• strict warning: Non-static method view::load() should not be called statically in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/views.module on line 906.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_validate() should be compatible with views_handler::options_validate($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_handler_filter::options_submit() should be compatible with views_handler::options_submit($form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/handlers/views_handler_filter.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_style_default::options() should be compatible with views_object::options() in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_style_default.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_validate() should be compatible with views_plugin::options_validate(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.
  • strict warning: Declaration of views_plugin_row::options_submit() should be compatible with views_plugin::options_submit(&$form, &$form_state) in /home/rymattyl/public_html/sites/all/modules/views/plugins/views_plugin_row.inc on line 0.

Uutisten kerääjä

AAA-luokkaan kipusi 134 yritystä – katso lista

Yrittäjät uutisarkisto - 5. Huhtikuu 2018 - 15:11

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 30.3.-5.4. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 134 yritystä.

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

CrossFit Espoo Oy

2011

488000

50000

ESPOO

Jarkope Oy

1986

397000

19000

ESPOO

AL-Deko Oy

2015

719000

227000

ESPOO

Habitor Oy

2005

1894000

526000

ESPOO

HSP-Kuljetus Oy

2004

200000

29000

ESPOO

Oy Haveno Ab

1990

464000

43000

ESPOO

Priima Yrityspalvelu Oy

1992

2013000

124000

ESPOO

Tiger Security Oy

2013

188000

6000

ESPOO

Vaucon Oy

2008

221000

19000

ESPOO

Vimma Siivouspalvelut Oy

2015

206000

6000

HAMINA

Kaakon Alueverkko Oy

2015

4643000

644000

HARJAVALTA

Insteam Consulting Oy

2012

448000

156000

HEINOLA

Enekos Oy

1987

2430000

176000

HELSINKI

1298 Aku Niemi Oy

2014

742000

32000

HELSINKI

Accenture Services Oy

2003

35598000

5677000

HELSINKI

Hissi-Inssit Oy

2002

402000

86000

HELSINKI

Maalaus ja Saneeraus Selma Oy

2008

1581000

187000

HELSINKI

Mironi Oy

2016

197000

159000

HELSINKI

Dermanor Finland Oy

2008

897000

174000

HELSINKI

Esecom Oy

2002

1791000

226000

HELSINKI

Neutron Oy

1990

229000

143000

HELSINKI

Pevel Hill Oy

1989

4443000

1550000

HELSINKI

Premion Oy

2010

181000

8000

HELSINKI

Printix Oy

2007

884000

49000

HELSINKI

Printmoore Oy

2010

227000

6000

HELSINKI

Suomen Mainosverkkokauppa Oy

2014

233000

12000

HELSINKI

Torstenholm HC Oy

1995

1680000

373000

HELSINKI

Validius Group Oy

2014

338000

36000

HELSINKI

Frictape Net Oy

1997

5378000

1169000

HELSINKI

Jussi Hellsten Oy

2014

203000

46000

HELSINKI

Karucell Oy

2016

170000

99000

HELSINKI

Käännös-Aazet Oy

1978

806000

66000

HELSINKI

Mittapiha Oy

1987

441000

66000

HELSINKI

Sunside Catering Oy

1990

208000

38000

HELSINKI

Beatek Oy

2007

309000

29000

HELSINKI

JG Cars Oy

2012

463000

40000

HELSINKI

Jussin Kylpyhuoneservice Oy

2007

186000

12000

HELSINKI

Kivityö Granitix Oy

2005

366000

35000

HELSINKI

OBO Bettermann Oy

2000

4886000

414000

HELSINKI

S-Asiakaspalvelu Oy

2007

6327000

560000

HELSINKI

Suomen Jeanvernet Oy

2008

273000

17000

HELSINKI

Suomen Juristit Oy

2008

1809000

57000

HELSINKI

Taaleri Asuntorahasto VI hallinnointiyhtiö Oy

2012

839000

20000

HELSINKI

Ultraröntgen Matti Kestilä Oy

1989

610000

182000

HYVINKÄÄ

Comarcon Oy

2003

2055000

116000

HYVINKÄÄ

Vihertaso Oy

1983

1483000

339000

HYVINKÄÄ

NSD Consulting Oy

2012

2844000

431000

HÄMEENLINNA

Hämeen Laatukoneet Oy

2015

212000

24000

IITTI

Pohjanmäentien Hyvinvointi Oy

2010

353000

36000

IMATRA

Pelkolan Terästerminaali Oy

2003

190000

98000

IMATRA

Manlahden Metalli Oy

2000

742000

279000

ISOJOKI

Net Weld Oy

2005

418000

67000

JOENSUU

Erikoishammaslääkäri Maarit Pippola Mansikkapaikka Oy

2013

243000

63000

JYVÄSKYLÄ

Keski-Suomen Kylmälaitehuolto Oy

2015

391000

64000

JYVÄSKYLÄ

Lastensuojelu- ja perhepalvelut Pinna Oy

2010

269000

36000

JYVÄSKYLÄ

Movya Oy

2009

1118000

203000

KAARINA

Lindroosin Puutarha Oy

2003

3016000

431000

KAJAANI

Kajaanin OMT - Fysioterapia Oy

2004

30000

2000

KANKAANPÄÄ

Suomen Autopinnoite Oy

2016

231000

48000

KANKAANPÄÄ

Kuuskosket Oy

1993

261000

23000

KANNUS

Erkki Pajala Oy

1996

183000

32000

KAUNIAINEN

Alnet Oy

2013

1484000

316000

KERAVA

Premiumroof Oy

2015

188000

29000

KIRKKONUMMI

Oy Kiinteistöpalvelu ETS Fastighetsservice Ab

1993

1329000

152000

KIRKKONUMMI

TSO Consultants Ab

2015

187000

22000

KOKKOLA

Isoproto Oy

2013

365000

45000

KOKKOLA

Rahkosen Turkis Oy

1996

419000

109000

KOTKA

Ftalo Rakennus Oy

2016

378000

33000

KOUVOLA

Suomen Medispesialistit Oy

2004

348000

71000

KOUVOLA

Kvl Rengasteam Oy

2003

705000

42000

KOUVOLA

Tasoite ja Maalaus A & A Savinainen Oy

1984

508000

103000

KUOPIO

Tommin taksi Oy

2010

305000

19000

KUOPIO

Shimanski Oy

2005

5997000

863000

LAHTI

KARIPE OY

2016

334000

11000

LAHTI

Ortodens Oy

1966

171000

51000

LAHTI

Suomen Rakennusasiantuntijat Oy Lahti

2014

403000

32000

LAPPEENRANTA

Roister Global Oy

2009

400000

130000

LAUKAA

Rakennus ja Saumaus Sälli Oy

2004

450000

38000

LEMPÄÄLÄ

Lempäälän Rakentajat Oy

2009

2774000

236000

LOIMAA

VIP-Fil Oy

1991

212000

12000

LOIMAA

J&S Subcontracting Oy

2007

197000

34000

LOVIISA

PORVOON HENKILÖSTÖRAVINTOLA ROSMARIINI OY

2011

576000

9000

LUMIJOKI

LVI-Jptec Oy

2009

939000

112000

MAARIANHAMINA

Rökeri Kiosken Ab

2002

479000

33000

MAARIANHAMINA

Sektor Nordic Ab

2008

231000

149000

MASKU

Customare Oy

2016

319000

70000

MIKKELI

Mixsep Oy

1997

614000

75000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Sähköpalvelu Tuurala Oy

2007

197000

75000

NOKIA

BIZERTINOS OY

2016

224000

62000

NOKIA

Nokian Herkkutupa Oy

2013

269000

18000

ORIMATTILA

Synergy Partners Finland Oy

2010

211000

45000

OULU

Raident Oy

2016

266000

67000

OULU

Auvo Virpi Oy

2015

187000

98000

OULU

Oulun Caravanhuolto Oy

2014

288000

23000

PARIKKALA

Kaivurityö Löppönen Oy

2009

261000

113000

PARKANO

Parkano Steel Oy

1989

2580000

338000

PARKANO

Rakennus Vainionpää Oy

2014

193000

35000

PIEKSÄMÄKI

Pieksämäen Taksipalvelu Oy

2015

174000

37000

PIRKKALA

Hewix Oy

2009

2057000

404000

PORVOO

Cheminent Oy

2003

351000

60000

PYHÄJÄRVI

M-Solutions Oy

2016

243000

24000

RAISIO

Lavarunko Oy

2011

484000

57000

RAISIO

Taksi K. Salminen Oy

2013

209000

54000

RAUMA

RoRico Oy

2012

255000

63000

RAUMA

Rauman Sähkömetalli Oy

2001

234000

26000

RIIHIMÄKI

Kaltimo Oy

2004

549000

415000

ROVANIEMI

Kirkas-Siivous Oy

2001

657000

161000

ROVANIEMI

Eläinlääkäripalvelu Hännänhuippu Oy

2016

196000

26000

SEINÄJOKI

Lakeuden Lattia Oy

1978

2463000

283000

SIIKALATVA

Vaarin Verstas Oy

2008

262000

24000

SIPOO

Shovel Oy

2008

197000

39000

TAMPERE

Hammaslääkäripalvelu AM Oy

2006

188000

173000

TAMPERE

PJ Maa Partners Oy

2013

842000

258000

TAMPERE

Ikident Oy

2015

219000

10000

TAMPERE

Matkastudio Oy

2013

187000

3000

TAMPERE

Mech-Soft Oy

1992

245000

13000

TURKU

N Rent Oy

2013

1660000

155000

TURKU

Purtop Oy

2010

295000

33000

TURKU

Someco Oy

2012

1449000

176000

TURKU

Verhoomo Kuusivaara Oy

1984

189000

47000

TURKU

Suomen Rakennusasiantuntijat Oy Turku

2014

590000

60000

TURKU

Prinssimaku Oy

2015

177000

1000

TURKU

Radialis Oy

2008

174000

86000

VANTAA

IH-Kivi Oy

2005

180000

27000

VANTAA

Rakentajapalvelu JIIPEE Oy

2002

181000

29000

VANTAA

A & J Group of Finland Oy

2015

564000

60000

VANTAA

Gelato Consulting Oy

2007

199000

75000

VANTAA

KeMed Sport Oy

2014

181000

15000

VANTAA

Oy HWF Finland Ab

2013

3434000

352000

VANTAA

PIL Paloilmoitinliike Consulting Oy

2004

1597000

168000

VANTAA

Ymi Oy

2016

185000

59000

VIHTI

A-Factor Oy

2006

350000

165000

YLIVIESKA

Oy Pohjanmaan Ykkös Varaosakeskus

1999

1887000

82000

YLÖJÄRVI

Raudoitus P. Rintala Oy

1992

9846000

778000

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

AAA-luokkaan kipusi 134 yritystä – katso lista

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 5. Huhtikuu 2018 - 15:11

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 30.3.-5.4. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 134 yritystä.

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

CrossFit Espoo Oy

2011

488000

50000

ESPOO

Jarkope Oy

1986

397000

19000

ESPOO

AL-Deko Oy

2015

719000

227000

ESPOO

Habitor Oy

2005

1894000

526000

ESPOO

HSP-Kuljetus Oy

2004

200000

29000

ESPOO

Oy Haveno Ab

1990

464000

43000

ESPOO

Priima Yrityspalvelu Oy

1992

2013000

124000

ESPOO

Tiger Security Oy

2013

188000

6000

ESPOO

Vaucon Oy

2008

221000

19000

ESPOO

Vimma Siivouspalvelut Oy

2015

206000

6000

HAMINA

Kaakon Alueverkko Oy

2015

4643000

644000

HARJAVALTA

Insteam Consulting Oy

2012

448000

156000

HEINOLA

Enekos Oy

1987

2430000

176000

HELSINKI

1298 Aku Niemi Oy

2014

742000

32000

HELSINKI

Accenture Services Oy

2003

35598000

5677000

HELSINKI

Hissi-Inssit Oy

2002

402000

86000

HELSINKI

Maalaus ja Saneeraus Selma Oy

2008

1581000

187000

HELSINKI

Mironi Oy

2016

197000

159000

HELSINKI

Dermanor Finland Oy

2008

897000

174000

HELSINKI

Esecom Oy

2002

1791000

226000

HELSINKI

Neutron Oy

1990

229000

143000

HELSINKI

Pevel Hill Oy

1989

4443000

1550000

HELSINKI

Premion Oy

2010

181000

8000

HELSINKI

Printix Oy

2007

884000

49000

HELSINKI

Printmoore Oy

2010

227000

6000

HELSINKI

Suomen Mainosverkkokauppa Oy

2014

233000

12000

HELSINKI

Torstenholm HC Oy

1995

1680000

373000

HELSINKI

Validius Group Oy

2014

338000

36000

HELSINKI

Frictape Net Oy

1997

5378000

1169000

HELSINKI

Jussi Hellsten Oy

2014

203000

46000

HELSINKI

Karucell Oy

2016

170000

99000

HELSINKI

Käännös-Aazet Oy

1978

806000

66000

HELSINKI

Mittapiha Oy

1987

441000

66000

HELSINKI

Sunside Catering Oy

1990

208000

38000

HELSINKI

Beatek Oy

2007

309000

29000

HELSINKI

JG Cars Oy

2012

463000

40000

HELSINKI

Jussin Kylpyhuoneservice Oy

2007

186000

12000

HELSINKI

Kivityö Granitix Oy

2005

366000

35000

HELSINKI

OBO Bettermann Oy

2000

4886000

414000

HELSINKI

S-Asiakaspalvelu Oy

2007

6327000

560000

HELSINKI

Suomen Jeanvernet Oy

2008

273000

17000

HELSINKI

Suomen Juristit Oy

2008

1809000

57000

HELSINKI

Taaleri Asuntorahasto VI hallinnointiyhtiö Oy

2012

839000

20000

HELSINKI

Ultraröntgen Matti Kestilä Oy

1989

610000

182000

HYVINKÄÄ

Comarcon Oy

2003

2055000

116000

HYVINKÄÄ

Vihertaso Oy

1983

1483000

339000

HYVINKÄÄ

NSD Consulting Oy

2012

2844000

431000

HÄMEENLINNA

Hämeen Laatukoneet Oy

2015

212000

24000

IITTI

Pohjanmäentien Hyvinvointi Oy

2010

353000

36000

IMATRA

Pelkolan Terästerminaali Oy

2003

190000

98000

IMATRA

Manlahden Metalli Oy

2000

742000

279000

ISOJOKI

Net Weld Oy

2005

418000

67000

JOENSUU

Erikoishammaslääkäri Maarit Pippola Mansikkapaikka Oy

2013

243000

63000

JYVÄSKYLÄ

Keski-Suomen Kylmälaitehuolto Oy

2015

391000

64000

JYVÄSKYLÄ

Lastensuojelu- ja perhepalvelut Pinna Oy

2010

269000

36000

JYVÄSKYLÄ

Movya Oy

2009

1118000

203000

KAARINA

Lindroosin Puutarha Oy

2003

3016000

431000

KAJAANI

Kajaanin OMT - Fysioterapia Oy

2004

30000

2000

KANKAANPÄÄ

Suomen Autopinnoite Oy

2016

231000

48000

KANKAANPÄÄ

Kuuskosket Oy

1993

261000

23000

KANNUS

Erkki Pajala Oy

1996

183000

32000

KAUNIAINEN

Alnet Oy

2013

1484000

316000

KERAVA

Premiumroof Oy

2015

188000

29000

KIRKKONUMMI

Oy Kiinteistöpalvelu ETS Fastighetsservice Ab

1993

1329000

152000

KIRKKONUMMI

TSO Consultants Ab

2015

187000

22000

KOKKOLA

Isoproto Oy

2013

365000

45000

KOKKOLA

Rahkosen Turkis Oy

1996

419000

109000

KOTKA

Ftalo Rakennus Oy

2016

378000

33000

KOUVOLA

Suomen Medispesialistit Oy

2004

348000

71000

KOUVOLA

Kvl Rengasteam Oy

2003

705000

42000

KOUVOLA

Tasoite ja Maalaus A & A Savinainen Oy

1984

508000

103000

KUOPIO

Tommin taksi Oy

2010

305000

19000

KUOPIO

Shimanski Oy

2005

5997000

863000

LAHTI

KARIPE OY

2016

334000

11000

LAHTI

Ortodens Oy

1966

171000

51000

LAHTI

Suomen Rakennusasiantuntijat Oy Lahti

2014

403000

32000

LAPPEENRANTA

Roister Global Oy

2009

400000

130000

LAUKAA

Rakennus ja Saumaus Sälli Oy

2004

450000

38000

LEMPÄÄLÄ

Lempäälän Rakentajat Oy

2009

2774000

236000

LOIMAA

VIP-Fil Oy

1991

212000

12000

LOIMAA

J&S Subcontracting Oy

2007

197000

34000

LOVIISA

PORVOON HENKILÖSTÖRAVINTOLA ROSMARIINI OY

2011

576000

9000

LUMIJOKI

LVI-Jptec Oy

2009

939000

112000

MAARIANHAMINA

Rökeri Kiosken Ab

2002

479000

33000

MAARIANHAMINA

Sektor Nordic Ab

2008

231000

149000

MASKU

Customare Oy

2016

319000

70000

MIKKELI

Mixsep Oy

1997

614000

75000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Sähköpalvelu Tuurala Oy

2007

197000

75000

NOKIA

BIZERTINOS OY

2016

224000

62000

NOKIA

Nokian Herkkutupa Oy

2013

269000

18000

ORIMATTILA

Synergy Partners Finland Oy

2010

211000

45000

OULU

Raident Oy

2016

266000

67000

OULU

Auvo Virpi Oy

2015

187000

98000

OULU

Oulun Caravanhuolto Oy

2014

288000

23000

PARIKKALA

Kaivurityö Löppönen Oy

2009

261000

113000

PARKANO

Parkano Steel Oy

1989

2580000

338000

PARKANO

Rakennus Vainionpää Oy

2014

193000

35000

PIEKSÄMÄKI

Pieksämäen Taksipalvelu Oy

2015

174000

37000

PIRKKALA

Hewix Oy

2009

2057000

404000

PORVOO

Cheminent Oy

2003

351000

60000

PYHÄJÄRVI

M-Solutions Oy

2016

243000

24000

RAISIO

Lavarunko Oy

2011

484000

57000

RAISIO

Taksi K. Salminen Oy

2013

209000

54000

RAUMA

RoRico Oy

2012

255000

63000

RAUMA

Rauman Sähkömetalli Oy

2001

234000

26000

RIIHIMÄKI

Kaltimo Oy

2004

549000

415000

ROVANIEMI

Kirkas-Siivous Oy

2001

657000

161000

ROVANIEMI

Eläinlääkäripalvelu Hännänhuippu Oy

2016

196000

26000

SEINÄJOKI

Lakeuden Lattia Oy

1978

2463000

283000

SIIKALATVA

Vaarin Verstas Oy

2008

262000

24000

SIPOO

Shovel Oy

2008

197000

39000

TAMPERE

Hammaslääkäripalvelu AM Oy

2006

188000

173000

TAMPERE

PJ Maa Partners Oy

2013

842000

258000

TAMPERE

Ikident Oy

2015

219000

10000

TAMPERE

Matkastudio Oy

2013

187000

3000

TAMPERE

Mech-Soft Oy

1992

245000

13000

TURKU

N Rent Oy

2013

1660000

155000

TURKU

Purtop Oy

2010

295000

33000

TURKU

Someco Oy

2012

1449000

176000

TURKU

Verhoomo Kuusivaara Oy

1984

189000

47000

TURKU

Suomen Rakennusasiantuntijat Oy Turku

2014

590000

60000

TURKU

Prinssimaku Oy

2015

177000

1000

TURKU

Radialis Oy

2008

174000

86000

VANTAA

IH-Kivi Oy

2005

180000

27000

VANTAA

Rakentajapalvelu JIIPEE Oy

2002

181000

29000

VANTAA

A & J Group of Finland Oy

2015

564000

60000

VANTAA

Gelato Consulting Oy

2007

199000

75000

VANTAA

KeMed Sport Oy

2014

181000

15000

VANTAA

Oy HWF Finland Ab

2013

3434000

352000

VANTAA

PIL Paloilmoitinliike Consulting Oy

2004

1597000

168000

VANTAA

Ymi Oy

2016

185000

59000

VIHTI

A-Factor Oy

2006

350000

165000

YLIVIESKA

Oy Pohjanmaan Ykkös Varaosakeskus

1999

1887000

82000

YLÖJÄRVI

Raudoitus P. Rintala Oy

1992

9846000

778000

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kasvuyrityksille ennätysmäinen rahoituspotti – sijoituksia lähes 350 miljoonalla

Yrittäjät tiedotteet - 5. Huhtikuu 2018 - 13:36

Finnish Business Angels Network ry (FiBAN) ja Pääomasijoittajat ry ovat keränneet vuoden 2017 tilastot sijoituksista startup- ja kasvuyrityksiin Suomessa.
 
Tilastojen mukaan suomalaisiin startupeihin ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaissumma nousi uusiin ennätyslukemiin. Vuonna 2017 sijoituksia tehtiin 349 miljoonan euron edestä. Kotimaisten pääomasijoitusyhtiöiden osuus oli 59 miljoonaa ja bisnesenkeleiden suorien sijoitusten osuus 26 miljoonaa euroa. Ulkomaiset sijoittajat tekivät suoria sijoituksia kotimaisiin yrityksiin jo 208 miljoonalla eurolla. Tämä osoittaa pääomasijoitustoimialan kansainvälistyvän entisestään.

Vuonna 2017 suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden tekemien sijoitusten kokonaissumma laski 59 miljoonaan euroon. Tilastollisen muutoksen takaa löytyy luonnollinen kehityskulku, jossa kotimainen pääomasijoitusmarkkina muuttuu hiljalleen yksityisvetoisemmaksi. Samalla kun julkinen sektori on siirtänyt painotustaan suorista yrityssijoituksista VC (Venture Capital) -rahastojen rahastosijoittajana toimimiseen, yksityisen sektorin VC-sijoitukset suomalaisiin yrityksiin kasvoivat hienoisesti saavuttaen 52 miljoonan euron rajan. Suurinta kasvu on yritysten aivan aikaisimman siemenvaiheen kasvurahoituksessa.
 
Parhaimmat suomalaiset aikaisen vaiheen startupit ja aikaisen vaiheen kasvuyritykset onnistuivat houkuttelemaan ulkomaista pääomaa Suomeen 208 miljoonaa euroa. Rahoitusta hakevan yrittäjän kannalta muutos on merkittävä, sillä ulkomaisten sijoitusten summa kotimaisiin yrityksiin on lähes kymmenkertaistunut 2010-luvun aikana.
 
– Monissa tapauksissa kotimainen pääomasijoittaja on yritykselle tarvittava linkki kansainvälisiin pääomasijoittajiin, ja auttaa yritystä seuraavan rahoituskierroksen keräämisessä. Usein sopiva sijoittaja etsitään esimerkiksi markkinalta, jonne suomalainen yritys ajattelee seuraavaksi laajentuvansa, jolloin verkostoissa siirtyy paitsi rahaa myös osaamista, Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta kommentoi.
  
Myös rahastosijoittajat uskovat pääomasijoitusalan kilpailukykyisen kasvun rakentamisen kykyyn yhä vahvemmin. Vuonna 2017 sijoitettavia varoja kerättiin kotimaisiin VC -rahastoihin ennätysmäärä sitten vuoden 2008, yhteensä 169 miljoonaa euroa.

Sekä enkelisijoittajat että pääomasijoittajat antavat aikaisen vaiheen startupeille ja kasvuyrityksille aktiivisen tukensa esimerkiksi strategisen osaamisen, toimialakohtaisen tiedon, verkostojen sekä lisä- tai jatkorahoituksen muodossa.

Kuva: Pääomasijoittajat ry

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kasvuyrityksille ennätysmäinen rahoituspotti – sijoituksia lähes 350 miljoonalla

Yrittäjät uutisarkisto - 5. Huhtikuu 2018 - 13:36

Finnish Business Angels Network ry (FiBAN) ja Pääomasijoittajat ry ovat keränneet vuoden 2017 tilastot sijoituksista startup- ja kasvuyrityksiin Suomessa.
 
Tilastojen mukaan suomalaisiin startupeihin ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaissumma nousi uusiin ennätyslukemiin. Vuonna 2017 sijoituksia tehtiin 349 miljoonan euron edestä. Kotimaisten pääomasijoitusyhtiöiden osuus oli 59 miljoonaa ja bisnesenkeleiden suorien sijoitusten osuus 26 miljoonaa euroa. Ulkomaiset sijoittajat tekivät suoria sijoituksia kotimaisiin yrityksiin jo 208 miljoonalla eurolla. Tämä osoittaa pääomasijoitustoimialan kansainvälistyvän entisestään.

Vuonna 2017 suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden tekemien sijoitusten kokonaissumma laski 59 miljoonaan euroon. Tilastollisen muutoksen takaa löytyy luonnollinen kehityskulku, jossa kotimainen pääomasijoitusmarkkina muuttuu hiljalleen yksityisvetoisemmaksi. Samalla kun julkinen sektori on siirtänyt painotustaan suorista yrityssijoituksista VC (Venture Capital) -rahastojen rahastosijoittajana toimimiseen, yksityisen sektorin VC-sijoitukset suomalaisiin yrityksiin kasvoivat hienoisesti saavuttaen 52 miljoonan euron rajan. Suurinta kasvu on yritysten aivan aikaisimman siemenvaiheen kasvurahoituksessa.
 
Parhaimmat suomalaiset aikaisen vaiheen startupit ja aikaisen vaiheen kasvuyritykset onnistuivat houkuttelemaan ulkomaista pääomaa Suomeen 208 miljoonaa euroa. Rahoitusta hakevan yrittäjän kannalta muutos on merkittävä, sillä ulkomaisten sijoitusten summa kotimaisiin yrityksiin on lähes kymmenkertaistunut 2010-luvun aikana.
 
– Monissa tapauksissa kotimainen pääomasijoittaja on yritykselle tarvittava linkki kansainvälisiin pääomasijoittajiin, ja auttaa yritystä seuraavan rahoituskierroksen keräämisessä. Usein sopiva sijoittaja etsitään esimerkiksi markkinalta, jonne suomalainen yritys ajattelee seuraavaksi laajentuvansa, jolloin verkostoissa siirtyy paitsi rahaa myös osaamista, Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta kommentoi.
  
Myös rahastosijoittajat uskovat pääomasijoitusalan kilpailukykyisen kasvun rakentamisen kykyyn yhä vahvemmin. Vuonna 2017 sijoitettavia varoja kerättiin kotimaisiin VC -rahastoihin ennätysmäärä sitten vuoden 2008, yhteensä 169 miljoonaa euroa.

Sekä enkelisijoittajat että pääomasijoittajat antavat aikaisen vaiheen startupeille ja kasvuyrityksille aktiivisen tukensa esimerkiksi strategisen osaamisen, toimialakohtaisen tiedon, verkostojen sekä lisä- tai jatkorahoituksen muodossa.

Kuva: Pääomasijoittajat ry

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Kasvuyrityksille ennätysmäinen rahoituspotti – sijoituksia lähes 350 miljoonalla

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 5. Huhtikuu 2018 - 13:36

Finnish Business Angels Network ry (FiBAN) ja Pääomasijoittajat ry ovat keränneet vuoden 2017 tilastot sijoituksista startup- ja kasvuyrityksiin Suomessa.
 
Tilastojen mukaan suomalaisiin startupeihin ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaissumma nousi uusiin ennätyslukemiin. Vuonna 2017 sijoituksia tehtiin 349 miljoonan euron edestä. Kotimaisten pääomasijoitusyhtiöiden osuus oli 59 miljoonaa ja bisnesenkeleiden suorien sijoitusten osuus 26 miljoonaa euroa. Ulkomaiset sijoittajat tekivät suoria sijoituksia kotimaisiin yrityksiin jo 208 miljoonalla eurolla. Tämä osoittaa pääomasijoitustoimialan kansainvälistyvän entisestään.

Vuonna 2017 suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden tekemien sijoitusten kokonaissumma laski 59 miljoonaan euroon. Tilastollisen muutoksen takaa löytyy luonnollinen kehityskulku, jossa kotimainen pääomasijoitusmarkkina muuttuu hiljalleen yksityisvetoisemmaksi. Samalla kun julkinen sektori on siirtänyt painotustaan suorista yrityssijoituksista VC (Venture Capital) -rahastojen rahastosijoittajana toimimiseen, yksityisen sektorin VC-sijoitukset suomalaisiin yrityksiin kasvoivat hienoisesti saavuttaen 52 miljoonan euron rajan. Suurinta kasvu on yritysten aivan aikaisimman siemenvaiheen kasvurahoituksessa.
 
Parhaimmat suomalaiset aikaisen vaiheen startupit ja aikaisen vaiheen kasvuyritykset onnistuivat houkuttelemaan ulkomaista pääomaa Suomeen 208 miljoonaa euroa. Rahoitusta hakevan yrittäjän kannalta muutos on merkittävä, sillä ulkomaisten sijoitusten summa kotimaisiin yrityksiin on lähes kymmenkertaistunut 2010-luvun aikana.
 
– Monissa tapauksissa kotimainen pääomasijoittaja on yritykselle tarvittava linkki kansainvälisiin pääomasijoittajiin, ja auttaa yritystä seuraavan rahoituskierroksen keräämisessä. Usein sopiva sijoittaja etsitään esimerkiksi markkinalta, jonne suomalainen yritys ajattelee seuraavaksi laajentuvansa, jolloin verkostoissa siirtyy paitsi rahaa myös osaamista, Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta kommentoi.
  
Myös rahastosijoittajat uskovat pääomasijoitusalan kilpailukykyisen kasvun rakentamisen kykyyn yhä vahvemmin. Vuonna 2017 sijoitettavia varoja kerättiin kotimaisiin VC -rahastoihin ennätysmäärä sitten vuoden 2008, yhteensä 169 miljoonaa euroa.

Sekä enkelisijoittajat että pääomasijoittajat antavat aikaisen vaiheen startupeille ja kasvuyrityksille aktiivisen tukensa esimerkiksi strategisen osaamisen, toimialakohtaisen tiedon, verkostojen sekä lisä- tai jatkorahoituksen muodossa.

Kuva: Pääomasijoittajat ry

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yritystukien uudistus karahti kiville: "Kova pettymys, paluu nollapisteeseen"

Yrittäjät tiedotteet - 5. Huhtikuu 2018 - 13:06

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen oli mukana äänivallattomana pysyvänä asiantuntijana kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk) vetämässä parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä. Hän toivoi kunnianhimoista ratkaisua yritystukien uudistamiseen.

Pekkarinen joutui kuitenkin kertomaan tänään, ettei työryhmä päässyt yhteisymmärrykseen 300 miljoonan euron suuruisten tukien "uudelleensuuntaamisesta" eikä myöskään tukien leikkaamisesta.  Suomen Yrittäjien arvion mukaan oikean kokoluokan uudistus pidemmällä aikavälillä olisi noin puolen miljardin euron luokkaa. 

– Oltiin erittäin lähellä löytää yhteisymmärrys, mutta ei sitten kuitenkaan löydetty. Siinä oli monta syytä ja tekijää, Pekkarinen kommentoi tuoreeltaan STT:lle.

Yksimielisyys saavutettiin uusien ja vanhojen yritystukien arvioinnin vaatimasta yhtenäisestä kriteeristöstä.

– Oma roolini työryhmässä oli tarjota informaatiota ja esittää näkökohtia, jotka eivät välttämättä nouse esille parlamentaarikoiden keskustelussa. Olen henkilökohtaisestikin hyvin pettynyt lopputulokseen, Mika Kuismanen myöntää.

"Uskallus puuttui"

Kuismanen haluaisi kohdentaa tuki jatkossa etenkin talouden uudistamista edesauttaviin kohteisiin kuten tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hän pitää lopputulosta turhauttavana, koska työtä tehtiin lähes puoli vuotta.

– Asian eteen käytiin hyvää keskustelua ja paneuduttiin asioihin. Sitten uskallus tehdä päätös puuttui ja palattiin takaisin nollapisteeseen. Ei saatu mitään muuta aikaan kuin kriteeristö, joka sinänsä on hyvä ja käyttökelpoinen.

Kuismanen ei enää kannata uutta parlamentaarista työryhmää.

– Uusi yritys parlamentaarisella ryhmällä ei ole hyvä idea. Hallituksen täytyy ottaa johtajuus ja tehdä poliittinen päätös siitä, miten yritystukia jaetaan ja mitkä ovat niiden kriteerit. Parlamentaarisessa ryhmässä asemoidutaan helposti vartioimaan omien eturyhmien etuja. Jos energia-asioissa ei liikuta, sitten ei liikuta maatalousasioissakaan tai päinvastoin. Homma menee kyttäyspeliksi.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen on pettynyt siihen, että pk-yrityksiä syrjivät ja kilpailua vääristävät tuet saavat jatkua.

– Näistä esimerkkinä teollisuuden energiaveron palautukset, joita jaetaan vain suurimmille yrityksille, Seppänen sanoo.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yritystukien uudistus karahti kiville: "Kova pettymys, paluu nollapisteeseen"

Yrittäjät uutisarkisto - 5. Huhtikuu 2018 - 13:06

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen oli mukana äänivallattomana pysyvänä asiantuntijana kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk) vetämässä parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä. Hän toivoi kunnianhimoista ratkaisua yritystukien uudistamiseen.

Pekkarinen joutui kuitenkin kertomaan tänään, ettei työryhmä päässyt yhteisymmärrykseen 300 miljoonan euron suuruisten tukien "uudelleensuuntaamisesta" eikä myöskään tukien leikkaamisesta.  Suomen Yrittäjien arvion mukaan oikean kokoluokan uudistus pidemmällä aikavälillä olisi noin puolen miljardin euron luokkaa. 

– Oltiin erittäin lähellä löytää yhteisymmärrys, mutta ei sitten kuitenkaan löydetty. Siinä oli monta syytä ja tekijää, Pekkarinen kommentoi tuoreeltaan STT:lle.

Yksimielisyys saavutettiin uusien ja vanhojen yritystukien arvioinnin vaatimasta yhtenäisestä kriteeristöstä.

– Oma roolini työryhmässä oli tarjota informaatiota ja esittää näkökohtia, jotka eivät välttämättä nouse esille parlamentaarikoiden keskustelussa. Olen henkilökohtaisestikin hyvin pettynyt lopputulokseen, Mika Kuismanen myöntää.

"Uskallus puuttui"

Kuismanen haluaisi kohdentaa tuki jatkossa etenkin talouden uudistamista edesauttaviin kohteisiin kuten tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hän pitää lopputulosta turhauttavana, koska työtä tehtiin lähes puoli vuotta.

– Asian eteen käytiin hyvää keskustelua ja paneuduttiin asioihin. Sitten uskallus tehdä päätös puuttui ja palattiin takaisin nollapisteeseen. Ei saatu mitään muuta aikaan kuin kriteeristö, joka sinänsä on hyvä ja käyttökelpoinen.

Kuismanen ei enää kannata uutta parlamentaarista työryhmää.

– Uusi yritys parlamentaarisella ryhmällä ei ole hyvä idea. Hallituksen täytyy ottaa johtajuus ja tehdä poliittinen päätös siitä, miten yritystukia jaetaan ja mitkä ovat niiden kriteerit. Parlamentaarisessa ryhmässä asemoidutaan helposti vartioimaan omien eturyhmien etuja. Jos energia-asioissa ei liikuta, sitten ei liikuta maatalousasioissakaan tai päinvastoin. Homma menee kyttäyspeliksi.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen on pettynyt siihen, että pk-yrityksiä syrjivät ja kilpailua vääristävät tuet saavat jatkua.

– Näistä esimerkkinä teollisuuden energiaveron palautukset, joita jaetaan vain suurimmille yrityksille, Seppänen sanoo.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yritystukien uudistus karahti kiville: "Kova pettymys, paluu nollapisteeseen"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 5. Huhtikuu 2018 - 13:06

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen oli mukana äänivallattomana pysyvänä asiantuntijana kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk) vetämässä parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä. Hän toivoi kunnianhimoista ratkaisua yritystukien uudistamiseen.

Pekkarinen joutui kuitenkin kertomaan tänään, ettei työryhmä päässyt yhteisymmärrykseen 300 miljoonan euron suuruisten tukien "uudelleensuuntaamisesta" eikä myöskään tukien leikkaamisesta.  Suomen Yrittäjien arvion mukaan oikean kokoluokan uudistus pidemmällä aikavälillä olisi noin puolen miljardin euron luokkaa. 

– Oltiin erittäin lähellä löytää yhteisymmärrys, mutta ei sitten kuitenkaan löydetty. Siinä oli monta syytä ja tekijää, Pekkarinen kommentoi tuoreeltaan STT:lle.

Yksimielisyys saavutettiin uusien ja vanhojen yritystukien arvioinnin vaatimasta yhtenäisestä kriteeristöstä.

– Oma roolini työryhmässä oli tarjota informaatiota ja esittää näkökohtia, jotka eivät välttämättä nouse esille parlamentaarikoiden keskustelussa. Olen henkilökohtaisestikin hyvin pettynyt lopputulokseen, Mika Kuismanen myöntää.

"Uskallus puuttui"

Kuismanen haluaisi kohdentaa tuki jatkossa etenkin talouden uudistamista edesauttaviin kohteisiin kuten tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hän pitää lopputulosta turhauttavana, koska työtä tehtiin lähes puoli vuotta.

– Asian eteen käytiin hyvää keskustelua ja paneuduttiin asioihin. Sitten uskallus tehdä päätös puuttui ja palattiin takaisin nollapisteeseen. Ei saatu mitään muuta aikaan kuin kriteeristö, joka sinänsä on hyvä ja käyttökelpoinen.

Kuismanen ei enää kannata uutta parlamentaarista työryhmää.

– Uusi yritys parlamentaarisella ryhmällä ei ole hyvä idea. Hallituksen täytyy ottaa johtajuus ja tehdä poliittinen päätös siitä, miten yritystukia jaetaan ja mitkä ovat niiden kriteerit. Parlamentaarisessa ryhmässä asemoidutaan helposti vartioimaan omien eturyhmien etuja. Jos energia-asioissa ei liikuta, sitten ei liikuta maatalousasioissakaan tai päinvastoin. Homma menee kyttäyspeliksi.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen on pettynyt siihen, että pk-yrityksiä syrjivät ja kilpailua vääristävät tuet saavat jatkua.

– Näistä esimerkkinä teollisuuden energiaveron palautukset, joita jaetaan vain suurimmille yrityksille, Seppänen sanoo.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tallenne kertoo kaiken oleellisen: Näin luettelofirma yrittää vedättää yrittäjää

Yrittäjät tiedotteet - 5. Huhtikuu 2018 - 11:17

Viime vuosina erilaiset luettelopalveluita verkossa tarjoavat yritykset ovat lähestyneet yrittäjiä lähettämällä perusteettomia laskuja. Mediassa on uutisoitu muun muassa Directan, Pirkanmaan Puhelinluettelon ja Suomen Yritysrekisteri SYRin toiminnasta. Vuonna 2016 Korkein oikeus kovensi  hovioikeuden päätöstä ja tuomitsi Directan entisen toimitusjohtajan kolmen vuoden liiketoimintakieltoon. Directa oli lähettänyt tuhansia huijauslaskuja yrityksille.

Huijauksia on yritetty tehdä lähettämällä yrityksiin laskuja palveluista, joita yritykset eivät ole tilanneet. Reklamaatiotapauksissa luettelopöalveluyritys on saattanut viitata aikaisemmin käytyyn, nauhoitettuun puhelinkeskusteluun, jossa myyjä on epäselvästi vahvistanut kaupan. Usein näissä tapauksissa yrittäjä ei ole vahvistanut selkeästi kauppaa omalta osaltaan, mikä osaltaan estää sopimuksen syntymisen.

Pahimmillaan yritys on saattanut joutua huijauslaskukierteeseen, josta on vaikea päästä irti.

Tamperelainen yrittäjä tallensi äskettäin luettelopalvelusta tulleen myyntipuhelun, josta käy hyvin ilmi toiminnan epämääräinen luonne. Stara uutisoi tapauksesta ja julkaisi videon myyntipuhelusta sekä reklamaatiopuhelun äänitteen.

Tallenteiden perusteella asiakkaalle väitetään viimeiseen asti sopimuksen syntyneen, vaikka yrittäjä ei ole missään vaiheessa tilannut palvelua.

Puhelutallenteen voi kuunnella täältä.

Muista oikeutesi – Toimi näin

Huijauslasku voi olla naamioitu perintäkirjeeksi tai viranomaisen lähettämäksi. Huijauksille tyypillistä on, että laskun merkinnät ovat usein puutteellisia tai virheellisiä eikä lähettäjään saa yhteyttä. Laskun maksuaika saattaa olla epätavallisen lyhyt. Yrityksen kannattaa määritellä tarkoin yrityshakemistot, joita halutaan käyttää.

Näin vältyt pahimmalta:

1. Älä sitoudu puhelimessa tilauksiin. Vaadi tilauksista kirjallinen tarjous, jossa on mukana sopimusehdot.

2. Tutustu näihin ehtoihin huolellisesti. Laskun tulee aina perustua sopimukseen.

3. Reklamaatiotapauksessa pyydä kirjallisesti nauhoite käydyistä puhelinkeskusteluista. Mikäli et saa nauhoitetta, ota yhteyttä tietosuojavaltuutettuun.

4. Jos laskussa viitataan sopimukseen tai tilaukseen, sopimusehtojen täytyy olla saatavissa.

5. Dokumentoi aina käymäsi kirjeenvaihto.

6. Jos saat perintäkirjeen, tee siitä kirjallinen ilmoitus perintätoimistolla ja ilmoita, että et ole tehnyt sopimusta laskuttajan kanssa. Liitä ilmoitukseen kaikki tarvittavat dokumentit.

7. Tee tarvittaessa tutkintapyyntö poliisille.

8. Jos koet joutuneesi huijauksen kohteeksi, voit ottaa yhteyttä Suomen Yrittäjien neuvontaan. Reklamaatio epäselvästä laskusta kannattaa tehdä välittömästi.

Katso täältä Yrittäjän ABC koskien harhaanjohtavaa markkinointia!

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tallenne kertoo kaiken oleellisen: Näin luettelofirma yrittää vedättää yrittäjää

Yrittäjät uutisarkisto - 5. Huhtikuu 2018 - 11:17

Viime vuosina erilaiset luettelopalveluita verkossa tarjoavat yritykset ovat lähestyneet yrittäjiä lähettämällä perusteettomia laskuja. Mediassa on uutisoitu muun muassa Directan, Pirkanmaan Puhelinluettelon ja Suomen Yritysrekisteri SYRin toiminnasta. Vuonna 2016 Korkein oikeus kovensi  hovioikeuden päätöstä ja tuomitsi Directan entisen toimitusjohtajan kolmen vuoden liiketoimintakieltoon. Directa oli lähettänyt tuhansia huijauslaskuja yrityksille.

Huijauksia on yritetty tehdä lähettämällä yrityksiin laskuja palveluista, joita yritykset eivät ole tilanneet. Reklamaatiotapauksissa luettelopöalveluyritys on saattanut viitata aikaisemmin käytyyn, nauhoitettuun puhelinkeskusteluun, jossa myyjä on epäselvästi vahvistanut kaupan. Usein näissä tapauksissa yrittäjä ei ole vahvistanut selkeästi kauppaa omalta osaltaan, mikä osaltaan estää sopimuksen syntymisen.

Pahimmillaan yritys on saattanut joutua huijauslaskukierteeseen, josta on vaikea päästä irti.

Tamperelainen yrittäjä tallensi äskettäin luettelopalvelusta tulleen myyntipuhelun, josta käy hyvin ilmi toiminnan epämääräinen luonne. Stara uutisoi tapauksesta ja julkaisi videon myyntipuhelusta sekä reklamaatiopuhelun äänitteen.

Tallenteiden perusteella asiakkaalle väitetään viimeiseen asti sopimuksen syntyneen, vaikka yrittäjä ei ole missään vaiheessa tilannut palvelua.

Puhelutallenteen voi kuunnella täältä.

Muista oikeutesi – Toimi näin

Huijauslasku voi olla naamioitu perintäkirjeeksi tai viranomaisen lähettämäksi. Huijauksille tyypillistä on, että laskun merkinnät ovat usein puutteellisia tai virheellisiä eikä lähettäjään saa yhteyttä. Laskun maksuaika saattaa olla epätavallisen lyhyt. Yrityksen kannattaa määritellä tarkoin yrityshakemistot, joita halutaan käyttää.

Näin vältyt pahimmalta:

1. Älä sitoudu puhelimessa tilauksiin. Vaadi tilauksista kirjallinen tarjous, jossa on mukana sopimusehdot.

2. Tutustu näihin ehtoihin huolellisesti. Laskun tulee aina perustua sopimukseen.

3. Reklamaatiotapauksessa pyydä kirjallisesti nauhoite käydyistä puhelinkeskusteluista. Mikäli et saa nauhoitetta, ota yhteyttä tietosuojavaltuutettuun.

4. Jos laskussa viitataan sopimukseen tai tilaukseen, sopimusehtojen täytyy olla saatavissa.

5. Dokumentoi aina käymäsi kirjeenvaihto.

6. Jos saat perintäkirjeen, tee siitä kirjallinen ilmoitus perintätoimistolla ja ilmoita, että et ole tehnyt sopimusta laskuttajan kanssa. Liitä ilmoitukseen kaikki tarvittavat dokumentit.

7. Tee tarvittaessa tutkintapyyntö poliisille.

8. Jos koet joutuneesi huijauksen kohteeksi, voit ottaa yhteyttä Suomen Yrittäjien neuvontaan. Reklamaatio epäselvästä laskusta kannattaa tehdä välittömästi.

Katso täältä Yrittäjän ABC koskien harhaanjohtavaa markkinointia!

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Tallenne kertoo kaiken oleellisen: Näin luettelofirma yrittää vedättää yrittäjää

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 5. Huhtikuu 2018 - 11:17

Viime vuosina erilaiset luettelopalveluita verkossa tarjoavat yritykset ovat lähestyneet yrittäjiä lähettämällä perusteettomia laskuja. Mediassa on uutisoitu muun muassa Directan, Pirkanmaan Puhelinluettelon ja Suomen Yritysrekisteri SYRin toiminnasta. Vuonna 2016 Korkein oikeus kovensi  hovioikeuden päätöstä ja tuomitsi Directan entisen toimitusjohtajan kolmen vuoden liiketoimintakieltoon. Directa oli lähettänyt tuhansia huijauslaskuja yrityksille.

Huijauksia on yritetty tehdä lähettämällä yrityksiin laskuja palveluista, joita yritykset eivät ole tilanneet. Reklamaatiotapauksissa luettelopöalveluyritys on saattanut viitata aikaisemmin käytyyn, nauhoitettuun puhelinkeskusteluun, jossa myyjä on epäselvästi vahvistanut kaupan. Usein näissä tapauksissa yrittäjä ei ole vahvistanut selkeästi kauppaa omalta osaltaan, mikä osaltaan estää sopimuksen syntymisen.

Pahimmillaan yritys on saattanut joutua huijauslaskukierteeseen, josta on vaikea päästä irti.

Tamperelainen yrittäjä tallensi äskettäin luettelopalvelusta tulleen myyntipuhelun, josta käy hyvin ilmi toiminnan epämääräinen luonne. Stara uutisoi tapauksesta ja julkaisi videon myyntipuhelusta sekä reklamaatiopuhelun äänitteen.

Tallenteiden perusteella asiakkaalle väitetään viimeiseen asti sopimuksen syntyneen, vaikka yrittäjä ei ole missään vaiheessa tilannut palvelua.

Puhelutallenteen voi kuunnella täältä.

Muista oikeutesi – Toimi näin

Huijauslasku voi olla naamioitu perintäkirjeeksi tai viranomaisen lähettämäksi. Huijauksille tyypillistä on, että laskun merkinnät ovat usein puutteellisia tai virheellisiä eikä lähettäjään saa yhteyttä. Laskun maksuaika saattaa olla epätavallisen lyhyt. Yrityksen kannattaa määritellä tarkoin yrityshakemistot, joita halutaan käyttää.

Näin vältyt pahimmalta:

1. Älä sitoudu puhelimessa tilauksiin. Vaadi tilauksista kirjallinen tarjous, jossa on mukana sopimusehdot.

2. Tutustu näihin ehtoihin huolellisesti. Laskun tulee aina perustua sopimukseen.

3. Reklamaatiotapauksessa pyydä kirjallisesti nauhoite käydyistä puhelinkeskusteluista. Mikäli et saa nauhoitetta, ota yhteyttä tietosuojavaltuutettuun.

4. Jos laskussa viitataan sopimukseen tai tilaukseen, sopimusehtojen täytyy olla saatavissa.

5. Dokumentoi aina käymäsi kirjeenvaihto.

6. Jos saat perintäkirjeen, tee siitä kirjallinen ilmoitus perintätoimistolla ja ilmoita, että et ole tehnyt sopimusta laskuttajan kanssa. Liitä ilmoitukseen kaikki tarvittavat dokumentit.

7. Tee tarvittaessa tutkintapyyntö poliisille.

8. Jos koet joutuneesi huijauksen kohteeksi, voit ottaa yhteyttä Suomen Yrittäjien neuvontaan. Reklamaatio epäselvästä laskusta kannattaa tehdä välittömästi.

Katso täältä Yrittäjän ABC koskien harhaanjohtavaa markkinointia!

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin konkurssi opetti it-osaajaa: "Pahin virhe on peitellä tilannetta"

Yrittäjät tiedotteet - 5. Huhtikuu 2018 - 9:39

Taloussanomien haastattelussa Peter Lindberg kertoo vaikeista ajoista, jolloin hänen luotsaamansa startup Apped ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja lopulta konkurssiin.

Lindberg johti perustamaansa Apped-startupia parisen vuotta. Sen jälkeen esteet nousivat liian korkeiksi.

Lindberg ei halunnut missään vaiheessa salata yrityksen tilannetta vaan oli avoimesti yhteydessä sidosryhmiin. Vaikeinakaan aikoina mies ei halunnut vaarantaa perheensä hyvinvointia.

Appedin liiketoiminta-ideana oli helpottaa digitaalista integraatiota yrityksen sisällä. Kun käyttäjä kirjautui Apped-sovellukseen, sovellus pystyi näkemään, mihin yrityksen järjestelmiin kyseisellä henkilöllä on oikeudet ja haki sieltä tarvittavat datan.

– Isot integraatioprojektit voivat maksaa satoja tuhansia tai miljoonia euroja. Me olisimme fundamentaalisesti muuttaneet sen niin, että yhteydet luodaan reaaliajassa minimaalisilla kustannuksilla, Lindberg kertoo lehden haastattelussa.

Appedin alkutaival oli lupaava, sillä yritys sai runsaasti medianäkyvyyttä myös ulkomailla ja siitä kiinnostui useampi suomalainen pörssiyhtiö.

– Moni asia meni hyvin, saimme julkaistua tuotteita ulos ja meillä oli satoja yrityskäyttäjiä ja tuhannet ihmiset käyttivät ensimmäistä sovellustamme. Startup-mielessä pääsimme aika pitkälle, mutta emme kuitenkaan saaneet riittävästi kassavirtaa, Lindberg jatkaa haastattelussa.

"Vaikeita keskusteluja"

Yksi ongelma liittyi yrityksen rahoitusrakenteeseen. Operatiiviselle johdolla oli alle 20 prosentin omistus, mikä oli ongelma rahoittajille. Toisin sanoen omistusta oli luovutettu liikaa ulos yrityksestä.

Viime vuoden kesällä ongelmat kasvoivat niin suuriksi, että Lindberg päätti antaa periksi.

– Omat patterit alkoivat loppua. Lisäksi meillä oli kotona terveysmurheita. Kun luottokortti oli vähän väliä punaisella ja perheen asioista olisi pitänyt pitää huolta, niin siinä vaiheessa alkoi oma selkä katketa, hän kertoo.

Kun yrityksen rahat alkoivat loppua, Lindberg ilmoitti yrityksen muulle johdolle, että Appedin tie alkaa olla lopussa. Seurasi vaikeita keskusteluja. Lindbergin mukaan suurin osa ihmisistä ymmärsi tilanteen. Hänelle itselleen vaikeinta oli luovuttaminen.

– Olen tottunut siihen, että vien asiat aina loppuun enkä luovuta ikinä. Se oli konkurssissa kovin paikka, että piti lyödä hanskat tiskiin.

Asiat alkoivat kääntyä kohti parempaa, kun Lindberg sai työtarjouksia. Nykyisin hän työskentelee it-asiantuntijapalveluita tarjoavan Reaktorin palveluksessa johtajana.

Kokemus opetti paljon. Muun muassa sen, että pahinta on tilanteen peittely silloin, kun yritys on pahoissa vaikeuksissa.

– Siten polttaa vain enemmän siltoja takanaan. Kun miettii yrittäjyyden ekosysteemiä, iso osa asioista perustuu luottamukseen. Suomi on hyvin pieni markkina. Omaa uskottavuuttaan ei kannata menettää.

Kuva: Kuvakaappaus (Apped.com)

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin konkurssi opetti it-osaajaa: "Pahin virhe on peitellä tilannetta"

Yrittäjät uutisarkisto - 5. Huhtikuu 2018 - 9:39

Taloussanomien haastattelussa Peter Lindberg kertoo vaikeista ajoista, jolloin hänen luotsaamansa startup Apped ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja lopulta konkurssiin.

Lindberg johti perustamaansa Apped-startupia parisen vuotta. Sen jälkeen esteet nousivat liian korkeiksi.

Lindberg ei halunnut missään vaiheessa salata yrityksen tilannetta vaan oli avoimesti yhteydessä sidosryhmiin. Vaikeinakaan aikoina mies ei halunnut vaarantaa perheensä hyvinvointia.

Appedin liiketoiminta-ideana oli helpottaa digitaalista integraatiota yrityksen sisällä. Kun käyttäjä kirjautui Apped-sovellukseen, sovellus pystyi näkemään, mihin yrityksen järjestelmiin kyseisellä henkilöllä on oikeudet ja haki sieltä tarvittavat datan.

– Isot integraatioprojektit voivat maksaa satoja tuhansia tai miljoonia euroja. Me olisimme fundamentaalisesti muuttaneet sen niin, että yhteydet luodaan reaaliajassa minimaalisilla kustannuksilla, Lindberg kertoo lehden haastattelussa.

Appedin alkutaival oli lupaava, sillä yritys sai runsaasti medianäkyvyyttä myös ulkomailla ja siitä kiinnostui useampi suomalainen pörssiyhtiö.

– Moni asia meni hyvin, saimme julkaistua tuotteita ulos ja meillä oli satoja yrityskäyttäjiä ja tuhannet ihmiset käyttivät ensimmäistä sovellustamme. Startup-mielessä pääsimme aika pitkälle, mutta emme kuitenkaan saaneet riittävästi kassavirtaa, Lindberg jatkaa haastattelussa.

"Vaikeita keskusteluja"

Yksi ongelma liittyi yrityksen rahoitusrakenteeseen. Operatiiviselle johdolla oli alle 20 prosentin omistus, mikä oli ongelma rahoittajille. Toisin sanoen omistusta oli luovutettu liikaa ulos yrityksestä.

Viime vuoden kesällä ongelmat kasvoivat niin suuriksi, että Lindberg päätti antaa periksi.

– Omat patterit alkoivat loppua. Lisäksi meillä oli kotona terveysmurheita. Kun luottokortti oli vähän väliä punaisella ja perheen asioista olisi pitänyt pitää huolta, niin siinä vaiheessa alkoi oma selkä katketa, hän kertoo.

Kun yrityksen rahat alkoivat loppua, Lindberg ilmoitti yrityksen muulle johdolle, että Appedin tie alkaa olla lopussa. Seurasi vaikeita keskusteluja. Lindbergin mukaan suurin osa ihmisistä ymmärsi tilanteen. Hänelle itselleen vaikeinta oli luovuttaminen.

– Olen tottunut siihen, että vien asiat aina loppuun enkä luovuta ikinä. Se oli konkurssissa kovin paikka, että piti lyödä hanskat tiskiin.

Asiat alkoivat kääntyä kohti parempaa, kun Lindberg sai työtarjouksia. Nykyisin hän työskentelee it-asiantuntijapalveluita tarjoavan Reaktorin palveluksessa johtajana.

Kokemus opetti paljon. Muun muassa sen, että pahinta on tilanteen peittely silloin, kun yritys on pahoissa vaikeuksissa.

– Siten polttaa vain enemmän siltoja takanaan. Kun miettii yrittäjyyden ekosysteemiä, iso osa asioista perustuu luottamukseen. Suomi on hyvin pieni markkina. Omaa uskottavuuttaan ei kannata menettää.

Kuva: Kuvakaappaus (Apped.com)

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Näin konkurssi opetti it-osaajaa: "Pahin virhe on peitellä tilannetta"

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 5. Huhtikuu 2018 - 9:39

Taloussanomien haastattelussa Peter Lindberg kertoo vaikeista ajoista, jolloin hänen luotsaamansa startup Apped ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja lopulta konkurssiin.

Lindberg johti perustamaansa Apped-startupia parisen vuotta. Sen jälkeen esteet nousivat liian korkeiksi.

Lindberg ei halunnut missään vaiheessa salata yrityksen tilannetta vaan oli avoimesti yhteydessä sidosryhmiin. Vaikeinakaan aikoina mies ei halunnut vaarantaa perheensä hyvinvointia.

Appedin liiketoiminta-ideana oli helpottaa digitaalista integraatiota yrityksen sisällä. Kun käyttäjä kirjautui Apped-sovellukseen, sovellus pystyi näkemään, mihin yrityksen järjestelmiin kyseisellä henkilöllä on oikeudet ja haki sieltä tarvittavat datan.

– Isot integraatioprojektit voivat maksaa satoja tuhansia tai miljoonia euroja. Me olisimme fundamentaalisesti muuttaneet sen niin, että yhteydet luodaan reaaliajassa minimaalisilla kustannuksilla, Lindberg kertoo lehden haastattelussa.

Appedin alkutaival oli lupaava, sillä yritys sai runsaasti medianäkyvyyttä myös ulkomailla ja siitä kiinnostui useampi suomalainen pörssiyhtiö.

– Moni asia meni hyvin, saimme julkaistua tuotteita ulos ja meillä oli satoja yrityskäyttäjiä ja tuhannet ihmiset käyttivät ensimmäistä sovellustamme. Startup-mielessä pääsimme aika pitkälle, mutta emme kuitenkaan saaneet riittävästi kassavirtaa, Lindberg jatkaa haastattelussa.

"Vaikeita keskusteluja"

Yksi ongelma liittyi yrityksen rahoitusrakenteeseen. Operatiiviselle johdolla oli alle 20 prosentin omistus, mikä oli ongelma rahoittajille. Toisin sanoen omistusta oli luovutettu liikaa ulos yrityksestä.

Viime vuoden kesällä ongelmat kasvoivat niin suuriksi, että Lindberg päätti antaa periksi.

– Omat patterit alkoivat loppua. Lisäksi meillä oli kotona terveysmurheita. Kun luottokortti oli vähän väliä punaisella ja perheen asioista olisi pitänyt pitää huolta, niin siinä vaiheessa alkoi oma selkä katketa, hän kertoo.

Kun yrityksen rahat alkoivat loppua, Lindberg ilmoitti yrityksen muulle johdolle, että Appedin tie alkaa olla lopussa. Seurasi vaikeita keskusteluja. Lindbergin mukaan suurin osa ihmisistä ymmärsi tilanteen. Hänelle itselleen vaikeinta oli luovuttaminen.

– Olen tottunut siihen, että vien asiat aina loppuun enkä luovuta ikinä. Se oli konkurssissa kovin paikka, että piti lyödä hanskat tiskiin.

Asiat alkoivat kääntyä kohti parempaa, kun Lindberg sai työtarjouksia. Nykyisin hän työskentelee it-asiantuntijapalveluita tarjoavan Reaktorin palveluksessa johtajana.

Kokemus opetti paljon. Muun muassa sen, että pahinta on tilanteen peittely silloin, kun yritys on pahoissa vaikeuksissa.

– Siten polttaa vain enemmän siltoja takanaan. Kun miettii yrittäjyyden ekosysteemiä, iso osa asioista perustuu luottamukseen. Suomi on hyvin pieni markkina. Omaa uskottavuuttaan ei kannata menettää.

Kuva: Kuvakaappaus (Apped.com)

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lääkäripalveluyritykset: Näillä 10 konstilla parannetaan soten tuottavuutta

Yrittäjät tiedotteet - 4. Huhtikuu 2018 - 16:49

Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) toteaa, että vain järjestelmän tuottavuutta parantamalla on mahdollista saavuttaa sote-uudistuksen kaikki keskeiset tavoitteet.

Tuottavuus paranee palvelujen tuottajien välisen kilpailun lisäämisellä, LPY toteaa.

– Sote-uudistuksen taloudellisen tavoitteen saavuttamista on kritisoitu erityisen paljon. Olemme listanneet kymmenen erilaista asiaa, joiden myötä on mahdollista parantaa tuottavuutta koko sote-palvelujärjestelmässä, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Yksi sote-uudistuksen tavoitteesta on hillitä kustannuksia vuoteen 2029 mennessä niin, että soteen kuluu silloin kolme miljardia euroa vähemmän vuodessa kuin nyt arvioidaan.

LPY jätti keskiviikkona eduskunnan talousvaliokunnalle kirjallisen lausunnon hallituksen esityksestä sote-valinnanvapauslaiksi.

Ohessa tiivistelmä Lääkäripalveluyritysten 10 kohdan listasta. 

Keinoja tuottavuuden parantamiseksi

1. Järjestämisvastuun keskittäminen

2. Rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen

3. Markkinoiden avaaminen

4. Etäpalveluiden hyödyntäminen

5. Palveluntuottajien kilpailu/yksikköhintojen lasku

6. Uudet tutkimusmenetelmät ja tekoäly

7. Nopea ja oikea-aikainen hoitoonpääsy

8. Järkevä ammattilaisten välinen työnjako

9. Digitalisaation hyödyntäminen

10. Mahdollisuus nostaa investointien käyttöastetta

LPY esittää muutoksia lakiesitykseen

Lääkäripalveluyritykset ry esittää useita muutoksia lakiesitykseen.

LPY:n mielestä sote-keskuksille asetettu vaatimus laillistetun sosiaalialan ammattilaisen palkkaamisesta työsuhteeseen johtaa yliresurssointiin ja kustannusten nousuun. Suun terveydenhuollon korvausmalli ei myöskään ole LPY:n mukaan toimiva.

Sote-keskuksilta on edellytetty kahden lääketieteellisen erikoisalan sisällyttäminen palveluvalikoimaan. Tämä vaatimus nostaa LPY:n mukaan kynnystä perustaa sote-keskuksia sekä johtaa palvelutuotannon keskittymiseen ja lähipalveluiden etääntymiseen.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lääkäripalveluyritykset: Näillä 10 konstilla parannetaan soten tuottavuutta

Yrittäjät uutisarkisto - 4. Huhtikuu 2018 - 16:49

Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) toteaa, että vain järjestelmän tuottavuutta parantamalla on mahdollista saavuttaa sote-uudistuksen kaikki keskeiset tavoitteet.

Tuottavuus paranee palvelujen tuottajien välisen kilpailun lisäämisellä, LPY toteaa.

– Sote-uudistuksen taloudellisen tavoitteen saavuttamista on kritisoitu erityisen paljon. Olemme listanneet kymmenen erilaista asiaa, joiden myötä on mahdollista parantaa tuottavuutta koko sote-palvelujärjestelmässä, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Yksi sote-uudistuksen tavoitteesta on hillitä kustannuksia vuoteen 2029 mennessä niin, että soteen kuluu silloin kolme miljardia euroa vähemmän vuodessa kuin nyt arvioidaan.

LPY jätti keskiviikkona eduskunnan talousvaliokunnalle kirjallisen lausunnon hallituksen esityksestä sote-valinnanvapauslaiksi.

Ohessa tiivistelmä Lääkäripalveluyritysten 10 kohdan listasta. 

Keinoja tuottavuuden parantamiseksi

1. Järjestämisvastuun keskittäminen

2. Rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen

3. Markkinoiden avaaminen

4. Etäpalveluiden hyödyntäminen

5. Palveluntuottajien kilpailu/yksikköhintojen lasku

6. Uudet tutkimusmenetelmät ja tekoäly

7. Nopea ja oikea-aikainen hoitoonpääsy

8. Järkevä ammattilaisten välinen työnjako

9. Digitalisaation hyödyntäminen

10. Mahdollisuus nostaa investointien käyttöastetta

LPY esittää muutoksia lakiesitykseen

Lääkäripalveluyritykset ry esittää useita muutoksia lakiesitykseen.

LPY:n mielestä sote-keskuksille asetettu vaatimus laillistetun sosiaalialan ammattilaisen palkkaamisesta työsuhteeseen johtaa yliresurssointiin ja kustannusten nousuun. Suun terveydenhuollon korvausmalli ei myöskään ole LPY:n mukaan toimiva.

Sote-keskuksilta on edellytetty kahden lääketieteellisen erikoisalan sisällyttäminen palveluvalikoimaan. Tämä vaatimus nostaa LPY:n mukaan kynnystä perustaa sote-keskuksia sekä johtaa palvelutuotannon keskittymiseen ja lähipalveluiden etääntymiseen.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Lääkäripalveluyritykset: Näillä 10 konstilla parannetaan soten tuottavuutta

Varsinais-Suomen Yrittäjät - 4. Huhtikuu 2018 - 16:49

Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) toteaa, että vain järjestelmän tuottavuutta parantamalla on mahdollista saavuttaa sote-uudistuksen kaikki keskeiset tavoitteet.

Tuottavuus paranee palvelujen tuottajien välisen kilpailun lisäämisellä, LPY toteaa.

– Sote-uudistuksen taloudellisen tavoitteen saavuttamista on kritisoitu erityisen paljon. Olemme listanneet kymmenen erilaista asiaa, joiden myötä on mahdollista parantaa tuottavuutta koko sote-palvelujärjestelmässä, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Yksi sote-uudistuksen tavoitteesta on hillitä kustannuksia vuoteen 2029 mennessä niin, että soteen kuluu silloin kolme miljardia euroa vähemmän vuodessa kuin nyt arvioidaan.

LPY jätti keskiviikkona eduskunnan talousvaliokunnalle kirjallisen lausunnon hallituksen esityksestä sote-valinnanvapauslaiksi.

Ohessa tiivistelmä Lääkäripalveluyritysten 10 kohdan listasta. 

Keinoja tuottavuuden parantamiseksi

1. Järjestämisvastuun keskittäminen

2. Rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen

3. Markkinoiden avaaminen

4. Etäpalveluiden hyödyntäminen

5. Palveluntuottajien kilpailu/yksikköhintojen lasku

6. Uudet tutkimusmenetelmät ja tekoäly

7. Nopea ja oikea-aikainen hoitoonpääsy

8. Järkevä ammattilaisten välinen työnjako

9. Digitalisaation hyödyntäminen

10. Mahdollisuus nostaa investointien käyttöastetta

LPY esittää muutoksia lakiesitykseen

Lääkäripalveluyritykset ry esittää useita muutoksia lakiesitykseen.

LPY:n mielestä sote-keskuksille asetettu vaatimus laillistetun sosiaalialan ammattilaisen palkkaamisesta työsuhteeseen johtaa yliresurssointiin ja kustannusten nousuun. Suun terveydenhuollon korvausmalli ei myöskään ole LPY:n mukaan toimiva.

Sote-keskuksilta on edellytetty kahden lääketieteellisen erikoisalan sisällyttäminen palveluvalikoimaan. Tämä vaatimus nostaa LPY:n mukaan kynnystä perustaa sote-keskuksia sekä johtaa palvelutuotannon keskittymiseen ja lähipalveluiden etääntymiseen.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kategoriat: Yrittäjät

Yle: Puolet yrityksistä kärsii työvoimapulasta – Mikä lääkkeeksi?

Yrittäjät tiedotteet - 4. Huhtikuu 2018 - 12:36

Ylen kyselyyn vastasi noin 1200 Suomen Yrittäjien jäsenyritystä, joista 540 eli 44% kertoi kärsineensä työvoimapulasta. Ylen kyselyn vastaukset ovat hyvin samanlaiset kuin Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrissa maaliskuussa.

Työvoimapulaa on ekonomisti Malisen mukaan kaikilla aloilla ja kaikilla alueilla, mutta erityisesti Uudellamaalla ja ammattiryhmistä esimerkiksi myyntihommissa ja rakennusalalla.

Mieluummin päivärahojen ja tukien varassa

Ylellä useat yrittäjät kertovat, että moni työtön pysyy mieluummin päivärahoilla ja tuilla kuin lähtee töihin.

– Ihmiset laskevat hyvin tarkkaan, kannattaako lähteä töihin, koska menettävät tuet. Useimmiten tukien menettäminen on ollut syynä, ettei työtä oteta vastaan, sanoo grilliyrittäjä Keminmaalta Ylen haastattelussa.

– Aiemmin Suomessa oli vahva kulttuuri, että käytiin töissä siellä missä töitä on tarjolla, esimerkiksi rakennusalalla. Tapa liikkua työn perässä on vähentynyt, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Hän ymmärtää, että varsinkin perheelliselle on raskasta olla viikot töissä toisella paikkakunnalla. Malinen kuitenkin muistuttaa, että Suomessa on alueita, joilla työpaikkojen määrä on pysyvästi alentunut. Pitää luoda kannusteita työn tarjontaan ja työn vastaanottamiseen.

Kannustinloukkuja pitää purkaa

– Sosiaaliturvan kannustinloukkuja pitää pystyä purkamaan. Jos tuet ovat niin hyviä, että tosiasialliset tulot laskevat työn vastaanottamisen vuoksi esimerkiksi matkakustannusten takia, ei ole ihme, että on työvoimapulaa, analysoi ekonomisti Malinen.

–Työn tekemisen pitää olla aina kannattavampaa kuin työttömänä olemisen, Petri Malinen painottaa.

Myös asenneongelmaa löytyy ja työmoraalissa on parannettavaa. Näin uskoo ainakin kotihoitopalveluita tarjoavan Alina Hoivatiimin ketjujohtaja Satu Jäntti, joka tarjosi vakituista kokoaikaista työtä osa-aikaiselle työntekijälleen.

– Työntekijä sanoi suoraan, että jää mieluummin työttömyyspäivärahalle, jotta hänelle jää aikaa harrastamiseen. Minusta se kuulostaa aikamoisen pahalta, ei mikään hyvinvointivaltio kestä tuollaista, Jäntti sanoo Ylen haastattelussa.

Mallia Tanskasta?

Ekonomisti Petri Malisen mukaan nopeita ratkaisuja ei ole eikä lyhyellä aikavälillä tule win-win tilanteita. Työmarkkinoiden ongelmaan pitää kuitenkin tarttua mahdollisimman nopeasti.

– Eikä tämä asia hoidu sillä, että maksetaan vaan isompaa palkkaa. Alhaisen tuottavuuden töissä työntekijästä pitää syntyä lisäarvoa enemmän kuin kustannusten verran, Malinen muistuttaa.

Suomi ei ole ainoa työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan ongelmista kärsivä hyvinvointivaltio. Mistä maasta voi katsoa mallia?

–Tanskassa on kannustava työvoimapolitiikka, Saksassa on tehty isoja työmarkkinauudistuksia, Ranskassa niitä tehdään parhaillaan, ekonomisti Malinen luettelee.

Tanskaa pidetään aktivointimallin jonkinlaisena mallimaana. Siellä yhteiskunnan puolelta on myös laitettu ”reilusti paukkuja” aktiivimalliin, muun muassa henkilökuntaan, neuvontaan ja koulutuksiin.

– Ei ole kestävä ratkaisu, jos yhteiskunta ei satsaa resursseja aktivointiin, varsinkin alkuvaiheessa, jolloin siitä on eniten hyötyä, Malinen sanoo ja viittaa Suomen aktivointimalliin ja sen nostamiin negatiivisiin reaktioihin.

SY vaatii työmarkkinoiden uudistamista

Suomen Yrittäjät antoivat pääsiäisen alla esityksensä hallituksen kevään 2018 kehysriiheen. Esityksessä painotetaan, että työvoimapula rajoittaa kasvua yli puolella yrityksiä.

”Työllisyysaste pitää nostaa tulevalla vaalikaudella vähintään 75 prosenttiin. Se vaatii työmarkkinauudistuksia. Pikkutemput eivät riitä”, todetaan SY:n kannanotossa.

Paikallista sopimista on edistettävä, työaikalakia ja vuosilomalakia on uudistettava ja turhaa sääntelyä purettava, SY toteaa.

Katso Suomen Yrittäjien esitykset hallituksen kehysriiheen täältä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Kategoriat: Yrittäjät
Julkaise syötteitä