Uutisten kerääjä

Kuusi kysymystä ja vastausta Yrittäjien koulutusteeseistä

Yrittäjät tiedotteet - 13. Syyskuu 2017 - 20:29

Suomen Yrittäjät julkisti tiistaina 20 keinoa korkeakoulujen uudistamiseen.

Yrittäjien koulutuksesta, innovaatioista ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu vastaa Yrittäjien Facebookissa ja Twitterissä koulutusteesien herättämiin kysymyksiin.

1) Miten korkeakoulutuksen muuttaminen opiskelijalle maksulliseksi on yrittäjien edun mukaista? Eikö se nimenomaan vähentäisi pienyritysten kasvua kun pienituloisen yksinyrittäjän tai pienyrittäjän lapsella ei olisi enää niin hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan korkeakouluihin (josta saadun osaamisen turvin voisi lähteä kasvattamaan perheyritystä)?

Myöskin yrittäjyyden aloittaminen heti opiskelun jälkeen ja yrityksen kasvattaminen heti alkuvaiheessa olisi vaikeampaa kun opiskelun jälkeen olisi jo valmiiksi suuri määrä velkaa suhteessa omaisuuteen. Tai sitten vaatisi lisää monimutkaisia tuki- ja verovähennysjärjestelmiä, jotka taas lisäisivät byrokratiaa, kuten myös stipendijärjestelmän kehittäminenkin.

– Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellisen pitkät opiskeluajat. Tämä lyhentää korkeakoulutettujen työ- ja yrittäjyysuria. Tällä on vaikutusta mm. palkkakertymään ja tulevan eläkkeen tasoon. Lisäksi korkeakoulut voisivat ottaa nykyistä huomattavasti suuremman määrän opiskelijoita, jos valmistumisajat olisivat lyhyemmät.

– Lukukausimaksulla haluamme toisaalta nopeuttaa valmistumista ja toisaalta suunnata lisäresursseja korkeakouluille. Lukukausimaksut voisi korvamerkitä pedagogiseen kehittämiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen.

Lukukausimaksujen malli voisi olla esim. seuraavanlainen:

  • Lukukausimaksu olisi laskennallista lainaa valtiolle. Opintojen aikana ei maksua tarvitse maksaa.
  • Maksu voisi olla 1 000 euroa lukukaudessa eli 2 000 euroa vuodessa.
  • Mikäli opinnot etenevät tavoiteajassa, lukuvuosimaksu puolitetaan (1 000 euroa).
  • Jos esim. kandin tutkinnon saavuttaa tavoiteajassa, kertyneestä maksusta vähennetään 1 000 euroa.
  • Tavoiteajassa suoritetusta kandin tutkinnosta jää maksettavaksi 2 000 euroa.
  • Valtiolle jäänyt velka olisi verotuksessa vähennyskelpoista. Työttömyysaikana velkaa ei tarvitse lyhentää.

2) Miten perustelette sen, että lukukausimaksu lyhentää opintoja?

– Kun opinnoille asetetaan maksu, on opiskelijalla intressi valmistua tavoiteajassa, varsinkin jos valmistuminen vähentää maksua. Toisaalta ehdotamme, että lukukausimaksut ohjataan korkeakoulujen pedagogiseen kehittämiseen sekä opinto-ohjauksen resurssointiin. Laadukkaampi ohjaus tukee valmistumista.

3) Miksi pääsykokeista pitäisi luopua?

– Ylioppilastutkinnon ja korkeakoulutuksen aloittamisen väliin jää keskimäärin useita vuosia. Tämä pidentää valmistumisikää. Monet nuoret maksavat tuhansia euroja valmennuskursseista vuodesta toiseen pääsemättä korkeakoulutukseen. Toisen asteen tutkinnon merkitystä jatkoon pääsyyn pitää nostaa.

– Lisäksi esitämme, että avointen korkeakouluopintojen väylä tutkinto-opetukseen tulee avata niin, että jos suorittaa sovitun määrän opintoja, sovitussa ajassa ja määritellyin arvosanoin, on tie auki lähes kaikkiin tutkintoihin. Tämä tarjoaa "elinikäisen väylän" koulutukseen.

4) Miksi korkeakoulupaikkaa ei tarjota kaikille toisen asteen suorittaneille, ensimmäisen vuoden jälkeen kenkää niille, jotka eivät pysy vauhdissa?

– Tuo on täysin pohdittava vaihtoehto. Olemme teeseissämme pyrkineet nostamaan esiin kehittämiskohteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin. Herättämään keskustelua. Ratkaisumallit voivat olla monenlaisia.

5) Mitä tarkoitatte palveluilla yrityksille, entä kaupallistamispalveluilla?

– Korkeakouluille on laissa asetettu kolme tehtävää, joista yksi on laajasti ottaen tukea työelämää ja yrityksiä. Ei ole korkeakoulujärjestelmää ilman menestyvää ja kehittyvää yritystoimintaa. Toisaalta yritykset tarvitsevat yhä enemmän korkeakouluja tuekseen pysyäkseen kilpailukykyisinä. Molemmat tarvitsevat toisiaan.

6) Miksi haluatte nitistää ammattikorkeakoulut, ettekö arvosta ammattikorkeakouluja?

– Meillä on sirpaleinen ja osittain päällekkäinen korkeakoulujärjestelmä, jossa ammattikorkeakoulut eivät ole saaneet sitä asemaa, jonka ne olisivat ansainneet. Esimerkiksi tutkimusresurssien jaossa amk:t ovat jääneet jälkeen tai ylemmän amk-tutkinnon asemaa ei ole pystytty riittävästi selventämään tohtoriväylänä.

– Olemme valmiita luopumaan rakenteellisesta duaalimallista. Tarvitsemme yhtenäisempää ja tehokkaampaa järjestelmää. Tärkeää on, että tutkimukseen perustuva työelämälähtöinen toiminta jatkuu. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että osa ammattikorkeakouluista jatkaisi yliopistoina, tarkennetuin profiilein. Osa yliopistoista jatkaisi toimintaansa pääasiassa tiede- ja tutkimusyliopistoina. Osa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista sulautuisi yhteen. Tämä olisi suuri muutos myös yliopistoille, ei pelkästään ammattikorkeakouluille.

"Yrittäjät yliopiston tutkimus- ja kehityshankkeisiin"

Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja Leo Kadieff poimi 20 koulutusteesin joukosta kaksi lähempään tarkasteluun.

– Innovaatiopalveluiden kaupallistaminen olisi rohkea veto, jota kannattaisi kokeilla. Innovaatiopalveluiden yksikkö koostuu yleensä patenttijuristeista ja -asiamiehistä. Heitä on Suomessa jo valmiiksi vähän ja heistä on yksityisillä markkinoilla kova kysyntä. 

Parhaimmat patenttiasiamiehet lähtevät usein yksityiselle sektorille, jonka kanssa yliopiston on hankala kilpailla. Yksityistämällä innovaatiopalvelut kuroisimme umpeen osaamisvajetta ja lisäisimme tutkimuksen näkyvyyttä yksityiselle sektorille, Kadieff sanoo.

Toisena teesiesimerkkinä Kadieff nostaa ehdotuksen järjestelmästä, joka mahdollistaisi tutkijoiden lyhytaikaisen työskentelyn pk-yrityksissä ja yrittäjien työskentelyn tutkimushankkeissa.

– Idea on erinomainen, ja tälläinen järjestelmä on jo vireillä Turussa. Vielä haluaisin nähdä yrittäjien tuomisen yliopiston tutkimus- ja kehityshankkeisiin, kuten esityksessä on ehdotettu. Tohtoriopiskelijoista jää yliopistolle töihin vain noin 10 prosenttia. Olisi tärkeää, että tutkijat voisivat jo tutkimusten ohessa hypätä aihioihin puolin ja toisin. Näin tutkijat ja yrittäjät voisivat vaikuttaa ja oppia toisiltaan omalla maaperällään.

– Toisin kuin kansainvälisissä huippuyliopistoissa, Suomessa on yhä melko tavatonta, että yliopistoissa on sisäisiä, eli "Entrepreneur-in-residence" tai "In-house entrepreneur" -nimikkeellä toimivia yrittäjiä. Ulkomaisilla kampuksilla on yleistä tavata sekä yrittäjiä että tutkijoita, jotka tekevät kiinteästi yhteistyötä yhdessä. Näen selvästi, että tähän on Suomessakin puitteet, kunhan yliopistot oppivat tunnistamaan ja viestimään osaamisestaan, ja yrittäjät oppivat hyödyntämään sitä, Kadieff kertoo.

Lisää tietoa Suomen Yrittäjien esittämästä korkeakoulujärjestelmän uudistamisesta löydät täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusi kysymystä ja vastausta Yrittäjien koulutusteeseistä

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Syyskuu 2017 - 20:29

Suomen Yrittäjät julkisti tiistaina 20 keinoa korkeakoulujen uudistamiseen.

Yrittäjien koulutuksesta, innovaatioista ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu vastaa Yrittäjien Facebookissa ja Twitterissä koulutusteesien herättämiin kysymyksiin.

1) Miten korkeakoulutuksen muuttaminen opiskelijalle maksulliseksi on yrittäjien edun mukaista? Eikö se nimenomaan vähentäisi pienyritysten kasvua kun pienituloisen yksinyrittäjän tai pienyrittäjän lapsella ei olisi enää niin hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan korkeakouluihin (josta saadun osaamisen turvin voisi lähteä kasvattamaan perheyritystä)?

Myöskin yrittäjyyden aloittaminen heti opiskelun jälkeen ja yrityksen kasvattaminen heti alkuvaiheessa olisi vaikeampaa kun opiskelun jälkeen olisi jo valmiiksi suuri määrä velkaa suhteessa omaisuuteen. Tai sitten vaatisi lisää monimutkaisia tuki- ja verovähennysjärjestelmiä, jotka taas lisäisivät byrokratiaa, kuten myös stipendijärjestelmän kehittäminenkin.

– Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellisen pitkät opiskeluajat. Tämä lyhentää korkeakoulutettujen työ- ja yrittäjyysuria. Tällä on vaikutusta mm. palkkakertymään ja tulevan eläkkeen tasoon. Lisäksi korkeakoulut voisivat ottaa nykyistä huomattavasti suuremman määrän opiskelijoita, jos valmistumisajat olisivat lyhyemmät.

– Lukukausimaksulla haluamme toisaalta nopeuttaa valmistumista ja toisaalta suunnata lisäresursseja korkeakouluille. Lukukausimaksut voisi korvamerkitä pedagogiseen kehittämiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen.

Lukukausimaksujen malli voisi olla esim. seuraavanlainen:

  • Lukukausimaksu olisi laskennallista lainaa valtiolle. Opintojen aikana ei maksua tarvitse maksaa.
  • Maksu voisi olla 1 000 euroa lukukaudessa eli 2 000 euroa vuodessa.
  • Mikäli opinnot etenevät tavoiteajassa, lukuvuosimaksu puolitetaan (1 000 euroa).
  • Jos esim. kandin tutkinnon saavuttaa tavoiteajassa, kertyneestä maksusta vähennetään 1 000 euroa.
  • Tavoiteajassa suoritetusta kandin tutkinnosta jää maksettavaksi 2 000 euroa.
  • Valtiolle jäänyt velka olisi verotuksessa vähennyskelpoista. Työttömyysaikana velkaa ei tarvitse lyhentää.

2) Miten perustelette sen, että lukukausimaksu lyhentää opintoja?

– Kun opinnoille asetetaan maksu, on opiskelijalla intressi valmistua tavoiteajassa, varsinkin jos valmistuminen vähentää maksua. Toisaalta ehdotamme, että lukukausimaksut ohjataan korkeakoulujen pedagogiseen kehittämiseen sekä opinto-ohjauksen resurssointiin. Laadukkaampi ohjaus tukee valmistumista.

3) Miksi pääsykokeista pitäisi luopua?

– Ylioppilastutkinnon ja korkeakoulutuksen aloittamisen väliin jää keskimäärin useita vuosia. Tämä pidentää valmistumisikää. Monet nuoret maksavat tuhansia euroja valmennuskursseista vuodesta toiseen pääsemättä korkeakoulutukseen. Toisen asteen tutkinnon merkitystä jatkoon pääsyyn pitää nostaa.

– Lisäksi esitämme, että avointen korkeakouluopintojen väylä tutkinto-opetukseen tulee avata niin, että jos suorittaa sovitun määrän opintoja, sovitussa ajassa ja määritellyin arvosanoin, on tie auki lähes kaikkiin tutkintoihin. Tämä tarjoaa "elinikäisen väylän" koulutukseen.

4) Miksi korkeakoulupaikkaa ei tarjota kaikille toisen asteen suorittaneille, ensimmäisen vuoden jälkeen kenkää niille, jotka eivät pysy vauhdissa?

– Tuo on täysin pohdittava vaihtoehto. Olemme teeseissämme pyrkineet nostamaan esiin kehittämiskohteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin. Herättämään keskustelua. Ratkaisumallit voivat olla monenlaisia.

5) Mitä tarkoitatte palveluilla yrityksille, entä kaupallistamispalveluilla?

– Korkeakouluille on laissa asetettu kolme tehtävää, joista yksi on laajasti ottaen tukea työelämää ja yrityksiä. Ei ole korkeakoulujärjestelmää ilman menestyvää ja kehittyvää yritystoimintaa. Toisaalta yritykset tarvitsevat yhä enemmän korkeakouluja tuekseen pysyäkseen kilpailukykyisinä. Molemmat tarvitsevat toisiaan.

6) Miksi haluatte nitistää ammattikorkeakoulut, ettekö arvosta ammattikorkeakouluja?

– Meillä on sirpaleinen ja osittain päällekkäinen korkeakoulujärjestelmä, jossa ammattikorkeakoulut eivät ole saaneet sitä asemaa, jonka ne olisivat ansainneet. Esimerkiksi tutkimusresurssien jaossa amk:t ovat jääneet jälkeen tai ylemmän amk-tutkinnon asemaa ei ole pystytty riittävästi selventämään tohtoriväylänä.

– Olemme valmiita luopumaan rakenteellisesta duaalimallista. Tarvitsemme yhtenäisempää ja tehokkaampaa järjestelmää. Tärkeää on, että tutkimukseen perustuva työelämälähtöinen toiminta jatkuu. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että osa ammattikorkeakouluista jatkaisi yliopistoina, tarkennetuin profiilein. Osa yliopistoista jatkaisi toimintaansa pääasiassa tiede- ja tutkimusyliopistoina. Osa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista sulautuisi yhteen. Tämä olisi suuri muutos myös yliopistoille, ei pelkästään ammattikorkeakouluille.

"Yrittäjät yliopiston tutkimus- ja kehityshankkeisiin"

Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja Leo Kadieff poimi 20 koulutusteesin joukosta kaksi lähempään tarkasteluun.

– Innovaatiopalveluiden kaupallistaminen olisi rohkea veto, jota kannattaisi kokeilla. Innovaatiopalveluiden yksikkö koostuu yleensä patenttijuristeista ja -asiamiehistä. Heitä on Suomessa jo valmiiksi vähän ja heistä on yksityisillä markkinoilla kova kysyntä. 

Parhaimmat patenttiasiamiehet lähtevät usein yksityiselle sektorille, jonka kanssa yliopiston on hankala kilpailla. Yksityistämällä innovaatiopalvelut kuroisimme umpeen osaamisvajetta ja lisäisimme tutkimuksen näkyvyyttä yksityiselle sektorille, Kadieff sanoo.

Toisena teesiesimerkkinä Kadieff nostaa ehdotuksen järjestelmästä, joka mahdollistaisi tutkijoiden lyhytaikaisen työskentelyn pk-yrityksissä ja yrittäjien työskentelyn tutkimushankkeissa.

– Idea on erinomainen, ja tälläinen järjestelmä on jo vireillä Turussa. Vielä haluaisin nähdä yrittäjien tuomisen yliopiston tutkimus- ja kehityshankkeisiin, kuten esityksessä on ehdotettu. Tohtoriopiskelijoista jää yliopistolle töihin vain noin 10 prosenttia. Olisi tärkeää, että tutkijat voisivat jo tutkimusten ohessa hypätä aihioihin puolin ja toisin. Näin tutkijat ja yrittäjät voisivat vaikuttaa ja oppia toisiltaan omalla maaperällään.

– Toisin kuin kansainvälisissä huippuyliopistoissa, Suomessa on yhä melko tavatonta, että yliopistoissa on sisäisiä, eli "Entrepreneur-in-residence" tai "In-house entrepreneur" -nimikkeellä toimivia yrittäjiä. Ulkomaisilla kampuksilla on yleistä tavata sekä yrittäjiä että tutkijoita, jotka tekevät kiinteästi yhteistyötä yhdessä. Näen selvästi, että tähän on Suomessakin puitteet, kunhan yliopistot oppivat tunnistamaan ja viestimään osaamisestaan, ja yrittäjät oppivat hyödyntämään sitä, Kadieff kertoo.

Lisää tietoa Suomen Yrittäjien esittämästä korkeakoulujärjestelmän uudistamisesta löydät täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kuusi kysymystä ja vastausta Yrittäjien koulutusteeseistä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Syyskuu 2017 - 20:29

Suomen Yrittäjät julkisti tiistaina 20 keinoa korkeakoulujen uudistamiseen.

Yrittäjien koulutuksesta, innovaatioista ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu vastaa Yrittäjien Facebookissa ja Twitterissä koulutusteesien herättämiin kysymyksiin.

1) Miten korkeakoulutuksen muuttaminen opiskelijalle maksulliseksi on yrittäjien edun mukaista? Eikö se nimenomaan vähentäisi pienyritysten kasvua kun pienituloisen yksinyrittäjän tai pienyrittäjän lapsella ei olisi enää niin hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan korkeakouluihin (josta saadun osaamisen turvin voisi lähteä kasvattamaan perheyritystä)?

Myöskin yrittäjyyden aloittaminen heti opiskelun jälkeen ja yrityksen kasvattaminen heti alkuvaiheessa olisi vaikeampaa kun opiskelun jälkeen olisi jo valmiiksi suuri määrä velkaa suhteessa omaisuuteen. Tai sitten vaatisi lisää monimutkaisia tuki- ja verovähennysjärjestelmiä, jotka taas lisäisivät byrokratiaa, kuten myös stipendijärjestelmän kehittäminenkin.

– Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellisen pitkät opiskeluajat. Tämä lyhentää korkeakoulutettujen työ- ja yrittäjyysuria. Tällä on vaikutusta mm. palkkakertymään ja tulevan eläkkeen tasoon. Lisäksi korkeakoulut voisivat ottaa nykyistä huomattavasti suuremman määrän opiskelijoita, jos valmistumisajat olisivat lyhyemmät.

– Lukukausimaksulla haluamme toisaalta nopeuttaa valmistumista ja toisaalta suunnata lisäresursseja korkeakouluille. Lukukausimaksut voisi korvamerkitä pedagogiseen kehittämiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen.

Lukukausimaksujen malli voisi olla esim. seuraavanlainen:

  • Lukukausimaksu olisi laskennallista lainaa valtiolle. Opintojen aikana ei maksua tarvitse maksaa.
  • Maksu voisi olla 1 000 euroa lukukaudessa eli 2 000 euroa vuodessa.
  • Mikäli opinnot etenevät tavoiteajassa, lukuvuosimaksu puolitetaan (1 000 euroa).
  • Jos esim. kandin tutkinnon saavuttaa tavoiteajassa, kertyneestä maksusta vähennetään 1 000 euroa.
  • Tavoiteajassa suoritetusta kandin tutkinnosta jää maksettavaksi 2 000 euroa.
  • Valtiolle jäänyt velka olisi verotuksessa vähennyskelpoista. Työttömyysaikana velkaa ei tarvitse lyhentää.

2) Miten perustelette sen, että lukukausimaksu lyhentää opintoja?

– Kun opinnoille asetetaan maksu, on opiskelijalla intressi valmistua tavoiteajassa, varsinkin jos valmistuminen vähentää maksua. Toisaalta ehdotamme, että lukukausimaksut ohjataan korkeakoulujen pedagogiseen kehittämiseen sekä opinto-ohjauksen resurssointiin. Laadukkaampi ohjaus tukee valmistumista.

3) Miksi pääsykokeista pitäisi luopua?

– Ylioppilastutkinnon ja korkeakoulutuksen aloittamisen väliin jää keskimäärin useita vuosia. Tämä pidentää valmistumisikää. Monet nuoret maksavat tuhansia euroja valmennuskursseista vuodesta toiseen pääsemättä korkeakoulutukseen. Toisen asteen tutkinnon merkitystä jatkoon pääsyyn pitää nostaa.

– Lisäksi esitämme, että avointen korkeakouluopintojen väylä tutkinto-opetukseen tulee avata niin, että jos suorittaa sovitun määrän opintoja, sovitussa ajassa ja määritellyin arvosanoin, on tie auki lähes kaikkiin tutkintoihin. Tämä tarjoaa "elinikäisen väylän" koulutukseen.

4) Miksi korkeakoulupaikkaa ei tarjota kaikille toisen asteen suorittaneille, ensimmäisen vuoden jälkeen kenkää niille, jotka eivät pysy vauhdissa?

– Tuo on täysin pohdittava vaihtoehto. Olemme teeseissämme pyrkineet nostamaan esiin kehittämiskohteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin. Herättämään keskustelua. Ratkaisumallit voivat olla monenlaisia.

5) Mitä tarkoitatte palveluilla yrityksille, entä kaupallistamispalveluilla?

– Korkeakouluille on laissa asetettu kolme tehtävää, joista yksi on laajasti ottaen tukea työelämää ja yrityksiä. Ei ole korkeakoulujärjestelmää ilman menestyvää ja kehittyvää yritystoimintaa. Toisaalta yritykset tarvitsevat yhä enemmän korkeakouluja tuekseen pysyäkseen kilpailukykyisinä. Molemmat tarvitsevat toisiaan.

6) Miksi haluatte nitistää ammattikorkeakoulut, ettekö arvosta ammattikorkeakouluja?

– Meillä on sirpaleinen ja osittain päällekkäinen korkeakoulujärjestelmä, jossa ammattikorkeakoulut eivät ole saaneet sitä asemaa, jonka ne olisivat ansainneet. Esimerkiksi tutkimusresurssien jaossa amk:t ovat jääneet jälkeen tai ylemmän amk-tutkinnon asemaa ei ole pystytty riittävästi selventämään tohtoriväylänä.

– Olemme valmiita luopumaan rakenteellisesta duaalimallista. Tarvitsemme yhtenäisempää ja tehokkaampaa järjestelmää. Tärkeää on, että tutkimukseen perustuva työelämälähtöinen toiminta jatkuu. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että osa ammattikorkeakouluista jatkaisi yliopistoina, tarkennetuin profiilein. Osa yliopistoista jatkaisi toimintaansa pääasiassa tiede- ja tutkimusyliopistoina. Osa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista sulautuisi yhteen. Tämä olisi suuri muutos myös yliopistoille, ei pelkästään ammattikorkeakouluille.

"Yrittäjät yliopiston tutkimus- ja kehityshankkeisiin"

Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja Leo Kadieff poimi 20 koulutusteesin joukosta kaksi lähempään tarkasteluun.

– Innovaatiopalveluiden kaupallistaminen olisi rohkea veto, jota kannattaisi kokeilla. Innovaatiopalveluiden yksikkö koostuu yleensä patenttijuristeista ja -asiamiehistä. Heitä on Suomessa jo valmiiksi vähän ja heistä on yksityisillä markkinoilla kova kysyntä. 

Parhaimmat patenttiasiamiehet lähtevät usein yksityiselle sektorille, jonka kanssa yliopiston on hankala kilpailla. Yksityistämällä innovaatiopalvelut kuroisimme umpeen osaamisvajetta ja lisäisimme tutkimuksen näkyvyyttä yksityiselle sektorille, Kadieff sanoo.

Toisena teesiesimerkkinä Kadieff nostaa ehdotuksen järjestelmästä, joka mahdollistaisi tutkijoiden lyhytaikaisen työskentelyn pk-yrityksissä ja yrittäjien työskentelyn tutkimushankkeissa.

– Idea on erinomainen, ja tälläinen järjestelmä on jo vireillä Turussa. Vielä haluaisin nähdä yrittäjien tuomisen yliopiston tutkimus- ja kehityshankkeisiin, kuten esityksessä on ehdotettu. Tohtoriopiskelijoista jää yliopistolle töihin vain noin 10 prosenttia. Olisi tärkeää, että tutkijat voisivat jo tutkimusten ohessa hypätä aihioihin puolin ja toisin. Näin tutkijat ja yrittäjät voisivat vaikuttaa ja oppia toisiltaan omalla maaperällään.

– Toisin kuin kansainvälisissä huippuyliopistoissa, Suomessa on yhä melko tavatonta, että yliopistoissa on sisäisiä, eli "Entrepreneur-in-residence" tai "In-house entrepreneur" -nimikkeellä toimivia yrittäjiä. Ulkomaisilla kampuksilla on yleistä tavata sekä yrittäjiä että tutkijoita, jotka tekevät kiinteästi yhteistyötä yhdessä. Näen selvästi, että tähän on Suomessakin puitteet, kunhan yliopistot oppivat tunnistamaan ja viestimään osaamisestaan, ja yrittäjät oppivat hyödyntämään sitä, Kadieff kertoo.

Lisää tietoa Suomen Yrittäjien esittämästä korkeakoulujärjestelmän uudistamisesta löydät täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kuljetusyritysten näkymät parhaat moneen vuoteen

Yrittäjät tiedotteet - 13. Syyskuu 2017 - 16:00

Tullin mukaan Suomen viennin arvo kasvoi heinäkuussa 20 prosenttia ja tuonti 17 prosenttia edellisvuodesta. Tämä heijastui satamiin: 40 % ulkomaan liikennettä harjoittavista kuljetusyrityksistä lisäsi kuljetusmääriään kesällä (vrt. 3/2016: 21 %). Kaikista vastanneista 28 prosenttia nosti kuljetusmääriään (3/2016: 26 %).

Ulkomaan-, sopimus- ja säiliöliikennettä harjoittavista yrityksistä puolet (51 %) oli kasvattanut liikevaihtoaan kesän aikana (vrt. 3/2016: 26 %). Alueellisesti liikevaihtoaan kasvattaneita oli eniten pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa.

Kuljetuslajeittain tarkasteltuna vain puutavarakuljetuksissa liikevaihto laski useammalla kuin nousi, mikä selittyy tavanomaisella kausivaihtelulla. Suotuisin kehitys oli kappaletavarakuljetuksissa, joihin sisältyvät esimerkiksi isojen infrahankkeiden vaatimat rakennustarvikekuljetukset.

Kaikista vastanneista yrityksistä myynnin kasvusta raportoi 39 prosenttia (3/2016: 35 %). Loppuvuodelta 30 prosenttia vastanneista odottaa liikevaihdon kasvua.

Kova kilpailu 

Kysynnästä huolimatta kannattavuuskehitys oli vaatimatonta. Runsas viidennes (22 %) onnistui parantamaan kannattavuuttaan kesällä, mutta joka neljännen (25 %) kannattavuus laski. Tilanne kertoo kuljetusalan kovasta kilpailutilanteesta ja kapeista marginaaleista. Kuljetuskapasiteettia on tarjolla runsaasti, jolloin hinnoista neuvottelu on haastavaa. Myös investointihalukkuus uuteen kuljetuskalustoon on varovaista. Vain noin joka kuudes oli hankkinut (14 %) tai aikeissa hankkia (13 %) uutta kuljetuskalustoa.

Kuljetustalouden pitkän aikavälin tarkastelussa ollaan SKAL:n mukaan vahvalla nousukäyrällä.

Vähän kansainvälistä liikennettä

Kyselyyn vastanneista 582 yrityksestä 13 prosenttia harjoittaa kansainvälistä liikennettä jollain tasolla ja 4 prosenttia harjoittaa sitä merkittävässä määrin (> 40 % liiketoiminnasta).

SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen näkee kansainvälisen liikenteen harjoittamisen esteenä ennen kaikkea kustannustason:

– Ulkomainen työvoima on yksinkertaisesti halvempaa. Suomalaisella kustannustasolla ei pärjää Keski-Euroopassa.
Kabotaasi on nimitys tavaraliikenteelle, jota harjoitetaan toisesta EU‐ tai ETA‐valtiosta tulevalla kuorma‐autolla kansainvälisen kuorman purun jälkeen. EU salli kolme tällaista maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä. Kuljetusbarometrin perusteella suomalaisyrityksistä 2 prosenttia harjoittaa kabotaasia Suomen ulkopuolella vähintään kerran kuukaudessa. Tyypillisesti kyseessä on Suomesta toiseen Pohjoismaahan suuntautuva kuljetus, jonka päätyttyä tehdään siirtokuljetus kohdemaassa ennen maasta poistumista.

Myös tytäryritysten perustaminen ulkomaille on varovaista. Noin prosentti vastanneista on perustanut kuljetusyrityksen ulkomaille ja alle prosentti harkitsee yrityksen perustamista.

toimitus@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kuljetusyritysten näkymät parhaat moneen vuoteen

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Syyskuu 2017 - 16:00

Tullin mukaan Suomen viennin arvo kasvoi heinäkuussa 20 prosenttia ja tuonti 17 prosenttia edellisvuodesta. Tämä heijastui satamiin: 40 % ulkomaan liikennettä harjoittavista kuljetusyrityksistä lisäsi kuljetusmääriään kesällä (vrt. 3/2016: 21 %). Kaikista vastanneista 28 prosenttia nosti kuljetusmääriään (3/2016: 26 %).

Ulkomaan-, sopimus- ja säiliöliikennettä harjoittavista yrityksistä puolet (51 %) oli kasvattanut liikevaihtoaan kesän aikana (vrt. 3/2016: 26 %). Alueellisesti liikevaihtoaan kasvattaneita oli eniten pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa.

Kuljetuslajeittain tarkasteltuna vain puutavarakuljetuksissa liikevaihto laski useammalla kuin nousi, mikä selittyy tavanomaisella kausivaihtelulla. Suotuisin kehitys oli kappaletavarakuljetuksissa, joihin sisältyvät esimerkiksi isojen infrahankkeiden vaatimat rakennustarvikekuljetukset.

Kaikista vastanneista yrityksistä myynnin kasvusta raportoi 39 prosenttia (3/2016: 35 %). Loppuvuodelta 30 prosenttia vastanneista odottaa liikevaihdon kasvua.

Kova kilpailu 

Kysynnästä huolimatta kannattavuuskehitys oli vaatimatonta. Runsas viidennes (22 %) onnistui parantamaan kannattavuuttaan kesällä, mutta joka neljännen (25 %) kannattavuus laski. Tilanne kertoo kuljetusalan kovasta kilpailutilanteesta ja kapeista marginaaleista. Kuljetuskapasiteettia on tarjolla runsaasti, jolloin hinnoista neuvottelu on haastavaa. Myös investointihalukkuus uuteen kuljetuskalustoon on varovaista. Vain noin joka kuudes oli hankkinut (14 %) tai aikeissa hankkia (13 %) uutta kuljetuskalustoa.

Kuljetustalouden pitkän aikavälin tarkastelussa ollaan SKAL:n mukaan vahvalla nousukäyrällä.

Vähän kansainvälistä liikennettä

Kyselyyn vastanneista 582 yrityksestä 13 prosenttia harjoittaa kansainvälistä liikennettä jollain tasolla ja 4 prosenttia harjoittaa sitä merkittävässä määrin (> 40 % liiketoiminnasta).

SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen näkee kansainvälisen liikenteen harjoittamisen esteenä ennen kaikkea kustannustason:

– Ulkomainen työvoima on yksinkertaisesti halvempaa. Suomalaisella kustannustasolla ei pärjää Keski-Euroopassa.
Kabotaasi on nimitys tavaraliikenteelle, jota harjoitetaan toisesta EU‐ tai ETA‐valtiosta tulevalla kuorma‐autolla kansainvälisen kuorman purun jälkeen. EU salli kolme tällaista maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä. Kuljetusbarometrin perusteella suomalaisyrityksistä 2 prosenttia harjoittaa kabotaasia Suomen ulkopuolella vähintään kerran kuukaudessa. Tyypillisesti kyseessä on Suomesta toiseen Pohjoismaahan suuntautuva kuljetus, jonka päätyttyä tehdään siirtokuljetus kohdemaassa ennen maasta poistumista.

Myös tytäryritysten perustaminen ulkomaille on varovaista. Noin prosentti vastanneista on perustanut kuljetusyrityksen ulkomaille ja alle prosentti harkitsee yrityksen perustamista.

toimitus@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kuljetusyritysten näkymät parhaat moneen vuoteen

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Syyskuu 2017 - 16:00

Tullin mukaan Suomen viennin arvo kasvoi heinäkuussa 20 prosenttia ja tuonti 17 prosenttia edellisvuodesta. Tämä heijastui satamiin: 40 % ulkomaan liikennettä harjoittavista kuljetusyrityksistä lisäsi kuljetusmääriään kesällä (vrt. 3/2016: 21 %). Kaikista vastanneista 28 prosenttia nosti kuljetusmääriään (3/2016: 26 %).

Ulkomaan-, sopimus- ja säiliöliikennettä harjoittavista yrityksistä puolet (51 %) oli kasvattanut liikevaihtoaan kesän aikana (vrt. 3/2016: 26 %). Alueellisesti liikevaihtoaan kasvattaneita oli eniten pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa.

Kuljetuslajeittain tarkasteltuna vain puutavarakuljetuksissa liikevaihto laski useammalla kuin nousi, mikä selittyy tavanomaisella kausivaihtelulla. Suotuisin kehitys oli kappaletavarakuljetuksissa, joihin sisältyvät esimerkiksi isojen infrahankkeiden vaatimat rakennustarvikekuljetukset.

Kaikista vastanneista yrityksistä myynnin kasvusta raportoi 39 prosenttia (3/2016: 35 %). Loppuvuodelta 30 prosenttia vastanneista odottaa liikevaihdon kasvua.

Kova kilpailu 

Kysynnästä huolimatta kannattavuuskehitys oli vaatimatonta. Runsas viidennes (22 %) onnistui parantamaan kannattavuuttaan kesällä, mutta joka neljännen (25 %) kannattavuus laski. Tilanne kertoo kuljetusalan kovasta kilpailutilanteesta ja kapeista marginaaleista. Kuljetuskapasiteettia on tarjolla runsaasti, jolloin hinnoista neuvottelu on haastavaa. Myös investointihalukkuus uuteen kuljetuskalustoon on varovaista. Vain noin joka kuudes oli hankkinut (14 %) tai aikeissa hankkia (13 %) uutta kuljetuskalustoa.

Kuljetustalouden pitkän aikavälin tarkastelussa ollaan SKAL:n mukaan vahvalla nousukäyrällä.

Vähän kansainvälistä liikennettä

Kyselyyn vastanneista 582 yrityksestä 13 prosenttia harjoittaa kansainvälistä liikennettä jollain tasolla ja 4 prosenttia harjoittaa sitä merkittävässä määrin (> 40 % liiketoiminnasta).

SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen näkee kansainvälisen liikenteen harjoittamisen esteenä ennen kaikkea kustannustason:

– Ulkomainen työvoima on yksinkertaisesti halvempaa. Suomalaisella kustannustasolla ei pärjää Keski-Euroopassa.
Kabotaasi on nimitys tavaraliikenteelle, jota harjoitetaan toisesta EU‐ tai ETA‐valtiosta tulevalla kuorma‐autolla kansainvälisen kuorman purun jälkeen. EU salli kolme tällaista maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä. Kuljetusbarometrin perusteella suomalaisyrityksistä 2 prosenttia harjoittaa kabotaasia Suomen ulkopuolella vähintään kerran kuukaudessa. Tyypillisesti kyseessä on Suomesta toiseen Pohjoismaahan suuntautuva kuljetus, jonka päätyttyä tehdään siirtokuljetus kohdemaassa ennen maasta poistumista.

Myös tytäryritysten perustaminen ulkomaille on varovaista. Noin prosentti vastanneista on perustanut kuljetusyrityksen ulkomaille ja alle prosentti harkitsee yrityksen perustamista.

toimitus@yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Uudessa Apple Watchissa on mobiiliverkkoyhteys – mutta ei Suomessa

Yrittäjät tiedotteet - 13. Syyskuu 2017 - 15:22

Apple esitteli julkistustilaisuudessaan iPhone-mallien ohella myös uuden älykellon, Apple Watch Series 3:n.

Kellon suurin uudistus on mobiiliverkkoyhteys, jonka avulla kellolla voi soittaa puheluita ja viestitellä itsenäisesti ilman yhteyttä iPhoneen.

Suomessa ominaisuudesta ei kuitenkaan päästä nauttimaan, sillä täällä myyntiin tulee ainakin alkuvaiheessa ainoastaan kellon perusmalli, jossa ei ole mobiiliyhteyttä. Näin ollen uudistukset jäävät vähäisiksi verrattuna edelliseen Apple Watch -versioon. Kolmosversiossa on parannettu sykesovellus, joka varoittaa epätasaisesta sykkeestä. Lisäksi laitteessa on sisäänrakennettu korkeusmittari.

Mobiili.fin mukaan syynä voi olla suomalaisoperaattorien nuiva suhtautuminen eSIM-laitteisiin, jollainen myös uusi Apple Watch on. 

Suomessa uuden Apple Watchin hinta on 379 euroa (38 millimetrin koko) ja 409 euroa (42 millimetriä).

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Uudessa Apple Watchissa on mobiiliverkkoyhteys – mutta ei Suomessa

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Syyskuu 2017 - 15:22

Apple esitteli julkistustilaisuudessaan iPhone-mallien ohella myös uuden älykellon, Apple Watch Series 3:n.

Kellon suurin uudistus on mobiiliverkkoyhteys, jonka avulla kellolla voi soittaa puheluita ja viestitellä itsenäisesti ilman yhteyttä iPhoneen.

Suomessa ominaisuudesta ei kuitenkaan päästä nauttimaan, sillä täällä myyntiin tulee ainakin alkuvaiheessa ainoastaan kellon perusmalli, jossa ei ole mobiiliyhteyttä. Näin ollen uudistukset jäävät vähäisiksi verrattuna edelliseen Apple Watch -versioon. Kolmosversiossa on parannettu sykesovellus, joka varoittaa epätasaisesta sykkeestä. Lisäksi laitteessa on sisäänrakennettu korkeusmittari.

Mobiili.fin mukaan syynä voi olla suomalaisoperaattorien nuiva suhtautuminen eSIM-laitteisiin, jollainen myös uusi Apple Watch on. 

Suomessa uuden Apple Watchin hinta on 379 euroa (38 millimetrin koko) ja 409 euroa (42 millimetriä).

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Uudessa Apple Watchissa on mobiiliverkkoyhteys – mutta ei Suomessa

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Syyskuu 2017 - 15:22

Apple esitteli julkistustilaisuudessaan iPhone-mallien ohella myös uuden älykellon, Apple Watch Series 3:n.

Kellon suurin uudistus on mobiiliverkkoyhteys, jonka avulla kellolla voi soittaa puheluita ja viestitellä itsenäisesti ilman yhteyttä iPhoneen.

Suomessa ominaisuudesta ei kuitenkaan päästä nauttimaan, sillä täällä myyntiin tulee ainakin alkuvaiheessa ainoastaan kellon perusmalli, jossa ei ole mobiiliyhteyttä. Näin ollen uudistukset jäävät vähäisiksi verrattuna edelliseen Apple Watch -versioon. Kolmosversiossa on parannettu sykesovellus, joka varoittaa epätasaisesta sykkeestä. Lisäksi laitteessa on sisäänrakennettu korkeusmittari.

Mobiili.fin mukaan syynä voi olla suomalaisoperaattorien nuiva suhtautuminen eSIM-laitteisiin, jollainen myös uusi Apple Watch on. 

Suomessa uuden Apple Watchin hinta on 379 euroa (38 millimetrin koko) ja 409 euroa (42 millimetriä).

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kaipaatko osaajia it-alan yritykseen? Tämä palvelu voi pelastaa päiväsi

Yrittäjät tiedotteet - 13. Syyskuu 2017 - 14:40

Suomalainen teknologia-alan yritys Reaktor on julkaissut PeaceMaker-palvelun, jolla pyritään vähentämään it-alaa jatkuvasti vaivaavaa osaajapulaa.

Palvelun avulla työtä etsivä osaaja voi hakea useisiin it-alan huippuyrityksiin yhdellä kerralla. Käyttäjä voi palvelun avulla selvittää, mikä yritys tarjoaa hänelle sopivinta työpaikkaa.

Palvelua mainostetaan sen kotisivuilla seuraavasti:

"Yritykset taistelevat Devaajista ja DevOps-osaajista. Sinä ansaitset rauhan. Ja parhaan mahdollisen työpaikan. Kilpailuta vain parhaat työnantajat. Yhdellä klikkauksella. Paras niistä voittakoon."

– Alan parhaat osaajat saavat lähes viikoittain yhteydenottoja ja työtarjouksia, joissa ei ole ymmärretty työntekijän teknistä erityisosaamista oikein tai niissä keskitytään epäolennaisuuksiin, kuten limujen määrään jääkaapissa, Reaktor kertoo tiedotteessa.

Yrityksen mukaan palvelun tarkoituksena on osaltaan herättää keskustelua rekrytointimarkkinoiden ylikuumentumisesta.

– Ihmisten tapaaminen ja rauhassa kasvotusten oikeista asioista puhuminen on ainoa keino selvittää totuus lupauksien takana. Halusimme tehdä keskustelun avaamisesta mahdollisimman helppoa, Reaktorin teknologiajohtaja Mikael Kopteff perustelee tiedotteessa.

– Suurin kasvun este on oikeiden tekijöiden löytäminen. Ihmisiä, joilla on kokemusta nykyaikaisesta ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehittämisestä, on yksinkertaisesti tällä hetkellä liian vähän tuleviin tarpeisiin. Tulevina vuosina tämä kysyntäkuilu tulee syvenemään entisestään, Kopteff lisää.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kaipaatko osaajia it-alan yritykseen? Tämä palvelu voi pelastaa päiväsi

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Syyskuu 2017 - 14:40

Suomalainen teknologia-alan yritys Reaktor on julkaissut PeaceMaker-palvelun, jolla pyritään vähentämään it-alaa jatkuvasti vaivaavaa osaajapulaa.

Palvelun avulla työtä etsivä osaaja voi hakea useisiin it-alan huippuyrityksiin yhdellä kerralla. Käyttäjä voi palvelun avulla selvittää, mikä yritys tarjoaa hänelle sopivinta työpaikkaa.

Palvelua mainostetaan sen kotisivuilla seuraavasti:

"Yritykset taistelevat Devaajista ja DevOps-osaajista. Sinä ansaitset rauhan. Ja parhaan mahdollisen työpaikan. Kilpailuta vain parhaat työnantajat. Yhdellä klikkauksella. Paras niistä voittakoon."

– Alan parhaat osaajat saavat lähes viikoittain yhteydenottoja ja työtarjouksia, joissa ei ole ymmärretty työntekijän teknistä erityisosaamista oikein tai niissä keskitytään epäolennaisuuksiin, kuten limujen määrään jääkaapissa, Reaktor kertoo tiedotteessa.

Yrityksen mukaan palvelun tarkoituksena on osaltaan herättää keskustelua rekrytointimarkkinoiden ylikuumentumisesta.

– Ihmisten tapaaminen ja rauhassa kasvotusten oikeista asioista puhuminen on ainoa keino selvittää totuus lupauksien takana. Halusimme tehdä keskustelun avaamisesta mahdollisimman helppoa, Reaktorin teknologiajohtaja Mikael Kopteff perustelee tiedotteessa.

– Suurin kasvun este on oikeiden tekijöiden löytäminen. Ihmisiä, joilla on kokemusta nykyaikaisesta ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehittämisestä, on yksinkertaisesti tällä hetkellä liian vähän tuleviin tarpeisiin. Tulevina vuosina tämä kysyntäkuilu tulee syvenemään entisestään, Kopteff lisää.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kaipaatko osaajia it-alan yritykseen? Tämä palvelu voi pelastaa päiväsi

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Syyskuu 2017 - 14:40

Suomalainen teknologia-alan yritys Reaktor on julkaissut PeaceMaker-palvelun, jolla pyritään vähentämään it-alaa jatkuvasti vaivaavaa osaajapulaa.

Palvelun avulla työtä etsivä osaaja voi hakea useisiin it-alan huippuyrityksiin yhdellä kerralla. Käyttäjä voi palvelun avulla selvittää, mikä yritys tarjoaa hänelle sopivinta työpaikkaa.

Palvelua mainostetaan sen kotisivuilla seuraavasti:

"Yritykset taistelevat Devaajista ja DevOps-osaajista. Sinä ansaitset rauhan. Ja parhaan mahdollisen työpaikan. Kilpailuta vain parhaat työnantajat. Yhdellä klikkauksella. Paras niistä voittakoon."

– Alan parhaat osaajat saavat lähes viikoittain yhteydenottoja ja työtarjouksia, joissa ei ole ymmärretty työntekijän teknistä erityisosaamista oikein tai niissä keskitytään epäolennaisuuksiin, kuten limujen määrään jääkaapissa, Reaktor kertoo tiedotteessa.

Yrityksen mukaan palvelun tarkoituksena on osaltaan herättää keskustelua rekrytointimarkkinoiden ylikuumentumisesta.

– Ihmisten tapaaminen ja rauhassa kasvotusten oikeista asioista puhuminen on ainoa keino selvittää totuus lupauksien takana. Halusimme tehdä keskustelun avaamisesta mahdollisimman helppoa, Reaktorin teknologiajohtaja Mikael Kopteff perustelee tiedotteessa.

– Suurin kasvun este on oikeiden tekijöiden löytäminen. Ihmisiä, joilla on kokemusta nykyaikaisesta ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehittämisestä, on yksinkertaisesti tällä hetkellä liian vähän tuleviin tarpeisiin. Tulevina vuosina tämä kysyntäkuilu tulee syvenemään entisestään, Kopteff lisää.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kopterikuvaus houkutellut alalle uusia yrittäjiä

Yrittäjät tiedotteet - 13. Syyskuu 2017 - 14:34

Porilainen AirAction Oy tekee ilmakuvauksia kauko-ohjattavilla multikoptereilla. Teemu Taponen perusti yrityksensä vuonna 2014.
– Olen harrastanut koko ikäni rc-lennokkeja. Siitä se bisnesidea lähti. Lisäksi olen kuvannut videota omaksi ilokseni pidemmän aikaa. Tässä työssä pääsen yhdistämään kaksi harrastusta.
Taponen käyttää kuvauksissa itse rakennettua kopteria, johon saa kiinnitettyä järjestelmäkameran.
– Isompia koptereita on vähän myynnissä valmiina pakettina tai jos on, ne maksavat 20 000 euroa. Oman kopterini arvo on noin 10 000 euroa. Itse kokoamalla säästää paljon, Taponen selvittää.
Kokonaan hiilikuituisessa octokopterissa on kahdeksan moottoria ja se painaa 10 kiloa. Painon vuoksi lentoaika on lyhyempi kuin pienemmillä koptereilla. Kuvauslaadusta ei kuitenkaan tingitä, sillä kopterin ja kameran yhdistelmä kykenee tallentamaan 4K-videota ja 18 megapikselin valokuvia.
– Yleensä toimimme niin, että itse ohjaan kopteria ja kaveri vastaa kuvauksesta. Näin kuvaaja voi keskittyä paremmin omaan hommaansa.
Taposen mukaan ilmakuvaus vaatii monipuolista osaamista.
– Pitää ymmärtää tekniikasta, ilmailusäädöksistä ja lisäksi on oltava visuaalista silmää.
AirAction tekee nykyisin pääasiassa ammattikuvauksia yritysasiakkaille. Lisäksi yritys on ollut mukana dokumentti- ja elokuvaprojekteissa.
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kopterikuvaus houkutellut alalle uusia yrittäjiä

Yrittäjät uutisarkisto - 13. Syyskuu 2017 - 14:34

Porilainen AirAction Oy tekee ilmakuvauksia kauko-ohjattavilla multikoptereilla. Teemu Taponen perusti yrityksensä vuonna 2014.
– Olen harrastanut koko ikäni rc-lennokkeja. Siitä se bisnesidea lähti. Lisäksi olen kuvannut videota omaksi ilokseni pidemmän aikaa. Tässä työssä pääsen yhdistämään kaksi harrastusta.
Taponen käyttää kuvauksissa itse rakennettua kopteria, johon saa kiinnitettyä järjestelmäkameran.
– Isompia koptereita on vähän myynnissä valmiina pakettina tai jos on, ne maksavat 20 000 euroa. Oman kopterini arvo on noin 10 000 euroa. Itse kokoamalla säästää paljon, Taponen selvittää.
Kokonaan hiilikuituisessa octokopterissa on kahdeksan moottoria ja se painaa 10 kiloa. Painon vuoksi lentoaika on lyhyempi kuin pienemmillä koptereilla. Kuvauslaadusta ei kuitenkaan tingitä, sillä kopterin ja kameran yhdistelmä kykenee tallentamaan 4K-videota ja 18 megapikselin valokuvia.
– Yleensä toimimme niin, että itse ohjaan kopteria ja kaveri vastaa kuvauksesta. Näin kuvaaja voi keskittyä paremmin omaan hommaansa.
Taposen mukaan ilmakuvaus vaatii monipuolista osaamista.
– Pitää ymmärtää tekniikasta, ilmailusäädöksistä ja lisäksi on oltava visuaalista silmää.
AirAction tekee nykyisin pääasiassa ammattikuvauksia yritysasiakkaille. Lisäksi yritys on ollut mukana dokumentti- ja elokuvaprojekteissa.
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Kopterikuvaus houkutellut alalle uusia yrittäjiä

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 13. Syyskuu 2017 - 14:34

Porilainen AirAction Oy tekee ilmakuvauksia kauko-ohjattavilla multikoptereilla. Teemu Taponen perusti yrityksensä vuonna 2014.
– Olen harrastanut koko ikäni rc-lennokkeja. Siitä se bisnesidea lähti. Lisäksi olen kuvannut videota omaksi ilokseni pidemmän aikaa. Tässä työssä pääsen yhdistämään kaksi harrastusta.
Taponen käyttää kuvauksissa itse rakennettua kopteria, johon saa kiinnitettyä järjestelmäkameran.
– Isompia koptereita on vähän myynnissä valmiina pakettina tai jos on, ne maksavat 20 000 euroa. Oman kopterini arvo on noin 10 000 euroa. Itse kokoamalla säästää paljon, Taponen selvittää.
Kokonaan hiilikuituisessa octokopterissa on kahdeksan moottoria ja se painaa 10 kiloa. Painon vuoksi lentoaika on lyhyempi kuin pienemmillä koptereilla. Kuvauslaadusta ei kuitenkaan tingitä, sillä kopterin ja kameran yhdistelmä kykenee tallentamaan 4K-videota ja 18 megapikselin valokuvia.
– Yleensä toimimme niin, että itse ohjaan kopteria ja kaveri vastaa kuvauksesta. Näin kuvaaja voi keskittyä paremmin omaan hommaansa.
Taposen mukaan ilmakuvaus vaatii monipuolista osaamista.
– Pitää ymmärtää tekniikasta, ilmailusäädöksistä ja lisäksi on oltava visuaalista silmää.
AirAction tekee nykyisin pääasiassa ammattikuvauksia yritysasiakkaille. Lisäksi yritys on ollut mukana dokumentti- ja elokuvaprojekteissa.
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Applen juhla-iPhone maksaa Suomessa yli 1300 euroa: Hyvästit kotinäppäimelle

Yrittäjät tiedotteet - 12. Syyskuu 2017 - 22:46

Siinä missä tänään julkistettu iPhone 8 on vain päivitysmalli, iPhone X:n sisään amerikkalaisyhtiö on pakannut viimeisimmän teknisen osaamisensa.

Uutuus tulee ennakkotilattavaksi Suomessa 27. lokakuuta ja sen myynti käynnistyy 3. marraskuuta. Laite tulee myyntiin harmaan ja hopean väreissä.

X-malli on juhlaversio, joka nimensä mukaisesti juhlistaa iPhonen 10-vuotista taivalta. Malliston ensimmäinen puhelin esiteltiin vuonna 2007.

Uusi tekniikka ja juhlamallin imago näkyy myös laitteen hinnassa. Suomessa iPhone X maksaa halvimmillaan 1179 euroa, jos valitsee 64 gigatavun muistivariantin. Kalliimpi 256 gigan malli maksaa peräti 1349 euroa. Kyseessä on kaikkien aikojen kallein iPhone-puhelin.

Ulkoisesti laite on täysin eri näköinen kuin aikaisemmat iPhonet. IPhone X:n etuosa on lähes kokonaan näyttöä. Kotinäppäintä ei enää ole vaan kotinäkymään siirrytään pyyhkäisemällä ylös näytön alalaidasta. Näytöllä on kokoa 5,8 tuumaa mutta itse puhelin ei ole merkittävästi iPhone 8:aa suurempi. Laitteen sivulla on painike, joka korvaa joitakin kotinäppäimen toimintoja.

Apple käyttää uutuudessaan oled-näyttöteknologiaa, jollainen on aikaisemmin nähty muun muassa LG:n puhelimissa. Apple nimittää näyttöteknologiaa "Super Retinaksi".

Kasvontunnistus myös hämärässä

Kokonaan uutta on myös tapa, jolla puhelimen näyttölukitus avataan. Apple on luopunut sormenjälkitunnistuksesta ja käyttää laitteessa Face ID -kasvontunnistusteknologiaa. Vaikka julkistustilaisuudessa kasvontunnistus petti kerran, Apple lupaa sen toimivan myös hämärässä. Applen mukaan kasvontunnistuksella saavutetaan selvästi parempi tietoturva verrattuna sormenjälkitunnistukseen. Samaa tunnistautumistapaa käytetään myös sovelluskaupassa ja maksamisessa. Lukituksen avaaminen toimii, kun käyttäjä pitää silmänsä auki ja suuntaa katseensa kohti puhelinta.

IPhone X:n rakenne on ruostumatonta terästä ja takaosa on lasia. Lasipinta mahdollistaa puhelimen lataamisen langattomasti.

Entä kamera?

X-mallissa on kaksoiskamera, jossa on kaksinkertainen optinen zoom. Kumpikin linssi on varustettu optisella kuvanvakaimella. IPhone 8:n tavoin myös X:ssä on 4K-kuvaustoiminto 60 kuvan sekuntinopeudella ja 1080p-videokuvausmahdollisuus 240 kuvan sekuntinopeudella.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Applen juhla-iPhone maksaa Suomessa yli 1300 euroa: Hyvästit kotinäppäimelle

Yrittäjät uutisarkisto - 12. Syyskuu 2017 - 22:46

Siinä missä tänään julkistettu iPhone 8 on vain päivitysmalli, iPhone X:n sisään amerikkalaisyhtiö on pakannut viimeisimmän teknisen osaamisensa.

Uutuus tulee ennakkotilattavaksi Suomessa 27. lokakuuta ja sen myynti käynnistyy 3. marraskuuta. Laite tulee myyntiin harmaan ja hopean väreissä.

X-malli on juhlaversio, joka nimensä mukaisesti juhlistaa iPhonen 10-vuotista taivalta. Malliston ensimmäinen puhelin esiteltiin vuonna 2007.

Uusi tekniikka ja juhlamallin imago näkyy myös laitteen hinnassa. Suomessa iPhone X maksaa halvimmillaan 1179 euroa, jos valitsee 64 gigatavun muistivariantin. Kalliimpi 256 gigan malli maksaa peräti 1349 euroa. Kyseessä on kaikkien aikojen kallein iPhone-puhelin.

Ulkoisesti laite on täysin eri näköinen kuin aikaisemmat iPhonet. IPhone X:n etuosa on lähes kokonaan näyttöä. Kotinäppäintä ei enää ole vaan kotinäkymään siirrytään pyyhkäisemällä ylös näytön alalaidasta. Näytöllä on kokoa 5,8 tuumaa mutta itse puhelin ei ole merkittävästi iPhone 8:aa suurempi. Laitteen sivulla on painike, joka korvaa joitakin kotinäppäimen toimintoja.

Apple käyttää uutuudessaan oled-näyttöteknologiaa, jollainen on aikaisemmin nähty muun muassa LG:n puhelimissa. Apple nimittää näyttöteknologiaa "Super Retinaksi".

Kasvontunnistus myös hämärässä

Kokonaan uutta on myös tapa, jolla puhelimen näyttölukitus avataan. Apple on luopunut sormenjälkitunnistuksesta ja käyttää laitteessa Face ID -kasvontunnistusteknologiaa. Vaikka julkistustilaisuudessa kasvontunnistus petti kerran, Apple lupaa sen toimivan myös hämärässä. Applen mukaan kasvontunnistuksella saavutetaan selvästi parempi tietoturva verrattuna sormenjälkitunnistukseen. Samaa tunnistautumistapaa käytetään myös sovelluskaupassa ja maksamisessa. Lukituksen avaaminen toimii, kun käyttäjä pitää silmänsä auki ja suuntaa katseensa kohti puhelinta.

IPhone X:n rakenne on ruostumatonta terästä ja takaosa on lasia. Lasipinta mahdollistaa puhelimen lataamisen langattomasti.

Entä kamera?

X-mallissa on kaksoiskamera, jossa on kaksinkertainen optinen zoom. Kumpikin linssi on varustettu optisella kuvanvakaimella. IPhone 8:n tavoin myös X:ssä on 4K-kuvaustoiminto 60 kuvan sekuntinopeudella ja 1080p-videokuvausmahdollisuus 240 kuvan sekuntinopeudella.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

Applen juhla-iPhone maksaa Suomessa yli 1300 euroa: Hyvästit kotinäppäimelle

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 12. Syyskuu 2017 - 22:46

Siinä missä tänään julkistettu iPhone 8 on vain päivitysmalli, iPhone X:n sisään amerikkalaisyhtiö on pakannut viimeisimmän teknisen osaamisensa.

Uutuus tulee ennakkotilattavaksi Suomessa 27. lokakuuta ja sen myynti käynnistyy 3. marraskuuta. Laite tulee myyntiin harmaan ja hopean väreissä.

X-malli on juhlaversio, joka nimensä mukaisesti juhlistaa iPhonen 10-vuotista taivalta. Malliston ensimmäinen puhelin esiteltiin vuonna 2007.

Uusi tekniikka ja juhlamallin imago näkyy myös laitteen hinnassa. Suomessa iPhone X maksaa halvimmillaan 1179 euroa, jos valitsee 64 gigatavun muistivariantin. Kalliimpi 256 gigan malli maksaa peräti 1349 euroa. Kyseessä on kaikkien aikojen kallein iPhone-puhelin.

Ulkoisesti laite on täysin eri näköinen kuin aikaisemmat iPhonet. IPhone X:n etuosa on lähes kokonaan näyttöä. Kotinäppäintä ei enää ole vaan kotinäkymään siirrytään pyyhkäisemällä ylös näytön alalaidasta. Näytöllä on kokoa 5,8 tuumaa mutta itse puhelin ei ole merkittävästi iPhone 8:aa suurempi. Laitteen sivulla on painike, joka korvaa joitakin kotinäppäimen toimintoja.

Apple käyttää uutuudessaan oled-näyttöteknologiaa, jollainen on aikaisemmin nähty muun muassa LG:n puhelimissa. Apple nimittää näyttöteknologiaa "Super Retinaksi".

Kasvontunnistus myös hämärässä

Kokonaan uutta on myös tapa, jolla puhelimen näyttölukitus avataan. Apple on luopunut sormenjälkitunnistuksesta ja käyttää laitteessa Face ID -kasvontunnistusteknologiaa. Vaikka julkistustilaisuudessa kasvontunnistus petti kerran, Apple lupaa sen toimivan myös hämärässä. Applen mukaan kasvontunnistuksella saavutetaan selvästi parempi tietoturva verrattuna sormenjälkitunnistukseen. Samaa tunnistautumistapaa käytetään myös sovelluskaupassa ja maksamisessa. Lukituksen avaaminen toimii, kun käyttäjä pitää silmänsä auki ja suuntaa katseensa kohti puhelinta.

IPhone X:n rakenne on ruostumatonta terästä ja takaosa on lasia. Lasipinta mahdollistaa puhelimen lataamisen langattomasti.

Entä kamera?

X-mallissa on kaksoiskamera, jossa on kaksinkertainen optinen zoom. Kumpikin linssi on varustettu optisella kuvanvakaimella. IPhone 8:n tavoin myös X:ssä on 4K-kuvaustoiminto 60 kuvan sekuntinopeudella ja 1080p-videokuvausmahdollisuus 240 kuvan sekuntinopeudella.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät

IPhone 8 esiteltiin – Tässä kaikki mitä Applen uutuuspuhelimesta tarvitsee tietää

Yrittäjät tiedotteet - 12. Syyskuu 2017 - 22:25

Apple on esitellyt odotetusti iPhone 8:n julkistustilaisuudessa upouudessa pääkonttorissaan Cupertinossa Los Angelesissa.

Puhelin tulee ensimmäisillä markkinoilla myyntiin 22. syyskuuta. Saatavuus Suomessa selviää piakkoin.

Mitä se maksaa?

IPhone 8 tulee Suomessa myyntiin lähiviikkoina 829 euron alkaen-hinnalla. Saataville tulee kaksi muistivaihtoehtoa, 64 ja 256 gigatavun versiot. Niistä jälkimmäinen maksaa 999 euroa.

Isomman iPhone 8 Plus -älypuhelimen hinta alkaa 939 eurosta. Isommalla 256 gigatavun muistilla varustetun Plus-mallin hinta on 1109 euroa.

Mitä uutta?

Ulkoisesti iPhone 8 eivät eroa ulkoisilta mitoiltaan edeltäjästään. Uutta on takaosan lasipinta, joka mahdollistaa langattoman latauksen. Näyttökoot ovat entisellään: iPhone 8:ssa on 4,7-tuumainen näyttö ja isommassa Plus-mallissa 5,5-tuumainen. Näyttötekniikka on kuitenkin uudistunut, sillä uusissä iPhone-malleissa on iPad Pro -tableteista tuttu True Tone -ominaisuus. Sen ansiosta näytön luettavuus paranee kirkkaassa valaistuksessa.

Molemmat mallit ovat edeltäjänsä tavoin vesitiiviitä. Laitteet tulevat myyntiin harmaan, hopean, ja kullan värisinä.

Puhelinten prosessoritehoa on kasvatettu uudella järjestelmäpiirillä. Laitteissa on myös uusi grafiikkasuoritin.

Millaiset kamerat?

IPhone 8:ssa on 12 megapikselin takakamera, joka on varustettu optisella kuvanvakaimella. Plus-mallissa on edeltäjän tapaan kaksoiskamera. Kameratekniikka laitteissa on parantunut muun muassa automaattitarkennuksen nopeuduttua. Videokuvaajat saattavat ilahtua 4K-kuvaustilasta 60 kuvan sekuntinopeudella.

Lisätty todellisuus tulee

Apple on kehittänyt iPhone 8:n kameran lisätyn todellisuuden sovelluksia silmällä pitäen. Kameroiden avulla puhelimella voi pelata uudenlaisia lisättyä todellisuutta (augmented reality) tukevia pelejä ja käyttää tekniikkaa tukevia muita sovelluksia. AR-teknologiaa varten iPhone 8:ssa on parannettu kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä