys on osallistunut. ECom Growth on Finpron digitaalisen kaupan kasvuohjelma, joka auttaa suomalaisia verkossa kauppaa käyviä yrityksiä kansainvälistymään ja kasvamaan.

– Netflea.com on mainio esimerkki kiertotalouden megatrendiin vastaavasta suomalaisesta verkkokauppayrityksestä, sanoo ohjelmapäällikkö Simo Heiskanen Finprosta.

Netflean keskitetty osto- ja myyntipalvelu takaa kuluttajille turvallisen, rajat ylittävän vertaisverkkokaupan, jossa ei ole huijausmahdollisuutta. Suomalaiset sijoittajat ovat kokeneet palvelun luotettavana ja kansainväliseen kasvuun sopivana sen toimintavarmuuden ja kattavan asiakaskunnan takia.

Vähänkäytetty.fi on toiminut Suomessa vuodesta 2014 saakka. Yritys on kasvanut yli 100 prosenttia vuosittain jo ennen Euroopan markkinoiden avaamista.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Oululainen yritys pyörittää vertaisverkkokauppaa jo 18 Euroopan maassa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Syyskuu 2017 - 13:43

Vertaisverkkokauppa vähänkäytetty.fi:n palvelussa ihminen voi ostaa muiden kuluttajien käytettyjä vaatteita ja muita pientavaroita. Palvelu toimii englanniksi jo 13:ssa Euroopan maassa nimellä netflea.com. Nyt tämä oululainen yritys on avannut palvelunsa Saksassa, Itävallassa, Hollannissa, Belgiassa ja Puolassa maiden omalla äidinkielellä.

Käytetyillä tavaroilla on runsaasti kysyntää ympäri Euroopan, mutta niiden tilaus ja toimitus maan rajojen ulkopuolelle on ollut yleensä kallista tai jopa mahdotonta. Netflea on poistanut nämä esteet niin vaatteiden kuin muidenkin pientavaroiden myynnin osalta. Omalla äidinkielellä saatavaa palvelua on tarkoitus laajentaa myöhemmin muihinkin maihin.

Finpron kasvuohjelma apuna

Euroopan valloituksessa Vähänkäytetty.fi:tä on auttanut Finpron kasvuohjelma, johon yritys on osallistunut. ECom Growth on Finpron digitaalisen kaupan kasvuohjelma, joka auttaa suomalaisia verkossa kauppaa käyviä yrityksiä kansainvälistymään ja kasvamaan.

– Netflea.com on mainio esimerkki kiertotalouden megatrendiin vastaavasta suomalaisesta verkkokauppayrityksestä, sanoo ohjelmapäällikkö Simo Heiskanen Finprosta.

Netflean keskitetty osto- ja myyntipalvelu takaa kuluttajille turvallisen, rajat ylittävän vertaisverkkokaupan, jossa ei ole huijausmahdollisuutta. Suomalaiset sijoittajat ovat kokeneet palvelun luotettavana ja kansainväliseen kasvuun sopivana sen toimintavarmuuden ja kattavan asiakaskunnan takia.

Vähänkäytetty.fi on toiminut Suomessa vuodesta 2014 saakka. Yritys on kasvanut yli 100 prosenttia vuosittain jo ennen Euroopan markkinoiden avaamista.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Konkurssien määrä väheni alkuvuonna lähes 15 prosenttia

Yrittäjät tiedotteet - 20. Syyskuu 2017 - 11:12

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–elokuussa 2017 pantiin vireille 1 440 konkurssia, mikä on 239 konkurssia (14,2 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 7 803, mikä on 1 006 henkilöä (11,4 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Konkurssien määrä väheni rakentamista lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 394 konkurssia, mikä on 83 konkurssia (17,4 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä" ilmaisun varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Konkurssien määrä väheni alkuvuonna lähes 15 prosenttia

Yrittäjät uutisarkisto - 20. Syyskuu 2017 - 11:12

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–elokuussa 2017 pantiin vireille 1 440 konkurssia, mikä on 239 konkurssia (14,2 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 7 803, mikä on 1 006 henkilöä (11,4 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Konkurssien määrä väheni rakentamista lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 394 konkurssia, mikä on 83 konkurssia (17,4 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä" ilmaisun varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Konkurssien määrä väheni alkuvuonna lähes 15 prosenttia

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 20. Syyskuu 2017 - 11:12

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–elokuussa 2017 pantiin vireille 1 440 konkurssia, mikä on 239 konkurssia (14,2 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 7 803, mikä on 1 006 henkilöä (11,4 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Konkurssien määrä väheni rakentamista lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 394 konkurssia, mikä on 83 konkurssia (17,4 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä" ilmaisun varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Tämä yrittäjä entisöi yksin lähes 200 eduskunnan huonekalua

Yrittäjät tiedotteet - 19. Syyskuu 2017 - 17:00

Kankaanpäässä Wanha Vakka -nimistä entisöintiyritystä pyörittävä Päivi Hieta käytti eduskunnan huonekalujen entisöintiin noin kaksi vuotta. Vapaapäiviä ei pahemmin pidetty, varsinkin kun Hiedalla on myös opetustyö kansalaisopistossa 3–4 iltana viikossa, joskus viikonloppuisinkin.

Parin vuoden uurastus päättyi elokuun puolivälissä, kun viimeiset huonekalut vietiin remontoituun eduskuntaan.

– Tämän urakan päätteeksi pidin 20-vuotisen yrittäjänurani aikana ensimmäisen kerran kuukauden loman, Päivi Hieta naurahtaa.

Aiemmin yksinyrittäjällä on ollut mahdollisuus lähinnä viikon lomiin, varsinkin ensimmäisenä vuosikymmenenä.

Päivi Hieta toteaa, että olo on nyt huojentunut. Projekti oli mieleenjäävä, mutta myös stressaava, koska aikataulut olivat tiukat yksinyrittäjälle.

– Vaikka aikaa oli kaksi vuotta, piti laskea tarkkaan, että paljonko valmista jälkeä pitää syntyä päivässä. Alussa varsinkin minulla meni aikaa siihen, että sain tehtyä jo sisässä olevat tilaukset pois käsistä, Hieta kuvailee.

– Kyllä perhe on joutunut myös oman osansa kantamaan tästä urakasta. Mies ja lapset ovat auttaneet minua missä voivat, esimerkiksi purkamisessa ja pakkaamisessa.

Palkatako toinen työntekijä?

Toisen työntekijän palkkaamista yritykseensä Päivi Hieta mietti niin tämän urakan yhteydessä kuin muutenkin vuosien varrella.

– Se on iso askel, pitäisi olla tasaisesti ja säännöllisesti töitä. Melkoinen stressi, kun pitää huolehtia, että voi maksaa työntekijälle joka kuukausi palkan, Hieta mietti tiistaina petsaustyötä tehdessään.

Hänellä on ollut aiempina vuosina oppisopimuksella työntekijä, mutta vakituisesti hän ei ole halunnut palkata lisää työntekijöitä yritykseensä – kuten ei valtaosa yksinyrittäjistä.

– Itselleni voin välillä todeta, että juuri nyt ei pahemmin tule palkkaa, mutta työntekijälle ei voi sanoa, että jätä tämän kuun vuokra maksamatta.

Naistenhuoneen jättisohvakin entisöitävänä

Mikä oli vaikein eduskunnan entisöintikohteista?

– Vaikeus tuli määrästä, muuten se oli aika lailla perustyötä, Päivi Hieta kertoo.

Pelkästään sohvia oli entisöitävänä 29 kappaletta, sen lisäksi kymmeniä nojatuoleja, pikkutuoleja ja pöytiä. Yhteensä 180 huonekalua.

Sellaiset sohvat ja nojatuolit, jotka piti entisöidä perusteellisesti eli verhoilujen ja maalausten lisäksi laittaa muun muassa uudet jouset ja meriheinätäytteet, veivät tietysti enemmän aikaa ja voimia.

Mieluisin eduskunnan entisöitävä oli naistenhuoneen kalusto, johon kuului nelimetrinen sohva sekä useita muita sohvia ja nojatuoleja.

Naistenhuoneen sohvan verhoiluja purkaessaan hän huomasi, että sohvahan on alun perin ollut aivan toisenvärinen, mutta likaantunut vuosikymmenien varrella.

Päivi Hiedalla on ollut jo aiemmin kaksi suurta entisöintiprojektia: Porin kaupungintalon ja Helsingin Metsätalon kalusteet.

– Ne poikivat sitten tämän eduskuntatalon urakan. Toivottavasti se puolestaan tuo lisää tilauksia, yrittäjä Päivi Hieta sanoo.

Päivi Hiedan entisöintiurakasta kertoi ensimmäisenä Satakunnan Kansa -lehti

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Tämä yrittäjä entisöi yksin lähes 200 eduskunnan huonekalua

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Syyskuu 2017 - 17:00

Kankaanpäässä Wanha Vakka -nimistä entisöintiyritystä pyörittävä Päivi Hieta käytti eduskunnan huonekalujen entisöintiin noin kaksi vuotta. Vapaapäiviä ei pahemmin pidetty, varsinkin kun Hiedalla on myös opetustyö kansalaisopistossa 3–4 iltana viikossa, joskus viikonloppuisinkin.

Parin vuoden uurastus päättyi elokuun puolivälissä, kun viimeiset huonekalut vietiin remontoituun eduskuntaan.

– Tämän urakan päätteeksi pidin 20-vuotisen yrittäjänurani aikana ensimmäisen kerran kuukauden loman, Päivi Hieta naurahtaa.

Aiemmin yksinyrittäjällä on ollut mahdollisuus lähinnä viikon lomiin, varsinkin ensimmäisenä vuosikymmenenä.

Päivi Hieta toteaa, että olo on nyt huojentunut. Projekti oli mieleenjäävä, mutta myös stressaava, koska aikataulut olivat tiukat yksinyrittäjälle.

– Vaikka aikaa oli kaksi vuotta, piti laskea tarkkaan, että paljonko valmista jälkeä pitää syntyä päivässä. Alussa varsinkin minulla meni aikaa siihen, että sain tehtyä jo sisässä olevat tilaukset pois käsistä, Hieta kuvailee.

– Kyllä perhe on joutunut myös oman osansa kantamaan tästä urakasta. Mies ja lapset ovat auttaneet minua missä voivat, esimerkiksi purkamisessa ja pakkaamisessa.

Palkatako toinen työntekijä?

Toisen työntekijän palkkaamista yritykseensä Päivi Hieta mietti niin tämän urakan yhteydessä kuin muutenkin vuosien varrella.

– Se on iso askel, pitäisi olla tasaisesti ja säännöllisesti töitä. Melkoinen stressi, kun pitää huolehtia, että voi maksaa työntekijälle joka kuukausi palkan, Hieta mietti tiistaina petsaustyötä tehdessään.

Hänellä on ollut aiempina vuosina oppisopimuksella työntekijä, mutta vakituisesti hän ei ole halunnut palkata lisää työntekijöitä yritykseensä – kuten ei valtaosa yksinyrittäjistä.

– Itselleni voin välillä todeta, että juuri nyt ei pahemmin tule palkkaa, mutta työntekijälle ei voi sanoa, että jätä tämän kuun vuokra maksamatta.

Naistenhuoneen jättisohvakin entisöitävänä

Mikä oli vaikein eduskunnan entisöintikohteista?

– Vaikeus tuli määrästä, muuten se oli aika lailla perustyötä, Päivi Hieta kertoo.

Pelkästään sohvia oli entisöitävänä 29 kappaletta, sen lisäksi kymmeniä nojatuoleja, pikkutuoleja ja pöytiä. Yhteensä 180 huonekalua.

Sellaiset sohvat ja nojatuolit, jotka piti entisöidä perusteellisesti eli verhoilujen ja maalausten lisäksi laittaa muun muassa uudet jouset ja meriheinätäytteet, veivät tietysti enemmän aikaa ja voimia.

Mieluisin eduskunnan entisöitävä oli naistenhuoneen kalusto, johon kuului nelimetrinen sohva sekä useita muita sohvia ja nojatuoleja.

Naistenhuoneen sohvan verhoiluja purkaessaan hän huomasi, että sohvahan on alun perin ollut aivan toisenvärinen, mutta likaantunut vuosikymmenien varrella.

Päivi Hiedalla on ollut jo aiemmin kaksi suurta entisöintiprojektia: Porin kaupungintalon ja Helsingin Metsätalon kalusteet.

– Ne poikivat sitten tämän eduskuntatalon urakan. Toivottavasti se puolestaan tuo lisää tilauksia, yrittäjä Päivi Hieta sanoo.

Päivi Hiedan entisöintiurakasta kertoi ensimmäisenä Satakunnan Kansa -lehti

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Tämä yrittäjä entisöi yksin lähes 200 eduskunnan huonekalua

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 19. Syyskuu 2017 - 17:00

Kankaanpäässä Wanha Vakka -nimistä entisöintiyritystä pyörittävä Päivi Hieta käytti eduskunnan huonekalujen entisöintiin noin kaksi vuotta. Vapaapäiviä ei pahemmin pidetty, varsinkin kun Hiedalla on myös opetustyö kansalaisopistossa 3–4 iltana viikossa, joskus viikonloppuisinkin.

Parin vuoden uurastus päättyi elokuun puolivälissä, kun viimeiset huonekalut vietiin remontoituun eduskuntaan.

– Tämän urakan päätteeksi pidin 20-vuotisen yrittäjänurani aikana ensimmäisen kerran kuukauden loman, Päivi Hieta naurahtaa.

Aiemmin yksinyrittäjällä on ollut mahdollisuus lähinnä viikon lomiin, varsinkin ensimmäisenä vuosikymmenenä.

Päivi Hieta toteaa, että olo on nyt huojentunut. Projekti oli mieleenjäävä, mutta myös stressaava, koska aikataulut olivat tiukat yksinyrittäjälle.

– Vaikka aikaa oli kaksi vuotta, piti laskea tarkkaan, että paljonko valmista jälkeä pitää syntyä päivässä. Alussa varsinkin minulla meni aikaa siihen, että sain tehtyä jo sisässä olevat tilaukset pois käsistä, Hieta kuvailee.

– Kyllä perhe on joutunut myös oman osansa kantamaan tästä urakasta. Mies ja lapset ovat auttaneet minua missä voivat, esimerkiksi purkamisessa ja pakkaamisessa.

Palkatako toinen työntekijä?

Toisen työntekijän palkkaamista yritykseensä Päivi Hieta mietti niin tämän urakan yhteydessä kuin muutenkin vuosien varrella.

– Se on iso askel, pitäisi olla tasaisesti ja säännöllisesti töitä. Melkoinen stressi, kun pitää huolehtia, että voi maksaa työntekijälle joka kuukausi palkan, Hieta mietti tiistaina petsaustyötä tehdessään.

Hänellä on ollut aiempina vuosina oppisopimuksella työntekijä, mutta vakituisesti hän ei ole halunnut palkata lisää työntekijöitä yritykseensä – kuten ei valtaosa yksinyrittäjistä.

– Itselleni voin välillä todeta, että juuri nyt ei pahemmin tule palkkaa, mutta työntekijälle ei voi sanoa, että jätä tämän kuun vuokra maksamatta.

Naistenhuoneen jättisohvakin entisöitävänä

Mikä oli vaikein eduskunnan entisöintikohteista?

– Vaikeus tuli määrästä, muuten se oli aika lailla perustyötä, Päivi Hieta kertoo.

Pelkästään sohvia oli entisöitävänä 29 kappaletta, sen lisäksi kymmeniä nojatuoleja, pikkutuoleja ja pöytiä. Yhteensä 180 huonekalua.

Sellaiset sohvat ja nojatuolit, jotka piti entisöidä perusteellisesti eli verhoilujen ja maalausten lisäksi laittaa muun muassa uudet jouset ja meriheinätäytteet, veivät tietysti enemmän aikaa ja voimia.

Mieluisin eduskunnan entisöitävä oli naistenhuoneen kalusto, johon kuului nelimetrinen sohva sekä useita muita sohvia ja nojatuoleja.

Naistenhuoneen sohvan verhoiluja purkaessaan hän huomasi, että sohvahan on alun perin ollut aivan toisenvärinen, mutta likaantunut vuosikymmenien varrella.

Päivi Hiedalla on ollut jo aiemmin kaksi suurta entisöintiprojektia: Porin kaupungintalon ja Helsingin Metsätalon kalusteet.

– Ne poikivat sitten tämän eduskuntatalon urakan. Toivottavasti se puolestaan tuo lisää tilauksia, yrittäjä Päivi Hieta sanoo.

Päivi Hiedan entisöintiurakasta kertoi ensimmäisenä Satakunnan Kansa -lehti

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Lähde mukaan Sitran Fiksu arki -kilpailuun!

Yrittäjät tiedotteet - 19. Syyskuu 2017 - 15:24

Yritysten kehittämien ratkaisujen tulee olla kaupallistettavissa laajaan käyttöön. Fiksu arki -kilpailu on alle 50 henkilön yrityksille.

Kilpailun voittajat pääsevät keväällä mukaan ratkaisujen kehitysohjelmaan, jossa kokeilumetodien avulla kehitetään palvelun tai tuotteen konseptia. Lisäksi nämä yritykset saavat 10 000 euroa kehitysrahaa projektin kuluihin.

Kilpailun tuomariston jäsenet ovat suurista yrityksistä ja jatkavat osaksi kehitysohjelman kumppaneina.

Kilpailuun valittavien yritysten ratkaisuilla pitää olla merkitystä ekologiselle kestävyydelle ja niiden pitää olla skaalattavissa vähintään kansallisiksi. Yrityksillä pitää myös olla halu ja tarve oppia lisää potentiaalisista kuluttaja-asiakkaistaan.

Kilpailuun voi hakea mukaan loka–marraskuun aikana. Kerromme myöhemmin yrittajat.fi:ssä tarkat kilpailun hakuajat ja muuta lisätietoa kilpailusta.

toimitus@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lähde mukaan Sitran Fiksu arki -kilpailuun!

Yrittäjät uutisarkisto - 19. Syyskuu 2017 - 15:24

Yritysten kehittämien ratkaisujen tulee olla kaupallistettavissa laajaan käyttöön. Fiksu arki -kilpailu on alle 50 henkilön yrityksille.

Kilpailun voittajat pääsevät keväällä mukaan ratkaisujen kehitysohjelmaan, jossa kokeilumetodien avulla kehitetään palvelun tai tuotteen konseptia. Lisäksi nämä yritykset saavat 10 000 euroa kehitysrahaa projektin kuluihin.

Kilpailun tuomariston jäsenet ovat suurista yrityksistä ja jatkavat osaksi kehitysohjelman kumppaneina.

Kilpailuun valittavien yritysten ratkaisuilla pitää olla merkitystä ekologiselle kestävyydelle ja niiden pitää olla skaalattavissa vähintään kansallisiksi. Yrityksillä pitää myös olla halu ja tarve oppia lisää potentiaalisista kuluttaja-asiakkaistaan.

Kilpailuun voi hakea mukaan loka–marraskuun aikana. Kerromme myöhemmin yrittajat.fi:ssä tarkat kilpailun hakuajat ja muuta lisätietoa kilpailusta.

toimitus@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä