Uutisten kerääjä

47 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät tiedotteet - 15. Helmikuu 2018 - 14:30

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.-14.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 47 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 128 000 euroa.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Trueflaw Oy

2002

362000

68000

ESPOO

Navimare Oy

2010

264000

34000

ESPOO

Terveyspalvelu Heimonen Oy

2011

218000

4000

ESPOO

Tapiolan Burger Oy

2004

1820000

98000

ESPOO

Scanditron Finland Oy

1976

4918000

312000

HELSINKI

Grani Asunnot oy

2011

6243000

1248000

HELSINKI

Pienhotellit Atlecon Oy

1986

343000

99000

HELSINKI

Toihan Oy

2014

212000

61000

HELSINKI

LeTu Oy

2012

277000

30000

HELSINKI

Restructuring Advisors Finland Oy

2001

772000

147000

HELSINKI

Suomen Porrasinfo Oy

1984

274000

71000

HELSINKI

Saloton Oy

2011

262000

118000

HELSINKI

Sicnell Oy

2013

187000

23000

HELSINKI

Viherrinki Oy

1985

845000

40000

HUITTINEN

Metsä JJL Oy

2016

253000

18000

ILOMANTSI

Hermannin Viinitila Oy

1990

675000

75000

IMATRA

Jekku-Petteri Oy

2011

400000

15000

JOMALA

Lindro Konsult Ab

2005

192000

58000

JUUPAJOKI

Pro Huolto Jokinen Oy

2010

761000

94000

JYVÄSKYLÄ

Trio-keittiöt Oy

1993

1412000

113000

JYVÄSKYLÄ

Nemesia Oy

2007

186000

19000

KAARINA

Omakoto Oy

2014

243000

61000

KANKAANPÄÄ

LAVORARE OY

2013

326000

203000

KEMINMAA

Auto-Kasala Oy

1988

455000

26000

KOKKOLA

Acero Oy

2007

216000

20000

KOTKA

Ilma-Eero Oy

1996

645000

30000

KUUSAMO

Koillisen Yrityskeskus Oy

1987

175000

25000

LAHTI

Lahden Autopurkamo Oy

1985

175000

69000

MASKU

Timo Könttä Oy

1998

20659000

849000

MIKKELI

Savon Sammutinhuolto Oy

1983

351000

26000

MUURAME

Devitec Oy

2006

406000

47000

NOKIA

JL Laatuneuvonta Oy

2009

208000

68000

NURMIJÄRVI

All-Pack Oy

1989

643000

52000

NURMIJÄRVI

Bulldog's Garage Oy

1993

1022000

354000

NÄRPIÖ

Ab Ecomont Oy

1989

2101000

302000

PARKANO

Tilireko Oy

2014

221000

16000

PORVOO

KBB Service Oy Ab

2010

193000

25000

PUNKALAIDUN

Jukka Ojainmaa Oy

2002

484000

58000

SEINÄJOKI

Etelä-Pohjanmaan Kolariosat Oy

1989

1192000

34000

SOTKAMO

Bobcat Urakointi J.Tuhkanen Oy

2015

195000

71000

TURKU

Hammaslaboratorio Turun Kulmahammas Oy

1999

780000

116000

TURKU

OK Repair Oy

1994

556000

33000

TURKU

Renisco OY

1991

192000

211000

VAASA

Oy Fondis Ab

1982

3349000

243000

VANTAA

TRT-Sähkö Oy

2006

246000

43000

VANTAA

Noritek Oy

1991

1089000

63000

VIITASAARI

JP Kunnossapito Oy

2016

532000

268000

Kategoriat: Yrittäjät

47 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Helmikuu 2018 - 14:30

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.-14.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 47 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 128 000 euroa.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Trueflaw Oy

2002

362000

68000

ESPOO

Navimare Oy

2010

264000

34000

ESPOO

Terveyspalvelu Heimonen Oy

2011

218000

4000

ESPOO

Tapiolan Burger Oy

2004

1820000

98000

ESPOO

Scanditron Finland Oy

1976

4918000

312000

HELSINKI

Grani Asunnot oy

2011

6243000

1248000

HELSINKI

Pienhotellit Atlecon Oy

1986

343000

99000

HELSINKI

Toihan Oy

2014

212000

61000

HELSINKI

LeTu Oy

2012

277000

30000

HELSINKI

Restructuring Advisors Finland Oy

2001

772000

147000

HELSINKI

Suomen Porrasinfo Oy

1984

274000

71000

HELSINKI

Saloton Oy

2011

262000

118000

HELSINKI

Sicnell Oy

2013

187000

23000

HELSINKI

Viherrinki Oy

1985

845000

40000

HUITTINEN

Metsä JJL Oy

2016

253000

18000

ILOMANTSI

Hermannin Viinitila Oy

1990

675000

75000

IMATRA

Jekku-Petteri Oy

2011

400000

15000

JOMALA

Lindro Konsult Ab

2005

192000

58000

JUUPAJOKI

Pro Huolto Jokinen Oy

2010

761000

94000

JYVÄSKYLÄ

Trio-keittiöt Oy

1993

1412000

113000

JYVÄSKYLÄ

Nemesia Oy

2007

186000

19000

KAARINA

Omakoto Oy

2014

243000

61000

KANKAANPÄÄ

LAVORARE OY

2013

326000

203000

KEMINMAA

Auto-Kasala Oy

1988

455000

26000

KOKKOLA

Acero Oy

2007

216000

20000

KOTKA

Ilma-Eero Oy

1996

645000

30000

KUUSAMO

Koillisen Yrityskeskus Oy

1987

175000

25000

LAHTI

Lahden Autopurkamo Oy

1985

175000

69000

MASKU

Timo Könttä Oy

1998

20659000

849000

MIKKELI

Savon Sammutinhuolto Oy

1983

351000

26000

MUURAME

Devitec Oy

2006

406000

47000

NOKIA

JL Laatuneuvonta Oy

2009

208000

68000

NURMIJÄRVI

All-Pack Oy

1989

643000

52000

NURMIJÄRVI

Bulldog's Garage Oy

1993

1022000

354000

NÄRPIÖ

Ab Ecomont Oy

1989

2101000

302000

PARKANO

Tilireko Oy

2014

221000

16000

PORVOO

KBB Service Oy Ab

2010

193000

25000

PUNKALAIDUN

Jukka Ojainmaa Oy

2002

484000

58000

SEINÄJOKI

Etelä-Pohjanmaan Kolariosat Oy

1989

1192000

34000

SOTKAMO

Bobcat Urakointi J.Tuhkanen Oy

2015

195000

71000

TURKU

Hammaslaboratorio Turun Kulmahammas Oy

1999

780000

116000

TURKU

OK Repair Oy

1994

556000

33000

TURKU

Renisco OY

1991

192000

211000

VAASA

Oy Fondis Ab

1982

3349000

243000

VANTAA

TRT-Sähkö Oy

2006

246000

43000

VANTAA

Noritek Oy

1991

1089000

63000

VIITASAARI

JP Kunnossapito Oy

2016

532000

268000

Kategoriat: Yrittäjät

47 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 15. Helmikuu 2018 - 14:30

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjät.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.-14.2. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 47 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,2 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 128 000 euroa.

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Trueflaw Oy

2002

362000

68000

ESPOO

Navimare Oy

2010

264000

34000

ESPOO

Terveyspalvelu Heimonen Oy

2011

218000

4000

ESPOO

Tapiolan Burger Oy

2004

1820000

98000

ESPOO

Scanditron Finland Oy

1976

4918000

312000

HELSINKI

Grani Asunnot oy

2011

6243000

1248000

HELSINKI

Pienhotellit Atlecon Oy

1986

343000

99000

HELSINKI

Toihan Oy

2014

212000

61000

HELSINKI

LeTu Oy

2012

277000

30000

HELSINKI

Restructuring Advisors Finland Oy

2001

772000

147000

HELSINKI

Suomen Porrasinfo Oy

1984

274000

71000

HELSINKI

Saloton Oy

2011

262000

118000

HELSINKI

Sicnell Oy

2013

187000

23000

HELSINKI

Viherrinki Oy

1985

845000

40000

HUITTINEN

Metsä JJL Oy

2016

253000

18000

ILOMANTSI

Hermannin Viinitila Oy

1990

675000

75000

IMATRA

Jekku-Petteri Oy

2011

400000

15000

JOMALA

Lindro Konsult Ab

2005

192000

58000

JUUPAJOKI

Pro Huolto Jokinen Oy

2010

761000

94000

JYVÄSKYLÄ

Trio-keittiöt Oy

1993

1412000

113000

JYVÄSKYLÄ

Nemesia Oy

2007

186000

19000

KAARINA

Omakoto Oy

2014

243000

61000

KANKAANPÄÄ

LAVORARE OY

2013

326000

203000

KEMINMAA

Auto-Kasala Oy

1988

455000

26000

KOKKOLA

Acero Oy

2007

216000

20000

KOTKA

Ilma-Eero Oy

1996

645000

30000

KUUSAMO

Koillisen Yrityskeskus Oy

1987

175000

25000

LAHTI

Lahden Autopurkamo Oy

1985

175000

69000

MASKU

Timo Könttä Oy

1998

20659000

849000

MIKKELI

Savon Sammutinhuolto Oy

1983

351000

26000

MUURAME

Devitec Oy

2006

406000

47000

NOKIA

JL Laatuneuvonta Oy

2009

208000

68000

NURMIJÄRVI

All-Pack Oy

1989

643000

52000

NURMIJÄRVI

Bulldog's Garage Oy

1993

1022000

354000

NÄRPIÖ

Ab Ecomont Oy

1989

2101000

302000

PARKANO

Tilireko Oy

2014

221000

16000

PORVOO

KBB Service Oy Ab

2010

193000

25000

PUNKALAIDUN

Jukka Ojainmaa Oy

2002

484000

58000

SEINÄJOKI

Etelä-Pohjanmaan Kolariosat Oy

1989

1192000

34000

SOTKAMO

Bobcat Urakointi J.Tuhkanen Oy

2015

195000

71000

TURKU

Hammaslaboratorio Turun Kulmahammas Oy

1999

780000

116000

TURKU

OK Repair Oy

1994

556000

33000

TURKU

Renisco OY

1991

192000

211000

VAASA

Oy Fondis Ab

1982

3349000

243000

VANTAA

TRT-Sähkö Oy

2006

246000

43000

VANTAA

Noritek Oy

1991

1089000

63000

VIITASAARI

JP Kunnossapito Oy

2016

532000

268000

Kategoriat: Yrittäjät

Perhevapaan todellisuus: Palkattoman työnteon ja lapsen hoidon yhdistelyä

Yrittäjät tiedotteet - 15. Helmikuu 2018 - 13:00

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin niin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Anne Kangas sanoo.

Vaikka uudistus nyt kaatui, niin yrittäjäjärjestö kuin työmarkkinajärjestöt pitävät perhevapaauudistusta välttämättömänä. Se on yksi keino työllisyyden lisäämisessä.

Vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin.

Kankaan lapset ovat 4- ja 1-vuotiaita.

Osin töissä ja osin kotona hoitamassa lasta

SY on vaatinut, että tarvitaan nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoitaminen vanhempainpäivärahalla.

Perhevapaauudistuksen työryhmältä ei saatu lopullista esitystä yrittäjille kaavailluista joustoista perhevapaan pitämiseen. Viime viikolla perhevapaauudistus kariutui ja siirtyi mahdollisesti seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

Helsinkiläinen 160 henkeä työllistävä Kangas uskoo, että sovitellun hoitorahan käytön joustavoittaminen yrittäjille voisi pienentää kokonaiskuvassa äitiyskorvauksiin menevää euromäärää. Näin siksi, että yrittäjävanhemmat tekisivät vähän töitä ja nostaisivat siitä palkkaa sekä osan ajasta hoitaisivat lasta.

– Näkemykseni mukaan äitiyslomallakin pitäisi tietyllä tavalla voida tehdä töitä. Ei yrittäjät voi jättää omaa yritystä yhtäkkiä vuodeksi lepäämään. Yrittäjävanhemman pitäisi voida saada soviteltua hoitorahaa. Tuki mahdollistaisi sen, että voisi palkata lisähoitoapua.

Kahdeksan päivän ikäinen vauva kokouksissa mukana

Anne Kangas meni ensimmäinen lapsen kohdalla ”virallisesti” töihin, kun tyttö oli kahdeksan kuukautta.

– Mutta Laura taisi olla kahdeksan päivän ikäinen, kun hän oli mukana ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Kyllä yrittäjät tekevät myös hoitovapaalla töitä, se on todellinen tilanne.

Perheen kuopus oli puoli vuotta, kun äiti palasi töihin ja mies jäi kotiin vielä puoleksi vuodeksi.

– Joustoja todella tarvittaisiin, niin kuin yrittäjäjärjestö on peräänkuuluttanut. Ja äitiysloman ja hoitamisen yhdistäminen olisi mahdollista toteuttaa. Se helpottaisi naisten vetämiä yrityksiä.

– Jos olisi ollut mahdollista, niin olisin hyödyntänyt. Molempien lasten äitiysloman aikana tein töitä, mutta en nostanut siitä palkkaa, Kangas kertoo karun totuuden.

Yrittäjän on paljon vaikeampi olla töistä poissa kuin palkkatyötä tekevän vanhemman.

Kulut yhteiskunnan kontolle – Hoitokodissa kulut 70 000 euroa

Hoitokotiyrittäjää sapettaa myös vanhemmuuden kustannusten kasaantuminen naisvaltaisten työnantajien harteille.

– Se on väärin, että yritykset joutuvat maksamaan vanhemmuudesta tulevia kuluja. Ne pitäisi tasaisesti jakaa yhteiskunnan, veronmaksajien maksettavaksi. Työntekijöiden lapsista johtuvat kulut ovat meille iso erä vuosittain. Yrityksessämme on keskimäärin seitsemän äitiyslomaa per vuosi ja tänä vuonna tiedämme jo, että niitä tulee enemmän.

Keskimäärin vanhemmuudesta johtuvat kulut ovat Hoitokoti Päiväkummussa olleet 70 000 euroa vuodessa. Vanhemmuuden kulujen per lapsi on laskettu olevan noin 10 000 euroa. Viime vuoden huhtikuusta työnantaja on voinut hakea 2500 euron kertakorvauksen vanhemmuuden kustannuksista, mutta valtaosa kuluista jää yrittäjän kannettavaksi.

– Nyt jo perheet pystyvät aika joustavasti valitsemaan sen, kumpi käyttää perhevapaan yhteisen osuuden, mutta tilastosta näkyy, että äidit sen pääasiassa käyttävät. Ehkä isäkiintiötä pitäisi kasvattaa tulevassa uudistuksessa.

Anne Kankaan yrityksessä on ollut vanhemmuudesta johtuvia kriittisiä tilanteita.

– Yhdessä ryhmäkodissamme puolet tiimistä jäi yhden vuoden aikana äitiyslomalle, se tapahtui onneksi silloin, kun firma oli jo isompi. Eli kahdeksasta henkilöstä neljä jäi äitiyslomalle.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta. Työntekijöistä miehiä on alle 10 prosenttia.

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Perhevapaan todellisuus: Palkattoman työnteon ja lapsen hoidon yhdistelyä

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Helmikuu 2018 - 13:00

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin niin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Anne Kangas sanoo.

Vaikka uudistus nyt kaatui, niin yrittäjäjärjestö kuin työmarkkinajärjestöt pitävät perhevapaauudistusta välttämättömänä. Se on yksi keino työllisyyden lisäämisessä.

Vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin.

Kankaan lapset ovat 4- ja 1-vuotiaita.

Osin töissä ja osin kotona hoitamassa lasta

SY on vaatinut, että tarvitaan nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoitaminen vanhempainpäivärahalla.

Perhevapaauudistuksen työryhmältä ei saatu lopullista esitystä yrittäjille kaavailluista joustoista perhevapaan pitämiseen. Viime viikolla perhevapaauudistus kariutui ja siirtyi mahdollisesti seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

Helsinkiläinen 160 henkeä työllistävä Kangas uskoo, että sovitellun hoitorahan käytön joustavoittaminen yrittäjille voisi pienentää kokonaiskuvassa äitiyskorvauksiin menevää euromäärää. Näin siksi, että yrittäjävanhemmat tekisivät vähän töitä ja nostaisivat siitä palkkaa sekä osan ajasta hoitaisivat lasta.

– Näkemykseni mukaan äitiyslomallakin pitäisi tietyllä tavalla voida tehdä töitä. Ei yrittäjät voi jättää omaa yritystä yhtäkkiä vuodeksi lepäämään. Yrittäjävanhemman pitäisi voida saada soviteltua hoitorahaa. Tuki mahdollistaisi sen, että voisi palkata lisähoitoapua.

Kahdeksan päivän ikäinen vauva kokouksissa mukana

Anne Kangas meni ensimmäinen lapsen kohdalla ”virallisesti” töihin, kun tyttö oli kahdeksan kuukautta.

– Mutta Laura taisi olla kahdeksan päivän ikäinen, kun hän oli mukana ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Kyllä yrittäjät tekevät myös hoitovapaalla töitä, se on todellinen tilanne.

Perheen kuopus oli puoli vuotta, kun äiti palasi töihin ja mies jäi kotiin vielä puoleksi vuodeksi.

– Joustoja todella tarvittaisiin, niin kuin yrittäjäjärjestö on peräänkuuluttanut. Ja äitiysloman ja hoitamisen yhdistäminen olisi mahdollista toteuttaa. Se helpottaisi naisten vetämiä yrityksiä.

– Jos olisi ollut mahdollista, niin olisin hyödyntänyt. Molempien lasten äitiysloman aikana tein töitä, mutta en nostanut siitä palkkaa, Kangas kertoo karun totuuden.

Yrittäjän on paljon vaikeampi olla töistä poissa kuin palkkatyötä tekevän vanhemman.

Kulut yhteiskunnan kontolle – Hoitokodissa kulut 70 000 euroa

Hoitokotiyrittäjää sapettaa myös vanhemmuuden kustannusten kasaantuminen naisvaltaisten työnantajien harteille.

– Se on väärin, että yritykset joutuvat maksamaan vanhemmuudesta tulevia kuluja. Ne pitäisi tasaisesti jakaa yhteiskunnan, veronmaksajien maksettavaksi. Työntekijöiden lapsista johtuvat kulut ovat meille iso erä vuosittain. Yrityksessämme on keskimäärin seitsemän äitiyslomaa per vuosi ja tänä vuonna tiedämme jo, että niitä tulee enemmän.

Keskimäärin vanhemmuudesta johtuvat kulut ovat Hoitokoti Päiväkummussa olleet 70 000 euroa vuodessa. Vanhemmuuden kulujen per lapsi on laskettu olevan noin 10 000 euroa. Viime vuoden huhtikuusta työnantaja on voinut hakea 2500 euron kertakorvauksen vanhemmuuden kustannuksista, mutta valtaosa kuluista jää yrittäjän kannettavaksi.

– Nyt jo perheet pystyvät aika joustavasti valitsemaan sen, kumpi käyttää perhevapaan yhteisen osuuden, mutta tilastosta näkyy, että äidit sen pääasiassa käyttävät. Ehkä isäkiintiötä pitäisi kasvattaa tulevassa uudistuksessa.

Anne Kankaan yrityksessä on ollut vanhemmuudesta johtuvia kriittisiä tilanteita.

– Yhdessä ryhmäkodissamme puolet tiimistä jäi yhden vuoden aikana äitiyslomalle, se tapahtui onneksi silloin, kun firma oli jo isompi. Eli kahdeksasta henkilöstä neljä jäi äitiyslomalle.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta. Työntekijöistä miehiä on alle 10 prosenttia.

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Perhevapaan todellisuus: Palkattoman työnteon ja lapsen hoidon yhdistelyä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 15. Helmikuu 2018 - 13:00

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin niin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Anne Kangas sanoo.

Vaikka uudistus nyt kaatui, niin yrittäjäjärjestö kuin työmarkkinajärjestöt pitävät perhevapaauudistusta välttämättömänä. Se on yksi keino työllisyyden lisäämisessä.

Vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin.

Kankaan lapset ovat 4- ja 1-vuotiaita.

Osin töissä ja osin kotona hoitamassa lasta

SY on vaatinut, että tarvitaan nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoitaminen vanhempainpäivärahalla.

Perhevapaauudistuksen työryhmältä ei saatu lopullista esitystä yrittäjille kaavailluista joustoista perhevapaan pitämiseen. Viime viikolla perhevapaauudistus kariutui ja siirtyi mahdollisesti seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

Helsinkiläinen 160 henkeä työllistävä Kangas uskoo, että sovitellun hoitorahan käytön joustavoittaminen yrittäjille voisi pienentää kokonaiskuvassa äitiyskorvauksiin menevää euromäärää. Näin siksi, että yrittäjävanhemmat tekisivät vähän töitä ja nostaisivat siitä palkkaa sekä osan ajasta hoitaisivat lasta.

– Näkemykseni mukaan äitiyslomallakin pitäisi tietyllä tavalla voida tehdä töitä. Ei yrittäjät voi jättää omaa yritystä yhtäkkiä vuodeksi lepäämään. Yrittäjävanhemman pitäisi voida saada soviteltua hoitorahaa. Tuki mahdollistaisi sen, että voisi palkata lisähoitoapua.

Kahdeksan päivän ikäinen vauva kokouksissa mukana

Anne Kangas meni ensimmäinen lapsen kohdalla ”virallisesti” töihin, kun tyttö oli kahdeksan kuukautta.

– Mutta Laura taisi olla kahdeksan päivän ikäinen, kun hän oli mukana ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Kyllä yrittäjät tekevät myös hoitovapaalla töitä, se on todellinen tilanne.

Perheen kuopus oli puoli vuotta, kun äiti palasi töihin ja mies jäi kotiin vielä puoleksi vuodeksi.

– Joustoja todella tarvittaisiin, niin kuin yrittäjäjärjestö on peräänkuuluttanut. Ja äitiysloman ja hoitamisen yhdistäminen olisi mahdollista toteuttaa. Se helpottaisi naisten vetämiä yrityksiä.

– Jos olisi ollut mahdollista, niin olisin hyödyntänyt. Molempien lasten äitiysloman aikana tein töitä, mutta en nostanut siitä palkkaa, Kangas kertoo karun totuuden.

Yrittäjän on paljon vaikeampi olla töistä poissa kuin palkkatyötä tekevän vanhemman.

Kulut yhteiskunnan kontolle – Hoitokodissa kulut 70 000 euroa

Hoitokotiyrittäjää sapettaa myös vanhemmuuden kustannusten kasaantuminen naisvaltaisten työnantajien harteille.

– Se on väärin, että yritykset joutuvat maksamaan vanhemmuudesta tulevia kuluja. Ne pitäisi tasaisesti jakaa yhteiskunnan, veronmaksajien maksettavaksi. Työntekijöiden lapsista johtuvat kulut ovat meille iso erä vuosittain. Yrityksessämme on keskimäärin seitsemän äitiyslomaa per vuosi ja tänä vuonna tiedämme jo, että niitä tulee enemmän.

Keskimäärin vanhemmuudesta johtuvat kulut ovat Hoitokoti Päiväkummussa olleet 70 000 euroa vuodessa. Vanhemmuuden kulujen per lapsi on laskettu olevan noin 10 000 euroa. Viime vuoden huhtikuusta työnantaja on voinut hakea 2500 euron kertakorvauksen vanhemmuuden kustannuksista, mutta valtaosa kuluista jää yrittäjän kannettavaksi.

– Nyt jo perheet pystyvät aika joustavasti valitsemaan sen, kumpi käyttää perhevapaan yhteisen osuuden, mutta tilastosta näkyy, että äidit sen pääasiassa käyttävät. Ehkä isäkiintiötä pitäisi kasvattaa tulevassa uudistuksessa.

Anne Kankaan yrityksessä on ollut vanhemmuudesta johtuvia kriittisiä tilanteita.

– Yhdessä ryhmäkodissamme puolet tiimistä jäi yhden vuoden aikana äitiyslomalle, se tapahtui onneksi silloin, kun firma oli jo isompi. Eli kahdeksasta henkilöstä neljä jäi äitiyslomalle.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta. Työntekijöistä miehiä on alle 10 prosenttia.

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Aloittava yrittäjä, hanki oikeaa tietoa

Yrittäjät tiedotteet - 15. Helmikuu 2018 - 12:00

Sanna Meronen-Vileniuksen viesti yrittäjäksi ryhtyvälle on yksinkertainen: Kysy, kysy ja vielä kerran kysy. Kirjaa vastaukset paperille tai vahvista tiedot sähköpostitse.

– Ja varaudu siihen, että homma voi silti mennä pieleen, kuten minulla. Nyt jo naurattaa, mutta pari vuotta sitten raivostutti, toimitusjohtaja ja yrittäjä Sanna Meronen-Vilenius sanoo. Hänellä on vuokrajohtajuutta, yrityskonsultointia ja -koulutusta tarjoava yritys Koko & kehitys Oy.

Meronen-Vileniuksen yrittäjäura alkoi muutama vuosi sitten suunnitelmallisella tiedonhankinnalla. Hän kysyi neuvoja usealta taholta. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli starttiraha: voisiko sitä saada, vaikka olisi ennen yrityksen perustamista toiminut kevytyrittäjänä, eli laskutuspalvelun kautta?

– Minulle sanottiin, ettei kevytyrittäjyys ole starttirahan saamisen este. Niinpä aloin tehdä yrittäjän töitä laskutuspalvelun kautta ja perustin myös nettisivut, joilla markkinoin toteuttamiani palveluja. Samalla laadin rauhassa liiketoimintasuunnitelmaa ja tein starttirahahakemuksen myöhemmin perustettavaa yritystä varten.

Lopulta starttirahaa ei kuitenkaan myönnetty, sillä yrityksen toiminnan ja markkinoinnin katsottiin alkaneen jo aiemmin. 

– Kukaan ei tällaisesta sudenkuopasta vihjannut edes puolella sanalla, Meronen toteaa. 

Nykyään lainsäädäntö on muuttunut, ja starttirahaa voi saada silloin, kun sivutoiminen yrittäjyys muuttuu päätoimiseksi. Mutta Meronen-Vileniuksella oli toinen tilanne. Kun starttirahaa ei voinut saada, hän laski itsellään olevan kolme vaihtoehtoa:

– Katkeroitua ja lyödä hanskat tiskiin. Alkaa perätä oikeuksiani ja käydä taistoon tuulimyllyjä vastaan. Tai unohtaa koko jupakka. Niinpä menin nettiin ja pistin kaikesta sisuuntuneena osakeyhtiön pystyyn, Meronen-Vilenius muistelee vuoden 2015 kesän tapahtumia.

Kevytyrittäjyys päättyi siis osakeyhtiön perustamiseen.

Yrittäjyys haaveena

Meronen-Vilenius on yrittäjäperheen tytär ja halunnut aina yrittäjäksi. 

– Kaikki tekemiseni opiskelujen alusta lähtien ovat olleet polkua kohti yrittäjyyttä. Yhteisöpedagogin tutkinnon päälle olen opiskellut muun muassa liiketaloutta, hankintatoimea ja projektinhallintaa.

Uskallusta täytyi silti kerätä.

– Odotin sopivaa hetkeä, että tuntisin itseni valmiiksi ja riittävän kokeneeksi. Se hetki tuli, kun menin toimitusjohtajaksi vieraalle ja tajusin, että tämähän sujuu, Meronen-Vilenius sanoo.

Meronen-Vileniuksella on varmasti myös keskimääräistä enemmän tietoa yrittäjyydestä, sillä hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Yrittäjissä kehittämis- ja projektipäällikkönä ja Suomen Yrittäjissä järjestöpäällikkönä.

Miksi näin kokenut edes mietti kevytyrittäjyyttä?

– Halusin rauhassa kehittää yritystä ja tehdä hyvän liiketoimintasuunnitelman varmistaakseni starttirahan saamisen. Palkkatöissä sellaiseen ei ole aikaa ja energiaa. Sitä paitsi minulla oli myös heti asiakkaita, joita halusin palvella.

Meronen-Vileniusta viehätti myös ajatus siirtymävaiheesta ennen varsinaista yrittäjyyttä, jossa on enemmän vastuita ja velvollisuuksia. Kevytyrittäjällä laskutuspalvelu hoitaa veroasiat ja byrokratian, eikä tarvitse miettiä y-tunnuksia ja yel-maksuja.

Tietoa monesta lähteestä

Kevytyrittäjyys oli muutama vuosi sitten monelle uusi asia.

– Liikkeellä oli enemmän huhuja kuin tiukkaa faktaa. Minuakin peloteltiin ties mistä vaaroista. Onkin tärkeä hakea tietoa luotettavista lähteistä, kuten yrittäjäjärjestöistä ja viranomaisilta.

Kevytyrittäjyys jäi Meronen-Vileniuksen kohdalla lopulta lyhytaikaiseksi. Toisille hän sitä silti suosittelee.

– Se sopii varmasti palkkatöissä oleville ja opiskelijoille, jotka haluavat työskennellä yrittäjänä vain osa-aikaisesti ja kokeilla oman liikeideansa toimivuutta. Sekin vaikuttaa, miten helpolla haluaa päästä. Laskutuspalvelun käyttö on yksinkertaista.

Jos tavoitteena on olla sataprosenttisesti yrittäjä ja jäädä palkkatöistä pois, Meronen-Vilenius perustaisi saman tien varsinaisen yrityksen. 

– Siinä on imagoetu ja hankinnoistakin saa tehdä alv-vähennyksiä.

Kahden tilikauden kokemuksella Meronen-Vilenius on todennut osakeyhtiön olevan juuri hänelle sopivin yritysmuoto. Pääosa Koko & kehitys Oy:n toiminnasta on vuokrajohtajapalvelua.

– Teen eri alojen yrityksissä muutamien kuukausien pituisia osa- tai kokopäiväisiä johtajanpestejä. Työskentelen kädet savessa muun organisaation kanssa. Pestiin voidaan yhdistää esimerkiksi konsultointia ja kehityspajoja.

Lisäksi Meronen-Vilenius on yrityksensä kautta myös Uudenmaan Yrittäjissä osa-aikainen pk-yritysten hankintaneuvoja. Hän ohjaa yrityksiä julkisiin hankintoihin osallistumisessa.

Meronen-Vileniuksella on vielä vinkki yrittäjäksi ryhtyvälle, on sitten mielessä varsinainen tai kevytyrittäjyys. Hänen mukaansa yrittäjäjärjestöön kannattaa liittyä, koska sieltä saa tiedon ja tuen lisäksi myös verkostoja.

– Vanhojen ja uusien verkostojen merkitystä ei kannata koskaan väheksyä. Riippuu varmaankin alasta, mutta ainakin minulle muiden antamat suositukset ovat olleet ehdottomasti parasta markkinointia ja jopa liikevaihdon kasvattaja, Sanna Meronen-Vilenius sanoo.

Kuva: Meeri Utti

 

Lue lisää starttirahan hakemisesta >>

Lue lisää yrityksen perustamisesta >>

Kategoriat: Yrittäjät

Aloittava yrittäjä, hanki oikeaa tietoa

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Helmikuu 2018 - 12:00

Sanna Meronen-Vileniuksen viesti yrittäjäksi ryhtyvälle on yksinkertainen: Kysy, kysy ja vielä kerran kysy. Kirjaa vastaukset paperille tai vahvista tiedot sähköpostitse.

– Ja varaudu siihen, että homma voi silti mennä pieleen, kuten minulla. Nyt jo naurattaa, mutta pari vuotta sitten raivostutti, toimitusjohtaja ja yrittäjä Sanna Meronen-Vilenius sanoo. Hänellä on vuokrajohtajuutta, yrityskonsultointia ja -koulutusta tarjoava yritys Koko & kehitys Oy.

Meronen-Vileniuksen yrittäjäura alkoi muutama vuosi sitten suunnitelmallisella tiedonhankinnalla. Hän kysyi neuvoja usealta taholta. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli starttiraha: voisiko sitä saada, vaikka olisi ennen yrityksen perustamista toiminut kevytyrittäjänä, eli laskutuspalvelun kautta?

– Minulle sanottiin, ettei kevytyrittäjyys ole starttirahan saamisen este. Niinpä aloin tehdä yrittäjän töitä laskutuspalvelun kautta ja perustin myös nettisivut, joilla markkinoin toteuttamiani palveluja. Samalla laadin rauhassa liiketoimintasuunnitelmaa ja tein starttirahahakemuksen myöhemmin perustettavaa yritystä varten.

Lopulta starttirahaa ei kuitenkaan myönnetty, sillä yrityksen toiminnan ja markkinoinnin katsottiin alkaneen jo aiemmin. 

– Kukaan ei tällaisesta sudenkuopasta vihjannut edes puolella sanalla, Meronen toteaa. 

Nykyään lainsäädäntö on muuttunut, ja starttirahaa voi saada silloin, kun sivutoiminen yrittäjyys muuttuu päätoimiseksi. Mutta Meronen-Vileniuksella oli toinen tilanne. Kun starttirahaa ei voinut saada, hän laski itsellään olevan kolme vaihtoehtoa:

– Katkeroitua ja lyödä hanskat tiskiin. Alkaa perätä oikeuksiani ja käydä taistoon tuulimyllyjä vastaan. Tai unohtaa koko jupakka. Niinpä menin nettiin ja pistin kaikesta sisuuntuneena osakeyhtiön pystyyn, Meronen-Vilenius muistelee vuoden 2015 kesän tapahtumia.

Kevytyrittäjyys päättyi siis osakeyhtiön perustamiseen.

Yrittäjyys haaveena

Meronen-Vilenius on yrittäjäperheen tytär ja halunnut aina yrittäjäksi. 

– Kaikki tekemiseni opiskelujen alusta lähtien ovat olleet polkua kohti yrittäjyyttä. Yhteisöpedagogin tutkinnon päälle olen opiskellut muun muassa liiketaloutta, hankintatoimea ja projektinhallintaa.

Uskallusta täytyi silti kerätä.

– Odotin sopivaa hetkeä, että tuntisin itseni valmiiksi ja riittävän kokeneeksi. Se hetki tuli, kun menin toimitusjohtajaksi vieraalle ja tajusin, että tämähän sujuu, Meronen-Vilenius sanoo.

Meronen-Vileniuksella on varmasti myös keskimääräistä enemmän tietoa yrittäjyydestä, sillä hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Yrittäjissä kehittämis- ja projektipäällikkönä ja Suomen Yrittäjissä järjestöpäällikkönä.

Miksi näin kokenut edes mietti kevytyrittäjyyttä?

– Halusin rauhassa kehittää yritystä ja tehdä hyvän liiketoimintasuunnitelman varmistaakseni starttirahan saamisen. Palkkatöissä sellaiseen ei ole aikaa ja energiaa. Sitä paitsi minulla oli myös heti asiakkaita, joita halusin palvella.

Meronen-Vileniusta viehätti myös ajatus siirtymävaiheesta ennen varsinaista yrittäjyyttä, jossa on enemmän vastuita ja velvollisuuksia. Kevytyrittäjällä laskutuspalvelu hoitaa veroasiat ja byrokratian, eikä tarvitse miettiä y-tunnuksia ja yel-maksuja.

Tietoa monesta lähteestä

Kevytyrittäjyys oli muutama vuosi sitten monelle uusi asia.

– Liikkeellä oli enemmän huhuja kuin tiukkaa faktaa. Minuakin peloteltiin ties mistä vaaroista. Onkin tärkeä hakea tietoa luotettavista lähteistä, kuten yrittäjäjärjestöistä ja viranomaisilta.

Kevytyrittäjyys jäi Meronen-Vileniuksen kohdalla lopulta lyhytaikaiseksi. Toisille hän sitä silti suosittelee.

– Se sopii varmasti palkkatöissä oleville ja opiskelijoille, jotka haluavat työskennellä yrittäjänä vain osa-aikaisesti ja kokeilla oman liikeideansa toimivuutta. Sekin vaikuttaa, miten helpolla haluaa päästä. Laskutuspalvelun käyttö on yksinkertaista.

Jos tavoitteena on olla sataprosenttisesti yrittäjä ja jäädä palkkatöistä pois, Meronen-Vilenius perustaisi saman tien varsinaisen yrityksen. 

– Siinä on imagoetu ja hankinnoistakin saa tehdä alv-vähennyksiä.

Kahden tilikauden kokemuksella Meronen-Vilenius on todennut osakeyhtiön olevan juuri hänelle sopivin yritysmuoto. Pääosa Koko & kehitys Oy:n toiminnasta on vuokrajohtajapalvelua.

– Teen eri alojen yrityksissä muutamien kuukausien pituisia osa- tai kokopäiväisiä johtajanpestejä. Työskentelen kädet savessa muun organisaation kanssa. Pestiin voidaan yhdistää esimerkiksi konsultointia ja kehityspajoja.

Lisäksi Meronen-Vilenius on yrityksensä kautta myös Uudenmaan Yrittäjissä osa-aikainen pk-yritysten hankintaneuvoja. Hän ohjaa yrityksiä julkisiin hankintoihin osallistumisessa.

Meronen-Vileniuksella on vielä vinkki yrittäjäksi ryhtyvälle, on sitten mielessä varsinainen tai kevytyrittäjyys. Hänen mukaansa yrittäjäjärjestöön kannattaa liittyä, koska sieltä saa tiedon ja tuen lisäksi myös verkostoja.

– Vanhojen ja uusien verkostojen merkitystä ei kannata koskaan väheksyä. Riippuu varmaankin alasta, mutta ainakin minulle muiden antamat suositukset ovat olleet ehdottomasti parasta markkinointia ja jopa liikevaihdon kasvattaja, Sanna Meronen-Vilenius sanoo.

Kuva: Meeri Utti

 

Lue lisää starttirahan hakemisesta >>

Lue lisää yrityksen perustamisesta >>

Kategoriat: Yrittäjät

Aloittava yrittäjä, hanki oikeaa tietoa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 15. Helmikuu 2018 - 12:00

Sanna Meronen-Vileniuksen viesti yrittäjäksi ryhtyvälle on yksinkertainen: Kysy, kysy ja vielä kerran kysy. Kirjaa vastaukset paperille tai vahvista tiedot sähköpostitse.

– Ja varaudu siihen, että homma voi silti mennä pieleen, kuten minulla. Nyt jo naurattaa, mutta pari vuotta sitten raivostutti, toimitusjohtaja ja yrittäjä Sanna Meronen-Vilenius sanoo. Hänellä on vuokrajohtajuutta, yrityskonsultointia ja -koulutusta tarjoava yritys Koko & kehitys Oy.

Meronen-Vileniuksen yrittäjäura alkoi muutama vuosi sitten suunnitelmallisella tiedonhankinnalla. Hän kysyi neuvoja usealta taholta. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli starttiraha: voisiko sitä saada, vaikka olisi ennen yrityksen perustamista toiminut kevytyrittäjänä, eli laskutuspalvelun kautta?

– Minulle sanottiin, ettei kevytyrittäjyys ole starttirahan saamisen este. Niinpä aloin tehdä yrittäjän töitä laskutuspalvelun kautta ja perustin myös nettisivut, joilla markkinoin toteuttamiani palveluja. Samalla laadin rauhassa liiketoimintasuunnitelmaa ja tein starttirahahakemuksen myöhemmin perustettavaa yritystä varten.

Lopulta starttirahaa ei kuitenkaan myönnetty, sillä yrityksen toiminnan ja markkinoinnin katsottiin alkaneen jo aiemmin. 

– Kukaan ei tällaisesta sudenkuopasta vihjannut edes puolella sanalla, Meronen toteaa. 

Nykyään lainsäädäntö on muuttunut, ja starttirahaa voi saada silloin, kun sivutoiminen yrittäjyys muuttuu päätoimiseksi. Mutta Meronen-Vileniuksella oli toinen tilanne. Kun starttirahaa ei voinut saada, hän laski itsellään olevan kolme vaihtoehtoa:

– Katkeroitua ja lyödä hanskat tiskiin. Alkaa perätä oikeuksiani ja käydä taistoon tuulimyllyjä vastaan. Tai unohtaa koko jupakka. Niinpä menin nettiin ja pistin kaikesta sisuuntuneena osakeyhtiön pystyyn, Meronen-Vilenius muistelee vuoden 2015 kesän tapahtumia.

Kevytyrittäjyys päättyi siis osakeyhtiön perustamiseen.

Yrittäjyys haaveena

Meronen-Vilenius on yrittäjäperheen tytär ja halunnut aina yrittäjäksi. 

– Kaikki tekemiseni opiskelujen alusta lähtien ovat olleet polkua kohti yrittäjyyttä. Yhteisöpedagogin tutkinnon päälle olen opiskellut muun muassa liiketaloutta, hankintatoimea ja projektinhallintaa.

Uskallusta täytyi silti kerätä.

– Odotin sopivaa hetkeä, että tuntisin itseni valmiiksi ja riittävän kokeneeksi. Se hetki tuli, kun menin toimitusjohtajaksi vieraalle ja tajusin, että tämähän sujuu, Meronen-Vilenius sanoo.

Meronen-Vileniuksella on varmasti myös keskimääräistä enemmän tietoa yrittäjyydestä, sillä hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Yrittäjissä kehittämis- ja projektipäällikkönä ja Suomen Yrittäjissä järjestöpäällikkönä.

Miksi näin kokenut edes mietti kevytyrittäjyyttä?

– Halusin rauhassa kehittää yritystä ja tehdä hyvän liiketoimintasuunnitelman varmistaakseni starttirahan saamisen. Palkkatöissä sellaiseen ei ole aikaa ja energiaa. Sitä paitsi minulla oli myös heti asiakkaita, joita halusin palvella.

Meronen-Vileniusta viehätti myös ajatus siirtymävaiheesta ennen varsinaista yrittäjyyttä, jossa on enemmän vastuita ja velvollisuuksia. Kevytyrittäjällä laskutuspalvelu hoitaa veroasiat ja byrokratian, eikä tarvitse miettiä y-tunnuksia ja yel-maksuja.

Tietoa monesta lähteestä

Kevytyrittäjyys oli muutama vuosi sitten monelle uusi asia.

– Liikkeellä oli enemmän huhuja kuin tiukkaa faktaa. Minuakin peloteltiin ties mistä vaaroista. Onkin tärkeä hakea tietoa luotettavista lähteistä, kuten yrittäjäjärjestöistä ja viranomaisilta.

Kevytyrittäjyys jäi Meronen-Vileniuksen kohdalla lopulta lyhytaikaiseksi. Toisille hän sitä silti suosittelee.

– Se sopii varmasti palkkatöissä oleville ja opiskelijoille, jotka haluavat työskennellä yrittäjänä vain osa-aikaisesti ja kokeilla oman liikeideansa toimivuutta. Sekin vaikuttaa, miten helpolla haluaa päästä. Laskutuspalvelun käyttö on yksinkertaista.

Jos tavoitteena on olla sataprosenttisesti yrittäjä ja jäädä palkkatöistä pois, Meronen-Vilenius perustaisi saman tien varsinaisen yrityksen. 

– Siinä on imagoetu ja hankinnoistakin saa tehdä alv-vähennyksiä.

Kahden tilikauden kokemuksella Meronen-Vilenius on todennut osakeyhtiön olevan juuri hänelle sopivin yritysmuoto. Pääosa Koko & kehitys Oy:n toiminnasta on vuokrajohtajapalvelua.

– Teen eri alojen yrityksissä muutamien kuukausien pituisia osa- tai kokopäiväisiä johtajanpestejä. Työskentelen kädet savessa muun organisaation kanssa. Pestiin voidaan yhdistää esimerkiksi konsultointia ja kehityspajoja.

Lisäksi Meronen-Vilenius on yrityksensä kautta myös Uudenmaan Yrittäjissä osa-aikainen pk-yritysten hankintaneuvoja. Hän ohjaa yrityksiä julkisiin hankintoihin osallistumisessa.

Meronen-Vileniuksella on vielä vinkki yrittäjäksi ryhtyvälle, on sitten mielessä varsinainen tai kevytyrittäjyys. Hänen mukaansa yrittäjäjärjestöön kannattaa liittyä, koska sieltä saa tiedon ja tuen lisäksi myös verkostoja.

– Vanhojen ja uusien verkostojen merkitystä ei kannata koskaan väheksyä. Riippuu varmaankin alasta, mutta ainakin minulle muiden antamat suositukset ovat olleet ehdottomasti parasta markkinointia ja jopa liikevaihdon kasvattaja, Sanna Meronen-Vilenius sanoo.

Kuva: Meeri Utti

 

Lue lisää starttirahan hakemisesta >>

Lue lisää yrityksen perustamisesta >>

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko jo ilmoittautunut kevään huipputapahtumaan – tätä kaikkea tarjoaa Yrittäjäristeily

Yrittäjät tiedotteet - 15. Helmikuu 2018 - 11:15

Historian toinen Yrittäjäristeily järjestetään Silja Europalla 14.-15.4.2018.

Luvassa on jälleen huikea kattaus asiaa ja viihdettä.

– Vuonna 2016 järjestetty ensimmäinen risteily keräsi osallistujilta huippuarvosanat. Tämän vuoden päänäyttämönä toimiva Silja Europa on täysin uudistettu, joten puitteet ovat varmasti entistä loistavammassa kunnossa jokaisessa hyttiluokassa. Henkilökunta on valmis ja innoissaan vastaanottamaan laivan täydeltä yrittäjiä, kuvailee Suomen Yrittäjien kehityspäällikkö Karri Ruuskanen.

– Europan tilaratkaisut mahdollistavat ohjelman keskittämisen kahdelle kannelle, jolloin ohjelmasta toiseen siirtyminen on helppoa ja selkeää.

Ohjelma tarjoaa koulutuksellisia puheenvuoroja, inspiraatiota, verkostoitumista sekä ansaittua taukoa arjen keskelle kaikille yrittäjille, yrittäjiksi aikoville tai muuten yrittämisestä kiinnostuneille.

– Risteilyllä on tarjolla runsaasti hyödyllistä tietoa muun muassa tulevasta tietosuoja-asetuksesta, verotuksesta ja omistajanvaihdoksista. Osallistujilla on myös mahdollisuus saada lakineuvontaa. Unohtamatta vanhojen ja uusien tuttavuuksien tapaamista. Kaikki tämä saman katon alla kahdessa päivässä!

"Kannattaa toimia nopeasti"

Ruuskanen nostaa huipputason esiintyjistä esille koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmanin, joka puhuu risteilyllä johtamisesta.

– Lisäksi aina suorapuheinen, Leijonan luola -sarjastakin tuttu bisnesenkeli Kim Väisänen sekä hyvin epäsuomalaiseen tapaan menestyksestä kertova Andrei Koivumäki varmasti herättävät keskustelua.

Viihteestä vastaa Maija Vilkkumaa ja bilebändi Gepardi. Sinkuille on tarjolla oma illallispöytänsä.

Risteilylle on ilmoittautunut jo satoja osallistujia.

– Laiva täyttyy kovaa vauhtia. Kannattaa toimia nopeasti, jos haluat varmistaa juuri omien toiveidesi mukaisen hytin, Ruuskanen neuvoo.

– Rohkeasti mukaan, olit sitten liikkeellä ensimmäistä kertaa tai kokeneempi konkari. Luvassa on risteily, jota ei kannata jättää väliin.

Ilmoittaudu mukaan täällä!

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko jo ilmoittautunut kevään huipputapahtumaan – tätä kaikkea tarjoaa Yrittäjäristeily

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Helmikuu 2018 - 11:15

Historian toinen Yrittäjäristeily järjestetään Silja Europalla 14.-15.4.2018.

Luvassa on jälleen huikea kattaus asiaa ja viihdettä.

– Vuonna 2016 järjestetty ensimmäinen risteily keräsi osallistujilta huippuarvosanat. Tämän vuoden päänäyttämönä toimiva Silja Europa on täysin uudistettu, joten puitteet ovat varmasti entistä loistavammassa kunnossa jokaisessa hyttiluokassa. Henkilökunta on valmis ja innoissaan vastaanottamaan laivan täydeltä yrittäjiä, kuvailee Suomen Yrittäjien kehityspäällikkö Karri Ruuskanen.

– Europan tilaratkaisut mahdollistavat ohjelman keskittämisen kahdelle kannelle, jolloin ohjelmasta toiseen siirtyminen on helppoa ja selkeää.

Ohjelma tarjoaa koulutuksellisia puheenvuoroja, inspiraatiota, verkostoitumista sekä ansaittua taukoa arjen keskelle kaikille yrittäjille, yrittäjiksi aikoville tai muuten yrittämisestä kiinnostuneille.

– Risteilyllä on tarjolla runsaasti hyödyllistä tietoa muun muassa tulevasta tietosuoja-asetuksesta, verotuksesta ja omistajanvaihdoksista. Osallistujilla on myös mahdollisuus saada lakineuvontaa. Unohtamatta vanhojen ja uusien tuttavuuksien tapaamista. Kaikki tämä saman katon alla kahdessa päivässä!

"Kannattaa toimia nopeasti"

Ruuskanen nostaa huipputason esiintyjistä esille koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmanin, joka puhuu risteilyllä johtamisesta.

– Lisäksi aina suorapuheinen, Leijonan luola -sarjastakin tuttu bisnesenkeli Kim Väisänen sekä hyvin epäsuomalaiseen tapaan menestyksestä kertova Andrei Koivumäki varmasti herättävät keskustelua.

Viihteestä vastaa Maija Vilkkumaa ja bilebändi Gepardi. Sinkuille on tarjolla oma illallispöytänsä.

Risteilylle on ilmoittautunut jo satoja osallistujia.

– Laiva täyttyy kovaa vauhtia. Kannattaa toimia nopeasti, jos haluat varmistaa juuri omien toiveidesi mukaisen hytin, Ruuskanen neuvoo.

– Rohkeasti mukaan, olit sitten liikkeellä ensimmäistä kertaa tai kokeneempi konkari. Luvassa on risteily, jota ei kannata jättää väliin.

Ilmoittaudu mukaan täällä!

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko jo ilmoittautunut kevään huipputapahtumaan – tätä kaikkea tarjoaa Yrittäjäristeily

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 15. Helmikuu 2018 - 11:15

Historian toinen Yrittäjäristeily järjestetään Silja Europalla 14.-15.4.2018.

Luvassa on jälleen huikea kattaus asiaa ja viihdettä.

– Vuonna 2016 järjestetty ensimmäinen risteily keräsi osallistujilta huippuarvosanat. Tämän vuoden päänäyttämönä toimiva Silja Europa on täysin uudistettu, joten puitteet ovat varmasti entistä loistavammassa kunnossa jokaisessa hyttiluokassa. Henkilökunta on valmis ja innoissaan vastaanottamaan laivan täydeltä yrittäjiä, kuvailee Suomen Yrittäjien kehityspäällikkö Karri Ruuskanen.

– Europan tilaratkaisut mahdollistavat ohjelman keskittämisen kahdelle kannelle, jolloin ohjelmasta toiseen siirtyminen on helppoa ja selkeää.

Ohjelma tarjoaa koulutuksellisia puheenvuoroja, inspiraatiota, verkostoitumista sekä ansaittua taukoa arjen keskelle kaikille yrittäjille, yrittäjiksi aikoville tai muuten yrittämisestä kiinnostuneille.

– Risteilyllä on tarjolla runsaasti hyödyllistä tietoa muun muassa tulevasta tietosuoja-asetuksesta, verotuksesta ja omistajanvaihdoksista. Osallistujilla on myös mahdollisuus saada lakineuvontaa. Unohtamatta vanhojen ja uusien tuttavuuksien tapaamista. Kaikki tämä saman katon alla kahdessa päivässä!

"Kannattaa toimia nopeasti"

Ruuskanen nostaa huipputason esiintyjistä esille koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmanin, joka puhuu risteilyllä johtamisesta.

– Lisäksi aina suorapuheinen, Leijonan luola -sarjastakin tuttu bisnesenkeli Kim Väisänen sekä hyvin epäsuomalaiseen tapaan menestyksestä kertova Andrei Koivumäki varmasti herättävät keskustelua.

Viihteestä vastaa Maija Vilkkumaa ja bilebändi Gepardi. Sinkuille on tarjolla oma illallispöytänsä.

Risteilylle on ilmoittautunut jo satoja osallistujia.

– Laiva täyttyy kovaa vauhtia. Kannattaa toimia nopeasti, jos haluat varmistaa juuri omien toiveidesi mukaisen hytin, Ruuskanen neuvoo.

– Rohkeasti mukaan, olit sitten liikkeellä ensimmäistä kertaa tai kokeneempi konkari. Luvassa on risteily, jota ei kannata jättää väliin.

Ilmoittaudu mukaan täällä!

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ministeri ja Pentikäinen huolestuneita: Pk-yritykset kärsivät työvoimapulasta

Yrittäjät tiedotteet - 15. Helmikuu 2018 - 9:30

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

– Viime vuosi oli hieno kasvun vuosi ja näkymät ovat edelleen positiiviset - mutta yritysten työvoimapula huolettaa, se ei ole enää pelkästään Lapissa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Alueelliset ero ovat suuria: Keski-Pohjanmaan työllisyysaste on 75 prosenttia ja Pohjois-Karjalan 65 prosenttia. Ja kohtaanto-ongelma on paha jos samaan aikaan on 300 000 työtöntä ja 100 000 avointa työpaikkaa, ministeri Lintilä manaa.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, kertoo Mikael Pentikäinen.

Kasvuodotukset tasaantuneet

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat tuoreen barometrin mukaan tasaantuneet viime syksystä. Muutokset suhdanneodotuksissa ovat syksyn 2017 barometriin verrattuna kuitenkin vähäiset. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa viennin painottumisen lisäksi se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän.

Pk-yrityksistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja kahdeksan prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös teollisuudessa ja palveluissa tapahtui negatiivinen muutos.

Korkein saldoluku on teollisuudessa ja rakentamisessa. Palvelujen odotukset ovat lähes yhtä hyvät kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, mutta odotukset eivät merkittävästi laskeneet edellisestä barometrista.

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Saldoluku säilyi samalla tasolla kuin syksyn barometrissa, ja sai arvon 39. Tämä on lähellä hyvän talouskehityksen pitkäaikaista keskiarvoa.

– Kannattavuusodotukset ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan kun talouskasvu on jatkunut. Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä ovat positiiviset mutta edelleen hyvin alhaiset taloustilanteeseen nähden, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Koulutusta ja työelämää uudistettava

– Suomen osaamisjärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Mielestäni on selvää, että se ei palvele tällä hetkellä riittävän hyvin työelämän tarpeita – ei nyt, ja on riski, että vielä vähemmän tulevaisuudessa, sanoo Mikael Pentikäinen.

Pentikäinen ja Lintilä viittaavat arvioihin, että Suomessa pitää uudelleen kouluttaa lähimmän 10 vuoden aikana miljoona suomalaista. Heidän mukaansa pitää järjestää enemmän lyhyitä koulutuksia ja minitutkintoja sekä nykyistä tiiviimpää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä.

– Ei pidä ajatella koulutusta vastaavaa työtä, vaan työtä vastaavaa koulutusta, Lintilä siteeraa ex-pääministeri Esko Ahoa

– Pitää myös rohkeasti uudistaa Suomen työmarkkinoita. Pitää luoda nykyaikaan sopiva sopimusyhteiskunta, Pentikäinen painottaa.

Suomen Yrittäjät haluaa, että työpaikoille annetaan sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeavia palkkaus- tai työaikajärjestelmiä sekä mahdollisuutta ennakoida, jos yrityksen talous on notkahtamassa.

– Tähän liittyy se, että  kaikille annetaan oikeus osallistua henkilöstöedustajan valintaan ja poistetaan työlainsäädännöstä järjestäytymättömien sopimisen kiellot.

– Mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista pitää helpottaa muuttamalla asiallinen ja painava syy asialliseksi tai perustelluksi syyksi. Kevennetään yleissitovuutta, rajataan se minimipalkkoihin. Nostetaan alv:n alarajaa pienyrittäjyyden helpottamiseksi, Pentikäinen listaa työelämän uudistuskohteita.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ministeri ja Pentikäinen huolestuneita: Pk-yritykset kärsivät työvoimapulasta

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Helmikuu 2018 - 9:30

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

– Viime vuosi oli hieno kasvun vuosi ja näkymät ovat edelleen positiiviset - mutta yritysten työvoimapula huolettaa, se ei ole enää pelkästään Lapissa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Alueelliset ero ovat suuria: Keski-Pohjanmaan työllisyysaste on 75 prosenttia ja Pohjois-Karjalan 65 prosenttia. Ja kohtaanto-ongelma on paha jos samaan aikaan on 300 000 työtöntä ja 100 000 avointa työpaikkaa, ministeri Lintilä manaa.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, kertoo Mikael Pentikäinen.

Kasvuodotukset tasaantuneet

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat tuoreen barometrin mukaan tasaantuneet viime syksystä. Muutokset suhdanneodotuksissa ovat syksyn 2017 barometriin verrattuna kuitenkin vähäiset. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa viennin painottumisen lisäksi se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän.

Pk-yrityksistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja kahdeksan prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös teollisuudessa ja palveluissa tapahtui negatiivinen muutos.

Korkein saldoluku on teollisuudessa ja rakentamisessa. Palvelujen odotukset ovat lähes yhtä hyvät kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, mutta odotukset eivät merkittävästi laskeneet edellisestä barometrista.

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Saldoluku säilyi samalla tasolla kuin syksyn barometrissa, ja sai arvon 39. Tämä on lähellä hyvän talouskehityksen pitkäaikaista keskiarvoa.

– Kannattavuusodotukset ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan kun talouskasvu on jatkunut. Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä ovat positiiviset mutta edelleen hyvin alhaiset taloustilanteeseen nähden, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Koulutusta ja työelämää uudistettava

– Suomen osaamisjärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Mielestäni on selvää, että se ei palvele tällä hetkellä riittävän hyvin työelämän tarpeita – ei nyt, ja on riski, että vielä vähemmän tulevaisuudessa, sanoo Mikael Pentikäinen.

Pentikäinen ja Lintilä viittaavat arvioihin, että Suomessa pitää uudelleen kouluttaa lähimmän 10 vuoden aikana miljoona suomalaista. Heidän mukaansa pitää järjestää enemmän lyhyitä koulutuksia ja minitutkintoja sekä nykyistä tiiviimpää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä.

– Ei pidä ajatella koulutusta vastaavaa työtä, vaan työtä vastaavaa koulutusta, Lintilä siteeraa ex-pääministeri Esko Ahoa

– Pitää myös rohkeasti uudistaa Suomen työmarkkinoita. Pitää luoda nykyaikaan sopiva sopimusyhteiskunta, Pentikäinen painottaa.

Suomen Yrittäjät haluaa, että työpaikoille annetaan sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeavia palkkaus- tai työaikajärjestelmiä sekä mahdollisuutta ennakoida, jos yrityksen talous on notkahtamassa.

– Tähän liittyy se, että  kaikille annetaan oikeus osallistua henkilöstöedustajan valintaan ja poistetaan työlainsäädännöstä järjestäytymättömien sopimisen kiellot.

– Mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista pitää helpottaa muuttamalla asiallinen ja painava syy asialliseksi tai perustelluksi syyksi. Kevennetään yleissitovuutta, rajataan se minimipalkkoihin. Nostetaan alv:n alarajaa pienyrittäjyyden helpottamiseksi, Pentikäinen listaa työelämän uudistuskohteita.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ministeri ja Pentikäinen huolestuneita: Pk-yritykset kärsivät työvoimapulasta

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 15. Helmikuu 2018 - 9:30

Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

– Viime vuosi oli hieno kasvun vuosi ja näkymät ovat edelleen positiiviset - mutta yritysten työvoimapula huolettaa, se ei ole enää pelkästään Lapissa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

– Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

– Alueelliset ero ovat suuria: Keski-Pohjanmaan työllisyysaste on 75 prosenttia ja Pohjois-Karjalan 65 prosenttia. Ja kohtaanto-ongelma on paha jos samaan aikaan on 300 000 työtöntä ja 100 000 avointa työpaikkaa, ministeri Lintilä manaa.

– Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, kertoo Mikael Pentikäinen.

Kasvuodotukset tasaantuneet

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat tuoreen barometrin mukaan tasaantuneet viime syksystä. Muutokset suhdanneodotuksissa ovat syksyn 2017 barometriin verrattuna kuitenkin vähäiset. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa viennin painottumisen lisäksi se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän.

Pk-yrityksistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja kahdeksan prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös teollisuudessa ja palveluissa tapahtui negatiivinen muutos.

Korkein saldoluku on teollisuudessa ja rakentamisessa. Palvelujen odotukset ovat lähes yhtä hyvät kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, mutta odotukset eivät merkittävästi laskeneet edellisestä barometrista.

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Saldoluku säilyi samalla tasolla kuin syksyn barometrissa, ja sai arvon 39. Tämä on lähellä hyvän talouskehityksen pitkäaikaista keskiarvoa.

– Kannattavuusodotukset ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan kun talouskasvu on jatkunut. Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä ovat positiiviset mutta edelleen hyvin alhaiset taloustilanteeseen nähden, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Koulutusta ja työelämää uudistettava

– Suomen osaamisjärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Mielestäni on selvää, että se ei palvele tällä hetkellä riittävän hyvin työelämän tarpeita – ei nyt, ja on riski, että vielä vähemmän tulevaisuudessa, sanoo Mikael Pentikäinen.

Pentikäinen ja Lintilä viittaavat arvioihin, että Suomessa pitää uudelleen kouluttaa lähimmän 10 vuoden aikana miljoona suomalaista. Heidän mukaansa pitää järjestää enemmän lyhyitä koulutuksia ja minitutkintoja sekä nykyistä tiiviimpää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä.

– Ei pidä ajatella koulutusta vastaavaa työtä, vaan työtä vastaavaa koulutusta, Lintilä siteeraa ex-pääministeri Esko Ahoa

– Pitää myös rohkeasti uudistaa Suomen työmarkkinoita. Pitää luoda nykyaikaan sopiva sopimusyhteiskunta, Pentikäinen painottaa.

Suomen Yrittäjät haluaa, että työpaikoille annetaan sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeavia palkkaus- tai työaikajärjestelmiä sekä mahdollisuutta ennakoida, jos yrityksen talous on notkahtamassa.

– Tähän liittyy se, että  kaikille annetaan oikeus osallistua henkilöstöedustajan valintaan ja poistetaan työlainsäädännöstä järjestäytymättömien sopimisen kiellot.

– Mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista pitää helpottaa muuttamalla asiallinen ja painava syy asialliseksi tai perustelluksi syyksi. Kevennetään yleissitovuutta, rajataan se minimipalkkoihin. Nostetaan alv:n alarajaa pienyrittäjyyden helpottamiseksi, Pentikäinen listaa työelämän uudistuskohteita.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tarvitsetko työntekijää? Ohjaamoissa nuoret ja työnantajat kohtaavat rekrytapahtumissa

Yrittäjät tiedotteet - 14. Helmikuu 2018 - 17:00

Valtakunnallisella Ohjaamoviikolla kaikissa Ohjaamoissa on avoimet ovet. Työministeri Jari Lindström avasi viikon päätapahtuman Rovaniemellä.

– Kymmenen yritystä oli kaupungintalolla rekrytoimassa ihmisiä. Rekrytapahtumat ovat säännöllistä toimintaa muissakin Ohjaamoissa ympäri vuoden. Yhytämme nuoria ja yrityksiä toisiinsa tällaisilla tapahtumilla. Erityisesti alakohtaiset tapahtumat ovat osoittautuneet hyväksi, Ohjaamoiden kehittämishankkeen projektipäällikkö Pasi Savonmäki Ely-keskuksesta kertoo.

Rekrytointikanava yrityksille

Ohjaamot ovat kaikille nuorille avoimia. Savonmäen mukaan Ohjaamo-toiminnassa on voimakkaasti ennaltaehkäisevä ajatus, eli vaikuttaa jo ennen kuin nuoren asiat menevät solmuun.

– Yritysyhteistyö on tärkeää, yritykset ovat kiinnostuneita rekrytoimaan, mutta eivät välttämättä tiedä Ohjaamo-hankkeesta. Valmistelemme nuoria haastattelutilanteisiin ja työnhakuun. Työnhaku itsenäisesti ja omin toimin ei välttämättä ole helppoa kaikille. Samalla avaamme yrityksille mahdollisuuden rekrytoida tätä kautta.

Voiko yrittäjä olla teihin yhteydessä, kun rekrytoinnit ovat ajankohtaisia?

– Ilman muuta yritys voi olla yhteydessä. Ohjaamo-toiminta kulkee käsi kädessä kaupungin työvoimapalvelujen kanssa. Ohjaamo ei pyri olemaan nuorten työvoimatoimisto, mutta TE-toimisto on verkostossa mukana, Savonmäki kertoo.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rekrytointitapahtumat ovat ihan nonstoppia-toimintaa. Vantaalla on rekrytapahtumapäiviä varmaankin joka viikko.

Pasi Savonmäki on tyytyväinen, että taloustilanteen piristyttyä myös nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun.

Kuva: Mira Uusiportimo

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tarvitsetko työntekijää? Ohjaamoissa nuoret ja työnantajat kohtaavat rekrytapahtumissa

Yrittäjät uutisarkisto - 14. Helmikuu 2018 - 17:00

Valtakunnallisella Ohjaamoviikolla kaikissa Ohjaamoissa on avoimet ovet. Työministeri Jari Lindström avasi viikon päätapahtuman Rovaniemellä.

– Kymmenen yritystä oli kaupungintalolla rekrytoimassa ihmisiä. Rekrytapahtumat ovat säännöllistä toimintaa muissakin Ohjaamoissa ympäri vuoden. Yhytämme nuoria ja yrityksiä toisiinsa tällaisilla tapahtumilla. Erityisesti alakohtaiset tapahtumat ovat osoittautuneet hyväksi, Ohjaamoiden kehittämishankkeen projektipäällikkö Pasi Savonmäki Ely-keskuksesta kertoo.

Rekrytointikanava yrityksille

Ohjaamot ovat kaikille nuorille avoimia. Savonmäen mukaan Ohjaamo-toiminnassa on voimakkaasti ennaltaehkäisevä ajatus, eli vaikuttaa jo ennen kuin nuoren asiat menevät solmuun.

– Yritysyhteistyö on tärkeää, yritykset ovat kiinnostuneita rekrytoimaan, mutta eivät välttämättä tiedä Ohjaamo-hankkeesta. Valmistelemme nuoria haastattelutilanteisiin ja työnhakuun. Työnhaku itsenäisesti ja omin toimin ei välttämättä ole helppoa kaikille. Samalla avaamme yrityksille mahdollisuuden rekrytoida tätä kautta.

Voiko yrittäjä olla teihin yhteydessä, kun rekrytoinnit ovat ajankohtaisia?

– Ilman muuta yritys voi olla yhteydessä. Ohjaamo-toiminta kulkee käsi kädessä kaupungin työvoimapalvelujen kanssa. Ohjaamo ei pyri olemaan nuorten työvoimatoimisto, mutta TE-toimisto on verkostossa mukana, Savonmäki kertoo.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rekrytointitapahtumat ovat ihan nonstoppia-toimintaa. Vantaalla on rekrytapahtumapäiviä varmaankin joka viikko.

Pasi Savonmäki on tyytyväinen, että taloustilanteen piristyttyä myös nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun.

Kuva: Mira Uusiportimo

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tarvitsetko työntekijää? Ohjaamoissa nuoret ja työnantajat kohtaavat rekrytapahtumissa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 14. Helmikuu 2018 - 17:00

Valtakunnallisella Ohjaamoviikolla kaikissa Ohjaamoissa on avoimet ovet. Työministeri Jari Lindström avasi viikon päätapahtuman Rovaniemellä.

– Kymmenen yritystä oli kaupungintalolla rekrytoimassa ihmisiä. Rekrytapahtumat ovat säännöllistä toimintaa muissakin Ohjaamoissa ympäri vuoden. Yhytämme nuoria ja yrityksiä toisiinsa tällaisilla tapahtumilla. Erityisesti alakohtaiset tapahtumat ovat osoittautuneet hyväksi, Ohjaamoiden kehittämishankkeen projektipäällikkö Pasi Savonmäki Ely-keskuksesta kertoo.

Rekrytointikanava yrityksille

Ohjaamot ovat kaikille nuorille avoimia. Savonmäen mukaan Ohjaamo-toiminnassa on voimakkaasti ennaltaehkäisevä ajatus, eli vaikuttaa jo ennen kuin nuoren asiat menevät solmuun.

– Yritysyhteistyö on tärkeää, yritykset ovat kiinnostuneita rekrytoimaan, mutta eivät välttämättä tiedä Ohjaamo-hankkeesta. Valmistelemme nuoria haastattelutilanteisiin ja työnhakuun. Työnhaku itsenäisesti ja omin toimin ei välttämättä ole helppoa kaikille. Samalla avaamme yrityksille mahdollisuuden rekrytoida tätä kautta.

Voiko yrittäjä olla teihin yhteydessä, kun rekrytoinnit ovat ajankohtaisia?

– Ilman muuta yritys voi olla yhteydessä. Ohjaamo-toiminta kulkee käsi kädessä kaupungin työvoimapalvelujen kanssa. Ohjaamo ei pyri olemaan nuorten työvoimatoimisto, mutta TE-toimisto on verkostossa mukana, Savonmäki kertoo.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rekrytointitapahtumat ovat ihan nonstoppia-toimintaa. Vantaalla on rekrytapahtumapäiviä varmaankin joka viikko.

Pasi Savonmäki on tyytyväinen, että taloustilanteen piristyttyä myös nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun.

Kuva: Mira Uusiportimo

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Google tutki: Verkkosivulla ratkaiseva merkitys pk-yrityksen menestymiseen

Yrittäjät tiedotteet - 14. Helmikuu 2018 - 14:47

Google, Suomen Yrittäjät ja Vainu.io toteuttivat viime keväänä laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten pk-yritykset hyödyntävät verkkoa esimerkiksi asiakashankinnan kanavana.

Tuolloin selvisi, että kolmannekselta pk-yrityksistä puuttuu verkkosivu vielä kokonaan. Merkittävä osa yrityksistä tyytyi staattiseen verkkosivuun. Paitsioon oli näin ollen jäänyt asiakasmäärän kasvattaminen verkkomainonnalla, verkkokaupalla tai verkkosivun chat-asiakaspalvelulla.

Tutkimus toistettiin viime syksynä kolmessa Pohjoismaassa ja nyt sen tulokset ovat selvillä. Tuore tutkimus toteutettiin tarkastelemalla lähes 170 000 yrityksen verkkosivuja kolmessa maassa.

Tulosten perusteella kahdella kolmesta pk-yrityksestä Pohjoismaissa (Suomi, Ruotsi ja Norja) on ainoastaan staattinen verkkosivusto ja vain noin joka viides mainostaa digitaalisesti. Ruotsi menestyy kaikissa kategorioissa parhaiten.

Tuloksista selviää myös, että ne suomalaiset pk-yritykset, joilla on verkkosivusto ja jotka mainostavat tai hyödyntävät interaktiivisia palveluja, kasvoivat noin kahdeksan kertaa nopeammin kuin yritykset, joilla ei ole lainkaan verkkosivua. Yritykset, joilla oli vain staattinen verkkosivu, kasvoivat selvästi hitaammin.

"Verkkokaupan kalleus on harhaluulo"

– Uusi selvitys vahvistaa aikaisemman tutkimuksen tuloksia. Yritykset, jotka ovat verkossa ja pyrkivät aktiiviesti hankkimaan asiakkaita, menestyvät paremmin, Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen sanoo.

Suomessa on edelleen paljon yrityksiä, joilla ei ole lainkaan verkkosivuja. Järvisen mukaan syitä siihen on monia.

– Kyse on osittain osaamisesta ja peloista. Osaamattomuus ja tietämättömyys ovat silti eri asioita. Kaikki pk-yritykset eivät välttämättä tiedosta, miten iso rooli digitaalisuudella on ja sillä, että yrityksen pitäisi olla löydettävissä verkkosivujensa kautta. Osittain kyse on varmasti myös rahasta.

Järvisen mukaan yleinen harhaluulo on, että verkkokaupan ja esimerkiksi chat-asiakaspalvelun toteuttaminen olisi kallista.

– Näin ei ole. Itse asiassa hinta on nykyisin jo varsin kohtuullinen.

– Haluan ehdottomasti kannustaa suomalaisyrityksiä uteliaisuuteen ja selvittämään, mitkä ovat yrityksen omat mahdollisuudet. Se tulee olemaan palkitsevaa, Järvinen jatkaa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä