Uutisten kerääjä

Second hand -verkkokauppa kasvaa kohisten – ”Tavoitteena olla Tukholma- ja Berliini-kelpoinen kuluttajabrändi”

Yrittäjät tiedotteet - 14. Marraskuu 2017 - 10:39

Emmyn verkkokauppa on solminut yhteistyösopimuksen kotimaisen lastenvaatemerkin Vimma Companyn kanssa Vimman outlet-laatuisten vaatteiden myymisestä. Verkkokaupasta voi ostaa Vimman outlet-tuotteiden lisäksi myös kahden muun suositun suomalaisbrändin, Papun ja Silverjunglen, outlet-tuotteita.

Suomalaisen Emmy-palvelun liikeidea syntyi kolme vuotta sitten lähes kaikille tutusta tarpeesta.

– Vaivattomien kierrätystapojen puuttuessa tapahtuu helposti se pahin, eli käyttökelpoinen tekstiili päätyy roskikseen, toteaa Emmyn toimitusjohtaja Juha Mattsson.

Emmyn valikoimassa on tällä hetkellä yli 45 000 merkkivaatetta, -kenkää ja -asustetta, joista valtaosa on yksityisten ihmisten myyntiin lähettämiä yksittäiskappaleita.

Emmy-verkkokaupan takana ovat yrittäjät, Hanna Autio ja Markus Rautopuro. Emmyn toimipiste sijaitsee Lohjan Perttilässä.

Miljoonaluokan rahoituskierros

– Jossain on selvästi onnistuttu, sillä myyntimme on kolminkertaistunut vuodenvaihteen tasosta, ja kasvamme parhaillaan 20–30 prosenttia kuukaudesta toiseen pelkästään Suomen markkinoilla, toimitusjohtaja Juha Mattsson toteaa.

Yritys suuntaa seuraavaksi kansainvälisille markkinoille. Mattsson sanoi syyskuussa, että he ovat rakentamassa Emmystä ”Tukholma- ja Berliini-kelpoista kuluttajabrändiä”.

Myös sijoittajat ja brändit ovat olleet kiinnostuneita Emmyn konseptista. Alkukesällä kerätty seed-rahoituskierros toteutui suurempana kuin oli alun perin tavoitteena. Käytettyjen merkkivaatteiden myyntipalvelu ja verkkokauppa Emmy.fi keräsi kesän alussa noin 920 000 euroa rahoittaakseen kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoituskierrokseen osallistuivat joukko yksityissijoittajia, Tekes sekä Nordea.

Emmy.fi on käytettyjen merkkivaatteiden verkkokauppa ja avaimet käteen -myyntipalvelu. Emmy hoitaa tuotteiden lajittelun, valikoinnin ja tarkastuksen, valokuvauksen, varastoinnin, ja myynnin Emmy.fi-verkkokaupassa. Myyjälle tilitetään jopa 60 prosenttia tuotteiden kauppahinnoista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Second hand -verkkokauppa kasvaa kohisten – ”Tavoitteena olla Tukholma- ja Berliini-kelpoinen kuluttajabrändi”

Yrittäjät uutisarkisto - 14. Marraskuu 2017 - 10:39

Emmyn verkkokauppa on solminut yhteistyösopimuksen kotimaisen lastenvaatemerkin Vimma Companyn kanssa Vimman outlet-laatuisten vaatteiden myymisestä. Verkkokaupasta voi ostaa Vimman outlet-tuotteiden lisäksi myös kahden muun suositun suomalaisbrändin, Papun ja Silverjunglen, outlet-tuotteita.

Suomalaisen Emmy-palvelun liikeidea syntyi kolme vuotta sitten lähes kaikille tutusta tarpeesta.

– Vaivattomien kierrätystapojen puuttuessa tapahtuu helposti se pahin, eli käyttökelpoinen tekstiili päätyy roskikseen, toteaa Emmyn toimitusjohtaja Juha Mattsson.

Emmyn valikoimassa on tällä hetkellä yli 45 000 merkkivaatetta, -kenkää ja -asustetta, joista valtaosa on yksityisten ihmisten myyntiin lähettämiä yksittäiskappaleita.

Emmy-verkkokaupan takana ovat yrittäjät, Hanna Autio ja Markus Rautopuro. Emmyn toimipiste sijaitsee Lohjan Perttilässä.

Miljoonaluokan rahoituskierros

– Jossain on selvästi onnistuttu, sillä myyntimme on kolminkertaistunut vuodenvaihteen tasosta, ja kasvamme parhaillaan 20–30 prosenttia kuukaudesta toiseen pelkästään Suomen markkinoilla, toimitusjohtaja Juha Mattsson toteaa.

Yritys suuntaa seuraavaksi kansainvälisille markkinoille. Mattsson sanoi syyskuussa, että he ovat rakentamassa Emmystä ”Tukholma- ja Berliini-kelpoista kuluttajabrändiä”.

Myös sijoittajat ja brändit ovat olleet kiinnostuneita Emmyn konseptista. Alkukesällä kerätty seed-rahoituskierros toteutui suurempana kuin oli alun perin tavoitteena. Käytettyjen merkkivaatteiden myyntipalvelu ja verkkokauppa Emmy.fi keräsi kesän alussa noin 920 000 euroa rahoittaakseen kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoituskierrokseen osallistuivat joukko yksityissijoittajia, Tekes sekä Nordea.

Emmy.fi on käytettyjen merkkivaatteiden verkkokauppa ja avaimet käteen -myyntipalvelu. Emmy hoitaa tuotteiden lajittelun, valikoinnin ja tarkastuksen, valokuvauksen, varastoinnin, ja myynnin Emmy.fi-verkkokaupassa. Myyjälle tilitetään jopa 60 prosenttia tuotteiden kauppahinnoista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Second hand -verkkokauppa kasvaa kohisten – ”Tavoitteena olla Tukholma- ja Berliini-kelpoinen kuluttajabrändi”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 14. Marraskuu 2017 - 10:39

Emmyn verkkokauppa on solminut yhteistyösopimuksen kotimaisen lastenvaatemerkin Vimma Companyn kanssa Vimman outlet-laatuisten vaatteiden myymisestä. Verkkokaupasta voi ostaa Vimman outlet-tuotteiden lisäksi myös kahden muun suositun suomalaisbrändin, Papun ja Silverjunglen, outlet-tuotteita.

Suomalaisen Emmy-palvelun liikeidea syntyi kolme vuotta sitten lähes kaikille tutusta tarpeesta.

– Vaivattomien kierrätystapojen puuttuessa tapahtuu helposti se pahin, eli käyttökelpoinen tekstiili päätyy roskikseen, toteaa Emmyn toimitusjohtaja Juha Mattsson.

Emmyn valikoimassa on tällä hetkellä yli 45 000 merkkivaatetta, -kenkää ja -asustetta, joista valtaosa on yksityisten ihmisten myyntiin lähettämiä yksittäiskappaleita.

Emmy-verkkokaupan takana ovat yrittäjät, Hanna Autio ja Markus Rautopuro. Emmyn toimipiste sijaitsee Lohjan Perttilässä.

Miljoonaluokan rahoituskierros

– Jossain on selvästi onnistuttu, sillä myyntimme on kolminkertaistunut vuodenvaihteen tasosta, ja kasvamme parhaillaan 20–30 prosenttia kuukaudesta toiseen pelkästään Suomen markkinoilla, toimitusjohtaja Juha Mattsson toteaa.

Yritys suuntaa seuraavaksi kansainvälisille markkinoille. Mattsson sanoi syyskuussa, että he ovat rakentamassa Emmystä ”Tukholma- ja Berliini-kelpoista kuluttajabrändiä”.

Myös sijoittajat ja brändit ovat olleet kiinnostuneita Emmyn konseptista. Alkukesällä kerätty seed-rahoituskierros toteutui suurempana kuin oli alun perin tavoitteena. Käytettyjen merkkivaatteiden myyntipalvelu ja verkkokauppa Emmy.fi keräsi kesän alussa noin 920 000 euroa rahoittaakseen kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoituskierrokseen osallistuivat joukko yksityissijoittajia, Tekes sekä Nordea.

Emmy.fi on käytettyjen merkkivaatteiden verkkokauppa ja avaimet käteen -myyntipalvelu. Emmy hoitaa tuotteiden lajittelun, valikoinnin ja tarkastuksen, valokuvauksen, varastoinnin, ja myynnin Emmy.fi-verkkokaupassa. Myyjälle tilitetään jopa 60 prosenttia tuotteiden kauppahinnoista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien valiokuntapaikat avoimeen hakuun – "haluamme saada parhaita asiantuntijoita"

Yrittäjät tiedotteet - 13. Marraskuu 2017 - 14:40

Suomen Yrittäjät etsii valiokuntiin ja verkostoihin jäseniä avoimella haulla.

– Yritämme koota valiokuntia ja verkostoja, joissa on mahdollisimman monipuolinen kokemus erilaisesta yrittäjyydestä ja eri puolilta maata. Vain sillä tavalla yrittäjien ääni kuuluu riittävän voimakkaasti ja moniäänisesti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Valiokuntien ja verkostojen tarkoituksena on tukea Yrittäjien hallituksen työtä ja asioiden valmistelua sekä saada asioiden valmisteluun laaja-alaista osaamista.

– Yrittäjäjärjestö on yrittäjien järjestö. Haluamme toimia mahdollisimman avoimesti ja saada verkostoomme eri alueiden parhaita asiantuntijoita. Siksi avaamme valiokuntahakuja kaikille jäsenille. Jos haluat vaikuttaa, kerro kiinnostuksestasi, Pentikäinen kannustaa yrittäjiä.

Valiokunnat toimivat toimialaansa kuuluvien asioiden valmistelijoina. Valiokuntien näkemykset ja kannanotot tulevat hyväksyttäviksi Suomen Yrittäjien työvaliokuntaan tai hallitukseen.

– Yrittäjien tilanne ja yrittäjyyden arvostus on merkittävästi vahvistunut viime vuosina. Paljon on kuitenkin yhä tehtävää. Siksi on tärkeää, että saamme vaikuttamisen tueksi palautetta ja ideoita, Pentikäinen korostaa.

Valiokuntien ja verkostojen johtoryhmien toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jäsenet valitsee Suomen Yrittäjien hallitus. 

"Hakijoilla kovatasoista osaamista"

Pirkanmaan yrittäjät ovat kokeilleet parin vuoden ajan avointa hakua hallitus- ja valiokuntatyöskentelyssään.

– Olemme saaneet ihan uudenlaisia ihmisiä. Aivan superhyviä hakijoita, joilla on kovatasoista osaamista niin yritystoiminnasta kuin yhteiskunnallisilta aloiltakin, iloitsee Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.

– Puheenjohtajisto ja paikallisyhdistykset ovat toki edelleen tärkeitä, mutta haluamme myös uudistua, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa.

– Aiemmin paikallisyhdistysten hallituksissa sovittiin kuka menee minnekin. Nyt teemme tästä läpinäkyvää ja saamme enemmän jäsenten ääntä kuuluviin, Mäkinen luonnehtii.

Lue lisää Suomen Yrittäjien valiokunta- ja verkostohausta täältä.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien valiokuntapaikat avoimeen hakuun – "haluamme saada parhaita asiantuntijoita"

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Marraskuu 2017 - 14:40

Suomen Yrittäjät etsii valiokuntiin ja verkostoihin jäseniä avoimella haulla.

– Yritämme koota valiokuntia ja verkostoja, joissa on mahdollisimman monipuolinen kokemus erilaisesta yrittäjyydestä ja eri puolilta maata. Vain sillä tavalla yrittäjien ääni kuuluu riittävän voimakkaasti ja moniäänisesti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Valiokuntien ja verkostojen tarkoituksena on tukea Yrittäjien hallituksen työtä ja asioiden valmistelua sekä saada asioiden valmisteluun laaja-alaista osaamista.

– Yrittäjäjärjestö on yrittäjien järjestö. Haluamme toimia mahdollisimman avoimesti ja saada verkostoomme eri alueiden parhaita asiantuntijoita. Siksi avaamme valiokuntahakuja kaikille jäsenille. Jos haluat vaikuttaa, kerro kiinnostuksestasi, Pentikäinen kannustaa yrittäjiä.

Valiokunnat toimivat toimialaansa kuuluvien asioiden valmistelijoina. Valiokuntien näkemykset ja kannanotot tulevat hyväksyttäviksi Suomen Yrittäjien työvaliokuntaan tai hallitukseen.

– Yrittäjien tilanne ja yrittäjyyden arvostus on merkittävästi vahvistunut viime vuosina. Paljon on kuitenkin yhä tehtävää. Siksi on tärkeää, että saamme vaikuttamisen tueksi palautetta ja ideoita, Pentikäinen korostaa.

Valiokuntien ja verkostojen johtoryhmien toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jäsenet valitsee Suomen Yrittäjien hallitus. 

"Hakijoilla kovatasoista osaamista"

Pirkanmaan yrittäjät ovat kokeilleet parin vuoden ajan avointa hakua hallitus- ja valiokuntatyöskentelyssään.

– Olemme saaneet ihan uudenlaisia ihmisiä. Aivan superhyviä hakijoita, joilla on kovatasoista osaamista niin yritystoiminnasta kuin yhteiskunnallisilta aloiltakin, iloitsee Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.

– Puheenjohtajisto ja paikallisyhdistykset ovat toki edelleen tärkeitä, mutta haluamme myös uudistua, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa.

– Aiemmin paikallisyhdistysten hallituksissa sovittiin kuka menee minnekin. Nyt teemme tästä läpinäkyvää ja saamme enemmän jäsenten ääntä kuuluviin, Mäkinen luonnehtii.

Lue lisää Suomen Yrittäjien valiokunta- ja verkostohausta täältä.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien valiokuntapaikat avoimeen hakuun – "haluamme saada parhaita asiantuntijoita"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Marraskuu 2017 - 14:40

Suomen Yrittäjät etsii valiokuntiin ja verkostoihin jäseniä avoimella haulla.

– Yritämme koota valiokuntia ja verkostoja, joissa on mahdollisimman monipuolinen kokemus erilaisesta yrittäjyydestä ja eri puolilta maata. Vain sillä tavalla yrittäjien ääni kuuluu riittävän voimakkaasti ja moniäänisesti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Valiokuntien ja verkostojen tarkoituksena on tukea Yrittäjien hallituksen työtä ja asioiden valmistelua sekä saada asioiden valmisteluun laaja-alaista osaamista.

– Yrittäjäjärjestö on yrittäjien järjestö. Haluamme toimia mahdollisimman avoimesti ja saada verkostoomme eri alueiden parhaita asiantuntijoita. Siksi avaamme valiokuntahakuja kaikille jäsenille. Jos haluat vaikuttaa, kerro kiinnostuksestasi, Pentikäinen kannustaa yrittäjiä.

Valiokunnat toimivat toimialaansa kuuluvien asioiden valmistelijoina. Valiokuntien näkemykset ja kannanotot tulevat hyväksyttäviksi Suomen Yrittäjien työvaliokuntaan tai hallitukseen.

– Yrittäjien tilanne ja yrittäjyyden arvostus on merkittävästi vahvistunut viime vuosina. Paljon on kuitenkin yhä tehtävää. Siksi on tärkeää, että saamme vaikuttamisen tueksi palautetta ja ideoita, Pentikäinen korostaa.

Valiokuntien ja verkostojen johtoryhmien toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jäsenet valitsee Suomen Yrittäjien hallitus. 

"Hakijoilla kovatasoista osaamista"

Pirkanmaan yrittäjät ovat kokeilleet parin vuoden ajan avointa hakua hallitus- ja valiokuntatyöskentelyssään.

– Olemme saaneet ihan uudenlaisia ihmisiä. Aivan superhyviä hakijoita, joilla on kovatasoista osaamista niin yritystoiminnasta kuin yhteiskunnallisilta aloiltakin, iloitsee Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.

– Puheenjohtajisto ja paikallisyhdistykset ovat toki edelleen tärkeitä, mutta haluamme myös uudistua, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa.

– Aiemmin paikallisyhdistysten hallituksissa sovittiin kuka menee minnekin. Nyt teemme tästä läpinäkyvää ja saamme enemmän jäsenten ääntä kuuluviin, Mäkinen luonnehtii.

Lue lisää Suomen Yrittäjien valiokunta- ja verkostohausta täältä.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kategoriat: Yrittäjät

Onko tässä Suomen suurin rieska – leipomoyrittäjän hittituote löytyi anopin resepteistä

Yrittäjät tiedotteet - 13. Marraskuu 2017 - 14:29

Hoitovapaalla ollut Terhi Paasila mietti vuoden verran oman yrityksensä perustamista.

Takana oli kahdeksan vuotta miehensä vanhempien perheyrityksessä.

– Veri veti takaisin yrittäjyyteen, Paasila muistelee Yrittäjäsanomille.

Sopivat tilat löytyivät Keski-Uudeltamaalta, Tuusulan Hyökännummelta.

Remontin jälkeen Kotileipomo Lilja avasi ovensa lokakuussa.

– Alun perin tarkoitus oli, että minä leivon, ja paikalla on myös yksi kahvilatyöntekijä. Nyt on menossa neljäs viikko ja olen ottanut jo kaksi työntekijää lisää. Aukioloaikojakin on pidennetty.

– Käsintehdyt leivonnaiset ovat palaamassa muotiin. Olemme saaneet oikein hyvän ja positiivisen vastaanoton asiakkailtamme

Yksi syy suosioon löytyy Paasilan leipomasta rieskasta. 45-senttinen lämpimäinen saattaa olla Suomen suurin rieska.

Houkutteleeko suuremman herkun leipominen, jos joku kertoo vieneensä "ennätyksesi"?

– En ole ajatellut asiaa noin. Rieskaan on iskostunut aina sama mitta. Kai sitä isommankin pystyisi tekemään.

– Jotkut ihmettelevät, miksi rieskamme on noin valtavan iso. Toisten mielestä se tulee hyvin helposti syötyä lämpimänä. Ehkä meidät jo tunnetaan siitä, Paasila naurahtaa.

Jättikokoisen rieskan salaisuus löytyy Paasilan edesmenneen anopin lähes 30 vuotta vanhasta reseptistä.

Paasilan jättirieskasta uutisoi viime viikolla Keski-Uusimaa.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Kotileipomo Lilja

Kategoriat: Yrittäjät

Onko tässä Suomen suurin rieska – leipomoyrittäjän hittituote löytyi anopin resepteistä

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Marraskuu 2017 - 14:29

Hoitovapaalla ollut Terhi Paasila mietti vuoden verran oman yrityksensä perustamista.

Takana oli kahdeksan vuotta miehensä vanhempien perheyrityksessä.

– Veri veti takaisin yrittäjyyteen, Paasila muistelee Yrittäjäsanomille.

Sopivat tilat löytyivät Keski-Uudeltamaalta, Tuusulan Hyökännummelta.

Remontin jälkeen Kotileipomo Lilja avasi ovensa lokakuussa.

– Alun perin tarkoitus oli, että minä leivon, ja paikalla on myös yksi kahvilatyöntekijä. Nyt on menossa neljäs viikko ja olen ottanut jo kaksi työntekijää lisää. Aukioloaikojakin on pidennetty.

– Käsintehdyt leivonnaiset ovat palaamassa muotiin. Olemme saaneet oikein hyvän ja positiivisen vastaanoton asiakkailtamme

Yksi syy suosioon löytyy Paasilan leipomasta rieskasta. 45-senttinen lämpimäinen saattaa olla Suomen suurin rieska.

Houkutteleeko suuremman herkun leipominen, jos joku kertoo vieneensä "ennätyksesi"?

– En ole ajatellut asiaa noin. Rieskaan on iskostunut aina sama mitta. Kai sitä isommankin pystyisi tekemään.

– Jotkut ihmettelevät, miksi rieskamme on noin valtavan iso. Toisten mielestä se tulee hyvin helposti syötyä lämpimänä. Ehkä meidät jo tunnetaan siitä, Paasila naurahtaa.

Jättikokoisen rieskan salaisuus löytyy Paasilan edesmenneen anopin lähes 30 vuotta vanhasta reseptistä.

Paasilan jättirieskasta uutisoi viime viikolla Keski-Uusimaa.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Kotileipomo Lilja

Kategoriat: Yrittäjät

Onko tässä Suomen suurin rieska – leipomoyrittäjän hittituote löytyi anopin resepteistä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Marraskuu 2017 - 14:29

Hoitovapaalla ollut Terhi Paasila mietti vuoden verran oman yrityksensä perustamista.

Takana oli kahdeksan vuotta miehensä vanhempien perheyrityksessä.

– Veri veti takaisin yrittäjyyteen, Paasila muistelee Yrittäjäsanomille.

Sopivat tilat löytyivät Keski-Uudeltamaalta, Tuusulan Hyökännummelta.

Remontin jälkeen Kotileipomo Lilja avasi ovensa lokakuussa.

– Alun perin tarkoitus oli, että minä leivon, ja paikalla on myös yksi kahvilatyöntekijä. Nyt on menossa neljäs viikko ja olen ottanut jo kaksi työntekijää lisää. Aukioloaikojakin on pidennetty.

– Käsintehdyt leivonnaiset ovat palaamassa muotiin. Olemme saaneet oikein hyvän ja positiivisen vastaanoton asiakkailtamme

Yksi syy suosioon löytyy Paasilan leipomasta rieskasta. 45-senttinen lämpimäinen saattaa olla Suomen suurin rieska.

Houkutteleeko suuremman herkun leipominen, jos joku kertoo vieneensä "ennätyksesi"?

– En ole ajatellut asiaa noin. Rieskaan on iskostunut aina sama mitta. Kai sitä isommankin pystyisi tekemään.

– Jotkut ihmettelevät, miksi rieskamme on noin valtavan iso. Toisten mielestä se tulee hyvin helposti syötyä lämpimänä. Ehkä meidät jo tunnetaan siitä, Paasila naurahtaa.

Jättikokoisen rieskan salaisuus löytyy Paasilan edesmenneen anopin lähes 30 vuotta vanhasta reseptistä.

Paasilan jättirieskasta uutisoi viime viikolla Keski-Uusimaa.

 

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Kotileipomo Lilja

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien Pentikäinen: Yksityinen monopoli on huono Meri-Lapissakin

Yrittäjät tiedotteet - 13. Marraskuu 2017 - 12:34

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina Meri-Lapin terveydenhuollon ulkoistuksesta. Lehden mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio ratkaisevat, lähtevätkö ne Mehiläisen kanssa perustettavaan yhteisyritykseen.

Sopimuksen pituus olisi 15 vuotta.

Helsingin Sanomissa haastateltu perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) luonnehti yksityisten terveyspalveluyritysten toimintaa Länsi-Pohjassa ”hämmentäväksi”.

– Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että yritykset toisella kädellä vaativat valinnanvapautta ja toisella kädellä ovat valmiita tekemään valinnanvapauden kanssa ristiriidassa olevia ratkaisuja, monopoleja kokonaisten alueiden mittaluokassa, Saarikko totesi HS:lle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa, että Suomessa on lähes 20 000 sote-alan yritystä, ja näistä suuria ulkoistuksia havittelee vain muutama.

– Suomen Yrittäjät ei kannata monopoleja. Ei julkisia eikä yksityisiä. Monopoli ei ole koskaan hyvä asia. Siksi emme ole innoissamme Meri-Lapin ulkoistamissuunnitelmasta, Pentikäinen sanoo.

– Jos yhdelle toimijalle antaa etukäteen monopoliaseman ja betonoi sitä pitkällä sopimuksella, se haittaa sote-uudistusta, joka tarjoaa näillä näkymin yrittäjille paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pitkällä sopimuksella voi olla markkinoita sulkeva vaikutus, Pentikäinen toteaa.

Pentikäisen mukaan sote-uudistus hyödyntää markkinoita ja kilpailua sote-palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa.

– Jos alueelle syntyy monopoli, hyödyt voivat jäädä saamatta, Pentikäinen korostaa.

– Nyt on viisautta Meri-Lapissakin odottaa, kuunnella selvitysmiehiä ja luoda tilaa yrittäjyydelle, esimerkiksi lisäämällä palveluseteleiden käyttöä, Pentikäinen toteaa.

Hän toivoo, että kaikilla yrityksillä on mahdollisuus menestyä ja sote-toimialalle syntyy runsaasti uutta yrittäjyyttä.

– Suomen Yrittäjät tekevät työtä sen hyväksi, että sote-alalla on tulevaisuudessa paljon erikokoisia, erilaisia ja erikoistuneita yrittäjävetoisia toimijoita ja että niillä kaikilla on mahdollisuus menestyä. Siten sote-palveluiden laatu ja tehokkuus voivat parantua, Pentikäinen sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien Pentikäinen: Yksityinen monopoli on huono Meri-Lapissakin

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Marraskuu 2017 - 12:34

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina Meri-Lapin terveydenhuollon ulkoistuksesta. Lehden mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio ratkaisevat, lähtevätkö ne Mehiläisen kanssa perustettavaan yhteisyritykseen.

Sopimuksen pituus olisi 15 vuotta.

Helsingin Sanomissa haastateltu perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) luonnehti yksityisten terveyspalveluyritysten toimintaa Länsi-Pohjassa ”hämmentäväksi”.

– Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että yritykset toisella kädellä vaativat valinnanvapautta ja toisella kädellä ovat valmiita tekemään valinnanvapauden kanssa ristiriidassa olevia ratkaisuja, monopoleja kokonaisten alueiden mittaluokassa, Saarikko totesi HS:lle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa, että Suomessa on lähes 20 000 sote-alan yritystä, ja näistä suuria ulkoistuksia havittelee vain muutama.

– Suomen Yrittäjät ei kannata monopoleja. Ei julkisia eikä yksityisiä. Monopoli ei ole koskaan hyvä asia. Siksi emme ole innoissamme Meri-Lapin ulkoistamissuunnitelmasta, Pentikäinen sanoo.

– Jos yhdelle toimijalle antaa etukäteen monopoliaseman ja betonoi sitä pitkällä sopimuksella, se haittaa sote-uudistusta, joka tarjoaa näillä näkymin yrittäjille paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pitkällä sopimuksella voi olla markkinoita sulkeva vaikutus, Pentikäinen toteaa.

Pentikäisen mukaan sote-uudistus hyödyntää markkinoita ja kilpailua sote-palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa.

– Jos alueelle syntyy monopoli, hyödyt voivat jäädä saamatta, Pentikäinen korostaa.

– Nyt on viisautta Meri-Lapissakin odottaa, kuunnella selvitysmiehiä ja luoda tilaa yrittäjyydelle, esimerkiksi lisäämällä palveluseteleiden käyttöä, Pentikäinen toteaa.

Hän toivoo, että kaikilla yrityksillä on mahdollisuus menestyä ja sote-toimialalle syntyy runsaasti uutta yrittäjyyttä.

– Suomen Yrittäjät tekevät työtä sen hyväksi, että sote-alalla on tulevaisuudessa paljon erikokoisia, erilaisia ja erikoistuneita yrittäjävetoisia toimijoita ja että niillä kaikilla on mahdollisuus menestyä. Siten sote-palveluiden laatu ja tehokkuus voivat parantua, Pentikäinen sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien Pentikäinen: Yksityinen monopoli on huono Meri-Lapissakin

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Marraskuu 2017 - 12:34

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina Meri-Lapin terveydenhuollon ulkoistuksesta. Lehden mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio ratkaisevat, lähtevätkö ne Mehiläisen kanssa perustettavaan yhteisyritykseen.

Sopimuksen pituus olisi 15 vuotta.

Helsingin Sanomissa haastateltu perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) luonnehti yksityisten terveyspalveluyritysten toimintaa Länsi-Pohjassa ”hämmentäväksi”.

– Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että yritykset toisella kädellä vaativat valinnanvapautta ja toisella kädellä ovat valmiita tekemään valinnanvapauden kanssa ristiriidassa olevia ratkaisuja, monopoleja kokonaisten alueiden mittaluokassa, Saarikko totesi HS:lle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa, että Suomessa on lähes 20 000 sote-alan yritystä, ja näistä suuria ulkoistuksia havittelee vain muutama.

– Suomen Yrittäjät ei kannata monopoleja. Ei julkisia eikä yksityisiä. Monopoli ei ole koskaan hyvä asia. Siksi emme ole innoissamme Meri-Lapin ulkoistamissuunnitelmasta, Pentikäinen sanoo.

– Jos yhdelle toimijalle antaa etukäteen monopoliaseman ja betonoi sitä pitkällä sopimuksella, se haittaa sote-uudistusta, joka tarjoaa näillä näkymin yrittäjille paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pitkällä sopimuksella voi olla markkinoita sulkeva vaikutus, Pentikäinen toteaa.

Pentikäisen mukaan sote-uudistus hyödyntää markkinoita ja kilpailua sote-palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa.

– Jos alueelle syntyy monopoli, hyödyt voivat jäädä saamatta, Pentikäinen korostaa.

– Nyt on viisautta Meri-Lapissakin odottaa, kuunnella selvitysmiehiä ja luoda tilaa yrittäjyydelle, esimerkiksi lisäämällä palveluseteleiden käyttöä, Pentikäinen toteaa.

Hän toivoo, että kaikilla yrityksillä on mahdollisuus menestyä ja sote-toimialalle syntyy runsaasti uutta yrittäjyyttä.

– Suomen Yrittäjät tekevät työtä sen hyväksi, että sote-alalla on tulevaisuudessa paljon erikokoisia, erilaisia ja erikoistuneita yrittäjävetoisia toimijoita ja että niillä kaikilla on mahdollisuus menestyä. Siten sote-palveluiden laatu ja tehokkuus voivat parantua, Pentikäinen sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ravintola-ala odottaa pikkujoulusesongilta reipasta kasvua

Yrittäjät tiedotteet - 13. Marraskuu 2017 - 8:52

Sateinen ja viileä sää pilasivat anniskeluravintoloiden kesäkauden.

Kun tammi-syyskuussa anniskelukysyntä väheni 2,6 prosenttia, oli pudotus heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan pikkujoulusesongin odotukset herättävät kuitenkin lupauksia paremmasta.

Kasvua odottaa noin 70 prosenttia ravintoloista, yli kuuden prosentin loikkaa ennakoi joka viides.

Edellisvuotta heikompaa pikkujoulukysyntää povaa vain 4 prosenttia ravintoloista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ravintola-ala odottaa pikkujoulusesongilta reipasta kasvua

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Marraskuu 2017 - 8:52

Sateinen ja viileä sää pilasivat anniskeluravintoloiden kesäkauden.

Kun tammi-syyskuussa anniskelukysyntä väheni 2,6 prosenttia, oli pudotus heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan pikkujoulusesongin odotukset herättävät kuitenkin lupauksia paremmasta.

Kasvua odottaa noin 70 prosenttia ravintoloista, yli kuuden prosentin loikkaa ennakoi joka viides.

Edellisvuotta heikompaa pikkujoulukysyntää povaa vain 4 prosenttia ravintoloista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

 

Kategoriat: Yrittäjät

Ravintola-ala odottaa pikkujoulusesongilta reipasta kasvua

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Marraskuu 2017 - 8:52

Sateinen ja viileä sää pilasivat anniskeluravintoloiden kesäkauden.

Kun tammi-syyskuussa anniskelukysyntä väheni 2,6 prosenttia, oli pudotus heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan pikkujoulusesongin odotukset herättävät kuitenkin lupauksia paremmasta.

Kasvua odottaa noin 70 prosenttia ravintoloista, yli kuuden prosentin loikkaa ennakoi joka viides.

Edellisvuotta heikompaa pikkujoulukysyntää povaa vain 4 prosenttia ravintoloista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

 

Kategoriat: Yrittäjät

"Yrittäjyys on kaikista varmin työpaikka"

Yrittäjät tiedotteet - 12. Marraskuu 2017 - 6:00

Äidin siivotessa Saariselällä yritysten edustusmökkejä 5-vuotias Jenni-tytärkin halusi osallistua.

– Äiti opetti, että työ ei ole välttämätön paha, vaan se voi olla mukavaa hommaa. Lähdin innoissani äidin mukaan, Jenni Parpala kertoo.

Yhdessä pikkusiskon kanssa nuori neiti keräsi roskia – mehupalkalla.

– Poimimme muutaman roskan ja olimme heti vinkumassa "palkkaneuvotteluja". Roskienkeruu oli meille leikkiä, mutta opetti yrittäjyyttä.

Parpala ei vielä tuolloin unelmoinut yrittäjyydestä.

– Haaveilin korkeakoulutuksesta ja isosta firmasta työnantajana.

"Olen hyvä siivoamaan"

Vaasassa Parpala opiskeli merkonomiksi ja liittyi mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan.

– Halusin tehdä työtä, kuten olin tehnyt 13-vuotiaasta lähtien – tuoda oman osuuteni perheen pöytään.

Parpala mietti alaa, jossa hän olisi hyvä.

– Olen hyvä siivoamaan. Aloitin siivoamisen yrittäjäohjelman puitteissa. Matkustin bussilla siivousvälineiden kulkiessa repussa.

Parpala suoritti opinnot ja perusti toiminimen vuonna 2014. Puoli vuotta myöhemmin hänen Kiffel-yrityksellään oli ensimmäinen työntekijä.

– Olen aina luottanut omaan tekemiseen, joten ei se pelottanut.

– Aloittaessani sanoin, etten viiden vuoden päästä enää halua itse siivota. Haluan tuoda yritykselle kasvua.

 

"Pelottavia päätöksiä uskallettava tehdä"

Kiffeli tarkoittaa rikkalapiota, mutta Parpala poisti viimeisen kirjaimen pois.

– Ajatuksena oli kansainvälistyä. Nyt olemme kehittäneet oman mobiilisovelluksen, jonka kanssa katsomme, pystymmekö myymään sitä Suomen lisäksi myös ulkomaille.

Parpala kertoo olevansa onnellinen valinnoistaan.

– Siivousala on perinteinen, mutta sisältää valtavasti mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla.

– Timanttisen työntekijän löytäminen on helpottanut asioita, mutta olen kipuillut itseäni vanhempien ihmisten johtamisessa, jotka ovat tottuneet tekemään asioita tietyllä tavalla, vuonna 1992 syntynyt Parpala myöntää.

Vaasan jälkeen Kiffel on laajentunut Saariselälle. Toiveissa on kolmaskin toimipiste.

– Olen kysynyt itseltäni, pelottaako, jännittääkö, alkavatko asiat toimimaan, riitänkö minä tähän. Miettiessäni päätöksiä käytän omaa "mittariani". Mitä enemmän se aiheuttaa fyysistä pahoinvointia, olen taas askeleen edempänä kilpailijaa. Pelottavia päätöksiäkin on uskallettava tehdä.

"Huipputyypeillä iso merkitys"

Parpala on aktiivi Suomen Yrittäjien toiminnassa. Hän kehuu yrittäjäporukan antamaa vertaistukea.

– Kun on paha paikka, niin ympärillä olevilla huipputyypeillä on todella iso merkitys.

Parpalan haaveena on muutaman vuoden päästä olla "huomattavasti suuremman" Kiffelin toimitusjohtaja.

– Olen yrittäjä tyttöjeni takia. Aloittaessani en halunnut, että tytöt kulkevat työni perässä vaan toisinpäin. Yrittäjyys on ainut tapa mahdollistaa tämä haave. Työ on yksi osa elämää, mutta yrittäjyys on tapa ajatella ja elää koko elämää.

– Yrittäjyys on kaikista varmin työpaikka. Taulukko-ohjelmasta näkee itse, tuleeko potkut. Suuremman firman palveluksessa voi tehdä parhaansa, mutta silti joutua yt-neuvotteluihin.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Jouni Porsanger

Kategoriat: Yrittäjät

"Yrittäjyys on kaikista varmin työpaikka"

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Marraskuu 2017 - 6:00

Äidin siivotessa Saariselällä yritysten edustusmökkejä 5-vuotias Jenni-tytärkin halusi osallistua.

– Äiti opetti, että työ ei ole välttämätön paha, vaan se voi olla mukavaa hommaa. Lähdin innoissani äidin mukaan, Jenni Parpala kertoo.

Yhdessä pikkusiskon kanssa nuori neiti keräsi roskia – mehupalkalla.

– Poimimme muutaman roskan ja olimme heti vinkumassa "palkkaneuvotteluja". Roskienkeruu oli meille leikkiä, mutta opetti yrittäjyyttä.

Parpala ei vielä tuolloin unelmoinut yrittäjyydestä.

– Haaveilin korkeakoulutuksesta ja isosta firmasta työnantajana.

"Olen hyvä siivoamaan"

Vaasassa Parpala opiskeli merkonomiksi ja liittyi mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan.

– Halusin tehdä työtä, kuten olin tehnyt 13-vuotiaasta lähtien – tuoda oman osuuteni perheen pöytään.

Parpala mietti alaa, jossa hän olisi hyvä.

– Olen hyvä siivoamaan. Aloitin siivoamisen yrittäjäohjelman puitteissa. Matkustin bussilla siivousvälineiden kulkiessa repussa.

Parpala suoritti opinnot ja perusti toiminimen vuonna 2014. Puoli vuotta myöhemmin hänen Kiffel-yrityksellään oli ensimmäinen työntekijä.

– Olen aina luottanut omaan tekemiseen, joten ei se pelottanut.

– Aloittaessani sanoin, etten viiden vuoden päästä enää halua itse siivota. Haluan tuoda yritykselle kasvua.

 

"Pelottavia päätöksiä uskallettava tehdä"

Kiffeli tarkoittaa rikkalapiota, mutta Parpala poisti viimeisen kirjaimen pois.

– Ajatuksena oli kansainvälistyä. Nyt olemme kehittäneet oman mobiilisovelluksen, jonka kanssa katsomme, pystymmekö myymään sitä Suomen lisäksi myös ulkomaille.

Parpala kertoo olevansa onnellinen valinnoistaan.

– Siivousala on perinteinen, mutta sisältää valtavasti mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla.

– Timanttisen työntekijän löytäminen on helpottanut asioita, mutta olen kipuillut itseäni vanhempien ihmisten johtamisessa, jotka ovat tottuneet tekemään asioita tietyllä tavalla, vuonna 1992 syntynyt Parpala myöntää.

Vaasan jälkeen Kiffel on laajentunut Saariselälle. Toiveissa on kolmaskin toimipiste.

– Olen kysynyt itseltäni, pelottaako, jännittääkö, alkavatko asiat toimimaan, riitänkö minä tähän. Miettiessäni päätöksiä käytän omaa "mittariani". Mitä enemmän se aiheuttaa fyysistä pahoinvointia, olen taas askeleen edempänä kilpailijaa. Pelottavia päätöksiäkin on uskallettava tehdä.

"Huipputyypeillä iso merkitys"

Parpala on aktiivi Suomen Yrittäjien toiminnassa. Hän kehuu yrittäjäporukan antamaa vertaistukea.

– Kun on paha paikka, niin ympärillä olevilla huipputyypeillä on todella iso merkitys.

Parpalan haaveena on muutaman vuoden päästä olla "huomattavasti suuremman" Kiffelin toimitusjohtaja.

– Olen yrittäjä tyttöjeni takia. Aloittaessani en halunnut, että tytöt kulkevat työni perässä vaan toisinpäin. Yrittäjyys on ainut tapa mahdollistaa tämä haave. Työ on yksi osa elämää, mutta yrittäjyys on tapa ajatella ja elää koko elämää.

– Yrittäjyys on kaikista varmin työpaikka. Taulukko-ohjelmasta näkee itse, tuleeko potkut. Suuremman firman palveluksessa voi tehdä parhaansa, mutta silti joutua yt-neuvotteluihin.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Jouni Porsanger

Kategoriat: Yrittäjät

"Yrittäjyys on kaikista varmin työpaikka"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Marraskuu 2017 - 6:00

Äidin siivotessa Saariselällä yritysten edustusmökkejä 5-vuotias Jenni-tytärkin halusi osallistua.

– Äiti opetti, että työ ei ole välttämätön paha, vaan se voi olla mukavaa hommaa. Lähdin innoissani äidin mukaan, Jenni Parpala kertoo.

Yhdessä pikkusiskon kanssa nuori neiti keräsi roskia – mehupalkalla.

– Poimimme muutaman roskan ja olimme heti vinkumassa "palkkaneuvotteluja". Roskienkeruu oli meille leikkiä, mutta opetti yrittäjyyttä.

Parpala ei vielä tuolloin unelmoinut yrittäjyydestä.

– Haaveilin korkeakoulutuksesta ja isosta firmasta työnantajana.

"Olen hyvä siivoamaan"

Vaasassa Parpala opiskeli merkonomiksi ja liittyi mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan.

– Halusin tehdä työtä, kuten olin tehnyt 13-vuotiaasta lähtien – tuoda oman osuuteni perheen pöytään.

Parpala mietti alaa, jossa hän olisi hyvä.

– Olen hyvä siivoamaan. Aloitin siivoamisen yrittäjäohjelman puitteissa. Matkustin bussilla siivousvälineiden kulkiessa repussa.

Parpala suoritti opinnot ja perusti toiminimen vuonna 2014. Puoli vuotta myöhemmin hänen Kiffel-yrityksellään oli ensimmäinen työntekijä.

– Olen aina luottanut omaan tekemiseen, joten ei se pelottanut.

– Aloittaessani sanoin, etten viiden vuoden päästä enää halua itse siivota. Haluan tuoda yritykselle kasvua.

 

"Pelottavia päätöksiä uskallettava tehdä"

Kiffeli tarkoittaa rikkalapiota, mutta Parpala poisti viimeisen kirjaimen pois.

– Ajatuksena oli kansainvälistyä. Nyt olemme kehittäneet oman mobiilisovelluksen, jonka kanssa katsomme, pystymmekö myymään sitä Suomen lisäksi myös ulkomaille.

Parpala kertoo olevansa onnellinen valinnoistaan.

– Siivousala on perinteinen, mutta sisältää valtavasti mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla.

– Timanttisen työntekijän löytäminen on helpottanut asioita, mutta olen kipuillut itseäni vanhempien ihmisten johtamisessa, jotka ovat tottuneet tekemään asioita tietyllä tavalla, vuonna 1992 syntynyt Parpala myöntää.

Vaasan jälkeen Kiffel on laajentunut Saariselälle. Toiveissa on kolmaskin toimipiste.

– Olen kysynyt itseltäni, pelottaako, jännittääkö, alkavatko asiat toimimaan, riitänkö minä tähän. Miettiessäni päätöksiä käytän omaa "mittariani". Mitä enemmän se aiheuttaa fyysistä pahoinvointia, olen taas askeleen edempänä kilpailijaa. Pelottavia päätöksiäkin on uskallettava tehdä.

"Huipputyypeillä iso merkitys"

Parpala on aktiivi Suomen Yrittäjien toiminnassa. Hän kehuu yrittäjäporukan antamaa vertaistukea.

– Kun on paha paikka, niin ympärillä olevilla huipputyypeillä on todella iso merkitys.

Parpalan haaveena on muutaman vuoden päästä olla "huomattavasti suuremman" Kiffelin toimitusjohtaja.

– Olen yrittäjä tyttöjeni takia. Aloittaessani en halunnut, että tytöt kulkevat työni perässä vaan toisinpäin. Yrittäjyys on ainut tapa mahdollistaa tämä haave. Työ on yksi osa elämää, mutta yrittäjyys on tapa ajatella ja elää koko elämää.

– Yrittäjyys on kaikista varmin työpaikka. Taulukko-ohjelmasta näkee itse, tuleeko potkut. Suuremman firman palveluksessa voi tehdä parhaansa, mutta silti joutua yt-neuvotteluihin.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Jouni Porsanger

Kategoriat: Yrittäjät

Markku heräsi todellisuuteen Yrittäjän digikoulussa: "En tiennyt aikaisemmin, mitä digitaalisuus tarkoittaa"

Yrittäjät tiedotteet - 11. Marraskuu 2017 - 8:38

Loimaan Konepaja Oy:n yrittäjä Markku Peltola havahtui todellisuuteen vuosi sitten.

– Tajusin, että digitaalisuus muuttaa oikeasti yritysten toimintaympäristöä. En ollut aikaisemmin tiennyt, mitä digitaalisuus tarkoittaa.

Samoihin aikoihin Peltolan silmiin osui ilmoitus Yrittäjän digikoulusta.

– Ennen kouluun menoa oma tasoni oli hyvin puutteellinen. Digikoulu avasi silmiä kaikesta.

Peltolalla on kaksi metallikonepajayritystä, joissa molemmissa on alle kymmenen työntekijää. Aikaisemmin niitä kehitettiin varsin perinteisin keinoin.

– Kun toiminta on hiljalleen laajentunut, olen tajunnut että tarvitaan muutakin kuin pelkkä sähköposti ja Office-työkalut. Nyt olemme ajaneet sisään toiminnanohjausjärjestelmiä ja verkkolaskutusta. Samalla mukaan tulevat tietoturva-asiat.

Peltola on huomannut, että digitaalisuus antaa paljon uusia työkaluja myös markkinointiin. Hänen mielestään jokaisen yrityksen kannattaisi ottaa niistä selvää.

– Nyt olemme hyvässä vauhdissa uusien digitaalisten välineiden käyttöönotossa. Rakennamme tuotekategorisointia ja otamme käyttöön kustannusten seurantaa helpottavia työkaluja. Verkkolaskutuksen myötä laskujen teko helpottuu selvästi.

”Rohkeasti tutkimaan”

Moni yrittäjä on nyt siinä asemassa, missä Peltola vuosi sitten. Digitaalisuus saattaa aiheuttaa paljon avoimia kysymyksiä, etenkin jos oma tietotaito ja osaaminen on puutteellista.

– Oma lähtötilanteeni oli se, että molemmat yritykset olivat kuolemassa. Jatkajaa niille ei ollut omasta takaa. Yritysten kehittäminen oli jäänyt puolitiehen.

Kummallakaan Peltolan yrityksistä ei ollut omia kotisivuja. Toisella oli sähköposti.

– Oli hyvä tilanne rakentaa uutta nousua tyhjästä. Vastaavia yrityksiä on Suomessa paljon, Peltola sanoo.

Yrittäjän digikoulussa Peltola istui 30 muun yrittäjän kanssa kuulemassa asioista, jotka tuntuivat aluksi vierailta.

– Sanoisin, että osallistuminen kannattaa, jos on mahdollisuus. Sen jälkeen kannattaa rohkeasti lähteä tutkimaan asioita ajan kanssa. Apua saa esimerkiksi yritysneuvojilta ja yrityskeskuksista, jotka järjestävät koulutusta ja auttavat kontaktien löytämisessä.

Peltola kehottaa haastamaan yritysneuvojia ja kysyä, mitä digitalisaatio tarkoittaa.

– Yrittäjän olisi hyvä etsiä itselleen itselleen sopivia työkaluja. Verkkolaskutus on tässä mielessä hyvä esimerkki. Jossain vaiheessa tulee vastaan tilanne, etteivät yritykset lähetä enää muuta kuin verkkolaskuja. Siihen ja muihin tulevaisuuden haasteisiin on pakko vastata, muuten käy huonosti.

Peltola on päässyt mukaan paikalliseen digihankkeeseen, jonka kautta hän on saanut muun muassa konsultointipalveluita.

”Pakon edessä ollaan”

Peltolan tavoitteena omissa yrityksissään on saada digitaaliset työkalut käyttöön, jotta ne helpottaisivat päivittäisiä toimintoja.

– Jonkinlaisen pakon edessä tässä ollaan. Tilanne on nyt parempi, olemme löytäneet markkinointiin uusia kanavia ja ottaneet käyttöön Facebook-sivut.

Haasteita riittää edelleen, sillä henkilökuntaa ei ole paljon ja merkittävä osa vastuusta on Peltolalla itsellään.

– Kannattaa ehdottomasti hyödyntää niitä työntekijöitä, jotka voivat muiden töiden ohella hoitaa yrityksen Facebook-sivujen päivittämisen. Kaikilla ei ole siihen kiinnostusta.

Seuraavaksi Peltola harkitsee chat-palvelun käyttöönottoa yrityksen kotisivuille.

– Henkilöstön motivointi on digitaalisissa uudistuksissa avainasemassa. Pitää motivoida henkilökunta esimerkiksi perustelemalla, että uudet digitaaliset välineet helpottavat myös heidän työtään. Muutosvastarinta on normaalia mutta kyllä työntekijätkin ymmärtävät, että maailma muuttuu.

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut Yrittäjän digikoulut siirtävät Suomea digiaikaan. Reboot Finland -hankkeen ja Suomen Maksuttomat Yrittäjien digikoulut vierailevat kuluvan vuoden aikana lukuisilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Osallistujilta ei edellytetä aiempaa digiosaamista.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä