Uutisten kerääjä

Uusi työnhakupalvelu hermostutti osan it-firmoista: Sähköposti täyttyi odottamatta

Yrittäjät tiedotteet - 15. Syyskuu 2017 - 9:51

Reaktor lanseerasi viime keskiviikkona PeaceMaker -nimisen palvelun, jonka tavoitteena on helpottaa ohjelmistoyhtiöiden työntekijäpulaa.

Ohjelman avulla hakijat voivat ottaa yhteyttä useaan it-taloon samalla kertaa ja nopeuttaa näin työnhakuaan. PeaceMakerin avulla työntekijät voivat selvittää, mikä työnantaja tarjoaa heille sopivinta työtä.

Palvelu on kuitenkin saanut negatiivista palautetta esimerkiksi LinkedIn-yhteisöpalvelussa. Tivi kertoo verkkojutussaan, että kilpailevat ohjelmistofirmat kritisoivat julkisesti tapaa, jolla työnhakijoiden tietoja liikutellaan. Reaktorista on myönnetty, että asia olisi voitu hoitaa paremmin.

Osaa it-firmoista on siepannut se, ettei niiltä ole kysytty lupaa palvelussa mukanaoloon vasta kuin viime metreillä. Osalta yrityksiä on kysytty vasta palvelun käyttöönoton jälkeen.

Yksi kritisoijista on Tivin mukaan Nordcloudin maajohtaja Anssi Pakkanen. Yhteystiedot PeaceMakeriin on napattu yhtiön nettisivuilta.

– Saimme ilmoituksen noin 10 minuuttia ennen kuin palvelun beetaversio laitettiin ulos, ja sitten yhteydenottopyyntöjä rupesi tulemaan. Kyselimme firman sisällä, tietääkö kukaan asiasta mitään ja onko asiasta juteltu jonkun kanssa, Pakkanen kertoo Tiville.

Nordcloud ei tällä hetkellä ole mukana PeaceMakerissa.

Reaktor on pahoitellut asiaa Nordcloudille. Reaktorin teknologiajohtaja Mikael Kopteffin mukaan PeaceMakerin tarkoitus on positiivinen, vaikka viestit yrityksille ovat lähteneet liian lyhyellä varoitusajalla.

Tähän mennessä lähes 30 yritystä on ilmaissut halukkuutensa päästä mukaan palveluun.

Kuva:Pixhill

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi työnhakupalvelu hermostutti osan it-firmoista: Sähköposti täyttyi odottamatta

Yrittäjät uutisarkisto - 15. Syyskuu 2017 - 9:51

Reaktor lanseerasi viime keskiviikkona PeaceMaker -nimisen palvelun, jonka tavoitteena on helpottaa ohjelmistoyhtiöiden työntekijäpulaa.

Ohjelman avulla hakijat voivat ottaa yhteyttä useaan it-taloon samalla kertaa ja nopeuttaa näin työnhakuaan. PeaceMakerin avulla työntekijät voivat selvittää, mikä työnantaja tarjoaa heille sopivinta työtä.

Palvelu on kuitenkin saanut negatiivista palautetta esimerkiksi LinkedIn-yhteisöpalvelussa. Tivi kertoo verkkojutussaan, että kilpailevat ohjelmistofirmat kritisoivat julkisesti tapaa, jolla työnhakijoiden tietoja liikutellaan. Reaktorista on myönnetty, että asia olisi voitu hoitaa paremmin.

Osaa it-firmoista on siepannut se, ettei niiltä ole kysytty lupaa palvelussa mukanaoloon vasta kuin viime metreillä. Osalta yrityksiä on kysytty vasta palvelun käyttöönoton jälkeen.

Yksi kritisoijista on Tivin mukaan Nordcloudin maajohtaja Anssi Pakkanen. Yhteystiedot PeaceMakeriin on napattu yhtiön nettisivuilta.

– Saimme ilmoituksen noin 10 minuuttia ennen kuin palvelun beetaversio laitettiin ulos, ja sitten yhteydenottopyyntöjä rupesi tulemaan. Kyselimme firman sisällä, tietääkö kukaan asiasta mitään ja onko asiasta juteltu jonkun kanssa, Pakkanen kertoo Tiville.

Nordcloud ei tällä hetkellä ole mukana PeaceMakerissa.

Reaktor on pahoitellut asiaa Nordcloudille. Reaktorin teknologiajohtaja Mikael Kopteffin mukaan PeaceMakerin tarkoitus on positiivinen, vaikka viestit yrityksille ovat lähteneet liian lyhyellä varoitusajalla.

Tähän mennessä lähes 30 yritystä on ilmaissut halukkuutensa päästä mukaan palveluun.

Kuva:Pixhill

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Uusi työnhakupalvelu hermostutti osan it-firmoista: Sähköposti täyttyi odottamatta

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 15. Syyskuu 2017 - 9:51

Reaktor lanseerasi viime keskiviikkona PeaceMaker -nimisen palvelun, jonka tavoitteena on helpottaa ohjelmistoyhtiöiden työntekijäpulaa.

Ohjelman avulla hakijat voivat ottaa yhteyttä useaan it-taloon samalla kertaa ja nopeuttaa näin työnhakuaan. PeaceMakerin avulla työntekijät voivat selvittää, mikä työnantaja tarjoaa heille sopivinta työtä.

Palvelu on kuitenkin saanut negatiivista palautetta esimerkiksi LinkedIn-yhteisöpalvelussa. Tivi kertoo verkkojutussaan, että kilpailevat ohjelmistofirmat kritisoivat julkisesti tapaa, jolla työnhakijoiden tietoja liikutellaan. Reaktorista on myönnetty, että asia olisi voitu hoitaa paremmin.

Osaa it-firmoista on siepannut se, ettei niiltä ole kysytty lupaa palvelussa mukanaoloon vasta kuin viime metreillä. Osalta yrityksiä on kysytty vasta palvelun käyttöönoton jälkeen.

Yksi kritisoijista on Tivin mukaan Nordcloudin maajohtaja Anssi Pakkanen. Yhteystiedot PeaceMakeriin on napattu yhtiön nettisivuilta.

– Saimme ilmoituksen noin 10 minuuttia ennen kuin palvelun beetaversio laitettiin ulos, ja sitten yhteydenottopyyntöjä rupesi tulemaan. Kyselimme firman sisällä, tietääkö kukaan asiasta mitään ja onko asiasta juteltu jonkun kanssa, Pakkanen kertoo Tiville.

Nordcloud ei tällä hetkellä ole mukana PeaceMakerissa.

Reaktor on pahoitellut asiaa Nordcloudille. Reaktorin teknologiajohtaja Mikael Kopteffin mukaan PeaceMakerin tarkoitus on positiivinen, vaikka viestit yrityksille ovat lähteneet liian lyhyellä varoitusajalla.

Tähän mennessä lähes 30 yritystä on ilmaissut halukkuutensa päästä mukaan palveluun.

Kuva:Pixhill

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien pääsihteeri: Komissiossa isoja asioita pöydällä – Yrittäjälle toinen mahdollisuus

Yrittäjät tiedotteet - 14. Syyskuu 2017 - 15:00

Komissio julkaisi viime vuoden lopulla aloitteen yritysten maksukyvyttömyyssääntelyn harmonisoimiseksi.

Suomen Yrittäjien eurooppalaisen kattojärjestön UEAPME:n pääsihteeri Veronique Willems pitää komission aloitetta erittäin tärkeänä. Willems vieraili eilen Helsingissä Suomen Yrittäjien tilaisuudessa ja tapasi vierailullaan myös keskeisiä valtionhallinnon virkamiehiä.

Maksukyvyttömyyssääntely komission pöydällä

Direktiiviehdotus pyrkii parantamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten mahdollisuuksia toteuttaa uudelleenjärjestely varhaisessa vaiheessa ja välttää näin konkurssi sekä henkilöstön irtisanomiset. Toisaalta ehdotuksen mukaan, jos yrittäjä kuitenkin epäonnistuu, hänelle suodaan toinen mahdollisuus vapautua nopeasti veloistaan ja aloittaa toiminta uudelleen.

Niin ikään SY kannattaa aloitetta. Juha Sipilän hallitus linjasi puoliväliriihen yhteydessä, että asiasta tehdään kansainvälinen vertailu.

– Tällä aloitteella annettaisiin rehellisille yrittäjille vapautus veloista pääsääntöisesti kolmen vuoden aikajänteellä.  Aloitteen eräässä suosituksessa EU pyrkii käynnistämään varhaisen vaiheen varoitusmekanismin, joka pyrkii identifioimaan vaikeuksissa olevat yrittäjät hyvissä ajoin.

– Vaikeuksissa oleville yrittäjille annettaisiin mahdollisuus uudelleenjärjestellä yritys ja saada yritystoiminta jälleen kannattavaksi. Jos kannattava toiminta ei ole mahdollista, niin tavoitteena on hallittu konkurssi ja velkojen rajoittaminen, Willems jatkaa.

UEAPME on mukana Euroopan komission rahoittamassa “Early warning Europe” -projektissa. Järjestelmä on jo käytössä Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa. Lisäksi neljässä maassa, Puolassa, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa ollaan ottamassa järjestelmää käyttöön.  

– Komission pitää huolehtia siitä, ettei vaikeuksissa oleville yrittäjille myönnettyjen helpotusten  vuoksi velkojat ajaudu tämän seurauksena vaikeuksiin. Tähän mennessä ei ole kiinnitetty mitään huomiota konkurssin kolmanteen vaiheeseen, eli yrittäjän tilaan konkurssin ja mahdollisesti jopa kotinsa menettämisen jälkeen.

Saavatko pk-yritykset tarpeeksi huomiota ajatellen EU:n tulevaisuutta?

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti eilen Euroopan unionin tilaa käsittelevän puheensa.

–  Aina voisi olla paremmin. Komissio puhuu paljon pk-yrityksistä mutta vaikutukset ruohonjuuritasolla eivät aina helpota liiketoiminnan tekoa.

Veronique Willemsin suurin huolenaihe on ollut, että EU keskittyy kansainvälisiin ja nopean kasvun yrityksiin, mikä on tietenkin hyvä, mutta he tapaavat unohtaa niin sanotut tavalliset yritykset, jotka tarjoavat päivittäiseen elämäämme tarvitut palvelut.

Keskimäärin eurooppalainen yritys työllistää neljä työntekijää. Tämä tarkoittaa, että yrittäjä itse on päivittäisessä suorittavassa työssä vahvasti mukana.

– Tärkein elementti muutama vuosi sitten käynnistetyssä EU:n Pienet ensin -periaatteessa on se, että lainsäädännön pitää olla ymmärrettävää myös mikroyrittäjälle. Yrittäjällä ei ole erikseen lakiosastoa yrityksessään. Periaatteen toteutumisessa on vielä tehtävää. 

Sääntely vaivaa pk-yrityksiä

Komissio käy tällä hetkellä läpi mun muassa kuluttajalainsäädäntöä ja tekee ns. kuntotestejä tähän sisältyville direktiiveille.

Willems painottaa, että komission on ehdottoman tärkeää tarkastella eri direktiivien sisältämien sääntöjen ristiin kytkentöjä.

– Sanotaan esimerkiksi, jos maantieteellinen rajoite verkkokaupassa (geo-blocking) ei olisi sallittua ja toisen lainsäädännön mukaan yrityksen pitää maksaa kuljetuskustannukset, jos toimituksessa menee jotain pieleen. Yrittäjien täytyy noudattaa koko joukkoa lainsäädäntöä, Yrittäjien eurooppalaisen kattojärjestön pääsihteeri kertoo esimerkin lainsäädäntöketjun yhteensopimattomuudesta.

Willems toivoo, että yrittäjät jaksavat uskoa eurooppalaiseen projektiin. ”Meillä ei olisi ääntä globaalilla tasolla ilman Euroopan unionia.”

Kuvaaja: Pekka Sipola

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien pääsihteeri: Komissiossa isoja asioita pöydällä – Yrittäjälle toinen mahdollisuus

Yrittäjät uutisarkisto - 14. Syyskuu 2017 - 15:00

Komissio julkaisi viime vuoden lopulla aloitteen yritysten maksukyvyttömyyssääntelyn harmonisoimiseksi.

Suomen Yrittäjien eurooppalaisen kattojärjestön UEAPME:n pääsihteeri Veronique Willems pitää komission aloitetta erittäin tärkeänä. Willems vieraili eilen Helsingissä Suomen Yrittäjien tilaisuudessa ja tapasi vierailullaan myös keskeisiä valtionhallinnon virkamiehiä.

Maksukyvyttömyyssääntely komission pöydällä

Direktiiviehdotus pyrkii parantamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten mahdollisuuksia toteuttaa uudelleenjärjestely varhaisessa vaiheessa ja välttää näin konkurssi sekä henkilöstön irtisanomiset. Toisaalta ehdotuksen mukaan, jos yrittäjä kuitenkin epäonnistuu, hänelle suodaan toinen mahdollisuus vapautua nopeasti veloistaan ja aloittaa toiminta uudelleen.

Niin ikään SY kannattaa aloitetta. Juha Sipilän hallitus linjasi puoliväliriihen yhteydessä, että asiasta tehdään kansainvälinen vertailu.

– Tällä aloitteella annettaisiin rehellisille yrittäjille vapautus veloista pääsääntöisesti kolmen vuoden aikajänteellä.  Aloitteen eräässä suosituksessa EU pyrkii käynnistämään varhaisen vaiheen varoitusmekanismin, joka pyrkii identifioimaan vaikeuksissa olevat yrittäjät hyvissä ajoin.

– Vaikeuksissa oleville yrittäjille annettaisiin mahdollisuus uudelleenjärjestellä yritys ja saada yritystoiminta jälleen kannattavaksi. Jos kannattava toiminta ei ole mahdollista, niin tavoitteena on hallittu konkurssi ja velkojen rajoittaminen, Willems jatkaa.

UEAPME on mukana Euroopan komission rahoittamassa “Early warning Europe” -projektissa. Järjestelmä on jo käytössä Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa. Lisäksi neljässä maassa, Puolassa, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa ollaan ottamassa järjestelmää käyttöön.  

– Komission pitää huolehtia siitä, ettei vaikeuksissa oleville yrittäjille myönnettyjen helpotusten  vuoksi velkojat ajaudu tämän seurauksena vaikeuksiin. Tähän mennessä ei ole kiinnitetty mitään huomiota konkurssin kolmanteen vaiheeseen, eli yrittäjän tilaan konkurssin ja mahdollisesti jopa kotinsa menettämisen jälkeen.

Saavatko pk-yritykset tarpeeksi huomiota ajatellen EU:n tulevaisuutta?

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti eilen Euroopan unionin tilaa käsittelevän puheensa.

–  Aina voisi olla paremmin. Komissio puhuu paljon pk-yrityksistä mutta vaikutukset ruohonjuuritasolla eivät aina helpota liiketoiminnan tekoa.

Veronique Willemsin suurin huolenaihe on ollut, että EU keskittyy kansainvälisiin ja nopean kasvun yrityksiin, mikä on tietenkin hyvä, mutta he tapaavat unohtaa niin sanotut tavalliset yritykset, jotka tarjoavat päivittäiseen elämäämme tarvitut palvelut.

Keskimäärin eurooppalainen yritys työllistää neljä työntekijää. Tämä tarkoittaa, että yrittäjä itse on päivittäisessä suorittavassa työssä vahvasti mukana.

– Tärkein elementti muutama vuosi sitten käynnistetyssä EU:n Pienet ensin -periaatteessa on se, että lainsäädännön pitää olla ymmärrettävää myös mikroyrittäjälle. Yrittäjällä ei ole erikseen lakiosastoa yrityksessään. Periaatteen toteutumisessa on vielä tehtävää. 

Sääntely vaivaa pk-yrityksiä

Komissio käy tällä hetkellä läpi mun muassa kuluttajalainsäädäntöä ja tekee ns. kuntotestejä tähän sisältyville direktiiveille.

Willems painottaa, että komission on ehdottoman tärkeää tarkastella eri direktiivien sisältämien sääntöjen ristiin kytkentöjä.

– Sanotaan esimerkiksi, jos maantieteellinen rajoite verkkokaupassa (geo-blocking) ei olisi sallittua ja toisen lainsäädännön mukaan yrityksen pitää maksaa kuljetuskustannukset, jos toimituksessa menee jotain pieleen. Yrittäjien täytyy noudattaa koko joukkoa lainsäädäntöä, Yrittäjien eurooppalaisen kattojärjestön pääsihteeri kertoo esimerkin lainsäädäntöketjun yhteensopimattomuudesta.

Willems toivoo, että yrittäjät jaksavat uskoa eurooppalaiseen projektiin. ”Meillä ei olisi ääntä globaalilla tasolla ilman Euroopan unionia.”

Kuvaaja: Pekka Sipola

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjien pääsihteeri: Komissiossa isoja asioita pöydällä – Yrittäjälle toinen mahdollisuus

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 14. Syyskuu 2017 - 15:00

Komissio julkaisi viime vuoden lopulla aloitteen yritysten maksukyvyttömyyssääntelyn harmonisoimiseksi.

Suomen Yrittäjien eurooppalaisen kattojärjestön UEAPME:n pääsihteeri Veronique Willems pitää komission aloitetta erittäin tärkeänä. Willems vieraili eilen Helsingissä Suomen Yrittäjien tilaisuudessa ja tapasi vierailullaan myös keskeisiä valtionhallinnon virkamiehiä.

Maksukyvyttömyyssääntely komission pöydällä

Direktiiviehdotus pyrkii parantamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten mahdollisuuksia toteuttaa uudelleenjärjestely varhaisessa vaiheessa ja välttää näin konkurssi sekä henkilöstön irtisanomiset. Toisaalta ehdotuksen mukaan, jos yrittäjä kuitenkin epäonnistuu, hänelle suodaan toinen mahdollisuus vapautua nopeasti veloistaan ja aloittaa toiminta uudelleen.

Niin ikään SY kannattaa aloitetta. Juha Sipilän hallitus linjasi puoliväliriihen yhteydessä, että asiasta tehdään kansainvälinen vertailu.

– Tällä aloitteella annettaisiin rehellisille yrittäjille vapautus veloista pääsääntöisesti kolmen vuoden aikajänteellä.  Aloitteen eräässä suosituksessa EU pyrkii käynnistämään varhaisen vaiheen varoitusmekanismin, joka pyrkii identifioimaan vaikeuksissa olevat yrittäjät hyvissä ajoin.

– Vaikeuksissa oleville yrittäjille annettaisiin mahdollisuus uudelleenjärjestellä yritys ja saada yritystoiminta jälleen kannattavaksi. Jos kannattava toiminta ei ole mahdollista, niin tavoitteena on hallittu konkurssi ja velkojen rajoittaminen, Willems jatkaa.

UEAPME on mukana Euroopan komission rahoittamassa “Early warning Europe” -projektissa. Järjestelmä on jo käytössä Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa. Lisäksi neljässä maassa, Puolassa, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa ollaan ottamassa järjestelmää käyttöön.  

– Komission pitää huolehtia siitä, ettei vaikeuksissa oleville yrittäjille myönnettyjen helpotusten  vuoksi velkojat ajaudu tämän seurauksena vaikeuksiin. Tähän mennessä ei ole kiinnitetty mitään huomiota konkurssin kolmanteen vaiheeseen, eli yrittäjän tilaan konkurssin ja mahdollisesti jopa kotinsa menettämisen jälkeen.

Saavatko pk-yritykset tarpeeksi huomiota ajatellen EU:n tulevaisuutta?

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti eilen Euroopan unionin tilaa käsittelevän puheensa.

–  Aina voisi olla paremmin. Komissio puhuu paljon pk-yrityksistä mutta vaikutukset ruohonjuuritasolla eivät aina helpota liiketoiminnan tekoa.

Veronique Willemsin suurin huolenaihe on ollut, että EU keskittyy kansainvälisiin ja nopean kasvun yrityksiin, mikä on tietenkin hyvä, mutta he tapaavat unohtaa niin sanotut tavalliset yritykset, jotka tarjoavat päivittäiseen elämäämme tarvitut palvelut.

Keskimäärin eurooppalainen yritys työllistää neljä työntekijää. Tämä tarkoittaa, että yrittäjä itse on päivittäisessä suorittavassa työssä vahvasti mukana.

– Tärkein elementti muutama vuosi sitten käynnistetyssä EU:n Pienet ensin -periaatteessa on se, että lainsäädännön pitää olla ymmärrettävää myös mikroyrittäjälle. Yrittäjällä ei ole erikseen lakiosastoa yrityksessään. Periaatteen toteutumisessa on vielä tehtävää. 

Sääntely vaivaa pk-yrityksiä

Komissio käy tällä hetkellä läpi mun muassa kuluttajalainsäädäntöä ja tekee ns. kuntotestejä tähän sisältyville direktiiveille.

Willems painottaa, että komission on ehdottoman tärkeää tarkastella eri direktiivien sisältämien sääntöjen ristiin kytkentöjä.

– Sanotaan esimerkiksi, jos maantieteellinen rajoite verkkokaupassa (geo-blocking) ei olisi sallittua ja toisen lainsäädännön mukaan yrityksen pitää maksaa kuljetuskustannukset, jos toimituksessa menee jotain pieleen. Yrittäjien täytyy noudattaa koko joukkoa lainsäädäntöä, Yrittäjien eurooppalaisen kattojärjestön pääsihteeri kertoo esimerkin lainsäädäntöketjun yhteensopimattomuudesta.

Willems toivoo, että yrittäjät jaksavat uskoa eurooppalaiseen projektiin. ”Meillä ei olisi ääntä globaalilla tasolla ilman Euroopan unionia.”

Kuvaaja: Pekka Sipola

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

105 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät tiedotteet - 14. Syyskuu 2017 - 14:25

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 7.9-13.9. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 105 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ALAJÄRVI Kujakon Oy 1999 1609000 508000 ESPOO Poplatek Oy 2009 2027000 414000 ESPOO Asian Fusion Oy 2007 786000 49000 ESPOO Jaapa-palvelut Oy 1981 272000 239000 ESPOO TJECO Oy 2014 384000 229000 ESPOO Vallikallion Laatoitus Oy 1991 599000 50000 ESPOO VH-Talot OY 2001 2175000 154000 HANKO MAA-IDEA OY 2014 211000 25000 HARJAVALTA Oy Preego Sa 1986 207000 87000 HELSINKI Altay Oy 1980 283000 30000 HELSINKI Suomen Viihderavintolat Oy 1991 4166000 359000 HELSINKI CreaMentors Oy 1994 1149000 235000 HELSINKI cut-e Finland Oy 2010 947000 361000 HELSINKI Dream Broker Oy 2007 8205000 586000 HELSINKI Zap Perspective Oy 1997 208000 41000 HELSINKI ATL-Rakennushuolto Oy 1993 9651000 802000 HELSINKI Exaplan Oy 2015 444000 149000 HELSINKI Insinööritoimisto SIR-Sähkö Oy 2004 992000 204000 HELSINKI Marko Säilynoja Oy 2000 5016000 236000 HELSINKI Oy Hagelstams Auktioner Ab 2011 1675000 399000 HOLLOLA Scanmess Oy 2009 428000 62000 HYRYNSALMI Lietejoen Lohi Oy 1981 242000 84000 HÄMEENLINNA JPK Medical Oy 2015 210000 140000 HÄMEENLINNA Cartrading Mika Oy 1997 365000 20000 II Matleena Oy 1988 593000 284000 ILMAJOKI Ilmajoen Kattomestarit Oy 1990 1069000 242000 ILMAJOKI Ravintola Alimento Oy 1995 518000 41000 IMATRA Miksa-Tili Oy 1993 272000 53000 JOENSUU Heville Oy 2008 541000 35000 JOKIOINEN Sähköasennus Timo Jaakkola Oy 2004 301000 38000 JYVÄSKYLÄ Ada & Alex oy 2006 241000 55000 JÄRVENPÄÄ Caves Oy 2003 1581000 274000 JÄRVENPÄÄ Kulmakonditoria Oy 2001 1424000 296000 KAARINA Eristysliike Lähde Oy 2015 305000 55000 KAARINA Paino-Kaarina Oy 1993 1308000 120000 KANKAANPÄÄ R & T Kuljetus Oy 2003 359000 58000 KANKAANPÄÄ Transcardia Oy 2007 760000 32000 KARSTULA Koneurakointi H. Mäenpuro Oy 2007 178000 83000 KEMI Linja-Kukka Oy 2009 361000 11000 KEMPELE Lame Oy 2015 653000 60000 KIRKKONUMMI K. Raiskinen Oy 1993 745000 76000 KIRKKONUMMI Perhekoti Vipunen Osakeyhtiö 2005 531000 145000 KOSKI TL Yli-Liipolan Tila Oy 2002 854000 145000 KOTKA Makeplast Oy 1992 408000 36000 KUOPIO Navitie Oy 1988 474000 83000 KUOPIO SMV Rakennus Oy 1988 1311000 70000 KUUSAMO Kuusamon Kelomestarit Oy 1993 805000 133000 LAHTI Villähteen Leipä Oy 2003 2296000 91000 LAHTI Jouni Partonen Oy 1998 1928000 31000 LAIHIA Lounas-kahvila Linjakas Oy 2000 200000 6000 LAPINLAHTI Lapinlahden Mari-Koti Oy 2004 752000 58000 LAPPEENRANTA SARIN KIOSKI-RAVINTOLAT OY 2013 186000 6000 LAPUA Kylmäkonehuolto M. Mäki Oy 1987 197000 94000 LAPUA Thermopolis Oy 2006 171000 44000 LIPERI Takomo-Ikonen Oy 1991 237000 11000 LOIMAA Invenir Oy 2013 4726000 622000 MAARIANHAMINA Knegar'n Ab 2009 887000 122000 MUURAME Hydromachin Oy 2011 746000 34000 NAANTALI Salamasaneeraus Oy 2002 2673000 483000 NOKIA MEVASET Oy 2015 987000 107000 OULU Eero Sjögren Oy 2004 3558000 780000 OULU Rakennuspalvelu Kokko Oy 2009 4141000 463000 OULU NeljäT Oy 2008 179000 16000 OULU NordenSteel Oy 2011 174000 35000 PADASJOKI Autohuolto J. Ahonen Oy 1974 279000 35000 PIRKKALA Näsimentor Oy 2007 305000 28000 PORI HC Ässät Pori Oy 2000 6408000 408000 PORVOO HLL Paulatuulikki Oy 2012 309000 107000 PYHÄJÄRVI Vaakaporauspalvelu VPP Oy 2000 1683000 159000 PYHÄRANTA Lännen Pintakäsittely Oy 1998 687000 74000 RAAHE Raahen Kiinteistönhoito Oy 1999 196000 21000 RAASEPORI Damex palvelut tjänster Oy Ab 2007 399000 32000 RAISIO Logpoint Oy 2005 178000 11000 RAUMA Pearsonic Oy 2002 279000 36000 RIIHIMÄKI Riihimäen Lukkohuolto Oy 1975 1360000 126000 ROVANIEMI LVI-Työt Kunnari Oy 2015 319000 40000 SALO Salon Rakennuskonevuokraamo Oy 1977 1416000 164000 SALO Salo-Hill Oy 2004 579000 64000 SALO Teijon Matkailu Oy 1996 646000 251000 SALO Tucasa Oy 2003 433000 67000 SASTAMALA Kiille Oy 2006 931000 86000 SIIKALATVA Pitraura Oy 1996 442000 80000 SOMERO Pendesol Oy 1995 206000 70000 TAMPERE Tamhockey Oy 1999 8379000 534000 TAMPERE Tampereen Hautauspalvelu Oy Juhani Mäkipää 2002 612000 111000 TAMPERE Tampereen Ilmastointiasentajat Oy 1989 245000 68000 TORNIO Petri Röntynen Oy 2015 180000 77000 TURKU M & M Tili-Kiinteistö Oy 1995 340000 22000 TURKU Exposet Oy 2005 338000 38000 TURKU Turun Kylmätekniikka Oy 1995 608000 22000 TUUSULA Mega Fix Oy 2013 447000 150000 TUUSULA Automeikkaamo Kristal Oy 2001 589000 14000 TUUSULA Boman Oy Teräsputkituotteet 1987 911000 308000 UUSIKAUPUNKI IceTrix Oy 2015 213000 29000 VAASA Trialtek Oy 2008 201000 354000 VAASA A. Viianen Oy 1993 201000 354000 VALKEAKOSKI Anpap Oy 2002 3296000 403000 VANTAA DG Shop Oy 2014 728000 18000 VANTAA Asianajotoimisto Olli Piipponen Oy 1996 175000 99000 VIEREMÄ Heinäsuon Turve Oy 2005 529000 134000 VIHTI Sinun Tilit Oy 2007 180000 16000 VIMPELI Järviseudun Pikakuljetus Oy 2002 226000 24000 YLITORNIO Kuljetus P Koivisto Oy 2000 1755000 154000 YLIVIESKA JS-Kone Oy 2001 792000 62000 YPÄJÄ Olli-Pekka Kaunela Oy 1999 267000 37000
Kategoriat: Yrittäjät

105 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Yrittäjät uutisarkisto - 14. Syyskuu 2017 - 14:25

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 7.9-13.9. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 105 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ALAJÄRVI Kujakon Oy 1999 1609000 508000 ESPOO Poplatek Oy 2009 2027000 414000 ESPOO Asian Fusion Oy 2007 786000 49000 ESPOO Jaapa-palvelut Oy 1981 272000 239000 ESPOO TJECO Oy 2014 384000 229000 ESPOO Vallikallion Laatoitus Oy 1991 599000 50000 ESPOO VH-Talot OY 2001 2175000 154000 HANKO MAA-IDEA OY 2014 211000 25000 HARJAVALTA Oy Preego Sa 1986 207000 87000 HELSINKI Altay Oy 1980 283000 30000 HELSINKI Suomen Viihderavintolat Oy 1991 4166000 359000 HELSINKI CreaMentors Oy 1994 1149000 235000 HELSINKI cut-e Finland Oy 2010 947000 361000 HELSINKI Dream Broker Oy 2007 8205000 586000 HELSINKI Zap Perspective Oy 1997 208000 41000 HELSINKI ATL-Rakennushuolto Oy 1993 9651000 802000 HELSINKI Exaplan Oy 2015 444000 149000 HELSINKI Insinööritoimisto SIR-Sähkö Oy 2004 992000 204000 HELSINKI Marko Säilynoja Oy 2000 5016000 236000 HELSINKI Oy Hagelstams Auktioner Ab 2011 1675000 399000 HOLLOLA Scanmess Oy 2009 428000 62000 HYRYNSALMI Lietejoen Lohi Oy 1981 242000 84000 HÄMEENLINNA JPK Medical Oy 2015 210000 140000 HÄMEENLINNA Cartrading Mika Oy 1997 365000 20000 II Matleena Oy 1988 593000 284000 ILMAJOKI Ilmajoen Kattomestarit Oy 1990 1069000 242000 ILMAJOKI Ravintola Alimento Oy 1995 518000 41000 IMATRA Miksa-Tili Oy 1993 272000 53000 JOENSUU Heville Oy 2008 541000 35000 JOKIOINEN Sähköasennus Timo Jaakkola Oy 2004 301000 38000 JYVÄSKYLÄ Ada & Alex oy 2006 241000 55000 JÄRVENPÄÄ Caves Oy 2003 1581000 274000 JÄRVENPÄÄ Kulmakonditoria Oy 2001 1424000 296000 KAARINA Eristysliike Lähde Oy 2015 305000 55000 KAARINA Paino-Kaarina Oy 1993 1308000 120000 KANKAANPÄÄ R & T Kuljetus Oy 2003 359000 58000 KANKAANPÄÄ Transcardia Oy 2007 760000 32000 KARSTULA Koneurakointi H. Mäenpuro Oy 2007 178000 83000 KEMI Linja-Kukka Oy 2009 361000 11000 KEMPELE Lame Oy 2015 653000 60000 KIRKKONUMMI K. Raiskinen Oy 1993 745000 76000 KIRKKONUMMI Perhekoti Vipunen Osakeyhtiö 2005 531000 145000 KOSKI TL Yli-Liipolan Tila Oy 2002 854000 145000 KOTKA Makeplast Oy 1992 408000 36000 KUOPIO Navitie Oy 1988 474000 83000 KUOPIO SMV Rakennus Oy 1988 1311000 70000 KUUSAMO Kuusamon Kelomestarit Oy 1993 805000 133000 LAHTI Villähteen Leipä Oy 2003 2296000 91000 LAHTI Jouni Partonen Oy 1998 1928000 31000 LAIHIA Lounas-kahvila Linjakas Oy 2000 200000 6000 LAPINLAHTI Lapinlahden Mari-Koti Oy 2004 752000 58000 LAPPEENRANTA SARIN KIOSKI-RAVINTOLAT OY 2013 186000 6000 LAPUA Kylmäkonehuolto M. Mäki Oy 1987 197000 94000 LAPUA Thermopolis Oy 2006 171000 44000 LIPERI Takomo-Ikonen Oy 1991 237000 11000 LOIMAA Invenir Oy 2013 4726000 622000 MAARIANHAMINA Knegar'n Ab 2009 887000 122000 MUURAME Hydromachin Oy 2011 746000 34000 NAANTALI Salamasaneeraus Oy 2002 2673000 483000 NOKIA MEVASET Oy 2015 987000 107000 OULU Eero Sjögren Oy 2004 3558000 780000 OULU Rakennuspalvelu Kokko Oy 2009 4141000 463000 OULU NeljäT Oy 2008 179000 16000 OULU NordenSteel Oy 2011 174000 35000 PADASJOKI Autohuolto J. Ahonen Oy 1974 279000 35000 PIRKKALA Näsimentor Oy 2007 305000 28000 PORI HC Ässät Pori Oy 2000 6408000 408000 PORVOO HLL Paulatuulikki Oy 2012 309000 107000 PYHÄJÄRVI Vaakaporauspalvelu VPP Oy 2000 1683000 159000 PYHÄRANTA Lännen Pintakäsittely Oy 1998 687000 74000 RAAHE Raahen Kiinteistönhoito Oy 1999 196000 21000 RAASEPORI Damex palvelut tjänster Oy Ab 2007 399000 32000 RAISIO Logpoint Oy 2005 178000 11000 RAUMA Pearsonic Oy 2002 279000 36000 RIIHIMÄKI Riihimäen Lukkohuolto Oy 1975 1360000 126000 ROVANIEMI LVI-Työt Kunnari Oy 2015 319000 40000 SALO Salon Rakennuskonevuokraamo Oy 1977 1416000 164000 SALO Salo-Hill Oy 2004 579000 64000 SALO Teijon Matkailu Oy 1996 646000 251000 SALO Tucasa Oy 2003 433000 67000 SASTAMALA Kiille Oy 2006 931000 86000 SIIKALATVA Pitraura Oy 1996 442000 80000 SOMERO Pendesol Oy 1995 206000 70000 TAMPERE Tamhockey Oy 1999 8379000 534000 TAMPERE Tampereen Hautauspalvelu Oy Juhani Mäkipää 2002 612000 111000 TAMPERE Tampereen Ilmastointiasentajat Oy 1989 245000 68000 TORNIO Petri Röntynen Oy 2015 180000 77000 TURKU M & M Tili-Kiinteistö Oy 1995 340000 22000 TURKU Exposet Oy 2005 338000 38000 TURKU Turun Kylmätekniikka Oy 1995 608000 22000 TUUSULA Mega Fix Oy 2013 447000 150000 TUUSULA Automeikkaamo Kristal Oy 2001 589000 14000 TUUSULA Boman Oy Teräsputkituotteet 1987 911000 308000 UUSIKAUPUNKI IceTrix Oy 2015 213000 29000 VAASA Trialtek Oy 2008 201000 354000 VAASA A. Viianen Oy 1993 201000 354000 VALKEAKOSKI Anpap Oy 2002 3296000 403000 VANTAA DG Shop Oy 2014 728000 18000 VANTAA Asianajotoimisto Olli Piipponen Oy 1996 175000 99000 VIEREMÄ Heinäsuon Turve Oy 2005 529000 134000 VIHTI Sinun Tilit Oy 2007 180000 16000 VIMPELI Järviseudun Pikakuljetus Oy 2002 226000 24000 YLITORNIO Kuljetus P Koivisto Oy 2000 1755000 154000 YLIVIESKA JS-Kone Oy 2001 792000 62000 YPÄJÄ Olli-Pekka Kaunela Oy 1999 267000 37000
Kategoriat: Yrittäjät

105 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 14. Syyskuu 2017 - 14:25

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 7.9-13.9. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 105 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ALAJÄRVI Kujakon Oy 1999 1609000 508000 ESPOO Poplatek Oy 2009 2027000 414000 ESPOO Asian Fusion Oy 2007 786000 49000 ESPOO Jaapa-palvelut Oy 1981 272000 239000 ESPOO TJECO Oy 2014 384000 229000 ESPOO Vallikallion Laatoitus Oy 1991 599000 50000 ESPOO VH-Talot OY 2001 2175000 154000 HANKO MAA-IDEA OY 2014 211000 25000 HARJAVALTA Oy Preego Sa 1986 207000 87000 HELSINKI Altay Oy 1980 283000 30000 HELSINKI Suomen Viihderavintolat Oy 1991 4166000 359000 HELSINKI CreaMentors Oy 1994 1149000 235000 HELSINKI cut-e Finland Oy 2010 947000 361000 HELSINKI Dream Broker Oy 2007 8205000 586000 HELSINKI Zap Perspective Oy 1997 208000 41000 HELSINKI ATL-Rakennushuolto Oy 1993 9651000 802000 HELSINKI Exaplan Oy 2015 444000 149000 HELSINKI Insinööritoimisto SIR-Sähkö Oy 2004 992000 204000 HELSINKI Marko Säilynoja Oy 2000 5016000 236000 HELSINKI Oy Hagelstams Auktioner Ab 2011 1675000 399000 HOLLOLA Scanmess Oy 2009 428000 62000 HYRYNSALMI Lietejoen Lohi Oy 1981 242000 84000 HÄMEENLINNA JPK Medical Oy 2015 210000 140000 HÄMEENLINNA Cartrading Mika Oy 1997 365000 20000 II Matleena Oy 1988 593000 284000 ILMAJOKI Ilmajoen Kattomestarit Oy 1990 1069000 242000 ILMAJOKI Ravintola Alimento Oy 1995 518000 41000 IMATRA Miksa-Tili Oy 1993 272000 53000 JOENSUU Heville Oy 2008 541000 35000 JOKIOINEN Sähköasennus Timo Jaakkola Oy 2004 301000 38000 JYVÄSKYLÄ Ada & Alex oy 2006 241000 55000 JÄRVENPÄÄ Caves Oy 2003 1581000 274000 JÄRVENPÄÄ Kulmakonditoria Oy 2001 1424000 296000 KAARINA Eristysliike Lähde Oy 2015 305000 55000 KAARINA Paino-Kaarina Oy 1993 1308000 120000 KANKAANPÄÄ R & T Kuljetus Oy 2003 359000 58000 KANKAANPÄÄ Transcardia Oy 2007 760000 32000 KARSTULA Koneurakointi H. Mäenpuro Oy 2007 178000 83000 KEMI Linja-Kukka Oy 2009 361000 11000 KEMPELE Lame Oy 2015 653000 60000 KIRKKONUMMI K. Raiskinen Oy 1993 745000 76000 KIRKKONUMMI Perhekoti Vipunen Osakeyhtiö 2005 531000 145000 KOSKI TL Yli-Liipolan Tila Oy 2002 854000 145000 KOTKA Makeplast Oy 1992 408000 36000 KUOPIO Navitie Oy 1988 474000 83000 KUOPIO SMV Rakennus Oy 1988 1311000 70000 KUUSAMO Kuusamon Kelomestarit Oy 1993 805000 133000 LAHTI Villähteen Leipä Oy 2003 2296000 91000 LAHTI Jouni Partonen Oy 1998 1928000 31000 LAIHIA Lounas-kahvila Linjakas Oy 2000 200000 6000 LAPINLAHTI Lapinlahden Mari-Koti Oy 2004 752000 58000 LAPPEENRANTA SARIN KIOSKI-RAVINTOLAT OY 2013 186000 6000 LAPUA Kylmäkonehuolto M. Mäki Oy 1987 197000 94000 LAPUA Thermopolis Oy 2006 171000 44000 LIPERI Takomo-Ikonen Oy 1991 237000 11000 LOIMAA Invenir Oy 2013 4726000 622000 MAARIANHAMINA Knegar'n Ab 2009 887000 122000 MUURAME Hydromachin Oy 2011 746000 34000 NAANTALI Salamasaneeraus Oy 2002 2673000 483000 NOKIA MEVASET Oy 2015 987000 107000 OULU Eero Sjögren Oy 2004 3558000 780000 OULU Rakennuspalvelu Kokko Oy 2009 4141000 463000 OULU NeljäT Oy 2008 179000 16000 OULU NordenSteel Oy 2011 174000 35000 PADASJOKI Autohuolto J. Ahonen Oy 1974 279000 35000 PIRKKALA Näsimentor Oy 2007 305000 28000 PORI HC Ässät Pori Oy 2000 6408000 408000 PORVOO HLL Paulatuulikki Oy 2012 309000 107000 PYHÄJÄRVI Vaakaporauspalvelu VPP Oy 2000 1683000 159000 PYHÄRANTA Lännen Pintakäsittely Oy 1998 687000 74000 RAAHE Raahen Kiinteistönhoito Oy 1999 196000 21000 RAASEPORI Damex palvelut tjänster Oy Ab 2007 399000 32000 RAISIO Logpoint Oy 2005 178000 11000 RAUMA Pearsonic Oy 2002 279000 36000 RIIHIMÄKI Riihimäen Lukkohuolto Oy 1975 1360000 126000 ROVANIEMI LVI-Työt Kunnari Oy 2015 319000 40000 SALO Salon Rakennuskonevuokraamo Oy 1977 1416000 164000 SALO Salo-Hill Oy 2004 579000 64000 SALO Teijon Matkailu Oy 1996 646000 251000 SALO Tucasa Oy 2003 433000 67000 SASTAMALA Kiille Oy 2006 931000 86000 SIIKALATVA Pitraura Oy 1996 442000 80000 SOMERO Pendesol Oy 1995 206000 70000 TAMPERE Tamhockey Oy 1999 8379000 534000 TAMPERE Tampereen Hautauspalvelu Oy Juhani Mäkipää 2002 612000 111000 TAMPERE Tampereen Ilmastointiasentajat Oy 1989 245000 68000 TORNIO Petri Röntynen Oy 2015 180000 77000 TURKU M & M Tili-Kiinteistö Oy 1995 340000 22000 TURKU Exposet Oy 2005 338000 38000 TURKU Turun Kylmätekniikka Oy 1995 608000 22000 TUUSULA Mega Fix Oy 2013 447000 150000 TUUSULA Automeikkaamo Kristal Oy 2001 589000 14000 TUUSULA Boman Oy Teräsputkituotteet 1987 911000 308000 UUSIKAUPUNKI IceTrix Oy 2015 213000 29000 VAASA Trialtek Oy 2008 201000 354000 VAASA A. Viianen Oy 1993 201000 354000 VALKEAKOSKI Anpap Oy 2002 3296000 403000 VANTAA DG Shop Oy 2014 728000 18000 VANTAA Asianajotoimisto Olli Piipponen Oy 1996 175000 99000 VIEREMÄ Heinäsuon Turve Oy 2005 529000 134000 VIHTI Sinun Tilit Oy 2007 180000 16000 VIMPELI Järviseudun Pikakuljetus Oy 2002 226000 24000 YLITORNIO Kuljetus P Koivisto Oy 2000 1755000 154000 YLIVIESKA JS-Kone Oy 2001 792000 62000 YPÄJÄ Olli-Pekka Kaunela Oy 1999 267000 37000
Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Palvelusetelit käyttöön heti, auttaisi asiakkaita ja pienyrittäjiä

Yrittäjät tiedotteet - 14. Syyskuu 2017 - 14:16

Kunnat voisivat hyvin moninkertaistaa palvelusetelien hyödyntämisen jo ennen sen voi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen voimaantuloa. Niin varmistettaisiin sote-alan lähipalvelut ja saataisiin säästöt ja asiakkaan valinnanvapaus saadaan heti liikkeelle. Tämä oli Suomen Yrittäjien ja sote- ja liikunta-alan toimialajärjestöjen pääviesti Kuntamarkkinoilla keskiviikkona ja torstaina.

Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan vain noin 120 kuntaa Suomen yli 300 kunnasta käyttää palveluseteleitä.

– Palvelusetelien käytön euromääräinen summa kasvaa, mikä kertoo siitä, että käyttäjät ovat tyytyväisiä, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n toimitusjohtaja Ismo Partanen kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

Seteli eniten käytössä päivähoidossa, palveluasumisessa ja kotihoidossa – paljon muitakin mahdollisuuksia

– Nyt palveluseteliä käytetään eniten päivähoitoon, palveluasumiseen ja kotihoitoon. Mutta se soveltuisi moneen muuhunkin palveluun, Susanna Kallama sanoo.

Näkemisen ja silmäterveyden yritysten järjestö NÄE ry ehdottaa, että palveluseteli kannattaisi ottaa heti käyttöön esimerkiksi kaihileikkauksissa, diabeetikkojen silmäpohjakuvauksissa kunnissa sekä silmänpainetaudin ja silmänpohjien ikärappeuman seurannoissa sairaanhoitopiireissä.

Myös esimerkiksi fysioterapeuttiyrittäjät pystyisivät tarjoamaan paljon apua palvelusetelillä.

– Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan aikaa lääkärille, hänet kannattaisi ohjata palvelusetelillä hyvän hoitotuloksen saamiseksi fysioterapeutille. Sen jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry toiminnanjohtaja Leila Salonen sanoo.

Palveluseteliä voisi käyttää myös liikuntapalveluissa.

– Liikunnan terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja liikkuminen on tärkeää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän säilyy kuntien tehtävänä myös sote-uudistuksen jälkeen, hän muistuttaa, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister sanoo.

Kuntamarkkinat järjesttiin Kuntatalolla Helsingissä 13. - 14.9. Suomen Yrittäjien, Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala Näe ry:n, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n sekä Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n asiantuntijat vastasivat kuntamarkkinaväen kysymyksiin.

Palvelusetelin lisäksi pääaiheena oli Suomen Yrittäjien tarjoama hankintaneuvonta.

 

Yrittäjäsanomat, toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Palvelusetelit käyttöön heti, auttaisi asiakkaita ja pienyrittäjiä

Yrittäjät uutisarkisto - 14. Syyskuu 2017 - 14:16

Kunnat voisivat hyvin moninkertaistaa palvelusetelien hyödyntämisen jo ennen sen voi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen voimaantuloa. Niin varmistettaisiin sote-alan lähipalvelut ja saataisiin säästöt ja asiakkaan valinnanvapaus saadaan heti liikkeelle. Tämä oli Suomen Yrittäjien ja sote- ja liikunta-alan toimialajärjestöjen pääviesti Kuntamarkkinoilla keskiviikkona ja torstaina.

Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan vain noin 120 kuntaa Suomen yli 300 kunnasta käyttää palveluseteleitä.

– Palvelusetelien käytön euromääräinen summa kasvaa, mikä kertoo siitä, että käyttäjät ovat tyytyväisiä, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n toimitusjohtaja Ismo Partanen kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

Seteli eniten käytössä päivähoidossa, palveluasumisessa ja kotihoidossa – paljon muitakin mahdollisuuksia

– Nyt palveluseteliä käytetään eniten päivähoitoon, palveluasumiseen ja kotihoitoon. Mutta se soveltuisi moneen muuhunkin palveluun, Susanna Kallama sanoo.

Näkemisen ja silmäterveyden yritysten järjestö NÄE ry ehdottaa, että palveluseteli kannattaisi ottaa heti käyttöön esimerkiksi kaihileikkauksissa, diabeetikkojen silmäpohjakuvauksissa kunnissa sekä silmänpainetaudin ja silmänpohjien ikärappeuman seurannoissa sairaanhoitopiireissä.

Myös esimerkiksi fysioterapeuttiyrittäjät pystyisivät tarjoamaan paljon apua palvelusetelillä.

– Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan aikaa lääkärille, hänet kannattaisi ohjata palvelusetelillä hyvän hoitotuloksen saamiseksi fysioterapeutille. Sen jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry toiminnanjohtaja Leila Salonen sanoo.

Palveluseteliä voisi käyttää myös liikuntapalveluissa.

– Liikunnan terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja liikkuminen on tärkeää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän säilyy kuntien tehtävänä myös sote-uudistuksen jälkeen, hän muistuttaa, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister sanoo.

Kuntamarkkinat järjesttiin Kuntatalolla Helsingissä 13. - 14.9. Suomen Yrittäjien, Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala Näe ry:n, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n sekä Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n asiantuntijat vastasivat kuntamarkkinaväen kysymyksiin.

Palvelusetelin lisäksi pääaiheena oli Suomen Yrittäjien tarjoama hankintaneuvonta.

 

Yrittäjäsanomat, toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Yrittäjät: Palvelusetelit käyttöön heti, auttaisi asiakkaita ja pienyrittäjiä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 14. Syyskuu 2017 - 14:16

Kunnat voisivat hyvin moninkertaistaa palvelusetelien hyödyntämisen jo ennen sen voi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen voimaantuloa. Niin varmistettaisiin sote-alan lähipalvelut ja saataisiin säästöt ja asiakkaan valinnanvapaus saadaan heti liikkeelle. Tämä oli Suomen Yrittäjien ja sote- ja liikunta-alan toimialajärjestöjen pääviesti Kuntamarkkinoilla keskiviikkona ja torstaina.

Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan vain noin 120 kuntaa Suomen yli 300 kunnasta käyttää palveluseteleitä.

– Palvelusetelien käytön euromääräinen summa kasvaa, mikä kertoo siitä, että käyttäjät ovat tyytyväisiä, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n toimitusjohtaja Ismo Partanen kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

Seteli eniten käytössä päivähoidossa, palveluasumisessa ja kotihoidossa – paljon muitakin mahdollisuuksia

– Nyt palveluseteliä käytetään eniten päivähoitoon, palveluasumiseen ja kotihoitoon. Mutta se soveltuisi moneen muuhunkin palveluun, Susanna Kallama sanoo.

Näkemisen ja silmäterveyden yritysten järjestö NÄE ry ehdottaa, että palveluseteli kannattaisi ottaa heti käyttöön esimerkiksi kaihileikkauksissa, diabeetikkojen silmäpohjakuvauksissa kunnissa sekä silmänpainetaudin ja silmänpohjien ikärappeuman seurannoissa sairaanhoitopiireissä.

Myös esimerkiksi fysioterapeuttiyrittäjät pystyisivät tarjoamaan paljon apua palvelusetelillä.

– Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan aikaa lääkärille, hänet kannattaisi ohjata palvelusetelillä hyvän hoitotuloksen saamiseksi fysioterapeutille. Sen jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry toiminnanjohtaja Leila Salonen sanoo.

Palveluseteliä voisi käyttää myös liikuntapalveluissa.

– Liikunnan terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja liikkuminen on tärkeää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän säilyy kuntien tehtävänä myös sote-uudistuksen jälkeen, hän muistuttaa, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister sanoo.

Kuntamarkkinat järjesttiin Kuntatalolla Helsingissä 13. - 14.9. Suomen Yrittäjien, Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala Näe ry:n, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n sekä Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n asiantuntijat vastasivat kuntamarkkinaväen kysymyksiin.

Palvelusetelin lisäksi pääaiheena oli Suomen Yrittäjien tarjoama hankintaneuvonta.

 

Yrittäjäsanomat, toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kategoriat: Yrittäjät

Kommentti: Kalliiksi haukuttu iPhone X on Applen paras puhelin aikoihin, ainakin paperilla

Yrittäjät tiedotteet - 14. Syyskuu 2017 - 10:22

Apple teki tiistain julkaisutilaisuudessa lähes kaiken sen, mitä odotettiin. IPhone 8 vaikuttaa kosmeettiselta päivitykseltä, mutta laitteessa on parannettu kameraa, näyttöä ja prosessoritehoa. Paljon enempää ei voisi odottaa.

Suurin kiinnostus kohdistui kuitenkin iPhone X -malliin, joka uudistaa iPhonen perinpohjaisesti ensimmäisen kerran vuosikausiin. Näyttö ulottuu modernisti aivan laitteen reunasta reunaan. Yhä suurempi osa käytöstä perustuu näytön koskettamiseen, sillä fyysistä kotinäppäintä ei enää ole. Tämä yleistynee älypuhelimissa jatkossa.

Suurin harppaus on kuitenkin tietoturvassa. IPhone X käyttää kasvontunnistusteknologiaa, joka ei ole käyttäjille vielä kovin tuttu asia. Aikaisemmissa iPhoneissa on käytetty sormenjälkitunnistusta, josta on tullut lähes vakiovaruste myös kilpailijoiden tuotteissa. Käyttäjä on voinut ohjelmoida puhelimeen useita sormenjälkiä.

Kasvontunnistusteknologia perustuu puhelimessa olevaan infrapunasensoriin, joka kohdistaa näkymätöntä valoa käyttäjän kasvoihin ja heijastaa niihin 30 000 mallinnuspistettä. Tämän avulla teknologia luo kasvoista kolmiulotteisen mallin, jota on vaikea väärentää.

Kasvontunnistus on Applen mukaan selvästi turvallisempi tapa pitää puhelimen tiedot salassa. Siinä missä sormenjälkitunnistus pettää yhden kerran 50 000:sta, kasvontunnistuksen kohdalla suhde on yksi miljoonasta.

Kysymys kuuluu, onko uusi Face ID -teknologia käyttäjän kannalta yhtä helppoa ja nopea kuin sormenjälkitunnistus. Applen julkaisutilaisuudessa tunnistus petti kerran. Yhtiö lupaa, että Face ID toimii pimeässäkin. Niin sen pitääkin, sillä merkittävä osa meistä käyttää puhelinta iltaisin pimeässä makuuhuoneessa.

IMore-sivuston artikkeli antaa lisää ajattelemisen aihetta. Se listaa Face ID:n rajoitteita, joita voivat olla muun muassa aurinkolasit. Sen sijaan vaihtuva hiustyyli tai silmälasit eivät aiheuta ongelmia tunnistautumiselle. Uuden IPhonen asetuksista voi määritellä, aukeaako lukitus myös esimerkiksi silmät suljettuna. Mutta toimiiko tunnistus Suomen oloissa, esimerkiksi lumisateessa? Se jää nähtäväksi.

Apple näyttää tehneen joitakin uudistuksia näytön koon ehdoilla. Kotinäppäimestä luopuminen pakottaa käyttäjän opettelemaan uudenlaisia pyyhkäisykomentoja, jotka eivät välttämättä tule selkärangasta. Kotinäkymään siirrytään pyyhkäisemällä ylös näytön keskeltä. Komentokeskus, joka aikaisemmin pyyhkäistiin esiin ruudun alaosasta, tulee nyt näkyviin pyyhkäisemällä näyttöä oikeasta yläkulmasta. Kokeilematta voisin ennustaa, että pyyhkäisyt eivät toimi joka kerralla yhtä luotettavasti kuin kotinäppäimen painallus.

IPhonen myötä saamme tutustua entistä useammin myös lisättyyn todellisuuteen. Jos toimit teknologia-alalla ja olet tekemisissä lisätyn todellisuuden sovellusten kanssa, iPhone 8 tai iPhone X on seuraava puhelimesi.

IPhone X:n hintaa on helppo kritisoida. Laite on kallis, mutta osittain syystäkin. Jos haluaa jotain uutta ja erilaista, siitä täytyy maksaa. Voisi ennemminkin sanoa, että iPhone 8 on liian kallis uusiin ominaisuuksiin nähden.

Pitkästä aikaa Apple on julkaissut jotain aidosti uutta ja erilaista. Viime vuosina olemme saaneet tottua kohtuullisen pieniin uudistuksiin, jotka ovat riittäneet kuluttajille mutta jotka eivät ole aiheuttaneet niin sanottua vau-efektiä. X:n kohdalla sellainen saatiin.

Pientä hymyilyä aiheuttaa langattoman latauksen esittely nyt vuosien jälkeen siitä, kun tekniikka tuli ensimmäisiin kilpailijoiden puhelimiin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kommentti: Kalliiksi haukuttu iPhone X on Applen paras puhelin aikoihin, ainakin paperilla

Yrittäjät uutisarkisto - 14. Syyskuu 2017 - 10:22

Apple teki tiistain julkaisutilaisuudessa lähes kaiken sen, mitä odotettiin. IPhone 8 vaikuttaa kosmeettiselta päivitykseltä, mutta laitteessa on parannettu kameraa, näyttöä ja prosessoritehoa. Paljon enempää ei voisi odottaa.

Suurin kiinnostus kohdistui kuitenkin iPhone X -malliin, joka uudistaa iPhonen perinpohjaisesti ensimmäisen kerran vuosikausiin. Näyttö ulottuu modernisti aivan laitteen reunasta reunaan. Yhä suurempi osa käytöstä perustuu näytön koskettamiseen, sillä fyysistä kotinäppäintä ei enää ole. Tämä yleistynee älypuhelimissa jatkossa.

Suurin harppaus on kuitenkin tietoturvassa. IPhone X käyttää kasvontunnistusteknologiaa, joka ei ole käyttäjille vielä kovin tuttu asia. Aikaisemmissa iPhoneissa on käytetty sormenjälkitunnistusta, josta on tullut lähes vakiovaruste myös kilpailijoiden tuotteissa. Käyttäjä on voinut ohjelmoida puhelimeen useita sormenjälkiä.

Kasvontunnistusteknologia perustuu puhelimessa olevaan infrapunasensoriin, joka kohdistaa näkymätöntä valoa käyttäjän kasvoihin ja heijastaa niihin 30 000 mallinnuspistettä. Tämän avulla teknologia luo kasvoista kolmiulotteisen mallin, jota on vaikea väärentää.

Kasvontunnistus on Applen mukaan selvästi turvallisempi tapa pitää puhelimen tiedot salassa. Siinä missä sormenjälkitunnistus pettää yhden kerran 50 000:sta, kasvontunnistuksen kohdalla suhde on yksi miljoonasta.

Kysymys kuuluu, onko uusi Face ID -teknologia käyttäjän kannalta yhtä helppoa ja nopea kuin sormenjälkitunnistus. Applen julkaisutilaisuudessa tunnistus petti kerran. Yhtiö lupaa, että Face ID toimii pimeässäkin. Niin sen pitääkin, sillä merkittävä osa meistä käyttää puhelinta iltaisin pimeässä makuuhuoneessa.

IMore-sivuston artikkeli antaa lisää ajattelemisen aihetta. Se listaa Face ID:n rajoitteita, joita voivat olla muun muassa aurinkolasit. Sen sijaan vaihtuva hiustyyli tai silmälasit eivät aiheuta ongelmia tunnistautumiselle. Uuden IPhonen asetuksista voi määritellä, aukeaako lukitus myös esimerkiksi silmät suljettuna. Mutta toimiiko tunnistus Suomen oloissa, esimerkiksi lumisateessa? Se jää nähtäväksi.

Apple näyttää tehneen joitakin uudistuksia näytön koon ehdoilla. Kotinäppäimestä luopuminen pakottaa käyttäjän opettelemaan uudenlaisia pyyhkäisykomentoja, jotka eivät välttämättä tule selkärangasta. Kotinäkymään siirrytään pyyhkäisemällä ylös näytön keskeltä. Komentokeskus, joka aikaisemmin pyyhkäistiin esiin ruudun alaosasta, tulee nyt näkyviin pyyhkäisemällä näyttöä oikeasta yläkulmasta. Kokeilematta voisin ennustaa, että pyyhkäisyt eivät toimi joka kerralla yhtä luotettavasti kuin kotinäppäimen painallus.

IPhonen myötä saamme tutustua entistä useammin myös lisättyyn todellisuuteen. Jos toimit teknologia-alalla ja olet tekemisissä lisätyn todellisuuden sovellusten kanssa, iPhone 8 tai iPhone X on seuraava puhelimesi.

IPhone X:n hintaa on helppo kritisoida. Laite on kallis, mutta osittain syystäkin. Jos haluaa jotain uutta ja erilaista, siitä täytyy maksaa. Voisi ennemminkin sanoa, että iPhone 8 on liian kallis uusiin ominaisuuksiin nähden.

Pitkästä aikaa Apple on julkaissut jotain aidosti uutta ja erilaista. Viime vuosina olemme saaneet tottua kohtuullisen pieniin uudistuksiin, jotka ovat riittäneet kuluttajille mutta jotka eivät ole aiheuttaneet niin sanottua vau-efektiä. X:n kohdalla sellainen saatiin.

Pientä hymyilyä aiheuttaa langattoman latauksen esittely nyt vuosien jälkeen siitä, kun tekniikka tuli ensimmäisiin kilpailijoiden puhelimiin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kommentti: Kalliiksi haukuttu iPhone X on Applen paras puhelin aikoihin, ainakin paperilla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 14. Syyskuu 2017 - 10:22

Apple teki tiistain julkaisutilaisuudessa lähes kaiken sen, mitä odotettiin. IPhone 8 vaikuttaa kosmeettiselta päivitykseltä, mutta laitteessa on parannettu kameraa, näyttöä ja prosessoritehoa. Paljon enempää ei voisi odottaa.

Suurin kiinnostus kohdistui kuitenkin iPhone X -malliin, joka uudistaa iPhonen perinpohjaisesti ensimmäisen kerran vuosikausiin. Näyttö ulottuu modernisti aivan laitteen reunasta reunaan. Yhä suurempi osa käytöstä perustuu näytön koskettamiseen, sillä fyysistä kotinäppäintä ei enää ole. Tämä yleistynee älypuhelimissa jatkossa.

Suurin harppaus on kuitenkin tietoturvassa. IPhone X käyttää kasvontunnistusteknologiaa, joka ei ole käyttäjille vielä kovin tuttu asia. Aikaisemmissa iPhoneissa on käytetty sormenjälkitunnistusta, josta on tullut lähes vakiovaruste myös kilpailijoiden tuotteissa. Käyttäjä on voinut ohjelmoida puhelimeen useita sormenjälkiä.

Kasvontunnistusteknologia perustuu puhelimessa olevaan infrapunasensoriin, joka kohdistaa näkymätöntä valoa käyttäjän kasvoihin ja heijastaa niihin 30 000 mallinnuspistettä. Tämän avulla teknologia luo kasvoista kolmiulotteisen mallin, jota on vaikea väärentää.

Kasvontunnistus on Applen mukaan selvästi turvallisempi tapa pitää puhelimen tiedot salassa. Siinä missä sormenjälkitunnistus pettää yhden kerran 50 000:sta, kasvontunnistuksen kohdalla suhde on yksi miljoonasta.

Kysymys kuuluu, onko uusi Face ID -teknologia käyttäjän kannalta yhtä helppoa ja nopea kuin sormenjälkitunnistus. Applen julkaisutilaisuudessa tunnistus petti kerran. Yhtiö lupaa, että Face ID toimii pimeässäkin. Niin sen pitääkin, sillä merkittävä osa meistä käyttää puhelinta iltaisin pimeässä makuuhuoneessa.

IMore-sivuston artikkeli antaa lisää ajattelemisen aihetta. Se listaa Face ID:n rajoitteita, joita voivat olla muun muassa aurinkolasit. Sen sijaan vaihtuva hiustyyli tai silmälasit eivät aiheuta ongelmia tunnistautumiselle. Uuden IPhonen asetuksista voi määritellä, aukeaako lukitus myös esimerkiksi silmät suljettuna. Mutta toimiiko tunnistus Suomen oloissa, esimerkiksi lumisateessa? Se jää nähtäväksi.

Apple näyttää tehneen joitakin uudistuksia näytön koon ehdoilla. Kotinäppäimestä luopuminen pakottaa käyttäjän opettelemaan uudenlaisia pyyhkäisykomentoja, jotka eivät välttämättä tule selkärangasta. Kotinäkymään siirrytään pyyhkäisemällä ylös näytön keskeltä. Komentokeskus, joka aikaisemmin pyyhkäistiin esiin ruudun alaosasta, tulee nyt näkyviin pyyhkäisemällä näyttöä oikeasta yläkulmasta. Kokeilematta voisin ennustaa, että pyyhkäisyt eivät toimi joka kerralla yhtä luotettavasti kuin kotinäppäimen painallus.

IPhonen myötä saamme tutustua entistä useammin myös lisättyyn todellisuuteen. Jos toimit teknologia-alalla ja olet tekemisissä lisätyn todellisuuden sovellusten kanssa, iPhone 8 tai iPhone X on seuraava puhelimesi.

IPhone X:n hintaa on helppo kritisoida. Laite on kallis, mutta osittain syystäkin. Jos haluaa jotain uutta ja erilaista, siitä täytyy maksaa. Voisi ennemminkin sanoa, että iPhone 8 on liian kallis uusiin ominaisuuksiin nähden.

Pitkästä aikaa Apple on julkaissut jotain aidosti uutta ja erilaista. Viime vuosina olemme saaneet tottua kohtuullisen pieniin uudistuksiin, jotka ovat riittäneet kuluttajille mutta jotka eivät ole aiheuttaneet niin sanottua vau-efektiä. X:n kohdalla sellainen saatiin.

Pientä hymyilyä aiheuttaa langattoman latauksen esittely nyt vuosien jälkeen siitä, kun tekniikka tuli ensimmäisiin kilpailijoiden puhelimiin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Lähellä lakkautusta käynyt valimo kukoistaa ja palkkaa lisää

Yrittäjät tiedotteet - 14. Syyskuu 2017 - 10:12

Yle kertoi eilen Karhulan Valimon hyvistä näkymistä. Ylen mukaan myös valimon entinen omistaja, Sulzer Pumps Finland, on siirtänyt töitä takaisin Kotkaan.

– Osa uusista toimittajista ei onnistunutkaan pysymään toimitusaikatauluissa, eivätkä pumpputehtaan laatuvaatimuksissa. Lisäksi Sulzerin bisnekset ovat nyt hyvässä vauhdissa, sanoo valimon toimitusjohtaja Pekka Kemppainen.

Liikevaihto vahvassa kasvussa

Aiemmin valimoa operoi Sulzer, ja toiminta oli vaarassa loppua kokonaan ennen kuin Karhulan Valimon toimitusjohtaja Pekka Kemppainen ja kaksi muuta valimo- ja konepajateollisuuden asiantuntijaa ostivat liiketoiminnan Kotkassa.

Sulzer työllisti valimossa 170 henkilöä. Kun tehtaalla valmisteltiin alasajoa, Karhulan Valimo osti toiminnan Sulzerilta. Valimon entinen omistaja Sulzer on valimon suurin asiakas, mutta valimon muita asiakkaita on muun muassa kiskokalustovalmistaja Transtech.

Viime syksynä yritys teki viiden miljoonan liikevaihtoa. Se kaksinkertaistui jo keväällä ja liikevaihdon kasvu on jatkunut.

Karhulan Valimo tekee teräsvaluja prosessiteollisuuteen, erikoisrautavaluja, koneenosia sekä osia kiskokalustoon.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Lähellä lakkautusta käynyt valimo kukoistaa ja palkkaa lisää

Yrittäjät uutisarkisto - 14. Syyskuu 2017 - 10:12

Yle kertoi eilen Karhulan Valimon hyvistä näkymistä. Ylen mukaan myös valimon entinen omistaja, Sulzer Pumps Finland, on siirtänyt töitä takaisin Kotkaan.

– Osa uusista toimittajista ei onnistunutkaan pysymään toimitusaikatauluissa, eivätkä pumpputehtaan laatuvaatimuksissa. Lisäksi Sulzerin bisnekset ovat nyt hyvässä vauhdissa, sanoo valimon toimitusjohtaja Pekka Kemppainen.

Liikevaihto vahvassa kasvussa

Aiemmin valimoa operoi Sulzer, ja toiminta oli vaarassa loppua kokonaan ennen kuin Karhulan Valimon toimitusjohtaja Pekka Kemppainen ja kaksi muuta valimo- ja konepajateollisuuden asiantuntijaa ostivat liiketoiminnan Kotkassa.

Sulzer työllisti valimossa 170 henkilöä. Kun tehtaalla valmisteltiin alasajoa, Karhulan Valimo osti toiminnan Sulzerilta. Valimon entinen omistaja Sulzer on valimon suurin asiakas, mutta valimon muita asiakkaita on muun muassa kiskokalustovalmistaja Transtech.

Viime syksynä yritys teki viiden miljoonan liikevaihtoa. Se kaksinkertaistui jo keväällä ja liikevaihdon kasvu on jatkunut.

Karhulan Valimo tekee teräsvaluja prosessiteollisuuteen, erikoisrautavaluja, koneenosia sekä osia kiskokalustoon.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Lähellä lakkautusta käynyt valimo kukoistaa ja palkkaa lisää

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 14. Syyskuu 2017 - 10:12

Yle kertoi eilen Karhulan Valimon hyvistä näkymistä. Ylen mukaan myös valimon entinen omistaja, Sulzer Pumps Finland, on siirtänyt töitä takaisin Kotkaan.

– Osa uusista toimittajista ei onnistunutkaan pysymään toimitusaikatauluissa, eivätkä pumpputehtaan laatuvaatimuksissa. Lisäksi Sulzerin bisnekset ovat nyt hyvässä vauhdissa, sanoo valimon toimitusjohtaja Pekka Kemppainen.

Liikevaihto vahvassa kasvussa

Aiemmin valimoa operoi Sulzer, ja toiminta oli vaarassa loppua kokonaan ennen kuin Karhulan Valimon toimitusjohtaja Pekka Kemppainen ja kaksi muuta valimo- ja konepajateollisuuden asiantuntijaa ostivat liiketoiminnan Kotkassa.

Sulzer työllisti valimossa 170 henkilöä. Kun tehtaalla valmisteltiin alasajoa, Karhulan Valimo osti toiminnan Sulzerilta. Valimon entinen omistaja Sulzer on valimon suurin asiakas, mutta valimon muita asiakkaita on muun muassa kiskokalustovalmistaja Transtech.

Viime syksynä yritys teki viiden miljoonan liikevaihtoa. Se kaksinkertaistui jo keväällä ja liikevaihdon kasvu on jatkunut.

Karhulan Valimo tekee teräsvaluja prosessiteollisuuteen, erikoisrautavaluja, koneenosia sekä osia kiskokalustoon.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä