Rymättylä-info

Rymättylä on vanha saaristopitäjä Turun saaristossa.

Vuonna 2009 Rymättylä liitettiin hallinnollisesti osaksi Naantalia.

2000 asukkaan Rymättylän tärkeimmät palvelut löytyvät kirkonkylästä.

Kirkon vierestä löytyy mm. kaksi kauppaa (Sale ja Siwa), apteekki, ravintola (Otava), kahvila (Tuulisolmu) ja parturi.

Kesäaikaan palveluja saa pitkin pitäjää, varsinkin Röölästä.

 

Rymättylän yritteliäs historia

Rymättylä on poikkeuksellisen tunnettu suomalainen pitäjä. Pitkän historian aikana ja sinnikkään uurastuksen ansiosta maailmalle on lanseerattu yhtä ja toista, joista Rymättylä tunnetaan. Monet rymättyläläiset ovat pärjänneet maailmalla mainiosti. Rymättylän murteesta moni löytää vahvan vaikutuksen ruotsista. Rymättylän luontoon on helppo lumoutua.

Kun kovissa saaristo-oloissa pärjää, osaa hommansa myös muualla. Rymättyläläiset ovat olleet aina sinnikkäitä ja uutteria ihmisiä. Ei ole siis ihme, että monet menestyneet yrittäjät ovat lähtöisin täältä: Vesa Laakso teki Turun CM Länsikeskuksesta yhden Suomen vilkkaimmista marketeista, Turun Konemyynnin Nevarit ovat myös juuriltaan Rymättyläläisiä. Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Siihen aikaan mun meri oli vielä kulkuväylä, eikä este, rymättyläläiset myivät säännöllisesti kalaa, voita ja muuta herkkua mm. Turussa ja Tukholmassa. Rymättyläläisten hyvä merenkulkutaito jalostui aikoinaan myös laivojenrakentamiseen. Nyt pitäjässä tehdään Suomen suosituinta lujitemuovivenettä Terhiä.

Rymättylän murre kuuluu lounaismurteisiin. Se on hyvin lähellä Turun murretta, mutta useat sananlyhennykset "keskviikko" paljastavat yhteyden myös Rauman suuntaan. Ruotsi on vahvasti mukana murresanoissa: "trekoli" on puutarha eli trädgård. Monista Rymättylän taloista lähdettiin työn perässä Amerikkaan ja sieltä tuli mukava lisä murteeseen. Rymättylän murre on säilynyt harvinaisen hyvin. Johtuneekohan siitä, että hankalien kulkuyhteyksien saaristossa liikkeelle lähdetään harkitusti.

Talvinuotta mittaa todellisen yhteistyöhalun

Kun tieto talvinuotanvedosta leviää, torikauppiaat Turussa tietävät jo varautua tuhansien herkkusuiden uteluihin: -jokos sitä on kohta teillä myynnissä? Kun nuottaa vedetään näytösmielessä, järjestäjät saavat varautua auraamaan lähipellolle hehtaarikaupalla parkkitilaa, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan. Talvinuotassa on salaperäisyyttä, hioutunutta tekniikkaa, historiaa ja reheviä juttuja. Eri ihme, että media innostuu aiheesta aina. Talvinuotanvedolla on saaristossa monisatavuotinen perinne. Kulttuuri on ollut voimakkainta Rymättylässä. Veto on vaiheikas operaatio ja sen sujumista on selkeytetty aika-ajoin lainsäädännöllä ja paikallisella sopimisella: koska veto saa alkaa, montako luomaa saa avata, mikä on maankala eli vesivuokra, jne.

Talvinuotta mittaa yhteisön yhteistyökykyä. Nuottakunta muodostuu osakkaista, jotka osallistuvat kaikki nuotanvedon ja sen valmistelun eri tehtäviin. Nuottakunnan pomo eli kuningas tekee päätöksen vetopaikasta eli luomasta. Nuottapomoksi nimetään henkilö, jolla on vahva vetokokemus ja hyvä tietämys silakan liikkeistä ja nuottaluoman muodo

Ennen mönkijöitä, traktoreita, vuorattuja kumisaappaita ja tuulenpitäviä pukuja nuotanveto oli hyistä hommaa. Läskin voimalla kuljettiin pitkiäkin matkoja hevosilla silakkaparvien perässä ja kortteerissa oltiin joskus useita viikkoja. Jokaisella nuottakunnalla on tietysti oma nimensä ja yleensä nimen antoivat muut kuin omat miehet – pilke silmäkulmassa. Siksi on ymmärrettävää, että nimien joukossa vilahtaa mm. Porho, Ahne, Saituri, Konjakki, 013, Hame…

Menneinä vuosisatoina talvinuotta varmisti ravinnon katovuosina. Vielä 1980-luvulla Rymättylässä oli toistakymmnentä toimivaa nuottakuntaa. Sitten tulivat leudot talvet ja silakkaparvet olivat kateissa. Veto oli satunnaista ja lähinnä näytöksenomaista kahdenkymmenen vuoden ajan. 2000-luvun puolivälissä Nuotta-Akatemia alkoi kerätä nuottatietoa talteen. Samalla Rymättylän-Merimaskun Linos Club osti nuotan ja järjestää sillä vuosittaisia näytöksiä.

Maaliskuussa 2010 Ilmalahden Juhanin ja Veikon nuottakunta onnistui vetää juuri ennen säiden lämpenemistä nuottaa neljä kertaa mainioin tuloksin: saalista riitti tukun kautta kauppoihin, toreille ja halleilla. Kala vietiin käsistä.

Sillin perässä Islannin vesille

Saukon sillin moni muistaa, vaikka se on ollut kadoksissa kaupan hyllyiltä jo vuosikymmeniä. Saukon myötä suomalaiset oppivat syömään Islannin kylmien vesien herkkua eikä tämä tapa ole mihinkään hävinnyt.Saukko-laivaston perustivat Saarnin veljekset Pitkäluodosta. Sillinpyynti oli vilkasta varsinkin 60-luvulla, mutta 70-luvulla Islanti kielsi kalastuksen omilta vesiltään. Tämä koitui myös Saukko-laivaston kohtaloksi.

Parhaimpina sillivuosina Saukko työllisti väkeä runsaasti ja loi paikkakunnalle uutta kulttuuria. Moni muistaa vielä ne haikeat lähtöjuhlat kun miehiä saateltiin Röölästä monen kuukauden pyyntireissulle tai iloiset vastaaottojuhlat kun samaiset sillinpyytäjät saapuivat Röölään tyttöystävänsä kainaloon tai sitten taksin penkille ja suoraan ravintolakierrokselle Turkuun.

Silliperine oli vähällä kadota kokonaan kun Saukko kuihtui. Onneksi jatkaja löytyi Röölän sillinjalostustiloihin. Nykyisin silliä purkittaa islantilaisomisteinen Boyfood. 2000-luvulla sillinjalostun on Röölässä pikemminkin kasvanut kuin kuihtunut. Boyfoodin toimintoja on siirretty Röölään Ruotsista.

Boyfood on ollut mukana jatkamassa Röölän sillijuhlaperinnetta järjestämällä rannassa sillijuhlia. Tapahtuma on ajoitettru kesäkuuhun, jolloin uuden salon sillilaiva on saapunut Röölään ja samalla Rymättylästä on saanut uutta perunaa sillin kyytipojaksi.

Rymättylä-Seura on ollut jo pitkään kiinnostunut silliperinteen tallentamisesta ja esilletuomisesta. Pitkäaikainen hanke silliperinteen museosta toteutui kesäkuussa 2010 kun Dikseli-museo avattiin vanhan myllyn tiloissa Röölässä.

Aito varhaisperuna tulee Rymättylästä

Rymättylä on onnistunut luomaan mainion imagon varhaisperunalleen. Tähän on monta syytä. Saaristopitäjän etelään kaartuvan hiekkapellot kasvattavat maukasta perunaa nopeasti. Sinnikkäällä työllä ja uusilla innovaatioilla nostoa on pystytty aina vain aikaistamaan. Laadusta pidetään huolta monella eri tavalla. Ensimmäisistä markkinoille tulevasta avomaan varhaisperunasta suurin osa tulee Rymättylästä ja sen media joka vuosi myös noteeraa.

Varhaisperuna antaa elannon monille pitäjän maatiloille mutta se vaatii myös uhrauksia. Toukokuun pakkasöinä pitää valvoa ja kastella peltoja hallan torjumiseksi. Harso- ja muovikatteita pitää toisinaan useastikin poistaa ja vetää taas uudelleen pellolle, jotta lämpötila olisi sopiva. Vielä 60-luvulla Rymättylässä viljeltiin omaa lajiketta "Rymättylän varhasta". Nyt valtalajikkeena on ollut jo pitkään Timo.

Rymättylän peruna on markkinoilla Ruotsista ja muualta etelämpää tulevan halvan tuontiperunan puristuksessa. Tähän asti kuluttaja on ollut valmis maksamaan hyvästä laadusta ja tuoreudesta. Varhaisperunan ystävä tietää, että talviperuna kestää kellarissa kuukausia, mutta varhaisperuna on tuoretuote, joka pitää nauttia muutaman päivän sisällä nostosta.

Suosittu mökkipitäjä

Rymättylällä on hyvä maine myös kesämökkipitäjänä. Mökkejä alkoi nousta Rmättylän rannoille 50-luvulta alkaen. 60-luvulla rantatontin sai vielä halvalla ja valinnanvaraa oli paljon. Nyt tontit alkavat olla kortilla, tosin vanhoja kesämökkejä tulee mukavasti myyntiin.

Kesäasukkaalle on tärkeää, että paikka on rauhallinen mutta palvelut ovat silti lähellä. Rymättylän pääsaarelta Otavasta ajaa Turkuun puolessa tunnissa, moniin saariin pääsee yhteysaluksilla. Mökkiläisten palvelut ovat viime aikoina lisääntyneet. Suoramyyntipisteitä on monessa  paikassa, keskustan ja Röölän kaupat palvelevat iltamyöhään ja myös sunnuntaisin. Vähän erikoisempi ostospaikka on vanha Teroksen kauppa Airtsmaalla. Mökkitalkkareita löytyy myös omasta pitäjästä. Moni kirvesmies kulkee sujuvasti myös veneellä saarien rakennuskohteisiin. Rymättylässä on myös kesämökkejä vuokrattavana eri puolilla pitäjää.

Mökkiläisten jokavuotinen perinne on heinäkuun Jaakonmarkkinat. Sinne saavutaan tekemään ostoksia, syömään tapaamaan tuttuja ja illalla tanssimaan. Myös Röölän lukuisat tapahtumat ovat mökkiläisten keskuudessa suosittuja. Elokuun viimeisenä viikonloppuna Röölässä järjestetään Viikinkijuhlat.