• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Uutisten kerääjä

Sosiaalialan yksinyrittäjä toivoo voivansa jatkaa itsenäisenä: ”On epävarma olo, kun ei tiedä tulevaisuudesta”

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Kesäkuu 2018 - 18:00

Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä noin 120 palvelusetelituottajaa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hyväksymät tuottajat löytyvät palse.eksote.fi -verkkosivulta. Projektipäällikkö Anna Behm kertoo, että Eksotessa on myös oma Yksityiset palvelut -sivusto, johon sosiaali- ja terveyspiiri on koonnut alueelle hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten tietoja.

Yksi Eksoten palvelusetelituottajista on Kotipalvelu Onnin toiminimiyrittäjä Jaana Koskinen. Hän tarjoaa vanhusten ja vammaisten sosiaalihuollon palveluita. Henkilökohtaisen budjetin kokeiluhanke alkoi vuoden alusta. Se on yksi STM:n kärkihankkeista.

– Tällä hetkellä henkilökohtaisen budjetin kokeilu menee palvelusetelilain mukaan. Asiakas valitsee itse palveluntuottajan, kun on yhdessä asiakasohjaajan kanssa suunniteltu se, miten budjettia käytetään. Asiakkaan kohdalla henkilökohtainen budjetti koostuu niistä palveluista, joita hän saa, Anna Behm kertoo.

Lappeenrannan seudulla paljon yhden naisen palveluntarjoajia

Lappeenrantalaistunut Koskinen on toiminut 13 vuotta toiminimellä.

– Olen ollut tyytyväinen yrittäjyyteen. Se toi vapautta. Minulla on tosi pitkiä asiakassuhteita. Asiakkaita on välillä vähemmän ja välillä enemmän.

– Omaishoidon palveluseteli on ollut niin pitkään kuin olen tehnyt, mutta henkilökohtaisen avun palvelusetelit sekä lapsiperheiden setelit tulivat myöhemmin.

Vammaisasiakkaista hänellä on sopimukset asiakas kerrallaan. Näissä sopimuksissa Eksote on maksaja. Lappeenrannan seudulla on runsaasti pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat vammais- ja sosiaalihuollon avopalveluita. Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö on alueella isompi toimija, joka tarjoaa sosiaalihuollon palveluja.

Henkilökohtaisen budjetin mallia kehitetty jo aiemmin

Etelä-Karjalassa Jaana Koskisen asiakkaista enemmistö ei tulisi itse tekemään valintaa ottamistaan palveluista.

– Minulla on enimmäkseen vammaisasiakkaita, he eivät pysty itse tekemään valintaa. Heillä ei myöskään ole sellaisia omaisia, jotka osallistuisivat heidän elämään, virkamies tekisi sen päätöksen sitten.

– Oikeaa valinnanvapautta heidän kanssaan ei pysty olemaan, Koskinen toteaa.

Aiemmin henkilökohtaisen budjetoinnin mallin kehittämistyö tehtiin Eksotessa osana Tiedän mitä tahdon -hanketta. Asiakkaat olivat tyytyväisiä hankkeeseen. Lisäksi Eksotessa on käynnissä palvelusetelikokeilu, joka suuntautuu henkilökohtaiseen budjetointiin. Hankkeen nimi on eOhjat-hanke. Tavoitteena on luoda yhteinen HB-toimintamalli Etelä-Karjalan alueelle.

Yksinyrittäjä menee mahdollisesti kimppaan muiden kanssa

Soteuudistus on ollut Koskisen mielessä jo pitkään ja siitä on keskusteltu myös kollegoiden kanssa.

– Tässä vaiheessa ei tehdä vielä mitään ennen kuin soteuudistuksen läpimeno on satavarma. Tässä on jo pitkään roikuttu löysässä hirressä. Vielä ei tiedetä, mitä maakunnan liikelaitokselle jää. Se tulee varmaan käyttämään ostopalveluita niin kuin tähänkin asti.

Tämänhetkisen tiedon mukaan, jos uudistus etenee, palveluntuottajat ilmoittautuvat maakunnan tuottajarekisteriin erikseen asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin tuottajiksi.

– Toivon, että työtä voisi tehdä näin itsenäisesti jatkossakin, mutta epäilen kovasti. Olemme puhuneet muiden pienten palveluntarjoajien kanssa, että mahdollisesti perustamme osuuskunnan. Osuuskunnan nimissä pystyy jättämään suurempia tarjouksia kuin yksin.

Palveluntuottajille tulee erilaisia rekistereitä, joihin pitää liittyä, jos uudistus astuu voimaan.

– Osa rekistereistä maksaa. Silloin vain osuuskunnan tarvitsisi olla rekisterissä, eli meidän kaikkien ei tarvitsisi olla siellä, esimerkiksi Kanta-rekisteri. Monet meistä ovat Valviran rekisterissä. Joillakin täytyy olla lääkelupia.

– Palveluntuottajien kannattaa muuttaa palvelumuotoilua siihen suuntaan, mitä asiakkaat voisivat haluta, Eksoten Behm vinkkaa.

Yrittäjän terveiset päättäjille

Jaana Koskinen toivoo, että pienet ammatinharjoittajat pystyvät jatkossakin tarjoamaan palveluitaan. Hän on tyytyväinen palveluseteliin.

– Olen ollut tyytyväinen toimintaympäristöön Lappeenrannassa. Palveluseteli on selkeä ja asiakkaalla on setelin käytössä jonkinlainen valinnanvapaus. On epävarma olo, kun ei tiedä tulevaisuudesta.

Palveluntuottajille kiirinyt tieto on vielä vähäistä. Palveluntuottajille on kerrottu, että he voivat jo nyt rekisteröityä suomi.fi-sivustolle. Suomi.fi on kuitenkin vasta harjoitusta tulevaa varten, sitä ei edellytetä vielä.

– Rekisteröintiä yrittäessäni tulikin ensimmäinen ongelma. Ei oltu ajateltu, että sinne kaahaa 10 000 yhden naisen yritystä, Kotipalvelu Onnin Jaana Koskinen kertoo verkkopalvelun takkuilusta.

– Soteuudistuksen tullessa voimaan mukaan pääsy riippunee siitä, miten suurissa kokonaisuuksissa henkilökohtainen budjetti tarjotaan. Tuleeko se olemaan asiakas kerrallaan vaiko joku osa-alue kerrallaan.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ikäviä uutisia pienpanimoille: KHO:n ratkaisu oli yllätys myös verottajalle

Yrittäjät tiedotteet - 13. Kesäkuu 2018 - 15:07

Kauppalehti uutisoi Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta, joka voi vaikeuttaa monen pienpanimon toimintaa. KHO:n mukaan pienpanimo ei voi enää ensi vuonna vuokrata panimolaitteita toiselta panimolta ilman, että kumpikin menettää oikeutensa verotuksen pienpanimoalennukseen.

KHO perustelee ratkaisuaan lakitulkinnalla, jonka mukaan laissa mainittu "fyysinen erillisyys" tarkoittaa, etteivät panimot voi käyttää yhteisiä laitteita.

Verohallinnon ylitarkastaja Seppo Raitolahti kertoo Kauppalehdelle, että verottaja joutuu nyt muuttamaan ohjeistustaan ratkaisun takia. Verottaja oli saanut pienpanimoalennusta koskevan syventävän ohjeistuksensa vastikään valmiiksi.

Lain mukaan pienillä panimoilla on mahdollisuus saada alkoholiverosta 10–50 prosentin alennus. Laki kuitenkin edellyttää, että panimot ovat toisistaan riippumattomia. Alennus perustuu EU-direktiiviin.

Tähän asti lakia on kuitenkin tulkittu KHO:n tuoreesta ratkaisusta poikkeavalla tavalla niin, että lisäkapasiteettia on voitu vuokrata toiselta panimolta. Nyt KHO:n päätös voi tarkoittaa lisäinvestointeja monessa panimossa. EU-direktiivi ei ole muuttunut viime vuosina, mutta Suomen lakiin on lisätty maininta erillään toimimisesta.

Nykyinen laki kuitenkin sallii pienpanimoiden yhteistyön muun muassa oluen valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnassa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ikäviä uutisia pienpanimoille: KHO:n ratkaisu oli yllätys myös verottajalle

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Kesäkuu 2018 - 15:07

Kauppalehti uutisoi Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta, joka voi vaikeuttaa monen pienpanimon toimintaa. KHO:n mukaan pienpanimo ei voi enää ensi vuonna vuokrata panimolaitteita toiselta panimolta ilman, että kumpikin menettää oikeutensa verotuksen pienpanimoalennukseen.

KHO perustelee ratkaisuaan lakitulkinnalla, jonka mukaan laissa mainittu "fyysinen erillisyys" tarkoittaa, etteivät panimot voi käyttää yhteisiä laitteita.

Verohallinnon ylitarkastaja Seppo Raitolahti kertoo Kauppalehdelle, että verottaja joutuu nyt muuttamaan ohjeistustaan ratkaisun takia. Verottaja oli saanut pienpanimoalennusta koskevan syventävän ohjeistuksensa vastikään valmiiksi.

Lain mukaan pienillä panimoilla on mahdollisuus saada alkoholiverosta 10–50 prosentin alennus. Laki kuitenkin edellyttää, että panimot ovat toisistaan riippumattomia. Alennus perustuu EU-direktiiviin.

Tähän asti lakia on kuitenkin tulkittu KHO:n tuoreesta ratkaisusta poikkeavalla tavalla niin, että lisäkapasiteettia on voitu vuokrata toiselta panimolta. Nyt KHO:n päätös voi tarkoittaa lisäinvestointeja monessa panimossa. EU-direktiivi ei ole muuttunut viime vuosina, mutta Suomen lakiin on lisätty maininta erillään toimimisesta.

Nykyinen laki kuitenkin sallii pienpanimoiden yhteistyön muun muassa oluen valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnassa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Ikäviä uutisia pienpanimoille: KHO:n ratkaisu oli yllätys myös verottajalle

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Kesäkuu 2018 - 15:07

Kauppalehti uutisoi Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta, joka voi vaikeuttaa monen pienpanimon toimintaa. KHO:n mukaan pienpanimo ei voi enää ensi vuonna vuokrata panimolaitteita toiselta panimolta ilman, että kumpikin menettää oikeutensa verotuksen pienpanimoalennukseen.

KHO perustelee ratkaisuaan lakitulkinnalla, jonka mukaan laissa mainittu "fyysinen erillisyys" tarkoittaa, etteivät panimot voi käyttää yhteisiä laitteita.

Verohallinnon ylitarkastaja Seppo Raitolahti kertoo Kauppalehdelle, että verottaja joutuu nyt muuttamaan ohjeistustaan ratkaisun takia. Verottaja oli saanut pienpanimoalennusta koskevan syventävän ohjeistuksensa vastikään valmiiksi.

Lain mukaan pienillä panimoilla on mahdollisuus saada alkoholiverosta 10–50 prosentin alennus. Laki kuitenkin edellyttää, että panimot ovat toisistaan riippumattomia. Alennus perustuu EU-direktiiviin.

Tähän asti lakia on kuitenkin tulkittu KHO:n tuoreesta ratkaisusta poikkeavalla tavalla niin, että lisäkapasiteettia on voitu vuokrata toiselta panimolta. Nyt KHO:n päätös voi tarkoittaa lisäinvestointeja monessa panimossa. EU-direktiivi ei ole muuttunut viime vuosina, mutta Suomen lakiin on lisätty maininta erillään toimimisesta.

Nykyinen laki kuitenkin sallii pienpanimoiden yhteistyön muun muassa oluen valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnassa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lue Puuroboin kiinnostava yrittäjätarina – uusi sivusto tarjoaa vinkkejä nuorille yrittäjille

Yrittäjät tiedotteet - 13. Kesäkuu 2018 - 14:02

Koulutyön tauottua moni nuori työllistää itsensä kesäyrittäjinä. Tästä ovat esimerkkeinä lukuisat Suomessa toimivat kesäkahvilat.

Suomen Yrittäjien, 4H Liiton ja Nuori Yrittäjyys ry:n yhteisprojektina syntynyt Munyritys.fi tarjoaa kiinnostavia nuorten yrittäjätarinoita ja vinkkejä yritystoiminnan aloittamiseen.

Sivuston tavoitteena on antaa konkreettisia vinkkejä yrittäjyyden ensi askeleisiin ja kannustaa kokeilemaan yrittäjyyttä. Samalla sivusto kokoaa yhteen nuorten yrittäjien tarinoita yrittäjyyden alkutaipaleesta.

Tarinoiden tarkoituksena on antaa nuorille käsitys siitä, kuinka erilaisista lähtökohdista yrittämiseen lähdetään ja mitä kaikkea matkan varrella voi tulla vastaan. Sivustolta löytyy myös blogipostauksia yrittäjyyteen liittyvistä käytännön aiheista, kuten liiketoimintasuunnitelmasta, markkinoinnista ja rahoituksesta. Sivustoa on rahoittanut Yksinyrittäjäin Säätiö.

Sivustolta voi lukea muun muassa Kalle Koivun yrittäjätarinan. Koivu tunnetaan tuorepuuroa myyvästä Puuroboi-yrityksestä. Lue tarina täältä.

Kuva: Puuroboi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lue Puuroboin kiinnostava yrittäjätarina – uusi sivusto tarjoaa vinkkejä nuorille yrittäjille

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Kesäkuu 2018 - 14:02

Koulutyön tauottua moni nuori työllistää itsensä kesäyrittäjinä. Tästä ovat esimerkkeinä lukuisat Suomessa toimivat kesäkahvilat.

Suomen Yrittäjien, 4H Liiton ja Nuori Yrittäjyys ry:n yhteisprojektina syntynyt Munyritys.fi tarjoaa kiinnostavia nuorten yrittäjätarinoita ja vinkkejä yritystoiminnan aloittamiseen.

Sivuston tavoitteena on antaa konkreettisia vinkkejä yrittäjyyden ensi askeleisiin ja kannustaa kokeilemaan yrittäjyyttä. Samalla sivusto kokoaa yhteen nuorten yrittäjien tarinoita yrittäjyyden alkutaipaleesta.

Tarinoiden tarkoituksena on antaa nuorille käsitys siitä, kuinka erilaisista lähtökohdista yrittämiseen lähdetään ja mitä kaikkea matkan varrella voi tulla vastaan. Sivustolta löytyy myös blogipostauksia yrittäjyyteen liittyvistä käytännön aiheista, kuten liiketoimintasuunnitelmasta, markkinoinnista ja rahoituksesta. Sivustoa on rahoittanut Yksinyrittäjäin Säätiö.

Sivustolta voi lukea muun muassa Kalle Koivun yrittäjätarinan. Koivu tunnetaan tuorepuuroa myyvästä Puuroboi-yrityksestä. Lue tarina täältä.

Kuva: Puuroboi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lue Puuroboin kiinnostava yrittäjätarina – uusi sivusto tarjoaa vinkkejä nuorille yrittäjille

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Kesäkuu 2018 - 14:02

Koulutyön tauottua moni nuori työllistää itsensä kesäyrittäjinä. Tästä ovat esimerkkeinä lukuisat Suomessa toimivat kesäkahvilat.

Suomen Yrittäjien, 4H Liiton ja Nuori Yrittäjyys ry:n yhteisprojektina syntynyt Munyritys.fi tarjoaa kiinnostavia nuorten yrittäjätarinoita ja vinkkejä yritystoiminnan aloittamiseen.

Sivuston tavoitteena on antaa konkreettisia vinkkejä yrittäjyyden ensi askeleisiin ja kannustaa kokeilemaan yrittäjyyttä. Samalla sivusto kokoaa yhteen nuorten yrittäjien tarinoita yrittäjyyden alkutaipaleesta.

Tarinoiden tarkoituksena on antaa nuorille käsitys siitä, kuinka erilaisista lähtökohdista yrittämiseen lähdetään ja mitä kaikkea matkan varrella voi tulla vastaan. Sivustolta löytyy myös blogipostauksia yrittäjyyteen liittyvistä käytännön aiheista, kuten liiketoimintasuunnitelmasta, markkinoinnista ja rahoituksesta. Sivustoa on rahoittanut Yksinyrittäjäin Säätiö.

Sivustolta voi lukea muun muassa Kalle Koivun yrittäjätarinan. Koivu tunnetaan tuorepuuroa myyvästä Puuroboi-yrityksestä. Lue tarina täältä.

Kuva: Puuroboi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko aina käyttänyt Post-it-lappuja väärin? Hauska ohjevideo paljastaa näppärän jipon

Yrittäjät tiedotteet - 13. Kesäkuu 2018 - 12:57

Post-it-laput ovat pitäneet sitkeästi pintansa digitalisaation puristuksessa. Lappuja käytetään paitsi muistin tukena, myös erilaisissa luovissa tarkoituksissa kuten ideointikokouksissa.

Tamperelaisen ohjelmistokehitykseen keskittyneen Haltun työntekijät käyttävät lappuja päivittäin.

– Post-it-asiantuntijana esiintyvä projektipäällikkömme Ville Mäkiranta on ansioituneesti kouluttanut koko henkilöstömme Post-it-lappujen oikeasta käyttötavasta. Yhtenä iltapäivänä hän näytti taas kerran, miten lappuja kuuluisi käyttää. Silloin tuli mieleen, että tästä pitäisi tehdä ohjevideo, Haltun myyntijohntaja Mikki Ylevä kertoo.

Video suunniteltiin, kuvattiin, editoitiin ja julkaistiin heti seuraavana päivänä.

– Oletimme, että varmasti moni muukin käyttää lappuja väärin, Ylevä jatkaa.

Video paljastaa oikean tekniikan lapun irrottamiseen. Yleisesti käytetty "väärä" tapa näkyy helposti tarrapinnan käpristymisenä.

Video on kerännyt runsaasti katselukertoja ja kommentteja etenkin Linkedin-palvelussa.

 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko aina käyttänyt Post-it-lappuja väärin? Hauska ohjevideo paljastaa näppärän jipon

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Kesäkuu 2018 - 12:57

Post-it-laput ovat pitäneet sitkeästi pintansa digitalisaation puristuksessa. Lappuja käytetään paitsi muistin tukena, myös erilaisissa luovissa tarkoituksissa kuten ideointikokouksissa.

Tamperelaisen ohjelmistokehitykseen keskittyneen Haltun työntekijät käyttävät lappuja päivittäin.

– Post-it-asiantuntijana esiintyvä projektipäällikkömme Ville Mäkiranta on ansioituneesti kouluttanut koko henkilöstömme Post-it-lappujen oikeasta käyttötavasta. Yhtenä iltapäivänä hän näytti taas kerran, miten lappuja kuuluisi käyttää. Silloin tuli mieleen, että tästä pitäisi tehdä ohjevideo, Haltun myyntijohntaja Mikki Ylevä kertoo.

Video suunniteltiin, kuvattiin, editoitiin ja julkaistiin heti seuraavana päivänä.

– Oletimme, että varmasti moni muukin käyttää lappuja väärin, Ylevä jatkaa.

Video paljastaa oikean tekniikan lapun irrottamiseen. Yleisesti käytetty "väärä" tapa näkyy helposti tarrapinnan käpristymisenä.

Video on kerännyt runsaasti katselukertoja ja kommentteja etenkin Linkedin-palvelussa.

 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Oletko aina käyttänyt Post-it-lappuja väärin? Hauska ohjevideo paljastaa näppärän jipon

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Kesäkuu 2018 - 12:57

Post-it-laput ovat pitäneet sitkeästi pintansa digitalisaation puristuksessa. Lappuja käytetään paitsi muistin tukena, myös erilaisissa luovissa tarkoituksissa kuten ideointikokouksissa.

Tamperelaisen ohjelmistokehitykseen keskittyneen Haltun työntekijät käyttävät lappuja päivittäin.

– Post-it-asiantuntijana esiintyvä projektipäällikkömme Ville Mäkiranta on ansioituneesti kouluttanut koko henkilöstömme Post-it-lappujen oikeasta käyttötavasta. Yhtenä iltapäivänä hän näytti taas kerran, miten lappuja kuuluisi käyttää. Silloin tuli mieleen, että tästä pitäisi tehdä ohjevideo, Haltun myyntijohntaja Mikki Ylevä kertoo.

Video suunniteltiin, kuvattiin, editoitiin ja julkaistiin heti seuraavana päivänä.

– Oletimme, että varmasti moni muukin käyttää lappuja väärin, Ylevä jatkaa.

Video paljastaa oikean tekniikan lapun irrottamiseen. Yleisesti käytetty "väärä" tapa näkyy helposti tarrapinnan käpristymisenä.

Video on kerännyt runsaasti katselukertoja ja kommentteja etenkin Linkedin-palvelussa.

 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Onko yritykseltäsi jäänyt vientikauppoja saamatta? – Myyjän pitää ymmärtää ostajan tarpeet

Yrittäjät tiedotteet - 13. Kesäkuu 2018 - 11:18

Joka viidennelle vientiyritykselle on syntynyt kahden viime vuoden aikana luottotappioita, koska ostaja on jättänyt laskun maksamatta.

Samaan aikaan useat yritykset kokevat, ettei niiden tarvitse hallita vientikaupan rahoitusriskejä. Tiedot käyvät ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuoren mukaan suomalaisyritykset eivät ymmärrä ostajarahoitusta.

– Myyjä on jotenkin välinpitämätön sillä puolella. Ostajalla on ostajan tarpeita ja myyjä voisi auttaa niissä. Tämä on osa meidän myyntitaitoa, eli pitää ymmärtää ostajan tarpeet, jotka voivat ulottua rahoitukseen asti, hän kertoo barometrin julkistustilaisuudessa.

”Jos kilpailija tarjoaa ostajarahoitusta, mutta itse ei, ollaan takamatkalla”

Isommissa ja paljon vientikauppaa harjoittavissa yrityksissä vientikaupan luottoriskien hallinnan ja ostajarahoituksen tavat tunnetaan melko hyvin. Rahoitusbarometrin mukaan pk-yrityksissä vientikaupan toimintatapojen tunteminen ja tietoisuus palveluista ovat paikoin yllättävän vähäisiä.

– Pk-yritysten viennin osuus on Pohjoismaiden alhaisimpia. Vientikaupan rahoitusosaamisen nostaminen toisi lisää kauppoja kotiin, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Suomessa pk-yritysten osuus viejäyrityksistä on 15 prosenttia, kun Ruotsissa vastaava osuus on 22-25 prosenttia.

Yrityksen kannattaa luoda vientikaupan politiikka.

– Jos yritys tarjoaa vähän kalliimpaa tuotetta, on jatkuvasti yleistynyt trendi, että pitää tarjota rahoitusta. Jos kilpailija näin tekee, mutta itse ei, siinä ollaan takamatkalla, Heikkilä huomauttaa.

Suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää hyvin todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupanteossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Ostajarahoituksen merkitystä yrityksen kilpailuvalttina ei tiedosteta.

Yleistynyt trendi on tarjota rahoitusta

Yrityksistä, joilla vientikauppoja on jäänyt toteutumatta, 39 prosenttia kertoo, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään. Lisäksi 11 prosenttia vastasi ostajan saaneen rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta.

Molempiin tapauksiin vientiyritys voisi vaikuttaa pankin ja vientitakuulaitoksen avulla.

Viidennes vientiyrityksistä ei suojaudu luottoriskeiltä mitenkään

Puolet suomalaisista vientiyrityksistä tekee vientikauppaa laskua vastaan ja antaa näin ostajalle maksuaikaa – joskin lyhyesti. Maksuajalla myymiseen liittyy kuitenkin aina luottotappion riski, koska ostaja voi jättää laskun maksamatta.

Kolme neljästä yrityksestä käyttää luottoriskeiltä suojautumiseen ennakkomaksua vientikaupoissaan. Remburssi, pankkitakaus, luottovakuutus tai Finnveran vientitakuut tunnetaan pääasiassa suurimmissa vientiyrityksissä. Peräti viidennes kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ole suojannut vientikauppojaan mitenkään. Näistä lähes puolet arvioi, etteivät suojaustavat ole tarpeellisia.

– Kauppoja jää saamatta tai yritykset pysyvät poissa vientimarkkinoilta luottoriskien pelossa. Lähes 60 prosenttia vastanneista yrityksistä kokee, että yksittäinen tappio voi vaarantaa toimintaedellytykset pitkäksi aikaa, maajohtaja Timo Vuori toteaa.

Mikä mättää viennin rahoituksessa?

Kansainvälisen kauppakamarin Timo Vuori on pohtinut, mikä mättää vientikaupan rahoituksessa.

– Tähän asti olemme tehneet helppojen maiden kanssa kauppaa, pohjoismaalaisten ja saksalaisten. Niiden kanssa kaupanteko on helppoa, he maksavat ehkä viiveellä mutta maksavat yleensä maksut. Tietysti kauppakumppanina myös Venäjä.

Vuoren mukaan on toisenlaisia vientimaita, kuten Iran.

– Yrityksillä ajattelutapa, että rohkeasti mennään, mutta ehkä pitäisi tehdä vähän kotitehtäviä. Iranista ei aiemmin eikä nyt niin helposti rahoja kotiuteta.

Hän viittaa luottoriskien hallintaan.

Rahoittajat ja kauppakamarit kiertueelle rahoitusosaamisen lisäämiseksi

Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n aloitteesta viennin rahoittajat ja luottovakuuttajat ovat päättäneet ryhtyä yhteistyöhön pk-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi.

Vuosina 2018–2019 toteutetaan alueellinen Vientikaupan rahoituskiertue, jossa ovat mukana Finnveran ja alueellisten kauppakamarien lisäksi suurimmat Suomessa toimivat pankit ja kaikki yksityiset luottovakuuttajat.

– Lisäämme neuvontaa ja järjestämme syksystä lähtien viennin rahoituksen työpajoja yrityksille eri puolilla maata, Heikkilä ja Vuori korostavat.

Syksyllä tilaisuuksia tulee olemaan 5-6 kasvukeskuksissa. Ne ovat avoimia kaikille yrityksille, mutta mukaan pääsee rajattu määrä.

Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2018 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 654 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on 42 prosenttia.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Onko yritykseltäsi jäänyt vientikauppoja saamatta? – Myyjän pitää ymmärtää ostajan tarpeet

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Kesäkuu 2018 - 11:18

Joka viidennelle vientiyritykselle on syntynyt kahden viime vuoden aikana luottotappioita, koska ostaja on jättänyt laskun maksamatta.

Samaan aikaan useat yritykset kokevat, ettei niiden tarvitse hallita vientikaupan rahoitusriskejä. Tiedot käyvät ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuoren mukaan suomalaisyritykset eivät ymmärrä ostajarahoitusta.

– Myyjä on jotenkin välinpitämätön sillä puolella. Ostajalla on ostajan tarpeita ja myyjä voisi auttaa niissä. Tämä on osa meidän myyntitaitoa, eli pitää ymmärtää ostajan tarpeet, jotka voivat ulottua rahoitukseen asti, hän kertoo barometrin julkistustilaisuudessa.

”Jos kilpailija tarjoaa ostajarahoitusta, mutta itse ei, ollaan takamatkalla”

Isommissa ja paljon vientikauppaa harjoittavissa yrityksissä vientikaupan luottoriskien hallinnan ja ostajarahoituksen tavat tunnetaan melko hyvin. Rahoitusbarometrin mukaan pk-yrityksissä vientikaupan toimintatapojen tunteminen ja tietoisuus palveluista ovat paikoin yllättävän vähäisiä.

– Pk-yritysten viennin osuus on Pohjoismaiden alhaisimpia. Vientikaupan rahoitusosaamisen nostaminen toisi lisää kauppoja kotiin, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Suomessa pk-yritysten osuus viejäyrityksistä on 15 prosenttia, kun Ruotsissa vastaava osuus on 22-25 prosenttia.

Yrityksen kannattaa luoda vientikaupan politiikka.

– Jos yritys tarjoaa vähän kalliimpaa tuotetta, on jatkuvasti yleistynyt trendi, että pitää tarjota rahoitusta. Jos kilpailija näin tekee, mutta itse ei, siinä ollaan takamatkalla, Heikkilä huomauttaa.

Suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää hyvin todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupanteossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Ostajarahoituksen merkitystä yrityksen kilpailuvalttina ei tiedosteta.

Yleistynyt trendi on tarjota rahoitusta

Yrityksistä, joilla vientikauppoja on jäänyt toteutumatta, 39 prosenttia kertoo, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään. Lisäksi 11 prosenttia vastasi ostajan saaneen rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta.

Molempiin tapauksiin vientiyritys voisi vaikuttaa pankin ja vientitakuulaitoksen avulla.

Viidennes vientiyrityksistä ei suojaudu luottoriskeiltä mitenkään

Puolet suomalaisista vientiyrityksistä tekee vientikauppaa laskua vastaan ja antaa näin ostajalle maksuaikaa – joskin lyhyesti. Maksuajalla myymiseen liittyy kuitenkin aina luottotappion riski, koska ostaja voi jättää laskun maksamatta.

Kolme neljästä yrityksestä käyttää luottoriskeiltä suojautumiseen ennakkomaksua vientikaupoissaan. Remburssi, pankkitakaus, luottovakuutus tai Finnveran vientitakuut tunnetaan pääasiassa suurimmissa vientiyrityksissä. Peräti viidennes kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ole suojannut vientikauppojaan mitenkään. Näistä lähes puolet arvioi, etteivät suojaustavat ole tarpeellisia.

– Kauppoja jää saamatta tai yritykset pysyvät poissa vientimarkkinoilta luottoriskien pelossa. Lähes 60 prosenttia vastanneista yrityksistä kokee, että yksittäinen tappio voi vaarantaa toimintaedellytykset pitkäksi aikaa, maajohtaja Timo Vuori toteaa.

Mikä mättää viennin rahoituksessa?

Kansainvälisen kauppakamarin Timo Vuori on pohtinut, mikä mättää vientikaupan rahoituksessa.

– Tähän asti olemme tehneet helppojen maiden kanssa kauppaa, pohjoismaalaisten ja saksalaisten. Niiden kanssa kaupanteko on helppoa, he maksavat ehkä viiveellä mutta maksavat yleensä maksut. Tietysti kauppakumppanina myös Venäjä.

Vuoren mukaan on toisenlaisia vientimaita, kuten Iran.

– Yrityksillä ajattelutapa, että rohkeasti mennään, mutta ehkä pitäisi tehdä vähän kotitehtäviä. Iranista ei aiemmin eikä nyt niin helposti rahoja kotiuteta.

Hän viittaa luottoriskien hallintaan.

Rahoittajat ja kauppakamarit kiertueelle rahoitusosaamisen lisäämiseksi

Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n aloitteesta viennin rahoittajat ja luottovakuuttajat ovat päättäneet ryhtyä yhteistyöhön pk-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi.

Vuosina 2018–2019 toteutetaan alueellinen Vientikaupan rahoituskiertue, jossa ovat mukana Finnveran ja alueellisten kauppakamarien lisäksi suurimmat Suomessa toimivat pankit ja kaikki yksityiset luottovakuuttajat.

– Lisäämme neuvontaa ja järjestämme syksystä lähtien viennin rahoituksen työpajoja yrityksille eri puolilla maata, Heikkilä ja Vuori korostavat.

Syksyllä tilaisuuksia tulee olemaan 5-6 kasvukeskuksissa. Ne ovat avoimia kaikille yrityksille, mutta mukaan pääsee rajattu määrä.

Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2018 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 654 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on 42 prosenttia.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Onko yritykseltäsi jäänyt vientikauppoja saamatta? – Myyjän pitää ymmärtää ostajan tarpeet

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Kesäkuu 2018 - 11:18

Joka viidennelle vientiyritykselle on syntynyt kahden viime vuoden aikana luottotappioita, koska ostaja on jättänyt laskun maksamatta.

Samaan aikaan useat yritykset kokevat, ettei niiden tarvitse hallita vientikaupan rahoitusriskejä. Tiedot käyvät ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuoren mukaan suomalaisyritykset eivät ymmärrä ostajarahoitusta.

– Myyjä on jotenkin välinpitämätön sillä puolella. Ostajalla on ostajan tarpeita ja myyjä voisi auttaa niissä. Tämä on osa meidän myyntitaitoa, eli pitää ymmärtää ostajan tarpeet, jotka voivat ulottua rahoitukseen asti, hän kertoo barometrin julkistustilaisuudessa.

”Jos kilpailija tarjoaa ostajarahoitusta, mutta itse ei, ollaan takamatkalla”

Isommissa ja paljon vientikauppaa harjoittavissa yrityksissä vientikaupan luottoriskien hallinnan ja ostajarahoituksen tavat tunnetaan melko hyvin. Rahoitusbarometrin mukaan pk-yrityksissä vientikaupan toimintatapojen tunteminen ja tietoisuus palveluista ovat paikoin yllättävän vähäisiä.

– Pk-yritysten viennin osuus on Pohjoismaiden alhaisimpia. Vientikaupan rahoitusosaamisen nostaminen toisi lisää kauppoja kotiin, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Suomessa pk-yritysten osuus viejäyrityksistä on 15 prosenttia, kun Ruotsissa vastaava osuus on 22-25 prosenttia.

Yrityksen kannattaa luoda vientikaupan politiikka.

– Jos yritys tarjoaa vähän kalliimpaa tuotetta, on jatkuvasti yleistynyt trendi, että pitää tarjota rahoitusta. Jos kilpailija näin tekee, mutta itse ei, siinä ollaan takamatkalla, Heikkilä huomauttaa.

Suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää hyvin todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupanteossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Ostajarahoituksen merkitystä yrityksen kilpailuvalttina ei tiedosteta.

Yleistynyt trendi on tarjota rahoitusta

Yrityksistä, joilla vientikauppoja on jäänyt toteutumatta, 39 prosenttia kertoo, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään. Lisäksi 11 prosenttia vastasi ostajan saaneen rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta.

Molempiin tapauksiin vientiyritys voisi vaikuttaa pankin ja vientitakuulaitoksen avulla.

Viidennes vientiyrityksistä ei suojaudu luottoriskeiltä mitenkään

Puolet suomalaisista vientiyrityksistä tekee vientikauppaa laskua vastaan ja antaa näin ostajalle maksuaikaa – joskin lyhyesti. Maksuajalla myymiseen liittyy kuitenkin aina luottotappion riski, koska ostaja voi jättää laskun maksamatta.

Kolme neljästä yrityksestä käyttää luottoriskeiltä suojautumiseen ennakkomaksua vientikaupoissaan. Remburssi, pankkitakaus, luottovakuutus tai Finnveran vientitakuut tunnetaan pääasiassa suurimmissa vientiyrityksissä. Peräti viidennes kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ole suojannut vientikauppojaan mitenkään. Näistä lähes puolet arvioi, etteivät suojaustavat ole tarpeellisia.

– Kauppoja jää saamatta tai yritykset pysyvät poissa vientimarkkinoilta luottoriskien pelossa. Lähes 60 prosenttia vastanneista yrityksistä kokee, että yksittäinen tappio voi vaarantaa toimintaedellytykset pitkäksi aikaa, maajohtaja Timo Vuori toteaa.

Mikä mättää viennin rahoituksessa?

Kansainvälisen kauppakamarin Timo Vuori on pohtinut, mikä mättää vientikaupan rahoituksessa.

– Tähän asti olemme tehneet helppojen maiden kanssa kauppaa, pohjoismaalaisten ja saksalaisten. Niiden kanssa kaupanteko on helppoa, he maksavat ehkä viiveellä mutta maksavat yleensä maksut. Tietysti kauppakumppanina myös Venäjä.

Vuoren mukaan on toisenlaisia vientimaita, kuten Iran.

– Yrityksillä ajattelutapa, että rohkeasti mennään, mutta ehkä pitäisi tehdä vähän kotitehtäviä. Iranista ei aiemmin eikä nyt niin helposti rahoja kotiuteta.

Hän viittaa luottoriskien hallintaan.

Rahoittajat ja kauppakamarit kiertueelle rahoitusosaamisen lisäämiseksi

Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n aloitteesta viennin rahoittajat ja luottovakuuttajat ovat päättäneet ryhtyä yhteistyöhön pk-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi.

Vuosina 2018–2019 toteutetaan alueellinen Vientikaupan rahoituskiertue, jossa ovat mukana Finnveran ja alueellisten kauppakamarien lisäksi suurimmat Suomessa toimivat pankit ja kaikki yksityiset luottovakuuttajat.

– Lisäämme neuvontaa ja järjestämme syksystä lähtien viennin rahoituksen työpajoja yrityksille eri puolilla maata, Heikkilä ja Vuori korostavat.

Syksyllä tilaisuuksia tulee olemaan 5-6 kasvukeskuksissa. Ne ovat avoimia kaikille yrityksille, mutta mukaan pääsee rajattu määrä.

Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2018 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 654 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on 42 prosenttia.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Taksiliitto ei pelkää halpatakseja: "Osittain kyse mielikuvamarkkinoinnista"

Yrittäjät tiedotteet - 13. Kesäkuu 2018 - 11:16

Taksiliitossa ei olla huolestuneita alalla alkavasta hintakilpailusta. Ensimmäinen halpataksipalvelu FixuTaxi on aloittanut toimintansa Helsingissä ja pudottanut aloitustaksat puoleen.

– Kukin yritys tekee omat hintapäätöksensä. Jos homman saa kannattamaan edullisilla hinnoilla, se on ihan ok, Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen sanoo.

Hän huomauttaa, että kyseisen halpataksipalvelun lupaus 10 euron kyydeistä ruuhka-aikojen ulkopuolella on ainakin osittain mielikuvamarkkinointia.

– Nykyiselläkään taksalla matka ei läheskään aina maksa 10 euroa.

Koskinen uskoo, että lähtötaksan puolittaminen on omiaan kasvattamaan taksin käyttöä lyhyillä matkoilla.

Mopoautot eivät huoleta

Koskinen uskoo, että lakimuutoksen käyttöönoton jälkeen Suomen taksiliikenteessä nähdään nykyistä enemmän käytettyjä autoja ja enemmän eri automerkkejä.

– On muistettava, ettei nykyinenkään laki määrää mitään taksiautojen tasosta. Oleellista on se, että autoon mahtuu matkustaja ja matkustajan tavarat.

– Taksiauton pitää olla laadultaan sellainen, että se kestää ammattikäytön. Jos auto menee epäkuntoon, huollon pitää toimia rivakasti ilman, että sen valmistumista täytyy odottaa päiväkausia. Kaikista kallein auto on se joka on korjaamolla. Sen takia en usko, että laadullisesti kovin heikolla autolla saa kannattavaa liikennettä aikaiseksi.

Koskinen ei pidä todennäköisenä mopoautojen tuloa kaupunkien taksiliikenteeseen.

– Kolmipyöräisille kuten mönkijöille voi tulla tarvetta luontomatkailussa. On varmasti myös tilanteita, joissa pakettiautolla ja kevyellä kuorma-autolla kuljetetaan ihmisiä taksiliikenteessä.

Lopettaneita yrittäjiä ei normaalia enempää

Julkisuudessa on kerrottu joidenkin taksiyrittäjien päätöksestä vetäytyä taksiliikenteestä tulevan lakimuutoksen takia. Todellisuudessa mitään tilastopiikkiä ei ole.

– Alkuvuoden tilastot osoittavat, että lopettaneita yrittäjiä ei ole sen enempää kuin normaalisti. Tällä hetkellä Suomessa on noin 9000 taksiliikenneluvan haltijaa. Heistä noin 400 lopettaa vuosittain.

Koskinen muistuttaa, että heinäkuun jälkeen tilanne voi muuttua radikaalisti.

– Heinäkuun ensimmäinen päivä on vasta edessä. Osa yrittäjistä on odotteluvaiheessa ja tekevät päätöksiä myöhemmiun. Loppuvuonna tilanne voi olla totaalisen toisenlainen lopettaneiden yrittäjien lukumäärän osalta.

Kaikkien taksiyrittäjien keski-ikä on nyt yli 55 vuotta, eli toimialalla on verrattain paljon eläkeikää lähestyviä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Taksiliitto ei pelkää halpatakseja: "Osittain kyse mielikuvamarkkinoinnista"

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Kesäkuu 2018 - 11:16

Taksiliitossa ei olla huolestuneita alalla alkavasta hintakilpailusta. Ensimmäinen halpataksipalvelu FixuTaxi on aloittanut toimintansa Helsingissä ja pudottanut aloitustaksat puoleen.

– Kukin yritys tekee omat hintapäätöksensä. Jos homman saa kannattamaan edullisilla hinnoilla, se on ihan ok, Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen sanoo.

Hän huomauttaa, että kyseisen halpataksipalvelun lupaus 10 euron kyydeistä ruuhka-aikojen ulkopuolella on ainakin osittain mielikuvamarkkinointia.

– Nykyiselläkään taksalla matka ei läheskään aina maksa 10 euroa.

Koskinen uskoo, että lähtötaksan puolittaminen on omiaan kasvattamaan taksin käyttöä lyhyillä matkoilla.

Mopoautot eivät huoleta

Koskinen uskoo, että lakimuutoksen käyttöönoton jälkeen Suomen taksiliikenteessä nähdään nykyistä enemmän käytettyjä autoja ja enemmän eri automerkkejä.

– On muistettava, ettei nykyinenkään laki määrää mitään taksiautojen tasosta. Oleellista on se, että autoon mahtuu matkustaja ja matkustajan tavarat.

– Taksiauton pitää olla laadultaan sellainen, että se kestää ammattikäytön. Jos auto menee epäkuntoon, huollon pitää toimia rivakasti ilman, että sen valmistumista täytyy odottaa päiväkausia. Kaikista kallein auto on se joka on korjaamolla. Sen takia en usko, että laadullisesti kovin heikolla autolla saa kannattavaa liikennettä aikaiseksi.

Koskinen ei pidä todennäköisenä mopoautojen tuloa kaupunkien taksiliikenteeseen.

– Kolmipyöräisille kuten mönkijöille voi tulla tarvetta luontomatkailussa. On varmasti myös tilanteita, joissa pakettiautolla ja kevyellä kuorma-autolla kuljetetaan ihmisiä taksiliikenteessä.

Lopettaneita yrittäjiä ei normaalia enempää

Julkisuudessa on kerrottu joidenkin taksiyrittäjien päätöksestä vetäytyä taksiliikenteestä tulevan lakimuutoksen takia. Todellisuudessa mitään tilastopiikkiä ei ole.

– Alkuvuoden tilastot osoittavat, että lopettaneita yrittäjiä ei ole sen enempää kuin normaalisti. Tällä hetkellä Suomessa on noin 9000 taksiliikenneluvan haltijaa. Heistä noin 400 lopettaa vuosittain.

Koskinen muistuttaa, että heinäkuun jälkeen tilanne voi muuttua radikaalisti.

– Heinäkuun ensimmäinen päivä on vasta edessä. Osa yrittäjistä on odotteluvaiheessa ja tekevät päätöksiä myöhemmiun. Loppuvuonna tilanne voi olla totaalisen toisenlainen lopettaneiden yrittäjien lukumäärän osalta.

Kaikkien taksiyrittäjien keski-ikä on nyt yli 55 vuotta, eli toimialalla on verrattain paljon eläkeikää lähestyviä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Taksiliitto ei pelkää halpatakseja: "Osittain kyse mielikuvamarkkinoinnista"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Kesäkuu 2018 - 11:16

Taksiliitossa ei olla huolestuneita alalla alkavasta hintakilpailusta. Ensimmäinen halpataksipalvelu FixuTaxi on aloittanut toimintansa Helsingissä ja pudottanut aloitustaksat puoleen.

– Kukin yritys tekee omat hintapäätöksensä. Jos homman saa kannattamaan edullisilla hinnoilla, se on ihan ok, Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen sanoo.

Hän huomauttaa, että kyseisen halpataksipalvelun lupaus 10 euron kyydeistä ruuhka-aikojen ulkopuolella on ainakin osittain mielikuvamarkkinointia.

– Nykyiselläkään taksalla matka ei läheskään aina maksa 10 euroa.

Koskinen uskoo, että lähtötaksan puolittaminen on omiaan kasvattamaan taksin käyttöä lyhyillä matkoilla.

Mopoautot eivät huoleta

Koskinen uskoo, että lakimuutoksen käyttöönoton jälkeen Suomen taksiliikenteessä nähdään nykyistä enemmän käytettyjä autoja ja enemmän eri automerkkejä.

– On muistettava, ettei nykyinenkään laki määrää mitään taksiautojen tasosta. Oleellista on se, että autoon mahtuu matkustaja ja matkustajan tavarat.

– Taksiauton pitää olla laadultaan sellainen, että se kestää ammattikäytön. Jos auto menee epäkuntoon, huollon pitää toimia rivakasti ilman, että sen valmistumista täytyy odottaa päiväkausia. Kaikista kallein auto on se joka on korjaamolla. Sen takia en usko, että laadullisesti kovin heikolla autolla saa kannattavaa liikennettä aikaiseksi.

Koskinen ei pidä todennäköisenä mopoautojen tuloa kaupunkien taksiliikenteeseen.

– Kolmipyöräisille kuten mönkijöille voi tulla tarvetta luontomatkailussa. On varmasti myös tilanteita, joissa pakettiautolla ja kevyellä kuorma-autolla kuljetetaan ihmisiä taksiliikenteessä.

Lopettaneita yrittäjiä ei normaalia enempää

Julkisuudessa on kerrottu joidenkin taksiyrittäjien päätöksestä vetäytyä taksiliikenteestä tulevan lakimuutoksen takia. Todellisuudessa mitään tilastopiikkiä ei ole.

– Alkuvuoden tilastot osoittavat, että lopettaneita yrittäjiä ei ole sen enempää kuin normaalisti. Tällä hetkellä Suomessa on noin 9000 taksiliikenneluvan haltijaa. Heistä noin 400 lopettaa vuosittain.

Koskinen muistuttaa, että heinäkuun jälkeen tilanne voi muuttua radikaalisti.

– Heinäkuun ensimmäinen päivä on vasta edessä. Osa yrittäjistä on odotteluvaiheessa ja tekevät päätöksiä myöhemmiun. Loppuvuonna tilanne voi olla totaalisen toisenlainen lopettaneiden yrittäjien lukumäärän osalta.

Kaikkien taksiyrittäjien keski-ikä on nyt yli 55 vuotta, eli toimialalla on verrattain paljon eläkeikää lähestyviä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tällainen olisi Mato Valtosen joulupuisto: Lähes 8000 hehtaaria!

Yrittäjät tiedotteet - 13. Kesäkuu 2018 - 10:19

Lapin Kansa ja Aamulehti uutisoivat Mato Valtosen uusimmasta hankkeesta, jonka tavoitteena on pystyttää Rovaniemelle massiivinen, lähes 8000 hehtaarin suuruinen jouluaihein en teemapuisto.

Teemapuisto nousisi kaupungin pohjoispuolelle Metsähallituksen omistamalle maa-alueelle, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat. Tässä vaiheessa kyse on lähinnä rahasta. Valtonen etsii parhaillaan kumppaniensa kanssa rahoittajia hankkeelle.

Kyse olisi Republic on Santa Claus -nimisestä matkailukeskuksesta, jonka esisopimus esitellään Metsähallituksen hallitukselle loppukesällä. Silloin neuvotellaan kaikkiaan 7750 hehtaarin vuokraamisesta.

Alueen kokoa perustellaan luontoelämyksien tarjoamisella. Valtonen ja yhtiökumppani Ari Siitari eivät halua rakentaa pelkästään majoitustilaa eikä mittavaa maa-alaa ole tarkoitus rakentaa täyteen.

Lapin Kansan mukaan Valtonen visioi joulutarinan ympärille rakennetusta satumaasta. Majoitus- ja elämyspalveluiden ohella alueella olisi ravintoloita ja viihdettä. Kiinassa ja Lähi-idässä on jo kiinnostusta hanketta kohtaan.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tällainen olisi Mato Valtosen joulupuisto: Lähes 8000 hehtaaria!

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Kesäkuu 2018 - 10:19

Lapin Kansa ja Aamulehti uutisoivat Mato Valtosen uusimmasta hankkeesta, jonka tavoitteena on pystyttää Rovaniemelle massiivinen, lähes 8000 hehtaarin suuruinen jouluaihein en teemapuisto.

Teemapuisto nousisi kaupungin pohjoispuolelle Metsähallituksen omistamalle maa-alueelle, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat. Tässä vaiheessa kyse on lähinnä rahasta. Valtonen etsii parhaillaan kumppaniensa kanssa rahoittajia hankkeelle.

Kyse olisi Republic on Santa Claus -nimisestä matkailukeskuksesta, jonka esisopimus esitellään Metsähallituksen hallitukselle loppukesällä. Silloin neuvotellaan kaikkiaan 7750 hehtaarin vuokraamisesta.

Alueen kokoa perustellaan luontoelämyksien tarjoamisella. Valtonen ja yhtiökumppani Ari Siitari eivät halua rakentaa pelkästään majoitustilaa eikä mittavaa maa-alaa ole tarkoitus rakentaa täyteen.

Lapin Kansan mukaan Valtonen visioi joulutarinan ympärille rakennetusta satumaasta. Majoitus- ja elämyspalveluiden ohella alueella olisi ravintoloita ja viihdettä. Kiinassa ja Lähi-idässä on jo kiinnostusta hanketta kohtaan.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tällainen olisi Mato Valtosen joulupuisto: Lähes 8000 hehtaaria!

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Kesäkuu 2018 - 10:19

Lapin Kansa ja Aamulehti uutisoivat Mato Valtosen uusimmasta hankkeesta, jonka tavoitteena on pystyttää Rovaniemelle massiivinen, lähes 8000 hehtaarin suuruinen jouluaihein en teemapuisto.

Teemapuisto nousisi kaupungin pohjoispuolelle Metsähallituksen omistamalle maa-alueelle, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat. Tässä vaiheessa kyse on lähinnä rahasta. Valtonen etsii parhaillaan kumppaniensa kanssa rahoittajia hankkeelle.

Kyse olisi Republic on Santa Claus -nimisestä matkailukeskuksesta, jonka esisopimus esitellään Metsähallituksen hallitukselle loppukesällä. Silloin neuvotellaan kaikkiaan 7750 hehtaarin vuokraamisesta.

Alueen kokoa perustellaan luontoelämyksien tarjoamisella. Valtonen ja yhtiökumppani Ari Siitari eivät halua rakentaa pelkästään majoitustilaa eikä mittavaa maa-alaa ole tarkoitus rakentaa täyteen.

Lapin Kansan mukaan Valtonen visioi joulutarinan ympärille rakennetusta satumaasta. Majoitus- ja elämyspalveluiden ohella alueella olisi ravintoloita ja viihdettä. Kiinassa ja Lähi-idässä on jo kiinnostusta hanketta kohtaan.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä